Strateginen johtaminen Eksotessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Strateginen johtaminen Eksotessa"

Transkriptio

1 Strateginen johtaminen Eksotessa Asiakirjassa on linkkejä Eksoten intranetiin Eksonetiin, jota voivat käyttää vain henkilöt, joilla on käyttäjätunnukset. 4/2015

2 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1 STRATEGIAN JOHTAMINEN EKSOTESSA EKSOTE INTEGROITU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ HIERARKIASTA VERKOSTOIHIN STRATEGINEN JOHTAMINEN Arvot ja visio Visio STRATEGIAN JALKAUTTAMINEN, KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET PAJA malli Prosessit Palveluverkosto, koti keskiössä, kotia kohti, kansalaisten tukeminen omahoitoon ja itsenäiseen selviytymiseen ETELÄ KARJALAN KANSALAISET TOIMINTAYKSIKÖN/VASTUUALUEEN ASIAKKAINA, STRATEGINEN KUMPPANUUS ASIAKASTYÖSSÄ SÄHKÖISET TYÖKALUT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA STRATEGIA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN 12

3 3 (13) 1 Strategian johtaminen Eksotessa 1.1 Eksote integroitu sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiirin perustamisen tärkeimmät lähtökohdat olivat palvelujen saatavuuden turvaaminen alueen kuntien taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kunnat olivat valmiita luopumaan kuntakohtaisesta palvelujen tuottamisesta ja siihen liittyvästä kuntakohtaisesta laskutusperiaatteesta. Tämä merkitsi tarvetta luoda hallinnollinen kehys, jonka sisällä mahdollisuus uusien toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon on oleellisesti aikaisempaa tapaa parempi. Nämä perustamisen tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tehdyt periaatepäätökset antavat hyvät lähtökohdat laatia sellainen johtamisjärjestelmä, joka luo kokonaan uudenlaisen tavan tuottaa sosiaali ja terveydenhuoltopalveluja. Siirtyminen tulosohjauksesta kohti prosessiperusteista ohjausta on tällä hetkellä koko julkishallinnon johtamisen suurin kehittämishaaste. Tulosohjaus ja sen mukainen organisaatiorakenne on ollut suomalaisen julkishallinnon keskeinen ohjauskeino viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan. Tulosjohtamisen yksipuoliset painotukset ja terminologia sekä näkemys julkisen sektorin johtamisesta pelkästään byrokraattisena ja joustamattomana ovat tuoneet julkiselle sektorille tarpeen monipuolistaa johtamisjärjestelmää. Asiakaskeskeisyys ja vaatimukset toiminnan tuloksellisuuden monipuolisemmasta mittaamisesta ovat nousemassa johtamisen keskiöön. Nämä seikat korostavat palveluprosessien toimivuutta sekä henkilöstön osaamisen, kehittämisen ja innovaatioiden merkitystä. Lisäksi uusi tietotekniikka ja sen myötä kansalaisille suunnatut sähköiset palvelut vähentävät erilaisten hallinnon rajojen ja organisaatiokohtaisten palvelujen merkitystä ja lisäävät kansalaisen autonomiaa palvelujen käyttäjänä. Eksotessa luodaan strategiakartassa esitettyihin arvoihin perustuva johtamisjärjestelmä, joka on selkeä ja johdonmukainen sekä jatkuvasti avoin keskustelulle. Johtamisen pelisääntöjen läpinäkyvä kuvaaminen ja pelisääntöjen noudattaminen luovat perustan hyville johtamisperiaatteille. Yhtenäiset pelisäännöt koskevat kaikkia johtamistehtäviä ja yhteisten arvojen toteutumista johtamistehtävissä seurataan aktiivisesti. 1.2 Hierarkiasta verkostoihin Tärkein uudistamisen väline sosiaali ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyön kehittämisessä ovat verkostomaiset rakenteet ja niihin liittyvät palveluprosessit. Erityisesti sosiaali ja terveydenhuollossa pitää yhdistää eri organisaatioiden ja ammattiryhmien mukaan jakautuneita työvaiheita asiakastilanteen vaativiksi kokonaisuuksiksi. Tämä edellyttää nykyistä suurempaa avoimuutta ja luottamusta sekä mahdollisuutta asettaa laajoja yli kuntarajojen ja erikoisalojen meneviä potilaan asiakastilanteen mukaisia tavoitteita. Nykyinen vuorovaikutus ja yhteydenpito pitää kuvata alueellisesti uudelleen verkostomaisena yhteistyönä, jonka lähtökohtana on potilaan asiakastilanteesta lähtevän palvelu ja hoitoketjun kokonaisuuden hallinta. Tällöin kukin toimija tuo verkostoon oman asiantuntemuksensa, jolloin voidaan helposti selvittää miten asia voidaan hoitaa nopeimmin ja taloudellisimmin. Kun jokaisella verkon

4 1.3 Strateginen johtaminen 4 (13) toimijalla on käsitys taustalla toimivasta verkostosta, nykyinen hallinnollinen yhteydenpito jäsentyy enemmän yhteistyönä, jossa kukin tietää tehtävänsä ja vastuunsa. Tällöin johtamisessa korostuvat strategian ja prosessien merkitys, kyky määritellä yhteisiä tahtotiloja ja vuorovaikutus organisaation sisällä ja organisaatiosta ulospäin. Oikeudenmukaisuus ja luottamus ovat tärkeimmät edellytykset aidon verkoston syntymiselle ja henkilökohtaisen tulosvastuun ottamiselle ja vastuun kantamiselle. Kun työntekijät sitoutuvat yhdessä määriteltyihin strategisiin tavoitteisiin ja prosesseihin, perinteinen esimiehen käskyvalta ja valvonta voi jäädä taustalle. Verkostossa koordinaatio ei ole hierarkkisesti määräävä vaan luottamukseen perustuvaa horisontaalista sopimista ja neuvottelua. Tällöin myös organisaatioiden madaltaminen on mahdollista. Työn tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan yhdessä sovituilla kriteereillä, joiden mukaisesti määräytyvät myös palkkiot hyvästä suorituksesta. Strateginen johtaminen on muodostunut yleiskäsitteeksi kaikenlaiselle johtamistoiminnalle tai tavoitteiden asettamiselle. Strategialla viitataan sekä strategiaan kokonaisuutena että sen erilaisiin osiin. Strateginen johtaminen voi painottua useammallakin eri tavalla. Vakiintuneen johtamisajattelun ja tutkimuksen mukaan strategia muodostaa keskeisimmän organisaation toimintaa kokonaisuutena suuntaavan johtamisvoiman. Eksotessa tämä tarkoittaa niitä uusia tapoja, joilla pystymme vastaamaan piirin perustamisen aikana esitettyihin odotuksiin palvelujen saatavuuden turvaamisesta kuntien talouden kestävyyden rajoissa. Strateginen johtaminen Eksotessa jakautui kahteen sisällöltään erilaiseen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa korostui rakenteiden luominen ja toisessa vaiheessa palvelujen sisällön kehittäminen. Jo ensimmäisessä vaiheessa strategian esittämisen viitekehykseksi valittiin ns. tasapainotettu mittaristo. Tasapainotettu mittaristo on monipuolinen strategian perusrakenne, joka yhdistää talouden ja tuloksellisuuden näkökulman, asiakasnäkökulman, toimintamallit ja prosessit eli organisaation sisäisen tehokkuusnäkökulman sekä ihmiset, osaamisen ja innovaatioiden näkökulman. Eksoten strategisen johtamisen näkökulmiksi valittiin kolme näkökulmaa. Nämä näkökulmat ovat: Ihmiset ja osaaminen, palvelut ja prosessit sekä talous ja tuloksellisuus.

5 5 (13) Arvot ja visio Tasapainotetun mittariston nimi viittaa nimenomaan tasapainon löytämiseen eri näkökulmien kesken. Sosiaali ja terveydenhuollossa ei voi painottua yksinomaan kuntatalous vaan sen tasapainottavana tekijänä on asiakkaista lähtevä palveluiden saatavuuden turvaaminen. Eri näkökulmista johdettujen mittareiden ja prosessien tulee lisäksi olla sellaisia, joihin henkilöstö voi itse vaikuttaa. Näin ollen visiosta ja strategiakartasta johdetut pääprosessit ja mittarit pitää pystyä jalkauttamaan koko henkilöstölle sillä tavalla, että jokainen työntekijä voi vaikuttaa jalkauttamiseen ja voi itse seurata omaa työtään ja omaa kehittymistään. Samalla tulee varmistaa, että prosessit tukevat strategisia tavoitteita ja resurssit kohdennetaan prosesseille sen mukaan miten tärkeitä ne ovat organisaation strategisten tavoitteiden toteutumiselle. Strategisen johtamisen lähtökohdat määriteltiin Eksoten perustamisen yhteydessä ja ne painottuivat uuden rakenteen ja organisaation perusteiden luomiseen. Rakennevaiheesta on nyt siirrytty palveluiden sisällön kehittämiseen ja samalla on tarkistettu strategiaa ja organisaatiorakennetta. Arvot ja visio ovat keskeinen osa strategiaprosessia ja johtamista. Johtaminen perustuu arvoihin, jotka kuvaavat hyvän johtamisen tunnuspiirteitä. Eksoten rakennevaiheen arvoja on tarkennettu, ja niistä on haluttu tehdä enemmän henkilökohtaisia ja puhuttelevia. Strategian tarkistuksen yhteydessä Eksoten arvot määriteltiin uudestaan ja niiden haluttiin olevan henkilökohtaisempia ja helpottavan henkilöstön sitoutumista arvoihin. Määrittelyn jälkeen käynnistettiin erillinen arvojen jalkautuksen kampanja Vanhat ja uudet arvot on kuvattu alla olevassa kuviossa.

6 6 (13) Visio Eksoten rakennevaiheen visio oli organisaatio ja henkilöstölähtöinen. Visio oli kuvattu tasapainotetun mittariston mukaisesti: Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa xlaadukkaat ja riittävät sosiaali ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisönä Vision kuvaamista haluttiin myöhemmin yksinkertaistaa ja ennen kaikkea visio haluttiin kuvata lyhyesti ja yksinkertaisesti kansalaisen näkökulmasta. Tällä perusteella uusi visio kuvattiin: Toimintakykyisenä kotona Strategia löytyy Eksonetista ja Eksoten verkkosivuilta.

7 7 (13) 1.4 Strategian jalkauttaminen, käytännön toimenpiteet PAJA malli Strategian jalkauttamista ja käytännön toimenpiteitä varten on luotu oma malli. Mallin tavoite on toimia välineenä strategian jalkauttamisessa sekä yhdistää käytännössä johtamisen eri osa alueita. Lisäksi tavoite on palveluiden jatkuva parantaminen ja siitä johtuva lyhenne PAJA. PAJA malli jakautuu kolmeen eri osa alueeseen. Henkilökohtainen kyvykkyys toimia johtajana tai esimiehenä sisältää johdolle suunnatun koulutuksen sisällön suunnittelun sekä toteuttamisen. Tavoite on lisätä johdon ja esimiesten henkilökohtaista kyvykkyyttä ja valmiutta johtamis ja esimiestehtäviin. Toinen PAJAn osa alue on jatkuva toimintaprosessien parantaminen. Siinä tarkastellaan johtamista erilaisten johtamisjärjestelmien ja prosessien parantamisen kautta. Tavoite on tunnistaa ja käyttää erilaisia menetelmiä prosessien parantamiseksi johtamisjärjestelmiä ja tunnistaa niiden välisiä eroja ja painotuksia. Tietojohtaminen on kolmas PAJAn osa alue. Tavoitteena on edistää digitalisoitumista sekä luoda lisäarvoa tiedosta. Lisäksi tavoite on oppia ymmärtämään yhtenäisen kirjaamisen ja sitä kautta tiedon laadun merkitys raportoinnissa ja johtamisessa. Kaikilla näillä toimenpiteillä voidaan päästä tarkempaan ja nopeampaan raportointiin ja kustannusten johtamisen Arjen toiminnassa strategian toimeenpanoa lähestytään asiakaskeskeisten palveluprosessien kautta. Keskeistä on asiakkaan tarpeiden mukaisen oikeaaikaisen palvelun tuottaminen logistisesti tehokkaasti, käytössä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen. Tukiprosessien tulee tukea palveluprosesseja mahdollisimman tehokkaasti, toimintaa optimoiden. Organisaation eri osat vastaavat strategian määrittelemien tavoitteiden saavuttamisesta osana isoa kokonaisuutta. Asiakasprosessi muodostuu monen eri yksikön toiminnan yhdistämisestä ja tavoitteena on tarkastella sitä kotoa

8 1.4.2 Prosessit 8 (13) kotiin periaatteella. Jokaisella esimiehellä on vastuu strategian jalkauttamisesta omassa yksikössään. Strategian jalkautuksen ja sen vaatimat toimenpiteet voi toteuttaa oman yksikön 1. päivittäisen toiminnan 2. toimintasuunnitelman 3. koulutussuunnitelmien 4. laatutyön 5. viestinnän 6. kehittämistoimenpiteiden ja projektienkautta. Tärkeää on keskustelu oman henkilöstön kanssa strategiasta, siitä mikä on meidän toiminta ajatus, periaatteet, arvot. Miten nämä toteutuvat omassa yksikössäni? Miten ne ovat siirtyneet perustehtävään eli asiakkaan palveluprosessin toteuttamiseen? Strategian toteutumisen valvonta on osa strategian jalkauttamisprosessia. Valvontaan osallistuvat yleensä kaikki ne tahot ja henkilöt, jotka ovat osallistuneet strategian luontiin. Vähintään kerran vuodessa käydään läpi organisaation toiminta ajatus, arvot ja visio. Tuntevatko kaikki sen? Onko organisaatio toiminut toiminta ajatuksensa mukaisesti? Onko toiminta ajatus edelleen oikea? Tuntevatko ja ymmärtävätkö kaikki arvomme? Toimiiko henkilöstö arvojemme mukaisesti? Onko syytä käydä arvokeskustelua ja mahdollisesti jopa muuttaa arvoja? Viekö strategiamme kohti visiota? Onko visio selkeä ja oikea? Tuntevatko työntekijät visiomme? Muuttuuko ympäristömme? Pitäisikö strategiaa täsmentää? Ovatko strategiset tavoitteet oikeat ja tasapainossa keskenään? Ohjaavatko ne todella organisaatiomme toimintaa? Miten hyvin strategian toimeenpano ohjelma ja strategiaa tukevat kehittämishankkeet ovat toteutuneet? Tarvitaanko strategian toteuttamisen seurantaan riskianalyysiä? Jos kyllä, miten on suoriuduttu ennalta huomioon otetuista riskeistä? Entä niistä, joihin ei osattu varautua? Kuinka hyvin olemme onnistuneet strategian tiedottamisessa ja strategian mukaisessa koulutusohjelmassa kaikilla organisaation tasoilla? Kuinka hyvin strateginen ja operatiivinen johtaminen on saatu kytkettyä yhteen? Ovatko strategiset tavoitteet purettu vuosittaisiksi alatavoitteiksi kaikille yksiköille ja henkilöille vai ovatko tavoitteet vain jonkun omia? Kuinka hyvin yksiköiden toimintasuunnitelmat tukevat strategisia tavoitteita? Arvioinnin yhteydessä haetaan vastauksia kysymyksiin: Miksi? Mitä? Ketkä? Prosessien tehtävä on kuvata organisaation toiminnan logiikka. Ne kuvaavat sitä toimintojen sarjaa, minkä avulla saavutetaan käytännössä organisaation tulokset. Prosessikuvausten avulla yritetään ymmärtää sitä, mikä on kriittistä organisaation keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tällä tavalla voidaan mittaaminen ja kehittäminen kohdistaa näihin kriittisiin vaiheisiin ja samalla vähentää osaoptimointia. Prosessin avulla voi ymmärtää kokonaisuutta niitä toimintoja, joita tarvitaan palveluiden aikaan saamiseksi toimintojen vaikutuksia toisiinsa omaa roolia ja muiden roolia yhteistyön tärkeyttä ja mahdollisuuksia hyvien tulosten aikaansaamiseksi

9 9 (13) toiminnan logiikkaa mikä on kriittistä onnistumisen kannalta mitä meidän tarvitsee muuttaa, jotta voimme toteuttaa strategiaamme millaista osaamista tarvitaan prosessien suorittamiseen Toimintamallin määrittämisen lähtökohtina ovat Eksoten visio ja strategiset tavoitteet, joista erityisesti toiminnan asiakaskeskeisyys sekä palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen ovat keskeisiä painopistealueita. Vision ja strategisten tavoitteiden määrittämien suuntaviivojen mukaan määritetään Eksotelle ydin, ohjaus ja tukiprosessit, jotka implementoidaan organisaatioon integroituna, yhteisenä uutena toimintamallina. Eksotessa ydinprosessien kuvaamisen jälkeen ryhdytään mallintamaan toiminnan kannalta tärkeitä osa ja tukiprosesseja, jotka tukevat strategisia tavoitteita, aina työyksikkötasolle saakka. Samalla määritetään kuvatuille prosesseille myös prosessin johtamista ja seurattavuutta tukevat mittarit Prosessien mallintamisen jälkeen saadaan parempi ymmärrys toiminnan prosesseista ja näin ollen niitä pystytään paremmin kehittämään. Tämä prosessien jatkuva kehittäminen ja ylläpitäminen on merkittävä toiminnan laadun kehittämisen tapa, johon jokaisen yksikön tulee sitoutua. Toimintamallit ja prosessit onkin nostettu Eksoten strategian yhdeksi neljästä näkökulmasta. Ydinprosesseiksi on määritetty asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja uudistettu palveluprosessi Palveluverkosto, koti keskiössä, kotia kohti, kansalaisten tukeminen omahoitoon ja itsenäiseen selviytymiseen Eksoten strategisena tavoitteena on vähentää laitoshoitoa ja vahvistaa kansalaisten omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Palvelurakenteen muutoksella vahvistetaan kotona asumista. Oman yksikön johtamisessa prosesseja voi tarkastella esim. seuraavien kysymysten kautta: Vahvistaako oman yksikköni toiminta kotona asumisen mahdollisuutta? Vahvistavatko toimintamallimme asiakkaiden voimavaroja?

10 10 (13) Ovatko yksikköni asiakasprosessit sellaisia, että ne tukevat kuntoutumista ja itsenäistä selviytymistä? Onko yksikössämme käytössä itsepalvelun tai omahoidon mahdollistavia toimintamalleja? Saako asiakas meihin yhteyden helposti? Tukeeko työnjakomme asiakaslähtöistä toimintaa? 1.5 Etelä Karjalan kansalaiset toimintayksikön/vastuualueen asiakkaina, strateginen kumppanuus asiakastyössä 2000 luvun palvelutuotanto toteutuu lisääntyvässä määrin erilaisten kumppanuusosapuolien yhteistyönä. Se merkitsee siirtymistä julkisen hallinnon vahvasti johtamasta toiminnasta verkostomaiseen monitoimijamalliin, johon olennaisesti kuluu asiakkaiden osallisuus sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Kansalaiset eivät elä vain yhteiskunnan tuottamien palvelujen varassa, vaan tärkeää on myös lähiyhteisöjen sosiaalinen tuki ja keskinäinen huolenpito. Kumppanuudessa on kyse sovitusta yhteistyöstä tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Lähtökohtana on, että jokainen mukana oleva hyötyy yhteistyöstä. Kumppanuudelle rakentuvan yhteistyön seurauksena saadaan samalla aikaan enemmän kuin erikseen toimien. Strateginen kumppanuus tarkoittaa sitä, että kaksi tai useampi toimijataho keskittävät yhdessä voimavarojaan tärkeäksi katsomiensa edellytysten rakentamiseen parantaakseen sillä tavoin kummankin osapuolen mahdollisuuksia onnistua tulevassa toiminnassaan. Kumppanuuden keskeisiä piirteitä ovat konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi toisen kunnioittaminen ja toisen osaamisen arvostus tiivis harkittu yhteistyö luottamus tasavertaisuus vastavuoroisuus avoimuus tiedon jaossa sovitut pelisäännöt monen tasoiset kohtaamiset ja kohtaamisen paikat kunkin osapuolen omien erityispiirteiden ja kulttuurin hyväksyminen lähtökohdaksi. Kumppanuudella uskotaan saavutettavan monia hyötyjä. Näitä ovat mm. kustannusten väheneminen kun tuotetaan palveluja yhdessä. Vastaavasti voimavaroja yhdistämällä mahdollistuu uuden toiminnan tai palvelun kehittäminen. Lopputuloksena asiakas saa paremman palvelun ja kokonaisvaikuttavuuden kun hyödynnetään toisiaan täydentäviä voimavaroja. Monitoimijaista kumppanuusyhteistyötä käynnistettäessä on heti alkuun sovittava ja kirjattava yhteiset pelisäännöt. Tämä edellyttää että selkeästi määritellään valta ja päätöksenteko oikeudet sekä vastuut ja liikkumavarat. Erikseen on sovittava, millaisia konkreettisia ratkaisuja tehdään, miten kustannukset jaetaan, miten raportointi toteutetaan sekä miten yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Kumppanuustoiminnan tulee niveltyä myös organisaation perustoimintaan.

11 11 (13) Eksoten kaikilta vastuu ja palvelualueilta löytyy hyviä esimerkkejä jo käynnistyneestä tai orastavasta kumppanuusyhteistyöstä. Konkreettinen esimerkki monitoimijaisesta kumppanuusyhteistyöstä on Etelä Karjalan työvoiman palvelukeskus, joka on työ ja elinkeinotoimistojen, kuntien, Kelan ja Eksoten yhdessä muodostama asiantuntijapalveluita tarjoava työyhteisö. Työvoiman palvelukeskus verkostoituu kiinteästi muiden palveluntuottajien kanssa auttaen niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat työllistymisensä edistämiseen eri tahojen palveluita. 1.6 Sähköiset työkalut, sähköinen asiointi ja strategia Yhtenä strategisten tavoitteiden saavuttamisen oleellisena edellytyksenä nähdään palveluprosessien tuottamista tukevien tietojärjestelmien kehittäminen osana yksiköiden toiminnan kehittämistä. Asiakkaiden liikkuvuuden ja palveluresurssien optimoinnin takia asiakkaiden hoito ja asiointitiedot tulee olla asiointitapahtumasta riippuen käytössä kaikissa tarvittavissa Eksoten yksiköissä ja myös asiakkaiden itsensä käytössä. Tietojärjestelmien kehittämisessä sovelletaan mahdollisimman paljon kansallisia tietojärjestelmäratkaisuja ja määrityksiä ja järjestelmäkehitystä pyritään tekemään toisten piirien kanssa yhteistyössä. Sähköiset työkalut on tarkoitettu yhdenmukaistamaan, automatisoimaan ja nopeuttamaan organisaation asiakaspalveluprosessien ja organisaation sisäisten tukiprosessien toimintaa. Asiakastietojen keräämisen ja välittämisen lisäksi tietojärjestelmiä tullaan kehittämään tulevaisuudessa enemmän resurssien hallinnan ja logistisen ohjauksen näkökulmasta. Resurssien hallinta ja logistisen ohjauksen kehittäminen tarkoittaa esimerkiksi leikkaussalitoimintaan liittyvien resurssien ja logistiikan hallintaa tai kotihoidon ammattilaisten etäkirjausten ja hoitotapahtumien työsuunnittelua uusien tietojärjestelmien avustuksella. Asiakaspalveluprosessit ovat tällä hetkellä kehittymisvaiheessa, jossa asiakkaiden rooli osana prosessia tulee korostumaan. Tavoitteena prosessien kehittämisessä on vastuuttaa asiakkaita enemmän muun muassa oman terveytensä hoitamisessa mutta myös siirtää palveluprosessien osavaiheiden hoitaminen soveltuvin osin asiakkaiden itsensä vastuulle. Tietojärjestelmien näkökulmasta tämä tarkoittaa muun muassa erilaisten sähköisten palveluiden tarjoamista asiakkaiden käyttöön. Asiakaspalveluprosessien suhteen kehittäminen tähtää voimakkaasti myös organisaation sisäisten tukiprosessien sähköistämiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa sähköistä matkalaskujen hallintaa, sähköistä työsopimuksien laadintaa, videoneuvottelumahdollisuuksien tuomista kokouskäytäntöihin jne. Kuten asiakaspalveluprosessien myös sisäisten tukiprosessien sähköistämisellä on tarkoitus kehittää palveluiden logistiikkaa ja saada informaatio sähköistämisen kautta näkyväksi saman tien kaikille osapuolille ja päästä eroon perinteisistä logistisista elementeistä kuten kirjepostista. Koska julkisen sektorin sähköisten palveluiden kehittäminen on koko valtakunnassa kehittämisen alla, ei kehittämiseen ole yhtä oikeaa tapaa ja ratkaisua. Tämän takia on olennaisen tärkeää, että kukin yksikkö keskustelee sisäisesti ja miettii toimintamalliensa kehittämisen osana kuinka sähköisten palveluiden käyttöönotto voisi muun muassa 1. vähentää yksiköiden työtä (poistaa manuaalisia työvaiheita), 2. virtaviivaistaa toimintaprosessia, 3. lisätä asiakkaiden osallistumista toimintaan,

12 12 (13) 1.7 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 4. parantaa toiminnan laatua, 5. kehittää prosessin logistiikkaa ja seurattavuutta. On oleellista huomata, että tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittäminen on aina prosessien kehittämistä. Kaikki työ, joka tähtää asioiden sähköistämiseen, tulee aina alkaa miettimällä miten me voisimme näiden palveluiden kautta kehittää organisaation ja asiakkaidemme toimintaprosessia ja laatua ja että miten muutosta voidaan mittaroida ja johtaa. Raportoinnin sähköisistä työvälineistä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 2.5 Raportointi. Jokaisella esimiehellä on vastuu siitä, että yksikössä käytetään sähköisiä työkaluja yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Jos yhteiseen toimintamalliin ei sitouduta, johtaa tämä asiakkaan kokonaishoidon tai palveluprosessin heikkenemiseen ja toisten ammattilaisten työprosessien hidastumiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen osa Etelä Karjalan sosiaalija terveyspiirin strategiaa. Sen tulee näkyä kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä tuetaan kansalaisten omaehtoista toimintaa oman hyvinvointinsa toteuttajina. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pitää esimiestyössä nähdä ainakin kahdesta näkökulmasta: Eksoten oman henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta ja maakunnan kaikkien asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on ennaltaehkäisevää toimintaa kaikilla toimialueilla, hyvinvointiin ja terveyteen sijoittamista, tietoista asian toteuttamista, voimavarojen kohdentamista, taustatekijöihin vaikuttamista ja tavoitteellista toimintaa, jolla tuetaan väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisäämistä, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentämistä, ennenaikaisten kuolemien ja väestöryhmien välisten terveyserojen ja hyvinvointivajeiden vähentämistä. Vuonna 2011 teemme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaohjelman ja sen pohjalta käytännön toteuttamissuunnitelman, johon linjaamme vastuutahot ja päätöksentekojärjestelmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudesta. Terveydenhuoltolaissa (2 luku11, 12 ja 13 :t) määritellään, että kaikissa ratkaisuissa ja päätöksenteossa on arvioitava päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kunnan/kuntayhtymän on seurattava asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Eksoten on raportoitava vuosittain, yhdessä kuntien kanssa, kuntien/kuntayhtymän valtuustolle kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toimialueella toteutetuista toimenpiteistä. Kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laaja hyvinvointikertomus. Strategisessa suunnittelussa on asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet sekä nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot. Eksoten on osallistuttava asiantuntijana eri

13 kuntien/kuntayhtymien toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointiin kunnan/kuntayhtymän alueella. 13 (13)

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen auttaa näkemään tulevaisuuteen Laadukkaat palvelut edellyttävät palvelutarpeiden ennakoimista ja palveluresurssien oikeaa kohdentamista.

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus osana Kaarinan kaupungin strategiaa ja talousarvioprosessia

Hyvinvointikertomus osana Kaarinan kaupungin strategiaa ja talousarvioprosessia Hyvinvointikertomus osana Kaarinan kaupungin strategiaa ja talousarvioprosessia Strategia ja SHVK aikajanalla 2010-2020 Strategia 2010-2016 SHVK 2013-2016 Strategia 2014-2020 SHVK 2017-2020 S t r a t e

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot