Luova tietotyö ja johtaminen
|
|
- Karoliina Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luova tietotyö ja johtaminen Esko Kilpi Oy
2 Esko Kilpi Oy Rehbinderintie 3, Helsinki Voice Skype videophone eskokilpi
3 Jokaisesta ajasta nousee tarve omanlaiselleen johtamiselle. Johtamiseen liittyvät teoriat ja ajatusmallit ovat oman aikansa peilejä. Jokainen aika muodostaa myös oman ihanteensa sille, millaista johtamisen pitäisi olla. Tällä hetkellä vallalla oleva ajattelu ja ajattelusta kehitetyt mallit ovat nousseet teollisen ajan tarpeista. Ne heijastavat massatuotannon toimintamalleja ja ihanteita. Massatuotanto ja sen tuottama hyvinvointi eivät olisi olleet mahdollisia ilman ennustettavuutta, pitkäjänteisyyttä, hallittavuutta ja kontrolloituja muutoksia. Mitä vähemmän toiminnassa oli yllätyksiä, vaihtelua ja ennustamattomia muutoksia, sen parempi. Johtamiseen liittyy aina tavoitteet, toiminta ja toiminnasta syntyvät tulokset. Jos toiminnan ihanne on toistuva, rationaalinen prosessi, se edellyttää johtamista, jossa johtaja on toiminnan ulkopuolella toiminnan mallintajana, suunnittelijana, päätöksentekijänä sekä valvojana. Johtajan tehtävänä on ymmärtää syy- seuraussuhteet ja vaikuttaa niihin suhteisiin, jotka tuottavat menestyksen. Tähän johtamisen paradigmaan, kuten kaikkiin paradigmoihin liittyy, ettei kyseisen ajattelun perusteita kyseenalaisteta. Annettuina tekijöinä otetaan, että arvoketju on ihmisten ulkopuolella oleva prosessi. Ihminen on prosessin, työn, vaihdettava osa, hyvin samalla tavalla kuin käsityömäisessä työssä, ennen teollista aikaa, työvälineet olivat ihmiselle työn vaihdettavia osia. Paradigmaan kuuluu myös, että työn rakenne, organisaatio, voidaan etukäteen suunnitella. Se pitää olla olemassa ennen työn tekemistä. Toiminnan yhteiset, jaetut tavoitteet ohjaavat työtä. Työ itsessään on pitkäjänteistä tavoitteiden suuntaista etenemistä. Johtajan rooliin kuuluu olla se työn ja työntekijöiden ulkopuolella oleva taho, joka tarvittaessa ajattelee asiat uusiksi, suunnittelee muutokset ja mallintaa uuden organisaation vastaamaan uusia tarpeita.
4 l u o v a t i e t o t y ö j a j o h t a m i n e n Perusolettamuksia ovat: Työn muutos 1. Asiat voidaan ajatella, suunnitella ennen toimintaa, eli voimme tietää etukäteen, ennen tekemistä. 2. Tavoitteet pitää olla olemassa ennen kuin voidaan toimia tehokkaasti. Yhteiset tavoitteet yhdistävät toimijat ja antavat suunnan. Toiminta on pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Toimintaa ohjataan rationaalisiin, systeemisiin kausaalisuhteisiin vaikuttamisen kautta. 3. Asiat voidaan tietää ulkopuolelta. Ajattelu ja tekeminen voidaan erottaa toisistaan. 4. Johtamisessa ja myös työn tekemisessä on kyse yksilöstä, yksilön ominaisuuksista. Johtaja on yksilötoimija. Johtaminen on yksilöiden johtamista. 5. Työtä tekevien ihmisten sitoutumiseen vaikuttaa ensisijaisesti palkkion toivo. Tähän johtamisotteeseen liittyy vahvasta johtajasta lähtevä ylhäältä alaspäin organisaatiohierarkiassa vaikuttaminen. Selkeät esimies- alaissuhteet ja niistä nousevat selkeät vastuut ja vastuurajat tulee olla olemassa. Kausaalisuhteet ovat rationaalisia ja systeemisiä. Asioiden väliset suhteet voivat olla monimutkaisia, mutta ne voidaan mallintaa. Johtaja saa aikaan koordinoidun ja hallitun liikkeen tavoitteiden suuntaan henkilökohtaisten johtajaominaisuuksiensa kautta. Teollisesta paradigmasta nouseva johtamisen ihanne on tuottanut valtavasti arvoa ja hyvinvointia useiden vuosikymmenten ajan. Miksi se pitäisi tänään kyseenalaistaa? Työ on muuttumassa yhä tietointensiivisemmäksi. Yritykset ovat pyrkimässä kohti luovan asiantuntijatyön ihannetta. Jopa toimialojen tasolla pyritään kehittymään asiantuntijuusaloiksi. Luovan työn todellisuus ja ympäristö ovat hyvin erilaisia kuin mihin olemme tottuneet tähän asti. Ympäristöä kuvaa ennustamattomuus, odottamattomat suuret muutokset ja epäselvät, ei etukäteen tiedettävät, kausaalisuhteet. Siinä missä johtaja on aikaisemmin tehnyt päätökset, jotka alainen toteuttaa esimiehen suunnitelmien mukaan, tietointensiivinen työ itsessään on valintoja, joita ei useinkaan voida etukäteen ohjeistaa tai joita ei ehditä kierrättää esimiehen kautta. Johtaminen on aina kommunikaatiota, vaikuttamista. Asiantuntijatyö, erityisesti akateeminen asiantuntijatyö, on perinteisesti ollut hyvin itsenäistä ja ihanteellista. Tähän työotteeseen työn ulkopuolelta tuleva ohjaus sopii huonosti. Koska tietotyö on luovaa vuorovaikutuksessa tehtävää työtä, on kommunikaatio johtajan kanssa vain pieni osa koko työhön liittyvästä vuorovaikutuksesta. Asiantuntijatyössä tärkeimmät keskustelukumppanit ovat tavallisesti kollegat, muut asiantuntijat, ei esimies.
5 l u o v a t i e t o t y ö j a j o h t a m i n e n Uudet näkökulmat työhön Tietotyö ei tapahdu ihmisten ulkopuolisissa prosesseissa. Tietotyön prosessit ovat ihmisten vuorovaikutusta ja informaation käsittelyä, työ on puhumista ja kuuntelemista. Tämän johdosta on yhä vähemmän hyödyllistä nähdä organisaatio johtajan ohjaamista resursseista koostuvana koneena, joka synnyttää resursseista tuloksia. On myös yhä vähemmän hyödyllistä jakaa johtaminen erikseen asioiden johtamiseen ja ihmisten johtamiseen. Asiat saavat merkityksensä vain ihmisten kautta, ihmisten toiminnassa. Johtaminen liittyy siten aina ihmisiin. Työ on leimallisesti tietotyötä. Tietotyö on luovaa vuorovaikutuksessa tehtävää työtä. Jos organisaatioissa tietotyö ei vielä korostu pääasiallisena työmuotona, niin ainakin siihen suuntaan ollaan menossa. Ympäristöä kuvaa tulevaisuudennäkymien epäselvyys ja lyhyet aikajänteet. Odottamattomat, suuret muutokset ovat tavallisia. Syy- seuraussuhteet ihmisten välisessä toiminnassa ovat hyvin harvoin lineaarisia. Lineaarinen kausaliteetti on ihmisten maailmassa poikkeus. Sen sijaan kausaliteetit toiminnassa ovat tavallisesti ei-lineaarisia, kompleksisia. Jos toiminta on ei-lineaarista, toiminnan seurauksia ei voi koskaan täysin ennustaa. Jos syys-seuraussuhteita ja toiminnan tuloksia ei voi ennustaa, niin toimintaa ei voi myöskään koskaan täysin hallita. Työn tuottavuuden kasvu ei enää tyypillisesti synny enemmän tekemisestä, enemmän aikaa työn ääressä viettämällä, vaan luovista, uusista ratkaisuista - eri tavalla tekemisestä. Informaatio on organisaatioiden energiaa ja vuorovaikutus arvon luonnin koneisto. Tietotyön perusrakenne on informaatioverkko. Sekä informaation että vuorovaikutuksen alueilla teknologia on kehittynyt poikkeuksellisen voimakkaasti viime vuosina. Informaatioon ja kommunikaatioon liittyvät transaktiokustannukset ovat myös laskeneet dramaattisesti antaen siten mahdollisuuksia, joita ei vielä muutama vuosi sitten ollut. Tuotannon ja kulutuksen suhteissa tapahtuvat muutokset ovat aina tuoneet mukanaan suuria muutoksia toiminnan perusteissa. Tällä hetkellä selvästi näkyvä tuotannon ja kulutuksen rajan hämärtyminen ja passiivisen kulutuksen muuttuminen aktiiviseksi osallisuudeksi tuo mahdollisesti vielä suuremman murroksen tuotantorakenteisiin, kuin mitä agraariyhteiskunnasta teolliseen maailmaan siirtyminen merkitsi. Yllä olevasta voidaan yhteenvetona sanoa, että yritysten ympäristö on muuttunut niin paljon, että luovuuden, joustavuuden ja ketteryyden tulisi
6 l u o v a t i e t o t y ö j a j o h t a m i n e n Johtamisen uudet teesit olla organisaation sisäänrakennettuja ominaisuuksia. Perinteisen yrityksen tapa käsitellä informaatiota ja tehdä vuorovaikutusta sopivat hyvin toiston logiikkaan, mutta eivät juuri tue menestymistä uudessa tilanteessa. Miten johtaminen voitaisiin nähdä uusin silmin? 1 Johtaminen on verkoston ominaisuus Viime aikoina on noussut esille johtamiseen ja toimintaa liittyviä uusia käytäntöjä, jotka muovaavat käsitystämme johtajuudesta ja johtamisesta. Sen sijaan, että johtaminen nähtäisiin vain yksilön ominaisuuksina ja yksilösuorituksena, tai että se liittyisi ensisijaisesti hierarkkiseen asemaan, johtaminen onkin osa kaikkea toimintaa ja ennen kaikkea oleellinen arvoa luovan verkoston toiminnan ominaisuus. Johtaminen ei liity pelkästään johtajan toimintaan vaan kaikkien toimintaan osana verkostoa. Jokaisen verkoston jäsenen täytyy ymmärtää johtamisen lähtökohdat ja ottaa oma osansa johtajuudesta. 2 Yhteiseksi tekeminen Koska arvon luonti on aina yhdessä tekemistä, pyrkimyksenä tulisi olla tehdä asioista yhteisiä. Luova, vuorovaikutuksessa tehtävä työ on aina olemassa olevia rajoja ylittävää. Kun asioita käsitellään sähköpostilla tai palavereissa, on mukana aina enemmän tai vähemmän väärät ihmiset. Pyrkimyksenä tulee olla ottaa mukaan, kutsua, sisällyttää. Tämä liittyy sekä organisaation sisäisiin rajoihin että yrityksen ja sen asiakkaiden väliseen suhteeseen. Yhteiseksi tekemisen vastakohta on erillisyys, työn kokonaisuuksien osittaminen. Mukaan ottamisen vastakohta on ulkopuolelle sulkeminen ja rajojen korostaminen. 3 Moniäänisyys ja paradoksit Luovuus lähtee moniäänisyydestä. Luovuus ei synny yhdestä mielipiteestä, yhdestä käsityksestä tai yhdestä totuudesta. Moniäänisyys näkyy käytännössä ristiriitaisina pyrkimyksinä ja konflikteina. Tavoitteena tulee olla paradoksien, samaan aikaan vaikuttavien ristiriitaisten pyrkimysten elossa pitäminen, ei niiden poistaminen. 4 Adaptiivinen suunnittelu Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty maailmassa, jossa ei tapahdu muutoksia tai jossa muutokset tapahtuvat hitaasti. Kauas ei voi nähdä selvästi. Koska näkyvä tulevaisuus on yhä lähempänä, liittyy toimintaan aina epävarmuutta jota ei voida poistaa. Epäselvät näkymät ja ei-lineaariset kausaalisuhteet eivät tarkoita
7 l u o v a t i e t o t y ö j a j o h t a m i n e n suunnittelun hyödyttömyyttä, vaan tarvetta yhä jatkuvammalle suunnittelulle, mutta adaptiivisesti. Mukautuvan, jatkuvasti päivittyvän suunnittelun vastakohta on jäykkyys ja hitaus. 5 Tekemisen työstäminen, reflektio Joustavuutta ja oppimista korostavassa maailmassa suunta tekemisestä suunnitelmiin on vähintään yhtä tärkeä kuin suunta suunnitelmasta tekemiseen. Tämän johdosta systemaattinen, reflektiivinen keskustelu on työn tärkeimpiä osia. Asiantuntemus ja työn arvon kasvu syntyvät ja kasvavat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, tekemistä työstämällä. Vastakohtana on keskittyminen arjen ulkopuolella oleviin asioihin, tavoitteisiin, jotka eivät sellaisinaan toteudu tai mittareihin jotka eivät auta ohjaamaan. 6 Työ ja organisoituminen ajassa, temporaalisuus ja iteraatiosyklit Työ nähdään yhä useammin ajallisena etenemisenä, temporaalisesti, jossa kehitys ja sen suunta suhteutetaan ennen kaikkea aikaan. Työn rytmi ajassa, iteraatiosyklit, syntyvät suunnittelun, priorisoinnin ja reflektion systematisoinnin kautta. Tietotyö on jatkuvaa, kollektiivista, yhteistä tekemisen ja tietämisen editointia. Tavoitteena on olla nopeasti reagoiva, ketterä organisaatio: neljän viikon organisaatio. Vastakohtana ovat vanhentuneet toimintatavat, pysähtynyt ajattelu ja vääriksi osoitettavissa olevat työhön liittyvät olettamukset. Inhimillinen toiminta on aina toistavaa, halusimme sitä tai emme. Johtamiskäytäntönä tämä tarkoittaa silmien avaamista hitaille, toistosta seurauksena oleville kehityskuluille. Millaisia toistuvat mallit ovat: tuottavatko ne työn kapeutumista vai luovaa rikastumista? Vastakohtana on, että haemme selityksiä sille mitä tapahtuu yksittäisistä tapahtumista tai yksittäisten ihmisten toimista. 7 Työn tekeminen muille läpinäkyvällä tavalla, transparenssi Työ on yhä useammin aika- ja paikkariippumatonta. Yhä harvemmin ollaan samassa fyysisessä tilassa, samaan aikaan. Etätyön ohella myös monet työvälineet kuten sähköposti, ovat vaikuttaneet fragmentoitumisen, osittumisen lisääntymiseen. Yhteinen ajattelu, työn kognitiivisen kuorman hajauttaminen, on kuitenkin edellytys tehokkaalle työlle ja oppimiselle. Tämä edellyttää uutta työtapaa: työn tekemistä jatkuvasti muille läpinäkyvällä tavalla. Siinä missä reflektio tulee raportoinnin tilalle, myös työn tekeminen transparentilla, muille läpinäkyvällä tavalla mahdollistaa uusia asioita. Läpinäkyvyys mahdollistaa kommentoinnin, reflektiivisen keskustelun ja nopeamman oppimisen sekä tekijälle itselleen että muille. Työn tekeminen on oppimista. Oppiminen on kysymyksiä ja vastauksia. Työn tekeminen on kommentointia ja keskustelua joka johtaa arvokkaampaan, tuottavampaan työhön vähemmän kuormittavalla tavalla.
8 l u o v a t i e t o t y ö j a j o h t a m i n e n 8 Työ on keskustelua ja keskittymistä Tietotyö on vuorovaikutusta, keskustelua, mutta se on myös keskittymistä. Keskittymisen haaste onkin yksi suurimpia, ellei suurin työhön liittyvä haaste yksittäisen työntekijän näkökulmasta tänään. Informaatioon ja vuorovaikutukseen liittyvien toimintatapojen kehittämisellä voidaan vaikuttaa keskittymisen parantamiseen keskeytyksiä vähentävällä tavalla. Ennen kaikkea suunnitelmalliset iteraatiosyklit, kommunikaatiokäytäntöjen päivittäminen modernin asynkronisen teknologian avulla ja keskustelun laadun parantaminen auttavat keskittymistä enemmän kuin mitkään muut asiat. 9 Suoritteista työn arvon kasvuun Teollinen aika korosti tuottavuuteen pyrittäessä suoritteita ja suoritteiden määrää. Tämä oli oikea lähestymistapa, koska suoritteet olivat tavallisesta hyvin homogeenisia, samankaltaisia ja etukäteen määritettyjä. Tuottavuuden kasvua voitiin helposti mitata suoritteiden määrän kasvun kautta. Teollisen ajan tuottavuuden kaava oli inputin ja outputin suhde: resurssien ja suoritteiden suhde. Tietotyö taas on luovaa työtä, jossa tilannekohtaisuus ja yhdessä asiakkaiden ja muiden tahojen kanssa syntyvät uudet, erilaiset, massaräätälöidyt ratkaisut korostuvat. Toisistaan poikkeavien suoritteiden maailmassa, suoritteiden määrän sijaan tuottavuuden kasvun tulee näkyä työn arvon kasvuna, työn katteellisuuden kasvuna. Työn arvon näkökulmasta on tärkeää nähdä työn arvo työtä tekevän ryhmän ulkopuolelta, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta. Keskeinen kysymys on miten työ voisi olla huomenna arvokkaampaa ulkopuolelta katsottuna, kuin mikä oli työn arvo eilen. Oleellista on pystyä erottamaan työssä kaksi puolta: arvoa tuottavat asiat ja vähemmän arvoa tuottavat asiat. Tämän keskustelun täytyy olla jatkuvaa osana työtä ja johtaa siihen, että työssä käytetään enemmän aikaa, enemmän arvoa tuottaviin asioihin ja käytetään vähemmän aikaa, vähemmän arvoa tuottaviin asioihin. Vastakohtana on, että emme erota toisistaan arvoa tuottavia asioita ja tuhlausta. Seurauksena voi olla jopa negatiivisen arvon tuottaminen siinä kokonaisuudessa, jossa toimitaan vaikka suoritteiden määrässä ei olisi moittimista. 10 Deskriptiivisistä prosesseista responsiivisiin prosesseihin Työn ollessa yhä luovempaa, tilannekohtaisempaa ja työn arvon kasvuun liittyvät tarpeet yhä keskeisempiä, ei työhön liittyvää kommunikaation tarvetta voi enää mallintaa etukäteen. Organisaation ja sen prosessien kuvaus, mallintaa aina valtasuhteita ja kuvaa kommunikaatiosuhteita. Haasteena on löytää tasapaino etukäteen miettimisen ja responsiivisuuden välille. Liian tiukkaan
9 l u o v a t i e t o t y ö j a j o h t a m i n e n etukäteen, deskriptiivisesti, määritetyt prosessit johtavat joustamattomuuteen ja jäykkyyteen. Liian löyhä ajattelu ei taasen mahdollista monimutkaisuuden kohtaamista. Joustavuus, ketteryys ja luovuus edellyttävät jatkuvaa, emergenttiä organisoitumista. Jatkuva, dynaaminen organisoituminen taasen edellyttää hajautettua johtamista osana verkoston toimintaa. Vastakohtana ovat jäykät rakenteet, joustamattomat prosessit ja niistä seurauksina taantuvat tuotteet ja palvelut. Yhteenveto luova työ haastaa johtamisen Saattaa olla että teollisen ajan johtamiskäytännöt eivät ole luovassa tietotyössä pelkästään vähemmän tehokkaita, vaan jopa haitallisia. Johtaminen kehittyy ehkä enemmän ja enemmän verkoston ominaisuudeksi. Luovassa, tietointensiivisessä työssä ei ole ehkä hyödyllistä nähdä johtamista ensisijaisesti asemaperustaisena tai yksilökeskeisenä asiana. Tämä ei tarkoita että olemme siirtymässä aikaan ilman johtajia. Jokainen kommunikaatiosuhde on myös valtasuhde. Mikään kommunikaatio ei ole valtaneutraalia ja siten vailla johtamiselementtiä. Johtajia, yksilöinä, tullaan myös tarvitsemaan. Perinteinen johtaja on tarpeen silloin kun johtaminen verkostossa ei toimi. Perinteistä johtajaa tarvitaan kun johtaminen epäonnistuu. Tietotyötä eivät tee toisistaan erilliset ihmiset vaan toisiaan tarvitsevat ihmiset vuorovaikutuksessa. Yksilön toiminta ei myöskään silloin ole arvioinnin mittayksikkö vaan vuorovaikutuksen laatu ja tehokkuus. Samalla tavalla kuin aikaisemmin korostettiin energiatehokkuutta, tulee tänään puhua informaatiotehokkuudesta ja vuorovaikutustehokkuudesta. Tarve perinteiselle yksilöä ja asemaa korostavalle johtamiselle lähti aikanaan osittain informaation käsittelyn ja vuorovaikutuksen tehottomuudesta ja kalleudesta. Sekä informaatioon että vuorovaikutukseen liittyvät transaktiokustannukset ovat kuitenkin tänään vain murto osa siitä mitä ne olivat vielä muutama vuosi sitten. Uusi vuorovaikutusteknologia mahdollistaa verkostossa hajautetun ajattelun ja neuvon kysymisen muilta tilanteissa, joissa ennen ainoa toimintamalli oli pyytää lupaa esimieheltä. Yritysten todellisuus ja siten myös menetyksellisyys syntyvät ihmisten arkisessa, paikallisessa, toiminnassa muiden ihmisten kanssa. Tavoitteena tulee olla aktiivinen, intensiivinen osallisuus arjessa. Osallisuudesta nousee myös merkityksellisyys, uudistuminen ja laadullinen kasvu. Työssä näkyy sama kerroksellisuus kuin kaikessa kehityksessä. Käsityömäistä ja maataloustyötä tehdään yhä tänään, vaikka käsityön ja maatalousyhteiskunnan aika onkin jäänyt taakse. Samalla tavalla toistava massatuotanto on yhä läsnä, vaikka olemmekin monien mieltä siirtymässä luovan tietotyön aikaan.
10 10 l u o v a t i e t o t y ö j a j o h t a m i n e n Massatuotannon ajan johtamisparadigma toimii niissä olosuhteissa, jonka tarpeisiin se syntyi yhä tänään. Haasteenamme on se, että emme voi menestyä jos teemme tämän päivän tietotyötä, luovaa työtä, eilisen työkaluilla, eilisen lähestymistavoilla ja eilisen johtamisella.
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotTulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotSUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma
SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotToimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta
Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )
Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotTIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen
TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotPotilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä
Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen 29.11.2012 Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen on
LisätiedotMiksi tulisin aamulla töihin toimistolle?
Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä
LisätiedotEsimies vuorovaikutussuhteiden johtajana Systeeminen organisaationäkemys Vanhustyön johtamisvalmennus Hellevi Kojo
Esimies vuorovaikutussuhteiden johtajana Systeeminen organisaationäkemys Vanhustyön johtamisvalmennus 6.9.2012 Hellevi Kojo 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 Mitä työelämässä tapahtuneet muutokset
LisätiedotInfektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri
Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena
LisätiedotUusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi
Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotMitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015
Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä on muuttunut Työ on keskiluokkaistunut ja tietoistunut. Siitä on tullut monipuolisempaa ja vaativampaa. Teollisen tuotantotyönkin organisointiin on
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotIlkeät ongelmat moniammatillista johtamista monikulttuurisessa ympäristössä. Lape Pippuri, Verkostojohtamisen seminaari
Ilkeät ongelmat moniammatillista johtamista monikulttuurisessa ympäristössä Lape Pippuri, Verkostojohtamisen seminaari 26.8.2018 Pasi-Heikki Rannisto Professori, terveydenhuollon johtaminen Tampereen yliopisto
LisätiedotArvioinnilla selviää, mitä vahvistaa, mitä parantaa 2005 Heikki Niemi Erinomaisuus Toiminnan laatu Palvelun ja tuotteen laatu Lainsäätäjät, omistajat, rahoittajat ja viranomaiset Konsernijohto, hallinto
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotMUUTTUVA TYÖELÄMÄ. Heta-Warto-Tillander
MUUTTUVA TYÖELÄMÄ Heta-Warto-Tillander 5.4.19 1 TYÖ ON AINA MUUTTUNUT TYÖELÄMÄN TRENDIT HAASTAVAT TOIMINTAMALLEJA JOHTAMINEN Vuorovaikutus Valmentava esimies Suunnan näyttäminen Itsensä johtaminen TYÖPAIKKA
LisätiedotPalveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
LisätiedotESIMIESTEN KOULUTUS 2017
ESIMIESTEN KOULUTUS 2017 Miksi tulet esimieskoulutukseen? Ammattillisen identiteetin kasvua ja kehitystä.avainasioita ovat itsetuntemus, luovuus ja uudistuminen. Työyhteisön toiminnan tunnistaminen ja
LisätiedotAikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotOsaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista
Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, 13.2.2019 Koonti pienryhmädialogeista Järjestetty 5 tapahtumakokonaisuutta eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Vaasa, Jyväskylä. Päätapahtumana ollut Erätauko-dialogi,
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotL U PA TE HDÄ FIKS UM M IN
Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti
LisätiedotKetterä ja asiakaslähtöinen palvelukehitys tietoliikenneteollisuudessa
Ketterä ja asiakaslähtöinen palvelukehitys tietoliikenneteollisuudessa Tommi Luhtala Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Tietoliikennetekniikan laitos Työn valvoja: Prof. Raimo Kantola Työn ohjaaja:
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotKohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä
Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika
LisätiedotOPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002
OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotOnko tilannekuvasi ja -tajusi kohdallaan? Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen LAPE-akatemian starttitilaisuus Helsinki,
Onko tilannekuvasi ja -tajusi kohdallaan? Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen LAPE-akatemian starttitilaisuus Helsinki, 20.3.2019 @Heino1Olli https://www.youtube.com/watch?v=ylyhfo19pgo (tilanne ~4,36 min.
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotHei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy
Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotMiksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?
Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotWorkshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni
Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotLuovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011
Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea
LisätiedotCenno ja Projektinhallinta 2.0
Cenno ja Projektinhallinta 2.0 1. Johdanto Ihmisten tapa toimia ja kommunikoida keskenään yrityksen sisällä on muuttunut merkittävästi erilaisten työkalujen, kuten blogien, wikien ja muiden yhteisöllisten
LisätiedotTULOSROHMUT. Yrityksen kannattavuuden suojaaminen. Alma Talent Helsinki 2017
TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2017 Alma Talent Oy
LisätiedotKUNTIEN TUOTTAVUUSKEHITTÄMINEN MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT
KUNTIEN TUOTTAVUUSKEHITTÄMINEN MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT Taloustorstai, Helsinki, Kuntatalo, 22.11.2018 Jarmo Vakkuri Professori, Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu, jarmo.vakkuri@uta.fi ESITELMÄN
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA
TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotKokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.
Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan
LisätiedotLiiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka
Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotToimintakulttuuri kasvun
Toimintakulttuuri kasvun moottorina - Start-up-yrityksen opit opetussektorille Case Soikea Anssi Kuoppala OPETTAJA MYYNTIMIES LINJAJOHTAJA KASVUJOHTAJA Luokanopettaja, Jämsän kaupunki 1992-1997 KM 1993
LisätiedotOPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017
70-20-10 - OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ Päivitetty 2017 O. Ala-Nissilä, T. Kauma, J. Kröger, T. Leppänen, M. Nissén-Feldt, E. Penttilä, S. Raatikainen, I. Sankkila, L.
LisätiedotNuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi
Nuorten Akatemia Työpaja, Nuorten Suomi 2.11.2018 1 Nuorten Akatemia Nuorten Akatemian nuorten osallisuutta edistävä yhteistyöorganisaatio, joka törmäyttää nuoria ja nuorten näkemyksistä kiinnostuneita
LisätiedotCityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla
CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014
LisätiedotLean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016
Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,
LisätiedotLeikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotKoe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia
Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotREKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015
REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA
LisätiedotOpitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen
Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista
LisätiedotMiksi johtavat ajatukset?
Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotMitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd
Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole
LisätiedotEuro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla
Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotTulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta
Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko
LisätiedotUusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi
Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda
LisätiedotYksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit
Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotJOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti
JOHTAJUUDEN HAASTEET Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi 3.11.2011 Pauli Juuti SISÄLLYS Kompleksinen, postmoderni maailma Johtamisen täytyy olla samanaikaisesti useita asioita Miten
LisätiedotStrategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen
Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen
Lisätiedot