Viestintäohjelma Porvoon kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viestintäohjelma Porvoon kaupunki"

Transkriptio

1 Viestintäohjelma Porvoon kaupunki

2 1. Viestintäohjelman valmistelu ja työryhmä Viestintäohjelman lähtökohdat Kaupunkistrategia ja tasapainotetun mittariston menetelmä Kuntaviestintää ohjaava lainsäädäntö Kuntaviestintää ohjaavat suositukset Porvoon kaupungin viestinnän nykytilaa koskevat selvitykset Viestinnän periaatteet Viestinnän kehittämisohjelma Vaikuttavuus ja palvelukyky Asukaslähtöinen palvelutiedottaminen Kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Onnistunut maineenhallinta Hallittu kriisiviestintä Prosessit ja rakenteet Keskitetysti johdettu mutta hajautetusti toimiva organisointimalli Toimiva sisäinen viestintä Viestinnän arviointi ja seuranta Talous ja resurssit Oikein mitoitetut viestintäresurssit Kustannustehokkaat menettelytavat viestinnässä Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön ja johdon viestintäosaamisen kehittäminen Sisäiset viestintäohjeistukset Viestinnän kehittämisohjelman raportointi Tuloskortit

3 1. VIESTINTÄOHJELMAN VALMISTELU JA TYÖRYHMÄ Viestintäohjelma on laadittu kaupunginjohtajan nimittämässä työryhmässä, jossa on ollut mukana kaupungin toimialojen edustus. Työryhmän jäseniä ovat olleet: Aino-Marja Kontio, viestintäpäällikkö Jukka-Pekka Ujula, apulaiskaupunginjohtaja Outi Lumijärvi, hallintojohtaja Aija Sorvali, kanslisti, verkkopalvelun pääkäyttäjä Annika Palmgren/ Pipsa Kyöstiö, matkailupäällikkö Heli Wilkman, koulutussuunnittelija Marjut Björklund, hallintopäällikkö Marika Rauma, vanhuspalvelujen suunnittelija Pekka Hosia, johtava lääkäri Sari Hilska, tuottaja Hilding Mattsson, koulutusjohtaja Viestinnästä ja sen linjauksista vastaa kaupunginhallitus. Viestintäohjelma hyväksytään lopulta kaupunginhallituksessa. 2. VIESTINTÄOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Viestintäohjelma täydentää osaltaan kaupunkistrategiaa, ja se koskee kaikkia kaupungin toimialoja ja tehtäväyksikköjä. Porvoon kaupungin viestintäohjelman valmistelua ohjaavat: kaupunkistrategia kuntien viestintää koskeva lainsäädäntö ja suositukset tutkimustieto Porvoon kaupungin viestinnän nykytilasta benchmarking-aineistona tutkimus- ja muu vertailutieto muiden kaupunkien viestinnän nykytilasta ja hyvistä käytännöistä 2.1 KAUPUNKISTRATEGIA JA TASAPAINOTETUN MITTARISTON MENETELMÄ Aktiivinen viestintä ja markkinointi on nostettu kaupunkistrategiassa yhdeksi Porvoon kaupungin kriittisistä menestystekijöistä. Kaupunkistrategian tuloskortisto edellyttää, että kaupungille laaditaan viestintäohjelma. 3

4 Viestintäohjelma on laadittu tasapainotetun mittariston menetelmällä, kuten kaupungin muutkin strategiat ja toimintaohjelmat. Malli kytkee viestinnän kaupungin toiminnan ja kehittämisen kokonaisuuteen. 2.2 KUNTAVIESTINTÄÄ OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Kuntaviestintää ohjaavat monet eri lait. Perustuslaki luo pohjan kaupungin viestintävelvoitteelle. Viestintävelvoitetta täsmentävät kuntalaki, julkisuuslaki, henkilötietolaki, kielilaki, hallintolaki sekä erityslait, muun muassa hankintalaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Kuntalain mukaan kunnalla on erittäin laaja tiedottamisvelvollisuus. Kunnan on tiedotettava asukkailleen vireillä olevista asioista ja suunnitelmista, asioiden käsittelystä, päätöksistä ja niiden vaikutuksista. Asukkaille on myös kerrottava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Tiedottaminen edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kuntalain mukaan myös kuntapalveluja tuottavien yhteisöjen (esimerkiksi kuntayhtymät, yhtiöt ja säätiöt) viestinnän tulee olla avointa. Julkisuus- ja henkilötietolait säätelevät kuntien toiminnan avoimuutta. Julkisuuslaki koskee lähinnä asiakirjatietoja ja niiden käsittelyä, henkilötietolaki henkilötietojen ja -rekistereiden käsittelyä. Julkisuuslain mukaan lähes kaikki viranomaisen asiakirjat ovat viimeistään valmistuttuaan julkisia. Julkisuuslain tarkoittamia viranomaisia ovat kaupungin luottamuselimet ja yksittäiset viranhaltijat silloin, kun he käyttävät itsenäistä päätösvaltaa kaupungin asioissa esimerkiksi johtosäännön perusteella. Tiedon saantia saa julkisuuslain mukaan rajoittaa vain perustellusta syystä. Kunnan hallinnossa lähinnä jotkin ihmisten yksityiselämään ja yritysten liiketoimintaan liittyvät tiedot ovat salaisia. Henkilörekisteristä ei saa aina luovuttaa sivulliselle tietoja, vaikka tiedot olisivat julkisia. Käyttötarkoitukset on lueteltu henkilötietolaissa. Kuntaliitto on antanut kunnille erilliset oikeusistuimien päätöksiin perustuvat ohjeet salassa pidettävien asiakirjojen ja henkilötietojen käsittelystä ja internetissä julkaisemisesta. Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista ja hallintoasioissa noudatettavista toimintatavoista. Hallintolain säännökset täydentävät kuntalain ja julkisuuslain tiedottamissäännöksiä. Hallintolain mukaan laajavaikutteisen asian vireille tulosta on ilmoitettava. Ilmoittamistavan viranomainen voi kuitenkin päättää itse. Asianosaisille on varattava mahdollisuus tuulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Viranomaisten on hallintolain mukaan perusteltava päätöksensä sekä käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Hallintolaissa 4

5 säädetään myös viranomaisen neuvonta- ja opastamisvelvollisuudesta. Viranomaisen on annettava asiakkailleen hallintoasioiden hoitamiseen liittyvää maksutonta neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Viranomaisen on myös ohjattava asia toimivaltaisen viranomaisen luo, jos asia ei kuulu viranomaisen omaan toimivaltaan. Kaksikielisten kuntien tulee kielilain mukaan palvella asukkaita sekä suomen että ruotsin kielillä. Kaksikielisen kunnan on käytettävä kaikessa asukkaille suuntaamassaan tiedottamisessa sekä suomen että ruotsin kieltä. Tiedottamisen ei välttämättä tarvitse olla yhtä laajaa molemmilla kielillä, mutta molempien kieliryhmien tiedonsaanti on aina otettava huomioon. Keskeinen asiatieto on tarjottava molemmilla kielillä. Kuntien viestintää koskeva lainsäädäntö löytyy Kuntaliiton laatimasta Kunnan viestintä -oppaasta sekä Kuntaliiton verkkopalvelusta osoitteesta 2.3 KUNTAVIESTINTÄÄ OHJAAVAT SUOSITUKSET Suomen Kuntaliitto, JUHTA (Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) ja valtiovarainministeriö ovat antaneet useita kuntien ja muun julkishallinnon viestintää koskevia suosituksia, joissa ohjeistetaan kuntien viestintäkäytäntöjä. Kuntaliiton Kunnan viestintä -opas sisältää kuntaviestinnän perusperiaatteet ja yleisohjeet. Kuntaliiton ja Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskuksen yhteinen KISA-hanke on tuottanut itsearviointityökalut kunnan viestinnän arviointia ja seurantaa varten: strategisen viestinnän ja viestinnän suunnittelun ja toteutuksen arviointi, työyhteisöviestinnän tutkimus, kuntalaiskysely, media-analyysi ja -seuranta, verkkoviestinnän sisältöanalyysi sekä sidosryhmäkartta ja -kysely. JUHTA:n JHS-suositukset ohjaavat julkishallinnon verkkopalvelujen suunnittelua. Verkkopalvelun tuottajan tärkein työväline on JHS 129 -suositus, joka kuvaa kattavasti verkkopalvelun suunnittelun ja tuottamisen periaatteet. JHS 145 -suositus opastaa palvelutietojen ryhmittelyssä ja asiointiosoitteissa. Valtiovarainministeriön tuottama julkishallinnon verkkopalvelujen laatukriteeristö sisältää arviointikriteerit ja itsearviointityökalut viidelle osa-alueelle: verkkopalvelun käyttö, sisältö, johtaminen, tuottaminen ja hyödyt. 5

6 Kuntaliitto on lisäksi tehnyt tai teettänyt useita kuntien viestintää koskevia tutkimuksia, joista löytyy vertailutietoa muiden Porvoon kokoisten kaupunkien viestinnästä, muun muassa kuntien viestintätutkimus, kuntien verkkoviestintätutkimus, kunnan maine -selvitys, kuntien markkinointitutkimus ja paikan markkinoinnin barometri (www.kunnat.net/viestinta). 2.4 PORVOON KAUPUNGIN VIESTINNÄN NYKYTILAA KOSKEVAT SELVITYKSET Porvoon kaupungin viestinnän nykytilaa on kartoitettu useissa eri selvityksissä: Porvoon kaupungin viestinnän nykytila-analyysi 2007 (TalentHaus) Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2006, Porvoon raportti (itest Oy) Kuntien VIP-imagotutkimus 2006 (Taloustutkimus Oy) Porvoon kaupungin asukastyytyväisyystutkimus 2007 (FCG Efeko Oy) Nykytilaa kuvataan tarkemmin tämän ohjelman neljännessä luvussa, jossa kuvataan kaupungin viestinnän kehittämisohjelmaa. 3. VIESTINNÄN PERIAATTEET Kaupungin viestinnän periaatteet ohjaavat kaupungin viestinnän kehittämistä ja toteuttamista. Ne kertovat, minkä periaatteiden mukaan kaupunki tekee valintoja ja ratkaisuja kaupungin viestintää koskevissa yksittäisissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus Porvoon kaupunki kertoo suunnitelmista, päätöksistä ja niiden vaikutuksista avoimesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta kansalaiskeskustelua voidaan käydä jo ennen päätöksentekoa. Tämä antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kaupunki kuuntelee aidosti asukkaita ja luo edellytyksiä asukkaiden osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Kaupunki on olemassa kaupunkilaisia varten. Aktiivisuus, oma-aloitteisuus, suunnitelmallisuus Kaupunki tiedottaa itse aktiivisesti kaupungin asioista tieto Porvoon kaupungin 6

7 tapahtumista tulee Porvoon kaupungilta. Kaupunki pyrkii estämään huhujen syntymistä suunnitelmallisella, ennakoivalla ja oma-aloitteisella viestinnällä. Tasapuolisuus Kaupungin viestintä noudattaa poliittista, alueellista ja kielellistä tasapuolisuutta. Kaupungin viralliseen tiedotukseen ei sisällytetä poliittisia painotuksia. Viestintää kohdennetaan niin, että tieto tavoittaa mahdollisimman hyvin sitä tarvitsevat. Kohderyhmälähtöisyys Kaupunki huomio viestinnässä erilaiset kohderyhmät ja räätälöi viestintää niiden tarpeiden mukaisesti. Eri väestö- ja ikäryhmien kyvyt ja mahdollisuudet viestintävälineiden käyttöön vaihtelevat. Viestintämateriaalit toteutetaan kohderyhmälähtöisesti ei organisaatiolähtöisesti. Viestien pitää tavoittaa myös ne, jotka eivät ole perehtyneet kaupungin organisaatioon ja toimintatapaan. Kohdentaminen on erityisen tärkeää palveluista ja etuuksista tiedotettaessa tai jos asia merkitsee huomattavaa muutosta nykytilanteeseen. Ymmärrettävyys ja selkeys Kaupungin viestintämateriaalit ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja vastaanottajan tarpeista lähteviä. Viestinnässä käytetään selkeää ja asiallista yleiskieltä. Kaksikielisyys Kaikki asukkaille tarkoitetut keskeiset viestintämateriaalit toteutetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Viestintämateriaalit toteutetaan mahdollisimman samanaikaisesti molemmilla kielillä. 4. VIESTINNÄN KEHITTÄMISOHJELMA Tasapainotettu mittaristo on strategisen suunnittelun ja johtamisen väline, jonka avulla kaupungin strategia ja visio muutetaan teoiksi ja toiminnaksi. Menetelmä korostaa nimensä mukaisesti tasapainoa. Strategia tai kehittämisohjelma myös viestintäohjelma tuottaa parhaat tulokset, kun tavoitteita ja tuloksia arvioidaan useammasta eri näkökulmasta. Taloudellisen näkökulman lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota henkilöstön osaamiseen, sisäisten prosessien tehokkuuteen sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Tasapainotettu mittaristo korostaa neljää näkökulmaa: vaikuttavuus ja palvelukyky prosessi ja rakenteet talous ja resurssit uudistuminen ja henkilöstö 7

8 Vaikuttavuusnäkökulmassa on kysymys asiakas- tai asukasnäkökulmasta. Vaikuttavuus kuvaa niitä tuloksia ja laatua, joita kaupunkilaiset ja muut sidosryhmät odottavat kaupungin viestinnältä. Prosessien ja rakenteiden näkökulma kertoo minkälaisilla sisäisillä prosesseilla ja rakenteilla kaupunki edistää parhaiten viestinnän vaikuttavuustavoitteita. Resursseilla tarkoitetaan aineellisia ja taloudellisia voimavaroja, joilla viestintää toteutetaan. Osaamisen ja uudistumisen näkökulma kertoo kaupunkiorganisaation kyvystä kehittää osaamistaan viestinnässä. Viestintäohjelmassa määritellään näiden neljän näkökulman avulla kaupungin viestinnän kriittiset menestystekijät, eli asiat joissa on onnistuttava. Kriittisistä menestystekijöistä johdetaan viestinnän kehittämisen arviointikriteerit, tulostavoitteet ja toteuttamisvastuut, jotka kootaan tuloskortteihin. Onnistumista mitataan tuloskortistolla. Viestinnän kriittiset menestytekijät Vaikuttavuus ja palvelukyky Asukaslähtöinen palvelutiedottaminen Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Onnistunut maineenhallinta Hallittu kriisiviestintä Prosessit ja rakenteet Keskitetysti johdettu, hajautetusti toimiva organisointimalli Toimiva sisäinen viestintä Viestinnän arviointi ja seuranta Talous ja resurssit Oikein mitoitetut viestintäresurssit Kustannustehokkaat toimintatavat Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön ja johdon viestintäosaaminen Sisäiset viestintäohjeistukset 8

9 4.1. VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY ASUKASLÄHTÖINEN PALVELUTIEDOTTAMINEN Palvelutiedottaminen on kaupungin viestinnän perustyötä Kaupungilla on lakiin perustuva velvollisuus tiedottaa asukkailleen palveluista ja niitä koskevista muutoksista. Palvelutiedottaminen on kuntaviestinnän keskeisintä perustyötä. Palveluviestintää suunniteltaessa on muistettava, että kaupunkilaisilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet käyttää eri viestintävälineitä. Nuoret saattaa tavoittaa hyvin internetin välityksellä, mutta vanhemmille voi olla luontevinta kuunnella radiota tai lukea lehtiä. Kunnat toteuttavat palvelutiedottamista monilla eri tavoilla, muun muassa asukaslehdillä ja -julkaisuilla, lehti-ilmoituksilla, asukastilaisuuksilla sekä neuvontapisteissä ja asiakaspalvelulla. Toimiva mediatiedottaminen on kaikissa kunnissa palvelutiedottamisen perusasioita. Internetin rooli kuntien viestinnässä ja palvelutiedottamisessa on kasvanut luvulla merkittävästi. Kuntien verkkopalvelut ovat nykyisin käytetyin julkishallinnon verkkopalvelu, ja internet on noussut tärkeimmäksi kuntalaisviestinnän kanavaksi. Internet on joissain asioissa jo suositumpi asiointikanava kuin puhelinpalvelu ja virastokäynnit (esimerkiksi etuushakemukset). Suomalaiset haluaisivat käyttää julkishallinnon verkkopalveluja nykyistä laajemminkin. Ongelmana on se, ettei olemassa olevia internetpalveluita tunneta eikä löydetä. Porvoon palvelutiedottaminen organisaatiolähtöistä FCG Efeko Oy:n tekemän asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan Porvoon kaupunki hoitaa palveluista tiedottamisen hiukan huonommin kuin muut tutkimukseen osallistuneet kaupungit keskimäärin. Liikuntapalveluista Porvoon kaupunki tiedottaa selvityksen mukaan paremmin kuin vertailukaupungit. Kaupungin toimialat toimivat tällä hetkellä palvelutiedottamisessa itsenäisesti. Eri kohderyhmille ei juurikaan tehdä yhteisiä, useamman toimialan palvelut kokoavia yhteisiä viestintämateriaaleja. Kaupungin mediasuhteet paikallisiin tiedotusvälineisiin ovat TalentHausin viestintäanalyysin (tehty syksyllä 2007) mukaan toimivat ja välittömät, ja vuorovaikutus on aktiivista. Vuorovaikutus tapahtuu kuitenkin tiedotusvälineiden aloitteesta ja epävirallisia kanavia pitkin. Tiedotusvälineet tuntevat hyvin kaupungin organisaation ja poliittiset päättäjät, ja toimittajat osaavat hakea vastauksia kysymyksiin. Kaupungin mediaviestintä on ollut reagoimista 9

10 tiedotusvälineiden esille nostamiin asioihin, eikä poliittisella ja viranomaisviestinnällä ole ollut selkeitä omia rooleja. Uudistustarpeita TalentHaus näkee mediaviestinnän oma-aloitteisuudessa, viestintäsisältöjen ja tiedotteiden ammattimaisuudessa, poliittisen ja virallisen viestinnän roolien eriyttämisessä sekä yhteistyössä valtakunnallisten tiedotusvälineiden kanssa. Kehittämistarpeet: uusitaan verkkopalvelu ja lisätään suoraviestintää Kaupungin internetpalvelu tarvitsee tehtyjen selvitysten mukaan kokonaisvaltaisen uudistuksen. Sivuston rakenteeseen, hakutoimintoihin, tietosisältöihin, toiminnallisuuksiin ja visuaalisuutteen liittyy ongelmia, jotka heikentävät muun muassa käytettävyyttä ja tietojen löytymistä. Sivustoa ei pidetä myöskään visuaalisesti houkuttelevana eikä kaupungin tavoitekuvan mukaisena. Sivustolla voisi olla lisäksi enemmän asiointia ja vuorovaikutusta mahdollistavia palveluita. Porvoon kaupungin asukkaat seuraavat TalentHausin viestintäanalyysin mukaan kaupungin viestintää poikkeuksellisen aktiivisesti. Aktiivisimmin kaupungin viestintää seuraavat vanhemmat ikäryhmät ja kauan Porvoossa asuneet. Nuoret eivät ole erityisen kiinnostuneita kaupungin asioista. Asukkaat saavat tietoa kaupungin asioita lähinnä paikallismedioista, kaupungin internetsivustolta, kotiin jaetuista tiedotteista ja puskaradion kautta eli henkilökohtaisten suhteiden avulla. Porvoon kaupungin asukkaat toivovat, että he saisivat nykyistä enemmän tietoa kotiin jaettujen tiedotteiden kautta ja kaupungin järjestämissä tiedotustilaisuuksissa. Vanhukset haluavat edelleen käyttää puhelinpalvelua sekä käydä palvelupisteissä, kun taas nuoret käyttävät mielellään internetsivustoa ja sähköpostia. 10

11 Viestinnän kehittämistoimenpiteet Porvoon kaupungin palvelutiedottamista kehitetään uudistamalla mediatiedottamisen sekä ilmoitus- ja kuulutuskäytäntöjen toimintamallit tämän ohjelman liitteenä olevan mediaviestinnän ohjeen mukaisesti. Kaupunki toteuttaa viestintämateriaaleeja kohderyhmälähtöisesti toimialojen yhteistyönä, ei organisaatiolähtöisesti. Viestintäryhmä suunnittelee ja koordinoi yhteisten aineistojen tekemistä. Vuonna 2009 toteutetaan uusien asukkaiden palveluopas. Kaupunki lisää suoraviestintää asukkaiden toiveiden mukaisesti ottamalla vuonna 2009 käyttöön kolme kertaa vuodessa ilmestyvän, joka talouteen jaettavan kaupungin tiedotuslehden. Tiedotuslehdessä kerrotaan valmisteilla olevista asioista sekä kaupungin palveluista. Kaupungin internetpalvelu uudistetaan kokonaisvaltaisesti julkishallinnon viestintäsuositusten ja laatukriteeristöjen mukaisesti. Samalla tehdään verkkopäivittäjien ohjeistus toimialojen verkkopäivittäjille KAUPUNKILAISTEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET Osallistumisen edistäminen on koko kaupunkiorganisaation asia Äänestysinnokkuuden laimentuessa on käynyt yhä selvemmäksi, että kuntavaalien lisäksi tarvitaan myös muita kanavia, joita pitkin kaupunkilaiset voivat tuoda näkemyksensä päätöksentekoon. Kaupungilla on lakiin perustuva velvollisuus edistää kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa myös vaalien välillä. Osallistumismahdollisuuksia voidaan tarjota kaupunkilaisille joko yleisesti (kaupunkilainen kansalaisena) tai sitten niitä voidaan tarjota joillekin tietyille 11

12 asukasryhmille, esimerkiksi vanhuksille, nuorille, vammaisille tai maahanmuuttajille (kaupunkilainen asiakkaana). Kaikki kaupunkilaiset eivät ole kiinnostuneita osallistumisesta. On eri asia tarjota osallistumismahdollisuuksia aktiivisille, vaikuttamishaluisille kaupunkilaisille kuin osallistaa sellaisia kaupunkilaisia, joilla ei ole kiinnostusta tai edellytyksiä osallistua. Kuntalain osallistumispykälässä (27 ) on esimerkinomainen luettelo keinoista, joilla osallistumista voidaan edistää. Kunnat voivat järjestää esimerkiksi tiedotusja keskustelutilaisuuksia (esimerkiksi vanhempainillat ja päättäjien kyselytunnit), järjestää vaikutusmahdollisuuksia erityisryhmille (esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvostot ja nuorisovaltuustot), kaupunginosille tai kylille, ottaa palveluiden käyttäjiä mukaan toimielimiin, perustaa asukas- tai käyttäjäraateja ja -paneeleita tai järjestää kansanäänestyksiä. Kunnilla pitää olla mietittynä myös menettelytavat, joilla reagoidaan asukkaiden palautteeseen ja spontaaniin vaikuttamiseen. Kuntalaki velvoittaa tiedottamaan jo asioiden valmisteluvaiheessa Viestintä on yksi niistä keinoista, joilla edistetään asukkaiden osallistumista. Kuntalain osallistumispykälä mainitsee tiedottamisen osallistumista edistävien keinojen luettelossa. Kuntalain 29 täsmentää tiedottamisvelvollisuutta edellyttämällä, että kunnat ja kaupungit tiedottavat asioista jo niiden valmisteluvaiheessa. Myös päätöksistä ja niiden vaikutuksista pitää tiedottaa. Jos kaupunkilaisille halutaan tarjota aito mahdollisuus osallistumiseen, tulee asioiden valmistelua avata kaupunkilaisille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hyvissä ajoin ennen kuin ne käsitellään luottamuselimissä. Parin päivän keskusteluajalla ennen luottamuselimen kokousta ei välttämättä ole todellista merkitystä vaikuttamisen kannalta. Aktiivinen ja tarpeeksi varhaisessa vaiheessa käytävä kansalaiskeskustelu vähentää yleensä myös asioiden etenemistä hidastavia valituksia. Internet voi lisätä merkittävästi asukkaiden osallistumismahdollisuuksia. Internetistä tulee löytyä esimerkiksi perustiedot kaupunkiorganisaatiosta, luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden yhteystiedot sekä luottamuselinten kokousasiakirjat myös liitteet joissa varsinainen asia usein on. Monet kaupungit ovat rakentaneet verkkosivuilleen myös erilaisia vuorovaikutuskanavia, esimerkiksi kysymys ja vastaus -palstoja, keskustelupalstoja, aloitteentekomahdollisuuksia, verkkovaltuustoja ja -paneeleita sekä palveluita, joiden avulla voi seurata vireillä olevia asioita (esimerkiksi Avoin Espoo). 12

13 Avoimuuden lisääminen Porvoolle tärkeä kehityskohde Keskivertosuomalainen on kiinnostunut kotikuntansa asioista, mutta vain viidennes kokee, että kunnat tiedottavat asioista riittävästi. Kolmannes kuntien viestintävastaavista katsoo, että oma kunta täyttää hyvin kuntalain vaatimukset viestinnän avoimuudesta ja asukkaiden mahdollisuudesta vaikuttaa jo asioiden valmisteluvaiheessa. Porvoon kaupungin asukkaat kokevat löytävänsä melko hyvin tietoa itselle tärkeistä kaupungin palveluista ja asioista. Asukkaat eivät kuitenkaan pidä kaupungin viestintää kovin avoimena, suorana, nopeana tai mielenkiintoisena. Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat Porvoon kaupungin viestintää? (1= täysin eri mieltä, 5 täysin samaa mieltä, N=140) Minun on helppo löytää tietoa minulle tärkeistä kaupungin palveluista 3,78 Minun on helppo löytää tietoa minulle tärkeistä kaupungin asioista 3,68 Kaupungin viestintä on luotettavaa 3,25 Kaupungin viestintä on ajankohtaista 3,24 Voin tarvittaessa antaa palautetta hallinnolle 3,16 Kaupunki tiedottaa oikeista asioista 3,13 Kaupunki viestii selkeästi ja ymmärrettävästi 3,11 Kaupunki viestii tehdyistä päätöksistä nopeasti 3,04 Kaupunki tiedottaa asiosta jotka koskevat minua 2,97 Kaupungin viestintä on avointa ja suoraa 2,85 Kaupungin viestintä on mielenkiintoista 2,84 Lähde: Porvoon kaupungin viestinnän nykytila-analyysi (syksy 2007, Talenthaus). 13

14 Kaupungin internetpalvelussa on nykyisin palautteenantolomake, mutta muita vuorovaikutteisia palveluita siellä ei ole. Internetsivustolla julkaistaan luottamuselinten esityslistoja ja pöytäkirjoja, mutta liitteiden julkaisemisessa toimialojen käytännöt vaihtelevat. Kaupunginhallituksen ja muiden luottamuselinten päätöksistä lähetetään tiedotusvälineille päätöspöytäkirjat. Päätöstiedotteita päätöksistä ei kirjoiteta, joten päätökset näkyvät internetpalvelussa vasta pöytäkirjojen valmistuttua. Viestinnän kehittämistoimenpiteet Kaupunki kehittää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä ennakkotiedottamista valmisteilla olevista asioista. Kaupungin viestintäryhmän jäsenet osallistuvat kaupungin johtoryhmien kokouksiin ja nostavat oma-aloitteisesti ja aktiivisesti esille tiedotettavia asioita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valmisteilla olevia asioita esitellään myös kaupungin uudessa tiedotuslehdessä. Kaupunki kehittää kokoustiedottamista tämän ohjelman liitteenä olevan kokoustiedottamisen ohjeen mukaisesti. Hallituksen ja valtuuston päätöksistä ryhdytään tekemään päätöstiedotteet verkkopalveluun ja tiedotusvälineille sen jälkeen, kun viestintäpäällikkö on saanut läsnäolooikeuden hallituksen kokouksiin. Mahdollisuutta uusien sähköisten osallistumis- ja vaikuttamiskanavien käyttöönottamiseen selvitetään verkkopalvelun uudistamisen yhteydessä. Samalla kehitetään verkkopalvelun sisältöä osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmasta. Kuntavaalien yhteydessä 2008 toteutetaan nuorten äänestysaktiivisuusohjelma. Työtä jatketaan koulujen demokratiakasvatuksella. Kaupunki kehittää palvelustrategiatyön yhteydessä asuinalueiden ja palvelukokonaisuuksien suunnitteluvaiheeseen vakiintuneet asukkaiden kuulemismenettelyt. 14

15 4.1.3 ONNISTUNUT MAINEENHALLINTA Kaupunkimaineella on monta osatekijää Kaupungin maineeseen vaikuttaa monta tekijää. Maineen johtamisen ja kehittämisen kannalta on tärkeää tietää, mistä tekijöistä maine muotoutuu. Vuosina 2003 ja 2007 tehtyjen kunta- ja kaupunkimainetutkimusten mukaan kaupungin maineeseen vaikuttavat kaupungin johtamiskulttuuri, henkilöstöpolitiikka, palvelut, kaupunkimiljöö, kehittämismyönteisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen sekä kestävä kehitys eli osallistavat, eettiset ja ympäristöystävälliset toimintatavat. Myös kaupunkikuvalla eli sillä, miten kaupunki näkyy julkisuudessa, miten sitä arvostetaan ja kuinka hyvin se tunnetaan, on merkitystä maineen muodostumiselle. Suomen Kuntaliitto, Viestintätoimisto Pohjoisranta, professori Pekka Aula ja Helsingin yliopiston tutkijaryhmä selvittivät tutkimuksilla ensimmäistä kertaa, mitä asioita suomalaiset painottavat, kun he ajattelevat, että kunnalla on hyvä maine. Maine ei synny mainonnalla tai mediatiedotteilla Maine on kaupungille tärkeä kilpailutekijä, sillä se synnyttää luottamusta ja vetovoimaa. Hyvä maine ei synny mainonnalla eikä mediatiedotteilla. Hyvä maine syntyy hyvästä toiminnasta. Maine syntyy, kun kaupunki kohtaa keskeisiä sidosryhmiään. Se rakentuu tarinoissa, joita kaupungin työntekijät ja päättäjät, kaupunkilaiset, muut sidosryhmät kertovat Porvoon kaupungista ja sen toiminnasta. Viestinnällä voidaan vaikuttaa kaupungin maineeseen erityisesti niissä tilanteissa, joissa kaupungin maine on huonompi kuin sen todellinen toiminta. Kun kokemukset kaupungin toiminnasta ovat hyviä, mutta mielikuvat ovat siitä huolimatta huonoja. Kun tehdään oikeita asioita oikealla tavalla, mutta siitä ei osata kertoa. 15

16 Lähde: Pekka Aula & Jouni Heinonen: Maine Menestystekijä (2002). Markkinointi ja markkinointiviestintä tukevat osaltaan kaupungin mainetta. Hyvä markkinointiviestintä nostaa esille kaupungin strategiaan perustuvia todellisia vahvuuksia. Hyvä markkinointiviestintä on pitkäjänteistä ja totuudenmukaista. Lupauksille on oltava katetta todellisuudessa. Tavoitekuvan, ydinviestien ja visuaalisen ilmeen määrittely ovat markkinointiviestinnän perustyökaluja. Porvoon mainetta ei ole tutkittu Tunnettuus ja imago on nostettu yhdeksi arviointikriteeriksi Porvoon kaupunkistrategian tuloskortistoon. Porvoon kaupungin maineesta ei ole olemassa tutkimustietoa. Mielikuvaa kaupungista on kuitenkin arvioitu TalentHausin viestintäanalyysissä ja Taloustutkimuksen kuntien VIP-imagotutkimuksessa. TalentHausin viestintäanalyysi kuvaa kaupungin johdon näkemystä. Sen mukaan Porvoon tunnettuus ja ulkoinen kaupunkikuva on hyvä, mutta sisäinen kaupunkikuva on sen sijaan haasteellinen. Taloustutkimuksen Kuntien VIP-imagotutkimus 2006 antaa melko heikon arvosanan Porvoon imagosta. Porvoo saa kouluarvosanan 7,21, kun vertailukaupunkien keskiarvo on 7,44. Porvoo sijoittuu sijalle 25 yhteensä 37 keskikokoisesta kaupungista. VIP-imagotutkimuksesta ei kuitenkaan saa tarvittavaa tietoa Porvoon maineesta: Tutkimuksessa ei kysytä asioita, jotka ovat kuntien ja kaupunkien maineen kannalta merkittäviä (vrt. kunta- ja kaupunkimainetutkimusten tulokset kuntamaineen osatekijöistä). 16

17 Tutkimuksen vastaajajoukko on Porvoon osalta pieni (muutamia kymmeniä henkilöitä) ja yksipuolinen. Vastaajat ovat lähinnä valtionhallinnon ja kuntien johtoa Etelä-Suomen läänistä. Lisäksi mukana on muutamia tiedotusvälineiden ja yritysten johdon edustajia. Vastaajissa ei ole esimerkiksi Porvoon ja lähikuntien asukkaita, luottamushenkilöitä ja yrityksiä. Erilaisissa matkailumainetta selvittävissä tutkimuksissa Porvoo on pärjännyt hyvin. Kaupungin matkailumaine on hyvä. Tavoitekuva, ydinviestit ja visuaalinen ilme määrittelemättä Porvoon markkinoinnissa ja markkinointiviestinnässä on selvitysten mukaan paljon kehittämiskohteita. Kaupunkibrändäys on TalentHausin analyysin mukaan tärkeä kehittämiskohde. Kaupungille ei ole määritelty tavoitekuvaa, ydinviestejä eikä yhtenäistä visuaalista ilmettä. Kaupungilla ei ole markkinointisuunnitelmaa eikä markkinointiin ole osoitettu resursseja. Painetut viestintä- ja esittelyaineistot pitäisi uudistaa. Uudistamista kaipaavat myös rekrytointiviestinnän toimintamalli ja rekrytointiviestintäaineistot. Viestinnän kehittämistoimenpiteet Kaupunki käynnistää maineenhallintatyön teettämällä mainetutkimuksen tai muun vastaavan selvityksen, jossa kysytään kuntien ja kaupunkien maineen kannalta merkittäviä asioita keskeisiltä kohderyhmiltä, esimerkiksi Porvoon ja lähikuntien asukkailta, luottamushenkilöiltä ja yrittäjiltä. Kaupungin matkailumaineen kehittymistä seuraa matkailutoimisto. Porvoon kaupungille määritellään tavoitekuva, ydinviestit ja yhtenäinen tavoitekuvan mukainen visuaalinen ilme. Kaupunki uudistaa yleisesittelyaineistot sekä rekrytointiviestinnän toimintamallin ja rekrytointiviestintäaineistot. 17 Vastuu kaupunkimarkkinoinnin kehittämisestä ja määrärahoista keskitetään kehittämis- ja elinkeinoyksikköön.

18 4.1.4 HALLITTU KRIISIVIESTINTÄ Kriisi lisää paineita viestintää kohtaan Kriisi lisää aina ihmisten tiedontarvetta sekä paineita ja odotuksia viestintää kohtaan. Kriisitilanne edellyttää normaalista poikkeavaa eli tehostettua johtamista ja viestintää. Kriisitilanteessa viestinnän on oltava nopeaa, ennakoivaa ja avointa. Kriisi on odottamaton tapahtuma, joka vaikuttaa kielteisesti kaupungin toimintaan tai toimintaedellytyksiin. Jokainen kriisiviestintätilanne vaikuttaa kaupungin maineeseen. Kriisissä asukkaat tai kaupungin yhteistyötahot voivat menettää luottamuksensa kaupungin toimintaan. Kriisissä maineen voi menettää hetkessä, mutta toisaalta hyvin hoidettu kriisi ja kriisiviestintä ovat myös mahdollisuuksia maineen kannalta. Kriisiviestinnän tavoitteena on ihmisten suojaaminen, vahinkojen minimointi, toiminnan ohjaaminen, informointi ja väärän tiedon leviämisen estäminen. Ohjeistukset ja harjoittelu auttavat onnistumaan Viestintä on erityisen haastavaa kriisitilanteissa. Kriisin kohtaaminen saattaa olla kaupungin työntekijöillekin vaikeaa ja kriisinhallinta vie kaiken huomion. Silti kriisistä on pystyttävä kertomaan tiedotusvälineille ja yleisölle avoimesti ja nopeasti. Toimintatapojen ja vastuusuhteiden on oltava etukäteen selvillä, jotta kriisiviestinnässä onnistutaan. Tämän vuoksi suunnitelmien, ohjeiden ja harjoituksen merkitys korostuu kriisiviestinnässä. Tarvitaan valmiita toimintaohjeita, tiedotepohjia, tarkistuslistoja ja yhteystietoluetteloja. Myös avainhenkilöiden valmennus on tärkeää. Kriisejä on monenlaisia, ja kriisiviestinnän terminologiakin on vielä vakiintumaton. Tärkeää on kuitenkin tehdä ero poikkeusolojen ja muiden kriisien tai häiriötilanteiden välille. Poikkeusolot tulevat voimaan valtioneuvoston päätöksellä, ja silloin tiedottamista johtavat valtioneuvoston kanslia ja lääninhallitukset. Poikkeusolojen lisäksi voi syntyä monenlaisia muita kriisejä tai häiriötilanteita, jotka edellyttävät tehostettua viestintää. Kriisiskenaarioiden ennakoiminen on tärkeää, jotta kriisiviestintää voidaan suunnitella ja harjoitella. Jokaisen toimialan on mietittävä itse omat mahdolliset kriisiskenaarionsa. Porvoolla ei ole kriisiviestinnän ohjeistusta Poikkeusolojen viestintäsuunnitelma kaupungille tehtiin kesällä Tämän ohjelman liitteenä ovat lisäksi kaupungin kriisiviestinnän periaatteet. Varsinaista kriisiviestinnän ohjeistusta kaupungilla ei ole. 18

19 Viestinnän kehittämistoimenpiteet Kaupunki täydentää tämän ohjelman liitteenä olevia kriisiviestinnän periaatteita ja tekee perusteellisen kriisiviestinnän ohjeistuksen eri toimialoille. Keskeiset vastuuhenkilöt ryhtyvät harjoittelemaan kriisiviestintää säännöllisesti. 4.2 PROSESSIT JA RAKENTEET KESKITETYSTI JOHDETTU MUTTA HAJAU TETUSTI TOIMIVA ORGANISOINTIMALLI Porvoon kaupungin viestinnän johtamisessa ja toteuttamisessa vallitsee TalentHausin analyysin mukaan tällä hetkellä hajautetun vastuun ja toteutuksen malli. Vastuu viestinnästä on painettu mahdollisimman alas lähelle asiantuntemusta ja operatiivista tasoa. Selkeää viestinnän vastuutahoa, viestinnän toimintamallia ja vastuusuhteita ei ole määritelty, eikä viestinnällä ole laatu- tai määrätavoitteita. Kaupungin luottamushenkilöiden poliittisella viestinnällä ja kaupungin virallisella viestinnällä ei ole ollut selkeästi erillisiä rooleja. Hajautettu toimintamalli heikentää TalentHausin selvityksen mukaan kaupungin viestinnän oma-aloitteisuutta ja suunnitelmallisuutta. Asiantuntijat ja operatiivinen taso vastaavat ensi sijassa palveluiden laadusta ja toteutuksesta, jolloin panostus viestintään jää vähemmälle. Viestintä jää helposti reagoimiseksi tiedotusvälineiden esille nostamiin kysymyksiin, ja näin erityisesti negatiiviset asiat korostuvat julkisuudessa. 19

20 Viestinnän kehittämistoimenpiteet Viestinnän toimintamalli uudistetaan niin, että eri toimijoiden roolit ja vastuut määritellään selkeästi. Viestinnän suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi keskitetään, mutta toteuttamisvastuu säilyy hajautettuna. Viestintää johtaa ja valvoo kaupunginhallitus, käytännössä kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. Kaupungin virallisesta viestinnästä vastaavat kaupunginjohtajat, toimialajohtajat ja heidän valtuuttamansa asiantuntijat. Luottamushenkilöiden poliittinen viestintä pidetään erillään viranomaistoimintaan liittyvästä viestinnästä. Valtuustoryhmät voivat halutessaan järjestää itse omia tiedotustilaisuuksia. Poliittiset ryhmät ja ammattiyhdistykset huolehtivat itse tiedottamisestaan. Kaupungin viestinnän kehittämisvastuu kuuluu viestintäpäällikölle. Viestintäpäällikkö tiedottaa johdon ja hallinnon toiminnasta sekä valtuuston ja hallituksen päätöksistä. Viestintäpäällikkö ohjaa toimialojen yhteisten viestintämateriaalien toteuttamista. Viestintäpäällikkö vastaa myös kaupungin viestintäohjeistuksista sekä kaupungin sisäisestä viestintäkoulutuksesta. Toimialoille nimetään viestintävastaavat, jotka työskentelevät oman toimialajohtajansa alaisuudessa. Viestintävastaavat ohjaavat oman toimialansa viestintää ja viestintämateriaalien toteuttamista. Viestintävastaavat osallistuvat kaupungin ja toimialojen johtoryhmien kokouksiin, nostavat oma-aloitteisesti ja aktiivisesti esille tiedotettavia asioita ja huolehtivat mediatiedotteiden ja muiden viestintäaineistojen toteuttamisesta sovittujen laatustandardien ja kaupungin viestintäohjeiden mukaisesti. He ohjaavat myös oman toimialansa luottamuselinten tiedottamista sekä osallistuvat oman toimialansa asiantuntijoiden opastamiseen viestinnässä. Toimialojen viestintävastaavat muodostavat yhdessä viestintäpäällikön kanssa kaupungin viestintäryhmän. Viestintäryhmää vetää viestintäpäällikkö. Viestintäryhmä ohjaa, koordinoi ja suunnittelee yhdessä kaupungin viestintää sekä toteuttaa toimialojen yhteisiä viestintämateriaaleja (esimerkiksi kaupungin tiedotuslehti). Viestinnän suunnittelun ja koordinoinnin työvälineenä käytetään viestintäkalenteria. Tehokas, avoin ja ennakoiva viestintä edellyttää sitä, että kaupungin viestintävastaavilla on mahdollisuus saada kaikki viestinnän kannalta tarpeelliset tiedot. Tämän vuoksi viestintäpäälliköllä tulee olla läsnäolo-oikeus kaupungin johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Toimialojen viestintävastaavilla tulee olla läsnäolo-oikeus oman toimialan johtoryhmissä ja luottamuselimissä. Viestintäpäällikkö 20 ja viestintävastaavat tiedottavat luottamuselinten päätöksistä, äänestyksistä ja eriävistä mielipiteistä, mutta suljettujen kokousten keskusteluista ei tiedoteta. Kaupungin viestintävastaavat eivät saa sisällyttää työhönsä henkilökohtaisia näkemyksiä tai poliittisia painotuksia.

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän viestintästrategia 2 (6) Sisällys 1 Viestinnän lähtökohdat ja tehtävät... 3 2 Viestinnän visio... 3 3 Viestinnän missio... 3 4 Viestinnän toimintaperiaatteet... 3 5 Viestinnässä

Lisätiedot

EURAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA

EURAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA EURAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA 2017-2018 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. EURAN KUNTASTRATEGIA 2020... 2 2.1 Visio... 2 2.2 Arvot viestinnän toimintatapana... 2 2.3 Viestintää ohjaava lainsäädäntö ja asiakirjat...

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna,

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna, ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna, www.isshp.fi VIESTINTÄ ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Viestintästrategia

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA TAIVALKOSKEN KUNTA YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 1.6.1998 213 Voimaantulo 1.7.1998 1 Soveltamisala Näitä tiedotusohjeita sovelletaan tiedotettaessa Taivalkosken

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin. viestintästrategia

Iisalmen kaupungin. viestintästrategia Iisalmen kaupungin viestintästrategia Hyväksytty: Kaupunginhallitus 6.6.2011 263 Viestintästrategia 2 (10) Id 66651 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Iisalmen kaupungin viestintästrategia... 4 2.1 Viestinnän

Lisätiedot

Kunnanhallitus XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT

Kunnanhallitus XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT Kunnanhallitus 21.11.2016 XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT Laukaan kunnan viestinnän päälinjat Kunta viestii monessa roolissa ja tehtävässä. Kunta on paikallinen viranomainen, asukkaidensa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi Kaupunginvaltuusto 85 17.06.2013 Kaupunginhallitus 222 24.06.2013 Kaupunginhallitus 250 19.08.2013 Kaupunginvaltuusto 106 07.10.2013 Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus. Viestintäsuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus. Viestintäsuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma Tämä on Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen toimeenpanon viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelma on tehty viestintäammattilaisten, mukana

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Viestinnän yleiset periaatteet

Viestinnän yleiset periaatteet Viestinnän yleiset periaatteet 2 (5) 1 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet 1.1 Miksi Eksote viestii 1.2 Mitä Eksote viestii 1.3 Kenelle ja kenen kanssa Eksote viestii 1.4 Miten Eksote viestii Etelä

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma 1 (12) Viestintäsuunnitelman tarkoitus... 2 Mitä Kuntalaki velvoittaa?... 2 Kiteen kaupungin viestintästrategia... 4 Mitä viestintä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto. 1. painos ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006

Suomen Kuntaliitto. 1. painos ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Kuntien viestintätutkimus 2005 ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto 1. painos ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101 Helsinki Puh. (09) 7711

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen Viestintä 2.0 yliopistossa Marja Jokinen 15.3.2016 Yliopiston uudistuminen haastaa viestinnän joka rintamalla - Uusi strategia - Uusi johto - Uusi organisaatio - Uusi brändi 11 15.3.2016 Lisää

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä Esittely laitoksille Eija Fabritius Viestintälinjauksia UEF Avoimuus ja läpinäkyvyys Sujuvat viestintäkäytännöt Vuorovaikutteisuus Tavoitteellinen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 0 FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 0 Sisältö Johdanto Johtopäätökset Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus Taustatiedot aineistossa Kokemukset kaupungin

Lisätiedot

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat Mikko Nislin 5.6.2013 Kuntalaisten osallisuus Kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa päätöksiin, valintoihin ja palvelujen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa

Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa Sote- ja maakuntauudistus on yksi Suomen historian suurimmista hallinnon ja toimintatapojen uudistuksista. Muutos koskettaa Etelä-Savossa

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys Hankesuunnitelma v.0.1 06.08.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot