NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA PERUSPALVELUKESKUS OIVA:SSA

Transkriptio

1 1 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA PERUSPALVELUKESKUS OIVA:SSA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 3. NEUVOLATYÖN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA HAASTEET 3.1. Lapsiperheiden ja lapsiperhepalvelujen haasteet 4. PERUSPALVELUKESKUS OIVAN PALVELUT 5. NEUVOLATOIMINTA 5.1. Määräaikaiset terveystarkastukset 5.2. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen 5.3. Neuvolan ryhmätoiminta 5.4. Henkilöstö ja tilat 5.5. Lääkäripalvelut neuvolassa 5.6. Neuvolatoiminnan asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen 6. YHTEISTYÖ NEUVOLAIKÄISILLE JA HEIDÄN PERHEILLEEN PALVELUITA TUOTTAVIEN KANSSA 6.1. Fysioterapiapalvelut 6.2. Psykososiaaliset palvelut 6.3. Ehkäisevä perhetyö 6.4. Vammaispalvelut 6.5. Päihdetyö 6.6. Lastensuojelu 6.7. Aikuissosiaalityö 6.8. Lastenvalvojan palvelut ja muut perheoikeudelliset palvelut 6.9. Kasvatus- ja perheneuvonta Varhaiskasvatuksen palvelut Kolmas sektori Erikoissairaanhoito 7. KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO 7.1. Määräaikaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa 7.2. Määräaikaiset terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa 7.3. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen 7.4. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ryhmätoiminta 7.5. Henkilöstö ja tilat 7.6. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen 7.7. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus 7.8. Lääkäripalvelut koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 8. YHTEISTYÖ KOULULAISILLE JA OPISKELIJOILLE SEKÄ HEIDÄN PERHEILLEEN PALVELUITA TUOTTAVIEN KANSSA 8.1. Fysioterapiapalvelut 8.2. Psykososiaaliset palvelut 8.3. Vammaispalvelut 8.4. Päihdetyö 8.5. Lastensuojelu 8.6. Aikuissosiaalityö 8.7. Lastenvalvojan palvelut ja muut perheoikeudelliset palvelut 8.8. Kasvatus- ja perheneuvonta 8.9. Sivistystoimen palvelut Kolmas sektori

3 Erikoissairaanhoito 8.12 Alueellinen yhteistyö (Etappi-luokat) 9.. LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO 9.1. Suun terveydenhuolto neuvolassa 9.2. Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 10. YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA LÄHTEET LIITTEET

4 4 1. JOHDANTO Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annettiin terveydenhuoltolain (1326/2010) 23 :n nojalla. Terveydenhuoltolakia sovelletaan kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön, jollei muussa laissa toisin säädetä. Terveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, koskee vastaavasti kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007) tarkoitettua yhteistoiminta-aluetta. Kuntien tulee laatia neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle yhtenäinen toimintaohjelma, jonka kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy. Toimintaohjelmalla varmistetaan, että kunnan eri osissa asuva väestö saa eri väestöryhmien tarpeet huomioiden yhtenäiset palvelut. Toimintaohjelma voi muodostua osakokonaisuuksista, mutta sen tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. Terveyskeskuksessa on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa toimintaohjelmassa kuvatun toiminnan kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta kokonaisuutena. Toimintaohjelma on osa kunnan laajempaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa, joka laaditaan valtuustokausittain. Toiminnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittaisessa tilinpäätöksen yhteydessä. kansanterveystyöstä vastaaville luottamuselimille. Toimintaohjelman tulee liittyä lastensuojelulain edellyttämään kokonaissuunnitelmaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tavoitteena on, että kunnan eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan mielekkään kokonaisuuden. Toimintaohjelmassa sovitaan toimijoiden välisestä yhteistyöstä, työnjaosta ja vastuuhenkilöistä. Peruspalvelukeskus Oivan neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma on laadittu ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja päivitetty joulukuussa 2011 terveydenhuoltolain (1326/2010) pohjalta annetun asetuksen (338/2011) mukaiseksi. Toimintaohjelma koskee neuvolapalvelujen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämistä Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien muodostamalla yhteistoiminta-alueella (läntinen perusturvapiiri), jossa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos (myöh. Oiva). Oiva toimii läntisen perusturvapiirin kuntien terveyskeskuksena. Vuonna 2010 laadittu toimintaohjelma hyväksyttiin perusturvalautakunnassa ( 9). Toimintaohjelma laadittiin vuonna 2010 Oivan eri tulosalueiden edustajista koostuvassa työryhmässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueen johdolla. Työryhmään kuuluivat hyvinvointijohtaja Mika Forsberg, hyvinvointipäällikkö Sirpa Ernvall, lastensuojelupäällikkö Sari Lahti, johtava lääkäri Jorma Valjus, ylihammaslääkäri Hannu Koskinen, apulaisylilääkäri Päivi Salonen, psykososiaalisten palveluiden päällikkö Marjut Tiittanen, erityispalvelujen päällikkö Leena Kunttunen sekä apulaisosastonhoitaja Anna Kaukinen. Toimintaohjelman valmistelun yhteydessä kuultiin kuntien sivistystoimia, joissa tuotetaan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä nuorisotyönpalvelut. Toimintaohjelman päivittämisestä on vastannut asetuksen mukaisen toiminnan kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaava työryhmä, johon kuuluvat hyvinvointipäällikkö Sirpa Ern-

5 5 vall, apulaisylilääkäri Päivi Salonen ja apulaisosastonhoitaja Anna Kaukinen. Toimintaohjelmaa on käsitelty Oivan lapsiperhepalvelujen kehittämistyöryhmässä ja oppilashuollon ohjausryhmässä Toimintaohjelmaluonnos on ollut kommentoitavana Oivan tulosalueilla ja kuntien sivistystoimissa (opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut). 2. TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET Terveydenhuollon palveluista ja rakenteista säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja kansanterveyslaissa (66/1972). Terveydenhuoltolain :ien mukaan kunnan on järjestettävä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut, kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille ja opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillisten peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Terveydenhuoltolain 23 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä neuvolapalvelujen, kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon sisällöistä. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009 tuli voimaan siten, että määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säädökset tulivat voimaan täysimääräisenä Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annettiin terveydenhuoltolain (1326/2010) 23 :n nojalla. STM:n julkaisussa (2009:20) on esitetty asetuksen säännöksille perustelut ja ohjeet niiden soveltamiseksi. Asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, vähentää alueellista eriarvoisuutta ja ehkäisevien palvelujen vahvistamisen kautta vähentää korjaavien palvelujen tarvetta ja kustannusten kasvua. Asetus (338/2011) toimii lainsäädännöllisenä välineenä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) tavoitteiden toteuttamisessa. Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Lapsiperheiden palvelut muodostavat perhelähtöisen kokonaisuuden ja niitä järjestettäessä huomioidaan kehitysympäristöt. Asetuksen lisäksi neuvolatoimintaa ohjaavat suositukset. Äitiysneuvolatyötä koskeva suositus: Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa on vuodelta 1999 (Stakes Oppaita 34/1999). Ohjeistusta on uudistettu terveysneuvonnan osalta Seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon edistäminen. Toimintaohjelma (STM Julkaisuja 2007:17) Uusi äitiysneuvolatyötä koskevan ohjeistus valmistuu vuonna Lastenneuvola lapsiperheiden tukena (STM Oppaita 2004:14) on kuvattu neuvolaikäisen lapsen terveystarkastukset ja terveysneuvonta. Suun terveydenhuollon ohjeistus on sisältynyt lastenneuvolaoppaaseen. Kouluterveyden huoltoa ohjaavat Kouluterveydenhuolto 2002 (STAKES Oppaita 51) ja Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM Oppaita 2004:8).

6 6 Opiskeluterveydenhuollon opas (STM Julkaisuja 2006:12) antaa suositukset mm. lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten terveydenhuollon järjestämisestä. Lisäksi Seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon edistäminen, toimintaohjelma ( STM Julkaisuja 2007:17) sisältää koululaisten sekä opiskelijoiden seksuaaliterveyden edistämisen ohjeistusta. Opiskeluoikeuden perumista, päihdetestausta ja kurinpitoa turvallisuutta edistävinä keinoina koskeva laki on tullut (Opetusministeriö 2010:7). Toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset Lait, asetukset - Terveydenhuoltolaki (1326/2010) - Kansanterveyslaki (66/1978) - Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) - Seulonta-asetus (339/2011) - Lastensuojelulaki (417/2007) - Päivähoitolaki (36/1973) - Perusopetuslaki 628/ Lukiolaki (629/1998) - Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) - SORA lainsäädäntö, voimaan Suositukset - Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa: Menetelmäkäsikirja Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa on vuodelta 1999 (Stakes, Oppaita 34/1999) - Seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon edistäminen: Toimintaohjelma (STM Julkaisuja 2007:17) - Lastenneuvola lapsiperheiden tukena (STM Oppaita 2004:14) - Kouluterveydenhuolto 2002 (STAKES Oppaita 51) - Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM Oppaita 2004:8). - Opiskeluterveydenhuollon opas (STM Julkaisuja 2006:12) - Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto julkaisu (STM 2009:20) - Käypä hoito- suositus Karieksen hallinnasta (2009) - Opiskeluoikeuden peruminen, päihdetestaus ja kurinpito turvallisuutta edistävinä keinoina (Opetusministeriö 2010:7) Asetuksen (338/2011) 5 :n 1 momentissa on säädetty, että terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri taikka terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin kanssa. Suun terveydenhuollossa terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Asetuksessa (338/2011) ei säädetä henkilöstömääristä. Asetuksen toimeenpanon edellytyksenä on kuitenkin riittävä ja osaava henkilöstö, toimiva moniammatillinen yhteistyö ja tietosuojakysymysten huomiointi. Aikaisemmin mainittuihin suosituksiin kirjatut henkilöstömääräsuositukset on esitetty liitteessä 1.

7 7 3. NEUVOLATYÖN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA HAASTEET Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Laajemmin äitiyshuollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. (STAKES Oppaita 34, 9) Lastenneuvolan yleistavoitteena on, että lapsen fyysinen ja psyykkinen terveys sekä perheen hyvinvointi paranee varsinkin erityistä tukea tarvitsevissa perheissä ja seuraavan sukupolven terveyden ja vanhemmuuden voimavarat ovat paremmat kuin nykyisen. Lastenneuvolalla on tehtäviä lapsen ja perheen tasolla, terveyskeskuksen tasolla sekä kunnan ja yhteiskunnan tasolla. (STM 2004:14, 20-22) Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. (Stakes 2002, 28). Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia: 1) edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 2) edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä 3) järjestämällä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja opiskelijoille (STM 2006:12, 25) Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on lapsen ja nuoren kannalta samoja tehtäviä kuin työterveyshuollolla aikuisten työyhteisöissä työntekijän kannalta. Koulussa ja oppilaitoksissa kunta vastaa niistä velvollisuuksista, jotka työturvallisuuden ja työterveyshuollon lainsäädännössä kuuluvat työnantajille. Asetuksen (380/2009) 12 :ssä säädetään kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä terveydellisten olojen tarkastuksesta. Ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoitteena on hammas- ja suun sairauksien ehkäisy lapsilla ja nuorilla ja sitä kautta korjaavan hoidon tarpeen väheneminen sekä yleisen terveydentilan paraneminen Lapsiperheiden ja lapsiperhepalvelujen haasteet Suomalaisten keskimääräinen terveydentila on viime vuosikymmeninä kohentunut, mutta sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Sosioekonomisilla eroilla tarkoitetaan terveydentilassa, toimintakyvyssä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ilmeneviä eroja väestöryhmien välillä. Sosioekonomisia terveyseroja voidaan vähentää kohdistamalla toimintaa niihin ryhmiin, joihin ongelmat kasaantuvat ja joiden kohentamisella on suuri merkitys väestön terveyteen. Asetus edellyttää, että kunnissa pyritään löytämään erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet mahdollisimman varhain ja heille järjestetään heidän tarvitsemiaan erityisiä palveluja. (STM 2009:20, 20) Koti ja vanhemmat ovat lasten terveen kasvun kannalta avainasemassa. Lasten hyvinvointi on monella tavalla yhteydessä vanhempien ja perheiden tilanteeseen työpaineisiin, toimeentuloon sekä ajankäyttöön. Parisuhteen ristiriidat ja työn sekä perheen yhteensovittaminen on usein suuri haaste.

8 8 Koululaisten sekä opiskelijoiden kohdalla näkyviä ilmiöitä ovat terveellisten elämäntapojen puutteet, mm. ravitsemuksessa ja unessa, mielenterveyden ongelmat, kuten masennus, päihteet sekä vaihtuvista ihmis- ja perhesuhteista johtuva kiintymyksen ja turvallisuuden tunteen puuttuminen. Kouluyhteisöjen levottomuus, kiireiset vanhemmat, koulukiusaaminen ja oppimisvaikeudet vaikuttavat koululaisen elämään. Palvelujärjestelmässä on myös puutteita lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukijana, erityisesti määrällisen saatavuuden osalta (Lammi-Taskula 2009). Vaikka palvelurakenteita muutetaan ja palvelujen järjestämispohjaa laajennetaan, lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut tulee järjestää jatkossakin lähipalveluina ja lapsen kehitysympäristöt huomioiden.(stm Julkaisuja 2009:20, 16) Julkisten neuvolapalvelujen piirissä on suuri osa perheistä ja lapsista, mutta luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin kehityksestä tai sosioekonomisista eroista lapsiperheissä ei ole. Seurantatietoa kaivattaisiin sekä kunta-, alue- että valtakunnallisella tasolla. Asetuksen tavoitteena on yhtenäistää terveystarkastuksia ja sitä kautta mahdollistaa valtakunnallisen tilastotiedon kerääminen. (THL Raportti 2/2010, 144) Toukokuussa 2011 ilmestyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottama valtakunnallinen Menetelmäkäsikirja: Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Käsikirjassa ohjeistetaan terveystarkastuksiin kuuluvien mittausten, tutkimusten ja arviointimenetelmien toteuttamista ja tulkintaa tavoitteena yhdenmukaistaa tutkimus- ja arviointikäytäntöjä ja siten vähentää alueiden eroja terveystarkastusten sisällöissä. (THL, Toim. Mäki & al. 2011) THL:n nettisivuilla on myös ns. sähköinen neuvolakirja palvelujen valtakunnallisen yhtenäistämisen tueksi lastenneuvolaa varten. THL:n kouluterveyskysely on tuottanut vuodesta 1996 alkaen tietoa nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Vastaajina ovat olleet perusopetuksen 8. ja 9.luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1 ja 2. vuoden opiskelijat. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi. Kouluterveyskysely toteutetaan seuraavan kerran vuonna Läntisen perusturvapiirin kuntien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia kuvaavia tietoja on kerätty järjestämissuunnitelmaan, hyvinvointikertomukseen ja läntisen perusturvapiirin kuntien yhteiseen suunnitelmaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi (lastensuojelun suunnitelma ). Suunnitelma tarkistetaan vuoden 2012 aikana vuosille Hyvinvointia kuvaavien mittarien ohella tarvitaan työntekijöiden työstä sekä lasten ja perheiden arjesta nousevaa kokemustietoa. Peruspalvelukeskus Oiva on mukana lasten Ikihyvä-hankkeessa. Tavoitteena on, että kuntapalveluissa osataan jatkossa yhä paremmin ymmärtää lapsen arkea ja kokemuksia sekä kiinnittää huomiota lapsen arkielämän hyvinvoinnin kysymyksiin tarkastelematta niitä ongelmalähtöisesti. 4. PERUSPALVELUKESKUS OIVAN PALVELUT Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnat muodostavat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) tarkoittaman yhteistoiminta-alueen, jossa asuu yhteensä noin asukasta. Kuntien lasten (0-17 vuotiaat) määrä on kuvattu liitteessä 2. Hollolan kunnan organisaatioon kuuluva Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos tuottaa perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteistoiminta-alueen kunnille. Oiva tuottaa lisäksi erillisellä sopimuksella Hollolalle, Hämeenkoskelle, Kärkölälle ja Padasjoelle oppilashuollon psykososiaalisia palveluja (koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut). Lasten päivähoidon palvelut, opetuspalvelut ja nuorisotyön palvelut tuotetaan kuntien sivistystoimissa. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä.

9 9 Kuntien yhteinen perusturvalautakunta toimii palvelujen tilaajana sekä lainsäädännössä tarkoitettuna monijäsenisenä toimielimenä ja käyttää tälle toimielimelle lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa. Asetuksen mukaisia palveluita tuotetaan monen tulosalueen yhteistyönä Peruspalvelukeskus Oivassa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalue tuottaa lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikössä neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajapalvelut sekä ehkäisevän perhetyön palvelut. Lastensuojelun palvelut ja lapsiperheiden erityispalvelut (kasvatus- ja perheneuvonta, ottolapsineuvonta, ensi- ja turvakotipalvelut, lastenvalvojan palvelut sekä muut perheoikeudelliset palvelut) tuotetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueella lastensuojelunja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikössä. Terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottopalvelujen tulosalue tuottaa neuvolan, sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelut, fysioterapian, suun terveydenhuollon ja psyksosiaalisia palveluja (psykologit, koulukuraattorit psykiatriset sairaanhoitajat, puhe - ja toimintaterapia). Sosiaalipalvelujen tulosalue tuottaa aikuissosiaalityön (toimeentulotuki, työhön kuntoutus), päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä vammaispalveluita. Oivan organisaatiokaavio on liitteessä 3. Oivan neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon keskeisenä tehtävänä on asetuksen mukaisten ja yhtenäisten toimintamallien luominen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen erityisesti kuntien sivistystoimien kanssa. Vuonna 2011 henkilöstöä lisättiin kolmella terveydenhoitajalla. Määrärahaa lisättiin myös lääkäripalvelujen toteuttamiseksi. Keskeinen kehittämiskohde on riskihenkilöiden ja -perheiden seulontoihin sekä varhaiseen puuttumiseen liittyvän tarvittavan erityisen tuen ja jatkohoidon järjestäminen ja lapsiperheitä koskevan hyvinvointitiedon kerääminen. Opiskeluterveydenhuollon erityisenä haasteena on yhteistyömallien luominen opiskelijan kotikunnan kanssa. Tavoitteita 1. Yhtenäiset toimintatavat viiden kunnan alueelle (laajat terveystarkastukset) yksi yhteinen Oiva 2. Toimiva moniammatillinen yhteistyö 3. Henkilöstöresurssit määrällinen riittävyys sekä osaamisen varmistaminen 4. Erityisen tuen järjestäminen 5. Toimivat hoitopolut Viiden kunnan muodostamalla yhteistoiminta-alueella viranomaisyhteistyö ja palvelujen kehittäminen edellyttää rakenteita ja monialaisia foorumeja sekä koko yhteistoiminta-alueella että yksittäisissä kunnissa. Perusturvalautakunta on asettanut ohjausryhmän seuraamaan ja arvioimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi laaditun suunnitelman (lastensuojelun suunnitelma) toteutumista läntisessä perusturvapiirissä. Ohjausryhmään kuuluu perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan jäsen jokaisesta kunnasta, sosiaali- ja terveysjohtaja ja Oivan hyvinvointijohtaja. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata palveluiden kehittämistä strategisella tasolla. Perusturvalauta on esittänyt kunnille, että ne perustavat kuntakohtaisen lasten, nuorten ja perhepalveluiden kehittämistyöryhmän, joiden avulla edistetään paikallisen tason yhteistyön ja palvelujärjestelmän sujuvuutta.

10 10 Peruspalvelukeskus Oivassa toimii lapsiperhepalvelujen kehittämistyöryhmä, joka koostuu lapsiperhepalveluista vastaavista henkilöistä. Työryhmään kuuluvat hyvinvointijohtaja, hyvinvointipäällikkö, lastensuojelupäällikkö, erityispalvelujen päällikkö, psykososiaalisten palvelujen päällikkö, psykologipalvelujen, puheterapian ja oppilashuollon tiiminvetäjät, ehkäisevän perhetyön vastaava ohjaaja, fysioterapian osastonhoitaja ja neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiantuntijalääkäri. Tarvittaessa ryhmä kutsuu muita asiantuntijoita kuultavakseen. Työryhmän keskeisenä tehtävänä on kehittää moniammatillista yhteistyötä lapsiperhepalveluissa. Peruspalvelukeskus Oivan lapsiperhepalveluista vastaavat tapaavat kuntien varhaiskasvatuksenpalveluista vastaavat kaksi kertaa vuodessa. Oppilashuollon ohjausryhmään kuuluvat Oivan edustajien lisäksi kuntien sivistystoimista vastaavat viranhaltijat. Oppilashuollon ohjausryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Peruspalvelukeskus Oivalla ja koulutuskeskus Salpauksella (Päijät-Hämeen koulutuskonserni) on opiskeluterveydenhuoltoa koskevia yhteistyöneuvotteluja 2 kertaa vuodessa. Salpauksella on kaksi oppilaitosta Oivan toiminta-alueella. 5. NEUVOLATOIMINTA Neuvolan toiminta rakentuu yksilöllisistä tapaamisista neuvolavastaanotoilla, kotikäynneistä ja verkostoyhteistyöstä, puhelinohjauksesta sekä ryhmätoiminnasta. Neuvola-asetus (338/2011) antaa ohjeet terveystarkastusten ajankohdista sekä sisällöistä. Asetuksen 14 :n 2 momentin mukaan terveysneuvonnan on tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalista tukiverkostoa. Sen on myös tuettava yksilön ja hänen perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla alueilla: 1. kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys; 2. ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painonhallinta, suun terveys sekä seksuaaliterveys mukaan lukien raskauden ehkäisy; 3. lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy; 4. kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy; 5. soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut (Kunnat.net) Sähköisten palvelujen kehittyminen tuo uusia haasteita myös neuvolatoimintaan. Vuonna 2012 laaditaan sähköisten palvelujen käyttöönottamisesta suunnitelma.

11 Määräaikaiset terveystarkastukset Äitiysneuvolassa toteutettavat terveystarkastukset tehdään voimassa olevien suositusten ja Päijät- Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikan erillisohjeiden mukaan. Normaalisti sujuvan raskauden aikana neuvolassa tarjotaan äidille/perheelle terveydenhoitajan tai lääkärintarkastusta. Taulukko1. Äitiysneuvolan terveystarkastusten ajankohdat Raskaus viikot UÄ Jälkitarkastus Laaja Ensisynn. Terveyden X X X X X X X X X X X X X X X X hoitaja Lääkäri X X X X PHKS X Neuvola- asetuksen edellyttämässä, laajassa terveystarkastuksessa (7 :n 1 momentti) tehdään vanhempien hyvinvoinnin arvio: äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi arvioidaan perheen hyvinvointia, voimavaroja ja erityistarpeita, joilla on vaikutusta vanhemmuuteen ja lapsesta huolehtimiseen. Laajassa terveystarkastuksessa käytetään vanhempien haastattelun tukena testattuja menetelmiä ja lomakkeita, esim. Lastaan odottavan perheen voimavaralomake (sis. vanhempien terveys ja oma lapsuus, parisuhde ja vanhemmaksi kasvaminen sekä vauvan syntymän jälkeinen tuki ja taloudelliset voimavarat) sekä AUDIT lomake (vanhemman päihteiden käytön selvittämiseksi ja puheeksi ottamiseksi). Laaja terveystarkastus tehdään alkuraskaudesta (raskausviikoilla 10-16), jotta perheen tarvitsemia tukitoimia voidaan suunnitella/käynnistää jo ennen vauvan syntymää. Terveydenhoitajan sekä lääkärin suorittama terveystarkastus sijoitetaan ajallisesti lähekkäin. Kotikäynti tulee tehdä ensimmäistä lasta odottavan perheen tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luo raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Oivassa tehdään ensisynnyttäjien luo raskauden aikainen Varhaisen vuorovaikutuksen (Vavu) kotikäynti, joka on erityistä tukea ensimmäistä lastaan odottavaan perheeseen. Kaikkien synnyttäjien luo tehdään kotikäynti vauvan syntymän jälkeen. Tällöin ns. ensimmäinen neuvolatarkastus suoritetaan vauvan kotona. Kotikäynneillä tutustutaan lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön, luodaan hyvää suhdetta molempiin vanhempiin ja terveysneuvonta voidaan kohdentaa yksilöllisesti perheen tarpeita vastaavasti. Muita kotikäyntejä tehdään tarpeen mukaan. Lastenneuvolassa pikkulapsiperhe käy keskimäärin kymmenen (10) kertaa neuvolassa lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana ja vähintään kuusi (kuusi) kertaa ennen kouluikää. Lastenneuvolassa tehdään laajoja terveystarkastuksia (9 :n 1 momentin kohta 2-3 mukaan) 4 ja 18 kuukauden ikäisenä sekä 4-vuotiaana. Niissä terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa lapsen terveyden lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia niiltä osin, kun selvittely on tarpeellista järjestettäessä lapsen hoitoa ja tukea. Laajaan terveystarkastukseen (sekä määräaikaistarkastuksiin 3- ja 5 v) sisältyy myös hyvinvointiarvio varhaiskasvatuksesta vanhempien luvalla. Vanhemmat tuovat neuvolaan tullessaan 3-, 4- ja 5-vuotistarkastuksiin lomakkeen, jossa kerrotaan lapsesta varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Vanhemmat puolestaan toimittavat neuvolatarkastuksesta palautteen varhaiskasvatukseen.

12 12 Lastenneuvola lapsiperheen tukena opas (STM 2004:14) ohjeistaa lastenneuvoloiden terveystarkastukset sekä niiden sisällöt. Taulukko 2. Lastenneuvolan terveystarkastusten ajankohdat Oivassa Terveydenhoitaja (min) Odotusaika matkat 1 vk änla matkat 2 vk vk 45 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk 2v 3v 4 v 5v 6v Laaja Laaja Laaja Lääkäri (min) Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja järjestämisestä on säädetty asetuksen 13 :ssä. Terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia lapsille, nuorille ja perheille, mutta määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien lasten, nuorten ja perheiden tilanne ja tuentarve on kuitenkin selvitettävä. Terveystarkastuksista poisjääviin perheisiin otetaan yhteyttä kirjeitse kutsuen tarkastukseen (tieto kirjataan asiakkaan asiakirjoihin). Asiakkaaseen ollaan yhteydessä, kunnes saadaan selvitys lapsen tilanteesta. Saadun selvityksen mukaan arvioidaan, onko lapsella tai perheellä palvelujen tarvetta ja tarvittaessa tehdään lastensuojelulain 25 :ssä tarkoitettu ilmoitus lastensuojeluun. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos lapsessa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen kasvua ja kehitystä. Tilanteet, joissa lapsi tai perhe voivat tarvita erityistä tukea, ovat hyvin moninaisia. Työntekijän huolen herääminen voi olla niistä ensimmäinen vihje. Alla olevassa luettelossa on esimerkkejä tilanteista, joissa ainakin lapsen ja perheen tilannetta on arvioitava tarkemmin. (STM Julkaisuja 2009:20, 64) Esimerkkejä erityisen tuen tarpeen arvioimisen tueksi (STM Julkaisuja 2009:20, 64) 1) lapsen ja nuoren sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, käytöshäiriöt ja kiusaaminen, neurologisen kehityksen ongelmat kuten oppimisvaikeudet; 2) lapseen kohdistunut fyysinen tai psyykkinen väkivalta ja lapsen laiminlyönti, mukaan lukien kuritusväkivalta, puutteet perushoivassa, huolenpidossa ja perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä muu lapsen kaltoinkohtelu; 3) toistuva hoitoon hakeutuminen tapaturman vuoksi, mikä voi olla merkki niin kaltoinkohtelusta kuin mielenterveys- ja päihdeongelmistakin; 4) vanhempien vakavat sairaudet, mielenterveys- tai päihdeongelmat, läheisväkivalta; tai 5) perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat. Tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhain. Oikea-aikaista tukea on oltava tarjolla seulonta ja puheeksi ottaminen on lupaus myös tuesta. Tarvittavat tukitoimet tulee järjestää perheen yksilöllisen tarpeen mukaan ja yhteistyössä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Lastensuojelulaki velvoittaa lasten ja perheiden kanssa toimivia viranomaisia tukemaan lapsen huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain.

13 13 Terveydenhoitajat tekevät yksilöllisen tarpeen mukaan ylimääräisiä kotikäyntejä sekä vastaanottokäyntejä. Käynnin voi terveydenhoitaja toteuttaa yksin, mutta tarvittaessa kotikäynti toteutetaan yhdessä ehkäisevän tai lastensuojelun perhetyön työntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdeterapeutin tai muun yhteistyökumppanin kanssa. Yksi erityisen tuen koordinoinnin muoto Oivassa on lasten kuntoutustyöryhmätoiminta. Kuntoutustyöryhmät kokoontuvat Asikkalassa ja Hollolassa. Kuukausittain toimiva Lasten kuntoutustyöryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka toimii erityisesti lastenneuvolan ja päivähoidon tukena. Lähettämiskriteereitä tullaan v laajentamaan. Jokainen lapsi, jolla todetaan kahden tai useamman alueen kehityksen viive (puhe, motoriikka, psykososiaaliset taidot) lähetetään työryhmän konsultaatioon. Työryhmän tehtävänä on antaa konsultaatioapua lapsen kehityksen seurantaan ja jatkotutkimuksiin. Tarvittaessa laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa lapsen kuntoutussuunnitelma. Työryhmän toiminnan tavoitteena on, että lapsen ja perheen tarvitsemien palvelujen saanti nopeutuu ja lapsen tutkimukset sekä jatkosuunnitelmat laaditaan tarkoituksenmukaisesti. Lasten kuntoutustyöryhmässä toimivat lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja päivähoidon edustaja. Tarvittaessa ryhmään kutsutaan mukaan lastensuojelun, ehkäisevän perhetyön tai opetuksen edustaja tai muu lapsen hoitoon, tutkimukseen ja/tai kuntoutukseen osallistuva henkilö. Vuonna 2012 lasten kuntoutustyöryhmät toimivat Vahva pohja elämälle hankkeeseen kuuluvan erikoissairaanhoidon pikkulapsityöryhmän yhteistyökumppanina. Vuoden 2012 aikana selvitetään lasten kuntoutustyöryhmien laajentamismahdollisuudet koskemaan myös alakouluikäisiä lapsia. Iloa Varhain -ryhmät (depressiokoulu)ryhmät ovat ryhmämuotoista tukea (à 10 x 2 h) lievästi ja keskivaikeasti masentuneille pikkulapsiperheiden vanhemmille. Ryhmät toimivat Asikkalassa ja Hollolassa siten, että yksi ryhmä (max 6 äitiä/ryhmä) kokoontuu molemmissa paikoissa kevät- ja syyskaudella. Ryhmien toiminta on säännöllistä ja asiakkailta saatu palaute myönteistä: ryhmät ovat tukeneet asiakkaita, mieliala on kohentunut ja arjen hallinta parantunut. Ryhmistä ohjataan myös tarvittaessa muiden palvelujen piiriin ja jatkohoitoon. Asiakkaat tulevat ryhmiin pääosin neuvolassa tapahtuvan masennusseulan (EPDS) sekä ehkäisevän perhetyön kautta. Varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijaryhmä on aloitti toiminnan syksyllä Kolmen hengen työryhmä antaa konsultaatiotukea neuvolan terveydenhoitajille ja ehkäisevälle perhetyölle, ja tarvittaessa jalkautuu perheisiin kotikäynneille. Työryhmässä on perhekuntoutuksen perheohjaaja sekä psykologi ja neuvolan edustus. Varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijaryhmän tarkoituksena on ollut varhainen puuttuminen vuorovaikutuksen ongelmiin, konsultaatiotuki ja palveluohjaus perustasolla sekä varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijana osallistuminen alueelliseen varhaisen tuen palveluiden kehittämiseen. Ryhmän toiminta on ollut 2011 vähäistä. Paikallisen varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijaryhmän roolia täsmennetään Vahva pohja elämään -hankkeen aikana. Tarvittaessa isätyötä (ostopalvelu/miessakit ry) voidaan järjestää miesten henkilökohtaiseen tukemiseen yksilötapaamisten muodossa. Tuen tarpeita voivat aiheuttaa esim. vanhemmuuteen ja isänä olemiseen liittyvät kysymykset erotilanteissa. Tukipaketti sisältää kolme tapaamista Miessakit ry:n isätyöntekijöiden kanssa. Sosiaalihuoltolain 20 :n mukaista kotipalvelua järjestetään lapsiperheille ehkäisevässä perhetyössä lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikössä. Tavoitteena on lapsiperheiden arjessa selviytymisen tukeminen sosiaalihuoltolain 21 :n mukaisissa tilanteissa. ehkäisevään perhetyöhön on palkattu vuonna 2011 vastaava ohjaaja, joka toimii ehkäisevän perhetyön työntekijöiden lähiesimiehenä ja ottaa mm. vastaa keskitetysti palvelutilaukset. Keväällä 2012 ehkäisevään perhetyöhön palkataan kaksi ohjaajaa, millä tehostetaan varhaisen tuen palveluja.

14 14 Erityistä tukea lapsille ja heidän perheilleen tarjoavat Oivassa aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu ja lapsiperheiden erityispalvelut mm. lastenvalvojan palvelut (isyyden selvittäminen, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien sopimusten valmistelu ja vahvistaminen). Tarvittaessa lapsiperheitä ohjataan myös muiden palveluiden piiriin. Päijät- Hämeen perheneuvola ja Lahden seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskus tuottavat kasvatus- ja perheneuvontaa sekä perheasiain sovittelua. Lahden ensi- ja turvakoti ry:n palveluihin tuotkuuluvat ensi- ja turvakotipalvelut, Baby blues -toiminta, unirytmitystä, tukea varhaiseen vuorovaikutukseen sekä perheväkivalta- ja kriisityötä. Peruspalvelukeskus Oiva on mukana Päijät-Hämeen maakunnassa toteutettavassa Vahva pohja elämään hankkeessa, joka on Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Kasperi II:n osahanke (Kaste-hanke). Hanke toteutetaan ja hankkeeseen osallistuvat Oivan lisäksi Lahti, Heinola, Peruspalvelukeskus Aava (PHSOTEY) ja erikoissairaanhoito (PHSOTEY). Pikkulapsipsykiatrian ja Päijät-Hämeen perheneuvolan yhteinen pikkulapsityöryhmä tuottaa erityistason matalan kynnyksen palveluja lastaan odottaville perheille sekä perheille, joissa 0-4 -vuotiaita lapsia ja tuen tarve vuorovaikutuksen asioissa. Palvelua tarjotaan jo raskausvaiheessa. Tavoitteena on kotiin ja kehitysympäristöihin vietävät palvelut ja niiden kehittäminen sekä asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen. Erityinen tuki neuvolapalveluissa/ moniammatillisena yhteistyönä Oivassa 2012 Lisäkäynnit/kotikäynnit neuvolasta/ moniammatillisesti Lasten kuntoutustyöryhmä Vanhemman masennuksen seulonta ja masennuksen hoitopolku Vanhempi-vauva -vuorovaikutusryhmät Iloa Varhain -ryhmät Varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijatiimi Isätyö Ehkäisevä perhetyön palvelut (lapsiperheiden kotipalvelu ja varhainen tuki) Aikuissosiaalityö, Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lastensuojelun palvelut Päijät-Hämeen perheneuvola ja Perheasiain neuvottelukeskus Ensi- ja turvakodin palvelut Vahva pohja elämään -hanke ja Pikkulapsityöryhmä 5.3. Neuvolan ryhmätoiminta Asetuksen 15 :n 1 momentissa säädetään, että moniammatillisesti suunniteltua ja toteutettua perhevalmennusta ja vanhempainryhmätoimintaa tulee järjestää vähintään ensimmäistä lasta odottaville, mutta myös muille perheille toiminnan järjestäminen on suositeltavaa. Pienryhmissä lapsiperheet saavat tukea ja käytännön tietoa muilta perheiltä. Oivassa järjestetään perhevalmennusta kaikille ensisynnyttäjille tai perheille, joissa lapsi on toiselle vanhemmista ensimmäinen. Ryhmämuotoinen toiminta keskittyy Hollolaan ja Asikkalaan. Mahdollisuuksien mukaan ryhmiä järjestetään myös muissa kunnissa. Perhevalmennukseen kuuluu kolme tapaamista ennen synnytystä, koko perheen vauvatreffit synnytyksen jälkeen sekä vanhempi-vauvavuorovaikutusryhmät (2x2h).

15 15 Osana perhevalmennusta on toiminut vuoden 2011 alusta äiti-vauva-vuorovaikutusryhmät. Kaikilla ensisynnyttäjillä on mahdollisuus osallistua perhevalmennuksen jatkona ryhmään, jonka tarkoituksena on tukea äidin ja vauvan vuorovaikutusta, antaa tietoa ja mallia vauvaa aktivoivasta käsittelystä sekä mahdollistaa äideille vauvoineen vertaistukea. Ryhmä kokoontuu 2 x 2h vauvan ollessa n. 3 kk ja ohjaajina toimivat terveydenhoitajat tai terveydenhoitajat yhdessä ehkäisevän perhetyön lähihoitajan kanssa. Ryhmän nimi muutetaan vuoden 2012 alusta vanhempi-vauvavuorovaikutusryhmäksi. Tavoitteena on saada myös isät osallistumaan enemmän ryhmiin. Perhevalmennuksen isätyöhön (ostopalvelu/miessakit ry) sisältyy perheiden tapaaminen perhevalmennuksen yhteydessä raskausaikana (x2) ja synnytyksen jälkeen tapaamiset (x2) isätyöntekijän johdolla. Alueellinen perhevalmennuksen kehittäminen erikoissairaanhoidon johdolla sai työnsä valmiiksi 2011 keväällä ja uudistettu ohjelman on otettu käyttöön 2011 syksyllä. Uudistuksella on tehostettu ennen synnytystä tapahtuvaa vanhempien valmentamista, mm. laatimalla Oivaan omat runkoohjelmakansiot. Perhevalmennuksessa korostetaan perheen terveitä elämäntapoja, perhe-elämän vastuuta ja vanhemmuutta. Osana perhevalmennusta järjestetään keväällä 2012 kokeiluluonteisesti kaksi luentotilaisuutta ensimäistä lastaan odottaville perheille. Luentotilaisuuksissa tulevia vanhempia herätellään uuteen elämäntilanteeseen ja vanhemmuuteen. Kokeilun pohjalta arvioidaan, miten toimintaa jatketaan. Perhevalmennuksen runko Raskauden aikana Raskauden aikana Synnytyksen jälkeen Toiminta Alle 20 rkv, iltatilaisuus ensisynnyttäjille, tavoitteena uuden elämäntilanteen ja vanhemmuuden pohdinnan käynnistäminen Perhevalmennus 3 x ilta 2 n rkv Isätyö sisältyy 2 x ryhmän aikana Synnytyksen jälkeinen ryhmä/ koko perheelle n. 2 kk synnytyksestä = vauvatreffit + isille oma ryhmä x 1 Vastuu Neuvola + ostopalvelu Neuvola + Miessakit ry Neuvola + Miessakit ry Synnytyksen jälkeen Vanhempi-vauvavuorovaikutusryhmä, 2 x 1½ h / päivisin vauvan ollessa 2-3 kk Neuvola ja/tai ehkäisevä perhetyö MLL Etelä-Hämeen piirin kanssa on tehty yhteistyösopimus perheryhmäohjaus- toimintamallin käyttöön ottamisesta 2012 koulutuksen kautta. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa koulutetaan yksi pari ryhmänohjaajia, jotka ohjaavat syksyllä 2012 ensimmäisen asiakasryhmänsä. Tarkoituksena on juurruttaa ko. toimintamallia perhevalmennuksen jatkoryhmäksi. Tulevaisuutta varten (v. 2013) työstetään MLL:n kanssa alkuperäisen, kahdentoista kerran ryhmän sijaan mahdollisesti 6-8 kerran ryhmä, joka olisi nykyisin henkilöstöresurssein paremmin toteutettavissa Henkilöstö ja tilat Neuvolassa työskenteleviltä terveydenhoitajilta vaaditaan terveydenhoitajan koulutusta (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 ja Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta 2008). Peruspalvelukeskus Oivassa työskentelee neuvolatyössä yhteensä 17 terveydenhoitajaa, joilla on erilaisia toimenkuvayhdistelmiä. Toimenkuvana voi olla äitiys- ja perhesuunnittelu, äitiys- ja lastenneuvola tai neuvolatyön lisänä kouluterveydenhuoltoa. Terveydenhoitajakoulutuksen lisäksi kätilön koulutus on kolmella terveydenhoitajalla. Lähes kaikilla

16 16 vakituisessa työsuhteessa olevilla terveydenhoitajilla on VAVU - koulutus (Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen -koulutus, 6 ov). Lisäksi muutamalla terveydenhoitajilla on lisäkoulutuksena neuvolatyön erikoistumisopintoja. Terveydenhoitajien sijaisuuksiin ja vakinaisiin toimiin on toistaiseksi saatu hyvin koulutettuja ja työkokemusta omaavia terveydenhoitajia. Neuvolan lääkäripalvelut tuotetaan Terveyden- ja sairaanhoidon palveluyksiköstä, pääosin väestövastuuperiaatteella. Oivassa toimii lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon erityispätevyyden omaava asiantuntijalääkäri, joka osallistuu neuvolatyön kehittämiseen. Lääkäripalveluita on vaikeuttanut lääkäreiden vaihtuvuus ja ajoittainen lääkärivaje. Neuvolaikäisten osalta ovat terveystarkastukset toteutuneet, mutta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on jonkin verran tarkastuksia v jouduttu siirtämään uuden lukukauden alkuun. Peruspalvelukeskus Oivan neuvoloiden toimitilat sijaitsevat terveysasemilla, joita on kuusi. Salpakankaan neuvola on suurin, kuuden terveydenhoitajan muodostama yksikkö ja Hämeenkoski pienin, neuvolatyössä työskentelee yksi terveydenhoitaja. Muilla terveysasemilla neuvolatyötä tekeviä on 2-3 terveydenhoitajaa. Tilat soveltuvat pääosin asetuksen mukaiseen toimintaan. Ongelmana ovat pienet työhuoneet, joissa laajojen terveystarkastusten toteuttaminen on hankalaa. Tilaratkaisuilla kyetään edistämään osaltaan moniammatillista yhteistyötä. Ehkäisevän perhetyön, psykologin ja puheterapeutin sekä neuvolan työtilojen sovittaminen toiminnallisesti lähekkäin edistää moniammatillista yhteistyötä, mistä esimerkkinä on Asikkalan terveysasemalle toteutetut tilajärjestelyt. Tilasuunnittelussa tulee jatkossa huomioida eri toimijoiden fyysisestä läheisyydestä syntyvät synergiaedut toiminnalle. Asetuksen mukaisen toiminnan täytäntöönpano on aiheuttanut vuoden 2011 aikana monenlaisten toiminta- ja tutkimusvälineiden (esim. äiti-vauva-ryhmien välineet, matot, audiometrit yms.) sekä kirjallisuuden (mm. Menetelmäkäsikirjat, seulontamenetelmäkirjat, vuorovaikutusleikkivälineet) hankintatarpeita ja siten myös normaalista poikkeavia kustannuksia. Hankintatarpeita voi esiintyä myös vuonna 2012, kun esim. ohjeistukset laajennettujen terveystarkastusten toteuttamiseen ilmestyvät Lääkäripalvelut neuvolassa Lääkäripalvelut neuvolaan tuotetaan pääosin väestövastuu-mallin mukaisesti terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalveluiden tulosalueella. Vuodesta 2010 on Oivassa ollut lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon asiantuntijalääkäri, joka toimii lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikön kanssa yhteistyössä neuvolatyön kokonaisuutta kehittäen. Asiantuntijalääkäri osallistuu mm. neuvolan kehittämispäiviin. Haasteena neuvolan lääkäripalvelujen kehittämisessä on väestövastuujärjestelmä ja sitä kautta hyvin useat toimijat neuvolassa. Alueet ovat vaihtelevan kokoisia ja neuvolaaikojen varaaminen tarvetta vastaavaksi on usein vaikeaa. Neuvola-asetus on lisännyt verran lääkärin neuvolatyöaikaa. Laajat terveystarkastukset edellyttävät ajan varaamista siten, että vanhemmat tulevat kuulluiksi. Käytössä on ollut min lääkärinvastaanotot sekä aika käydä keskustelua terveydenhoitajan kanssa. Asetuksen toteuttaminen on edellyttänyt toimivien yhteistyökäytäntöjen luomista terveydenhoitajan ja lääkärin toimintaan. Mm. Salpakankaan neuvolassa lääkäri ja terveydenhoitaja ovat työskennelleet yhdessä vastaanottohuoneessa lapsen tarkastuksen yhteydessä. Yhteistyö vaatii vielä kehittämistä. Vaikeuksia ovat tuoneet mm. pienet tilat, vaihtuvat lääkärit ja lääkärivaje.

17 17 Hyväksi yhteistyömuodoksi on neuvolan ja lääkärin kanssa osoittautunut Lasten kuntoutustyöryhmä, jossa em. henkilöiden lisäksi on psykososiaalisen työn, sosiaalityön ja päivähoidon edustus. Asiantuntijalääkäri käy myös suurimmassa neuvolassa, Salpakankaalla, kuukauden välein konsultaatio ja toiminnan kehittämispalaverissa terveydenhoitajien kanssa Neuvolatoiminnan asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen Neuvolassa on käytössä TerveysEffica -tietojärjestelmä, jota käyttävät myös lääkärit ja psykososiaaliset palvelut sekä fysioterapia. Tietokantaoikeuksin on rajattu kunkin työntekijän oikeudet asiakkaan asiakirjoihin. Ehkäisevä perhetyö käyttää TerveysEfficaa, mutta kirjaukset on salattu muilta Effican käyttäjiltä sosiaalihuollon tietosuojan vuoksi. Lastensuojelu ja aikuissosiaalityö käyttävät SosiaaliEffica -tietojärjestelmää, johon ei terveydenhuollon työntekijöillä ole oikeuksia. Päivähoidon kanssa ei ole mitään yhteistä tietojärjestelmää, vaan asiakaskohtainen yhteistyö perustuu aina asiakkaalta saatuun lupaan tehdä yhteistyötä. Asetuksessa säädetyt tarkastusten ajankohdat ovat velvoittavia. Jos määräaikaistarkastuksia ei ole suoritettu asetuksessa säädetyissä määräajoissa, tulee näissä tilanteissa tehdä merkintä potilasasiakirjoihin ja perustella syy, miksi määräaikaa ei ole noudatettu. Merkinnät ovat tärkeitä mm. arvioitaessa potilasvahinkotapauksia ja tehtäessä valvontaviranomaisten selvityspyyntöjä. Moniammatillisessa yhteistyössä tulee olla aina huoltajien lupa lasta koskevien asioiden käsittelyyn. Vanhempien kirjallisesta suostumuksesta (alle 15 vuotiaan lapsen osalta) tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Suostumusta pyydettäessä on aina informoitava myös oikeudesta syytä ilmoittamatta peruuttaa suostumus tai rajata sitä. Kun perhe muuttaa asuinkuntaa, eivät potilasasiakirjat siirry automaattisesti uudelle asuinkunnalle. Potilasasiakirjat voidaan toimittaa (kopiot) vanhempien suostumuksella uuteen asuinkuntaan. Potilasasiakirjojen rekisterinpidosta vastaavana säilyy edelleen se kunta, missä tiedot ovat syntyneet. 6. YHTEISTYÖ NEUVOLAIKÄISILLE JA HEIDÄN PERHEILLEEN PALVELUITA TUOTTAVIEN KANSSA 6.1. Fysioterapiapalvelut Fysioterapia yksikkö tuottaa koko Oivan alueelle lasten fysioterapiapalvelut. Lasten fysioterapia poliklinikkavastaanotot on keskitetty Salpakankaan, Asikkalan ja Padasjoen terveyskeskusten toimipisteisiin. Eri ammattiryhmät voivat konsultoida fysioterapeutteja tai lähettää asiakkaan suoraan fysioterapia-arvioon sekä asiakkaat voivat itse varata kuntoneuvolakäynnin ilman lääkärin lähetettä. Lasten fysioterapiapalvelut sisältävät: fysioterapia-arviot, apuvälinearviot, osaltaan kuntoutussuunnitelmien teon, maksusitoumusarviot, toteutettavien terapioiden suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin.

18 Psykososiaaliset palvelut Psykososiaalisten palveluiden yksikkö tuottaa koko Oivan alueelle perusterveydenhuollon psykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien palvelut sekä puhe- ja toimintaterapiapalvelut. Erillisen sopimuksen mukaan yksikkö tuottaa Hollolan, Kärkölän, Hämeenkosken ja Padasjoen kunnille myös koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut.. Vuoden 2011 aikana on ollut paljon muutoksia psykososiaalisen yksikön työntekijöissä, mikä on vaikuttanut niin työn määrällistä tekemistä kuin yhteistyön kehittämistäkin. Psykososiaalisen yksikön ja neuvolan yhteistyönä on kehitetty masentuneen vanhemman hoitopolku, siihen kuuluva seulonta (EPDS) sekä Iloa Varhain -ryhmät (Depressiokoulut). Depressiokouluja järjestetään neuvola-asiakkaiden lisäksi aikuisasiakkaille ja niitä toteuttavat erillisen koulutuksen saaneet depressiohoitajat. Moniammatillisesti toteutettavia ryhmiä ohjaavat terveydenhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat sekä perhetyöntekijä parityöskentelynä. (Ks. myös kpl 4.2.) Perustason työntekijöille on järjestetty mahdollisuus viikoittaiseen puhelinkonsultaatioon. Hollola- Hämeenkoski-Kärkölä alueella psykologilla on konsultaatioaika viikoittain. Tuolloin häneen saa yhteyden puhelimitse tai tulemalla paikalle. Psykiatrisilla sairaanhoitajilla on samoin viikoittainen konsultaatioaika. Asikkala-Padasjoella työskennellään fyysisesti samoissa tiloissa psykologin kanssa ja myös psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa on luonteva työyhteys. Asiakaskohtaisesti neuvolan terveydenhoitajien, ehkäisevän perhetyön ja psykiatristen sairaanhoitajien sekä psykologien välillä on yhteistyö lisääntynyt viime vuosina. Perhevalmennuksessa ei tällä hetkellä ole ollut psykologin osuutta resurssien vähyyden vuoksi. Hollolassa psykologi on antanut työnohjauksellista tukea avoimen päivähoidon toteuttamaan Sylikkäin- ryhmään. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa syksyin keväin ja on käynnistyttyään ns. suljettu ryhmä, jonne halukkaat voivat ilmoittautua avoimen päiväkoti Villiinan esitteessä esitellyllä tavalla. Ryhmän tarkoituksena on tukea äidin ja vauvan vuorovaikutusta keskusteluin, vuorovaikutusleikein ja vertaistuen avulla. Sylikkäin ryhmässä perheen nuorimman tulee olla alle 1 v ja ryhmässä on äiti pääsääntöisesti yhden lapsensa. Oivan kunnissa on erilaisia kunnan koosta ja toimijoiden määrästä riippuvaisia neuvolan, päivähoidon ja psykososiaalisten palvelujen sekä mahdollisesti osin myös lastensuojelun yhteistyössä kokoamia paikallisia yhteistyöryhmiä. Ne toimivat paikallisten työntekijöiden yhteistyön kehittämisessä ja alueellisten yhteistyömuotojen suunnittelupaikkoina. Asiakastapauksia ei käsitellä ko. foorumeissa. Varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijaryhmässä psykososiaalisen ryhmän osaamisella on iso rooli. Ryhmän tarkoituksena on varhainen puuttuminen vuorovaikutuksen ongelmiin, konsultaatiotuki ja palveluohjaus perustasolla. Neljän hengen ryhmä antaa konsultaatiotukea neuvolan terveydenhoitajille ja ehkäisevälle perhetyölle, ja tarvittaessa jalkautuu perheisiin kotikäynneille Ehkäisevä perhetyö Ehkäisevä perhetyö kuuluu lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikköön neuvolapalveluiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ohella. Ehkäisevän perhetyön palvelut muodostuvat sosiaalihuoltolain mukaisesta lapsiperheiden kotipalvelusta ja varhaisen tuen palvelusta. Vastaavan ohjaajan alaisuudessa työskentelee kuusi lähihoitajaa. Työntekijöiden työpisteet sijaitsevat Hollolassa

19 19 (palvelualueena Hollola-H:koski-Kärkölä) ja Asikkalassa (palvelualueena Asikkala-Padasjoki- Hollolan Vesikansa). Ehkäisevään perhetyöhön palkataan keväällä 2012 kaksi ohjaajaa. Lisäresurssit suunnataan varhaisen tuen palveluihin. Perhetyön nimikkeitä ja asiakaspalautteita on työstetty alueellisesti v päättyneessä Seitti-hankkeessa (Kaste-hanke). Alueellinen kehittämistyö jatkuu lapsiperheiden kotipalvelun yhteisten kriteerien laadinnalla alkuvuodesta Oivan ehkäisevään perhetyöhön laaditaan kehittämissuunnitelma mennessä. Neuvolan terveydenhoitajat ohjaavat tarvittaessa asiakkaita ehkäisevän perhetyön palveluihin. Varhaisen tuen palveluun terveydenhoitaja voi tehdä asiakkaan kanssa yhdessä hakemuksen neuvolakäynnin yhteydessä. Terveydenhoitajat ja lähihoitajat tekevät yhteisiä kotikäyntejä sekä konsultoivat toisiaan perheen luvalla. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa Vammaispalvelut Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena muiden ihmisten kanssa sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja. Vammaispalvelulain 7 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaisille. Vammaispalveluissa ei ole ikä- eikä varallisuusharkintaa. Palvelut on tarkoitettu tietyt kriteerit täyttäville henkilöille. Kehitysvammalaissa (1 ) puolestaan säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito. Eteva -kuntayhtymän kautta ei ole enää mahdollista saada kehitysvammaisten lääkäripalveluja, minkä vuoksi yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa nousee entistä tärkeämpään asemaan. Terveyskeskuksen tulee taata lääkäripalvelut samalla tavoin kehitysvammaisille kuin muillekin kuntalaisille. Tämä koskee myös muita perusterveydenhuollon palveluja. Vammaispalvelulaki on ensisijainen laki Kehitysvammalakiin nähden. Neuvoloissa kohdataan erilailla vammaisia/pitkäaikaissairaita lapsia, joiden asioissa on tarpeen olla yhteistyössä vammaispalvelu- /kehitysvammatyöntekijöiden kanssa. Palvelutarpeet vaihtelevat suuresti, minkä vuoksi tapauskohtaiset yhteistyöneuvottelut yhdessä vanhempien kanssa soveltuvat parhaiten palvelujen suunnitteluun. Oivan vammaisneuvoston kautta voi viedä eteenpäin erilaisia aloitteita. Neuvosto myös seuraa ja edistää kunnan eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten näkökulmasta Päihdetyö Päihdepalvelujen järjestämisvelvollisuus on kunnilla. Kunnan on päihdehuoltolain (41/1986) mukaan huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

20 20 Sosiaalipalvelujen tulosalueella aloittaa alkaen uusi tulosyksikkö, mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikkö, josta vastaa mielenterveys- ja päihdetyön päällikkö. Uusi tulosyksikkö tulee vahvistamaan ja selkeyttämään Oivan omaa päihdetyötä ja mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön rakentamisen ja kehittämisen yhdessä lasten ja nuorten eri palvelujen kanssa. Peruspalvelukeskus Oivassa on valmisteltu koko Oivan alueen kattavaa päihdesuunnitelmaa, joka tulee valmistumaan vuonna Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen. Toiminnassa on otettava ensisijaisesti huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Palveluja annettaessa on päihteiden ongelmakäyttäjää tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmiaan. Salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on säädetty sosiaalihuoltolaissa (710/82). Peruspalvelukeskus Oivan erityispalveluissa työskentelee kolme päihdeterapeuttia, jotka antavat tarvittaessa konsultaatiota ja tekevät yhteistyötä monialaisesti mm. lastensuojelun ja neuvoloiden kanssa. Päihdeterapeutin tehtäviin kuuluu ehkäisevä päihdetyö, varhainen puuttuminen ja korjaavatyö. Yhteistyö alkaa usein konsultaatiolla. Pyydettäessä päihdeterapeutit osallistuvat yhteistyöpalavereihin ja yhteistyö onkin ollut varsin laaja-alaista eri tahojen kanssa. Pääsääntöisesti osallistumiskutsut mm. neuvolapalavereihin ovat tulleet lastensuojelun pyynnöstä. Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön Lastensuojelu Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jota toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelu ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelun tavoitteena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia ja puuttua riittävän ajoissa havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelussa käytetään ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Lastensuojelulaissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan kuitenkin sijoittaa kodin ulkopuolelle. Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojelulain 25 :ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta (lastensuojeluilmoitus). Pykälän mukaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen, nuorisotoimen sekä koululaisten aamu- ja