SAIMAAN TILA JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. VESIHALLITUS NAflONAL BOARD OF WATERS, FINLAND. Tiedotus Report

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIMAAN TILA JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. VESIHALLITUS NAflONAL BOARD OF WATERS, FINLAND. Tiedotus Report"

Transkriptio

1 VESIHALLITUS NAflONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report MARJA KAUPPI ILPPO KETTUNEN JARMO KIVINEN RIITTA NIINIOJA OLAVI SANDMAN SAIMAAN TILA JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT HELSINKI 985

2 Tekijät ovat vastuussa jukaisun sisäflöstä, eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona, VESU-IALUTUKSEN fledotuksa koskevat tllaukset: Vahion painatuskeskus PL 56, H&sinki, puh. (9)539 /julkaisutflaukset SBN SSN

3 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu JOHDÄNTO 5 ORIVEDEN - PYHÄSELÄN ALUE 8. Valuma-alueen yleispiirteet 8.2 Kuormittava toiminta.3 Vesistön tila 4.3 Tarkkailu- ja havaintotoiminta 4.32 Pyhäselän - Jänisselän alue 5.33 Heposelän alue Puhosselän alue Oriveden eteläosa: Savonselkä, Sampaanselkä ja Paasivesi 3.4 Vesistön käyttökelpoisuus 36 2 PYYVEDEN SEKÄ ENONVEDEN - HEINÄVEDEN ALUEET Valuma-alue ja yleiskuvaus Alueelle tuleva kuormitus 39 2,3 Veden laatu ja biologia ja siihen kohdistuneet tutkimukset Yhteenveto 45 3 HAUKIVESI Haukiveden valuma-alueen ja hydrologian yleispiirteet Kuormitus Haukiveden tila Vesistön käyttökelpoisuus ja toipuminen 59 4 PURUVESI 6 4. Valuma-alue ja yleiskuvaus 62 4,2 Alueelle tuleva kuormitus Puruveden veden laatu ja biologia sekä siihen kohdistunut tutkimukset 64 4,4 Yhteenveto 7 5 UTRASVESI 3A VÄISTÖNSELKÄ Valuma-alue ja yleiskuvaus Alueelle tuleva kuormitus Veden laatu ja siihen kohdistuneet tutkimukset Yhteenveto 8

4 Sivu 6 PIHLA3ÄVEDEN KOKONSELN ALUE 8 6. Valuma-alue ja yleiskuvaus g3 6.2 Alueelle tuleva kuormitus Veden laatu ja biologia sekä. siihen kohdistuneet tutkimukset 86 7 UKONVEDEN VESISTÖALUE ELI MIKKELIN ÄLÄUOLINEN SAIMAAN VESISTÖ Valuma-alue ja yleiskuvaus Vesistöön kohdistuva kuormitus Vesistön veden laatu ja biologia sekä. siihen kohdistuneet tutkimukset Yhteenveto 4 8 PUUMÄLANSÄLMEN ETELXPUOLISEN SAIMAAN POH3OISET OSAT 5 8. Valuma-alue ja yleiskuvaus Alueelle tuleva kuormitus Veden laatu ja biologia sekä. siihen kohdistuneet tutkimukset Yhteenveto 3 9 ETEL-SÄIMAA 4 9. Valuma-alueen yleispiirteet Tutkimustoiminnasta Kyläniemen pohjoispuoliset alueet Pien-Saimaa Itäinen PienSaimaa Etelä-Saimaa 24 9,7 Vuoksen edusta HaapavesI 36 KIR3ÄLLISUUS 37

5 5 3OHDANTO Ei, kuulkaa hyvät ihmiset, kyllä asia on niin, että Saimaa, tämä Suur-Saimaa sittenkin on yliveto kaikista Suomen järvistä, ja se on koko Euroopan ihanin järvi -siitä ei pääse yli eikä ympäri. Saimaa niistä on kaunein, kornein ja suurpiirteisin. (Aarre Ä. Nuutinen: Saimaa, Porvoo 936) 3o viisi vuosikymmentä sitten cm. sitaatin esittämistä ihannoivista kuvauksista huolimatta Saimaasta löytyi jätevesien pilaamia vesfalueita. Nyt tilanne on vakava. Huolimatta teollisuuden rakentamista puhdistuslaitoksista ovat jätevesien vaikutusalueet laajat ja ne ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Tämän kirjan tarkoituksena on antaa yleiskuvaus Suur-Saimaasta, joksi katsotaan Vuoksen vesistön lähes tasapinnassa oleva alue Vuoksen suulta Imatralta Konnuksen ja Karvion virtoihin ja Pielisjokeen 3oensuussa. Aluetta on kuvattu myös vesihallituksen julkaisuja -sarjassa nrot 27, 34 ja 42. Vuoksen vesistöalueen pinta-ala on noin km2. Tästä Suur-Saimaaseen kuuluu noin 46 km2 (Seuna 97). Vuoksen virtaama Hydrologisten vuosikirjojen mukaan on 96-8 (MQ) 537 m3/s, Suur-Saimaaseen laskevat laajat Iatvavesistöt Pielisjärvestä Pielisjokea pitkin ja Kallavedestä Konnuksen ja Karvion virtojen kautta. Pielisjoki, 3akokoski F = km2 L = 2,7% MQ = 228 m3/s Konnus + Karvio F = 6 27 km2 L = 5,3 % MQ = 32 m3/s

6 S3 6 7O uoisadannat nvat vaihde]juet 5 - mm b E V oi s sl on virtaamaltaan lähes luonnonn ui aan ooikkeusjuoksutuksia. jolloin j9 m-/. u-i eskiarvojen mukaan on vaihteiu ollut j 2 4 j JLLJLJLL 9 6L -56 6$ P Vuodet VI VII VIII I Kuuku 5 i

7 7 3ääpeitteen kestoaika on noin 6 vuorokautta. 3ään paksuus vaihtelee keskimäärin 3-6 cm välillä, Veden lämpötila talvella, jään alla, on noin +,2 C. 3ärvialtaan syvyydestä ja mm. jääntulon ajankohdasta riippuen syvän veden lämpötila vaihtelee + 2 C C välillä. Ävovesikauden pitkäaikaiset pintaveden lämpötilan keskiarvot vaihtelevat 7,2 C - 8,8 C välillä. Kuukausi V VI VII VIII IX X Lämpötila ,2 6,5 8,8 3,4 3,8 7,2 Tässä työssä esitetty aineisto perustuu vesihallituksen tutkimuksiin sekä muiden tutkimuslaitosten tekemien ns. velvoitetutkimusten tuloksiin. Työhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Pohjois-Karjalan vesipiiri: Kuopion vesipiiri: Mikkelin vesipiiri: Kymen vesipiiri: Marketta Ähtiainen Marja Kauppi Riitta Niinioja Irmeli Taipalinen 3armo Kivinen Olavi Sandman llppo Kettunen Julkaisun toimittajana on ollut ilppo Kettunen.

8 $ ORIVEDEN - PYHÄSEL2N ÄLUE. Valuma-alueen yleispiirteitä Oriveden - Pyhäselän alueella tarkoitetaan Vuoksen vesistön Orivirran yläpuolista osaa (kuva ). Oriveden-Pyhäselän vesistöalueeseen kuuluvat Pyhäselän vesistöalue (nro 4.32), Oriveden alue (nro 4.3), Onkamojärven vesistöalue (nro 4.37) ja Piimäjoen vesistöalue (nro 4.38). Alueiden pinta-alat ja järvisyydet sekä pelto- ja suoprosentit ovat seuraavat: Vesistöalue nro Valu ma-alueen Valuma-alueen Valuma-alueesta pinta-ala, km2 järvisyys, % peltoa, % suota, % Pyhäselän alue ,3 5,3 Oriveden alue 4.3 7,2 5,9 Onkam ojärven alue ,6 9, 3,4 Piimäjärven alue 4,38 5 4,5 5,7 3,9 Yhteensä 3 2 Koko yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 2$ 5 km2 ja järvisyys 6,4 %. Kallioperältään alue kuuluu ns. karjalaiseen liuskejaksoon (Vesihallitus 979), Säätietoja on saatavissa Joensuun lentoasemalta (ilmastoasema), Liperin Siikasalmelta (sadanta, lumi, routa) ja Rääkkylän kirkonkylästä (sadanta, lumi). Joensuun lentoasemalla vuosijakson 93-6 keskimääräiset lämpötila- ja sadantatiedot ovat seuraavat: Kuukausi II III IV V VI VII VIII X X XI XII Koko Sadanta (mm) Lämpö tila( C) -,5 -,4-6,4,9 7,8 3,6 6,7 4,8 ),2 3,,9-6,5 2,5 vuosi Termisen kasvukauden pituus on 55-6 vrk. Kokonaissäteily vaakasuoralle pinnalle vuosijaksolla on ollut 65 - kesto vuosina Pyhäselän - Oriveden 7 kcal/cm2v (Vesihallitus 979). Jääpeitteen alueella on vaihdellut 5-92 vrk.

9 9 kanava Orivirta = vauakunnoltinen virta- /syvännehavaintoasema O = vesitoimiston hovaintoasemo = velvoitetorkkoilun havantoasemo Kuva. Vedentaatuhavaintousem Cveden Pyhäsetän alueelta.

10 Pyhäselkään Iast<evat Pielisjoen Höytiäisen vedt. Heposelkään laskevat Viinijärven vesistöalueen vedet Ta]paleenjo<ea pitkh. Oriveden Puhoslahteen laskevat Pyhäjärven vedet Oriveden -- arvot ovat seuraavat: Pyhsel3r; alaraj.i on Orivirrassa. Virtaama Asema; Keskiylivirtaarna Keskivirtaama Keskialivirtaama vuosijakso MHQ MQ MNQ (m/s) (m/s) Pielisjoki, Jakokoski; Höytiäinen, Puntari koski; , 8, Taipaleenjoki, VIIni järven luusua; ,5 Pyhäjärvi, Puhos 2 5,4 Orivirta (arvio valuma-alueen perusteella) % 78 Valtaosa Oriveden - Pyhäselän alueen vesistä tulee Pielisjokea pitkin. Joen keskivirtaama on 228 m3/s. Virtaama Jänisselällä, Pyhäselän eteläpuolella on noin 24 m3/s. Virtaarnan jakautumisesta Ärvinsalmen ja Kivisalmen kesken ei ole tarkkaa tietoa. Savonselälle tulee vettä Heposelältä Onkisalmen kautta noin m3/s. Koko Oriveden Pyhäselän alueelta poistuu vettä Orivirran kautta keskimäärin 294 m3fs. Oriveden eri osa-alueiden pinta-alat ja keskisyvyydet ovat seuraavat (Vesihallitus 979): Osa-alue Pinta-ala Keski- Osa-alue Pinta-ala Keskikm2 syy. m km2 syy. m Pyhäselkä 229, Hämeenselkä 2 2,4 Tikanselkä 48 7,5 Sampaanselkä 4 7,9 Jänisselkä 53 6,3 Paasivesi 8 2,7 Telmonselkä 22, Haapasalmi 7 3,9 Rauanselkä 5 6, Sangenlahti 5,2 Heposelkä 46 6,2 Puhosselkä 3 4, Savonselkä 96,6 Jaamanselkä 6 2, Pyssyselkä 8 8,8 Orivesi - Pyhäselkä 897 9,8

11 Suur-Saimaan pohjoisimmassa osassa eli Oriveden - Pyhäselän alueella vedenkorkeudet ovat hieman suuremmat kuin eteläisellä Saimaalla. Oriveden - Pyhäselän vedenkorkeudet ovat seuraavat: Asteikko; Ylivesi Keski- Keski- Keski- Alivesi vuosijakso ylivesi vesi alivesi Joensuun ala-asteikko; 93 N6-6 = NN + 4 cm HW MHW MW MNW NW NN + 77,2 + 76,2 + 75, ,37 74,47 (m) Vuodesta 976 lähtien alueen vedenkorkeutta on havainnoitu myös Ärvinselällä, jossa on vesihallituksen hydrologian toimiston llmnigrafiasema. Asemalla on ns. puhuva pääte, josta saadaan puhelimitse tieto vedenkorkeudesta (puh )..2 Kuormittava toiminta Oriveden - Pyhäselän alueelle kohdistuva asumajätevesikuormitus ilmenee taulukosta ja teollisuuden kuormitus taulukosta 2. Jätevesien purkupaikat on esitetty kuvassa 2. Välillisistä kuormittajista tärkeimpiä on Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun selluloosatehdas, jonka vuostuotanto v. 983 oli 6,8. t/v, jätevesimäärä 73,9 i m3/vrk ja vesistökuormitukset seuraavat: kllntoaine,8 t/vrk, BOD7,6 t 2/vrk, fosfori 6 kg/vrk ja typpi 75 kg/vrk. liksenjoesta Pielisjoen kautta Pyhäselkään kulkeutuvat lisäksi Outokumpu Oy:n Hammaslahden kaivoksen jätevedet. Sysmäjärven ja Taipaleenjoen kautta Heposelkään purkautuvat Outokumpu Oy:n Keretin ja Vuonoksen kaivosten jätevedet sekä Outokummun kaupungin jätevedet. Joensuun kaupunki laski ennen Kuhasalon puhdistamon valmistumista (v, 975) jätevetensä suoraan Pielisjokeen. Kaupungin aiheuttama vesistökuormitus Pyhäselkään on tällöin ollut erittäin merkittävä, - 3 % Pielisenjoen ainevirtaamasta. Puhdistamon valmistumisen jälkeen jätevesien aiheuttama kuormitus on ollut - 3 ¾ Pielisjoen vastaavista ainevirtaamista (Viljanen 98). Joensuun Kuhasalon puhdistamolle Itä-Suomen vesioikeus on v. 982 asettanut seuraavat käsittelyvaatimukset lähtevässä jätevedessä: BOD7 korkeintaan 25 mg/l ja kokonaisfosfori korkeintaan,8 mg! (puhdistusteho fosforin osalta vähintään 9 %) neljännesvuosikeskiarvoina. Jätevedenpuhdistuksen tavoitearvoina on 6D7:n

12 - Outokumpu rvi Pyhäselän Kontiolahti, Lehmo Pohjois Karjalan Skhkö Liperi, Ylämylly Pohjois Karjalan Opisto Pyhäselkä, Hammaslahti Vanhainkoti Iltarauha Rääkkylä, kirkonkylä Rääkkylä, Rasivaara Karjalan Lohi Oy Ulkopuolelta tulevaa kuormitusta mm. Enso-Gutzeit - Rauma-Repola Oy, Uimaharju Oy, Hammaslahti Oy Pohjois-Karjalan Ra javartiosto Jänisseln al Joensuun kaupunki ie II ilcp III Outokumpu - Outokummun Oy, Vuonos ja Keretti kaupunki Liperi, Viinijärvi kaksi alalaitosta 3 Plan Sell Oy, Kiteen saha 4 Ulkopuolilta tuleva - Kiteen clär Lperi, alue kirkonkylä 2 LLperin Peruna 3 Ulkopuolelta mm, kiormitusta Puhosselän alue Oy Norenin Ah Puhos tulevaa 2 lv Kitee Puhos Ah ja j ätevedet tehtaiden sosiaali Kuva 2. Jätevesikuormittajat Oriveden Pyhäselän alueella

13 3 osalta 2 mgll (puhdistusteho 9 %) ja kokonaisfosforin Jätevedenpuhdistamoa on tehostettava tavoitepitoisuudet ja vähintään 9 %:n puhdistusteho osalta vuoden 987 alkuun mennessä niin, saavutetaan,,5 mg/l. että em. Puutavaran uitto on tällä alueella huomattavaa. Uitettu puutavara v. 983 oli yli,6 milj. uittoyksikköä (Pohjois-Karjalan Uittoyhdistys 984). Jätevesikuormituksen lisäksi mm. uiton pudotuspaikat ja vesivarastoalueet voivat aiheuttaa vesistökuormitusta. Varsinkin happea kuluttava kuormitus on paikallista osoittautunut suureksi. Pajulan ja Matinveden (984) mukaan 2 k-m3:n puumäärän kahden viikon vesivarastointi kuormitti vesistöä yhtä paljon kuin 2 8 asukkaan puhdistamattomat jätevedet asukkaan puhdistamattomat biologisen hapen jätevedet tarpeen kokonaisfosforin osalta. (BOD7) osalta ja 5 Hajakuormituksesta puhuttaessa on muistettava, että suurin yksittäinen ravinnekuormittaja. Maataloudessa maatalous on vesistöjemme tapahtuneet muutokset, lannoitteiden käytön kaksinkertaistuminen viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, samoin kuin tuotantoyksiköiden suureneminen, ovat lisänneet maatalouden potentiaalista arvo 2 kg/ha kuor rnitusta, Kuor mistuslukuina on viljelysmaille v ja fosforille,57 kg/ha v (Kauppi 984). esitetty typelle Taulukko. Asumajätevesikuormitus vuosina (Vesihallitus 984 a, b) Kuormittaja Kuormitus kg/v vuosi m3/vrk 8D7 kok. N kok. P Jätevesirnäärä Joensuu, Kuhansalo , Kontiolahti, Lehmo ,2 9, 3,,8 4, 5,7 Liperi, Ylämylly ,,3 3, ,,4 2,9 Pyhäselkä, Hammaslahti , 982 4, Rääkkylä, kirkonkylä ,, ,6 3, 2,4 4,2 4,,9 6, 9,2 6, Jäteveden käsittely RS L ja TL Liperi, kirkonkylä R , 2, *) 35 = jälkisaostus, imeytysojasto, RS = rinnakkaissaostus, L = lammikko,,8,7 8,3 *) TL = tehostettu lammikko

14 Alueelle johdetaan puhdistettuja jätevesi lisiilsi seuraavista alle 2 asukkaan jätevedenpuhdistarnoista: Pohjois-Karjalan opisto (Pyhäselkä), Rääkkylän Rasivaaran taajarna (Jänisselkii) ja Puhoksen tehtaiden sosiaalijätevedet (Puhosselkä). Taulukko 2. Teollisuuden jätevesikuormitus vuosina (Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimisto 983, 984) Kuormittaja Jätevesirnäärä m3/v Kuormitus, tonnialv vuosi kuormittava muu BOD7 Kok.P Kok.N COD Kunto- Muu Oy Kiteen Puhos Äb aine ,4,2,3 ± ,4,6,4 2,9 5, ) Oy Noresin Äb ,3,3, 2) ,2,3 3, 6,2 3) Pian-Seli Oy *) ,3,8,3 5,3 2, ,3,7,3 6,5 2,8 *) puhdistamo valmistui loppuvuonna 983 ) kokonaisrikki, 2) formaliini,3, metanoli 235 3) formaliini,8, metanoli,5.3 Vesistön tila.3 Tarkkailu- ja havaintotoirninta Oriveden - Pyhäselän alueella on viranomaisen toimesta havainnoitavia valtakunnalliseen syvänne- ja virtahavaintovekkoon kuulu zia asemia seuraavasti:

15 5 Syvänneasemat: vesistö- asema alue nro Pyhäselkä, Kokonlahti Orivesi, 3änisselkä 4.32 $ Heposelkä, pohjoisosa 4.3 Heposelkä, TiHitehtaan edusta Savonselkä Sampaanselkä Virtahavaintoasemat: vesistö- asema alue nro Pielisjoki, Hasaniemi Höytiäisen kanava änisselkä, Ärvinsalmi Hämeenselkä, Kivisalmi Orivesi, Onkisalmi Havaintoasemien sijainti ilmenee kuvasta. Valtakunnallisten asemien lisäksi vesistöalueella (4.32) vesitoimisto havaitsee säännöllisesti seuraavia asemia: Kaskesnie men laita, Noljakansaaren edusta ja Pyhäsaaren syvänne (kuva ). Vesistön kuormittajien ns. velvoitetarkkailuihin sisaltyvia havaintoasemia on em Joensuun edustan lisaksi Pyhaselan Hammaslahden taajaman edustalla ja Raakkylan kirkonkylan edustalla Oriveden alueella (4.3) vesitoimiston säännöllisesti havaitsemia asemia ovat Telmonselka, Ukonselka, Puhosselan kaksi asemaa ja Paasives; Velvoitetarkkailujen havaintoasemia on Oy Kiteen Puhos Äb:n lastulevytehtaan ja Oy Noresin Ab:n liirnatehtaan edustalla sekä PIan-Seil Oy:n Kiteen sahan edustalla. Lisaksi tie- ja vesirakennuslaitoksen vaylatoiden vesistovaikutuksia on tarkkailtu useilla havaintoasemilla Kivisalmen ympäristössä ja Puhosselän - Paasiveden alueilla (Insinööritoimisto Oy Väylä 983 ja 984, Kokko 983 a ja b)..32 Pyhäselän - Jänisselän alue Pyhäselän veden laatuun vaikuttaa keskeisesti Pielisjoen veden laatu, sillä suurimman osan vesistään Pyhäselkä saa Pielisjoen kautta (vrt, kohta.). Joen vesi on hyvin tummaa, melko runsasravinteista, lievästi hapanta ja sen haponsitomiskyky (alkaliniteetti) on pieni. Pyhäselkään laskevat myös Höytiäisen vedet Höytiäisen kanavan kautta. Kanavan vesi on väriltään vaaleaa ja niukkaravinteista Pyhaselkaan tulevan veden laatu on ollut vuosina keskimäärin seuraavaa:

16 96 Asema nto ph Pielisjoki, Hasaniemi 5 6,4 Höytiäisen arvo kanava 6 6,8 ka n AkaIit- SJhL nioh teeti t is rnmol/i ri ka n ka n Kokonais- Kokonais- Väri foslori typpi luku pg/l pg/l mgptil ka n ka n ka n 76,8 73 3, ,6 72 6, Pyhäselkään tulee em. lisäksi vesiä pienestä Haapajoesta, jonka vesi on tumma ja melko runsasravinteista. Myös Onkamojärven vesistöalueen vedet laskevat Pyhäselän eteläosaan Nivanjoen kautta. Nivanjoen vesi on melko runsasravinteista. Jänisselkään Pyhäselän eteläpuolelle tulevat Piimäjoen vesistöal en vedet. Piimäjoen vesi on hyvin tummaa ja melko runsasravinteista Pyhäselän ja Jänisselän alueen jätevesikuormittajat ilmenevät kuvasta 3. Merkittävin jätevesikuormittaja on Joensuun kaupunki, jonka jätevedet johdetaan Pielisjokisuuhun Pyhäselän pohjoisosaan. Välillisistä Pyhäselän kuormittajista huomattavin on EnsoGutzeit Oy:n Uimaharjun selluloosatehdas. Jätevesien vaikutusta tarkkaillaan Pielisjoen ja Pyhäselän pohjoisosan alueilla nykyisin ns. yhteistarkkailuna, jonka tulokset raportoidaan vuosittain (Holopainen 984). u Joensuu, Kuhasalo 2 Kontiolahti, Lehmo 3 PohjoisKarjalan Sähkö Oy, Ylämyllyn kyllästämö 4 Liperi, Ylämylly 5 Pohjois-Karjalan Opisto 6 Pyhäselkä, Hammaslahti 7 Riäkkyä, kirkonkylä 8 Rääkkylä, Rasivaara salmi Kuva 3 Pyhäselän ja Jänisselän jätevesikuormittajat

17 7 Pyhäselän pohjoisosassa Noljakansaaten ja Kaskesniemen havaintoasemilla on havaittu pohjanläheisissä vesikerroksissa hapen vajausta kevättalvisin 97- ja 98- luvilla (kuva 4). Hapen vajauksen aiheuttajina ovat sekä Joensuun kaupungin jätevesikuormitus että ilmeisesti myös Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun selluloosatehtaan jätevesien vaikutukset. Niitä ilmentävät Pyhäselällä 97-luvulla todetut veden ligniinipitoisuudet (vrt, myös Granberg 984). As4.3.8 JOENSUU As Pyhäsetkä K yt / NOLJAKANSAAREN EDUSTA As = O.O tkoksyv2m) KASKESNIEMEN LAITA As432.6 = (Koksyv.38m) Kuva 4. Älusveden kevättalvinen happitilanne Joensuun edustalla Pyhäselällä Veden ravinnepitoisuudet Pyhäselällä Joensuun edustalla ovat 97-luvulla olleet ajoittain melko suuria. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden suurimmat arvot ovat olleet Noljakansaaren edustalla 6 pg!l ja Kaskesniemen laidassa 2 igil sekä vastaavat kokonaistyppipitoisuudet 2 2 jig N/l ja $ ig N/l. Tilanne on johtunut suureksi osaksi Siilaistenpuron kautta tulevasta kuormituksesta. Kuormituksen pienentyminen näkyy 98-luvulla ravinnetason pienenemisenä Noljakansaaren edustalla: päällysveden fosforiarvot ovat vaihdelleet pg P/ ja typpiarvot pg N/. Kaskesniemen edustalla vesi on Noljakansaaren edustaa vaharavrnte;sempaa ja yleensa happitilanteeltaan parempaa Pyhasefan pienkuormittajien jatevesien vaikutus ilmenee paikallisina veden laadun muutoksina hyg;eenisena likaantumisena ja rehevoitymisena Rehevoityminen nakyy matalilla purkupaikoilla myös vesikasvilhisuuden runsastumisena. Tällaisiin paikallisiin muutoksiin vaikuttaa myös maa- ja metsätaloustoiminnan aiheuttama hajakuor mitus.

18 Jänisselän Hämeenselinin ainoastaan Rääkkylän aiueie chci;tj keskitittyä tajstd, jätevesikuormitusta -<irkon. viis: ja Uasivaarasta. Pääosa tästä jätevesikuormituksestd suuntautuu Vänskä9sa r -een, joka on Hämeenselkään avautuva matala lahti. Jätevesien lisäksi kuorrnitusta esistöön tulee Oravilahden pengerrysalueelta pumpattavista kuivatusvesistä. Vänskänsalmessa veden laatu on ajoittain runsasta. huono. Alue on rehevöitynyt, ja mataluuden vuoksi vesikasvillisuus on Kivisalmen väylätyön aiheuttamat veden laadun muutokset ovat näkyneet koko Hämeenselän ja Jänisselän alueella sekä niiden ulkopuolellakin. Väylätöiden vaikutusalueen laajuutta on arvioitu havaitun veden sarnennuksen 5). Laajimmillaan samentuminen oli vuoden 982 lopissa. Väylätyöt perusteella (kuva päättyivät elokuussa 983. Samentumista esiintyi vielä tämän jälkeenkin mm. Hämeenselällä lokakuussa 983, mutta vaikutuksista veden laatuun on se hävisi vuodenvaihteesten mennessä. Väylätyön tehty tarkkailuraportti 984). Kalatalousselvitys valmistuu keväällä 985. Insinööritoimisto Oy Väylä Pyhäselän ja Jänisselän syvänteiden veden laatu on ollut kevättalvisin vesipatsaan puolivälissä vuosina keskimäärin seuraava: Asema nro Kok. Happi ph- Älkalini- Sähkön- Kckonais- Kokonais- Väri- n syy, arvo fo-fori typpi luku m kyll% mrnoiil ms!ri ig P ug Nl mgpt/l teetti joht.5 Pyhäselkä ,3, 3, Kokonluoto Jänisselkä *) 6,3,9 3,7 *) *) n = 8 Pitkällä aikajaksolla, vuosina Pyhäselän ja havaittu samansuuntaisia muutoksia, jofl-a ovat ]nisseän tilastollisesti veden laadussa on merkittäviä luottamustasolla > Tällaisia muutoksia ovat veden suolapitoisuuden (sähkönjohtavuuden) kasvu ja ph-arvon alentuminen sekä Pyhäselän kokonaistyppipitoisuuksien pienene minen. Useilla muill ikin Vuoksen vesistöalueen havaintopaikoilla on (Laaksonen ja Malm 982). tarkasteltuna aikana todettu suolapitoisuuden nousua

19 Kuva 5. Kluisatmen vöylä-ja sittanrakennus töiden aiheuttama vesistön sameh tuminen vuosina 98-$3 Ajoittain samea Orves JbnsSeh<Q RAARKYLA ZT

20 2 Sekä Pyhäselän että ]åni svnt ilili n ajo ttain havaittu alusveden happitilanteessa huonont rnst T ir a or todettu K konluodossa kevättalvisin ja skä )83. Flpeu ;Ilästysarvo i ole tällöinkään laskenut keskimäärin alle 4 %:n (kuva 6) eliin keittaivlnen happitilanne on ollut heikoin vuosina Sen jälkeen tilanne on kuitenkin parantunut Pohjanläheisen vesikerroksen hapen kyllästysarvo o vaihdellut 98-luvulla 2-3 %. On ilmeistä, että vuosina todetut fosforipitoisuuksien nousut Jänisselällä johtuvat ainakin osittain Kivisalmen väylätöstä (kuvat 5 ja 6). Kytt. b/ fjigpit) PYHÄSELKÄ-KOKON LUOTO As.7 f Kok.syv.67m) Kyti /o (F g P/ ) JÄNISSELKÄ ( Kok syy, 36 m) As.8 $. ao 6 oho-m Fostor pohji irn...- s Fosforj im 2 ohbam 7 IIIII Kuva 6. Pyhäselär ja 3änisselän kevättalvi set hapen kyllästysarvot ja fosfori pitoisuudet, Kuvaajat on piirretty kolmen vuoden liukuvien keskiarvo jen perusteella.

21 2 Pyhäselkä on rehevyystasoltaan karua 96-luvun alkupuolella Joensuun lähivesillä K askesniem een ja Pyhäsaareen asti kasviplanktonin määrän (biom assan) perusteella. Kokonluodon alue on puolestaan ollut hyvin karua, sillä kasviplanktonin biomassa (tuorepainona) oli alle,2 mgll (Heinonen 98). Kesältä 97 kasviplanktontuloksia on Pyhäsaaren asemalta, joka oli tuolloinkin katua aluetta (Lepisto ym. 979). Kesällä 98 tehdyt kasviplanktontutki mukset kuvastavat alkavaa rehevöitymistä Kaskesniemen, Pyhäsaaren ja Kokonluodon alueilla, kun tarkastellaan sekä kasviplanktonin rniärää että rehevyyttä ilmentävien lajien osuutta karuutta ilmentäviin lajeihin nähden (vrt. Granberg 934). Pyhäselän kasviplanktonbiomassat vuosilta 98 - $2 ovat rehevöityvälle vedelle ominaisia Kokonluotoa lukuun ottamatta. Tilanne johtuu paljolti sateisuuden seurauksena lisääntyneestä ravinnehuuhtoutumasta vesiin, Normaaleina vuosina kasviplanktonmäärät palautuvat likimain vuoden 98 tasolle edellyttäen, ettei kuormitusoloissa tapahdu muutosta huonompaan suuntaan (Granberg 984). Kesällä 984 todettiin Pyhäselällä Joensuun edustalla -levää, joka aiheutti uimareiden taholta valituksia. Rehevyystasoa kuvaamaan käytetään myös kasviplanktonin klorofylli-a - pitoisuuksia. Niiden perusteella rehevöityminen vaikuttaa voimistuneen Joensuun edustalla 98-luvulla, mutta tuloksia tarkasteltaessa on muistettava myös eri vuosien erilaisten kasvuolojen vaikutus (vrt, edellä). Pyhäselän pohjoisin osa Noljakansaaresta Kaskesniemeen ja Pyhäsaareen asti on nykyisin klorofyllitulosten perusteella luokiteltavissa rehevöityväksi alueeksi (vrt. Forsberg ja Ryding 98, OECD 982): Vuosi Klorofylli-a, pgil Noljakansaaren ed. Kaskesniemen laita Pyhäsaari as as as maks. ka n maks. ka n maks. ka n 98 7,6 6,6 3 6,3 5,6 3 4,9 3, ,8 7, 5 7,6 6,2 5 8,7 5, ,8 6,5 6, 5,8 6 6,4 4, , 9,4 4 3,5 9,6 4 3,3 8,5 4

22 22 Rehevöitymistä heijastavat myös tiedot verkkojen limoittumisesta Pyhäselällä mm. 3oensuun kalastuskunnan vesillä (Viljanen ja Turunen 985). Kalatalouden kannalta Pyhäselkä on merkityksellinen ja sieltä on tehty useita kalataloudellisia selvityksiä (mm. Mäkinen 964, Viljanen ym. 982). Vuonna 98 Pyhäselän kalansaalis oli 8,4 kg/ha. Jänisselän saalis oli vuonna 979 tehdyn tiedustelun mukaan 6,8 kg/ha (Kajosmaa ym. 984). Pyhäselän kalastosta on tehty vesihallinnon toimesta joitakin ympäristömyrkkymäärityksiä. Vuosina Kaskesniemen alueella muikussa todetut kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet (DDT ja PCB) olivat pienet: DDT:n osalta,9 mglkg kalan rasvaa ja PCB:n osalta, mg/kg kalan rasvaa. Näytekaloja oli vain yksi. Näytehaukia oli kolme, ja keskimääräiset pitoisuudet olivat vastaavasti,4 mg/kg kalan rasvaa ja 7,567 rng/kg kalan rasvaa. Rasvaliukoisina yhdisteinä DDT ja PCB kertyvät nimenomaan eliöiden rasvaan. Hauessa todetut pitoisuudet eivät juuri poikkea keskimääräisestä tasosta Suomessa. Haukinäytteistä tehdyt elohopeamääritykset osoittivat näytekaloj en keskimääräiseksi elohopeapitoisuudeksi,56 mglkg tuoretta kalaa. Sinkki- ja kuparipitoisuudet olivat 3,533 mg/kg tuoretta kalaa ja,93 mg/kg tuoretta kalaa (Miettinen ja Verta 984). Vuoden 983 kalanäytteet ovat tutkittavina vesihallituksessa..33 Heposelän alue Suurin osa Heposelän vesistä tulee Viinijärven vesistäalueelta Taipaleenjokea pitkin. Taipaleenjoki on kaivosteoffisuuden jätevesien voimakkaasti kuormittama (Outokumpu Oy:n Keretin ja Vuonoksen kaivokset). Jokea kuormittavat myös asumajätevedet sekä kalalaitosten jätevedet (Outokummun kaupunki ja Liperin Viinijärven taajama sekä Viinijärven ja Silkakosken kalalaitokset), Lisäksi veden laatuun vaikuttaa alueen voimaperäisen maa- ja metsätaloustoiminnan aiheuttama hajakuormitus.

23 m kyll.% 23 lampi Taipaleenjoen vesi on tummaa (väriluku 4-8 mg Pt/I) ja runsasravinteista. Kasvin ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleen kokonaisfosforissa 3 6 ug N/l ja kokonaistypessä 4 - ug N/l. Kaivos teollisuuden vaikutuksesta veden suola pitoisuus on suuri: sähkönjohtavuus on noin msfrn. Ajoittain joessa esiintyy myös hygieenistä likaantumista. Heposelän pohjoisosaan tulee vesiä myös kirkasvetisestä ja karusta Kuoringasta Kuoringanpuroa pitkin Heposelällä vesi on väriltään vaaleampaa kuin Pyhäselällä. Veden suolapitoisuus on kaivosteollisuuden jätevesien vaikutuksen vuoksi suuri, Heposelän pohjoisosassa noin nelinkettainen verrattuna Pyhäselän suolapitoisuuteen. Heposelän veden laatu on ollut vuosina kevättalvisten vesipatsaan puolivälin tulosten mukaan: 82 keskimäärin seuraava Asema nro Kok. Happi syy. Heposelän pohj.osa 4 63 Heposelkä Tiilitehtaan ed ph- Älkalini- Sähkön- Kokonais- Kokonais- Väri- n arvo teetti joht.y25 fosfori typpi luku mmol/l msim ig P pg N/l mgptil 6,4,7*) 5,9 6,5, , *) n = 6 Pitkällä aikajaksolla, vuosina 965 S2 Heposelän veden laadussa on osoitettu tapahtuneen tilastollisesti rner<itse iii muutoksia luottamustasolla > 95 %. Päällysveden ph-arvot ovat alentunee sekä pohjoisosan että Tiilitehtaan edustan syvänteillä. Viimeksi mainitun aseman päällysveden kloridipitoisuus on lisääntynyt (Laaksonen ja Malm 982).

24 24 Heposelän pohjoisosan alusveden kevättalvinen happitilanne huononi 96-luvun puolivälissä, minkä jälkeen se pysyi lähes muuttumattomana 97-luvun puoliväliin. Tilanne parani hieman vuonna 978, Sen jälkeen kevättalven happitilanne on heikentynyt jatkuvasti. Pohjanläheisen vesikerroksen hapen kyllästysarvo on vaihdellut 98-luvulla välillä (kuva 7). Tiilitehtaan edustan syvänteellä Heposelän keskiosassa alusveden kevättalvinen happitilanne on huonontunut jatkuvasti 96-luvulta lähtien. Hapen kyllästysarvo pohjan lähellä on ollut 98- luvulla (kuva 7). KytL I (j.igp/l) POH]OSOSAN SYVÄNNE As. Kok.syv. 4m) KyLL Io (pgp/t) TIILITEHTAAN EDUSTA AsJ2 (Kaksyv. 36m) jm % 6 - Happ 4- pohja-im Fosfori oha im In II Happipohja-im Fosfori im Kuva 7. Heposelän kevättalviset hapen kyllästysarvot ja osforipitoisuudet Kuvaajat on piirretty kolmen vuoden liukuvien keskiarvojen perusteella

25 25 Kesäkerrostuneisuuden aikana Heposelän syvänteiden happitilanne on ollut useina vuosina huono. Elokuussa 984 pohjoisosan syvänteen pohjanläheinen vesikerros oli hapeton. Elokuussa vuosina 979, 98 ja 982 alue oli lähes hapeton, hapen kyllästysarvo oli 25 %, Myös keskiosan syvänteessä elokuun happitilanne on olut monesti heikko. Kaivosteollisuuden suolapitoiset jätevedet painuvat raskaina syänteisiin ja edesauttavat kerrostuneisuuden mmista. Heposelän pohjoisosassa alusveden sähkönjohtoarvo on suurimmillaan ollut noin 2 ms/m (kuva 8). Arvo on noin kaksinkertainen Tul itehtaan edustan syvänteellä havaittuun. HEPOSELKÄ As, msim > 24 2 o : Kuva 8. Heposelän pohjososan sähkönjohtavuusarvot Kasvinravinteiden pitoisuudet ovat Heposelällä niukkaravinteiselle eli karulle vedelle ominaisia. Paikallisesti on todettu rehevöityvän veden pitoisuuksia Liperin kirkonkylän jätevesien purkualueella, jossa on havaittu myös ajoittain hygieenistä likaantumista. Kasviplanktontutkimuksien perusteella Heposelkä on ollut 96-luvulla hyvin karua tai karua aluetta: vuosien 963 ja 965 heinäkuiset kasviplanktonin biomassat olivat,4 mg/l ja,56 mg/l (Heinonen 98). Heinäkuun 97 tutkimuksessa alue oli hyvin karua (Lepistö ym. 979). Elokuussa vuosina otetut kasviplanktonnäytteet kuvastavat vesistön tilan muuttumista rehevään suuntaan: kasviplanktonbiomassat olivat ko, vuosina,649 mg/l, 2,77 mg/l ja 2,38 mg/l. Vaikka otetaan huomioon tutkimusajankohdan ja eri vuosien kasvuolojen erilaisuus ja vaikutus biomassa-arvoihin, Heposelkää voidaan pitää nykyisin lievästi rehevänä. Myös kasviplanktonlajiston tarkastcu osoittaa tämän (vrt. Heinonen 982, Granberg 984).

26 26 Pohjoisosan syvänteellä o mitattu riyös k sviplanktonin perustuotantokykyä. Nämäkin arvot osoitt wa uee rehe; it iistä, Esimerkiksi kesällä 983 perustuotantokyky oli keskimäärin 9 m c: m3 (Maa ja Vesi Oy 984). Klorofyllitutkimustenkin tulokset heijastavat rehevöitymistä. Vuosien 979 ja elokuiset klorofylliarvot ovat vaihdelleet pohjoisosassa 4,2 - keskiosassa 4,7-6,4 ugil. 8, ug/l ja Heposelkä on Oriveden osa-alueista merkittävimpiä kalastuksen kannalta. Vuoden 979 kalastustiedustelun mukaan Heposelän kalansaalist oli 2,6 kg/ha, josta runsas puolet oli muikkua (Kaijomaa ym. 984). Vuosina Heposelältä pyydettyjen haukien elohopea-, sinkki- ja kuparipitoisuudet eivät juuri poikenneet maan keskimääräisestä tasosta. Kolmen näytekalan perusteella keskipitoisuudei. olivat,36 mghg/kg kalaa, 3,569 mg Znlkg kalaa ja,33 mg Cu/kg kalaa. Yioorattujen hiilivetyjen (DDT ja PCB) pitoisuudet olivat,843 mglkg kalan rasvaa DDT:n osalta ja 4,3 mg/kg kalan rasvaa PCBm osalta (Miettinen ja Verta 984). Heposelän kalanäytteet vuodelta 983 ovat tutkittavina vesihallituksessa..34 Puhosselän alue Puhosselän veden laatu määräytyy pääosin Pyhäjärvestä tulevan veden laadun mukaan, sillä Puhosselän ja Sampaanselän välinen saaristovyöhyke estää virtauksia Sampaanselältä Puhosselälle. Pyhäjärven veden laatua kuvastaa pieni fosforipitoisuus, 5 ug P/ ja pieni tvppipit isuus, 3 ug N/l sekä veden kirkkaus, väriluku mg Pt/L Tämä ilmenee Puhosselän veden laadussa, joka on esim. väriltään vaaleampaa verrattuna Pyhäselän veteen. Puhosselän Puhoslahteen joh detaan sekä asuma- että teollisuusjätevesiä. 3ätekuormittajien sijainti ilmenee kuvasta 9. Oy Noresin Äb 2 Oy Kiteen Puhos Äb ja Puhoksen tehtaan sosiaalitilojen jätevedenpuhdistamo 4 Plan-SelI Oy, Kiteen saha Kuva 9. Puhosselän jätevesikuormittajat ja havaintoasemia

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992

SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1993 .... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA 1992 ~Oulun kaupunki,,,, Ympäristövirasto ~ Julkaisu

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 LUVY/108 22.3.2012 Erkki Selin Kirkkonummi/ympäristönsuojelu KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 Kirkkonummen järvitutkimus perustuu kunnan ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta tehtävään, joka

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu 2015 - helmikuu 2016

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 28.4.2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme ohessa Tervon

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Kitkajärvien tila ja sen kehitys Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 28.12.2011 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2011 UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto 1 / 1 LÄHETE 2.1.215 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 7821 VARKAUS Tiedoksi: A147 Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI

UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI Päivitetty 2013 UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 14.10.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015 Kaivoksesta

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

KUOPIOTA YMPÄRÖIVIEN VESISTÖVESIEN SEURANTA JA TILA

KUOPIOTA YMPÄRÖIVIEN VESISTÖVESIEN SEURANTA JA TILA 11..1 Vesiensuojelua vuodesta 193 KUOPIOTA YMPÄRÖIVIEN VESISTÖVESIEN SEURANTA JA TILA Ympäristöasiat Kuopiossa 1..1 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Toiminnanjohtaja 1..1 Esityksen

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Valkerpyyn tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Valkerpyyn tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Valkerpyyn tilasta Yleiskuvaus Valkerpyy on lähes 4 ha suuruinen, melko kirkasvetinen järvi Nummi-Pusulan eteläosassa. Järveen laskee vain pieniä puroja

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila Heli Jutila ympäristöasiantuntija 26.8.2011 Kastanajärven valuma-alue Pienehkö (2,85 km 2 ), metsäinen ja järvinen 30.7.2011 Pohjakartan Heli copyright Jutila

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

8.5.2015. UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES

8.5.2015. UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES 8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1(7) IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986-2014 1 Yleistä Imatran Immalanjärvi on Vuoksen kautta Laatokkaan laskevan Unterniskan vesistön

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA

UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA 2013 UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 6.1.214 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot