Klusterin evoluutio. Prosessikuvaus. Esko Virtanen Hannu Hernesniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Klusterin evoluutio. Prosessikuvaus. Esko Virtanen Hannu Hernesniemi"

Transkriptio

1 Klusterin evoluutio Prosessikuvaus Esko Virtanen Hannu Hernesniemi Teknologiakatsaus 174/2005 Helsinki 2005

2 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, Helsinki 2005

3 Esipuhe Vuoden 2002 lopulla Tekes päätti käynnistää klusterien hallintaa parantavien työkalujen kehitysprosessin. Lähtökohtana oli muun muassa, että Tekes on käyttänyt strategiaansa ja painopisteitä muodostaessaan klusteriajattelua eräänä ydinprosesseja toteutusta tukevana tekijänä. Klusterimallien soveltaminen käytäntöön on ollut hyvin työlästä. Klusterien sisällön tulkintaa voi selventää, jotta käsitykset yhdenmukaistuvat. Samoihin aikoihin, kun Tekes päätti tämän kehitysprosessin käynnistämisestä, 10 vuotta tuli kuluneeksi siitä, kun kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisu 1/1993 Kansallinen teollisuusstrategia ilmestyi. Siinä ensimmäistä kertaa kuvattiin Suomen teollisia klustereita perustuen Etlassa alkaneeseen klusteritutkimusprojektiin. Tässä kuvattua kehitysprosessia on toteutettu Tekesin ja Tekesin sidosryhmien yhteistyönä siten, että Esko Virtanen Tekesistä on koonnut yhteen odotuksia, näkemyksiä ja käytännön tapauksia. Koordinaattorin, Esko Virtasen, tehtävänä oli määrittelyvaiheen jälkeen luoda prosessikuvaus klusterin evoluutiosta. Määrittelyvaiheeseen osallistui myös useita muita Tekesin henkilöitä. Yhteistyötahojen henkilöt vaikuttivat kehitysprosessin sisältöön omilla kokemusperäisillä tiedoillaan ja näkemyksillään. Koko kehitysprosessin ajan noudatettiin Delfoi-menetelmää haastattelu- ja keskusteluosuudessa. Case-kuvaukset perustuvat raportoituihin tapahtumakuvauksiin. Johtoryhmään kuuluivat Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy:stä, Leo Laaksonen Teknologiateollisuus ry:stä, Jussi Kanerva Teknillisestä korkeakoulusta/rakli ry:stä sekä Ari Ahonen, Markus Koskenlinna ja Esko Virtanen Teknologian kehittämiskeskuksesta. Johtoryhmätyöskentelyyn osallistui myös Pekka Pesonen Teknologian kehittämiskeskuksesta ja Irmeli Lamberg ohjelmistotuoteliiketoiminnan osaamiskeskuksesta. Aivan oleellisen panoksen kehitysprosessiin antoivat näkemyksiään kuvanneet asiantuntijat ja testauksiin osallistuneet henkilöt, joille koordinaattori on vastavuoroisesti antanut kehitysprosessin aikana käyttöön kaiken oman osaamisensa. Kehitysprosessi Tekesissä alkoi joulukuussa 2002 ja se jatkuu vielä tämän raporttivaiheen jälkeenkin. Käsillä oleva raportti on tulos, johon käytettävissä olevilla resursseilla päästiin vuosien vaihteeseen mennessä. Kehitysprosessi on tuottanut tuloksia maaliskuusta 2003 alkaen. Joulukuussa 2003 aloitettu teknologiastrategiaprosessi Tekesissä tarjosi areenan klusteriajattelun soveltamiseen erilaisten teemojen yhteydessä. Teemaryhmät valitsivat toisistaan poikkeavia työskentelymalleja. Johtoryhmälle on raportoitu kehitysprosessin kulusta ja tuloksista. Tiimityökokouksia on pidetty erityisesti asiantuntijanäkemysten keräämiseksi, jotta valmistunut aineisto jalostuu käyttökelpoiseen muotoon. Johtoryhmä on kokoontunut kolme kertaa vuodessa, yhteensä kuusi kertaa. Raportti keskittyy klusterin evoluution olomuotojen havainnointiin, jatkotyöskentelyyn tarjoavien haasteiden määrittelemiseen sekä johtopäätösten ja suositusten esittämiseen.

4 Tässä raportissa esitetään työkalupakki, joka on eräs tapa klusterien kuvaamiseksi modulaarisesti, yhteismitallisesti ja vertailukelpoisuutta lisäävästi, ks. kohta 4 prosessikuvaus. Riskinä prosessikehityksessä on ollut jatkuvasti laajeneva mahdollisuuksien kirjo. Erityisesti case-kuvausten kohdalla päädyttiin voimakkaaseen karsintaan. Prosessin kuluessa kokonaistilanteen hallinta on priorisoitunut tärkeimmäksi seikaksi. Lukuisia lupaavia impulsseja on jäänyt ohueen tarkasteluun. Kuitenkin samaan aikaan useita tapauksia on voitu selvittää tarkemminkin. Syyskuu 2005 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto Määritelmiä Mikä on klusteri Talouselämän dynamiikka Kilpailukyky Vuorovaikutus, verkottuminen, toimivuus Mittaristot Innovaatiokyky Tuottavuus Elinkaari, evoluutio Sosiaalinen pääoma Järjestäytyminen Tavoitteet ja toteutustapa Tavoitteet Rajauksia Toteutus Klusterimalleja eri maissa Tutustumiset muiden maiden käytäntöihin Kotimaiset käytännöt Pohjoismainen ja Baltian alueen yhteistyö Sitra ja Finpro Muut yhteishankkeet Prosessikuvaus Kokonaisnäkemys Avaintuotteet ja evoluutio Klusterin kuvaaminen Klusterin luonne Klusteri innovaatiojärjestelmässä Toimiala klusterissa Klusterin kvantitatiivinen koko Klusteriparvet Klusterin maantieteellinen ulottuvuus Järjestäytymisen vaikuttavuus Yksityiskohtia Klusterin laajuus Modulaarisuus Tutkimuslaitosten luoma tieto Kansainvälisen tiedon ottaminen huomioon Tekesin omat prosessit Yhteismitallisuus ja klusterien erilaisuus Prosessimainen tutkimuskäytäntö Tekesin strategiatyö ja ohjelmatoiminta Prosessikuvauksen laajentaminen Tapaukset Haasteet Johtopäätökset Yhteenveto Suositukset Tekesin teknologiakatsauksia

6 Liitteet Tavoitteenasettelu (vain pdf-versio) 2.1 Menetelmiä klusterien havainnointiin (vain pdf-versio) 2.2 Terminologian tarve (vain pdf-versio) 2.3 Virtausten kartta Mitä kilpailukyky on? (vain pdf-versio) 3.1 ETLAn vuonna 2000 kehittämä menetelmä klusterien tunnistamisessa a Suomen elinkeinoelämän 68 toimialaa Suomen avainklustereissa Menetelmiä klustereiden määrittelemiseksi EU:n työryhmissä (vain pdf-versio) 3.3 Klusterivetäjien toimintakonsepti Ifor Ffowcs-Williamsin mukaan b Klusterivetäjien toimintakonsepti, Englannin malli c Klusterivetäjien toimintakonsepti, Harvardin malli Porterin timanttimalli (vain pdf-versio) 3.5 Porterin timanttimallin kritiikki (vain pdf-versio) 4.1 Uuden klusterin syntyminen Olemassa olevat klusterit Työkaluja klusterien kuvaamiseen (vain pdf-versio) 4.3a Sveitsin klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.3b Hollannin klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.3c USA:n klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.3d Ranskan klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.3e Englannin klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.3f Ruotsin klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.4 Parnership Monitor (vain pdf-versio) 4.5 Klusterin dynamiikka (vain pdf-versio) 4.6 Klusterityyppien pääjaottelu (vain pdf-versio) 4.7 Innovaatiokyvykkyys (mittaristo) (vain pdf-versio) Esimerkkejä innovaatioista (vain pdf-versio) EU:n innovaatiotutkimus 2000 (vain pdf-versio) Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus (vain pdf-versio) Innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö (vain pdf-versio) Yritysten tekemät muut uudistustoimenpiteet (vain pdf-versio) Innovaatiotoiminnan tietolähteet (vain pdf-versio) Markkinoiden kannalta uusia tuotteita (vain pdf-versio) Innovaatiotoimintaan osallistuminen yrityksen koon mukaan (vain pdf-versio) Innovaatiotoimintaan osallistuminen toimialan mukaan (vain pdf-versio) Innovaatiotoimintaa haitanneiden tekijöiden merkitys (vain pdf-versio) Innovaatiotoiminnan menojen jakauma (vain pdf-versio) Innovaatiotoiminnan menot liikevaihdosta ja työntekijää kohden (vain pdf-versio) Tuote- ja palveluinnovaatioiden osuus liikevaihdosta, % (vain pdf-versio) Innovaatiotoiminnan harjoittaminen yritysten lukumäärä (vain pdf-versio) Innovaatioiden kehittäjät (vain pdf-versio) Tuote- tai palveluinnovaatiot (vain pdf-versio) Suomessa haetut patentit (vain pdf-versio) Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain (vain pdf-versio) 4.8 Klusteriparvi Klustereiden välisiä suhteita (vain pdf-versio) 4.9 Klustereiden jäsentelyjä eri maissa (vain pdf-versio) 4.10 Executive Index of the Massachusetts State s Innovation Economy (vain pdf-versio) 4.11 Tuottavuus ja talouskasvu Panos-tuotosrakenteen muutokset (vain pdf-versio) 4.12 Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri (vain pdf-versio) 4.13 Suomen vientitilasto (vain pdf-versio) 5.1 Kansainvälisiä case-kuvauksia klustereista (vain pdf-versio) 5.2 Kotimaisia case-kuvauksia klustereista (vain pdf-versio) 5.3 Muita case-kuvauksia (vain pdf-versio) 6 Alueelliset keskittymät ja niiden vertailu Yhteystietoja klusteriverkostoihin Kirjallisuusluettelo Tärkeimmät liitteet on otettu mukaan tähän katsaukseen, mutta kaikki liitteet löytyvät julkaisun pdf-versiosta Tekesin www-sivuilta.

7 1 Johdanto Klusterin keskeinen elementti ovat erilaiset verkostot. (Tekes 140/03) Verkottumisen ja klustereiden välinen lähestymistapojen erilaisuus loi 1990-luvulla hämmennystä. Molemmat ajattelusuunnat tukeutuivat Pohjois-Italian empiiriseen aineistoon. Verkottumisajattelijat pitivät yritysten välistä yhteistyötä etusijalla, mutta klusteriajattelijat korostivat yritysten välistä kilpailua. Ajan mittaan nämä kaksi ajattelusuuntaa kuitenkin yhdistyivät siten, että verkostohankkeisiin sekoittui klusteriajattelua ja klusterihankkeisiin muodostui verkostojen luontia. (Rosenfeld, 2001) Nykyinen verkostoituva toimintaympäristö sekä lisää että vähentää mahdollisuuksia tekojen ja niiden seurausten ennakointiin. Yhtäältä verkostoituminen on keino vähentää ympäristön epävarmuuksia ja parantaa koordinaatiota. Toisaalta verkostosuhteiden nopea lisääntyminen johtaa yhä monimutkaisempaan ja epävarmempaan toimintaympäristöön. Sopimusjärjestelmät ja kulttuuri muodostavat verkottumiselle alustan. Ennakkoehdoksi markkinoiden toiminnalle ja ennakoinnille muodostuu ns. laskennallisuuden vyöhyke. Laskennallisella vyöhykkeellä on läsnä samanaikaisesti monenlaisia instituutioita ja aineksia. Tarvitaan avoimia sosiaalisia verkostoja, erilaisia mittaamisen, arvioinnin ja vertaamisen käytäntöjä. Vaihdanta edellyttää rahajärjestelmän lisäksi muuta käyttökelpoista käsitteistöä, tekniikkaa, tietoa ja oikeusjärjestelmää. Markkinoilla toimijat voivat tunnistaa itsensä ja toiset talousteorian luoman käsitteellisen kehyksen avulla. Taloudellisten prosessien ennakoiminen ja laskennalliseen tilaan pääsy edellyttää sosiaalisten, materiaalisten, oikeudellisten, monetaaristen ja teoreettisten elementtien hallintaa. (Lemola, 2004) Tässä raportissa käsitellään seuraavia kysymyksiä: Millä tavalla erilaisia klustereita voi kuvata vertailukelpoisesti ja yhteismitallisesti? Miten kunkin klusterin itsenäisyys ja aito erilaisuus säilyy, vaikka klusterit kytkeytyvät toisiinsa? Millaisiin moduuleihin klusterin voi jakaa? Porterin malli on osoittautunut toimivaksi ilmestymisensä jälkeen myös käytännössä. Klusterianalyysejä tehdään kymmenissä maissa. Erilaisten mallien ja niitä soveltavien asiantuntijoiden määrä on jatkuvassa kasvussa. (TCI conference, 2003 ja 2004) Julkinen valta ja konsultit tarttuivat useissa maissa Porterin (1990) julkaisemaan oppiin klustereista, jota Porter perusteli lukuisilla esimerkeillä eri maista. Julkinen valta alkoi uudistaa toimialapohjaista profiloitumista kilpailukykyisten talousalueiden keskittymien suuntaan. Porterin oppi on sittemmin vaikuttanut laajasti käytäntöjen kehittymiseen. Sen surauksena on käynnistetty monia teollisten klustereiden kehittämiseen tähtääviä uusia toimenpideohjelmia. (Rosenfeld, 2001) Samansuuntaista ajattelua oli esiintynyt eri muodoissa jo ennen Porterin malliakin. Schumpeterin ja Freemanin sekä Nelsonin ja Winterin kehittämällä innovaatioteorioihin perustuvalla evolutionaarisella talousteorialla on läheinen yhteys tapaan, jolla Porter käsittelee kehittyneitä tuotannontekijöitä. Schumpeter on korostanut yritysten innovoinnin ja uusien tuotteiden merkitystä taloudelliselle kasvulle ja muutokselle. Freemanin mukaan valtion tehtävä on huolehtia perustutkimuksen ja teknologian peruskehityksestä. Nelsonin ja Winterin mukaan tulee yhdistää mikro- ja makrotasot siten, että mikrotason perusinnovaatiot johtavat nopeampaan tuottavuuden kasvuun makrotasolla. (Jääskeläinen 2001) Schumpeteriläinen oppi on edelleen paras tulkinta kansainvälisesti toimivasta kilpailuprosessista. Schumpeter onnistui konkretisoimaan dynaamisen ajattelunsa suhdanneteoriaksi kirjassaan Business cycles, v Schumpeter jakoi Marshallin näkemyksen oligopolisteista, jotka jähmettyvät paikoilleen. Schumpeterin innovaatiomalli on noussut maapallonlaajuisen kilpailun ytimeen erityisesti siksi, että oligopolistit ovat nykyään enemmän schumpeteriläisiä innovaattoreita kuin jäykistyneitä reviiriensä vartijoita. Porterin mallin ajatus on tiedon ja teknologian kasaaminen yritystihentymiin. (Lahti 2002) Raportti pohjautuu Porterin esittämään klusterimalliin. 1

8 Lähes kaikki markkinat ovat ytimeltään oligopolistisia ja ytimen reunoilla vallitsee pienten yritysten polipolistinen kilpailu. Jos jokin yritys kykenee nostamaan markkinaosuuttaan yhdestä prosentista 3 4 prosenttiin, se joutuu vastatoimien kohteeksi. (Paakkanen 1979) Marshallin teollinen alue ja Dahménin kehitysblokki muistuttavat läheisesti klusteria ja ryppäiden kehitystä. (Jääskeläinen 2001) Porterin tapa tarkastella klustereita ei tietenkään ole ainoa. Jacobs en de Man esittää kokonaisen luettelon mahdollisista klusterin rakenteista. Klusteri on voinut muodostua alueellisten sidosten perusteella, kuten esimerkiksi Pohjois-Italian keramiikkateollisuuden klusteri. (Tekes 140/03) Pyramidimallissa (1989) on samoja piirteitä kuin myöhemmässä Porterin timanttimallissa (1990). Pyramidimallissa oli kuusi perusosaa: inhimilliset resurssit, saatavilla oleva teknologia, pääoman saatavuus, infrastruktuuri, elämänlaatu, verotus ja viranomaissäädökset. (Center of Economic Competitiveness, SRI) * * * Luvussa 2 kuvataan klusteriajatteluun liittyviä käsitteitä määritelmien muodossa. Luvussa 3 kuvataan Tekesin kehitysprosessin tavoitteet klusterien hallinnan osalta ja tämän raportin muodostumisen toteutustapa. Luvussa 4 selostetaan ratkaisu, miten klustereiden hallintaa ja viestintää klustereista voidaan yhtenäistää. Luvussa 4 kuvataan moduulit, joiden avulla systeeminen kokonaisuus on mahdollista koota. Samalla jätetään runsaasti tilaa erilaisille variaatioille ja moduulien yhdistelyratkaisuille. Luku 5 esittelee konkreettisia tapauksia käytännöistä, miten klusteriajattelua on sovellettu. Tapauksia on koottu näytteeksi Suomesta ja muista maista. Luku 6 kannustaa uusiin tutkimuksiin ja kuvaa yhdeksän kehitystyön aikana avoimeksi jäänyttä haastetta. Luvussa 7 kuvataan johtopäätöksiä ja suosituksia, joihin johtoryhmän mielestä tulisi tämän teknologiakatsauksen perusteella kiinnittää huomiota. Liittet 1 6 syventävät tämän teknologiakatsauksen tiivistelmän sisältöä. Liitteet 7 ja 8 antavat lukijalle linkkejä, joiden perustella lisää tietoa on helppo kerätä. Tärkeimmät liitteet on otettu mukaan tähän katsaukseen, mutta kaikki liitteet löytyvät julkaisun pdf-versiosta Tekesin www-sivuilta. Seuraavat luvut edellyttävät lukijalta interaktiivista työskentelyä. Teknologiakatsaus on mahdollisimman lyhyt ja siinä on runsaasti viitteitä, jotka syventävät kulloisenkin luvun ja kappaleen sisältöä. Liitteissä on yksityiskohtaisempia tarkasteluja. 2

9 2 Määritelmiä 2.1 Mikä on klusteri Klusterit ovat toisiinsa kytkeytyneiden yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä joillain erityisillä osa-alueilla. Klusterit muodostuvat keskenään sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat keskeisiä kilpailun kannalta. (Michael E. Porter, Clusters and the New Economics of Competition, Harvard Business Review, Nov-Dec 1998) Klusteriin kuuluu siten yrityksiä ja yhteisöjä. Klustereita on käytetty ennen muuta selvityksissä, joissa on pyritty esittämään, miksi jotkut maat ja niissä toimivat yritykset menestyvät toisia paremmin kansainvälisessä kilpailussa. Klustereita analysoitaessa tavoitteena on ensiksi tunnistaa avaintuotteet, ne tuotteet ja tuoteryhmät, jotka ovat menestyneet kansainvälisessä kilpailussa, ja toiseksi muodostaa näiden tietojen pohjalta klusterit, joiden yhteydessä kansainvälinen kilpailumenestys on syntynyt. Erilaisten lähija tukialojen yrityksiä muodostuu klusteriin avaintuotteita tuottavien klusterin yritysten kysynnän seurauksena. Klustereiden sisällä on sitten pyritty osoittamaan ne tekijät, jotka ovat ratkaisevasti vaikuttaneet menestyneiden yritysten syntyyn ja kasvuun. Lopuksi tavoitteena on tuottaa teollisuuspolitiikan tarvitsemaa aineistoa ja antaa välineitä kansallisen teollisuusstrategian luomiselle. Yrityskohtainen lähestymistapa on kannatettava, koska yritykset toimivat usealla toimialalla. Näin voidaan lähestyä yritystason ongelmakenttää, joka toimialapohjaisissa tutkimuksissa jää etäiseksi ja vaikeuttaa politiikan soveltamista käytännön ratkaisuihin. (Tekes 140/2003) Suomessa klusteri on useimmiten määritelty muodostuvan eri toimialoilla toimivista yrityksistä, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa selvästi osoitettavissa olevia hyötyjä. (Tekes 140/2003) Lähitoimialaksi on katsottu toimiala, joka on samanaikaisesti suhteessa ydintoimialaan panosten saajana ja tuotosten luovuttajana. Klusteri kuvaa yritysten rypästymistä vuorovaikutteisiksi verkostoiksi. Klusteri muodostuu toisiaan tarvitsevista yrityksistä ja yrityksiä tukevien organisaatioiden verkostoista. Klusterin kehitysaste selittää, miksi klusteriin kuuluvilla yrityksillä on tai ei ole kilpailuetuja. Klustereiden menestys perustuu vaikeasti jäljiteltävään osaamiseen, innovointiin, verkostomaiseen yhteistoimintaan ja kommunikointiin sekä kovaan ja vapaaseen kilpailuun. (Jääskeläinen, 2001) Klusterissa on maantieteellisiä keskittymiä joillain erityisillä osa-alueilla. Niitä pystyy helposti ja pienillä kustannuksilla esittämään, LQ (location quotient, vrt. liite 3.2) tai muu tihentymä. (liite 2.1 ja liite 6) Elinkeinoelämän keskittymän tunnistaminen on kuitenkin vasta konkreettinen aloitusvaihe klusterin tunnistamisessa. Lisäksi tarvitaan toimintaympäristön myötävaikutusta, kuten sosiaalinen pääoma, henkinen pääoma, fyysinen pääoma sekä toimintaympäristön järjestelmien sopeutumiskykyä. Tarvitaan myös voimakasta erikoistumista ja siihen liittyvät monipuolinen tietovaranto, osaaminen ja kytkennät asiakkaisiin. Jos keskittymä epäonnistuu klusterin yhteisen vision luomisessa yhdessä toimintaympäristönsä kanssa tai keskittymästä puuttuu vetovastuun kantava toimija, niin klusteri ei osaa järjestäytyä. Myös klusterin sisällä tulee esiintyä kyvykkyyttä ja motivaatiota yhteistyöhön, jossa tietoa jaetaan ja pyritään uusiin innovaatioihin sekä tuottavuuden parantamiseen. Keskittymässä tulee toimia riittävä määrä ydinyrityksiä ja niille palveluja tuottavia muita yrityksiä sekä t&k-toimintaa. Klusterissa on jatkuvasti muuttuva olotila, johon vaikuttaa keskittymän ydinseudun sosiaalisissa suhteissa valllitseva riittävä luottamus. Tämä voi näkyä yhdistys- tai järjestötoiminnassa, joissa seudun henkilöt tapaavat toisiaan. Näkymättömillä sosiaalisilla suhteilla on usein kuitenkin suurempi merkitys kuin näkyvillä suhteilla. Klusteri voi muodostua useista toimialoista. (liite 2.3, Etla B 179/01, liite 4.8 ja liite 4.9) Käsite toimialaklusteri johtaa helposti harhaan (liite 2.2). Toimialakäsite ei sisällä dynamiikkaa tekniikan ja talouden osalta eikä sosiaalisia prosesseja. (Jääskeläinen, 2001) Suomessa klusterimallia edelsi sektorimalli, jota Helsingin kauppakorkeakoulu käytti tutkimus- ja kehittämisvälineenä. Sektoritutkimus on vaikeampaa toteuttaa, koska se paneutuu klusteritutkimusta enemmän kulttuurisiin ja poliittisiin tekijöihin. (Jääskeläinen, 2001) 3

10 2.2 Talouselämän dynamiikka Talouden kasvu on työllisyyden kasvun ja tuottavuuden kasvun summa. (Tanskanen, 2005) Tuotannontekijöinä pidetään talousoppien perustasolla raaka-aineita, työvoimaa ja pääomaa (Lukion talousoppi, 2004). Klusterissa tuotannontekijäoloihin lasketaan mukaan olennaisesti edellistä laajempi joukko osatekijöitä. (Porter 1998) Tekniikan ontologia on ensin laitteita, sitten laitteiden kokoelmia, seuraavaksi niiden järjestelmä ja lopuksi järjestelmien järjestelmä. Tekniikka on ainetta ja verkostoja, laitteita ja niiden yhdistelmiä. Tekniikka on pohjimmiltaan abstrakti kokonaisuus, jotakin aineetonta. Toisin sanoen tekniikka on ensin koneita, sitten koneiden kokoelmia (esim. tehdas), sitten niiden kokoamisen, huollon, ylläpidon ja käytön vaatimia järjestelmiä. Lopuksi kaikki järjestelmät liitetään yhteen kokonaiseksi järjestelmien järjestelmäksi. Tästä abstraktista moninaisuudesta ja laajuudesta seuraa, ettei tekniikan osien suunnittelu tai järjestelmien sektorointi niiden kehittelyä varten ole oikeastaan periaatteessa mahdollista. Kaikkea on kehitettävä yhtä aikaa ja koko ajan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sektorointi ja yksityiskohtien manipulointi ei tuota mitään. (Airaksinen, 2003) Porterin timanttimalli selittää kilpailukyvyn tekijöitä. Klusteri muodostuu timanttimalliin kuuluvien osien välisistä vuorovaikutussuhteista ja ominaisuuksia. Klusterit ylittävät hallinnollisia rajoja kansainvälisesti, kansallisesti, maakunnissa, kaupungeissa, yritysten sisällä ja kunnissa. Porterin ajattelu ei ole ainutlaatuista tai uutta. Porter jättää vaille huomiota monet huolella tehdyt talouden dynamiikan analyysit, kuten Ghoshal & Bartlett (1989). External economies of scale -argumentti on tuttu jo Alfred Marshallin esittämänä. Porterin näkemys synergisestä klusterin laajentumisesta lähi- ja tukialoille on puolestaan esiintynyt Alfred Chandlerin historia-analyysissä. (Lahti, 2002) Panosten, tuotosten ja välituotteiden luonnetta selvitetään tarkemmin liitteessä 2.3. Erityispanosten, erityisosaamisen, teknologian, tukialojen, lähialojen, avaintuotteiden ja keskeisten toimijoiden luonnetta selvitetään tarkemmin liitteessä Kilpailukyky Kilpailukyvyn ja taloudellisten vaikutusten tutkimiseen käytetään klusterianalyysiä ja siihen liittyvää, kilpailukyvyn lähteitä kuvaavaa, ns. timanttimallia. Poliittiset toimintaohjeet antavat suuntaa kansalliselle politiikalle. Näiden kehittäjä on Harvardin yliopiston professori Michael E. Porter, joka on laajasti tutkinut yritysten, toimialojen, klustereiden ja kokonaisten maiden kilpailukykyä. Tosiasiassa klusterianalyysi ja timanttimalli ovat pitkällisen ja monien henkilöiden taloustieteellisen ja liikkeenjohdollisen tutkimustyön tuloksia. Porter kuitenkin pelkisti klusterianalyysin taustalla olevan panos-tuotos -analyysin ja mikro-makrotaloudellisen yhteyden ja näin mahdollisti klusterianalyysin yleisen käytön tutkimuksissa. (Tekes 140/03) Porter on katsonut, että kilpailukyky syntyy toimialan ja klusterin tasolla. Historiatiedon perusteella ei voi ennustaa tulevaisuutta. Klusteri kuvaa verkostomaista tuotannon ja siihen liittyvien toimintojen organisoitumista. Klusteri syntyy, kun kilpailuedun lähteiden perusosat vahvistavat toisiaan. (Jääskeläinen, 2001) Miten klusterin kilpailukykyä mitataan? Klusteri on kilpailukykyinen, jos siinä kilpailun, vuorovaikutuksen ja erikoistumisen kautta syntyy synergiaetuja, innovaatioita ja voimavarojen tehokasta käyttöä yli yritys- ja toimialarajojen. Klusteritason kilpailukykyä voidaan mitata myös markkinaosuudella ja jalostusarvon sekä bruttotuotannon kasvulla (Tekes 140/2003). Markkinaosuus tarkoittaa klusterin avaintuotteiden markkinaosuutta. Timantin syntymistä ja kehitysdynamiikkaa ei kerrota. Klusterimalli ei kerro miten ja millaisia yrityksiä syntyy ja mihin kasvu perustuu. Porter on katsonut, että kilpailukyky muodostuu olemassa olevien vahvuuksien, erikoistuneiden taitojen ja resurssien varaan eikä tyhjän päälle. (Jääskeläinen, 2001) Evolutionaarinen talousteoria perustuu laajaan ohjelmalliseen kehittämisnäkemykseen luvulta lähtien tiede-, koulutus- ja teknologiapolitiikka on vahvistunut ja tukee innovaatiojärjestelmää tavalla, jota voidaan pitää evolutionaarisen talousteorian mukaisena. (Jääskeläinen, 2001) Klusterin iällä ei näytä olevan vaikutusta kilpailukykyyn. Vanhimpien klusterien on todettu näkyneen jo 1550-luvun elinkeinoelämässä. Eräät niistä ovat uudistumisensa myötä yhä kilpailukykyisiä. Samaan aikaan vain osa 1990-luvulla syntyneistä klustereista ovat kilpailukyisiä vuotta syntymänsä jälkeen (www.isc.hbs.edu). Kilpailukykyä tulee lähestyä kokonaisvaltaisesti systeemisellä tavalla (liite 4.5). Pirstoutunut kehittäminen, joka suuntautuu yksittäiseen perusosaan, ulkoiseen tekijään tai sen palaseen, palvelee usein kyseisen toimijajoukon intressejä ja on harvoin hyödyksi klusterin muille toimijoille. (Porter 1998) Porterin timanttimalli on erityisen merkityksellisen siinä mielessä, että siinä korostuu neljän perusosan ja kahden ul- 4

11 koisen tekijän keskinäisen vuorovaikutuksen tärkeys. Porterin timanttimallin neljää perusosaa ovat: kysyntäolot, tuki- ja lähialat, yrityksen strategia, rakenne ja kilpailutilanne sekä tuotannontekijäolot. Timanttimallin ulkoiset tekijät ovat: julkinen valta ja sattuma. Systeeminen lähestyminen on siis olennaista. (liite 3.4) Suomi maailmantaloudessa -raportti esittelee kansantalouden, klusterin ja yrityksen tason kilpailukykyä (liite 2.4). Luvussa 4 esitetään johtopäätöksiä, miten systeeminen lähestyminen on mahdollista. 2.4 Vuorovaikutus, verkottuminen, toimivuus Klusterin keskeinen elementti ovat erilaiset verkostot. Klusteritutkimuksen keskeinen lähtökohta onkin juuri lisäarvoa tuottavien verkostosuhteiden hahmottaminen. (Tekes 140/03) Innovaatiojärjestelmää tämä raportti ei tarkemmin selvittele. Innovaatiojärjestelmästä esiintyy samalla tavalla kansainvälisessä kirjallisuudessa vaihtelevia tulkintoja kuin klusterista, kirjallisuudessa ja käytännössä. (Lemola 2004, Tuomi 2002 ja Miettinen 2002) Verkottumisen havainnoimista varten on kehitetty lukuisia malleja. Verkostoituminen on otettu itsestään selvyytenä tämän raportin sisältöön, vaikka vain osa verkostotalouteen liittyviä piirteitä tulee mukaan klusteriajatteluun. Erityisesti verkostoitumisen toimintamallit on otettava esille kumppanuuksia ja yritysten välisiä yhteistyösuhteita käsiteltäessä. Klustereissa, samoin kuin verkostoissa, yritykset pystyvät jakamaan kustannuksia keskenään ja lisäämään tuottavuuttaan resurssikäyttöä ja kustannuksia karsimalla. TE-keskusten VerkostoReittaus-ohjelma selvittää yrityksen verkostoitumisen nykytilan ja auttaa yritystä kehittämään verkostoitumiskykyään. (TE-keskukset, 2003) Yritysten välisiä kumppanuuden elementtejä voidaan kuvata, analysoida ja kehittää Partnership Monitor -mittariston avulla. Vesalainen tarkastelee taustamotivaatiota verkostoitumiseen, verkostoitumisen edellytyksiä ja hyötyjä sekä teorioiden että yritysjohdon näkökulmasta. Verkoston toiminta perustuu kumppanuussuhteisiin ja Vesalainen esittelee kumppanuuden arviointikehykset jakamalla verkoston organisationaalisiin sekä liiketoiminnallisiin ulottuvuuksiin. Jaon perusteella hän käy läpi viittä yrityspariesimerkkiä ja luo Partnership Monitor -mittariston kumppanuussuhteen arviointiin. Mittaristoa voidaan käyttää yritystenvälisen kumppanuussuhteen ja siten liiketoiminnan kehittämisessä. (Vesalainen, MET 2002) (liite 4.4) 2.5 Mittaristot Tavanomaisimmat klusterien tunnistus- ja analysointimenetelmät kvantitatiivisesti perustuvat: työntekijöiden ja toimijoiden lukumäärään seudullisiin tihentymiin esim. koko valtion keskiarvoon verrattuna panos-tuotossuhteet riippuvuussuhteiden tunnistamiseen kasvua kuvaaviin tunnuslukuihin. Tyypillisesti USAssa on kuvattu olemassa olevia klustereita. Uusien klustereiden etsimistä ei juurikaan ole harrastettu. (Rosenfeld, 2001) Graylyn tutkimusryhmä puolestaan päätyi klusteroitumista koskevien hyötyjen ja tulosten osalta seuraaviin indikaattoreihin: t&k-kyvykkyys osaaminen inhimillisten resurssien kehittyminen tukiyritysten sijainti lähellä pääoman saatavuus erityispalvelujen saatavuus toimialojen väliset vuorovaikutussuhteet järjestörakenteet verkottumisen syvyys yrittäjyys innovointi ja oppiminen sisäistetty visio ja johtaminen. Näistä kaikkein tärkeimmäksi näyttää kasvaneen erityisosaamisen hallitseva työvoima. Tätä tukee tarpeellisten koulutusohjelmien saatavuus ydinseudulle (Rosenfeld, 2001). Useat tahot ovat määritelleet kilpailukykyä selittäviä tekijöitä: EU:n tutkimusdirektoraatti on julkaissut laajan koosteen indikaattoreista, joilla voidaan mitata erilaisia kansantalouden, alueiden ja elinkeinopoliittisten ryhmittelyjen mukaisia kilpailukykytekijöitä. (European Communities, 2001) Englannissa kauppa- ja teollisuusministeriö on julkaissut luettelon kilpailukykyyn vaikuttavista indikaattoreista. (http://www.dti.gov.uk/opportunityforall/indicators2/index.htm) Massachusettsin osavaltion teknologianeuvosto on julkaissut 15 indikaattoria käsittävän luettelon klustereiden arvioimiseksi. Massachusetts Technology Collaborativen (MTC) vuosina kehittämä 15 indikaattorin mittaristo korostaa klusterien työllistämiskykyä, innovaatioprosesseja ja saatavilla olevia resursseja. (liite 4.10) EU:n klusteriasiantuntijoiden loppuraportti viittaa Ranskassa on käytettyyn SPL-mittaristoon. (liite 3.2) 5

12 Porter julkaisi pelkistetyn viiden indikaattorin luettelon vuonna 2003 (liite 4.6). Samassa yhteydessä Porter luokitteli klusterit kolmeen ryhmään; vientiklusterit, kotimarkkinaklusterit ja luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvat klusterit. Seudullista kilpailukykyä kuvaava mittaristo on Porterin tutkimusryhmän esittämässä muodossa liitteessä 4.3c Tuottavuus Tuottavuus on keskeinen kilpailukyvyn mittari (Jääskeläinen, 2001). Maan ja toisaalta klusterin ja toimialan tuottavuus ei kuitenkaan ole sama asia. Tuottavuus useissa klustereissa ja toimialoilla Suomessa on kasvanut, mutta sama ei ehkä ole tapahtunut koko kansakunnan tasolla, koska resurssien käyttöaste on samalla laskenut Innovaatiokyky Evolutionaarinen taloustiede korostaa yritysten innovoinnin ja uusien tuotteiden merkitystä talouden kasvulle ja muutokselle. Luova tuhoutuminen on välttämätön osa teollisia mutaatioita. Schumpeterin mukaan vanhaa talouden rakennetta lakkaamatta tuhoutuu ja uutta syntyy. (Jääskeläinen, 2001) Porter, Stern ja Council of Competiveness on julkaissut menetelmän laskea intergoitu innovointi-indeksi kymmenistä erilaisista innovaatiotoimintaan vaikuttavista osatekijöistä. 17 OECD-maan tilastoista kerättyä aineistoa on testattu 20 vuoden ajalta (vuosina ) ja sen perusteella esitetty innovaatiokyvykkyyttä. Kehitystyön on määrä jatkua vuoteen 2005 asti. (The World Economic Forum, 2004) Euroopan Unionin jäsenmaissa yhtenäisin tietosisällöin ja menetelmin toteutetussa vuoden 2000 innovaatiotutkimuksessa on selvitetty uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien syntyyn liittyviä tekijöitä. Yhtenä tavoitteena on ollut verrata innovaatiotoimintaa eri jäsenmaissa. Suomen osuudesta tutkimuksessa vastasi tilastokeskus. EU:n innovaatiotutkimus 2000 käsittää kahdeksan pääluokkaa ja kymmeniä erilaisia mittaamiskohteita. (Tilastokeskus, EU:n innovaatiotutkimus 2000) (liite 4.7) Tuottavuuden nousu on Suomessa ollut erityisesti 1990-luvun alun laman jälkeen kansainvälisesti vertaillen hyvin nopeaa. Nousu on toteutettu siirtämällä tuottamattomia resursseja passiiviseen varastoon ja aktiivisten työmarkkinoiden ulkopuolelle. Koko taloudessa työn tuottavuus on noussut 1980-luvun alusta % eli noin 2,5 kertaa nopeammin kuin teollisuusmaissa keskimäärin. (Etla, No. 829, 2002) Tuottavuutta voidaan mitata eri tekijöiden tuottavuutena. Normaalisti sitä mitataan työn ja pääoman tuottavuutena. Myös muiden resurssien kuten t&k-investointien, raaka-ainekäytön ja energian käytön tehokkuuskin kuvaa tuottavuutta. Kun t&k-investoinnilla saadaan aikaiseksi investointia suurempi jalostusarvo tai vähemmällä raaka-aineella tai energialla arvokkaampi tuote, tuottavuus on kohonnut. Silloin, kun klusterin kilpailukykyä arvioidaan, ei pitäisi tuijottaa pelkästään yhteen tuottavuusmittariin. Pitäisi katsoa klusterin käyttämiä resursseja, niiden tuottavuutta ja käyttöastetta. Klusteria voidaan pitää kilpailukyisenä, jos se samanaikaisesti on useilla tuottavuusmittareilla kilpailijamaita parempi. Esimerkiksi Suomen metsäklusteria voidaan pitää usealla mittarilla kilpailukyisenä. Se pystyy tuotoksestaan maksamaan kansainvälisesti korkeita palkkoja, raakapuusta hyvän hinnan, ansaitsemaan pääomalle kilpailijoihinsa nähden kohtuullista tuottoa ja Suomen tapauk- Kuva 2.1. Klusterin olomuotoja. Lähde: the Whitebook, the 7 th Global TCI conference, Ottawa, September

13 sessa vielä maksamaan tuotteidensa pitkät kuljetukset. Samanaikaisesti klusteri käyttää täysimääräisesti puuraaka-aineen turvaamalla samalla sen uusiutumisen ja metsäklusterin työvoiman osuus maan koko työvoimasta on maailmanluokassa korkea. Kaikki tämä tehdään energiatehokkaasti ja luontoa säästäen. Klusterin yritysten liiketaloudellinen kannattavuus yksistään ei vielä ole riittävä edellytys sille, että klusteria kokonaisuudessaan voitaisiin pitää kilpailukyisenä. Kannattavuus on voitu saada aikaiseksi maksalla muille tuotannontekijöille kilpailijamaita alhaisempia tuotannontekijäkorvauksia. Koko maan tasolla ei riitä, että maassa on yksittäisiä kilpailukykyisiä klustereita. Tarvittaisiin sellainen klustereiden salkku, joka hyödyntäisi elinkeinotoiminnan käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman täysimääräisesti. Antti Tanskasen (luku 2.2) sanoin, talouden kasvu on työllisyyden kasvun ja tuottavuuden kasvun summa. Kansainvälisen kaupan näkökulmasta yksittäisten maiden tuotanto pitäisi suuntautua niille aloille, joissa maalla on suhteellinen etu. Näin vaihdannan kautta maat pystyvät entisestään kasvattamaan elintasoaan. 2.6 Elinkaari, evoluutio Evolutionaarisen teorian mukaan taloudellisen kehityksen perustekijä on innovaatiot. Innovaatiot voivat olla teknisiä, sosiaalisia tai markkinainnovaatioita. Teknisiä innovaatioita syntyy tieteessä sekä uusien tuotteiden ja tuotantotapojen muodossa. Sosiaaliset innovaatiot ovat organisatorisia. Markkinainnovaatioita ovat uudet markkina-alueet tai asiakkaat sekä uudet käyttötavat. (Jääskeläinen, 2001) Klusterin elinkaarta kuvaa Hollannin clustermonitor -käsikirja. (Berenschot, Utrecht, mei 2000) 2.7 Sosiaalinen pääoma Sosiaalinen pääoma muodostuu ihmisten välisistä institutionaalisista suhteista sekä liittyy läheisesti yhteiskunnan rakenteeseen ja toimivuuteen (Hjerppe, 1998). Klusterimallin hyödyntäminen maa- ja aluetasolla vaatii tätä sosiaalista pääomaa. (Jääskeläinen, 2001) Sosiaalinen pääoma ei siis näy välttämättä koko seutua koskevana ilmiönä, vaikka se keskittyy tietylle seudulle. Erityisesti suurissa väestökeskittymissä klusteroituminen hyödyttää vain osaa väestöstä. Klusteriajatteluun vaikuttaa verkostoitumismallien ja Porterin timanttimallien ohella kolmantena näkökulmana sosiaalinen pääoma, joka liittyy talouden kehittämiseen ja kasvuun. Kun sosiaalinen pääoma on keskeinen piirre menestysklusterissa, se samalla rajoittaa toimijoiden ja osallisten määrää. (Rosenfeld, 2001) 2.8 Järjestäytyminen Valtaosa klustereista on syntynyt evolutionaarisesti. Silti jokaisessa klusterissa on ollut aktiivisia johtajayksilöitä, yhteistä päätöksentekoa, menestysmallien matkimista eli tietynlaista järjestäytyneisyyttä. Nykyisin useissa maissa on pyrkimystä tietoisesti organisoituneeseen klusteroitumiseen. Ranskassa DATAR pitää järjestäytyneenä klusteria, jossa kaikki seuraavat neljä tunnusmerkkiä toteutuvat: klusterilla on vetäjä ja tunnettu koostumus klusteria koskeva arvoketju/arvoverkko (vrt. liite 2,3, kuva 6) on kuvattu selkeästi klusteri on järjestänyt keskitetyn viestintätoiminnan klusteri toteuttaa yhteisiä projekteja tms. operatiivisia toimenpiteitä. (DATAR, 2004) Saman suuntaisesti, mutta vähän jalostuneemmassa muodossa esitettynä evoluutiota tarkastelee kansainvälinen kirjallisuus, joka on edennyt seuraavaan käsitykseen klusterin elinkaaren viidestä olomuodosta: Olomuotojen avulla klusteri jakautuu evoluutiossaan moduleiksi. Elinkaaren vaiheet ovat moduleita. Klusterin syntyminen edellyttää sopivia ympäristöolosuhteita. Klusteri syntyy, muuttuu ja katoaa. Rinnastus biologiseen evoluutioon on ilmeinen. Klusteria on mahdotonta rinnastaa esim. koneeseen. 7

14 3 Tavoitteet ja toteutustapa 3.1 Tavoitteet Kehitettävä työkalu on prosessikuvaus, joka esitetään kohdassa 4. Tälle prosessikuvaukselle muodostui helmikuun 2003 loppuun mennessä seuraavat tavoitteet: Tavoitteena on kehittää prosessikuvaus, joka toimii helppokäyttöisenä, selkeänä ja ymmärrettävänä työkaluna jokapäiväisessä toiminnassa, kun Tekesin ja Tekesin sidosryhmien ihmiset haluavat viestiä omista klustereistaan toisilleen. Prosessikuvauksen avulla muun muassa Tekes pystyy sovittamaan omaa toimintaansa klustereissa, joita eri tahot esittävät. Näin Tekes vahvistaa toimintaansa kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Klustereihin suhtaudutaan erilaisuutta hyväksyen. Prosessikuvaus on modulaarinen. Klusterien tunnistaminen ja niiden jatkuva muuttuminen on mahdollista. Myös uusien klustereiden syntyminen ja nykyisten klustereiden hajoaminen on mahdollista. Osatavoitteita ovat: 1. Prosessikuvauksen avulla voidaan jäsentää klustereita, joiden teollinen laajuus, maantieteellinen ulottuvuus, sisäinen dynamiikka ja suorituskyky vaihtelevat yksiköllisesti. 2. Modulaarisuus, jonka avulla klusterin jäsentely helpottuu. 3. Tutkimuslaitosten luoman tiedon sovittaminen prosessikuvaukseen 4. Kansainvälisillä foorumeilla esitettyjen mallien sekä tutkimustiedon ottaminen huomioon työkalun kehittämisessä. 5. Tekesin omien prosessien toteutuksen tukeminen työkalun avulla. 6. Konkreettisten tapausten kerääminen prosessikuvauksen tueksi ja testaamiseksi. 7. Yhteismitallisten määrittelyjen luominen siten, että klusterien erilaisuudet kyetään hallitsemaan riittävän vakioidusti. 8. Jatkuvan prosessimaisen tutkimuskäytännön tukeminen. 9. Tekesin strategiantyön ja ohjelmatoiminnan toteutuksessa tarvittavien tukikeinojen liittäminen prosessikuvaukseen. 10. Muiden jatkokehitystarpeiden ja työkalun laajentamismahdollisuuksien toteaminen Rajauksia Työkalun kehittämisen alustan muodostaa ns. Porterin malli. Tässä raportissa esitettävän synteesin lisäksi kuvataan muita kansallisesti ja kansainvälisesti julkaistuja erilaisia klusterimalleja. Prosessikuvaus on avoin ja laajennettavissa sekä sallii erilaisten vaihtoehtojen yhdistelmiä. Ennen kehitysprosessin aloitusta tämän prosessikuvauksen tekijä, Esko Virtanen, esitteli pääpiirteissään tämän prosessikuvauksen mahdollisia tavoitteita ja toteutustapaa Tekesissä. Tekesin henkilöiden odotuksia ja näkemyksiä tulosten suhteen kerättiin haastattelumenetelmällä. Tästä muodostuneen synteesin tulosta arvioitiin ja lisäksi kerättiin Tekesin yhteiskumppanien odotuksia ja näkemyksiä, jotka sovitettiin prosessikuvauksen tavoitteisiin. Keväällä 2003 muodostunut käsitys kokonaistilanteesta osoittautui sangen kestäväksi perustaksi. 3.2 Toteutus Klusterimalleja eri maissa Erilaisia klusterimalleja on tunnistettu ja niiden sovellutuksia käytäntöön on kuvattu liitteissä 5.1, 5.2 ja 5.3. Yhteismitallisia määrittelyjä on hahmotettu. Hollannissa on tehty eniten julkisen vallan ohjaamaa klusterityökalun kehittämistyötä, mistä tuloksena on clustermonitor. Havaintojen perusteella voi todeta lähestymistapojen vaihtelevan laajasti valtioiden sisälläkin. Pienimmät klusterit voivat muodostua jopa viiden avainyrityksen ympärille (Ranskan SPL-malli) kun taas suurimmat klusterit ulottuvat useiden valtioiden alueille (ICT-klusterianalyysit ja metsäklusteri Euroopassa). Laajin klusterien yhteismitalliseen kuvaamiseen tähtäävä konsepti on kehitetty Yhdysvalloissa, Harvard Business Schoolin Institute for Strategy and Competitivenessissa. Tähän yhdysvaltalaiseen konseptiin on tutustuttu internetin välityksellä. Englannissa on tehty myös laaja klusterikartoitus omalla systemaattisella tavalla (liite 4.3e). 8

15 3.2.2 Tutustumiset muiden maiden käytäntöihin Toteutuksen yhteydessä käytiin Hollannissa ja Sveitsissä tutustumassa käytettyihin analysointimenetelmiin. Maailmanlaajuiset vuosittaiset klusteriasiantuntijoiden konferenssit v (Göteborg) ja v (Ottawa) loivat runsaasti henkilökontakteja (liite 7) sekä osoittivat viimeaikaisia kehityssuuntauksia. Kuudes maailmanlaajuinen klusteriasiantuntijoiden konferenssi (2003) keräsi 150 osanottajaa kymmenistä eri maista, kun järjestäjämaan laaja joukko jätetään kokonaan pois laskuista. Seitsemäs maapallonlaajuinen klusteriasiantuntijoiden konferenssi (2004) keräsi jo yli 200 osanottajaa. Kansainvälisesti yleisiksi todettuja klustereiden havainnointimenetelmiä kerättiin OECD-maista case-kuvausten avulla, joita on dokumentoitu liitteessä 5.2. Uudessa Seelannissa kehitettyä klusterivetäjien koulutusmallia esiteltiin Suomessa maaliskuussa 2004 (liite 3.3). Vuoden 2004 loppupuoliskolla Englannista ehdotettiin mahdollisuutta osallistua heidän klusterivetäjiensä koulutukseen Englannissa, jossa opetus perustuu Harvardin (USA) kehittämiin toimintamalleihin. (liite 3.3c) Kehitysprosessin aikana on toimittu aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa yli organisaatiorajojen Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaisten vierailujen lisäksi Suomessa on käynyt klusteriasiantuntijaryhmiä Espanjan Baskimaalta ja Ruotsin Götanmaalta. Yhteistietoja ja -henkilöitä kansainvälisiin klusteriosaamisen verkostoihin on kerätty liitteessä 7. Klusterivetäjien koulutus nousi esille tarpeellisena yksityiskohtana esiin tammikuussa Maaliskuussa maapallonlaajuisesti kärkikouluttajana tunnettu Ifor Ffowcs- Williams tutustui Suomen klusteritilanteeseen ja on ehdottanut vakioitunutta kansainvälistä mallia klusterivetäjien kouluttamiseen (liite 3.3). Seuraavana vuonna kesäkuussa 2005 pidettiin Suomen ensimmäinen klusterivetäjien kolmipäiväinen kv-tason koulutus Nurmijärvellä em. mallin mukaisesti. Klusterivetäjien tarve on ilmeinen, kun klusteri järjestäytyy. Ilman vetäjäpersoonaa klusteri toimii hajanaisesti. Klusterin toiminta on sitä fokusoituneempaa, mitä pienempi klusteri on kuitenkin siten, että myös miniklusteri tai verkottunut ryhmä klusterissa määrätietoisesti luo riippumattomasti ja määrätietoisesti kumppanuuksia muihin klustereihin. Kun menestysklusteri kasvaa, niin se kehittyy parveksi klustereita, jotka jatkavat kehittymistään kukin oman evoluutionsa mukaisesti Kotimaiset käytännöt Syyskuussa 2003 tätä kehitysprosessia laajennettiin johtoryhmän päätöksellä siten, että Tekesin lisäksi myös Suomen muut innovaatiojärjestelmän osapuolet voivat saada käyttöönsä myös kehitysprosessin tulokset. Toteutuksen yhteydessä vuosina voitiin todeta, että TE-keskusten, teknologiakeskusten, osaamiskeskusten ja muiden alueellisten sekä kansallisten toimijoiden piirissä oli ollut ja yhä esiintyi klusteriajattelun soveltamiseen tähtääviä pyrkimyksiä. Keskeiseksi konkreettiseksi havainnointikeinoksi on osoittautunut Etlatieto Oy:n omissa klusterianalyyseissään käyttämä menetelmä klustereiden määrittelemiseksi panostuotosaineistojen avulla. Tämä vastaa siis hyvin kansainvälistä tapaa kuvata klustereita. Se on helposti käytäntöön sovellettavissa ja se soveltuu hyvin myös pienikokoisen klusterin määrittämiseen (liite 3.1) Euroopan Unionin klusterityöryhmien kokousten yhteenvetoaineistot, johtopäätökset ja työryhmien loppuraportit on otettu huomioon soveltuvin osin ja yhdensuuntaisuuteen pyrkien. Hajonta eri EU-maiden sisällä ja klusterikohtaisten havaintojen kesken on kuitenkin tiedostettava (liite 3.2) Pohjoismainen ja Baltian alueen yhteistyö Suomeen kokoontui elokuussa 2004 viiden Pohjoismaan yli 30 asiantuntijaa. Tarkoituksena oli suunnitella Itämeren ja Pohjoismaiden alueella yhteistyömahdollisuuksia, kun EU oli juuri laajentunut. Aivoriihi-mallisen työprosessin kautta esille nousi useita mahdollisuuksia. Yhteenvetotilanteessa Suomi ehdotti konkreettisesti klusteriasioiden selkeää koordinointia maakohtaisesti sekä maakohtaisten koordinaattorien keskinäisen yhteistyön aloittamista. Syyskuussa koordinointityötä ja -tehtäviä kokoonnuttiin määrittelemään Kööpenhaminaan kaikkien maiden yhteisin voimin. Mukaan oli kutsuttu osallistujia seuraavista maista: Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Saksa, Puola, Venäjä, Liettua, Latvia ja Viro. Kesään 2005 mennessä oli muodostettu Northern Clustering Alliance, NAC. Kokouksessa pohdittiin mm. seudullisten keskittymien havainnointia (liite 6). Tekes arvioi omaa rooliaan Baltian alueen klusteriyhteistyössä sekä klusterien hallintaa Suomessa. Marraskuussa aloitettiin konkreettisten yhteisten toimintojen käynnistys. Vuoden 2004 loppuun mennessä oli aikaansaatu yhteinen www-portaali (http://www.nordicinnovation.net/article.cfm?id= ). Helmikuussa 2005 maiden edustajat kokoontuvat Tekesissä keskustelemaan yhteisten hankkeiden toteutuksesta. 9

16 3.2.5 Sitra ja Finpro Verkostot ovat välttämättömiä klusterin muodostumiseksi. Kehitysprosessin kuluessa kiteytyi näkemys uusien klusterien syntymisestä Suomen olosuhteissa. Verkottuneessa liiketoiminnassa voidaan havaita jo klusteriajattelun piirteitä. Niitä ajan myötä järjestelmällisesti kehitettäessä uusi klusteri voi syntyä. Tämän vuoksi yritysten muodostamia ryhmähankkeita ja yhteishankkeita on havainnoitu. Konkreettisesti toteutettiin vuonna 2004 Tekesin, Sitran ja Finpron ns. TESIFI-yhteistyöprojekti, jossa Tekesin ryhmähankkeita pyrittiin tukemaan kytkemällä kehitysprosessiin muita Suomen innovaatiojärjestelmän toimijoita. TESIFI perustui ydinyritysten motivaatioon ja hyväksyntään juuri heidän ryhmähankkeensa laajentamisesta verkottuneesta kehittämistoiminnasta klusteroitumisprosessiin. Tässä raportissa esitetään, että verkostot ovat itse asiassa uusien klustereiden syntyprosessin alkupiste, liite Muut yhteishankkeet Aktiivisesti seurattiin ideaalitehdas -konseptin toteutusta useissa verkostoissa ja kokonaisuutena (liite 5.2 case 7). Verkottumiseen kannustaa mm. tuotteisiin ja markkinoihin liittyvän tiedon hankkiminen yhdessä, tuotteiden suunnittelu yhdessä, markkinointioperaatiot, koulutuskurssit, työvoiman hankinta seudulle, täydennyskoulutus, yhteiset materiaaliostot tai palveluhankinnat, yhteinen jakelutie, laatujärjestelmä, testaustoiminta, yhteinen investointi, erityisten asiantuntijapalveluiden hankinta jne. Verkottumisen analysointia selvittää liite 4.4. Funktionaaliset elintarvikkeet -klusteriselvitystä seurattiin vuosina , mutta klusterin muodostuminen on yhä kesken. OECD:n piirissä toteutusvaiheessa olleita KISA-hankkeita seurattiin ja niiden havaintoja liitettiin case-kuvausten valmisteluun. Osaamiskeskusohjelmien kanssa on toimittu vuorovaikutteisesti, kun Culminatum Oy:n puitteissa pääkaupunkiseudulla osaamiskeskukset toteuttivat omia kehittämisprosessejaan. 10

17 4 Prosessikuvaus 4.1 Kokonaisnäkemys Klusterin kuvaus kertoo klusterin historian nykyhetkeen asti. Tulevaisuutta klusterin analysointi ei kerro. Tulevaisuus riippuu kehityksestä ja innovaatioista klusterin sisä- ja ulkopuolella. Luova tuhoutuminen on välttämätön osa teollisia mutaatioita. Vanhaa talouden rakennetta lakkaamatta tuhoutuu ja uutta syntyy (kohta 2.5.1) Avaintuotteet ja evoluutio Klusterin kuvaamisen muodostamisen lähtökohtana ovat avaintuotteet. Niitä tuottavat yritykset muodostavat klusterin ytimen. (liite 2.3) Uusi oivallus tässä kehitysprosessissa on ollut klusterin evoluution kuvaaminen, kuva 4.1. Vastaavaa kuvausta kansainvälisessäkään kirjallisuudessa ei vielä ole esitetty, mutta viitteitä tähän suuntaan on havaittavissa, ks. kohta 2.6. Evoluution malli kehittyi tähän prosessikuvaukseen vähitellen jo varhaisessa vaiheessa. Klusterin elinkaaritarkastelua oli usein tätä ennen kansainvälisessä kirjallisuudessa tehty samaan tapaan kuin on tarkasteltu tuotteiden elinkaarta markkinoilla. Prosessikuvausta on syvennetty jakamalla evoluutio kahteen isompaan olomuotojen ryhmään. Liitteessä 4.1 kuvataan klusterin syntymisen prosessia. Liitteessä 4.2 kuvataan valmiin olemassa olevan klusterin piirteitä. Suomessa konkreettinen evoluutio on havaittavissa esimerkiksi metsäklusterin kohdalla. Mänty, kuusi ja koivu ovat tarjonneet lähes rajattomat luonnonvarat aina viime vuosisadalle asti. Vaikka kritiikkiä luonnonvaran pitkäaikaisesta kestävyydestä esiintyi aika ajoin ja eri yhteyksissä, niin vasta viime vuosisadalla raaka-ainetta alettiin mittavasti tuoda Suomeen. Ensimmäiset paperikoneet Suomessa koottiin ulkomailta tuoduista koneista ja laitteista. Vähitellen Suomeen alkoi muodostua omaa paperikoneiden valmistusta ja viimeisten 40 vuoden kuluessa paperikoneiden toimittaminen on siirtynyt ulkomailta Suomessa toimiville yrityksille Klusterin kuvaaminen Tässä raportissa esitetään, että klusterin voi esittää samanlaisen käsitteistön avulla. Käsitteistöä on käytetty useissa käytännön tilanteissa. Tähän raporttiin on koottu kokonaisuus erilaisista käytännöistä. Klusterin kuvaaminen perustuu kolmeen pilariin, liite 4.2: jäsentely toimivuus / vuorovaikutussuhteet ja mittaristo / suorituskyky. Tämä johtopäätös on pääpiirteissään samansuuntainen kuin Hollannin clustermonitor -työkalun pilarijako, liite 4.3b. Yksityiskohdiltaan Hollannin mallia ei kuitenkaan seurata tässä raportissa. UUDET ESIASTEET VAHVISTUMINEN SYNTYMINEN MUUTTUMINEN SULAUTUMINEN HEIKENTYMINEN VERKOSTOJA YRITYKSIÄ Kuva 4.1. Klusterin evoluutio. HAJOAMINEN 11

18 Muita OECD-maissa tehtyjä klusterien kuvaamistapoja esitetään liitteessä 4.3. Johtopäätöksenä tai oppimisena voi todeta, että klusterikartan laatiminen sen mukaan, kuinka taloudellinen aktiviteetti tällä hetkellä jakaantuu eri seuduille tai eri maissa, näyttää osittain epäonnistuvan. Klusterin olemassaolo tietyllä seudulla perustuu em. kvantitatiivisten mittaristojen lisäksi erityisesti myös kvalitatiiviseen puoleen. Ranskassa ja Englannissa systemaattisesti luodut tilastotarkastelut elinkeinoelämästä ovat ehdottaneet eri seuduille erilaisia klustereita. Suurin osa klustereista ilmeisesti näin löytyykin, mutta ehdokkaiksi nousee myös keskittymiä, jotka muodostavat klusterin enemmän kvalitatiivisin kuin kvantitatiivisin mittarein tarkasteltuna. Toisin sanoen seuduilla on elinkeinopoliittisen tilastotarkastelun katveeseen jääviä vuorovaikutussuhteita sekä arvoketjuja. Hollannissa ja Tanskassa muodostunut vahva megaklustereihin perustunut ajatussuunta menetti ainakin tilapäisesti uskottavuutensa. Sveitsissä kansalliset megaklusterikartat myös laadittiin, mutta samaan aikaan ymmärrettiin vuorovaikutussuhteiden ja arvoketjujen suurempi painoarvo sekä yritysten keskeinen merkitys. Jäsentely Kuvassa 4.2 esitetty klusterin jäsentelytapa vastaa paljon Porterin timanttimallin neljää perusosaa; kysyntäoloja, yrityksiä, tuki- ja lähialoja sekä tuotannontekijäoloja. Timanttimallin ulkoiset tekijät, julkinen valta ja sattuma, eivät kuviossa esiinny. Niiden vaikutus ilmenee em. perusosien kautta. Itse asiassa tämä jäsentelytapa sijoittaa yritykset ja muut toimijat arvoverkkoon, jonka keskipisteessä avaintuotteet ovat. Klusteri kuvaa yritysten rypästymistä vuorovaikutteisiksi verkostoiksi. Klusteri muodostuu toisiaan tarvitsevista yrityksistä ja yrityksiä tukevien organisaatioiden verkostoista. Klusterin ydintä etsitään avaintuotteiden kautta. Esimerkiksi Suomelle tyypillisen metsäklusterin avaintuotteita ovat kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, kuten paperi, kartonki, sellu, sahatavara, vaneri, kuitulevy, puusepän tuotteet jne. (liite 5.2 case 6) Kuvassa 4.2 esitetty klusterin jäsentelytapa perustuu arvoketjujen pohjalta syntyneisiin vuorovaikutussuhteiden kokonaisuuteen. Kuviosta on jätetty pois tarkoituksellisesti virtaussuunnat. Panos-tuotossuhteiden pohjalta muodostuva kaikkein tärkein riippuvuussuhdekartta jää lopulta luurangoksi, kun sen ympärille muodostuvat pitkäjänteiseen kilpailukykyyn vaikuttavat muut riippuvuussuhteet myös otetaan huomioon, vrt. liite 2.3. (virtausten kartta) Jäsentelymuotoa on Suomessa käytetty tämän suuntaisesti useissa erilaisissa tilanteissa, joita on valittu liitteeseen 5.2. Tekesin strategian luontiprosessin aloituksessa, joulukuu 2003, annettiin myös tämän suuntainen jäsentelymuoto kahdeksan teemaryhmän käyttöön. Olennaista on sitoa jäsentely aikaan (vuosi AAAA), koska klusteri muuttuu jatkuvasti. Kilpailun tärkeä merkitys on tässä yhteydessä havaittavissa. Riippuvuussuhdeverkostoissa jokainen virtauksen sisältö (liite 2.3) ja jokainen toimija voidaan korvata vaihtoehtoisella tavalla, kun klusteri toimii innovatiivisesti. Tuottavuuden parantaminen on sidoksissa myös kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Kilpailu Erityispanokset ja -osaaminen Teknologiat Tukialat Klusterin muoto arvoverkossa on soikea horisontaalinen, soikea vertikaalinen tai pyöreä (liite 2.3, kuva 6). Metsäklusteria on analysoitu usein monia arvoverkon vaiheita käsittävänä kokonaisuutena, joka alkaa metsän kasvattamisesta ja päättyy loppukäyttäjän kierrätyksen avulla lajittelemaan uusioainekseen. Metalliklusterien analyyseissä rajoitutaan usein lyhyeen pätkään arvoverkossa. Metallien arvonlisäystä edeltää kaivostoiminta monine ulottuvuuksineen. Arvoverkon tuotosten suunnalla metallien arvon- Avaintuotteet ja keskeiset toimijat Lähialat Asiakkaat vuonna AAAA Kuva 4.2. Klusterin jäsentely Suomessa. 12

19 lisäys jää usein metallituotteiden ja koneiden valmistamisen moniulotteisiin riippuvuussuhteisiin. Ahdas tapa määritellä klusterit on lähteä tiukasti panos-tuotosaineiston ehdoilla. Piirtää vain yhtä klusterikarttaa kvantitatiivisiin tosiasioihin perustuen. Määritellä klusterit niin, että keskuksiksi otetaan tiheät suhdeverkot ja klustereiden rajat vedetään harvojen ja heikkojen suhteiden ylitse (ESR 88/01). Näin kapea-alaisesti tässä raportissa ei ehdoteta toimittavan. Perusteluna on mm. Ranskassa, Tanskassa ja Englannissa havaitut ongelmat, jos pitäydytään pelkästään tilastoihin perustuvassa elinkeinopoliittisessa kvantitatiivisessa mittaristossa. Klusteriin kuuluu yrityksiä, jotka toimivat useilla erilaisilla toimialoilla, mutta joiden tuotantojärjestelmät kytkeytyvät toisiinsa. Yritykset ovat vahvassa keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa. Klusterissa toisiinsa kytkeytyvät yritykset, julkinen valta ja kolmas sektori toimivat kilpailun ja yhteistyön värittämässä monimutkaisessa vuorovaikutusten suhteessa. Klusteriin on kasaantunut innovaatiopääomaa ja sosiaalista pääomaa. Yksi yritys tai toimiala voi kuulua useaan eri kohtaan klusterin jäsentelyssä (liite 3.1a). Sijainti riippuu avaintuotteiden valinnasta ja sen perusteella muodostuvasta arvoverkosta. Tarkemmin jäsentelyä selvitetään liitteessä 4.2. Panos-tuotossuhteet on määritelty liitteessä 2.3. Toimivuus Vuorovaikutussuhteiden tarkastelun avulla selvitetään klusterin sisäistä toimivuutta. Kysymys on paljon tekemisissä verkottumisen kanssa. Pilarin ytimen muodostaa Partnership Monitor -työkalu. Sen avulla voidaan analysoida arvoverkossa esiintyviä kumppanuussuhteita. Hyvinkin erilaiset suhteet klusterin toimivuuden kannalta ovat käyttökelpoisia (kuva 4.3. ja liite 4.4). Toimivuus-pilarista on tarkoituksellisesti jätetty pois kilpailun tarkastelu. Kilpailun käsitteleminen kuuluu jäsentely-pilariin. Keskittymällä yhteistyösuhteisiin tämä raportti ja pilarit tulevat selkeiksi. (liite 4.4) Kumppanuussuhteista muodostuu yritykselle kustannuksia ja tuottoja. Suhteet kehittyvät alati. Yrityksen kannalta tuottoja lisäävät tai kustannuksia alentavat vuorovaikutussuhteet vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen (vrt. liite 2.4). Jo varhain yleiseen käytäntöön juurtunut malli kustannusten ja tuottojen hallinnasta on julkaistu 1970-luvulla (Oliver Williamson, 1975, Liiketoimikustannusten teoria, Transaction cost theory). Tämä Williamsonin malli on klusterin yritysten analysoinnissa yksinkertaisempi kuin Partnership Monitor -työkalu. Verkottuminen sinänsä on itsestään selvyys klusterissa. Verkottumisesta ja sen arvioinnista on paljon käytäntöä (esim. TE-keskusten verkostoreittaus-työkalu). Mittaristo Indikaattoreilla, mittaristolla, on erityisen suuri merkitys, kun klusterin kvalitatiivisia tai kvantitatiivisia panos-tuotossuhteita avataan. Indikaattorivalinta vaikuttaa klusterin muotoon. Porter on korostanut kansainvälisyyden, tuottavuuden ja innovatiivisuuden merkitystä klusterissa luvun kirjallisuudessaan. Vuonna 2003 Porter on esittänyt työntekijämäärän muutoksen, keskipalkan, palkkojen suhteellisen muutoksen, tuottavuuden ja patenttien määrän merkitystä klusterien keskinäisessä vertailussa (liite 4.6). Valitsemalla talouden indikaattoreiksi tuotantomäärät ja työllisyydet klusterit muodostuvat luonnollisesti erilaisiksi. Tässä raportissa on päädytty korostamaan klusterin suorituskykyä kuvaavien indikaattorien käyttämistä. Valinta perustuu eniten Porterin vuonna 2003 esittämään malliin (liite 4.6), mutta sitä on merkittävästi samalla muokattu. Organisationaaliset sidokset: Kontaktipinnat + Sosiaalinen pääoma Kysymys 1: Mille tasolle yritys haluaa / pystyy luomaan yhteistyösuhteensa? Markkinaehtoinen liiketoiminta suhde Vakio toimittaja/ asiakassuhde Järjestelmätoimittajasuhde Kysymys 2: Miten yhteistyösuhteen kehittäminen toteutetaan? Partnerisuhde Liiketoiminnalliset sidokset: Vaihdanta + strateginen suhde Kuva 4.3. Kumppanuussuhteet arvoverkossa. Lähde: Vesalainen, Partnership Monitor -työkalu 13

20 MITTARISTO TUOTTAVUUS (%) verrattuna keskiarvoon 5/10 vuoden aikana INNOVAATIOKYKY erikseen, (Tilastokeskus, 2000 mukaan) muutos 5/10 vuoden aikana TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ (hlöä) muutos 5/10 vuoden aikana (hlöä) JALOSTUSARVO ( /hlö/a) muutos 3/5/10 vuoden aikana OSUUS KV. MARKKINOILLA (%) muutos 3/5/10 vuoden aikana TOIMIPAIKKOJEN MÄÄRÄ (kpl) muutos 3/5/10 vuoden aikana Kuva 4.4. Pelkistetty mittaristo. Kuvassa 4.4. innovaatiokyky on tarkoitettu mitattavaksi erikseen. Tähän raporttiin on valittu Euroopan tilastokeskusten yhdessä sopima käytäntö innovaatiotoiminnan mittaamisesta. (liite 4.7) Jalostusarvon muutos työntekijää kohden mitattuna on kytköksissä tuottavuuteen, mutta samalla se ottaa huomioon avaintuotteiden laadullisen parantumisen. Osuus kansainvälisillä markkinoilla tarkoittaa kolmea seikkaa. Ensinnä mitataan klusterin avaintuotteiden osuutta maapallonlaajuisesta viennistä (liite 4.13). Toiseksi mitataan, kuinka paljon klusterin keskeiset toimijat kokonaistuotannostaan vievät Suomesta muihin maihin (OECD, ITC, tilastokeskus ja tullilaitos). Kolmanneksi tarkastellaan tuonnin ja viennin suhdetta. (liite 4.13) Tässä yhteydessä on luontevaa myös määritellä onko klusteri luonteeltaan vienti-, tuonti- tai jokin muu klusteri. (liite 4.6) 4.2 Klusterin luonne Klusteri innovaatiojärjestelmässä Mikä on innovaatiojärjestelmän ja klusterin välinen suhde? Christopfer Freeman esitteli vuonna 1987 ensimmäisenä kansallisen innovaatiojärjestelmän käsitteen, jonka seurauksena innovaatioprosessia ei enää nähty lineaarisena ketjuna, vaan vuorovaikutteisena tapahtumana. Innovaatio alettiin nähdä erillisen tapahtuman sijaan monitasoisena, monia toimijoita samanaikaisesti koskettavana pitkäkestoisena kehityskulkuna. Uusia käsitteitä muodostuu oppimisen ja kommunikaation avulla. (Lemola, 2004) Porter on käyttänyt timanttimallin osina aikaisemmin todistettuja ja hyväksyttyjä tosiasioita. Tällaisia teorioita ja ajatusmalleja ovat ainakin evolutionaarinen talousteoria, innovaatioiden korostaminen talouskasvun lähteenä, kansallinen innovaatiojärjestelmä, teollinen alue, talouden ketjut, verkostoteoria, käyttäjä-tuottaja-innovaattorisuhteet, kehittyneet tuotannontekijät sekä julkisen vallan puolella subventioiden vastustaminen ja kilpailun ylläpitäminen. Kansalliselle innovaatiojärjestelmälle osin rinnakkaisen tarkastelukehyksen on 1990-luvun alusta lähtien tarjonnut teollisten klusterien tunnistaminen ja näiden ottaminen teknologiapolitiikan kohdentamisen yhdeksi apuvälineeksi. (Valtion tiede- ja teknologianeuvosto, 2002) Klustereiden toimintaympäristössä näkyy mieluummin innovaatioympäristö kuin innovaatiojärjestelmä. Raportin laatijalle on muodostunut käsitys, että klusterit ja innovaatiojärjestelmät ovat toisiaan leikkaavia kokonaisuuksia. Tämä tarkoittaa, että yksi klusteri voi ulottua usean innovaatiojärjestelmän kentälle. Ja vastaavasti yhden innovaatiojärjestelmän kentällä voi näkyä useita klustereita. Leikkausten määrä riippuu klusterin koosta ja innovaatiojärjestelmän koosta Toimiala klusterissa Mitä eroa on toimialalla ja klusterilla? Klusteriin kuuluu useita toimialoja. Toimialajako perustuu kansainväliseen yhteisesti sovittuun käytäntöön. Jokainen yritys sijoittuu taloustilastoissa 1 7 numeron tarkkuudella johonkin toimialaan. Tilastossa yrityksiä sijoitetaan ryhmiin toimialoittain. Kansantalouden tasolla klusteritarkastelut on tehty toimialaryhmittelyn mukaisesti. Suomen avainklusterit -projektissa on käytetty 2 numeron tarkkuutta (liite 3.3a). Tapauskohtaisesti Suomessa on tehty klusterianalyysejä useamman kuin kahden NACE-numeron tarkkuudella. Tätä tarkemmat klusterianalyysit Suomessa ovat johtaneet konkreettisten yritysten nimeämiseen eri klustereihin vrt. meriklusteri (Tekes 140/03). Yksittäinen yritys voi kuulua useaan klusteriin samanaikaisesti. Tanskasta, Hollannista, Sveitsistä ja USAsta on saatavilla klusterikarttoja, joissa yrityksen sijoittuminen elinkeinoelämän klusteriin on tehty toimialaryhmittelyn mukaisesti 4 5 NACE- tai SIC-numeron tarkkuudella. Suomen megaklusterien kartasta voi havaita, että 68 toimialan laajuisesta kansantalouden tilastosta syntyi yhdeksän avainklusteria (liite 3.1a). Yksittäiseen avainklusteriin kuului 9 27 toimialaa. Lopulta em. yhdeksään avainklusteriin kuului lopulta yhteensä 148 toimialaa, koska useat toimialat kuuluivat moneen klusteriin. Kaikkiaan 68 toimialasta 54 sijoittui vähintään yhteen klusteriin ja 14 ei sijoittunut mihinkään avainklusteriin. Yksi toimiala liikeelämää palveleva toiminta kuului jokaiseen yhdeksään avainklusteriin (liite 3.1a). 148:sta toimialasta 33 oli ydintoimialoja, 48 tukitoimialoja, 19 lähitoimialoja ja 48 asiakastoimialoja. (liite 4.9) Suomen megaklusterikarttaa hahmottaa myös Kuntaliiton julkaisema Rakennemuutos katsaus. Siinä 10:een 14

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot