SAIMAAN TILA JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. VESIHALLITUS NAflONAL BOARD OF WATERS, FINLAND. Tiedotus Report

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIMAAN TILA JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. VESIHALLITUS NAflONAL BOARD OF WATERS, FINLAND. Tiedotus Report"

Transkriptio

1 VESIHALLITUS NAflONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report MARJA KAUPPI ILPPO KETTUNEN JARMO KIVINEN RIITTA NIINIOJA OLAVI SANDMAN SAIMAAN TILA JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT HELSINKI 985

2 Tekijät ovat vastuussa jukaisun sisäflöstä, eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona, VESU-IALUTUKSEN fledotuksa koskevat tllaukset: Vahion painatuskeskus PL 56, H&sinki, puh. (9)539 /julkaisutflaukset SBN SSN

3 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu JOHDÄNTO 5 ORIVEDEN - PYHÄSELÄN ALUE 8. Valuma-alueen yleispiirteet 8.2 Kuormittava toiminta.3 Vesistön tila 4.3 Tarkkailu- ja havaintotoiminta 4.32 Pyhäselän - Jänisselän alue 5.33 Heposelän alue Puhosselän alue Oriveden eteläosa: Savonselkä, Sampaanselkä ja Paasivesi 3.4 Vesistön käyttökelpoisuus 36 2 PYYVEDEN SEKÄ ENONVEDEN - HEINÄVEDEN ALUEET Valuma-alue ja yleiskuvaus Alueelle tuleva kuormitus 39 2,3 Veden laatu ja biologia ja siihen kohdistuneet tutkimukset Yhteenveto 45 3 HAUKIVESI Haukiveden valuma-alueen ja hydrologian yleispiirteet Kuormitus Haukiveden tila Vesistön käyttökelpoisuus ja toipuminen 59 4 PURUVESI 6 4. Valuma-alue ja yleiskuvaus 62 4,2 Alueelle tuleva kuormitus Puruveden veden laatu ja biologia sekä siihen kohdistunut tutkimukset 64 4,4 Yhteenveto 7 5 UTRASVESI 3A VÄISTÖNSELKÄ Valuma-alue ja yleiskuvaus Alueelle tuleva kuormitus Veden laatu ja siihen kohdistuneet tutkimukset Yhteenveto 8

4 Sivu 6 PIHLA3ÄVEDEN KOKONSELN ALUE 8 6. Valuma-alue ja yleiskuvaus g3 6.2 Alueelle tuleva kuormitus Veden laatu ja biologia sekä. siihen kohdistuneet tutkimukset 86 7 UKONVEDEN VESISTÖALUE ELI MIKKELIN ÄLÄUOLINEN SAIMAAN VESISTÖ Valuma-alue ja yleiskuvaus Vesistöön kohdistuva kuormitus Vesistön veden laatu ja biologia sekä. siihen kohdistuneet tutkimukset Yhteenveto 4 8 PUUMÄLANSÄLMEN ETELXPUOLISEN SAIMAAN POH3OISET OSAT 5 8. Valuma-alue ja yleiskuvaus Alueelle tuleva kuormitus Veden laatu ja biologia sekä. siihen kohdistuneet tutkimukset Yhteenveto 3 9 ETEL-SÄIMAA 4 9. Valuma-alueen yleispiirteet Tutkimustoiminnasta Kyläniemen pohjoispuoliset alueet Pien-Saimaa Itäinen PienSaimaa Etelä-Saimaa 24 9,7 Vuoksen edusta HaapavesI 36 KIR3ÄLLISUUS 37

5 5 3OHDANTO Ei, kuulkaa hyvät ihmiset, kyllä asia on niin, että Saimaa, tämä Suur-Saimaa sittenkin on yliveto kaikista Suomen järvistä, ja se on koko Euroopan ihanin järvi -siitä ei pääse yli eikä ympäri. Saimaa niistä on kaunein, kornein ja suurpiirteisin. (Aarre Ä. Nuutinen: Saimaa, Porvoo 936) 3o viisi vuosikymmentä sitten cm. sitaatin esittämistä ihannoivista kuvauksista huolimatta Saimaasta löytyi jätevesien pilaamia vesfalueita. Nyt tilanne on vakava. Huolimatta teollisuuden rakentamista puhdistuslaitoksista ovat jätevesien vaikutusalueet laajat ja ne ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Tämän kirjan tarkoituksena on antaa yleiskuvaus Suur-Saimaasta, joksi katsotaan Vuoksen vesistön lähes tasapinnassa oleva alue Vuoksen suulta Imatralta Konnuksen ja Karvion virtoihin ja Pielisjokeen 3oensuussa. Aluetta on kuvattu myös vesihallituksen julkaisuja -sarjassa nrot 27, 34 ja 42. Vuoksen vesistöalueen pinta-ala on noin km2. Tästä Suur-Saimaaseen kuuluu noin 46 km2 (Seuna 97). Vuoksen virtaama Hydrologisten vuosikirjojen mukaan on 96-8 (MQ) 537 m3/s, Suur-Saimaaseen laskevat laajat Iatvavesistöt Pielisjärvestä Pielisjokea pitkin ja Kallavedestä Konnuksen ja Karvion virtojen kautta. Pielisjoki, 3akokoski F = km2 L = 2,7% MQ = 228 m3/s Konnus + Karvio F = 6 27 km2 L = 5,3 % MQ = 32 m3/s

6 S3 6 7O uoisadannat nvat vaihde]juet 5 - mm b E V oi s sl on virtaamaltaan lähes luonnonn ui aan ooikkeusjuoksutuksia. jolloin j9 m-/. u-i eskiarvojen mukaan on vaihteiu ollut j 2 4 j JLLJLJLL 9 6L -56 6$ P Vuodet VI VII VIII I Kuuku 5 i

7 7 3ääpeitteen kestoaika on noin 6 vuorokautta. 3ään paksuus vaihtelee keskimäärin 3-6 cm välillä, Veden lämpötila talvella, jään alla, on noin +,2 C. 3ärvialtaan syvyydestä ja mm. jääntulon ajankohdasta riippuen syvän veden lämpötila vaihtelee + 2 C C välillä. Ävovesikauden pitkäaikaiset pintaveden lämpötilan keskiarvot vaihtelevat 7,2 C - 8,8 C välillä. Kuukausi V VI VII VIII IX X Lämpötila ,2 6,5 8,8 3,4 3,8 7,2 Tässä työssä esitetty aineisto perustuu vesihallituksen tutkimuksiin sekä muiden tutkimuslaitosten tekemien ns. velvoitetutkimusten tuloksiin. Työhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Pohjois-Karjalan vesipiiri: Kuopion vesipiiri: Mikkelin vesipiiri: Kymen vesipiiri: Marketta Ähtiainen Marja Kauppi Riitta Niinioja Irmeli Taipalinen 3armo Kivinen Olavi Sandman llppo Kettunen Julkaisun toimittajana on ollut ilppo Kettunen.

8 $ ORIVEDEN - PYHÄSEL2N ÄLUE. Valuma-alueen yleispiirteitä Oriveden - Pyhäselän alueella tarkoitetaan Vuoksen vesistön Orivirran yläpuolista osaa (kuva ). Oriveden-Pyhäselän vesistöalueeseen kuuluvat Pyhäselän vesistöalue (nro 4.32), Oriveden alue (nro 4.3), Onkamojärven vesistöalue (nro 4.37) ja Piimäjoen vesistöalue (nro 4.38). Alueiden pinta-alat ja järvisyydet sekä pelto- ja suoprosentit ovat seuraavat: Vesistöalue nro Valu ma-alueen Valuma-alueen Valuma-alueesta pinta-ala, km2 järvisyys, % peltoa, % suota, % Pyhäselän alue ,3 5,3 Oriveden alue 4.3 7,2 5,9 Onkam ojärven alue ,6 9, 3,4 Piimäjärven alue 4,38 5 4,5 5,7 3,9 Yhteensä 3 2 Koko yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 2$ 5 km2 ja järvisyys 6,4 %. Kallioperältään alue kuuluu ns. karjalaiseen liuskejaksoon (Vesihallitus 979), Säätietoja on saatavissa Joensuun lentoasemalta (ilmastoasema), Liperin Siikasalmelta (sadanta, lumi, routa) ja Rääkkylän kirkonkylästä (sadanta, lumi). Joensuun lentoasemalla vuosijakson 93-6 keskimääräiset lämpötila- ja sadantatiedot ovat seuraavat: Kuukausi II III IV V VI VII VIII X X XI XII Koko Sadanta (mm) Lämpö tila( C) -,5 -,4-6,4,9 7,8 3,6 6,7 4,8 ),2 3,,9-6,5 2,5 vuosi Termisen kasvukauden pituus on 55-6 vrk. Kokonaissäteily vaakasuoralle pinnalle vuosijaksolla on ollut 65 - kesto vuosina Pyhäselän - Oriveden 7 kcal/cm2v (Vesihallitus 979). Jääpeitteen alueella on vaihdellut 5-92 vrk.

9 9 kanava Orivirta = vauakunnoltinen virta- /syvännehavaintoasema O = vesitoimiston hovaintoasemo = velvoitetorkkoilun havantoasemo Kuva. Vedentaatuhavaintousem Cveden Pyhäsetän alueelta.

10 Pyhäselkään Iast<evat Pielisjoen Höytiäisen vedt. Heposelkään laskevat Viinijärven vesistöalueen vedet Ta]paleenjo<ea pitkh. Oriveden Puhoslahteen laskevat Pyhäjärven vedet Oriveden -- arvot ovat seuraavat: Pyhsel3r; alaraj.i on Orivirrassa. Virtaama Asema; Keskiylivirtaarna Keskivirtaama Keskialivirtaama vuosijakso MHQ MQ MNQ (m/s) (m/s) Pielisjoki, Jakokoski; Höytiäinen, Puntari koski; , 8, Taipaleenjoki, VIIni järven luusua; ,5 Pyhäjärvi, Puhos 2 5,4 Orivirta (arvio valuma-alueen perusteella) % 78 Valtaosa Oriveden - Pyhäselän alueen vesistä tulee Pielisjokea pitkin. Joen keskivirtaama on 228 m3/s. Virtaama Jänisselällä, Pyhäselän eteläpuolella on noin 24 m3/s. Virtaarnan jakautumisesta Ärvinsalmen ja Kivisalmen kesken ei ole tarkkaa tietoa. Savonselälle tulee vettä Heposelältä Onkisalmen kautta noin m3/s. Koko Oriveden Pyhäselän alueelta poistuu vettä Orivirran kautta keskimäärin 294 m3fs. Oriveden eri osa-alueiden pinta-alat ja keskisyvyydet ovat seuraavat (Vesihallitus 979): Osa-alue Pinta-ala Keski- Osa-alue Pinta-ala Keskikm2 syy. m km2 syy. m Pyhäselkä 229, Hämeenselkä 2 2,4 Tikanselkä 48 7,5 Sampaanselkä 4 7,9 Jänisselkä 53 6,3 Paasivesi 8 2,7 Telmonselkä 22, Haapasalmi 7 3,9 Rauanselkä 5 6, Sangenlahti 5,2 Heposelkä 46 6,2 Puhosselkä 3 4, Savonselkä 96,6 Jaamanselkä 6 2, Pyssyselkä 8 8,8 Orivesi - Pyhäselkä 897 9,8

11 Suur-Saimaan pohjoisimmassa osassa eli Oriveden - Pyhäselän alueella vedenkorkeudet ovat hieman suuremmat kuin eteläisellä Saimaalla. Oriveden - Pyhäselän vedenkorkeudet ovat seuraavat: Asteikko; Ylivesi Keski- Keski- Keski- Alivesi vuosijakso ylivesi vesi alivesi Joensuun ala-asteikko; 93 N6-6 = NN + 4 cm HW MHW MW MNW NW NN + 77,2 + 76,2 + 75, ,37 74,47 (m) Vuodesta 976 lähtien alueen vedenkorkeutta on havainnoitu myös Ärvinselällä, jossa on vesihallituksen hydrologian toimiston llmnigrafiasema. Asemalla on ns. puhuva pääte, josta saadaan puhelimitse tieto vedenkorkeudesta (puh )..2 Kuormittava toiminta Oriveden - Pyhäselän alueelle kohdistuva asumajätevesikuormitus ilmenee taulukosta ja teollisuuden kuormitus taulukosta 2. Jätevesien purkupaikat on esitetty kuvassa 2. Välillisistä kuormittajista tärkeimpiä on Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun selluloosatehdas, jonka vuostuotanto v. 983 oli 6,8. t/v, jätevesimäärä 73,9 i m3/vrk ja vesistökuormitukset seuraavat: kllntoaine,8 t/vrk, BOD7,6 t 2/vrk, fosfori 6 kg/vrk ja typpi 75 kg/vrk. liksenjoesta Pielisjoen kautta Pyhäselkään kulkeutuvat lisäksi Outokumpu Oy:n Hammaslahden kaivoksen jätevedet. Sysmäjärven ja Taipaleenjoen kautta Heposelkään purkautuvat Outokumpu Oy:n Keretin ja Vuonoksen kaivosten jätevedet sekä Outokummun kaupungin jätevedet. Joensuun kaupunki laski ennen Kuhasalon puhdistamon valmistumista (v, 975) jätevetensä suoraan Pielisjokeen. Kaupungin aiheuttama vesistökuormitus Pyhäselkään on tällöin ollut erittäin merkittävä, - 3 % Pielisenjoen ainevirtaamasta. Puhdistamon valmistumisen jälkeen jätevesien aiheuttama kuormitus on ollut - 3 ¾ Pielisjoen vastaavista ainevirtaamista (Viljanen 98). Joensuun Kuhasalon puhdistamolle Itä-Suomen vesioikeus on v. 982 asettanut seuraavat käsittelyvaatimukset lähtevässä jätevedessä: BOD7 korkeintaan 25 mg/l ja kokonaisfosfori korkeintaan,8 mg! (puhdistusteho fosforin osalta vähintään 9 %) neljännesvuosikeskiarvoina. Jätevedenpuhdistuksen tavoitearvoina on 6D7:n

12 - Outokumpu rvi Pyhäselän Kontiolahti, Lehmo Pohjois Karjalan Skhkö Liperi, Ylämylly Pohjois Karjalan Opisto Pyhäselkä, Hammaslahti Vanhainkoti Iltarauha Rääkkylä, kirkonkylä Rääkkylä, Rasivaara Karjalan Lohi Oy Ulkopuolelta tulevaa kuormitusta mm. Enso-Gutzeit - Rauma-Repola Oy, Uimaharju Oy, Hammaslahti Oy Pohjois-Karjalan Ra javartiosto Jänisseln al Joensuun kaupunki ie II ilcp III Outokumpu - Outokummun Oy, Vuonos ja Keretti kaupunki Liperi, Viinijärvi kaksi alalaitosta 3 Plan Sell Oy, Kiteen saha 4 Ulkopuolilta tuleva - Kiteen clär Lperi, alue kirkonkylä 2 LLperin Peruna 3 Ulkopuolelta mm, kiormitusta Puhosselän alue Oy Norenin Ah Puhos tulevaa 2 lv Kitee Puhos Ah ja j ätevedet tehtaiden sosiaali Kuva 2. Jätevesikuormittajat Oriveden Pyhäselän alueella

13 3 osalta 2 mgll (puhdistusteho 9 %) ja kokonaisfosforin Jätevedenpuhdistamoa on tehostettava tavoitepitoisuudet ja vähintään 9 %:n puhdistusteho osalta vuoden 987 alkuun mennessä niin, saavutetaan,,5 mg/l. että em. Puutavaran uitto on tällä alueella huomattavaa. Uitettu puutavara v. 983 oli yli,6 milj. uittoyksikköä (Pohjois-Karjalan Uittoyhdistys 984). Jätevesikuormituksen lisäksi mm. uiton pudotuspaikat ja vesivarastoalueet voivat aiheuttaa vesistökuormitusta. Varsinkin happea kuluttava kuormitus on paikallista osoittautunut suureksi. Pajulan ja Matinveden (984) mukaan 2 k-m3:n puumäärän kahden viikon vesivarastointi kuormitti vesistöä yhtä paljon kuin 2 8 asukkaan puhdistamattomat jätevedet asukkaan puhdistamattomat biologisen hapen jätevedet tarpeen kokonaisfosforin osalta. (BOD7) osalta ja 5 Hajakuormituksesta puhuttaessa on muistettava, että suurin yksittäinen ravinnekuormittaja. Maataloudessa maatalous on vesistöjemme tapahtuneet muutokset, lannoitteiden käytön kaksinkertaistuminen viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, samoin kuin tuotantoyksiköiden suureneminen, ovat lisänneet maatalouden potentiaalista arvo 2 kg/ha kuor rnitusta, Kuor mistuslukuina on viljelysmaille v ja fosforille,57 kg/ha v (Kauppi 984). esitetty typelle Taulukko. Asumajätevesikuormitus vuosina (Vesihallitus 984 a, b) Kuormittaja Kuormitus kg/v vuosi m3/vrk 8D7 kok. N kok. P Jätevesirnäärä Joensuu, Kuhansalo , Kontiolahti, Lehmo ,2 9, 3,,8 4, 5,7 Liperi, Ylämylly ,,3 3, ,,4 2,9 Pyhäselkä, Hammaslahti , 982 4, Rääkkylä, kirkonkylä ,, ,6 3, 2,4 4,2 4,,9 6, 9,2 6, Jäteveden käsittely RS L ja TL Liperi, kirkonkylä R , 2, *) 35 = jälkisaostus, imeytysojasto, RS = rinnakkaissaostus, L = lammikko,,8,7 8,3 *) TL = tehostettu lammikko

14 Alueelle johdetaan puhdistettuja jätevesi lisiilsi seuraavista alle 2 asukkaan jätevedenpuhdistarnoista: Pohjois-Karjalan opisto (Pyhäselkä), Rääkkylän Rasivaaran taajarna (Jänisselkii) ja Puhoksen tehtaiden sosiaalijätevedet (Puhosselkä). Taulukko 2. Teollisuuden jätevesikuormitus vuosina (Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimisto 983, 984) Kuormittaja Jätevesirnäärä m3/v Kuormitus, tonnialv vuosi kuormittava muu BOD7 Kok.P Kok.N COD Kunto- Muu Oy Kiteen Puhos Äb aine ,4,2,3 ± ,4,6,4 2,9 5, ) Oy Noresin Äb ,3,3, 2) ,2,3 3, 6,2 3) Pian-Seli Oy *) ,3,8,3 5,3 2, ,3,7,3 6,5 2,8 *) puhdistamo valmistui loppuvuonna 983 ) kokonaisrikki, 2) formaliini,3, metanoli 235 3) formaliini,8, metanoli,5.3 Vesistön tila.3 Tarkkailu- ja havaintotoirninta Oriveden - Pyhäselän alueella on viranomaisen toimesta havainnoitavia valtakunnalliseen syvänne- ja virtahavaintovekkoon kuulu zia asemia seuraavasti:

15 5 Syvänneasemat: vesistö- asema alue nro Pyhäselkä, Kokonlahti Orivesi, 3änisselkä 4.32 $ Heposelkä, pohjoisosa 4.3 Heposelkä, TiHitehtaan edusta Savonselkä Sampaanselkä Virtahavaintoasemat: vesistö- asema alue nro Pielisjoki, Hasaniemi Höytiäisen kanava änisselkä, Ärvinsalmi Hämeenselkä, Kivisalmi Orivesi, Onkisalmi Havaintoasemien sijainti ilmenee kuvasta. Valtakunnallisten asemien lisäksi vesistöalueella (4.32) vesitoimisto havaitsee säännöllisesti seuraavia asemia: Kaskesnie men laita, Noljakansaaren edusta ja Pyhäsaaren syvänne (kuva ). Vesistön kuormittajien ns. velvoitetarkkailuihin sisaltyvia havaintoasemia on em Joensuun edustan lisaksi Pyhaselan Hammaslahden taajaman edustalla ja Raakkylan kirkonkylan edustalla Oriveden alueella (4.3) vesitoimiston säännöllisesti havaitsemia asemia ovat Telmonselka, Ukonselka, Puhosselan kaksi asemaa ja Paasives; Velvoitetarkkailujen havaintoasemia on Oy Kiteen Puhos Äb:n lastulevytehtaan ja Oy Noresin Ab:n liirnatehtaan edustalla sekä PIan-Seil Oy:n Kiteen sahan edustalla. Lisaksi tie- ja vesirakennuslaitoksen vaylatoiden vesistovaikutuksia on tarkkailtu useilla havaintoasemilla Kivisalmen ympäristössä ja Puhosselän - Paasiveden alueilla (Insinööritoimisto Oy Väylä 983 ja 984, Kokko 983 a ja b)..32 Pyhäselän - Jänisselän alue Pyhäselän veden laatuun vaikuttaa keskeisesti Pielisjoen veden laatu, sillä suurimman osan vesistään Pyhäselkä saa Pielisjoen kautta (vrt, kohta.). Joen vesi on hyvin tummaa, melko runsasravinteista, lievästi hapanta ja sen haponsitomiskyky (alkaliniteetti) on pieni. Pyhäselkään laskevat myös Höytiäisen vedet Höytiäisen kanavan kautta. Kanavan vesi on väriltään vaaleaa ja niukkaravinteista Pyhaselkaan tulevan veden laatu on ollut vuosina keskimäärin seuraavaa:

16 96 Asema nto ph Pielisjoki, Hasaniemi 5 6,4 Höytiäisen arvo kanava 6 6,8 ka n AkaIit- SJhL nioh teeti t is rnmol/i ri ka n ka n Kokonais- Kokonais- Väri foslori typpi luku pg/l pg/l mgptil ka n ka n ka n 76,8 73 3, ,6 72 6, Pyhäselkään tulee em. lisäksi vesiä pienestä Haapajoesta, jonka vesi on tumma ja melko runsasravinteista. Myös Onkamojärven vesistöalueen vedet laskevat Pyhäselän eteläosaan Nivanjoen kautta. Nivanjoen vesi on melko runsasravinteista. Jänisselkään Pyhäselän eteläpuolelle tulevat Piimäjoen vesistöal en vedet. Piimäjoen vesi on hyvin tummaa ja melko runsasravinteista Pyhäselän ja Jänisselän alueen jätevesikuormittajat ilmenevät kuvasta 3. Merkittävin jätevesikuormittaja on Joensuun kaupunki, jonka jätevedet johdetaan Pielisjokisuuhun Pyhäselän pohjoisosaan. Välillisistä Pyhäselän kuormittajista huomattavin on EnsoGutzeit Oy:n Uimaharjun selluloosatehdas. Jätevesien vaikutusta tarkkaillaan Pielisjoen ja Pyhäselän pohjoisosan alueilla nykyisin ns. yhteistarkkailuna, jonka tulokset raportoidaan vuosittain (Holopainen 984). u Joensuu, Kuhasalo 2 Kontiolahti, Lehmo 3 PohjoisKarjalan Sähkö Oy, Ylämyllyn kyllästämö 4 Liperi, Ylämylly 5 Pohjois-Karjalan Opisto 6 Pyhäselkä, Hammaslahti 7 Riäkkyä, kirkonkylä 8 Rääkkylä, Rasivaara salmi Kuva 3 Pyhäselän ja Jänisselän jätevesikuormittajat

17 7 Pyhäselän pohjoisosassa Noljakansaaten ja Kaskesniemen havaintoasemilla on havaittu pohjanläheisissä vesikerroksissa hapen vajausta kevättalvisin 97- ja 98- luvilla (kuva 4). Hapen vajauksen aiheuttajina ovat sekä Joensuun kaupungin jätevesikuormitus että ilmeisesti myös Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun selluloosatehtaan jätevesien vaikutukset. Niitä ilmentävät Pyhäselällä 97-luvulla todetut veden ligniinipitoisuudet (vrt, myös Granberg 984). As4.3.8 JOENSUU As Pyhäsetkä K yt / NOLJAKANSAAREN EDUSTA As = O.O tkoksyv2m) KASKESNIEMEN LAITA As432.6 = (Koksyv.38m) Kuva 4. Älusveden kevättalvinen happitilanne Joensuun edustalla Pyhäselällä Veden ravinnepitoisuudet Pyhäselällä Joensuun edustalla ovat 97-luvulla olleet ajoittain melko suuria. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden suurimmat arvot ovat olleet Noljakansaaren edustalla 6 pg!l ja Kaskesniemen laidassa 2 igil sekä vastaavat kokonaistyppipitoisuudet 2 2 jig N/l ja $ ig N/l. Tilanne on johtunut suureksi osaksi Siilaistenpuron kautta tulevasta kuormituksesta. Kuormituksen pienentyminen näkyy 98-luvulla ravinnetason pienenemisenä Noljakansaaren edustalla: päällysveden fosforiarvot ovat vaihdelleet pg P/ ja typpiarvot pg N/. Kaskesniemen edustalla vesi on Noljakansaaren edustaa vaharavrnte;sempaa ja yleensa happitilanteeltaan parempaa Pyhasefan pienkuormittajien jatevesien vaikutus ilmenee paikallisina veden laadun muutoksina hyg;eenisena likaantumisena ja rehevoitymisena Rehevoityminen nakyy matalilla purkupaikoilla myös vesikasvilhisuuden runsastumisena. Tällaisiin paikallisiin muutoksiin vaikuttaa myös maa- ja metsätaloustoiminnan aiheuttama hajakuor mitus.

18 Jänisselän Hämeenselinin ainoastaan Rääkkylän aiueie chci;tj keskitittyä tajstd, jätevesikuormitusta -<irkon. viis: ja Uasivaarasta. Pääosa tästä jätevesikuormituksestd suuntautuu Vänskä9sa r -een, joka on Hämeenselkään avautuva matala lahti. Jätevesien lisäksi kuorrnitusta esistöön tulee Oravilahden pengerrysalueelta pumpattavista kuivatusvesistä. Vänskänsalmessa veden laatu on ajoittain runsasta. huono. Alue on rehevöitynyt, ja mataluuden vuoksi vesikasvillisuus on Kivisalmen väylätyön aiheuttamat veden laadun muutokset ovat näkyneet koko Hämeenselän ja Jänisselän alueella sekä niiden ulkopuolellakin. Väylätöiden vaikutusalueen laajuutta on arvioitu havaitun veden sarnennuksen 5). Laajimmillaan samentuminen oli vuoden 982 lopissa. Väylätyöt perusteella (kuva päättyivät elokuussa 983. Samentumista esiintyi vielä tämän jälkeenkin mm. Hämeenselällä lokakuussa 983, mutta vaikutuksista veden laatuun on se hävisi vuodenvaihteesten mennessä. Väylätyön tehty tarkkailuraportti 984). Kalatalousselvitys valmistuu keväällä 985. Insinööritoimisto Oy Väylä Pyhäselän ja Jänisselän syvänteiden veden laatu on ollut kevättalvisin vesipatsaan puolivälissä vuosina keskimäärin seuraava: Asema nro Kok. Happi ph- Älkalini- Sähkön- Kckonais- Kokonais- Väri- n syy, arvo fo-fori typpi luku m kyll% mrnoiil ms!ri ig P ug Nl mgpt/l teetti joht.5 Pyhäselkä ,3, 3, Kokonluoto Jänisselkä *) 6,3,9 3,7 *) *) n = 8 Pitkällä aikajaksolla, vuosina Pyhäselän ja havaittu samansuuntaisia muutoksia, jofl-a ovat ]nisseän tilastollisesti veden laadussa on merkittäviä luottamustasolla > Tällaisia muutoksia ovat veden suolapitoisuuden (sähkönjohtavuuden) kasvu ja ph-arvon alentuminen sekä Pyhäselän kokonaistyppipitoisuuksien pienene minen. Useilla muill ikin Vuoksen vesistöalueen havaintopaikoilla on (Laaksonen ja Malm 982). tarkasteltuna aikana todettu suolapitoisuuden nousua

19 Kuva 5. Kluisatmen vöylä-ja sittanrakennus töiden aiheuttama vesistön sameh tuminen vuosina 98-$3 Ajoittain samea Orves JbnsSeh<Q RAARKYLA ZT

20 2 Sekä Pyhäselän että ]åni svnt ilili n ajo ttain havaittu alusveden happitilanteessa huonont rnst T ir a or todettu K konluodossa kevättalvisin ja skä )83. Flpeu ;Ilästysarvo i ole tällöinkään laskenut keskimäärin alle 4 %:n (kuva 6) eliin keittaivlnen happitilanne on ollut heikoin vuosina Sen jälkeen tilanne on kuitenkin parantunut Pohjanläheisen vesikerroksen hapen kyllästysarvo o vaihdellut 98-luvulla 2-3 %. On ilmeistä, että vuosina todetut fosforipitoisuuksien nousut Jänisselällä johtuvat ainakin osittain Kivisalmen väylätöstä (kuvat 5 ja 6). Kytt. b/ fjigpit) PYHÄSELKÄ-KOKON LUOTO As.7 f Kok.syv.67m) Kyti /o (F g P/ ) JÄNISSELKÄ ( Kok syy, 36 m) As.8 $. ao 6 oho-m Fostor pohji irn...- s Fosforj im 2 ohbam 7 IIIII Kuva 6. Pyhäselär ja 3änisselän kevättalvi set hapen kyllästysarvot ja fosfori pitoisuudet, Kuvaajat on piirretty kolmen vuoden liukuvien keskiarvo jen perusteella.

21 2 Pyhäselkä on rehevyystasoltaan karua 96-luvun alkupuolella Joensuun lähivesillä K askesniem een ja Pyhäsaareen asti kasviplanktonin määrän (biom assan) perusteella. Kokonluodon alue on puolestaan ollut hyvin karua, sillä kasviplanktonin biomassa (tuorepainona) oli alle,2 mgll (Heinonen 98). Kesältä 97 kasviplanktontuloksia on Pyhäsaaren asemalta, joka oli tuolloinkin katua aluetta (Lepisto ym. 979). Kesällä 98 tehdyt kasviplanktontutki mukset kuvastavat alkavaa rehevöitymistä Kaskesniemen, Pyhäsaaren ja Kokonluodon alueilla, kun tarkastellaan sekä kasviplanktonin rniärää että rehevyyttä ilmentävien lajien osuutta karuutta ilmentäviin lajeihin nähden (vrt. Granberg 934). Pyhäselän kasviplanktonbiomassat vuosilta 98 - $2 ovat rehevöityvälle vedelle ominaisia Kokonluotoa lukuun ottamatta. Tilanne johtuu paljolti sateisuuden seurauksena lisääntyneestä ravinnehuuhtoutumasta vesiin, Normaaleina vuosina kasviplanktonmäärät palautuvat likimain vuoden 98 tasolle edellyttäen, ettei kuormitusoloissa tapahdu muutosta huonompaan suuntaan (Granberg 984). Kesällä 984 todettiin Pyhäselällä Joensuun edustalla -levää, joka aiheutti uimareiden taholta valituksia. Rehevyystasoa kuvaamaan käytetään myös kasviplanktonin klorofylli-a - pitoisuuksia. Niiden perusteella rehevöityminen vaikuttaa voimistuneen Joensuun edustalla 98-luvulla, mutta tuloksia tarkasteltaessa on muistettava myös eri vuosien erilaisten kasvuolojen vaikutus (vrt, edellä). Pyhäselän pohjoisin osa Noljakansaaresta Kaskesniemeen ja Pyhäsaareen asti on nykyisin klorofyllitulosten perusteella luokiteltavissa rehevöityväksi alueeksi (vrt. Forsberg ja Ryding 98, OECD 982): Vuosi Klorofylli-a, pgil Noljakansaaren ed. Kaskesniemen laita Pyhäsaari as as as maks. ka n maks. ka n maks. ka n 98 7,6 6,6 3 6,3 5,6 3 4,9 3, ,8 7, 5 7,6 6,2 5 8,7 5, ,8 6,5 6, 5,8 6 6,4 4, , 9,4 4 3,5 9,6 4 3,3 8,5 4

22 22 Rehevöitymistä heijastavat myös tiedot verkkojen limoittumisesta Pyhäselällä mm. 3oensuun kalastuskunnan vesillä (Viljanen ja Turunen 985). Kalatalouden kannalta Pyhäselkä on merkityksellinen ja sieltä on tehty useita kalataloudellisia selvityksiä (mm. Mäkinen 964, Viljanen ym. 982). Vuonna 98 Pyhäselän kalansaalis oli 8,4 kg/ha. Jänisselän saalis oli vuonna 979 tehdyn tiedustelun mukaan 6,8 kg/ha (Kajosmaa ym. 984). Pyhäselän kalastosta on tehty vesihallinnon toimesta joitakin ympäristömyrkkymäärityksiä. Vuosina Kaskesniemen alueella muikussa todetut kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet (DDT ja PCB) olivat pienet: DDT:n osalta,9 mglkg kalan rasvaa ja PCB:n osalta, mg/kg kalan rasvaa. Näytekaloja oli vain yksi. Näytehaukia oli kolme, ja keskimääräiset pitoisuudet olivat vastaavasti,4 mg/kg kalan rasvaa ja 7,567 rng/kg kalan rasvaa. Rasvaliukoisina yhdisteinä DDT ja PCB kertyvät nimenomaan eliöiden rasvaan. Hauessa todetut pitoisuudet eivät juuri poikkea keskimääräisestä tasosta Suomessa. Haukinäytteistä tehdyt elohopeamääritykset osoittivat näytekaloj en keskimääräiseksi elohopeapitoisuudeksi,56 mglkg tuoretta kalaa. Sinkki- ja kuparipitoisuudet olivat 3,533 mg/kg tuoretta kalaa ja,93 mg/kg tuoretta kalaa (Miettinen ja Verta 984). Vuoden 983 kalanäytteet ovat tutkittavina vesihallituksessa..33 Heposelän alue Suurin osa Heposelän vesistä tulee Viinijärven vesistäalueelta Taipaleenjokea pitkin. Taipaleenjoki on kaivosteoffisuuden jätevesien voimakkaasti kuormittama (Outokumpu Oy:n Keretin ja Vuonoksen kaivokset). Jokea kuormittavat myös asumajätevedet sekä kalalaitosten jätevedet (Outokummun kaupunki ja Liperin Viinijärven taajama sekä Viinijärven ja Silkakosken kalalaitokset), Lisäksi veden laatuun vaikuttaa alueen voimaperäisen maa- ja metsätaloustoiminnan aiheuttama hajakuormitus.

23 m kyll.% 23 lampi Taipaleenjoen vesi on tummaa (väriluku 4-8 mg Pt/I) ja runsasravinteista. Kasvin ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleen kokonaisfosforissa 3 6 ug N/l ja kokonaistypessä 4 - ug N/l. Kaivos teollisuuden vaikutuksesta veden suola pitoisuus on suuri: sähkönjohtavuus on noin msfrn. Ajoittain joessa esiintyy myös hygieenistä likaantumista. Heposelän pohjoisosaan tulee vesiä myös kirkasvetisestä ja karusta Kuoringasta Kuoringanpuroa pitkin Heposelällä vesi on väriltään vaaleampaa kuin Pyhäselällä. Veden suolapitoisuus on kaivosteollisuuden jätevesien vaikutuksen vuoksi suuri, Heposelän pohjoisosassa noin nelinkettainen verrattuna Pyhäselän suolapitoisuuteen. Heposelän veden laatu on ollut vuosina kevättalvisten vesipatsaan puolivälin tulosten mukaan: 82 keskimäärin seuraava Asema nro Kok. Happi syy. Heposelän pohj.osa 4 63 Heposelkä Tiilitehtaan ed ph- Älkalini- Sähkön- Kokonais- Kokonais- Väri- n arvo teetti joht.y25 fosfori typpi luku mmol/l msim ig P pg N/l mgptil 6,4,7*) 5,9 6,5, , *) n = 6 Pitkällä aikajaksolla, vuosina 965 S2 Heposelän veden laadussa on osoitettu tapahtuneen tilastollisesti rner<itse iii muutoksia luottamustasolla > 95 %. Päällysveden ph-arvot ovat alentunee sekä pohjoisosan että Tiilitehtaan edustan syvänteillä. Viimeksi mainitun aseman päällysveden kloridipitoisuus on lisääntynyt (Laaksonen ja Malm 982).

24 24 Heposelän pohjoisosan alusveden kevättalvinen happitilanne huononi 96-luvun puolivälissä, minkä jälkeen se pysyi lähes muuttumattomana 97-luvun puoliväliin. Tilanne parani hieman vuonna 978, Sen jälkeen kevättalven happitilanne on heikentynyt jatkuvasti. Pohjanläheisen vesikerroksen hapen kyllästysarvo on vaihdellut 98-luvulla välillä (kuva 7). Tiilitehtaan edustan syvänteellä Heposelän keskiosassa alusveden kevättalvinen happitilanne on huonontunut jatkuvasti 96-luvulta lähtien. Hapen kyllästysarvo pohjan lähellä on ollut 98- luvulla (kuva 7). KytL I (j.igp/l) POH]OSOSAN SYVÄNNE As. Kok.syv. 4m) KyLL Io (pgp/t) TIILITEHTAAN EDUSTA AsJ2 (Kaksyv. 36m) jm % 6 - Happ 4- pohja-im Fosfori oha im In II Happipohja-im Fosfori im Kuva 7. Heposelän kevättalviset hapen kyllästysarvot ja osforipitoisuudet Kuvaajat on piirretty kolmen vuoden liukuvien keskiarvojen perusteella

25 25 Kesäkerrostuneisuuden aikana Heposelän syvänteiden happitilanne on ollut useina vuosina huono. Elokuussa 984 pohjoisosan syvänteen pohjanläheinen vesikerros oli hapeton. Elokuussa vuosina 979, 98 ja 982 alue oli lähes hapeton, hapen kyllästysarvo oli 25 %, Myös keskiosan syvänteessä elokuun happitilanne on olut monesti heikko. Kaivosteollisuuden suolapitoiset jätevedet painuvat raskaina syänteisiin ja edesauttavat kerrostuneisuuden mmista. Heposelän pohjoisosassa alusveden sähkönjohtoarvo on suurimmillaan ollut noin 2 ms/m (kuva 8). Arvo on noin kaksinkertainen Tul itehtaan edustan syvänteellä havaittuun. HEPOSELKÄ As, msim > 24 2 o : Kuva 8. Heposelän pohjososan sähkönjohtavuusarvot Kasvinravinteiden pitoisuudet ovat Heposelällä niukkaravinteiselle eli karulle vedelle ominaisia. Paikallisesti on todettu rehevöityvän veden pitoisuuksia Liperin kirkonkylän jätevesien purkualueella, jossa on havaittu myös ajoittain hygieenistä likaantumista. Kasviplanktontutkimuksien perusteella Heposelkä on ollut 96-luvulla hyvin karua tai karua aluetta: vuosien 963 ja 965 heinäkuiset kasviplanktonin biomassat olivat,4 mg/l ja,56 mg/l (Heinonen 98). Heinäkuun 97 tutkimuksessa alue oli hyvin karua (Lepistö ym. 979). Elokuussa vuosina otetut kasviplanktonnäytteet kuvastavat vesistön tilan muuttumista rehevään suuntaan: kasviplanktonbiomassat olivat ko, vuosina,649 mg/l, 2,77 mg/l ja 2,38 mg/l. Vaikka otetaan huomioon tutkimusajankohdan ja eri vuosien kasvuolojen erilaisuus ja vaikutus biomassa-arvoihin, Heposelkää voidaan pitää nykyisin lievästi rehevänä. Myös kasviplanktonlajiston tarkastcu osoittaa tämän (vrt. Heinonen 982, Granberg 984).

26 26 Pohjoisosan syvänteellä o mitattu riyös k sviplanktonin perustuotantokykyä. Nämäkin arvot osoitt wa uee rehe; it iistä, Esimerkiksi kesällä 983 perustuotantokyky oli keskimäärin 9 m c: m3 (Maa ja Vesi Oy 984). Klorofyllitutkimustenkin tulokset heijastavat rehevöitymistä. Vuosien 979 ja elokuiset klorofylliarvot ovat vaihdelleet pohjoisosassa 4,2 - keskiosassa 4,7-6,4 ugil. 8, ug/l ja Heposelkä on Oriveden osa-alueista merkittävimpiä kalastuksen kannalta. Vuoden 979 kalastustiedustelun mukaan Heposelän kalansaalist oli 2,6 kg/ha, josta runsas puolet oli muikkua (Kaijomaa ym. 984). Vuosina Heposelältä pyydettyjen haukien elohopea-, sinkki- ja kuparipitoisuudet eivät juuri poikenneet maan keskimääräisestä tasosta. Kolmen näytekalan perusteella keskipitoisuudei. olivat,36 mghg/kg kalaa, 3,569 mg Znlkg kalaa ja,33 mg Cu/kg kalaa. Yioorattujen hiilivetyjen (DDT ja PCB) pitoisuudet olivat,843 mglkg kalan rasvaa DDT:n osalta ja 4,3 mg/kg kalan rasvaa PCBm osalta (Miettinen ja Verta 984). Heposelän kalanäytteet vuodelta 983 ovat tutkittavina vesihallituksessa..34 Puhosselän alue Puhosselän veden laatu määräytyy pääosin Pyhäjärvestä tulevan veden laadun mukaan, sillä Puhosselän ja Sampaanselän välinen saaristovyöhyke estää virtauksia Sampaanselältä Puhosselälle. Pyhäjärven veden laatua kuvastaa pieni fosforipitoisuus, 5 ug P/ ja pieni tvppipit isuus, 3 ug N/l sekä veden kirkkaus, väriluku mg Pt/L Tämä ilmenee Puhosselän veden laadussa, joka on esim. väriltään vaaleampaa verrattuna Pyhäselän veteen. Puhosselän Puhoslahteen joh detaan sekä asuma- että teollisuusjätevesiä. 3ätekuormittajien sijainti ilmenee kuvasta 9. Oy Noresin Äb 2 Oy Kiteen Puhos Äb ja Puhoksen tehtaan sosiaalitilojen jätevedenpuhdistamo 4 Plan-SelI Oy, Kiteen saha Kuva 9. Puhosselän jätevesikuormittajat ja havaintoasemia

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 1741 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 30.3.2007 1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

Kangasalan Välkkyvä Vesijärvi ry. Kangasalan Vesijärven veden laadun kehitys, kuormitus ja suositukset seurantaohjelmaksi

Kangasalan Välkkyvä Vesijärvi ry. Kangasalan Vesijärven veden laadun kehitys, kuormitus ja suositukset seurantaohjelmaksi Kangasalan Välkkyvä Vesijärvi ry Kangasalan Vesijärven veden laadun kehitys, kuormitus ja suositukset seurantaohjelmaksi Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 224 / 213 Arja Palomäki

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Stora Enso Oyj A 74.6 Varkauden tehdas (email) Tilausnro 450062709 Varkauden kaupunki 27.3.3 Tekninen virasto (email) Tiedoksi: Pohjois-Savon

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 2003-2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 2003-2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 23-213 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 243/214 Marja Anttila-Huhtinen & Janne Raunio ISSN 1458-864 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VESIALUEEN

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 213 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 239/214 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

EU-UIMAVESIPROFIILI. Kovalanniemen uimaranta. Äänekosken kaupunki

EU-UIMAVESIPROFIILI. Kovalanniemen uimaranta. Äänekosken kaupunki EU-UIMAVESIPROFIILI Kovalanniemen uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Mika Marttunen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Marttusten sukupäivä, Villähde 13.8.2011 Tuusulanjärvi 12.8.2011 Työpaikkani: Suomen

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 134/2005 Erkki Jaala & Jukka Mankki ISSN 1458-8064 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 1

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 249/2015

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki EU-UIMAVESIPROFIILI Suojärven uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI LAPPI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2011 UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan

Lisätiedot

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 1 Elina Meriluoto 24.9. Kirje no 692 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Jätevesilaitos Paroistentie 7 136 HÄMEENLINNA ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 1. JOHDANTO Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 157/29 Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas Raahen Vesi Oy RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 28 Osa I: Vesistötarkkailu LUONNOS ii PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot