33 Luontaistuotteet, osa Kotihoidon lääkeosaamista tehostetaan. 38 Nuorten sivu 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "33 Luontaistuotteet, osa 24 34 Kotihoidon lääkeosaamista tehostetaan. 38 Nuorten sivu 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen"

Transkriptio

1 x

2 Sisältö 9 / Minna Siponen pitää työstään lapsiperheissä. 50 Tasa-arvo ei toteudu terveyspalveluissa. 46 Ylöjärvellä hiljaista tietoa luonnehditaan toisilta oppimiseksi. 27 Tiia Rautpalo, Mari Niemi-Saari, Henna Tuomikoski ja Silja Paavola ovat SuPerin puheenjohtajaehdokkaat. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 SuPerilta julkaisusarja 7 Adressi ikälain puolesta 8 Neuvottele palkastasi! 9 Valtionosuuksien leikkaus tuo ongelmia 10 Syyskuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: läppäri 14 Minna Siponen auttaa lapsiperheissä 19 Opinnäytetyö arvostuksesta 20 Miten resurssit riittävät? 24 Ammatillinen ohjaaja auttaa kuprujen yli 2 super SuPerin puheenjohtajaehdokkaat 33 Luontaistuotteet, osa Kotihoidon lääkeosaamista tehostetaan 38 Nuorten sivu 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Dieetit 2/5: proteiinit 43 Palasia sieltä täältä 44 Ristiin rastiin! 46 Hiljainen tieto, vaistonvaraista osaamista 50 Toteutuvatko tasa-arvoiset terveyspalvelut? 54 Yksityistäminen etenee 55 Urasuunnittelu lisää vaihtoehtoja 56 Työssäoppimista ei korosteta Japanissa 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen 61 Paras juttu vastaa kyselyyn! 62 Ihan kipsissä! 66 Jäsenrekisteri tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Palokasta 34 Kotihoidon lääkeasiat kaipaavat kehittämistä.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Kotipalvelua lapsiperheille päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Minna Lyhty, Riina-Maria Malinen ja Pilvi-Sisko Putaansuu, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Minna Siposen kuvasi Sonja Kähkönen ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on selvittänyt lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden Etelä-Suomen läänin alueella. Kaksi vuotta sitten 51 alueen 86 kunnasta asetettiin erityistarkkailuun sen takia, että ne eivät tarjonneet kotipalvelua edes lain edellyttämällä vähimmäistasolla. Selvityksen käynnisti asiasta tehty kantelu. Lapsiperheiden kotipalvelujen tarjonta oli kadonnut lähes kokonaan osasta kuntia ja monissa kunnissa se oli korvattu perhetyöllä, jolloin tavallisissa arjen tilanteissa apua tarvitsevat lapsiperheet rajautuivat sen ulkopuolelle. Eritystarkkailu on parantanut tilannetta. Kesällä valmistunut selvitys osoittaa, että kunnat ovat palkanneet lisää työvoimaa lapsiperhepalveluihin ja varanneet niiden järjestämiseen aikaisempaa enemmän määrärahoja. Monet kunnat ryhtyivät myös kehittämään kotipalvelun sisältöä ja kouluttamaan henkilöstöä. Lapsiperheiden kotipalvelu on monissa kunnissa erotettu perhetyöstä omaksi tehtäväalueekseen. Kuntien taloudellisen tilanteen kiristyminen luo oman varjonsa parantuneen tilanteen ylle. Aluehallintovirasto kantaakin huolta positiivisen kehityksen jatkuvuudesta kunnissa. Se myös jatkaa valvontaa edelleen yhteistyössä Valviran kanssa. Positiivisena tilanteessa voidaan nähdä uuden hallitusohjelman kirjaus, jossa todetaan selkeästi, että lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja kehitetään ja lisätään alkaneen hallituskauden aikana. Mutta samalla hallitusohjelmassa terveyden edistämisen määrärahoja todetaan vähennettävän kaksi miljoonaa euroa. Ehkä yhtälö toimii? Lapsiperheiden kotipalvelu työllistää myös superilaisia, toivottavasti jatkossa nykyistä enemmän. Yksi perheiden arjen superilaisista turvaajista on vantaalainen lähihoitaja Minna Siponen. Tänään töissä -sarjan artikkeli sivuilla kertoo, mitä hänen työnsä on ja mitä hän siitä ajattelee. Lehden sivuilla keskitytään pohtimaan myös esimerkiksi sitä, miten hoitotyön resurssit saataisiin riittämään, mitä apua on saatavilla, kun opiskelut eivät etene, mitä keinoja on kokeiltu kotihoidon lääkeosaamisen tehostamiseksi ja mitä tarkoittaa hiljaisen tiedon eteenpäin välittäminen. Toivottavasti joku näistä tai muista aiheistamme nappaa!. super

4 Ajankohtaista Syyskuu 8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä 9.9. Lähihoitaja2011-tapahtuma, Helsingin Messukeskus, SuPer Kuntamarkkinat, Kuntatalo, Helsinki Helsingin Antiikkimessut, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Kuopio, SuPer Kansainvälinen rauhanpäivä Maailman Alzheimer-päivä Ihanasti ikääntyen -koulutuspäivä, Joensuu, SuPer Vanhustyön neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer Maailman Sydänpäivä, Suomen Sydänliitto Lokakuu Kansainvälinen ikäihmisten päivä Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Tampere, SuPer Ihanasti ikääntyen -koulutuspäivä, Kotka, SuPer Oulun alueelliset lähi- ja perushoitajien opintopäivät, hotelli Radisson Blu Kaikilla kunta-alan hoitajilla samantasoiset palkankorotukset Julkisuudessa on toistuvasti kerrottu, että tehyläiset saivat vuoden 2007 työtaistelu-uhalla muiden liittojen hoitajia korkeammat palkankorotukset. Ratkaisulautakunta totesi , että kunta-alan vuoden 2010 sopimusratkaisuilla ei ole vaikutuksia Tehy- Alkuvuoden jäsenkampanja toi 3000 uutta jäsentä SuPer järjesti tammi-kesäkuussa kampanjan, jonka aikana varsinaiseksi jäseneksi liittynyt otti automaattisesti osaa upeiden lahjakorttien arvontaan. Kampanja onnistui loistavasti ja Su- Periin liittyi lähes 3000 varsinaista jäsentä. Näiden liittyneiden kesken arvottiin SuPerilla vanhustempaus pöytäkirjan vuoden 2010 samapalkkaisuuserään ja tuloksellisuuserään. Siten tehyläiset eivät saa ylimääräisiä palkankorotuksia. Käytännössä kaikki kunta-alan hoitajaryhmät ovat siis saaneet samantasoiset palkankorotukset.. elokuussa 340 kappaletta lahjakortteja, joiden arvo vaihteli 50 eurosta aina 500 euroon saakka. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Liitto onnittelee kaikkia voittajia. Suuri kiitos myös kaikille liittyneille ja heitä suositelleille. SuPer jatkaa vahvaa itsenäistä kasvuaan!. SuPer järjestää 20. syyskuuta Helsingissä tempauksen arvokkaan vanhuuden ja henkilöstömitoituksen puolesta. Liittomme muistuttaa, että arvokas elämä kuuluu kaikille; niin vanhuksillemme kuin heitä hoitaville ammattilaisille. SuPer vaatii siksi vanhuspalvelulakiin henkilöstömitoitusta. Työmatkalaisia herätellään jo aamulla asiaan Pasilan ja Helsingin rautatieasemilla. Aamupäivän asiantuntijaseminaarissa ovat paikalla muun muassa SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki sekä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Tilaisuuden juontaa Mirja Pyykkö. Iltapäivällä viestiä viedään eteenpäin Helsingin Lasipalatsin aukiolla järjestettävässä tempauksessa, jossa esiintyvät esimerkiksi muusikko ja lähihoitaja Tumppi Varonen, seniorikuoro Iloisesti ikääntyen sekä Fintelligens.. j u k k a j ä r v e l ä Nyt on aika: uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. osallistua Lähihoitaja2011-tapahtumaan 9.9. Helsingissä. lähteä tutustumaan puheenjohtajaehdokkaisiin jäsenilloissa. osallistua ammattiosaston syysrientoihin. alkaa suunnitella ammattiosastojen vuoden 2012 toimintaa ja laatia talousarvio. tutustua liittokokousvaaliliitteeseen ja aloittaa keskustelu superilaisten kesken vaaleista ja ehdokasasettelusta. ilmoittautua syksyn koulutuksiin. suunnistaa sienimetsään. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Tupo olisi koko kansan etu Lämmin kesä on ohi ja kohta myös syksyn kylmät tuulet puhaltavat. Tuulet puhaltelevat myös työmarkkinarintamalla. Maailmantalous sekaisin, uuden hallituksen kaavailemat talouden tasapainottamissuunnitelmat, kiihtyvä inflaatio ja sokerina pohjalla hyvätuloisen vuorineuvoksen esittämä ajatus siitä, että julkisen sektorin palkkoja laskettaisiin viisi prosenttia. Siinä ovat lähtökohdat syksyllä alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Kaikki työmarkkinaosapuolet sekä maan korkein poliittinen johto ovat kyllä yksimielisiä siitä, että jotain täytyisi tehdä. Mitä se tekeminen sitten olisi, se vielä mietityttää? Valtiovallan edustajien taholta on nyt selvästi ilmaistu tahto siitä, että palattaisiin tuttuun ja turvalliseen tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Työnantajien leiristä ajatus on useampaan kertaan melko selvin sanoin torjuttu. Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä työehtosopimusneuvottelut pitää jatkossakin käydä toimialakohtaisesti. Julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen alentaminen johtaisi tilanteeseen, jossa hoito- ja hoivasektorin matalapalkkaiset työntekijät ajettaisiin tietoisesti ahtaalle. Tosiasiassa palkat laskevat jo nyt, sillä tuoreimmat inflaatioluvut ovat jo selvästi suuremmat mitä esimerkiksi vuodelle 2011 sovi- tut palkankorotukset. Työntekijöiden ostovoiman leikkaamisella olisi myös negatiiviset vaikutukset maamme työllisyyteen. Matalapalkkaisen työntekijän palkka menee nyt useimmilla pakollisten elinkustannusten kattamiseen harvalla siitä enää taitaa jäädä mitään sijoitettavaksi osakkeisiin tai muuhun ylellisyyteen. Miten lienee asiat suurituloisilla? Tuorein esitys palkkojen alentamisesta tuli henkilöltä, jonka omat ansiot yhdessä vuodessa ovat olleet paljon suuremmat kuin mitä kansalaisten peruspalvelut turvaava hoitaja ansaitsee koko kymmeniä vuosia kestävän työuransa aikana. Tässä lienee oikeutettua kysyä sitä, että missä on oikeudenmukaisuus ja missä kohtuus? Tosin tämän saman asian ilmaisi jo lauluntekijä Jussi Raittinen aikoinaan seuraavasti: Ja kaikkihan me samassa veneessä ollaan, vaikka järjestys on toki saatu tähänkin jollaan; toiset soutaa ja toiset vähän melalla avittaa. Ja kalasaaliskin jaetaan, vaikkei ihan tasan, saa soutajat perkuutähteitä kasan, sillä solidaarisuuttahan Suomessa tarvitaan. Julkista taloutta ei voida tasapainottaa siten, että se toteutetaan matalapalkkaisten julkisen sektorin työntekijöiden kustannuksella. Laskun maksajiksi on saatava kaikki kansalaiset ja vielä siten, että niiltä otetaan enemmän, joilla sitä maksu- varaa on. Esitys laajasta tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta voisi tässä taloudellisessa tilanteessa olla myös julkisen sektorin työntekijöiden ja myös koko kansan etu. Jos talouden tasapainottamisen maksajiksi laitetaan matalapalkkaiset hoitajat, niin silloin nuo perkuutähteetkin uhkaavat jäädä heille vain haaveeksi.. Julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen alentaminen johtaisi tilanteeseen, jossa hoito- ja hoivasektorin matalapalkkaiset työntekijät ajettaisiin tietoisesti ahtaalle. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Raija Meriläinen väittelee koulutuspolitiikasta teksti ja kuva jukka järvelä SuPerin kehittämisyksikön johtajan Raija Meriläisen väitöskirja kertoo, että toisen asteen koulutuksen arvostus on kohonnut 2000-luvulla. Lähihoitajakoulutuksessa ja muussa toisen asteen koulutuksessa on viime vuosina menty oppilaan kannalta parempaan suuntaan, kertoo Raija Meriläinen väitöskirjassaan. Lukuisiin haastatteluihin pohjautuen Meriläinen vertailee tutkimuksessaan toisen asteen koulutuksen asemaa lukiokoulutukseen. Onko ammatillisen koulutuksen asema ollut heikompaa kuin ylioppilaskoulutuksen? Meriläisen mukaan on. Hän puhuu valkolakin hohteesta, joka ei vieläkään ole täysin sammunut ja joka yhä estää toisen asteen koulutuksen kehittämistä luvun alussa henkinen ilmasto kuitenkin muuttui. Peruskoulun jälkeen oli trendikästä jatkaa ammattikoulutukseen. Esimerkiksi Espoossa ammattikoulutus on suosiossa ohittanut lukion viime vuosina. Kohti tasa-arvoa Vielä 1980-luvulla järjestöt ja muut vaikuttajat vastustivat ammatillisen koulutuksen yleissivistävyyden lisäämistä. Vasta nuorisoasteen kokeilun myötä 1990-luvulla saattoi ammatillisesta koulutuksesta ponnistaa kohti korkea-asteen opintoja. Meriläinen korostaa tasa-arvoisuuden käsitettä tutkimuksessaan. Ylioppilastutkinnon ulottaminen ammattikouluun lähensi kahden koulutusmuodon välejä ja lisäsi niiden yhteistyötä. Meriläinen pitää tapahtumaa merkittävänä tasa-arvoistavana uudistuksena suomalaisessa koulutuselämässä luvun alun lama siirsi koulutuspoliittista valtaa valtiovarainministeriölle ja teki koulutuspolitiikasta lyhytjänteistä. Opetusministeriön ja sen virkamiesten henkikökohtaiset mielipiteet heijastuivat koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Raija Meriläisen mukaan sekä ylioppilastutkinto että yleissivistyksen vaatimus ovat toimineet yhtenäisen toisen asteen koulutuksen jarruina. Raija Meriläinen on ennen SuPeriin siirtymistään työskennellyt muun muassa lukion rehtorina, ammattikoulun lehtorina sekä opetusneuvoksena opetusministeriössä vuosina raija meriläisen väitöskirja valkolakki vai haalarit, vaiko molemmat. koulutuspolitiikan vaikuttajien näkemykset toisen asteen kehityksestä tarkastetaan helsingissä 3. syyskuuta. SuPer käynnistää korkealaatuisen julkaisusarjan Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Su- Per ryhtyy julkaisemaan tutkimuksia, raportteja ja selvityksiä omassa julkaisusarjassaan. Sarjan ensimmäinen julkaisu on yllä esitelty Raija Meriläisen väitöstutkimus. Julkaisusarja välittää SuPerin kannalta keskeisiä tutkimuksia, julkaisuja ja linjauksia järjestön ja sen sidosryhmien hyödynnettäväksi. Julkaisusarjallaan SuPer haluaa lisätä päättäjien tietoisuutta alan opiskeluun liittyvistä asioista, parantaa opiskelijoiden asemaa sekä vaikuttaa koulutus-, sosiaali-, terveys- ja työllisyyspolitiikkaan. Samalla sarja vastaa liiton eri yksiköiden julkai- sutarpeeseen. Sarjaan hyväksytyistä julkaisuista tehdään sähköinen verkkoversio sekä tarvittaessa painettu kirja. Julkaisut ovat maksuttomia, ja ne löytyvät sähköisessä muodossa SuPerin verkkosivulta -> Tutkittua tietoa -> Julkaisut.. 6 super

7 SuPerilta adressi ikälain kirjauksista teksti marjo sajantola Kansalaiset tukevat SuPerin tavoitteita vanhuspalvelulain sisällöksi. Kesällä kerättiin nimiä henkilöstön vähimmäismitoituksen saamiseksi lakisääteiseksi. SuPer on kritisoinut voimakkaasti valmisteilla olevaa vanhuspalvelulakia ja haluaa tarkennuksia sen sisältöön. Myös lukuisat kansalaiset tukevat SuPerin tavoitteita ja haluavat vedota päättäjiin. Heinäkuussa Porissa Suomi Areenalla ja Mikkelissä yleisurheilun veteraanikisojen SuPerin esittelypisteissä puhuttiin paljon myös vanhuspalvelulaista. Kummassakin tilaisuudessa yleisö pääsi allekirjoittamaan adressin, jolla vedotaan päättäjiin vanhuspalvelulain sisällön puolesta. Nimiä adressiin kertyi yhteensä lähes tuhat ja useimmat allekirjoittajista kertoivat samalla kokemuksistaan ja näkemyksistään sosiaali- ja terveydenhuollosta. Adressilla herätetään keskustelua näistä SuPerin esiin nostamista tärkeistä asioista, jotta ne saataisiin kirjattua lakiin. Adressi sai todella hyvän vastaanoton. Kansalaisten mielipide on, että ikäihmisten asiat luvataan aina vaalien alla hoitaa kuntoon. Pettymyksiä ei tarvitse enää tuottaa, SuPerin järjestöpäällikkö Raija Moilanen kertoo kokemuksistaan molemmilta paikkakunnilta. Ammattijärjestö vanhustenkin asialla Ikälakiin on kirjattava selkeästi koulutetun hoitohenkilöstön vähimmäismitoitus niin laitoshoidossa kuin kotihoidossakin. Lakiin tulee lisätä myös maininta hyvästä perushoidosta ja vanhusten oikeudesta ulkoiluun vuodenajasta riippumatta. Jatkuva hoitajavaje lisää myös työntekijöiden uupumusta, Raija Moilanen sanoo. Hän jatkaa, että ikäraja iäkkään henkilön yksilöllisen palvelun tarpeen kartoittamiseksi ennaltaehkäisevin kotikäynnein nostettiin jo hallitusneuvotteluissa lakiesityksen 75 vuodesta 80:een. SuPerin näkemys on, että ikäihmisille on tätä palvelua tarjottava iästä riippumatta. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä pitäisi tehdä joka kunnassa ilman, että lailla joudutaan niistä säätämään, sillä sen tulee olla normaalia toimintaa. Moilanen toteaa, että vanhuspalvelulain tulisi koskea yhtälailla sekä julkista että yksityistä vanhustenhuollon palvelutuotantoa. Nyt vain osa koskisi yksityissektoria. Lailla tulee säätää myös riittävät resurssit valvontaan, sillä Vanhuspalvelulain tulisi koskea yhtälailla sekä julkista että yksityistä vanhustenhuollon palvelutuotantoa. aluehallintovirastojen resurssit ovat riittämättömät valvoa nykyisiäkin asioita. Adressilla vedotaan myös siihen, että lähihoitaja voi toimia vastuutyöntekijänä, joka koordinoi iäkkään henkilön palvelukokonaisuutta. Moilanen kulkee paljon kentällä ja tapaa eri työpaikoilla työskenteleviä superilaisia. Hänen mielestään asioiden pitäisi hoitua kehittämistyön kautta, eikä vasta kanteluiden myötä. SuPerin rooli ammattijärjestönä on vuosien myötä muuttunut ja laajentunut. Meidän täytyy huolehtia jäsenten asioista entistä enemmän. Mutta olemme myös hauraitten ikäihmisten äänitorvi, vanhustyön puolestapuhuja. Moilanen jaksaa kuitenkin uskoa siihen, että Suomessa saadaan vanhusten asiat vielä hyvään kuntoon superilaisten avulla.. Nuori superilainen, vastaa ja voita! SuPer-lehti kartoitti lukijatyytyväisyyttä koko jäsenistöä koskevalla lukijatutkimuksella keväällä. Nyt kaipaamme lisää nuorten superilaisten ajatuksia liittolehdestä. Jos lähipäivinä saat tätä numeroa koskevan kyselylomakkeen, vastaa siihen! Siten autat meitä yhä paremman lehden tekemisessä ja olet mukana kolmen älypuhelimen ja SuPer-lehden tuotepalkintojen arvonnassa. Ministerit eri mieltä vanhuspalvelulaista Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson kertoo Mediuutiset-lehden haastattelussa, että hän ei aio viedä eteenpäin vanhuspalvelulain luonnosta. Ministerin mielestä lakiluonnos kaipaa järeää tarkastelua ja muun muassa suositukset kotihoidon henkilöstömitoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ihmettelee STT:n tietojen mukaan Guzenina-Richardsonin kantaa. Risikon mukaan lain uusi valmistelu viivyttäisi vanhusten tilanteen kohentamista. Risikko muistuttaa, että hallitusneuvotteluissa on sovittu vanhuspalvelulain eteenpäin viemisestä kaksi vuotta sitten käynnistetyn valmistelun pohjalta. Ammatillista kuntoutusta saaneet pysyvät hyvin työelämässä Ammatillisen kuntoutuksen tulokset kunta-alalla ovat erinomaisia. Välittömästi kuntoutuksen päätyttyä työelämään palaa reilut 80 prosenttia kuntoutetuista. Vielä viiden vuoden päästä ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneistä jopa 68 prosenttia on työssä kunnassa, mikä ilmenee Kevan seurantatutkimuksesta, jossa selvitettiin vuonna 2005 ammatillisen kuntoutuksen onnistuneesti läpikäyneiden tilannetta vuonna super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Lisillä lisää liksaa Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee 8500 superilaista, joista 1100 vastasi toukokuussa sähköpostin välityksellä toteutettuun palkkakyselyyn. Vuosittain toteutettavan palkkakyselyn tarkoituksena on selvittää ensinnäkin se, mihin G-palkkaluokkaan sosiaalipalvelualalla työskentelevät superilaiset kuuluvat. Lisäksi tänä vuonna kyselyssä tiedusteltiin sitä, kuinka monelle maksetaan euromääräistä tehtäväkohtaista tai henkilökohtaista palkanlisää. Työehtosopimuksessa on määritelty lähihoitajan minimipalkaksi palkkaluokan G17 mukainen palkka. Suurimmalle osalle kyselyyn vastanneista maksetaan tätä palkkaluokkaa korkeampaa palkkaa. Yksityisen sosiaalipalvelualan palkkaan tulisi kuulua olennaisena osana myös palkkaluokan mukaisen palkan lisäksi maksettavat henkilökohtaiset tai tehtäväkohtaiset lisät. Kyselyssä kuitenkin ilmeni, että vain noin joka kymmenennelle työntekijälle työantaja maksaa jompaakumpaa palkanlisää. Mihin perustan vaatimukseni lisästä? Sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa on todettu, että perustyössä palkka määräytyy vähintään palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokan perusteella. Mikäli työtehtäväsi ovat selvästi perustyötä vaativammat, vastuullisemmat tai edellyttävät erityistä koulutusta tai kokemusta, tulee tämä huomioida joko vähimmäispalkkaluokkaa korkeampana G-palkkaluokkana tai euromääräisenä tehtäväkohtaisena lisänä. Käytännössä työnantajan kanssa on siis syytä käydä läpi se, mitä on sovittu kuuluvaksi perustyöhön. Tämän jälkeen on helpompi määritellä se, milloin työ on perustyötä vaativampaa tai vastuullisempaa. Lisäksi voidaan maksaa erityisestä ammattitaidosta, työtehosta tai työpanoksesta henkilökohtaista palkanlisää joko euromääräisenä tai soveltamalla Pääkaupunkiseutu Palkkaluokka Vastaajien %-osuus Palkka- Vastaajien %-osuus lukumäärä vastaajista luokka lukumäärä vastaajista G % G % G % G % G % G % G % G % G % G % G % G % >G % >G % Yhteensä % % korkeampaa palkkaluokkaa. Pääkaupunkiseudulla paras palkka yhteenveto superin sostespalkkaluokkakyselystä Muu Suomi Vastaajista 72 prosenttia ilmoittaa saavansa palkkaa, joka vastaa vähintään G18-palkkaluokkaa. Toisaalta kyselyn vastauksista käy ilmi, että pääkaupunkiseudulla maksetaan keskimäärin pari palkkaluokkaa korkeampaa palkkaa kuin muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudun palkkaluokkajakauma painottuu G20-luokan ympärille, kun taas muualta Suomesta tulleiden vastausten jakauma on kaksihuippuinen G17- ja G19-luokkien suhteen. Tarkista oma palkkaluokkasi. Työehtosopimuksen mukaisen palkkauksen keskeisinä tekijöinä olevat työn vaativuus ja ammattitaito eivät riipu työpaikan maantieteellisestä sijainnista! Työehtosopimuksen mukaiseen minimipalkkaan ei tarvitse tyytyä. Työnantaja voi maksaa peruspalkan lisäksi palkanlisää. Kyselyn mukaan kuitenkin vain 11 prosenttia superilaisista saa tehtäväkohtaista ja 13 prosenttia henkilökohtaista palkanlisää. Toisaalta merkillepantavaa näissä palkanlisän saajissa on se, että mikäli saa tehtäväkohtaista lisää, saa usein myös henkilökohtaista lisää. Työantaja palkitsee siis sekä työn vaativuuteen että henkilökohtaiseen osaamiseen perustuvilla lisillä. Tosin hajonta maksetuissa palkanlisissä on suurta kymmenestä eurosta useampaan sataan euroon kuukaudessa. Ole aktiivinen kehityskeskusteluissa tai muissa työhön liittyvissä paikallisissa palkkaneuvotteluissa. Nosta esille työsi vaativuus ja vastuullisuus sekä oma erityisosaamisesi. Sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan sinulla on oikeus tehtävä- ja henkilökohtaisiin palkanlisiin. Neuvottele siis säännöllisesti palkastasi ja sovi jo työhaastattelussa, että palkkaneuvottelu käydään vuosittain tiettynä ajankohtana.. pirjo lukkari, suunnittelija tuomas hyytinen, lakimies 8 super

9 Valtionosuuksien leikkaus kohdistuu vanhuksiin, vammaisiin ja lapsiin Moni iäkäs altistuu lääkkeiden yhteisvaikutukselle SuPerin puheenjohtajan Juhani Palomäen mielestä valtiovarainministeriön esitys kuntien valtionosuuksien leikkauksista vuodelle 2012 merkitsee suuria vaikeuksia vanhusten, vammaisten ja lasten palveluiden järjestämisessä. Valtiovarainministeriön esittämät kuntien valtionosuuksien leikkaukset johtavat useissa kunnissa hyvin vaikeaan tilanteeseen. Ministeriö on esittänyt toteuttavansa leikkaukset kerralla. Kuntien olisi turvattava palvelut, mutta rahaa niiden järjestämiseen on käytettävissä liian vähän. Kunnallisveroprosentin nostoon joudutaan turvautumaan useassa kunnassa, mutta verotulojen kasvun ennustaminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on hyvin epävarmaa. Vanhusten, lasten, vammaisten ja sairaiden palvelut olisi turvattava laadukkaina. Monissa kunnissa näitä palveluja tuottava henkilöstö toimii jo nyt jaksamisensa äärirajoilla. Toimintamenojen supistaminen ei tule parantamaan tilannetta nykyisestä. Uusi tilanne kunnissa voi puheenjohtaja Palomäen mielestä johtaa palveluiden hyvin voimakkaaseen heikkenemiseen. SuPer vaatii lisää henkilökuntaa SuPer on vaatinut hoitohenkilöstön lisäämistä erityisesti vanhuspalveluihin. Alalla toimivat työntekijät ovat nääntymässä työtaakkansa alle, ja vanhukset joutuvat tyytymään entistä heikompiin palveluihin, mikäli nykyistä kehityskulkua ei pystytä pysäyttämään. Vanhukset ansaitsevat turvallisen, hyvän hoidon ja arvokkaan vanhuuden, Palomäki muistuttaa. Valtionosuuksien leikkaus aiheuttaa kuntatyöntekijöiden toimintaedellytysten heikkenemistä. Tästä tulee aiheutumaan myös lisääntyviä sairauslomia ja jopa työkyvyttömyyseläkkeelle lähtijöiden määrävoi kasvaa. Tämä kierre johtaa työurien lyhenemiseen eikä suinkaan tule pidentämään niitä siten kuin hallitusohjelmassa toivotaan. Valtionosuuksia ei saa leikata, vaan valtion tulee osallistua entistä voimakkaammin yhdessä kuntien kanssa kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseen, Palomäki vaatii.. Itä-Suomen yliopistossa tarkastetun proviisori Jouni Ahosen väitöstutkimuksen mukaan 77 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista joka viides altistuu merkittäville lääkkeiden yhteisvaikutuksille. Joka kolmas käyttää vähintään kymmentä lääkettä ja joka neljäs käyttää lääkkeitä, joita iäkkäiden tulisi välttää. Ahonen tähdentää, että haittavaikutukset ovat ennaltaehkäistävissä oikeilla lääkevalinnoilla ja -annoksilla. Keskeinen keino lääkehaittojen ehkäisyssä on lääkityksen vuosittainen arviointi. Kela puhuu kolmella uudella kielellä i n g i m a g e Hyvinvointipalvelut turvattava säästötalkoista huolimatta STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen pitää hyvänä, että valtiovarainministeriö ei lähtenyt budjettiesityksessään lisäleikkauksiin hallitusohjelmassa sovittuun nähden. Hallituksen olisi kuitenkin vielä harkittava tasapainotustoimien ajoitusta suhdannetilanteen näkökulmasta. Kannattaako painaa jarrua samalla kun vientikysyntä ja kuluttajien luottamus alkavat hiipua, Kostiainen kysyy. STTK on huolissaan siitä, miten ehdotetut leikkaukset valtionosuuksiin vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin järjestää laadukkaita palveluita tasavertaisesti kaikille suomalaisille. Järjestön mielestä tässä suhdannetilanteessa on perusteltua jaksottaa leikkaukset pitkälle aikavälille. STTK on tyytyväinen, että hallitus jatkaa kuntien ja seurakuntien osalta määräaikaista yhteisövero-osuuden korotusta vuosina , vaikkakin se on puolitettu aikaisemmasta.. Kela on laajentanut kielivalikoimaansa. Perustiedot Kelan tuista saa nyt myös viroksi, venäjäksi ja saameksi. Kela julkaisi vuosi sitten selkokieliset esitteet etuuksistaan. Nyt nämä esitteet on julkaistu suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös viroksi, venäjäksi ja pohjoissaameksi. Esitteisiin voi tutustua osoitteessa Myös tulkin tilaamisesta on tietoa Kelan verkkosivuilla Kelan asiakkailla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos asiointi Kelassa ei onnistu omalla äidinkielellä eikä Kelan toimihenkilön kanssa löydy muutakaan yhteistä kieltä. Tulkkina voi toimia kyseistä kieltä osaava Kelan virkailija tai ulkopuolinen ammattitulkki. super

10 Syyskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Iäkkäätkin voivat laihduttaa Tietoisesti painoaan pudottavilla ikäihmisillä ei näytä olevan kohonnutta kuoleman vaaraa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Siinä seurattiin kahdentoista vuoden ajan iäkkäiden painonpudotusryhmää. Iäkkäiden laihtumista on yleensä pidetty vaarallisena, sillä tahaton laihtuminen voi olla merkki esimerkiksi syövän, dementian tai ruuansulatuskanavan sairauksista. duodecim Maitoa juoville äideille syntyy suuria lapsia Raskauden aikana runsaasti maitoa juovat äidit synnyttävät jonkin verran suurempia lapsia kuin maitoa vieroksuvat. Todennäköisesti vaikutus johtuu maitoproteiinista, havainnon tehneet tutkijat kirjoittavat. Vähintään kolme maitolasillista päivittäin nauttivien lapset syntyivät keskimäärin 88 grammaa painavampina kuin naisten, jotka joivat korkeintaan lasillisen päivässä duodecim i n g i m a g e tiesitkö: Tuoreen tutkimuksen mukaan jo varttitunti ripeää kävelyä päivittäin voi pidentää elinikää kolmella vuodella. Päiväkodeissa kiusataan 14 prosenttia 3 6-vuotiaista lapsista kohtaa toistuvaa ja tietoista kiusaamista. Kiusaamisen uhrit ovat yhtä usein tyttöjä ja poikia, kiusaajat useammin poikia. Pienten lasten kiusaamisesta on vain vähän tutkittua tietoa, mutta kiusaaminen on vakava ongelma jo alle kouluikäisillä. edilex Tulevatko varoituskuvat? Sosiaali- ja terveysministeriössä on halua ja valmiutta liittää varoituskuvia tupakka-askien kylkiin, mutta päätöstä kuvavalistuksen aloittamisesta ei ole näköpiirissä, Lääkärilehti kertoo. EU:n jäsenmaissa kuvien käyttö osana tupakkavalistusta on vapaaehtoista. 14 kuvan sarja on ollut valmiina jo vuodesta edilex Kännykästä syöpäluokitus Kansainvälisen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut kännykän käytön mahdollisen karsinogeenisyyden luokkaan, johon kuuluvat myös muun muassa bensamoottoreiden pakokaasupäästöt, lyijy, kahvi, kemiallinen pesu ja pientaajuiset magneettikentät. Suomessa Säteilyturvakeskus on suosittanut, että lasten matkapuhelimen käyttöä on hyvä rajoittaa. edilex 10 super

11 Mitä Mieltä muut lehdet Vastaus kuukauden kysymykseen. elokuun kysymys oli: Oletko Facebookissa tai Twitterissä? Kyllä, koska Lapset kärsivät näissä olosuhteissa eniten, koska he eivät saa tarvitsemaansa hoivaa ja joutuvat usein vielä kokemaan sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Näihin ongelmiin ei kehitysyhteistyössä ole juuri tartuttu. kyllä 50 % pienten lasten töissä käyvänä äitinä se on helppo tapa pitää yhteyttä ystäviin. aikani ei riitä muuten sosiaalisten suhteideni ylläpitoon. Lisäksi pidän yhteyttä lapsiini. suurin osa tutuistani on FB:ssa, joten tekstiviestit ovat vähentyneet hurjasti. voin löytää kadonneet kaverit ja pitää yhteyksiä. FB on vaan niin hyvä. ihminen on luonnostaan utelias. voin löytää mielenkiintoisia asioita ja vaihtaa mielipiteitä. sininauhaliiton päihdetyön kehittämispäällikkö anneli pienimäki sininen aalto 2/2011 Me juoksutamme aikuisia ihmisiä terveysasemilla toimenpiteissä, jotka jokainen voisi itse hoitaa. helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja paula kokkonen keva 2/ vuotta sitten en 50 % en jaksa. En, koska koin sen liian koukuttavaksi. teen näyttöpäätteellä töitä 8 tuntia päivässä. olen seurannut vierestä, miten orjuuttavaa se on. en halua tietää puolituttujen asioita enkä juoruja. haluan säilyttää oman yksityisyyden. siihen meni niin kauheasti aikaa, kun oli muka pakko käydä jatkuvasti koneella. haluan pitää ystäviini yhteyttä kasvokkain tai puhelimitse. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. elokuun kyselyssä palkintoja arvottiin kaksi. arpa suosi jenna romppasta turusta ja niina nevanperää kemistä. onnittelut! Lehti jatkoi juttusarjaa, jossa kerrottiin erityistehtävissä työskentelevistä apuhoitajista. Apuhoitaja Helena Ikonen työskenteli HYKS:n keskussairaalan silmäklinikalla, jossa perushoito vaati poikkeuksellisen paljon aikaa ja huolenpitoa. Kirsi Ahokkaan työpaikka oli HYKS:n kirurgisen sairaalan palovamma- ja plastiikkakirurgian osastolla. Osasto kärsi hoitajapulasta, eikä osaamistaan saanut käyttää: Sairaalan yleisohjeiden mukaan apuhoitaja ei saa vaihtaa tippapulloa, aina on käytävä pyytämässä sairaanhoitaja vaihtamaan. apuhoitajalehti 8 9 / 1981 super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Läppäri teksti ja kuva marjo sajantola Lähihoitajaopiskelijalle kannettavasta tietokoneesta on huvia ja hyötyä. Lähihoitajaopiskelija Laura Kempe käyttää läppäriään aktiivisesti niin opiskelussa kuin yhteydenpidossa kavereiden kesken. Hän toteaa, että ainakin kerran päivässä on käytävä Facebookissa katsomassa, mitä kavereille kuuluu ja vilkaistava uutiset, onko jotain erityistä tapahtunut. Olen miettinyt kyllä tarkkaan, millaisista asioista ja miten kerron itsestäni Facebookissa. Kukaan tutuistanikaan ei tietääkseni ole joutunut hankaluuksiin tai kiusatuksi sen takia, mitä on itsestään kertonut. Aika paljonhan tulee myös meilailtua kavereiden kanssa. Laura toteaa, ettei hän koe olevansa mitenkään nettiriippuvainen, sillä hän pystyy kyllä olemaan ilman läppäriään esimerkiksi kesämökillä ilman suurempaa tuskaa. Opiskelussa tietokone on kuitenkin todella tarpeellinen väline. Kirjoja ei ole pakko enää hankkia, kunhan saa sen tiedon jostakin. Toki koulun kirjasto on käytettävissä, mutta opintoihin kuuluu myös paljon kirjallisia tehtäviä, joihin tarvitsen läppäriäni. Työssäoppiminen poiki työtilaisuuksia Helsingin Diakoniaopistossa opiskeleva 18-vuotias Laura on suorittanut jo perusopinnot ja hän jatkaa opintojaan sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmassa. Koska en oikein vielä tiedä, millaiseen työpaikkaan valmistuttuani haluaisin, valitsin tämän koulutusohjelman. Se on mielestäni monipuolinen ja antaa valmiudet työskennellä monenlaisissa työpaikoissa. Alun perin Laura kiinnostui lähihoitajaopinnoista peruskoulun työelämään tutustumisjaksolla päiväkodissa. Päiväkodin työtehtäviin hän pääsi perehtymään niin kasvun tukemisen ja ohjauksen kuin kuntoutumisen tukemisen työssäoppimisjaksoilla erityislasten ryhmässä. Hoidon ja huolenpidon työssäoppimisjaksolle hän lähti Pakilan vanhainkotiin ja sen jälkeen hänelle on siellä riittänyt niin keikkoja kuin kesätöitäkin. Kesätyöllä ansaitsin rahat auton ostoon, melko tuoreen ajokortin omistaja toteaa tyytyväisenä. Työn ihmisläheisyys on parasta Laura muistelee, että alkuun vanhusten parissa työskentely arvelutti niin häntä kuin hänen opiskelutovereitaan. Yhdessä pohdittiin, mitä kaikkea he joutuisivatkaan tekemään. Kai se takapuolen pyyhkiminen hirvitti eniten, mutta eihän se sitten työtilanteessa miltään tuntunut. Ihan normaalia elämää. Kesätyöpaikan asukkaat olivat dementiasairaita ja vain muutama kykeni liikkumaan ilman avustamista. Apuvälineitä ja nostureita oli kuitenkin riittävästi, ja työt tehtiin tarvittaessa parityönä. Lauran mielestä yhteistyön tekeminen oli mukavaa. Monet asukkaista myös kertoivat mukavia tarinoita ja juttelivat mielellään nuorelle hoitajalle. Parasta tässä työssä on mielestäni se, että voi auttaa ihmisiä. Pahinta ehkä se, että työ on kuitenkin melko raskasta ja vuorotyötä. Vielä Laura ei ole tehnyt kolmivuorotyötä, mutta kaksivuorotyön tekeminen on tuttua. Hän aprikoikin, miltä kolmivuorotyö tulee tuntumaan ja on myös miettinyt asiaa niin pitkälle, olisiko säännöllinen yötyö kuitenkin helpompaa kuin jatkuva vuoron vaihtaminen. Uskon kuitenkin, että töitä tällä alalla tulee riittämään. Päiväkoti- ja vanhustyökokemusten jälkeen sairaalatyö kiinnostaisi. Opiskelukin on ollut tosi mukavaa. Sopivasti kaikkea, mitään asiaa ei ole jauhettu liikaa. Laura on pohtinut myös sitä, millainen on hyvä hoitaja. Hänen mielestään pitää osasta kuunnella ja välittää hoidettavastaan. On tärkeää, että myös pitää aidosti työstään. Asiakkaat kyllä huomaavat, jos ei tykkää siitä, mitä tekee.. Lähihoitajaopiskelija Laura Kempe kaipaa jo opintojen pariin tehtyään lähes koko kesän töitä vanhainkodissa. 12 super

13 super

14 14 super

15 Lähihoitaja Minna Siponen Vuorovaikutuksen ammattilainen teksti ja kuvat sonja kähkönen Minna Siponen tukee vantaalaisia lapsiperheitä silloin, kun vanhempien omat voimavarat ovat hiipuneet. Hänen työtään on tehdä lapset ja heidän tarpeensa näkyviksi. Tummanharmaa Punto kaartaa parkkipaikalle vantaalaisella pientaloalueella tiistaiaamuna. Lähihoitaja Minna Siponen astuu ulos autosta, ottaa takakontista repun ja lähtee kävelemään kohti valkotiilistä rivitaloa. Asiakas, kaksilapsinen perhe, odottaa kotipalvelun työntekijää puoli yhdeksäksi. Ovella vastaan tulee äiti, sylissään perheen yksivuotias poika. Isä tekee lähtöä töihin ja perheen ekaluokkalainen jännittää reppu selässään syksyn ensimmäistä koulupäivää. Äidillä on kiire asioille, joten kuulumiset vaihdetaan Minnan kanssa nopeasti. Miten Samuelin aamu on mennyt, onko hän syönyt aamupalaa, Siponen kysyy. Laitoimme juuri puurot ja maidot. Ennen päiväunille menoa voi antaa maidon, äiti toteaa ja näyttää, mistä Minna löytää välipalat sekä ulko- ja varavaatteet. Poika on tehnyt viime aikoina mielellään kävelyharjoituksia ja äiti toivoo, että Siponen ehtisi Samuelin kanssa aamupäivällä ulos. Pojan työntökärryt ovat jo valmiina pihalla. Muun perheen lähdettyä Minna asettuu Samuelin kanssa olohuoneen lattialle ja kaksikko alkaa tutkia lelukorin sisältöä. On palapeliä, soitinta, helistintä ja vetolelua. Aamu käynnistyy rauhallisesti. Samuel on hyväntuulinen poika eikä enää vierasta minua. Ihanaa, että työviikkoon mahtuu rauhallisempiakin päiviä. Kotipalvelun asiakkaina on myös suurperheitä, joissa voi olla yhdeksänkin lasta. Päivät ovat joskus täyttä hulinaa, lähihoitaja kertoo. Perheillä monenlaisia tarpeita Minna Siponen sai työpaikan Vantaan lapsiperheiden kotipalvelusta heti lähihoitajaksi valmistuttuaan, vuonna Kotipalvelussa hänen tehtävänään on tukea lapsiperheitä silloin, kun vanhempien voimavarat eivät riitä päivittäisten askareiden hoitoon. Avun tarpeen taustalla voi olla perheessä meneillään oleva kriisi, esimerkiksi perheenjäsenen sairastuminen, uupumus tai avioero. Apukäsiä vanhemmat kaipaavat myös muissa nopeissa elämäntilanteen muutoksissa, raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Tukea annamme super

16 Minna Siposen työ on pitkälti vanhemmuuden tukemista ja lapsiperheiden arkiaskareissa auttamista. Lasten kanssa lähihoitaja laulaa, lukee ja leikkii. 2. Siponen kohtaa monenlaisia koteja ja erilaisia leluja. Kotipalvelussa työskennellään pääasiassa yksin, mutta haastavissa tilanteissa tai suurperheissä voidaan toimia työparin kanssa. 3. Samuel tasapainottelee kärryjen varassa ja tekee pihalla kävelyharjoi- myös silloin, kun vanhemmilla on perheen tilanteeseen liittyviä asiointikäyntejä esimerkiksi perheneuvolassa tai lääkärissä. Perheet ja tilanteet vaihtuvat Minnan työssä nopeasti. Kotipalvelua tarjotaan asiakkaille keskimäärin yhdestä kolmeen kuukauteen ja uusia asiakkaita tulee viikoittain. Osa perheistä ottaa itse yhteyttä kotipalveluun, osa ohjautuu palvelun piiriin esimerkiksi neuvolan tai perhetyönetkijän kautta. Vantaan lapsiperheiden kotipalvelu toimii kolmessa tiimissä, Minnan tiimissä Tikkurilassa työntekijöitä on neljä. Perjantain viikkopalaverissa keskustelemme työkavereiden kanssa viikon kuulumiset ja sovimme seuraavan viikon tehtävänjaosta. Resurssit ovat pienet eivätkä ne riitä kaikkien apua hakevien perheiden tukemiseen. Minna toivoisikin vanhemmilta enemmän palautetta siitä, että palvelua ei ole tarjolla riittävästi. Ehkä silloin päättäjätkin heräisivät siihen, kuinka suuri tilaus työlle on. Usein meihin yhteyttä ottavat ihmiset ovat kuitenkin vähäänkin apuun tyytyväisiä tai niin väsyneitä, ettei heillä ole voimia antaa palautetta, Siponen pahoittelee. Kotitöitä yhdessä vanhemman kanssa Aamuyhdeksältä Minna Siponen ja Samuel-poika lähtevät ulos. Yksivuotias tarttuu vahvalla otteella punaisiin kärryihinsä ja astelee eteenpäin. Pihakierroksen jälkeen kaksikko käy keinumassa ja lapioimassa hiekkalaatikolla. Siponen kertoo, että lapsiperheiden kotipalvelun asiakaskunnassa on paljon tavallisia perheitä, joissa asiat ovat hyvin. Joissakin perheissä tuen tarve on kuitenkin suuri. Normaali järjestys ja huolenpito lapsesta voi puuttua täysin. Joidenkin perheiden päivärytmi on täysin kateissa, eikä väsynyt aikuinen enää jaksa panostaa sen rakentamiseen. Vanhemmat voivat kokea vilkkaat lapset jopa rasittaviksi ja tilanteen vakavuus näyttäytyy pienten lasten itkuisuutena. Minna pyrkii tekemään perheissä mahdollisesti huomiotta jääneet lapset näkyviksi. Hän nostaa lasten tarpet esiin ja keskustelee niistä vanhempien kanssa. Myös pienet tulot ja yhteiskunnallinen asema näkyvät monen perheen arjessa. Ruokaa ei ole aina riittävästi ja sopivia, sään mukaisia vaatteita ei tahdo löytyä. Joidenkin perheiden arkea hallitsee suorastaan kaaos ja kouluun tai päiväkotiin lähteminen voi olla iso kynnys, lähihoitaja toteaa. Näissä tilanteissa Siponen pyrkii ottamaan kyseisen hetken hallintaan niin hyvin kuin mahdollista. Katson, että lapset saavat aamupalan ja löytävät päälleen sopivat vaatteet. Lapsilla on usein yllättävän paljon vahvuuksia, joiden avulla he pärjäävät, vaikka he eivät saisikaan kasvuympäristöstään täyttä tukea. Uupuneet ja masentuneet vanhemmat ovat Vantaan lapsiperheiden kotipalvelun suurin asiakasryhmä. Masentuneen vanhemman Minna yrittää saada ulos liikkeelle, vaikka se vanhemmasta tuntuisikin vaikealta. Vanhemmuuden tukemisen kannalta on tärkeää, ettei kotipalvelun työntekijä pyöritä kodin arkea vanhemman puolesta. Pyykinpesusta ja tiskeistä pyritään selviytymään yhdessä aikuisen kanssa. Väliaikainen tuki antaa voimavaroja Pihaleikit vaihtuvat pian kävelylenkkiin. Yksivuotias keskittyy katsomaan maisemia ja ohi kulkevia autoja. Lastenvaunuja työntäessään Minna Siponen pohtii työnsä merkitystä. Ko- 16 super

17 3 4 5 tuksia. Poika myhäilee tyytyväisenä päästyään leikkimään ulos. 4. Siposen tiimin toimisto sijaitsee Vantaan Tikkurilassa. Asiakaskäyntien lisäksi jokaisella tiimin jäsenellä on puhelinpäivystysvuoro. Silloin toimistolla tulee vietettyä pidempi tovi. 5. Kuopuksen käytyä nukkumaan, iltapäivä jatkuu rauhallisesti lautapelien parissa. Viisivuotias opettaa Siposta pelaamaan. Lähihoitaja kehuu poikaa reiluksi pelaajaksi. tipalvelun ennaltaehkäisevän työn ansiosta perheet voivat löytää omat voimavaransa ja välttyä suuremmilta kriiseiltä. Tutustuessaan lastensuojeluyksikköön lähihoitaja huomasi, miten moni perhe olisi hyötynyt kotipalvelun tarjoamasta tuesta. Väliaikaisen avun ansiosta perheet voivat voimaantua siinä määrin, että aikuiset jaksavat hakea apua entistä paremmin. Esimerkiksi uupumistilanteissa perheiden pitäisi saada tukea riittävän ajoissa. Vanhempien väsymys voi tulla aivan yllättäen, ja väliaikaisella tuella voidaan välttää ongelmien paisuminen suurempiin mittakaavoihin. Minna muistuttaa, että vanhemman väsymys on täysin normaalia, sillä pienen vauvan myötä tulee helposti yövalvomisia. Silloin voimme olla hetken tukena vaikkapa niin, että äiti saa nukuttua rauhassa pienen tovin. Jo se on vanhemmille suuri apu. Minna ja Samuel palaavat kotiin. Siponen antaa pojalle välipalan ja rauhoittaa tämän päiväunille. Äiti palaa kotiin sovitusti ja lähihoitajan Punto pärähtää käyntiin jälleen puolen päivän jälkeen. Siirtymäaikaa iltapäivän perheeseen on tunti. Siinä välissä pitäisi ehtiä ajaa toimistolle, pitää lounastauko ja jatkaa matkaa seuraavaan kohteeseen. Varsinkin talvella nämä siirtymäajat ovat vaikeita. Kahtena viime talvena on tullut lunta niin paljon, että pelkkien parkkipaikkojen etsimiseen on mennyt tuhottomasti aikaa, Siponen huomauttaa ja ohjaa auton tottuneesti tuttua reittiä kohti Tikkurilan keskustaa. Ammatillisuus kasvanut Vartin yli yksi Siponen soittaa ovikelloa rauhallisella ja vehreällä kerrostaloalueella. Viisivuotias poika tulee avaamaan, äiti istuu kolmikuisen vauvan vierellä lattialla tilavassa olohuoneessa. Nuorekkaasti sisustetussa kodissa näkyy lapsiperheen arki. Täällä haisee sitten puklu, äiti varoittelee. Se on ihan ymmärrettävää, Minna huikkaa ja pukee eteisessä päälleen sisäjalkineet ja unikkokuosisen essun nimikyltteineen. Siponen astelee tottuneesti peremmälle, nostaa vauvan syliinsä ja tuumaa pojan kasvaneen hurjasti. Hän käy ensitöikseen vaihtamassa vauvan vaipan makuuhuoneen hoitopöydällä. Äidillä on sovittu meno, mutta sitä ennen käydään läpi iltapäivän aikataulu ja lasten ruokailut. Tokaluokkalainen isosisko saa äidiltään luvan lähteä pihalle leikkimään ja viisivuotiaan pojan kanssa sovitaan aikaraja uuden pelin pelaamiseen. Poika ei ole syönyt vielä lounasta, joten äiti toivoo, että Minna lämmittää jääkaapissa olevan makaronilaatikon. Minna kertaa lasten nimet. Asiakkaiden vaihtuvuus on niin suurta, etteivät kaikki nimet tahdo pysyä muistissa. Kotipalvelussa aloittaessaan Minnaa harmitti se, että palvelusuhteet päättyivät usein juuri, kun perhe tuli tutuksi. Nyt lähihoitaja on jo tottunut siihen. Koen, että ammatillisuuteni on kasvanut hurjasti vuosien aikana. Tiedostan sen, että olen perheiden rinnalla vain väliaikaisesti ja teen sen, minkä pystyn. En jää murehtimaan asioita työpäivien jälkeen. Toki vielä silloin tällöin toivon, että voisin pysähtyä asiakkaiden kanssa pidemmäksi hetkeksi. Perheisiin mennessään Siposella on tiedossa perusasiat, kuten kodin avun tarpeen syy, sairaudet ja allergiat. Lähihoitaja saa kuitenkin varautua monenlaisiin tilanteisiin. Erään perheen vessassa asui väliaikaisesti puolimetrinen lisko. Kerran se pääsi karkuun makuuhuoneeseen ja siinä meni tovi ennen kun saimme poikien kanssa hätyyteltyä sen takaisin super

18 kylpyhuoneeseen. Siihen ei uskaltanut koskea, lähihoitaja nauraa. Vuorovaikutusta ja pelejä Perheen kolmikuinen ei tahtoisi käydä päiväunille. Minna Siponen ottaa pojan syliinsä, istuutuu sohvalle ja tarjoaa lounaan tuttipullosta. Isoveli katsoo televisiosta piirrettyjä, asunnossa on hiljaista. Minna juttelee pienokaiselle lempeällä äänellä. Kolmikuinen katsoo lähihoitajaa suoraan silmiin ja väläyttää tälle leveän, hampaattoman hymyn. Tämä lienee kohtaamista parhaimmillaan. Kohtaamisen merkityksestä ja varhaisesta vuorovaikutuksesta puhutaan Minnan työpaikalla säännöllisesti. Usein ajatellaan, että vauvat vain nukkuvat ja ovat tuolla jossain rattaissa. Vuorovaikutuksella on kuitenkin suuri merkitys vauvaikäisestä lähtien. Siposen mukaan esimerkiksi uupuneen tai masentuneen vanhemman vuorovaikutus vauvan kanssa voi jäädä vähäiseksi. Tämä työn hektisyys on samalla sekä ihanaa että haastavaa. Pyrimmekin työssämme vahvistamaan vanhemman ja vauvan vuoropuhelua ja tuomaan siihen iloa. Masentuneilla aikuisilla on usein kovin vakavat kasvot. Kun vauva on nukahtanut, on perheen viisivuotiaan vuoro esitellä Minnalle uusinta peliään. Poika näyttää, kuinka hän tekee kädellään heittoliikkeen ja kivi alkaa pomppia television kuvaruudulla. Iltapäivän tunnit vierähtävät nopeasti. Kun äiti palaa kotiin, ovat Minna ja poika ehtineet pelata lautapelejä, lukea kirjaa ja tyhjentää tiskikoneen. Minna neuvottelee äidin kanssa vielä seuraavien viikkojen aikatauluista. Toiveena on, että perheeseen saadaan hoitoapua neuvola- ja lääkärikäynnin ajaksi. Neljältä Minna lähtee ajamaan kotia kohti. Hänen suunnitelmissaan on käydä kaupassa, laittaa illalla ruokaa ja kuunnella omien lasten koulukuulumiset. Huomenna on tiedossa taas vilkkaampi työpäivä. Aloitan ensimmäisessä perheessä kahdeksalta ja iltapäivän perhe selviää minulle vasta aamupäivän aikana, kun puhelinpäivystäjä soittaa toimistolta. Tämä työn hektisyys on samalla sekä ihanaa että haastavaa, hän hymyilee.. Tänään töissä Kuka: Ikänsä Vantaalla asunut Minna Siponen valmistui lähihoitajaksi lasten ja nuorten koulutusohjelmasta vuonna Työ ja työura: Työskenteli aiemmin erilaisissa toimistotehtävissä. Pääsi töihin Vantaan lapsiperheiden kotipalveluun heti valmistuttuaan. Suoritti muutama vuosi sitten kaksivuotisen varhaisen vuorovaikutuksen täydennyskoulutuksen. Aloittanut sosionomiopinnot, joista pitää nyt hetken taukoa. Perhe: 17- ja 10-vuotiaat pojat sekä 13-vuotias tyttö. Iloa perheen arkeen tuo myös kiinanharjakoira. Harrastukset: Säännöllinen vesijumppa ja zumbaaminen. Lukee paljon ammattikirjallisuutta. Parasta työssä: Työkaverit. Lapset ja vuorovaikutus erilaisten lasten sekä aikuisten kanssa. Tietoisuus siitä, että omalla työllä on suuri merkitys. Työ on myös vaihtelevaa. Pahinta työssä: Joskus uusia perheitä tulee liikaa ja liian nopeasti, eikä tahtiin ehdi sopeutua. Silloin vuorovaikutuksen laatu heikkenee. Talvipakkasilla parkkipaikkojen etsimiseen kuluu turhan paljon aikaa. 18 super

19 Opinnäytetyö Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmassa Lähihoitaja arvostettu vai arvosteltu? teksti riina-maria malinen ja pilvi-sisko putaansuu Meistä tuntui, että ihmisillä on vääristynyt ja puutteellinen kuva siitä, mitä lähihoitajien työ oikeasti sisältää ja millaisia mahdollisuuksia lähihoitajilla jo opiskelujen aikana on. Opiskelemme lähihoitajiksi, joten aihe on meille tärkeä. Teimme sata kyselyä lähihoitajan työn arvostuksesta lähihoitajille sekä toiset sata muissa ammateissa työskenteleville. Hieman alle puolet kyselyyn vastanneista muista kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista tiesi lähihoitajien toimenkuvan ja sen, missä he voivat työskennellä. He arvostivat lähihoitajan työtä sekä koulutusta ja olivat sitä mieltä, että tie hyväksi lähihoitajaksi on vaativa. Heidän mielestään lähihoitajien arvostusta voitaisiin lisätä muun muassa tekemällä toimenkuvan monipuolisuutta ja vaativuutta tunnetummaksi. Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet tiesi osittain lähihoitajien toimenkuvan. Heille tulivat uutena tietona ammatin monipuolisuus, sekä useat eri koulutusohjelmat, joihin opiskelijat voivat viimeisenä vuotena erikoistua. Koska ammatin monipuolisuus ei ollut selvillä, ei myöskään ammatin arvostus ollut heidän keskuudessaan kovin suuri. Heidän mielestään ammatin kuvaa voitaisiin tuoda enemmän positiivisesti julki esimerkiksi mediassa, koska yleensä vain negatiiviset tapaukset päätyvät otsikoihin. Tätä kautta arvostuskin varmasti nousisi. Vastauksista kävi ilmi, että muun hoitohenkilökunnan ja lähihoitajan vastuualueet ja toimenkuva sekoittuivat toisiinsa. Vastaaja ei välttämättä osannut erotella oliko häntä hoitanut lähi- vai sairaanhoitaja. Noin viidennes kaikista vastaajista tiesi henkilön, joka ei ollut päässyt ensimmäisellä yrittämällä sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen. Lisää arvostusta Kyselyyn vastanneista lähihoitajista vain kolmasosa, 33 prosenttia koki, että heidän työtään arvostetaan. Kaikki vastanneista arvostivat itse omaa ammattiaan, mutta moni toivoi enemmän aikaa käytettäväksi asiakkaiden kanssa. Suurin osa koki myös olevansa tärkeä osa moniammatillista työryhmää ja saa äänensä ja mielipiteensä kuuluviin työyhteisössä. Kaikkien vastaajien mukaan työ on kuitenkin kuormittavaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Työssäjaksamista edistetään muun muassa riittävillä yöunilla, kunnosta huolehtimalla sekä keskustelemalla työkavereiden kanssa työasioista. Tärkeänä koettiin myös työasioiden jättäminen työpaikalle. Kyselyyn vastanneista lähihoitajista suuri osa, 67 prosenttia oli sitä mieltä, ettei heidän ammattiaan arvosteta tarpeeksi. Lähihoitajan koulutusta pidettiin sopivan vaikeana. Mielenkiinto alaa kohtaan tuo opiskeluun ja työntekoon mahdollisuuden kehittää ammattiosaamistaan jatkuvasti. Elämän kiertokulkuun suhtautuminen on vastaajilla muuttunut. Kuolema tuntuu luonnollisemmalta ja ehkä jopa hyväksyttävämmältä kuin aiemmin. Kun saattaa monia viimeiselle matkalle, kuolema saa usein lähihoitajan näkökulman. Kuolema on koskettava tapahtuma. Silloin haluaa antaa kuolevalle parhaat mahdolliset viimeiset hetket. Perushoito tärkeää Kyselyistä kävi siis ilmi, että lähihoitajien työ on suurelle yleisölle melko tuntematonta, mistä johtuen myös arvostus on melko vähäistä. Lähihoitajien ammattia pitäisi siis tuoda positiivisessa mielessä esille ja sitä, kuinka monipuolinen lähihoitajan ammatti voi olla. Tietoutta perushoidon tärkeydestä pitäisi lisätä ja myös sitä, että juuri perushoito on hyvän hoidon kulmakivi ja kuinka sen kävisi, jos lähihoitajia ei olisi. Työtä tehdään ihmiseltä ihmiselle, koska lähihoitajien työ on kutsumusammatti. Lähihoitajien noudattamat eettiset periaatteet ohjaavat hoitajia työssään ja tuovat jokaiseen työpäivään omanlaisensa haasteen. Ja vaikka haasteita riittää, lähihoitajat ottavat ne vastaan suurella sydämellä ja ammattiaan arvostaen. Toivotaan, että tulevaisuudessa lähihoitajat saavat arvostusta joka heille kuuluu, onhan kyseessä ammatti, jossa hoidetaan ihmisiä vauvasta vaariin.. j u k k a j ä r v e l ä kirjoittajat opiskelevat lähihoitajiksi jyväskylän sosiaali- ja terveysalan ammattioppilaitoksessa super

20 20 super

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot