Mikä on ATLAS.ti ( Archiv für Technik, Lebenswelt und Alltagssprache )

Transkriptio

1 Mikä on ATLAS.ti ( Archiv für Technik, Lebenswelt und Alltagssprache ) Software, joka on tulkinnallisen sisällönanalyysin apuri (T. Muhr, 90-luvulla) Ohjelman avulla voidaan hallita tutkimuksessa kertyvää aineistoa ja analysoida sitä. Tarjoaa kehikon, johon tutkija voi kiinnittää tulkintansa. Ohjelmalla voi tutkia, vertailla, laajentaa ja koota aineistoa uudelleen.

2 Mitä on tehtävä? Harjoitustyö: Ensin tutkimushypoteesi ja aineisto: mitä halua4e tutkia, miksi, ja mikä olisi hyvä aineisto Hanki4e aineiston, joka koostuu useammasta kuin yhdestä teks99edostosta (esim. haasta4eluja, kirjallisuu4a jne) ja/tai kuva, audio, video- aineistosta, mu4a jälkimmäisiä ei väl4ämä4ä tarvit. Esim. täältä: kvali_arkistoidut_numeroittain Tallenna4e aineiston esimerkiksi muis99kulle eri 9edostoina Kömmi4e 9etokoneluokkaan (voi4e hankkia aineiston myös siellä istuessanne) Avaa4e Atlas.9 ohjelman

3 Mitä on tehtävä? Ohjelma kysyy: avataanko Hermeneu'c unit? Create new Hu, anna4e sille jonkun nimen Liitä4e siihen primaaridokumen't, jotka teillä on 9kulla. Etsi4e sitaa5eja, jotka valitse4e Liitä4e sitaa9t koodeihin, jotka keksi4e Tarkastele4e koodien välisiä suhteita ja luo4e koodiperheitä Query tool toimintojen avulla tarkastele4e koodien ja perheiden välisiä suhteita ja luo4e kaavioita Järjestä4e tulokset ja tulosta4e Loppupäätelmä: löytyikö mielenkiintoista ja uu4a suhteessa hypoteesiin Ohjeita laitoksen ajankohtaista sivulle:h4p:// yhteiskunta9eteet/luentomateriaalit

4 4 Perusperiaatetta: VISE s Visualisaatio s Käytä sopivia työkaluja kompleksisen aineiston analyysiin ja pidä katse aineistossa s Integration s Olennainen tieto ja tulkinnat sidotaan yhteen tulkintayksiköksi: Hermeneutic Unit (HU) s Serendipity s Olennaisten löytöjen tekeminen sattumalta... s Exploration s Tulkinta/tutkintalinjoissa voi harhailla aineiston, koodien ja muistioiden välillä

5 Pääasialliset toiminnot Code and retrieval 1. koodaa: antaa etiketin tekstiannoksille tutkimuksen kohteena olevan teeman tai tutkimushypoteesin pohjalta. 2. Retrieve: hakee joka hetki koodatun materiaalin ja näyttää eri osien yhteyksiä, jotta tekstiä voidaan kartoittaa käsitteellisesti.

6 Soveltamisalat Markkinointi Terveystiede Kirjallisuus Kasvatus Yhteiskuntati eteet Kirjastot/arkistot Soveltaminen Teologia Tähtitiede Taide Kriminologia Suunnittelu kaupunkisuunnittelu

7 Perustoiminnot? Teorioiden rakentaminen: loogisen yhteyden luominen eri kategorioiden välille. Tutkimuksen kohdeteeman koodatut tekstisegmentit voidaan koota ja hajottaa, asettaa suhteisiin toistensa kanssa ja niitä voidaan käyttää sellaisen kategoriarakenteen luomiseen jonka keskinäisyhteydet voidaan visualisoida graafisten assosiaatioiden avulla menettämättä kuitenkaan itse tekstinäkymää

8 Edut Nopeus suurten aineistojen käsittelyssä Automatisoi joitakin analysoinnin vaiheita Pitää metodologian tiukkana Helpottaa useammasta tutkijasta koostuvan ryhmän yhteistyötä (yhteismitallisuus). Edut myös ongelmia

9 Mitä Atlas tekee? 1. Muokataan primaariaineisto ohjelman ymmärtämään muotoon 2. Luodaan hermeneuttinen yksikkö (HU), johon kuuluvat kaikki primaaritekstit, koodaukset, muistiot jne. 3. Tuodaan primaariaineisto HU:hun 4. Koodataan primaariaineisto haluamalla tavalla 5. Tarkastellaan koodeja ja niihin liitettyjä aineistoja 6. Rakennetaan verkostoja 7. Raportoidaan tulokset

10 Tietoa käytöstä ru/010.htm +ohjelman+esittely +yuse +atalas.ti&aq=f&um=1&ie=utf-8&gl=fi&sa= N&tab=w1 ru/haast-1.txt

11 Käsitteitä Tulkintayksikkö, HU Primääridokumentti Sitaatio eli quotation Koodi eli avainsana Memo eli muistinpano Kommentti Perheet Semanttinen verkosto Sorttaus, filtteröinti ja tulostaminen

12 HU Kokonaisuus, johon kuuluvat alkuperäinen tutkimusaineisto (primaaridokumentit) ja siitä tehdyt tulkinnat (sekundaaridokumentit) Primary document (primaaridokumentti) on tutkimusaineiston osa, yksittäinen tiedosto joka liitetään aineistoon. Useimmiten se on tekstitiedosto, mutta myös kuvia, ääninäytteitä tai videokatkelmia on mahdollista käyttää aineistona.

13 Tekstin luominen Dokumentti formaatissa txt. Otsikko: lyhty kuvaus teksistä (ei pakollinen). Tekstiruumis: Jaettu tekstiyksiköihin, jotka muodostuvat tutkijaa kiinnostavista sanoista, fraaseista tai kappaleista.

14 Tulkintayksikön (HU) luominen HU (Hermeneutic Unit) ohjelman Atlas.ti. File Kokonaisuus, joka muodostuu eri elementeistä (teksti, audio, video -tiedostot), joita analysoidaan. Ensimmäisellä kerralla: Create an Hermeneutic Unit. Tämän jälkeen riittää, että tallennettu HU avataan.

15 Primääri dokumentti 1. Valitse Documents-valikosta Assign 2. Etsi ja avaa haluamasi dokumentti kuten Windowsissa 3. Paina AVAA 4. Primaaridokumentin saa näkyviin vasta, kun olet valinnut sen

16 Mitä tulkintayksikkö sisältää? Primary documents (PD): tiedostot (video, audio, teksti), joita käyttäjä analysoi. Mikä tahansa tiedosto, kun se on tallennettu ohjelmaan on PD. Quotations (Quotes): ovat tekstipätkiä, joita tutkija pitää merkityksellisenä sisällyttääkseen ne koodiin. Codes: tutkijan teoreettisten malliensa perustalta valitsemia kategorioita, jotka suodatettu sitaatteja karsimalla (induktio).

17 Tekstintulkinta: tekstistä tekstiksi primaaridokumentit: teksti, kuvat, audio, video Avaa: Context of Discovery, Tarkastele aineistoa Ja lisää/luo rakenne Tulos: teksti, Kaavio, WWW- Dokumentti

18 Käyttöliittymä

19 HU Editor: työpöytä päävalikko Työkalut Primary Document alue Dropdown kentät Primary Docseille sitaateille, Koodeille ja Muistioille Margin area Valittu sitaatti Splitter bar to resize panes Konteksti menu Erillinen koodilista

20 HU: Abstraktiotasot/sisältö Super Codes Families Networks Code family uses causes uses uses pinta Codes isa isa causes indicated-by indicated-by indicated-by Quotations supports välivesi contained-in contained-in Primary documents pohja

21 Graafiset primaaridokumentit Graafinen lista sisällöistä näyttää hiiren klikkauksella kommentit kuviin

22 Atlas luo yhteyden HU:ön ja tiedostojen välille Tiedostoja ei tallenneta HU:öön, vaan ne säilyvät alkuperäisessä paikassa: muistitikku, kiintolevy. Siksi tiedostoa ei saa siirtää paikasta toiseen sen jälkeen kun HU on luotu.

23 Sovellusten välinen tiedonsiirto Teksti voidaan siirtää wordista (tms.) ohjelmaan Myös copypaste käy Hiiren klikkaus näyttää uuden memon tekstin Kun pudotat tekstin network näkymään luodaan muistio automaattisesti

24 Koodaus Koodauksella tarkoitetaan avainsanojen liittämistä tekstin osiin. Sitä voidaan ajatella otsikkona, teemana tai käsitteenä, joka kuvaa ko. tekstipätkää. Koodit valitaan ennen tutkimusta esim. aiempien tutkimustulosten perusteella eikä niitä saa muuttaa analyysiprosessin kuluessa (deduktiivinen näkemys) TAI koodit luodaan tutkimusprosessin aikana aineistolähtöisesti (induktiivinen näkemys).

25 Koodaus Primaaridokumentin oikealla puolella on alue (margin area), missä koodit näkyvät. Koodeja voi myös tarkastella omassa ikkunassaan (code list window), missä ne näkyvät aakkosjärjestyksessä.

26 Koodaus Menettelytapa, jonka avulla teksteihin sisältyvä informaatio syntetisoidaan ja tiivistetään peruskäsitteiksi. Koodi on lyhyt tekstietiketti, joka selittää jonkun jonkun laajemman tekstiannoksen (quotation) sisällön Tutkijan on: - luettava koko koodattavaksi aikomansa teksti - Luettava huolella uudestaan joka kohta ja yritettävä syntetisoida sisältö koodiksi: tutkimuksen kannalta tärkeänä pidetty tekstiannos muuttuu näin lainaukseksi (quotation), johon annetaan ainakin yksi koodi.

27 Termejä Auto-coding = ohjelma etsii halutun avainsanan esiintymistä aineistossa ja koodaa ne automaattisesti. Ongelma: sanojen taipuminen ja aiheen kutsuminen useilla eri sanoilla Code (koodi) teksti, joka kiinnitetään lainaukseen. Koodauksessa tulkitsija kiinnittää aineiston osaan haluamansa merkityksen (avainsanan, käsitteen, otsikon, teeman). Esim.: koodamisessa kotisivun tekstiin määritellään linkkejä ja koodi on linkin nimi. Code in Vivo kopioi lainauksen kokonaisuudessaan koodiksi. linkki Coding (koodaus) = nimen antamista lainaukselle = otsikko, teema, käsite, joka kuvaa lainausta. Commenting (kommentointi) = selittävän tekstin liittämistä oman muistin tueksi. Decoding (uloskoodaus) = koodista alkuperäiseen aineistoon palaamista.

28 Kaksi tapaa koodata teksti Tekstin koodaaminen jonkun teoreettisen mallin pohjalta: se, mitä koodataan riippuu tutkimuksen tavoitteista ja näillä tavoittella on taipumus korostua, koska ne sisälletetty koodiin. (Deduktio) Grounded Theory ja koodaus: koodaaja yrittää suodattaa teorian aineistosta. (Induktio) 1 tapaus: uuden ilmaantuminen vaikeaa 2. reflektoimaton ja olemassaolevaan (tottumukseen)perustuva = itsestään selvä työntyy etualalle.

29 Hyvä koodi informatiivinen, jonka käyttötarkoitusta ei unohda ajan myötä koska ohjelma järjestää koodit aakkosjärjestykseen, kannattaa laittaa koodin eteen jokin, lyhenne, joka listaa samantyyppiseen asiaan liittyvät koodit peräkkäin, esim. O=opettaja, P = oppilas: O:kolleegat, O:koulutus/ P:kaverit P:opinnot jne...

30 Koodaaminen 1. Maalaa hiirellä haluamasi tekstikatkelma, jonka haluat koodata 2. Napsauta hiiren oikeaa painiketta ja valitse Coding 3. Valitse koodaustapa, vaihtoehdot ovat: OPEN CODING: keksi uusi koodisana CODE IN VIVO: kopioi valitsemasi tekstikatkelman koodin nimeksi CODE BY LIST: valitse koodi aikaisemmin luotujen listasta QUICK CODING: käytä samaa koodia kuin viimeksi. Koodit näkyvät primaaridokumentin oikealla puolella olevalla alueella (margin area). Niiden perässä näkyy lukuja tutkittaessa koodia koodiikkunassa. Esimerkiksi {2-3}~ Ensimmäinen luku 2 kertoo tähän koodiin kytkettyjen lainausten lukumäärän. Jälkimmäinen luku 3 kertoo sen, montako muuta koodia on linkitetty tämän koodin kanssa yhteen. ~-merkki kertoo, että koodiin on liitetty muistio.

31 Koodaus: Millaisia koodeja? 1. Avoin koodaus (open coding) supistaa primaaridokumentteihin sisältyvän informaation yleiskäsitteiksi, jotka antavat informaatiolle merkityksen. Tavoite on käsitteellistää ei kuvata, osoittaa ei koota ja käyttää etikettejä, joita jo käytetään. 2. Aksiaalinen koodaus: valitaan analyysin kannalta tärkeimmät kategoriat ja määritellään koodien väliset suhteet: 1. Kausaaliset 2. Likeisyys 3. Vastakohtaisuus 4. Inkluusio Aksiaalinen tekee koodeista yleisempiä ja antaa niille laajempia yhteyksiä, jotka ovat tekemisissä teoriakehyksen kanssa. 3. Selektiivinen koodaus: tavoite on yksilöidä ydinkategoria (core category), jonka ympärille muut rakentuvat. Ydinkategoriaa verrataan kaikkiin muihin aineiston keräämisen edetessä.

32 Hyperteksti Hyperlinkillä ei ATLAS.TI-ohjelmassa tarkoita linkkiä internet-sivulle, vaan kahden sitaation välille määriteltyä yhteyttä. Nämä sitaatiot voivat olla joko yhden primaaridokumentin sisäisiä tai kahden primaaridokumentin välisiä. Linkkiä määriteltäessä on kerrottava sen alku (link source) ja loppu (link target). Yhteyden luonnetta voidaan kuvata (relaatio) antamalla sille nimi.

33 Hyperlinkillä voidaan yhdistää kaksi katkelmaa toisiinsa ja määritellä niiden välinen yhteys. 1. Valitaan se katkelma, mikä halutaan liittää 2. Valitaan Make current selection a hyperlink start anchor 3. Valitaan se katkelma, mihin linkki osoittaa 4. Valitaan Make current selection a hyperlink target anchor 5. Määritetään linkin tyyppi (ks. viereinen kuva) Linkin lähteen määrittely on vasemman työkalurivin kolmanneksi alin painike Linkin kohteen määrittely on vasemman työkalurivin toiseksi alin painike

34 Hyperteksti Q1 kiistää koodi A Vaikka koodit kuvaavat koodattujen segmenttien samankaltaisuutta, on vaikea osoittaa erillisten segmenttien välisiä suhteita (elleivät samoja). Vain suorat linkit ( hyper-links ) segmenttien välillä antavat esittää tällaista paikallista tietoa. tukee Q2 Q3 koodi B

35 Koodauksen kontrolloiminen Yritys koodata kaikki ja tiivistää kaikki mahdolliset teemat jotta ei menetetä tärkeää tietoa johtaa suureen määrään etikettejä ja informaation liiallisuuteen (suunnaton joukko koodeja). Teksti (maasto) ja koodi (kartta) lähenevät toisiaan Mitä tehdä? 1) Coding Analyzer (Tools) antaa mahdollisuuden valiota sitaatit (Quotations) ja yhdistää (Merge) tai poistaa (Remove) samalla tavoin koodatut tekstin osat. 2) Lukemalla output, komento: Codes-Output-Code List tai lukemalla ne suoraan Code Managerilta. 3) Käyttämällä Object Crawleria: ohjelmaa pyydetään hakemaan kaikki etsityt avainsanat koko HU:stä tai joltain rajaltulta osin (PD, koodit, muistiot )

36 Perhe Family (perhe) Primaaridokumentit, koodit ja muistiot voidaan ryhmitellä perheiksi: primaaridokumentti-, koodi- ja muistioperheiksi. Perhe = sen jäseniä yhdistävä ominaisuus. Esimerkiksi primaaritekstiperhe 'teoria' kokoaa yhteen kaikki ne koodit, jotka ilmentävät jotakin teoreettista näkökulmaa.

37 Koodiperheet(Axial Coding) Avoimen koodauksen tarkentamista: valitaan kategoriat, jotka antavat käsitteellisellä tasolla mahdollisuuden koota yhteen koodeja johdonmukaisuuden ja likeisyyden teoreettisten kriteerien perustalta. Kyse on pääasiallisen sisällön alueista (ulottuvuuksista), jotka ovat koodien takana ja tekevät mahdolliseksi yhdistää empiiriset indikaattorit (koodit) ja teoreettiset mallit (valmiit tai ilmaantuvat). Codes-Edit families-open family manager Miten luodaan? - Lähtemällä koodeista: liitä koodi perheeseen: Codes- Assign families -Perheen luominen: Codes-Edit families-open Family manager- Families- New Family -Nähdäksesi perheettömät koodit: Codes-Filter- Families-None

38 Suhteiden todentaminen: Query Tool Analyysin vaihe, jossa koodit ja/tai perheet asetetaan suhteisiin ja jokainen suhde voidaan määritellä semanttisen, loogisen tai rakenteellisen näkökulmasta. Hypoteesin todentamisen kannalta keskeinen vaihe: koodit ja perheet asetetaan suhteisiin ja tuloksena on luettelo sitaateista, joihin sisältyvät kaikki osoitetut koodit Codes- Output- Query tool (tai Tools- Query tool). Operaattori: ohjeita, joiden kautta käyttäjä pyytää ohjelmaa suodattamaan koodeista esiin tekstiosia. 1) Boolean tai loogisia( poissulkeva-mukaaan ottava) 2)Likeisyys: päällekäisyys/edeltävyys 3)Semanttiset: antavat mahdollisuuden tutkia suhteita käsiteverkkojen sisällä (Code trees) Kyselytyökalulla (Query Tool) voidaan laatia hakulausekkeita, jotka muodostuvat useista koodeista. Kun tällainen hakulauseke tallennetaan, sille annetaan nimi. Tällaista tallennettua hakulauseketta kutsutaansuperkoodiksi (Super-Code).

39 QueryTool Hakee datasegmenttejä niihin liitettyjen koodien mukaan Boolean, likeisyys ja semanttisia operaattoreita käyttämällä. Queries tehdään laskintyyliin. Likeisyys operaattori Boolean operaattori Semantiin en opreaattor i OR XOR AND NOT SUB UP SIB WITHIN ENCLOSES OVERLAPPED_BY OVERLAPS Follows/Precedes distance control FOLLOWS PRECEDES COOCCUR Families Codes Term stack Feedback pane Results Stack manipulation Clear stack Swap the two topmost elements Push - duplicate topmost element Recalculate results Undo last operation Redo last undone operation luo Super Code Muuttaa feedback näytön tavan Tekstipohjan valinta

40 Hakumetodit I Boolean operaattori Boolean haun perustana aina set. Elementit oletetaan itsenäiskiksi. Mitään muuta haetun segmentin elementtiä ei oteta huomioon kuin se, mikä on koodattu koodeilla (esim. A,B,..X ). Ylivalinta: JA (A1, A2,..., An) Alimääritys: TAI (A1, A2,..., An)Segmentti joka on koodattu yhdellä koodilla antaa saman tuloksen kuin segmentti moella koodilla A or B A xor B Q1 A Q2 Q3 B not (A or B) Q4 Q5 Boolean operaattorit OR (kumpi tahansa kelpaa); vaatii kahden koodin mukaan liittämistä XOR (jompi kump muttei molemmat) AND (molemmat on oltava); vaatii kahden koodin mukaan liittämistä NOT (tämä ei saa olla) A and not B A and B not A and B

41 Hakumetodit II Proximity/likeisyys haku Proximity: ottaa haettujen elementtien tilalliset suhteet huomioon. Segmentti voi ylittää, seurata, sulkea sisäänsa tai vain ilmetä yhdessä jonkun toisen segmentin kanssa. Primary document P Q1 C B Q4 Q5 Q2 Q3 A Seuraavat suhteet: B päällekäinen A -> {Q3, Q4} A B: kattamia -> {Q1, Q2} C kattaa B:n -> {Q5} A within C -> {Q2} A kattaa C:n -> {Q3} C seuraa A:ta -> {Q5} B kattaa C -> {Q3, Q4} etc.

42 Hakumetodit III Semanttinen haku Semanttiset haut merkitsevät objektien ja toimintojen hierarkiaa. Eli käytännössä miten koodit ja varsinkin koodiperheet ovat hierarkiassa toisilleen sub (Myönt A) -> {Q1, Q2, Q3, Q4, Q5} sub (Kielteinen A} -> {Q6, Q7, Q8} sub (Asenne) -> {Q1,.., Q8} Q1 isa Asenne isa myönteinen asenne sibling kielteinen asenne isa isa isa rakkaus hellyys viha isa kiukku osoittaa taso Q1 Q2 Q3 Q4 Q5 Q6 Q7 Q8 Dokumentti

43 v=mmrawclg-yc v=0skibvmscse Tutkimuksia: GRADU_Tiina_Tuulikki_Lindholh_2008.pdf