KOMPLEKSISUUS, EPÄVARMUUS, JOHTAMINEN JA KRIISIT
|
|
- Tyyne Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOMPLEKSISUUS, EPÄVARMUUS, JOHTAMINEN JA KRIISIT Komentaja Tom Hanén Rajavartiolaitos
2 ALHAISEN TODENNÄKÖISYYDEN JA SUURTEN VAIKUTUSTEN HAAMUT (POWER 2008, 5) 1986 Kuvat: Yle.fi ja
3 MONIPUOLISIA SEURAUKSIA Liikenteemme ei ole koskaan aiemmin ollut lentämättä kolmea päivää. Kyseessä on meille täysin poikkeuksellinen tilanne "Kukaan ei osannut ennustaa" - tuhkapilvi teki meistä mobiilikansan Toimeentulotuen viivästymistä perusteltiin muun muassa tuhkapilvellä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle selitys ei kelvannut. Tuhkapilvi jätti tuhansia afrikkalaisia kukkaviljelijöitä työttömäksi.
4 TAPAHTUMAN KOMPLEKSISUUSASTE MÄÄRÄÄVÄNÄ Kytkentöjen määrä Kompleksisuus Vähän tietoa Informaatio Paljon tietoa
5 MIKSI KOMPLEKSISUUSNÄKÖKULMA? KOSKA MAAILMA ON KOMPLEKSINEN.
6 SATTUMA JA YLLÄTYS Aristoteles ( e.kr): Aksidentaaliselle ei siten ole mitään määrättyä syytä, vaan vain sattumanvarainen syy, joka on epämääräinen. Aristoteles näki, että tulevat tapahtumat eivät määräydy suoraan aiemmista tiloista, vaan ennustamattomat asiat tai poikkeamat voivat vaikuttaa asioiden kulkuun. (Aristoteles 1990, s. 104, 190). Kun ampiainen lentää sisälle hihaan, niin vahvakin ritari ryntäilee kauhuissaan edestakaisin sattumanvaraisia onnettomuuksia ei voi ennakoida suunnitelmin (tu) eikä tilanteiden nopeita ja odottamattomia muutoksia voi arvioida etukäteen. (Kiinan kuuluisimpiin lukeutuva kenraali Zhuge Kongmin n. v j.kr; Nojonen, 2008, s. 185)
7 TODENNÄKÖISYYTEEN TYYTYMINEN (Timaios:) Älä siis ihmettele Sokrates, jos emme jumalista ja maailmankaikkeuden synnystä kenties pysty esittämään joka suhteessa johdonmukaisia ja tarkkoja lauseita. Saamme olla tyytyväisiä, jos siitä huolimatta pystymme esittämään todennäköisyyksiä. Pitäkäämme mielessä, että minä, joka puhun, ja te, jotka istutte tuomareina, olemme vain ihmisiä ja meidän on hyväksyttävä näitä asioita koskeva todennäköinen tarina eikä tavoiteltava sen enempää. (Platon 1982, )
8 EPÄVARMUUS JA RISKIT VANHALLA AJALLA Keskeisimpiä epävarmuuden lähteitä olivat vanhalla ajalla maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, tulvat ja kulkutaudit, jotka kohtelivat kaikkia kansankerroksia sattumanvaraisesti, siis samanarvoisesti. Satunnaisuuden ja epävarmuuden laajempi pohtiminen riskinäkökulmasta alkoi tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua, kun erilaiset yksinkertaiset pelit alkoivat yleistyä Välimeren sivilisaatioissa. Noppaan ja muihin satunnaisuuteen liittyviin peleihin liittyvä todennäköisyyslaskenta ei kehittynyt vielä pitkään aikaan: todennäköisyysteoreettinen ala syntyi vasta 1600-luvun puolivälissä Blaise Pascalin ja Pierre Fermatin tutkimuksista (Siegfried 2008, 133).
9 TODENNÄKÖISYYDEN JUURTUMINEN TIETEESEEN JA AJATTELUUMME Tilastollinen fysiikka Vakuutusala RISKI Maxwell Pascal ja Fermet Quatalét Kuolleisuustilastot Ihmisten käyttäytymisen selittäminen statistiikalla
10 TIETEEN VALLANKUMOUS LUVUILLA EPÄVARMUUS KESYTETÄÄN Aikakautta leimasi vahva rationalismi ja yllättävänkin samaan suuntaan vievä tieteellinen arvo- ja asennemaailma (Wink 2009, 99). Maailma ymmärrettiin kellokoneistoksi, jota selitetään kreikkalaisen geometrian mukaan. Maailmaa hallitsivat muuttumattomat luonnonlait, joten sattumalla ja epämääräisyydellä oli vain pieni rooli. Ajateltiin, että inhimillinen toimintakin voidaan selittää universaaleilla laeilla tilastollisuus levisi ihmistieteisiin
11 Mekaaninen maailmankuva perustui käytännössä kahteen käsitteeseen, determinismiin ja reduktionismiin Tulevaisuus määräytyy tarkasti menneisyydestä sekä alkuehdoista ja se pohjautuu syy-seuraus suhteeseen eli kausaliteettiin. Kokonaisuuteen kuuluu myös induktio eli induktiivinen päättelymuoto, aiemmista havainnoista tehty yleistys. Kokonaisuus on aina palautettavissa osiinsa, redusoitavissa. Reduktionismin mukaan yhteiskunta on selitettävissä ihmisillä, ihmiset elimillä, elimet soluilla, solut biokemialla, biokemia kemialla ja kemia fysiikalla. Nuoli näyttää siis aina alaspäin, fysiikkaan.
12 KELLOKÄYRÄ Kellokäyrä (Gaussin käyrä) 1700-luvulta lähtien: keskiarvosta poikkeavien arvojen todennäköisyyden nopea lasku vaikutus ajatteluumme? ansition_10dm_with_ga...
13 TODELLISUUS EI KUITENKAAN OLLUT NIIN YKSINKERTAINEN 1800-luvun lopulla merkittävä matemaatikko ja filosofi Henri Poincaré toi esille, että absoluuttiset ennusteet ovat mahdottomia, koska joissakin järjestelmissä pienikin häiriö voi johtaa arvaamattomiin lopputuloksiin epälineaarisuuden synty Termodynamiikan (lämpöoppi) kahden pääsäännön kehittäminen sekä näihin liittyvän systeemissä olevan epäjärjestyksen määrää kuvaavan entropian eli hajeen käsitteen keksiminen 1800-luvun lopulla. Filosofi George Henry Lewes otti vuonna 1874 käyttöön käsitteen emergenssi, ilmaantuminen. Se merkitsee käytännössä sitä, että kokonaisuus ei ole osiensa summa, vaan kokonaisuudesta voi ilmaantua jotakin uutta ja ennustamatonta, sellaista, mitä osien perusteella ei voi päätellä luvun alkaessa syntyi todennäköisyyksiin perustuva kvanttimekaniikka (kvanttifysiikka), joka murensi ehdottoman determinismin fysiikassa. Kvanttimekaniikka osoitti, että sattuma on sisäänrakennettu luontoon, eikä tämä sattuma johdu tietämättömyydestä.
14 Tieteellinen pohdinta alkoi 1920-luvulla liikkua kohti sitä, minkä nyt tunnemme kompleksisuusajatteluna. Taustalla edellisten lisäksi biologian (von Bertalanffy) ja johtamisen tutkimus (Follett). Fysiologi Walter B. Cannonin oivallus avoimista järjestelmistä, mukautuvasta tasapainosta (homeostatis) ja itseorganisaatiosta ja 30- lukujen vaihteessa. Claude Shannonin informaatioteoria 1948 Yleinen systeemiteoria 1950-luvulla
15 KOMPLEKSISUUDEN ALUE JA KAAOS Matemaatikko Warren Weaver 1948: Todennäköisyyksillä ei voida hallita miljoonien muuttujien (tilastollinen fysiikka) ja muutaman muuttujan (klassinen fysiikka) välistä aluetta. Tällä kohtuullisen muuttujien määrän alueella ovat organisaatiot. Seuraava merkittävä havainto oli kaaos 1961, jossa Henri Poincarén ajatukset keksittiin oikeastaan vain uudelleen, vahingossa. pienikin muutos lähtöarvoissa voi aiheuttaa suuria muutoksia Täysin deterministinenkin järjestelmä voi käyttäytyä ennustamattomasti.
16 JOHTAMINEN Tieteellinen liikkeenjohto, klassinen organisaatioteoria ja Weberin byrokratia ajattelumme pohjana 1900-luvun alusta lähtien suljetun järjestelmän ajattelu, höyrykoneen johtaminen standardit, suunnittelu, valvonta, kontrolli, osastointi, auktoriteetti, komentoketjun yhteisyys, sisällöllinen ja välineellinen rationaalisuus Oivallus organisaatiosta avoimena järjestelmänä vasta luvulla Mm. tietokoneen kehittymisen seurauksena keskityttiin kuitenkin rakenteisiin, päätöksentekoon ja kvantitatiivisiin malleihin ( operaatioanalyyttinen kausi ), joiden pohjalla oli oletus ihmisten toiminnan täydellisestä rationaalisuudesta.
17 SIMONIN PÄÄTÖKSENTEON RAJOITETTU RATIONAALISUUS Ongelmat ovat perusteiltaan niin monimutkaisia, että päättäjät eivät pysty käsittelemään niiden monia ulottuvuuksia. Tämän vuoksi he jakavat ongelmat näennäisesti itsenäisiksi osaongelmiksi, joista he edelleen puuttuvat vain mielestään tärkeimpiin. Päättäjät tyytyvät yleensä tyydyttävään vaihtoehtoon, joka sallii päätöksen tekemisen ja mahdollisuuden päästä eteenpäin. He myös rajaavat vaihtoehtojen joukkoa kokemustensa, koulutuksensa ja olosuhteiden perusteella. Päättäjät kohdistavat huomionsa tuttuihin tilanteisiin ja etsivät vaihtoehtoja läheltä sekä pohtivat asiaa mieluummin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. He myös suosivat vaihtoehtoja, jotka eroavat mahdollisimman vähän opitusta, aikaisemmin koetusta ja hallitsevista olosuhteista. Päättäjät tukeutuvat myös aina mielellään johonkin organisaation toimintaohjelmaan (esim. ohjesääntö) ja tulkitsevat ongelman kuuluvan sen sisältöön, jolloin ongelmaa ei tarvitse enää miettiä. (Turner et al. 1997, 114)
18 SITUAATIO (Rauhala 1993, 42-43) Tilanteen todellinen merkitys on selvästi ollut organisaatio- ja johtamistutkimuksen sokea piste, jonka ohi valtavirtatutkimus on jatkuvasti kävellyt. Situaatiolla tarkoitetaan todellisuuden osaa, jossa ihminen kohtaa maailman. Se on rakenteeltaan monitasoinen ja monimuotoinen ja siihen kuuluu konkreettista todellisuutta, kuten elinympäristö, työolosuhteet, koti, perhe ja toiset ihmiset. Lisäksi situaatio sisältää ideaalista todellisuutta, kuten kulttuuria, aatteita, uskomuksia, arvoja ja normeja, joiden vaikutukseen ihminen joutuu. (Esim. Heidegger, Husserl) Situaatio on aina yksilöllinen; kahdella tapahtumalla voi olla yhteisiä situaation rakennetekijöitä, mutta ei koskaan täysin samaa situaatiota. Tilanteiden yleistäminen on siis mahdotonta.
19 LAMMINPARTAAN BIFURKAATIOPISTE Oli myös tavallista, että matkustajat pyysivät lupaa vierailla koneen ohjaamossa. Niin teki Lamminparraskin. Ohjaamossa hän esitteli sotilaspassiaan kapteeni Tauno Rajakankaalle ja kyseli lentokoneen ominaisuuksista. Lähestyttiin jo Helsinkiä. Lentoemäntä Irmeli Ylinen kehotti Lamminparrasta palaamaan paikalleen. Lamminparras ei totellut. Kun vedin aseen esille, ajattelin, että mitä helvettiä sinä poika teet, mutta se oli jo liian myöhäistä. (Helsingin sanomat KL 2010, 102)
20 RISKIENHALLINNAN HYÖKYAALTO 1990-luvun puolessa välissä alkoi todellinen riskienhallinnan aikakausi. Power (2007, 2) kuvaa tätä edelleen jatkuvaa aikaa sanoilla risk-based description of everything. Syntyi voimakas toiminnallinen ja poliittinen tarve luoda näkyvää kontrollia ja johtamiskykyä. Riski muuttui erittäin lyhyessä ajassa laskelmien logiikasta organisoimiseen ja vastuuseen olennaisesti kuuluvaksi käsitteeksi. Epävarmuus muuttui riskiksi, jota voidaan tarkastella ja hallita, ja siis kuten jo 1600-luvullakin, epävarmuus organisoitiin, mutta nyt siitä tuli epävarmuuden johtamista. Tieteellisen liikkeenjohdon paluu: sisäinen valvonta, tarkastukset ja auditoinnit muuttuivat 2000-luvun johtamisen arjeksi.
21 MIKSI AINA TUKEUDUMME FORMAALISIIN MALLEIHIN? Power (2007, 203) näkee, että riskienhallinnallinen ajattelu on kuitenkin ennen kaikkea toiminut postmodernien ilmiöiden vastavoimana, syytösten suojana. Vaikka riskien yleistäminen olisikin mahdotonta ja mallit eivät toimisikaan halutusti, voidaan osoittaa, että on kuitenkin toimittu rationaalisesti ja niin hyvin kuin mahdollista. Stacey 1997, ): Vaikka organisaation strategiaprosessi on luonteeltaan selkeä ja jäsennelty, se rakentuu kuitenkin lopulta epävirallisissa keskusteluissa ja ihmisten kohdatessa käytävillä. Lopputulos ei synny luodun formaalin rationaalisen ohjeistuksen mukaisesti, vaan epäselvän kytköksellisyyden ja itseorganisoitumisen kautta. Rationaalinen prosessi toimii kuitenkin suojakilpenä silloin, kun yllätyksellisyys aiheuttaa syytöksiä ja yksilöllä on mahdollisuus joutua leimatuksi epärationaaliseksi. Stacey (ibid, )
22 TOIMINTAYMPÄRISTÖN VAIKUTUS KEKSITTIIN LUVULLA, MUTTA MINKÄLAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ OVEN TAKANA OIKEIN ON?
23 VERKOSTO (BARABÁSI 2002) Ei luontaista mittakaavaa kompleksinen käytös jatkuvasti kasvava elinvoima tulee kytkeytyneisyydestä hajoaa silpomalla, mutta pitää tietää, mistä silpoo... tieto kulkee valonnopeudella vaikutukset kulkevat valonnopeudella
24 RIHMASTO (Deleuze 1992, s ) SEMANTTISIA KETJUJA KASAUMIA YHDISTELMIÄ EI JÄRJESTYSTÄ SATTUMAVIIVOJA Kudelma, keskustaton moneus, ei pisteitä, vain viivoja moneus muuttuu aina kohdatessaan uuden viivan ei voi silpoa hajalle; lähtee aina uudestaan uusia viivoja pitkin nopeus muuttaa pisteen viivaksi sotakoneen rihmasto puuvaltiota vastaan vrt. sissisota
25 WHITEHEADILAINEN POTENTIAALISUUKSIEN MAAILMA (Hernes 2008)
26 POSTMODERNI TOIMINTAYMPÄRISTÖ
27
28 POSTMODERNI TOIMINTAYMPÄRISTÖ
29 VÄLIPÄÄTELMÄ Se mitä kutsumme epävarmuudeksi ja sattumaksi, onkin useiden kompleksisten epälineaaristen syy-yhteyksien kimppu, jota emme vain pysty näkemään. Vrt. Luhman (2004, s. 121): Syy-vaikutussuhteiden pituus ja läpinäkymättömyys kompleksisessa yhteiskunnassa. Vrt. Stacey (1996, s. 68) puhuessaan deterministisistä verkostoista: Kausaalisuhteet häviävät; ne siis ovat siellä, mutta jäljittääksemme ne meidän pitäisi tunnistaa jokainen pieni muutos, joka voi eskaloitua ja pohtia kaikki muutokset, mitä ne voivat systeemiin aiheuttaa. Vrt. Turner (et al. 1997, 184): Kuten olemme huomanneet, merkittävissä onnettomuuksissa on kietoutuneita syykimppuja, joihin yhdistyy epäselviä ja monitulkintaisia toiminnan ja uskomusten nuolia, joista jotkut sisältävät kiihkeää poliittisuutta. (Turner et al. 1997, 184)
30 KOMPLEKSISUUSAJATTELIJA EDELLÄ AIKAANSA Carl von Clausewitz Havaitsemme siis, ettei absoluuttiselle, ns. matemaattiselle varmuudelle alun perinkään löydy missään kohdassa lujaa perustaa sotataidon laskelmissa ja että mukaan tulee jo etukäteen mahdollisuuksien, todennäköisyyksien, onnen ja epäonnen vaihtelu, jonka säikeet kulkevat mukana sen kudelman kaikissa niin runsaammissa kuin vähäisemmissäkin langoissa ja saavat sodan muistuttamaan kaikista inhimillisistä toiminnoista eniten korttipeliä. (Clausewitz 2005, s. 26)
31 KOMPLEKSISUUSTEORIA Kompleksisuus-käsite on johdettu latinan sanasta plectere, jolla tarkoitetaan yhteenkietoutumista. Se ei siis merkitse monimutkaista, vrt. Cilliers (1998) Boeing 747 on monimutkainen järjestelmä, mutta majoneesi kompleksinen Luhmann (1985, 25) määrittelee sosiologian näkökulmasta kompleksisuuden tilanteeksi, jossa järjestelmä sisältää enemmän mahdollisuuksia kuin mitä pystytään aktualisoimaan, ja Johnson (2007, 3-4) määrittelee kompleksisuuden ilmiöksi, joka ilmaantuu järjestelmän osien vuorovaikutuksen seurauksena.
32 KOMPLEKSISUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ Monta keskenään vuorovaikutuksessa olevaa toimijaa Kyky vastaanottaa, varastoida, käsitellä ja välittää informaatiota on menestyksen avain Systeemi on avoin eli vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa Toimijat voivat oppia ja muuttaa käyttäytymistään palautteen perusteella (sopeutuvat ympäristöön) Systeemistä tulee enemmän kuin osiensa summa, eikä kokonaisuutta voida nähdä osien perusteella; vuorovaikutuksesta syntyy yllätyksellisiä ja odottamattomia seurauksia (vrt. esim. happi + vety = vesi; ei selviäisi osia tarkastelemalla) (=emergenssi) Epälineaarisuus = pienillä asioilla voi olla suuria seurauksia ja toisinpäin Systeemi toimii ilman selkeää keskusta tai johtajaa (itseorganisaatio, vrt. terrorismi)
33 KOMPLEKSISUUSTIETEELLINEN NÄKÖKULMA JOHTAMISEEN INTERNET 2002
34 STRATEGISEN JOHTAMISEN KOMPLEKSISUUSSUUNTAUKSEN TEEMOJA (Stacey 1996, Aula 2000) Yksilön käytökseen vaikuttaa suuri määrä mahdollisia käytösvaihtoehtoja, jotka voivat vielä yhdistyä lukemattomiksi vaihtoehdoiksi yksilön käytös on siis erittäin epävarmaa. Organisaatioon vaikuttavilla tapahtumilla ei ole sellaisia rajoja, mitä me luomme organisaatiorakenteisiimme. Lähtökohta siitä, että tulevaisuus voidaan nähdä, ylläpitää organisaatioissa epärationaalisuuden pelkoa, informaation kasaamista ja suojautumista teknisrationaalisten mallien taakse, jolloin organisaation todellisen todellisuuden olemus jää ymmärtämättä. Järjestyksen ihanteen kyseenalaistaminen ei johda organisaation välittömään anarkiaan, vaan itseorganisoitumiseen ja sen hyödyntämiseen. Kompleksisuusajattelu pyrkii ennen kaikkea osoittamaan, että myös sosiaalisissa organisaatioissa järjestyksen ja tasapainon välissä on muitakin tiloja kuin epäjärjestys ja epätasapaino. Liika järjestys aiheuttaa lukkoja ja liika epäjärjestys sekasortoa. Välistä voi löytyä kuitenkin muotoja, jotka luovat rakenteen ja antavat enemmän notkeutta yllätyksellisiin tilanteisiin
35 JATKUU Kysymys ei ole mistään mullistavasta, sillä organisaatioissa toimitaan jo nyt kompleksisesti, me vain näyttelemme muuta Kompleksisuus ei sulje pois perinteistä ajattelua, vaan täydentää sitä. Byrokraattisuus esim. ei ole peikko, vaan pitkäjänteisyyden, laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden takaaja, mutta tietyissä kohdin haitallinen (esim. Viipuri 1944) Kompleksisuusajattelu auttaa tunnistamaan, missä perinteinen ajattelu on edullisinta ja missä se ei ole Keskitymme lainalaisuuksiin (eivät muutu) ja sääntöihin (niissä voi olla poikkeuksia), jolloin rajaamme ajatuksiemme ulkopuolelle tapahtumat, joilla on taipumus muuttua ja muodostua koko ajan (Huhtinen 2006, 221)
36 SEURAAVAKSI LYHYITÄ YKSITYISKOHTAISIA ESIMERKKEJÄ ERI TILANTEISTA. NIIDEN TARKOITUS EI OLE ESITTÄÄ TOIMINTAA VIRHEELLISENÄ TAI ERINOMAISENA, VAAN TARKOITUS ON VAIN HAVAINNOLLISTAA MITEN KOMPLEKSISEN TAPAHTUMAN OMINAISPIIRTEET VOIVAT NÄKYÄ TAPAHTUMISSA. KOMPLEKSISTEN TAPAHTUMIEN JOHTAMINEN ON VAIKEAA JA EMME VIELÄ KOVIN HYVIN TIEDÄ, MITEN KOMPLEKSISUUSTEORIA AUTTAA MEITÄ ETEENPÄIN.
37 ITSEORGANISOITUMISEN JÄLJILLÄ Myyrmannin räjähdystilanteessa oli tärkeätä osata toimia itsenäisesti. Esimiehet eivät tämän konkarin mukaan olisi edes ehtineet käskyttää kaikkia pelastajia. Oli siis kyettävä itsenäiseen toimintaan ja tiedettävä omat tehtävänsä näin laajassa onnettomuudessa (Strömberg et al. 2003, 20) Sukellusyrittäjät tsunamissa: Toimintaamme on tosi vaikea analysoida jälkikäteen. Toimimme vaistonvaraisesti ja oman vauhdikkaan elämän tuomalla kokemuksella (Miikkulainen et al. 134) (Tsunami:) Oman yksikön toiminnassa ei ollut selkeää yhtä johtajaa, vaan käytännössä asiat hoidettiin hyvin käytännönläheisesti ja omaaloitteisesti. Tehtäviä ei viestintäyksikön sisällä delegoitu, vaan ihmiset tekivät oma-aloitteisesti töitään. Koko henkilöstö toimi oma-aloitteisesti esim. verkkosivujen teossa ja kansainvälisten katsausten teossa. Tämän muun toiminnan lisäksi he myös katsoivat itse mediaa tai saivat uutistietoja kännykkään. Kyselyiden perusteella toiminnan tuloksiin ollaan suhteellisen tyytyväisiä, mutta johtajuuden ja delegoinnin puutetta kritisoidaan jonkun verran. (VNK 2005, 56) JOHTAMISEN PUUTE VAI KOMPLEKSISEN TAPAHTUMAN OMINAISPIIRRE?
38 ITSEORGANISOITUMISEN JÄLJILLÄ Tuusulan kunnan terveystoimen käynnistyminen heti ensitiedon jälkeen ampumisesta on tyypillinen kuvaus siitä, miten ihmiset omassa työssään alkavat organisoitua saamansa kriisitiedon mukaan. (Hakala 2009, 33)
39 Mietin usein, että kuka tätä operaatiota johtaa ja totesin, ettei tätä sinänsä johda kukaan Suomen Thaimaan suurlähettiläs tsunamikatastrofin ensimmäisten päivien pelastustöistä Thaimaassa Lähde: Onnettomuustutkintakeskuksen arkisto Operaatiossa toimivat tuolloin uhrit itse, paikalliset asukkaat, hotellien työntekijät, matkatoimistojen oppaat, sukelluskoulujen työntekijät, EMA-group, SPR, Thaimaan viranomaiset, helikopterit satoja henkilöitä eri tavoin ryhmäytyneinä Operaation tuossa vaiheessa kerättiin uhreja, järjestettiin kuljetuksia, hoidettiin/leikattiin, muodostettiin evakuointipisteitä, jaettiin vaatteita, kerättiin nimiä, välitettiin tietoa Suomeen. Loukkaantuneet oli pelastettu ja siirretty pois rannoilta ensimmäisen päivän iltaan mennessä
40 ESIMERKKEJÄ EPÄLINEAARISUUDESTA Picasso-näyttelyn näki ennätykselliset kävijää. Suuri väkimäärä aiheutti Ateneumissa tavallista runsaamman lämmönmuodostumisen. Katoille satanut lumi ja museon valoullakolle nousseen yleisön lämpö aiheuttivat yhdessä vaaratilanteen: peltikaton saumoihin syntyi lämpövuotoja, jotka sulattivat lunta ja kasvattivat katolle tappavia jääpuikkoja. HS Rikokset muuttuvat törkeämmiksi, kun niiltä yritetään suojautua. OTE MTV3.fi (Kauko Aromaan haastattelu) Kun niin monet vartioidut talot ovat tuhoutuneet, mutta oma taloni on yhä pystyssä, alan epäillä niiden tuhoutuneen juuri siksi, että ne olivat vartioituja. Vartiointi antaa hyökkääjälle sekä halun että kimmokkeen. Kaikenlainen suojautuminen näyttää sotaisalta. FILOSOFI MICHEL DE MONTAIGNE 1500-LUVULLA
41 KOMPLEKSISUUDEN PAINOPISTEITÄ Informaatio operaation tärkeimpänä energiana: Lääninhallituksen päätöstä tutkinnan siirtämisestä kriisin akuutissa vaiheessa KRP:lle kritisoitiin operaation johdossa, koska se toi epäselvyyttä poliisin johtamiseen ja ennen kaikkea tiedottamisvastuuseen, ja pitkitti tapahtuman johtamista ja tiedottamista (Hakala 2009, 28) Kriisikeskuksessa kunnanjohtaja tapasi Vantaan kaupungista lähetetyn henkilön, joka alkoi organisoida kriisikeskuksen toimintaa. Siitä ei ollut kukaan ilmoittanut kunnanjohtajalle. Kunnan oma valmiusorganisaatio halvaantui. (Ibid. 32, 35) Matkapuhelin oli tärkein yhteydenpitoväline matkapuhelinyhteydet katkesivat verkon kuormittumisen vuoksi yksi väärä numero haittasi kriisipalvelua siten, että osa kriisipuheluista ohjautui vantaalaisen yksityishenkilön puhelimeen. (Ibid. 36)
42 Tiedotus ei juurikaan voinut pitää yhteyttä kriisikeskukseen, koska yhteys sinne oli johtajan yhden matkapuhelimen varassa, joka ylikuormittui. Kaikki viestintätekniset laitteet puuttuivat kriisikeskuksesta, mikä haittasi pahoin keskuksen johtamista. (Hakala 2009, 40) Paikallispoliisin nopea tiedonvälitys katkesi lääninhallituksen väliintuloon. (Ibid. 120)
43 KOMPLEKSISUUDEN PAINOPISTEITÄ Epälineaarisuus UM:n lähettämä massatekstiviesti aiheutti yhtäkkisen tungoksen Orchid- hotellille ja aiheutti hallitsemattoman kaaoksen jo muutenkin väsyneille matkatoimiston oppaille. (VNK 2005, 192) Osa omaisista pelkäsi listojen julkistamisen aiheuttavan varkaiden murtautumista tyhjillään olleisiin koteihin ja järjestivät valvontaa. (Ibid. 150) Musta risti symbolisoi kuolemaa. Kaikkein loukkaavimpana yksityiskohtana tunnetasolla muutamat mainitsivat mustan ristin, jonka SPR:n ihmiset merkitsivät käteen merkitsi evakuointilennolle pääsystä. (Ibid. 152) Viranomaisten organisoidun toiminnan aloitusta haittasi ja tilanteen kaoottisuutta lisäsivät merkittävästi toistuvat uudet aaltovaroitukset. (OTKES 2005, 149) Pelastuslauttojen musta pohja vaikeutti ylösalaisin kääntyneiden lauttojen havaitsemista (Estonia TK 2000, 215)
44 TUTKIMUSKYSYMYKSIÄ / NÄKÖKULMIA Kun lähtökohdaksi otetaan kylmän viileästi se, että tulevaisuus on tuntematon, mihin se johtaa? Työajan vapautumiseen massiivisesta skenaariotyöskentelystä, riskien pohtimisesta ja mallien käytöstä? Uusiin ajatuksiin varautumisesta? Yleisen sietokyvyn kehittämiseen yksittäisiin tapahtumiin varautumisen sijasta? Mihin johtaminen tilanteessa perustui, arvoon/hierarkiaan, rationaalisuuden näyttämiseen ja postmoderniin vastareaktioon ja byrokraattiseen valmisteluun vai todellisuudessa itseorganisaation ohjaamiseen, informaatioenergiasta selviämiseen ja kytköksellisyyteen eli kompleksisuusjohtamiseen? Miten tämä saadaan tutkimuksellisesti esille? Mikä oikeasti on systeemikokonaisuus kriisin aikana? (Oliko esim. valmiuspäällikkökokous systeemin keskusjohto tsunamissa vai jonkin osan koordinaatioelin?) Mitä on järjestyksen ja epäjärjestyksen sekä tasapainon ja epätasapainon välissä? Vuorovaikutteinen, itseorganisaatioon tukeutuva johtaminen? Anarkia?
45 VASTAVOIMAA KOMPLEKSISTEN TAPAHTUMIEN OMINAISUUKSILLE Vuorovaikutus: kyky kytkeytyä moniin, tunnistaa tarvittavat toimijat, yhteiset viestijärjestelmät, tiedon jakaminen, hallita yhteistyökumppanit, media, omaiset, sivulliset, poliitikot jne. Informaatio: Tiedustelu, tilannekuva, tiedonhankinta, tiedon analysointi, olennaisen erottaminen, serendipisyys, oikea-aikainen viestintä, varajärjestelmät Itseorganisaatio: ihmiset osaamisensa mukaisilla paikoilla, kompetenssien luominen koulutuksen kautta (serendipisyys), jos harjoiteltu etukäteen, pidetään se; johtamisen pohtiminen sellaiseksi, että hyödyllinen itseorganisaatio voi tapahtua, itseorganisaatio suunnittelussa Sopeutuminen: oltava koko ajan kyky muuttaa toimintaa havaittujen vaikutusten mukaisesti Epälineaarisuus: toiminnan seuraukset voivat olla odottamattomia, mieti vielä kerran. Miten tiedote voidaan ymmärtää väärin, voiko valoraketti osua toiseen veneeseen jne. jne.
46 SYNTEESI Situaation merkitys: yleistykset ovat harvoin toimivia: ei ole yhtä oikeaa organisaatiota tai johtamisjärjestelmää joka tilanteeseen (vrt. esim. Perrow 1979, ). Situaatioista voidaan kuitenkin löytää yhdistäviä tekijöitä varautumisen painopisteiksi. Kompleksisuusajattelu tarjoaa näitä. Esim. informaation merkityksen yhdistävänä tekijänä huomasi jo Barry Turner 1970-luvulla tutkiessaan 84 kymmenen vuoden aikana sattunutta onnettomuutta (Turner et al. 1997). Mikään ei ole automaattisesti huono oppi, vaan kysymys on oikeasta painotuksesta. On liikuttava koko ajan järjestyksen ja kaaoksen välillä Liika järjestys aiheuttaa lukkoja, liika epäjärjestys kaaoksen johtamisen oikea tempo? Sietokykyajattelun ja situaatioiden korostaminen = kompetenssien ja koulutuksen korostaminen (itseorganisaatio näyttää esimerkiksi rakentuvan luotujen valmiuksien perusteella = kukin alkaa tekemään mitä parhaiten osaa)
47 DETALJI ITSEORGANISAATIOSTA Aamulehden päätoimittaja pyysi toimittaja Petri Ahoniemeä soittamaan tuntemalleen Janne Miikkulaiselle Ahoniemi saa heti yhteyden, vaikka puhelinyhteydet eivät ole siihen asti toimineet Ahoniemi alkaa saamaan Miikkulaiselta tekstiviestejä pelastuneiden nimistä Ahoniemi lähettää ne tuntemalleen Alex Niemiselle, joka alkaa päivittää niitä sukellus.fi - sivustolle Ahoniemi: toimittaja, 28 vuotta lehtialalla Miikkulainen: yrittäjä, merivoimien erikoiskoulutus Nieminen: Uusmedia-alan pioneeri, perusti mm. yhden Suomen ensimmäisistä internet-konsultointiyrityksistä
48 Vain faktat ratkaisevat! Ja tietysti intuitio! -Tarkastaja Clouseau Vaaleanpunaisessa pantterissa No amount of mathematical theory and technique can transform uncertainty into certainty! - Barry Turner (1978) KIITOS MIELENKIINNOSTA! M-C Escher Palaute: hanen@elisanet.fi
49 LÄHTEET Aristoteles VI Metafysiikka, suom. Jatakari et al. Gaudeamus 1990 Aula, Pekka: Johtamisen kaaos vai kaaoksen johtaminen. Wsoy 2000 Barabási, Albert-László: Linkit verkostojen uusi teoria, suom. Kimo Pietiläinen. Terra Cognita 2002 Cilliers, Paul: Complexity&Postmodernism Understanding Complex Systems. Routledge 1998 Clausewitz, Carl von: Sodankäynnistä, suom. Heikki Eskelinen. Art House 2005 Dawn R. Gilpin & Priscilla J. Murphy: Crisis Management in a Complex World. Oxford University Press 2008 Deleuze, Gilles: Autiomaa, toim. Kotkavirta et al. Gaudeamus 1992 Harisalo, Risto: Organisaatioteoriat. Tampere University Press, 2009 Hacking, Ian: The Taming of Chance. Cambridge University Press 1990 Hakala, Salli: Koulusurmat verkostoyhteiskunnassa - Analyysi Jokelan ja Kauhajoen kriisien viestinnästä. Helsingin yliopisto, viestinnän laitoksen tutkimusraportteja 2/2009 Helsingin sanomat, kuukausiliite n:o 458, 2010 Hernes, Tor: Understanding Organization as Process Theory for a Tangled World. Routledge 2008 Huhtinen, Aki-Mauri: Sotilasjohtamisen käytännöt ja tiedon intressi. Teoksessa Juuti, Pauli (toim.): Johtaminen, eilen, tänään, huomenna. Otava 2006 Johnson, Neil: Simply Complexity: a Clear Guide to Complexity Theory. Oneworld Oxford 2007 Juuti, Pauli: Yllätyksellisessä maailmassa on toimittava toisin, johdanto teoksessa Juuti, Pauli (toim.): Yllätyksellinen maailma, miten toimit ja löydät mahdollisuudet? JTO 2009 Luhman, Niklas: Ekologinen kommunikaatio, suom. Sam Krause ja Seppo Raiski, Gaudeamus 2004 Miikkulainen, Janne; Ahoniemi, Petri; Lehtoranta, Raine: Tsunami! Aamulehti 2005 Nojonen, Matti: Jymäyttämisen taito Strategiaoppeja muinaisesta Kiinasta. Gaudeamus 2008 OTKES: Aasian luonnonkatastrofi Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus A2/2004 Y Platon, Teokset V, suom. Itkonen-Kaila et al. Otava 1982 Power, Michael: Organized Uncertainty Designing the World of Risk Management, Oxford 2007 Rauhala, Lauri: Eksistentiaalinen fenomenologia hermeneuttisen tieteenfilosofian menetelmänä.ty 1993 Reason, James: Managing the Risks of Organizational Accidents. Ashgate Publishing Company 1997 Stacey, Ralph D: Complexity and Creativity in Organizations. BK-Publishers 1996 Strömberg, Anne; Johansson, Leif; Leino, Tuula; Lusa, Sirpa & Mankkinen, Teija: Pelastajien kokemukset Myyrmannin kauppakeskuksen pommiräjähdyksen pelastusoperaation aikana ja sen jälkeen haastattelututkimus noin 1,5 vuotta tapahtuman jälkeen. Palosuojelurahasto Taleb, Nassim Nicholas: Musta joutsen erittäin epätodennäköisen vaikutus. Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra Gognita 2007 Turner, Barry & Pigdeon, Nick F: Man-Made Disasters, 2nd edition, Butterworth-Heinemann 1997 Whitehead, Alfred North: Adventures of Ideas. The Free Press 1933 Weaver, Warren: Science and complexity, American Scientist 36: , 1948 Wink, Heini: Avoin dialogi yllätyksellisessä ympäristössä, teoksessa Juuti, Pauli (toim.): Yllätyksellinen maailma, miten toimit ja löydät mahdollisuudet? JTO 2009 VNK: Tiedonkulku ja viestintä Aasian hyökyaaltokatastrofissa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2005
50 LUHMANIN (mm. 2004) NÄKEMYS KOMPLEKSISUUDEN KASVUSTA YHTEISKUNNASSA Politiikka Oikeus Talous Turvallisuus Tiede Maailma on kompleksinen paikka, eikä kukaan hallitse kompleksisuutta yksin. Siksi yhteiskunta luo alajärjestelmiä (oikeus, tiede, koulu, vankila ja vaikkapa turvallisuus), jotka ottavat tiukan otteen jostakin kompleksisuuden alueesta ja pitävät sitä kurissa.
51 LUHMANIN (mm. 2004) NÄKEMYS KOMPLEKSISUUDEN KASVUSTA YHTEISKUNNASSA Politiikka Oikeus Talous Turvallisuus Tiede Kompleksisuutta vähennetään alajärjestelmissä mm. asiantuntijuuden kehittämisellä, oikealla resursoinnilla sekä sillä, että järjestelmät verkottuvat keskenään hyvin
52 LUHMANIN (mm. 2004) NÄKEMYS KOMPLEKSISUUDEN KASVUSTA YHTEISKUNNASSA Politiikka Oikeus Talous Turvallisuus Tiede Verkottuminen on elintärkeää siksi, että useat kompleksiset haasteet putoavat alajärjestelmien väliin. Esim. toimintojen tehostaminen ja yksityiskohtaistunut lainsäädäntö on pakottanut alajärjestelmät keskittymään yhä tiukemmin pelkkään ydintehtäväänsä integraation väheneminen ja kerrostuneisuuden häviäminen yhteiskunnan kompleksisuuden voimakas kasvu.
Mustat joutsenet pörssikaupassa
Mustat joutsenet pörssikaupassa Kimmo Vehkalahti yliopistonlehtori, VTT soveltavan tilastotieteen dosentti Opettajien akatemian jäsen Yhteiskuntatilastotiede, Sosiaalitieteiden laitos Valtiotieteellinen
LisätiedotTulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotIlkeät ongelmat moniammatillista johtamista monikulttuurisessa ympäristössä. Lape Pippuri, Verkostojohtamisen seminaari
Ilkeät ongelmat moniammatillista johtamista monikulttuurisessa ympäristössä Lape Pippuri, Verkostojohtamisen seminaari 26.8.2018 Pasi-Heikki Rannisto Professori, terveydenhuollon johtaminen Tampereen yliopisto
LisätiedotStrateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010
Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa
LisätiedotTULEVAISUUSAJATTELU OSANA KEHITTÄMISTÄ. Tulevaisuus. Mustiala Anne Laakso, HAMK
TULEVAISUUSAJATTELU OSANA KEHITTÄMISTÄ Tulevaisuus Mustiala 6.2.2013 Anne Laakso, HAMK Tulevaisuudesta ei voi tietää mitään varmaa, mutta on hyödyllistä ajatella niin kuin tietäisimme siitä jotain Mitä
LisätiedotDosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto
Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto 13.4.2011 http://www.youtube.com/watch?v=10n3ywl _q48&feature=related Sisäinen vs. ulkoinen voiko enää erottaa? Mainekriisi (kirkko, Kesko, hiihtoliitto)
LisätiedotProaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013
Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotOnko tilannekuvasi ja -tajusi kohdallaan? Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen LAPE-akatemian starttitilaisuus Helsinki,
Onko tilannekuvasi ja -tajusi kohdallaan? Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen LAPE-akatemian starttitilaisuus Helsinki, 20.3.2019 @Heino1Olli https://www.youtube.com/watch?v=ylyhfo19pgo (tilanne ~4,36 min.
LisätiedotKompleksisuutta syleilevä henkilöstöjohtaminen työyhteisön tuskan taltuttajana
Kompleksisuutta syleilevä henkilöstöjohtaminen työyhteisön tuskan taltuttajana Harri Raisio Dosentti, tutkijatohtori (HTT) Sosiaali- ja terveyshallintotiede Kevan henkilöstöjohtamisen seminaari 24.3.2015
LisätiedotIhminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!
Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi
LisätiedotEuro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla
Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotAivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotVerkostoista ja strategisesta ajattelusta
Verkostoista ja strategisesta ajattelusta 23.11.2016 Matti Nojonen matti.nojonen@ulapland.fi matti.nojonen@ulapland.fi nojonen 2016 1 VERKOSTOISTA Henkilösuhteet (guanxi) edelleen yksi menestyksen avaimista
LisätiedotJärkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi
Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi
LisätiedotSuu#ua, juu#ua vai muu#ua? Sajo ry Risto Puu:o
Suu#ua, juu#ua vai muu#ua? Sajo ry. 26.9.2017 Risto Puu:o Teemoja 1. Muu#umisen yksilöllinen taso ( suu#ua ) 2. Organisaa:o systeeminä ( juu#ua) 3. Kuinka johtaa muu#uvaa? ( muu#ua ) Muu#uvassa työelämässä
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotTietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?
HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala
LisätiedotInfektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri
Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena
LisätiedotKenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5
Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu
LisätiedotTulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta
Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotKonsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa
Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat
LisätiedotMiten johtaminen ja vaikuttavuus liittyvät toisiinsa?
Miten johtaminen ja vaikuttavuus liittyvät toisiinsa? LAPE-AKATEMIA 20.3.2019 Petri Virtanen @Itlasäätiö.The dirty secret of almost all government is that we don t know whether we re doing the right thing...
LisätiedotYrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista ja heikkouksista.
Päivän ohjelma. 7:30 Aamiainen 8:30 Hyvän aamun aloitus. Mieli ja keho auki. 8:40 Tervetuloa! 8:45 Johtoryhmätyöskentelyä. Yrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista
LisätiedotPlatonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia.
Tero Suokas OuLUMA, sivu 1 Platonin kappaleet Avainsanat: geometria, matematiikan historia Luokkataso: 6-9, lukio Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia Tavoitteet: Tehtävässä tutustutaan matematiikan
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotRiskinarviointi osana toiminnan suunnittelua
Finas-päivä 26.1.2017 Akkreditointi ja tulevaisuus Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Tutkimusjohtaja Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua 1. Riskinarviointi prosessina 2. Riskienarvioinnin
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotHyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?
Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada
LisätiedotTodennäköisyys. Antoine Gombaud, eli chevalier de Méré?.? Kirjailija ja matemaatikko
Todennäköisyys TOD.NÄK JA TILASTOT, MAA10 Todennäköisyyslaskennan juuret ovat ~1650-luvun uhkapeleissä. Kreivi de Mérén noppapelit: Jos noppaa heitetään 4 kertaa, niin kannattaako lyödä vetoa sen puolesta,
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotTom Hanén. Abstract. Johdanto
ENNAKOINNIN ILLUUSIO Tom Hanén Kirjoittaja on ye-komentaja, toimii tutkijaesiupseerina Raja- ja merivartiokoululla ja valmistelee väitöskirjaa Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotTulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle
Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista
LisätiedotTieteellisiä havaintoja kännykällä
Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotViestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken
Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
LisätiedotONKO YRITYKSILLÄ KYKYÄ SOPEUTUA ENNAKOIMATTOMIIN MUUTOSTILANTEISIIN Valmiusasiamies Jaakko Pekki
ONKO YRITYKSILLÄ KYKYÄ SOPEUTUA ENNAKOIMATTOMIIN MUUTOSTILANTEISIIN 28.11.2018 Valmiusasiamies Jaakko Pekki YRITYSTEN KESKEINEN MENESTYSTEKIJÄ ON KYKY ENNAKOIDA! Yrityksen johdolla tulee olla käsitys siitä,
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotToiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura
Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotKenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6
Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö
LisätiedotJatkuvat satunnaismuuttujat
Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään
LisätiedotAMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotKRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013
KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotTehtävä: FIL Tiedostopolut
Tehtävä: FIL Tiedostopolut finnish BOI 2015, päivä 2. Muistiraja: 256 MB. 1.05.2015 Jarkka pitää vaarallisesta elämästä. Hän juoksee saksien kanssa, lähettää ratkaisuja kisatehtäviin testaamatta esimerkkisyötteillä
LisätiedotAjatuksia sivistyksen suunnasta Sivistyksen sivuhuoneessa. Peter Johnson
Ajatuksia sivistyksen suunnasta Sivistyksen sivuhuoneessa Peter Johnson 29.1.2016 Sivistyksen aika Sivistys on parin vuosisadan aikana taipunut moneen muotoon. Se on tavattoman dynaaminen ja monimuotoinen
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotNäkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012
Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotMuutosta tarvitaan - tapahtuuko se itsestään?
Muutosta tarvitaan - tapahtuuko se itsestään? Valtio Expo 20.5.2014 Pirjo Ståhle Aalto-yliopisto Millaiseen muutokseen pyritään? Tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteen toimivia, julkisen sektorin
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi
LisätiedotMitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus
Mitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus Mitä on kansainvälinen kokemus? Kansainvälistä liikkuvuutta esim. vaihto-opiskelu,
LisätiedotLUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala
LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,
LisätiedotSisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää
Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.1.2018, Järvenpää Erityisasiantuntija Lauri Holmström Esityksen sisältö Sisäisen turvallisuuden strategia Ennakointi
LisätiedotProjektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille
Projektinhallintapäivä 19.8.2015- TTY Tampere Projektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille Jyrki Mäntynen / Management Institute of Finland Projektin ohjausryhmä, onnistumisen
LisätiedotLuottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu
Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää
LisätiedotJokainen voi varautua - omatoiminen varautuminen ilmastovaikutuksiin
Jokainen voi varautua - omatoiminen varautuminen ilmastovaikutuksiin Helsingin seudun ilmastoseminaari 11.2.2016 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Karim Peltonen, karim.peltonen@spek.fi Twitter:
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotMuutoksen johtaminen yliopistossa. Päällikkö, Tutkimuksen palvelut ja tutkijakoulu, HTT Virpi Juppo
Muutoksen johtaminen yliopistossa Päällikkö, Tutkimuksen palvelut ja tutkijakoulu, HTT Virpi Juppo 1 Tutkimusasetelma - Teorialähtöinen haastattelututkimus kaikille Suomen yliopistojen rehtoreille + dokumenttiaineisto
LisätiedotStudia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!
Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
s16 Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/ mla/ puh. 044 344 2757
LisätiedotTi5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka
Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotYdinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen
Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
LisätiedotFysiikan historia Luento 2
Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta
LisätiedotCxO Mentor Oy. Miten autan esimiestäni johtamaan minua? CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013
CxO Mentor Oy Miten autan esimiestäni johtamaan minua? CxO Academy 12.6.2013 Eerik Lundmark Pomon pulma Alaisen suoriutuminen - rooli johtajana Yksilön johtamisen ongelma Alaisen luontainen toiminta ja
LisätiedotRiskiperusteisuus valvonnassa
Meriturvallisuusseminaari 28.5.2014 Pekka Henttu Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Lähtökohta viranomaistyölle Suorituskykyinen liikennejärjestelmä luo perustan yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle
LisätiedotKylmäjärjestelmien etävalvonta
Kylmäjärjestelmien etävalvonta Palvelumme on reaaliaikainen, jonka avulla asiakkaamme kaupan ja kylmäalalla saavat reaaliaikaista tietoa etäkohteista. Mikäli kohteissa tapahtuu jotain poikkeuksellista,
LisätiedotJOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti
JOHTAJUUDEN HAASTEET Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi 3.11.2011 Pauli Juuti SISÄLLYS Kompleksinen, postmoderni maailma Johtamisen täytyy olla samanaikaisesti useita asioita Miten
LisätiedotCynefin viitekehys eri toimintaympäristöt
1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
Lisätiedot