Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (LUONNOS)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2015 (LUONNOS)"

Transkriptio

1 Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (LUONNOS) Terveyserot eivät poistu eivätkä sosiaaliset ongelmat ratkea vain sosiaali- ja terveyspalveluilla tai koulutuspalveluilla, vaan hyvinvointi syntyy ihmisten omissa elinympäristöissä ja sosiaalisissa verkostoissa.

2 TIIVISTELMÄ Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lastensuojelulain mukainen suunnitelma, joka on laadittava ja tarkistettava vähintään kerran valtuustokauden aikana. Suunnitelma on strateginen ja konkreettinen toimintaohjelma, joka tulee lain mukaan ottaa huomioon kuntalain mukaista talousarviota päätettäessä. Suunnitelmassa kuvataan lasten ja nuorten kasvuolojen, hyvinvoinnin sekä lastensuojelutarpeen kehityssuuntia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus on kuvattu Kainuun soten alueella sekä lastensuojelun voimavarojen että hyvinvointia tukevien rakenteiden näkökulmasta. Suunnitelmassa on kuvaus myös keskeisistä yhteistyömahdollisuuksista eri toimijoiden välillä. Suunnitelma sisältää myös opiskeluhuoltoa koskevan suunnitteluvelvoitteen. Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet kohdistuvat vuosina seuraaviin asioihin: 1) lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, 2) tuen porrastus, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallisuuden edistäminen, 3) vanhemmuuden tukeminen, 4) lastensuojelun kehittäminen. Suunnitelman painopisteinä on kymmenen eri alatavoitetta, joilla pyritään monin eri tavoin edistämään kainuulaisten lasten ja nuorten hyvinvointia. Alatavoitteet liittyvät esimerkiksi palvelujärjestelmän osa-alueiden kehittämiseen, yhteistyön lisäämiseen ja tiivistämiseen, toimintamallien kehittämiseen sekä henkilöstöresursseista huolehtimiseen. Lasten suojelu on kokonaisuudessaan monimutkainen palvelujärjestelmä usean eri tahon tuottamia erilaisia opetus-, sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja. On tärkeää huomata, että Kainuun alueen kuntien välillä voi olla suuria eroja palvelukokonaisuudessa, joka voi olennaisella tapaa heijastua myös lastensuojelupalveluiden kysyntään. Palvelujärjestelmän lisäksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään heijastuvat monet yhteiskunnalliset muutostekijät, joten tukea tulee suunnata kohti lapsen ja perheen luonnollisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Myönteistä on se, että yleisellä tasolla Kainuussa on monin tavoin jo onnistuttu toteuttamaan erilaisiin asiantuntija-arvioihin perustuvia suosituksia, joilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan edistää. Hyvinvointisuunnitelma antaa luottamushenkilöille, palvelujen käytännön toteuttajille ja kuntalaisille laaja-alaisen kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. 2

3 Julkaisija: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL KAINUU puh ISSN Kajaani

4 Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perhepalvelujen ja Kainuun kuntien sivistyspalvelujen sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry:n kanssa. Suunnitelman pohjana on käytetty aiempaa vuosille laadittua hyvinvointisuunnitelmaa (Kainuun maakunta -kuntayhtymän julkaisusarja D:36, 2010) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2014 D: 4

5 Sisällys 1 JOHDANTO Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin Valtion toimenpiteet ja kehittämishankkeiden tuki muutokselle Lakisääteiset suunnitteluvelvoitteet ja suunnitelman valmistelu LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KAINUUSSA Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Toisen asteen koulutuksen opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa suunnitelmalle asetetut tehtävät Nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Lastensuojelu Kainuun kuntien ja Kainuun sote kuntayhtymän yhteistyö ja vastuunjako lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa Seurakunnat, kolmas sektori ja vapaaehtoinen kansalaistoiminta Erityiskysymyksiä LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA KASVUOLOT Myönteinen kehityssuunta Kielteinen kehityssuunta Perusopetuksen kehityslinjoja ARVIOT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN TOIMIVUUDESTA Hyvin toimivat palvelut Palvelujen kehittämistarpeet Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? PAINOPISTEALUEET VUOSILLE SUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ, SEURANTA JA ARVIOINTI LÄHTEET JA KIRJALLISUUS LIITTEET

6 Kuviot, taulukot ja liitteet KUVIO 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus ryhmiteltyinä KUVIO 2. Lasten ja nuorten palveluiden tehtävien ja työnjako TAULUKKO 1. Suunnitelman kehittämiskohteet ja painopisteet KUVIO 3. Häiriöpalvelumenojen kehitys Kainuussa vuosina KUVIO 4. Lastensuojeluilmoitukset Kainuun soten jäsenkunnissa Kainuussa v KUVIO 5. Lastensuojelun avohuollon piirissä, % vastaavanikäisestä väestöstä KUVIO 6. Vuoden aikana alkaneet ja päättyneet lastensuojelun avohuollon asiakkuudet KUVIO 7. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Kainuun Sotessa KUVIO 8. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 20-vuotiaat, % KUVIO 9. Lastensuojelun hoitopäivät toimintamuodoittain KUVIO 10. Lastensuojelun hoitopäivät toimintamuodoittain KUVIO 11. Lapsen vammaistukea saaneet Kainuussa KUVIO 12. Lapsen vammaistukea saaneet sairauspääryhmittäin KUVIO 13. Lapsen vammaistukea saaneet sairauspääryhmittäin v KUVIO 14. Nuorisotyöttömyyskehitys Kainuussa KUVIO 15. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret KUVIO 16. Päivittäinen tupakointi (8. lk) KUVIO 17. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa KUVIO 18. Fyysistä uhkaa kokeneet KUVIO 19. Seksuaalista väkivaltaa kokeneet KUVIO 20. Laittomien huumeiden kokeilu eri kouluasteilla KUVIO 21. Laittomien huumeiden kokeilu v KUVIO 22. Nuorten ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista KUVIO 23. Tiettyjen toimeentulotukimenojen kehitys LIITE 1. Työryhmän kokoonpano LIITE 2. Suosituksia henkilöstövoimavaroista lasten, nuorten ja perheiden palveluissa LIITE 3. Lasten ja nuorten terveystarkastukset toiminnoittain LIITE 4. Poikkileikkaus lasten, nuorten ja perheiden palvelujen henkilöstövoimavaroista

7 1 JOHDANTO 1.1 Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin Viime vuosikymmeninä Suomessa sekä kansainvälisesti on ollut useita yhteiskunnallisia muutoksia, jotka heijastuvat lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyteen ja hyvinvointiin. Alla on kootusti useita yhteiskunnallisia muutoksia, jotka tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa vaikuttavat kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin (ks. STM 2013, 25 27). Eriarvoisuus kasvaa ja köyhyys lisääntyy Enemmistö suomalaisista ja kainuulaisistakin lapsista ja nuorista voi hyvin, osa heistä kenties paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Historiallisesti uusi sukupolvi on aina voinut paremmin kuin edellinen sukupolvi sota-aikoja lukuun ottamatta. Viime vuosikymmeninä Suomea on ravistellut useita talouden taantumia. Osin tämän seurauksena 1990-luvun puolivälissä tapahtui merkittävä käänne: pahoinvoivien lasten ja nuorten määrä ei enää vähentynytkään, vaan alkoi kasvaa, joka jatkuu edelleen. Ongelmat kasaantuvat osalle lapsia ja nuoria, joidenkin arvioiden mukaan neljäsosa tai peräti kolmannes lapsistamme voi huonosti. Köyhyyden näkökulmasta sekä vakava lapsiköyhyys että lapsiperheiden toimeentulovaikeudet ovat kasvaneet. Käytännössä perheen köyhyys ja toimeentulovaikeudet rajoittavat perheiden mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi harrastuksiin. (ks. STM 2013, 25) Terveyserot ovat kasvaneet ja olemme tänä päivänä entistä kauempana terveydellisestä tasa-arvosta. Sosioekonomiset terveyserot ovat Kainuussa suuremmat kuin koko maassa keskimäärin (ks. Kaikkonen ym. 2008). Terveyserojen kaventamiseen tarvittaisiin kaikkia toimijoita; valtiovallan eri ministeriöineen, eduskunnan, kuntien, maakuntien, yliopistojen, työmarkkinajärjestöjen ja muiden järjestöjen tulisi kaikkien luoda yhteinen laaja-alainen ja riittävän pitkäkestoinen kansallinen ohjelma terveyserojen kaventamiseksi. Toimivilla ja riittävillä lapsiperheiden julkisilla palveluilla on toki merkittävä rooli hyvinvoinnin lisääjänä, mutta pelkästään kunnan koulutuspalvelut tai sosiaali- ja terveyspalvelut yksinään eivät terveyseroja pysty kaventamaan. Köyhin väestönosa sairastelee eniten ja lapsiköyhyydestä näyttää tulleen maahamme pysyvä ilmiö. Köyhyys on yksi syrjäyttävä riskitekijä, sen poistamiseen tarvitaan valtiovallan toimenpiteitä. Koulutuspolitiikalla voidaan vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä terveyseroihin, mitä parempi koulutus, sen terveempi ihminen. Kasvava lasten ja nuorten pahoinvointi näkyy muun muassa lastensuojelun tarpeen ja lastensuojelun menojen lisääntymisenä. Huostaan otettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Lastensuojeluilmoitusten määrä on niin ikään ollut kasvussa. Kouluterveyskyselyt viestivät lasten pahoinvoinnista. Erityisesti tyttöjen masennus on lisääntynyt ja hoitojaksojen määrä psykiatrisessa sairaalassa kasvanut. Mielenterveyden ja käyttäytymisen 7

8 häiriöt Kelan hoitotuen myöntämisen syinä ovat lasten ja nuorten keskuudessa lisääntyneet. Kainuulaiset lapset sairastavat kansantauteja enemmän kuin muualla maassa. 1 Vanhemmuuden haasteet, perheiden muutos ja tukiverkkojen heikentyminen Vanhempien mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat, parisuhteiden kriisiytyminen, eroihin liittyvät pitkittyneet ja vaikeat huoltoriidat, erilaiset kasvatusvaikeudet ja vanhempien väsymys ovat yleisimmät syyt lapsen hoidon laiminlyönteihin. Alkoholin runsas käyttö lisää väkivaltaa perheissä, jonka seurauksena lapset kokevat turvattomuutta ja kasvavat pelon ja väkivallan ilmapiirissä. Lasten hyväksikäyttötapausten määrä on kasvanut. Lasten kasvua ja kehitystä uhkaavat riskitekijät ovat viime vuosikymmeneltä muutoinkin lisääntyneet. Köyhyys ja kasautuva huono-osaisuus ovat lisääntyneet erityisesti yksinhuoltajilla, pienilapsisilla ja monilapsisilla perheillä. Aikuisten huolet, epävarmuus ja heikentyneet tulevaisuuden näkymät muun muassa työttömyydestä johtuen luovat paineita parisuhteisiin ja heijastuvat lapsiin. Toisaalta työelämän koventunut tahti kasvavine vaatimuksineen vie vanhemmilta aikaa ja energiaa lasten kustannuksella. Lapsen yksinolo lisää riskiä häiriökäyttäytymiseen. Kiireetön koko perheen yhdessäolo ja lasten kanssa vietetty yhteinen aika on vähentynyt. 1.2 Valtion toimenpiteet ja kehittämishankkeiden tuki muutokselle Valtiovalta on pyrkinyt vastaamaan kasvavaan lasten ja nuorten pahoinvointiin mm. ohjaamalla rahoitusta kehittämishankkeisiin. Lasten sijaishuolto, tukiperhe- ja kriisipalvelut Kainuussa -hankkeen ( ) tuloksena maakunnassa keskitettiin lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen ja koordinointi, Kainuun alueelle perustettiin oma lastensuojelun yksikkö Salmila ja aloitettiin virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys. Perhekeskukset Kainuuseen -hankkeen ( ) myötä Kainuuseen on perustettu perhekeskuksia ja -asemia yhdistämällä hajallaan olevia lapsiperheiden lähipalveluja samaan verkostoon paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi. Vartu -hanke ( ) vahvisti perhetyön varhaisen tuen merkitystä ja osaamista. Laadukas perhehoito Kainuussa -hanke ( ) keskittyi sijais- ja tukiperheiden rekrytointiin ja kouluttamiseen varsin onnistuneesti. Hankkeen vaikutuksesta perhesijoitusten määrä on kääntynyt kasvuun ja vuoden 2013 lopussa Kainuussa kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista lähes puolet on sijoitettu perheisiin. Vuosina toimineen TUKEVA (tukea kehitystä vastuuta) hankekokonaisuuden (osa STM:n KASTE -ohjelmaa) keskeisenä tavoitteena Kainuussa oli vahvistaa varhaista tukemista lasten luonnollisissa kasvuympäristöissä. Käytännössä luotiin erilaisia työmalleja ja työkäytäntöjä varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja häiriöiden hoitamiseen. Hanke keskittyi alle 3-vuotiaisin lapsiin ja heidän perheisiinsä ja hanke on työstänyt Kainuuseen mm. vauvaperhetyön monitoimijaista toimintamallia. TUKEVA 2 -hankkeen tavoitteena vuosina oli hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen ja ohjelmatyö, lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluprosessien kehittäminen ja lapsiperheiden palvelujen saatavuuden edistäminen. TUKEVA 3 -juurruttamishanke vuosina oli yhtenäinen pohjoissuomalainen lasten, nuorten, ja lapsiperheiden palvelujen toimintamallien juurruttamis- ja levittämishanke, jossa juurrutettiin ja levitettiin osahankealueille TUKEVA 1:n ja TUKEVA 2:n aikana kehitettyjä ja pilotoituja toimintamalleja kuntien ja kun- 1 Tilastotietoa kainuulaisen lapsiväestön palvelutarpeesta on koottu julkaisun loppuun, ks. esimerkiksi kuviot

9 tayhtymien pysyväksi toiminnaksi huomioiden alueelliset erityispiirteet ja palvelurakenteiden erityisyys. Kainuussa tavoitteena oli Vankkurit -työmallin juurruttaminen Kainuun yläkouluihin. Vertaisryhmätoiminta laajeni koskemaan useampia yläkouluja ja ryhmät toteutettiin sosiaali- ja terveystoimen ja koulutoimen yhteistyönä. TUKEVA 2 hankkeen aikana luodun nuoren psykososiaalisen tuen polun sovittuja työkäytäntöjä juurrutettiin asiakastyöhön ja toimintamallia arvioitiin yhdessä nuorten, vanhempien ja palvelujen tuottajien kanssa. Tavoitteena oli myös maakunnallisesta oppilashuollon kehittämistyöstä nousseiden hyvien käytäntöjen vahvistaminen ja levittäminen; mm. oppilashuollon maakunnallisten yhteistyö- ja koulutuspäivien järjestäminen osahankealueella. Kainuun sotella on vuosina käynnissä useita kehittämishankkeita, jotka liittyvät lasten ja nuorten hyvinvointiin. Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä (4/2013 9/2015) keskittyy Kainuun osalta lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen toimintamallin käyttöön ottamiseen (mm. nuorten päihdetyöryhmä, ehkäisevän päihdetyön matalan kynnyksen toimintojen kehittäminen). Hankkeen aikana kehitetään päihdeosaamisen geneerinen malli ja kuvataan nuorten päihdehoitoketju. Lasten Kaste -hankkeessa (2/2014 2/2016) kehitetään lastensuojelun palvelukokonaisuutta Kainuussa. Kehittämisteemoja ovat esimerkiksi oikea-aikaisen avun kehittäminen, asiakkaiden ja perheiden osallisuuden vahvistaminen, lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun työkäytäntöjen kehittäminen sekä työntekijöiden osaamisen vahvistaminen. Vuosille Kainuun sote on hakenut kehittämishankkeelle määrärahaa nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi. Kainuun soten lisäksi paikalliset järjestöt ovat valmistelleet erilaisia kokonaisuuteen liittyviä hankkeita toteutettavaksi esimerkiksi RAY:n rahoituksella. Hankerahoituksen ohella valtiovalta on pyrkinyt vaikuttamaan kuntien toimintaan lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi antamalla erilaisia ohjeita, suosituksia ja säännöksiä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon henkilöstöstä on annettu mitoitussuositukset. Lastensuojelun laatusuositus valmistui vuonna 2014 ja se sisältää yhteensä 27 erilaista suositusta (ks. STM 2014). Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyvät suositukset on kootusti tämän liitteenä (ks. liite 2). Nuorisolailla (72/2006, 4 ), lastensuojelulailla (417/2007, 12 ) sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolailla (1287/2013) lainsäätäjä tavoittelee kuntien toimintaan enemmän mm. suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja laaja-alaisuutta velvoittaen kunnat laatimaan suunnitelmia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vuonna 2014 astuu voimaan uusi oppilasja opiskelijahuoltolaki, joka täsmentää ja laajentaa opiskelijoiden oikeuksia saada opiskeluhuollon palveluita. Suositusten rinnalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja sääntelevää hoito- ja palvelutakuuta seurataan yhä tarkemmin ja tietojärjestelmien kehittyessä palvelujärjestelmän toimivuudesta saadaan yhä luotettavampaa tietoa. Myös uuteen sosiaalihuoltolakiin sisältyy lastensuojelulain täsmennyksiä ja muutoksia. 1.3 Lakisääteiset suunnitteluvelvoitteet ja suunnitelman valmistelu YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) sekä kansallinen lainsäädäntö luovat perustan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalle. Lapsella ja nuorella on perustuslakimme mukaiset kansalaisen oikeudet, oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun. Useat säännökset velvoittavat kuntia ja ammattilaisia monialaiseen yhteistyöhön ja yhteistoimintaan. Koska lainsäädäntö antaa vain yleisiä suuntaviittoja ja 9

10 vähän ohjausta käytännön työhön, edellyttää se sitoutumista ja yhteiseen työhön yli ammattikuntarajojen ja hallinnollisten rajojen. 2 Kainuuseen on laadittu kuntien yhteinen nuorisolain mukainen Kainuun lapsi- ja nuoriso politiikan kehittämisohjelma Ohjelma on yleisellä tasolla oleva suunnitelma, jonka pohjalta jokainen kunta voinee tehdä omaan kuntaansa soveltuvaan yksityiskohtaisemman version. Ohjelma painottuu lasten ja nuorten elinoloihin, joskin siinä sivutaan myös palvelujärjestelmää erityisesti kuntien nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja sekä lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta, jotka ovat ohjelmassa keskeisesti esillä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman suunnitteluperuste on lastensuojelulaissa, jonka mukaan suunnitelma on laadittava ja tarkistettava vähintään kerran valtuustokauden aikana. Suunnitelma on strateginen ja konkreettinen toimintaohjelma, jonka tulee lain mukaan sisältää seuraavat tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palvelu ja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistuminen (1287/2013) toi oman suunnittelullisen velvollisuutensa sillä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa kuuluu kuvata opiskeluhuollon tavoitteet, palvelut, yhteisöllisen ja varhaisen tuen vahvistamisen toimet sekä kuinka suunnitelmaa aiotaan toteuttaa ja arvioida. Tämän osan tulee kytkeytyä paikallisten ja yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaan ja se on kuvattu tämän suunnitelman luvussa 2.3. Tulevaisuuden kehittämishaasteena on lakisääteisten suunnitteluvelvoitteiden yhdistäminen laajemmaksi kokonaisuudeksi, joka voisi muodostaa alueellisen lapsipoliittisen suunnitelman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Käytännössä tässä suunnitelmassa olisi mahdollista sovittaa yhteen tai vähintään huomioida esimerkiksi seuraavat lakisääteiset suunnitteluvelvoitteet: kunnan hyvinvointikertomus (terveydenhuoltolaki), suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi (lastensuojelulaki), paikallinen lapsi- ja nuorisopoliittinen tavoite- ja toimintaohjelma (nuorisolaki) sekä opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki). Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmisteluun osallistuneen työryhmän kokoonpano on liitteenä. 2 ks. Perälä M-L ym Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen. THL: Helsinki. 10

11 2 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KAINUUSSA Vuosina Kainuun hallintokokeilulain (343/2003) mukaisesti kuntien sivistystoimialan alaisuuteen jäivät varhaiskasvatus, perusopetus, liikunta- ja/tai vapaa-ajan palvelut, nuorisotoimi, kulttuurilaitokset ja -palvelut sekä ateria- ja puhtaanapitopalvelut. Varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen palvelujärjestelmän, jota perusopetuksen sisällä toimiva nuorisotoimi ja osaltaan myös kulttuuritoimi tukee. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut löytyvät kuntien sivuilta ja Kuntien nuorisotoimen palvelut on kuvattu sivulla Vuodesta 2013 alkaen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää perussopimuksen mukaisesti jäsenkuntien puolesta laissa säädetyn erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon niiltä osin, kuin kunnat eivät järjestä sitä omana palvelunaan tai järjestävät sen muulla tavalla. Lisäksi kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Puolangan kunta on vuodesta 2013 alkaen ollut osajäsen kuntayhtymässä ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdessä Attendon kanssa. 3 Vaalan kunta ei ole jäsen Kainuun sotessa, eikä osallistunut edeltävään hallintokokeiluun. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut muodostavat Kainuun alueella kunnittain osin erilaisia kokonaisuuksia. Palveluja on mahdollista luokitella esimerkiksi edistäviin, ehkäiseviin sekä korjaaviin palveluihin (ks. Perälä ym. 2012, 55 63). Korjaavilla palveluilla tarkoitetaan yleensä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluja. Edistävät ja ehkäisevät palvelut voidaan taasen jakaa esimerkiksi arjen tukeen ja yhteisöllisiin toimintoihin, universaaleihin palveluihin sekä kohdennettuun tukeen. Kuviota voi tarkastella myös ns. tuen kolmen portaan näkökulmasta (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki), jolloin kolmion alin porras on yleistä tukea. Seuraavan sivun kuviossa 1 on yleisellä tasolla havainnollistettu korjaavien ja ehkäisevien palveluiden suhdetta toisiinsa. Esimerkiksi havainnollistus häiriöpalvelumenojen kehityksestä liittyy ennen kaikkea korjaavien ja kohdennettujen palveluiden kustannuskehitykseen (ks. kuvio 3). Asiakasmäärien näkökulmasta suurimmat asiakasryhmät ovat kolmion alaosan muodostavien palveluiden piirissä ja vain pieni murto-osa lapsista, nuorista tai lapsiperheistä tarvitsee kolmion ylimmän kärjen palveluja. Palveluiden kehittämisen näkökulmasta kuvio auttaa hahmottamaan painopisteen siirtämistä erityisesti edistäviin ja ehkäiseviin palveluihin. On tärkeää huomata, että Kainuun alueen kuntien välillä voi olla suuria eroja palvelukokonaisuudessa. Lasten suojelu on kokonaisuudessaan monimutkainen palvelujärjestelmä usean eri tahon tuottamia erilaisia opetus-, sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja. Kuten jo julkaisun kansilehdellä todetaan, sosiaaliset ongelmat eivät poistu pelkästään palvelujärjestelmää kehittämällä, vaan lisäksi huomiota tulee kiinnittää turvalliseen ja terveelliseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi laadukasta sisäilmaa ja terveellisiä kasvua tukevia rakenteita. 3 Kainuun soten perussopimuksen mukaan Puolangan kunnan jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, Kainuun kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. 11

12 Terveydenhuollon erikoispalvelut ja kuntoutus apuvälinepalvelu erikoissairaanhoito fysioterapia kotisairaanhoito lasten ja nuorten psykiatria lääkärin vastaanotto perhe-, ryhmä-, ravitsemus- ja puheterapiat vammaispalvelut Kohdennettu tuki ehkäisevä päihdetyö ehkäisevä toimeentulotuki erityisryhmien palvelut erityisvarhaiskasvatus perheneuvola Sosiaalihuollon erityispalvelut ensi- ja turvakotipalvelut lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (avo-, sijais- ja jälkihuolto) tukihenkilö tai -perhe perhetyö ja perhekuntoutus päihde- ja mielenterveyspalvelut toimeentulotuki työvoimapalvelut Kohdennettu tuki varhainen tuki päivähoidossa etsivä nuorisotyö oppilas- ja opiskelijahuolto perhetyö erityis- ja lisäopetus tuki opetuksessa Arjen tuki ja yhteisöllinen toiminta aamu- ja iltapäivätoiminta avoin varhaiskasvatus järjestöjen ja yhdistysten toiminta kansalaisopisto ja kirjasto kotiapu, siivousapu kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut oppilas- ja opiskelijahuollon yhteisöllinen toiminta Universaalit palvelut äitiys- ja lastenneuvola päivähoito oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto psykososiaaliset palvelut suun terveydenhuolto KUVIO 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus ryhmiteltyinä (mukailtu Perälä ym. 2012, 56) 12

13 2.1 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti varhaiskasvatuspalveluissa, joista keskeisimpiä ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilainen avoin toiminta. Esiopetus on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta. Varhaiskasvatus ja esiopetus osana sitä sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän jatkumon. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tarvitaan huoltajien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on tunnistaa herkästi ja mahdollisimman varhain lapsen jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella mahdollinen tuen tarve ja luoda yhteinen toimintastrategia lapsen tukemiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä huoltajien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Jokaiselle lapselle on annettava kehityksen ja oppimisen tukea osana laadukasta varhaiskasvatusta ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen. Lapsen tuen tarve ja toteutettavat tukitoimenpiteet kirjataan lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaan. Lapsen kehityksen ja oppimisen edistäminen suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen huoltajien kanssa sekä tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen tai muiden viranomaisten kanssa. Eri tahoilla lapselle laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja lapsen esiopetuksen suunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä hoitopaikkojen vaihtuessa tai muissa lapsen siirtymävaiheissa tuen jatkuvuudesta huolehditaan. Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja, esimerkiksi kuntoutusohjaus tai terapia. (Heikkilä ym. 2007, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014) Niin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa kuin perusopetuksessakin lapsen/oppilaan kehityksen ja oppimisen tuki voi olla yleistä, tehostettua tai erityistä. Yleisessä tuessa lapsen ja oppilaan hyvinvointi kuuluu jokaiselle työntekijälle perustehtävän mukaisesti. Perustehtävään kuuluu tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen sekä yhteistyö huoltajien kanssa ja koko lapsi- ja/tai oppilasryhmän hyvinvoinnin seuranta. Yleistä tukea on myönteinen vuorovaikutus lapsen ja ryhmän kanssa, varhainen puuttuminen, huolen puheeksi ottaminen, kannustava palaute, lapsen edellytysten mukainen kasvatus ja opetus, eriyttäminen ja tukiopetus, huoltajien tapaamiset ja lapsikohtaiset suunnitelmat. Kun yleinen tuki ei riitä, oppilaalle annetaan tehostettua tukea tai erityistä tukea, mikäli oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei muilla tukitoimilla riittävästi toteudu. Tehostetussa ja erityisessä tuessa tarvitaan verkostoituneita työtapoja ja yhteistyötä esiopetuksen ja kou- 13

14 lun oppilashuollon sisäisen työnjaon lisäksi lapsen ja oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat perheneuvola, lastensuojelu ja Kainuun keskussairaalan lasten ja nuorten psykiatrian osastot. Tehostetun tuen järjestämiseksi perusopetuksessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, joka perustuu oppilashuoltoryhmässä käsiteltyyn pedagogiseen arvioon (opettajan/opettajien laatima). Erityisen tuen järjestäminen perustuu pedagogiseen selvitykseen. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintolain mukainen kirjallinen päätös ja oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisen tuen päätös tarkistetaan lain edellyttämissä vaiheissa ja se perustuu uuteen pedagogiseen selvitykseen. Neuvolatoiminta ja varhaiskasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö Lasten systemaattinen hyvinvoinnin seuranta alkaa jo äidin raskausaikana neuvolassa ja jatkuu varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä kouluikään asti. Lasten ja perheiden tukemiseksi varhaiskasvatuksessa toimivat yhteistyöryhmät, johon kuuluvat päivähoidon työntekijöiden lisäksi lastenneuvolan terveydenhoitaja, (Kuhmossa myös erityisopettaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti), perheneuvolan sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijät ja Kajaanissa maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksen koordinaattori. Tukipalvelujen toimeenpanossa noudatetaan varhaisen tuen periaatetta. Lähes kaikissa kunnissa lapsille tehdään 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaina hyvinvointiarviot yhteistyössä huoltajien ja lastenneuvolan kanssa. Arvioiden lähtökohtana ovat kasvatuskumppanuus ja tarkastelussa painotetaan perheen sekä lapsen voimavaroja. Perheneuvolan konsultaatiota käytetään, jos lapsen kehityksessä havaitaan huolen aiheita. Huoltajat ovat aina mukana hyvinvointiarviota tehtäessä ja lapsen tarvitsemat tukipalvelut suunnitellaan yhdessä. Tukipalvelujen toimeenpanossa noudatetaan varhaisen tuen periaatetta ja keskeinen väline tämän toteuttamiseksi on lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma. Kajaanissa varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan yhteistyökäytännöt on päivitetty syksyllä 2013 koskemaan jokaista neuvolassa tapahtuvaa ikäkausitarkastusta 4. Esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuolto Esiopetusryhmät toimivat Kainuussa sekä koulujen että päiväkotien yhteydessä. Siirtyminen esiopetuksesta 1. luokalle pyritään tekemään lapselle ja perheelle mahdollisimman joustavaksi. Esi- ja alkuopetusta tarkastellaankin opetussuunnitelman ja lasten tukemisen näkökulmasta kokonaisuutena. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (1287/2013) mukaan kuntien on uudistettava opetussuunnitelmansa oppilashuollon ja turvallisuuden edistämisen osalta mennessä. On todettava, että lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen/oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetus-/kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisi- 4 Liitteessä 3 on kuvattu lasten ja nuorten terveystarkastukset ikäkausittain ja toiminnoittain. 14

15 jaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsella/oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon ja oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuolto on kaikkien yhteisössä työskentelevien ja palveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista on henkilökunnalla. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lapsen/oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen/ oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan lapselle/oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla ja palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Lapsille/oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Lapsen/oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa lapsen/oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia. Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä lasta/oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuolto jakautuu yhteisölliseen ja yksilölliseen oppilashuoltoon. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään yhteisön ja lapsi/oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetus-/kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen/oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle/oppilaalle annettavia terveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä lasta/oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Terveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina lapsen/oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan 15

16 suostumukseen. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta. Tämä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä yksikkökohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia. Opetussuunnitelmassa kuvataan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden peruskoulun vuosiluokkien erityisopetukseen osallistuville oppilaille. (Perusopetuslaki 48 a, 2003/1136) Aamu- ja iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksessa oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttaminen ja täydentäminen, MÄÄRÄYS 50/01/2010) Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kaikissa Kainuun kunnissa osana varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai nuorisotoimen toimintaa. Kunta voi hankkia palvelun myös yksityiseltä palvelun tuottajalta, kuten järjestöiltä ja yhdistyksiltä tai julkiselta toimijalta mm. seurakunnalta. Kunnissa aamu- ja iltapäivätoimintaa koordinoi vastaava viranhaltija. Ohjaajille järjestetään täydennyskoulutusta ja säännöllisiä tapaamisia, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita, jaetaan osaamista ja yhtenäistetään käytäntöjä ja toimintamalleja. (Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011, Määräykset ja ohjeet 2011:1). Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi kunnissa laaditaan toimintasuunnitelma, jonka hyväksyy sivistyslautakunta. 2.2 Toisen asteen koulutuksen opiskelijahuolto Kajaanin kaupungin ylläpitämä Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos vastaa nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta Kainuussa ja Kuusamossa sekä lukiokoulutuksesta Kajaanissa. Liikelaitoksen sisällä toimii kaksi oppilaitosta; Kajaanin lukio ja Kainuun ammattiopisto (KAO). Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa koulutusliikelaitoksen toimintakulttuuria. Sillä edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä sekä seurataan ja edistetään koko opiskeluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta, terveellisyyttä ja esteettömyyttä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon lähtökohtana on opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen ja sitä toteutetaan yhteistyössä kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimijoiden kanssa. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon kuuluvia palveluja ovat 16

17 opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskelijahuolto. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävä on edistää opiskelijan hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteisiin liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaminen on sen opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustajan tehtävä, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Tähän asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen opiskelijahuollossa toimii opiskelijahuollon kehittämisryhmä, joka koordinoi molempien oppilaitosten (Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin lukio) opiskelijahuoltotyötä, seuraa opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittymistä ja opiskelun keskeyttämisiä. Jatkossa koulutusliikelaitokseen nimetään opiskeluhuollon monialainen ohjausryhmä, joka vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista koko liikelaitoksen tasolla. Lukiokoulutusta järjestetään myös Kuhmossa, Paltamossa, Puolangalla, Sotkamossa ja Suomussalmella. Kainuun ammattiopiston opiskelijahuolto Kainuun ammattiopiston opiskelijahuoltotyön perusta on opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmät (13 kpl) toimivat kaikissa toimipaikoissa ja yhteensä niissä toimii yli 80 henkilöä ammattiopistosta ja yhteistyöverkostosta. Ammattiopiston rehtori johtaa ja kehittää Kainuun ammattiopiston opiskelijahuoltoa, asuntolatoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa. Kainuun ammattiopistossa toimii kolme kuraattoria. Kainuun soten perhepalveluissa toimii nuorisopsykologi, jonka toimipaikka on Kainuun ammattiopistolla opiskeluterveydenhuolto Vitalin toimipisteessä. Kainuun ammattiopistolla on toimipisteet Kajaanin lisäksi Sotkamossa, Kuhmossa, Suomussalmella sekä Kuusamossa. Kainuussa ammattiopiston opiskelijahuollossa yhteistyötä tehdään Sotkamon ja Suomussalmen lukioiden kanssa, niin että Sotkamon lukion kuraattori hoitaa ammattiopiston Vuokatin ja Kuhmon toimipaikkojen ja Suomussalmen lukion kuraattori vastaavasti Suomussalmen toimipisteen koulukuratiiviset palvelut. Yhteistä työtä on tukemassa Kainuun ammattiopiston ja yhteistyölukioiden kuraattoreista muodostuva kuraattoritiimi. Terveydenhoitajilla on vastaanotto kaikilla paikkakunnilla. Kajaanissa opiskelijaterveydenhoitopalvelut ovat keskitetysti Vitalissa. Kajaanissa on useita terveydenhoitajia. Muilla paikkakunnilla toimii yksi terveydenhoitaja. Opiskelijalääkäri toimii Kajaanissa Vitalin tiloissa. Lukioiden opiskelijahuolto Kainuun lukioiden (Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Sotkamo ja Suomussalmi) opiskelijahuoltotyöstä vastaavat opiskeluhuoltoryhmät kussakin lukiossa. Lukioissa on yhteensä kolme kuraattoria, jotka tekevät psykososiaalista työtä ja tarvittaessa moniammatil- 17

18 lista yhteistyötä opiskelijoiden tukemiseksi. Sotkamon lukiolla on yhteinen kuraattori Kainuun ammattiopiston kanssa. Kuhmon kaupungin kuraattori työskentelee myös Kuhmon yhteislukiolla. Kajaanin ja Sotkamon lukioilla on myös erityisopetuksesta vastaava opettaja. Suomussalmen lukion kuraattori toimii myös Kainuun ammattiopiston Suomussalmen toimipaikan kuraattorina. Ryhmänohjaajat seuraavat opiskelijoidensa opintomenestystä ja raportoivat siitä opintoohjaajille. Aineenopettajat seuraavat opiskelijoiden läsnäoloa ja opintosuorituksia. Ongelmatapauksissa he ovat yhteydessä ryhmänohjaajaan ja opinto-ohjaajaan. Opiskelijahuoltotyö sisältää myös tutor- ja tossututor- sekä opiskelijakuntatoiminnan. Tutorit opastavat nuorempia opiskelijoita opintoihin liittyvissä asioissa. Tossutuutorit ja opiskelijakunta järjestävät yhteisiä tapahtumia ja teemapäiviä ilmapiirin ja viihtyvyyden parantamiseksi. Kajaanin lukion opiskelijahuollon suunnittelusta, koordinoinnista, toiminnasta, kehittämisestä ja työnjaosta sekä arvioinnista vastaa monialainen lukion opiskeluhuoltoryhmä apulaisrehtorin johdolla. Tähän monialaiseen opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat Kajaanin lukiossa myös opinto-ohjaajat, lukion kuraattori, erityisopettaja ja opiskelijaterveydenhoitaja. Opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Kajaanin lukion opiskelijat voivat käyttää Kainuun soten perhepalveluissa toimivan nuorisopsykologin palveluita, jonka toimipaikka on Kajaanin lukio. Kajaanin lukion opiskelijahuollon keskeisinä periaatteina ovat ongelmien ennaltaehkäisy, opiskelijakeskeisyys, vastuullisuus, varhainen puuttuminen, yhteydet opiskelijan huoltajiin ja sidosryhmiin sekä koulun sisäinen yhteistyö. Opiskelijahuoltotyössä hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja asiantuntemusta asioita käsiteltäessä ja rakentavia ratkaisuja etsittäessä. 2.3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa suunnitelmalle asetetut tehtävät Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013, 12 ) mukaisesti suunnitelmassa on kuvattava oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteet, tarpeet ja palvelut, yhteisöllisen ja varhaisen tuen vahvistamisen toimet sekä suunnitelman toteuttaminen ja oppilas- ja opiskelijahuollon laadunarviointi. Keskeiset neuvolatoimintaa, varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa lapsen tukemista sekä oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet a) Palveluiden järjestämisessä pyritään noudattamaan sosiaali- ja terveysministeriön mukaisia suosituksia henkilöstövoimavaroista ja mitoituksista toimialoittain. 5 tilanteen seuranta vuosittain lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän toimesta. b) Palveluiden järjestäminen tapahtuu lainmukaisia määräaikoja noudattaen. arviointi vuosittain lasten ja nuorten hyvinvointi -työryhmän toimesta sekä palveluiden järjestämisestä vastaavien kuntien ja kuntayhtymän toimialoilla. 5 ks. liite 4. Poikkileikkaus lasten, nuorten ja perheiden palvelujen henkilöstövoimavaroista. 18

19 c) Toiminnan tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Kuntakohtainen arviointi ja seuranta, koska kuntakohtaiset oppilas- ja opiskeluhuollon ohjausryhmät perustetaan mennessä. d) Monialaisuus toteutuu sekä yhteisöllisessä että yksilöllisessä oppilashuollossa Kuntakohtainen arviointi ja seuranta toteutuvat sivistystoimen taholta. e) Palveluiden toteutumista sekä lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia seurataan vuosittain (kyselyt ja tilastotiedot, palautteet) ja kehittämistoimintaa kohdennetaan tulosten perusteella Hyvinvoinnin tilannetta seurataan vuosittain lasten ja nuorten hyvinvointi -työryhmän toimesta. f) Perustoimintaa pyritään kehittämään ja tukemaan hanketoiminnalla. Hanketoimintaa seurataan ja suunnataan vuosittain lasten ja nuorten hyvinvointi - työryhmän toimesta. Arvio huollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista palveluista a) palvelujen piirissä olevat oppilaat/opiskelijat suhteessa käytettävissä oleviin palveluihin ja henkilökuntaan b) virkojen täyttöaste c) STM:n suositusten toteutuminen d) palveluiden kehittämistarpeet em. kohtien seuranta vuosittain lasten ja nuorten hyvinvointi -työryhmän toimesta Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä ja varhaista tukea a) Kainuun tasolla yhteisöllistä ja varhaista tukea pyritään vahvistamaan seuraamalla terveellisyyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä arviointitietoja sekä järjestämällä tarpeenmukaista eri toimialojen henkilöstön yhteistä koulutusta ja ohjausta arvioivana, suunnittelevana ja järjestävänä tahona toimii lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä b) Opetussuunnitelman tasolla ja oppilashuollossa tehdään kuntarajat ylittävää yhteistyötä jo olemassa olevien ohjeistusten ja toimintamallien levittämiseksi ja uusien kehittämiseksi toteutetaan opetussuunnitelmaprosessissa c) Kuntatasolla huolehditaan yksikkökohtaisten oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelmien kattavuudesta ja ajantasaisuudesta toteutus- ja seurantavastuu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialalla kuntien sivistystoimenjohdon, varhaiskasvatuksen esimiesten ja koulujen rehtoreiden kanssa d) Tuen porrastuksen toimintajärjestelmää kehitetään yhtenäisemmäksi toteutusvastuu erityisvarhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen henkilöstöllä, seurantavastuu kuntien sivistystoimenjohdolla, varhaiskasvatuksen esimiehillä ja koulujen rehtoreilla 19

20 e) Sähköistä asiointia kehitetään yhtenäisten järjestelmien suuntaan toteutus yhteistyössä eri toimialojen kesken Tiedot suunnitelman toteuttamisesta ja oppilas- ja opiskeluhuollon laadunarvioinnista Suunnitelman toteutumista sekä oppilas- ja opiskeluhuollon laatua seurataan ja kuvataan vuosittaisessa tilannearviossa, jossa tuodaan esille em. kohtiin perustuen: a) oppilas- ja opiskelijahuollon resurssit suhteessa velvoituksiin ja suosituksiin b) tilanne ja sen kehittyminen kyselyjen, tilastojen ja palautteen perustella c) toteutunut kehittämistoiminta d) hanketoiminnan toteutuminen e) järjestetyt koulutukset f) kuntien välinen yhteistyö g) kuntakohtainen tilanne ja haasteet h) tulevan toiminnan suuntaamisen tarpeet ja resursoinnin suunnittelu Nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Nuorisopalvelut tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia järjestämällä tavoitteellisia ja kasvattavia vapaa-ajan toimintoja sekä luomalla edellytyksiä osallistumiselle ja kansalaistoiminnalle. Nuorisopalvelut tekevät laajasti yhteis- ja kehittämistyötä eri tahojen kanssa lasten ja nuorten elinolojen parantamiseksi maakunnallisissa ja paikallisissa hyvinvointihakuisissa työryhmissä ja hankkeissa. Verkostoyhteistyötä tehdään myös voimakkaasti päivittäin nuorisotyön arjessa. Kainuun kuntien nuorisopalvelut on sitoutunut terveellisen elämäntavan ja päihteettömyyden edistämiseen. Lisäksi Kainuun kuntien nuorisopalvelut ovat aloittaneet yhteisten toimintamallien kehittämisen. Kainuun kunnat järjestävät myös liikunta- ja vapaa-ajanpalveluja. Kuntien lisäksi Kainuun Liikunta ry on maakunnallinen liikunnan ja urheilun kehittämis-, yhteistyö- ja palvelujärjestö. Sen jäseniä ovat Kainuun kunnat ja urheiluseurat, useat maakunnalliset liikunta- ja kansanterveysjärjestöt sekä oppilaitokset. Kainuun kuntien nuorisopalvelut toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön mukaisia työmuotoja seuraavasti: Perusnuorisotyö ja nuorisotiedotus Kohdennettu nuorisotyö: talotoiminta, kerhot, läksyparkki, Avartti, Friends, Mahis, liikunnallinen ja kulttuurinen toiminta, retket, tapahtumat (mm. nuorten, perhe- ja valistustapahtumat (esim. päihde- ja liikenne)), loma-aikojen toiminta ja vertaisryhmäohjaajien koulutukset yms. Erityisryhmien nuoret toimivat myös ryhmien mukana toiminnoissa itsenäisesti tai avustajien kanssa. Tiedotusta ovat esimerkiksi nettinuorisotyö, toimijoiden järjestämien loma-aikojen toimintojen koonti ja Kainuun Nuorten tieto- ja neuvontapisteen ylläpito Osallisuus (paikallinen ja maakunnallinen) ja kansainvälisyys Oppilaskunnat, vaikuttajaryhmät, nuorisotalotoimikunnat ja nuorisokyselyt. 20

21 Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään EU:n Erasmus+Youth in Action-ohjelman rahoitusmahdollisuuksia mm. ryhmätapaamisia ja EVS- vapaaehtoistyötä. Kainuun kunnilla on myös ystävyyskuntia ja myös nuoret osallistuvat ystävyyskuntatoimintaan. Avarttia nuoret voivat suorittaa myös toisissa Avarttimaissa mm. kultatason projektit Koulunuorisotyö ja etsivä nuorisotyö Oppilashuoltotyö, ryhmäyttämiset, Liikaha 6 -hankkeen välituntitoiminta ja tietyille luokille suunnatut tukitoimet. Joustava perusopetus (JOPO) järjestetään vaihtoehtoisena tapana oppivelvollisuuden suorittamiseksi neljässä kunnassa Etsivän nuorisotyö tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria. Se auttaa nuoren sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Nuorisotakuu ja nuorten työpajatoiminta Nuorten yhteiskuntatakuulla varmistetaan, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja pääsevät siten osalliseksi yhteiskuntaan. Nuorisotakuun tuomat muutokset tulivat voimaan Nuorten yhteiskuntatakuulla tarjotaan koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Lisäksi koulutustakuulla varmistetaan, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuuta täydennetään nuorten aikuisten osaamisohjelmalla. Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Kainuussa työpajatoimintaa järjestää Kuhmon kaupunki, Kumppaniksi ry (Kajaani, Ristijärvi, Sotkamo), Suomussalmen kunta ja Vaalan kunta. 2.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) järjestää Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Puolangalla Kainuun sote vastaa ensihoidosta ja erikoissairaanhoidosta, kehitysvammahuollon erityishuoltopiirin palveluista ja ympäristöterveydenhuollosta. Muut terveys- ja sosiaalipalvelut (pl. päivähoito) Puolangalla tuottaa Attendo Oy. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kunnittaiset palvelut toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä perhekeskuksissa ja -asemilla. Kainuun soten organisaatiossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut sijoittuvat perhepalvelujen tulosalueelle ja muodostavat neljä vastuualuetta: 1. lapsiperheiden terveyspalvelut 6 Liikaha -hanke eli liikkumisesta kansalaistaito ohjelmalla kehitettiin muun muassa liikkumiseen kannustavia rakenteita. Lisätietoa, ks. 21

22 2. lapsiperheiden sosiaalipalvelut 3. vammaispalvelut ja 4. aikuissosiaalipalvelut. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut sisältävät lastenvalvojan, perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun sekä lastensuojelun ja sijaishuollon palvelut. Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut kattavat perusterveydenhuollon palveluista lasten, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan, perheneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Erikoissairaanhoidon osalta vastuualueeseen kuuluvat lastentautien, naistentautien, äitiyshuollon ja synnytyspalvelut sekä lasten ja nuorten psykiatrinen sairaanhoito. Kunnissa toimivat perhekeskukset ja -asemat. Perhekeskuksissa työskentelevät perhekeskusvastaavat, joiden tärkein tehtävä on kehittää ja ylläpitää toimivaa yhteistyötä perhepalvelujen eri ammattilaisten välillä sekä luoda ja vahvistaa verkostoja omalla alueellaan kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen välillä, joita ovat muun muassa kuntien muut toimijat sekä seurakunta, järjestöt ja yritykset. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tavoitteena on auttaa ja tukea lapsia, nuoria ja perheitä jo siinä vaiheessa, kun ongelmat eivät ole vielä käyneet ylitsepääsemättömiksi. Tavoite on myös tukea vanhemmuutta niin, että lapsi voi elää turvallisen lapsuuden kotonaan. Lisäksi tavoitteena on tukea ja antaa asiantuntija-apua lapsen kasvu- ja kehitysympäristöille (mm. perhe, päivähoito, koulu, vapaa-aika). 2.6 Lastensuojelu Lastensuojelu on laaja-alainen tehtäväkokonaisuus, jota voidaan hahmottaa edellä esitetyn kuvion 1 näkökulmasta. Tällöin on tärkeää hahmottaa, että lastensuojelun kokonaisuuteen sisältyy lähes kaikki lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut. Yhtäältä palveluiden perustan muodostavat sekä kasvua ja kehitystä edistävät ja ehkäisevät palvelut (lakisääteiset universaalit palvelut, arjen tuki ja yhteisöllinen toiminta). Kasvua tukevat kohdennettuja palveluja voivat kuviossa mainitun lisäksi olla esimerkiksi lastensuojelun ehkäisevät työmuodot, kuten tukihenkilötoiminta ja tukiperhetyö, ehkäisevä perhetyö ja vertaistoiminta. Lastensuojelun näkökulmasta kasvua korjaavia palveluja ovat esimerkiksi lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Lastensuojelun tarve syntyy kun lapsen kehitys ja terveys on vaarantumassa tai on jo vaarantunut, jolloin kunnalla (Kainuussa sote kuntayhtymällä) on velvollisuus ryhtyä avohuollon tukitoimien järjestämiseen. Ennen avohuollon tukitoimia perheessä tehdään ns. lastensuojelutarpeen arvio. Jos lapsen kehitys ja terveys on jo vakavasti vaarantunut, kunnan velvollisuus on ottaa lapsi huostaan ja sijoittaa hänet kodin ulkopuolelle sijaishuoltopaikkaan, joka mahdollisimman hyvin vastaa lapsen yksilöllisiä tarpeita. Tämä on lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun perustehtävän ydin. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvu näkyy maassamme lastensuojelun tarpeen lisääntymisenä (ks. kuviot 4 10 liitteenä). Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten suhteellinen osuus on kasvanut vuosina sekä Kainuussa että koko maassa. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli vuonna 2012 koko maassa 7,2 % vuotiaista ja vastaava luku oli Kainuussa (shp) 7,1 %. Myös lasten huostaanotot ja sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat kasvaneet. 22

23 Vuonna 2013 Kainuussa oli sijoitettu kodin ulkopuolelle 184 lasta, joista 136 oli huostaan otettuja (kehitys v , ks. kuvio 7). Vuonna 2012 kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli koko maassa 1,4 % vuotiaiden ikäluokasta, vastaava luku Kainuussa oli 1,7 %. Lapset pyritään sijoittamaan ensisijaisesti perheisiin ja uusia perheitä on saatu rekrytoitua ja valmennettua siinä määrin, että lähes puolet huostaan otetuista pienistä lapsista on voitu sijoittaa perheisiin (perhehoidon yleistymisestä, ks. kuviot 9 10). Samalla kun lastensuojelun tarve on määrällisesti kasvanut, lastensuojelun piiriin tulevat lapset ovat aiempaa haasteellisempia. Psykiatrisen tutkimuksen ja hoidon tarve on lastensuojelulasten keskuudessa kasvanut. Lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö on lisääntynyt tai tullut aiempaa näkyvämmäksi. Aihepiiriin liittyvä julkinen keskustelu on rohkaissut uhreja ja heidän vanhempia ilmoittamaan asiasta aiempaa herkemmin viranomaisille. Päihdeäitien määrä on myös Kainuussa kasvanut ja heidän tukemiseen ja auttamiseen tarvitaan eri asiantuntijoiden kuten neuvolan, a-klinikan ja lastensuojelun tiivistä yhteistyötä. Tukeva-hankkeen myötä päihdeäitien auttamiseksi on laadittu eri viranomaisten yhteistyötä korostava hoitopolku, jota viimeksi päivitettiin vuonna Lastensuojelutarpeen voimakas kasvu on lisännyt lastensuojelun menoja ja sitonut voimavaroja ehkäisevän lastensuojelun kustannuksella korjaavalle puolelle. Vuonna 2009 lastensuojelun menot olivat 8,3 miljoonaa ja vuonna 2012 menot ovat kasvaneet nopeasti 11,9 miljoonaan (kustannuskehityksestä, ks. kuvio 3). Lastensuojelun henkilöstöresurssit koostuvat sosiaalityöntekijöistä ja -ohjaajista. Kajaanissa on 10 päätoimista lastensuojelun sosiaalityöntekijää ja 1 sosiaaliohjaaja, lisäksi Kajaanin poliisiasemalla on 1 sosiaaliohjaaja. Paltamossa on 2 lastensuojelun sosiaalityöntekijää, joista toinen vastaa myös Ristijärven lastensuojelusta. Kajaanissa on 2 lastenvalvojaa, jotka vastaavat myös Paltamon ja Ristijärven asukkaiden lastenvalvojan palveluista. Lasten sijoitukseen liittyvät järjestelyt on Kainuussa keskitetty Kajaanissa sijaitsevaan sijaishuoltotoimistoon, jossa on 1 sijaishuollon sosiaalityöntekijä ja 1 sosiaaliohjaaja. Kuhmossa on 2 ja Sotkamossa 3 lastensuojelun sosiaalityöntekijää, joista yksi hoitaa lastenvalvojan tehtävät, lisäksi seudulla on 1 yhteinen lastensuojelun sosiaaliohjaaja. Ylä-Kainuussa on Suomussalmella 2 lastensuojelun sosiaalityöntekijää ja 0,5 lastenvalvojaa, joka hoitaa Ylä- Kainuun lastenvalvonnan. Hyrynsalmella on 1 lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Seudulla on 1 yhteinen lastensuojelun sosiaaliohjaaja. Kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä ei ole kaikkiin kuntiin saatu rekrytoitua ja eläkkeelle siirtymisen myötä kilpailu osaavasta työvoimasta tulee jatkossa kiihtymään. (henkilöstöresursseista, ks. tarkemmin liitteet) Maakunnassa on oma 7-paikkainen Salmilan lastenkoti vuotiaille sijaishuoltopaikkaa tarvitseville nuorille. Salmilan yksikköä ollaan vuoden 2014 aikana laajentamassa toisella 5-paikkaisella asuinyksiköllä sekä kahdella kriisi- ja arviointipaikalla. Samalla sosiaalipäivystys on tarkoitus keskittää kokonaan Salmilaan. Lisäksi tarkoitus on kehittää perhekuntoutusta ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja hoidon työmuotoja. Lastensuojelutarpeen kasvu ja vuoden 2008 alusta voimaan tullut lasten oikeusturvaa, vanhempien vastuuta, lastensuojelun suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta korostava lastensuojelulaki ovat lisänneet lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työtaakkaa. Lakiin sisältyviä määräaikoja (7 vrk, 3 kk) ei kaikilta osin ole kyetty noudattamaan. Valvira seuraa lastensuojelulain mukaisten määräaikojen toteutumista kaksi kertaa vuodessa tehtävällä kyselyllä. 23

24 2.7 Kainuun kuntien ja Kainuun sote kuntayhtymän yhteistyö ja vastuunjako lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa Alla olevassa kuviossa on kuvattu kuntayhtymän ja kuntien tehtäviä ja työnjakoa lasten ja nuorten palveluissa. KUNNAT varhaiskasvatus perusopetus liikunta- ja nuorisotyö raittiustyö kasvun ja oppimisen tukeminen yhteistyössä kotien kanssa pedagoginen arvio ja selvitys lukio- ja ammatillinen koulutus Huoltajien tapaamiset Varhaiskasvatuksen suunnitelma Eriyttäminen Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Varhaiserityiskasvatus ja kiertävät erityislastentarhanopettajat (kelto) Oppimissuunnitelma Erityinen tuki, HOJKS Kuratiiviset palvelut Oppilashuoltoryhmät Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Verkostoituminen ja yhteistyö KAINUUN SOTE oppilas- ja opiskelijahuolto äitiys- ja lastenneuvolat, perhesuunnitteluneuvolat, koulu- Perhekoulut ja opiskeluterveydenhuolto lastensuojelu, perhetyö, lastenvalvojan tehtävät perheneuvola, koulupsykologinen työ Perhekeskusten moniammatillinen palvelu Vastaanotot Kotikäynnit Ryhmätilaisuudet Vanhempainkoulut Perhevalmennus Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun laitoshuolto Erikoissairaanhoidon avohoito Erikoissairaanhoidon osastohoito Lukio KAO opiskelijahuolto äitiyshuolto, lasten somaattinen ja psykiatrinen sairaanhoito lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen, äidin ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, varhainen puuttuminen alkaviin ongelmiin, kehityksen poikkeamiin sekä terveyden ja hyvinvoinnin esteisiin kehityksellisten, rakenteellisten, psyykkisten ja sosiaalisten kasvun ja oppimisen esteiden lääketieteelliset ja psykologiset tutkimukset ja hoidot sekä sosiaaliset selvitykset ja tuet 24

25 KUVIO 2. Lasten ja nuorten palveluiden tehtävien ja työnjako 2.8 Seurakunnat, kolmas sektori ja vapaaehtoinen kansalaistoiminta Kajaanin seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus, palveleva puhelin, kaksi sairaalapappia ja kehitysvammaistyön pappi palvelevat kaikkia kainuulaisia. Kajaanin ja Sotkamon seurakunnan NettiSaapas ja Festivaalisaapas päivystävät maakunnan alueella. Lisäksi tukea ja apua on saatavissa maakunnan eri seurakuntien päivystävien pappien, diakonia-, lapsi-, ja nuorisotyön kautta. Häiriöpalvelumenojen hillitsemisessä ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu. Kolmannen sektorin toimijoiden tehtävä painottuu erityisesti arjen tukeen ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseen. Oikea-aikainen ja -muotoinen arjen tuki toimii ennaltaehkäisevästi niin, että korjaavien palvelujen tarve vähenee. Järjestöillä voi olla nykyistä suurempi rooli ennaltaehkäisevien palveluiden tuottajana ja kehittäjänä. Tavoitteena tulee olla järjestöjen ja kolmannen sektorin pitkäjänteisen ja kattavan yhteistoiminnan kehittäminen ennaltaehkäisevien palvelujen järjestäjänä. Kehittämistyötä tehdään yhdessä julkisen sektorin toimijoiden kanssa niin, että sekä järjestöjen välinen yhteistyö että järjestöjen ja julkisen sektorin vuoropuhelu ja yhteistyö kehittyy. Tarkoituksena on ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen kumppanuusperiaatteella. 2.9 Erityiskysymyksiä Monikulttuurisuuden kehityslinjoja Kainuussa maahanmuuttajien määrä kunnittain vaihtelee suuresti. Maahanmuutto on keskittynyt Kajaaniin, missä asuu 64 % kaikista Kainuun ulkomaalaisista. Pienissä kunnissa maahanmuuttajia on hyvin vähän, joitakin kymmeniä ja tällöin heidän palveluntarpeensa ei korostu. Heille pystytään tarjoamaan tehokkaasti kunnan palveluita samalla tavalla kuin kantaväestölle. (Komulainen & al. 2013) Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tuetaan maahanmuuttajaperheiden kotoutumista moniammatillisesti. Kuntien toimeenpanevat asiakirjat mm. Kainuun kuntien yhteinen kotouttamissuunnitelma, varhaiskasvatussuunnitelma ja perusopetuksen opetussuunnitelma linjaavat kunnissa tarjottavia palveluja. Kotoutuminen uuteen kasvu- ja elinympäristöön ja lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen edellyttävät yhteistyötä eri viranomaistahojen ja monikulttuuristen perheiden välillä. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tuetaan lapsen ja nuoren suomen kielen oppimista. Lisäksi Kajaanin kaupungissa toimii varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen maahanmuuttajatyön koordinaattorit. (Komulainen & al. 2013) Perusopetuksessa ja lukiossa maahanmuuttajataustaisille oppivelvollisuusikäisille oppilaille (suomi toisena kielenä -oppilaat) annettavat tukitoimet koostuvat lähinnä tukiopetuksesta. Lukiossa hyödynnetään myös Isolukioverkoston suomi toisena kielenä -kursseja. Suomussalmella perusopetuksen maahanmuuttajataustaisille oppilaille annetaan suomi toisena kielenä opetusta ja oman äidinkielen opetusta. 25

26 Kajaanin kaupungissa maahanmuuttajaoppilaita on määrällisesti eniten ja kaupungin perusopetuksessa toimii sekä valmistavan opetuksen luokat että tukiluokat. Tarvittaessa opetustoimi voi saada erillisavustusta Opetushallituksesta suomi toisena kielenä -opetukseen ja oman äidinkielen opetukseen. Kajaanissa ennaltaehkäisevää työtä on voitu kehittää opetushallituksen hankerahoituksilla: romanioppilaita tuetaan perusopetuksessa, romanikulttuuria ja romanikielen osaamista ylläpidetään Kielipesätoiminnan avulla ja eri kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen kerhotoiminnassa on luotu toimivia malleja. Eheän kasvatuksellisen jatkumon rakentaminen varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen ja perusopetuksen jälkeiseen opintopolkuun sekä riittävän yhdenvertaisuuden takaaminen näissä nivelvaiheissa lasten ja nuorten välillä vaatii suunnitelmallista yhteistyötä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kotoutumisen alkuvaiheen ohjaukseen ja neuvontaan. Monikulttuurisen perheen haasteita voivat olla mm. huoltajien luku- ja kirjoitustaidottomuus, suomen kielen osaamattomuus, tietämättömyys suomalaisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tavoitteista, periaatteista ja toimintaympäristöistä sekä kyvyttömyys käyttää sähköisiä palveluja. Monikulttuuristen kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja huoltajien osallisuuden lisäämiseen tulee kehittää erilaisia toimintamalleja. Kasvatus- ja opetushenkilöstön monikulttuurisuusosaamista tulee lisätä säännöllisillä koulutuksilla. Uusimpien selvitysten mukaan vieraskielisillä nuorilla on viisinkertainen riski syrjäytyä kantaväestöön verrattuna, kun syrjäytymisen kriteerinä on elämäntilanne, jossa nuori on ilman työtä, opiskelupaikkaa sekä päästötodistusta. Syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti ne maahanmuuttajanuoret, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella. Tuen tarpeiden tunnistaminen ja riittävä tuki riittävän ajoissa ehkäisevät näiden nuorten syrjäytymistä. (ks. Myrskylä 2012.) Viime vuosina lainsäädäntö on joiltain osin täsmentynyt esimerkiksi kansainvälistä suojelua hakevien sekä ihmiskaupan uhrien osalta. Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011, 5) korostaa kiireellisyyttä sekä erityistä huomiota lapsen edun arvioimiseen niissä tilanteissa, kun edellä mainittua lakia sovelletaan lapseen. Lisäksi lain mukaan tilapäistä suojelua saavalle sekä kansainvälistä suojelua hakevalle lapselle ja ihmiskaupan uhrille, joka on lapsi ja jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, annetaan terveydenhuoltopalvelut samoin perustein kuin henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Sosiaalipalveluiden osalta edellä mainituilla asiakasryhmillä on oikeus sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 :ssä tarkoitettuihin sosiaalipalveluihin, jos sosiaalihuollon ammattihenkilö arvioi ne välttämättömiksi sinä aikana, jona henkilö on oikeutettu vastaanottopalveluihin. (746/2011, 25 26) Lainsäädännön lisäksi valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Suomen romanipolitiikan linjauksiksi (STM 2011), johon sisältyy yhteensä 147 toimenpidettä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman näkökulmasta romanipoliittisen ohjelman olennaisimmat painopisteet liittyvät romanilasten ja -nuorten osallistumiseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Lisäksi myös romaniväestön yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy ovat olennaisia kysymyksiä. Kainuun alueella romanipoliittisen ohjelman paikallisesta toimeenpanosta ja seurannasta osaltaan vastaa Kajaanin romanityöryhmä (pj. perusopetuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori Sanna Lanki). 26

27 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA KASVUOLOT Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa varten on koottu tilastotietoa, eri toimijoiden laadullista tietoa ja kokemustietoa. Tilastotietoa on koottu eri aihealueittain ja tietolähteittäin liitteeseen. Tilastotieto on esitetty pääsääntöisesti siten, että tilastoyksikkönä on Kainuun sairaanhoitopiiri, minkä lisäksi kuntakohtainen tieto on joidenkin indikaattorien osalta saatavilla mainitun lähteen/alaviitteen kautta. 3.1 Myönteinen kehityssuunta Kainuulaislapsilla on pääosin turvalliset kasvu- ja kehitysympäristöt. Isien osallisuus neuvolakäynteihin, perhevapaiden käyttö ja perheiden osallistuminen erilaisiin vauvatoiminnan muotoihin on lisääntynyt. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta on kehittynyt niin, että kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden lasten (perinataalikuolleisuus) sekä pienten lasten sairastuvuudessa vanhempien sosiaaliryhmien väliset erot ovat pieniä tai poistuneet lähes kokonaan. Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn perusteella koululaisten terveydessä on tapahtunut myönteisiä muutoksia viime vuosina. 8. ja 9. luokan oppilailla liikunnan harrastaminen on yleistynyt viime vuosina ja humalahakuinen juominen on alentunut. Lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla myönteisiä muutoksia pitkällä aikavälillä on fyysisen uhkan kokemisen väheneminen, liikunnan harrastamisen lisääntyminen, tupakoinnin merkittävä vähentyminen ja humalahakuisen juomisen alentuminen. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osalta kielteisiä kehityssuuntia ovat fyysisen uhkan kokemisen yleistyminen. Lisäksi ylipaino, liikkumattomuus ja humalahakuinen juominen ovat pysyneet edeltävien vuosien tasolla luokkalaisten vanhempien tupakointi on hienoisesti vähentynyt vuodesta 2000 alkaen, kuitenkin edelleen 40 % oppilaista kertoo ainakin toisen vanhemmista tupakoivan. Vanhempien tupakoinnin tiedetään lisäävän nuorten alttiutta aloittaa tupakointi. Oppilaiden viikoittaiset käyttövarat ovat kasvaneet ollen suuremmalla osalla yli 17 /viikko. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on ollut koko maata alhaisempi vuosina ja vuonna 2012 se oli Kainuussa 9,5 % (koko maassa 10,8 %). Paras tilanne oli Sotkamossa (6,0 %) sekä Kuhmossa (8,8 %) ja huonoin Puolangalla (14,6 %) sekä Paltamossa (14,7 %). (THL 2014) Kielteinen kehityssuunta Kainuulaiset lapset sairastavat selvästi enemmän kuin koko maan lapset esimerkiksi vastasyntyneen lapsen elinajanodote on koko maan alhaisin (77,4 vuotta) 8. Erityisesti erot 7 ks. SOTKAnet, (THL). id: ks. THL indikaattori: vastasyntyneen elinajanodote, molemmat sukupuolet (Elinolot ja kuolleisuus - aineisto (EKSY) , Tilastokeskus) 27

28 näkyvät mielenterveyden häiriöissä ja hengityselinsairauksissa. Lisäksi sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa suuremmat kuin koko Suomessa keskimäärin. Huono terveys ja terveyttä vaarantavat elintavat ovat yleisempiä vähemmän koulutettujen kuin korkeammin koulutettujen kainuulaisten joukossa, mikä vaikuttaa samansuuntaisesti myös perheiden lapsiin ja nuoriin. Oman terveyden kokeminen huonoksi, masentuneisuus, tupakointi, alkoholinkäyttö, lihavuus ja liikunnan puute todetaan useimmin vähemmän koulutettujen vanhempien lapsilla ja useammin ammattioppilaitoksen opiskelijoilla kuin lukiolaisilla. Kehys Kainuussa tilanne on vielä Kajaanin seutukuntaa huonompi. Noin neljännes lukiolaisista ja yli 50 % ammattiopiston opiskelijoista liikkuu liian vähän. Nuorten ylipainoisuus on yleistä Kainuussa ja ammattiopistossa yleisempää kuin lukiossa. Koko maahan verrattuna kainuulaiset lapset ovat vuoden 2013 kouluterveyskyselyn perusteella hieman yleisemmin ylipainoisia, tupakoivat päivittäin yleisemmin ja juovat humalahakuisemmin kuin ikätoverit muualla Suomessa. Poikkeuksen tähän muodostavat kuitenkin lukiolaiset. Kainuun kuntien välillä on suuria alueellisia eroja lasten ja nuorten terveydessä erilaisten indikaattorien perusteella. Esimerkiksi tupakointi ja laittomien huumeiden kokeilu on eri kunnissa 8. ja 9. luokan oppilailla yleisempää kuin toisissa ja jopa yleisempää kuin koko maassa. Perheiden kanssa työskentelevät asiantuntijat ovat havainneet puutteita vanhemmuudessa ja arjen jaksamisessa. Perherakenteissa tapahtuu nopeita muutoksia ja lisäksi perheiden moniongelmaisuus ja vanhempien päihteiden käyttö on lisääntynyt. Eroperheissä on havaittu lievästi kasvanut alkoholin käytön riski. Vanhemmuuden puutteet näkyvät osittain lasten erityisen tuen tarpeen lisääntymisenä, yksinolona ja kontrolloimattomana netin käyttönä. Peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisista 37 % kertoo, etteivät vanhemmat aina tiedä missä he viikonloppuiltojaan viettävät (Kouluterveyskysely 2009). Kainuussa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten osuus on samansuuruinen kuin koko maassa. Viimeisimpien tilastojen mukaan (2012) Kainuussa (shp) avohuollon tukitoimien piirissä oli 6,7 % vuotiaiden ikäluokasta, vastaava luku koko maassa oli 6,8 %. Avohuollon tukitoimien piirissä olleiden lasten määrää on viime vuosina alentanut muun muassa panostus perhetyöhön ja lapsiperheiden kotipalveluun, joka on hieman yleisempää Kainuussa (1,5 % lapsiperheistä) kuin koko maassa (1,6 %). Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on Kainuussa vuosi vuodelta kasvanut ja suuntaus on ollut samanlainen koko maassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja on koko maassa 1,3 % vuotiaista, Kainuussa vastaava luku on 1,5 %. Nuorisotyöttömyys koskettaa Kainuun kuntia koko maata yleisemmin. Kun koko maan nuorisotyöttömyysaste oli 12,4 % vuonna 2012, Kainuun alueella se vaihteli 6,1 19,9 % välillä. Nuorisotyöttömyys on korkea erityisesti Kuhmossa (19,9 %), Kajaanissa (18,4 %) ja Suomussalmella (15,4 %). (THL 2014) 9 9 ks. SOTKAnet (THL), id

29 3.3 Perusopetuksen kehityslinjoja Perusopetuslain voimaan tulleet muutokset ja niiden mukanaan tuomat uudistukset oppimisen ja koulunkäynnin tuessa ovat olleet käytössä nyt jonkun aikaa. Perusopetuksessa seurataan vuosittain tilastollisesti osa-aikaisen erityisopetuksen, tehostetun ja erityisen tuen kehityksen suuntaa. Kokonaisuutena erityistä tukea saavien ja yli 50 % ajasta erityisluokkaopetusta saavien määrä on vähentynyt ja tehostettua tukea saavien määrä on nousussa. Osa-aikaisessa erityisopetuksen osalta Kajaanin tilanne (21,5 %, 2013) noudattelee valtakunnallisen kehityksen (21,5 %, 2012) linjaa. Tehostetun tuen antamisessa Kajaani on ollut valtakunnan tasoa muutaman prosenttiyksikön alempana 2011 ja 2012, mutta suunta on nouseva (4,4 %, 2013). Kolmiportaisen tuen myötä erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on laskussa ja tämä on suuntaus myös Kajaanissa, jossa kehitys on ollut 7,2 %:sta (2010) 5,8 %:iin (2013). Erityistä tukea saavien osuus Kajaanissa on ollut useita vuosia muutaman prosenttiyksikön valtakunnan tasoa alempana. Kokonaisuutena tehostetussa ja erityisessä tuessa on valtakunnallisesti ollut 12,7 % oppilaista (2012), kun luvut Kajaanissa ovat 10,1 % (2012) ja 10,2 % (2013). Oppilashuollon toimivuutta (ei terveydenhuolto) perusopetuksessa arvioitiin 2013 syksyllä oppilashuoltoryhmille suunnatussa kyselyssä. Kysely sisälsi väittämiä, joihin annettujen vastausten perusteella saatiin näkyviin oppilashuollossa hyvin toimivat asiat, mutta myös sen kehittämiskohteet. Kyselyn mukaan oppilashuollon perusasiat ovat kunnossa: oppilaiden hyvinvointia seurataan, ongelmiin puututaan ja asiat otetaan puheeksi, vanhempia tavataan, oppilashuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja osa-aikainen erityisopetus on monipuolista. Kehittämiskohteiksi nousivat toimintamallit ja yhteistyö, informaatio ja sen hallinta sekä resurssit ja ajankäyttö. Toimintamallien ja yhteistyön osalta haasteena ovat koulun käytäntöjen ja oppilashuoltotyön sisäinen kehittäminen, mutta myös koulujen välisen yhteistyön ja verkostojen toiminnan kehittäminen sekä toimintamallien yhtenäistäminen. Tavoitteena on, että Wilman käyttöä oppilashuoltoyössä tullaan lisäämään ja myös tuen porrastuksessa siirrytään sähköiseen asiointiin opetussuunnitelmauudistuksen (2016) yhteydessä. Yhteistä, eri osapuolia palvelevaa oppilashuollon informaatiopohjaa on kehitettävä (oppilashuollon palveluvalikko). Oppilashuoltotyöhön lisääntyminen edellyttää linjauksia ajankäytön ja resurssien suhteen. Kouluterveyskyselyn (2013) tulosten ja niiden vertailun aiempien vuosien (2005, 2007, 2009 ja 2011) tuloksiin perusteella voidaan todeta seuraavaa: Koulun fyysiset työolot ja koulujen työilmapiiri koetaan puutteelliseksi. Oppilailla on niskaja hartiakipuja. Terveystottumuksissa on myös puutteita, lähes puolet jättää hampaansa harjaamatta kaksi kertaa päivässä ja unen määrä jää kolmanneksella oppilaista alle kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa. Liikunnan määrä on kuitenkin jonkin verran lisääntynyt. Oppilashuollossa puutteita on koululääkärin vastaanotolle pääsemisessä, Kajaanissahan ei varsinaista koululääkäriä ole. Koulupsykologien tehtävistä on täytetty kaksi, yksi virka on täyttämättä. Huomattava on, että negatiivisia tuloksia kouluterveyskyselyssä kertyy erityisesti tytöille. Peruskoulujen oppilaista liian moni on kokenut seksuaalista väkivaltaa. 29

30 Hyvä asia on, että monet tuloksista ovat vuosien aikana parantuneet; aamupalan ja koululounaan nauttii yhä useampi oppilas. Myös terveyskäyttäytyminen parani, hampaiden harjaaminen ja liikunta lisääntyivät, koulutyön määrä ja opiskeluun liittyvät vaikeudet vähenivät. Lisäksi oppilaat kokivat tulevansa paremmin kuulluiksi kouluissa ja samoin keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähenivät. Jatkossa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota koulujen fyysisten työolojen ja ergonomian parantamiseen. Oppilashuollon toimivuutta ja saatavuutta pitäisi parantaa. Oppilaiden osallisuuden kokemista koulutyöhön on parannettava ja monipuolistettava. Muutamia poimintoja 2013 kouluterveyskyselyn tuloksista: Elinolot 55 %, perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla 14 %, tytöistä kokenut seksuaalista väkivaltaa Kuvastaako elinoloja vai kouluoloja? Kouluolot 61 %, koulun fyysisissä työoloissa puutteita 31 %, koulun työilmapiirissä ongelmia, pahentunut 45 %, ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin, tilanne kuitenkin parantunut Koettu terveys > 40 % tytöistä vastaa, että niska- ja hartiakivut sekä päänsärky lisääntyneet Koulu-uupumus lisääntyy Terveystottumukset 45 % harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä 36 % tytöistä nukkuu arkisin alle 8 tuntia vuorokaudessa hengästyttävän liikunnan määrä lisääntynyt jonkin verran Kokemus oppilashuollosta 65 % tytöistä ja 53 % pojista sitä mieltä, että on vaikeaa päästä koululääkärin vastaanotolle, varsinaista koululääkäriähän ei Kajaanissa ole 58 % tytöistä ja 54 % pojista sitä mieltä, että on vaikeaa päästä koulupsykologin vastaanotolle, koulupsykologin viroista 2/3 täytetty 28 % tytöistä hakenut apua masennukseen ammattiauttajilta Perusopetuksen terveydenedistämisaktiivisuudesta on tällä hetkellä saatavilla kunta- ja koulukohtaisia vertailutietoja, joiden perusteella on mahdollista kehittää terveydenedistämiseen liittyviä osa-alueita (sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus, muut ydintoiminnat). Esimerkiksi vuoden 2013 peruskouluja koskevan kyselyn perusteella terveydenedistämisaktiivisuus oli Kainuussa (shp) koko maan tasoa (65). Kuntien ja yksittäisten koulujen välillä oli suuria eroja: esim. Paltamo oli vähiten aktiivinen (56) ja Ristijärvi aktiivisin (78). Pistemäärä kuvaa prosenttiosuutta maksimipisteistä. Paltamon heikkouksia olivat esimerkiksi osallisuus ja muut ydintoiminnat, Ristijärven vahvuuksia taas sitoutuminen ja yhteiset käytännöt. Muiden kuntien osalta tieto on saatavilla THL:n Internet-sivuilla (ks. THL 2014). 30

31 4 ARVIOT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN TOIMI- VUUDESTA 4.1 Hyvin toimivat palvelut Perhekeskukset Kainuuseen -hankkeen aikana ( ) kehitettiin kuntien ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lapsiperhetoimijoiden sekä seurakuntien ja perhejärjestöjen välistä yhteistyötä. Lisäksi perustettiin perhekeskuksia ja - asemia Kainuuseen, joiden tiimijohtajat koordinoivat omalla alueellaan lasten ja nuorten kanssa toimivien verkostojen yhteistyötä, mikä näkyy yleensä perheisiin suunnatun työn lisääntymisenä ja monipuolistumisena. Yksi toimintamuoto on vanhempainkoulu/-ryhmätoiminta, jonka tavoitteena on tukea parisuhdetta ja vanhemmuutta vertaistoiminnan avulla. Toiminta on aloitettu pienimpien lasten ikäryhmästä perhevalmennusohjelmalla, johon sisältyy 11 vanhemmuutta vahvistavaa ja (syntyvän) lapsen hyvinvointia lisäävää tapaamista raskausajan ja lapsen 1-vuotispäivän välillä. Sekä neuvolan että kouluterveydenhuollon ohjeistukset on yhtenäistetty Kainuun alueella valtakunnallisten ohjeistusten mukaisiksi. Varhaisen tuen perhetyöllä, joka käynnistettiin v. 2008, pystyttiin vaikuttamaan lastensuojelun sijoitusten määrän kasvua hillitsevästi. Vuonna 2009 käynnistettiin lapsiperheiden kotipalvelu. Tuoreen THL:n sähköisen neuvolakyselyn (2012) perusteella kainuulaiset neuvoloiden asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä lääkärin palveluihin neuvolan vastaanotoilla. Asiakkaiden mukaan lähes kaikki neuvoloiden lääkäripalveluja koskevat väittämät olivat koko maata myönteisempiä. Asiakkaiden tyytyväisyys korostui erityisesti lääkäripalveluiden osalta riittävän pitkässä vastaanottoajassa, lääkärin ammattitaidossa sekä tyytyväisyydessä lääkäriltä saatuun hoitoon. Asiakkaat olivat myös tyytyväisiä terveydenhoitajan vastaanottoihin ja erot koko maahan nähden olivat hyvin pieniä. Myönteisinä seikkoina asiakaskyselystä voidaan nostaa terveydenhoitajien vastaanottojen näkökulmasta se, että kainuulaiset asiakkaat kokivat vastaanottoajan pituuden myös terveydenhoitajien vastaanotoilla riittäväksi ja asiakasta kohtaan osoitettu arvostus oli myös korkealla tasolla. Lasten ja vanhempien varhaista vuorovaikutusta tukevat työmallit ovat kehittyneet ja niitä on otettu käyttöön Kainuussa. Perhetyöntekijät tukevat vanhemmuutta yhteistyössä neuvolan ja päivähoidon kanssa. Pienten lasten perheille on tarjolla erilaisia toimintamuotoja kuten vauvauintia, perhekahviloita ja perhekouluja. Päivähoidon ja neuvolan, perheneuvolan sekä erikoissairaanhoidon yhteistyö toimii osassa Kainuun kunnista hyvin ja kaikissa kunnissa toimintamalleja on selkiytetty. Yhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja ovat joissakin kunnissa laajempia perhepalveluverkostoja, joissa myös perusopetus on mukana. Kasvatuskumppanuus ja yhteistyö vanhempien kanssa ovat sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa lisääntyneet. Vanhempien kanssa yhdessä laadittava varhaiskasvatuksen suunnitelma toimii osallisuuden ja varhaisen puuttumisen välineenä. Samalla tavoin toimivat myös perusopetuksessa vähintään kerran lukuvuodessa tapahtuvat huoltajien tapaamiset ja oppilaskohtaiset suunnitelmat kuten oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. 31

32 Kainuulaiset vanhemmat arvioivat päivähoitoa kiitettäväksi tai hyväksi kuntien järjestämissä asiakastyytyväisyyskyselyissä. Kaikissa kyselyissä oltiin eniten tyytyväisiä päivähoidon henkilöstön toimintaan ja vuorovaikutukseen lasten kanssa. Vähiten tyytyväisiä oltiin vanhempien mahdollisuuksiin vaikuttaa ja osallistua päivähoidon toimintaan. Myös neuvolan ja kouluterveydenhuollon, perheneuvolan ja lasten erikoissairaanhoidon palvelut on arvioitu erinomaisiksi/hyviksi v suoritetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Perusopetuksessa 1 2 -luokkien ja erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta on järjestetty kunnissa ja vakiinnutettu osaksi koulupäivää. Maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoito ja opetus on järjestetty ja yhteistyö maahanmuuttajapalveluiden kanssa on säännöllistä sekä päivähoidossa että koulujen oppilashuollossa. Maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoito- ja opetusjärjestelyjä varten on Kajaanissa omat koordinaattorit. Kaikissa kouluissa toimivat moniammatilliset oppilashuoltoryhmät ja oppilashuoltotyö on kehittynyt. Kouluissa seurataan koulukiusaamisen yleisyyttä ja kiusaamisen jatkumista selvittelyn jälkeen ja lähes kaikilla kouluilla on yhteisesti sovitut käytännöt kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamistapauksiin puuttumiseksi. Vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä perusopetukseen ja koulujen oppilashuoltopalveluihin, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen, joskin kiusaaminen ja kouluterveydenhuollon vähäisyys huolestuttaa osaa heistä. Tämä on tullut esille yksittäisissä sanallisissa palautteissa. Kouluterveydenhuollossa on terveydenhoitajia lähes valtakunnallisten suositusten mukaisesti 4.2 Palvelujen kehittämistarpeet Kainuussa on kuntia, joista puuttuvat lasten terapiapalvelut ja/tai erityislastentarhanopettajan palvelut. Kajaanissa päivähoitoryhmät ovat isoja ja tilat osittain ahtaita. Päivähoidossa toivotaan enemmän yhteistyötä lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon kanssa ja enemmän perheneuvolan palveluja. Perhepalveluissa taas odotetaan varhaiskasvatukselta ja peruskouluilta aktiivista osallistumista perhekoulujen ja vanhempainkoulujen järjestämiseen. Kiusaaminen ei tule esille kyselyissä kovin suurena ongelmana, mutta jokainen tapaus edellyttää puuttumista. Kouluissa tarvitaan selkeitä malleja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Kouluihin on luotava toimintakulttuuri, joka antaa selkeän viestin siitä, että kiusaamista ei sallita missään muodossa eikä missään määrin. Suomussalmella kaikki koulut toteuttavat KiVa-kouluohjelmaa 10, jolla on saatu hyviä tuloksia kiusaamisen ehkäisemisessä ja tapausten selvittämisessä. Myös VERSO menetelmä, jossa oppilaat on koulutettu selvittämään koulussa esiintyviä oppilaiden välisiä konflikteja on todettu toimivaksi malliksi. Oppilas- ja opiskelijahuollossa on myös järjestettävä varhaisemmin ja tehostetummin tukea opiskeluun ja psykososiaalisiin ongelmiin, koska yläluokilla ja toisella asteella oppilaat ja opiskelijat kokevat vaikeuksia opiskelussa ja heillä on myös viikoittain erilaisia oireita. 10 KiVa Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, jonka käyttäjiksi on Suomessa rekisteröitynyt noin 2500 koulua (90 % Suomen perusopetuksesta vastaavista kouluista). Lisätietoa, ks. 32

33 Koulujen oppilashuollon, perheneuvolan/erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun vastuut, yhteistyökäytännöt, hoitoon ohjaus ja hoidon porrastus eivät ole kaikille osapuolille selviä. Samoin ammattioppilaitoksessa toimiva opiskeluterveydenhuollon verkosto ei ole täysin selkiytynyt palvelujen käyttäjille. Oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöresursseissa on vajausta oppilasmääräisiin suosituksiin nähden. Kouluterveydenhoitajien resurssit eivät riitä tasaisesti kaikille kouluille, vaikka ne täyttäisivätkin suositukset (ks. tarkemmin liite 2 ja liite 4). Niinpä kouluissa, joissa oppilasmäärät ovat pieniä, terveydenhoitajan palveluita on saatavilla vain harvakseltaan. Koululääkäripalvelut ovat puutteelliset. Vielä suurempi puute on opiskeluterveydenhuollossa, jossa on vajausta terveydenhoitajista ja lääkäripalveluista. Oppilashuollon ja nuorten perustason mielenterveyspalvelujen vahvistamiseksi Kainuun alueella työskentelee kolme psykiatrista sairaanhoitajaa (ns. miekkarit) kouluterveydenhuollon yhteydessä. Lisäksi alueella työskentelee viisi koulupsykologia ja kaksi nuorisopsykologia (tilanne 1/2014). Henkilöstöresurssit suhteessa suosituksiin on kuvattu tarkemmin kuntakohtaisesti (pl. Puolanka) liitteessä. Kehitettävää on myös yhteistyön lisäämisessä etsivän nuorisotyön kanssa ja entistä parempi tiedonsiirto etsivälle nuorisotyölle niistä nuorista, jotka jäävät peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa sekä niistä nuoret, jotka ovat keskeyttämässä tai keskeyttäneet ammatillisen koulutuksen. Nuorisolain uudistus (v. 2010) mahdollistaa aikaisempaa laajemman tietojen / lause loppuu kesken, pitäisikö olla "vaihdon"? Kainuu on jo tällä hetkellä monikulttuurinen maakunta. Venäläistaustaiset perheet ovat suurin yksittäinen vähemmistöryhmä Kainuussa. Lisäksi on eri maista tulleita kiintiöpakolaisia ja globalisoitumisen myötä muita monikulttuurisia pariskuntia ja perheitä, jotka tarvitsevat ja käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Niinpä on tärkeää selvittää monikulttuuristen ja maahanmuuttajaperheiden palvelutarpeita ja kehittää palvelutarjontaa tarpeita vastaavaksi. Parisuhdekriiseissä ja eroperheissä puolisoiden, vanhempien ja lasten auttamiseksi tarvitaan tähänastista tiiviimpää, tehokkaampaa yhteistyötä perustason lapsiperhepalvelujen toimijoiden (ja oikeuslaitoksen/käräjäoikeuden) kesken. Puolisoiden auttaminen erotyöskentelyssä ja vanhemmuuden tukeminen vanhempien erovaiheessa ja eron jälkeen on vaikuttavaa myös lasten hyvinvoinnin edistämisessä ja turvaamisessa (vanhempien erotessa). Myönteistä on kuitenkin se, että yleisellä tasolla Kainuussa on monin tavoin jo onnistuttu toteuttamaan erilaisiin asiantuntija-arvioihin perustuvia suosituksia, joilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan edistää (ks. Ristolainen ym. 2013). 4.3 Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lastensuojelun palveluiden kysyntää ja tarjontaa tarkasteltaessa tulee huomiota kiinnittää myös lastensuojelun palveluiden kustannusten kehittymiseen. Asiakasmäärien kasvun lisäksi on tärkeää huomioida palvelurakenteen vaikutus kustannuksiin (esim. sijaishuollon hoitomuodot) sekä palvelurakenteen painopisteen muuttaminen. Kuten edellä jo kerrottiin Kainuun nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotantomalli mahdollistaa kustannuskehityksen seuraamisen ja hahmottamisen yleisellä tasolla pelkkien asiakasmäärien 33

34 lisäksi. Toisaalta on huomattava, että lasten ja perheiden palveluihin tehdyt investoinnit näkyvät vasta pitkällä aikavälillä, mikä vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua. Tutkimukseen ja asiantuntija-arvioihin perustuvina suosituksina (Ristolainen ym. 2013, 55 56) on korostettu esimerkiksi pätevän henkilöstön riittävyyden varmistamista (neuvolapalvelut, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus). Lisäksi monialaisen perhekeskusmallin vakiinnuttaminen ja perhekohtaisen kotikäynteihin perustuvan työn lisäämisellä on tukea kyetty suuntaamaan aikaisempaa paremmin. Lapsiperheiden kotipalveluiden lisääminen ja lastensuojelun avohuollon resurssien lisäämisellä on Suomessa pyritty hillitsemään kodin ulkopuolelle johtaneita sijoituksia lastensuojelussa. Lasten ja perheiden asemaan vaikuttavat myös esimerkiksi monet julkisista palveluista perittävät asiakasmaksut, joita kehittämällä voidaan pyrkiä kohti terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa. Ammattilaisten ja työntekijöiden osalta olennaista on yhteistyön ja -toiminnan lisääminen erilaisissa nivelvaiheissa ja tiedon siirtämisen varmistaminen tarvittaessa. (ks. Ristolainen ym. 2013) Yksittäisen asiakkaan/perheen näkökulmasta lastensuojelun tai häiriöpalveluiden kustannukset kehittyvät erilaisista palvelujärjestelmän vaihtoehdoista ja palvelupoluista. Esimerkiksi erilaiset palveluvalinnat (nivelvaiheet) määrittävät kustannuksia. Lastensuojelujärjestelmään liittyviä palveluvalintoja ja kustannusten kertymistä on kuvattu tutkimukseen perustuvien havainnollistavien esimerkkien kautta (ks. Heinonen ym. 2012). Oikea aikaisella ja riittävällä avulla on mahdollista vähentää huostaanottoja ja kodin ulkopuolelle tapahtuvia sijoituksia. Ongelmallista on se, että painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään työhön ja ehkäisevään lastensuojeluun vaatii lisäinvestointeja, joiden tuloksellisuutta voidaan arvioida vasta muutamien vuosien aikavälillä. Koska tulokset eivät näy välittömästi, eikä resurssien lisääminen poista korjaavan lastensuojelun tarvetta, vaatii muutokset ennen kaikkea rohkeutta. (ks. Heinonen ym. 2012) Ehkäisevän työn palvelukustannukset ovat hyvin alhaisia, kun niitä verrataan kustannuksiin joita syntyy esimerkiksi lapsen sijoittamisessa kodin ulkopuolelle. Esimerkiksi euroa on pieni raha, kun tarkastellaan kodin ulkopuolella johtavia palvelupolkuja. Toisin päin ajateltuna yhden vuoden sijoitukseen käytettävillä kustannuksilla olisi periaatteessa mahdollista hankkia esimerkiksi yli seitsemän vuoden ajaksi intensiivistä perhetyötä. (Heinonen ym. 2012, 34) Kainuun alueella ei ole tällä hetkellä sellaista rahoitusmekanismia, jolla korjaavista palveluista säästyneitä kustannuksia ohjattaisiin esimerkiksi universaaleihin palveluihin. Ymmärrys lastensuojelun kustannusten kehittymisestä ja lasten suojelun palvelukokonaisuudesta voi kuitenkin helpottaa resurssien tarkastelua ja suuntaamista. 34

35 5 PAINOPISTEALUEET VUOSILLE Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa toimenpiteet vuosina kohdistuvat seuraaviin asioihin: 1. lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2. tuen porrastus, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallisuuden edistäminen 3. vanhemmuuden tukeminen 4. lastensuojelun kehittäminen. TAULUKKO 1. Suunnitelman kehittämiskohteet ja painopisteet Kehittämiskohde Tavoite Konkreettiset menetelmät 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1. Lasten ja nuorten terveystottumukset paranevat, sairastavuus, erityisesti mielenterveyden ongelmat vähenevät 1.1 Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen sekä asetuksen mukaisten palveluiden seuranta (mm. henkilöstömitoituksen huomioiminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa) 1.2 Yhteistyökäytäntöjen ja toimintamallien tarkistaminen varhaiskasvatuksen, päivähoidon, lasten- ja perheneuvolan, lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon kesken (mm. toimiva lapsi & perhetyömenetelmät ja koulutukset, hoidonporrastus, terveydenedistämisaktiivisuus kuntien ja koulujen välillä) 1.3 Nuorisotakuun paikallinen toteuttaminen -> voimassaolevan lainsäädännön mukaisten palvelujen tehostaminen ja yhteistyön kehittäminen (mm. etsivä nuorisotyö) 1.4 Monikulttuuristen ja maahanmuuttajaperheiden palvelutarve selvitetään ja palveluja kehitetään vastaamaan ko. perheiden palvelutarpeita. Huomio myös romanilapsiin. 1.5 Ennaltaehkäisevien palvelujen tarjoaminen ja kehittäminen yhdessä järjestöjen 35 Mittarit ja seuranta 1. Terveystottumukset ja terveys (THL:n kouluterveyskysely ja Kelaston sairastavuustilasto), terveydenedistämisaktiivisuus (TEAviisari) sekä hoitotakuun seuranta 1.2 Pysyvät yhteistyörakenteet; esim. perhekeskuspäivä 11.4., maakunnallinen mielenterveyspäivä ; seuranta ja neuvottelupäivä kesäkuussa (seminaari). 1.3 Aktiivitoimenpiteiden ulkopuolella olevien ns. joutilaiden nuorten määrä vähenee. 1.4 Kotouttamisohjelman paikallinen seurantaraati 1.5 Seuranta osana lasten ja nuorten hyvin- vointisuunnitel- Vastuutaho ja aikataulu 1.1 Perhepalvelut/ lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut (v ) 1.2 Kainuun sote ja kunnat. Perhepalvelut järjestävät yhdessä sivistystoimien kanssa osin myös esim. hyvinvointi hakusessa hanke. 1.3 Perhepalvelut/aikuissosiaalip alvelut; etsivä nuorisotyö; nuorten työpajatoiminta; kuntoutuspalvelut 1.4 Kotouttamisohjelman seurantatyöryhmä. 1.5 Kunnat ja Kainuun soten vuosittaiset jär-

36 kanssa osana palvelujärjestelmää. Kehittämiskohde Tavoite Konkreettiset menetelmät 2. Tuen porrastus, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallisuuden edistäminen 2.1 Tuen porrastuksen toimintajärjestelmää kehitetään. 2.1 Tuen porrastuksen toimintajärjestelmää kehitetään yhtenäisemmäksi: tehostetun tuen toimintamallien kokoaminen, kehittäminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen sekä tuen tarpeen arvioinnin ja tiedonsiirron kehittäminen nivelvaiheissa. man seurantaa Mittarit ja seuranta 2.1 Koonti ja kehitetty toimintamalli ovat valmiita ja käytettävissä viimeistään jestöavustukset. Vastuutaho ja aikataulu 2.1Toteutusvastu u Kainuun erityisvarhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen henkilöstöllä Sähköistä asiointia kehitetään yhtenäisten järjestelmien suuntaan ja otetaan käyttöön eri toimijoita palveleva sähköinen informaatiokanava. 2.2 Sähköisen järjestelmän käyttöönotto tuen porrastuksessa ja oppilashuollonrekisterissä sekä Kainuun yhteisen oppilashuollon palveluvalikon kehittäminen. 2.2 Käyttöönotto mennessä. 2.2 Toteutus yhteistyössä eri toimialojen kesken Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut järjestetään koko Kainuun alueella esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa. 2.3 Rekrytointi, henkilöstön mitoitus ja vastuualueiden määrittäminen. 2.3 Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteutumisen seuranta Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmässä 2.3 Kainuun soten perhepalvelut ja kuntien sivistyspalvelut ( ) 2.4 Hoitotakuu toteutuu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 2.4. Rekrytointi, henkilöstön mitoitus ja vastuualueiden määrittäminen. 2.4 Hoitotakuun seuranta vuosittain osana perhepalveluiden BSC:tä 2.4 Kainuun sote / perhepalvelut 36

37 Kehittämiskohde Tavoite Konkreettiset menetelmät 3. Vanhemmuuden tukeminen 3. Vanhemmuuden varhainen tukeminen (turvallinen kiintymyssuhde) 3.1 Pikkulasten ja heidän vanhempiensa varhaisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. Vauvaperhetyön osaamisen parantaminen 3.2 Perhekeskusten matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen yhteistyössä järjestöjen kanssa (vertaistoiminta ja arjen tuen palvelut) 3.3 Perustetaan eroryhmiä sekä mies-/isäryhmiä koko Kainuun alueelle. Järjestöjen tarjoamat palvelut perheille, koulutukset, vanhempainillat ja tapahtumat (esimerkiksi itse- ja ryhmäapu sekä vertaistuki). 3.4 Vanhempien päihteiden käytön tunnistaminen (esim. mini-interventio) 3.5 Lapsiperheiden kotipalvelun laajentaminen ja MLL:n perhekummi- ja lastenhoitotoiminta osana perheille tarjottavaa tukea. Kehittämiskohde Tavoite Konkreettiset menetelmät 4. Lastensuojelun kehittäminen 4.1 Lastensuojelun tarve vähenee 4.2 Lastensuojelun laatu paranee (auditoinnit) 4.3 Perhehoidon osuus sijoituksissa lisääntyy 4.4 Sosiaalityön henkilörakennetta uudistetaan tarvetta vas- 4.1 Ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja varhaisen tuen työmenetelmien kehittäminen 4.2 Lastensuojelutarpeen arvioinnin parantaminen 4.3 Perhehoidon lisääminen ja vahvistaminen sijoituksissa (PRIDE-valmennus) 4.4 Salmilan laajentaminen (v. 2014) ja mahdollinen organisaatiouudistus perhepalveluissa (aikuissosiaalipalvelut ja lapsiperheiden sosiaali- Mittarit ja seuranta 3.1 Aihealueen koulutukset. LA- TE -tutkimuksen indikaattorit (THL) 3.2 Sovitut yhteistyökokoukset ja yhteistoiminta 3.2 Vertaisryhmien määrä ja avointen vertaisryhmien kävijämäärät. Vanhempain koulujen määrä. 3.4 Kouluterveyskysely, LA- TE-kysely (THL); Kainuun soten tilastotieto aiheesta 3.5 Kotipalvelun ja MLL:n palveluiden piirissä olevat perheet Mittarit ja seuranta 4.1 < lastensuojeluilmoitukset, lastensuojelutarpeen selvitykset 4.2 Lasten Kaste hanke (2/2014 2/2016) 4.3 Perhehoidon suhteellinen osuus kasvaa hoitopäivissä (> 60 %) 4.4 Toteutumisen seuranta Vastuutaho ja aikataulu 3.1 Kainuun sote (ks. kohta 1.2 edellä) 3.2 Perhekeskusvastaavat 3.3 Perhekeskusvastaavat yhdessä järjestöjen kanssa 3.4 Kainuun sote: lapsiperheiden terveydenhuolto ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut yhdessä kuntien kanssa 3.5 Kainuun soten perhetyö, MLL Kainuun piiri Vastuutaho ja aikataulu 4.1 Perhekeskukset ja vastuualuepäällikkö 4.2 Perhepalveluiden vastuualuepäällikkö, hanke v Perhepalveluiden sijaishuoltovastaavat viranhaltijat 4.4 Salmilan henkilöstö ja vastuualuepäälli- 37

38 taavaksi palvelut) köt perhepalveluissa 6 SUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ, SEURANTA JA ARVIOINTI Lastensuojelulain (417/2007, 12) mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma otettava huomioon kuntalain (365/1995, 65) mukaista talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Käytännössä tämä tapahtuu helpoiten siten, että suunnitelmaan laatimiseen osallistuneet julkiset tahot huomioivat suunnitelman tavoitteet ja seurattavat asiat talousarvion laatimisen yhteydessä osana kunnan/kuntayhtymän muuta taloussuunnittelua. Kainuun kuntien sivistys- ja koulutoimen johtajat ovat sopineet, että oppilashuollon ohjausryhmät muodostetaan kunnittain. Näin ollen myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seuranta on tarkoituksenmukaista toteuttaa kuntakohtaisesti esimerkiksi osana oppilashuollon kuntakohtaisia ohjausryhmiä. Ohjausryhmät raportoivat suunnitelman toteutumisesta kuntien ja kuntayhtymän valtuustoille ja valmistelevat tarvittavat parantamisehdotukset kokoamansa arviointitiedon pohjalta. Kuntakohtainen työryhmä voi olla osa muita kunnan yhteistyöelimiä (mm. nuorisolain mukainen seurantatyöryhmä, kunnan hyvinvointikertomus). Tässä suunnitelmassa on myös huomioitu uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain suunnitelamalle asettamat tehtävät (luku 2.3). Seuranta-, arviointi- ja kehittämisvastuu on joiltakin osin kirjattu lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän vuosittaiseksi tehtäväksi, koska on tarkoituksenmukaista tarkastella koko Kainuun tilannetta ja tehdä esityksiä ja päätöksiä keskitetysti. Suunnitelmaa ja sen sisältämiä hyvinvointi-indikaattoreita on mahdollista hyödyntää myös muiden lakisääteisten suunnitelmien laadinnassa ja seurannassa (esim. hyvinvointikertomus, neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma, opetuksen järjestäjän laatimat opetussuunnitelmat). Eri suunnitelmien yhteisvalmistelu takaa sen, että kunnan ja alueiden eri palvelut täydentävät ja tukevat toisiaan sekä muodostavat asiakkaan ja kuntalaisen näkökulmasta mielekkään kokonaisuuden. 38

39 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Hakulinen-Viitanen Tuovi, Hietanen-Peltola Marke, Hastrup Arja, Wallin Mervi & Pelkonen Marjaana Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Helsinki: THL. Hannu-Jama, Marjo Vanhemmuuden tukeminen ehkäisevän työn osana. Nopus, Kajaani, Heikkilä, Matti, Välimäki, Anna-Leena & Ihalainen, Sirkka-Liisa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Helsinki: Stakes. Heinonen, Hanna, Väisänen, Antti, Hipp, Tiia Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. Kaikkonen, R., Kostiainen, E., Linnamäki, E., Martelin, T., Prättälä, R. & Koskinen, S. (toim.) Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa. Helsinki: KTL. Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kajaani: Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Komulainen, A., Lanki S. ja Neitola E Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma Kuntaliitto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa. Opas lakisääteisen suunnitelman laadintaan. Helsinki: Kuntaliitto. Kuntaliitto Lapsitiedon mittaristo työväline kunnille. LapsiARVI. Kuntaliitto. Myrskylä, Pekka Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No Elinkeinoelämän Valtuuskunta. Neitola, Ellinoora ja Salonen, Anita (2012) Kainuun maahanmuuttotyön linjaukset Kansainvälinen työvoima -projekti (ESR). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisu. Raportteja 82/2012. Opetushallitus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kohti varhaiskasvatuslakia. Perälä M-L, Halme, N. & Nykänen, S Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen. Helsinki: terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ristolainen, Heidi, Varjonen, Sampo & Vuori Jukka Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus. Valtioneuvoston kanslia. 39

40 Stakes Nuorten hyvinvointi Kainuussa STM Valtioneuvoston periaatepäätös romanipolitiikan linjauksiksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. STM Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. STM Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014: pdf THL Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. THL Terveytemme.fi. Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin. THL TEAviisari. 40

41 LIITTEET KUVIO 3. Häiriöpalvelumenojen kehitys Kainuussa vuosina KUVIO 4. Lastensuojeluilmoitukset Kainuun soten jäsenkunnissa Kainuussa v (toimintatilasto) 11 Lähde: Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun soten tilinpäätöstiedot. Huom. vuoden 2013 tiedoista puuttuvat Puolangan tiedot, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia. 41

42 KUVIO 5. Lastensuojelun avohuollon piirissä, % vastaavanikäisestä väestöstä kunnittain Kainuussa ja koko maa v (THL) 12 KUVIO 6. Vuoden aikana alkaneet ja päättyneet lastensuojelun avohuollon asiakkuudet Kainuun sotessa (toimintatilasto) 12 Kuntakohtainen ja tieto saatavilla, ks. THL/SOTKAnet (2014). 42

43 KUVIO 7. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Kainuun Sotessa (pl. Puolanka v alkaen) v (toimintatilasto) KUVIO 8. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä v Kainuun kunnat ja koko maa (THL) Huom. tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkaista kunnittain. 43

44 KUVIO 9. Lastensuojelun hoitopäivät toimintamuodoittain, kunnan kustantamat palvelut (toimintatilasto, ei sis. Puolanka v alkaen) KUVIO 10. Lastensuojelun hoitopäivät toimintamuodoittain, suhteelliset osuudet (THL) 44

45 KUVIO 11. Lapsen vammaistukea saaneet Kainuussa (shp) v (Kelasto) 14 KUVIO 12. Lapsen vammaistukea saaneet sairauspääryhmittäin Kainuussa v (Kelasto) ks. Kela Lapsen vammaistuen saajat sairauspääryhmittäin. Viitattu Huom. tieto on myös kuntakohtaisesti saatavilla Kelan sivujen kautta 15 Kelan myöntämä lapsen vammaistuki on vähentynyt vuosi vuodelta. Toisaalta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleistyneet ja se on yleisin sairausryhmä (44 %) Kainuussa, minkä perusteella Kela on myöntänyt lapsen vammaistukea. Hengityselinten sairauksien laskun taustalla on Kelan myöntämiskäytännön muutos 2000-luvun alussa. 45

46 KUVIO 13. Lapsen vammaistukea saaneet sairauspääryhmittäin v (Kelasto) KUVIO 14. Nuorisotyöttömyyskehitys Kainuussa (shp) (Kelasto) ks. Kela Suomen työttömyysturvaetuuksien saajat ja maksetut etuudet. Sisältää sekä työttömyyskassojen että Kelan maksamat etuudet. Tieto saatavilla myös kunnittain. 46

47 KUVIO 15. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret Kainuussa ja koko maassa (THL) 17 KUVIO 16. Päivittäinen tupakointi (8. lk) Kainuussa sukupuolittain ja äidin koulutuksen mukaan (THL) THL SOTKAnet. Viitattu Huom. tieto myös kunnittain saatavilla. 18 Ks. THL (2012) lasten ja nuorten terveysseurantatutkimus LATE. Tieto saatavilla Kainuun alueella seuduittain, ks. lisätietoa, 47

48 KUVIO 17. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa v (THL) 19 KUVIO 18. Fyysistä uhkaa kokeneet v (THL) 19 Huom. tieto saatavilla kunnittain ja koulukohtaisesti kouluterveyskyselyn tuloksista, ks. THL/SOTKAnet

49 KUVIO 19. Seksuaalista väkivaltaa kokeneet v (THL) KUVIO 20. Laittomien huumeiden kokeilu eri kouluasteilla Kainuussa v (THL) 49

50 KUVIO 21. Laittomien huumeiden kokeilu v (THL) KUVIO 22. Nuorten ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (THL) 50

51 KUVIO 23. Tiettyjen toimeentulotukimenojen kehitys (THL) Huom. tieto saatavilla kuntakohtaisesti, ks. THL/SOTKAnet 51

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

toteutettavat tukitoimenpiteet kirjataan lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaan.

toteutettavat tukitoimenpiteet kirjataan lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaan. Liite Ristijärven kunnan osuus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 9.1.2015 Lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämän piireissä tapahtuvaa kasvatuksellsta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2015

Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2015 Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2015 Terveyserot eivät poistu eivätkä sosiaaliset ongelmat ratkea vain sosiaali- ja terveyspalveluilla tai koulutuspalveluilla, vaan hyvinvointi syntyy

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 0 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja

Lisätiedot

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Perusopetus. [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

Paltamon kunta. Perusopetus. [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 2014 Paltamon kunta Perusopetus [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen PALTAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Hyväksytty 30.12.2013 - lain soveltamisala ja tavoitteet - opiskeluhuollon kokonaisuus - yhteisöllinen opiskeluhuolto Turku 12.3.2014 Lain soveltamisala Kokoaa

Lisätiedot

Yhteensovittava johtaminen

Yhteensovittava johtaminen Yhteensovittava johtaminen Hyvin johdettu lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus Marja-Leena Perälä & projektiryhmä Tukevasti raiteilla - Oulun seudun kuntien osahankkeen loppuseminaari Oulu 11.9.2013

Lisätiedot

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Kainuun lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen

Kainuun lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen Kainuun lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaseminaari 4.6.2015, Kajaani Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL 4.6.2015 Tunnetko nykyajan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Ressun lukiossa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa luku 5.3 5.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Yhteensovittava johtaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa

Yhteensovittava johtaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa Yhteensovittava johtaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessori Nina Halme, erikoistutkija 20.3.2013 27.3.2013 Yhteensovittava johtaminen lasten, nuorten

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

5.2 Oppilashuolto. 5.2.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

5.2 Oppilashuolto. 5.2.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 5.2 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.3 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Oppilas- ja opiskeluhuollon kansalliset kehittämispäivät 28.11.2013 Järvenpää Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO Lempäälän kunta / lukio Kuntakohtaiset osuudet sinisellä. 4.3 Opiskeluhuolto Lukion

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI 1 (7) 21.1.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11. Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

2014 ESIOPETUS LUONNOS 1.

2014 ESIOPETUS LUONNOS 1. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA XX.XX.2014 XXX 2014 ESIOPETUS LUONNOS 1. LIITE 1 (12) 5/011/2014 MUHOKSEN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 Muhoksen kunta Opetus-

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LIITE 1 (9) 4/011/2014 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman muutos 1.8.2014 alkaen.

Perusopetuksen opetussuunnitelman muutos 1.8.2014 alkaen. Perusopetuksen opetussuunnitelman muutos 1.8.2014 alkaen. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain

Lisätiedot

Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien

Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien LIITE 1 (7) 4/011/2014 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas-

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LIITE 1 (8) 5/011/2014 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.3 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

OPISKELIJAHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPISKELIJAHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ LUKU X.X OPISKELUHUOLTO OPISKELIJAHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.3. Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013 Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013, Hanasaari 18.10.2013 OPH/HP/YL/LU

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Monialainen oppilashuollon yhteistyö LUKU 5.3 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Tornion esiopetussuunnitelman lukuun neljä Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma

Oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma Someron kaupungin Oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma Esiopetus, perusopetus ja lukio PPP Sisällysluettelo Oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma... 1 1.Oppilashuolto... 3 1.1. Tavoitteet ja toimintatavat...

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 1 (11) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas-

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot