Porvoon rovastikunnan seurakuntarakenneselvitys

Transkriptio

1 Porvoon rovastikunnan seurakuntarakenneselvitys Kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma Luovutettu Porvoon seurakuntayhtymälle Kirkkopalvelut Y-tunnus Hietalahdenranta 13, PL 279, HELSINKI p

2 2 (45) SISÄLLYSLUETTELO 1. Selvitystyön lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Selvitystyön lähtökohdat 1.2 Selvitystyön tavoitteet 2. Selvitystyön käytännön toteutus 3. Seurakuntien ja Porvoon seurakuntayhtymän nykyinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.1 Askolan seurakunta 3.2 Borgå svenska domkyrkoförsamling 3.3 Myrskylän seurakunta 3.4 Pornaisten seurakunta 3.5 Porvoon suomalainen seurakunta 3.6 Pukkilan seurakunta 3.7 Porvoon seurakuntayhtymä 3.8 Yhteenveto 4. Käynnissä olevat kuntarakenteen selvitykset 5. Seurakuntayhtymä toiminnan rakenteena 5.1 Yhtymärakenne nykyisen lainsäädännön pohjalta 5.2 Valmisteilla oleva kirkon uusi seurakuntayhtymä malli 5.3 Arvio yhtymämallin sopivuudesta Porvoon rovastikunnan alueelle 6. Konsultin ehdotus jatkotoimenpiteiksi Lopuksi Selvitystyön lähteet ja kirjallisuus

3 3 (45) Porvoon rovastikunnan seurakuntarakenneselvitys 1. Selvitystyön lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Selvitystyön lähtökohdat Tämän selvitystyön tarkoituksena on ollut, Porvoon seurakuntayhtymän toimeksiannosta, tutkia mahdollisuutta perustaa uusi seurakuntayhtymä Porvoon rovastikunnan alueelle selvittää, miksi uuden entistä isomman toiminnallisen kokonaisuuden ja talousyksikön perustaminen olisi tarpeellista, järkevää ja viisasta. Kuten monilla selvityshankkeilla, tälläkin työllä on ollut monta eri lähtökohtaa. Lääninrovasti Heikki Hakamies kutsui alueen kirkkoherroja ja seurakuntien muuta johtoa koolle kesäkuussa 2013 keskustelemaan rakennemuutoksesta ja Helsingin tuomiokapituli toi esiin vielä aiemmin keväällä ajatuksen suuremman seurakunnallisen kokonaisuuden perustamisesta. Helmikuussa 2013 järjestettiin myös Askolan seurakunnassa tulevaisuusilta, jossa keskusteltiin Helsingin kapitulin johdolla uudesta seurakuntayhtymämallista. Yhteistyötä Porvoon rovastikunnan alueella on kuitenkin tehty jo vuosia ja puhe rakennemuutoksesta on jatkunut pidemmän aikaa. Selvitystyön taustalla ovat olleet kuntaliitosneuvottelut alueen kuntien kesken ja varautuminen koko kirkon tasolla valmisteilla olevaan uuteen seurakuntayhtymämalliin. Kuntaliitosneuvottelut ovat kannustaneet seurakuntia selvitystyöhön ja toisaalta vaikuttaneet siihen, etteivät seurakunnat pysty sanomaan kovinkaan lopullisia ajatuksia, kun koko kuntakenttä on vielä auki. Toisaalta on pidetty hyvänä joka tapauksessa etupainotteisesti selvittää tilannetta seurakuntien kesken huolimatta kuntien ratkaisuista. Selvityshankkeen ensimmäisessä ohjausryhmässä todettiin, että: seurakuntien tulee itsenäisesti etsiä yhteistyömahdollisuuksia omista lähtökohdistaan. Uuden mahdollisen seurakuntayhtymä mallin perusajatuksena on ollut, että kaikkien Suomen seurakuntien tulisi kuulua johonkin seurakuntayhtymään. Tämän selvitystyön seurakuntien ja Porvoon seurakuntayhtymän on kuitenkin mahdollista perustaa nykyisen lainsäädännön pohjaltakin uusi seurakuntayhtymä vapaaehtoisesti, täysin riippumatta kirkolliskokouksen ratkaisuista. Kirkolliskokouksen linjaukset rakenneratkaisujen suhteen ovat silti tärkeitä tulevaisuuden kannalta, joten tämänkin raportin valmistumisen ajankohdaksi päätettiin ohjausryhmässä , jotta saadaan tietää, mitä kirkolliskokous on kevätistunnossaan päättänyt. Kirkolliskokous päätti lähettää esityksen rakennemallista laki- ja hallintovaliokuntiin, mikä merkitsee prosessin edelleen lykkääntymistä. Valiokuntien mietintöjen arvellaan tulevat uudelleen kir-

4 4 (45) kolliskokoukseen aikaisintaan keväällä Erityisesti uudessa yhtymämallissa on vastustusta herättänyt kaavailtu pakko kuulua johonkin seurakuntayhtymään. Uudistus ei siis mennyt tänä keväänä sellaisenaan eteenpäin. Näin ollen rakenneuudistuksia suunnitellaan edelleen nykyisen lainsäädännön pohjalta. Alusta lähtein sekä ohjaus- että projektiryhmässä on painotettu, että mahdollisesti syntyvästä uudesta yhtymästä pyritään tekemään ihan oman näköisensä, eikä vain liitetä muita seurakuntia Porvooseen. Selvitystyön yhtenä lähtökohtana on ollut keskustelemalla eteneminen. Tätä on pyritty toteuttamaan tapaamalla ja kuulemalla kaikkia seurakuntia ja yhtymää, niiden työntekijöitä, esimiehiä ja luottamushenkilöitä. Konsultin ajatuksena on ollut näin rakentaa keskusteluyhteyttä eri osapuolten välille ja tukea samalla muutosta ja yhdistymisprosessien käynnistymistä, jolloin selvitystyö ei olisi vain tämä raportti, vaan myös kaikki se keskustelu, jota työn aikana on käyty. Selvitystyön prosessinomaista toteutustapaa on pidetty hyvänä. Ensimmäisessä ohjausryhmässä todettiin, että selvityksessä on mukana toimintakulttuureiltaan erilaisia ja erikokoisia seurakuntien. Lisäksi jo aivan alkuvaiheessa nousivat keskusteluun yhteinen veroäyri, omaisuuden käsittely, pienten seurakuntien päätöksenteon, ruotsinkielen aseman ja maallikkoosaamisen turvaaminen, huoli byrokratian lisääntymisestä ja omaleimaisuuden säilyttäminen. Päätösvallan siirtymisen yhtymään vastapainona todettiin toisaalta se, että yhtymä jatkossa myös tuottaisi monia palveluja seurakunnille ja mahdollistaisi lisäresurssien saamisen. Lisäksi ensimmäisessä ohjausryhmässä todettiin, että tämä alustava selvitystyö antaa kaikille osapuolille hyödyllistä tietoa, vaikka osa selvityksessä mukana olevista seurakunnista ei liittyisikään uuteen yhtymään. Otetaan vastaan ja katotaan mitä tulee ja eletään sen kanssa. - työntekijä

5 5 (45) 1.2 Selvitystyön tavoitteet Toimeksiannon mukaisesti selvitystyön tavoitteena on ollut tuottaa seurakuntarakenneselvitykseen osallistuvien seurakuntien (Askola, Myrskylä, Pornainen, Pukkila ja Porvoon seurakunnat) sekä Porvoon yhtymän käyttöön uuden seurakuntayhtymän muodostamisen muutosvaihtoehdot perusteluineen. Tavoitteena oli lisäksi tarkemmin kuvata: Seurakuntien ja yhtymän nykyistä toimintaa, jäsenkehitystä, rakenteita, taloutta, vahvuuksia, kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä Katsaus ja arviointi alueen kuntarakenteen mahdollisista muutoksista ja vaikutuksista selvitystyön alaiseen rakenneratkaisuun Alueelle hahmottuvien yhtymämallien kuvaaminen ja arviointi Konsultin esitys jatkotoimenpiteiksi

6 6 (45) 2. Selvitystyön käytännön toteutus Selvitystyöhön sisältyi käynti jokaisessa seurakunnassa ja yhtymän eri yksiköissä. Ensimmäinen tapaaminen toteutui ja viimeinen Tapaamisissa oli mahdollisuus kertoa ajatuksista, toiveista ja odotuksista selvitystyöhön ja tulevaan mahdolliseen uuteen seurakuntayhtymään liittyen. Ohjausryhmä, jossa jäseninä ovat olleet kirkkoherrat, yhtymän hallintojohtaja ja nimetyt luottamushenkilöt, on kokoontunut neljä (4) kertaa ja projektiryhmä, jossa jäseninä ovat olleet kirkkoherrat, hallintojohtaja ja seurakuntien talousjohto, on kokoontunut kolme (3) kertaa. Sekä ohjaus- että projektiryhmän puheenjohtajana on toiminut lääninrovasti Heikki Hakamies ja sihteerinä tiedottaja Ulla Juselius. Tämän raportin julkistamisen jälkeen järjestetään vielä kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Porvoossa, jossa on mukana myös Helsingin hiippakunnan edustus. Lisäksi selvitystyötä on tehty tutkimalla seurakuntien ja yhtymän tilinpäätöksiä 2013, toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä tuoreinta saatavilla olevaa Kirkon tilastollista vuosikirjaa vuodelta Vuosikirjasta on käytetty seuraavia tunnuslukuja, jotka löytyvät kaikilta selvityksen alaisilta seurakunnilta ja, jotka ovat vertailukelpoisia erikokoisten seurakuntien kesken: vuosityövoima / 1000 jäsentä kohti, seurakuntatilaisuuksiin (muut kuin jumalanpalvelukset) osallistuneet viikkoa kohden % keskiväkiluvusta, rippikoulun käyneet % 15-vuotiaista, diakonian asiakkaat % kunnan väkiluvusta sekä lähetyskannatus euroa / jäsen. Vuoden 2012 tunnusluvut ovat suuntaa antavia, sillä työntekijä- ja jäsenmäärissä ei ole vuoden aikana tapahtunut olennaisia muutoksia. Kuntien rakenneselvityksen etenemistä on selvitetty pääpiirteittäin ja tarpeellisin määrin kuntien internet-sivuilta. Raportti on laadittu siten, että siihen on koottu kirjallisista dokumenteista löytyviä faktatietoja ja lukuja sekä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden puhetta, odotuksia, pelkoja, toiveita. Monesti on niin, että juuri nämä jälkimmäiset ratkaisevat myös erilaisten muutoshankkeiden onnistumisen. Seurakuntakohtaisissa tarkasteluissa kohdat: vahvuudet, kehittämistarpeet ja tulevaisuus ovat juuri näitä paikallisesti koettuja asioita ja tunnelmia.

7 7 (45) 3. Seurakuntien ja Porvoon seurakuntayhtymän nykyinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.1 Askolan seurakunta Toiminnasta Seurakunnalla on kiinteät yhteydet kouluihin, päiväkoteihin, Mäntyrinteen palvelukeskukseen ja useisiin järjestöihin sekä yhteistyötä kunnan kanssa. Jumalanpalveluselämä v oli vilkasta, osallistujamäärän pysyessä edellisen vuoden tasolla. Diakonityö vanhusten parissa on kasvussa ja yleensäkin vanhusten osuus on suuri seurakuntalaisista. Seurakunnan työmuotoja jumalanpalvelusten lisäksi ovat: musiikkityö, lapsityö, varhaisnuorisotyö, rippikoulutyö, nuorisotyö, diakoniatyö ja lähetystyö. Vuosi 2012 Seurakuntatilaisuuksiin osall. / vko % keskiväkiluvusta 0,6 Rippikoulun käyneet % 15-vuotiaista 72,9 Diakonian asiakkaat % kunnan väkiluvusta 1,5 Lähetyskannatus jäsentä kohti 6 Jäsenkehitys, rakenteet kehitys Muutos % Väkiluku ,1 % Kirkkoon kuulumisprosentti v oli 79,6% ja jäsenmäärä laski edellisestä vuodesta. Jäsenmäärän laskua selittävät kirkosta eroaminen ja muuttoliike. Kirkosta vieraantumisen ennakoidaan lisääntyvän edelleen. Ruotsinkielisiä jäsenistä oli vuoden 2013 lopussa 3,4 % eli 135. Taloutta ohjaa kirkkoneuvoston rinnalla taloudellinen jaosto. Vuosiksi kirkkovaltuusto on valinnut toimintaa tukemaan kolme työryhmää: diakoniatyön, lapsi- ja nuorisotyön sekä lähetystyön työryhmät. Talous, henkilöstö, kiinteistöt ja hautausmaat Talous ja henkilöstö Talouden tunnuslukuja 2013

8 8 (45) Toimintatuottojen osuus toimintakuluista % 9,8 Verotulot, euroa / jäsen 273 Vuosikate, euroa / jäsen 38 Rahavarojen riittävyys, pv 319 Edellisten tilikausien ja tilik yli-/alijäämä, euroa Vuosityövoima / 1000 jäsentä (v.2012) 3,1 Seurakunnan rahavarojen riittävyyttä eli maksuvalmiutta voidaan pitää erittäin hyvänä. Vuonna 2012 koko kirkossa vastaava luku oli ksm. 196 pv. Tavoitelukua ei voida antaa. Vuosien budjetoitu tilikauden alijäämä on n euroa/v. Tämä ei aiheuta seurakunnalle välitöntä talouden vakauttamisen tarvetta, mutta tuo tarpeen tasapainottamiseen pidemmällä aikavälillä. Investointeja vuosiksi ei ole suunnitelmissa. Seurakunnan henkilöstössä ei ole vuonna 2013 tapahtunut pysyviä muutoksia. Vuonna 2013 työntekijämäärä oli 12 ja keski-ikä 52,4 v. Eläkeläiset auttavat tuntityönä tai vuosipalkkiolla mm. kiinteistönhoidossa. Kiinteistöt ja hautausmaat - Kirkko - Tuomiranta leirikeskus - Srk-koti/virasto - Siunauskappeli - Pappila vuokra-asuntona - Juornaan rukoushuone (20 km) käyttöaste alhainen - Osakehuoneisto - Hautausmaa, jossa vielä tilaa, alle 50 haut/v. Metsätilat 96,6 ha. Vahvuudet ja kehittämistarpeet Vahvuudet - kaikki tuntevat toisensa, ihmisläheisyys myös seurakuntalaisiin päin - on jo yhteistyötä Porvoo, Pukkila, Myrskylä - kunta / srk yhteistyö toimii - sitoutuneita työntekijöitä

9 9 (45) - diakonian vastaanotolle pääsee melko nopeasti, paitsi lomilla Kehittämistarpeet - jokaista tehtävää hoitaa vain yksi henkilö, toiminta on siksi haavoittuvaa - nuorisotyötä rajaa se, että on vain yksi työntekijä Tulevaisuus Porvoossa on kaikki kunnan julkiset palvelut, silti seurakunnassa ajatellaan, että ihmiset liikkuvat seurakunnan toimintaan huonosti Porvooseen, jos toiminta Askolassa supistuu. Työn pelätään muuttuvan myös epäitsenäiseksi, jos tulee suurempi yhtymä. On pelkoa siitä, että pitää työskennellä muuallakin. Yhtymän myötä tulevaa kiinteistöosaamista pidetään mahdollisuutena. Yhtymä mahdollistaisi myös uusia juttuja, kuten isommat kuorot, yhteistyön Yhteisvastuu-keräyksessä ja leireissä. Sijaisuuksien nähdään myös hoituvan paremmin ja työalojen yhteisyyttä pidetään hyvänä. Askolassa halutaan säilyttää toiminnan paikallisuus ja itsenäisyyttä pidetään parhaana vaihtoehtona erityisesti luottamushenkilöiden keskuudessa. Itse selvitystyön tekemiseen suhtaudutaan myönteisesti. Kunnan väkiluvun nähdään jatkossa laskevan. Suuria tulevia haasteita Askolan seurakunnassa ovat ikärakenne ja eroamiset kirkosta. 3.2 Borgå svenska domkyrkoförsamling Toiminnasta Seurakunnan yhtenä painopistealueena on jo useamman vuoden ajan ollut panostaminen tuomiokirkon pääjumalanpalvelukseen. Se tarkoittaa mm. lapsiperheiden, nuorien ja erityisryhmien huomioimista. Toiminnassa on apuna ns. jumalanpalvelusryhmiä, joissa v oli 60 jäsentä. Vuoden 2014 suuri satsaus oli Via Crucis kärsimysnäytelmä pääsiäisenä. Toiminta on jakaantunut isolle seurakunnalle tyypillisesti hyvin moneen eri työalaan, kaikkiaan 21:een. Työaloja, joita erikseen nimettyinä, selvityksen pienemmillä seurakunnilla ei ole, ovat mm.: kummityö ja paikallisekumenia.

10 10 (45) Vuosi 2012 Seurakuntatilaisuuksiin osall. / vko % keskiväkiluvusta 0,7 Rippikoulun käyneet % 15-vuotiaista yhtymä Diakonian asiakkaat % kunnan väkiluvusta yhtymä Lähetyskannatus jäsentä kohti 9 Jäsenkehitys, rakenteet kehitys Muutos % Väkiluku ,1 % Seurakunnan jäsenmäärä on laskenut koko tarkastelukauden ajan. Laskua selittää muuttoliike ja kuolleiden suurempi määrä verrattuna kastettuihin. Vuonna 2013 ruotsinkielisten osuus koko seurakuntayhtymän jäsenmäärästä oli 35,8 %. Talous ja henkilöstö Työntekijöitä oli 25,8. Papistossa on nuoria työntekijöitä, mutta vaihtuvuus on melko runsasta. Vuonna 2014 on käytettävissä vähemmän määrärahoja kuin 2013, mikä johtaa henkilöstökustannusten vähentämiseen. Virkoja ei täytetä tai perusteta eikä sijaisia pääsääntöisesti palkata. Vuosityövoima / 1000 jäsentä (v. 2012) 1,9 Vahvuudet ja kehittämistarpeet Vahvuudet Työyhteisössä on tuomiokirkkoseurakuntana totuttu uusiin asioihin ja erilaisiin projekteihin. Kehittämistarpeet Muihin seurakuntiin tutustuminen, mm. niiden lapsityöstä ei ole tietoa. Tulevaisuus Seurakunnassa koetaan huolta siitä, että ruotsinkielinen seurakunta jäisi entistä enemmän vähemmistöön uusien suomenkielisten seurakuntien tullessa samaan yhtymään. Toisaalta nähtiin, että uudessa yhtymässä millään seurakunnalla ei olisi yli puolta valtuuston paikoista, mitä pidetään hyvänä asiana. Uusi Borgå svenska voisi kattaa koko uuden yhtymän alueen, jolloin kaksikielisiä seurakuntia ei enää olisi. Tämä parantaisi ruotsinkielisten palvelua ja vapauttaisi kaksikielisessä seurakunnassa tarpeesta palvella samalla tavalla molempia kieliryhmiä.

11 11 (45) Seurakunnassa kysellään, joutuuko Porvoo maksamaan ja mitä se hyötyy uudesta yhtymästä. Tiettyyn rajaan asti uuden yhtymän myötä tapahtuva tulonsiirto koetaan ihan oikeaksi. Raja tulee vastaan siinä kohdin, kun sillä olisi vaikutuksia omaan toimintaan. Yhtenä mahdollisena hyötynä tuodaan esiin kysymys siitä, voiko uusien seurakuntien tulo vaikuttaa siihen, että Porvoossa ei tarvitsisikaan luopua toisesta leirikeskuksesta? Mikäli uusi yhtymä toteutuisi, välimatkat eivät olisi Borgå svenskalle ongelma, sillä jo nyt toimitaan laajasti Porvoon alueella, kuten Emäsalossa ja Pellingissä. Samoin toimintaan osallistutaan jo nyt laajemmalta alueelta, esim. Askolasta tulee lapsia Kullooseen. Yhteisen Kirjuri-järjestelmän nähdään myös helpottavan jatkossa mm. kirkkoherranvirastojen yhdistämistä vaikka keskusrekisteriksi. Jatkossakin pidetään tärkeänä oman ruotsinkielisen tiedottajan olemassa oloa, joka tukisi ruotsinkielisen kulttuurin jatkumista ja kehittymistä. Itse selvitystyöhön ei ole kovin voimakasta kantaa, sillä ajatellaan, ettei uusi yhtymä lisäisi juurikaan toimituksia. Erilaisiin muutoksiin on yleensä vain pakko sopeutua. Seurakunnan tavoitteena nostetaan esiin kevyt yhtymä, jossa olisi mahdollisimman vähän keskitettyjä toimintoja. Esimerkiksi yhteistä rippikoulutyötä ei koeta tarpeelliseksi. 3.3 Myrskylän seurakunta Toiminnasta Seurakunnallisen perustyön runkona v ovat olleet jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, lähetys- ja diakoniatilaisuudet, päiväkerho, perhekerho ja rippikoulu. Väkimäärältään suurin säännöllinen kokoontuminen v oli joka toinen viikko kokoontuva seurakuntakerho. Seurakunnan tilaisuuksien osallistujamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, erityisesti jumalanpalveluksissa. Kaksikielistä jumalanpalvelusta vietettiin viime vuonna n. kerran kuussa. Vuosi 2012 Seurakuntatilaisuuksiin osall. / vko % keskiväkiluvusta 0,6 Rippikoulun käyneet % 15-vuotiaista 108,7 Diakonian asiakkaat % kunnan väkiluvusta 6,8 Lähetyskannatus jäsentä kohti 6

12 12 (45) Jäsenkehitys, rakenteet kehitys Muutos % Väkiluku ,6 % Kirkkoon kuulumisprosentti v oli 84 % ja jäsenmäärä laski edellisestä vuodesta. Jäsenmäärän laskua selittää paikkakunnalla vaikuttava Suomen Helluntaikirkon alainen Kotikirkko, jonka jäseneksi rekisteröityneet joutuivat eroamaan samalla Myrskylän seurakunnasta. Muita selittäviä tekijöitä ovat ihmisten talousvaikeudet ja yleisen maallistumiskehityksen vauhdittuminen. Ruotsinkielisiä jäseniä on n. 10 % eli n Kirkkoneuvosto on valinnut v seuraavat työryhmät: lähetystyön, diakoniatyön, lapsi-, nuoriso-, ja perhetyön sekä musiikkityön työryhmät. Talous, henkilöstö, kiinteistöt ja hautausmaat Talous ja henkilöstö Talouden tunnuslukuja 2013 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista % 20,5 Verotulot, euroa / jäsen 232 Vuosikate, euroa / jäsen 24 Rahavarojen riittävyys, pv 96 Edellisten tilikausien ja tilik yli-/alijäämä, euroa Vuosityövoima / 1000 jäsentä (v. 2012) 2,8 Seurakunnan maksuvalmiutta voidaan pitää vielä siedettävänä. Vuoden 2014 budjetoitu ylijäämä on n euroa, mutta vuosien 2015 ja 2016 vuosikate ei sen sijaan kata poistoja ja tilikauden alijäämä on noin poistojen suuruinen. Talous näyttää siten hiipuvan ja kuitenkin poistosuunnitelma on liian alhainen. Poistosuunnitelman kiristäminen kasvattaisi myös alijäämää. Työntekijöitä on viisi (5) vakinaista ja kanttorin palvelut ostetaan Pukkilan seurakunnasta (50% työajasta). Suunnitelmissa on yhteinen virka naapuriseurakuntien kanssa, jolloin saataisiin myös nuorisotyöntekijä.

13 13 (45) Kiinteistöt ja hautausmaat Maaomaisuus 173,9 ha, josta metsämaata 148,7 ha. Kirkon sähköistyksen uusiminen on seuraava suunnitteilla oleva investointihanke. Myrskylän seurakunta sai v Kirkkohallitukselta rakennusavustusta euroa kirkon toteutuneeseen lämmitysjärjestelmän uusimiseen. Hautauksia /v. Vahvuudet ja kehittämistarpeet Vahvuudet - kunta / srk yhteistyö toimii - sitoutuneita työntekijöitä - vapaaehtoiset tunnetaan - tullut viime vuosina paljon uutta toimintaa ja vireyttä seurakunnan elämään - ketteryys, joustavuus - kesäasukkaita tulee n ja osallistuu seurakunnankin toimintaan Kehittämistarpeet - jos lastenohjaaja sairas, kerhot kiinni - puute, kun ei ole omaa nuorisotyönohjaajaa - yhteistyön kehittäminen pienten seurakuntien kesken tavoitteena - hankaluudeksi koetaan pitkä välimatka Porvoosta, mikä luo tunnetta syrjässä olemisesta Tulevaisuus Yhtymän mahdollinen syntyminen herättää kysymystä läheisyyden, talkootyön ja vapaaehtoisuuden häviämisestä. Mietitään myös katoaako oma identiteetti ja miten henkilöstösiirrot käytännössä tapahtuisivat. Yhtymän hyvinä puolina nähdään työnjako, kuten Yhteisvastuu-keräyksen päällikön tehtävien jakaminen. Yhtymän hallinnossa olevia kiintiöitä seurakunnille pidetään myös hyvänä asiana. Tavoitteena yhtymässä olisi yhteinen nuorisotyöntekijä vaikka Pukkilan ja Askolan kanssa. Seurakunnassa koetaan, että erilaisia muutoksia voi tehdä. Esimerkiksi messuaikoja on muutettu, mikä on sujunut hyvin. Yhtymän nähdään tuovan osaamista, kuten erityisasiantuntemusta kiinteistöihin. Tärkeänä pidetään kielikysymystä ja sitä, että tärkeät kohtaamiset säilyvät Myrskylässä, mm. surevien kohtaaminen.

14 14 (45) 3.4 Pornaisten seurakunta Toiminnasta Vuoden 2013 tavoitteita olivat maallikkoaktiivisuuden lisääminen ja verkostoituminen kunnan muiden toimijoiden kanssa, kuten koulut ja päivähoito. Talousarvion 2014 mukaan koulujen kanssa on jo toisaalta ollutkin pitkään hyvää yhteistyötä, jota halutaan jatkaa. Vuoden 2014 tavoitteena on sekä seurakuntalaisten että työntekijöiden kohtaaminen. Rippikoulut ovat saaneet hyvää palautetta, nuoriso- ja varhaisnuorisotyö kerää paljon kävijöitä ja ns. innostajakoulutus on suosittua. Vuoden 2014 suunnitelmissa mainitaan perhepäivien kehittäminen, hengellisen musiikin ja konserttitoiminnan edistäminen, aikuistyön te lat ja lisättävä yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa diakoniatyössä. Seurakunta on mukana sekä tässä Porvoon rovastikunnan selvityksessä että Keski-Uudenmaan kahdeksan seurakunnan selvityksessä. Vuosi 2012 Seurakuntatilaisuuksiin osall. / vko % keskiväkiluvusta 0,6 Rippikoulun käyneet % 15-vuotiaista 86,8 Diakonian asiakkaat % kunnan väkiluvusta 2,2 Lähetyskannatus jäsentä kohti 7 Jäsenkehitys, rakenteet kehitys Muutos % Väkiluku ,1 % Kirkkoon kuulumisprosentti v oli 78,8 % ja jäsenmäärä laski edellisestä vuodesta. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan seurakunnan jäsenmäärän on arvioitu nousevan huomattavan optimistisesti 4525:een vuonna Ruotsinkielisiä jäsenistä on 73. Kirkkoherran alaisen seurakuntatyön organisointi: kirkkoherranvirasto, diakonia, jumalanpalvelus- ja musiikkityö, nuorisotyö, lapsityö ja lähetystyö. Talous, henkilöstö, kiinteistöt ja hautausmaat Talous ja henkilöstö Talouden tunnuslukuja 2013

15 15 (45) Toimintatuottojen osuus toimintakuluista % 7,0 Verotulot, euroa / jäsen 277 Vuosikate, euroa / jäsen 8 Rahavarojen riittävyys, pv 61 Edellisten tilikausien ja tilik yli-/alijäämä, euroa Vuosityövoima / 1000 jäsentä (v. 2012) 3,8 Seurakunnan rahavarojen riittävyys on vähäinen ja se pieneni edelleen vuodesta Vuosille on budjetoitu tilikauden alijäämää vuosittain n euroa. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa olevan rahoituslaskelman mukaan kassavarat olisivat kokonaan huvenneet vuoden 2016 loppuun mennessä. Investointeja v ei juuri ollut, samoin 2014 on tarkoitus toteuttaa vain tärkeät ja välttämättömät investoinnit. Henkilöstömuutokset v olivat pieniä, yhden uuden viranhaltijan aloittaessa virassaan. Vuonna 2013 työntekijöitä oli 15 ja keski-ikä 44,4 v. Seurakunnassa toimii lukuisa joukko vapaaehtoisia eri työaloilla. Kiinteistöt ja hautausmaat - Kirkko - Isojärven leirikeskus - Seurakuntakeskus - Kolme asunto-osakeyhtiötä, joissa tulossa tarpeita peruskunnostukseen - Hautausmaa, laajennus 90-luvulla, ei tarvetta laajentaa, huoltorakennus ja kylmiö. Hautauksia n. 40 /v. Maa-alueita n. 41 ha ja metsää 33,1 ha. Vahvuudet ja kehittämistarpeet Vahvuudet - työntekijöillä on kasvot seurakuntalaisiin päin - toiminta koetaan omaleimaiseksi - toiminnassa on hyviä kaaria, vauvasta vaariin ollaan seurakunnassa mukana - työ tavoittaa hyvin - työntekijät ovat sitoutuneita - työ on monialaista - työ tavoittaa hyvin seurakuntalaisten eri ryhmiä

16 16 (45) Kehittämistarpeet - työntekijöissä on kuormittuneisuutta ja kaivataan lisäresurssia - toiminnan haavoittuvuus - huoli taloudesta Tulevaisuus Seurakunnassa pohditaan paljon tulevaisuutta ja ajatellaan, että tämä selvitysprosessi voi auttaa yhteistyössä myös jonkun muun seurakunnan kanssa. Päätöksissä halutaan odottaa kunnan ratkaisuja, joten toukokuussa 2014 on vielä liian aikaista sanoa mitään varmaa. Tämä selvitystyö koetaan hyvänä. Olennaista pitkin matkaa on kysyä: mikä on tarve? Osan mielestä Porvoo olisi hyvä suunta vaikuttamisen mahdollisuuksien kannalta. Keskusteluissa tuli esiin seuraavia pelkoja yhtymään siirtymisen suhteen: - itsenäisyys häviää - kaikista tehdään samanlaisia - pienen ääni ei kanna isossa joukossa, sillä Pornaisten edustus olisi pieni - päätöksenteko olisi kaukana - menee pienen seurakunnan etuja - esimiestyö yhtymässä olisi sekavaa, verrattuna nyt omaan seurakuntaan - tutut ihmiset katoaa, isossa ei ole läheisyyttä - työntekijöiden liikkuvuus, juokseminen huono asia, jos matkat pitenevät - pelätään hampaattomuutta ja byrokratian lisääntymistä - tulee enemmän istumista työalojen kokouksissa - veroäyrin yhtenäistäminen pudottaisi meidän toimintarahoja, vaikka säästäisimme tai tekisimme talkoilla täällä Toisaalta yhtymän hyvinä puolina nähtiin: - työalat voisivat kehittyä, kuten nuorisotyö - kiinteistötoimi, hautausmaat ja taloushallinto olisi hyvä hoitaa isossa yksikössä - paljon uutta ja mahdollisuuksia - voisi mennä muuallekin töihin - yhtymässä olisi työkavereita - henkilöstösuunnittelua voisi isossa yksikössä toteuttaa paremmin - työtä voisi rajata paremmin

17 17 (45) - sijaisuudet hoituisivat nykyistä paremmin - vieraudesta olisi hyötyäkin mm. parisuhdetyössä - ammattimaisuus ja erikoistuminen hyvä asia - tiedotus voisi hyötyä isosta yhtymästä - nuorisokuoro mahdolliseksi Uuden yhtymän tavoitteeksi tulisi asettaa toiminnan laatu (rippikoulutyössä, kiinteistöjen hoidossa jne). Samoin kustannusten tulisi alentua. Mahdollisessa yhtymässä tulisi olla vapaus säilyttää omaleimaisuutta ja omia toimintatapoja, mutta kuitenkin riittävän tiukat rajat ja johtamisen selvyys. Henkilöstöhallinnon yhteinen linja takaisi tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja lainmukaiset työajat. Hallinnon tulisi olla tiukasti yhtymässä. Oikeudenmukaisuus näkyisi mm. palkkojen yhtenäisyydessä. Vielä kysyttiin sitä, milloin yhtymän muodostamisesta tulevat säästöt toteutuvat ja miten yhtymä vaikuttaisi hautausmaahan. Tärkeänä pidettiin myös, että työntekijät saisivat tukea muutoksessa ja heidän työmotivaatioonsa kiinnitettäisiin huomiota, mikäli yhtymä tulee. 3.5 Porvoon suomalainen seurakunta Toiminnasta Suomalaisen seurakunnan toiminta on seurakunnan koosta ja työntekijämäärästä johtuen luonnollisesti selvitystyön seurakuntien laajinta. Se on myös ainoa seurakunta, jolla on organisoitu erillinen aluetyö Länsi-Porvoon alueelle. Esimiesten mukaan heillä ei ole työalakeskeisyyttä, vaan yhteistyötä tehdään seurakunnassa monialaisesti. Yhteistyötä ruotsinkielisten kanssa tehdään mm. konsertteihin liittyen. Samoin nuorisotyö tekee yhteistyötä rovastikuntatasolla, jolloin mm. tapaamisia on muutaman kerran vuodessa. Rovastikuntatasolla ei kuitenkaan ole yhteistyötä musiikkityössä. Vuosi 2012 Seurakuntatilaisuuksiin osall. / vko % keskiväkiluvusta 0,7 Rippikoulun käyneet % 15-vuotiaista yhtymä Diakonian asiakkaat % kunnan väkiluvusta yhtymä Lähetyskannatus jäsentä kohti 8

18 18 (45) Jäsenkehitys, rakenteet kehitys Muutos % Väkiluku ,5 % Henkilöstö Työntekijöitä oli 40,2. Vuosityövoima / 1000 jäsentä (v. 2012) 1,6 Tulevaisuus Yhtenä kysymyksenä uudessa yhtymässä tuodaan esiin leirikeskuskapasiteetti. Porvoo suunnittelee luopuvansa toisesta leirikeskuksestaan ja mikäli uudet seurakunnat haluaisivat tulla Porvoon ainoaan leirikeskukseen, ei kapasiteetti riittäisi, vaan osa jouduttaisiin ostamaan ulkoa. Kuntaliitokset toisivat sen, että Porvoon rippileireille olisi halua muualtakin, kun hinta olisi sama, sillä Porvoolla on monipuolisia rippileirejä. Suomalaisessa seurakunnassa kysytään myös, tulisiko uuden yhtymän myötä lisää paineita järjestää enemmän konsertteja myös pienemmissä seurakunnissa. Uuden yhtymän hyvinä puolina nähdään helpompi yhteistyö mm. nuorisotyössä. Porvoosta olisi helppo lähteä vaikka bussilla Pornaisiin yhteiseen tapahtumaan. Nuorisotyöhön olisi mahdollista perustaa selektiivejä ja vaikka yhtymäkohtaisia ripareita. Lapsityössäkin työvoima voisi tarpeen vaatiessa liikkua paikasta toiseen. Yhtymän hoidossa olevien kiinteistöjen lisääntyminen olisi selkeä muutos. Olisi katsottava, mitä voitaisiin edelleen hoitaa vapaaehtois-/eläkeläisvoimin, mitä ei. Jos mm. hautausmaita aletaan hoitaa vakituisella henkilöstöllä, kustannukset saattavat kasvaa. Myös tasavertaisuuden toive kiinteistöjen käytön ja ylläpidon suhteen voisi lisätä kustannuksia. Suomalaisessa seurakunnassa nähdään, että pienempiin seurakuntiin voisi jäädä jonkinlainen virasto/palvelupiste. Se voisi olla auki vain osan viikkoa, kuten nytkin. Yhteinen keskusrekisteri voisi tuoda säästöjä. Porvoo olisi henkilöstöhallinnon keskus, josta kysyttäisiin apua.

19 19 (45) 3.6 Pukkilan seurakunta Toiminnasta Toiminnan painopisteet ovat kirkon peruskorjaus ja juhla 2014, jumalanpalveluselämän uudistaminen, ns. väliinputoajien huomioiminen pyrkimys luoda uutta yhteyttä kotiseurakuntaan, luottamushenkilöt vastuunkantamisen vahvistaminen, avoimuus ja yhteyden vahvistaminen paikallisiin sidosryhmiin sekä juhla-aikojen kirkot. Vuonna 2013 jumalanpalveluskäynneissä oli nähtävissä nouseva kehitys pienen notkahduksen jälkeen. Pukkilan ja Myrskylä seurakunnilla on yhteinen kanttori ja kirkkoherrat tuuraavat toisiaan loma-aikoina. Kesällä 2014 toteutetaan ensimmäistä kertaa myös rippikoulut osittain yhteisesti. Vuosi 2012 Seurakuntatilaisuuksiin osall. / vko % keskiväkiluvusta 1,9 Rippikoulun käyneet % 15-vuotiaista 70,6 Diakonian asiakkaat % kunnan väkiluvusta 2,2 Lähetyskannatus jäsentä kohti 13 Virastossa käy harvoin asiakkaita. Hautausasiakkaita on n. 15 / vuosi ja vihkimisiä alle 5 vuodessa. Kasteisiin liittyvissä asioissa seurakuntalaiset usein soittavat. Jäsenkehitys, rakenteet kehitys Muutos % Väkiluku ,6 % Ruotsinkielisiä on arviolta 20. Seurakunnan väkiluvun arvioidaan edelleen pienentyvän, sillä kunnankin väkimäärä vähenee. Vuonna 2013 seurakunnan jäsenyydestä erosi yli 20 jäsentä, kun aiemmin luku on ollut alle 10. Toimintavuoden 2013 aikana yhdistettiin kaksi toimikuntaa: lapsi- ja perhetyön sekä nuorisotyön toimikunnat. Muita toimikuntia ovat: diakoniatyön toimikunta, jumalanpalvelus- ja musiikkityön sekä tiedotuksen toimintakunta ja lähetystyön toimikunta.

20 20 (45) Talous, henkilöstö, kiinteistöt ja hautausmaat Talous ja henkilöstö Talouden tunnuslukuja 2013 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista % 15,9 Verotulot, euroa / jäsen 275 Vuosikate, euroa / jäsen 41 Rahavarojen riittävyys, pv 230 Edellisten tilikausien ja tilik yli-/alijäämä, euroa Vuosityövoima / 1000 jäsentä (v. 2012) 2,9 Vaikka edellisten tilikausien ylijäämä vielä onkin melko hyvin jäljellä, Pukkilan seurakunnassa tiedostetaan talouden haasteet jatkossa ja mm. se, että vuodet ovat alijäämäisiä ilman maanmyyntituloja. Tarpeellisena pidettyyn kirkon peruskorjaukseenkaan ei ole mahdollisuutta ilman Kirkkohallituksen avustusta. Talouden tiukkuus näkyy siinäkin, ettei mahdollisten sijaisten palkkaamiseen voida varautua. Sairaustapauksissa kyseinen toiminto pysäytetään, ellei se ole nimenomaisesti Kirkkolain tai muun säädöksen edellyttämä. Tähän toimintojen haavoittuvuuteen ovat tilintarkastajatkin kiinnittäneet huomiota riskienhallinnan kannalta. Seurakunnan toiminnan ja talouden turvaamisen jatkossa nähdään edellyttävän huomattavia säästöjä. Seurakunnassa on työntekijöitä 6 (4,84): neljä (4) kokoaikaista viranhaltijaa, joista yhden työpanos jaetaan puoliksi Myrskylän seurakunnan kanssa. Lisäksi on yksi (1) kokoaikainen toimenhaltija ja yksi (1) osa-aikainen (34%). Seurakunta ostaa ostopalveluna asiantuntijuutta ja työvoimaa seuraavissa toiminnoissa: - rippikoulutyö - hautausmaan ja nurmialueiden sekä kiinteistöjen hoito ja haudan kaivaminen Kiinteistöt ja hautausmaat Toiminta- ja taloussuunnitelmassa todetaan, että seurakunnan omistuksessa olevat kiinteistöt ovat ylimitoitettuja suhteessa seurakunnallisen toiminnan tarpeisiin. Kiinteistöistä aiheutuvien kulujen karsimisen nähdäänkin olevan ainoa todellinen säästökohde.