Kauniaisten neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauniaisten neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma"

Transkriptio

1 18 KAUNIAISTEN kaupunki Kauniaisten neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma

2 2 1. Toimintaohjelman lähtökohdat 3 2. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja ennalta ehkäisevien palvelujen käyttö Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilanne Kauniaisissa Lapset, nuoret ja perheet neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän ja suun terveydenhuollon asiakkaina 4 3. Vastuuhenkilöt ja henkilöstövoimavarat Toiminnan johtaminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö Kauniaisissa Neuvolan henkilöstövoimavarat ja lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstövoimavarat sekä lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö Ehkäisevän suun terveydenhuollon henkilöstövoimavarat 7 4. Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut Lakisääteiset velvoitteet ja suositukset Kauniaisten äitiysneuvolan terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt Kauniaisten lastenneuvolan terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö Kauniaisten neuvolatoiminnassa 9 5. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lakisääteiset velvoitteet ja suositukset Kauniaisten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö Kauniaisten koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Suun terveydenhuolto Lainsäädännölliset velvoitteet Määräaikaiset suun terveystarkastukset Kauniaisissa Palvelujen ja toiminnan kehittäminen Vahvuudet toiminnassa ja palveluissa Toiminnan ja palvelujen kehittämishaasteet 16 LIITE 1, Äitiysneuvolan terveystarkastusohjelma 18 LIITE 2, Lastenneuvolan terveystarkastusohjelma 19 LIITE 3, Perhevalmennusohjelma 20 LIITE 4, Kouluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma 21 LIITE 5, Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma 22 LIITE 6, Ehkäisevän suun terveydenhuollon terveystarkastusohjelma 23

3 3 1. Toimintaohjelman lähtökohdat Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva asetus (338/2011) velvoittaa kuntia laatimaan yhtenäisen asiakirjan, ns. toimintaohjelman, joka auttaa eri palveluja toimimaan yhdessä ja yhtenäisesti lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Erityisen tärkeää on huomioida toiminnan yhteensovittaminen siirtymävaiheissa esimerkiksi silloin, kun lapsi ja nuori siirtyy lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja edelleen opiskeluterveydenhuoltoon. Toimintaohjelmassa tulee kuvata toiminnan sisältöjä ja työntekijöiden menettelytapoja, toimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa, johtamisjärjestelmää ja henkilöstövoimavaroja. Toimintaohjelma kytkeytyy kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja sen toteutumisesta tulee raportoida vuosittain kansanterveystyöstä vastaaville luottamuselimille. Toimintaohjelman hyväksyy kansanterveystyöstä vastaava viranomainen. Kauniaisten toimintaohjelma kytkeytyy lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukeviin ohjelmiin, kuten Lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan vuosille , valtuustokausittain laadittavaan Lastensuojelun suunnitelmaan, Mielenterveystyön suunnitelmaan, Ehkäisevän päihdetyön strategiaan sekä kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaan Kauniainen on turvallinen yhteisö, jossa lapsilla ja nuorilla on turvallista kasvaa ja kehittyä sekä hyvä olla, oppia, osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lapsia ja nuoria arvostetaan ja kaikilla aikuisilla on vastuu heidän hyvinvoinnistaan. Lapsilla ja nuorilla on oikeus ikänsä mukaisiin monipuolisiin ja hyviin palveluihin omalla äidinkielellään. Tässä toimintaohjelmassa kuvataan tarkemmin neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon palveluja ja niiden sisältöjä, yhteistyötä ja työnjakoa, henkilöstövoimavaroja ja asiakkaiden osallisuuden toteutumista. Toimintaohjelma on laadittu yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja opetustoimen toimijoiden kesken yhteisesti keskustellen. Valmistelusta on vastannut vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Ahlström ja johtava lääkäri Patrik Währn, joka on myös hyväksynyt toimintaohjelman. 2. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja ennalta ehkäisevien palvelujen käyttö 2.1 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilanne Kauniaisissa Kauniaisissa asui vuonna 2011 noin 8800 asukasta, joista 19 % (1655) oli alle 14-vuotiaita ja 15,5 % (1362) vuotiaita. Väestöennusten mukaan alle 14-vuotiaiden määrä tulee hieman vähenemään lähivuosina. Suomenkielisten osuus väestöstä on 58,6 % ja ruotsinkielisten osuus 36,9 %. Muita kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia on 4,5 %. Lapsiperheitä oli vuonna 2011 noin tuhat, mikä on 44,7 % kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus on Kauniaisissa suurempi kuin Uudellamaalla (42,8 %) ja koko maassa (39,7 %). Yksinhuoltajaperheitä oli 15,6 % (Uusimaa 22,5 %). Kauniaisissa väestön koulutustaso ja tulotaso ovat maan korkeimpia ja työttömyysaste on alhainen. Vuonna 2011 pienituloisia oli 6,1 % kaikista asuntokunnista (Espoo 9,4 %, Hel-

4 sinki 14,0 %). Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä oli 2,0 % lapsiperheistä (Uusimaa 9,2 %). Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa ja sen kehitystä voidaan arvioida tietyillä kansallisilla indikaattoreilla, kuten psykiatrian avohoitokäyntien määrällä ja erityiskorvattavien lääkkeiden käytöllä. Kauniaisissa 0-12-vuotiaiden lastenpsykiatrian avohoitokäyntien määrä on kasvanut muutaman viime vuoden aikana ollen vuonna 2011 yhteensä 132 käyntiä/1000 asukasta. Käyntien määrä on kuitenkin selvästi pienempi verrattuna koko maan (213 käyntiä) ja Uudenmaan (233) lukuihin vuotiaiden nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä on pysynyt jokseenkin samana koko 2000 luvun ajan ollen vuonna 2011 kaikkiaan 309 käyntiä/1000 asukasta. Vastaavat luvut koko maassa olivat 753 käyntiä/1000 asukasta ja Uudellamaalla 856 käyntiä/1000 asukasta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 0-15-vuotiaiden osuus oli pienentynyt edellisistä vuosista ollen 2,6 % vuonna Uudellamaalla erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus oli 3 % ja koko maassa 3,6 % vuotiaiden erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö oli sen sijaan lisääntynyt ollen 4,4 % ikäluokasta. Uudellamaalla vastaava osuus oli 4,8 % ja koko maassa 5,7 %. Joka toinen vuosi toteutettavasta kouluterveyskyselystä saadaan tietoa yläkouluikäisten sekä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kauniaisten kouluterveyskyselyn tuloksiin sisältyvät myös Kauniaisten yläasteella ja lukioissa opiskelevien etupäässä espoolaisten nuorten kokemukset ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien ulkokuntalaisten nuorten kokemukset. Vuoden 2010 tulosten pohjalta kyselyyn vastanneiden nuorten hyvinvoinnin tilanne on kokonaisuudessaan hyvä ja monet asiat ovat etenkin yläkoululaisten osalta kehittyneet parempaan suuntaan. Huolestuttava kehitys näkyi erityisesti yläluokkalaisten poikien kokeman fyysisen uhan lisääntymisessä sekä toistuvien rikkeiden kasvussa. Terveydellisistä oireista masentuneisuus, väsymys, niska- ja hartiakivut ja päänsärky olivat myös lisääntyneet. Lukiossa nuoret kokivat työilmapiirin huonontuneen ja kuulluksi tulemisen tunteen vähentyneen. Myös avun puute koulunkäynnissä ja opiskelua koskevat vaikeudet nousivat esille vastauksissa. Erityisesti poikien kohdalla huolestuttavaa oli yksinäisyyden kokemusten lisääntyminen. Myös vanhempien epätietoisuus lastensa viikonloppuiltojen viettopaikoista oli lisääntynyt. Palvelujen käyttöön liittyvä kielteinen kokemus erityisesti lukiolaistyttöjen kohdalla oli kouluterveydenhoitajan tai -lääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeus. Humalahakuinen juominen ja huumeiden kokeilu olivat lisääntyneet lukioikäisillä. Etenkin poikien humalajuominen oli selvästi yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Pojista 30 % ja tytöistä 40 % oli huolissaan jonkun läheisen ihmisen alkoholinkäytöstä. Väkivalta- ja päihdeongelmat ovat keskeisiä indikaattoreita lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnista. Väkivalta otetaan puheeksi Kauniaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa aikaisempaa systemaattisemmin ja väkivaltatilanteita on tullut esille aiempaa enemmän. Turvakodin palveluja käyttää vuosittain muutama kauniaislainen perhe. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilannetta ja sen kehitystä kuvataan tarkemmin valtuustokausittain päivitettävässä Lastensuojelun suunnitelmassa ja Hyvinvointikertomuksessa Lapset, nuoret ja perheet neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän ja suun terveydenhuollon asiakkaina Kauniaisissa syntyy vuosittain lasta, joista 40 % on perheiden ensimmäisiä lapsia. Lastenneuvolan palvelujen piirissä on noin 700 lasta. Valtaosa lasta odottavista ja lapsi-

5 perheistä käyttää kunnallisia neuvolapalveluja. Monitoimijaiseen perhevalmennukseen osallistuu yli 90 % lasta odottavista ja lapsiperheistä. Lapsiperheet osallistuvat aktiivisesti myös muihin ryhmätoimintoihin, kuten neuvolan ja seurakunnan järjestämiin äiti-vauva -ryhmiin ja ulkomaalaisille äidille suunnattuihin ryhmiin. Kouluterveydenhuollon ja samalla perusopetuksen piirissä on 1357 suomen- ja ruotsinkielistä oppilasta. Oppilaista lähes puolet on espoolaisia lapsia lähikouluperiaatteen mukaisesti. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluu Kauniaisissa sijaitsevissa lukioissa opiskelevat 640 lukiolaista, joista noin 80 % on lähikunntalaisia, pääosin espoolaisia. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee noin 700 opiskeluterveydenhuollon palveluihin oikeutettua opiskelijaa. Kuntarajat ylittävä oppilas- ja opiskelijajoukko tuo haasteita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja yhteistyöhön esimerkiksi lastensuojelun tarpeessa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Ehkäisevän suun terveydenhuollon palveluja tarjotaan kaikille ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille. Vanhemmista kuitenkin vain pieni osa käyttää mahdollisuuttaan suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon Kauniaisten hammashoitolassa. Lapset ja koululaiset käyttävät suun terveydenhuollon palveluja sen sijaan melko kattavasti. 5 Moniammatillinen yhteistyö sisältyy kaikkiin edellä mainittuihin palveluihin aina silloin, kun lapsella, nuorella tai perheellä on eri ammattiryhmien asiantuntemusta ja tukea vaativaa tuen tarvetta. Neuvolassa tämä näkyy esimerkiksi yhteistyössä avoimen perhetoiminnan ja perhetyön kanssa, neuvolasta esikouluun ja kouluun liittyvissä siirtymäpalavereissa ja kouluissa ja oppilaitoksissa oppilas- ja opiskelijahuollossa. 3. Vastuuhenkilöt ja henkilöstövoimavarat 3.1 Toiminnan johtaminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö Kauniaisissa Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja ehkäisevä suun terveydenhuolto kuuluvat sosiaali- ja terveystoimeen, jota johtaa sosiaali- ja terveysjohtaja. Toiminnasta vastaava viranomainen on johtava lääkäri. Terveydenhoitajien lähiesimiehenä toimii johtamisjärjestelmän mukaisesti osastonhoitaja, joka vastaa lisäksi terveysasematoiminnan lähiesimiehisyydestä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon oppilashuoltoryhmien toimintaa johtavat rehtorit, joiden esimiehenä on suomen- ja ruotsinkielinen opetuspäällikkö. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kokonaisuudesta vastaa sivistystoimen johtaja, joka yhdessä sosiaali- ja terveysjohtajan kanssa on kaupungin johtoryhmän jäsen. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen poikkihallinnollinen yhteistyö ja toiminnan koordinointi tapahtuu Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmässä (Tejo ryhmä), johon kuuluvat sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistystoimen johtaja, sosiaalipalvelupäällikkö, opetuspäällikkö, johtava lääkäri, osastonhoitaja sekä muita tarvittavia viranhaltijoita. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa seuraa, arvioi ja kehittää pienten, 0-6-vuotiaiden lasten hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sosiaalipalvelupäällikkö ja 7-22-vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii suomenkielinen opetuspäällikkö. 3.2 Neuvolan henkilöstövoimavarat ja lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten (STM 2004a, STM 2009.) mukaisesti kokopäiväisellä äitiysneuvolan terveydenhoitajalla tulisi olla vastuullaan enintään 80 synnyttävää äitiä/vuosi. Lääkäreillä vastaava luku on 800. Vuonna 2013 valmistuvien kansallisten äi-

6 tiyshuollon suositusten myötä myös mitoitussuositukset tulevat täsmentymään. Lastenneuvolassa kokopäiväisen terveydenhoitajan vastuulla tulisi olla enintään 340 lasta, jos vuosiloman ajaksi ei ole sijaista tai enintään 400 lasta, jos sijainen on. Terveydenhoitajan muiden erityisvastuiden ja enemmän tukea tarvitsevan asiakaskunnan perusteella lasten ja perheiden määrän on hyvä olla pienempi. Lastenneuvolatyötä tekevän lääkärin vastuulla tulisi olla enintään 2400 lasta, jos sijaista ei ole ja 2800 lasta, jos sijainen on. Lisäksi henkilöstösuunnittelussa tulisi huomioida moniammatilliseen yhteistyöhön kuluva aika sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa työskentelevän muun henkilöstön määrä. Kauniaisten äitiysneuvolassa työskentelee yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja, joka vastaa myös kauniaislaisten < 20 -vuotiaiden ja synnyttäneiden ehkäisyneuvonnan palveluista. Äitiysneuvolalääkärin 3-4 tunnin viikoittainen työpanos ostetaan yksityiseltä ammatinharjoittajalta. Lastenneuvolatyöhön kohdentuu 1,8 terveydenhoitajan työpanos ja lääkärin työpanosta 1-1½ työpäivää viikossa. Lisäksi neuvolan asiakkaille ostetaan neurologin konsultaatioita noin kolmen kuukauden välein. Terveydenhoitajien mitoitus neuvolassa on valtakunnallisten suositusten mukainen. Lääkärin mitoitus on lähellä valtakunnallisia suosituksia. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden työnjako on muovautunut vuosien aikana tiiviiksi ja hyväksi yhteistyöksi, jota voidaan kutsua työparityöskentelyksi. Sekä äitiys- että lastenneuvolan terveystarkastuksissa on sovittuna terveydenhoitajan ja lääkärin vastuulla olevat tehtävät eri-ikäisten terveystarkastuksissa. Terveydenhoitajan vastaanotolla esiin tulleen huolen tai lääkärin kannanottoa vaativan asian takia voidaan varata pidempi aika tai sopia lisäkäynti lääkärille. Tämä tiivis yhteistyö ja hoitosuhteiden jatkuvuus kompensoivat osaltaan niukempaa lääkärin työpanosta neuvolassa. Yhteistyötä helpottaa myös se, että terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät samassa talossa. Neuvolan asiakkaat saavat palvelua omalla äidinkielellään, mikä on tärkeää kuntalaisten oikeuksien näkökulmasta. 3.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstövoimavarat sekä lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö Suositusten mukaan kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajan vastuulla tulisi olla enintään 600 koululaista ja kokopäivätoimisella koululääkärillä 2100 koululaista. Oppilasmäärän tulisi olla pienempi, jos työntekijöiden vastuulla on useita eri kouluja tai paljon erityistä tukea vaativia oppilaita. Henkilöstösuunnittelussa tulee huomioida myös esimerkiksi kuraattori- ja psykologipalvelujen saatavuus. Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijoiden määrä kokopäiväistä terveydenhoitajaa kohti tulisi olla 2. asteen oppilaitoksissa opiskelijaa ja ammattikorkeakouluissa opiskelijaa. Lääkärin vastuulla olevan oppilasmäärän tulisi olla oppilasta. Laskennalliseen oppilaiden määrään terveydenhoitajaa tai lääkäriä kohti vaikuttavat oppilaitosten määrä, opiskelualat, yhteisötyöskentelyn tavat ja sijaisjärjestelyt. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee tällä hetkellä 3,8 terveydenhoitajaa. 2,9 terveydenhoitajan työpanos kohdentuu kouluterveydenhuoltoon ja lukiolaisten opiskeluterveydenhuoltoon ja 0,9 terveydenhoitajan työpanos ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opiskeluterveydenhuoltoon. Suomen- ja ruotsinkielisissä peruskouluissa ja lukiossa kouluterveydenhoitaja on tavattavissa päivittäin. Yksi terveydenhoitajista työskentelee sekä alakoulussa että opiskeluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon yhteenlaskettu terveydenhoitajamitoitus on lähes suositusten mukainen. Kehittämistä vaatii terveydenhoitajien työpanoksen tasaaminen työntekijöiden kesken. Lääkärin työpanos kouluterveydenhuollossa ja lukiolaisten opiskeluterveydenhuollossa on 3,5 päivää viikossa ja muussa opiskeluterveydenhuollossa noin ½ päivää viikossa. Lääkäreiden mitoitus kouluterveydenhuollossa mukaan lukien lukiolaiset on lähes suositusten mukainen, muussa opiskeluterveydenhuollossa alle suositusten. Lääkäriresurssia on suunniteltu 6

7 tarpeen mukaan lisättäväksi koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kuraattori- ja psykologiresurssit ovat riittävät oppilashuollossa. Lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö on suunniteltua ja työnjako tarkastuksissa on sovittu. Erillisillä vastaanotoilla lääkärin lyhyttä vastaanottoa kompensoi terveydenhoitajan perusteellinen terveystarkastus sekä asiakaskunnan tunteminen. Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitaja ja lääkäri pitävät myös yhteisvastaanottoja. Opiskeluterveydenhuollon puolella korostuu psykologipalvelujen tarve. Nämä palvelut on pystytty tarjoamaan Kauniaisten terveysasemalta, jossa työskentelee psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Mielenterveys- ja päihdetiimi ja mielenterveystyön jalkautuva palveluohjaaja toimivat opiskelijoiden tukena Ehkäisevän suun terveydenhuollon henkilöstövoimavarat Suun terveydenhuollon henkilöstömitoituksen on oltava asetuksen mukaan riittävä suun terveystarkastusten ja yksilöllisten, tarpeen mukaisten suun tutkimusten ja hoitopalvelujen toteuttamiseksi Kauniaisten suun terveydenhuollossa työskentelee neljä hammaslääkäriä, joista yksi toimii vastaavana hammaslääkärinä. Hänen työpanoksestaan puolet on kliinistä työstä ja puolet hallinnollisia tehtäviä. Hoitohenkilökuntaan kuuluu kaksi suuhygienistiä, viisi hammashoitajaa ja välinehuoltaja. Toinen suuhygienisteistä toimii suun terveydenhuollon osastonhoitajana vastaten toiminnan lähiesimiehisyydestä ja hallinnoinnista yhdessä vastaavan hammaslääkärin kanssa. Nykyinen henkilöstö pystyy huolehtimaan ehkäisevän suun terveydenhuollon tehtävistä, jos koko henkilökunta ja heille tarvittavat sijaiset on saatu rekrytoitua. 4. Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut 4.1 Lakisääteiset velvoitteet ja suositukset Terveydenhuoltolain (1326/2010) ja asetuksen (338/2011) mukaan lasta odottavalle perheelle on järjestettävä vähintään yksi laaja terveystarkastus ja odotusaikana tai vauvan syntymän jälkeen ja ensimmäisen lapsen saaneen perheen luo on tehtävä ainakin yksi kotikäynti. Lapselle on järjestettävä ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joista yksi laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä ja vähintään kaksi terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä toteuttamaa terveystarkastusta 4 6 viikon ja 8 kuukauden iässä vuotiaille tulee järjestää vähintään kuusi terveystarkastusta, joista kaksi on laajoja terveystarkastuksia 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä sekä yksi terveydenhoitajan arvio lapsen suun terveydentilasta. Terveystarkastuksissa selvitetään ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelemalla, kliinisillä tutkimuksilla ja muilla tarvittavilla menetelmillä. Laaja terveystarkastus on terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä toteuttama tarkastus, johon osallistuvat lapsen lisäksi vanhemmat tai ainakin toinen heistä. Äitiysneuvolassa tarkastukseen voi osallistua äidin lisäksi hänen kumppaninsa. Laajat terveystarkastukset muodostavat jatkumon, joka alkaa jo odotusaikana ja jatkuu koko neuvola- ja kouluterveydenhuollon ajan. Perheen hyvinvoinnin arvioinnissa korostuvat vanhempien ja ikätasoisesti lasten omat näkemykset omasta ja koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista, terveystottumuksista, voimavaroista sekä huolen aiheista ja tuen tarpeista. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös päivähoidon arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa.

8 Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tulee järjestää yksilöllisen tarpeen mukaan lisäkäyntejä tai kotikäyntejä erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja tarpeenmukaisen avun järjestämiseksi. Tuen tarpeen arvioimiseksi ja avun järjestämiseksi on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä esimerkiksi päivähoidon ja/tai lastensuojelun kanssa. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarvetta tulee selvittää esimerkiksi puhelimitse tai kotikäynnillä Kauniaisten äitiysneuvolan terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt Äitiysneuvolan tarkastusohjelma pohjautuu Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliseen suositukseen vuodelta 1999 sekä asetukseen (338/2011). Tarkastusohjelma tullaan päivittämään uusien kansallisten suositusten mukaiseksi niiden valmistuttua vuoden 2013 aikana. Terveydenhoitajan tarkastuksia tehdään raskauden aikana ensisynnyttäjille keskimäärin 14 ja uudelleensynnyttäjille 12 sekä jälkitarkastus synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tekee kotikäynnin kaikkien ensisynnyttäjien ja tarpeen mukaan myös uudelleensynnyttäjien luo. Lääkärin tarkastuksia on raskauden aikana tavallisimmin kolme ja jälkitarkastus synnytyksen jälkeen. Jos äiti on käynyt yksityislääkärillä raskauden alussa, jää ensimmäinen lääkärin tarkastus pois. Äidit käyvät lisäksi sikiöseulonnoissa (varhaisraskauden kromosomihäiriöiden yhdistelmäseula ja ultraäänitutkimus sekä rakenneultraääni) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalle. Neuvolakäyntejä lisätään, mikäli äidin ja/tai perheen hyvinvoinnista tai jaksamisesta herää huoli. Äitiysneuvolan määräaikaisissa terveystarkastuksissa vanhempien kanssa keskustellaan Vavu (raskaudenaikainen vanhemman ja syntyvän lapsen vuorovaikutusta tukeva haastattelu) -työmenetelmää hyödyntäen raskausajasta, synnytyksestä, imetyksestä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielialan muutoksista. Lasta odottavan perheen arjen voimavarat -kysely ohjaa keskustelua vanhempien tärkeinä pitämiin asioihin, jotka koskevat esimerkiksi jaksamista, perhe-elämän muutoksia ja perheen tukiverkostoa. Terveystottumuksia, kuten tupakointia, alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käyttöä selvitetään HYKS-alueella käytössä olevalla laajennettu Audit -lomakkeella molemmilta vanhemmilta. Äitiysneuvolan tarkastusohjelman runko on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Äitiysneuvolan laajan terveystarkastuksen terveydenhoitajan osuus on raskausviikolla 22 ja lääkärin osuus raskausviikolla Vanhemmat kutsutaan tarkastukseen viimeistään edellisellä käynnillä ja heitä pyydetään valmistautumaan tarkastukseen pohtimalla omaa ja koko perheen tilannetta Lasta odottavan perheen arjen voimavarat -lomakkeen kysymysten avulla. Lääkärin tarkastuksen pituus vaihtelee terveydenhoitajan tarkastuksen tai vanhempien esiin nostamien asioiden perusteella. Asiakaskunnan tunteminen, hoidon jatkuvuus sekä terveydenhoitajan ja lääkärin hyvä yhteistyö auttavat perheen tuen tarpeiden tunnistamisessa ja samalla yksilöllisiin lisäkäynteihin ja pidempiin vastaanottoihin varautumisessa. 4.3 Kauniaisten lastenneuvolan terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt Kauniaisten lastenneuvolan määräaikaistarkastusohjelma perustuu asetukseen (338/2011) ja on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteessä 2. Kaikille kohdennettuja terveystarkastuksia on ollut vuoteen 2013 asti asetuksen (338/2011) velvoitetta enemmän. Vuon-

9 na 2013 terveystarkastusten ajankohdat ja määrä muutetaan asetuksen mukaiseksi. Väliin jäävien tarkastusten välttämiseksi tehdään vuonna 2013 kaikille neljä- ja viisivuotiaille laaja terveystarkastus. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa selvitetään lapsen terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen vahvuuksien löytämiseen ja tukemiseen sekä perheenjäsenten vuorovaikutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työskentelyn ja huomion kohteena ovat varhainen vuorovaikutus, äidin vointi ja mieliala etenkin synnytyksen jälkeen, äidin mielenkiinto lapseensa, parisuhde ja perheen arjen sujuminen. Terveysneuvonta on keskeistä kaikissa määräaikaisissa tarkastuksissa. Neuvonnalla voidaan tukea vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta. Esimerkkejä käytössä olevista menetelmistä ovat kyselyt vauvaperheille vuorovaikutuksen ja perheen voimavarojen selvittämiseksi, synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen EPDS- mielialalomakkeen avulla, vauvan neurologisen ja psyykkisen kehityksen arviointimenetelmä (Vane-psy), leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Lene), Neuvokas perhe -ohjausmenetelmä lapsiperheiden liikunta- ja ravitsemusohjaukseen sekä laaja Audit päihteiden käytön selvittämiseen. Tarvittaessa lapselle ja perheelle voidaan järjestää tiiviimpi neuvolaseuranta ja rakentaa tukiverkostoa lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Erityslapsille tehdään kuntoutussuunnitelma. 4 kuukauden ikäisen lapsen laaja terveystarkastus (syksystä 2012) koostuu ensimmäisen lapsen perheissä terveydenhoitajan kotikäynnistä ja lääkärin terveystarkastuksesta neuvolassa ja uudelleensynnyttäjien perheissä terveydenhoitajan ja lääkärin terveystarkastuksista neuvolassa. Kolmen kuukauden terveystarkastuksen yhteydessä vanhempia pyydetään valmistautumaan laajaan terveystarkastukseen pohtimalla omaa hyvinvointiaan Pikkulapsiperheen arjen voimavarat -lomakkeen avulla sekä päihteiden käyttöä laajan Audit -kyselyn avulla. Vanhemmille annetaan myös erillinen kutsu, joka sisältää kuvauksen laajaan terveystarkastukseen valmistautumisesta. 1 ½ -vuotiaan lapsen laaja terveystarkastus otetaan asetuksen mukaisena käyttöön syksyllä Tällä hetkellä laajan terveystarkastuksen sisältöjä käsitellään 1-vuotiaan, 15 kuukauden, 18 kuukauden ja 21 kuukauden terveystarkastuksissa. Laaja terveystarkastus tulee koostumaan terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista, joihin molemmat vanhemmat kutsutaan edellisellä neuvolakäynnillä. Lääkärin vastaanottoaikaa voidaan pidentää terveydenhoitajan tarkastuksen tai muun yksilöllisen tarpeen perusteella. Vanhempia pyydetään valmistautumaan tarkastukseen pohtimalla mahdollisia muutoksia perheen tilanteessa Pikkulapsiperheen arjen voimavarat ja Audit -lomakkeiden avulla. 4-vuotiaan lapsen laaja terveystarkastus koostuu terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista sekä neuvolan palautteesta päivähoidolle. Päivähoidon kanssa tehtävää yhteistyötä ja varhaiskasvatuskeskustelun hyödyntämistä neuvolan terveystarkastuksessa kehitettiin pääkaupunkiseudun Katse lapseen hankkeessa Helsingin yliopiston kanssa. Päivähoidon varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä yhdessä vanhempien kanssa täytettävää yhteenvetoa lapsen kehityksestä ja selviytymisestä päivähoidossa (tiedonsiirtolomake) on testattu yhdessä päiväkodissa. Syksyllä 2013 toteutettavan koulutuksen jälkeen tiedonsiirtolomake otetaan käyttöön kaikissa päiväkodeissa ja neuvolassa. Tällä hetkellä vanhemmat ja päivähoito saavat manuaalisen palautteen 4-vuotistarkastuksessa esiin tulleista asioista sekä mahdollisen seurantasuunnitelman. Lapsen ja perheen tuen tarpeiden tunnistaminen perustuu Kauniaisissa hoito- ja asiakassuhteiden jatkuvuuteen, asiakaskunnan tuntemiseen sekä terveydenhoitajan ja lääkärin tiiviiseen työparityöskentelyyn. Terveystarkastuksista poisjääneitä ei tavallisesti ole, mutta jos joku jää pois, otetaan heihin yhteyttä puhelimitse. Jotkut kauniaislaiset lapsiperheet asuvat tilapäisesti ulkomailla, jolloin lapsen terveystarkastuksia saattaa jäädä tekemättä 9

10 jopa usean vuoden aikana. Lisäksi muutama perhe käyttää vuosittain yksityisiä neuvolapalveluja Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö Kauniaisten neuvolatoiminnassa Moniammatillinen ja asiakkaita osallistava yhteistyö sisältyy kiinteästi Kauniaisten neuvolatoimintaan. Ensimmäistä lastaan odottavien perhevalmennukseen sisältyy neljä ryhmätapaamista ennen synnytystä ja neljä synnytyksen jälkeen. Lisäksi on tutustumiskäynti synnytyssairaalaan. Ennen synnytystä valmennuksen vetäjinä toimivat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, synnytyssairaalan kätilö ja seurakunnan perheohjaaja. Synnytyksen jälkeen perhevalmennuksen vetovastuu siirtyy saattaen neuvolasta avoimeen perhetoimintaan ja seurakunnalle, avoimen perhetoiminnan lastentarhanopettajan ja perheohjaajan sekä seurakunnan perheohjaajan vastuulle. Perhevalmennukseen osallistuminen verkostoi vanhempia tutustumaan ja keskustelemaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Perhevalmennusten sisällöt ja toimijat on kuvattu tarkemmin liitteessä 3. Äitejä ja vauvoja ohjataan aktiivisesti mukaan neuvolan ja seurakuntien järjestämiin vertaisryhmiin ja verkostoihin. Yksinhuoltajaäitien kanssa selvitetään heidän tukiverkostonsa ja mahdollinen tuen tarpeensa. Ensisynnyttäjille järjestetään neuvolassa Nyytti ryhmiä lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Näihin ryhmiin osallistuu asiantuntijoita esimerkiksi suun terveydenhuollosta, puheterapiasta, perheneuvolasta, perhetyöstä ja seurakunnasta. Ulkomaalaisille äideille tarkoitettu Foreign mothers ryhmä kokoontuu kuukausittain. Monet lapset vanhempineen osallistuvat avoimen perhetoiminnan vauvaryhmiin ja myöhemmin muuhun avoimeen toimintaan. Myös seurakunnan lapsi- ja perhetyön päivä- ja perhekerhot ovat suosittuja lapsiperheiden keskuudessa. Enemmän tukea tarvitsevat odottavat äidit ja perheet voidaan ohjata esimerkiksi perheneuvolaan, terveyskeskuspsykologille tai neuvolan perheohjaajalle. Masentuneiden äitien kohdalla yhteistyökumppaneita ovat Jorvin sairaalan psykiatrian poliklinikka ja Helsingin Ensikoti. Raskauden alkuvaiheesta lähtien selvitetään ja seurataan myös päihteiden käyttöä ja päihdeongelmaiset ohjataan synnytyssairaalan Huumeet, alkoholi, lääkkeet (HAL) -poliklinikan seurantaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hoitokäytännön mukaisesti. Tarvittaessa erityispalveluja ostetaan päihdeongelmien hoitoon erikoistuneesta Ensikoti Helmiinasta ja avokuntoutusyksikkö Esmiinasta Espoosta. Synnyttäneen äidin ja vastasyntyneen kotiutumisessa varhain synnytyksen jälkeen noudatetaan HUS alueen hoitokäytäntöä. Myös maahanmuuttajaäitien raskauden ja synnytyksen hoito Kauniaisissa on yhdenmukainen HUS alueen kuntien kanssa. Lapsen ja perheen asioissa tehdään paljon yhteistyötä muiden lasten ja lapsiperheiden palveluissa toimivien, kuten päivähoidon, kouluterveydenhuollon, terveyskeskuksen lääkäreiden sekä fysioterapeuttien ja puheterapeutin kanssa. Neuvola-esikoulu-koulu yhteistyömalli ja esikoululaisten oppilashuoltoryhmät toimivat kattavasti Kauniaisissa. Tarvittaessa yhteistyötä on myös kotihoidon, Jorvin sairaalaan, eri terapeuttien ja seurakuntien tukihenkilöiden kanssa. Enemmän tukea tarvitsevien kohdalla yhteistyökumppaneita ovat lisäksi perhetyö, perheneuvola, terveyskeskuksen psykologi ja lastensuojelu. Lapsen asioita voidaan vanhempien luvalla käsitellä moniammatillisissa verkostoryhmissä. Lasten kuntoutusryhmään (LaKu) kuuluvat lastenneuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit, puheterapeutti, perheneuvolan työntekijä, perheohjaaja, fysioterapeutti ja ala- asteen kouluterveydenhoitajat sekä tarvittaessa konsultoiva erityislastentarhanopettaja ja sosiaali-

11 työntekijä. Perheen kuntoutusryhmään (PeKu) kuuluvat terveydenhoitajat äitiys- ja lastenneuvolasta, neuvolan perheohjaaja sekä perheneuvolan psykologi, tarvittaessa terveyskeskuksen psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Ryhmät kokoontuvat kuukausittain kesäaikaa lukuun ottamatta. Jatkossa ryhmien toimintaa tullaan kehittämään siten, että vanhemmat kutsutaan aina siihen kokoukseen, jossa lapsen tai perheen asioita käsitellään. Monitoimijainen kuntoutustyöryhmämalli suunnitellaan ja toimijat koulutetaan syksyn 2013 aikana. Perhetyö on palvellut kauniaislaisia lapsiperheitä vuodesta 2007 lähtien. Toiminta on perheen tarpeista lähtevää matalan kynnyksen palvelua, jossa korostuvat vanhemmuuden ja vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä vanhempien opastaminen kasvatuskysymyksissä. Perheet ohjautuvat asiakkaaksi pääsääntöisesti äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien sekä päivähoidon, perheneuvolan, terveyskeskuksen, kotihoidon ja lastensuojelun kautta. Työ painottuu kotikäynteihin, jolloin päästään lähemmäksi perheen arkea ja saadaan parempi käsitys perheen tilanteesta. Perheohjaukseen sisältyy keskeisesti jatkuva arviointi lisätuen tarpeesta ja perheiden ohjaaminen esimerkiksi perheneuvolaan tai muun tuen piiriin. Jatkossa tavoitteena on myös vertaisryhmätoiminnan järjestäminen mahdollisesti yhteistyössä seurakunnan kanssa. Tällä hetkellä perhetyössä toimii vain yksi työntekijä, mikä on liian vähän enemmän tukea tarvitsevien perheiden auttamiseen. Perhetyön ja muun kotiin annettavan tuen kehittäminen nostetaan yhdeksi painopistealueeksi kaupungin kehittämisstrategiassa vuosille Lasten ja nuorten ongelmien ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi ollaan lisäksi käynnistämässä kehittämishanketta, jossa Toimiva lapsi- ja perhe menetelmät sekä Lapset puheeksi keskustelu ja -neuvonpito on tarkoitus ottaa käyttöön perus- ja erityispalveluissa. Syksyllä 2013 käynnistyvään kouluttajakoulutukseen osallistuu myös neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitajia ja perhetyöntekijä. Lisäksi Kauniaisten neuvola on mukana kehittämässä synnytyspelkoisten hoitoketjua HUS alueella sekä lähisuhde- ja perheväkivallan yhteistyömallia Kauniaisissa Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 5.1 Lakisääteiset velvoitteet ja suositukset Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kouluterveydenhuollon palvelut on järjestettävä kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille ja opiskeluterveydenhuollon palvelut lukioiden, ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Asetuksen (338/2011) mukaan kouluterveydenhuoltoon sisältyy oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen vuosittain, oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen, oppilaan suun terveydenhuolto, erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen ja tarpeelliset erikoistutkimukset. Kouluterveydenhuolto on osa perusopetuslain mukaista oppilashuoltoa ja siinä korostuu yhteistyö vanhempien ja huoltajien, oppilashuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Perusopetuksen oppilaille tulee järjestää terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla ja ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja. Lisäksi on järjestettävä yksilöllisen tarpeen mukaisia terveystarkastuksia. Laaja terveystarkastus voi koostua terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä tekemistä erillisistä terveystarkastuksista tai yhteistarkastuksesta. Vanhemmat kutsutaan sekä terveydenhoitajan että lääkärin tarkastuksiin.

12 Laajoissa terveystarkastuksissa selvitetään kokonaisvaltaisesti lapsen ja nuoren terveyttä ja hyvinvointia, koulunkäyntiin ja vapaa-aikaan liittyviä asioita sekä koko perheen tilannetta ja terveystottumuksia. Ensimmäisen luokan laajan terveystarkastuksen terveydenhoitajan osuus voi olla jo koulutulokkaan terveystarkastuksen yhteydessä ja lääkärin tarkastus ensimmäisen lukukauden tai kouluvuoden lopulla. Tällöin on jo kertynyt tietoa oppilaan koulunkäynnin sujumisesta, oppimisesta ja sosiaalisista taidoista. Myös opettajan näkemys oppilaan tilanteesta on tärkeä osa laajaa terveystarkastusta. Viidennen luokan laajassa terveystarkastuksessa keskeiset sisällöt koskevat murrosiän muutoksia, terveystottumuksia, kaverisuhteita ja mahdollisia kiusaamisen kokemuksia sekä koulutyön sujumista. Kahdeksannen luokan laajassa terveystarkastuksessa korostuvat puolestaan ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin liittyvät asiat. Oppilaalle tulee varata aikaa laajoissa terveystarkastuksissa myös kahdenkeskiseen keskusteluun työntekijän kanssa ilman vanhempia iän myötä kasvavan itsemääräämisoikeuden perusteella. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen tunnistaminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen. Lisäksi opiskeluterveydenhuollossa tulee tarjota terveyden- ja sairaanhoitopalveluja, joihin sisältyvät mielenterveys- ja päihdepalvelut, seksuaaliterveyttä edistävät palvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut. Lukioiden ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille on järjestettävä terveydenhoitajan terveystarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna ja lääkärin tarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna, ellei sitä ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus on järjestettävä ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijoille, joiden terveydentila ja opiskelukyky on selvitettävä opiskelualan tai tulevan ammatin takia. Muille opiskelijoille, kuten ammattikorkeakoulussa opiskeleville on tehtävä ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely ja sen perusteella tarvittaessa terveystarkastus. Koulu ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta tulee seurata ja kehittää säännöllisesti kolmen vuoden välein moniammatillisessa yhteistyössä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää esimerkiksi luokkakohtaisten oppilaslistojen perusteella Kauniaisten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukset pohjautuvat Kauniaisissa asetukseen (338/2011). Kouluterveydenhuollon terveystarkastusten aikataulut ja pääsisällöt on kuvattu liitteessä 4, ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma liitteessä 5. Lapsen siirtyminen neuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja edelleen yläasteelle tapahtuu saattaen neuvolan terveydenhoitajien ja kouluterveydenhoitajien tapaamisissa sekä oppilashuollon tapaamisissa. Kouluterveydenhoitaja tapaa koululaisia sekä yksilövastaanotoilla että ryhmävastaanotoilla ja lääkäri yksilövastaanotoilla. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa seurataan koululaisen terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Esimerkiksi kahdeksasluokkalaisten päihteiden käyttöä selvitetään tarvittaessa nuorten päihdemittarilla (ADSUME) ja mielialan seulontaan ollaan ottamassa käyttöön mielialakyselyä (BDI-13). Lisäksi sisällöllisenä kehittämiskohteena tulee olemaan koululaisten fyysisen toimintakyvyn arviointi laajojen terveystarkastusten yhteydessä. Terveystietoon liittyviä ryhmiä järjestetään 3. luokan oppilaille hyvinvoinnista, ruokailusta, liikunnasta ja nukkumisesta, 5. luokkalaisille tytöille ja pojille erikseen puberteetista ja 7. ja

13 8. luokkalaisille seksuaaliterveydestä. Lisäksi järjestetään yhdessä kuraattorin kanssa 8. luokkalaisten tyttöryhmiä. Kaikkiin laajoihin terveystarkastuksiin sekä kolmannen luokan määräaikaistarkastuksiin sisältyy terveyskysely, jolla kartoitetaan oppilaan ja perheen tilannetta. Palautelomake on käytössä alakoulussa ja otetaan vähitellen käyttöön myös yläkoulun terveystarkastuksissa. 13 Ensimmäisen luokan laajasta terveystarkastuksesta kerrotaan vanhemmille jo kouluun ilmoittautumisen yhteydessä sekä Wilman kautta. Terveydenhoitajan osuus tarkastuksesta on joko kesällä ennen lukukauden alkua tai syksyllä lukukauden alettua. Vanhemmille annetaan kutsu ja aika laajaan terveystarkastukseen ja heille soitetaan, jos he eivät ole vahvistaneet aikaa. Lääkärin tarkastus tehdään syyslukukaudella terveydenhoitajan tarkastuksen jälkeen. Vanhemmista suurin osa osallistuu terveystarkastukseen. Viidennen ja kahdeksannen luokan laajojen terveystarkastusten käynnistymisestä tiedotetaan vanhempainilloissa ja Wilman kautta. Vanhemmille lähetetään lapsen mukana kutsu ja kyselylomake, jossa on tieto lääkärin vastaanottoajasta. Lääkärin vastaanottoajat ovat osalle koululaisia liian lyhyitä, mutta terveydenhoitajan tarkastuksen perusteella vastaanottoaikaa voidaan pidentää. Lisäksi lääkäreillä on vastaanottoaikoja terveysasemalla, jonne koululaisia voidaan tarvittaessa ohjata terveystarkastukseen. Tällä tavoin koululainen voi tavata tutun lääkärin myös terveysaseman vastaanotolla. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvissa oppilaitoksissa terveydenhoitaja tiedottaa lukukauden alussa opiskelijoille opiskeluterveydenhuollon palveluista. Terveydenhoitaja tarkastaa kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ja lääkärin tarkastus on toisella vuosikurssilla. Kutsuntojen ennakkoterveystarkastukseen sisältyy sekä terveydenhoitajan että lääkärin tarkastukset. Ammattikorkeakoululaisille annetaan täytettäväksi terveyskyselyt, joiden pohjalta opiskelijat kutsutaan terveystarkastukseen. Myös kansanopistojen aikuisopiskelijoille annetaan mahdollisuus täyttää terveyskysely ja varata aika tarkastukseen. Tarvittaessa terveystarkastus tehdään myös <4 kuukautta opiskeleville. Terveyskyselylomakkeina käytetään Espoossa käytössä olevia lomakkeita. Terveystarkastuksesta poisjääneet koululaiset kutsutaan tarkastukseen uudelleen tekstiviestillä, Wilman kautta lähetettävällä viestillä tai soittamalla. Joskus oppilas haetaan luokasta tarkastukseen. Vanhempien osallistuminen lapsen terveystarkastuksiin on kattavaa ensimmäisellä luokalla, mutta vähenee ylemmillä luokka-asteilla. Vanhempien osallistumisen kattavuutta seurataan manuaalisesti. Opiskeluterveydenhuollossa terveystarkastuksista poisjääneiden tuen tarvetta selvitetään oppilashuoltoryhmän kokouksissa. Kouluyhteisöillä on rehtorien vetämät koulukohtaiset kriisiryhmät, jotka vastaavat kriisisuunnitelmien päivittämisestä. Kouluilla on myös turvallisuussuunnitelmat. 5.3 Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö Kauniaisten koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Monitoimijaisen yhteistyön perusta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on oppilas- ja opiskelijahuoltotyö. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on oppilaiden hyvinvointia turvaavien ja ylläpitävien asioiden käsittely ja huomioiminen koulun toiminnassa. Toiminta on ennalta ehkäisevää ja korjaavaa ja perustuu huoltajien, oppilaan ja oppilaan lähimpien opettajien kuulemiseen oppilaita koskevissa asioissa. Alaikäisten lasten ja nuorten tukemisessa pyritään aina tekemään yhteistyötä kodin kanssa.

14 Oppilashuoltoryhmän laatiman suunnitelman avulla voidaan kartoittaa oppilaan tilanne sekä erityisen tuen tarve ja muoto. Tukea järjestetään tarvittaessa yhteistyössä muiden palveluiden kanssa. Verkostoitumisen avulla oppilashuoltoryhmä pyrkii luomaan oppilaiden hyvinvointia ylläpitäviä ja edistäviä rakenteita. Esimerkkinä tästä ovat nuorisotoimen kanssa järjestettävät ns. seiskapäivät, jolla uusia oppilaita tuetaan koulunvaihdossa ja toisiinsa tutustumisessa. Ala- ja yläkouluissa oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain ja lukiossa joka toinen viikko. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettajat, koulukuraattori ja opinto-ohjaaja. Ryhmien kokoonpanot vaihtelevat koulukohtaisesti. Opiskeluterveydenhuollossa oppilashuolto ei toteudu kattavasti kaikissa oppilaitoksissa, mutta kehittämistyötä tehdään oppilaitoskohtaisesti. Kouluterveydenhuoltoa työllistävät lisäksi useat päivittäiset äkillisiin sairaustapauksiin, tapaturmiin ja allergioihin liittyvät käynnit. Näiden käyntien ohjeistusta ja konsultaatiokäytäntöjä tulisi kehittää ja laatia yhtenäiset ohjeet esimerkiksi laboratorioon lähettämisestä. Opiskeluterveydenhuollossa äkillisesti sairastuneet lähikunnissa asuvat opiskelijat ohjataan tavallisimmin omalle terveysasemalle ja kauempana asuvat Kauniaisten terveysasemalle. Mielenterveys- ja päihdetiimi vastaa perustason mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitamisesta. Erikoissairaanhoidon kannanottoa tai hoitoa vaativat mielenterveysongelmaiset lähetetään Jorvin psykiatrian poliklinikalle. Esimerkkejä hyvin toimivasta moniammatillisesta yhteistyöstä ovat kouluterveydenhuollon, ravitsemusterapeutin ja erikoissairaanhoidon yhteistyö diabeetikoiden hoidossa, alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä sekä neurologin konsultaatiot säännöllisesti. Moniammatillisuus näkyy myös koulukohtaisissa päihdesuunnitelmissa Suun terveydenhuolto 6.1 Lainsäädännölliset velvoitteet Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan suun terveystarkastuksia tulee järjestää koko ikäluokan määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentilaa, hoidon tarvetta ja tarvittaessa laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Asetuksen (338/2011) mukaan määräaikaisia suun terveydenhuollon tarkastuksia tulee järjestää ensimmäistä lasta odottaville perheille, alle kouluikäisille 1- tai 2-vuotiaana, 3- tai 4-vuotiaana ja 5- tai 6-vuotiaana sekä kouluikäisille ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla ja opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana. Lisäksi on järjestettävä tehostettua ehkäisevää suun terveydenhuoltoa ja yksilöllisesti määriteltyjä terveystarkastuksia lapsille, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin. Lisäksi suun terveydenhuollossa tulee selvittää määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien hoidon tarve. 6.2 Määräaikaiset suun terveystarkastukset Kauniaisissa Ensimmäistä lastaan odottaville perheille kerrotaan äitiysneuvolassa suun terveydenhuollon palveluista ja mahdollisuudesta suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon. Perheille annetaan lisäksi suun terveydenhuollon laatima infolehtinen ja kehotetaan varaamaan vastaanottoaika Kauniaisten hammashoitolan ajanvarauksesta. Mikäli äiti ei kieliongelmien tai muun syyn takia pysty varaamaan aikaa, voi terveydenhoitaja saattaa hänet samassa talossa sijaitsevaan hammashoitolaan. Käynti sisältää terveysneuvontaa yhteisenä kes-

15 kusteluna sekä suuhygienistin suorittaman suun terveydentilan kartoittamisen ja ajan salliessa puhdistuksen. Tarvittaessa äiti ja/tai isä ohjataan jatkohoitoon hammaslääkärille tai suuhygienistille. Alle kouluikäiset kutsutaan suuhygienistin tai tarvittaessa hammaslääkärin suun terveystarkastukseen ainakin 1-, 3- ja 5-vuotiaina 1-vuotiaana terveysneuvonta painottuu ravintotottumuksiin, imemistottumuksiin ja hampaiden pudistamiseen, 3-vuotiaana ravinto- ja puhdistustottumusten ohella tutin ja ksytolin käyttöön ja 5-vuotiaana kuutosten puhkeamiseen ja mahdollisiin ristipurentoihin. Kaikilla käynneillä lapselle tehdään suun terveystarkastus. Suun terveydestä keskustellaan myös neuvolan vastaanotoilla. 6 kuukauden iässä ajankohtaisia keskustelunaiheita ovat hampaiden reikiintymisen ehkäiseminen ja imemistottumukset. Lapset ja koululaiset kutsutaan tarkastuksiin henkilökohtaisella kutsulla. Kutsussa on valmiina aikavaraus. Koululaisten tarkastukset tehdään koulupäivien aikana hammashoitolassa. Pari päivää ennen vastaanottoa lähetetään tekstiviestimuistutus, mikä on vähentänyt peruuttamattomia käyntejä. Jos lapsi tai nuori ei kutsusta huolimatta tule vastaanotolle, lähetetään uusi kutsu noin ½ vuoden kuluttua tai muistutetaan ajasta puhelimitse. Terveydenhoitaja informoi opiskelijoita heidän oikeudestaan hammashoitoon, mutta vastuu hoitoon hakeutumisesta on opiskelijoilla itsellään. Suuhygienisti tai hammaslääkäri tekevät kouluikäisten suun määräaikaistarkastukset perusopetuksen ja 8. luokan oppilaille. Ensimmäisellä luokalla seurataan pysyvien hampaiden puhkeamista ja purennan kehittymistä. Oppilaalle korostetaan omahoidon merkitystä ja myös vanhempien vastuuta lapsen suun terveydestä. Lisäksi määritellään yksilöllinen hoitosuunnitelma. Viidennen luokan oppilailla ajankohtaista on yläkolmosten puhkeaminen, jolloin loput maitohampaat vaihtuvat pysyviin. Terveysneuvonnassa huomiota kiinnitetään ruokailutapoihin, makeisten syöntiin ja suun puhdistamiseen. Lisäksi keskustellaan tupakan poltosta ja urheilujuomien käytöstä. Kahdeksasluokkalaisten terveysneuvonta painottuu nuoren ruokailutapoihin, suun puhdistukseen sekä tupakan, nuuskan ja alkoholin haittoihin. Tässä iässä korostetaan jo nuoren omaa vastuuta suun terveydestä huolehtimisessa. Lukioissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla suun terveystarkastus on yleensä noin 17-vuotiaana ja se koskee myös ulkopaikkakuntalaisia Kauniaisissa opiskelevia opiskelijoita. Kaikille suun terveydenhuollon asiakkaille tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. Lapsilla, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, järjestetään tehostettua ehkäisevää suun terveydenhuoltoa ja yksilöllisesti määriteltyjä terveystarkastuksia. Lasta odottavista suurin osa käyttää odotusaikana oman hammaslääkärinsä palveluja. Lähes kaikki lapset tulevat suun terveystarkastuksiin Kauniaisten hammashoitolaan, osa myös määräaikaistarkastusten välillä. Heistä joillekin vuosittainen tarkastus on tarpeellinen, mutta osalle riittäisivät harvemmat käynnit. Suun ja hampaiden hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille erikoisalakohtaiset tutkimukset ja -hoito mukaan lukien. Lasta odottavan perheen käynti vastaanotolla on maksullinen. Suun terveydenhuollon hoidon peittävyys alle 18-vuotiailla on 73 %. Suun terveydenhuollon henkilöstö osallistuu neuvolan järjestämiin alle 1-vuotiaiden lasten Nyytti ryhmiin suun terveyden asiantuntijana kaksi kertaa vuodessa. Tarvittaessa suun terveyttä koskevaa tietoa levitetään erilaisissa kampanjoissa ja projekteissa kouluissa ja avoimessa perhetyössä. Suun terveyden edistäminen näkyy myös Kauniaisten kouluissa, joista on poistettu juoma- ja välipala-automaatit jo muutama vuosi sitten. 7. Palvelujen ja toiminnan kehittäminen 15

16 Vahvuudet toiminnassa ja palveluissa Verkostoitumien ja vertaistuki Lasten ja lapsiperheiden tutustuminen toisiinsa ja verkostoituminen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa vahvistaa osallisuutta ja vertaistuen kokemusta. Kauniaisissa perheet tutustuvat toisiinsa jo odotusaikana neuvolan ryhmätoiminnoissa, kuten perhevalmennuksessa ja myöhemmin lapsen synnyttyä Nyytti ryhmissä ja avoimen perhetoiminnan ryhmissä. Koululaisten iltapäiväkerhot ovat kohtaamispaikkoja isompien lasten kohdalla. Osallisuus Asiakaskunnan osallisuuden vahvistaminen on ollut Kauniaisissa kehittämisen kohteena jo pitkään. Neuvolassa vanhemmat osallistuvat itse kulloisenkin käynnin toteuttamiseen pohtimalla omaa ja koko perheen tilannetta erilaisten lomakkeiden ja kyselyjen avulla laajoissa terveystarkastuksissa ja tarvittaessa muissakin tarkastuksissa. Vanhemmat osallistuvat perhevalmennuksen toteuttamiseen antamalla palautetta ja kertomalla toiveitaan valmennuksen sisällöistä. Vanhemmat ovat myös mukana suunnittelemassa neuvolassa järjestettävien Nyyttiryhmien ohjelmaa. Osallistumisen mahdollisuuksia on parannettu järjestämällä perhevalmennukset iltaisin, jolloin molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus osallistua. Neuvolan asiakkaat osallistuvat toiminnan kehittämiseen vastaamalla neuvolapalvelujen laatua koskeviin kyselyihin. Keväällä 2013 selvitettiin opinnäytetyönä Kauniaisten neuvolan asiakkaiden tyytyväisyyttä neuvolan toimintoihin, palvelun laatuun ja neuvolasta saatuun tukeen. Koululaisten ja opiskelijoiden kohdalla osallisuus tarkoittaa esimerkiksi oppilaan oikeutta tulla kuulluksi häntä koskevia asioita käsiteltäessä. Kouluissa opettajat järjestävät oppilaille kahdenkeskisiä arviointikeskusteluja ja oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulun toimintaan ja periaatteisiin myös oppilaskuntatoiminnan kautta. Varhainen tunnistaminen ja tukeminen Ehkäisevillä palveluilla, kuten neuvolatoiminnalla ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on merkittävä tehtävä ja haaste lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tuen tarpeiden tunnistamisessa ja tuen ja avun tarjoamisessa ja järjestämisessä riittävän varhain. Kauniaisissa lasten, nuorten ja lapsiperheiden erilaisten ongelmien varhainen tunnistaminen ja tukeminen ovat mahdollisia tutun ja hallittavan asiakaskunnan, pitkäaikaisten hoitosuhteiden ja toimijoiden tiiviin yhteistyön ansiosta. Monet eri palveluissa toimivat tuntevat toisensa ja työskentelevät osittain samassa talossa, mikä helpottaa yhteistyötä asiakaskunnan hyväksi. Luottamuksellinen, hyvä hoitosuhde mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen asiakkaiden ja toimijoiden välillä. Lääkärin ja terveydenhoitajan työparityöskentely ja perhekeskusmalliin perustuva moniammatillinen työskentely lisää joustavuutta palvelujen saannissa. Äidinkieliset palvelut Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman yhtenä tavoitteena oleva äidinkielisten palvelujen saanti toteutuu Kauniaisten ehkäisevissä terveyspalveluissa kattavasti. Palvelujen kehittäminen Palvelujen ja toiminnan kehittäminen kytkeytyy pitkälti kansalliseen kehittämis- ja hanketyöhön sekä pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Oma kehittämistyö painottuu pääosin kehittämistyön tulosten räätälöintiin ja jalkauttamiseen.

17 Toiminnan ja palvelujen kehittämishaasteet Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen Työkäytäntöjä ja toimintamalleja tulee edelleen kehittää asiakkaiden omaa roolia ja päätöksentekoa vahvistavaan suuntaan erityisesti niiden lasten, nuorten ja perheiden kohdalla, joilla on laaja-alaisen tuen ja avun tarvetta. Erityisesti lasten kuntoutusryhmässä ja perheen kuntoutusryhmässä vanhemmilla on tärkeä rooli ja heidät tuleekin kutsua aina niihin kokouksiin ja palavereihin, joissa lapsen tai perheen asioita käsitellään. Kouluterveyskyselyn mukaan poikien yksinäisyys, humalahakuinen juominen ja huumekokeilut ovat lisääntyneet. Lasten ja nuorten ongelmien ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi on syksyn 2013 aikana käynnistymässä koulutus, jossa sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen työntekijöitä koulutetaan Toimiva lapsi- ja perhe sekä Lapset puheeksi keskustelu ja -neuvonpito -työmenetelmien käyttöön. Oppilashuollon kehittäminen Oppilashuollon kehittäminen on opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteinen asia. Kehittämisessä on hyvä huomioida kouluterveyskyselyn tulokset, joiden mukaan esimerkiksi lukioiden työilmapiirissä ja oppilaiden äänen kuulemisessa on parannettavaa. Myös oppilaiden saama riittävä apu ja tuki koulunkäyntiin ja opiskeluun ovat oppilashuoltotyön ytimessä. Oppilashuoltoon tarvitaan riittävästi resursseja myös terveydenhuollon puolelta. Opiskelijahuollon kehittämiseksi tarvitaan sekä terveydenhoitajien että lääkäreiden työpanoksen lisäystä oppilaitosten oppilashuoltoon. Oppilashuoltotyön ja kolmiportaisen tuen mallista on valmistunut vanhemmille ja yhteistyökumppaneille suunnattu internet sivusto alkusyksystä Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa Varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli alle kouluikäisen lapsen kehitysympäristönä. Päivähoidon ammattihenkilöiden havainnot esimerkiksi lapsen kehityksestä ja sosiaalisista taidoista ovat tärkeitä tietoja neuvolan laajoissa terveystarkastuksissa, kun lapsen ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin tilannetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Kauniainen on ollut mukana kehittämässä päivähoidon ja lastenneuvolan yhteistyömalleja ja seurantaindikaattoreita pääkaupunkiseudun kuntien 4-vuotistarkastusta koskevassa HYVE4- hankkeessa. Jatkossa haasteena on yhteistyömallien saaminen osaksi varhaiskasvatuksen ja neuvolan toimintaa ja yhteistyötä. Yhtenäiset toiminta- ja konsultaatiokäytännöt Yhdenmukaisten toimintakäytäntöjen kehittäminen on tärkeää tasalaatuisten palvelujen toteuttamisessa. Vaikka toimijoita on yhdessä toiminnossa vain muutamia, saattavat työkäytännöt esimerkiksi kyselylomakkeiden käytössä, terveystarkastusten aikatauluttamisessa ja esimerkiksi koululaisten äkillisten sairaustapausten hoitamisessa poiketa toisistaan. Toiminnan yhteistä suunnittelua ja resurssien tasapuolista jakautumista eri toimintoihin tulee kehittää edelleen. Toiminnan seuranta Toiminnan seuranta vaatii tehostamista ja läpinäkyvyyttä. Tilastotietojen saaminen toimijoiden ja vastuuhenkilöiden käyttöön nopeammalla aikataululla auttaa toiminnan ja asiakaspalvelun muutostarpeiden arvioinnissa. AvoHilmon kattava käyttö SPAT koodeineen tulee olemaan yksi kehittämis- ja koulutushaasteista syksyllä 2013.

18 LIITE 1, Äitiysneuvolan terveystarkastusohjelma 18

19 19 LIITE 2, Lastenneuvolan terveystarkastusohjelma Monitoimijaiset perhevalmennustapaamiset x 4 ensimmäisen vuoden aikana Influenssarokotukset 6 36 kk ikäisille

20 20 Neuvolan Nyytti-ryhmä ensisynnyttäjille ensimmäisen vuoden aikana Foreign mothers-ryhmät LIITE 3, Perhevalmennusohjelma

21 LIITE 4, Kouluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma 21

22 22

23 LIITE 5, Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma 23

24 LIITE 6, Ehkäisevän suun terveydenhuollon terveystarkastusohjelma 24

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012) 23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (7) 183 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 1. ARVIO OPPILASHUOLLON KOKONAISTARPEESTA Mänttä-Vilppulassa perusopetusta annetaan luokille 1-6 Savosenmäen koulussa, Koskelan alakoulussa, Vilppulankosken

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 9.10.2014 Kehittämistarpeita kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Vanhempien mukaan saaminen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 29.4.2015, Oulu Marjaana Pelkonen Neuvotteleva

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA Sivistyslautakunta 75 07.09.2016 Sosiaali- ja terveysltk. 135 03.11.2016 VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA 228/22/2016 SIVLK 07.09.2016 75 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Taustatietoja terveyskeskuksesta

Taustatietoja terveyskeskuksesta Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa 2016 Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme vastauksen täyttämistä ensin paperiselle lomakkeelle. Vastaamisen voi keskeyttää "Keskeytä"-painikkeesta

Lisätiedot

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma, perusopetus

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma, perusopetus Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma, perusopetus YLEISTÄ Koulujen oppilashuoltotyö koostuu yhteisöllisestä oppilashuollosta ja yksilökohtaisesta oppilashuollosta. Oppilashuoltotyö järjestetään Iitissä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. 2013 Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LV 2016-2017 UTRAN KOULU OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA children 1 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Utran koulussa on 430 oppilasta oppilashuollon piirissä. Oppilashuollon

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot