33 Luontaistuotteet, osa Kotihoidon lääkeosaamista tehostetaan. 38 Nuorten sivu 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "33 Luontaistuotteet, osa 24 34 Kotihoidon lääkeosaamista tehostetaan. 38 Nuorten sivu 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen"

Transkriptio

1 x

2 Sisältö 9 / Minna Siponen pitää työstään lapsiperheissä. 50 Tasa-arvo ei toteudu terveyspalveluissa. 46 Ylöjärvellä hiljaista tietoa luonnehditaan toisilta oppimiseksi. 27 Tiia Rautpalo, Mari Niemi-Saari, Henna Tuomikoski ja Silja Paavola ovat SuPerin puheenjohtajaehdokkaat. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 SuPerilta julkaisusarja 7 Adressi ikälain puolesta 8 Neuvottele palkastasi! 9 Valtionosuuksien leikkaus tuo ongelmia 10 Syyskuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: läppäri 14 Minna Siponen auttaa lapsiperheissä 19 Opinnäytetyö arvostuksesta 20 Miten resurssit riittävät? 24 Ammatillinen ohjaaja auttaa kuprujen yli 2 super SuPerin puheenjohtajaehdokkaat 33 Luontaistuotteet, osa Kotihoidon lääkeosaamista tehostetaan 38 Nuorten sivu 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Dieetit 2/5: proteiinit 43 Palasia sieltä täältä 44 Ristiin rastiin! 46 Hiljainen tieto, vaistonvaraista osaamista 50 Toteutuvatko tasa-arvoiset terveyspalvelut? 54 Yksityistäminen etenee 55 Urasuunnittelu lisää vaihtoehtoja 56 Työssäoppimista ei korosteta Japanissa 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen 61 Paras juttu vastaa kyselyyn! 62 Ihan kipsissä! 66 Jäsenrekisteri tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Palokasta 34 Kotihoidon lääkeasiat kaipaavat kehittämistä.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Kotipalvelua lapsiperheille päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Minna Lyhty, Riina-Maria Malinen ja Pilvi-Sisko Putaansuu, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Minna Siposen kuvasi Sonja Kähkönen ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on selvittänyt lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden Etelä-Suomen läänin alueella. Kaksi vuotta sitten 51 alueen 86 kunnasta asetettiin erityistarkkailuun sen takia, että ne eivät tarjonneet kotipalvelua edes lain edellyttämällä vähimmäistasolla. Selvityksen käynnisti asiasta tehty kantelu. Lapsiperheiden kotipalvelujen tarjonta oli kadonnut lähes kokonaan osasta kuntia ja monissa kunnissa se oli korvattu perhetyöllä, jolloin tavallisissa arjen tilanteissa apua tarvitsevat lapsiperheet rajautuivat sen ulkopuolelle. Eritystarkkailu on parantanut tilannetta. Kesällä valmistunut selvitys osoittaa, että kunnat ovat palkanneet lisää työvoimaa lapsiperhepalveluihin ja varanneet niiden järjestämiseen aikaisempaa enemmän määrärahoja. Monet kunnat ryhtyivät myös kehittämään kotipalvelun sisältöä ja kouluttamaan henkilöstöä. Lapsiperheiden kotipalvelu on monissa kunnissa erotettu perhetyöstä omaksi tehtäväalueekseen. Kuntien taloudellisen tilanteen kiristyminen luo oman varjonsa parantuneen tilanteen ylle. Aluehallintovirasto kantaakin huolta positiivisen kehityksen jatkuvuudesta kunnissa. Se myös jatkaa valvontaa edelleen yhteistyössä Valviran kanssa. Positiivisena tilanteessa voidaan nähdä uuden hallitusohjelman kirjaus, jossa todetaan selkeästi, että lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja kehitetään ja lisätään alkaneen hallituskauden aikana. Mutta samalla hallitusohjelmassa terveyden edistämisen määrärahoja todetaan vähennettävän kaksi miljoonaa euroa. Ehkä yhtälö toimii? Lapsiperheiden kotipalvelu työllistää myös superilaisia, toivottavasti jatkossa nykyistä enemmän. Yksi perheiden arjen superilaisista turvaajista on vantaalainen lähihoitaja Minna Siponen. Tänään töissä -sarjan artikkeli sivuilla kertoo, mitä hänen työnsä on ja mitä hän siitä ajattelee. Lehden sivuilla keskitytään pohtimaan myös esimerkiksi sitä, miten hoitotyön resurssit saataisiin riittämään, mitä apua on saatavilla, kun opiskelut eivät etene, mitä keinoja on kokeiltu kotihoidon lääkeosaamisen tehostamiseksi ja mitä tarkoittaa hiljaisen tiedon eteenpäin välittäminen. Toivottavasti joku näistä tai muista aiheistamme nappaa!. super

4 Ajankohtaista Syyskuu 8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä 9.9. Lähihoitaja2011-tapahtuma, Helsingin Messukeskus, SuPer Kuntamarkkinat, Kuntatalo, Helsinki Helsingin Antiikkimessut, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Kuopio, SuPer Kansainvälinen rauhanpäivä Maailman Alzheimer-päivä Ihanasti ikääntyen -koulutuspäivä, Joensuu, SuPer Vanhustyön neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer Maailman Sydänpäivä, Suomen Sydänliitto Lokakuu Kansainvälinen ikäihmisten päivä Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Tampere, SuPer Ihanasti ikääntyen -koulutuspäivä, Kotka, SuPer Oulun alueelliset lähi- ja perushoitajien opintopäivät, hotelli Radisson Blu Kaikilla kunta-alan hoitajilla samantasoiset palkankorotukset Julkisuudessa on toistuvasti kerrottu, että tehyläiset saivat vuoden 2007 työtaistelu-uhalla muiden liittojen hoitajia korkeammat palkankorotukset. Ratkaisulautakunta totesi , että kunta-alan vuoden 2010 sopimusratkaisuilla ei ole vaikutuksia Tehy- Alkuvuoden jäsenkampanja toi 3000 uutta jäsentä SuPer järjesti tammi-kesäkuussa kampanjan, jonka aikana varsinaiseksi jäseneksi liittynyt otti automaattisesti osaa upeiden lahjakorttien arvontaan. Kampanja onnistui loistavasti ja Su- Periin liittyi lähes 3000 varsinaista jäsentä. Näiden liittyneiden kesken arvottiin SuPerilla vanhustempaus pöytäkirjan vuoden 2010 samapalkkaisuuserään ja tuloksellisuuserään. Siten tehyläiset eivät saa ylimääräisiä palkankorotuksia. Käytännössä kaikki kunta-alan hoitajaryhmät ovat siis saaneet samantasoiset palkankorotukset.. elokuussa 340 kappaletta lahjakortteja, joiden arvo vaihteli 50 eurosta aina 500 euroon saakka. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Liitto onnittelee kaikkia voittajia. Suuri kiitos myös kaikille liittyneille ja heitä suositelleille. SuPer jatkaa vahvaa itsenäistä kasvuaan!. SuPer järjestää 20. syyskuuta Helsingissä tempauksen arvokkaan vanhuuden ja henkilöstömitoituksen puolesta. Liittomme muistuttaa, että arvokas elämä kuuluu kaikille; niin vanhuksillemme kuin heitä hoitaville ammattilaisille. SuPer vaatii siksi vanhuspalvelulakiin henkilöstömitoitusta. Työmatkalaisia herätellään jo aamulla asiaan Pasilan ja Helsingin rautatieasemilla. Aamupäivän asiantuntijaseminaarissa ovat paikalla muun muassa SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki sekä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Tilaisuuden juontaa Mirja Pyykkö. Iltapäivällä viestiä viedään eteenpäin Helsingin Lasipalatsin aukiolla järjestettävässä tempauksessa, jossa esiintyvät esimerkiksi muusikko ja lähihoitaja Tumppi Varonen, seniorikuoro Iloisesti ikääntyen sekä Fintelligens.. j u k k a j ä r v e l ä Nyt on aika: uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. osallistua Lähihoitaja2011-tapahtumaan 9.9. Helsingissä. lähteä tutustumaan puheenjohtajaehdokkaisiin jäsenilloissa. osallistua ammattiosaston syysrientoihin. alkaa suunnitella ammattiosastojen vuoden 2012 toimintaa ja laatia talousarvio. tutustua liittokokousvaaliliitteeseen ja aloittaa keskustelu superilaisten kesken vaaleista ja ehdokasasettelusta. ilmoittautua syksyn koulutuksiin. suunnistaa sienimetsään. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Tupo olisi koko kansan etu Lämmin kesä on ohi ja kohta myös syksyn kylmät tuulet puhaltavat. Tuulet puhaltelevat myös työmarkkinarintamalla. Maailmantalous sekaisin, uuden hallituksen kaavailemat talouden tasapainottamissuunnitelmat, kiihtyvä inflaatio ja sokerina pohjalla hyvätuloisen vuorineuvoksen esittämä ajatus siitä, että julkisen sektorin palkkoja laskettaisiin viisi prosenttia. Siinä ovat lähtökohdat syksyllä alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Kaikki työmarkkinaosapuolet sekä maan korkein poliittinen johto ovat kyllä yksimielisiä siitä, että jotain täytyisi tehdä. Mitä se tekeminen sitten olisi, se vielä mietityttää? Valtiovallan edustajien taholta on nyt selvästi ilmaistu tahto siitä, että palattaisiin tuttuun ja turvalliseen tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Työnantajien leiristä ajatus on useampaan kertaan melko selvin sanoin torjuttu. Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä työehtosopimusneuvottelut pitää jatkossakin käydä toimialakohtaisesti. Julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen alentaminen johtaisi tilanteeseen, jossa hoito- ja hoivasektorin matalapalkkaiset työntekijät ajettaisiin tietoisesti ahtaalle. Tosiasiassa palkat laskevat jo nyt, sillä tuoreimmat inflaatioluvut ovat jo selvästi suuremmat mitä esimerkiksi vuodelle 2011 sovi- tut palkankorotukset. Työntekijöiden ostovoiman leikkaamisella olisi myös negatiiviset vaikutukset maamme työllisyyteen. Matalapalkkaisen työntekijän palkka menee nyt useimmilla pakollisten elinkustannusten kattamiseen harvalla siitä enää taitaa jäädä mitään sijoitettavaksi osakkeisiin tai muuhun ylellisyyteen. Miten lienee asiat suurituloisilla? Tuorein esitys palkkojen alentamisesta tuli henkilöltä, jonka omat ansiot yhdessä vuodessa ovat olleet paljon suuremmat kuin mitä kansalaisten peruspalvelut turvaava hoitaja ansaitsee koko kymmeniä vuosia kestävän työuransa aikana. Tässä lienee oikeutettua kysyä sitä, että missä on oikeudenmukaisuus ja missä kohtuus? Tosin tämän saman asian ilmaisi jo lauluntekijä Jussi Raittinen aikoinaan seuraavasti: Ja kaikkihan me samassa veneessä ollaan, vaikka järjestys on toki saatu tähänkin jollaan; toiset soutaa ja toiset vähän melalla avittaa. Ja kalasaaliskin jaetaan, vaikkei ihan tasan, saa soutajat perkuutähteitä kasan, sillä solidaarisuuttahan Suomessa tarvitaan. Julkista taloutta ei voida tasapainottaa siten, että se toteutetaan matalapalkkaisten julkisen sektorin työntekijöiden kustannuksella. Laskun maksajiksi on saatava kaikki kansalaiset ja vielä siten, että niiltä otetaan enemmän, joilla sitä maksu- varaa on. Esitys laajasta tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta voisi tässä taloudellisessa tilanteessa olla myös julkisen sektorin työntekijöiden ja myös koko kansan etu. Jos talouden tasapainottamisen maksajiksi laitetaan matalapalkkaiset hoitajat, niin silloin nuo perkuutähteetkin uhkaavat jäädä heille vain haaveeksi.. Julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen alentaminen johtaisi tilanteeseen, jossa hoito- ja hoivasektorin matalapalkkaiset työntekijät ajettaisiin tietoisesti ahtaalle. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Raija Meriläinen väittelee koulutuspolitiikasta teksti ja kuva jukka järvelä SuPerin kehittämisyksikön johtajan Raija Meriläisen väitöskirja kertoo, että toisen asteen koulutuksen arvostus on kohonnut 2000-luvulla. Lähihoitajakoulutuksessa ja muussa toisen asteen koulutuksessa on viime vuosina menty oppilaan kannalta parempaan suuntaan, kertoo Raija Meriläinen väitöskirjassaan. Lukuisiin haastatteluihin pohjautuen Meriläinen vertailee tutkimuksessaan toisen asteen koulutuksen asemaa lukiokoulutukseen. Onko ammatillisen koulutuksen asema ollut heikompaa kuin ylioppilaskoulutuksen? Meriläisen mukaan on. Hän puhuu valkolakin hohteesta, joka ei vieläkään ole täysin sammunut ja joka yhä estää toisen asteen koulutuksen kehittämistä luvun alussa henkinen ilmasto kuitenkin muuttui. Peruskoulun jälkeen oli trendikästä jatkaa ammattikoulutukseen. Esimerkiksi Espoossa ammattikoulutus on suosiossa ohittanut lukion viime vuosina. Kohti tasa-arvoa Vielä 1980-luvulla järjestöt ja muut vaikuttajat vastustivat ammatillisen koulutuksen yleissivistävyyden lisäämistä. Vasta nuorisoasteen kokeilun myötä 1990-luvulla saattoi ammatillisesta koulutuksesta ponnistaa kohti korkea-asteen opintoja. Meriläinen korostaa tasa-arvoisuuden käsitettä tutkimuksessaan. Ylioppilastutkinnon ulottaminen ammattikouluun lähensi kahden koulutusmuodon välejä ja lisäsi niiden yhteistyötä. Meriläinen pitää tapahtumaa merkittävänä tasa-arvoistavana uudistuksena suomalaisessa koulutuselämässä luvun alun lama siirsi koulutuspoliittista valtaa valtiovarainministeriölle ja teki koulutuspolitiikasta lyhytjänteistä. Opetusministeriön ja sen virkamiesten henkikökohtaiset mielipiteet heijastuivat koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Raija Meriläisen mukaan sekä ylioppilastutkinto että yleissivistyksen vaatimus ovat toimineet yhtenäisen toisen asteen koulutuksen jarruina. Raija Meriläinen on ennen SuPeriin siirtymistään työskennellyt muun muassa lukion rehtorina, ammattikoulun lehtorina sekä opetusneuvoksena opetusministeriössä vuosina raija meriläisen väitöskirja valkolakki vai haalarit, vaiko molemmat. koulutuspolitiikan vaikuttajien näkemykset toisen asteen kehityksestä tarkastetaan helsingissä 3. syyskuuta. SuPer käynnistää korkealaatuisen julkaisusarjan Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Su- Per ryhtyy julkaisemaan tutkimuksia, raportteja ja selvityksiä omassa julkaisusarjassaan. Sarjan ensimmäinen julkaisu on yllä esitelty Raija Meriläisen väitöstutkimus. Julkaisusarja välittää SuPerin kannalta keskeisiä tutkimuksia, julkaisuja ja linjauksia järjestön ja sen sidosryhmien hyödynnettäväksi. Julkaisusarjallaan SuPer haluaa lisätä päättäjien tietoisuutta alan opiskeluun liittyvistä asioista, parantaa opiskelijoiden asemaa sekä vaikuttaa koulutus-, sosiaali-, terveys- ja työllisyyspolitiikkaan. Samalla sarja vastaa liiton eri yksiköiden julkai- sutarpeeseen. Sarjaan hyväksytyistä julkaisuista tehdään sähköinen verkkoversio sekä tarvittaessa painettu kirja. Julkaisut ovat maksuttomia, ja ne löytyvät sähköisessä muodossa SuPerin verkkosivulta -> Tutkittua tietoa -> Julkaisut.. 6 super

7 SuPerilta adressi ikälain kirjauksista teksti marjo sajantola Kansalaiset tukevat SuPerin tavoitteita vanhuspalvelulain sisällöksi. Kesällä kerättiin nimiä henkilöstön vähimmäismitoituksen saamiseksi lakisääteiseksi. SuPer on kritisoinut voimakkaasti valmisteilla olevaa vanhuspalvelulakia ja haluaa tarkennuksia sen sisältöön. Myös lukuisat kansalaiset tukevat SuPerin tavoitteita ja haluavat vedota päättäjiin. Heinäkuussa Porissa Suomi Areenalla ja Mikkelissä yleisurheilun veteraanikisojen SuPerin esittelypisteissä puhuttiin paljon myös vanhuspalvelulaista. Kummassakin tilaisuudessa yleisö pääsi allekirjoittamaan adressin, jolla vedotaan päättäjiin vanhuspalvelulain sisällön puolesta. Nimiä adressiin kertyi yhteensä lähes tuhat ja useimmat allekirjoittajista kertoivat samalla kokemuksistaan ja näkemyksistään sosiaali- ja terveydenhuollosta. Adressilla herätetään keskustelua näistä SuPerin esiin nostamista tärkeistä asioista, jotta ne saataisiin kirjattua lakiin. Adressi sai todella hyvän vastaanoton. Kansalaisten mielipide on, että ikäihmisten asiat luvataan aina vaalien alla hoitaa kuntoon. Pettymyksiä ei tarvitse enää tuottaa, SuPerin järjestöpäällikkö Raija Moilanen kertoo kokemuksistaan molemmilta paikkakunnilta. Ammattijärjestö vanhustenkin asialla Ikälakiin on kirjattava selkeästi koulutetun hoitohenkilöstön vähimmäismitoitus niin laitoshoidossa kuin kotihoidossakin. Lakiin tulee lisätä myös maininta hyvästä perushoidosta ja vanhusten oikeudesta ulkoiluun vuodenajasta riippumatta. Jatkuva hoitajavaje lisää myös työntekijöiden uupumusta, Raija Moilanen sanoo. Hän jatkaa, että ikäraja iäkkään henkilön yksilöllisen palvelun tarpeen kartoittamiseksi ennaltaehkäisevin kotikäynnein nostettiin jo hallitusneuvotteluissa lakiesityksen 75 vuodesta 80:een. SuPerin näkemys on, että ikäihmisille on tätä palvelua tarjottava iästä riippumatta. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä pitäisi tehdä joka kunnassa ilman, että lailla joudutaan niistä säätämään, sillä sen tulee olla normaalia toimintaa. Moilanen toteaa, että vanhuspalvelulain tulisi koskea yhtälailla sekä julkista että yksityistä vanhustenhuollon palvelutuotantoa. Nyt vain osa koskisi yksityissektoria. Lailla tulee säätää myös riittävät resurssit valvontaan, sillä Vanhuspalvelulain tulisi koskea yhtälailla sekä julkista että yksityistä vanhustenhuollon palvelutuotantoa. aluehallintovirastojen resurssit ovat riittämättömät valvoa nykyisiäkin asioita. Adressilla vedotaan myös siihen, että lähihoitaja voi toimia vastuutyöntekijänä, joka koordinoi iäkkään henkilön palvelukokonaisuutta. Moilanen kulkee paljon kentällä ja tapaa eri työpaikoilla työskenteleviä superilaisia. Hänen mielestään asioiden pitäisi hoitua kehittämistyön kautta, eikä vasta kanteluiden myötä. SuPerin rooli ammattijärjestönä on vuosien myötä muuttunut ja laajentunut. Meidän täytyy huolehtia jäsenten asioista entistä enemmän. Mutta olemme myös hauraitten ikäihmisten äänitorvi, vanhustyön puolestapuhuja. Moilanen jaksaa kuitenkin uskoa siihen, että Suomessa saadaan vanhusten asiat vielä hyvään kuntoon superilaisten avulla.. Nuori superilainen, vastaa ja voita! SuPer-lehti kartoitti lukijatyytyväisyyttä koko jäsenistöä koskevalla lukijatutkimuksella keväällä. Nyt kaipaamme lisää nuorten superilaisten ajatuksia liittolehdestä. Jos lähipäivinä saat tätä numeroa koskevan kyselylomakkeen, vastaa siihen! Siten autat meitä yhä paremman lehden tekemisessä ja olet mukana kolmen älypuhelimen ja SuPer-lehden tuotepalkintojen arvonnassa. Ministerit eri mieltä vanhuspalvelulaista Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson kertoo Mediuutiset-lehden haastattelussa, että hän ei aio viedä eteenpäin vanhuspalvelulain luonnosta. Ministerin mielestä lakiluonnos kaipaa järeää tarkastelua ja muun muassa suositukset kotihoidon henkilöstömitoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ihmettelee STT:n tietojen mukaan Guzenina-Richardsonin kantaa. Risikon mukaan lain uusi valmistelu viivyttäisi vanhusten tilanteen kohentamista. Risikko muistuttaa, että hallitusneuvotteluissa on sovittu vanhuspalvelulain eteenpäin viemisestä kaksi vuotta sitten käynnistetyn valmistelun pohjalta. Ammatillista kuntoutusta saaneet pysyvät hyvin työelämässä Ammatillisen kuntoutuksen tulokset kunta-alalla ovat erinomaisia. Välittömästi kuntoutuksen päätyttyä työelämään palaa reilut 80 prosenttia kuntoutetuista. Vielä viiden vuoden päästä ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneistä jopa 68 prosenttia on työssä kunnassa, mikä ilmenee Kevan seurantatutkimuksesta, jossa selvitettiin vuonna 2005 ammatillisen kuntoutuksen onnistuneesti läpikäyneiden tilannetta vuonna super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Lisillä lisää liksaa Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee 8500 superilaista, joista 1100 vastasi toukokuussa sähköpostin välityksellä toteutettuun palkkakyselyyn. Vuosittain toteutettavan palkkakyselyn tarkoituksena on selvittää ensinnäkin se, mihin G-palkkaluokkaan sosiaalipalvelualalla työskentelevät superilaiset kuuluvat. Lisäksi tänä vuonna kyselyssä tiedusteltiin sitä, kuinka monelle maksetaan euromääräistä tehtäväkohtaista tai henkilökohtaista palkanlisää. Työehtosopimuksessa on määritelty lähihoitajan minimipalkaksi palkkaluokan G17 mukainen palkka. Suurimmalle osalle kyselyyn vastanneista maksetaan tätä palkkaluokkaa korkeampaa palkkaa. Yksityisen sosiaalipalvelualan palkkaan tulisi kuulua olennaisena osana myös palkkaluokan mukaisen palkan lisäksi maksettavat henkilökohtaiset tai tehtäväkohtaiset lisät. Kyselyssä kuitenkin ilmeni, että vain noin joka kymmenennelle työntekijälle työantaja maksaa jompaakumpaa palkanlisää. Mihin perustan vaatimukseni lisästä? Sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa on todettu, että perustyössä palkka määräytyy vähintään palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokan perusteella. Mikäli työtehtäväsi ovat selvästi perustyötä vaativammat, vastuullisemmat tai edellyttävät erityistä koulutusta tai kokemusta, tulee tämä huomioida joko vähimmäispalkkaluokkaa korkeampana G-palkkaluokkana tai euromääräisenä tehtäväkohtaisena lisänä. Käytännössä työnantajan kanssa on siis syytä käydä läpi se, mitä on sovittu kuuluvaksi perustyöhön. Tämän jälkeen on helpompi määritellä se, milloin työ on perustyötä vaativampaa tai vastuullisempaa. Lisäksi voidaan maksaa erityisestä ammattitaidosta, työtehosta tai työpanoksesta henkilökohtaista palkanlisää joko euromääräisenä tai soveltamalla Pääkaupunkiseutu Palkkaluokka Vastaajien %-osuus Palkka- Vastaajien %-osuus lukumäärä vastaajista luokka lukumäärä vastaajista G % G % G % G % G % G % G % G % G % G % G % G % >G % >G % Yhteensä % % korkeampaa palkkaluokkaa. Pääkaupunkiseudulla paras palkka yhteenveto superin sostespalkkaluokkakyselystä Muu Suomi Vastaajista 72 prosenttia ilmoittaa saavansa palkkaa, joka vastaa vähintään G18-palkkaluokkaa. Toisaalta kyselyn vastauksista käy ilmi, että pääkaupunkiseudulla maksetaan keskimäärin pari palkkaluokkaa korkeampaa palkkaa kuin muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudun palkkaluokkajakauma painottuu G20-luokan ympärille, kun taas muualta Suomesta tulleiden vastausten jakauma on kaksihuippuinen G17- ja G19-luokkien suhteen. Tarkista oma palkkaluokkasi. Työehtosopimuksen mukaisen palkkauksen keskeisinä tekijöinä olevat työn vaativuus ja ammattitaito eivät riipu työpaikan maantieteellisestä sijainnista! Työehtosopimuksen mukaiseen minimipalkkaan ei tarvitse tyytyä. Työnantaja voi maksaa peruspalkan lisäksi palkanlisää. Kyselyn mukaan kuitenkin vain 11 prosenttia superilaisista saa tehtäväkohtaista ja 13 prosenttia henkilökohtaista palkanlisää. Toisaalta merkillepantavaa näissä palkanlisän saajissa on se, että mikäli saa tehtäväkohtaista lisää, saa usein myös henkilökohtaista lisää. Työantaja palkitsee siis sekä työn vaativuuteen että henkilökohtaiseen osaamiseen perustuvilla lisillä. Tosin hajonta maksetuissa palkanlisissä on suurta kymmenestä eurosta useampaan sataan euroon kuukaudessa. Ole aktiivinen kehityskeskusteluissa tai muissa työhön liittyvissä paikallisissa palkkaneuvotteluissa. Nosta esille työsi vaativuus ja vastuullisuus sekä oma erityisosaamisesi. Sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan sinulla on oikeus tehtävä- ja henkilökohtaisiin palkanlisiin. Neuvottele siis säännöllisesti palkastasi ja sovi jo työhaastattelussa, että palkkaneuvottelu käydään vuosittain tiettynä ajankohtana.. pirjo lukkari, suunnittelija tuomas hyytinen, lakimies 8 super

9 Valtionosuuksien leikkaus kohdistuu vanhuksiin, vammaisiin ja lapsiin Moni iäkäs altistuu lääkkeiden yhteisvaikutukselle SuPerin puheenjohtajan Juhani Palomäen mielestä valtiovarainministeriön esitys kuntien valtionosuuksien leikkauksista vuodelle 2012 merkitsee suuria vaikeuksia vanhusten, vammaisten ja lasten palveluiden järjestämisessä. Valtiovarainministeriön esittämät kuntien valtionosuuksien leikkaukset johtavat useissa kunnissa hyvin vaikeaan tilanteeseen. Ministeriö on esittänyt toteuttavansa leikkaukset kerralla. Kuntien olisi turvattava palvelut, mutta rahaa niiden järjestämiseen on käytettävissä liian vähän. Kunnallisveroprosentin nostoon joudutaan turvautumaan useassa kunnassa, mutta verotulojen kasvun ennustaminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on hyvin epävarmaa. Vanhusten, lasten, vammaisten ja sairaiden palvelut olisi turvattava laadukkaina. Monissa kunnissa näitä palveluja tuottava henkilöstö toimii jo nyt jaksamisensa äärirajoilla. Toimintamenojen supistaminen ei tule parantamaan tilannetta nykyisestä. Uusi tilanne kunnissa voi puheenjohtaja Palomäen mielestä johtaa palveluiden hyvin voimakkaaseen heikkenemiseen. SuPer vaatii lisää henkilökuntaa SuPer on vaatinut hoitohenkilöstön lisäämistä erityisesti vanhuspalveluihin. Alalla toimivat työntekijät ovat nääntymässä työtaakkansa alle, ja vanhukset joutuvat tyytymään entistä heikompiin palveluihin, mikäli nykyistä kehityskulkua ei pystytä pysäyttämään. Vanhukset ansaitsevat turvallisen, hyvän hoidon ja arvokkaan vanhuuden, Palomäki muistuttaa. Valtionosuuksien leikkaus aiheuttaa kuntatyöntekijöiden toimintaedellytysten heikkenemistä. Tästä tulee aiheutumaan myös lisääntyviä sairauslomia ja jopa työkyvyttömyyseläkkeelle lähtijöiden määrävoi kasvaa. Tämä kierre johtaa työurien lyhenemiseen eikä suinkaan tule pidentämään niitä siten kuin hallitusohjelmassa toivotaan. Valtionosuuksia ei saa leikata, vaan valtion tulee osallistua entistä voimakkaammin yhdessä kuntien kanssa kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseen, Palomäki vaatii.. Itä-Suomen yliopistossa tarkastetun proviisori Jouni Ahosen väitöstutkimuksen mukaan 77 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista joka viides altistuu merkittäville lääkkeiden yhteisvaikutuksille. Joka kolmas käyttää vähintään kymmentä lääkettä ja joka neljäs käyttää lääkkeitä, joita iäkkäiden tulisi välttää. Ahonen tähdentää, että haittavaikutukset ovat ennaltaehkäistävissä oikeilla lääkevalinnoilla ja -annoksilla. Keskeinen keino lääkehaittojen ehkäisyssä on lääkityksen vuosittainen arviointi. Kela puhuu kolmella uudella kielellä i n g i m a g e Hyvinvointipalvelut turvattava säästötalkoista huolimatta STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen pitää hyvänä, että valtiovarainministeriö ei lähtenyt budjettiesityksessään lisäleikkauksiin hallitusohjelmassa sovittuun nähden. Hallituksen olisi kuitenkin vielä harkittava tasapainotustoimien ajoitusta suhdannetilanteen näkökulmasta. Kannattaako painaa jarrua samalla kun vientikysyntä ja kuluttajien luottamus alkavat hiipua, Kostiainen kysyy. STTK on huolissaan siitä, miten ehdotetut leikkaukset valtionosuuksiin vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin järjestää laadukkaita palveluita tasavertaisesti kaikille suomalaisille. Järjestön mielestä tässä suhdannetilanteessa on perusteltua jaksottaa leikkaukset pitkälle aikavälille. STTK on tyytyväinen, että hallitus jatkaa kuntien ja seurakuntien osalta määräaikaista yhteisövero-osuuden korotusta vuosina , vaikkakin se on puolitettu aikaisemmasta.. Kela on laajentanut kielivalikoimaansa. Perustiedot Kelan tuista saa nyt myös viroksi, venäjäksi ja saameksi. Kela julkaisi vuosi sitten selkokieliset esitteet etuuksistaan. Nyt nämä esitteet on julkaistu suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös viroksi, venäjäksi ja pohjoissaameksi. Esitteisiin voi tutustua osoitteessa Myös tulkin tilaamisesta on tietoa Kelan verkkosivuilla Kelan asiakkailla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos asiointi Kelassa ei onnistu omalla äidinkielellä eikä Kelan toimihenkilön kanssa löydy muutakaan yhteistä kieltä. Tulkkina voi toimia kyseistä kieltä osaava Kelan virkailija tai ulkopuolinen ammattitulkki. super

10 Syyskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Iäkkäätkin voivat laihduttaa Tietoisesti painoaan pudottavilla ikäihmisillä ei näytä olevan kohonnutta kuoleman vaaraa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Siinä seurattiin kahdentoista vuoden ajan iäkkäiden painonpudotusryhmää. Iäkkäiden laihtumista on yleensä pidetty vaarallisena, sillä tahaton laihtuminen voi olla merkki esimerkiksi syövän, dementian tai ruuansulatuskanavan sairauksista. duodecim Maitoa juoville äideille syntyy suuria lapsia Raskauden aikana runsaasti maitoa juovat äidit synnyttävät jonkin verran suurempia lapsia kuin maitoa vieroksuvat. Todennäköisesti vaikutus johtuu maitoproteiinista, havainnon tehneet tutkijat kirjoittavat. Vähintään kolme maitolasillista päivittäin nauttivien lapset syntyivät keskimäärin 88 grammaa painavampina kuin naisten, jotka joivat korkeintaan lasillisen päivässä duodecim i n g i m a g e tiesitkö: Tuoreen tutkimuksen mukaan jo varttitunti ripeää kävelyä päivittäin voi pidentää elinikää kolmella vuodella. Päiväkodeissa kiusataan 14 prosenttia 3 6-vuotiaista lapsista kohtaa toistuvaa ja tietoista kiusaamista. Kiusaamisen uhrit ovat yhtä usein tyttöjä ja poikia, kiusaajat useammin poikia. Pienten lasten kiusaamisesta on vain vähän tutkittua tietoa, mutta kiusaaminen on vakava ongelma jo alle kouluikäisillä. edilex Tulevatko varoituskuvat? Sosiaali- ja terveysministeriössä on halua ja valmiutta liittää varoituskuvia tupakka-askien kylkiin, mutta päätöstä kuvavalistuksen aloittamisesta ei ole näköpiirissä, Lääkärilehti kertoo. EU:n jäsenmaissa kuvien käyttö osana tupakkavalistusta on vapaaehtoista. 14 kuvan sarja on ollut valmiina jo vuodesta edilex Kännykästä syöpäluokitus Kansainvälisen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut kännykän käytön mahdollisen karsinogeenisyyden luokkaan, johon kuuluvat myös muun muassa bensamoottoreiden pakokaasupäästöt, lyijy, kahvi, kemiallinen pesu ja pientaajuiset magneettikentät. Suomessa Säteilyturvakeskus on suosittanut, että lasten matkapuhelimen käyttöä on hyvä rajoittaa. edilex 10 super

11 Mitä Mieltä muut lehdet Vastaus kuukauden kysymykseen. elokuun kysymys oli: Oletko Facebookissa tai Twitterissä? Kyllä, koska Lapset kärsivät näissä olosuhteissa eniten, koska he eivät saa tarvitsemaansa hoivaa ja joutuvat usein vielä kokemaan sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Näihin ongelmiin ei kehitysyhteistyössä ole juuri tartuttu. kyllä 50 % pienten lasten töissä käyvänä äitinä se on helppo tapa pitää yhteyttä ystäviin. aikani ei riitä muuten sosiaalisten suhteideni ylläpitoon. Lisäksi pidän yhteyttä lapsiini. suurin osa tutuistani on FB:ssa, joten tekstiviestit ovat vähentyneet hurjasti. voin löytää kadonneet kaverit ja pitää yhteyksiä. FB on vaan niin hyvä. ihminen on luonnostaan utelias. voin löytää mielenkiintoisia asioita ja vaihtaa mielipiteitä. sininauhaliiton päihdetyön kehittämispäällikkö anneli pienimäki sininen aalto 2/2011 Me juoksutamme aikuisia ihmisiä terveysasemilla toimenpiteissä, jotka jokainen voisi itse hoitaa. helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja paula kokkonen keva 2/ vuotta sitten en 50 % en jaksa. En, koska koin sen liian koukuttavaksi. teen näyttöpäätteellä töitä 8 tuntia päivässä. olen seurannut vierestä, miten orjuuttavaa se on. en halua tietää puolituttujen asioita enkä juoruja. haluan säilyttää oman yksityisyyden. siihen meni niin kauheasti aikaa, kun oli muka pakko käydä jatkuvasti koneella. haluan pitää ystäviini yhteyttä kasvokkain tai puhelimitse. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. elokuun kyselyssä palkintoja arvottiin kaksi. arpa suosi jenna romppasta turusta ja niina nevanperää kemistä. onnittelut! Lehti jatkoi juttusarjaa, jossa kerrottiin erityistehtävissä työskentelevistä apuhoitajista. Apuhoitaja Helena Ikonen työskenteli HYKS:n keskussairaalan silmäklinikalla, jossa perushoito vaati poikkeuksellisen paljon aikaa ja huolenpitoa. Kirsi Ahokkaan työpaikka oli HYKS:n kirurgisen sairaalan palovamma- ja plastiikkakirurgian osastolla. Osasto kärsi hoitajapulasta, eikä osaamistaan saanut käyttää: Sairaalan yleisohjeiden mukaan apuhoitaja ei saa vaihtaa tippapulloa, aina on käytävä pyytämässä sairaanhoitaja vaihtamaan. apuhoitajalehti 8 9 / 1981 super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Läppäri teksti ja kuva marjo sajantola Lähihoitajaopiskelijalle kannettavasta tietokoneesta on huvia ja hyötyä. Lähihoitajaopiskelija Laura Kempe käyttää läppäriään aktiivisesti niin opiskelussa kuin yhteydenpidossa kavereiden kesken. Hän toteaa, että ainakin kerran päivässä on käytävä Facebookissa katsomassa, mitä kavereille kuuluu ja vilkaistava uutiset, onko jotain erityistä tapahtunut. Olen miettinyt kyllä tarkkaan, millaisista asioista ja miten kerron itsestäni Facebookissa. Kukaan tutuistanikaan ei tietääkseni ole joutunut hankaluuksiin tai kiusatuksi sen takia, mitä on itsestään kertonut. Aika paljonhan tulee myös meilailtua kavereiden kanssa. Laura toteaa, ettei hän koe olevansa mitenkään nettiriippuvainen, sillä hän pystyy kyllä olemaan ilman läppäriään esimerkiksi kesämökillä ilman suurempaa tuskaa. Opiskelussa tietokone on kuitenkin todella tarpeellinen väline. Kirjoja ei ole pakko enää hankkia, kunhan saa sen tiedon jostakin. Toki koulun kirjasto on käytettävissä, mutta opintoihin kuuluu myös paljon kirjallisia tehtäviä, joihin tarvitsen läppäriäni. Työssäoppiminen poiki työtilaisuuksia Helsingin Diakoniaopistossa opiskeleva 18-vuotias Laura on suorittanut jo perusopinnot ja hän jatkaa opintojaan sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmassa. Koska en oikein vielä tiedä, millaiseen työpaikkaan valmistuttuani haluaisin, valitsin tämän koulutusohjelman. Se on mielestäni monipuolinen ja antaa valmiudet työskennellä monenlaisissa työpaikoissa. Alun perin Laura kiinnostui lähihoitajaopinnoista peruskoulun työelämään tutustumisjaksolla päiväkodissa. Päiväkodin työtehtäviin hän pääsi perehtymään niin kasvun tukemisen ja ohjauksen kuin kuntoutumisen tukemisen työssäoppimisjaksoilla erityislasten ryhmässä. Hoidon ja huolenpidon työssäoppimisjaksolle hän lähti Pakilan vanhainkotiin ja sen jälkeen hänelle on siellä riittänyt niin keikkoja kuin kesätöitäkin. Kesätyöllä ansaitsin rahat auton ostoon, melko tuoreen ajokortin omistaja toteaa tyytyväisenä. Työn ihmisläheisyys on parasta Laura muistelee, että alkuun vanhusten parissa työskentely arvelutti niin häntä kuin hänen opiskelutovereitaan. Yhdessä pohdittiin, mitä kaikkea he joutuisivatkaan tekemään. Kai se takapuolen pyyhkiminen hirvitti eniten, mutta eihän se sitten työtilanteessa miltään tuntunut. Ihan normaalia elämää. Kesätyöpaikan asukkaat olivat dementiasairaita ja vain muutama kykeni liikkumaan ilman avustamista. Apuvälineitä ja nostureita oli kuitenkin riittävästi, ja työt tehtiin tarvittaessa parityönä. Lauran mielestä yhteistyön tekeminen oli mukavaa. Monet asukkaista myös kertoivat mukavia tarinoita ja juttelivat mielellään nuorelle hoitajalle. Parasta tässä työssä on mielestäni se, että voi auttaa ihmisiä. Pahinta ehkä se, että työ on kuitenkin melko raskasta ja vuorotyötä. Vielä Laura ei ole tehnyt kolmivuorotyötä, mutta kaksivuorotyön tekeminen on tuttua. Hän aprikoikin, miltä kolmivuorotyö tulee tuntumaan ja on myös miettinyt asiaa niin pitkälle, olisiko säännöllinen yötyö kuitenkin helpompaa kuin jatkuva vuoron vaihtaminen. Uskon kuitenkin, että töitä tällä alalla tulee riittämään. Päiväkoti- ja vanhustyökokemusten jälkeen sairaalatyö kiinnostaisi. Opiskelukin on ollut tosi mukavaa. Sopivasti kaikkea, mitään asiaa ei ole jauhettu liikaa. Laura on pohtinut myös sitä, millainen on hyvä hoitaja. Hänen mielestään pitää osasta kuunnella ja välittää hoidettavastaan. On tärkeää, että myös pitää aidosti työstään. Asiakkaat kyllä huomaavat, jos ei tykkää siitä, mitä tekee.. Lähihoitajaopiskelija Laura Kempe kaipaa jo opintojen pariin tehtyään lähes koko kesän töitä vanhainkodissa. 12 super

13 super

14 14 super

15 Lähihoitaja Minna Siponen Vuorovaikutuksen ammattilainen teksti ja kuvat sonja kähkönen Minna Siponen tukee vantaalaisia lapsiperheitä silloin, kun vanhempien omat voimavarat ovat hiipuneet. Hänen työtään on tehdä lapset ja heidän tarpeensa näkyviksi. Tummanharmaa Punto kaartaa parkkipaikalle vantaalaisella pientaloalueella tiistaiaamuna. Lähihoitaja Minna Siponen astuu ulos autosta, ottaa takakontista repun ja lähtee kävelemään kohti valkotiilistä rivitaloa. Asiakas, kaksilapsinen perhe, odottaa kotipalvelun työntekijää puoli yhdeksäksi. Ovella vastaan tulee äiti, sylissään perheen yksivuotias poika. Isä tekee lähtöä töihin ja perheen ekaluokkalainen jännittää reppu selässään syksyn ensimmäistä koulupäivää. Äidillä on kiire asioille, joten kuulumiset vaihdetaan Minnan kanssa nopeasti. Miten Samuelin aamu on mennyt, onko hän syönyt aamupalaa, Siponen kysyy. Laitoimme juuri puurot ja maidot. Ennen päiväunille menoa voi antaa maidon, äiti toteaa ja näyttää, mistä Minna löytää välipalat sekä ulko- ja varavaatteet. Poika on tehnyt viime aikoina mielellään kävelyharjoituksia ja äiti toivoo, että Siponen ehtisi Samuelin kanssa aamupäivällä ulos. Pojan työntökärryt ovat jo valmiina pihalla. Muun perheen lähdettyä Minna asettuu Samuelin kanssa olohuoneen lattialle ja kaksikko alkaa tutkia lelukorin sisältöä. On palapeliä, soitinta, helistintä ja vetolelua. Aamu käynnistyy rauhallisesti. Samuel on hyväntuulinen poika eikä enää vierasta minua. Ihanaa, että työviikkoon mahtuu rauhallisempiakin päiviä. Kotipalvelun asiakkaina on myös suurperheitä, joissa voi olla yhdeksänkin lasta. Päivät ovat joskus täyttä hulinaa, lähihoitaja kertoo. Perheillä monenlaisia tarpeita Minna Siponen sai työpaikan Vantaan lapsiperheiden kotipalvelusta heti lähihoitajaksi valmistuttuaan, vuonna Kotipalvelussa hänen tehtävänään on tukea lapsiperheitä silloin, kun vanhempien voimavarat eivät riitä päivittäisten askareiden hoitoon. Avun tarpeen taustalla voi olla perheessä meneillään oleva kriisi, esimerkiksi perheenjäsenen sairastuminen, uupumus tai avioero. Apukäsiä vanhemmat kaipaavat myös muissa nopeissa elämäntilanteen muutoksissa, raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Tukea annamme super

16 Minna Siposen työ on pitkälti vanhemmuuden tukemista ja lapsiperheiden arkiaskareissa auttamista. Lasten kanssa lähihoitaja laulaa, lukee ja leikkii. 2. Siponen kohtaa monenlaisia koteja ja erilaisia leluja. Kotipalvelussa työskennellään pääasiassa yksin, mutta haastavissa tilanteissa tai suurperheissä voidaan toimia työparin kanssa. 3. Samuel tasapainottelee kärryjen varassa ja tekee pihalla kävelyharjoi- myös silloin, kun vanhemmilla on perheen tilanteeseen liittyviä asiointikäyntejä esimerkiksi perheneuvolassa tai lääkärissä. Perheet ja tilanteet vaihtuvat Minnan työssä nopeasti. Kotipalvelua tarjotaan asiakkaille keskimäärin yhdestä kolmeen kuukauteen ja uusia asiakkaita tulee viikoittain. Osa perheistä ottaa itse yhteyttä kotipalveluun, osa ohjautuu palvelun piiriin esimerkiksi neuvolan tai perhetyönetkijän kautta. Vantaan lapsiperheiden kotipalvelu toimii kolmessa tiimissä, Minnan tiimissä Tikkurilassa työntekijöitä on neljä. Perjantain viikkopalaverissa keskustelemme työkavereiden kanssa viikon kuulumiset ja sovimme seuraavan viikon tehtävänjaosta. Resurssit ovat pienet eivätkä ne riitä kaikkien apua hakevien perheiden tukemiseen. Minna toivoisikin vanhemmilta enemmän palautetta siitä, että palvelua ei ole tarjolla riittävästi. Ehkä silloin päättäjätkin heräisivät siihen, kuinka suuri tilaus työlle on. Usein meihin yhteyttä ottavat ihmiset ovat kuitenkin vähäänkin apuun tyytyväisiä tai niin väsyneitä, ettei heillä ole voimia antaa palautetta, Siponen pahoittelee. Kotitöitä yhdessä vanhemman kanssa Aamuyhdeksältä Minna Siponen ja Samuel-poika lähtevät ulos. Yksivuotias tarttuu vahvalla otteella punaisiin kärryihinsä ja astelee eteenpäin. Pihakierroksen jälkeen kaksikko käy keinumassa ja lapioimassa hiekkalaatikolla. Siponen kertoo, että lapsiperheiden kotipalvelun asiakaskunnassa on paljon tavallisia perheitä, joissa asiat ovat hyvin. Joissakin perheissä tuen tarve on kuitenkin suuri. Normaali järjestys ja huolenpito lapsesta voi puuttua täysin. Joidenkin perheiden päivärytmi on täysin kateissa, eikä väsynyt aikuinen enää jaksa panostaa sen rakentamiseen. Vanhemmat voivat kokea vilkkaat lapset jopa rasittaviksi ja tilanteen vakavuus näyttäytyy pienten lasten itkuisuutena. Minna pyrkii tekemään perheissä mahdollisesti huomiotta jääneet lapset näkyviksi. Hän nostaa lasten tarpet esiin ja keskustelee niistä vanhempien kanssa. Myös pienet tulot ja yhteiskunnallinen asema näkyvät monen perheen arjessa. Ruokaa ei ole aina riittävästi ja sopivia, sään mukaisia vaatteita ei tahdo löytyä. Joidenkin perheiden arkea hallitsee suorastaan kaaos ja kouluun tai päiväkotiin lähteminen voi olla iso kynnys, lähihoitaja toteaa. Näissä tilanteissa Siponen pyrkii ottamaan kyseisen hetken hallintaan niin hyvin kuin mahdollista. Katson, että lapset saavat aamupalan ja löytävät päälleen sopivat vaatteet. Lapsilla on usein yllättävän paljon vahvuuksia, joiden avulla he pärjäävät, vaikka he eivät saisikaan kasvuympäristöstään täyttä tukea. Uupuneet ja masentuneet vanhemmat ovat Vantaan lapsiperheiden kotipalvelun suurin asiakasryhmä. Masentuneen vanhemman Minna yrittää saada ulos liikkeelle, vaikka se vanhemmasta tuntuisikin vaikealta. Vanhemmuuden tukemisen kannalta on tärkeää, ettei kotipalvelun työntekijä pyöritä kodin arkea vanhemman puolesta. Pyykinpesusta ja tiskeistä pyritään selviytymään yhdessä aikuisen kanssa. Väliaikainen tuki antaa voimavaroja Pihaleikit vaihtuvat pian kävelylenkkiin. Yksivuotias keskittyy katsomaan maisemia ja ohi kulkevia autoja. Lastenvaunuja työntäessään Minna Siponen pohtii työnsä merkitystä. Ko- 16 super

17 3 4 5 tuksia. Poika myhäilee tyytyväisenä päästyään leikkimään ulos. 4. Siposen tiimin toimisto sijaitsee Vantaan Tikkurilassa. Asiakaskäyntien lisäksi jokaisella tiimin jäsenellä on puhelinpäivystysvuoro. Silloin toimistolla tulee vietettyä pidempi tovi. 5. Kuopuksen käytyä nukkumaan, iltapäivä jatkuu rauhallisesti lautapelien parissa. Viisivuotias opettaa Siposta pelaamaan. Lähihoitaja kehuu poikaa reiluksi pelaajaksi. tipalvelun ennaltaehkäisevän työn ansiosta perheet voivat löytää omat voimavaransa ja välttyä suuremmilta kriiseiltä. Tutustuessaan lastensuojeluyksikköön lähihoitaja huomasi, miten moni perhe olisi hyötynyt kotipalvelun tarjoamasta tuesta. Väliaikaisen avun ansiosta perheet voivat voimaantua siinä määrin, että aikuiset jaksavat hakea apua entistä paremmin. Esimerkiksi uupumistilanteissa perheiden pitäisi saada tukea riittävän ajoissa. Vanhempien väsymys voi tulla aivan yllättäen, ja väliaikaisella tuella voidaan välttää ongelmien paisuminen suurempiin mittakaavoihin. Minna muistuttaa, että vanhemman väsymys on täysin normaalia, sillä pienen vauvan myötä tulee helposti yövalvomisia. Silloin voimme olla hetken tukena vaikkapa niin, että äiti saa nukuttua rauhassa pienen tovin. Jo se on vanhemmille suuri apu. Minna ja Samuel palaavat kotiin. Siponen antaa pojalle välipalan ja rauhoittaa tämän päiväunille. Äiti palaa kotiin sovitusti ja lähihoitajan Punto pärähtää käyntiin jälleen puolen päivän jälkeen. Siirtymäaikaa iltapäivän perheeseen on tunti. Siinä välissä pitäisi ehtiä ajaa toimistolle, pitää lounastauko ja jatkaa matkaa seuraavaan kohteeseen. Varsinkin talvella nämä siirtymäajat ovat vaikeita. Kahtena viime talvena on tullut lunta niin paljon, että pelkkien parkkipaikkojen etsimiseen on mennyt tuhottomasti aikaa, Siponen huomauttaa ja ohjaa auton tottuneesti tuttua reittiä kohti Tikkurilan keskustaa. Ammatillisuus kasvanut Vartin yli yksi Siponen soittaa ovikelloa rauhallisella ja vehreällä kerrostaloalueella. Viisivuotias poika tulee avaamaan, äiti istuu kolmikuisen vauvan vierellä lattialla tilavassa olohuoneessa. Nuorekkaasti sisustetussa kodissa näkyy lapsiperheen arki. Täällä haisee sitten puklu, äiti varoittelee. Se on ihan ymmärrettävää, Minna huikkaa ja pukee eteisessä päälleen sisäjalkineet ja unikkokuosisen essun nimikyltteineen. Siponen astelee tottuneesti peremmälle, nostaa vauvan syliinsä ja tuumaa pojan kasvaneen hurjasti. Hän käy ensitöikseen vaihtamassa vauvan vaipan makuuhuoneen hoitopöydällä. Äidillä on sovittu meno, mutta sitä ennen käydään läpi iltapäivän aikataulu ja lasten ruokailut. Tokaluokkalainen isosisko saa äidiltään luvan lähteä pihalle leikkimään ja viisivuotiaan pojan kanssa sovitaan aikaraja uuden pelin pelaamiseen. Poika ei ole syönyt vielä lounasta, joten äiti toivoo, että Minna lämmittää jääkaapissa olevan makaronilaatikon. Minna kertaa lasten nimet. Asiakkaiden vaihtuvuus on niin suurta, etteivät kaikki nimet tahdo pysyä muistissa. Kotipalvelussa aloittaessaan Minnaa harmitti se, että palvelusuhteet päättyivät usein juuri, kun perhe tuli tutuksi. Nyt lähihoitaja on jo tottunut siihen. Koen, että ammatillisuuteni on kasvanut hurjasti vuosien aikana. Tiedostan sen, että olen perheiden rinnalla vain väliaikaisesti ja teen sen, minkä pystyn. En jää murehtimaan asioita työpäivien jälkeen. Toki vielä silloin tällöin toivon, että voisin pysähtyä asiakkaiden kanssa pidemmäksi hetkeksi. Perheisiin mennessään Siposella on tiedossa perusasiat, kuten kodin avun tarpeen syy, sairaudet ja allergiat. Lähihoitaja saa kuitenkin varautua monenlaisiin tilanteisiin. Erään perheen vessassa asui väliaikaisesti puolimetrinen lisko. Kerran se pääsi karkuun makuuhuoneeseen ja siinä meni tovi ennen kun saimme poikien kanssa hätyyteltyä sen takaisin super

18 kylpyhuoneeseen. Siihen ei uskaltanut koskea, lähihoitaja nauraa. Vuorovaikutusta ja pelejä Perheen kolmikuinen ei tahtoisi käydä päiväunille. Minna Siponen ottaa pojan syliinsä, istuutuu sohvalle ja tarjoaa lounaan tuttipullosta. Isoveli katsoo televisiosta piirrettyjä, asunnossa on hiljaista. Minna juttelee pienokaiselle lempeällä äänellä. Kolmikuinen katsoo lähihoitajaa suoraan silmiin ja väläyttää tälle leveän, hampaattoman hymyn. Tämä lienee kohtaamista parhaimmillaan. Kohtaamisen merkityksestä ja varhaisesta vuorovaikutuksesta puhutaan Minnan työpaikalla säännöllisesti. Usein ajatellaan, että vauvat vain nukkuvat ja ovat tuolla jossain rattaissa. Vuorovaikutuksella on kuitenkin suuri merkitys vauvaikäisestä lähtien. Siposen mukaan esimerkiksi uupuneen tai masentuneen vanhemman vuorovaikutus vauvan kanssa voi jäädä vähäiseksi. Tämä työn hektisyys on samalla sekä ihanaa että haastavaa. Pyrimmekin työssämme vahvistamaan vanhemman ja vauvan vuoropuhelua ja tuomaan siihen iloa. Masentuneilla aikuisilla on usein kovin vakavat kasvot. Kun vauva on nukahtanut, on perheen viisivuotiaan vuoro esitellä Minnalle uusinta peliään. Poika näyttää, kuinka hän tekee kädellään heittoliikkeen ja kivi alkaa pomppia television kuvaruudulla. Iltapäivän tunnit vierähtävät nopeasti. Kun äiti palaa kotiin, ovat Minna ja poika ehtineet pelata lautapelejä, lukea kirjaa ja tyhjentää tiskikoneen. Minna neuvottelee äidin kanssa vielä seuraavien viikkojen aikatauluista. Toiveena on, että perheeseen saadaan hoitoapua neuvola- ja lääkärikäynnin ajaksi. Neljältä Minna lähtee ajamaan kotia kohti. Hänen suunnitelmissaan on käydä kaupassa, laittaa illalla ruokaa ja kuunnella omien lasten koulukuulumiset. Huomenna on tiedossa taas vilkkaampi työpäivä. Aloitan ensimmäisessä perheessä kahdeksalta ja iltapäivän perhe selviää minulle vasta aamupäivän aikana, kun puhelinpäivystäjä soittaa toimistolta. Tämä työn hektisyys on samalla sekä ihanaa että haastavaa, hän hymyilee.. Tänään töissä Kuka: Ikänsä Vantaalla asunut Minna Siponen valmistui lähihoitajaksi lasten ja nuorten koulutusohjelmasta vuonna Työ ja työura: Työskenteli aiemmin erilaisissa toimistotehtävissä. Pääsi töihin Vantaan lapsiperheiden kotipalveluun heti valmistuttuaan. Suoritti muutama vuosi sitten kaksivuotisen varhaisen vuorovaikutuksen täydennyskoulutuksen. Aloittanut sosionomiopinnot, joista pitää nyt hetken taukoa. Perhe: 17- ja 10-vuotiaat pojat sekä 13-vuotias tyttö. Iloa perheen arkeen tuo myös kiinanharjakoira. Harrastukset: Säännöllinen vesijumppa ja zumbaaminen. Lukee paljon ammattikirjallisuutta. Parasta työssä: Työkaverit. Lapset ja vuorovaikutus erilaisten lasten sekä aikuisten kanssa. Tietoisuus siitä, että omalla työllä on suuri merkitys. Työ on myös vaihtelevaa. Pahinta työssä: Joskus uusia perheitä tulee liikaa ja liian nopeasti, eikä tahtiin ehdi sopeutua. Silloin vuorovaikutuksen laatu heikkenee. Talvipakkasilla parkkipaikkojen etsimiseen kuluu turhan paljon aikaa. 18 super

19 Opinnäytetyö Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmassa Lähihoitaja arvostettu vai arvosteltu? teksti riina-maria malinen ja pilvi-sisko putaansuu Meistä tuntui, että ihmisillä on vääristynyt ja puutteellinen kuva siitä, mitä lähihoitajien työ oikeasti sisältää ja millaisia mahdollisuuksia lähihoitajilla jo opiskelujen aikana on. Opiskelemme lähihoitajiksi, joten aihe on meille tärkeä. Teimme sata kyselyä lähihoitajan työn arvostuksesta lähihoitajille sekä toiset sata muissa ammateissa työskenteleville. Hieman alle puolet kyselyyn vastanneista muista kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista tiesi lähihoitajien toimenkuvan ja sen, missä he voivat työskennellä. He arvostivat lähihoitajan työtä sekä koulutusta ja olivat sitä mieltä, että tie hyväksi lähihoitajaksi on vaativa. Heidän mielestään lähihoitajien arvostusta voitaisiin lisätä muun muassa tekemällä toimenkuvan monipuolisuutta ja vaativuutta tunnetummaksi. Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet tiesi osittain lähihoitajien toimenkuvan. Heille tulivat uutena tietona ammatin monipuolisuus, sekä useat eri koulutusohjelmat, joihin opiskelijat voivat viimeisenä vuotena erikoistua. Koska ammatin monipuolisuus ei ollut selvillä, ei myöskään ammatin arvostus ollut heidän keskuudessaan kovin suuri. Heidän mielestään ammatin kuvaa voitaisiin tuoda enemmän positiivisesti julki esimerkiksi mediassa, koska yleensä vain negatiiviset tapaukset päätyvät otsikoihin. Tätä kautta arvostuskin varmasti nousisi. Vastauksista kävi ilmi, että muun hoitohenkilökunnan ja lähihoitajan vastuualueet ja toimenkuva sekoittuivat toisiinsa. Vastaaja ei välttämättä osannut erotella oliko häntä hoitanut lähi- vai sairaanhoitaja. Noin viidennes kaikista vastaajista tiesi henkilön, joka ei ollut päässyt ensimmäisellä yrittämällä sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen. Lisää arvostusta Kyselyyn vastanneista lähihoitajista vain kolmasosa, 33 prosenttia koki, että heidän työtään arvostetaan. Kaikki vastanneista arvostivat itse omaa ammattiaan, mutta moni toivoi enemmän aikaa käytettäväksi asiakkaiden kanssa. Suurin osa koki myös olevansa tärkeä osa moniammatillista työryhmää ja saa äänensä ja mielipiteensä kuuluviin työyhteisössä. Kaikkien vastaajien mukaan työ on kuitenkin kuormittavaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Työssäjaksamista edistetään muun muassa riittävillä yöunilla, kunnosta huolehtimalla sekä keskustelemalla työkavereiden kanssa työasioista. Tärkeänä koettiin myös työasioiden jättäminen työpaikalle. Kyselyyn vastanneista lähihoitajista suuri osa, 67 prosenttia oli sitä mieltä, ettei heidän ammattiaan arvosteta tarpeeksi. Lähihoitajan koulutusta pidettiin sopivan vaikeana. Mielenkiinto alaa kohtaan tuo opiskeluun ja työntekoon mahdollisuuden kehittää ammattiosaamistaan jatkuvasti. Elämän kiertokulkuun suhtautuminen on vastaajilla muuttunut. Kuolema tuntuu luonnollisemmalta ja ehkä jopa hyväksyttävämmältä kuin aiemmin. Kun saattaa monia viimeiselle matkalle, kuolema saa usein lähihoitajan näkökulman. Kuolema on koskettava tapahtuma. Silloin haluaa antaa kuolevalle parhaat mahdolliset viimeiset hetket. Perushoito tärkeää Kyselyistä kävi siis ilmi, että lähihoitajien työ on suurelle yleisölle melko tuntematonta, mistä johtuen myös arvostus on melko vähäistä. Lähihoitajien ammattia pitäisi siis tuoda positiivisessa mielessä esille ja sitä, kuinka monipuolinen lähihoitajan ammatti voi olla. Tietoutta perushoidon tärkeydestä pitäisi lisätä ja myös sitä, että juuri perushoito on hyvän hoidon kulmakivi ja kuinka sen kävisi, jos lähihoitajia ei olisi. Työtä tehdään ihmiseltä ihmiselle, koska lähihoitajien työ on kutsumusammatti. Lähihoitajien noudattamat eettiset periaatteet ohjaavat hoitajia työssään ja tuovat jokaiseen työpäivään omanlaisensa haasteen. Ja vaikka haasteita riittää, lähihoitajat ottavat ne vastaan suurella sydämellä ja ammattiaan arvostaen. Toivotaan, että tulevaisuudessa lähihoitajat saavat arvostusta joka heille kuuluu, onhan kyseessä ammatti, jossa hoidetaan ihmisiä vauvasta vaariin.. j u k k a j ä r v e l ä kirjoittajat opiskelevat lähihoitajiksi jyväskylän sosiaali- ja terveysalan ammattioppilaitoksessa super

20 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot