NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA PERUSPALVELUKESKUS OIVA:SSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA PERUSPALVELUKESKUS OIVA:SSA"

Transkriptio

1 1 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA PERUSPALVELUKESKUS OIVA:SSA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 3. NEUVOLATYÖN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA HAASTEET 3.1. Lapsiperheiden ja lapsiperhepalvelujen haasteet 4. PERUSPALVELUKESKUS OIVAN PALVELUT 5. NEUVOLATOIMINTA 5.1. Määräaikaiset terveystarkastukset 5.2. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen 5.3. Neuvolan ryhmätoiminta 5.4. Henkilöstö ja tilat 5.5. Lääkäripalvelut neuvolassa 5.6. Neuvolatoiminnan asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen 6. YHTEISTYÖ NEUVOLAIKÄISILLE JA HEIDÄN PERHEILLEEN PALVELUITA TUOTTAVIEN KANSSA 6.1. Fysioterapiapalvelut 6.2. Psykososiaaliset palvelut 6.3. Ehkäisevä perhetyö 6.4. Vammaispalvelut 6.5. Päihdetyö 6.6. Lastensuojelu 6.7. Aikuissosiaalityö 6.8. Lastenvalvojan palvelut ja muut perheoikeudelliset palvelut 6.9. Kasvatus- ja perheneuvonta Varhaiskasvatuksen palvelut Kolmas sektori Erikoissairaanhoito 7. KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO 7.1. Määräaikaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa 7.2. Määräaikaiset terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa 7.3. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen 7.4. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ryhmätoiminta 7.5. Henkilöstö ja tilat 7.6. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen 7.7. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus 7.8. Lääkäripalvelut koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 8. YHTEISTYÖ KOULULAISILLE JA OPISKELIJOILLE SEKÄ HEIDÄN PERHEILLEEN PALVELUITA TUOTTAVIEN KANSSA 8.1. Fysioterapiapalvelut 8.2. Psykososiaaliset palvelut 8.3. Vammaispalvelut 8.4. Päihdetyö 8.5. Lastensuojelu 8.6. Aikuissosiaalityö 8.7. Lastenvalvojan palvelut ja muut perheoikeudelliset palvelut 8.8. Kasvatus- ja perheneuvonta 8.9. Sivistystoimen palvelut Kolmas sektori

3 Erikoissairaanhoito 8.12 Alueellinen yhteistyö (Etappi-luokat) 9.. LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO 9.1. Suun terveydenhuolto neuvolassa 9.2. Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 10. YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA LÄHTEET LIITTEET

4 4 1. JOHDANTO Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annettiin terveydenhuoltolain (1326/2010) 23 :n nojalla. Terveydenhuoltolakia sovelletaan kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön, jollei muussa laissa toisin säädetä. Terveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, koskee vastaavasti kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007) tarkoitettua yhteistoiminta-aluetta. Kuntien tulee laatia neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle yhtenäinen toimintaohjelma, jonka kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy. Toimintaohjelmalla varmistetaan, että kunnan eri osissa asuva väestö saa eri väestöryhmien tarpeet huomioiden yhtenäiset palvelut. Toimintaohjelma voi muodostua osakokonaisuuksista, mutta sen tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. Terveyskeskuksessa on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa toimintaohjelmassa kuvatun toiminnan kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta kokonaisuutena. Toimintaohjelma on osa kunnan laajempaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa, joka laaditaan valtuustokausittain. Toiminnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittaisessa tilinpäätöksen yhteydessä. kansanterveystyöstä vastaaville luottamuselimille. Toimintaohjelman tulee liittyä lastensuojelulain edellyttämään kokonaissuunnitelmaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tavoitteena on, että kunnan eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan mielekkään kokonaisuuden. Toimintaohjelmassa sovitaan toimijoiden välisestä yhteistyöstä, työnjaosta ja vastuuhenkilöistä. Peruspalvelukeskus Oivan neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma on laadittu ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja päivitetty joulukuussa 2011 terveydenhuoltolain (1326/2010) pohjalta annetun asetuksen (338/2011) mukaiseksi. Toimintaohjelma koskee neuvolapalvelujen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämistä Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien muodostamalla yhteistoiminta-alueella (läntinen perusturvapiiri), jossa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos (myöh. Oiva). Oiva toimii läntisen perusturvapiirin kuntien terveyskeskuksena. Vuonna 2010 laadittu toimintaohjelma hyväksyttiin perusturvalautakunnassa ( 9). Toimintaohjelma laadittiin vuonna 2010 Oivan eri tulosalueiden edustajista koostuvassa työryhmässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueen johdolla. Työryhmään kuuluivat hyvinvointijohtaja Mika Forsberg, hyvinvointipäällikkö Sirpa Ernvall, lastensuojelupäällikkö Sari Lahti, johtava lääkäri Jorma Valjus, ylihammaslääkäri Hannu Koskinen, apulaisylilääkäri Päivi Salonen, psykososiaalisten palveluiden päällikkö Marjut Tiittanen, erityispalvelujen päällikkö Leena Kunttunen sekä apulaisosastonhoitaja Anna Kaukinen. Toimintaohjelman valmistelun yhteydessä kuultiin kuntien sivistystoimia, joissa tuotetaan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä nuorisotyönpalvelut. Toimintaohjelman päivittämisestä on vastannut asetuksen mukaisen toiminnan kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaava työryhmä, johon kuuluvat hyvinvointipäällikkö Sirpa Ern-

5 5 vall, apulaisylilääkäri Päivi Salonen ja apulaisosastonhoitaja Anna Kaukinen. Toimintaohjelmaa on käsitelty Oivan lapsiperhepalvelujen kehittämistyöryhmässä ja oppilashuollon ohjausryhmässä Toimintaohjelmaluonnos on ollut kommentoitavana Oivan tulosalueilla ja kuntien sivistystoimissa (opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut). 2. TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET Terveydenhuollon palveluista ja rakenteista säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja kansanterveyslaissa (66/1972). Terveydenhuoltolain :ien mukaan kunnan on järjestettävä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut, kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille ja opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillisten peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Terveydenhuoltolain 23 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä neuvolapalvelujen, kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon sisällöistä. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009 tuli voimaan siten, että määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säädökset tulivat voimaan täysimääräisenä Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annettiin terveydenhuoltolain (1326/2010) 23 :n nojalla. STM:n julkaisussa (2009:20) on esitetty asetuksen säännöksille perustelut ja ohjeet niiden soveltamiseksi. Asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, vähentää alueellista eriarvoisuutta ja ehkäisevien palvelujen vahvistamisen kautta vähentää korjaavien palvelujen tarvetta ja kustannusten kasvua. Asetus (338/2011) toimii lainsäädännöllisenä välineenä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) tavoitteiden toteuttamisessa. Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Lapsiperheiden palvelut muodostavat perhelähtöisen kokonaisuuden ja niitä järjestettäessä huomioidaan kehitysympäristöt. Asetuksen lisäksi neuvolatoimintaa ohjaavat suositukset. Äitiysneuvolatyötä koskeva suositus: Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa on vuodelta 1999 (Stakes Oppaita 34/1999). Ohjeistusta on uudistettu terveysneuvonnan osalta Seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon edistäminen. Toimintaohjelma (STM Julkaisuja 2007:17) Uusi äitiysneuvolatyötä koskevan ohjeistus valmistuu vuonna Lastenneuvola lapsiperheiden tukena (STM Oppaita 2004:14) on kuvattu neuvolaikäisen lapsen terveystarkastukset ja terveysneuvonta. Suun terveydenhuollon ohjeistus on sisältynyt lastenneuvolaoppaaseen. Kouluterveyden huoltoa ohjaavat Kouluterveydenhuolto 2002 (STAKES Oppaita 51) ja Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM Oppaita 2004:8).

6 6 Opiskeluterveydenhuollon opas (STM Julkaisuja 2006:12) antaa suositukset mm. lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten terveydenhuollon järjestämisestä. Lisäksi Seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon edistäminen, toimintaohjelma ( STM Julkaisuja 2007:17) sisältää koululaisten sekä opiskelijoiden seksuaaliterveyden edistämisen ohjeistusta. Opiskeluoikeuden perumista, päihdetestausta ja kurinpitoa turvallisuutta edistävinä keinoina koskeva laki on tullut (Opetusministeriö 2010:7). Toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset Lait, asetukset - Terveydenhuoltolaki (1326/2010) - Kansanterveyslaki (66/1978) - Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) - Seulonta-asetus (339/2011) - Lastensuojelulaki (417/2007) - Päivähoitolaki (36/1973) - Perusopetuslaki 628/ Lukiolaki (629/1998) - Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) - SORA lainsäädäntö, voimaan Suositukset - Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa: Menetelmäkäsikirja Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa on vuodelta 1999 (Stakes, Oppaita 34/1999) - Seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon edistäminen: Toimintaohjelma (STM Julkaisuja 2007:17) - Lastenneuvola lapsiperheiden tukena (STM Oppaita 2004:14) - Kouluterveydenhuolto 2002 (STAKES Oppaita 51) - Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM Oppaita 2004:8). - Opiskeluterveydenhuollon opas (STM Julkaisuja 2006:12) - Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto julkaisu (STM 2009:20) - Käypä hoito- suositus Karieksen hallinnasta (2009) - Opiskeluoikeuden peruminen, päihdetestaus ja kurinpito turvallisuutta edistävinä keinoina (Opetusministeriö 2010:7) Asetuksen (338/2011) 5 :n 1 momentissa on säädetty, että terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri taikka terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin kanssa. Suun terveydenhuollossa terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Asetuksessa (338/2011) ei säädetä henkilöstömääristä. Asetuksen toimeenpanon edellytyksenä on kuitenkin riittävä ja osaava henkilöstö, toimiva moniammatillinen yhteistyö ja tietosuojakysymysten huomiointi. Aikaisemmin mainittuihin suosituksiin kirjatut henkilöstömääräsuositukset on esitetty liitteessä 1.

7 7 3. NEUVOLATYÖN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA HAASTEET Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Laajemmin äitiyshuollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. (STAKES Oppaita 34, 9) Lastenneuvolan yleistavoitteena on, että lapsen fyysinen ja psyykkinen terveys sekä perheen hyvinvointi paranee varsinkin erityistä tukea tarvitsevissa perheissä ja seuraavan sukupolven terveyden ja vanhemmuuden voimavarat ovat paremmat kuin nykyisen. Lastenneuvolalla on tehtäviä lapsen ja perheen tasolla, terveyskeskuksen tasolla sekä kunnan ja yhteiskunnan tasolla. (STM 2004:14, 20-22) Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. (Stakes 2002, 28). Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia: 1) edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 2) edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä 3) järjestämällä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja opiskelijoille (STM 2006:12, 25) Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on lapsen ja nuoren kannalta samoja tehtäviä kuin työterveyshuollolla aikuisten työyhteisöissä työntekijän kannalta. Koulussa ja oppilaitoksissa kunta vastaa niistä velvollisuuksista, jotka työturvallisuuden ja työterveyshuollon lainsäädännössä kuuluvat työnantajille. Asetuksen (380/2009) 12 :ssä säädetään kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä terveydellisten olojen tarkastuksesta. Ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoitteena on hammas- ja suun sairauksien ehkäisy lapsilla ja nuorilla ja sitä kautta korjaavan hoidon tarpeen väheneminen sekä yleisen terveydentilan paraneminen Lapsiperheiden ja lapsiperhepalvelujen haasteet Suomalaisten keskimääräinen terveydentila on viime vuosikymmeninä kohentunut, mutta sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Sosioekonomisilla eroilla tarkoitetaan terveydentilassa, toimintakyvyssä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ilmeneviä eroja väestöryhmien välillä. Sosioekonomisia terveyseroja voidaan vähentää kohdistamalla toimintaa niihin ryhmiin, joihin ongelmat kasaantuvat ja joiden kohentamisella on suuri merkitys väestön terveyteen. Asetus edellyttää, että kunnissa pyritään löytämään erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet mahdollisimman varhain ja heille järjestetään heidän tarvitsemiaan erityisiä palveluja. (STM 2009:20, 20) Koti ja vanhemmat ovat lasten terveen kasvun kannalta avainasemassa. Lasten hyvinvointi on monella tavalla yhteydessä vanhempien ja perheiden tilanteeseen työpaineisiin, toimeentuloon sekä ajankäyttöön. Parisuhteen ristiriidat ja työn sekä perheen yhteensovittaminen on usein suuri haaste.

8 8 Koululaisten sekä opiskelijoiden kohdalla näkyviä ilmiöitä ovat terveellisten elämäntapojen puutteet, mm. ravitsemuksessa ja unessa, mielenterveyden ongelmat, kuten masennus, päihteet sekä vaihtuvista ihmis- ja perhesuhteista johtuva kiintymyksen ja turvallisuuden tunteen puuttuminen. Kouluyhteisöjen levottomuus, kiireiset vanhemmat, koulukiusaaminen ja oppimisvaikeudet vaikuttavat koululaisen elämään. Palvelujärjestelmässä on myös puutteita lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukijana, erityisesti määrällisen saatavuuden osalta (Lammi-Taskula 2009). Vaikka palvelurakenteita muutetaan ja palvelujen järjestämispohjaa laajennetaan, lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut tulee järjestää jatkossakin lähipalveluina ja lapsen kehitysympäristöt huomioiden.(stm Julkaisuja 2009:20, 16) Julkisten neuvolapalvelujen piirissä on suuri osa perheistä ja lapsista, mutta luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin kehityksestä tai sosioekonomisista eroista lapsiperheissä ei ole. Seurantatietoa kaivattaisiin sekä kunta-, alue- että valtakunnallisella tasolla. Asetuksen tavoitteena on yhtenäistää terveystarkastuksia ja sitä kautta mahdollistaa valtakunnallisen tilastotiedon kerääminen. (THL Raportti 2/2010, 144) Toukokuussa 2011 ilmestyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottama valtakunnallinen Menetelmäkäsikirja: Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Käsikirjassa ohjeistetaan terveystarkastuksiin kuuluvien mittausten, tutkimusten ja arviointimenetelmien toteuttamista ja tulkintaa tavoitteena yhdenmukaistaa tutkimus- ja arviointikäytäntöjä ja siten vähentää alueiden eroja terveystarkastusten sisällöissä. (THL, Toim. Mäki & al. 2011) THL:n nettisivuilla on myös ns. sähköinen neuvolakirja palvelujen valtakunnallisen yhtenäistämisen tueksi lastenneuvolaa varten. THL:n kouluterveyskysely on tuottanut vuodesta 1996 alkaen tietoa nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Vastaajina ovat olleet perusopetuksen 8. ja 9.luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1 ja 2. vuoden opiskelijat. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi. Kouluterveyskysely toteutetaan seuraavan kerran vuonna Läntisen perusturvapiirin kuntien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia kuvaavia tietoja on kerätty järjestämissuunnitelmaan, hyvinvointikertomukseen ja läntisen perusturvapiirin kuntien yhteiseen suunnitelmaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi (lastensuojelun suunnitelma ). Suunnitelma tarkistetaan vuoden 2012 aikana vuosille Hyvinvointia kuvaavien mittarien ohella tarvitaan työntekijöiden työstä sekä lasten ja perheiden arjesta nousevaa kokemustietoa. Peruspalvelukeskus Oiva on mukana lasten Ikihyvä-hankkeessa. Tavoitteena on, että kuntapalveluissa osataan jatkossa yhä paremmin ymmärtää lapsen arkea ja kokemuksia sekä kiinnittää huomiota lapsen arkielämän hyvinvoinnin kysymyksiin tarkastelematta niitä ongelmalähtöisesti. 4. PERUSPALVELUKESKUS OIVAN PALVELUT Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnat muodostavat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) tarkoittaman yhteistoiminta-alueen, jossa asuu yhteensä noin asukasta. Kuntien lasten (0-17 vuotiaat) määrä on kuvattu liitteessä 2. Hollolan kunnan organisaatioon kuuluva Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos tuottaa perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteistoiminta-alueen kunnille. Oiva tuottaa lisäksi erillisellä sopimuksella Hollolalle, Hämeenkoskelle, Kärkölälle ja Padasjoelle oppilashuollon psykososiaalisia palveluja (koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut). Lasten päivähoidon palvelut, opetuspalvelut ja nuorisotyön palvelut tuotetaan kuntien sivistystoimissa. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä.

9 9 Kuntien yhteinen perusturvalautakunta toimii palvelujen tilaajana sekä lainsäädännössä tarkoitettuna monijäsenisenä toimielimenä ja käyttää tälle toimielimelle lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa. Asetuksen mukaisia palveluita tuotetaan monen tulosalueen yhteistyönä Peruspalvelukeskus Oivassa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalue tuottaa lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikössä neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajapalvelut sekä ehkäisevän perhetyön palvelut. Lastensuojelun palvelut ja lapsiperheiden erityispalvelut (kasvatus- ja perheneuvonta, ottolapsineuvonta, ensi- ja turvakotipalvelut, lastenvalvojan palvelut sekä muut perheoikeudelliset palvelut) tuotetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueella lastensuojelunja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikössä. Terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottopalvelujen tulosalue tuottaa neuvolan, sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelut, fysioterapian, suun terveydenhuollon ja psyksosiaalisia palveluja (psykologit, koulukuraattorit psykiatriset sairaanhoitajat, puhe - ja toimintaterapia). Sosiaalipalvelujen tulosalue tuottaa aikuissosiaalityön (toimeentulotuki, työhön kuntoutus), päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä vammaispalveluita. Oivan organisaatiokaavio on liitteessä 3. Oivan neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon keskeisenä tehtävänä on asetuksen mukaisten ja yhtenäisten toimintamallien luominen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen erityisesti kuntien sivistystoimien kanssa. Vuonna 2011 henkilöstöä lisättiin kolmella terveydenhoitajalla. Määrärahaa lisättiin myös lääkäripalvelujen toteuttamiseksi. Keskeinen kehittämiskohde on riskihenkilöiden ja -perheiden seulontoihin sekä varhaiseen puuttumiseen liittyvän tarvittavan erityisen tuen ja jatkohoidon järjestäminen ja lapsiperheitä koskevan hyvinvointitiedon kerääminen. Opiskeluterveydenhuollon erityisenä haasteena on yhteistyömallien luominen opiskelijan kotikunnan kanssa. Tavoitteita 1. Yhtenäiset toimintatavat viiden kunnan alueelle (laajat terveystarkastukset) yksi yhteinen Oiva 2. Toimiva moniammatillinen yhteistyö 3. Henkilöstöresurssit määrällinen riittävyys sekä osaamisen varmistaminen 4. Erityisen tuen järjestäminen 5. Toimivat hoitopolut Viiden kunnan muodostamalla yhteistoiminta-alueella viranomaisyhteistyö ja palvelujen kehittäminen edellyttää rakenteita ja monialaisia foorumeja sekä koko yhteistoiminta-alueella että yksittäisissä kunnissa. Perusturvalautakunta on asettanut ohjausryhmän seuraamaan ja arvioimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi laaditun suunnitelman (lastensuojelun suunnitelma) toteutumista läntisessä perusturvapiirissä. Ohjausryhmään kuuluu perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan jäsen jokaisesta kunnasta, sosiaali- ja terveysjohtaja ja Oivan hyvinvointijohtaja. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata palveluiden kehittämistä strategisella tasolla. Perusturvalauta on esittänyt kunnille, että ne perustavat kuntakohtaisen lasten, nuorten ja perhepalveluiden kehittämistyöryhmän, joiden avulla edistetään paikallisen tason yhteistyön ja palvelujärjestelmän sujuvuutta.

10 10 Peruspalvelukeskus Oivassa toimii lapsiperhepalvelujen kehittämistyöryhmä, joka koostuu lapsiperhepalveluista vastaavista henkilöistä. Työryhmään kuuluvat hyvinvointijohtaja, hyvinvointipäällikkö, lastensuojelupäällikkö, erityispalvelujen päällikkö, psykososiaalisten palvelujen päällikkö, psykologipalvelujen, puheterapian ja oppilashuollon tiiminvetäjät, ehkäisevän perhetyön vastaava ohjaaja, fysioterapian osastonhoitaja ja neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiantuntijalääkäri. Tarvittaessa ryhmä kutsuu muita asiantuntijoita kuultavakseen. Työryhmän keskeisenä tehtävänä on kehittää moniammatillista yhteistyötä lapsiperhepalveluissa. Peruspalvelukeskus Oivan lapsiperhepalveluista vastaavat tapaavat kuntien varhaiskasvatuksenpalveluista vastaavat kaksi kertaa vuodessa. Oppilashuollon ohjausryhmään kuuluvat Oivan edustajien lisäksi kuntien sivistystoimista vastaavat viranhaltijat. Oppilashuollon ohjausryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Peruspalvelukeskus Oivalla ja koulutuskeskus Salpauksella (Päijät-Hämeen koulutuskonserni) on opiskeluterveydenhuoltoa koskevia yhteistyöneuvotteluja 2 kertaa vuodessa. Salpauksella on kaksi oppilaitosta Oivan toiminta-alueella. 5. NEUVOLATOIMINTA Neuvolan toiminta rakentuu yksilöllisistä tapaamisista neuvolavastaanotoilla, kotikäynneistä ja verkostoyhteistyöstä, puhelinohjauksesta sekä ryhmätoiminnasta. Neuvola-asetus (338/2011) antaa ohjeet terveystarkastusten ajankohdista sekä sisällöistä. Asetuksen 14 :n 2 momentin mukaan terveysneuvonnan on tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalista tukiverkostoa. Sen on myös tuettava yksilön ja hänen perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla alueilla: 1. kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys; 2. ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painonhallinta, suun terveys sekä seksuaaliterveys mukaan lukien raskauden ehkäisy; 3. lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy; 4. kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy; 5. soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut (Kunnat.net) Sähköisten palvelujen kehittyminen tuo uusia haasteita myös neuvolatoimintaan. Vuonna 2012 laaditaan sähköisten palvelujen käyttöönottamisesta suunnitelma.

11 Määräaikaiset terveystarkastukset Äitiysneuvolassa toteutettavat terveystarkastukset tehdään voimassa olevien suositusten ja Päijät- Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikan erillisohjeiden mukaan. Normaalisti sujuvan raskauden aikana neuvolassa tarjotaan äidille/perheelle terveydenhoitajan tai lääkärintarkastusta. Taulukko1. Äitiysneuvolan terveystarkastusten ajankohdat Raskaus viikot UÄ Jälkitarkastus Laaja Ensisynn. Terveyden X X X X X X X X X X X X X X X X hoitaja Lääkäri X X X X PHKS X Neuvola- asetuksen edellyttämässä, laajassa terveystarkastuksessa (7 :n 1 momentti) tehdään vanhempien hyvinvoinnin arvio: äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi arvioidaan perheen hyvinvointia, voimavaroja ja erityistarpeita, joilla on vaikutusta vanhemmuuteen ja lapsesta huolehtimiseen. Laajassa terveystarkastuksessa käytetään vanhempien haastattelun tukena testattuja menetelmiä ja lomakkeita, esim. Lastaan odottavan perheen voimavaralomake (sis. vanhempien terveys ja oma lapsuus, parisuhde ja vanhemmaksi kasvaminen sekä vauvan syntymän jälkeinen tuki ja taloudelliset voimavarat) sekä AUDIT lomake (vanhemman päihteiden käytön selvittämiseksi ja puheeksi ottamiseksi). Laaja terveystarkastus tehdään alkuraskaudesta (raskausviikoilla 10-16), jotta perheen tarvitsemia tukitoimia voidaan suunnitella/käynnistää jo ennen vauvan syntymää. Terveydenhoitajan sekä lääkärin suorittama terveystarkastus sijoitetaan ajallisesti lähekkäin. Kotikäynti tulee tehdä ensimmäistä lasta odottavan perheen tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luo raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Oivassa tehdään ensisynnyttäjien luo raskauden aikainen Varhaisen vuorovaikutuksen (Vavu) kotikäynti, joka on erityistä tukea ensimmäistä lastaan odottavaan perheeseen. Kaikkien synnyttäjien luo tehdään kotikäynti vauvan syntymän jälkeen. Tällöin ns. ensimmäinen neuvolatarkastus suoritetaan vauvan kotona. Kotikäynneillä tutustutaan lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön, luodaan hyvää suhdetta molempiin vanhempiin ja terveysneuvonta voidaan kohdentaa yksilöllisesti perheen tarpeita vastaavasti. Muita kotikäyntejä tehdään tarpeen mukaan. Lastenneuvolassa pikkulapsiperhe käy keskimäärin kymmenen (10) kertaa neuvolassa lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana ja vähintään kuusi (kuusi) kertaa ennen kouluikää. Lastenneuvolassa tehdään laajoja terveystarkastuksia (9 :n 1 momentin kohta 2-3 mukaan) 4 ja 18 kuukauden ikäisenä sekä 4-vuotiaana. Niissä terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa lapsen terveyden lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia niiltä osin, kun selvittely on tarpeellista järjestettäessä lapsen hoitoa ja tukea. Laajaan terveystarkastukseen (sekä määräaikaistarkastuksiin 3- ja 5 v) sisältyy myös hyvinvointiarvio varhaiskasvatuksesta vanhempien luvalla. Vanhemmat tuovat neuvolaan tullessaan 3-, 4- ja 5-vuotistarkastuksiin lomakkeen, jossa kerrotaan lapsesta varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Vanhemmat puolestaan toimittavat neuvolatarkastuksesta palautteen varhaiskasvatukseen.

12 12 Lastenneuvola lapsiperheen tukena opas (STM 2004:14) ohjeistaa lastenneuvoloiden terveystarkastukset sekä niiden sisällöt. Taulukko 2. Lastenneuvolan terveystarkastusten ajankohdat Oivassa Terveydenhoitaja (min) Odotusaika matkat 1 vk änla matkat 2 vk vk 45 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk 2v 3v 4 v 5v 6v Laaja Laaja Laaja Lääkäri (min) Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja järjestämisestä on säädetty asetuksen 13 :ssä. Terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia lapsille, nuorille ja perheille, mutta määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien lasten, nuorten ja perheiden tilanne ja tuentarve on kuitenkin selvitettävä. Terveystarkastuksista poisjääviin perheisiin otetaan yhteyttä kirjeitse kutsuen tarkastukseen (tieto kirjataan asiakkaan asiakirjoihin). Asiakkaaseen ollaan yhteydessä, kunnes saadaan selvitys lapsen tilanteesta. Saadun selvityksen mukaan arvioidaan, onko lapsella tai perheellä palvelujen tarvetta ja tarvittaessa tehdään lastensuojelulain 25 :ssä tarkoitettu ilmoitus lastensuojeluun. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos lapsessa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen kasvua ja kehitystä. Tilanteet, joissa lapsi tai perhe voivat tarvita erityistä tukea, ovat hyvin moninaisia. Työntekijän huolen herääminen voi olla niistä ensimmäinen vihje. Alla olevassa luettelossa on esimerkkejä tilanteista, joissa ainakin lapsen ja perheen tilannetta on arvioitava tarkemmin. (STM Julkaisuja 2009:20, 64) Esimerkkejä erityisen tuen tarpeen arvioimisen tueksi (STM Julkaisuja 2009:20, 64) 1) lapsen ja nuoren sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, käytöshäiriöt ja kiusaaminen, neurologisen kehityksen ongelmat kuten oppimisvaikeudet; 2) lapseen kohdistunut fyysinen tai psyykkinen väkivalta ja lapsen laiminlyönti, mukaan lukien kuritusväkivalta, puutteet perushoivassa, huolenpidossa ja perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä muu lapsen kaltoinkohtelu; 3) toistuva hoitoon hakeutuminen tapaturman vuoksi, mikä voi olla merkki niin kaltoinkohtelusta kuin mielenterveys- ja päihdeongelmistakin; 4) vanhempien vakavat sairaudet, mielenterveys- tai päihdeongelmat, läheisväkivalta; tai 5) perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat. Tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhain. Oikea-aikaista tukea on oltava tarjolla seulonta ja puheeksi ottaminen on lupaus myös tuesta. Tarvittavat tukitoimet tulee järjestää perheen yksilöllisen tarpeen mukaan ja yhteistyössä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Lastensuojelulaki velvoittaa lasten ja perheiden kanssa toimivia viranomaisia tukemaan lapsen huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain.

13 13 Terveydenhoitajat tekevät yksilöllisen tarpeen mukaan ylimääräisiä kotikäyntejä sekä vastaanottokäyntejä. Käynnin voi terveydenhoitaja toteuttaa yksin, mutta tarvittaessa kotikäynti toteutetaan yhdessä ehkäisevän tai lastensuojelun perhetyön työntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdeterapeutin tai muun yhteistyökumppanin kanssa. Yksi erityisen tuen koordinoinnin muoto Oivassa on lasten kuntoutustyöryhmätoiminta. Kuntoutustyöryhmät kokoontuvat Asikkalassa ja Hollolassa. Kuukausittain toimiva Lasten kuntoutustyöryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka toimii erityisesti lastenneuvolan ja päivähoidon tukena. Lähettämiskriteereitä tullaan v laajentamaan. Jokainen lapsi, jolla todetaan kahden tai useamman alueen kehityksen viive (puhe, motoriikka, psykososiaaliset taidot) lähetetään työryhmän konsultaatioon. Työryhmän tehtävänä on antaa konsultaatioapua lapsen kehityksen seurantaan ja jatkotutkimuksiin. Tarvittaessa laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa lapsen kuntoutussuunnitelma. Työryhmän toiminnan tavoitteena on, että lapsen ja perheen tarvitsemien palvelujen saanti nopeutuu ja lapsen tutkimukset sekä jatkosuunnitelmat laaditaan tarkoituksenmukaisesti. Lasten kuntoutustyöryhmässä toimivat lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja päivähoidon edustaja. Tarvittaessa ryhmään kutsutaan mukaan lastensuojelun, ehkäisevän perhetyön tai opetuksen edustaja tai muu lapsen hoitoon, tutkimukseen ja/tai kuntoutukseen osallistuva henkilö. Vuonna 2012 lasten kuntoutustyöryhmät toimivat Vahva pohja elämälle hankkeeseen kuuluvan erikoissairaanhoidon pikkulapsityöryhmän yhteistyökumppanina. Vuoden 2012 aikana selvitetään lasten kuntoutustyöryhmien laajentamismahdollisuudet koskemaan myös alakouluikäisiä lapsia. Iloa Varhain -ryhmät (depressiokoulu)ryhmät ovat ryhmämuotoista tukea (à 10 x 2 h) lievästi ja keskivaikeasti masentuneille pikkulapsiperheiden vanhemmille. Ryhmät toimivat Asikkalassa ja Hollolassa siten, että yksi ryhmä (max 6 äitiä/ryhmä) kokoontuu molemmissa paikoissa kevät- ja syyskaudella. Ryhmien toiminta on säännöllistä ja asiakkailta saatu palaute myönteistä: ryhmät ovat tukeneet asiakkaita, mieliala on kohentunut ja arjen hallinta parantunut. Ryhmistä ohjataan myös tarvittaessa muiden palvelujen piiriin ja jatkohoitoon. Asiakkaat tulevat ryhmiin pääosin neuvolassa tapahtuvan masennusseulan (EPDS) sekä ehkäisevän perhetyön kautta. Varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijaryhmä on aloitti toiminnan syksyllä Kolmen hengen työryhmä antaa konsultaatiotukea neuvolan terveydenhoitajille ja ehkäisevälle perhetyölle, ja tarvittaessa jalkautuu perheisiin kotikäynneille. Työryhmässä on perhekuntoutuksen perheohjaaja sekä psykologi ja neuvolan edustus. Varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijaryhmän tarkoituksena on ollut varhainen puuttuminen vuorovaikutuksen ongelmiin, konsultaatiotuki ja palveluohjaus perustasolla sekä varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijana osallistuminen alueelliseen varhaisen tuen palveluiden kehittämiseen. Ryhmän toiminta on ollut 2011 vähäistä. Paikallisen varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijaryhmän roolia täsmennetään Vahva pohja elämään -hankkeen aikana. Tarvittaessa isätyötä (ostopalvelu/miessakit ry) voidaan järjestää miesten henkilökohtaiseen tukemiseen yksilötapaamisten muodossa. Tuen tarpeita voivat aiheuttaa esim. vanhemmuuteen ja isänä olemiseen liittyvät kysymykset erotilanteissa. Tukipaketti sisältää kolme tapaamista Miessakit ry:n isätyöntekijöiden kanssa. Sosiaalihuoltolain 20 :n mukaista kotipalvelua järjestetään lapsiperheille ehkäisevässä perhetyössä lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikössä. Tavoitteena on lapsiperheiden arjessa selviytymisen tukeminen sosiaalihuoltolain 21 :n mukaisissa tilanteissa. ehkäisevään perhetyöhön on palkattu vuonna 2011 vastaava ohjaaja, joka toimii ehkäisevän perhetyön työntekijöiden lähiesimiehenä ja ottaa mm. vastaa keskitetysti palvelutilaukset. Keväällä 2012 ehkäisevään perhetyöhön palkataan kaksi ohjaajaa, millä tehostetaan varhaisen tuen palveluja.

14 14 Erityistä tukea lapsille ja heidän perheilleen tarjoavat Oivassa aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu ja lapsiperheiden erityispalvelut mm. lastenvalvojan palvelut (isyyden selvittäminen, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien sopimusten valmistelu ja vahvistaminen). Tarvittaessa lapsiperheitä ohjataan myös muiden palveluiden piiriin. Päijät- Hämeen perheneuvola ja Lahden seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskus tuottavat kasvatus- ja perheneuvontaa sekä perheasiain sovittelua. Lahden ensi- ja turvakoti ry:n palveluihin tuotkuuluvat ensi- ja turvakotipalvelut, Baby blues -toiminta, unirytmitystä, tukea varhaiseen vuorovaikutukseen sekä perheväkivalta- ja kriisityötä. Peruspalvelukeskus Oiva on mukana Päijät-Hämeen maakunnassa toteutettavassa Vahva pohja elämään hankkeessa, joka on Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Kasperi II:n osahanke (Kaste-hanke). Hanke toteutetaan ja hankkeeseen osallistuvat Oivan lisäksi Lahti, Heinola, Peruspalvelukeskus Aava (PHSOTEY) ja erikoissairaanhoito (PHSOTEY). Pikkulapsipsykiatrian ja Päijät-Hämeen perheneuvolan yhteinen pikkulapsityöryhmä tuottaa erityistason matalan kynnyksen palveluja lastaan odottaville perheille sekä perheille, joissa 0-4 -vuotiaita lapsia ja tuen tarve vuorovaikutuksen asioissa. Palvelua tarjotaan jo raskausvaiheessa. Tavoitteena on kotiin ja kehitysympäristöihin vietävät palvelut ja niiden kehittäminen sekä asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen. Erityinen tuki neuvolapalveluissa/ moniammatillisena yhteistyönä Oivassa 2012 Lisäkäynnit/kotikäynnit neuvolasta/ moniammatillisesti Lasten kuntoutustyöryhmä Vanhemman masennuksen seulonta ja masennuksen hoitopolku Vanhempi-vauva -vuorovaikutusryhmät Iloa Varhain -ryhmät Varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijatiimi Isätyö Ehkäisevä perhetyön palvelut (lapsiperheiden kotipalvelu ja varhainen tuki) Aikuissosiaalityö, Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lastensuojelun palvelut Päijät-Hämeen perheneuvola ja Perheasiain neuvottelukeskus Ensi- ja turvakodin palvelut Vahva pohja elämään -hanke ja Pikkulapsityöryhmä 5.3. Neuvolan ryhmätoiminta Asetuksen 15 :n 1 momentissa säädetään, että moniammatillisesti suunniteltua ja toteutettua perhevalmennusta ja vanhempainryhmätoimintaa tulee järjestää vähintään ensimmäistä lasta odottaville, mutta myös muille perheille toiminnan järjestäminen on suositeltavaa. Pienryhmissä lapsiperheet saavat tukea ja käytännön tietoa muilta perheiltä. Oivassa järjestetään perhevalmennusta kaikille ensisynnyttäjille tai perheille, joissa lapsi on toiselle vanhemmista ensimmäinen. Ryhmämuotoinen toiminta keskittyy Hollolaan ja Asikkalaan. Mahdollisuuksien mukaan ryhmiä järjestetään myös muissa kunnissa. Perhevalmennukseen kuuluu kolme tapaamista ennen synnytystä, koko perheen vauvatreffit synnytyksen jälkeen sekä vanhempi-vauvavuorovaikutusryhmät (2x2h).

15 15 Osana perhevalmennusta on toiminut vuoden 2011 alusta äiti-vauva-vuorovaikutusryhmät. Kaikilla ensisynnyttäjillä on mahdollisuus osallistua perhevalmennuksen jatkona ryhmään, jonka tarkoituksena on tukea äidin ja vauvan vuorovaikutusta, antaa tietoa ja mallia vauvaa aktivoivasta käsittelystä sekä mahdollistaa äideille vauvoineen vertaistukea. Ryhmä kokoontuu 2 x 2h vauvan ollessa n. 3 kk ja ohjaajina toimivat terveydenhoitajat tai terveydenhoitajat yhdessä ehkäisevän perhetyön lähihoitajan kanssa. Ryhmän nimi muutetaan vuoden 2012 alusta vanhempi-vauvavuorovaikutusryhmäksi. Tavoitteena on saada myös isät osallistumaan enemmän ryhmiin. Perhevalmennuksen isätyöhön (ostopalvelu/miessakit ry) sisältyy perheiden tapaaminen perhevalmennuksen yhteydessä raskausaikana (x2) ja synnytyksen jälkeen tapaamiset (x2) isätyöntekijän johdolla. Alueellinen perhevalmennuksen kehittäminen erikoissairaanhoidon johdolla sai työnsä valmiiksi 2011 keväällä ja uudistettu ohjelman on otettu käyttöön 2011 syksyllä. Uudistuksella on tehostettu ennen synnytystä tapahtuvaa vanhempien valmentamista, mm. laatimalla Oivaan omat runkoohjelmakansiot. Perhevalmennuksessa korostetaan perheen terveitä elämäntapoja, perhe-elämän vastuuta ja vanhemmuutta. Osana perhevalmennusta järjestetään keväällä 2012 kokeiluluonteisesti kaksi luentotilaisuutta ensimäistä lastaan odottaville perheille. Luentotilaisuuksissa tulevia vanhempia herätellään uuteen elämäntilanteeseen ja vanhemmuuteen. Kokeilun pohjalta arvioidaan, miten toimintaa jatketaan. Perhevalmennuksen runko Raskauden aikana Raskauden aikana Synnytyksen jälkeen Toiminta Alle 20 rkv, iltatilaisuus ensisynnyttäjille, tavoitteena uuden elämäntilanteen ja vanhemmuuden pohdinnan käynnistäminen Perhevalmennus 3 x ilta 2 n rkv Isätyö sisältyy 2 x ryhmän aikana Synnytyksen jälkeinen ryhmä/ koko perheelle n. 2 kk synnytyksestä = vauvatreffit + isille oma ryhmä x 1 Vastuu Neuvola + ostopalvelu Neuvola + Miessakit ry Neuvola + Miessakit ry Synnytyksen jälkeen Vanhempi-vauvavuorovaikutusryhmä, 2 x 1½ h / päivisin vauvan ollessa 2-3 kk Neuvola ja/tai ehkäisevä perhetyö MLL Etelä-Hämeen piirin kanssa on tehty yhteistyösopimus perheryhmäohjaus- toimintamallin käyttöön ottamisesta 2012 koulutuksen kautta. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa koulutetaan yksi pari ryhmänohjaajia, jotka ohjaavat syksyllä 2012 ensimmäisen asiakasryhmänsä. Tarkoituksena on juurruttaa ko. toimintamallia perhevalmennuksen jatkoryhmäksi. Tulevaisuutta varten (v. 2013) työstetään MLL:n kanssa alkuperäisen, kahdentoista kerran ryhmän sijaan mahdollisesti 6-8 kerran ryhmä, joka olisi nykyisin henkilöstöresurssein paremmin toteutettavissa Henkilöstö ja tilat Neuvolassa työskenteleviltä terveydenhoitajilta vaaditaan terveydenhoitajan koulutusta (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 ja Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta 2008). Peruspalvelukeskus Oivassa työskentelee neuvolatyössä yhteensä 17 terveydenhoitajaa, joilla on erilaisia toimenkuvayhdistelmiä. Toimenkuvana voi olla äitiys- ja perhesuunnittelu, äitiys- ja lastenneuvola tai neuvolatyön lisänä kouluterveydenhuoltoa. Terveydenhoitajakoulutuksen lisäksi kätilön koulutus on kolmella terveydenhoitajalla. Lähes kaikilla

16 16 vakituisessa työsuhteessa olevilla terveydenhoitajilla on VAVU - koulutus (Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen -koulutus, 6 ov). Lisäksi muutamalla terveydenhoitajilla on lisäkoulutuksena neuvolatyön erikoistumisopintoja. Terveydenhoitajien sijaisuuksiin ja vakinaisiin toimiin on toistaiseksi saatu hyvin koulutettuja ja työkokemusta omaavia terveydenhoitajia. Neuvolan lääkäripalvelut tuotetaan Terveyden- ja sairaanhoidon palveluyksiköstä, pääosin väestövastuuperiaatteella. Oivassa toimii lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon erityispätevyyden omaava asiantuntijalääkäri, joka osallistuu neuvolatyön kehittämiseen. Lääkäripalveluita on vaikeuttanut lääkäreiden vaihtuvuus ja ajoittainen lääkärivaje. Neuvolaikäisten osalta ovat terveystarkastukset toteutuneet, mutta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on jonkin verran tarkastuksia v jouduttu siirtämään uuden lukukauden alkuun. Peruspalvelukeskus Oivan neuvoloiden toimitilat sijaitsevat terveysasemilla, joita on kuusi. Salpakankaan neuvola on suurin, kuuden terveydenhoitajan muodostama yksikkö ja Hämeenkoski pienin, neuvolatyössä työskentelee yksi terveydenhoitaja. Muilla terveysasemilla neuvolatyötä tekeviä on 2-3 terveydenhoitajaa. Tilat soveltuvat pääosin asetuksen mukaiseen toimintaan. Ongelmana ovat pienet työhuoneet, joissa laajojen terveystarkastusten toteuttaminen on hankalaa. Tilaratkaisuilla kyetään edistämään osaltaan moniammatillista yhteistyötä. Ehkäisevän perhetyön, psykologin ja puheterapeutin sekä neuvolan työtilojen sovittaminen toiminnallisesti lähekkäin edistää moniammatillista yhteistyötä, mistä esimerkkinä on Asikkalan terveysasemalle toteutetut tilajärjestelyt. Tilasuunnittelussa tulee jatkossa huomioida eri toimijoiden fyysisestä läheisyydestä syntyvät synergiaedut toiminnalle. Asetuksen mukaisen toiminnan täytäntöönpano on aiheuttanut vuoden 2011 aikana monenlaisten toiminta- ja tutkimusvälineiden (esim. äiti-vauva-ryhmien välineet, matot, audiometrit yms.) sekä kirjallisuuden (mm. Menetelmäkäsikirjat, seulontamenetelmäkirjat, vuorovaikutusleikkivälineet) hankintatarpeita ja siten myös normaalista poikkeavia kustannuksia. Hankintatarpeita voi esiintyä myös vuonna 2012, kun esim. ohjeistukset laajennettujen terveystarkastusten toteuttamiseen ilmestyvät Lääkäripalvelut neuvolassa Lääkäripalvelut neuvolaan tuotetaan pääosin väestövastuu-mallin mukaisesti terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalveluiden tulosalueella. Vuodesta 2010 on Oivassa ollut lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon asiantuntijalääkäri, joka toimii lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikön kanssa yhteistyössä neuvolatyön kokonaisuutta kehittäen. Asiantuntijalääkäri osallistuu mm. neuvolan kehittämispäiviin. Haasteena neuvolan lääkäripalvelujen kehittämisessä on väestövastuujärjestelmä ja sitä kautta hyvin useat toimijat neuvolassa. Alueet ovat vaihtelevan kokoisia ja neuvolaaikojen varaaminen tarvetta vastaavaksi on usein vaikeaa. Neuvola-asetus on lisännyt verran lääkärin neuvolatyöaikaa. Laajat terveystarkastukset edellyttävät ajan varaamista siten, että vanhemmat tulevat kuulluiksi. Käytössä on ollut min lääkärinvastaanotot sekä aika käydä keskustelua terveydenhoitajan kanssa. Asetuksen toteuttaminen on edellyttänyt toimivien yhteistyökäytäntöjen luomista terveydenhoitajan ja lääkärin toimintaan. Mm. Salpakankaan neuvolassa lääkäri ja terveydenhoitaja ovat työskennelleet yhdessä vastaanottohuoneessa lapsen tarkastuksen yhteydessä. Yhteistyö vaatii vielä kehittämistä. Vaikeuksia ovat tuoneet mm. pienet tilat, vaihtuvat lääkärit ja lääkärivaje.

17 17 Hyväksi yhteistyömuodoksi on neuvolan ja lääkärin kanssa osoittautunut Lasten kuntoutustyöryhmä, jossa em. henkilöiden lisäksi on psykososiaalisen työn, sosiaalityön ja päivähoidon edustus. Asiantuntijalääkäri käy myös suurimmassa neuvolassa, Salpakankaalla, kuukauden välein konsultaatio ja toiminnan kehittämispalaverissa terveydenhoitajien kanssa Neuvolatoiminnan asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen Neuvolassa on käytössä TerveysEffica -tietojärjestelmä, jota käyttävät myös lääkärit ja psykososiaaliset palvelut sekä fysioterapia. Tietokantaoikeuksin on rajattu kunkin työntekijän oikeudet asiakkaan asiakirjoihin. Ehkäisevä perhetyö käyttää TerveysEfficaa, mutta kirjaukset on salattu muilta Effican käyttäjiltä sosiaalihuollon tietosuojan vuoksi. Lastensuojelu ja aikuissosiaalityö käyttävät SosiaaliEffica -tietojärjestelmää, johon ei terveydenhuollon työntekijöillä ole oikeuksia. Päivähoidon kanssa ei ole mitään yhteistä tietojärjestelmää, vaan asiakaskohtainen yhteistyö perustuu aina asiakkaalta saatuun lupaan tehdä yhteistyötä. Asetuksessa säädetyt tarkastusten ajankohdat ovat velvoittavia. Jos määräaikaistarkastuksia ei ole suoritettu asetuksessa säädetyissä määräajoissa, tulee näissä tilanteissa tehdä merkintä potilasasiakirjoihin ja perustella syy, miksi määräaikaa ei ole noudatettu. Merkinnät ovat tärkeitä mm. arvioitaessa potilasvahinkotapauksia ja tehtäessä valvontaviranomaisten selvityspyyntöjä. Moniammatillisessa yhteistyössä tulee olla aina huoltajien lupa lasta koskevien asioiden käsittelyyn. Vanhempien kirjallisesta suostumuksesta (alle 15 vuotiaan lapsen osalta) tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Suostumusta pyydettäessä on aina informoitava myös oikeudesta syytä ilmoittamatta peruuttaa suostumus tai rajata sitä. Kun perhe muuttaa asuinkuntaa, eivät potilasasiakirjat siirry automaattisesti uudelle asuinkunnalle. Potilasasiakirjat voidaan toimittaa (kopiot) vanhempien suostumuksella uuteen asuinkuntaan. Potilasasiakirjojen rekisterinpidosta vastaavana säilyy edelleen se kunta, missä tiedot ovat syntyneet. 6. YHTEISTYÖ NEUVOLAIKÄISILLE JA HEIDÄN PERHEILLEEN PALVELUITA TUOTTAVIEN KANSSA 6.1. Fysioterapiapalvelut Fysioterapia yksikkö tuottaa koko Oivan alueelle lasten fysioterapiapalvelut. Lasten fysioterapia poliklinikkavastaanotot on keskitetty Salpakankaan, Asikkalan ja Padasjoen terveyskeskusten toimipisteisiin. Eri ammattiryhmät voivat konsultoida fysioterapeutteja tai lähettää asiakkaan suoraan fysioterapia-arvioon sekä asiakkaat voivat itse varata kuntoneuvolakäynnin ilman lääkärin lähetettä. Lasten fysioterapiapalvelut sisältävät: fysioterapia-arviot, apuvälinearviot, osaltaan kuntoutussuunnitelmien teon, maksusitoumusarviot, toteutettavien terapioiden suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin.

18 Psykososiaaliset palvelut Psykososiaalisten palveluiden yksikkö tuottaa koko Oivan alueelle perusterveydenhuollon psykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien palvelut sekä puhe- ja toimintaterapiapalvelut. Erillisen sopimuksen mukaan yksikkö tuottaa Hollolan, Kärkölän, Hämeenkosken ja Padasjoen kunnille myös koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut.. Vuoden 2011 aikana on ollut paljon muutoksia psykososiaalisen yksikön työntekijöissä, mikä on vaikuttanut niin työn määrällistä tekemistä kuin yhteistyön kehittämistäkin. Psykososiaalisen yksikön ja neuvolan yhteistyönä on kehitetty masentuneen vanhemman hoitopolku, siihen kuuluva seulonta (EPDS) sekä Iloa Varhain -ryhmät (Depressiokoulut). Depressiokouluja järjestetään neuvola-asiakkaiden lisäksi aikuisasiakkaille ja niitä toteuttavat erillisen koulutuksen saaneet depressiohoitajat. Moniammatillisesti toteutettavia ryhmiä ohjaavat terveydenhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat sekä perhetyöntekijä parityöskentelynä. (Ks. myös kpl 4.2.) Perustason työntekijöille on järjestetty mahdollisuus viikoittaiseen puhelinkonsultaatioon. Hollola- Hämeenkoski-Kärkölä alueella psykologilla on konsultaatioaika viikoittain. Tuolloin häneen saa yhteyden puhelimitse tai tulemalla paikalle. Psykiatrisilla sairaanhoitajilla on samoin viikoittainen konsultaatioaika. Asikkala-Padasjoella työskennellään fyysisesti samoissa tiloissa psykologin kanssa ja myös psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa on luonteva työyhteys. Asiakaskohtaisesti neuvolan terveydenhoitajien, ehkäisevän perhetyön ja psykiatristen sairaanhoitajien sekä psykologien välillä on yhteistyö lisääntynyt viime vuosina. Perhevalmennuksessa ei tällä hetkellä ole ollut psykologin osuutta resurssien vähyyden vuoksi. Hollolassa psykologi on antanut työnohjauksellista tukea avoimen päivähoidon toteuttamaan Sylikkäin- ryhmään. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa syksyin keväin ja on käynnistyttyään ns. suljettu ryhmä, jonne halukkaat voivat ilmoittautua avoimen päiväkoti Villiinan esitteessä esitellyllä tavalla. Ryhmän tarkoituksena on tukea äidin ja vauvan vuorovaikutusta keskusteluin, vuorovaikutusleikein ja vertaistuen avulla. Sylikkäin ryhmässä perheen nuorimman tulee olla alle 1 v ja ryhmässä on äiti pääsääntöisesti yhden lapsensa. Oivan kunnissa on erilaisia kunnan koosta ja toimijoiden määrästä riippuvaisia neuvolan, päivähoidon ja psykososiaalisten palvelujen sekä mahdollisesti osin myös lastensuojelun yhteistyössä kokoamia paikallisia yhteistyöryhmiä. Ne toimivat paikallisten työntekijöiden yhteistyön kehittämisessä ja alueellisten yhteistyömuotojen suunnittelupaikkoina. Asiakastapauksia ei käsitellä ko. foorumeissa. Varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijaryhmässä psykososiaalisen ryhmän osaamisella on iso rooli. Ryhmän tarkoituksena on varhainen puuttuminen vuorovaikutuksen ongelmiin, konsultaatiotuki ja palveluohjaus perustasolla. Neljän hengen ryhmä antaa konsultaatiotukea neuvolan terveydenhoitajille ja ehkäisevälle perhetyölle, ja tarvittaessa jalkautuu perheisiin kotikäynneille Ehkäisevä perhetyö Ehkäisevä perhetyö kuuluu lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikköön neuvolapalveluiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ohella. Ehkäisevän perhetyön palvelut muodostuvat sosiaalihuoltolain mukaisesta lapsiperheiden kotipalvelusta ja varhaisen tuen palvelusta. Vastaavan ohjaajan alaisuudessa työskentelee kuusi lähihoitajaa. Työntekijöiden työpisteet sijaitsevat Hollolassa

19 19 (palvelualueena Hollola-H:koski-Kärkölä) ja Asikkalassa (palvelualueena Asikkala-Padasjoki- Hollolan Vesikansa). Ehkäisevään perhetyöhön palkataan keväällä 2012 kaksi ohjaajaa. Lisäresurssit suunnataan varhaisen tuen palveluihin. Perhetyön nimikkeitä ja asiakaspalautteita on työstetty alueellisesti v päättyneessä Seitti-hankkeessa (Kaste-hanke). Alueellinen kehittämistyö jatkuu lapsiperheiden kotipalvelun yhteisten kriteerien laadinnalla alkuvuodesta Oivan ehkäisevään perhetyöhön laaditaan kehittämissuunnitelma mennessä. Neuvolan terveydenhoitajat ohjaavat tarvittaessa asiakkaita ehkäisevän perhetyön palveluihin. Varhaisen tuen palveluun terveydenhoitaja voi tehdä asiakkaan kanssa yhdessä hakemuksen neuvolakäynnin yhteydessä. Terveydenhoitajat ja lähihoitajat tekevät yhteisiä kotikäyntejä sekä konsultoivat toisiaan perheen luvalla. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa Vammaispalvelut Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena muiden ihmisten kanssa sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja. Vammaispalvelulain 7 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaisille. Vammaispalveluissa ei ole ikä- eikä varallisuusharkintaa. Palvelut on tarkoitettu tietyt kriteerit täyttäville henkilöille. Kehitysvammalaissa (1 ) puolestaan säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito. Eteva -kuntayhtymän kautta ei ole enää mahdollista saada kehitysvammaisten lääkäripalveluja, minkä vuoksi yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa nousee entistä tärkeämpään asemaan. Terveyskeskuksen tulee taata lääkäripalvelut samalla tavoin kehitysvammaisille kuin muillekin kuntalaisille. Tämä koskee myös muita perusterveydenhuollon palveluja. Vammaispalvelulaki on ensisijainen laki Kehitysvammalakiin nähden. Neuvoloissa kohdataan erilailla vammaisia/pitkäaikaissairaita lapsia, joiden asioissa on tarpeen olla yhteistyössä vammaispalvelu- /kehitysvammatyöntekijöiden kanssa. Palvelutarpeet vaihtelevat suuresti, minkä vuoksi tapauskohtaiset yhteistyöneuvottelut yhdessä vanhempien kanssa soveltuvat parhaiten palvelujen suunnitteluun. Oivan vammaisneuvoston kautta voi viedä eteenpäin erilaisia aloitteita. Neuvosto myös seuraa ja edistää kunnan eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten näkökulmasta Päihdetyö Päihdepalvelujen järjestämisvelvollisuus on kunnilla. Kunnan on päihdehuoltolain (41/1986) mukaan huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

20 20 Sosiaalipalvelujen tulosalueella aloittaa alkaen uusi tulosyksikkö, mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikkö, josta vastaa mielenterveys- ja päihdetyön päällikkö. Uusi tulosyksikkö tulee vahvistamaan ja selkeyttämään Oivan omaa päihdetyötä ja mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön rakentamisen ja kehittämisen yhdessä lasten ja nuorten eri palvelujen kanssa. Peruspalvelukeskus Oivassa on valmisteltu koko Oivan alueen kattavaa päihdesuunnitelmaa, joka tulee valmistumaan vuonna Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen. Toiminnassa on otettava ensisijaisesti huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Palveluja annettaessa on päihteiden ongelmakäyttäjää tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmiaan. Salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on säädetty sosiaalihuoltolaissa (710/82). Peruspalvelukeskus Oivan erityispalveluissa työskentelee kolme päihdeterapeuttia, jotka antavat tarvittaessa konsultaatiota ja tekevät yhteistyötä monialaisesti mm. lastensuojelun ja neuvoloiden kanssa. Päihdeterapeutin tehtäviin kuuluu ehkäisevä päihdetyö, varhainen puuttuminen ja korjaavatyö. Yhteistyö alkaa usein konsultaatiolla. Pyydettäessä päihdeterapeutit osallistuvat yhteistyöpalavereihin ja yhteistyö onkin ollut varsin laaja-alaista eri tahojen kanssa. Pääsääntöisesti osallistumiskutsut mm. neuvolapalavereihin ovat tulleet lastensuojelun pyynnöstä. Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön Lastensuojelu Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jota toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelu ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelun tavoitteena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia ja puuttua riittävän ajoissa havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelussa käytetään ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Lastensuojelulaissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan kuitenkin sijoittaa kodin ulkopuolelle. Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojelulain 25 :ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta (lastensuojeluilmoitus). Pykälän mukaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen, nuorisotoimen sekä koululaisten aamu- ja

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM Tampere 11.11.2010 Sisältö Yleistä

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus OIVA. 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme

Peruspalvelukeskus OIVA. 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme Peruspalvelukeskus OIVA 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme Päijät-Hämeen peruspalveluiden tuottajat 1.1.2007 Läntinen perusturvapiiri Heinola Lahti Kunta kahdeksikko= PHSOTEY:n peruspalvelukeskus

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet.

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet. LAPSIASIAVALTUUTETTU 26.3.2008 / Maria Kaisa Aula LAUSUNTO Lapsiasiavaltuutetun kommentit työryhmälle, joka valmistelee valtioneuvoston asetusta lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä terveyspalveluista

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot