MIKKELIN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN PEREHDYTYSKANSIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN PEREHDYTYSKANSIO"

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN PEREHDYTYSKANSIO Raportti kansion laatimisesta Kirsi Kuitunen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kuitunen, Kirsi: Perehdytyskansion tuottaminen Mikkelin kaupungin päiväkeskukseen. Raportti kansion laatimisesta, Pieksämäki, kevät 2009, 41 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli päivittää Mikkelin kaupungin päiväkeskuksen perehdytyskansio. Perehdytyskansion avulla kehitetään perehtymiskäytäntöä jatkossa. Opinnäytetyön aihe on työelämälähtöinen ja sen tarpeet tulevat työyhteisön ja esimiehen toiveesta. Perehdytyskansio kohdennetaan koko henkilökunnalle sekä sijaisille että opiskelijoille, jotka työskentelevät talossa.. Työpaikalla oli suppea perehdytyskansio aikaisemmin, mutta se on jo vanhentunut muuttuneiden työolosuhteiden takia. Työsuojelupuolelta tuli myös kehotus perehdytyskansiosta. Työyksikkö elää edelleen suurta muutosvaihdetta kahden eri kulttuurin yhdistyttyä, sillä päiväsairaala ja päiväkeskus yhdistyivät elokuussa 2003 saman katon alle. Päiväkeskus on osa kotihoitoa ja kuuluu vanhusten palvelun tulosalueeseen. Päiväkeskukseen on muodostettu työtiimit, jotka ovat päivätoiminta ja päiväkuntoutus. Ammatillinen yhteistyö ja työilmapiiri, prosessin eteneminen ja kehittyminen ovat haastavia tehtäviä koko työyhteisölle. Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu perehdyttämisen teoriatiedosta. Osuus sisältää tietoa perehdytyksen eri osatekijöistä ja perehtymisprosessista. Opinnäytetyön avulla pyrin lisäämään henkilökunnan tietoa perehdytyksen merkityksestä ja motivoida heitä perehdyttämiseen. Opinnäytetyöhön on liitetty perehtymiskansio päiväkeskukselle. Asiasanat: perehdyttäminen, päiväkeskus, produktio

3 ABSTRACT Kuitunen, Kirsi Producing the Introduction File for the Mikkeli City Daycenter. Report about the producing of the file. 41 p.,1 appendice. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Degree: Nurce. The Aim of this thesis is to update the Mikkeli City Daycenter introduction file. With this introduction file we wish to develop the introduction convention in the future. The subject of this thesis is working life oriented and its wishes about the basic needs came from the working community and boss. The introduction file is aimed to the all staff and also for the substitude workers and students, who are working in the house. The Daycenter had an introduction file before, but it was already outdated because of the changed working circumstances. Also the work safety office suggested to update the introduction file. The working unit is still living the chancing stage after two different sections united. Day time hospital and daycenter were united in the August 2003 under same roof. Daycenter is part of the homecare and belongs to the result district of the elderly service. There are working teams in the daycenter. Those are day activity and day rehabilitation. Professional co-operation and working atmosphere4, process advance and developing are challenging missions for all work community. The Theory of the thesis is consists of the theory of introduction. The theory part consists of knowledgw about the introduction components and the introduction process. The goal of this thesis is to increase staff knowledge about the meaning and consequences of introduction and motivate them to do the introduction. The introduction file is attached to the thesis. Keywords: introduction, daycenter, production

4 JOHDANTO Valitsin produktioni aiheeksi perehdytyksen, koska se on tarpeellinen työyhteisössä muuttuneiden työolosuhteiden takia. Mielestäni aihe on myös erittäin mielenkiintoinen ja kiinnostava sekä siitä on varmasti hyötyä koko työyhteisölle. Aihevalinta on erittäin ajankohtainen ja työelämälähtöinen. Työyhteisössä on työntekijöiden vaihtuvuutta, joten perehdytyskansio toimii käytännössä hyvin apuna kehitettäessä perehdytyskäytäntöä jatkossa. Jokaisessa työyhteisössä tulisikin olla perehdytyskansio. Tein perehdytyskansion omaan työyksikkööni ja se hahmottaa ja helpottaa myös omaa työskentelyäni siellä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli hankkia teoriapohjaa perehdyttämisestä ja tuottaa perehdytyskansio Mikkelin kaupungin päiväkeskukselle. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan aluksi perehdyttämisen hyötyjä työntekijän, työpaikan ja esimiehen kannalta. Lisäksi käsitellään perehdyttämisen vastuuta ja vastuuhenkilöitä sekä henkilöstöasioita ja työturvallisuutta. Taustaselvityksen tarkoituksena on syventää perehdyttämisen mahdollisuuksia, kun kehitetään työyhteisöä sen muutosvaiheessa. Suomen kielen perussanakirja määrittelee perehdyttämisen seuraavasti: tutustuttaa, opastaa, harjaannuttaa johonkin / joku työhön. Perehdyttäjä on siis uuteen työpaikkaan perehdyttävä henkilö, työhön opastaja. (Mäkisalo 2004, 131.) Perehdyttäminen kuuluu normaaliin työntekoon. Sen tarkoituksena on tutustuttaa työntekijät tehtäviinsä, työympäristöönsä ja työolosuhteisiinsa. Mikkelin kaupungin käytännön mukaan Kaupungin hallinnon erityispiirteet ja oman työyksikön asema ja tehtävät koko kaupungin organisaatiossa tulee sisällyttää perehdyttämiseen. Työntekijä saa työssään hyvän perustan jatkuvalle kehittämiselle. Riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet ovat työtehtävien edellytys ja ne antavat perehdytettävälle mahdollisuuden myöhemmin myös kehittää itseään, tehtäviään ja yhteisönsä toimintaa. Perehdyttämisvaiheessa nämä kehittämispyrkimykset tulee ottaa huomioon. Perehdyttäminen on työturvallisuustoiminnan perusta. Sillä saadaan aikaan myös taloudellista säästöä ja työturvallisuusriskit vähenevät.

5 Työntekijä saavuttaa nopeasti toimintavalmiutensa ja vältytään esimerkiksi tietämättömyydestä johtuvilta erehdyksiltä. Työmotivaatio kasvaa, sillä perehdyttäminen edistää perehdytettävän itsenäistä ja aktiivista suhtautumista työhön. Viihtyvyys paranee ja henkilöstön vaihtuvuus vähenee. Samalla valmennetaan työyhteisö uuden työntekijän vastaanottamiseen. Aina perehdytetään uuteen työhön ja kohderyhminä ovat työhön tulevat uudet sekä työyhteisössä uusiin tehtäviin siirtyvät henkilöt. On tärkeää perehdyttää ensimmäiseen työpaikkaansa tulevat. Perehdyttämistä tarvitsevat lyhytaikaisessa työsuhteessa olevat, esimerkiksi sijaiset sekä pysyvä varahenkilöstö. Myös pitkään työ- ja virkavapaalla olleet tulee tarvittaessa perehdyttää uudelleen. Työorganisaatiossa toteutettavat suuret muutokset saattavat synnyttää niin ikään perehdyttämisen tarvetta. (Yhteistyöneuvottelukunta Kaupunginhallitus ).

6 SISÄLTÖ 1 PEREHDYTTÄMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ Perehdyttäminen Perehdyttämisen tavoitteet ja työopastus Perehdyttämisen hyödyt Perehdyttämissuunnitelma Perehdytysvastuu Perehdytyksen sisältö MIKKELIN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN PERUSTEHTÄVÄ OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMISPROSESSI Toimintaympäristö Yhteistyön käynnistyminen Kansion sisältö Toteutus Aikataulu Resurssit POHDINTA JA OPINNÄYTETYÖN PROSESSIN ARVIOINTI...19 LÄHTEET...21

7 7 1 PEREHDYTTÄMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ 1.1 Perehdyttäminen Perehdyttäminen alkaa jo työhönottovaiheessa. Ensimmäinen yhteys työnantajan ja työntekijän välillä on työhönottohaastattelu. Perehdyttäminen käynnistyy työhönottotilanteessa, jossa käydään läpi oman työpaikan toiminta-ajatus, toimintaa ohjaavat arvot, organisaation muoto ja koko, henkilöstöetuudet, työajat ja työntekijän velvollisuudet. (Lepistö 2002, 18.) Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdyttäminen työpaikkaan ja työtehtäviin on yksi keskeinen keino taitavan ja laadukkaan työn aikaansaamiseksi, ennakoivan työsuojelun toteutumiseksi ja henkisen hyvinvoinnin takaamiseksi. Perehdyttäminen on myös tärkeä johtamisen väline. Pyrkimyksenä on työn tavoitteiden ja organisaation toiminnan ymmärtäminen sekä sellaisen työn kokonaiskuvan, sisäisen mallin muodostuminen, että sen varassa voi suoriutua työtehtävistä. (Lepistö 2002, 13.) Hyvällä perehdyttämisellä pyritään vaikuttamaan henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen. Hyvä perehdytys parhaimmillaan edistää työhyvinvointia ja työviihtyvyyttä. Hyvästä perehdytyksestä on tulossa tuote, jota kehitetään nykypäivän työelämän vaatimusten mukaan. Yhä useammin perehdyttäminen on ympärivuotista ja jatkuvaa toimintaa. Hyvä perehdytys on myös tärkeä osa henkilöstön rekrytointia ja sillä voidaan tukea uuden henkilön sitoutumista organisaatioon ja työtehtäviin.(agge 2008,3.)Perehdyttämisellä turvataan laatua ja tuottavuutta sekä lisätään henkilöstön myönteistä asennetta, työssä pysymistä ja työturvallisuutta (Kuntatiedon keskus ja Kuntaliitto 2009.) Johtaminen luo perustan työyhteisön hyvinvoinnille. Johtamisella on jokseenkin suora yhteys työyhteisön ihmissuhteisiin ja ilmapiiriin. Johtamisen kautta jäsentyvät myös työhön ja työympäristöön liittyvät tekijät. Johtaminen on kaikkien näiden seikkojen kannalta merkittävä ainakin sikäli, että johtamisen kautta niihin voidaan vaikuttaa ja niitä voidaan pyrkiä kehittämään. Johtamista on varsin monenlaista. Kuitenkin vain

8 8 hyvä ihmisten johtaminen luo työyhteisöön hyvän ilmapiirin ja terveyttä edistävän toimintatavan. Ihmisten johtaminen pyrkii myös kehittämään toimintoja henkilöstön osallistumisen kautta. Yleisperiaatteena hyvälle ja henkilöstön hyvinvointia tukevalle johtamiselle on, että esimies keskustelee ihmisten kanssa ja ottaa huomioon ihmisten mielipiteet. Ihmiset ovat hyviä ongelmien ratkaisijoita, mutta huonoja käskyjen tottelijoita. Osallistuminen lisää sitoutumista ja työmotivaatiota sekä tuottaa uusia ideoita. (Juuti & Vuorela 2004, ) 1.2 Perehdyttämisen tavoitteet ja työopastus Työn tavoitteet, työmenetelmät, työympäristöt ja tekijät muuttuvat ja pyrkimyksenä on ylläpitää ja kehittää henkilöstön osaamista, työmotivaatiota ja työssä viihtymistä. Tavoiteltavaa on henkilöstön yhteistyö, kyky ideoida ja kehittää omaa työtään sekä ratkaista työssä esiintyviä ongelmia ja parantaa palvelua yhteistyössä. Keskustelu perehdytettävän kanssa perehdyttämisen tavoitteista ja käytännön toteutuksesta vaikuttaa perehdytettävän vastuun ottamiseen toiminnan onnistumisessa. (Lepistö 2002, 14. ) Perehdyttämisen päätavoite on saada tulokas mahdollisimman nopeasti työyhteisön tuottavaksi jäseneksi. Mitä nopeammin hän oppii tuntemaan tehtävänsä vaatimukset, työkaverinsa, toiminnot ja kaikki käytännön asiat, sitä nopeammin hän pystyy keskittymään varsinaiseen työntekoon. Toinen perehdyttämisen tavoite on ylläpitää työntekijän motivaatiota osoittamalla, että hän on tervetullut ammattimaiseen organisaatioon. Uusi työntekijä kaipaa hyväksyntää kokeneemmilta kollegoiltaan ja haluaa päästä mukaan joukkoon. Kun perehdyttämiseen paneudutaan huolellisesti, uusi työntekijä liittyy nopeasti organisaation jäseneksi. Hyvässä perehdyttämisessä huomioidaan uuden työntekijän tuomat uudet ideat ja näkemykset organisaation toiminnasta ja sen kehittämisestä. (Hokkanen, Mäkelä & Taatila 2008, ) Tavoitteena perehdyttämisessä on se, että perehdytettävä pystyy mahdollisimman nopeasti omaksumaan työn ja työskentelemään ilman muiden apua. Kaikkien osapuolten kannalta onkin tärkeää, että perehdytys on laadukasta ja tehokasta. (Kangas 2003, 3).

9 9 Perehdyttämistä ja työnopastusta tarvitaan työpaikan koosta tai toimialasta riippumatta. Perehdyttämisen ja opastuksen tulee kattaa myös asiakkaan luona tehtävät työt sekä työpaikalla työskentelevät ulkopuolisen työnantajan työntekijät ja heidät tulee perehdyttää erikseen työpaikkakohtaisiin asioihin. (Työturvallisuuskeskus 2009.) Uuden tai uusiin tehtäviin siirtyvän henkilön perehdyttäminen ja työnopastus jatkavat jo työhönottovaiheessa aloitettua työn hallintaa tähtäävää hyvää kierrettä. Kunnolla suoritettu perehdyttäminen ja työnopastus ovat olennainen osa työn hallintaa ja ne tukevat ihmisen työhyvinvointia. Perehdyttämisellä tarkoitetaan työpaikalla tapahtuvaa vastaanottoa ja alkuohjausta. Perehdyttämisen keskeisin tavoite on saada ihminen tuntemaan, että on että kuuluu tärkeänä osana uuteen työyhteisöön. Työnopastuksella puolestaan tarkoitetaan sellaista järjestelmällistä toimintaa, joka tähtää työtehtävien omaksumiseen ja hallintaan. Työnopastus tähtää työn sisällölliseen hallintaan ja mahdollistaa itsenäisen työskentelyn. (Juuti & Vuorela 2004, ) 1.3 Perehdyttämisen hyödyt Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla perehdytettävä oppii tuntemaan työpaikkansa eli tehdään talo tutuksi tutustumalla työyhteisöön ja talon tapoihin. Perehdytettävä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen toiminta-ajatuksen ja liikeidean sekä työpaikan toimintaperiaatteet ja toimintatavat. Opitaan tuntemaan työpaikan ihmiset: asiakkaat, työkaverit ja esimiehet, jotka myös hyötyvät perehdyttämisestä. Tiedetään omaan työhön kohdistuvat odotukset ja ymmärretään oma vastuu koko työyhteisön toiminnassa, opitaan työtehtävät ja niihin liittyvät turvallisuusohjeet. Hyvin hoidettu perehdyttäminen luo vahvan perustan työn tekemiselle ja yhteistyölle. Perehdyttämisen avulla tulokas saa monenlaista tietoa ja taitoa, jota hän tarvitsee aloittaessaan omaa työtään. Mitä nopeammin perehdytettävä oppii uudet asiat, sitä joutuisammin hän pystyy työskentelemään itsenäisesti, ilman muiden apua. Perehdyttämisen avulla luodaan myönteistä asennoitumista työyhteisöä ja työtä kohtaan sekä sitouttamaan perehdytettävä työyhteisöön. Hyvin hoidettu perehdyttäminen vie aikaa, mutta siihen käytetty aika tulee myöhemmin monin verroin takaisin. (Työturvallisuuskeskus 2007, 2-4.)

10 10 Jokaiselle yritykselle asiakkaan merkitys on tärkein. Tuotteet ja palvelut ovat häntä varten. Perehdytys ja työnopastus vähentävät virheitä ja vaihtuvuutta, mikä on asiakkaan kannalta toivottavaa. Päivittäiset vuorovaikutustilanteet ovat asiakkaan kokemuksen kannalta tärkeitä, sillä ne ratkaisevat usein sen, onko asiakas tyytyväinen vai ei. On merkittävää kuinka paljon palvelun tuottaja panostaa palvelun onnistumiseen ja asiakkaan tyytyväisyyteen. Työllä on keskeinen merkitys aikuisen elämässä. Yksilö kehittyy ja kasvaa työssä. Työ antaa merkittävän osan siitä arvostuksesta, jonka elämässä saavuttaa. Taidot ja osaaminen tuovat työhön mielekkyyttä ja tyydytystä, mutta myös mahdollisuuden selvitä työn henkisistä ja fyysisistä vaatimuksista vähemmällä kuormituksella. Mitä paremmin työ opetetaan tekijälleen, sitä nopeammin hän saavuttaa sellaisen suoritustason, että se tyydyttää häntä itseään että työnantajaa. Uusi työntekijä opitaan tuntemaan nopeammin ja paremmin, jolloin myös työongelmien ratkaisu helpottuu. Esimiehen aikaa säästyy vastaisuudessa ja pohja hyvälle yhteishengelle ja yhteistyölle rakentuu hyväksi.(lepistö 2002, ) Hartosen ja Kiiskisen opinnäytetyön tuloksena suurin haaste perehdytykselle oli käytännön toteutuksen onnistuminen. Tätä sääteli eniten henkilöstö- ja aikaresurssit ja niiden puute. Kehittämistehtävässä todettiin, että perehdyttäminen on monitahoinen asiakokonaisuus ja ihmisten yhteistyö, keskinäinen vuorovaikutus ja sen pohjalta syntyneet uudet ajatukset ja tiedon jakaminen voisi olla se ulottuvuus, josta perehdyttämisessä on eniten hyötyä. (Hartonen & Kiiskinen 2003, 11.) Tarus kuvaa pro gradu- tutkielmassaan leikkaus- ja anestesiaosastoilla työskentelevien sairaanhoitajien kuvauksia perehdytyksestään. Keskeisimmiksi tekijöiksi tyytyväisyyden kannalta nousivat onnistunut henkilökohtainen ohjaussuhde ja oppimisesta saatu palaute. Osastonhoitajan merkitys oli tärkeä perehdytysjakson suunnittelijana ja mahdollistajana. Osaston psyykkinen kuormittavuus oli yhteydessä osaston ilmapiirin kokemiseen ja osastonhoitajan johtamistapaan. (Tarus 2006.) Salosen pro gradu-tutkielmassa tutkimustuloksissa korostui työnantajan rooli hyvän perehdytyksen mahdollistajana ja ammattipätevyyden kehittymisen tukijana. Kehittämiskohteiksi ilmeni perehdyttäjän nimeäminen etukäteen, palautteen antaminen ja perehdytyksen keston suunnittelu työyksikön tarpeita vastaavaksi. Kehittämällä perehdy-

11 11 tystä voidaan lisätä potilasturvallisuutta ja saadaan resurssit optimaaliseen käyttöön ja edistetään työhön sitoutumista. (Salonen 2004.) 1.4 Perehdyttämissuunnitelma Perehdyttäminen alkaa perehdyttämissuunnitelman laatimisella. Perehdytyssuunnitelmasta tulisi käydä ilmi, kuka ottaa henkilön vastaan ja kuka esittelee hänet lähimmille työtovereille sekä laajemminkin työyhteisössä. Perehdyttämissuunnitelmasta tulisi käydä ilmi myös se, miten henkilö saa tietoja organisaation toiminnasta ja kunkin yksikön toiminnasta. Onkin hyvä jo etukäteen miettiä, miten henkilölle kerrotaan organisaation strategiasta ja työskentelytavoista sekä sen osaston toiminnasta ja päämääristä, jossa henkilö työskentelee. Hyvin suoritetun perehdyttämisen seurauksena syntyvät luontevat suhteet esimieheen, työtovereihin, alaisiin ja luottamushenkilöihin. Lisäksi perehdyttäminen poistaa jännittyneisyyttä ja tutustuttaa työympäristöön. Näin vähenee työtapaturmien ja turhien virheiden todennäköisyys. Perehdyttäminen on hyvä alku työssä viihtymiselle ja työnilon kokemiselle. (Juuti & Vuorela 2004, ) Hyvä perehdyttäminen ja opastus edellyttävät suunnitelmallisuutta, dokumentointia, jatkuvuutta ja huolellista valmentautumista. Seuranta ja arviointi kuuluvat suunnitelmaan. Apuna voi käyttää yrityksen toimintaa liittyvää aineistoa ja esitteitä, alan työsuojeluoppaita ja muuta aiheeseen liittyvää aineistoa. Perehdyttämis- ja opastussuunnitelman laatimiseen tarvitaan esimiesten, henkilöstöryhmien ja henkilöstöhallinnon edustajien sekä työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.(hämäläinen & Kangas 2007.) Perehdyttäminen on suunnitelmallista tutustumista työhön ja työympäristöön. perehdyttämisen avulla uuden työntekijän työmotivaatio nousee ja hän haluaa kehittyä työssään ja sosiaalistuu uuteen työpaikkaansa. Hyvä perehdytys lisää työhön liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden oppimista. (Hartikainen & Räsänen 2007.)

12 12 Salosen pro gradu-tutkielmassa tutkimustuloksissa korostui työnantajan rooli hyvän perehdytyksen mahdollistajan ja ammattipätevyyden kehittymisen tukijana. Tärkeiksi kehittämiskohteiksi ilmeni perehdyttäjän nimeäminen etukäteen, palautteen antaminen ja perehdytyksen keston suunnittelu työyksikön tarpeita vastaaviksi. (Salonen 2004.) Perehdyttämisen suunnittelu ja toteutus tehdään tarpeen, tilanteen ja perehdytettävän mukaan. Työnantajan henkilöstöpolitiikka, jossa määritellään, millaista henkilöstöä sekä mistä ja miten se hankitaan, on perehdytyksen lähtökohtana. Perehdyttäminen vaatii paljon enemmän aikaa työn ollessa työntekijälle uutta tai sellaiselle työhön palaajalle, joka on ollut pitkään poissa työstään. Tilapäisten työntekijöiden ja lyhytaikaisten sijaisten perehdyttämisessä on keskittyvä ainoastaan tärkeimpiin asioihin, koska aikaa on tavallisesti vain vähän käytössä. Opiskelijoiden työharjoitteluiden perehdytys on sama kuin muidenkin työntekijöiden. (Kangas 2003, 4-5.) 1.5 Perehdytysvastuu Työyksikkötasoisen perehdyttämisen vastuu on yksikön esimiehellä ja hän huolehtii myös siitä, että työyksikön ja sen henkilöstön asema ja tehtävät kaupungin organisaatiossa selvitetään. Henkilöstöpalvelut ohjaavat ja seuraavat perehdyttämisen suunnittelua ja toteutusta. Perehdytettävät ovat koulutukseltaan, työkokemukseltaan sekä vastaanotto- ja sopeutumiskyvyiltään erilaisia, joten perehdyttämisohjeen on tämän vuoksi oltava sisällöltään ja ajoituksellaan joustava, jotta koulutettavien tarpeet voidaan ottaa huomioon. Perehdyttämisen sisällöllinen painotus ja ajoitus on suhteutettava työtehtävien ja menetelmien vaativuuteen sekä henkilön kehittymiseen työssään. (Yhteistyöneuvottelukunta Kaupungin hallitus ) Esimiehet ovat vastuussa koko työryhmän töiden sujumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä töiden johtamisesta. Täten heillä on lopullinen vastuu myös perehdyttämisestä. On tarkoituksenmukaista jakaa eri henkilöille tehtäviä, joten työnopastukseen osallistuu ehkä jokainen ainakin jossain määrin.

13 13 Perehdyttämisestä ja työnopastuksesta huolehtiminen kuuluu heille kaikille, myös perehdytettävälle itselleen. (Työturvallisuuskeskus 2007, 1.) Työturvallisuuslain (738 / 2002) mukaan työnantajalla on velvollisuus perehdyttää työntekijänsä työhön ja opastettava heidät turvalliseen työskentelyyn sekä häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Työntekijöille on järjestettävä riittävä ohjaus ja opastus myös silloin, kun työssä otetaan käyttöön uusia työmenetelmiä. Vastuu työturvallisuudesta ja perehdyttämisestä on työnantajalla ja työnantajan edustajilla, päälliköillä ja esimiehillä. Työturvallisuuslain mukaan työntekijän on noudatettava työnantajan työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä. Työntekijän on otettava huomioon myös muiden työntekijöiden työskentelyn turvallisuus sekä noudatettava järjestystä, siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta. Havaituista vioista ja puutteista on jokaisen ilmoitettava työpaikalla niin kuin siitä on päätetty. Työturvallisuuden tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työ, työolosuhteet ja työympäristö. Tarkoituksena on säilyttää henkilöstön työkyky sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia. Työturvallisuuteen liittyvät velvollisuudet, vastuut ja menettelytavat sekä työpaikan käytäntöjen pelisäännöt ja toimintatavat kootaan työsuojelun toimintaohjelmaan tai muihin ohjeisiin, jotka annetaan perehdyttämisen yhteydessä. (Työturvallisuuskeskus 2007, 22.) Perehdyttämistä koskevat myös laki nuorista työntekijöistä (1993/998) sekä asetus nuorten työntekijöiden suojelusta (1986/508). Nuoren työntekijän on tämän lain perusteella saatava riittävästi ohjausta työhönsä välttyäkseen aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. (Kangas 2003, 30.) 1.6 Perehdytyksen sisältö Jokaisessa työyhteisössä määritellään itselleen sopivat pelisäännöt, joista kerrotaan perehdytyksen yhteydessä uudelle työntekijälle. Näiden yhteydessä rakennettujen sisäisten pelisääntöjen avulla muodostuvat tämän työpaikan käyttökelpoiset työtavat, jotka tukevat työskentelyä yhdessä ja mahdollistavat myös käytännön yhteistyön. Tärkeää on, että mahdollisuuksien mukaan sääntöjen luomiseen osallistuvat kaikki työyh-

14 14 teisön jäsenet. Tämä on paras tapa mahdollistaa myös kaikkien sitoutuminen pelisääntöihin, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä perehdytettäessä uutta työntekijää tai opiskelijaa. (Joki, Lahtinen, Soini & Vartia 2004, ) Mikkelin kaupungin käytännön mukaan perehdyttäminen aloitetaan alkukeskustelulla. Tässä työntekijälle selvitetään työyksikön toiminta, tehtävät ja tavoitteet sekä yksikössä noudatettavat aikataulut, toimintakäytännöt ja tavat. Sisäisen tiedonkulun sekä yhteistoimintamenettelyn muotojen selvittäminen heti alussa on tärkeää. Samoin selvitetään omassa työyksikössä ja siihen läheisesti liittyvissä yksiköissä työskentelevä henkilöstö sekä oman yksikön niveltyminen muuhun kaupungin organisaatioon. Lisäksi esitellään työyksikköä koskevat säännöstöt, ohjeisto ja muu kirjallinen aineisto ja sen käyttö. Työntekijä perehdytetään työpaikalla esimiehen antamalla työnopastuksella ja käyttämällä kirjallista aineistoa. Esimies voi käyttää perehdyttämisessä apuna työsuojelupäällikköä tai -valtuutettua. Uudelle työntekijälle on selvitettävä kaupungin työsuojeluorganisaatio. Hänen tulee tietää, kuka on hänen työsuojeluvaltuutettunsa sekä miten työsuojeluasioissa henkilöstö ja työnantajan yhteistyö hoidetaan työpaikalla. (Yhteistyöneuvottelukunta Kaupunginhallitus ) Työhönottohaastattelussa hakijan tulee saada riittävästi tietoa työtehtävistä, palvelusuhteen ehdoista sekä organisaatiosta toiminnasta ja tavoitteista. Hakijalla tulee tällöin olla mahdollisuus keskustella niistä kysymyksistä, jotka hänelle hakutilanteessa ovat ajankohtaisia. Samalla kerrotaan, ketkä henkilöt voivat antaa tarvittavia lisätietoja. Valinnasta hakijalle ilmoitettaessa täsmennetään edellä mainitut tiedot ja selvitetään työpaikan sijainti, palvelusuhteen alkamisaika ja työaika sekä varmistetaan mahdollista työsopimista solmittaessa, että työntekijä tuntee sen sisällön. Työhönoton yhteydessä on hyvä jakaa kaupunkia ja yksikköä koskevaa kirjallisuutta, johon hakija voi tutustua rauhassa. Tiedottamista uudesta työntekijästä ei pidä unohtaa työhönoton yhteydessä. Kirjallinen aineisto ei saa korvata henkilökohtaista, suullista opastamista. Kirjalliset tiedot on varmistettava perehdyttämisen aikana. Ensimmäisinä työpäivinä työntekijä perehdytetään työyksikköön, sen henkilöstöön ja toimintaan. Esimiehen tulee jo ennen tulokkaan saapumista valmentaa työyksikkö esimerkiksi työpaikkakokouksessa ottamaan uusi työntekijä vastaan. Esimiehen ja mahdolliseksi perehdyttäjäksi nimetyn henkilön tulee yhdessä suunnitella uuden työntekijän ensimmäiset työpäivät. Suunnittelussa on mm. otettava huomioon, onko työntekijällä lainkaan työkokemusta

15 15 tai kokemusta juuri tällä alalla ennen työhönsä tuloa. Kokematonta työntekijää ei saisi sijoittaa yksin ensimmäiseen työvuoroon. (Yhteistyöneuvottelukunta Kaupunginhallitus ) 2 MIKKELIN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN PERUSTEHTÄVÄ Mikkelin kaupungin päiväkeskus kuuluu kotihoidon vastuualueeseen ja avopalveluun. Päivätoimintaa järjestetään mikkeliläisille pääasiassa iäkkäille ihmisille, joiden toimintakyky on fyysisesti, psyykkisesti ja / tai sosiaalisesti heikentynyt. Toiminnan tavoite on edistää asiakkaiden toimintakykyä, omatoimisuutta ja hyvinvointia sekä tukea kotona asumista ja omaishoitajia. Palvelutarpeen kartoituksen tekee sairaanhoitaja. Asiakkaan kanssa yhdessä tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakkaita käy päiväkeskuksessa päivittäin henkilöä. Vanhusten palvelut sisältävät kotihoidon, asumispalvelut sekä laitoshoidon. Vanhusten palvelualueella toiminnot suunnataan yli tulosaluerajojen toimivalla yhteistyöllä valtaosin ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mahdollistamiseen. Asiakaskuntaan kuuluu myös alle 75 - vuotiaita akuuttia osastohoitoa, kuntoutusta tai hoivaa ja huolenpitoa tarvitseville. Kotihoidon alueelle kuuluvat kotihoito, päivätoiminta ja päiväkuntoutus, asumispalveluihin kuuluvat laitoshoitoa oleva vanhainkotihoito sekä avohoitoa oleva palveluasuminen ja laitoshoidon alueelle kuuluvat terveyskeskustasoinen laitoshoito sekä kuntoutusosastotoiminta. (Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta. Käyttösuunnitelma 2009.) Päiväkeskukseen on muodostettu työtiimit, jotka ovat päivätoiminta ja päiväkuntoutus. Tiimit ovat luoneet omat arvonsa, periaatteensa ja toiminta-ajatuksensa. Tiimissä jokaisen on puhallettava yhteen hiileen. Tiimityössä jäsenten väliset vuorovaikutustaidot korostuvat. Vuorovaikutus on keino auttaa asiakkaita ja helpottaa työntekijöiden jaksamista. Jos joku ei sano ääneen mielipidettään yhteisessä keskustelussa, ei hänellä ole lupa puhua myöskään nurkan takana. Hyvin toimivassa tiimissä vaikeita asioita ei lakaista maton alle, vaan niistä uskalletaan puhua. Jatkuva konsensus ja samaa miel-

16 16 tä oleminen ei tiimityössä ole tavoiteltavaa. Erimieltä oleminen ei ole ongelma, vaan se on nähtävä oppimisen mahdollisuutena. Tiimityössä korostetaan sitä, että yhtä ainoaa oikeaa tapaa ajatella ja tehdä työtä ei ole. Avoimesti erilaisia näkökulmia esiin tuomalla ja erilaisia toimintoja vertailemalla tiimin jäsenet voivat oppia toinen toisiltaan. (Mäkisalo 2004, ) 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Mikkelin kaupungin päiväkeskukselle perehdytyskansio. Perehdytyskansion avulla pyritään lisäämään henkilökunnan tietoa perehdytyksen merkityksestä ja muodostamaan jatkossa perehdyttämiskäytäntöä työyhteisössä. Perehdytyskansio on tärkeä väline uusien työntekijöiden, opiskelijoiden ja sijaisten perehdyttämisessä. Myös pitkään poissaolleet hyötyvät perehdytyksestä. Opinnäytetyö on produktio eli sen tarkoituksena on tuottaa jokin tuotos. Se toimii työvälineenä käytännön toiminnassa ja perehdyttämisessä. Opinnäytetöiden tavoitteena on edistää ammatillista kasvua.( Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2007,32.) Produktio pyritään tekemään yhteistyössä työelämän kanssa, sillä parhaimmillaan se on väline työyhteisön toimintojen kehittämisessä. (www.jamk.fi) Perehdytyksen tavoite on se, että perehdytettävä oppii mahdollisimman nopeasti työskentelemään ilman muiden apua. Kaikkien osapuolten kannalta on tärkeää, että perehdytys on laadukasta ja tehokasta. (Kangas 2000,3.)

17 17 4 PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMISPROSESSI 4.1 Toimintaympäristö Perehdytyskansio on laadittu Mikkelin kaupungin päiväkeskuksen työntekijöille. Päiväsairaala ja päiväkeskus yhdistyivät elokuussa 2003 ja työyhteisön luonne ja toiminta on muuttunut ratkaisevasti aikaisemmasta päiväkeskustoiminnasta. Perehdytyksen tarve päiväkeskuksessa on erittäin tarpeellinen muuttuneiden työolosuhteiden takia. Hyvä perehdytys vaikuttaa myös työn laatuun ja heijastuu asiakkaiden palveluun ja tyytyväisyyteen. Päiväkeskus kuuluu kotihoidon vastuualueeseen ja päivätoimintaa järjestetään mikkeliläisille pääasiassa iäkkäille ihmisille, joiden toimintakyky on fyysisesti, psyykkisesti ja / tai sosiaalisesti heikentynyt. Tavoitteena on tukea asiakkaiden toimintakykyä, omatoimisuutta, hyvinvointia sekä kotona selviytymistä ja mahdollistaa heille sosiaaliset kontaktit sekä tukea omaishoitajia arjen kulussa. 4.2 Yhteistyön käynnistyminen Opinnäytetyön aihe on työelämälähtöinen, sillä päiväkeskuksella ei ole olemassa toimivaa perehdytyskansiota. Perehdytysasia on lähtenyt liikkeelle työyhteisössä ja Lahden Diakonia-ammattikorkeakoulussa Kotihoidon esimies esitti toiveen perehdytyskansion tuottamisesta uudelle päiväkeskukselle. Lisäksi työsuojelupuolelta tuli myös kehotus perehdytyskansion laatimisesta. Perehdytyskansioon tarvittava materiaali on ollut hajanaista, eikä yksikössä ollut yhtenäistä ja selkeää suunnitelmaa perehdytyksen toteuttamiseen. 4.3 Kansion sisältö Kansio sisältää Mikkelin kaupungin päiväkeskuksen toimintayksikön kuvauksen ja sen toiminnan tavoitteet ja tarkoituksen asiakkaiden palvelussa vanhusten tulosalueella. Kansio sisältää tietoa työntekijän vastaanotosta ja alkukäytänteistä, eri työntekijöi-

18 18 den tehtäväkuvaukset ja osaaminen tiimeissä ja muita henkilöstön asioita, kuten työhyvinvointi, työsuojelu ja työterveyshuolto. Lisäksi kansioon on koottu liitteinä sosiaali- ja terveystoimen palveluorganisaatio, perehdyttämisohjelma, yhteistoimintamenettely Mikkelin kaupungissa, opas työpaikkakiusaamiseen, päihdeohjelma ja pelastussuunnitelma sekä työturvallisuuslaki. Näistä liitteistä on kansiossa erikseen oma sisällysluettelonsa kahdestatoista eri osiosta. Perehdytyskansion kanteen olen liittänyt kuvan asiakkaista, joilta olen kysynyt molemmilta henkilökohtaisesti luvan käyttää kuvaa perehdytyskansion kannessa. He suostuivat siihen mielellään ja tulostin heille itselleen myös kuvat. 4.4 Toteutus Aloin kerätä teoriatietoa perehdytyksestä kirjoista ja tutkimuksista sekä opinnäytetöistä. Kotihoidon ja päiväkeskuksen yksiköistä sain koottua aineistoa Mikkelin kaupungin sivuilta sekä effica -tietojärjestelmästä. Minun piti suunnitella kansion sisältöä päiväkeskuksen tarpeeseen sopivaksi, mutta minulla ei ollut erityistä mallia sen tekemiseen. Opinnäytetyö alkoi edistyä aktiivisesti helmi- maaliskuussa ja olimme yhteydessä palaverien merkeissä opinnäytetyön ohjaajani kanssa. Häneltä sai ohjausta sisällön jäsentelyyn. Keskustelin perehdytyskansion sisällöstä työkaverien ja esimieheni kanssa. Työkaverit katsoivat aiheelliseksi laittaa kansioon henkilöstön tehtäväkuvat, jotka selventäisivät kaikille työn osaamisalueita ja vastuuta. Esimies esitti, että tulostaisin värilliset oppaat liitteiksi kansioon ja laittaisin sivut muovitaskuihin omiin osioihin. Kotipalveluohjaaja ja työsuojeluvaltuutettu auttoivat materiaalin etsimisessä tietojärjestelmästä. 4.5 Aikataulu Perehdytyskansion eteneminen hidastui koulun vaihdon ja henkilökohtaisten syiden vuoksi vähäksi aikaa, mutta jatkoin työstämistä syksyllä 2008 ja keväällä 2009 aktiivisemmin. Hahmottelin kansion sisältöä pikkuhiljaa ja aloitin työstämisen perehdytyksen aluksi teoriatiedon keräämisestä, sitten muotoutui itse kansion sisältö. Hanke-

19 19 suunnitelman esitin ohjaavalle opettajalle syksyllä Valmiin kansion luovuttaminen työpaikalle on toukokuussa 2009 valmistumisen jälkeen. 4.6 Resurssit Työnantaja osallistui kustannuksiin ja maksoi tulostimen värinauhat, muistitikun ja kansion. Joitakin tulosteita otin työyksikköni tulostimella. Muovitaskut ja tulostuspaperit maksoin itse. 5 POHDINTA JA OPINNÄYTETYÖN PROSESSIN ARVIOINTI Miettiessäni opinnäytetyöni aihetta kysyin esimieheltäni olisiko työpaikalla jotain kehittämisen tarpeita tai produktion aiheita. Esimieheni esitti, että tuottaisin uudistuneelle päiväkeskukselle oman perehdytyskansion. Suurentunut henkilökunnan määrä ja erilaiset työtehtävät tarvitsevat perehdytystä. Työyksikön toiminnot ja työtavatkin muuttuvat koko ajan. Välillä tarvitsee perehdyttää aivan uusia sijaisia, jotka työskentelevät talossa. Työntekijöiden vaihtuvuuden kannalta perehdytys on tärkeä asia. Opiskelijoille on myös paljon hyötyä perehdytyskansiosta harjoittelujaksojen aikana. Perehdytyskansion tehtävänä on esitellä työpaikan erilaiset toiminta- ja palvelumuodot sekä toiminnan tarkoitus. Perehdytyskansion laatiminen on ollut työlästä. Välillä on ollut jaksoja, ettei työ ole edennyt lainkaan. Työn edetessä sen tekeminen on ollut antoisaa ja mielenkiintoista. Toivottavasti se antaa valmiuksia minulle tulevaisuudessa koota ja etsiä tietoa sekä olen oppinut lisää kirjallisesta työskentelystä ja tekstinkäsittelystä. Mielestäni avoin vuorovaikutus sekä tiedon ja taidon soveltaminen käytäntöön sairaanhoitajan työssä korostuu perehdyttämisessä. Sairaanhoitajalla on vastuu delegoida töitä ja ohjata työkavereita ja opiskelijoita tarvittaessa. Hän toimii asiantuntijana hoitotyössä. Täytyy osata hahmottaa kokonaisuus unohtamatta tärkeitä yksityiskohtia työssä. Hyvä vuoro-

20 20 vaikutus edistää oppimista ja työn hallintaa. Moniammatillisessa työyhteisössä on tärkeää hyödyntää kaikkien osaamista. Perehdyttäminen on tärkeä osa ammatillisuutta. Mikkelin kaupungin päiväkeskuksessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2003 jälkeen, kun päiväsairaala ja päiväkeskus yhdistyivät saman katon alle. Tiimityöskentely on otettu käytännöksi uudistumisen jälkeen ja se toimii jo melko hyvin. Täten työyhteisössä onkin hyvä suunnitella perehdytyskäytäntöä jatkossa ja nimetä etukäteen perehdytettävälle oma perehdyttäjä. Tämä lisää motivaatiota ja sitoutumista työhön ja vähentää vaihtuvuutta. Tällä hetkellä työyhteisössä ei ole yhtenäistä perehdytyskäytäntöä. Työnantajan rooli perehdytyksessä on ensiarvoisen tärkeää, sillä se luo perehdytettävälle yrityskuvan ja helpottaa työn sisäistämistä. Perehdytys lisää työturvallisuutta ja vähentää työtapaturmia. Lisäksi se tehostaa tiedonkulkua ja kohentaa työilmapiiriä. Monella on varmasti kokemusta hyvästä ja huonosta perehdytyksestä. Olisi hyvä nimetä perehdytysvastaava, joka päivittäisi kansion aina ajan tasalle sekä valvoisi toteutuvatko perehdytysasiat käytännössä. Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutkia miten perehdytyskansio on toiminut käytännössä työyhteisössä. Työyhteisössä tulisi suunnitella yhdessä miten toteuttaa perehdytyskansion materiaalin päivitys ja seuranta ja perehdytys koetaan tärkeäksi. Näytin kansion toiminnan ohjaajalle ja sairaanhoitajalle arvioitavaksi. Heidän mielestään kansion sisältö on riittävä palvelemaan työyhteisön tarpeita. Lisäksi heidän mielestään raporttiosio olisi myös aiheellista sisällyttää kansioon, jotta kaikille selviäisi perehdytyksen teoria, merkitys, hyöty ja tarpeellisuus työyhteisössä. Sairaanhoitaja muistutti, että perehdytyksessä jokaisen työpisteen omakohtainen perehdyttäminen yksityiskohtiin pitää kuitenkin tehdä yksilöllisesti ja asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Asiakkaat ja heidän tilanteensa muuttuvat koko ajan. Sovimme, että kansio säilytetään hoitajien huoneessa, josta se on helposti saatavilla.

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007 1 PEREHDYTTÄMISEN MENETTELYOHJE TAVOITE JA TARKOITUS LAAJUUS VIITTEET Tällä menettelyohjeella varmistetaan että perehdyttäminen tukipalveluyksikössä suoritetaan sovitulla tavalla ja yhtenäisen käytännön

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne Ruokapalveluissa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: kunnostaa asiakas- tai työtiloja suurentaa ja pienentää ohjeita muuntaa ohjeita erityisruokavalioihin (laktoositon,

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Ylläpitosiivous 25 osp

Ylläpitosiivous 25 osp Ylläpitosiivous 25 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden mukaan.

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

PEREHDYTTÄMINEN - YLEISOHJE PEREHDYTTÄJÄLLE

PEREHDYTTÄMINEN - YLEISOHJE PEREHDYTTÄJÄLLE PEREHDYTTÄMINEN - YLEISOHJE PEREHDYTTÄJÄLLE Lappeenrannan kaupunki Henkilöstöasiat 01.06.2006 Sisällys Opasta kertaa tarkista oppiminen!... 3 Perehdyttämisen merkitys... 4 Perehdyttämisen sisältö... 4

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot