Klusterin evoluutio. Prosessikuvaus. Esko Virtanen Hannu Hernesniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Klusterin evoluutio. Prosessikuvaus. Esko Virtanen Hannu Hernesniemi"

Transkriptio

1 Klusterin evoluutio Prosessikuvaus Esko Virtanen Hannu Hernesniemi Teknologiakatsaus 174/2005 Helsinki 2005

2 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, Helsinki 2005

3 Esipuhe Vuoden 2002 lopulla Tekes päätti käynnistää klusterien hallintaa parantavien työkalujen kehitysprosessin. Lähtökohtana oli muun muassa, että Tekes on käyttänyt strategiaansa ja painopisteitä muodostaessaan klusteriajattelua eräänä ydinprosesseja toteutusta tukevana tekijänä. Klusterimallien soveltaminen käytäntöön on ollut hyvin työlästä. Klusterien sisällön tulkintaa voi selventää, jotta käsitykset yhdenmukaistuvat. Samoihin aikoihin, kun Tekes päätti tämän kehitysprosessin käynnistämisestä, 10 vuotta tuli kuluneeksi siitä, kun kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisu 1/1993 Kansallinen teollisuusstrategia ilmestyi. Siinä ensimmäistä kertaa kuvattiin Suomen teollisia klustereita perustuen Etlassa alkaneeseen klusteritutkimusprojektiin. Tässä kuvattua kehitysprosessia on toteutettu Tekesin ja Tekesin sidosryhmien yhteistyönä siten, että Esko Virtanen Tekesistä on koonnut yhteen odotuksia, näkemyksiä ja käytännön tapauksia. Koordinaattorin, Esko Virtasen, tehtävänä oli määrittelyvaiheen jälkeen luoda prosessikuvaus klusterin evoluutiosta. Määrittelyvaiheeseen osallistui myös useita muita Tekesin henkilöitä. Yhteistyötahojen henkilöt vaikuttivat kehitysprosessin sisältöön omilla kokemusperäisillä tiedoillaan ja näkemyksillään. Koko kehitysprosessin ajan noudatettiin Delfoi-menetelmää haastattelu- ja keskusteluosuudessa. Case-kuvaukset perustuvat raportoituihin tapahtumakuvauksiin. Johtoryhmään kuuluivat Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy:stä, Leo Laaksonen Teknologiateollisuus ry:stä, Jussi Kanerva Teknillisestä korkeakoulusta/rakli ry:stä sekä Ari Ahonen, Markus Koskenlinna ja Esko Virtanen Teknologian kehittämiskeskuksesta. Johtoryhmätyöskentelyyn osallistui myös Pekka Pesonen Teknologian kehittämiskeskuksesta ja Irmeli Lamberg ohjelmistotuoteliiketoiminnan osaamiskeskuksesta. Aivan oleellisen panoksen kehitysprosessiin antoivat näkemyksiään kuvanneet asiantuntijat ja testauksiin osallistuneet henkilöt, joille koordinaattori on vastavuoroisesti antanut kehitysprosessin aikana käyttöön kaiken oman osaamisensa. Kehitysprosessi Tekesissä alkoi joulukuussa 2002 ja se jatkuu vielä tämän raporttivaiheen jälkeenkin. Käsillä oleva raportti on tulos, johon käytettävissä olevilla resursseilla päästiin vuosien vaihteeseen mennessä. Kehitysprosessi on tuottanut tuloksia maaliskuusta 2003 alkaen. Joulukuussa 2003 aloitettu teknologiastrategiaprosessi Tekesissä tarjosi areenan klusteriajattelun soveltamiseen erilaisten teemojen yhteydessä. Teemaryhmät valitsivat toisistaan poikkeavia työskentelymalleja. Johtoryhmälle on raportoitu kehitysprosessin kulusta ja tuloksista. Tiimityökokouksia on pidetty erityisesti asiantuntijanäkemysten keräämiseksi, jotta valmistunut aineisto jalostuu käyttökelpoiseen muotoon. Johtoryhmä on kokoontunut kolme kertaa vuodessa, yhteensä kuusi kertaa. Raportti keskittyy klusterin evoluution olomuotojen havainnointiin, jatkotyöskentelyyn tarjoavien haasteiden määrittelemiseen sekä johtopäätösten ja suositusten esittämiseen.

4 Tässä raportissa esitetään työkalupakki, joka on eräs tapa klusterien kuvaamiseksi modulaarisesti, yhteismitallisesti ja vertailukelpoisuutta lisäävästi, ks. kohta 4 prosessikuvaus. Riskinä prosessikehityksessä on ollut jatkuvasti laajeneva mahdollisuuksien kirjo. Erityisesti case-kuvausten kohdalla päädyttiin voimakkaaseen karsintaan. Prosessin kuluessa kokonaistilanteen hallinta on priorisoitunut tärkeimmäksi seikaksi. Lukuisia lupaavia impulsseja on jäänyt ohueen tarkasteluun. Kuitenkin samaan aikaan useita tapauksia on voitu selvittää tarkemminkin. Syyskuu 2005 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto Määritelmiä Mikä on klusteri Talouselämän dynamiikka Kilpailukyky Vuorovaikutus, verkottuminen, toimivuus Mittaristot Innovaatiokyky Tuottavuus Elinkaari, evoluutio Sosiaalinen pääoma Järjestäytyminen Tavoitteet ja toteutustapa Tavoitteet Rajauksia Toteutus Klusterimalleja eri maissa Tutustumiset muiden maiden käytäntöihin Kotimaiset käytännöt Pohjoismainen ja Baltian alueen yhteistyö Sitra ja Finpro Muut yhteishankkeet Prosessikuvaus Kokonaisnäkemys Avaintuotteet ja evoluutio Klusterin kuvaaminen Klusterin luonne Klusteri innovaatiojärjestelmässä Toimiala klusterissa Klusterin kvantitatiivinen koko Klusteriparvet Klusterin maantieteellinen ulottuvuus Järjestäytymisen vaikuttavuus Yksityiskohtia Klusterin laajuus Modulaarisuus Tutkimuslaitosten luoma tieto Kansainvälisen tiedon ottaminen huomioon Tekesin omat prosessit Yhteismitallisuus ja klusterien erilaisuus Prosessimainen tutkimuskäytäntö Tekesin strategiatyö ja ohjelmatoiminta Prosessikuvauksen laajentaminen Tapaukset Haasteet Johtopäätökset Yhteenveto Suositukset Tekesin teknologiakatsauksia

6 Liitteet Tavoitteenasettelu (vain pdf-versio) 2.1 Menetelmiä klusterien havainnointiin (vain pdf-versio) 2.2 Terminologian tarve (vain pdf-versio) 2.3 Virtausten kartta Mitä kilpailukyky on? (vain pdf-versio) 3.1 ETLAn vuonna 2000 kehittämä menetelmä klusterien tunnistamisessa a Suomen elinkeinoelämän 68 toimialaa Suomen avainklustereissa Menetelmiä klustereiden määrittelemiseksi EU:n työryhmissä (vain pdf-versio) 3.3 Klusterivetäjien toimintakonsepti Ifor Ffowcs-Williamsin mukaan b Klusterivetäjien toimintakonsepti, Englannin malli c Klusterivetäjien toimintakonsepti, Harvardin malli Porterin timanttimalli (vain pdf-versio) 3.5 Porterin timanttimallin kritiikki (vain pdf-versio) 4.1 Uuden klusterin syntyminen Olemassa olevat klusterit Työkaluja klusterien kuvaamiseen (vain pdf-versio) 4.3a Sveitsin klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.3b Hollannin klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.3c USA:n klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.3d Ranskan klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.3e Englannin klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.3f Ruotsin klusterianalyysit (vain pdf-versio) 4.4 Parnership Monitor (vain pdf-versio) 4.5 Klusterin dynamiikka (vain pdf-versio) 4.6 Klusterityyppien pääjaottelu (vain pdf-versio) 4.7 Innovaatiokyvykkyys (mittaristo) (vain pdf-versio) Esimerkkejä innovaatioista (vain pdf-versio) EU:n innovaatiotutkimus 2000 (vain pdf-versio) Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus (vain pdf-versio) Innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö (vain pdf-versio) Yritysten tekemät muut uudistustoimenpiteet (vain pdf-versio) Innovaatiotoiminnan tietolähteet (vain pdf-versio) Markkinoiden kannalta uusia tuotteita (vain pdf-versio) Innovaatiotoimintaan osallistuminen yrityksen koon mukaan (vain pdf-versio) Innovaatiotoimintaan osallistuminen toimialan mukaan (vain pdf-versio) Innovaatiotoimintaa haitanneiden tekijöiden merkitys (vain pdf-versio) Innovaatiotoiminnan menojen jakauma (vain pdf-versio) Innovaatiotoiminnan menot liikevaihdosta ja työntekijää kohden (vain pdf-versio) Tuote- ja palveluinnovaatioiden osuus liikevaihdosta, % (vain pdf-versio) Innovaatiotoiminnan harjoittaminen yritysten lukumäärä (vain pdf-versio) Innovaatioiden kehittäjät (vain pdf-versio) Tuote- tai palveluinnovaatiot (vain pdf-versio) Suomessa haetut patentit (vain pdf-versio) Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain (vain pdf-versio) 4.8 Klusteriparvi Klustereiden välisiä suhteita (vain pdf-versio) 4.9 Klustereiden jäsentelyjä eri maissa (vain pdf-versio) 4.10 Executive Index of the Massachusetts State s Innovation Economy (vain pdf-versio) 4.11 Tuottavuus ja talouskasvu Panos-tuotosrakenteen muutokset (vain pdf-versio) 4.12 Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri (vain pdf-versio) 4.13 Suomen vientitilasto (vain pdf-versio) 5.1 Kansainvälisiä case-kuvauksia klustereista (vain pdf-versio) 5.2 Kotimaisia case-kuvauksia klustereista (vain pdf-versio) 5.3 Muita case-kuvauksia (vain pdf-versio) 6 Alueelliset keskittymät ja niiden vertailu Yhteystietoja klusteriverkostoihin Kirjallisuusluettelo Tärkeimmät liitteet on otettu mukaan tähän katsaukseen, mutta kaikki liitteet löytyvät julkaisun pdf-versiosta Tekesin www-sivuilta.

7 1 Johdanto Klusterin keskeinen elementti ovat erilaiset verkostot. (Tekes 140/03) Verkottumisen ja klustereiden välinen lähestymistapojen erilaisuus loi 1990-luvulla hämmennystä. Molemmat ajattelusuunnat tukeutuivat Pohjois-Italian empiiriseen aineistoon. Verkottumisajattelijat pitivät yritysten välistä yhteistyötä etusijalla, mutta klusteriajattelijat korostivat yritysten välistä kilpailua. Ajan mittaan nämä kaksi ajattelusuuntaa kuitenkin yhdistyivät siten, että verkostohankkeisiin sekoittui klusteriajattelua ja klusterihankkeisiin muodostui verkostojen luontia. (Rosenfeld, 2001) Nykyinen verkostoituva toimintaympäristö sekä lisää että vähentää mahdollisuuksia tekojen ja niiden seurausten ennakointiin. Yhtäältä verkostoituminen on keino vähentää ympäristön epävarmuuksia ja parantaa koordinaatiota. Toisaalta verkostosuhteiden nopea lisääntyminen johtaa yhä monimutkaisempaan ja epävarmempaan toimintaympäristöön. Sopimusjärjestelmät ja kulttuuri muodostavat verkottumiselle alustan. Ennakkoehdoksi markkinoiden toiminnalle ja ennakoinnille muodostuu ns. laskennallisuuden vyöhyke. Laskennallisella vyöhykkeellä on läsnä samanaikaisesti monenlaisia instituutioita ja aineksia. Tarvitaan avoimia sosiaalisia verkostoja, erilaisia mittaamisen, arvioinnin ja vertaamisen käytäntöjä. Vaihdanta edellyttää rahajärjestelmän lisäksi muuta käyttökelpoista käsitteistöä, tekniikkaa, tietoa ja oikeusjärjestelmää. Markkinoilla toimijat voivat tunnistaa itsensä ja toiset talousteorian luoman käsitteellisen kehyksen avulla. Taloudellisten prosessien ennakoiminen ja laskennalliseen tilaan pääsy edellyttää sosiaalisten, materiaalisten, oikeudellisten, monetaaristen ja teoreettisten elementtien hallintaa. (Lemola, 2004) Tässä raportissa käsitellään seuraavia kysymyksiä: Millä tavalla erilaisia klustereita voi kuvata vertailukelpoisesti ja yhteismitallisesti? Miten kunkin klusterin itsenäisyys ja aito erilaisuus säilyy, vaikka klusterit kytkeytyvät toisiinsa? Millaisiin moduuleihin klusterin voi jakaa? Porterin malli on osoittautunut toimivaksi ilmestymisensä jälkeen myös käytännössä. Klusterianalyysejä tehdään kymmenissä maissa. Erilaisten mallien ja niitä soveltavien asiantuntijoiden määrä on jatkuvassa kasvussa. (TCI conference, 2003 ja 2004) Julkinen valta ja konsultit tarttuivat useissa maissa Porterin (1990) julkaisemaan oppiin klustereista, jota Porter perusteli lukuisilla esimerkeillä eri maista. Julkinen valta alkoi uudistaa toimialapohjaista profiloitumista kilpailukykyisten talousalueiden keskittymien suuntaan. Porterin oppi on sittemmin vaikuttanut laajasti käytäntöjen kehittymiseen. Sen surauksena on käynnistetty monia teollisten klustereiden kehittämiseen tähtääviä uusia toimenpideohjelmia. (Rosenfeld, 2001) Samansuuntaista ajattelua oli esiintynyt eri muodoissa jo ennen Porterin malliakin. Schumpeterin ja Freemanin sekä Nelsonin ja Winterin kehittämällä innovaatioteorioihin perustuvalla evolutionaarisella talousteorialla on läheinen yhteys tapaan, jolla Porter käsittelee kehittyneitä tuotannontekijöitä. Schumpeter on korostanut yritysten innovoinnin ja uusien tuotteiden merkitystä taloudelliselle kasvulle ja muutokselle. Freemanin mukaan valtion tehtävä on huolehtia perustutkimuksen ja teknologian peruskehityksestä. Nelsonin ja Winterin mukaan tulee yhdistää mikro- ja makrotasot siten, että mikrotason perusinnovaatiot johtavat nopeampaan tuottavuuden kasvuun makrotasolla. (Jääskeläinen 2001) Schumpeteriläinen oppi on edelleen paras tulkinta kansainvälisesti toimivasta kilpailuprosessista. Schumpeter onnistui konkretisoimaan dynaamisen ajattelunsa suhdanneteoriaksi kirjassaan Business cycles, v Schumpeter jakoi Marshallin näkemyksen oligopolisteista, jotka jähmettyvät paikoilleen. Schumpeterin innovaatiomalli on noussut maapallonlaajuisen kilpailun ytimeen erityisesti siksi, että oligopolistit ovat nykyään enemmän schumpeteriläisiä innovaattoreita kuin jäykistyneitä reviiriensä vartijoita. Porterin mallin ajatus on tiedon ja teknologian kasaaminen yritystihentymiin. (Lahti 2002) Raportti pohjautuu Porterin esittämään klusterimalliin. 1

8 Lähes kaikki markkinat ovat ytimeltään oligopolistisia ja ytimen reunoilla vallitsee pienten yritysten polipolistinen kilpailu. Jos jokin yritys kykenee nostamaan markkinaosuuttaan yhdestä prosentista 3 4 prosenttiin, se joutuu vastatoimien kohteeksi. (Paakkanen 1979) Marshallin teollinen alue ja Dahménin kehitysblokki muistuttavat läheisesti klusteria ja ryppäiden kehitystä. (Jääskeläinen 2001) Porterin tapa tarkastella klustereita ei tietenkään ole ainoa. Jacobs en de Man esittää kokonaisen luettelon mahdollisista klusterin rakenteista. Klusteri on voinut muodostua alueellisten sidosten perusteella, kuten esimerkiksi Pohjois-Italian keramiikkateollisuuden klusteri. (Tekes 140/03) Pyramidimallissa (1989) on samoja piirteitä kuin myöhemmässä Porterin timanttimallissa (1990). Pyramidimallissa oli kuusi perusosaa: inhimilliset resurssit, saatavilla oleva teknologia, pääoman saatavuus, infrastruktuuri, elämänlaatu, verotus ja viranomaissäädökset. (Center of Economic Competitiveness, SRI) * * * Luvussa 2 kuvataan klusteriajatteluun liittyviä käsitteitä määritelmien muodossa. Luvussa 3 kuvataan Tekesin kehitysprosessin tavoitteet klusterien hallinnan osalta ja tämän raportin muodostumisen toteutustapa. Luvussa 4 selostetaan ratkaisu, miten klustereiden hallintaa ja viestintää klustereista voidaan yhtenäistää. Luvussa 4 kuvataan moduulit, joiden avulla systeeminen kokonaisuus on mahdollista koota. Samalla jätetään runsaasti tilaa erilaisille variaatioille ja moduulien yhdistelyratkaisuille. Luku 5 esittelee konkreettisia tapauksia käytännöistä, miten klusteriajattelua on sovellettu. Tapauksia on koottu näytteeksi Suomesta ja muista maista. Luku 6 kannustaa uusiin tutkimuksiin ja kuvaa yhdeksän kehitystyön aikana avoimeksi jäänyttä haastetta. Luvussa 7 kuvataan johtopäätöksiä ja suosituksia, joihin johtoryhmän mielestä tulisi tämän teknologiakatsauksen perusteella kiinnittää huomiota. Liittet 1 6 syventävät tämän teknologiakatsauksen tiivistelmän sisältöä. Liitteet 7 ja 8 antavat lukijalle linkkejä, joiden perustella lisää tietoa on helppo kerätä. Tärkeimmät liitteet on otettu mukaan tähän katsaukseen, mutta kaikki liitteet löytyvät julkaisun pdf-versiosta Tekesin www-sivuilta. Seuraavat luvut edellyttävät lukijalta interaktiivista työskentelyä. Teknologiakatsaus on mahdollisimman lyhyt ja siinä on runsaasti viitteitä, jotka syventävät kulloisenkin luvun ja kappaleen sisältöä. Liitteissä on yksityiskohtaisempia tarkasteluja. 2

9 2 Määritelmiä 2.1 Mikä on klusteri Klusterit ovat toisiinsa kytkeytyneiden yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä joillain erityisillä osa-alueilla. Klusterit muodostuvat keskenään sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat keskeisiä kilpailun kannalta. (Michael E. Porter, Clusters and the New Economics of Competition, Harvard Business Review, Nov-Dec 1998) Klusteriin kuuluu siten yrityksiä ja yhteisöjä. Klustereita on käytetty ennen muuta selvityksissä, joissa on pyritty esittämään, miksi jotkut maat ja niissä toimivat yritykset menestyvät toisia paremmin kansainvälisessä kilpailussa. Klustereita analysoitaessa tavoitteena on ensiksi tunnistaa avaintuotteet, ne tuotteet ja tuoteryhmät, jotka ovat menestyneet kansainvälisessä kilpailussa, ja toiseksi muodostaa näiden tietojen pohjalta klusterit, joiden yhteydessä kansainvälinen kilpailumenestys on syntynyt. Erilaisten lähija tukialojen yrityksiä muodostuu klusteriin avaintuotteita tuottavien klusterin yritysten kysynnän seurauksena. Klustereiden sisällä on sitten pyritty osoittamaan ne tekijät, jotka ovat ratkaisevasti vaikuttaneet menestyneiden yritysten syntyyn ja kasvuun. Lopuksi tavoitteena on tuottaa teollisuuspolitiikan tarvitsemaa aineistoa ja antaa välineitä kansallisen teollisuusstrategian luomiselle. Yrityskohtainen lähestymistapa on kannatettava, koska yritykset toimivat usealla toimialalla. Näin voidaan lähestyä yritystason ongelmakenttää, joka toimialapohjaisissa tutkimuksissa jää etäiseksi ja vaikeuttaa politiikan soveltamista käytännön ratkaisuihin. (Tekes 140/2003) Suomessa klusteri on useimmiten määritelty muodostuvan eri toimialoilla toimivista yrityksistä, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa selvästi osoitettavissa olevia hyötyjä. (Tekes 140/2003) Lähitoimialaksi on katsottu toimiala, joka on samanaikaisesti suhteessa ydintoimialaan panosten saajana ja tuotosten luovuttajana. Klusteri kuvaa yritysten rypästymistä vuorovaikutteisiksi verkostoiksi. Klusteri muodostuu toisiaan tarvitsevista yrityksistä ja yrityksiä tukevien organisaatioiden verkostoista. Klusterin kehitysaste selittää, miksi klusteriin kuuluvilla yrityksillä on tai ei ole kilpailuetuja. Klustereiden menestys perustuu vaikeasti jäljiteltävään osaamiseen, innovointiin, verkostomaiseen yhteistoimintaan ja kommunikointiin sekä kovaan ja vapaaseen kilpailuun. (Jääskeläinen, 2001) Klusterissa on maantieteellisiä keskittymiä joillain erityisillä osa-alueilla. Niitä pystyy helposti ja pienillä kustannuksilla esittämään, LQ (location quotient, vrt. liite 3.2) tai muu tihentymä. (liite 2.1 ja liite 6) Elinkeinoelämän keskittymän tunnistaminen on kuitenkin vasta konkreettinen aloitusvaihe klusterin tunnistamisessa. Lisäksi tarvitaan toimintaympäristön myötävaikutusta, kuten sosiaalinen pääoma, henkinen pääoma, fyysinen pääoma sekä toimintaympäristön järjestelmien sopeutumiskykyä. Tarvitaan myös voimakasta erikoistumista ja siihen liittyvät monipuolinen tietovaranto, osaaminen ja kytkennät asiakkaisiin. Jos keskittymä epäonnistuu klusterin yhteisen vision luomisessa yhdessä toimintaympäristönsä kanssa tai keskittymästä puuttuu vetovastuun kantava toimija, niin klusteri ei osaa järjestäytyä. Myös klusterin sisällä tulee esiintyä kyvykkyyttä ja motivaatiota yhteistyöhön, jossa tietoa jaetaan ja pyritään uusiin innovaatioihin sekä tuottavuuden parantamiseen. Keskittymässä tulee toimia riittävä määrä ydinyrityksiä ja niille palveluja tuottavia muita yrityksiä sekä t&k-toimintaa. Klusterissa on jatkuvasti muuttuva olotila, johon vaikuttaa keskittymän ydinseudun sosiaalisissa suhteissa valllitseva riittävä luottamus. Tämä voi näkyä yhdistys- tai järjestötoiminnassa, joissa seudun henkilöt tapaavat toisiaan. Näkymättömillä sosiaalisilla suhteilla on usein kuitenkin suurempi merkitys kuin näkyvillä suhteilla. Klusteri voi muodostua useista toimialoista. (liite 2.3, Etla B 179/01, liite 4.8 ja liite 4.9) Käsite toimialaklusteri johtaa helposti harhaan (liite 2.2). Toimialakäsite ei sisällä dynamiikkaa tekniikan ja talouden osalta eikä sosiaalisia prosesseja. (Jääskeläinen, 2001) Suomessa klusterimallia edelsi sektorimalli, jota Helsingin kauppakorkeakoulu käytti tutkimus- ja kehittämisvälineenä. Sektoritutkimus on vaikeampaa toteuttaa, koska se paneutuu klusteritutkimusta enemmän kulttuurisiin ja poliittisiin tekijöihin. (Jääskeläinen, 2001) 3

10 2.2 Talouselämän dynamiikka Talouden kasvu on työllisyyden kasvun ja tuottavuuden kasvun summa. (Tanskanen, 2005) Tuotannontekijöinä pidetään talousoppien perustasolla raaka-aineita, työvoimaa ja pääomaa (Lukion talousoppi, 2004). Klusterissa tuotannontekijäoloihin lasketaan mukaan olennaisesti edellistä laajempi joukko osatekijöitä. (Porter 1998) Tekniikan ontologia on ensin laitteita, sitten laitteiden kokoelmia, seuraavaksi niiden järjestelmä ja lopuksi järjestelmien järjestelmä. Tekniikka on ainetta ja verkostoja, laitteita ja niiden yhdistelmiä. Tekniikka on pohjimmiltaan abstrakti kokonaisuus, jotakin aineetonta. Toisin sanoen tekniikka on ensin koneita, sitten koneiden kokoelmia (esim. tehdas), sitten niiden kokoamisen, huollon, ylläpidon ja käytön vaatimia järjestelmiä. Lopuksi kaikki järjestelmät liitetään yhteen kokonaiseksi järjestelmien järjestelmäksi. Tästä abstraktista moninaisuudesta ja laajuudesta seuraa, ettei tekniikan osien suunnittelu tai järjestelmien sektorointi niiden kehittelyä varten ole oikeastaan periaatteessa mahdollista. Kaikkea on kehitettävä yhtä aikaa ja koko ajan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sektorointi ja yksityiskohtien manipulointi ei tuota mitään. (Airaksinen, 2003) Porterin timanttimalli selittää kilpailukyvyn tekijöitä. Klusteri muodostuu timanttimalliin kuuluvien osien välisistä vuorovaikutussuhteista ja ominaisuuksia. Klusterit ylittävät hallinnollisia rajoja kansainvälisesti, kansallisesti, maakunnissa, kaupungeissa, yritysten sisällä ja kunnissa. Porterin ajattelu ei ole ainutlaatuista tai uutta. Porter jättää vaille huomiota monet huolella tehdyt talouden dynamiikan analyysit, kuten Ghoshal & Bartlett (1989). External economies of scale -argumentti on tuttu jo Alfred Marshallin esittämänä. Porterin näkemys synergisestä klusterin laajentumisesta lähi- ja tukialoille on puolestaan esiintynyt Alfred Chandlerin historia-analyysissä. (Lahti, 2002) Panosten, tuotosten ja välituotteiden luonnetta selvitetään tarkemmin liitteessä 2.3. Erityispanosten, erityisosaamisen, teknologian, tukialojen, lähialojen, avaintuotteiden ja keskeisten toimijoiden luonnetta selvitetään tarkemmin liitteessä Kilpailukyky Kilpailukyvyn ja taloudellisten vaikutusten tutkimiseen käytetään klusterianalyysiä ja siihen liittyvää, kilpailukyvyn lähteitä kuvaavaa, ns. timanttimallia. Poliittiset toimintaohjeet antavat suuntaa kansalliselle politiikalle. Näiden kehittäjä on Harvardin yliopiston professori Michael E. Porter, joka on laajasti tutkinut yritysten, toimialojen, klustereiden ja kokonaisten maiden kilpailukykyä. Tosiasiassa klusterianalyysi ja timanttimalli ovat pitkällisen ja monien henkilöiden taloustieteellisen ja liikkeenjohdollisen tutkimustyön tuloksia. Porter kuitenkin pelkisti klusterianalyysin taustalla olevan panos-tuotos -analyysin ja mikro-makrotaloudellisen yhteyden ja näin mahdollisti klusterianalyysin yleisen käytön tutkimuksissa. (Tekes 140/03) Porter on katsonut, että kilpailukyky syntyy toimialan ja klusterin tasolla. Historiatiedon perusteella ei voi ennustaa tulevaisuutta. Klusteri kuvaa verkostomaista tuotannon ja siihen liittyvien toimintojen organisoitumista. Klusteri syntyy, kun kilpailuedun lähteiden perusosat vahvistavat toisiaan. (Jääskeläinen, 2001) Miten klusterin kilpailukykyä mitataan? Klusteri on kilpailukykyinen, jos siinä kilpailun, vuorovaikutuksen ja erikoistumisen kautta syntyy synergiaetuja, innovaatioita ja voimavarojen tehokasta käyttöä yli yritys- ja toimialarajojen. Klusteritason kilpailukykyä voidaan mitata myös markkinaosuudella ja jalostusarvon sekä bruttotuotannon kasvulla (Tekes 140/2003). Markkinaosuus tarkoittaa klusterin avaintuotteiden markkinaosuutta. Timantin syntymistä ja kehitysdynamiikkaa ei kerrota. Klusterimalli ei kerro miten ja millaisia yrityksiä syntyy ja mihin kasvu perustuu. Porter on katsonut, että kilpailukyky muodostuu olemassa olevien vahvuuksien, erikoistuneiden taitojen ja resurssien varaan eikä tyhjän päälle. (Jääskeläinen, 2001) Evolutionaarinen talousteoria perustuu laajaan ohjelmalliseen kehittämisnäkemykseen luvulta lähtien tiede-, koulutus- ja teknologiapolitiikka on vahvistunut ja tukee innovaatiojärjestelmää tavalla, jota voidaan pitää evolutionaarisen talousteorian mukaisena. (Jääskeläinen, 2001) Klusterin iällä ei näytä olevan vaikutusta kilpailukykyyn. Vanhimpien klusterien on todettu näkyneen jo 1550-luvun elinkeinoelämässä. Eräät niistä ovat uudistumisensa myötä yhä kilpailukykyisiä. Samaan aikaan vain osa 1990-luvulla syntyneistä klustereista ovat kilpailukyisiä vuotta syntymänsä jälkeen (www.isc.hbs.edu). Kilpailukykyä tulee lähestyä kokonaisvaltaisesti systeemisellä tavalla (liite 4.5). Pirstoutunut kehittäminen, joka suuntautuu yksittäiseen perusosaan, ulkoiseen tekijään tai sen palaseen, palvelee usein kyseisen toimijajoukon intressejä ja on harvoin hyödyksi klusterin muille toimijoille. (Porter 1998) Porterin timanttimalli on erityisen merkityksellisen siinä mielessä, että siinä korostuu neljän perusosan ja kahden ul- 4

11 koisen tekijän keskinäisen vuorovaikutuksen tärkeys. Porterin timanttimallin neljää perusosaa ovat: kysyntäolot, tuki- ja lähialat, yrityksen strategia, rakenne ja kilpailutilanne sekä tuotannontekijäolot. Timanttimallin ulkoiset tekijät ovat: julkinen valta ja sattuma. Systeeminen lähestyminen on siis olennaista. (liite 3.4) Suomi maailmantaloudessa -raportti esittelee kansantalouden, klusterin ja yrityksen tason kilpailukykyä (liite 2.4). Luvussa 4 esitetään johtopäätöksiä, miten systeeminen lähestyminen on mahdollista. 2.4 Vuorovaikutus, verkottuminen, toimivuus Klusterin keskeinen elementti ovat erilaiset verkostot. Klusteritutkimuksen keskeinen lähtökohta onkin juuri lisäarvoa tuottavien verkostosuhteiden hahmottaminen. (Tekes 140/03) Innovaatiojärjestelmää tämä raportti ei tarkemmin selvittele. Innovaatiojärjestelmästä esiintyy samalla tavalla kansainvälisessä kirjallisuudessa vaihtelevia tulkintoja kuin klusterista, kirjallisuudessa ja käytännössä. (Lemola 2004, Tuomi 2002 ja Miettinen 2002) Verkottumisen havainnoimista varten on kehitetty lukuisia malleja. Verkostoituminen on otettu itsestään selvyytenä tämän raportin sisältöön, vaikka vain osa verkostotalouteen liittyviä piirteitä tulee mukaan klusteriajatteluun. Erityisesti verkostoitumisen toimintamallit on otettava esille kumppanuuksia ja yritysten välisiä yhteistyösuhteita käsiteltäessä. Klustereissa, samoin kuin verkostoissa, yritykset pystyvät jakamaan kustannuksia keskenään ja lisäämään tuottavuuttaan resurssikäyttöä ja kustannuksia karsimalla. TE-keskusten VerkostoReittaus-ohjelma selvittää yrityksen verkostoitumisen nykytilan ja auttaa yritystä kehittämään verkostoitumiskykyään. (TE-keskukset, 2003) Yritysten välisiä kumppanuuden elementtejä voidaan kuvata, analysoida ja kehittää Partnership Monitor -mittariston avulla. Vesalainen tarkastelee taustamotivaatiota verkostoitumiseen, verkostoitumisen edellytyksiä ja hyötyjä sekä teorioiden että yritysjohdon näkökulmasta. Verkoston toiminta perustuu kumppanuussuhteisiin ja Vesalainen esittelee kumppanuuden arviointikehykset jakamalla verkoston organisationaalisiin sekä liiketoiminnallisiin ulottuvuuksiin. Jaon perusteella hän käy läpi viittä yrityspariesimerkkiä ja luo Partnership Monitor -mittariston kumppanuussuhteen arviointiin. Mittaristoa voidaan käyttää yritystenvälisen kumppanuussuhteen ja siten liiketoiminnan kehittämisessä. (Vesalainen, MET 2002) (liite 4.4) 2.5 Mittaristot Tavanomaisimmat klusterien tunnistus- ja analysointimenetelmät kvantitatiivisesti perustuvat: työntekijöiden ja toimijoiden lukumäärään seudullisiin tihentymiin esim. koko valtion keskiarvoon verrattuna panos-tuotossuhteet riippuvuussuhteiden tunnistamiseen kasvua kuvaaviin tunnuslukuihin. Tyypillisesti USAssa on kuvattu olemassa olevia klustereita. Uusien klustereiden etsimistä ei juurikaan ole harrastettu. (Rosenfeld, 2001) Graylyn tutkimusryhmä puolestaan päätyi klusteroitumista koskevien hyötyjen ja tulosten osalta seuraaviin indikaattoreihin: t&k-kyvykkyys osaaminen inhimillisten resurssien kehittyminen tukiyritysten sijainti lähellä pääoman saatavuus erityispalvelujen saatavuus toimialojen väliset vuorovaikutussuhteet järjestörakenteet verkottumisen syvyys yrittäjyys innovointi ja oppiminen sisäistetty visio ja johtaminen. Näistä kaikkein tärkeimmäksi näyttää kasvaneen erityisosaamisen hallitseva työvoima. Tätä tukee tarpeellisten koulutusohjelmien saatavuus ydinseudulle (Rosenfeld, 2001). Useat tahot ovat määritelleet kilpailukykyä selittäviä tekijöitä: EU:n tutkimusdirektoraatti on julkaissut laajan koosteen indikaattoreista, joilla voidaan mitata erilaisia kansantalouden, alueiden ja elinkeinopoliittisten ryhmittelyjen mukaisia kilpailukykytekijöitä. (European Communities, 2001) Englannissa kauppa- ja teollisuusministeriö on julkaissut luettelon kilpailukykyyn vaikuttavista indikaattoreista. (http://www.dti.gov.uk/opportunityforall/indicators2/index.htm) Massachusettsin osavaltion teknologianeuvosto on julkaissut 15 indikaattoria käsittävän luettelon klustereiden arvioimiseksi. Massachusetts Technology Collaborativen (MTC) vuosina kehittämä 15 indikaattorin mittaristo korostaa klusterien työllistämiskykyä, innovaatioprosesseja ja saatavilla olevia resursseja. (liite 4.10) EU:n klusteriasiantuntijoiden loppuraportti viittaa Ranskassa on käytettyyn SPL-mittaristoon. (liite 3.2) 5

12 Porter julkaisi pelkistetyn viiden indikaattorin luettelon vuonna 2003 (liite 4.6). Samassa yhteydessä Porter luokitteli klusterit kolmeen ryhmään; vientiklusterit, kotimarkkinaklusterit ja luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvat klusterit. Seudullista kilpailukykyä kuvaava mittaristo on Porterin tutkimusryhmän esittämässä muodossa liitteessä 4.3c Tuottavuus Tuottavuus on keskeinen kilpailukyvyn mittari (Jääskeläinen, 2001). Maan ja toisaalta klusterin ja toimialan tuottavuus ei kuitenkaan ole sama asia. Tuottavuus useissa klustereissa ja toimialoilla Suomessa on kasvanut, mutta sama ei ehkä ole tapahtunut koko kansakunnan tasolla, koska resurssien käyttöaste on samalla laskenut Innovaatiokyky Evolutionaarinen taloustiede korostaa yritysten innovoinnin ja uusien tuotteiden merkitystä talouden kasvulle ja muutokselle. Luova tuhoutuminen on välttämätön osa teollisia mutaatioita. Schumpeterin mukaan vanhaa talouden rakennetta lakkaamatta tuhoutuu ja uutta syntyy. (Jääskeläinen, 2001) Porter, Stern ja Council of Competiveness on julkaissut menetelmän laskea intergoitu innovointi-indeksi kymmenistä erilaisista innovaatiotoimintaan vaikuttavista osatekijöistä. 17 OECD-maan tilastoista kerättyä aineistoa on testattu 20 vuoden ajalta (vuosina ) ja sen perusteella esitetty innovaatiokyvykkyyttä. Kehitystyön on määrä jatkua vuoteen 2005 asti. (The World Economic Forum, 2004) Euroopan Unionin jäsenmaissa yhtenäisin tietosisällöin ja menetelmin toteutetussa vuoden 2000 innovaatiotutkimuksessa on selvitetty uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien syntyyn liittyviä tekijöitä. Yhtenä tavoitteena on ollut verrata innovaatiotoimintaa eri jäsenmaissa. Suomen osuudesta tutkimuksessa vastasi tilastokeskus. EU:n innovaatiotutkimus 2000 käsittää kahdeksan pääluokkaa ja kymmeniä erilaisia mittaamiskohteita. (Tilastokeskus, EU:n innovaatiotutkimus 2000) (liite 4.7) Tuottavuuden nousu on Suomessa ollut erityisesti 1990-luvun alun laman jälkeen kansainvälisesti vertaillen hyvin nopeaa. Nousu on toteutettu siirtämällä tuottamattomia resursseja passiiviseen varastoon ja aktiivisten työmarkkinoiden ulkopuolelle. Koko taloudessa työn tuottavuus on noussut 1980-luvun alusta % eli noin 2,5 kertaa nopeammin kuin teollisuusmaissa keskimäärin. (Etla, No. 829, 2002) Tuottavuutta voidaan mitata eri tekijöiden tuottavuutena. Normaalisti sitä mitataan työn ja pääoman tuottavuutena. Myös muiden resurssien kuten t&k-investointien, raaka-ainekäytön ja energian käytön tehokkuuskin kuvaa tuottavuutta. Kun t&k-investoinnilla saadaan aikaiseksi investointia suurempi jalostusarvo tai vähemmällä raaka-aineella tai energialla arvokkaampi tuote, tuottavuus on kohonnut. Silloin, kun klusterin kilpailukykyä arvioidaan, ei pitäisi tuijottaa pelkästään yhteen tuottavuusmittariin. Pitäisi katsoa klusterin käyttämiä resursseja, niiden tuottavuutta ja käyttöastetta. Klusteria voidaan pitää kilpailukyisenä, jos se samanaikaisesti on useilla tuottavuusmittareilla kilpailijamaita parempi. Esimerkiksi Suomen metsäklusteria voidaan pitää usealla mittarilla kilpailukyisenä. Se pystyy tuotoksestaan maksamaan kansainvälisesti korkeita palkkoja, raakapuusta hyvän hinnan, ansaitsemaan pääomalle kilpailijoihinsa nähden kohtuullista tuottoa ja Suomen tapauk- Kuva 2.1. Klusterin olomuotoja. Lähde: the Whitebook, the 7 th Global TCI conference, Ottawa, September

13 sessa vielä maksamaan tuotteidensa pitkät kuljetukset. Samanaikaisesti klusteri käyttää täysimääräisesti puuraaka-aineen turvaamalla samalla sen uusiutumisen ja metsäklusterin työvoiman osuus maan koko työvoimasta on maailmanluokassa korkea. Kaikki tämä tehdään energiatehokkaasti ja luontoa säästäen. Klusterin yritysten liiketaloudellinen kannattavuus yksistään ei vielä ole riittävä edellytys sille, että klusteria kokonaisuudessaan voitaisiin pitää kilpailukyisenä. Kannattavuus on voitu saada aikaiseksi maksalla muille tuotannontekijöille kilpailijamaita alhaisempia tuotannontekijäkorvauksia. Koko maan tasolla ei riitä, että maassa on yksittäisiä kilpailukykyisiä klustereita. Tarvittaisiin sellainen klustereiden salkku, joka hyödyntäisi elinkeinotoiminnan käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman täysimääräisesti. Antti Tanskasen (luku 2.2) sanoin, talouden kasvu on työllisyyden kasvun ja tuottavuuden kasvun summa. Kansainvälisen kaupan näkökulmasta yksittäisten maiden tuotanto pitäisi suuntautua niille aloille, joissa maalla on suhteellinen etu. Näin vaihdannan kautta maat pystyvät entisestään kasvattamaan elintasoaan. 2.6 Elinkaari, evoluutio Evolutionaarisen teorian mukaan taloudellisen kehityksen perustekijä on innovaatiot. Innovaatiot voivat olla teknisiä, sosiaalisia tai markkinainnovaatioita. Teknisiä innovaatioita syntyy tieteessä sekä uusien tuotteiden ja tuotantotapojen muodossa. Sosiaaliset innovaatiot ovat organisatorisia. Markkinainnovaatioita ovat uudet markkina-alueet tai asiakkaat sekä uudet käyttötavat. (Jääskeläinen, 2001) Klusterin elinkaarta kuvaa Hollannin clustermonitor -käsikirja. (Berenschot, Utrecht, mei 2000) 2.7 Sosiaalinen pääoma Sosiaalinen pääoma muodostuu ihmisten välisistä institutionaalisista suhteista sekä liittyy läheisesti yhteiskunnan rakenteeseen ja toimivuuteen (Hjerppe, 1998). Klusterimallin hyödyntäminen maa- ja aluetasolla vaatii tätä sosiaalista pääomaa. (Jääskeläinen, 2001) Sosiaalinen pääoma ei siis näy välttämättä koko seutua koskevana ilmiönä, vaikka se keskittyy tietylle seudulle. Erityisesti suurissa väestökeskittymissä klusteroituminen hyödyttää vain osaa väestöstä. Klusteriajatteluun vaikuttaa verkostoitumismallien ja Porterin timanttimallien ohella kolmantena näkökulmana sosiaalinen pääoma, joka liittyy talouden kehittämiseen ja kasvuun. Kun sosiaalinen pääoma on keskeinen piirre menestysklusterissa, se samalla rajoittaa toimijoiden ja osallisten määrää. (Rosenfeld, 2001) 2.8 Järjestäytyminen Valtaosa klustereista on syntynyt evolutionaarisesti. Silti jokaisessa klusterissa on ollut aktiivisia johtajayksilöitä, yhteistä päätöksentekoa, menestysmallien matkimista eli tietynlaista järjestäytyneisyyttä. Nykyisin useissa maissa on pyrkimystä tietoisesti organisoituneeseen klusteroitumiseen. Ranskassa DATAR pitää järjestäytyneenä klusteria, jossa kaikki seuraavat neljä tunnusmerkkiä toteutuvat: klusterilla on vetäjä ja tunnettu koostumus klusteria koskeva arvoketju/arvoverkko (vrt. liite 2,3, kuva 6) on kuvattu selkeästi klusteri on järjestänyt keskitetyn viestintätoiminnan klusteri toteuttaa yhteisiä projekteja tms. operatiivisia toimenpiteitä. (DATAR, 2004) Saman suuntaisesti, mutta vähän jalostuneemmassa muodossa esitettynä evoluutiota tarkastelee kansainvälinen kirjallisuus, joka on edennyt seuraavaan käsitykseen klusterin elinkaaren viidestä olomuodosta: Olomuotojen avulla klusteri jakautuu evoluutiossaan moduleiksi. Elinkaaren vaiheet ovat moduleita. Klusterin syntyminen edellyttää sopivia ympäristöolosuhteita. Klusteri syntyy, muuttuu ja katoaa. Rinnastus biologiseen evoluutioon on ilmeinen. Klusteria on mahdotonta rinnastaa esim. koneeseen. 7

14 3 Tavoitteet ja toteutustapa 3.1 Tavoitteet Kehitettävä työkalu on prosessikuvaus, joka esitetään kohdassa 4. Tälle prosessikuvaukselle muodostui helmikuun 2003 loppuun mennessä seuraavat tavoitteet: Tavoitteena on kehittää prosessikuvaus, joka toimii helppokäyttöisenä, selkeänä ja ymmärrettävänä työkaluna jokapäiväisessä toiminnassa, kun Tekesin ja Tekesin sidosryhmien ihmiset haluavat viestiä omista klustereistaan toisilleen. Prosessikuvauksen avulla muun muassa Tekes pystyy sovittamaan omaa toimintaansa klustereissa, joita eri tahot esittävät. Näin Tekes vahvistaa toimintaansa kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Klustereihin suhtaudutaan erilaisuutta hyväksyen. Prosessikuvaus on modulaarinen. Klusterien tunnistaminen ja niiden jatkuva muuttuminen on mahdollista. Myös uusien klustereiden syntyminen ja nykyisten klustereiden hajoaminen on mahdollista. Osatavoitteita ovat: 1. Prosessikuvauksen avulla voidaan jäsentää klustereita, joiden teollinen laajuus, maantieteellinen ulottuvuus, sisäinen dynamiikka ja suorituskyky vaihtelevat yksiköllisesti. 2. Modulaarisuus, jonka avulla klusterin jäsentely helpottuu. 3. Tutkimuslaitosten luoman tiedon sovittaminen prosessikuvaukseen 4. Kansainvälisillä foorumeilla esitettyjen mallien sekä tutkimustiedon ottaminen huomioon työkalun kehittämisessä. 5. Tekesin omien prosessien toteutuksen tukeminen työkalun avulla. 6. Konkreettisten tapausten kerääminen prosessikuvauksen tueksi ja testaamiseksi. 7. Yhteismitallisten määrittelyjen luominen siten, että klusterien erilaisuudet kyetään hallitsemaan riittävän vakioidusti. 8. Jatkuvan prosessimaisen tutkimuskäytännön tukeminen. 9. Tekesin strategiantyön ja ohjelmatoiminnan toteutuksessa tarvittavien tukikeinojen liittäminen prosessikuvaukseen. 10. Muiden jatkokehitystarpeiden ja työkalun laajentamismahdollisuuksien toteaminen Rajauksia Työkalun kehittämisen alustan muodostaa ns. Porterin malli. Tässä raportissa esitettävän synteesin lisäksi kuvataan muita kansallisesti ja kansainvälisesti julkaistuja erilaisia klusterimalleja. Prosessikuvaus on avoin ja laajennettavissa sekä sallii erilaisten vaihtoehtojen yhdistelmiä. Ennen kehitysprosessin aloitusta tämän prosessikuvauksen tekijä, Esko Virtanen, esitteli pääpiirteissään tämän prosessikuvauksen mahdollisia tavoitteita ja toteutustapaa Tekesissä. Tekesin henkilöiden odotuksia ja näkemyksiä tulosten suhteen kerättiin haastattelumenetelmällä. Tästä muodostuneen synteesin tulosta arvioitiin ja lisäksi kerättiin Tekesin yhteiskumppanien odotuksia ja näkemyksiä, jotka sovitettiin prosessikuvauksen tavoitteisiin. Keväällä 2003 muodostunut käsitys kokonaistilanteesta osoittautui sangen kestäväksi perustaksi. 3.2 Toteutus Klusterimalleja eri maissa Erilaisia klusterimalleja on tunnistettu ja niiden sovellutuksia käytäntöön on kuvattu liitteissä 5.1, 5.2 ja 5.3. Yhteismitallisia määrittelyjä on hahmotettu. Hollannissa on tehty eniten julkisen vallan ohjaamaa klusterityökalun kehittämistyötä, mistä tuloksena on clustermonitor. Havaintojen perusteella voi todeta lähestymistapojen vaihtelevan laajasti valtioiden sisälläkin. Pienimmät klusterit voivat muodostua jopa viiden avainyrityksen ympärille (Ranskan SPL-malli) kun taas suurimmat klusterit ulottuvat useiden valtioiden alueille (ICT-klusterianalyysit ja metsäklusteri Euroopassa). Laajin klusterien yhteismitalliseen kuvaamiseen tähtäävä konsepti on kehitetty Yhdysvalloissa, Harvard Business Schoolin Institute for Strategy and Competitivenessissa. Tähän yhdysvaltalaiseen konseptiin on tutustuttu internetin välityksellä. Englannissa on tehty myös laaja klusterikartoitus omalla systemaattisella tavalla (liite 4.3e). 8

15 3.2.2 Tutustumiset muiden maiden käytäntöihin Toteutuksen yhteydessä käytiin Hollannissa ja Sveitsissä tutustumassa käytettyihin analysointimenetelmiin. Maailmanlaajuiset vuosittaiset klusteriasiantuntijoiden konferenssit v (Göteborg) ja v (Ottawa) loivat runsaasti henkilökontakteja (liite 7) sekä osoittivat viimeaikaisia kehityssuuntauksia. Kuudes maailmanlaajuinen klusteriasiantuntijoiden konferenssi (2003) keräsi 150 osanottajaa kymmenistä eri maista, kun järjestäjämaan laaja joukko jätetään kokonaan pois laskuista. Seitsemäs maapallonlaajuinen klusteriasiantuntijoiden konferenssi (2004) keräsi jo yli 200 osanottajaa. Kansainvälisesti yleisiksi todettuja klustereiden havainnointimenetelmiä kerättiin OECD-maista case-kuvausten avulla, joita on dokumentoitu liitteessä 5.2. Uudessa Seelannissa kehitettyä klusterivetäjien koulutusmallia esiteltiin Suomessa maaliskuussa 2004 (liite 3.3). Vuoden 2004 loppupuoliskolla Englannista ehdotettiin mahdollisuutta osallistua heidän klusterivetäjiensä koulutukseen Englannissa, jossa opetus perustuu Harvardin (USA) kehittämiin toimintamalleihin. (liite 3.3c) Kehitysprosessin aikana on toimittu aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa yli organisaatiorajojen Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaisten vierailujen lisäksi Suomessa on käynyt klusteriasiantuntijaryhmiä Espanjan Baskimaalta ja Ruotsin Götanmaalta. Yhteistietoja ja -henkilöitä kansainvälisiin klusteriosaamisen verkostoihin on kerätty liitteessä 7. Klusterivetäjien koulutus nousi esille tarpeellisena yksityiskohtana esiin tammikuussa Maaliskuussa maapallonlaajuisesti kärkikouluttajana tunnettu Ifor Ffowcs- Williams tutustui Suomen klusteritilanteeseen ja on ehdottanut vakioitunutta kansainvälistä mallia klusterivetäjien kouluttamiseen (liite 3.3). Seuraavana vuonna kesäkuussa 2005 pidettiin Suomen ensimmäinen klusterivetäjien kolmipäiväinen kv-tason koulutus Nurmijärvellä em. mallin mukaisesti. Klusterivetäjien tarve on ilmeinen, kun klusteri järjestäytyy. Ilman vetäjäpersoonaa klusteri toimii hajanaisesti. Klusterin toiminta on sitä fokusoituneempaa, mitä pienempi klusteri on kuitenkin siten, että myös miniklusteri tai verkottunut ryhmä klusterissa määrätietoisesti luo riippumattomasti ja määrätietoisesti kumppanuuksia muihin klustereihin. Kun menestysklusteri kasvaa, niin se kehittyy parveksi klustereita, jotka jatkavat kehittymistään kukin oman evoluutionsa mukaisesti Kotimaiset käytännöt Syyskuussa 2003 tätä kehitysprosessia laajennettiin johtoryhmän päätöksellä siten, että Tekesin lisäksi myös Suomen muut innovaatiojärjestelmän osapuolet voivat saada käyttöönsä myös kehitysprosessin tulokset. Toteutuksen yhteydessä vuosina voitiin todeta, että TE-keskusten, teknologiakeskusten, osaamiskeskusten ja muiden alueellisten sekä kansallisten toimijoiden piirissä oli ollut ja yhä esiintyi klusteriajattelun soveltamiseen tähtääviä pyrkimyksiä. Keskeiseksi konkreettiseksi havainnointikeinoksi on osoittautunut Etlatieto Oy:n omissa klusterianalyyseissään käyttämä menetelmä klustereiden määrittelemiseksi panostuotosaineistojen avulla. Tämä vastaa siis hyvin kansainvälistä tapaa kuvata klustereita. Se on helposti käytäntöön sovellettavissa ja se soveltuu hyvin myös pienikokoisen klusterin määrittämiseen (liite 3.1) Euroopan Unionin klusterityöryhmien kokousten yhteenvetoaineistot, johtopäätökset ja työryhmien loppuraportit on otettu huomioon soveltuvin osin ja yhdensuuntaisuuteen pyrkien. Hajonta eri EU-maiden sisällä ja klusterikohtaisten havaintojen kesken on kuitenkin tiedostettava (liite 3.2) Pohjoismainen ja Baltian alueen yhteistyö Suomeen kokoontui elokuussa 2004 viiden Pohjoismaan yli 30 asiantuntijaa. Tarkoituksena oli suunnitella Itämeren ja Pohjoismaiden alueella yhteistyömahdollisuuksia, kun EU oli juuri laajentunut. Aivoriihi-mallisen työprosessin kautta esille nousi useita mahdollisuuksia. Yhteenvetotilanteessa Suomi ehdotti konkreettisesti klusteriasioiden selkeää koordinointia maakohtaisesti sekä maakohtaisten koordinaattorien keskinäisen yhteistyön aloittamista. Syyskuussa koordinointityötä ja -tehtäviä kokoonnuttiin määrittelemään Kööpenhaminaan kaikkien maiden yhteisin voimin. Mukaan oli kutsuttu osallistujia seuraavista maista: Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Saksa, Puola, Venäjä, Liettua, Latvia ja Viro. Kesään 2005 mennessä oli muodostettu Northern Clustering Alliance, NAC. Kokouksessa pohdittiin mm. seudullisten keskittymien havainnointia (liite 6). Tekes arvioi omaa rooliaan Baltian alueen klusteriyhteistyössä sekä klusterien hallintaa Suomessa. Marraskuussa aloitettiin konkreettisten yhteisten toimintojen käynnistys. Vuoden 2004 loppuun mennessä oli aikaansaatu yhteinen www-portaali (http://www.nordicinnovation.net/article.cfm?id= ). Helmikuussa 2005 maiden edustajat kokoontuvat Tekesissä keskustelemaan yhteisten hankkeiden toteutuksesta. 9

16 3.2.5 Sitra ja Finpro Verkostot ovat välttämättömiä klusterin muodostumiseksi. Kehitysprosessin kuluessa kiteytyi näkemys uusien klusterien syntymisestä Suomen olosuhteissa. Verkottuneessa liiketoiminnassa voidaan havaita jo klusteriajattelun piirteitä. Niitä ajan myötä järjestelmällisesti kehitettäessä uusi klusteri voi syntyä. Tämän vuoksi yritysten muodostamia ryhmähankkeita ja yhteishankkeita on havainnoitu. Konkreettisesti toteutettiin vuonna 2004 Tekesin, Sitran ja Finpron ns. TESIFI-yhteistyöprojekti, jossa Tekesin ryhmähankkeita pyrittiin tukemaan kytkemällä kehitysprosessiin muita Suomen innovaatiojärjestelmän toimijoita. TESIFI perustui ydinyritysten motivaatioon ja hyväksyntään juuri heidän ryhmähankkeensa laajentamisesta verkottuneesta kehittämistoiminnasta klusteroitumisprosessiin. Tässä raportissa esitetään, että verkostot ovat itse asiassa uusien klustereiden syntyprosessin alkupiste, liite Muut yhteishankkeet Aktiivisesti seurattiin ideaalitehdas -konseptin toteutusta useissa verkostoissa ja kokonaisuutena (liite 5.2 case 7). Verkottumiseen kannustaa mm. tuotteisiin ja markkinoihin liittyvän tiedon hankkiminen yhdessä, tuotteiden suunnittelu yhdessä, markkinointioperaatiot, koulutuskurssit, työvoiman hankinta seudulle, täydennyskoulutus, yhteiset materiaaliostot tai palveluhankinnat, yhteinen jakelutie, laatujärjestelmä, testaustoiminta, yhteinen investointi, erityisten asiantuntijapalveluiden hankinta jne. Verkottumisen analysointia selvittää liite 4.4. Funktionaaliset elintarvikkeet -klusteriselvitystä seurattiin vuosina , mutta klusterin muodostuminen on yhä kesken. OECD:n piirissä toteutusvaiheessa olleita KISA-hankkeita seurattiin ja niiden havaintoja liitettiin case-kuvausten valmisteluun. Osaamiskeskusohjelmien kanssa on toimittu vuorovaikutteisesti, kun Culminatum Oy:n puitteissa pääkaupunkiseudulla osaamiskeskukset toteuttivat omia kehittämisprosessejaan. 10

17 4 Prosessikuvaus 4.1 Kokonaisnäkemys Klusterin kuvaus kertoo klusterin historian nykyhetkeen asti. Tulevaisuutta klusterin analysointi ei kerro. Tulevaisuus riippuu kehityksestä ja innovaatioista klusterin sisä- ja ulkopuolella. Luova tuhoutuminen on välttämätön osa teollisia mutaatioita. Vanhaa talouden rakennetta lakkaamatta tuhoutuu ja uutta syntyy (kohta 2.5.1) Avaintuotteet ja evoluutio Klusterin kuvaamisen muodostamisen lähtökohtana ovat avaintuotteet. Niitä tuottavat yritykset muodostavat klusterin ytimen. (liite 2.3) Uusi oivallus tässä kehitysprosessissa on ollut klusterin evoluution kuvaaminen, kuva 4.1. Vastaavaa kuvausta kansainvälisessäkään kirjallisuudessa ei vielä ole esitetty, mutta viitteitä tähän suuntaan on havaittavissa, ks. kohta 2.6. Evoluution malli kehittyi tähän prosessikuvaukseen vähitellen jo varhaisessa vaiheessa. Klusterin elinkaaritarkastelua oli usein tätä ennen kansainvälisessä kirjallisuudessa tehty samaan tapaan kuin on tarkasteltu tuotteiden elinkaarta markkinoilla. Prosessikuvausta on syvennetty jakamalla evoluutio kahteen isompaan olomuotojen ryhmään. Liitteessä 4.1 kuvataan klusterin syntymisen prosessia. Liitteessä 4.2 kuvataan valmiin olemassa olevan klusterin piirteitä. Suomessa konkreettinen evoluutio on havaittavissa esimerkiksi metsäklusterin kohdalla. Mänty, kuusi ja koivu ovat tarjonneet lähes rajattomat luonnonvarat aina viime vuosisadalle asti. Vaikka kritiikkiä luonnonvaran pitkäaikaisesta kestävyydestä esiintyi aika ajoin ja eri yhteyksissä, niin vasta viime vuosisadalla raaka-ainetta alettiin mittavasti tuoda Suomeen. Ensimmäiset paperikoneet Suomessa koottiin ulkomailta tuoduista koneista ja laitteista. Vähitellen Suomeen alkoi muodostua omaa paperikoneiden valmistusta ja viimeisten 40 vuoden kuluessa paperikoneiden toimittaminen on siirtynyt ulkomailta Suomessa toimiville yrityksille Klusterin kuvaaminen Tässä raportissa esitetään, että klusterin voi esittää samanlaisen käsitteistön avulla. Käsitteistöä on käytetty useissa käytännön tilanteissa. Tähän raporttiin on koottu kokonaisuus erilaisista käytännöistä. Klusterin kuvaaminen perustuu kolmeen pilariin, liite 4.2: jäsentely toimivuus / vuorovaikutussuhteet ja mittaristo / suorituskyky. Tämä johtopäätös on pääpiirteissään samansuuntainen kuin Hollannin clustermonitor -työkalun pilarijako, liite 4.3b. Yksityiskohdiltaan Hollannin mallia ei kuitenkaan seurata tässä raportissa. UUDET ESIASTEET VAHVISTUMINEN SYNTYMINEN MUUTTUMINEN SULAUTUMINEN HEIKENTYMINEN VERKOSTOJA YRITYKSIÄ Kuva 4.1. Klusterin evoluutio. HAJOAMINEN 11

18 Muita OECD-maissa tehtyjä klusterien kuvaamistapoja esitetään liitteessä 4.3. Johtopäätöksenä tai oppimisena voi todeta, että klusterikartan laatiminen sen mukaan, kuinka taloudellinen aktiviteetti tällä hetkellä jakaantuu eri seuduille tai eri maissa, näyttää osittain epäonnistuvan. Klusterin olemassaolo tietyllä seudulla perustuu em. kvantitatiivisten mittaristojen lisäksi erityisesti myös kvalitatiiviseen puoleen. Ranskassa ja Englannissa systemaattisesti luodut tilastotarkastelut elinkeinoelämästä ovat ehdottaneet eri seuduille erilaisia klustereita. Suurin osa klustereista ilmeisesti näin löytyykin, mutta ehdokkaiksi nousee myös keskittymiä, jotka muodostavat klusterin enemmän kvalitatiivisin kuin kvantitatiivisin mittarein tarkasteltuna. Toisin sanoen seuduilla on elinkeinopoliittisen tilastotarkastelun katveeseen jääviä vuorovaikutussuhteita sekä arvoketjuja. Hollannissa ja Tanskassa muodostunut vahva megaklustereihin perustunut ajatussuunta menetti ainakin tilapäisesti uskottavuutensa. Sveitsissä kansalliset megaklusterikartat myös laadittiin, mutta samaan aikaan ymmärrettiin vuorovaikutussuhteiden ja arvoketjujen suurempi painoarvo sekä yritysten keskeinen merkitys. Jäsentely Kuvassa 4.2 esitetty klusterin jäsentelytapa vastaa paljon Porterin timanttimallin neljää perusosaa; kysyntäoloja, yrityksiä, tuki- ja lähialoja sekä tuotannontekijäoloja. Timanttimallin ulkoiset tekijät, julkinen valta ja sattuma, eivät kuviossa esiinny. Niiden vaikutus ilmenee em. perusosien kautta. Itse asiassa tämä jäsentelytapa sijoittaa yritykset ja muut toimijat arvoverkkoon, jonka keskipisteessä avaintuotteet ovat. Klusteri kuvaa yritysten rypästymistä vuorovaikutteisiksi verkostoiksi. Klusteri muodostuu toisiaan tarvitsevista yrityksistä ja yrityksiä tukevien organisaatioiden verkostoista. Klusterin ydintä etsitään avaintuotteiden kautta. Esimerkiksi Suomelle tyypillisen metsäklusterin avaintuotteita ovat kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, kuten paperi, kartonki, sellu, sahatavara, vaneri, kuitulevy, puusepän tuotteet jne. (liite 5.2 case 6) Kuvassa 4.2 esitetty klusterin jäsentelytapa perustuu arvoketjujen pohjalta syntyneisiin vuorovaikutussuhteiden kokonaisuuteen. Kuviosta on jätetty pois tarkoituksellisesti virtaussuunnat. Panos-tuotossuhteiden pohjalta muodostuva kaikkein tärkein riippuvuussuhdekartta jää lopulta luurangoksi, kun sen ympärille muodostuvat pitkäjänteiseen kilpailukykyyn vaikuttavat muut riippuvuussuhteet myös otetaan huomioon, vrt. liite 2.3. (virtausten kartta) Jäsentelymuotoa on Suomessa käytetty tämän suuntaisesti useissa erilaisissa tilanteissa, joita on valittu liitteeseen 5.2. Tekesin strategian luontiprosessin aloituksessa, joulukuu 2003, annettiin myös tämän suuntainen jäsentelymuoto kahdeksan teemaryhmän käyttöön. Olennaista on sitoa jäsentely aikaan (vuosi AAAA), koska klusteri muuttuu jatkuvasti. Kilpailun tärkeä merkitys on tässä yhteydessä havaittavissa. Riippuvuussuhdeverkostoissa jokainen virtauksen sisältö (liite 2.3) ja jokainen toimija voidaan korvata vaihtoehtoisella tavalla, kun klusteri toimii innovatiivisesti. Tuottavuuden parantaminen on sidoksissa myös kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Kilpailu Erityispanokset ja -osaaminen Teknologiat Tukialat Klusterin muoto arvoverkossa on soikea horisontaalinen, soikea vertikaalinen tai pyöreä (liite 2.3, kuva 6). Metsäklusteria on analysoitu usein monia arvoverkon vaiheita käsittävänä kokonaisuutena, joka alkaa metsän kasvattamisesta ja päättyy loppukäyttäjän kierrätyksen avulla lajittelemaan uusioainekseen. Metalliklusterien analyyseissä rajoitutaan usein lyhyeen pätkään arvoverkossa. Metallien arvonlisäystä edeltää kaivostoiminta monine ulottuvuuksineen. Arvoverkon tuotosten suunnalla metallien arvon- Avaintuotteet ja keskeiset toimijat Lähialat Asiakkaat vuonna AAAA Kuva 4.2. Klusterin jäsentely Suomessa. 12

19 lisäys jää usein metallituotteiden ja koneiden valmistamisen moniulotteisiin riippuvuussuhteisiin. Ahdas tapa määritellä klusterit on lähteä tiukasti panos-tuotosaineiston ehdoilla. Piirtää vain yhtä klusterikarttaa kvantitatiivisiin tosiasioihin perustuen. Määritellä klusterit niin, että keskuksiksi otetaan tiheät suhdeverkot ja klustereiden rajat vedetään harvojen ja heikkojen suhteiden ylitse (ESR 88/01). Näin kapea-alaisesti tässä raportissa ei ehdoteta toimittavan. Perusteluna on mm. Ranskassa, Tanskassa ja Englannissa havaitut ongelmat, jos pitäydytään pelkästään tilastoihin perustuvassa elinkeinopoliittisessa kvantitatiivisessa mittaristossa. Klusteriin kuuluu yrityksiä, jotka toimivat useilla erilaisilla toimialoilla, mutta joiden tuotantojärjestelmät kytkeytyvät toisiinsa. Yritykset ovat vahvassa keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa. Klusterissa toisiinsa kytkeytyvät yritykset, julkinen valta ja kolmas sektori toimivat kilpailun ja yhteistyön värittämässä monimutkaisessa vuorovaikutusten suhteessa. Klusteriin on kasaantunut innovaatiopääomaa ja sosiaalista pääomaa. Yksi yritys tai toimiala voi kuulua useaan eri kohtaan klusterin jäsentelyssä (liite 3.1a). Sijainti riippuu avaintuotteiden valinnasta ja sen perusteella muodostuvasta arvoverkosta. Tarkemmin jäsentelyä selvitetään liitteessä 4.2. Panos-tuotossuhteet on määritelty liitteessä 2.3. Toimivuus Vuorovaikutussuhteiden tarkastelun avulla selvitetään klusterin sisäistä toimivuutta. Kysymys on paljon tekemisissä verkottumisen kanssa. Pilarin ytimen muodostaa Partnership Monitor -työkalu. Sen avulla voidaan analysoida arvoverkossa esiintyviä kumppanuussuhteita. Hyvinkin erilaiset suhteet klusterin toimivuuden kannalta ovat käyttökelpoisia (kuva 4.3. ja liite 4.4). Toimivuus-pilarista on tarkoituksellisesti jätetty pois kilpailun tarkastelu. Kilpailun käsitteleminen kuuluu jäsentely-pilariin. Keskittymällä yhteistyösuhteisiin tämä raportti ja pilarit tulevat selkeiksi. (liite 4.4) Kumppanuussuhteista muodostuu yritykselle kustannuksia ja tuottoja. Suhteet kehittyvät alati. Yrityksen kannalta tuottoja lisäävät tai kustannuksia alentavat vuorovaikutussuhteet vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen (vrt. liite 2.4). Jo varhain yleiseen käytäntöön juurtunut malli kustannusten ja tuottojen hallinnasta on julkaistu 1970-luvulla (Oliver Williamson, 1975, Liiketoimikustannusten teoria, Transaction cost theory). Tämä Williamsonin malli on klusterin yritysten analysoinnissa yksinkertaisempi kuin Partnership Monitor -työkalu. Verkottuminen sinänsä on itsestään selvyys klusterissa. Verkottumisesta ja sen arvioinnista on paljon käytäntöä (esim. TE-keskusten verkostoreittaus-työkalu). Mittaristo Indikaattoreilla, mittaristolla, on erityisen suuri merkitys, kun klusterin kvalitatiivisia tai kvantitatiivisia panos-tuotossuhteita avataan. Indikaattorivalinta vaikuttaa klusterin muotoon. Porter on korostanut kansainvälisyyden, tuottavuuden ja innovatiivisuuden merkitystä klusterissa luvun kirjallisuudessaan. Vuonna 2003 Porter on esittänyt työntekijämäärän muutoksen, keskipalkan, palkkojen suhteellisen muutoksen, tuottavuuden ja patenttien määrän merkitystä klusterien keskinäisessä vertailussa (liite 4.6). Valitsemalla talouden indikaattoreiksi tuotantomäärät ja työllisyydet klusterit muodostuvat luonnollisesti erilaisiksi. Tässä raportissa on päädytty korostamaan klusterin suorituskykyä kuvaavien indikaattorien käyttämistä. Valinta perustuu eniten Porterin vuonna 2003 esittämään malliin (liite 4.6), mutta sitä on merkittävästi samalla muokattu. Organisationaaliset sidokset: Kontaktipinnat + Sosiaalinen pääoma Kysymys 1: Mille tasolle yritys haluaa / pystyy luomaan yhteistyösuhteensa? Markkinaehtoinen liiketoiminta suhde Vakio toimittaja/ asiakassuhde Järjestelmätoimittajasuhde Kysymys 2: Miten yhteistyösuhteen kehittäminen toteutetaan? Partnerisuhde Liiketoiminnalliset sidokset: Vaihdanta + strateginen suhde Kuva 4.3. Kumppanuussuhteet arvoverkossa. Lähde: Vesalainen, Partnership Monitor -työkalu 13

20 MITTARISTO TUOTTAVUUS (%) verrattuna keskiarvoon 5/10 vuoden aikana INNOVAATIOKYKY erikseen, (Tilastokeskus, 2000 mukaan) muutos 5/10 vuoden aikana TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ (hlöä) muutos 5/10 vuoden aikana (hlöä) JALOSTUSARVO ( /hlö/a) muutos 3/5/10 vuoden aikana OSUUS KV. MARKKINOILLA (%) muutos 3/5/10 vuoden aikana TOIMIPAIKKOJEN MÄÄRÄ (kpl) muutos 3/5/10 vuoden aikana Kuva 4.4. Pelkistetty mittaristo. Kuvassa 4.4. innovaatiokyky on tarkoitettu mitattavaksi erikseen. Tähän raporttiin on valittu Euroopan tilastokeskusten yhdessä sopima käytäntö innovaatiotoiminnan mittaamisesta. (liite 4.7) Jalostusarvon muutos työntekijää kohden mitattuna on kytköksissä tuottavuuteen, mutta samalla se ottaa huomioon avaintuotteiden laadullisen parantumisen. Osuus kansainvälisillä markkinoilla tarkoittaa kolmea seikkaa. Ensinnä mitataan klusterin avaintuotteiden osuutta maapallonlaajuisesta viennistä (liite 4.13). Toiseksi mitataan, kuinka paljon klusterin keskeiset toimijat kokonaistuotannostaan vievät Suomesta muihin maihin (OECD, ITC, tilastokeskus ja tullilaitos). Kolmanneksi tarkastellaan tuonnin ja viennin suhdetta. (liite 4.13) Tässä yhteydessä on luontevaa myös määritellä onko klusteri luonteeltaan vienti-, tuonti- tai jokin muu klusteri. (liite 4.6) 4.2 Klusterin luonne Klusteri innovaatiojärjestelmässä Mikä on innovaatiojärjestelmän ja klusterin välinen suhde? Christopfer Freeman esitteli vuonna 1987 ensimmäisenä kansallisen innovaatiojärjestelmän käsitteen, jonka seurauksena innovaatioprosessia ei enää nähty lineaarisena ketjuna, vaan vuorovaikutteisena tapahtumana. Innovaatio alettiin nähdä erillisen tapahtuman sijaan monitasoisena, monia toimijoita samanaikaisesti koskettavana pitkäkestoisena kehityskulkuna. Uusia käsitteitä muodostuu oppimisen ja kommunikaation avulla. (Lemola, 2004) Porter on käyttänyt timanttimallin osina aikaisemmin todistettuja ja hyväksyttyjä tosiasioita. Tällaisia teorioita ja ajatusmalleja ovat ainakin evolutionaarinen talousteoria, innovaatioiden korostaminen talouskasvun lähteenä, kansallinen innovaatiojärjestelmä, teollinen alue, talouden ketjut, verkostoteoria, käyttäjä-tuottaja-innovaattorisuhteet, kehittyneet tuotannontekijät sekä julkisen vallan puolella subventioiden vastustaminen ja kilpailun ylläpitäminen. Kansalliselle innovaatiojärjestelmälle osin rinnakkaisen tarkastelukehyksen on 1990-luvun alusta lähtien tarjonnut teollisten klusterien tunnistaminen ja näiden ottaminen teknologiapolitiikan kohdentamisen yhdeksi apuvälineeksi. (Valtion tiede- ja teknologianeuvosto, 2002) Klustereiden toimintaympäristössä näkyy mieluummin innovaatioympäristö kuin innovaatiojärjestelmä. Raportin laatijalle on muodostunut käsitys, että klusterit ja innovaatiojärjestelmät ovat toisiaan leikkaavia kokonaisuuksia. Tämä tarkoittaa, että yksi klusteri voi ulottua usean innovaatiojärjestelmän kentälle. Ja vastaavasti yhden innovaatiojärjestelmän kentällä voi näkyä useita klustereita. Leikkausten määrä riippuu klusterin koosta ja innovaatiojärjestelmän koosta Toimiala klusterissa Mitä eroa on toimialalla ja klusterilla? Klusteriin kuuluu useita toimialoja. Toimialajako perustuu kansainväliseen yhteisesti sovittuun käytäntöön. Jokainen yritys sijoittuu taloustilastoissa 1 7 numeron tarkkuudella johonkin toimialaan. Tilastossa yrityksiä sijoitetaan ryhmiin toimialoittain. Kansantalouden tasolla klusteritarkastelut on tehty toimialaryhmittelyn mukaisesti. Suomen avainklusterit -projektissa on käytetty 2 numeron tarkkuutta (liite 3.3a). Tapauskohtaisesti Suomessa on tehty klusterianalyysejä useamman kuin kahden NACE-numeron tarkkuudella. Tätä tarkemmat klusterianalyysit Suomessa ovat johtaneet konkreettisten yritysten nimeämiseen eri klustereihin vrt. meriklusteri (Tekes 140/03). Yksittäinen yritys voi kuulua useaan klusteriin samanaikaisesti. Tanskasta, Hollannista, Sveitsistä ja USAsta on saatavilla klusterikarttoja, joissa yrityksen sijoittuminen elinkeinoelämän klusteriin on tehty toimialaryhmittelyn mukaisesti 4 5 NACE- tai SIC-numeron tarkkuudella. Suomen megaklusterien kartasta voi havaita, että 68 toimialan laajuisesta kansantalouden tilastosta syntyi yhdeksän avainklusteria (liite 3.1a). Yksittäiseen avainklusteriin kuului 9 27 toimialaa. Lopulta em. yhdeksään avainklusteriin kuului lopulta yhteensä 148 toimialaa, koska useat toimialat kuuluivat moneen klusteriin. Kaikkiaan 68 toimialasta 54 sijoittui vähintään yhteen klusteriin ja 14 ei sijoittunut mihinkään avainklusteriin. Yksi toimiala liikeelämää palveleva toiminta kuului jokaiseen yhdeksään avainklusteriin (liite 3.1a). 148:sta toimialasta 33 oli ydintoimialoja, 48 tukitoimialoja, 19 lähitoimialoja ja 48 asiakastoimialoja. (liite 4.9) Suomen megaklusterikarttaa hahmottaa myös Kuntaliiton julkaisema Rakennemuutos katsaus. Siinä 10:een 14

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot