Strateginen johtaminen Eksotessa
|
|
- Raimo Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Strateginen johtaminen Eksotessa Asiakirjassa on linkkejä Eksoten intranetiin Eksonetiin, jota voivat käyttää vain henkilöt, joilla on käyttäjätunnukset. 4/2015
2 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1 STRATEGIAN JOHTAMINEN EKSOTESSA EKSOTE INTEGROITU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ HIERARKIASTA VERKOSTOIHIN STRATEGINEN JOHTAMINEN Arvot ja visio Visio STRATEGIAN JALKAUTTAMINEN, KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET PAJA malli Prosessit Palveluverkosto, koti keskiössä, kotia kohti, kansalaisten tukeminen omahoitoon ja itsenäiseen selviytymiseen ETELÄ KARJALAN KANSALAISET TOIMINTAYKSIKÖN/VASTUUALUEEN ASIAKKAINA, STRATEGINEN KUMPPANUUS ASIAKASTYÖSSÄ SÄHKÖISET TYÖKALUT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA STRATEGIA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN 12
3 3 (13) 1 Strategian johtaminen Eksotessa 1.1 Eksote integroitu sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiirin perustamisen tärkeimmät lähtökohdat olivat palvelujen saatavuuden turvaaminen alueen kuntien taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kunnat olivat valmiita luopumaan kuntakohtaisesta palvelujen tuottamisesta ja siihen liittyvästä kuntakohtaisesta laskutusperiaatteesta. Tämä merkitsi tarvetta luoda hallinnollinen kehys, jonka sisällä mahdollisuus uusien toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon on oleellisesti aikaisempaa tapaa parempi. Nämä perustamisen tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tehdyt periaatepäätökset antavat hyvät lähtökohdat laatia sellainen johtamisjärjestelmä, joka luo kokonaan uudenlaisen tavan tuottaa sosiaali ja terveydenhuoltopalveluja. Siirtyminen tulosohjauksesta kohti prosessiperusteista ohjausta on tällä hetkellä koko julkishallinnon johtamisen suurin kehittämishaaste. Tulosohjaus ja sen mukainen organisaatiorakenne on ollut suomalaisen julkishallinnon keskeinen ohjauskeino viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan. Tulosjohtamisen yksipuoliset painotukset ja terminologia sekä näkemys julkisen sektorin johtamisesta pelkästään byrokraattisena ja joustamattomana ovat tuoneet julkiselle sektorille tarpeen monipuolistaa johtamisjärjestelmää. Asiakaskeskeisyys ja vaatimukset toiminnan tuloksellisuuden monipuolisemmasta mittaamisesta ovat nousemassa johtamisen keskiöön. Nämä seikat korostavat palveluprosessien toimivuutta sekä henkilöstön osaamisen, kehittämisen ja innovaatioiden merkitystä. Lisäksi uusi tietotekniikka ja sen myötä kansalaisille suunnatut sähköiset palvelut vähentävät erilaisten hallinnon rajojen ja organisaatiokohtaisten palvelujen merkitystä ja lisäävät kansalaisen autonomiaa palvelujen käyttäjänä. Eksotessa luodaan strategiakartassa esitettyihin arvoihin perustuva johtamisjärjestelmä, joka on selkeä ja johdonmukainen sekä jatkuvasti avoin keskustelulle. Johtamisen pelisääntöjen läpinäkyvä kuvaaminen ja pelisääntöjen noudattaminen luovat perustan hyville johtamisperiaatteille. Yhtenäiset pelisäännöt koskevat kaikkia johtamistehtäviä ja yhteisten arvojen toteutumista johtamistehtävissä seurataan aktiivisesti. 1.2 Hierarkiasta verkostoihin Tärkein uudistamisen väline sosiaali ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyön kehittämisessä ovat verkostomaiset rakenteet ja niihin liittyvät palveluprosessit. Erityisesti sosiaali ja terveydenhuollossa pitää yhdistää eri organisaatioiden ja ammattiryhmien mukaan jakautuneita työvaiheita asiakastilanteen vaativiksi kokonaisuuksiksi. Tämä edellyttää nykyistä suurempaa avoimuutta ja luottamusta sekä mahdollisuutta asettaa laajoja yli kuntarajojen ja erikoisalojen meneviä potilaan asiakastilanteen mukaisia tavoitteita. Nykyinen vuorovaikutus ja yhteydenpito pitää kuvata alueellisesti uudelleen verkostomaisena yhteistyönä, jonka lähtökohtana on potilaan asiakastilanteesta lähtevän palvelu ja hoitoketjun kokonaisuuden hallinta. Tällöin kukin toimija tuo verkostoon oman asiantuntemuksensa, jolloin voidaan helposti selvittää miten asia voidaan hoitaa nopeimmin ja taloudellisimmin. Kun jokaisella verkon
4 1.3 Strateginen johtaminen 4 (13) toimijalla on käsitys taustalla toimivasta verkostosta, nykyinen hallinnollinen yhteydenpito jäsentyy enemmän yhteistyönä, jossa kukin tietää tehtävänsä ja vastuunsa. Tällöin johtamisessa korostuvat strategian ja prosessien merkitys, kyky määritellä yhteisiä tahtotiloja ja vuorovaikutus organisaation sisällä ja organisaatiosta ulospäin. Oikeudenmukaisuus ja luottamus ovat tärkeimmät edellytykset aidon verkoston syntymiselle ja henkilökohtaisen tulosvastuun ottamiselle ja vastuun kantamiselle. Kun työntekijät sitoutuvat yhdessä määriteltyihin strategisiin tavoitteisiin ja prosesseihin, perinteinen esimiehen käskyvalta ja valvonta voi jäädä taustalle. Verkostossa koordinaatio ei ole hierarkkisesti määräävä vaan luottamukseen perustuvaa horisontaalista sopimista ja neuvottelua. Tällöin myös organisaatioiden madaltaminen on mahdollista. Työn tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan yhdessä sovituilla kriteereillä, joiden mukaisesti määräytyvät myös palkkiot hyvästä suorituksesta. Strateginen johtaminen on muodostunut yleiskäsitteeksi kaikenlaiselle johtamistoiminnalle tai tavoitteiden asettamiselle. Strategialla viitataan sekä strategiaan kokonaisuutena että sen erilaisiin osiin. Strateginen johtaminen voi painottua useammallakin eri tavalla. Vakiintuneen johtamisajattelun ja tutkimuksen mukaan strategia muodostaa keskeisimmän organisaation toimintaa kokonaisuutena suuntaavan johtamisvoiman. Eksotessa tämä tarkoittaa niitä uusia tapoja, joilla pystymme vastaamaan piirin perustamisen aikana esitettyihin odotuksiin palvelujen saatavuuden turvaamisesta kuntien talouden kestävyyden rajoissa. Strateginen johtaminen Eksotessa jakautui kahteen sisällöltään erilaiseen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa korostui rakenteiden luominen ja toisessa vaiheessa palvelujen sisällön kehittäminen. Jo ensimmäisessä vaiheessa strategian esittämisen viitekehykseksi valittiin ns. tasapainotettu mittaristo. Tasapainotettu mittaristo on monipuolinen strategian perusrakenne, joka yhdistää talouden ja tuloksellisuuden näkökulman, asiakasnäkökulman, toimintamallit ja prosessit eli organisaation sisäisen tehokkuusnäkökulman sekä ihmiset, osaamisen ja innovaatioiden näkökulman. Eksoten strategisen johtamisen näkökulmiksi valittiin kolme näkökulmaa. Nämä näkökulmat ovat: Ihmiset ja osaaminen, palvelut ja prosessit sekä talous ja tuloksellisuus.
5 5 (13) Arvot ja visio Tasapainotetun mittariston nimi viittaa nimenomaan tasapainon löytämiseen eri näkökulmien kesken. Sosiaali ja terveydenhuollossa ei voi painottua yksinomaan kuntatalous vaan sen tasapainottavana tekijänä on asiakkaista lähtevä palveluiden saatavuuden turvaaminen. Eri näkökulmista johdettujen mittareiden ja prosessien tulee lisäksi olla sellaisia, joihin henkilöstö voi itse vaikuttaa. Näin ollen visiosta ja strategiakartasta johdetut pääprosessit ja mittarit pitää pystyä jalkauttamaan koko henkilöstölle sillä tavalla, että jokainen työntekijä voi vaikuttaa jalkauttamiseen ja voi itse seurata omaa työtään ja omaa kehittymistään. Samalla tulee varmistaa, että prosessit tukevat strategisia tavoitteita ja resurssit kohdennetaan prosesseille sen mukaan miten tärkeitä ne ovat organisaation strategisten tavoitteiden toteutumiselle. Strategisen johtamisen lähtökohdat määriteltiin Eksoten perustamisen yhteydessä ja ne painottuivat uuden rakenteen ja organisaation perusteiden luomiseen. Rakennevaiheesta on nyt siirrytty palveluiden sisällön kehittämiseen ja samalla on tarkistettu strategiaa ja organisaatiorakennetta. Arvot ja visio ovat keskeinen osa strategiaprosessia ja johtamista. Johtaminen perustuu arvoihin, jotka kuvaavat hyvän johtamisen tunnuspiirteitä. Eksoten rakennevaiheen arvoja on tarkennettu, ja niistä on haluttu tehdä enemmän henkilökohtaisia ja puhuttelevia. Strategian tarkistuksen yhteydessä Eksoten arvot määriteltiin uudestaan ja niiden haluttiin olevan henkilökohtaisempia ja helpottavan henkilöstön sitoutumista arvoihin. Määrittelyn jälkeen käynnistettiin erillinen arvojen jalkautuksen kampanja Vanhat ja uudet arvot on kuvattu alla olevassa kuviossa.
6 6 (13) Visio Eksoten rakennevaiheen visio oli organisaatio ja henkilöstölähtöinen. Visio oli kuvattu tasapainotetun mittariston mukaisesti: Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa xlaadukkaat ja riittävät sosiaali ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisönä Vision kuvaamista haluttiin myöhemmin yksinkertaistaa ja ennen kaikkea visio haluttiin kuvata lyhyesti ja yksinkertaisesti kansalaisen näkökulmasta. Tällä perusteella uusi visio kuvattiin: Toimintakykyisenä kotona Strategia löytyy Eksonetista ja Eksoten verkkosivuilta.
7 7 (13) 1.4 Strategian jalkauttaminen, käytännön toimenpiteet PAJA malli Strategian jalkauttamista ja käytännön toimenpiteitä varten on luotu oma malli. Mallin tavoite on toimia välineenä strategian jalkauttamisessa sekä yhdistää käytännössä johtamisen eri osa alueita. Lisäksi tavoite on palveluiden jatkuva parantaminen ja siitä johtuva lyhenne PAJA. PAJA malli jakautuu kolmeen eri osa alueeseen. Henkilökohtainen kyvykkyys toimia johtajana tai esimiehenä sisältää johdolle suunnatun koulutuksen sisällön suunnittelun sekä toteuttamisen. Tavoite on lisätä johdon ja esimiesten henkilökohtaista kyvykkyyttä ja valmiutta johtamis ja esimiestehtäviin. Toinen PAJAn osa alue on jatkuva toimintaprosessien parantaminen. Siinä tarkastellaan johtamista erilaisten johtamisjärjestelmien ja prosessien parantamisen kautta. Tavoite on tunnistaa ja käyttää erilaisia menetelmiä prosessien parantamiseksi johtamisjärjestelmiä ja tunnistaa niiden välisiä eroja ja painotuksia. Tietojohtaminen on kolmas PAJAn osa alue. Tavoitteena on edistää digitalisoitumista sekä luoda lisäarvoa tiedosta. Lisäksi tavoite on oppia ymmärtämään yhtenäisen kirjaamisen ja sitä kautta tiedon laadun merkitys raportoinnissa ja johtamisessa. Kaikilla näillä toimenpiteillä voidaan päästä tarkempaan ja nopeampaan raportointiin ja kustannusten johtamisen Arjen toiminnassa strategian toimeenpanoa lähestytään asiakaskeskeisten palveluprosessien kautta. Keskeistä on asiakkaan tarpeiden mukaisen oikeaaikaisen palvelun tuottaminen logistisesti tehokkaasti, käytössä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen. Tukiprosessien tulee tukea palveluprosesseja mahdollisimman tehokkaasti, toimintaa optimoiden. Organisaation eri osat vastaavat strategian määrittelemien tavoitteiden saavuttamisesta osana isoa kokonaisuutta. Asiakasprosessi muodostuu monen eri yksikön toiminnan yhdistämisestä ja tavoitteena on tarkastella sitä kotoa
8 1.4.2 Prosessit 8 (13) kotiin periaatteella. Jokaisella esimiehellä on vastuu strategian jalkauttamisesta omassa yksikössään. Strategian jalkautuksen ja sen vaatimat toimenpiteet voi toteuttaa oman yksikön 1. päivittäisen toiminnan 2. toimintasuunnitelman 3. koulutussuunnitelmien 4. laatutyön 5. viestinnän 6. kehittämistoimenpiteiden ja projektienkautta. Tärkeää on keskustelu oman henkilöstön kanssa strategiasta, siitä mikä on meidän toiminta ajatus, periaatteet, arvot. Miten nämä toteutuvat omassa yksikössäni? Miten ne ovat siirtyneet perustehtävään eli asiakkaan palveluprosessin toteuttamiseen? Strategian toteutumisen valvonta on osa strategian jalkauttamisprosessia. Valvontaan osallistuvat yleensä kaikki ne tahot ja henkilöt, jotka ovat osallistuneet strategian luontiin. Vähintään kerran vuodessa käydään läpi organisaation toiminta ajatus, arvot ja visio. Tuntevatko kaikki sen? Onko organisaatio toiminut toiminta ajatuksensa mukaisesti? Onko toiminta ajatus edelleen oikea? Tuntevatko ja ymmärtävätkö kaikki arvomme? Toimiiko henkilöstö arvojemme mukaisesti? Onko syytä käydä arvokeskustelua ja mahdollisesti jopa muuttaa arvoja? Viekö strategiamme kohti visiota? Onko visio selkeä ja oikea? Tuntevatko työntekijät visiomme? Muuttuuko ympäristömme? Pitäisikö strategiaa täsmentää? Ovatko strategiset tavoitteet oikeat ja tasapainossa keskenään? Ohjaavatko ne todella organisaatiomme toimintaa? Miten hyvin strategian toimeenpano ohjelma ja strategiaa tukevat kehittämishankkeet ovat toteutuneet? Tarvitaanko strategian toteuttamisen seurantaan riskianalyysiä? Jos kyllä, miten on suoriuduttu ennalta huomioon otetuista riskeistä? Entä niistä, joihin ei osattu varautua? Kuinka hyvin olemme onnistuneet strategian tiedottamisessa ja strategian mukaisessa koulutusohjelmassa kaikilla organisaation tasoilla? Kuinka hyvin strateginen ja operatiivinen johtaminen on saatu kytkettyä yhteen? Ovatko strategiset tavoitteet purettu vuosittaisiksi alatavoitteiksi kaikille yksiköille ja henkilöille vai ovatko tavoitteet vain jonkun omia? Kuinka hyvin yksiköiden toimintasuunnitelmat tukevat strategisia tavoitteita? Arvioinnin yhteydessä haetaan vastauksia kysymyksiin: Miksi? Mitä? Ketkä? Prosessien tehtävä on kuvata organisaation toiminnan logiikka. Ne kuvaavat sitä toimintojen sarjaa, minkä avulla saavutetaan käytännössä organisaation tulokset. Prosessikuvausten avulla yritetään ymmärtää sitä, mikä on kriittistä organisaation keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tällä tavalla voidaan mittaaminen ja kehittäminen kohdistaa näihin kriittisiin vaiheisiin ja samalla vähentää osaoptimointia. Prosessin avulla voi ymmärtää kokonaisuutta niitä toimintoja, joita tarvitaan palveluiden aikaan saamiseksi toimintojen vaikutuksia toisiinsa omaa roolia ja muiden roolia yhteistyön tärkeyttä ja mahdollisuuksia hyvien tulosten aikaansaamiseksi
9 9 (13) toiminnan logiikkaa mikä on kriittistä onnistumisen kannalta mitä meidän tarvitsee muuttaa, jotta voimme toteuttaa strategiaamme millaista osaamista tarvitaan prosessien suorittamiseen Toimintamallin määrittämisen lähtökohtina ovat Eksoten visio ja strategiset tavoitteet, joista erityisesti toiminnan asiakaskeskeisyys sekä palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen ovat keskeisiä painopistealueita. Vision ja strategisten tavoitteiden määrittämien suuntaviivojen mukaan määritetään Eksotelle ydin, ohjaus ja tukiprosessit, jotka implementoidaan organisaatioon integroituna, yhteisenä uutena toimintamallina. Eksotessa ydinprosessien kuvaamisen jälkeen ryhdytään mallintamaan toiminnan kannalta tärkeitä osa ja tukiprosesseja, jotka tukevat strategisia tavoitteita, aina työyksikkötasolle saakka. Samalla määritetään kuvatuille prosesseille myös prosessin johtamista ja seurattavuutta tukevat mittarit Prosessien mallintamisen jälkeen saadaan parempi ymmärrys toiminnan prosesseista ja näin ollen niitä pystytään paremmin kehittämään. Tämä prosessien jatkuva kehittäminen ja ylläpitäminen on merkittävä toiminnan laadun kehittämisen tapa, johon jokaisen yksikön tulee sitoutua. Toimintamallit ja prosessit onkin nostettu Eksoten strategian yhdeksi neljästä näkökulmasta. Ydinprosesseiksi on määritetty asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja uudistettu palveluprosessi Palveluverkosto, koti keskiössä, kotia kohti, kansalaisten tukeminen omahoitoon ja itsenäiseen selviytymiseen Eksoten strategisena tavoitteena on vähentää laitoshoitoa ja vahvistaa kansalaisten omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Palvelurakenteen muutoksella vahvistetaan kotona asumista. Oman yksikön johtamisessa prosesseja voi tarkastella esim. seuraavien kysymysten kautta: Vahvistaako oman yksikköni toiminta kotona asumisen mahdollisuutta? Vahvistavatko toimintamallimme asiakkaiden voimavaroja?
10 10 (13) Ovatko yksikköni asiakasprosessit sellaisia, että ne tukevat kuntoutumista ja itsenäistä selviytymistä? Onko yksikössämme käytössä itsepalvelun tai omahoidon mahdollistavia toimintamalleja? Saako asiakas meihin yhteyden helposti? Tukeeko työnjakomme asiakaslähtöistä toimintaa? 1.5 Etelä Karjalan kansalaiset toimintayksikön/vastuualueen asiakkaina, strateginen kumppanuus asiakastyössä 2000 luvun palvelutuotanto toteutuu lisääntyvässä määrin erilaisten kumppanuusosapuolien yhteistyönä. Se merkitsee siirtymistä julkisen hallinnon vahvasti johtamasta toiminnasta verkostomaiseen monitoimijamalliin, johon olennaisesti kuluu asiakkaiden osallisuus sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Kansalaiset eivät elä vain yhteiskunnan tuottamien palvelujen varassa, vaan tärkeää on myös lähiyhteisöjen sosiaalinen tuki ja keskinäinen huolenpito. Kumppanuudessa on kyse sovitusta yhteistyöstä tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Lähtökohtana on, että jokainen mukana oleva hyötyy yhteistyöstä. Kumppanuudelle rakentuvan yhteistyön seurauksena saadaan samalla aikaan enemmän kuin erikseen toimien. Strateginen kumppanuus tarkoittaa sitä, että kaksi tai useampi toimijataho keskittävät yhdessä voimavarojaan tärkeäksi katsomiensa edellytysten rakentamiseen parantaakseen sillä tavoin kummankin osapuolen mahdollisuuksia onnistua tulevassa toiminnassaan. Kumppanuuden keskeisiä piirteitä ovat konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi toisen kunnioittaminen ja toisen osaamisen arvostus tiivis harkittu yhteistyö luottamus tasavertaisuus vastavuoroisuus avoimuus tiedon jaossa sovitut pelisäännöt monen tasoiset kohtaamiset ja kohtaamisen paikat kunkin osapuolen omien erityispiirteiden ja kulttuurin hyväksyminen lähtökohdaksi. Kumppanuudella uskotaan saavutettavan monia hyötyjä. Näitä ovat mm. kustannusten väheneminen kun tuotetaan palveluja yhdessä. Vastaavasti voimavaroja yhdistämällä mahdollistuu uuden toiminnan tai palvelun kehittäminen. Lopputuloksena asiakas saa paremman palvelun ja kokonaisvaikuttavuuden kun hyödynnetään toisiaan täydentäviä voimavaroja. Monitoimijaista kumppanuusyhteistyötä käynnistettäessä on heti alkuun sovittava ja kirjattava yhteiset pelisäännöt. Tämä edellyttää että selkeästi määritellään valta ja päätöksenteko oikeudet sekä vastuut ja liikkumavarat. Erikseen on sovittava, millaisia konkreettisia ratkaisuja tehdään, miten kustannukset jaetaan, miten raportointi toteutetaan sekä miten yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Kumppanuustoiminnan tulee niveltyä myös organisaation perustoimintaan.
11 11 (13) Eksoten kaikilta vastuu ja palvelualueilta löytyy hyviä esimerkkejä jo käynnistyneestä tai orastavasta kumppanuusyhteistyöstä. Konkreettinen esimerkki monitoimijaisesta kumppanuusyhteistyöstä on Etelä Karjalan työvoiman palvelukeskus, joka on työ ja elinkeinotoimistojen, kuntien, Kelan ja Eksoten yhdessä muodostama asiantuntijapalveluita tarjoava työyhteisö. Työvoiman palvelukeskus verkostoituu kiinteästi muiden palveluntuottajien kanssa auttaen niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat työllistymisensä edistämiseen eri tahojen palveluita. 1.6 Sähköiset työkalut, sähköinen asiointi ja strategia Yhtenä strategisten tavoitteiden saavuttamisen oleellisena edellytyksenä nähdään palveluprosessien tuottamista tukevien tietojärjestelmien kehittäminen osana yksiköiden toiminnan kehittämistä. Asiakkaiden liikkuvuuden ja palveluresurssien optimoinnin takia asiakkaiden hoito ja asiointitiedot tulee olla asiointitapahtumasta riippuen käytössä kaikissa tarvittavissa Eksoten yksiköissä ja myös asiakkaiden itsensä käytössä. Tietojärjestelmien kehittämisessä sovelletaan mahdollisimman paljon kansallisia tietojärjestelmäratkaisuja ja määrityksiä ja järjestelmäkehitystä pyritään tekemään toisten piirien kanssa yhteistyössä. Sähköiset työkalut on tarkoitettu yhdenmukaistamaan, automatisoimaan ja nopeuttamaan organisaation asiakaspalveluprosessien ja organisaation sisäisten tukiprosessien toimintaa. Asiakastietojen keräämisen ja välittämisen lisäksi tietojärjestelmiä tullaan kehittämään tulevaisuudessa enemmän resurssien hallinnan ja logistisen ohjauksen näkökulmasta. Resurssien hallinta ja logistisen ohjauksen kehittäminen tarkoittaa esimerkiksi leikkaussalitoimintaan liittyvien resurssien ja logistiikan hallintaa tai kotihoidon ammattilaisten etäkirjausten ja hoitotapahtumien työsuunnittelua uusien tietojärjestelmien avustuksella. Asiakaspalveluprosessit ovat tällä hetkellä kehittymisvaiheessa, jossa asiakkaiden rooli osana prosessia tulee korostumaan. Tavoitteena prosessien kehittämisessä on vastuuttaa asiakkaita enemmän muun muassa oman terveytensä hoitamisessa mutta myös siirtää palveluprosessien osavaiheiden hoitaminen soveltuvin osin asiakkaiden itsensä vastuulle. Tietojärjestelmien näkökulmasta tämä tarkoittaa muun muassa erilaisten sähköisten palveluiden tarjoamista asiakkaiden käyttöön. Asiakaspalveluprosessien suhteen kehittäminen tähtää voimakkaasti myös organisaation sisäisten tukiprosessien sähköistämiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa sähköistä matkalaskujen hallintaa, sähköistä työsopimuksien laadintaa, videoneuvottelumahdollisuuksien tuomista kokouskäytäntöihin jne. Kuten asiakaspalveluprosessien myös sisäisten tukiprosessien sähköistämisellä on tarkoitus kehittää palveluiden logistiikkaa ja saada informaatio sähköistämisen kautta näkyväksi saman tien kaikille osapuolille ja päästä eroon perinteisistä logistisista elementeistä kuten kirjepostista. Koska julkisen sektorin sähköisten palveluiden kehittäminen on koko valtakunnassa kehittämisen alla, ei kehittämiseen ole yhtä oikeaa tapaa ja ratkaisua. Tämän takia on olennaisen tärkeää, että kukin yksikkö keskustelee sisäisesti ja miettii toimintamalliensa kehittämisen osana kuinka sähköisten palveluiden käyttöönotto voisi muun muassa 1. vähentää yksiköiden työtä (poistaa manuaalisia työvaiheita), 2. virtaviivaistaa toimintaprosessia, 3. lisätä asiakkaiden osallistumista toimintaan,
12 12 (13) 1.7 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 4. parantaa toiminnan laatua, 5. kehittää prosessin logistiikkaa ja seurattavuutta. On oleellista huomata, että tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittäminen on aina prosessien kehittämistä. Kaikki työ, joka tähtää asioiden sähköistämiseen, tulee aina alkaa miettimällä miten me voisimme näiden palveluiden kautta kehittää organisaation ja asiakkaidemme toimintaprosessia ja laatua ja että miten muutosta voidaan mittaroida ja johtaa. Raportoinnin sähköisistä työvälineistä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 2.5 Raportointi. Jokaisella esimiehellä on vastuu siitä, että yksikössä käytetään sähköisiä työkaluja yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Jos yhteiseen toimintamalliin ei sitouduta, johtaa tämä asiakkaan kokonaishoidon tai palveluprosessin heikkenemiseen ja toisten ammattilaisten työprosessien hidastumiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen osa Etelä Karjalan sosiaalija terveyspiirin strategiaa. Sen tulee näkyä kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä tuetaan kansalaisten omaehtoista toimintaa oman hyvinvointinsa toteuttajina. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pitää esimiestyössä nähdä ainakin kahdesta näkökulmasta: Eksoten oman henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta ja maakunnan kaikkien asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on ennaltaehkäisevää toimintaa kaikilla toimialueilla, hyvinvointiin ja terveyteen sijoittamista, tietoista asian toteuttamista, voimavarojen kohdentamista, taustatekijöihin vaikuttamista ja tavoitteellista toimintaa, jolla tuetaan väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisäämistä, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentämistä, ennenaikaisten kuolemien ja väestöryhmien välisten terveyserojen ja hyvinvointivajeiden vähentämistä. Vuonna 2011 teemme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaohjelman ja sen pohjalta käytännön toteuttamissuunnitelman, johon linjaamme vastuutahot ja päätöksentekojärjestelmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudesta. Terveydenhuoltolaissa (2 luku11, 12 ja 13 :t) määritellään, että kaikissa ratkaisuissa ja päätöksenteossa on arvioitava päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kunnan/kuntayhtymän on seurattava asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Eksoten on raportoitava vuosittain, yhdessä kuntien kanssa, kuntien/kuntayhtymän valtuustolle kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toimialueella toteutetuista toimenpiteistä. Kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laaja hyvinvointikertomus. Strategisessa suunnittelussa on asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet sekä nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot. Eksoten on osallistuttava asiantuntijana eri
13 kuntien/kuntayhtymien toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointiin kunnan/kuntayhtymän alueella. 13 (13)
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotTavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt
Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotVerkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä
Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT
TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotSote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotTERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA
TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden
LisätiedotAsiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola
Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotCase Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri
Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotKuntien hyvinvointi - seminaari
Kuntien hyvinvointi - seminaari Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 15.5.2019 Lähde: hs.fi 2 Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia Kuntalaki 1 (1995/365) Kunta
LisätiedotHyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?
Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotKAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS
KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS Jari Niemelä 5.3.2018 www.sijoitusaloon.fi SALO JOKA PÄIVÄ PAREMPI Asiakaslähtöisyys Rohkeus Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Salon kaupunki kehittää alueensa
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotSote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotTiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä
Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus 26.1.2017 Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Etelä-Karjalan LAPE-hanke
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotVerkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011
Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista
LisätiedotCase: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka
KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotMatkaopas parhaaseen asukaskokemukseen
Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen Pyhärannan strategia 2017-2021 (strategiatoimikunnan esitys 15.5.2017 kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle) Pyhäranta Asukkaita 2100 + 1000 Ihode Reila Rohdainen
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotTYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki
TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen
LisätiedotKohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.
Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotMiten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri
Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen
LisätiedotKokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat
Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT
HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2014-2018
Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotRisen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2018 toimenpiteet
Risen strategiakartta Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle -2021 Vuoden toimenpiteet Arvot Perustehtävä Keskeiset tavoitteet Visio Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kulmakivet Valmennamme rikoksettomaan
LisätiedotHyvinvointikertomukset Lapin kunnissa
Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotSOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015
SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotKunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
Lisätiedotkumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?
Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kumppanuus Mistä oikein on kysymys? Kommenttipuheenvuoro Oulu 16.11.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja.fi 0400 895 140 Tulevaisuuden kunta Järjestöjen rooli
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotPalveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotOsaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen
Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua Riitta Hiltunen 17.2.2016 Aihe ja tavoitteet Tutkimuskohteena ICT-palvelukeskus ja sen palvelutoimintansa viitekehityksenä käyttämän ISO20000-palveluhallintajärjestelmän
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotTerveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta
Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotKunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus
Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt
LisätiedotHYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.
HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA
KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian
LisätiedotTerPS kehittää ja pilotoi:
a) Koordinaatio osio b) Kehittämisen osio Maakunnallisten ja alueellisten hyvinvointirakenteiden kehittäminen viestintä koulutus esiselvitys seuranta ja arviointi HyTE työkalut kunnille www.terps.fi Hyvien
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019
Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019 Tietojärjestelmäuudistus on aina itseään isompi muutos. Tapio Järvenpää, @Tapsa_Jpaa Laajuus Tuotokset Aikataulu Resurssit Hyöty Arvo Laajuus Tuotokset
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
Lisätiedot