Viestintäohjelma Porvoon kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viestintäohjelma Porvoon kaupunki"

Transkriptio

1 Viestintäohjelma Porvoon kaupunki

2 1. Viestintäohjelman valmistelu ja työryhmä Viestintäohjelman lähtökohdat Kaupunkistrategia ja tasapainotetun mittariston menetelmä Kuntaviestintää ohjaava lainsäädäntö Kuntaviestintää ohjaavat suositukset Porvoon kaupungin viestinnän nykytilaa koskevat selvitykset Viestinnän periaatteet Viestinnän kehittämisohjelma Vaikuttavuus ja palvelukyky Asukaslähtöinen palvelutiedottaminen Kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Onnistunut maineenhallinta Hallittu kriisiviestintä Prosessit ja rakenteet Keskitetysti johdettu mutta hajautetusti toimiva organisointimalli Toimiva sisäinen viestintä Viestinnän arviointi ja seuranta Talous ja resurssit Oikein mitoitetut viestintäresurssit Kustannustehokkaat menettelytavat viestinnässä Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön ja johdon viestintäosaamisen kehittäminen Sisäiset viestintäohjeistukset Viestinnän kehittämisohjelman raportointi Tuloskortit

3 1. VIESTINTÄOHJELMAN VALMISTELU JA TYÖRYHMÄ Viestintäohjelma on laadittu kaupunginjohtajan nimittämässä työryhmässä, jossa on ollut mukana kaupungin toimialojen edustus. Työryhmän jäseniä ovat olleet: Aino-Marja Kontio, viestintäpäällikkö Jukka-Pekka Ujula, apulaiskaupunginjohtaja Outi Lumijärvi, hallintojohtaja Aija Sorvali, kanslisti, verkkopalvelun pääkäyttäjä Annika Palmgren/ Pipsa Kyöstiö, matkailupäällikkö Heli Wilkman, koulutussuunnittelija Marjut Björklund, hallintopäällikkö Marika Rauma, vanhuspalvelujen suunnittelija Pekka Hosia, johtava lääkäri Sari Hilska, tuottaja Hilding Mattsson, koulutusjohtaja Viestinnästä ja sen linjauksista vastaa kaupunginhallitus. Viestintäohjelma hyväksytään lopulta kaupunginhallituksessa. 2. VIESTINTÄOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Viestintäohjelma täydentää osaltaan kaupunkistrategiaa, ja se koskee kaikkia kaupungin toimialoja ja tehtäväyksikköjä. Porvoon kaupungin viestintäohjelman valmistelua ohjaavat: kaupunkistrategia kuntien viestintää koskeva lainsäädäntö ja suositukset tutkimustieto Porvoon kaupungin viestinnän nykytilasta benchmarking-aineistona tutkimus- ja muu vertailutieto muiden kaupunkien viestinnän nykytilasta ja hyvistä käytännöistä 2.1 KAUPUNKISTRATEGIA JA TASAPAINOTETUN MITTARISTON MENETELMÄ Aktiivinen viestintä ja markkinointi on nostettu kaupunkistrategiassa yhdeksi Porvoon kaupungin kriittisistä menestystekijöistä. Kaupunkistrategian tuloskortisto edellyttää, että kaupungille laaditaan viestintäohjelma. 3

4 Viestintäohjelma on laadittu tasapainotetun mittariston menetelmällä, kuten kaupungin muutkin strategiat ja toimintaohjelmat. Malli kytkee viestinnän kaupungin toiminnan ja kehittämisen kokonaisuuteen. 2.2 KUNTAVIESTINTÄÄ OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Kuntaviestintää ohjaavat monet eri lait. Perustuslaki luo pohjan kaupungin viestintävelvoitteelle. Viestintävelvoitetta täsmentävät kuntalaki, julkisuuslaki, henkilötietolaki, kielilaki, hallintolaki sekä erityslait, muun muassa hankintalaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Kuntalain mukaan kunnalla on erittäin laaja tiedottamisvelvollisuus. Kunnan on tiedotettava asukkailleen vireillä olevista asioista ja suunnitelmista, asioiden käsittelystä, päätöksistä ja niiden vaikutuksista. Asukkaille on myös kerrottava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Tiedottaminen edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kuntalain mukaan myös kuntapalveluja tuottavien yhteisöjen (esimerkiksi kuntayhtymät, yhtiöt ja säätiöt) viestinnän tulee olla avointa. Julkisuus- ja henkilötietolait säätelevät kuntien toiminnan avoimuutta. Julkisuuslaki koskee lähinnä asiakirjatietoja ja niiden käsittelyä, henkilötietolaki henkilötietojen ja -rekistereiden käsittelyä. Julkisuuslain mukaan lähes kaikki viranomaisen asiakirjat ovat viimeistään valmistuttuaan julkisia. Julkisuuslain tarkoittamia viranomaisia ovat kaupungin luottamuselimet ja yksittäiset viranhaltijat silloin, kun he käyttävät itsenäistä päätösvaltaa kaupungin asioissa esimerkiksi johtosäännön perusteella. Tiedon saantia saa julkisuuslain mukaan rajoittaa vain perustellusta syystä. Kunnan hallinnossa lähinnä jotkin ihmisten yksityiselämään ja yritysten liiketoimintaan liittyvät tiedot ovat salaisia. Henkilörekisteristä ei saa aina luovuttaa sivulliselle tietoja, vaikka tiedot olisivat julkisia. Käyttötarkoitukset on lueteltu henkilötietolaissa. Kuntaliitto on antanut kunnille erilliset oikeusistuimien päätöksiin perustuvat ohjeet salassa pidettävien asiakirjojen ja henkilötietojen käsittelystä ja internetissä julkaisemisesta. Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista ja hallintoasioissa noudatettavista toimintatavoista. Hallintolain säännökset täydentävät kuntalain ja julkisuuslain tiedottamissäännöksiä. Hallintolain mukaan laajavaikutteisen asian vireille tulosta on ilmoitettava. Ilmoittamistavan viranomainen voi kuitenkin päättää itse. Asianosaisille on varattava mahdollisuus tuulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Viranomaisten on hallintolain mukaan perusteltava päätöksensä sekä käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Hallintolaissa 4

5 säädetään myös viranomaisen neuvonta- ja opastamisvelvollisuudesta. Viranomaisen on annettava asiakkailleen hallintoasioiden hoitamiseen liittyvää maksutonta neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Viranomaisen on myös ohjattava asia toimivaltaisen viranomaisen luo, jos asia ei kuulu viranomaisen omaan toimivaltaan. Kaksikielisten kuntien tulee kielilain mukaan palvella asukkaita sekä suomen että ruotsin kielillä. Kaksikielisen kunnan on käytettävä kaikessa asukkaille suuntaamassaan tiedottamisessa sekä suomen että ruotsin kieltä. Tiedottamisen ei välttämättä tarvitse olla yhtä laajaa molemmilla kielillä, mutta molempien kieliryhmien tiedonsaanti on aina otettava huomioon. Keskeinen asiatieto on tarjottava molemmilla kielillä. Kuntien viestintää koskeva lainsäädäntö löytyy Kuntaliiton laatimasta Kunnan viestintä -oppaasta sekä Kuntaliiton verkkopalvelusta osoitteesta 2.3 KUNTAVIESTINTÄÄ OHJAAVAT SUOSITUKSET Suomen Kuntaliitto, JUHTA (Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) ja valtiovarainministeriö ovat antaneet useita kuntien ja muun julkishallinnon viestintää koskevia suosituksia, joissa ohjeistetaan kuntien viestintäkäytäntöjä. Kuntaliiton Kunnan viestintä -opas sisältää kuntaviestinnän perusperiaatteet ja yleisohjeet. Kuntaliiton ja Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskuksen yhteinen KISA-hanke on tuottanut itsearviointityökalut kunnan viestinnän arviointia ja seurantaa varten: strategisen viestinnän ja viestinnän suunnittelun ja toteutuksen arviointi, työyhteisöviestinnän tutkimus, kuntalaiskysely, media-analyysi ja -seuranta, verkkoviestinnän sisältöanalyysi sekä sidosryhmäkartta ja -kysely. JUHTA:n JHS-suositukset ohjaavat julkishallinnon verkkopalvelujen suunnittelua. Verkkopalvelun tuottajan tärkein työväline on JHS 129 -suositus, joka kuvaa kattavasti verkkopalvelun suunnittelun ja tuottamisen periaatteet. JHS 145 -suositus opastaa palvelutietojen ryhmittelyssä ja asiointiosoitteissa. Valtiovarainministeriön tuottama julkishallinnon verkkopalvelujen laatukriteeristö sisältää arviointikriteerit ja itsearviointityökalut viidelle osa-alueelle: verkkopalvelun käyttö, sisältö, johtaminen, tuottaminen ja hyödyt. 5

6 Kuntaliitto on lisäksi tehnyt tai teettänyt useita kuntien viestintää koskevia tutkimuksia, joista löytyy vertailutietoa muiden Porvoon kokoisten kaupunkien viestinnästä, muun muassa kuntien viestintätutkimus, kuntien verkkoviestintätutkimus, kunnan maine -selvitys, kuntien markkinointitutkimus ja paikan markkinoinnin barometri (www.kunnat.net/viestinta). 2.4 PORVOON KAUPUNGIN VIESTINNÄN NYKYTILAA KOSKEVAT SELVITYKSET Porvoon kaupungin viestinnän nykytilaa on kartoitettu useissa eri selvityksissä: Porvoon kaupungin viestinnän nykytila-analyysi 2007 (TalentHaus) Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2006, Porvoon raportti (itest Oy) Kuntien VIP-imagotutkimus 2006 (Taloustutkimus Oy) Porvoon kaupungin asukastyytyväisyystutkimus 2007 (FCG Efeko Oy) Nykytilaa kuvataan tarkemmin tämän ohjelman neljännessä luvussa, jossa kuvataan kaupungin viestinnän kehittämisohjelmaa. 3. VIESTINNÄN PERIAATTEET Kaupungin viestinnän periaatteet ohjaavat kaupungin viestinnän kehittämistä ja toteuttamista. Ne kertovat, minkä periaatteiden mukaan kaupunki tekee valintoja ja ratkaisuja kaupungin viestintää koskevissa yksittäisissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus Porvoon kaupunki kertoo suunnitelmista, päätöksistä ja niiden vaikutuksista avoimesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta kansalaiskeskustelua voidaan käydä jo ennen päätöksentekoa. Tämä antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kaupunki kuuntelee aidosti asukkaita ja luo edellytyksiä asukkaiden osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Kaupunki on olemassa kaupunkilaisia varten. Aktiivisuus, oma-aloitteisuus, suunnitelmallisuus Kaupunki tiedottaa itse aktiivisesti kaupungin asioista tieto Porvoon kaupungin 6

7 tapahtumista tulee Porvoon kaupungilta. Kaupunki pyrkii estämään huhujen syntymistä suunnitelmallisella, ennakoivalla ja oma-aloitteisella viestinnällä. Tasapuolisuus Kaupungin viestintä noudattaa poliittista, alueellista ja kielellistä tasapuolisuutta. Kaupungin viralliseen tiedotukseen ei sisällytetä poliittisia painotuksia. Viestintää kohdennetaan niin, että tieto tavoittaa mahdollisimman hyvin sitä tarvitsevat. Kohderyhmälähtöisyys Kaupunki huomio viestinnässä erilaiset kohderyhmät ja räätälöi viestintää niiden tarpeiden mukaisesti. Eri väestö- ja ikäryhmien kyvyt ja mahdollisuudet viestintävälineiden käyttöön vaihtelevat. Viestintämateriaalit toteutetaan kohderyhmälähtöisesti ei organisaatiolähtöisesti. Viestien pitää tavoittaa myös ne, jotka eivät ole perehtyneet kaupungin organisaatioon ja toimintatapaan. Kohdentaminen on erityisen tärkeää palveluista ja etuuksista tiedotettaessa tai jos asia merkitsee huomattavaa muutosta nykytilanteeseen. Ymmärrettävyys ja selkeys Kaupungin viestintämateriaalit ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja vastaanottajan tarpeista lähteviä. Viestinnässä käytetään selkeää ja asiallista yleiskieltä. Kaksikielisyys Kaikki asukkaille tarkoitetut keskeiset viestintämateriaalit toteutetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Viestintämateriaalit toteutetaan mahdollisimman samanaikaisesti molemmilla kielillä. 4. VIESTINNÄN KEHITTÄMISOHJELMA Tasapainotettu mittaristo on strategisen suunnittelun ja johtamisen väline, jonka avulla kaupungin strategia ja visio muutetaan teoiksi ja toiminnaksi. Menetelmä korostaa nimensä mukaisesti tasapainoa. Strategia tai kehittämisohjelma myös viestintäohjelma tuottaa parhaat tulokset, kun tavoitteita ja tuloksia arvioidaan useammasta eri näkökulmasta. Taloudellisen näkökulman lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota henkilöstön osaamiseen, sisäisten prosessien tehokkuuteen sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Tasapainotettu mittaristo korostaa neljää näkökulmaa: vaikuttavuus ja palvelukyky prosessi ja rakenteet talous ja resurssit uudistuminen ja henkilöstö 7

8 Vaikuttavuusnäkökulmassa on kysymys asiakas- tai asukasnäkökulmasta. Vaikuttavuus kuvaa niitä tuloksia ja laatua, joita kaupunkilaiset ja muut sidosryhmät odottavat kaupungin viestinnältä. Prosessien ja rakenteiden näkökulma kertoo minkälaisilla sisäisillä prosesseilla ja rakenteilla kaupunki edistää parhaiten viestinnän vaikuttavuustavoitteita. Resursseilla tarkoitetaan aineellisia ja taloudellisia voimavaroja, joilla viestintää toteutetaan. Osaamisen ja uudistumisen näkökulma kertoo kaupunkiorganisaation kyvystä kehittää osaamistaan viestinnässä. Viestintäohjelmassa määritellään näiden neljän näkökulman avulla kaupungin viestinnän kriittiset menestystekijät, eli asiat joissa on onnistuttava. Kriittisistä menestystekijöistä johdetaan viestinnän kehittämisen arviointikriteerit, tulostavoitteet ja toteuttamisvastuut, jotka kootaan tuloskortteihin. Onnistumista mitataan tuloskortistolla. Viestinnän kriittiset menestytekijät Vaikuttavuus ja palvelukyky Asukaslähtöinen palvelutiedottaminen Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Onnistunut maineenhallinta Hallittu kriisiviestintä Prosessit ja rakenteet Keskitetysti johdettu, hajautetusti toimiva organisointimalli Toimiva sisäinen viestintä Viestinnän arviointi ja seuranta Talous ja resurssit Oikein mitoitetut viestintäresurssit Kustannustehokkaat toimintatavat Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön ja johdon viestintäosaaminen Sisäiset viestintäohjeistukset 8

9 4.1. VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY ASUKASLÄHTÖINEN PALVELUTIEDOTTAMINEN Palvelutiedottaminen on kaupungin viestinnän perustyötä Kaupungilla on lakiin perustuva velvollisuus tiedottaa asukkailleen palveluista ja niitä koskevista muutoksista. Palvelutiedottaminen on kuntaviestinnän keskeisintä perustyötä. Palveluviestintää suunniteltaessa on muistettava, että kaupunkilaisilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet käyttää eri viestintävälineitä. Nuoret saattaa tavoittaa hyvin internetin välityksellä, mutta vanhemmille voi olla luontevinta kuunnella radiota tai lukea lehtiä. Kunnat toteuttavat palvelutiedottamista monilla eri tavoilla, muun muassa asukaslehdillä ja -julkaisuilla, lehti-ilmoituksilla, asukastilaisuuksilla sekä neuvontapisteissä ja asiakaspalvelulla. Toimiva mediatiedottaminen on kaikissa kunnissa palvelutiedottamisen perusasioita. Internetin rooli kuntien viestinnässä ja palvelutiedottamisessa on kasvanut luvulla merkittävästi. Kuntien verkkopalvelut ovat nykyisin käytetyin julkishallinnon verkkopalvelu, ja internet on noussut tärkeimmäksi kuntalaisviestinnän kanavaksi. Internet on joissain asioissa jo suositumpi asiointikanava kuin puhelinpalvelu ja virastokäynnit (esimerkiksi etuushakemukset). Suomalaiset haluaisivat käyttää julkishallinnon verkkopalveluja nykyistä laajemminkin. Ongelmana on se, ettei olemassa olevia internetpalveluita tunneta eikä löydetä. Porvoon palvelutiedottaminen organisaatiolähtöistä FCG Efeko Oy:n tekemän asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan Porvoon kaupunki hoitaa palveluista tiedottamisen hiukan huonommin kuin muut tutkimukseen osallistuneet kaupungit keskimäärin. Liikuntapalveluista Porvoon kaupunki tiedottaa selvityksen mukaan paremmin kuin vertailukaupungit. Kaupungin toimialat toimivat tällä hetkellä palvelutiedottamisessa itsenäisesti. Eri kohderyhmille ei juurikaan tehdä yhteisiä, useamman toimialan palvelut kokoavia yhteisiä viestintämateriaaleja. Kaupungin mediasuhteet paikallisiin tiedotusvälineisiin ovat TalentHausin viestintäanalyysin (tehty syksyllä 2007) mukaan toimivat ja välittömät, ja vuorovaikutus on aktiivista. Vuorovaikutus tapahtuu kuitenkin tiedotusvälineiden aloitteesta ja epävirallisia kanavia pitkin. Tiedotusvälineet tuntevat hyvin kaupungin organisaation ja poliittiset päättäjät, ja toimittajat osaavat hakea vastauksia kysymyksiin. Kaupungin mediaviestintä on ollut reagoimista 9

10 tiedotusvälineiden esille nostamiin asioihin, eikä poliittisella ja viranomaisviestinnällä ole ollut selkeitä omia rooleja. Uudistustarpeita TalentHaus näkee mediaviestinnän oma-aloitteisuudessa, viestintäsisältöjen ja tiedotteiden ammattimaisuudessa, poliittisen ja virallisen viestinnän roolien eriyttämisessä sekä yhteistyössä valtakunnallisten tiedotusvälineiden kanssa. Kehittämistarpeet: uusitaan verkkopalvelu ja lisätään suoraviestintää Kaupungin internetpalvelu tarvitsee tehtyjen selvitysten mukaan kokonaisvaltaisen uudistuksen. Sivuston rakenteeseen, hakutoimintoihin, tietosisältöihin, toiminnallisuuksiin ja visuaalisuutteen liittyy ongelmia, jotka heikentävät muun muassa käytettävyyttä ja tietojen löytymistä. Sivustoa ei pidetä myöskään visuaalisesti houkuttelevana eikä kaupungin tavoitekuvan mukaisena. Sivustolla voisi olla lisäksi enemmän asiointia ja vuorovaikutusta mahdollistavia palveluita. Porvoon kaupungin asukkaat seuraavat TalentHausin viestintäanalyysin mukaan kaupungin viestintää poikkeuksellisen aktiivisesti. Aktiivisimmin kaupungin viestintää seuraavat vanhemmat ikäryhmät ja kauan Porvoossa asuneet. Nuoret eivät ole erityisen kiinnostuneita kaupungin asioista. Asukkaat saavat tietoa kaupungin asioita lähinnä paikallismedioista, kaupungin internetsivustolta, kotiin jaetuista tiedotteista ja puskaradion kautta eli henkilökohtaisten suhteiden avulla. Porvoon kaupungin asukkaat toivovat, että he saisivat nykyistä enemmän tietoa kotiin jaettujen tiedotteiden kautta ja kaupungin järjestämissä tiedotustilaisuuksissa. Vanhukset haluavat edelleen käyttää puhelinpalvelua sekä käydä palvelupisteissä, kun taas nuoret käyttävät mielellään internetsivustoa ja sähköpostia. 10

11 Viestinnän kehittämistoimenpiteet Porvoon kaupungin palvelutiedottamista kehitetään uudistamalla mediatiedottamisen sekä ilmoitus- ja kuulutuskäytäntöjen toimintamallit tämän ohjelman liitteenä olevan mediaviestinnän ohjeen mukaisesti. Kaupunki toteuttaa viestintämateriaaleeja kohderyhmälähtöisesti toimialojen yhteistyönä, ei organisaatiolähtöisesti. Viestintäryhmä suunnittelee ja koordinoi yhteisten aineistojen tekemistä. Vuonna 2009 toteutetaan uusien asukkaiden palveluopas. Kaupunki lisää suoraviestintää asukkaiden toiveiden mukaisesti ottamalla vuonna 2009 käyttöön kolme kertaa vuodessa ilmestyvän, joka talouteen jaettavan kaupungin tiedotuslehden. Tiedotuslehdessä kerrotaan valmisteilla olevista asioista sekä kaupungin palveluista. Kaupungin internetpalvelu uudistetaan kokonaisvaltaisesti julkishallinnon viestintäsuositusten ja laatukriteeristöjen mukaisesti. Samalla tehdään verkkopäivittäjien ohjeistus toimialojen verkkopäivittäjille KAUPUNKILAISTEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET Osallistumisen edistäminen on koko kaupunkiorganisaation asia Äänestysinnokkuuden laimentuessa on käynyt yhä selvemmäksi, että kuntavaalien lisäksi tarvitaan myös muita kanavia, joita pitkin kaupunkilaiset voivat tuoda näkemyksensä päätöksentekoon. Kaupungilla on lakiin perustuva velvollisuus edistää kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa myös vaalien välillä. Osallistumismahdollisuuksia voidaan tarjota kaupunkilaisille joko yleisesti (kaupunkilainen kansalaisena) tai sitten niitä voidaan tarjota joillekin tietyille 11

12 asukasryhmille, esimerkiksi vanhuksille, nuorille, vammaisille tai maahanmuuttajille (kaupunkilainen asiakkaana). Kaikki kaupunkilaiset eivät ole kiinnostuneita osallistumisesta. On eri asia tarjota osallistumismahdollisuuksia aktiivisille, vaikuttamishaluisille kaupunkilaisille kuin osallistaa sellaisia kaupunkilaisia, joilla ei ole kiinnostusta tai edellytyksiä osallistua. Kuntalain osallistumispykälässä (27 ) on esimerkinomainen luettelo keinoista, joilla osallistumista voidaan edistää. Kunnat voivat järjestää esimerkiksi tiedotusja keskustelutilaisuuksia (esimerkiksi vanhempainillat ja päättäjien kyselytunnit), järjestää vaikutusmahdollisuuksia erityisryhmille (esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvostot ja nuorisovaltuustot), kaupunginosille tai kylille, ottaa palveluiden käyttäjiä mukaan toimielimiin, perustaa asukas- tai käyttäjäraateja ja -paneeleita tai järjestää kansanäänestyksiä. Kunnilla pitää olla mietittynä myös menettelytavat, joilla reagoidaan asukkaiden palautteeseen ja spontaaniin vaikuttamiseen. Kuntalaki velvoittaa tiedottamaan jo asioiden valmisteluvaiheessa Viestintä on yksi niistä keinoista, joilla edistetään asukkaiden osallistumista. Kuntalain osallistumispykälä mainitsee tiedottamisen osallistumista edistävien keinojen luettelossa. Kuntalain 29 täsmentää tiedottamisvelvollisuutta edellyttämällä, että kunnat ja kaupungit tiedottavat asioista jo niiden valmisteluvaiheessa. Myös päätöksistä ja niiden vaikutuksista pitää tiedottaa. Jos kaupunkilaisille halutaan tarjota aito mahdollisuus osallistumiseen, tulee asioiden valmistelua avata kaupunkilaisille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hyvissä ajoin ennen kuin ne käsitellään luottamuselimissä. Parin päivän keskusteluajalla ennen luottamuselimen kokousta ei välttämättä ole todellista merkitystä vaikuttamisen kannalta. Aktiivinen ja tarpeeksi varhaisessa vaiheessa käytävä kansalaiskeskustelu vähentää yleensä myös asioiden etenemistä hidastavia valituksia. Internet voi lisätä merkittävästi asukkaiden osallistumismahdollisuuksia. Internetistä tulee löytyä esimerkiksi perustiedot kaupunkiorganisaatiosta, luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden yhteystiedot sekä luottamuselinten kokousasiakirjat myös liitteet joissa varsinainen asia usein on. Monet kaupungit ovat rakentaneet verkkosivuilleen myös erilaisia vuorovaikutuskanavia, esimerkiksi kysymys ja vastaus -palstoja, keskustelupalstoja, aloitteentekomahdollisuuksia, verkkovaltuustoja ja -paneeleita sekä palveluita, joiden avulla voi seurata vireillä olevia asioita (esimerkiksi Avoin Espoo). 12

13 Avoimuuden lisääminen Porvoolle tärkeä kehityskohde Keskivertosuomalainen on kiinnostunut kotikuntansa asioista, mutta vain viidennes kokee, että kunnat tiedottavat asioista riittävästi. Kolmannes kuntien viestintävastaavista katsoo, että oma kunta täyttää hyvin kuntalain vaatimukset viestinnän avoimuudesta ja asukkaiden mahdollisuudesta vaikuttaa jo asioiden valmisteluvaiheessa. Porvoon kaupungin asukkaat kokevat löytävänsä melko hyvin tietoa itselle tärkeistä kaupungin palveluista ja asioista. Asukkaat eivät kuitenkaan pidä kaupungin viestintää kovin avoimena, suorana, nopeana tai mielenkiintoisena. Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat Porvoon kaupungin viestintää? (1= täysin eri mieltä, 5 täysin samaa mieltä, N=140) Minun on helppo löytää tietoa minulle tärkeistä kaupungin palveluista 3,78 Minun on helppo löytää tietoa minulle tärkeistä kaupungin asioista 3,68 Kaupungin viestintä on luotettavaa 3,25 Kaupungin viestintä on ajankohtaista 3,24 Voin tarvittaessa antaa palautetta hallinnolle 3,16 Kaupunki tiedottaa oikeista asioista 3,13 Kaupunki viestii selkeästi ja ymmärrettävästi 3,11 Kaupunki viestii tehdyistä päätöksistä nopeasti 3,04 Kaupunki tiedottaa asiosta jotka koskevat minua 2,97 Kaupungin viestintä on avointa ja suoraa 2,85 Kaupungin viestintä on mielenkiintoista 2,84 Lähde: Porvoon kaupungin viestinnän nykytila-analyysi (syksy 2007, Talenthaus). 13

14 Kaupungin internetpalvelussa on nykyisin palautteenantolomake, mutta muita vuorovaikutteisia palveluita siellä ei ole. Internetsivustolla julkaistaan luottamuselinten esityslistoja ja pöytäkirjoja, mutta liitteiden julkaisemisessa toimialojen käytännöt vaihtelevat. Kaupunginhallituksen ja muiden luottamuselinten päätöksistä lähetetään tiedotusvälineille päätöspöytäkirjat. Päätöstiedotteita päätöksistä ei kirjoiteta, joten päätökset näkyvät internetpalvelussa vasta pöytäkirjojen valmistuttua. Viestinnän kehittämistoimenpiteet Kaupunki kehittää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä ennakkotiedottamista valmisteilla olevista asioista. Kaupungin viestintäryhmän jäsenet osallistuvat kaupungin johtoryhmien kokouksiin ja nostavat oma-aloitteisesti ja aktiivisesti esille tiedotettavia asioita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valmisteilla olevia asioita esitellään myös kaupungin uudessa tiedotuslehdessä. Kaupunki kehittää kokoustiedottamista tämän ohjelman liitteenä olevan kokoustiedottamisen ohjeen mukaisesti. Hallituksen ja valtuuston päätöksistä ryhdytään tekemään päätöstiedotteet verkkopalveluun ja tiedotusvälineille sen jälkeen, kun viestintäpäällikkö on saanut läsnäolooikeuden hallituksen kokouksiin. Mahdollisuutta uusien sähköisten osallistumis- ja vaikuttamiskanavien käyttöönottamiseen selvitetään verkkopalvelun uudistamisen yhteydessä. Samalla kehitetään verkkopalvelun sisältöä osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmasta. Kuntavaalien yhteydessä 2008 toteutetaan nuorten äänestysaktiivisuusohjelma. Työtä jatketaan koulujen demokratiakasvatuksella. Kaupunki kehittää palvelustrategiatyön yhteydessä asuinalueiden ja palvelukokonaisuuksien suunnitteluvaiheeseen vakiintuneet asukkaiden kuulemismenettelyt. 14

15 4.1.3 ONNISTUNUT MAINEENHALLINTA Kaupunkimaineella on monta osatekijää Kaupungin maineeseen vaikuttaa monta tekijää. Maineen johtamisen ja kehittämisen kannalta on tärkeää tietää, mistä tekijöistä maine muotoutuu. Vuosina 2003 ja 2007 tehtyjen kunta- ja kaupunkimainetutkimusten mukaan kaupungin maineeseen vaikuttavat kaupungin johtamiskulttuuri, henkilöstöpolitiikka, palvelut, kaupunkimiljöö, kehittämismyönteisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen sekä kestävä kehitys eli osallistavat, eettiset ja ympäristöystävälliset toimintatavat. Myös kaupunkikuvalla eli sillä, miten kaupunki näkyy julkisuudessa, miten sitä arvostetaan ja kuinka hyvin se tunnetaan, on merkitystä maineen muodostumiselle. Suomen Kuntaliitto, Viestintätoimisto Pohjoisranta, professori Pekka Aula ja Helsingin yliopiston tutkijaryhmä selvittivät tutkimuksilla ensimmäistä kertaa, mitä asioita suomalaiset painottavat, kun he ajattelevat, että kunnalla on hyvä maine. Maine ei synny mainonnalla tai mediatiedotteilla Maine on kaupungille tärkeä kilpailutekijä, sillä se synnyttää luottamusta ja vetovoimaa. Hyvä maine ei synny mainonnalla eikä mediatiedotteilla. Hyvä maine syntyy hyvästä toiminnasta. Maine syntyy, kun kaupunki kohtaa keskeisiä sidosryhmiään. Se rakentuu tarinoissa, joita kaupungin työntekijät ja päättäjät, kaupunkilaiset, muut sidosryhmät kertovat Porvoon kaupungista ja sen toiminnasta. Viestinnällä voidaan vaikuttaa kaupungin maineeseen erityisesti niissä tilanteissa, joissa kaupungin maine on huonompi kuin sen todellinen toiminta. Kun kokemukset kaupungin toiminnasta ovat hyviä, mutta mielikuvat ovat siitä huolimatta huonoja. Kun tehdään oikeita asioita oikealla tavalla, mutta siitä ei osata kertoa. 15

16 Lähde: Pekka Aula & Jouni Heinonen: Maine Menestystekijä (2002). Markkinointi ja markkinointiviestintä tukevat osaltaan kaupungin mainetta. Hyvä markkinointiviestintä nostaa esille kaupungin strategiaan perustuvia todellisia vahvuuksia. Hyvä markkinointiviestintä on pitkäjänteistä ja totuudenmukaista. Lupauksille on oltava katetta todellisuudessa. Tavoitekuvan, ydinviestien ja visuaalisen ilmeen määrittely ovat markkinointiviestinnän perustyökaluja. Porvoon mainetta ei ole tutkittu Tunnettuus ja imago on nostettu yhdeksi arviointikriteeriksi Porvoon kaupunkistrategian tuloskortistoon. Porvoon kaupungin maineesta ei ole olemassa tutkimustietoa. Mielikuvaa kaupungista on kuitenkin arvioitu TalentHausin viestintäanalyysissä ja Taloustutkimuksen kuntien VIP-imagotutkimuksessa. TalentHausin viestintäanalyysi kuvaa kaupungin johdon näkemystä. Sen mukaan Porvoon tunnettuus ja ulkoinen kaupunkikuva on hyvä, mutta sisäinen kaupunkikuva on sen sijaan haasteellinen. Taloustutkimuksen Kuntien VIP-imagotutkimus 2006 antaa melko heikon arvosanan Porvoon imagosta. Porvoo saa kouluarvosanan 7,21, kun vertailukaupunkien keskiarvo on 7,44. Porvoo sijoittuu sijalle 25 yhteensä 37 keskikokoisesta kaupungista. VIP-imagotutkimuksesta ei kuitenkaan saa tarvittavaa tietoa Porvoon maineesta: Tutkimuksessa ei kysytä asioita, jotka ovat kuntien ja kaupunkien maineen kannalta merkittäviä (vrt. kunta- ja kaupunkimainetutkimusten tulokset kuntamaineen osatekijöistä). 16

17 Tutkimuksen vastaajajoukko on Porvoon osalta pieni (muutamia kymmeniä henkilöitä) ja yksipuolinen. Vastaajat ovat lähinnä valtionhallinnon ja kuntien johtoa Etelä-Suomen läänistä. Lisäksi mukana on muutamia tiedotusvälineiden ja yritysten johdon edustajia. Vastaajissa ei ole esimerkiksi Porvoon ja lähikuntien asukkaita, luottamushenkilöitä ja yrityksiä. Erilaisissa matkailumainetta selvittävissä tutkimuksissa Porvoo on pärjännyt hyvin. Kaupungin matkailumaine on hyvä. Tavoitekuva, ydinviestit ja visuaalinen ilme määrittelemättä Porvoon markkinoinnissa ja markkinointiviestinnässä on selvitysten mukaan paljon kehittämiskohteita. Kaupunkibrändäys on TalentHausin analyysin mukaan tärkeä kehittämiskohde. Kaupungille ei ole määritelty tavoitekuvaa, ydinviestejä eikä yhtenäistä visuaalista ilmettä. Kaupungilla ei ole markkinointisuunnitelmaa eikä markkinointiin ole osoitettu resursseja. Painetut viestintä- ja esittelyaineistot pitäisi uudistaa. Uudistamista kaipaavat myös rekrytointiviestinnän toimintamalli ja rekrytointiviestintäaineistot. Viestinnän kehittämistoimenpiteet Kaupunki käynnistää maineenhallintatyön teettämällä mainetutkimuksen tai muun vastaavan selvityksen, jossa kysytään kuntien ja kaupunkien maineen kannalta merkittäviä asioita keskeisiltä kohderyhmiltä, esimerkiksi Porvoon ja lähikuntien asukkailta, luottamushenkilöiltä ja yrittäjiltä. Kaupungin matkailumaineen kehittymistä seuraa matkailutoimisto. Porvoon kaupungille määritellään tavoitekuva, ydinviestit ja yhtenäinen tavoitekuvan mukainen visuaalinen ilme. Kaupunki uudistaa yleisesittelyaineistot sekä rekrytointiviestinnän toimintamallin ja rekrytointiviestintäaineistot. 17 Vastuu kaupunkimarkkinoinnin kehittämisestä ja määrärahoista keskitetään kehittämis- ja elinkeinoyksikköön.

18 4.1.4 HALLITTU KRIISIVIESTINTÄ Kriisi lisää paineita viestintää kohtaan Kriisi lisää aina ihmisten tiedontarvetta sekä paineita ja odotuksia viestintää kohtaan. Kriisitilanne edellyttää normaalista poikkeavaa eli tehostettua johtamista ja viestintää. Kriisitilanteessa viestinnän on oltava nopeaa, ennakoivaa ja avointa. Kriisi on odottamaton tapahtuma, joka vaikuttaa kielteisesti kaupungin toimintaan tai toimintaedellytyksiin. Jokainen kriisiviestintätilanne vaikuttaa kaupungin maineeseen. Kriisissä asukkaat tai kaupungin yhteistyötahot voivat menettää luottamuksensa kaupungin toimintaan. Kriisissä maineen voi menettää hetkessä, mutta toisaalta hyvin hoidettu kriisi ja kriisiviestintä ovat myös mahdollisuuksia maineen kannalta. Kriisiviestinnän tavoitteena on ihmisten suojaaminen, vahinkojen minimointi, toiminnan ohjaaminen, informointi ja väärän tiedon leviämisen estäminen. Ohjeistukset ja harjoittelu auttavat onnistumaan Viestintä on erityisen haastavaa kriisitilanteissa. Kriisin kohtaaminen saattaa olla kaupungin työntekijöillekin vaikeaa ja kriisinhallinta vie kaiken huomion. Silti kriisistä on pystyttävä kertomaan tiedotusvälineille ja yleisölle avoimesti ja nopeasti. Toimintatapojen ja vastuusuhteiden on oltava etukäteen selvillä, jotta kriisiviestinnässä onnistutaan. Tämän vuoksi suunnitelmien, ohjeiden ja harjoituksen merkitys korostuu kriisiviestinnässä. Tarvitaan valmiita toimintaohjeita, tiedotepohjia, tarkistuslistoja ja yhteystietoluetteloja. Myös avainhenkilöiden valmennus on tärkeää. Kriisejä on monenlaisia, ja kriisiviestinnän terminologiakin on vielä vakiintumaton. Tärkeää on kuitenkin tehdä ero poikkeusolojen ja muiden kriisien tai häiriötilanteiden välille. Poikkeusolot tulevat voimaan valtioneuvoston päätöksellä, ja silloin tiedottamista johtavat valtioneuvoston kanslia ja lääninhallitukset. Poikkeusolojen lisäksi voi syntyä monenlaisia muita kriisejä tai häiriötilanteita, jotka edellyttävät tehostettua viestintää. Kriisiskenaarioiden ennakoiminen on tärkeää, jotta kriisiviestintää voidaan suunnitella ja harjoitella. Jokaisen toimialan on mietittävä itse omat mahdolliset kriisiskenaarionsa. Porvoolla ei ole kriisiviestinnän ohjeistusta Poikkeusolojen viestintäsuunnitelma kaupungille tehtiin kesällä Tämän ohjelman liitteenä ovat lisäksi kaupungin kriisiviestinnän periaatteet. Varsinaista kriisiviestinnän ohjeistusta kaupungilla ei ole. 18

19 Viestinnän kehittämistoimenpiteet Kaupunki täydentää tämän ohjelman liitteenä olevia kriisiviestinnän periaatteita ja tekee perusteellisen kriisiviestinnän ohjeistuksen eri toimialoille. Keskeiset vastuuhenkilöt ryhtyvät harjoittelemaan kriisiviestintää säännöllisesti. 4.2 PROSESSIT JA RAKENTEET KESKITETYSTI JOHDETTU MUTTA HAJAU TETUSTI TOIMIVA ORGANISOINTIMALLI Porvoon kaupungin viestinnän johtamisessa ja toteuttamisessa vallitsee TalentHausin analyysin mukaan tällä hetkellä hajautetun vastuun ja toteutuksen malli. Vastuu viestinnästä on painettu mahdollisimman alas lähelle asiantuntemusta ja operatiivista tasoa. Selkeää viestinnän vastuutahoa, viestinnän toimintamallia ja vastuusuhteita ei ole määritelty, eikä viestinnällä ole laatu- tai määrätavoitteita. Kaupungin luottamushenkilöiden poliittisella viestinnällä ja kaupungin virallisella viestinnällä ei ole ollut selkeästi erillisiä rooleja. Hajautettu toimintamalli heikentää TalentHausin selvityksen mukaan kaupungin viestinnän oma-aloitteisuutta ja suunnitelmallisuutta. Asiantuntijat ja operatiivinen taso vastaavat ensi sijassa palveluiden laadusta ja toteutuksesta, jolloin panostus viestintään jää vähemmälle. Viestintä jää helposti reagoimiseksi tiedotusvälineiden esille nostamiin kysymyksiin, ja näin erityisesti negatiiviset asiat korostuvat julkisuudessa. 19

20 Viestinnän kehittämistoimenpiteet Viestinnän toimintamalli uudistetaan niin, että eri toimijoiden roolit ja vastuut määritellään selkeästi. Viestinnän suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi keskitetään, mutta toteuttamisvastuu säilyy hajautettuna. Viestintää johtaa ja valvoo kaupunginhallitus, käytännössä kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. Kaupungin virallisesta viestinnästä vastaavat kaupunginjohtajat, toimialajohtajat ja heidän valtuuttamansa asiantuntijat. Luottamushenkilöiden poliittinen viestintä pidetään erillään viranomaistoimintaan liittyvästä viestinnästä. Valtuustoryhmät voivat halutessaan järjestää itse omia tiedotustilaisuuksia. Poliittiset ryhmät ja ammattiyhdistykset huolehtivat itse tiedottamisestaan. Kaupungin viestinnän kehittämisvastuu kuuluu viestintäpäällikölle. Viestintäpäällikkö tiedottaa johdon ja hallinnon toiminnasta sekä valtuuston ja hallituksen päätöksistä. Viestintäpäällikkö ohjaa toimialojen yhteisten viestintämateriaalien toteuttamista. Viestintäpäällikkö vastaa myös kaupungin viestintäohjeistuksista sekä kaupungin sisäisestä viestintäkoulutuksesta. Toimialoille nimetään viestintävastaavat, jotka työskentelevät oman toimialajohtajansa alaisuudessa. Viestintävastaavat ohjaavat oman toimialansa viestintää ja viestintämateriaalien toteuttamista. Viestintävastaavat osallistuvat kaupungin ja toimialojen johtoryhmien kokouksiin, nostavat oma-aloitteisesti ja aktiivisesti esille tiedotettavia asioita ja huolehtivat mediatiedotteiden ja muiden viestintäaineistojen toteuttamisesta sovittujen laatustandardien ja kaupungin viestintäohjeiden mukaisesti. He ohjaavat myös oman toimialansa luottamuselinten tiedottamista sekä osallistuvat oman toimialansa asiantuntijoiden opastamiseen viestinnässä. Toimialojen viestintävastaavat muodostavat yhdessä viestintäpäällikön kanssa kaupungin viestintäryhmän. Viestintäryhmää vetää viestintäpäällikkö. Viestintäryhmä ohjaa, koordinoi ja suunnittelee yhdessä kaupungin viestintää sekä toteuttaa toimialojen yhteisiä viestintämateriaaleja (esimerkiksi kaupungin tiedotuslehti). Viestinnän suunnittelun ja koordinoinnin työvälineenä käytetään viestintäkalenteria. Tehokas, avoin ja ennakoiva viestintä edellyttää sitä, että kaupungin viestintävastaavilla on mahdollisuus saada kaikki viestinnän kannalta tarpeelliset tiedot. Tämän vuoksi viestintäpäälliköllä tulee olla läsnäolo-oikeus kaupungin johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Toimialojen viestintävastaavilla tulee olla läsnäolo-oikeus oman toimialan johtoryhmissä ja luottamuselimissä. Viestintäpäällikkö 20 ja viestintävastaavat tiedottavat luottamuselinten päätöksistä, äänestyksistä ja eriävistä mielipiteistä, mutta suljettujen kokousten keskusteluista ei tiedoteta. Kaupungin viestintävastaavat eivät saa sisällyttää työhönsä henkilökohtaisia näkemyksiä tai poliittisia painotuksia.

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. Kaupunginhallitus 210 23.06.2014 VASTAUS MUUTOSVIESTINNÄN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAAN VALTUUSTOALOITTEESEEN 1697/11.

PORVOON KAUPUNKI. Kaupunginhallitus 210 23.06.2014 VASTAUS MUUTOSVIESTINNÄN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAAN VALTUUSTOALOITTEESEEN 1697/11. VASTAUS MUUTOSVIESTINNÄN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAAN VALTUUSTOALOITTEESEEN 1697/11.113/2014 KH 210 Valmistelu ja lisätiedot: viestintäpäällikkö Aino-Marja Kontio, 040-3549966, aino-marja.kontio@porvoo.fi Valtuutetut

Lisätiedot

Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma

Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma Loviisa2010 kuntaliitosprosessin viestintäsuunnitelma Käsitelty: viestintäryhmässä 3.9.2008 ja 22.9.2008 valmisteluryhmässä 23.9.2008 väliaikaisessa järjestelytoimikunnassa 30.9.2008 Viestinnän yleinen

Lisätiedot

VIESTINNÄN PERIAATTEET

VIESTINNÄN PERIAATTEET VIESTINNÄN PERIAATTEET Lahden kaupunki Kaupunginhallitus 2008 Johdanto 2 Viestinnän tavoitteet 3 Viestinnän visio 2012 3 Lahden kaupungin arvot 3 Viestinnän strategiset päämäärät 4 Perusviestit 4 Lahden

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE Khall. 22.11.2010 424 Liite D SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE 22.11.2010 2 Sisällys 1. Tietoa kuntalaisille... 3 2. Savonlinnan kaupungin viestinnän periaatteet... 3 3. Kaupungin viestintäorganisaatio...

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA

KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA KANGASALAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA Kh 20.2.2012 42 1 Kunnan visio Viestinnän visio Kangasala tunnetaan elinvoimaisena kesäpäivän kulttuurikuntana, jossa on hyvä asua, elää ja yrittää. Kangasalan kunnan

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset 2013-2016. Kaupunginhallitus hyväksynyt 15.4.2013

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset 2013-2016. Kaupunginhallitus hyväksynyt 15.4.2013 Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset 2013-2016 Kaupunginhallitus hyväksynyt 15.4.2013 Jyväskylän kaupungin Viestinnän linjaukset käsitellään kaupunginhallituksessa valtuustokauden alussa Viestinnän

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN VIESTINTÄ- STRATEGIA

TUUSULAN KUNNAN VIESTINTÄ- STRATEGIA TUUSULAN KUNNAN VIESTINTÄ- STRATEGIA TUUSULAN VISIO VUODEKSI 2016 Tuusula on hallitusti kasvava, viihtyisä, perhearvoja tukeva ja turvallinen kunta Helsingin seudulla. Tuusulan kuntamaisema vesistöineen

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Yhtymähallitus 13.12.2013 Liite 156

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Äänekosken Kaupungin viestinnän toimintaohjeistoa 2014

Äänekosken Kaupungin viestinnän toimintaohjeistoa 2014 Kaupunginhallitus 29.4.2014 liite nro 1 (1/8) Viestinnän toimintaohjeiston kanavoituminen toimintatavaksi edellyttää prosessinomaista työtapaa, yhdessä työstämistä sekä kaupunginhallituksen sisällä että

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE Johtoryhmä 9.2.2015 Yhteistyötoimikunta15.4.2015, Kaupunginhallitus xx.xx.15, 2 Sisällys 1. Tietoa kuntalaisille...3 2. Savonlinnan kaupungin viestinnän periaatteet...3

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KRIISIVIESTINNÄN PERIAATTEET MIKÄ ON KRIISI?

SASTAMALAN KAUPUNKI KRIISIVIESTINNÄN PERIAATTEET MIKÄ ON KRIISI? 1 SASTAMALAN KAUPUNKI KRIISIVIESTINNÄN PERIAATTEET Kriisi lisää aina ihmisten tiedontarvetta sekä paineita ja odotuksia viestintää kohtaan. Kriisitilanne edellyttää normaalista poikkeavaa eli tehostettua

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

2005-2008. KAJAANIN KAUPUNKI viestintästrategia. AJAANIN KAUPUNGIN ilöstöstrategia. Hyväksytty kaupunginhallituksessa 28.3.2006 63

2005-2008. KAJAANIN KAUPUNKI viestintästrategia. AJAANIN KAUPUNGIN ilöstöstrategia. Hyväksytty kaupunginhallituksessa 28.3.2006 63 KAJAANIN KAUPUNKI viestintästrategia Hyväksytty kaupunginhallituksessa 28.3.2006 63 AJAANIN KAUPUNGIN ilöstöstrategia 2005-2008 in kaupungin henkilöstöpalvelut Kajaanin kaupungin keskushallinto SISÄLTÖ

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE SAVONLINNAN KAUPUNGIN VIESTINTÄOHJE Johtoryhmä 2.9.13 Yhteistyötoimikunta 20.9.13, 39 Kaupunginhallitus 2.12.13, 2 Sisällys 1. Tietoa kuntalaisille...3 2. Savonlinnan kaupungin viestinnän periaatteet...3

Lisätiedot

Viestinnän linjaukset

Viestinnän linjaukset Tehty 02/2013, päivitetty 9/2014 Viestinnän linjaukset Työelämä 2020 -hankkeen visio on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Hankkeen tehtävä on muodostaa yhteistyöverkostoja toimijoiden

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin. viestintästrategia

Iisalmen kaupungin. viestintästrategia Iisalmen kaupungin viestintästrategia Hyväksytty: Kaupunginhallitus 6.6.2011 263 Viestintästrategia 2 (10) Id 66651 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Iisalmen kaupungin viestintästrategia... 4 2.1 Viestinnän

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIASTA: Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja.

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Kaskisten kaupungin viestintästrategia

Kaskisten kaupungin viestintästrategia Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.5.2007 32 Kaskisten kaupungin viestintästrategia 1. Taustaa Kuntalain 29 :n mukaan Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2010. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski

Kysely kaupungin viestinnästä 2010. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Sisältö Johdanto Johtopäätökset Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus Taustatiedot aineistossa Kokemukset kaupungin viestinnästä 1 Kaupungin viestinnän taso kokonaisuutena

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet VIESTINTÄ- STRATEGIA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Johdanto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan viestintästrategia määrittelee, millaista JYYn viestinnän tulee olla, jotta se tukee ylioppilaskunnan

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Uudenmaan liitto metropolimaakunnan kehittäjä

Uudenmaan liitto metropolimaakunnan kehittäjä Uudenmaan liitto metropolimaakunnan kehittäjä Uudenmaan liitto on maakunnan strateginen suunnittelija, aluekehitystoimien yhteensovittaja, maakuntakaavoittaja ja edunvalvoja. Kokoamme kunnat ja muut alueen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto. 1. painos ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006

Suomen Kuntaliitto. 1. painos ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Kuntien viestintätutkimus 2005 ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto 1. painos ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101 Helsinki Puh. (09) 7711

Lisätiedot

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma 1 (12) Viestintäsuunnitelman tarkoitus... 2 Mitä Kuntalaki velvoittaa?... 2 Kiteen kaupungin viestintästrategia... 4 Mitä viestintä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin viestintäohjelma 2015-2017. Kaupunginhallitus 15.12.2014

Kouvolan kaupungin viestintäohjelma 2015-2017. Kaupunginhallitus 15.12.2014 Kouvolan kaupungin viestintäohjelma 2015-2017 Kaupunginhallitus 15.12.2014 1 Laadinta-aikataulu 2014 Kyselyt; Ennakko/Kisa-pikatesti 17.- 30.4. ja välikysely 21.- 30.5. Valmistelutyöryhmä 7.4./ 8.9./ 3.10./

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Viestinnän periaatteet

Viestinnän periaatteet Viestinnän periaatteet Kaupunginhallitus 1.6.2015 www.ylojarvi.fi Ylöjärven kaupungin viestintä Tehtävä ja tavoitteet... 2 Arvot ja periaatteet... 3 Sidosryhmät... 4 Keinot... 4 Työn- ja vastuunjako...

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin Viestintäohjelma 2015-2017

Kouvolan kaupungin Viestintäohjelma 2015-2017 2014 Kouvolan kaupungin Viestintäohjelma 2015-2017 KH 15.12.2014 VIESTINTÄOHJELMA 2015 2017 VIESTINTÄ VÄLITTÄÄ! SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto ja lähtökohdat... 3 1.1 Kaupunkistrategia 2014 2020... 3 1.2

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Viestinnän yleiset periaatteet

Viestinnän yleiset periaatteet Viestinnän yleiset periaatteet 2 (6) 1 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet 1.1 Miksi Eksote viestii 1.2 Mitä Eksote viestii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa terveyttä,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Viestintäryhmä Helinä Mäenpää, Jyväskylän kaupunki, viestintäjohtaja,

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot