Strateginen johtaminen Eksotessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Strateginen johtaminen Eksotessa"

Transkriptio

1 Strateginen johtaminen Eksotessa Asiakirjassa on linkkejä Eksoten intranetiin Eksonetiin, jota voivat käyttää vain henkilöt, joilla on käyttäjätunnukset. 4/2015

2 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1 STRATEGIAN JOHTAMINEN EKSOTESSA EKSOTE INTEGROITU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ HIERARKIASTA VERKOSTOIHIN STRATEGINEN JOHTAMINEN Arvot ja visio Visio STRATEGIAN JALKAUTTAMINEN, KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET PAJA malli Prosessit Palveluverkosto, koti keskiössä, kotia kohti, kansalaisten tukeminen omahoitoon ja itsenäiseen selviytymiseen ETELÄ KARJALAN KANSALAISET TOIMINTAYKSIKÖN/VASTUUALUEEN ASIAKKAINA, STRATEGINEN KUMPPANUUS ASIAKASTYÖSSÄ SÄHKÖISET TYÖKALUT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA STRATEGIA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN 12

3 3 (13) 1 Strategian johtaminen Eksotessa 1.1 Eksote integroitu sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiirin perustamisen tärkeimmät lähtökohdat olivat palvelujen saatavuuden turvaaminen alueen kuntien taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kunnat olivat valmiita luopumaan kuntakohtaisesta palvelujen tuottamisesta ja siihen liittyvästä kuntakohtaisesta laskutusperiaatteesta. Tämä merkitsi tarvetta luoda hallinnollinen kehys, jonka sisällä mahdollisuus uusien toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon on oleellisesti aikaisempaa tapaa parempi. Nämä perustamisen tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tehdyt periaatepäätökset antavat hyvät lähtökohdat laatia sellainen johtamisjärjestelmä, joka luo kokonaan uudenlaisen tavan tuottaa sosiaali ja terveydenhuoltopalveluja. Siirtyminen tulosohjauksesta kohti prosessiperusteista ohjausta on tällä hetkellä koko julkishallinnon johtamisen suurin kehittämishaaste. Tulosohjaus ja sen mukainen organisaatiorakenne on ollut suomalaisen julkishallinnon keskeinen ohjauskeino viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan. Tulosjohtamisen yksipuoliset painotukset ja terminologia sekä näkemys julkisen sektorin johtamisesta pelkästään byrokraattisena ja joustamattomana ovat tuoneet julkiselle sektorille tarpeen monipuolistaa johtamisjärjestelmää. Asiakaskeskeisyys ja vaatimukset toiminnan tuloksellisuuden monipuolisemmasta mittaamisesta ovat nousemassa johtamisen keskiöön. Nämä seikat korostavat palveluprosessien toimivuutta sekä henkilöstön osaamisen, kehittämisen ja innovaatioiden merkitystä. Lisäksi uusi tietotekniikka ja sen myötä kansalaisille suunnatut sähköiset palvelut vähentävät erilaisten hallinnon rajojen ja organisaatiokohtaisten palvelujen merkitystä ja lisäävät kansalaisen autonomiaa palvelujen käyttäjänä. Eksotessa luodaan strategiakartassa esitettyihin arvoihin perustuva johtamisjärjestelmä, joka on selkeä ja johdonmukainen sekä jatkuvasti avoin keskustelulle. Johtamisen pelisääntöjen läpinäkyvä kuvaaminen ja pelisääntöjen noudattaminen luovat perustan hyville johtamisperiaatteille. Yhtenäiset pelisäännöt koskevat kaikkia johtamistehtäviä ja yhteisten arvojen toteutumista johtamistehtävissä seurataan aktiivisesti. 1.2 Hierarkiasta verkostoihin Tärkein uudistamisen väline sosiaali ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyön kehittämisessä ovat verkostomaiset rakenteet ja niihin liittyvät palveluprosessit. Erityisesti sosiaali ja terveydenhuollossa pitää yhdistää eri organisaatioiden ja ammattiryhmien mukaan jakautuneita työvaiheita asiakastilanteen vaativiksi kokonaisuuksiksi. Tämä edellyttää nykyistä suurempaa avoimuutta ja luottamusta sekä mahdollisuutta asettaa laajoja yli kuntarajojen ja erikoisalojen meneviä potilaan asiakastilanteen mukaisia tavoitteita. Nykyinen vuorovaikutus ja yhteydenpito pitää kuvata alueellisesti uudelleen verkostomaisena yhteistyönä, jonka lähtökohtana on potilaan asiakastilanteesta lähtevän palvelu ja hoitoketjun kokonaisuuden hallinta. Tällöin kukin toimija tuo verkostoon oman asiantuntemuksensa, jolloin voidaan helposti selvittää miten asia voidaan hoitaa nopeimmin ja taloudellisimmin. Kun jokaisella verkon

4 1.3 Strateginen johtaminen 4 (13) toimijalla on käsitys taustalla toimivasta verkostosta, nykyinen hallinnollinen yhteydenpito jäsentyy enemmän yhteistyönä, jossa kukin tietää tehtävänsä ja vastuunsa. Tällöin johtamisessa korostuvat strategian ja prosessien merkitys, kyky määritellä yhteisiä tahtotiloja ja vuorovaikutus organisaation sisällä ja organisaatiosta ulospäin. Oikeudenmukaisuus ja luottamus ovat tärkeimmät edellytykset aidon verkoston syntymiselle ja henkilökohtaisen tulosvastuun ottamiselle ja vastuun kantamiselle. Kun työntekijät sitoutuvat yhdessä määriteltyihin strategisiin tavoitteisiin ja prosesseihin, perinteinen esimiehen käskyvalta ja valvonta voi jäädä taustalle. Verkostossa koordinaatio ei ole hierarkkisesti määräävä vaan luottamukseen perustuvaa horisontaalista sopimista ja neuvottelua. Tällöin myös organisaatioiden madaltaminen on mahdollista. Työn tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan yhdessä sovituilla kriteereillä, joiden mukaisesti määräytyvät myös palkkiot hyvästä suorituksesta. Strateginen johtaminen on muodostunut yleiskäsitteeksi kaikenlaiselle johtamistoiminnalle tai tavoitteiden asettamiselle. Strategialla viitataan sekä strategiaan kokonaisuutena että sen erilaisiin osiin. Strateginen johtaminen voi painottua useammallakin eri tavalla. Vakiintuneen johtamisajattelun ja tutkimuksen mukaan strategia muodostaa keskeisimmän organisaation toimintaa kokonaisuutena suuntaavan johtamisvoiman. Eksotessa tämä tarkoittaa niitä uusia tapoja, joilla pystymme vastaamaan piirin perustamisen aikana esitettyihin odotuksiin palvelujen saatavuuden turvaamisesta kuntien talouden kestävyyden rajoissa. Strateginen johtaminen Eksotessa jakautui kahteen sisällöltään erilaiseen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa korostui rakenteiden luominen ja toisessa vaiheessa palvelujen sisällön kehittäminen. Jo ensimmäisessä vaiheessa strategian esittämisen viitekehykseksi valittiin ns. tasapainotettu mittaristo. Tasapainotettu mittaristo on monipuolinen strategian perusrakenne, joka yhdistää talouden ja tuloksellisuuden näkökulman, asiakasnäkökulman, toimintamallit ja prosessit eli organisaation sisäisen tehokkuusnäkökulman sekä ihmiset, osaamisen ja innovaatioiden näkökulman. Eksoten strategisen johtamisen näkökulmiksi valittiin kolme näkökulmaa. Nämä näkökulmat ovat: Ihmiset ja osaaminen, palvelut ja prosessit sekä talous ja tuloksellisuus.

5 5 (13) Arvot ja visio Tasapainotetun mittariston nimi viittaa nimenomaan tasapainon löytämiseen eri näkökulmien kesken. Sosiaali ja terveydenhuollossa ei voi painottua yksinomaan kuntatalous vaan sen tasapainottavana tekijänä on asiakkaista lähtevä palveluiden saatavuuden turvaaminen. Eri näkökulmista johdettujen mittareiden ja prosessien tulee lisäksi olla sellaisia, joihin henkilöstö voi itse vaikuttaa. Näin ollen visiosta ja strategiakartasta johdetut pääprosessit ja mittarit pitää pystyä jalkauttamaan koko henkilöstölle sillä tavalla, että jokainen työntekijä voi vaikuttaa jalkauttamiseen ja voi itse seurata omaa työtään ja omaa kehittymistään. Samalla tulee varmistaa, että prosessit tukevat strategisia tavoitteita ja resurssit kohdennetaan prosesseille sen mukaan miten tärkeitä ne ovat organisaation strategisten tavoitteiden toteutumiselle. Strategisen johtamisen lähtökohdat määriteltiin Eksoten perustamisen yhteydessä ja ne painottuivat uuden rakenteen ja organisaation perusteiden luomiseen. Rakennevaiheesta on nyt siirrytty palveluiden sisällön kehittämiseen ja samalla on tarkistettu strategiaa ja organisaatiorakennetta. Arvot ja visio ovat keskeinen osa strategiaprosessia ja johtamista. Johtaminen perustuu arvoihin, jotka kuvaavat hyvän johtamisen tunnuspiirteitä. Eksoten rakennevaiheen arvoja on tarkennettu, ja niistä on haluttu tehdä enemmän henkilökohtaisia ja puhuttelevia. Strategian tarkistuksen yhteydessä Eksoten arvot määriteltiin uudestaan ja niiden haluttiin olevan henkilökohtaisempia ja helpottavan henkilöstön sitoutumista arvoihin. Määrittelyn jälkeen käynnistettiin erillinen arvojen jalkautuksen kampanja Vanhat ja uudet arvot on kuvattu alla olevassa kuviossa.

6 6 (13) Visio Eksoten rakennevaiheen visio oli organisaatio ja henkilöstölähtöinen. Visio oli kuvattu tasapainotetun mittariston mukaisesti: Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa xlaadukkaat ja riittävät sosiaali ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisönä Vision kuvaamista haluttiin myöhemmin yksinkertaistaa ja ennen kaikkea visio haluttiin kuvata lyhyesti ja yksinkertaisesti kansalaisen näkökulmasta. Tällä perusteella uusi visio kuvattiin: Toimintakykyisenä kotona Strategia löytyy Eksonetista ja Eksoten verkkosivuilta.

7 7 (13) 1.4 Strategian jalkauttaminen, käytännön toimenpiteet PAJA malli Strategian jalkauttamista ja käytännön toimenpiteitä varten on luotu oma malli. Mallin tavoite on toimia välineenä strategian jalkauttamisessa sekä yhdistää käytännössä johtamisen eri osa alueita. Lisäksi tavoite on palveluiden jatkuva parantaminen ja siitä johtuva lyhenne PAJA. PAJA malli jakautuu kolmeen eri osa alueeseen. Henkilökohtainen kyvykkyys toimia johtajana tai esimiehenä sisältää johdolle suunnatun koulutuksen sisällön suunnittelun sekä toteuttamisen. Tavoite on lisätä johdon ja esimiesten henkilökohtaista kyvykkyyttä ja valmiutta johtamis ja esimiestehtäviin. Toinen PAJAn osa alue on jatkuva toimintaprosessien parantaminen. Siinä tarkastellaan johtamista erilaisten johtamisjärjestelmien ja prosessien parantamisen kautta. Tavoite on tunnistaa ja käyttää erilaisia menetelmiä prosessien parantamiseksi johtamisjärjestelmiä ja tunnistaa niiden välisiä eroja ja painotuksia. Tietojohtaminen on kolmas PAJAn osa alue. Tavoitteena on edistää digitalisoitumista sekä luoda lisäarvoa tiedosta. Lisäksi tavoite on oppia ymmärtämään yhtenäisen kirjaamisen ja sitä kautta tiedon laadun merkitys raportoinnissa ja johtamisessa. Kaikilla näillä toimenpiteillä voidaan päästä tarkempaan ja nopeampaan raportointiin ja kustannusten johtamisen Arjen toiminnassa strategian toimeenpanoa lähestytään asiakaskeskeisten palveluprosessien kautta. Keskeistä on asiakkaan tarpeiden mukaisen oikeaaikaisen palvelun tuottaminen logistisesti tehokkaasti, käytössä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen. Tukiprosessien tulee tukea palveluprosesseja mahdollisimman tehokkaasti, toimintaa optimoiden. Organisaation eri osat vastaavat strategian määrittelemien tavoitteiden saavuttamisesta osana isoa kokonaisuutta. Asiakasprosessi muodostuu monen eri yksikön toiminnan yhdistämisestä ja tavoitteena on tarkastella sitä kotoa

8 1.4.2 Prosessit 8 (13) kotiin periaatteella. Jokaisella esimiehellä on vastuu strategian jalkauttamisesta omassa yksikössään. Strategian jalkautuksen ja sen vaatimat toimenpiteet voi toteuttaa oman yksikön 1. päivittäisen toiminnan 2. toimintasuunnitelman 3. koulutussuunnitelmien 4. laatutyön 5. viestinnän 6. kehittämistoimenpiteiden ja projektienkautta. Tärkeää on keskustelu oman henkilöstön kanssa strategiasta, siitä mikä on meidän toiminta ajatus, periaatteet, arvot. Miten nämä toteutuvat omassa yksikössäni? Miten ne ovat siirtyneet perustehtävään eli asiakkaan palveluprosessin toteuttamiseen? Strategian toteutumisen valvonta on osa strategian jalkauttamisprosessia. Valvontaan osallistuvat yleensä kaikki ne tahot ja henkilöt, jotka ovat osallistuneet strategian luontiin. Vähintään kerran vuodessa käydään läpi organisaation toiminta ajatus, arvot ja visio. Tuntevatko kaikki sen? Onko organisaatio toiminut toiminta ajatuksensa mukaisesti? Onko toiminta ajatus edelleen oikea? Tuntevatko ja ymmärtävätkö kaikki arvomme? Toimiiko henkilöstö arvojemme mukaisesti? Onko syytä käydä arvokeskustelua ja mahdollisesti jopa muuttaa arvoja? Viekö strategiamme kohti visiota? Onko visio selkeä ja oikea? Tuntevatko työntekijät visiomme? Muuttuuko ympäristömme? Pitäisikö strategiaa täsmentää? Ovatko strategiset tavoitteet oikeat ja tasapainossa keskenään? Ohjaavatko ne todella organisaatiomme toimintaa? Miten hyvin strategian toimeenpano ohjelma ja strategiaa tukevat kehittämishankkeet ovat toteutuneet? Tarvitaanko strategian toteuttamisen seurantaan riskianalyysiä? Jos kyllä, miten on suoriuduttu ennalta huomioon otetuista riskeistä? Entä niistä, joihin ei osattu varautua? Kuinka hyvin olemme onnistuneet strategian tiedottamisessa ja strategian mukaisessa koulutusohjelmassa kaikilla organisaation tasoilla? Kuinka hyvin strateginen ja operatiivinen johtaminen on saatu kytkettyä yhteen? Ovatko strategiset tavoitteet purettu vuosittaisiksi alatavoitteiksi kaikille yksiköille ja henkilöille vai ovatko tavoitteet vain jonkun omia? Kuinka hyvin yksiköiden toimintasuunnitelmat tukevat strategisia tavoitteita? Arvioinnin yhteydessä haetaan vastauksia kysymyksiin: Miksi? Mitä? Ketkä? Prosessien tehtävä on kuvata organisaation toiminnan logiikka. Ne kuvaavat sitä toimintojen sarjaa, minkä avulla saavutetaan käytännössä organisaation tulokset. Prosessikuvausten avulla yritetään ymmärtää sitä, mikä on kriittistä organisaation keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tällä tavalla voidaan mittaaminen ja kehittäminen kohdistaa näihin kriittisiin vaiheisiin ja samalla vähentää osaoptimointia. Prosessin avulla voi ymmärtää kokonaisuutta niitä toimintoja, joita tarvitaan palveluiden aikaan saamiseksi toimintojen vaikutuksia toisiinsa omaa roolia ja muiden roolia yhteistyön tärkeyttä ja mahdollisuuksia hyvien tulosten aikaansaamiseksi

9 9 (13) toiminnan logiikkaa mikä on kriittistä onnistumisen kannalta mitä meidän tarvitsee muuttaa, jotta voimme toteuttaa strategiaamme millaista osaamista tarvitaan prosessien suorittamiseen Toimintamallin määrittämisen lähtökohtina ovat Eksoten visio ja strategiset tavoitteet, joista erityisesti toiminnan asiakaskeskeisyys sekä palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen ovat keskeisiä painopistealueita. Vision ja strategisten tavoitteiden määrittämien suuntaviivojen mukaan määritetään Eksotelle ydin, ohjaus ja tukiprosessit, jotka implementoidaan organisaatioon integroituna, yhteisenä uutena toimintamallina. Eksotessa ydinprosessien kuvaamisen jälkeen ryhdytään mallintamaan toiminnan kannalta tärkeitä osa ja tukiprosesseja, jotka tukevat strategisia tavoitteita, aina työyksikkötasolle saakka. Samalla määritetään kuvatuille prosesseille myös prosessin johtamista ja seurattavuutta tukevat mittarit Prosessien mallintamisen jälkeen saadaan parempi ymmärrys toiminnan prosesseista ja näin ollen niitä pystytään paremmin kehittämään. Tämä prosessien jatkuva kehittäminen ja ylläpitäminen on merkittävä toiminnan laadun kehittämisen tapa, johon jokaisen yksikön tulee sitoutua. Toimintamallit ja prosessit onkin nostettu Eksoten strategian yhdeksi neljästä näkökulmasta. Ydinprosesseiksi on määritetty asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja uudistettu palveluprosessi Palveluverkosto, koti keskiössä, kotia kohti, kansalaisten tukeminen omahoitoon ja itsenäiseen selviytymiseen Eksoten strategisena tavoitteena on vähentää laitoshoitoa ja vahvistaa kansalaisten omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Palvelurakenteen muutoksella vahvistetaan kotona asumista. Oman yksikön johtamisessa prosesseja voi tarkastella esim. seuraavien kysymysten kautta: Vahvistaako oman yksikköni toiminta kotona asumisen mahdollisuutta? Vahvistavatko toimintamallimme asiakkaiden voimavaroja?

10 10 (13) Ovatko yksikköni asiakasprosessit sellaisia, että ne tukevat kuntoutumista ja itsenäistä selviytymistä? Onko yksikössämme käytössä itsepalvelun tai omahoidon mahdollistavia toimintamalleja? Saako asiakas meihin yhteyden helposti? Tukeeko työnjakomme asiakaslähtöistä toimintaa? 1.5 Etelä Karjalan kansalaiset toimintayksikön/vastuualueen asiakkaina, strateginen kumppanuus asiakastyössä 2000 luvun palvelutuotanto toteutuu lisääntyvässä määrin erilaisten kumppanuusosapuolien yhteistyönä. Se merkitsee siirtymistä julkisen hallinnon vahvasti johtamasta toiminnasta verkostomaiseen monitoimijamalliin, johon olennaisesti kuluu asiakkaiden osallisuus sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Kansalaiset eivät elä vain yhteiskunnan tuottamien palvelujen varassa, vaan tärkeää on myös lähiyhteisöjen sosiaalinen tuki ja keskinäinen huolenpito. Kumppanuudessa on kyse sovitusta yhteistyöstä tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Lähtökohtana on, että jokainen mukana oleva hyötyy yhteistyöstä. Kumppanuudelle rakentuvan yhteistyön seurauksena saadaan samalla aikaan enemmän kuin erikseen toimien. Strateginen kumppanuus tarkoittaa sitä, että kaksi tai useampi toimijataho keskittävät yhdessä voimavarojaan tärkeäksi katsomiensa edellytysten rakentamiseen parantaakseen sillä tavoin kummankin osapuolen mahdollisuuksia onnistua tulevassa toiminnassaan. Kumppanuuden keskeisiä piirteitä ovat konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi toisen kunnioittaminen ja toisen osaamisen arvostus tiivis harkittu yhteistyö luottamus tasavertaisuus vastavuoroisuus avoimuus tiedon jaossa sovitut pelisäännöt monen tasoiset kohtaamiset ja kohtaamisen paikat kunkin osapuolen omien erityispiirteiden ja kulttuurin hyväksyminen lähtökohdaksi. Kumppanuudella uskotaan saavutettavan monia hyötyjä. Näitä ovat mm. kustannusten väheneminen kun tuotetaan palveluja yhdessä. Vastaavasti voimavaroja yhdistämällä mahdollistuu uuden toiminnan tai palvelun kehittäminen. Lopputuloksena asiakas saa paremman palvelun ja kokonaisvaikuttavuuden kun hyödynnetään toisiaan täydentäviä voimavaroja. Monitoimijaista kumppanuusyhteistyötä käynnistettäessä on heti alkuun sovittava ja kirjattava yhteiset pelisäännöt. Tämä edellyttää että selkeästi määritellään valta ja päätöksenteko oikeudet sekä vastuut ja liikkumavarat. Erikseen on sovittava, millaisia konkreettisia ratkaisuja tehdään, miten kustannukset jaetaan, miten raportointi toteutetaan sekä miten yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Kumppanuustoiminnan tulee niveltyä myös organisaation perustoimintaan.

11 11 (13) Eksoten kaikilta vastuu ja palvelualueilta löytyy hyviä esimerkkejä jo käynnistyneestä tai orastavasta kumppanuusyhteistyöstä. Konkreettinen esimerkki monitoimijaisesta kumppanuusyhteistyöstä on Etelä Karjalan työvoiman palvelukeskus, joka on työ ja elinkeinotoimistojen, kuntien, Kelan ja Eksoten yhdessä muodostama asiantuntijapalveluita tarjoava työyhteisö. Työvoiman palvelukeskus verkostoituu kiinteästi muiden palveluntuottajien kanssa auttaen niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat työllistymisensä edistämiseen eri tahojen palveluita. 1.6 Sähköiset työkalut, sähköinen asiointi ja strategia Yhtenä strategisten tavoitteiden saavuttamisen oleellisena edellytyksenä nähdään palveluprosessien tuottamista tukevien tietojärjestelmien kehittäminen osana yksiköiden toiminnan kehittämistä. Asiakkaiden liikkuvuuden ja palveluresurssien optimoinnin takia asiakkaiden hoito ja asiointitiedot tulee olla asiointitapahtumasta riippuen käytössä kaikissa tarvittavissa Eksoten yksiköissä ja myös asiakkaiden itsensä käytössä. Tietojärjestelmien kehittämisessä sovelletaan mahdollisimman paljon kansallisia tietojärjestelmäratkaisuja ja määrityksiä ja järjestelmäkehitystä pyritään tekemään toisten piirien kanssa yhteistyössä. Sähköiset työkalut on tarkoitettu yhdenmukaistamaan, automatisoimaan ja nopeuttamaan organisaation asiakaspalveluprosessien ja organisaation sisäisten tukiprosessien toimintaa. Asiakastietojen keräämisen ja välittämisen lisäksi tietojärjestelmiä tullaan kehittämään tulevaisuudessa enemmän resurssien hallinnan ja logistisen ohjauksen näkökulmasta. Resurssien hallinta ja logistisen ohjauksen kehittäminen tarkoittaa esimerkiksi leikkaussalitoimintaan liittyvien resurssien ja logistiikan hallintaa tai kotihoidon ammattilaisten etäkirjausten ja hoitotapahtumien työsuunnittelua uusien tietojärjestelmien avustuksella. Asiakaspalveluprosessit ovat tällä hetkellä kehittymisvaiheessa, jossa asiakkaiden rooli osana prosessia tulee korostumaan. Tavoitteena prosessien kehittämisessä on vastuuttaa asiakkaita enemmän muun muassa oman terveytensä hoitamisessa mutta myös siirtää palveluprosessien osavaiheiden hoitaminen soveltuvin osin asiakkaiden itsensä vastuulle. Tietojärjestelmien näkökulmasta tämä tarkoittaa muun muassa erilaisten sähköisten palveluiden tarjoamista asiakkaiden käyttöön. Asiakaspalveluprosessien suhteen kehittäminen tähtää voimakkaasti myös organisaation sisäisten tukiprosessien sähköistämiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa sähköistä matkalaskujen hallintaa, sähköistä työsopimuksien laadintaa, videoneuvottelumahdollisuuksien tuomista kokouskäytäntöihin jne. Kuten asiakaspalveluprosessien myös sisäisten tukiprosessien sähköistämisellä on tarkoitus kehittää palveluiden logistiikkaa ja saada informaatio sähköistämisen kautta näkyväksi saman tien kaikille osapuolille ja päästä eroon perinteisistä logistisista elementeistä kuten kirjepostista. Koska julkisen sektorin sähköisten palveluiden kehittäminen on koko valtakunnassa kehittämisen alla, ei kehittämiseen ole yhtä oikeaa tapaa ja ratkaisua. Tämän takia on olennaisen tärkeää, että kukin yksikkö keskustelee sisäisesti ja miettii toimintamalliensa kehittämisen osana kuinka sähköisten palveluiden käyttöönotto voisi muun muassa 1. vähentää yksiköiden työtä (poistaa manuaalisia työvaiheita), 2. virtaviivaistaa toimintaprosessia, 3. lisätä asiakkaiden osallistumista toimintaan,

12 12 (13) 1.7 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 4. parantaa toiminnan laatua, 5. kehittää prosessin logistiikkaa ja seurattavuutta. On oleellista huomata, että tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittäminen on aina prosessien kehittämistä. Kaikki työ, joka tähtää asioiden sähköistämiseen, tulee aina alkaa miettimällä miten me voisimme näiden palveluiden kautta kehittää organisaation ja asiakkaidemme toimintaprosessia ja laatua ja että miten muutosta voidaan mittaroida ja johtaa. Raportoinnin sähköisistä työvälineistä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 2.5 Raportointi. Jokaisella esimiehellä on vastuu siitä, että yksikössä käytetään sähköisiä työkaluja yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Jos yhteiseen toimintamalliin ei sitouduta, johtaa tämä asiakkaan kokonaishoidon tai palveluprosessin heikkenemiseen ja toisten ammattilaisten työprosessien hidastumiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen osa Etelä Karjalan sosiaalija terveyspiirin strategiaa. Sen tulee näkyä kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä tuetaan kansalaisten omaehtoista toimintaa oman hyvinvointinsa toteuttajina. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pitää esimiestyössä nähdä ainakin kahdesta näkökulmasta: Eksoten oman henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta ja maakunnan kaikkien asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on ennaltaehkäisevää toimintaa kaikilla toimialueilla, hyvinvointiin ja terveyteen sijoittamista, tietoista asian toteuttamista, voimavarojen kohdentamista, taustatekijöihin vaikuttamista ja tavoitteellista toimintaa, jolla tuetaan väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisäämistä, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentämistä, ennenaikaisten kuolemien ja väestöryhmien välisten terveyserojen ja hyvinvointivajeiden vähentämistä. Vuonna 2011 teemme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaohjelman ja sen pohjalta käytännön toteuttamissuunnitelman, johon linjaamme vastuutahot ja päätöksentekojärjestelmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudesta. Terveydenhuoltolaissa (2 luku11, 12 ja 13 :t) määritellään, että kaikissa ratkaisuissa ja päätöksenteossa on arvioitava päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kunnan/kuntayhtymän on seurattava asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Eksoten on raportoitava vuosittain, yhdessä kuntien kanssa, kuntien/kuntayhtymän valtuustolle kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toimialueella toteutetuista toimenpiteistä. Kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laaja hyvinvointikertomus. Strategisessa suunnittelussa on asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet sekä nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot. Eksoten on osallistuttava asiantuntijana eri

13 kuntien/kuntayhtymien toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointiin kunnan/kuntayhtymän alueella. 13 (13)

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Menneisyys ja tulevaisuus Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus Ymmärtäminen Eläminen LÄHDE: Malaska

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.8.2013 Elisabet Heinonen Asiakasprosessien kehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita Asiakaslähtöisyys ja asiakkuuksien hallinta

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015 MITEN TUEMME JATKUVAA

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot