KAUNIAISTEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 KAUNIAISTEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA Sisältö Miksi tarvitaan lastensuojelun suunnitelma? 2 I NYKYTILA JA PALVELUJÄRJESTELMÄ 4 1. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvointi Kauniaisissa 4 2. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut Äitiys- ja lastenneuvola 6 Äitiysneuvola 7 Lastenneuvola Neuvolan perhetyö Muu terveydenhuolto Päivähoito Perheneuvola Kotihoito Koulutoimi 14 Suomenkielinen koulutoimi 15 Ruotsinkielinen koulutoimi Nuorisotoimi Seurakuntien lapsi-, nuoriso ja perhetyö Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Avohuolto 21 Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen, Lastensuojelutarpeen selvitys, asiakkuus ja asiakassuunnitelma, Avohuollon tukitoimenpiteet, Lapsen osallisuus 3.2. Sijaishuolto 23 Kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja sijaishuolto, Käytettävissä olevat sijaishuoltopaikat, Jälkihuolto, Moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen II LASTENSUOJELUN HUOLENAIHEET, KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET Erityiset huolenaiheet Kauniaisissa Kehittämisehdotukset ja konkreettiset toimet 27 LIITTEET Liite 1. Lastensuojelulaki, suunnitelmatyötä ohjaavat pykälät 32 Liite 2. Ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulain mukaan 35 Liite 3. Tahot, joista avohuollon tukitoimia voidaan Kauniaisissa hankkia 36

2 2 Miksi tarvitaan lastensuojelun suunnitelma? Viime vuosina lasten ja nuorten hyvinvointi ja sen uhkatekijät ovat herättäneet yhä enemmän kiinnostusta ja huolta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste on ottanut yhdeksi osatavoitteekseen lasten ja nuorten osallisuuden lisäämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn. Valtiontalouden tarkastusviraston tekemien laskelmien (146/2007) mukaan syrjäytymisen taloudelliset kustannukset ovat huomattavat: yhdestä pysyvästi syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset. Lapsen oikeudet on turvattu ja vahvistettu YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa, Suomen perustuslaissa sekä lastensuojelulaissa. Vuosi 2009 on Lapsen oikeuksien sopimuksen 20- vuotisjuhlavuosi ja se osaltaan vahvistaa velvoitteita turvata jokaisen lapsen oikeus hyvään elämään ja huolenpitoon. Lasten tarpeisiin vastaaminen ja lasten hyvinvoinnin varmistaminen pitää ennakoida jo palvelujärjestelmää kehitettäessä. Lasten tarpeet on otettava huomioon myös aikuisille suunnatuissa palveluissa. Jokainen lasta koskeva päätös tai ratkaisu hallintokunnissa on tehtävä niin, että se on perusteltu lapsen näkökulmasta ja lapsen edun mukainen. Lapsen edun näkökulma korostuu silloin, kun vanhemmat eivät jostakin syystä pysty huolehtimaan kasvatusvastuustaan tai eivät kykene turvaamaan riittävän hyviä kasvuolosuhteita lapselle. Jos lapsen ja vanhemman edut ovat keskenään ristiriidassa, on asia ratkaistava lapsen edun hyväksi. Suomalaisen lastensuojelun johtavat periaatteet ovat lapsen edun periaate, koko perheen ja vanhempien tukeminen, lapsen osallisuuden vahvistaminen ja turvaaminen eli lapsen oikeus saada tietoa ja oikeus esittää asioista oma näkemyksensä ja mielipiteensä, yhdenvertaisuus, suhteellisuusperiaate (auttamiskeinon on oltava oikeassa suhteessa ongelmaan, jota yritetään ratkaista), suunnitelmallisuus, palvelujen oikea-aikaisuus. Näiden periaatteiden tulee näkyä kaikessa lastensuojelutyössä sekä sitä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lastensuojelulain (417/2007) mukaan kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma koskee koko laajaa lastensuojelun kenttää eli sekä ennaltaehkäisevää että lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, ja se kattaa kunnan eri hallintokunnat. Suunnitelma on otettava huomioon kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma ja siihen sisältyvä seuranta on kunnan lakisääteinen lastensuojelun ohjauksen, johtamisen ja toiminnan kehittämisen väline. Suunnitelman avulla kunta seuraa ja arvioi lasten ja nuorten hyvinvointia ja lastensuojelua sekä niihin liittyviä kehittämistarpeita. Suunnitelmaan kirjataan hallintokuntien yhteinen näkemys hyvinvointityön tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä. Tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita kasvattajia lasten hoidossa ja kasvatustyössä. Suunnitelma myös antaa lukijoilleen kokonaiskuvan siitä, millaiset lasten ja nuorten kasvuolot kunnassa ovat ja mitä palveluja lapsilla, nuorilla ja perheillä on käytettävissään.

3 3 Lastensuojelun suunnitelman tulee sisältää tiedot - lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, - lastensuojelun tarpeesta kunnassa, - lastensuojeluun varattavista voimavaroista, - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Suunnitelman valmistelu Kauniaisissa Lastensuojelun suunnitelmaa valmistelleen työryhmän työskentelyyn Kauniaisissa ovat osallistuneet sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen (puheenjohtaja), sosiaalipalvelupäällikkö Taru Kaikkonen (sihteeri), päivähoitopäällikkö Raija Laine, perheneuvoja Anita Virtanen, osastonhoitaja Kaija Jolkkonen, terveydenhoitaja May Bacher, terveydenhoitaja Eva-Stina Holmström, perheohjaaja Nina Eklund, kouluterveydenhoitaja Antonina Wallander, koulupsykologi Laura Jokiranta ja vs. nuorisosihteeri Kermit Haapalainen. Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ajalla syyskuu 2008 maaliskuu Suunnitelman on kirjoittanut erikoissuunnittelija Päivi Sinko Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta. Suunnitelmassa kuvataan ensin luvussa 1 yleisellä tasolla kauniaislaisten lasten, nuorten ja perheiden kasvuoloja ja hyvinvointia sekä niiden uhkatekijöitä. Tämän jälkeen esitellään lastensuojelun palvelujärjestelmä. Ensin luvussa 2 kuvataan ennaltaehkäisevä lastensuojelu eli lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut. Sen jälkeen kuvataan varsinaisen lastensuojelutyön eli lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun toiminta luvussa 3. Suunnitelman toisessa luvussa tuodaan esiin lastensuojelutyön kehittämistarpeet ja niihin liittyvät toimenpidesuunnitelmat.

4 4 I NYKYTILA JA PALVELUJÄRJESTELMÄ Kauniainen on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista. Se sijaitsee naapurikaupunkinsa Espoon keskellä 15 km Helsingistä länteen. Kaupunkikuvalle on luonteenomaista pientalovaltaisuus ja luonnonläheisyys. Kauniainen on kaksikielinen kaupunki (noin 40 % asukkaista on ruotsinkielisiä) ja pinta-alaltaan Suomen pienin kunta. Asukkaita Kauniaisissa on noin Ulkomaalaisia väestöstä on noin 3 %. Kauniainen on pienestä koosta huolimatta hyvin omavarainen ja koko väestöä koskevat palvelut ovat kattavat. Monet asiat ovat kunnassa keskimääräistä paremmalla tolalla. Siitä huolimatta erilaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden kasvua on joillakin aloilla selvästi nähtävissä. Pienen kunnan on vaikea itse rakentaa aukotonta palvelujärjestelmää ja tämä näkyy erityisesti niissä tilanteissa, jolloin kuntalaiset tarvitsevat apua ja tukea yllättävään kriisitilanteeseen tai kun hyvin pieni asukasryhmä tarvitse pitkälle erikoistunutta palvelua. Ratkaisuna ovat tällöin yleensä ostopalvelut ja moniin palvelujärjestelmän haasteellisiin kohtiin haetaan seudullista ratkaisua. 1. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvointi Kauniaisissa Vaikka lasten ja nuorten ongelmat ovat herättäneet lisääntynyttä huolta, valtakunnallisen arvion mukaan enemmistö suomalaislapsista voi tällä hetkellä hyvin %:lla on erityisesti psykososiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia ja pieni vähemmistö (noin 5 % lapsista) voi erittäin huonosti. Kauniaisissa asuu noin perhettä ja näistä lapsiperheitä on noin tuhat. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä vuonna 2007 oli 45,8 %. Uudellamaalla luku on 43,8 % ja koko maassa 40,9 %. Yksinhuoltajaperheiden määrä on viime vuosina hieman noussut, mutta on edelleen muihin kuntiin verrattuna vähäinen. Vuonna 2007 yksinhuoltajaperheistä oli 17 % lapsiperheistä (Uudellamaalla 22,9 %). Elatustukea saaneita lapsia on Kauniaisissa erittäin vähän, vain 3,1 % (Uudellamaalla 9,4 %). Kauniaisissa on noin alle 14-vuotiasta ja noin vuotiasta. Väestöennusten mukaan alle 14-vuotiaiden lasten määrä tulee hieman laskemaan vuoteen 2015 mennessä, vuotiaiden määrä sen sijaan hieman kasvaa. Kauniainen on lähes kaikilla indikaattoreilla mitattuna hyvinvoiva kunta. Koulutustaso on maan korkein ja asukkaat ovat Suomen terveimpiä. Työttömyysaste on alhainen. Myös tulotaso on maan korkein. Pienituloisia oli 2,7 prosenttia kaikista asuntokunnista (Espoossa ja Vantaalla pienituloisia oli 4,7 %, Helsingissä 6,8 %). Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä onkin poikkeuksellisen vähän, vuonna 2006 vain 1,5 % lapsiperheistä (Uudellamaalla 8,2 %). Ehkäisevää toimeentulotukea saavia perheitä on Kauniaisissa vuosittain alle 10 (8 perhettä vuonna 2008). Samoin ahtaasti asuvia lapsiperheitä on kaupungissa keskimääräistä vähemmän (22 % perheistä, Uudellamaalla 29 %). Asutus on hyvin pientalovaltaista. THL:n (entisen Stakesin) kouluterveyskysely kerää tietoja yläkoulu- ja lukioikäisistä nuorista ja se on hyvä väline saada nuorten ääntä ja näkemyksiä esiin. Viimeisin kysely on vuodelta 2008 ja sitä on käsitelty Kauniaisissa laajasti. Kyselyn mukaan nuorison tilanne on kokonaisuudessaan hyvä, ilmapiiri kouluissa positiivinen ja monet asiat ovat etenkin yläkoululaisten osalta menneet parempaan suuntaan. Alkoholin käyttö on vähentynyt ja monet terveystottumukset ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Huolestuttaviakin piirteitä silti löytyi. Esimerkiksi niiden nuorten osuus oli

5 5 kasvanut, joiden vanhemmat eivät tienneet lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikkaa heitä oli yli puolet yläkouluikäisistä vastaajista. Yläluokkalaisten poikien kokemukset fyysisestä uhasta koulussa lisääntyivät. Samoin lisääntyi niiden nuorten määrä, jotka tekivät toistuvasti rikkeitä vuoden aikana. Lukiossa työilmapiiriongelmat ja kuulluksi tulemattomuuden tunne olivat lisääntyneet. Puutteita koulun fyysisissä työoloissa, avun puutetta koulunkäynnissä ja vaikeuksia opiskelussa kokevien määrä lisääntyi ja oli hieman suurempi kuin pääkaupunkiseudulla yleensä. Terveydellisiä oireita oli etenkin lukioikäisillä nuorilla runsaasti. Masentuneisuus lisääntyi. Väsymyksestä, niska- ja hartiakivuista ja päänsäryistä kärsivät etenkin tytöt. Poikien yksinäisyyden kokemukset ovat myös huolestuttavia. Yli kymmenesosa pojista kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Etenkin lukiolaistytöt kokivat, että kouluterveydenhoitajan tai -lääkärin vastanotolle on vaikea päästä. Vaikka koululaisten päihdetiedot paranivat, humalahakuinen juominen ja huumeiden kokeilu lisääntyivät lukioikäisillä edelleen. Etenkin poikien humalajuonti oli selvästi yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin ja oli lisääntynyt vuodesta Kauniaislaisista lukiolaispojista lähes puolet juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Depressiolääkkeistä korvauksia saaneita on Kauniaisissa muihin kuntiin verrattuna vähän, mutta määrä on kasvanut 2000-luvulla samoin kuin koko maassa. Lastenpsykiatrian avohoitokäyntien määrä 0-12-vuotialla on lisääntynyt muutaman viime vuoden aikana tuntuvasti ja on korkeammalla kuin muualla maassa. Vuonna 2007 alle 13-vuotiailla oli 208 käyntiä tuhatta asukasta kohden. Koko maassa vastaava luku oli 160 ja Uudellamaalla 151. Pienessä kunnassa kyse voi olla satunnaisvaihtelusta ennemminkin kuin varsinaisesta trendistä ja johtopäätösten teko on vaikeaa. Ilman lisäanalyysia ei voida sanoa, onko lasten mielenterveysongelmia Kauniaisissa aiempaa enemmän, vai onko niiden havaitseminen ja hoitoon ohjaaminen tehostunut. Asiaa on syytä seurata pidemmällä aikavälillä luotettavan kuvan saamiseksi. Nuorisopsykiatrian puolella eli vuotiailla avohoitokäyntien määrä on 2000-luvulla pysynyt jokseenkin samana ja on alhainen muihin kuntiin verrattuna. Vuonna 2007 Kauniaisissa oli 240 nuorisopsykiatrian käyntiä tuhatta asukasta kohden kun vastaava luku muualla maassa oli 411 ja Uudellamaalla 628. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita Kauniaisissa on keskimääräistä vähemmän ja vuotiatia saman verran kuin Uudellamaalla keskimäärin. Psykiatrista sairaalahoitoa saaneita alle 18-vuotiaita Kauniaisissa on vähän. Väkivalta- ja päihdeongelmat ovat keskeisiä ja selkeitä indikaattoreita lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnista. Perheen sisäisestä väkivallasta ei Kauniaisissa ole tilastoitua tietoa mutta eri hallintokuntien yhteinen kokemus on, että väkivaltatilanteita on viime vuosin tullut esiin aiempaa enemmän. On mahdollista, että väkivalta sinänsä ei ole lisääntynyt, mutta se tulee esiin ja otetaan puheeksi aiempaa herkemmin. Turvakotisijoituksissa on vuosittain suurehkoja vaihteluita. Vuonna 2008 muutama kauniaislainen perhe on käyttänyt turvakodin palveluja. Yksikään lapsiperhe ei ole viimeisten neljän vuoden aikana ollut Kauniaisissa kuntouttavan laitospäihdehuollon asiakkaana. A-klinikalla asioinneista ei ole tilastotietoa käytettävissä. Yleinen käsitys on, että alkoholinkäyttö on Kauniaisissa melko runsasta ja että kaupungissa esiintyy muuta maata enemmän ns. arkipäiväistynyttä käyttöä. Huomattava osa nuorista, etenkin tytöistä, on kouluterveyskyselyn mukaan huolissaan jonkun läheisen ihmisen alkoholinkäytöstä. Tässä Kauniainen ei juuri eroa muusta pääkaupunkiseudusta, jossa pojista 30 % ja tytöistä peräti yli 40 % kantaa huolta jonkun läheisensä liiallisesta alkoholinkäytöstä. Asiaa on syytä seurata ja analysoida jatkossa huolella.

6 6 Kauniaisissa valmistellaan paraikaa vuoden 2009 hyvinvointikertomusta. Se tulee sisältämään yksityiskohtaisempaa tilastotietoa ja taulukoita hyvinvoinnin eri osa-alueilta. 2. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut Lastensuojelulla on kolme perustehtävää: lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja varsinainen lasten suojelutehtävä. Tavoitteena on sekä ehkäistä ongelmia mahdollisimman tehokkaasti että puuttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen on kunnan eri viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyön aluetta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita kaikille lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestettäessä ja kehitettäessä kunnan on huolehdittava siitä, että palvelujen avulla tuetaan lapsia ja vanhempia ja edistetään heidän hyvinvointiaan. Tämä on ehkäisevää lastensuojelua. Kaikilla, jotka työskentelevät lasten ja perheiden kanssa, on vastuu heidän hyvinvoinnistaan. Edellisen lisäksi ehkäisevää lastensuojelua on kunnan peruspalvelujen piirissä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Erityinen tuki on jotakin muuta kuin normaalia peruspalveluissa tapahtuvaa toimintaa ja se kohdistuu niihin asiakkaisiin, joilla on tavallista suurempia haasteita elämässään. Kunnalle on lastensuojelulaissa säädetty velvollisuus huolehtia siitä, että lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettujen palvelujen avulla saadaan selville erityisen tuen tarve ja että tähän tarpeeseen vastataan. Kauniaisissa on laadittu Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma Siinä määriteltiin lasten ja nuorten osalta vuosille seuraavat kehittämiskohteet: - lapsen äänen kuuleminen päivähoidossa - kasvatuskumppanuuden vahvistaminen - perhekeskusverkoston toiminta - perheväkivallan tunnistaminen ja ehkäisy - masentuneiden pienten lasten äitien hoitomalli - huolen vyöhykkeellä olevien lasten tunnistaminen - tukimalli yhdeksäsluokkalaisille - palveluketjujen toimivuus - yhteistyö mielenterveysongelmaisten oppilaiden hoidossa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoistumisen estäminen on Kauniaisissa keskeinen tavoite. Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut esillä vuonna 2007 toteutetussa ehkäisevän päihdetyön hankkeessa ja 2008 hyväksytyssä strategiassa sekä vuonna 2007 valmistuneessa mielenterveystyön kokonaissuunnitelmassa. Molemmat toteutettiin verkostoyhteistyönä. Vuonna 2009 Kauniaisissa laaditaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma kaupungin eri toimialojen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. 2.1 Äitiys- ja lastenneuvola Neuvolatoiminta on suomalaisen ehkäisevän lastensuojelun ja varhaisen tuen kulmakiviä ja kansainvälisesti ainutlaatuinen palvelujärjestelmä. Tällä hetkellä neuvoloista kehitetään entistä

7 7 monipuolisemmin koko perheen terveyttä ja hyvinvointia tukevia paikkoja. Yksi toiminnan keskeisiä periaatteita on varhainen puuttuminen. Äitiysneuvola Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on edistää ja tukea tulevien vanhempien fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia siten, että he voivat iloita tulevasta lapsestaan, kokea turvallisen ja positiivisen synnytyksen ja elää toimivassa parisuhteessa, joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Äitiysneuvolatoimintaa ohjaavat Stakesin suositukset vuodelta 1999 (Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa). Lisäksi sairaanhoitopiireillä on lähettämisindikaatiot, joista selviää, milloin tuleva äiti pitää ohjata äitiyspoliklinikalle. Kauniaisten äitiysneuvolassa on yksi kokopäivätoiminen terveydenhoitaja ja lääkäri 3-4 tuntia viikossa. Äitiysneuvolan asiakkuus on vapaaehtoista. Saadakseen äitiysavustuksen täytyy raskaana olevan naisen kuitenkin käydä terveystarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Tämä voi tapahtua joko perusterveydenhuollossa tai yksityisellä sektorilla. Arvion mukaan valtaosa kauniaislaisista odottavista naisista käyttää äitiysneuvolan palveluja. Raskaana oleva nainen käy neuvolassa terveydenhoitajan luona keskimäärin13 kertaa raskauden aikana ja kerran synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja käy kotikäynnillä. Lääkärillä käydään kolme kertaa raskauden aikana ja kerran jälkitarkastuksessa. Jos äidin ja/tai perheen hyvinvoinnista tai jaksamisesta herää huoli, voidaan neuvolakäyntejä lisätä. Mikäli se ei riitä, voidaan raskaana oleva ja/tai partneri ohjata esim. perheneuvolaan, terveyskeskuspsykologille tai neuvolan perheohjaajalle. Myös psykiatrian poliklinikan, Jorvin Sylkky-tiimin vauvaperhetyön, Varhaisen Vuorovaikutuksen Hoito- ja Tutkimuskeskuksen Alma-klinikan, Ensikodin ja sen Baby Blues -yksikön kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheen hyvinvoinnin takaamiseksi. Äitejä ja vauvoja ohjataan aktiivisesti mukaan neuvolan ja seurakuntien järjestämiin ryhmiin ja näin ehkäistään äitien yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Yksinhuoltajaäitien kanssa selvitetään heidän tukiverkostonsa ja mahdollinen tuen tarve. Ns. Vavu-mallin avulla tuetaan tulevaa vanhemmuutta ja vuorovaikutussuhdetta vauvan kanssa. Vanhempien osallistuminen perhevalmennukseen mahdollistaa tutustumisen muihin tuleviin vanhempiin ja keskustelun samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Terveydenhoitajan kotikäynti ennen vauvan syntymää antaa hyvät mahdollisuudet keskustella elämästä tulevan vauvan kanssa varsinkin silloin, kun mielikuvia lapsesta ei ole syntynyt raskauden aikana. Äidin mielialan ja ahdistuksen tasoa voidaan tutkia käyttämällä synnytyksenjälkeistä masennusta kartoittavaa EPDS-seulaa jo raskauden aikana. Kaikille synnyttäneille äideille tehdään EPDS-seula viimeistään jälkitarkastuksen yhteydessä. Tarkalla anamneesillä raskauden alkuvaiheessa selvitetään esim. päihderiippuvuus- tai mielenterveysongelmat. Päihdeongelmaiset ohjataan äitiyspoliklinikan seurantaan, tarvittaessa käytetään myös Ensi - ja turvakotien liiton avopalveluyksikkö Esmiinaa tai erityisensikoti Helmiinaa Espoossa. Näihin tarvitaan sosiaalitoimen maksusitoumus. Raskauden aikana ei voida tehdä lastensuojeluilmoitusta, vaikka perheestä syntyisi suuri huoli. Mitään pakkotoimenpiteitä hoitoon saattamiseksi ei myöskään ole mahdollista tehdä, vaikka perhe

8 8 ei osallistu perhevalmennukseen tai ota vastaan tarjottuja palveluita. Neuvolasta ohjataan asiakasta itse ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijään esimerkiksi toimeentuloasioissa. Neuvolassa järjestetään perhevalmennusta viisi kertaa (joista sairaalan kätilö vetää kaksi) ennen lapsen syntymää ja kerran syntymän jälkeen. Perhe siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi, kun vauva on kahden viikon ikäinen. Lastenneuvola Lapsen ja koko perheen biopsykososiaalinen hyvinvointi on keskeistä lastenneuvolan toiminnassa. Työn sisällöt määräytyvät pitkälle lainsäädännöstä ja Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksista (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, 2004). Kauniaisissa on noin 650 alle kouluikäistä lasta. Lastenneuvolapalvelut on melko hyvin resursoitu ja henkilökunnan määrä suhteessa asiakasmäärään on lähellä valtakunnallisia suosituksia. Lastenneuvolassa on yksi kokopäiväinen ja kaksi osa-aikaista terveydenhoitajaa, lisäksi neuvolassa käy kaksi lääkäriä (toinen 3 h viikossa ja toinen 3 h joka toinen viikko). Työskentelyn painopistealueita terveystarkastusten ja rokotusten ohella ovat perheen vahvuuksien löytäminen ja tukeminen. Perheiden hyvinvointiin ja perheenjäsenten vuorovaikutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työskentelyn ja huomion kohteena ovat erityisesti varhainen vuorovaikutus, äidin vointi ja mieliala etenkin synnytyksen jälkeen, äidin mielenkiinto lapseensa, parisuhde ja perheen arjen sujuminen. Synnytyksenjälkeinen masennus pyritään havaitsemaan ja hoitamaan tehokkaasti. Kotikäyntejä tehdään tarpeen mukaan. Ensisynnyttäjälle pyritään tekemään kotikäynti vauvan ollessa 4 kk ikäinen. Äiti-vauva -ryhmä (Nyytti/Knytet) kokoontuu joka toinen viikko. Ohjelma suunnitellaan yhdessä äitien kanssa. Joka toinen viikko kokoontuu puolestaan seurakunnan vetämä äiti-vauva -ryhmä. Kauniainen Foreign Mothers Group eli tukiryhmä maahanmuuttajataustaisille äidille kokoontuu kerran kuukaudessa. Keskusteltukielenä on englanti ja tapaamisten teemat vaihtelevat asiakkaiden toivomuksien mukaan. Asioita, joihin lapsen ja perheen hyvinvoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota, ovat: osallistuvatko molemmat vanhemmat perhevalmennukseen, tuleeko perhe kaikkiin lapsen tarkastuksiin, miten imetys sujuu, miten rokotukset hoidetaan, kasvuindeksi, lapsen tulokset neurologisissa testeissä (etenkin viisivuotistarkastus) ja terveydenhoitajan omat havainnot. Lasten terveystarkastuksissa on erilaisia seuloja ja menetelmiä, joiden avulla tukea tarvitsevat asiakkaat löytyvät paremmin. Tarvittaessa perheelle voidaan järjestää tavallista tiiviimpiä käyntejä neuvolassa. Tarvittaessa tukiverkostoa rakennetaan perheen tarpeiden mukaan. Erityslapsille tehdään kuntoutussuunnitelma. Jos lapsesta tai perheestä on enemmän huolta, voidaan olla yhteydessä perheohjaajaan, perheneuvolaan, terveyskeskuksen psykologiin tai sosiaalitoimistoon. Yhteistyötä tehdään myös päivähoidon, kouluterveydenhuollon, terveyskeskuksen lääkäreiden sekä fysioterapeuttien ja puheterapeutin kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä on myös kotihoidon, Jorvin sairaalaan, eri terapeuttien ja seurakuntien tukihenkilöiden kanssa. Lapsen asioita voidaan vanhempien luvalla käsitellä moniammatillisissa verkostoryhmissä. LaKu (lasten kuntoutus) -ryhmään kuuluvat lastenneuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit, konsultoivat erityislastentarhanopettajat, puheterapeutti, perheneuvolan työntekijä, perheohjaaja, fysioterapeutti ja ala- asteen kouluterveydenhoitajat sekä sosiaalityöntekijä. Toinen verkostoryhmä on PeKu

9 9 (perheen kuntoutus) -ryhmä, johon kuuluvat terveydenhoitajat äitiys- ja lastenneuvolasta, neuvolan perheohjaaja sekä perheneuvolan psykologi. Tarvittaessa mukaan voidaan kutsua konsultoiva erityislastentarhanopettaja tai sosiaalityöntekijä. Ryhmän vetäjänä on vuonna 2009 psykoterapeutti, joka on erikoistunut varhaiseen vuorovaikutukseen ja masentuneisiin äiteihin. Kun lapsi aloittaa koulun, neuvolan tiedot siirtyvät suoraan ala-asteiden kouluterveydenhoitajalle. Silloin otetaan myös esiin mahdolliset huolenaiheet. Tietojen siirrosta informoidaan vanhempia lapsen viimeisellä neuvolakäynnillä 6½-7-vuotiaana Neuvolan perhetyö Sosiaali- ja terveysministeriön lastenneuvolatyötä koskevissa suosituksissa vuonna 2004 ehdotettiin neuvolatyöhön lisättäväksi perhetyön osaamista erityistukea tarvitsevien perheiden kotikäyntitoimintaa varten. Perhetyö aloitettiin Kauniaisissa syksyllä Toiminta on selkeästi lastensuojelulain 3 :n mukaista erityistä tukea. Se on perheen tarpeista lähtevää matalan kynnyksen palvelua, jossa korostuu vanhemmuuden sekä vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tukeminen ja vahvistaminen sekä opastaminen kasvatuskysymyksissä. Perheet ohjautuvat asiakkaaksi pääsääntöisesti äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien kautta, mutta myös päivähoidon, perheneuvolan, terveyskeskuksen, kotihoidon ja sosiaalitoimen kautta. Perhetyön tarpeen taustalla saattaa olla äidin masennus, uupumus tai väsymys, muu tuen tarve odotusaikana tai synnytyksen jälkeen, arjen hallinnan pulmatilanteet tai ongelmat, epävarmuus lapsen hoidossa, muut kasvatukseen ja lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät kysymykset ja huolet tai yksinhuoltajuuden tai uusperheen aiheuttama tuen tarve. Yksinäisyys ja lähiverkoston puuttuminen sekä perheiden erilaiset kriisit, kuten avioero tai sairaus, aiheuttaa myös perhetyön tarvetta. Perheohjaaja kartoittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti asiakkaiden elämäntilanteen (kuormittavat tekijät, huolet, lähiverkosto, voimavarat jne.) ja asettaa tavoitteet työlle yhdessä perheen kanssa. Työmenetelmät ovat joustavia perheiden tarpeiden mukaan. Työmuotoina käytetään moniammatillista yhteistyötä ja varhaista ohjausta ja tukemista verkostotyön keinoin, palveluohjausta ja konsultointia, kotikäyntejä ja käyntejä perheohjaajan vastaanotolla. Työ painottuu kotikäynteihin ja asiakkaat ovat olleet tähän tyytyväisiä. Kotikäynti antaa mahdollisuuden päästä lähemmäksi perheen arkea ja lisää ymmärrystä perheen tilanteesta. Ilmapiiri on myös yleensä kiireetön. Vertaisryhmätoiminnan järjestäminen on tavoitteena. Sitä voidaan järjestää mahdollisesti yhdessä seurakuntien kanssa. Perheohjaukseen liittyy keskeisesti jatkuva arviointi lisätuen tarpeesta ja perheiden ohjaaminen muun tuen ja hoidon piiriin tarvittaessa (esim. perheneuvolaan). Asiakkaana perheohjauksessa on ollut vuoden 2008 aikana 23 perhettä. Työskentelyn pituus on vaihdellut muutamasta tapaamiskerrasta vuoden kestävään asiakkuuteen Muu terveydenhuolto Lastensuojelulain 10 asettaa terveydenhuollolle kaksi velvoitetta. Ensinnäkin lapsi on huomioitava aikuisille suunnatuissa palveluissa silloin, kun aikuisen kyvyn täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen esimerkiksi päihde- tai

10 10 mielenterveysongelmien vuoksi. Terveydenhuollon tulee siis oma-aloitteisesti selvittää lapsen tilanne ja olla tarvittaessa yhteydessä muihin viranomaisiin lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kauniaisissa tämä merkitsee sitä, että hoidettaessa päihde- ja mielenterveysasiakkaita esim. terveyskeskuksessa huomioidaan, että heillä saattaa olla hoidon ja tuen tarpeessa olevia lapsia. Asia selvitetään aikuisasiakkaalta kysymällä ja tarvittaessa lapsen potilasasiakirjamerkinnöistä vanhemman luvalla. Jos herää epäily, että potilas ei kykene hoitamaan lastaan asianmukaisesti, tehdään lastensuojeluilmoitus. Laki asettaa myös velvoitteen raskaana olevien naisten ja syntymättömien lasten erityiseksi suojelemiseksi. Säännöksellä on pyritty turvaamaan odottavalle äidille välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja ehkäisemään lapsen alkoholialtistumasta johtuvaa vammautumista sikiökaudella. Säännöksen tehtävänä on tarjota riittävän varhainen tuki esimerkiksi odottavan äidin päihdeongelman poistamiseksi ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Velvoite koskee ennen kaikkea äitiysneuvolaa. Tarvittavilla palveluilla pyritään turvaamaan raskaana oleville naisille sosiaalisesti, terveydellisesti ja fyysisesti sekä psyykkisesti turvalliset olosuhteet sekä tukemaan odottavia äitejä päihteettömyyteen ja vanhemmuuteen kasvamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on antanut raportin raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamisesta (STM:n selvityksiä 2009:4). Siinä painotetaan johdonmukaista päihdehaittojen selvittämistä ja päihteiden käytön puheeksi ottoa raskausaikana, riittävän arvioinnin ja hoidon nopeaa tarjoamista sekä tehokasta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Kauniaisissa erityispalvelut ostetaan tarvittaessa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneesta ensikoti Helmiinasta Espoosta. Isät voivat olla mukana hoidossa avohoitoasiakkaina. Tarvetta hoidolle on ollut vähän. Päihdeongelmaisia äitejä on ollut yksi tai kaksi vuosittain ja heidät on saatu ohjattua hoitoon. Lastensuojelulain 15 määrittelee terveydenhuollon eli terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien erityiset velvollisuudet. Näitä ovat asiantuntija-avun antaminen lastensuojelun työntekijöille sekä tutkimus, hoito- ja terapiapalveluiden järjestäminen lastensuojelun asiakkaana olveilla lapsille ja nuorille. Tutkimuksella tarkoitetaan esimerkiksi lain 28 :ssä säädettyä lapsen tutkimista vastoin huoltajan tahtoa ja 51 :ssä mainittua sijaishuoltoon sijoitettavan lapsen terveydentilan tutkimista, mutta myös muita lastensuojelutoimenpiteisiin liittyviä tutkimuksia. Lisäksi pykälä velvoittaa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn epäilyn selvittämiseen liittyvien palvelujen järjestämiseen kiireellisinä. Lastensuojelulain 15 velvoitteiden täyttymisestä on vaikea tehdä johtopäätöksiä, koska lastensuojelutapauksia on Kauniaisissa niin vähän. Muutamia tilanteita on ollut ja kokemukset niistä vaihtelevat. Tarkempi arviointi vaatii pidempiaikaista ja täsmällistä tilanteiden seurantaa. Lastensuojeluilmoituksia ei ole viime vuosina tullut lääkäreiltä. Lääkärit ovat tarvittaessa olleet yhteydessä neuvolan perheohjaajaan tai perheneuvolaan, jos erityistä huolta lapsesta on herännyt. Myös yhteys kouluterveydenhoitajaan on mahdollinen. Muissa hallintokunnissa ilmentynyt lisääntynyt perheväkivallan havaitseminen ei ole näkynyt Kauniaisten terveyskeskuksessa. Tälle mahdollinen selitys on se, että perheväkivaltaa kokeneet hakeutuvat hoitoon virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen Jorvin sairaalaan. Tällöin perheväkivaltaa koskevat lastensuojeluilmoitukset tulevat Kauniaisiin Jorvissa toimivan Espoon sosiaali- ja kriisipäivystyksen kautta.

11 Päivähoito Lasten päivähoito on osa yleistä sosiaalipalvelujärjestelmää. Päivähoidolla tarkoitetaan päiväkoti-, perhepäivähoito- ja leikkitoimintaa. Sen lakisääteisenä tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä suotuisa kasvuympäristö. Kauniaisissa toimii kahdeksan kunnallista suomen- tai ruotsinkielistä päiväkotia ja kolme ryhmäperhepäiväkotia. Yhdessä ryhmäperhepäiväkodissa tarjotaan ilta- ja viikonloppuhoitoa. Päiväkodeista kolme on kaksikielisiä. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluu kaksi yksityistä ruotsinkielistä ostopalvelupäiväkotia, yksi yksityinen ruotsinkielinen leikkikoulu ja puisto sekä yksi yksityinen perhepäivähoitaja. Leikkitoiminta täydentää muuta päivähoitoa ja toimii viriketoimintana kotona hoidettaville lapsille. Siihen tarjotaan mahdollisuus päiväkodeissa normaalin toiminnan yhteydessä. Puistojen yhteydessä on yksityistä puistotätitoimintaa. Perheelle maksutonta esiopetusta annetaan kaikissa päiväkodeissa, joihin hakeutuu vähintään seitsemän esiopetusikäistä lasta. Maksuton esiopetus koskee oppivelvollisuuden alkamista edeltävää vuotta. Esiopetuksen toiminta-aika noudattaa koulujen toiminta-aikaa ja päivittäinen opetusaika on 4 tuntia. Päivähoitoon osallistuu Kauniaisissa noin 460 lasta. Tämä on 78 % 1-6-vuotiasta lapsista, mikä on erittäin korkea luku. Vuoden 2005 tilastojen mukaan koko maassa 46,5 % lapsista oli kunnallisessa päivähoidossa. Päivähoidolla on Kauniaisissa siis hyvät mahdollisuudet tarjota ehkäisevää ja varhaista tukea valtaosalle alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään. Päivähoidolle vaihtoehtoisena palvelujärjestelmänä toimivat yksityisen hoidon tuki ja alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidon tuki. Näissä Kauniainen maksaa myös kuntalisiä. Erityispäivähoito Päivähoidon yhtenä tehtävänä on erilaisten kehityshäiriöiden ja -viivästymien mahdollisimman varhainen havaitseminen sekä erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten kehityksen tukeminen ja edistäminen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoito järjestetään ensisijaisesti yhdessä muiden lasten kanssa huolehtien samalla erityisohjauksesta ja tarkoituksenmukaisen tuen ja kuntouttavan varhaiskasvatuksen tarjoamisesta. Lapselle laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä vanhempien, henkilökunnan, erityistyöntekijöiden ja tarvittaessa lasta tutkivan tahon kanssa. Tarvittaessa lapselle varataan kehityksen tukemiseen myös ns. rakenteellisia tukitoimia (ryhmäavustaja/henkilökohtainen avustaja/ hoitoisuuden määrittäminen). Prosesseissa on päivähoidossa apuna kaksi konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa (keltoa), jotka ovat erityispedagogiikan asiantuntijoita. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun käytännöt päivähoidossa Ennaltaehkäisevänä eli lasten ja perheiden hyvinvointia lisäävänä käytäntönä on päivähoidon aloittamisen prosessi Kauniaisissa. Kun lapsi on valittu päivähoitoon, päiväkodista otetaan yhteyttä ja sovitaan tapaaminen vanhempien kanssa. Tapaamisessa keskustellaan lapsen hoidon tarpeesta, hoitoajoista, perheen toiveista ja hoitosuhteessa tärkeistä asioista sekä lapsen pehmeästä päivähoidon aloituksesta. Keskustelussa nostetaan esille se suuri muutos, joka lapsen elämässä tapahtuu hänen aloittaessaan hoidon uudessa ympäristössä ja pyritään tukemaan myös vanhempia muutoksessa.

12 12 Ennaltaehkäisevänä toimintana voidaan myös nähdä lapsen kohtaaminen päivähoidossa omana itsenään ja hyväksyen. Häneen halutaan tutustua ja vuorovaikutuksessa pyritään löytämään lapsen iän mukaisesti jo olemassa olevat kiinnostukset ja taipumukset ja parhaat oppimisen keinot. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen avulla tuetaan monipuolisesti hänen myönteistä kehitystään. Lapselle tarjotaan erilaisia toimintamahdollisuuksia ja ohjausta, joiden tavoitteena on tuottaa sekä onnistumisen kokemuksia että kokemuksia haasteista selviämisestä. Mikäli lapsen käyttäytymisessä havaitaan yllättäviä muutoksia tai erityisen tuen tarvetta, mietitään yhteisesti, mitä havaitusta voidaan päätellä ja edellyttävätkö tehdyt havainnot erityisiä toimenpiteitä. Henkilökunnan on mahdollisuus arvioida huolensa astetta esim. huolen vyöhykkeistön avulla. Mahdolliset lapseen liittyvät huolet otetaan esille vanhempien kanssa varhaisessa vaiheessa heti havaittaessa ja jo silloin, kun ne ovat vielä pieniä. Pulmiin pyritään tarjoamaan lasta ja perhettä auttavia käytäntöjä, kuten toimintaa pienryhmissä (vuorovaikutus, kieli, theraplay-toiminta jne.) tai joidenkin toimintatapojen yhteistä muuttamista sekä päivähoidon että kodin arjessa. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön erilaisia seurantamenetelmiä ja säännöllisiä tapaamisia. Konsultoivat erityislastentarhanopettajat pyydetään yleensä mukaan näihin keskusteluihin. Vanhemmat kohdataan lähes päivittäin ja pidempiä keskusteluja käydään säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa. Henkilöstö havaitsee usein myös vanhempien tilanteessa tapahtuvat muutokset ja tarvittaessa voidaan kysyä sekä vanhempien voinnista, jaksamisesta että mahdollisista elämäntapojen muutoksista. Päivähoidossa henkilöstön asiantuntemus tai työn mahdollisuudet koko ajan paikalla olevine lapsiasiakkaineen eivät tarjoa mahdollisuutta työskentelyyn vanhempien kanssa tämän enempää. Tarvittaessa perhettä ohjataan avunsaantiin muualle tai pyydetään apua päiväkotiin. Yhteistyössä muiden palvelujen kanssa voidaan järjestää vanhempien vertaisryhmiä tms. vanhemmuutta tukevaa toimintaa Perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalipalvelulain mukainen sosiaalipalvelu. Perheneuvola tarjoaa asiantuntija-apua lasten ja nuorten psyykkistä kasvua ja kehitystä koskevissa asioissa. Perustehtävänä on lisätä ja vahvistaa lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden psyykkistä hyvinvointia ja selviytymiskykyä sekä tukea asiakkaita eri elämäntilanteissa. Kauniaisten perheneuvolan henkilökuntaan kuuluu psykologi, perheneuvoja, osa-aikainen kanslisti ja konsultoiva lääkäri (30h/kk). Psykologilla ja lääkärillä on psykoterapeutin pätevyys. Perheneuvolaan suurimpana asiakasryhmänä ovat olleet 7-15-vuotiaiden koululaisten perheet, joissa lapsilla on ollut sopeutumisvaikeuksia kotona, koulussa ja/tai toveripiirissä tai arkuutta ja erilaisia pelkoja. Alle kouluikäisten lasten ongelmina ovat olleet arkuus, pelot ja sopeutumisongelmat. Aikuisten asiakkuuden syitä ovat ensisijaisesti olleet parisuhdeongelmat ja vanhemmuuteen liittyvät asiat. Masentuneiden raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien tukemista ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemista on jatkettu. Ero- ja perheväkivaltakriisejä on ollut entistä enemmän. Erilleen muuttaneiden vanhempien erimielisyydet lasten huolto- ja tapaamisasioissa ovat lisääntyvässä määrin työllistäneet perheneuvolaa. Selvityksiä oikeudelle ja lääninhallitukselle on tehty aiempaa enemmän. Perheneuvolassa tehdään ruotsinkielisten lasten koulukypsyyden määrittelyt.

13 13 Perheneuvolan työmenetelmiä ovat psykososiaaliset yksilö-, pari- ja perhetutkimukset sekä lasten, nuorten ja aikuisten yksilö- ja pariterapia ja perheiden kanssa tehtävä neuvottelutyö. Perheneuvolassa kävi vuonna 2008 yhteensä 242 asiakasta 143 eri taloudesta. Asiakasmäärä kasvoi jonkin verran edellisvuodesta (205 asiakasta vuonna 2007). Suomenkielisiä oli 111 ja ruotsinkielisiä 124. Alle 18-vuotiaita asiakkaita oli 57, heistä tyttöjä 19 ja poikia 38. Eniten oli terapiakäyntejä, lisäksi oli tutkimuksia, ohjaavia tai neuvoa-antavia keskusteluja, huolto- ja tapaamisasioiden sekä perheasioiden sovitteluja ja muutamia verkostotapaamisia. Perheet saavat ensimmäisen ajan perheneuvolaan 1 3 viikon sisällä tarvittavien työntekijöiden määrästä ja asian kiireellisyydestä riippuen. Kriisitapauksissa asiakkuus voidaan aloittaa heti. Yhteistyö äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien ja sosiaalitoimiston työntekijöiden kanssa on lisääntynyt. Säännöllisiä neuvotteluja on pidetty oppilashuollon kanssa ja osallistuttu verkostokokouksiin perheneuvolan lisäksi kouluilla ja päiväkodeissa. Psykologi ja perheneuvoja ovat vuorotellen osallistuneet lasten kuntoutusryhmän (LAKU) kokouksiin. Psykologi on osallistunut vauva- ja pikkulapsityön työryhmän (MASU) konsultaatioihin. Psykologi on myös osallistunut perhetyön arviointityöryhmään. Työntekijät ovat yhdessä terveyskeskuspsykologin kanssa tavanneet seurakunnan perheneuvojaa n. 3-4 kertaa vuodessa. Perheneuvolan ennaltaehkäisevä työ: 1. Ns. MASU- työ, eli keskustelut masentuneiden, yksinäisten ja avuttomaksi itsensä tuntevien vastasynnyttäneiden ja pikkulasten äitien kanssa. Äidit ottavat pääasiallisesti itse yhteyttä ja varaavat ajan perheneuvolaan. Työtä tehdään myös yhteistyössä äitiys- ja lastenneuvolan kanssa äitien luvalla. Em. tahot voivat olla aktiivisesti mukana ajanvarauksesta asti. Usein myös isät osallistuvat keskusteluihin. 2. Vanhempien kanssa käydyt keskustelut kasvatus- ja kehityskysymyksissä. Vanhemmat ottavat itse yhteyttä joko oma-alotteisesti tai lastenneuvolan, päiväkodin tai koulun ehdotuksesta. 3. Parisuhdetyö silloin, kun pari on liikkeellä parisuhteen muutoksen ja kasvun merkeissä Kotihoito Kotipalvelua tulee sosiaalihuoltolain mukaan tarjota sitä erikseen tarvitseville. Lastensuojelulain 36 :ssä kotipalvelu on mainittu avohuollon tukitoimena, jota kunnan on järjestettävä. Kauniaisissa on palvelumuotona kunnallinen kotihoito, joka tarkoittaa yhdistettyä kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa. Kotihoito palvelee yksilöllisen tarpeen mukaan ja keskittyy lapsiperheissä vanhemmuuden tukemiseen ja arjen sujumisen varmistamiseen. Syynä palvelun tarpeeseen on ollut esimerkiksi vanhemman alentunut toimintakyky, perheen äkillinen kriisitilanne, sairaus, synnytys, äidin väsymys, vanhemman masennus, lapsen vamma tai pitkäaikainen sairaus. Kyseessä on ollut nimenomaan lastensuojelulain 3 :n mukainen ennaltaehkäisevä työ. Neuvolan perheohjaajan kanssa kotihoito tekee yhteistyötä. Osin samojen perheiden luona käydään niin, että kotihoito hoitaa ja tukee perhettä käytännön asioiden hoidossa ja perheohjaaja vanhemmuudessa. Kauniaisissa kotihoitoa ei ole annettu avohuollon tukitoimena lastensuojeluperheisiin, mutta tämä on tarvittaessa mahdollista.

14 14 Kotihoidon tarve lapsiperheissä vaihtelee huomattavasti vuodesta toiseen, joten sen ennakointi on vaikeaa. Vuonna 2008 kotihoidossa oli asiakkaana neljä lapsiperhettä ja käyntikertoja oli 104. Vuonna 2007 kotihoidon piirissä oli samoin neljä lapsiperhettä, mutta käyntejä oli vain 14. Vuonna 2006 lapsiperheasiakkaita oli kaksi ja käyntejä 124. Yleensä hoidon tarve perheissä jatkuu joitakin kuukausia. Pitkäaikaista kotipalvelua on pystytty järjestämään jokaiselle sitä pyytäneelle perheelle. Kaikki asiakasperheet ovat olleet pikkulapsiperheitä. Äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoa on kysytty kotihoidosta vain kerran vuoden 2008 aikana, joten sen tarve on vähäinen. Kyselyihin vastataan aina kirjallisesti (päätöksellä), jos hoitoa ei voida tarjota. Kotihoidossa ei voida pitää resursseja varalla vähäisen kysynnän vuoksi, mutta apua tarjotaan jos mahdollista ja tarvittaessa kysyjä ohjataan kolmannen sektorin palvelujen piiriin, esim. Granin lähiapuun. Kotihoidon lapsiperhetyöhön osallistuvat ne hoitajat, joilla on koulutusta ja kokemusta perhetyöstä. Psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee eri-ikäisten asiakkaiden kanssa ja hänen työpanostaan ja osaamistaan voidaan hyödyntää myös lapsiperheissä Koulutoimi Koulun tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Etenkin perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Koulun tulee myös tukea koteja kasvatustehtävässä. Perusopetuksen oppilaalle tulee tarjota tarpeelliset oppilashuollolliset palvelut, joiden avulla edistetään hyvää oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. (Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Kauniaisten koulutoimi vastaa kaupungin perus- ja lukio-opetuksesta. Koulut tarjoavat opetusta suomeksi ja ruotsiksi. Oppilaiden hyvinvointia tukevat palvelut on Kauniaisissa järjestetty hyvin ja resursseja on riittävästi. Myös luokkakoot ovat pieniä. Oppilaan tuki ja ohjaus sekä hyvinvointia edistävät palvelut on koulussa järjestetty pääasiallisesti oppilashuoltoryhmien toiminnan kautta. Ryhmien johtajana toimii koulun rehtori. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on oppilaiden hyvinvointia turvaavien ja ylläpitävien teemojen käsittely ja niiden huomioonottaminen koulun toiminnassa sekä tiedon välittäminen kouluyhteisöön. Toiminta on sekä ennalta ehkäisevää että korjaavaa. Oppilashuoltoryhmän perusperiaatteisiin kuuluu huoltajien ja oppilaan lähimpien opettajien kuuleminen oppilaita koskevissa asioissa. Alaikäisten lasten ja nuorten tukemisessa pyritään aina ensisijaisesti tekemään yhteistyötä kodin kanssa. Erityisen tuen tarpeessa saattaa olla esimerkiksi oppilas, jonka poissaolot ovat lisääntyneet voimakkaasti. Oppilashuoltoryhmä laatii suunnitelman, jonka avulla kartoitetaan oppilaan tilanne sekä erityisen tuen tarve ja muoto. Tuki järjestetään tarvittaessa yhteistyössä muiden asiantuntijapalveluiden ja -yksiköiden kanssa. Verkostoitumisen avulla oppilashuoltoryhmä pyrkii luomaan oppilaiden hyvinvointia ylläpitäviä ja edistäviä rakenteita. Esimerkiksi nuorisotoimen kanssa järjestetään ns. seiskapäivät 7.-luokkalaisille. Seiskapäivien avulla uusia oppilaita tuetaan koulunvaihdossa toisiinsa tutustumisessa. Seiskapäivien avulla voidaan puuttua myös mm. koulukiusaamiseen.

15 15 Alakouluissa ennaltaehkäisevään työhön voidaan katsoa kuuluvaksi myös iltapäiväkerhotoiminnan järjestäminen. Oppilaan asioita käsiteltäessä huomioidaan hänen oikeutensa tulla kuulluksi. Opettajat järjestävät oppilaille kahdenkeskisiä arviointikeskusteluja. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulun toimintaan ja periaatteisiin myös oppilaskuntatoiminnan kautta. Kodin ja oppilaitoksen välisen tiedonsiirron ja yhteistyön helpottamiseksi on yläkoulussa ja lukiossa otettu käyttöön Wilma-verkko. Wilman avulla koulujen henkilökunta voi mm. pitää kirjaa oppilaan poissaoloista ja yhdessä kodin kanssa seurata oppilaan koulumenestystä. Kaikille oppilaille tehdään Kauniaisissa kouluterveydenhuollon laatusuositusten (Stakes 2004) mukaiset laajat terveydenhoitajan ja lääkärin suorittamat terveystarkastukset 1., 5. ja 8. luokalla. Lukiossa terveystarkastuksia tehdään tarpeen mukaan. Suomenkielinen koulutoimi Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi palvelee noin 1030 oppilasta. Kouluja on kolme: Mäntymäen koulu (alakoulu), oppilasmäärä 322, Kasavuoren koulu (yläkoulu), oppilasmäärä 332, sekä Kauniaisten lukio, jossa on noin 370 oppilasta. Suomenkielinen peruskoulu palvelee lähikouluperiaatteen mukaisesti myös espoolaisia, joita oli vuonna 2008 alakoulun oppilaista 9,3 % ja yläkoululaisista 39 %. Kauniaisten lukiossa hieman yli 70 % opiskelijoista on ulkopaikkakuntalaisia. Kuntarajat ylittävä oppilas- ja opiskelijajoukko tekee koulun roolin lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaajana ja lastensuojelun toteuttajana haasteelliseksi. Suomenkielisessä ala- ja yläkoulussa oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain ja lukiossa joka toinen viikko. Ryhmien kokoonpanot ovat: Alakoulu: rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettajat (3), suomi toisena kielenä -opettaja sekä tarpeen mukaan koulukuraattori Yläkoulu: rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettajat (2), koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja suomi toisena kielenä - opettaja Lukio: apulaisrehtori, opinto-ohjaajat (2), koulukuraattori, koulupsykologi sekä kouluterveydenhoitaja Oppilashuoltoryhmän toimintamuodot Suomenkielisessä opetustoimessa toimii yksi koulukuraattori. Kuraattori on tavattavissa yläkoulussa ja lukiossa päivittäin ja alakoulussa tarpeen mukaan. Kuraattorin tehtäviä ovat oppilaskohtainen työskentely, vanhemmuuden tukeminen, yhteisötason työ, opetus- ja oppilashuoltohenkilön konsultointi, koulun oppilashuollolliseen suunnittelu- ja kehittämistyöhön osallistuminen sekä moniammatillinen yhteistyö (nuorisotyö, lastensuojelu ym.). Työn painopisteenä on koulussa esiin tulevien vaikeuksien havaitseminen ja niihin puuttuminen. Kuraattorin puoleen käännytään esimerkiksi kun oppilasta kiusataan koulussa, on aiheettomia poissaoloja tai työrauhaongelmia. Kuraattorin työstä noin puolet on yksittäisten oppilaiden tapaamisia (vuonna 2008 noin oppilasta oli jatkuvan tuen piirissä), muu osa on yhteisöllistä ja ryhmätyötä (luokkia,

16 16 opettajatiimejä, vanhempia ja muita sidosryhmiä ). Vanhemmuutta tuetaan huoltajatapaamisten sekä vanhempainiltojen ja te tojen kautta. Yläkoulussa on aloitettu vanhempainryhmiä, joiden toimintaa on tarkoitus laajentaa myös 6.-luokkalaisten vanhemmille. Kuraattori vastaa koulun kerhotoiminnasta ja vetää tukioppilaskerho Symppistä. Hän toimii yhteyshenkilönä hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää nivelvaiheen tiedonsiirtoa ja tehostaa peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtymistä. Koulupsykologeja on kaksi. Alakoulun psykologin toimi vakinaistettiin ja muutettiin kokoaikaiseksi vuoden 2009 alusta. Yläkoulun ja lukion oppilaita palvelee oma psykologi. Psykologit ovat tavattavissa pääsääntöisesti päivittäin. Koulupsykologin tehtävänä on vastata koululaisten psyykkisestä hyvinvoinnista. Ennaltaehkäisevää työtä on esimerkiksi esikoululaisille tehtävä kouluvalmiustutkimus. Koulupsykologi tekee oppimisvaikeustutkimuksia ja järjestää oppilaille tukikeskusteluja. Soveltuvin osin koulupsykologi vastaa kriisiavun antamisesta. Lisäksi koulupsykologi järjestää vuosittain 5.- ja 7.-luokkalaisille koulutyytyväisyyskyselyn. Koulupsykologin asiakaskäyntien tilastoiminen sähköisesti aloitettiin loppusyksystä Yläkoulun/lukion koulupsykologin arvion mukaan asiakaskäyntejä oli vuoden 2008 aikana viisi päivässä. Suomen psykologiliiton suositus on korkeintaan neljä asiakasta päivässä. Alakoulun koulupsykologin asiakaskäyntien lukumäärää vuodelta 2008 ei ole saatavissa. Suomenkielisessä peruskoulussa ja lukiossa kouluterveydenhoitaja on tavattavissa päivittäin. Alakoululla on oma terveydenhoitaja, yläkoululla ja lukiolla yhteinen. Terveydenhoitaja on usein oppilaan ensimmäinen hoitokontakti. Terveydenhoitaja antaa myös ehkäisyneuvontaa. Vuoden 2008 aikana alakoulun terveydenhoitajalla oli yhteensä 1050 asiakaskäyntiä, joista sairaanhoidollisia käyntejä oli 610, terveystarkastuksia 293, terveydenhoitoa 145 ja muita käyntejä 2. Vastaavasti yläkoulun/lukion kouluterveydenhoitajalla oli yhteensä 886 asiakaskäyntiä, joista sairaanhoidollisia 312, terveystarkastuksia 336 ja terveydenhoitoa 238. Koululääkärin vastaanotto järjestetään kouluterveydenhoitajan kautta tarpeen mukaan. Suomenkielisellä alakoululla on kolme erityisopettajaa ja yläkoulussa kaksi. Lisäksi on suomi toisena kielenä/maahanmuuttajaopettaja, jonka työpanoksesta 1/4 sijoittuu yläkoululle ja 3/4 alakoululle. Kauniaisten lukiolla on lisäksi käytössään erityisopettaja 6h/viikko. Erityisopettajan työtehtäviin kuuluu antaa erityistä tukea ja opetusta tarvitseville oppilaille opetusta sekä pitää yhteyttä heidän koteihinsa. Yleisimmät syyt erityisopetukselle ovat erilaiset oppimisvaikeudet, osa oppilaista tarvitsee erityisopetusta myös psyykkisistä syistä. Erityisopetus räätälöidään vastaamaan oppilaan tarpeita, ja perusopetuksessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman avulla (HOJKS) voidaan seurata oppilaan tuen tarvetta ja erityisen tuen toteutumista. Erityisopettaja toimii myös tärkeänä henkilönä ns. nivelvaiheessa eli siirryttäessä koulusta toiseen. Suomenkielisessä yläkoulussa toimii yksi opintojenohjaaja ja lukiossa kaksi. Opinto-ohjaajan tehtävänä on tukea ja ohjata oppilaita koulunkäyntiin liittyvissä asioissa ja ammatinvalintakysymyksissä. Ohjauksen avulla pyritään ennalta ehkäisemään nuorten syrjäytymistä yhteiskuntarakenteesta ja työelämästä. Lukiossa laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla pyritään tukemaan opiskelun edistymistä ja ennalta ehkäisemään opiskelun esteitä ja nuoren jaksamista. Erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten kohdalla opintojenohjaaja voi antaa henkilökohtaista ohjausta opiskeluun ja jatko-opiskeluun liittyvissä asioissa.

17 17 Suomenkielinen koulutoimi on mukana valtakunnallisessa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittämishankkeessa. Lisäksi koulutoimi on mukana Unelmakoulu - ja KiVa-koulu -hankkeissa. Ruotsinkielinen koulutoimi Ruotsinkielisessä koulutoimessa on perusopetuksessa 666 oppilasta ja lukiossa 257 (tammikuu 2009). Kouluja on kolme: Granhultsskolan (alakoulu), Hagelstamska skolan (yläkoulu) ja Gymnasiet Grankulla (lukio). Oppilashuollon resurssit ovat ruotsinkielisessä koulutoimessa riittävät ja noudattavat valtakunnallisia suosituksia. Oppilashuoltoryhmien kokoonpanot ovat: Alakoulu: psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja ja kolme erityisopettajaa sekä syksystä 2009 lähtien yksi erityisluokanopettaja Yläkoulu: psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja ja yksi (syksystä 2009 kaksi) erityisopettaja Lukio: opinto-ohjaaja, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, osa-aikainen erityisopettaja (3-4 viikkotuntia) Oppilashuollon toimintamuodot Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Tiimityöskentely on oppilashuollossa tärkeää ja yleensä esimerkiksi vanhempia tavataan kahden työntekijän työparina. Kuraattorilla, psykologilla ja terveydenhoitajalla on yksilöllisiä kontakteja oppilaisiin ja tukikeskusteluja järjestetään tarvittaessa. Terveydenhoitaja tapaa kaikki oppilaat kerran vuodessa ja kartoittaa oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista vointia. Erityisopettaja antaa tarpeen mukaan opetusta niissä aineissa, joissa on vaikeuksia ja tutkii oppilaan tarvittaessa. Psykologi selvittää oppimisvaikeuksien syitä ja taustoja. Tukea-antavat kontaktit vanhempiin ovat yhdessä päivähoidon kanssa järjestettävät esikoulukeskustelut sekä terveydenhoitajien ja kuraattorin vetämät Föräldrakraft vertaisryhmät. Psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja järjestävät ryhmätyömuotoista työskentelyä oppilaille. Perheryhmiä tavataan ensimmäisellä ja toisella vuosikurssilla (kuraattori ja psykologi) ja luokkien oppilaita tavataan pienryhmissä. Työtä tehdään paljon luokkaviihtyvyyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi monissa luokissa on käytössä StegVis -metodi lasten sosiaalisen osaamisen vahvistamiseksi (painopistealueina empatia, impulssikontrolli ja aggressioiden vähentäminen). Lisäksi on kummi- ja tukioppilastoimintaa sekä kaverivälitystä. Terveydenhoitaja pitää kaikille 5., 6. ja 8. luokille tunteja murrosiän tuomista muutoksista. Kuudennen luokan kohdalla toimitaan yhteistyössä nuorisotoimen ja yläkoulun terveydenhoitajan kanssa siten, että terveydenhoitajat (naiset) tapaavat tyttöjä ja nuorisonohjaajat (miehet) tapaavat poikia. Viihtyvyyskyselyt tehdään alakoulussa syksyin ja keväin ja yläkoulussa tarvittaessa. Opettajien kanssa tehdään yhteistyötä oppilaiden viihtyvyyteen ja oppimiseen liittyvissä asioissa.

18 18 Oppilashuolto työskentelee integroitujen oppilaiden kanssa yksilöllisten suunnitelmien laatimisessa (vastuu on opettajilla) ja toteuttamisessa koulun arkityössä sekä verkostokokouksissa. 1 Yhteistyökumppaneita koulun ulkopuolella ovat mm. neuvola ja muu terveydenhuolto, esikoulut, perheneuvola, Folkhälsan, sosiaalitoimisto, Jorvin lastenpsykiatrinen yksikkö, nuorisopsykiatrian eri toimipisteet, neuropsykologi, neurologi, nuorisotoimi, seurakunnat ja vammaishuolto (Kårkulla). Aamu- ja iltapäivätoimintaa 1. ja 2. luokan oppilaille järjestetään klo ja klo Kaupunki ostaa palvelun Folkhälsanilta. Vuosina painopisteinä ovat muun muassa uudenlaiseen koulukiusaamiseen (tekstiviestit, internet) puuttuminen, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminnan kehittäminen, koulujen kriisivalmiuksien kehittäminen, yhteistyö lastensuojelun kanssa ja koulukypsyystestien tehokkaampi hyödyntäminen. Lastensuojelulain 3 :n mukainen erityinen tuki oppilaille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Ongelmat voidaan havaita ja huoli voi syntyä esim. luokassa (opettaja havaitsee), ryhmätoiminnassa kuraattorin, psykologin tai terveydenhoitajan toimesta tai jokavuotisilla terveystarkastuskäynneillä. Myös oppilaiden vanhemmat tuovat huolia esille. Oppilashuollossa pyritään selvittämään asiaa yhdessä oppilaan ja opettajan kanssa. Vanhempiin otetaan aina alakoulussa yhteyttä, yläkoulussa ja lukiossa riippuen oppilaan iästä ja huolen aiheesta. Tuki oppilaalle voi olla esim. keskustelua, tukiopetusta, läksyjenlukuapua (esim. jos kotona on sellainen kriisitilanne esimerkiksi avioero tai kuolemantapaus - että siellä ei väliaikaisesti jakseta auttaa lasta). Joskus tavataan säännöllisesti vanhempia ja tarvittaessa ohjataan lasta ja perhettä perheneuvolaan, Jorvin lastenpoliklinikalle tai Folkälsanin nuorisopoliklinikalle Nuorisotoimi Kauniaisten kaupungin nuorisotyö on kaikille avointa toimintaa - etenkin nuorisotalotoiminta - mutta samalla työtä kohdennetaan erityis- ja riskiryhmiin. Painotus on silti ehkäisevässä toiminnassa. Nuorisotoimessa työskentelee viisi henkilöä: kaksi nuorisonohjaajaa (joista toinen hoitaa myös täyttämättä olevaa nuorisihteerin virkaa), kaksi erityisnuorisotyöntekijää ja puolipäiväinen toimistosihteeri. Nuorisotoimessa on tilastoitu vain nuorisotalolla säännöllisesti käyvät vakioasiakkaat. Näitä ns. klubikorttilaisia on ollut viime vuosina yli 200, he ovat pääosin vuotiaita. Jonkin verran on vanhempia (16 18-vuotiaita) bänditilan käyttäjiä. Ns. seiskapäivät tavoittavat kaikki kunnan 7.- luokkalaiset. Koulutus Elämään -säätiön ehkäisevässä päihdetyössä pyritään saamaan asiakkaaksi kaikki 3-12-vuotiaat. 1 Integroidusta opetuksesta puhutaan silloin, kun erityisopetusta tai erityisjärjestelyjä tarvitseva oppilas opiskelee tavallisessa koulussa ja koululuokassa.

19 19 Perinteisimmässä työmuodossaan eli avoimessa nuorisotyössä järjestetään nuorille toimintaa ja erilaisia tapahtumia ja tuetaan nuorten omaehtoista harrastustoimintaa. Nuoret saavat toiminnan kautta ennen kaikkea uusia kontakteja toisiin nuoriin kaupungin alueella. Avoimessa nuorisotyössä kumpaakin kotimaista kieltä puhuvat nuoret voivat toimia yhdessä. Työntekijöille tapahtumat antavat luontevan lähestymisväylän ja mahdollisuuden tutustua nuoriin. Nuorisotalolla järjestetään discoja ja bändi-iltoja. Viikonloppuisin on katupartiointia. Kouluilla järjestetään liikuntatapahtumia (esim. sählyturnaus). Kesäloman alussa alakoululaisille järjestetään kolmiviikkoinen kesäpuisto, jonka ideana on toiminnallisuus lapsen omassa tahdissa ilman liian tiukkoja aikatauluja. Kesäpuisto on ollut kahden edellisen kesän ajan loppuunmyyty. Nuorisotoimi järjestää runsaasti koulutus- ja tiedotustoimintaa: seksuaalivalistusviikot kahdeksasluokkalaisille, Koulutus Elämään -säätiön päihdevalistusvaunun tiedotusta vuotiaille, toimintakokemus (ryhmäytys)päiviä luokkalaisille. Luentoja vanhemmille ja henkilökunnalle esim. päihteistä ja vanhemmuudesta on pyritty tarjoamaan tarvittaessa. Nuorisoneuvostoa ja nuorisoyhdistyksiä tuetaan omassa toiminnassaan. Tyttökerhotoimintaa järjestetään ja nuorisotalolla on tytöille omat tilat. Nuorille on usein tärkeää löytää paikka, missä voi vain rentoutua ja tavata ystäviään. Kyselyn mukaan eniten nuoret halusivat sellaisia nuorisotalo-iltoja, joissa vain jutellaan, syödään ja pelaillaan yhdessä. Pääkaupunkiseudulla tehdään aktiivista yhteistyötä muiden kaupunkien nuorisotointen kanssa. Nuorisotyö netissä -ohjelman kautta nuoriin ollaan yhteydessä netin välityksellä etenkin Habbo Hotellissa ja IRC-galleriassa. Pulmakulmapalvelu-sivusto toimii nuorisotiedotuskanavana, mihin nuori voi jättää kysymyksen nuorisotoimen henkilökunnan vastattavaksi. Nuorille järjestetään vuosittain useampia kulttuuritapahtumia (esim. pääkaupunkiseudun yhteinen Loiste-festivaali). Lisäksi on organisoitu pääkaupunkiseudun kattavia yhteistyöleirejä ruotsinkielisille nuorille. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille pyritään luomaan tukipalvelut yhdessä koulun ja muiden toimijoiden kanssa. Säännöllisellä katupartioinnilla ja juhlapyhien Saapas-operaatioilla varmistetaan aikuisen läsnäolo vaikeissa tilanteissa. Yhdessä oppilashuollon kanssa riskinuoret pyritään tunnistamaan ajoissa ja heille tarjotaan kohdennettua pienryhmätoimintaa. Koulupudokkaille tarjotaan yhteistyötä nuorten työpajojen kautta (ruotsinkielinen SVEPS ja suomenkielinen Omnia). Omnian starttipaja ja ns. nivelohjaajat ovat sijoitettuina Kauniaisten nuorisotalon tiloihin yhteistyön tiivistämiseksi. Nuorisotoimen toimintaa on viime vuosina vaikeuttanut henkilöresurssien puute. Silti uusia työmuotoja on pyritty kehittämään mahdollisuuksien mukaan Seurakuntien lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Seurakunnilla on Suomessa perinteisesti merkittävä rooli ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön tekijöinä ja tuen tarjoajina lapsiperheille. Kauniaisissa seurakunnat tukevat lapsia, nuoria ja heidän perheitään säännöllisellä viikkotoiminnalla ja erityiseen tarpeeseen muodostetuilla ryhmillä ja tapahtumilla. Perhetyön viikkotoiminnan palvelumuotoina ovat erilaiset vertaistuelliset ryhmät vanhemmille, mm. perhe- ja vauvakerhot sekä perheiden musiikkileikkikoulutoiminta. Lapsityöllä

20 20 on päiväkerhoja varhaiskasvatusikäisille ja koululaisille on harrastekerhoja kuten kuorotoimintaa ja pyhäkoulu. Nuorten käyttämiä viikoittaisia palveluita ovat nuortenillat ja tarvittaessa tapaamiset työntekijöiden kanssa. Säännöllisen viikkotoiminnan lisäksi perheitä tuetaan järjestämällä leirejä ja kursseja kasvatukseen, vanhemmuuteen, virkistymiseen ja jaksamiseen liittyvistä teemoista, esim. Toimiva perhe-kurssit (ToiPe) ja äitiseminaarit. Suomalaisen seurakunnan perhetyöntekijä tapaa vanhempia, joilla on tarve saada keskusteluapua kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä kysymyksissä. Kouluikäisille lapsille on viikonloppu- ja kesäleirejä sekä koulun ja nuorisotoimen kanssa järjestettäviä toimintapäiviä. Nuorille järjestetään vapaa-ajan leirejä, nuorten ihmissuhdekursseja (Nuisku), isoskoulutusta ja teemaryhmiä, mm. tyttöryhmiä. Lisäksi seurakunnat osallistuvat nuorten etsivän työn Saapastoimintaan, joka on aikuisten vapaaehtoistoimintaa nuorten auttamiseksi. Seurakuntayhtymällä on perheneuvontaa, joka palvelee molemmilla kielillä. Suomalaisen seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyöstä vastaavat lastenohjaaja, lapsi- ja perhetyöntekijä, nuorisotyöntekijä, nuorisodiakoni ja pappi. Ruotsinkielisessä seurakunnassa vastaavaa työtä tekevät perhetyöntekijä, nuorisotyönohjaaja sekä pappi. 3. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on viimesijainen palvelu, jonka tehtävänä on pyrkiä turvaamaan lapsen tai nuoren hyvinvointi kaikkein vaikeimmissakin tilanteissa. Lastensuojelun tarve syntyy silloin, kun kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tehtävät on määritelty lastensuojelulaissa. Ne ovat: lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Valtaosa lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelutyöstä tapahtuu avohuollossa ja avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia edellyttäen, että ne ovat lapsen edun mukaisia. Lastensuojelun tärkein tehtävä on tukea vanhempia kasvatustehtävässä. Jos avohuollon tukitoimet eivät riitä turvaamaan lapsen hyvinvointia, lastensuojelun on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto tai ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi. Tällöinkin vanhempien ja vanhemmuuden tukeminen jatkuu. Kauniaisten sosiaalitoimistossa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää. He tekevät yhdennettyä työtä eli myös aikuissosiaalityötä, vanhus- ja vammaissosiaalityötä jne. Kaikki sosiaalityöntekijät ovat kelpoisuuslain mukaan päteviä (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005). Lisäksi toimistossa on yksi sosiaaliohjaaja ja yksi etuuskäsittelijä. Lastensuojelun ohjaajaa tai perhetyöntekijää ei ole, perhetyö ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kauniainen on vuodesta 2001 lähtien hankkinut sosiaali- ja kriisipäivystyspalvelut ostopalvelusopimuksella Espoon kaupungilta. Sosiaali- ja kriisipäivystys toimii Jorvin sairaalan yhteydessä ja palvelee asiakkaita virka-ajan ulkopuolella ympäri vuorokauden. Päivystys antaa lastensuojeluun liittyvissä asioissa puhelimitse neuvontaa ja ohjausta. Tarvittaessa päivystystyöntekijät lähtevät paikan päälle selvittämään asiaa. Päivystys ilmoittaa kaikista lastensuojelua koskevista yhteydenotoista seuraavana arkiaamuna Kauniaisten sosiaalitoimistoon.