TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODEN 2014 TALOUSARVIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 VUODEN 2014 TALOUSARVIO"

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODEN 2014 TALOUSARVIO VERKSAMHETS- OCH EKONOMIPLAN BUDGET ÅR 2014 Yhteinen kirkkovaltuusto Gemensamma kyrkofullmäktige

2 Sisällys YLEISPERUSTELUT JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT EHDOTUKSEN KESKEISIMMÄT KOHDAT TALOUSARVION SITOVUUSTASO KÄYTTÖTALOUSOSA...16 KÄYTTÖTALOUDEN VERTAILU PÄÄLUOKITTAIN SEURAKUNTIEN SOPEUTETUT KEHYKSET YHTEENVETO TALOUSARVIOSTA YKSIKÖITTÄIN YHTEINEN HALLINTO LUOTTAMUSELIMET TARKASTUSTOIMI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO KESKUSREKISTERI JA TIETOHALLINTO LAKIMIEHEN TOIMISTO SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Seurakunnat yhteensä HAAGAN SEURAKUNTA HERTTONIEMEN SEURAKUNTA KALLION SEURAKUNTA KANNELMÄEN SEURAKUNTA LAUTTASAAREN SEURAKUNTA MALMIN SEURAKUNTA MEILAHDEN SEURAKUNTA MIKAELIN SEURAKUNTA MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA OULUNKYLÄN SEURAKUNTA PAAVALIN SEURAKUNTA PAKILAN SEURAKUNTA PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA ROIHUVUOREN SEURAKUNTA TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA TÖÖLÖN SEURAKUNTA VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA VUOSAAREN SEURAKUNTA JOHANNES FÖRSAMLING MATTEUS FÖRSAMLING PETRUS FÖRSAMLING DIAKONIAPROJEKTIT YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ LEHTISAAREN TOIMINTAKESKUS GEMENSAMT SVENSKT FÖRSAMLINGSARBETE VIESTINTÄ AVUSTUKSET, VARAUKSET JA MUU YHTEINEN TOIMINTA YMPÄRISTÖ- JA HAUTAUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI TULOSLASKELMAOSA ULKOINEN TULOSLASKELMA ULKOINEN JA SISÄINEN TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA YHTEINEN HALLINTO HAUTAUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA

3 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA HAUTAINHOITORAHASTO Henkilöstöstä on laadittu erillinen henkilökuntaliite. 2

4 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteet- ja erityishaasteet Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Seurakuntasektorin taloudellinen tilanne Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Jäsenmääräarvio 3. Ehdotuksen keskeisimmät osat Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Keskusrahastomaksut Investoinnit sekä sijoitustoiminta Rahoitusosa 4. Talousarvion sitovuustaso 3

5 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Seurakuntayhtymän vuoden 2014 talousarvio ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma ovat rakenteeltaan pysyneet ennallaan. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. Käyttötalousosa sisältää seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, yhteisen hallinnon, kiinteistötoimen sekä hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Investointiosassa on erittely suunnittelukaudelle ajoittuvista investointihankkeista. Rahoitusosassa esitetään, kuinka tulorahoitus riittää investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymä on osa evankelis-luterilaista kirkkoa Kirkko Helsingissä. Kirkko Helsingissä ihmistä varten, uskon, rakkauden ja ympäristön puolesta. Suunnittelukauden erityishaasteet ja painopisteet Jäsenyyden vahvistaminen Helsingin seurakuntien jäsenmäärä on viime vuosina vähentynyt selvästi. Voimakas lasku alkoi viime vuosikymmenen lopulla, kun uuden uskonnonvapauslain myötä kirkosta eroaminen tuli helpoksi, yhdellä tietokoneen klikkauksella suoritettavaksi toimenpiteeksi. Kirkosta eroamiset lisääntyvät aina vuoden lopussa, kun ihmiset haluavat välttyä seuraavana vuonna kirkollisveron maksusta. Viime vuosien erityispiirre on ollut eropiikit, jotka liittyvät johonkin julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa vellovaan yksittäiseen tapahtumaan tai kohuun. Dramaattisimman eroaallon aiheutti lokakuussa 2010 Ajankohtaisen kakkosen homoilta, jonka seurauksena kirkosta lähti kymmeniätuhansia ihmisiä. Erityisen voimakkaasti eroamisia tapahtui suurissa kaupungeissa ja erityisesti Helsingissä. Pienempiä eropiikkejä ovat aiheuttaneet muun muassa vuonna 2013 Kallion kirkolta nauhoitetun Sanan ja rukouksen illan oudot tapahtumat sekä sisäministerin Kansanlähetyspäivillä pitämän puheen jälkipyykki. Seurakuntatyössä voidaan vaikuttaa vain vähän julkisuudessa liikkuviin mainekriiseihin. Toisaalta voidaan todeta, että ihmiset eivät kovin helposti tällaisten yksittäisten kohujen takia jättäisi kirkkoa, jos he kokisivat sen itselleen merkitykselliseksi. Näin ajatellen tärkein työ kirkon jäsenistön säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi tehdään siellä, missä ihmiset tuntevat kirkon elämän ja toiminnan joko itselleen tarpeelliseksi tai näkevät sen tekevän sellaista arvokasta työtä, jota haluavat olla tukemassa. Helsingissä kirkon haasteet säilyttää ja lisätä jäsenistöään ovat kovimmat Suomessa. Yleiseurooppalainen maallistumiskehitys on rantautunut voimakkaimmin kansainvälistyvään pääkaupunkiin. Kirkon jäsenyyttä ylläpitävä sosiaalinen paine on täällä vähäisintä. Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajaväestön suuri määrä pienentävät luonnostaan luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuutta. Opiskelijaikäiset ovat kirkkoon vähiten sitoutunut ikäryhmä, ja juuri heidän määränsä on Helsingin ikärakenteessa poikkeuksellisen suuri. Näihin haasteisiin vastatakseen Kirkko Helsingissä on tehnyt strategisia linjauksia, joilla pyritään vahvistamaan kirkon jäsenyyden merkitystä helsinkiläisille. Hengellisen elämän vahvistumista tuetaan monipuolistamalla jumalanpalvelus- ja hartauselämää, niin, että henkilökohtaiset ja yksilölliset tarpeet huomioidaan ja annetaan tilaa ja mahdollisuuksia sekä ihmisten omaehtoiselle hiljentymiselle että uskonnolliselle ja elämänkatsomukselliselle pohdinnalle. 4

6 Seurakuntien elämässä ja toiminnassa painotetaan sellaisia toimintoja, jotka palvelevat mahdollisimman laajasti kaikkia seurakuntalaisia eri ikä- ja elämänvaiheissa. Sellaiseen toimintaan, joka vie paljon voimavaroja, mutta palvelee vain harvoja, suhtaudutaan entistä kriittisemmin. Seurakuntalaisten omalle vapaaehtoistehtävissä antamalle panokselle annetaan enemmän arvoa ja sille luodaan paremmin tilaa. Heikoilla olevien puolustaminen ja auttaminen sekä vastuun kantaminen niin lähellä kuin kaukana olevista lähimmäisistä ja ympäristöstä tuodaan yhä selvemmin esiin kirkon keskeisenä toiminta-alueena. Kansankirkon voima on toimivissa yhteistyösuhteissa muiden yhteiskunnassa toimivien tahojen kanssa. Yhteistyön ja erilaisten verkostojen merkitystä nostetaan entistä voimakkaammin seurakuntien toimintatavaksi. Painopistettä siirretään omissa tiloissa tapahtuvasta kokoontumisesta kohti paikkoja ja verkostoja, joissa ihmiset liikkuvat. Sosiaalinen media otetaan päättäväisesti seurakuntaelämän toimintapiiriksi. Konkreettisiksi toimenpiteiksi seurakuntatyön kehittäminen näihin suuntiin tapahtuu seurakuntien omissa toimintasuunnitelmissa. Yhteisesti tätä tuetaan Jäsenelle parasta - tukihankkeella ja erityisesti siihen valituilla kehittämiskohteilla. Maahanmuuttajat Oman erityishaasteensa kirkolle Helsingissä tuottaa kaupungin muuttuminen yhä kansainvälisemmäksi. Tänne muuttaneet muissa maissa syntyneet ovat yhä suurempi väestöryhmä. Seurakuntaelämän järjestäminen eri kulttuuri- ja kielitaustoista tuleville, asenteiden muokkaaminen erilaisuutta suvaitsevaksi sekä maahanmuuttajien kokemien sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien lievittäminen antavat kaikki omat erityishaasteensa. Suunnittelukaudella tähdätään siihen, että työ maahanmuuttajien parissa saadaan heidän määränsä vaatimalle tasolle. Kirkon yhteisiin järjestelmiin siirtyminen Kokonaiskirkossa ollaan siirtymässä yhteisiin taloushallinto- (Kipa) ja jäsentietojärjestelmiin (Kirjuri). Helsingin liittyminen näihin jouhevasti ja niistä koituvien hyötyjen tavoittaminen aiheuttaa suunnittelukaudella oman erityisen haasteensa. Sopeutuminen niukkeneviin voimavaroihin Seurakuntien ja yhteisten yksiköiden on sopeuduttava siihen, että taloudelliset voimavarat eivät enää kasva. Tulevaisuuden suunnittelussa erityishaasteen muodostaa se, miten toimintaa, henkilöstöä ja toimitiloja voidaan vähentää niukkenevia voimavaroja vastaavaksi. Luottamuselimet Nykyisten luottamushenkilöiden toimikausi loppuu vuoden 2014 lopussa. Seurakuntavaali järjestetään vuoden 2014 marraskuussa. Luottamuselimillä on uusi kokoonpano vuoden 2015 alusta. Seurakuntavaalien järjestäminen on aina haaste, jotta niihin saadaan innokkaita ehdokkaita ja kansa käy ahkerasti äänestämässä. Uusilla luottamushenkilöillä on oma haasteensa perehtyä asioihin, jotta he voivat antaa luovan panoksensa päättäjinä kirkon kehittämiseen. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2014 Pienelle parasta Ihmisen uskonnolliselle kehitykselle on erityisen tärkeää se, millaisia hengellisiä eväitä hän kotikasvatuksessaan saa. Pienelle parasta hankkeella tuetaan vanhempia ja perheitä heidän tekemässään kasvatustyössä. Kotona tapahtuvaa hartaudenharjoitusta ja elämänkatsomuksellista pohdintaa tuetaan kehittämällä muun muassa lapsiperheille jaettavia aineistoja ja verkkopalveluja sekä lapsiperheitä tukevaa kokoavaa toimintaa. Pienelle parasta hanketta laajennetaan koskemaan vauvaperheiden lisäksi perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Pienelle parasta hanke liitetään kiinteämmin osaksi seurakuntien elämää, muun muassa mikkelinpäivän viettoa. 5

7 Monimuotoinen hartauselämä Laadullisesti tähdätään siihen, että seurakunnissa syntyy yhä rikkaampaa ja paikalliset olot paremmin huomioonottavaa jumalanpalvelus- ja hartauselämää. Messujen suunnitteluun ja toteuttamiseen otetaan mukaan seurakuntalaisia entistä enemmän ja monipuolisemmin. Jumalanpalveluksien monipuolisuutta ja kiinnostavuutta lisätään järjestämällä suunnitelmallisemmin erilaisia messuja eri kohderyhmille. Monimuotoista hartauselämää kehitetään jalkauttamalla sitä erilaisiin paikallisiin tapahtumiin ja uusiin ympäristöihin. Yksilölliselle hartaudenharjoitukselle ja hiljentymiselle pyritään luomaan otollisia tiloja ja tilanteita. Kampin kappeli on tässä raivannut tietä uudenlaiselle hiljentymiskulttuurille. Määrällisesti tavoitellaan jumalanpalveluselämään osallistuvien määrän kasvua. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vastuunkannon laajentaminen Talouden kiristymisestä huolimatta kirkolla on Suomessa ja erityisesti Helsingissä runsaasti voimavaroja. Seurakunnilla on paljon työntekijöitä ja hyvässä kunnossa olevia toimitiloja. Näillä voimavaroilla saadaan aikaan paljon hyvää työtä. Monet kokevat kuitenkin seurakunnan toiminnan liian työntekijäpainotteiseksi, minkä vuoksi seurakuntalaiset jäävät pikemminkin työn kohteiksi kuin itse toimiviksi yhteisön jäseniksi. Vapaaehtoistoiminnan järjestelmällisen mallin luomista jatketaan. Suurella Sydämellä verkkopalvelua otetaan johdonmukaisemmin käyttöön kaikissa seurakunnissa. Vastuun kantamista seurakunnan elämästä ja toiminnasta laajennetaan johdonmukaisesti työntekijäkunnan lisäksi seurakunnan jäsenille. Jokainen kristitty kantaa vastuuta arkielämässään omasta työstään, lähi-ihmisistään ja ympäristöstään. Myös seurakunnan toiminnassa on annettava tilaa ihmisten ideoille ja vastuunkannolle erilaisissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa tehtävissä. Diakonia ja lähetys Diakonista apua annetaan siellä, mihin muu apu ei ylety. Sen rinnalla ollaan vaikuttamassa yhteiskunnan ajatteluun ja rakenteisiin siten, että tilapäisen avun tarvitsijoita olisi vähemmän. Kriisirahaston toimintaa jatketaan. Talousarvioon varatuilla erityismäärärahoilla useissa seurakunnissa jatketaan tai käynnistetään diakoniatyön projekteja. Lähetystyölle ja kirkon ulkomaanavulle osoitetaan yhä talousarvioon merkitystä verotulosta 3 %. Suvivirsi tapahtumaa kehitetään vuosittain toteutettavaksi kansainvälisen diakonian hankkeeksi. Ympäristöasioiden kehittäminen Ympäristöasioiden kehittäminen ja ympäristötietoisuuden lisääminen on jokapäiväinen osa seurakuntien ja yhtymän yksiköiden toimintaa. Tavoitteena on, että ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Jäsenkehitys Kirkon toimintaa ja julkista kuvaa Helsingissä kirkastetaan niin, että ihmiset sitoutuvat entistä paremmin kirkon jäsenyyteen. Heidän on nähtävä, että kirkolla on heille merkityksellistä annettavaa ja että kirkko tekee sellaista työtä, jota he haluavat omalla jäsenmaksullaan olla tukemassa. Määrällisenä tavoitteena on kirkosta eroamisen selkeä väheneminen ja kirkkoon liittymisen kasvu. Seurakuntavaalit Seurakuntavaaleissa tavoitellaan sekä ehdokasmäärän että äänestysprosentin kasvua. Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti nousi 8,2:sta 13,9:ään. Silloin äänestysintoa nosti erityisesti niin kutsutun homoillan jälkimainingit. Toista samanlaista kiistanaihetta ei toivota, mutta äänestysprosentin nousua voidaan saada nousuun myös viemällä ennakkoäänestyspaikkoja mahdollisimman hyville paikoille. Seurakuntavaalit ovat myös hyvä tilaisuus tuoda kirkkoa myönteisesti esiin viestinnällä ja tuomalla äänestyspaikoille seurakunnan toiminnan monipuolista esittelyä. Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Euroalueen taantuma päättyy vuoden 2013 aikana. Kasvu pysyy kuitenkin hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja 6

8 velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Vuonna 2013 Suomen BKT supistuu ½ prosenttia. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 prosenttia kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 prosenttiin ja laskee alle 8 prosentin vasta ennusteen lopulla. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde ylittää 60 prosentin rajan jo ensi vuonna. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Koko kirkon taloudellinen tilanne Kirkkohallituksen laatiman Seurakuntien talous tilaston mukaan seurakuntien talous heikkeni vuonna Negatiivinen vuosikate ja tilikauden tulos on ongelma entistä suuremmalle joukolle seurakuntia. Vuonna 2012 vuosikate oli negatiivinen 36 %:lla (24 % edellisenä vuonna). Kirkollisverotulot kasvoivat 0,8 % ja osuus yhteisöveron tuotosta laski 26,1 %, yhteensä muutos oli -2,8 %. Käyttötalouden kulut yhteensä kasvoivat 2,7 %. Toimintatuotot kasvoivat 6,7 %. Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos laski 6,3 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan euroon. Tilikauden tulos oli negatiivinen 63 %:lla (edellisenä vuonna 48 %) kaikista seurakuntatalouksista. Lainakanta kasvoi, sen määrä oli vuonna euroa/jäsen (vuonna euroa/jäsen). Rahoitusarvopapereiden ja muiden rahavarojen määrä jatkoi vähenemistään. Omavaraisuusaste on edelleen korkea 91,3 % (vuonna ,7 %). Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Seurakuntayhtymän taloudellinen asema on pysynyt hyvänä. Verotulojen heikko kehitys edellyttää kuitenkin käyttötalouden tasapainotusta suunnittelukaudella. Vuoden 2012 tuloksen muodostumisen kannalta merkittävimmät seikat olivat verotulojen pieneneminen edelliseen vuoteen verrattuna 4,7 milj. euroa ja toisaalta kiinteistösijoitusten laaja realisointi, joka tuotti myyntivoittoina 24,1 milj. euroa. Vuosikate, tulos ja rahoitusasema muodostuivat myyntivoittojen seurauksena tavanomaista merkittävästi paremmiksi. Kehitys oli myös talousarvioon verrattuna ennakoitua parempi. Myynneillä on varauduttu rahoittamaan laajaa investointiohjelmaa. Vuoden 2013 osalta käyttötalouden nettotulos muodostuu talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Töölön kirkon rakennushanke on viivästynyt, eikä hankkeesta käyttötalouteen kirjattava 3,7 miljoonan euron kuluosuus toteudu. Verotulot toteutunevat lähes talousarviossa ennakoidun suuruisena. Vanhoilta vuosilta seurakuntayhtymältä takaisin perittävien verotilitysten määrä jäänee vuonna 2013 huomattavasti edellisen vuoden poikkeuksellisen suuria perintäeriä pienemmäksi. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Käyttötalouden menot ovat kasvaneet viime vuosina palkan tarkistusten myötä tuntuvasti ja verotulot ovat edellisen ja meneillään olevan taantuman vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Käyttötalouden tasapainottamiseksi taloussuunnitelmassa on menoja leikattu 1-1,5 % / vuosi. Jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän verotulojen kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. 7

9 Suunnittelukaudelle ajoittuu mittava toimintatila- ja kiinteistösijoitusinvestointiohjelma. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia, kiinteistösijoitusten myyntejä ja lainanottoa kiinteistöyhtiöihin. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia vuonna 2012 myyty n. 30 milj. eurolla ja vuosille on myyntejä taloussuunnitelmassa n. 35 milj. euroa. Suunnittelukaudella arvioidaan investointisuunnitelman toteuttamisedellytyksiä. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Vuoden 2014 kehyksessä toimintamäärärahoja on pienennetty 1,5 %. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Vuoden 2014 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut. Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla vuosikatteen määrä on pitkällä aikavälillä 13 milj. euroa vuodessa investointien ja lainanlyhennysten hoitamiseksi. henkilöstön määrä mitoitetaan maltillisesti; vuosikatetavoite edellyttää toimintamäärärahojen tason seurantaa investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 5 milj. määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää ( m2) vähennetään 25 % vuosina Samaan aikaan uusille asuntoalueille tarvitaan uusia toimintatiloja 3-5 %. omistajapolitiikka hoidetaan hyvin; omaisuudelle saadaan riittävä tuotto; rahavarojen sijoitusten määrä on vähintään 80 milj. euroa ja vähintään 40 % sijoitusomaisuuden kokonaismäärästä Viime vuosina on seurakuntayhtymän taloudessa päästy kohtuullisesti edellä esitettyihin määrällisiin tavoitteisiin. Taantuman seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella kuitenkin välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös sopeuttamaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Vuosikatetavoitteeseen ei taloussuunnitelman mukaan päästä suunnittelukaudella. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2014 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2013 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat kasvaneet syyskuun loppuun mennessä 0,1 %, yhteisöverotilitykset kasvaneet 3,1 % eli yhteensä kasvua on 0,5 %. Kirkollisveron tilitysten arvioidaan taloussuunnitelmassa kasvavan suunnittelukaudella n. 1,2 % vuodessa. Kirkon yhteisövero-osuuden perustaso on tällä hetkellä 1,85 %. Taantuman vuoksi osuutta on korotettu määräajaksi. Vuonna 2013 osuus on 2,25 % ja valtion 8

10 Miljoonaa euroa talousarvioehdotuksen mukaan se pysyisi tällä tasolla myös vuosina Verotulojen arvioinnissa on käytetty pohjana Kuntaliiton ylläpitämää verotulojen kuntakohtaista ennustekehikkoa. Vuodelta 2012 toimitetussa verotuksessa on seurakuntayhtymän hyväksi ennakkotietojen mukaan maksuunpantu kirkollisveroa 78,0 milj. euroa eli 1,0 % enemmän kuin vuodelta 2011 toimitetussa verotuksessa. Yhteisövero-osuuden määräksi on ennakkotietona ilmoitettu 17,7 milj. euroa, jossa on laskua 7,9 %. Yhteensä maksuunpantujen verojen määrä on ennakkotiedon mukaan 95,8 milj. euroa eli 0,7 % vähemmän kuin vuoden 2011 verotuksessa. Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2012 TA 2013 Arvio 2014 Arvio 2015 Arvio 2016 Kirkollisvero 77,2 79,0 80,0 81,0 82,0 Yhteisöveroosuus 15,9 17,0 16,0 16,0 14,0 Yhteensä 93,1 96,0 96,0 97,0 96,0 Muutos-% -4,8 % 3,1 % 0 % 1,0 % -1,0 % Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. Verotuloja on talousarvioon alennettu keväällä tehdyssä kehyslaskelmassa olleesta määrästä 2 milj. euroa yhteisöverojen kuukausitilitysten loppukesällä alkaneesta laskusta johtuen. Maksuunpannut verot Uppburna skatter åren ,0 100,0 90,0 86,8 87,2 92,1 91,4 92,2 94,5 96,4 95,8 80,0 70,0 67,8 70,5 74,1 77,1 75,9 76,6 77,2 78,2 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 19,0 16,7 18,0 14,3 16,3 17,9 19,2 17,6 10,0 0, Ennakkotieto Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verot yhteensä 9

11 Miljoonaa euroa Verotulot ja arviot vuosille Skatteintäkter och prognos för åren ,0 100,0 94,2 91,6 93,4 97,9 93,1 96,0 96,0 97,0 96,0 90,0 80,0 76,3 77,8 77,2 77,3 77,2 79,0 80,0 81,0 82,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 17,9 13,8 16,2 20,6 15,9 17,0 16,0 16,0 14,0 10,0 0, Arvio 2013 Arvio 2014 Arvio 2015 Arvio 2016 Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verotilitykset yhteensä Jäsenmääräarvio Helsingin kaupungin toteutunut väkiluku (asukasmäärä) ja ennustettu kehitys on seuraavaa: ) ) ) Helsingin seurakuntayhtymän väkilukuennuste (läsnä olevat jäsenet) vuosille (tilanne 1.1.) on seuraava: ) Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste (perusvaihtoehto) Kaupungin väkilukutiedot sisältävät myös niiden henkilöiden määrän, joiden asuinpaikkaa kaupungin sisällä ei tiedetä. Tällaisia asuinpaikka tuntematon asukkaita oli Helsingissä henkilöä. Näitä henkilöitä ei voida kohdistaa mihinkään seurakuntaan, joten seurakuntien alueella asuvien väkiluvun yhteismäärä poikkeaa kaupungin kokonaisväkimäärästä. 3. Ehdotuksen keskeisimmät kohdat Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2014 on määrärahojen lähtökohtana vuoden 2013 talousarvio vähennettynä 1,5 %:lla. Vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2015 ja 2016 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman jakoperusteen mukaan. Uudessa jakoperusteessa tasan jaettavasta osuudesta 10

12 on luovuttu ja toisena muutoksena alueella asuvien määrä otetaan määrärahojen jaossa huomioon. Jakoperiaatteet ovat seuraavat: 1) Ruotsinkielisten seurakuntien osuus kehyksen mukaisesta seurakunnallisen toiminnan palkka- ja toimintamäärärahasta on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 % eli 6,7 % (2013). Lisäksi ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä; kokonaisosuudeksi tulee yhteensä 8,7 % (2014). Ruotsinkieliset seurakunnat jakavat määrärahaosuuden itse. 2) Suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne ) 3) Kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Lisäksi seurakunnat voivat saada diakonisia haasteita varten erillistä projektimäärärahaa ja Tuomiokirkkoseurakunta saa yhteiseen, koko kaupunkia palvelevaan seurakuntatyöhön 2,1 %:a suomenkielisten seurakuntien määrärahan kokonaismäärästä. Määrärahan jaon muutos tulee voimaan siirtymäkauden aikana. Määrärahan enimmäisvähennys on edellisen vuoden määrärahaan verrattuna vuonna ,5 % samoin kuin vuonna Vuosina enimmäisvähennys on -3 % ja vuonna 2017 määräraha alenee jakopäätöksen mukaiseksi. Määrärahan korotus on edelliseen vuoteen verrattuna enintään 3 %. Määrärahan muutosta laskettaessa otetaan määrärahaa lisäävästi/vähentävästi huomioon määrärahojen tasoon tehdyt korotukset/vähennykset. Talousarvio ylittää kehyksen mukaisen toimintakatteen 1 milj. euroa. Säästöjen käyttöä sisältyy talousarvioon noin 1,1 milj. euroa. Säästöjä oli tilinpäätöksessä ,7 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2012 tilinpäätöksessä -89,1 milj. euroa. Vuoden 2013 muutetussa talousarviossa toimintakate on -91,2 milj. euroa (muutoksessa on vähennetty käyttötalouteen siirto 0,6 milj. euroon). Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -92 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 25,6 milj. euroa, johon sisältyi 24,1 milj. euroa kiinteistösijoitusten myyntivoittoja. Vuoden 2013 muutetussa talousarviossa vuosikatteen määrä on 9,4 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2014 talousarvioehdotuksen mukaan 6,7 milj. euroa. Vuosikate ei riitä käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 8,1 milj. euroa. Tilikauden tulos on -1,4 milj. euroa ja alijäämä 0,8 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle ,3 milj. euroa ja vuodelle 2016 n. 8,1 milj. euroa. Vuosien 2014 ja 2015 vuosikatetta parantaa kiinteistösijoitusten myyntivoitot. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä hieman laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy 11

13 epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Keskusrahastomaksu Talousarviossa vuodelle 2014 on Keskusrahastomaksun määräksi arvioitu 7,3 milj. euroa (vuonna ,3 milj. euroa). Keskusrahastomaksu määräytyy viimeisen vahvistetun verotuksen mukaisena siten, että se on vuonna ,2 % ansioverotuloista (vuonna ,2 %). Vuoden 2013 alusta seurakunnille tuli kirkollisverotulojen perusteella kannettava eläkerahastomaksu, jonka on arvioitu olevan Helsingille n. 1,0 milj. euroa vuodessa. Maksu on 1,2% kirkollisverosta. Investoinnit sekä sijoitustoiminta Sijoitustoiminta Seurakuntayhtymän sijoitusten allokointi toteutetaan yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymä sijoitustoiminnan ohjeen mukaan. Ohjeen mukaan rahavarojen sijoituksista riskillisiä voi olla % ja pääomaturvattuja %. Sijoitustoiminnassa käytetään eettisesti korkeatasoisia varainhoitajia. Sijoituksissa noudatetaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa. Sijoitustoiminnan ohje päivitetään suunnittelukaudella, tässä yhteydessä otetaan huomioon myös kirkkohallituksen laatimat vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Seurakuntayhtymän osakesalkut on seulonut Ethix SRI Advisors. Seulonta on osoittanut, että salkut täyttävät vastuullisen sijoittamisen kriteerit. Yhteisen kirkkoneuvoston valitsema asiantuntijaelimenä toimiva sijoitusneuvottelukunta on keskeisessä asemassa seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan sekä yksittäisten sijoitusratkaisujen suunnittelussa. Seurakuntayhtymän päävarainhoitajana on Deutsche Bank. Osakkeiden osalta alavarainhoitajina ovat Aktia, Evli ja Tapiola. Kiinteistösijoituksia hoitaa kiinteistötoimisto. Seurakuntayhtymän sijoituksista oli rahavarojen sijoituksia 142,9 milj. euroa, joista pääomaturvattuja oli 60,2 %. Salkun riskitaso on hallittu riittävällä hajauttamisella ja pääomaturvatuilla sijoituksilla. Pääoman säilyttävät sijoitukset ovat pääosin kilpailutettuja, seurakuntayhtymää varten räätälöityjä tuotteita. Suoraan osakemarkkinoille on sijoitettu vain 12 % koko salkun arvosta. Strukturoidut sijoitukset, joissa tyypillisesti on % suoja osakemarkkinoiden laskua vastaan ovat varovaisuusperusteisesti mukana pääomariskillisissä sijoituksissa. 12

78 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen. ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen,

78 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen. ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen, 332/2016 78 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2017-2019 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODEN 2017 TALOUSARVIO

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODEN 2017 TALOUSARVIO Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 VUODEN 2017 TALOUSARVIO VERKSAMHETS- OCH EKONOMIPLAN 2017-2019 BUDGET ÅR 2017 Yhteinen kirkkovaltuusto

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Helsingin seurakuntayhtymä Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvosto. Lauttasaaren kirkon seurakuntasali, Myllykallionrinne 1 A

Helsingin seurakuntayhtymä Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvosto. Lauttasaaren kirkon seurakuntasali, Myllykallionrinne 1 A Helsingin seurakuntayhtymä Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvosto KOKOUSKUTSU Aika 18.11.2014 klo 18:00 Paikka Lisätietoja Osallistujat Este Lauttasaaren kirkon seurakuntasali, Myllykallionrinne 1

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Vuositilastossa käytettäviä käsitteitä... 2 3. Vuoden 2016 jäsentietojen yhteenveto... 3 4. Kartta kirkkoon kuuluminen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymän talous - perustietoa ja ajankohtaiskatsaus. Luottamushenkilöiden perehdytysilta Talouspäällikkö Marko Ropponen

Ylä-Savon seurakuntayhtymän talous - perustietoa ja ajankohtaiskatsaus. Luottamushenkilöiden perehdytysilta Talouspäällikkö Marko Ropponen Ylä-Savon seurakuntayhtymän talous - perustietoa ja ajankohtaiskatsaus Luottamushenkilöiden perehdytysilta Talouspäällikkö Marko Ropponen Perustietoa Seurakuntayhtymän tehtävät on lueteltu Kirkkolaissa

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7 Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJA Hannu Luostarinen Pirkko Mensonen Marjut Niemelä Aira Pöllänen

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7 Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJA Hannu Luostarinen Pirkko Mensonen Marjut Niemelä Aira Pöllänen MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Ke klo 19.00 21.15 Paikka Seurakuntakoti Läsnä Eevaliisa Tikkanen puheenjohtaja Kari Rytkönen varapuheenjohtaja Matti Loponen Hannu Luostarinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

- Pihakahvila koulutus 15.9 klo Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko

- Pihakahvila koulutus 15.9 klo Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko 337/2016 49 Ilmoitusasiat syyskuu ehdotus Merkitään tiedoksi - Pihakahvila koulutus 15.9 klo 17.30 Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko 335/2016

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 49 Kirkkoneuvosto 5/

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 49 Kirkkoneuvosto 5/ 49 46 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 30.08.2011 46 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 14 Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 14 Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 14 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Ke 12.12.2007 klo 19.00 20.30 Paikka Seurakuntakoti Läsnä Eevaliisa Tikkanen puheenjohtaja Ulla Jokinen Johanna Koistinen Hannu Luostarinen

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Käyttötalousosa TP 2010 TA 2011

Käyttötalousosa TP 2010 TA 2011 Käyttötalousosa TP 2010 TA 2011 TA muutokset 2011 TA yhteensä 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Toimielin Liikuntalautakunta Määrärahat Käyttötalousosa Toimintatuotot 0 2 289 519 0 2 289 519 3 717 708

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP15 TA16 TPE16** TE17 TA17 TS18 TS19 TS20 TOIMINTATUOTOT 47 252

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot