NOKIAN KAUPUNGIN ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNGIN ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA

2 SISÄLTÖ 1 ESIPUHE 3 2 SUUNNITELMAN TAUSTA SOPIMUKSESTA SUUNNITELMAAN ENERGIATEHOKKUUS JA KAUPUNKIA OHJAAVAT STRATEGIAT ENERGIANSÄÄSTÖN JA ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄT 5 3 SUUNNITELMAN KATTAVUUS 5 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISTAVOITTEET 6 5 SUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN ORGANISOINTI PÄÄTÖKSENTEKO JA BUDJETOINTI VASTUUTAHOT ENERGIATEHOKKUUSTYÖRYHMÄ ENERGIATEHOKKUUDEN SEURANTA RAPORTOINTI 8 6 ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEET HANKINNAT SUUNNITTELUN OHJAUS KIINTEISTÖT LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET MUU KULUTUS KULUTUSSEURANTA UUDET TOIMINTAMALLIT VIESTINTÄ JA KOULUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 21 2

3 1 ESIPUHE Nokian kaupunki solmi vuonna 2007 ns. energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Allekirjoittajina Helsingissä olivat kaupungin puolesta teknisen keskuksen johtaja Simo Latva ja ministeriön puolesta silloinen ministeri Mauri Pekkarinen. Sopimuksen myötä Nokian kaupunki sitoutui vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoite on haastava ja vaatii kaupunkiorganisaatiolta runsaasti erilaisia toimenpiteitä. Tähän Nokian kaupungin energiatehokkuussuunnitelmaan olemme koonneet tämän kevään lukuisten kokousten ja työpajojen tulokset. Energiankäytön tehostamisessa on kyse paitsi laajoista hankkeista ja kalliista investoinneista myös ruohonjuuritason käytännöistä. Toimintatapojen muutokset ruohonjuuritasolla tuovat usein ilmaista säästöä, kun taas energiatehokkaat investoinnit ja ratkaisut maksavat itsensä takaisin elinkaarensa aikana jotkut jopa useaan kertaan. Lisäksi on muistettava esimerkkirooli, joka julkishallinnolle lankeaa myös energiatehokkuuden saralla. Tämän energiatehokkuussuunnitelman laadintaan on osallistunut hyvin suuri joukko työntekijöitä kaupungin eri palvelukeskuksista ja vakaana tarkoituksenamme on jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä myös vuosittaisten toimintaohjelmien parissa. Energiankäytön tehostaminen onkin koko kaupunkiorganisaation yhteinen prosessi, josta viime kädessä hyötyy koko kaupunki asukkaineen ja ympäristöineen. Voidaan siis todeta, että Nokian kaupunki pyrkii eturiviin taistelussa ilmastonmuutosta ja kasvavia energiakustannuksia vastaan. Nokialla Jari Lehtonen Tilapalvelupäällikkö Nokian kaupunki 3

4 2 SUUNNITELMAN TAUSTA 2.1 SOPIMUKSESTA SUUNNITELMAAN Nokian kaupunki liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS). Energiatehokkuussopimus on osa vapaaehtoisten sopimusten järjestelmää, jolla tavoitellaan osaltaan energiapalveludirektiivin (ESD) Suomelle asettamaa yhdeksän prosentin energiansäästöä. Nokian kaupungin energiatehokkuussuunnitelma on KETS:n mukainen toimintasuunnitelma kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Nokian kaupungin energiatehokkuussuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa sekä kaupunginvaltuustossa ENERGIATEHOKKUUS JA KAUPUNKIA OHJAAVAT STRATEGIAT Energiatehokkuussuunnitelma toteuttaa osaltaan Nokian kaupungin strategiaa vuosille Strategia nostaa ilmastonmuutoksen yhdeksi yhteiskunnan ilmiöksi, johon kaupunki varautuu. Energiatehokkuussuunnitelmaa toteuttaessaan Nokian kaupunki toimii edistyksellisesti ilmastonmuutosta vastaan. Strategian mukaisesti Nokian kaupunki rakentaa suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä 1) joukkoliikennettä ja liikenneturvallisuutta parantamalla 2) vesihuoltoa kehittämällä ja 3) käyttämällä yhdyskuntasuunnittelua ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen välineenä. Energiatehokkuus tukee myös strategian linjausta kustannustehokkaasta palvelujen tuottamisesta. Energiakustannuksia vähentämällä parannetaan kustannustehokkuutta ja kaupungin toimintojen taloudellisuutta. Strategian mukaan kustannustehokkuuteen pyritään mm. seuranta- ja ohjausjärjestelmiä kehittämällä ja vahvistamalla. Tätä pyrkimystä edistää myös energiankulutuksen seurannan kehittäminen, joka on oleellinen osa energiatehokkuussopimuksen toimeenpanoa. Energiatehokkuussuunnitelman koulutusta koskevat toimenpiteet tukevat strategian tavoitetta osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Tampereen kaupunkiseudulla toteutettiin vuosina yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuus, jonka päätavoitteena korostettiin ilmastonmuutoksen hillintää. Nokian kaupunginvaltuusto hyväksyi hankekokonaisuuteen sisältyneen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian Energiatehokkuussuunnitelma on yksi ilmastostrategian toimeenpanovälineistä, jonka avulla päästään kohti strategian ilmastovisioita ja tavoitteita. 4

5 2.3 ENERGIANSÄÄSTÖN JA ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄT Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on saavuttaa energiansäästöä. KET-sopimuksessa energiansäästö tarkoittaa säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vaikutusta. Energiansäästö on sopimuksen mukaan nykyisen kulutuksen vähentämistä tai tulevan kulutuksen estämistä eli ns. laskennallista säästöä. Laskennallinen säästö tarkoittaa sitä, että kaupunki toteuttaa toimenpiteitä, joiden ansioista tuleva kulutus on pienempi kuin ilman ko. toimenpiteitä. Energiansäästöön lasketaan myös energiatehokkuuden parantaminen, jolla tarkoitetaan palveluiden ja suoritteiden tuottamista suhteessa alhaisemmalla energiankulutuksella. Energiatehokkuutta voidaan kuvata indikaattoreilla kuten ominaiskulutuksella. 3 SUUNNITELMAN KATTAVUUS Energiatehokkuussuunnitelma kattaa sopimuksen mukaisesti Nokian kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön. Ostettuja palveluja suunnitelma koskee hankintamenettelyjen soveltamisen kautta. Sopimuksen mukaan energiansäästö, joka on seurausta kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, muttei koske kaupungin omaa energiankäyttöä, voidaan laskea kaupungin hyväksi, ellei säästö kuulu muun sopimusalan piiriin. Joukkoliikenne ja energiantuotanto eivät kuulu sopimukseen, koska niille on olemassa omat sopimuksensa. 5

6 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISTAVOITTEET Nokian kaupunki on asettanut tavoitteekseen sopimuksen mukaisen yhdeksän prosentin energiansäästön vuoteen 2016 mennessä. Tehostamistavoite eli vähentämistarve on 3,882 GWh, kun vertailuvuotena käytetään vuotta Kaupungin energiankäytön tehostamisen tavoitteet ovat KETsopimuksen mukaisesti seuraavanlaiset: 1 %:n (431 MWh) säästötavoite vuoden 2010 loppuun mennessä 3 %:n (1294 MWh) säästötavoite vuoden 2013 loppuun mennessä 9 %:n (3882 MWh) säästötavoite vuoden 2016 loppuun mennessä 5 SUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN ORGANISOINTI 5.1 PÄÄTÖKSENTEKO JA BUDJETOINTI Suunnitelman toimenpiteitä ja budjetointia koskeva päätöksenteko toteutuu kuvion 1 mukaisesti. Suunnitelma päivitetään vuosittain, minkä yhteydessä laaditaan vuosittainen toimintaohjelma ja esitys talousarvioon. Energiatehokkuussuunnitelma on strateginen asiakirja, joka ohjaa vuosittain laadittavia toimintaohjelmia. Kuvio 1. Päätöksentekoprosessi energiatehokkuussuunnitelman toimenpiteistä ja budjetoinnista. 6

7 5.2 VASTUUTAHOT Suunnitelma koskee kaupungin kaikkia palvelukeskuksia. Energiatehokkuussuunnitelman toimenpiteiden toteutuksesta vastaavat tahot ilmoitetaan toimenpiteiden yhteydessä luvussa 6. Energiatehokkuustyöryhmä vastaa suunnitelman toteutumisen seurannasta. Nokian kaupungin energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö vastaa KETS:n mukaisesta raportoinnista Motiva Oy:lle ja Kuntaliittoon. 5.3 ENERGIATEHOKKUUSTYÖRYHMÄ Nokian kaupunkiorganisaatioon on asetettu energiatehokkuustyöryhmä, joka on poikkihallinnollinen, koko kaupunkiorganisaation kattava työryhmä. Työryhmän koolle kutsujana on toiminut prosessiasiantuntija Terttu Haataja keskusteltuaan aiheesta teknisen keskuksen johtaja Simo Latvan kanssa. Nokian kaupungin energiatehokkuustyöryhmän tehtävänä on energiatehokkuussuunnitelman toteutumisen seuranta. Suunnitelman toimeenpanoa seurataan ja verrataan asetettuihin tavoitteisiin. Työryhmä käsittelee kaupungin energiankulutustietoja kerran vuodessa. Työryhmän tehtävänä on myös esittää kehittämisehdotuksia energiatehokkuustoimenpiteisiin. Työryhmä koostuu Nokian kaupungin hallintokeskuksen, teknisen keskuksen, perusturvakeskuksen sekä kasvatus- ja opetuskeskuksen henkilökunnasta (taulukko 1). Taulukko 1. Energiatehokkuustyöryhmän jäsenet NIMI Haataja Terttu, pj Jalkanen Tommi Kantola Tuula Korpela Hannu, siht. Lehtinen Katja Lehtonen Jari Menonen Juha Peurala Johanna Rannikko Pirjo Tamski Matti Tanhua Erkki Tuohisaari Raimo TOIMINIMIKE prosessiasiantuntija yhdyskuntatekniikan päällikkö siivouspäällikkö sähköinsinööri (KETS-yhteyshlö) vs. tiedottaja tilapalvelupäällikkö projektipäällikkö lastentarhanopettaja ruokapalvelupäällikkö käyttöinsinööri vs. talouspäällikkö ympäristönsuojelutarkastaja 7

8 5.4 ENERGIATEHOKKUUDEN SEURANTA Taulukko 2. Kerättävät seurantatiedot vastuuhenkilöineen. SEURANTATIETO Energiankulutus ja hankinta eri rakennuksissa Liikkuminen (virka- ja työmatkojen määrät ja pituudet liikennemuodoittain) Energiansäästöpotentiaalin hyödyntäminen (tunnistetut energiansäästötoimenpiteet suhteessa toteutettaviin ja toteutettuihin toimenpiteisiin) Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutukset, investointi- ja käyttökustannukset sekä saavutetut energiankulutus- ja kustannussäästöt Erilaiset energiankulutukseen vaikuttavat toiminnalliset ja muut tekijät (esim. rakennuskannan uusiutuminen) VASTUUTAHO Tilatekniikka Kaupunginjohtajan johtoryhmä Tilatekniikka, varikko Tilatekniikka, varikko, tilapalvelut, vesihuolto, kunnallistekniikka, kaupunginvaltuusto Tilatekniikka 5.5 RAPORTOINTI Kaupunki raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä Kuntaliitolle sekä sopimuksen mukaisista toimenpiteistä ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle. Raportoinnista vastaa kaupungin energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö. Kulutusseuranta- ja muun raportoitavan tiedon keräämiseksi kaupunkiorganisaatioon nimetään energiavastaavia, jotka vastaavat oman vastuualueensa tietojen toimittamisesta energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilölle. Tilakeskus järjestää energiavastaaville perehdytyksen aiheesta. Energiatehokkuustyöryhmä raportoi vuosittain kaupunginhallitukselle toteutuneesta energiankulutuksesta ja saavutetusta energiansäästöstä ja energian käytön tehostumisesta. Energiatehokkuuden seurantatietoja käsitellään säännöllisesti energiatehokkuustyöryhmässä ja niistä viestitään myös muulle henkilökunnalle ja kaupungin asukkaille. 8

9 6 ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEET Seuraavassa esitetään suunnitellut energiatehokkuustoimenpiteet koko sopimuskaudella. Tätä suunnitelmaa ja siinä esitettyjä toimenpiteitä päivitetään vuosittain. Vuosittain laaditaan suunnitelmaan liite, joka kattaa seuraavan vuoden toimenpiteet ja vastuutahot. Tämän suunnitelman liitteenä esitetään toimenpiteet vuosille HANKINNAT Nokian kaupungin hankintoja toteutetaan palvelukeskuskohtaisesti Nokian kaupungin hankintaohjeen mukaisesti. Teknisellä keskuksella on käytössään myös oma hankintamenettelyohjeensa. Lisäksi Nokian kaupunki on osakkaana Tampereen kehyskuntien omistamassa Kuntien hankintapalvelut Ku- Ha Oy:ssä, joka tuottaa kuntien tarvitsemia hankintatoimen palveluja. KuHa Oy tekee kuntien yhteishankinnat, sekä ohjaa pyydettäessä erillishankintojen teossa. KuHa Oy:n yhteishankinnoissa otetaan energiatehokkuus huomioon markkinaolosuhteiden ja hankintalain asettamissa rajoissa. Tampereen kehyskuntien yhteinen hankintaohje, joka toimii Nokian kaupungin hankintaohjeena, sisältää luvun erillishankintojen ympäristö- ja energiatehokkuuskriteereistä. TOIMENPIDE AIKATAULU VASTUUTAHO TOTEUTU- MINEN 1. Kaupunginhallitus tekee periaatepäätöksen energiatehokkuuskriteerien nostamiseksi painoarvoltaan merkittäviksi Nokian kaupungin hankinnoissa. Julkaisu Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi julkisissa hankinnoissa (ja mahdolliset päivitykset) sisällytetään kaupungin omaan hankintaohjeistukseen ja jalkautetaan palvelukeskuksiin soveltuvin osin loppuun mennessä Tekninen keskus 2. Palvelukeskuksille osoitetaan resursseja energiatehokkuuden huomioimiseksi kaupungin hankinnoissa. Kaupunkiorganisaatio pyrkii laskemaan hankkeiden ja investointien elinkaarenaikaiset energiakustannukset ja investointien takaisinmaksuajat. Tavoitteen saavuttamiseksi osaamis- ja resurssitarve otetaan huomioon kaupungin tulevissa rekrytoinneissa sekä yhteistyötahojen kuten Verte Oy:n osaamisen kehittämisessä ja laajentamisessa. Elinkaarilaskelmille ja investointien takaisinmaksuajoille 2012 Tekninen keskus 9

10 annetaan merkittävä painoarvo suunnittelu- ja kilpailutusvaiheen päätöksenteossa. Ilmastostrategian mukaisesti kaupunki asettaa tavoitteekseen toteuttaa kaikki alle viiden/kymmenen vuoden takaisinmaksuajan sähkönsäästötoimenpiteet. 3. Luodaan mittareita hankintojen energiatehokkuuden arvioimiseen ja asettamaan mittareille tavoitteita (esim. energiatehokkuus on huomioitu x määrässä hankintoja). Luodaan järjestelmä energiatehokkailla hankinnoilla saavutettavien säästöjen raportointiin. Palvelukeskukset, erityisesti Tekninen keskus 4. Toteutetaan kokonaisvaltainen selvitys siitä, miten hankintojen taloudellisuutta ja energiatehokkuutta voidaan edistää sekä seudullisesti että kaupungin sisällä Palvelukeskukset 5. Palvelukeskusten johto ja KuHa Oy tekevät yhteistyötä kaupungin hankintamenettelyn ja hankintoja koskevan tiedonvaihdon kehittämiseksi sekä hankintojen ympäristö- ja energianäkökohtien huomioimiseksi. Kuntien yksilölliset tarpeet ja niiden muuttuminen huomioidaan hankintayhteistyössä ja hankintojen suunnittelussa. Palvelukeskukset 6. Hankintoja tekeville työntekijöille järjestetään säännöllisesti koulutusta energiatehokkaista hankinnoista. Palvelukeskukset, KuHa Oy 7. Keskitetään tarkoituksenmukaiset hankinnat varikolle. Vältetään päällekkäisiä hankintoja ja edistetään energiatehokkuutta arvioimalla hankinnan todellinen tarve ja käyttötarkoitus ennen hankintapäätöksen tekemistä. Huomioidaan myös hankinnan jälkihoito ja hankintaan liittyvä logistiikka. Palvelukeskukset 6.2 SUUNNITTELUN OHJAUS Nokian kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2030, joka tavoittelee yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja liikkumistapojen uudistamista kaupunkirakenteen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Suunnitelman mukaan kaupunkiseudun kasvua keskite- 10

11 tään keskustoihin ja joukkoliikenneväylien varsille. Rakennesuunnitelma kuuluu Tampereen kaupunkiseudulla vuosina toteutettuun yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuuteen, jota tukee Nokian kaupunginvaltuuston hyväksymä Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Aiesopimuksen tavoitteena on parantaa yhdyskuntarakenteen ohjauksen ja maankäytön sekä asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen edellytyksiä. TOIMENPIDE AIKATAULU VASTUUTAHO TOTEUTU- MINEN 1. Nokian keskustan aluetta tiivistetään osayleiskaavalla Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti. Asutuksen lisäksi myös palveluja keskitetään keskustaan. Osayleiskaavaan liitetään myös liikennesuunnitelma Maankäyttö 2. Edistetään rakennusten energiatehokkuutta sisällyttämällä uusien asuntojen tontinluovutusehtoihin energian käyttöön ja käyttötapoihin liittyviä ehtoja Maankäyttö, rakennusvalvonta 3. Suunnittelun ohjauksessa edistetään energiatehokkuutta esimerkiksi luomalla hyviä julkisia liikenneyhteyksiä ja korkealuokkaisia kevyenliikenteen väyliä, toteuttamalla kestävään liikkumiseen kannustavia ratkaisuja sekä rakentamalla tiiviisti ja energia- ja tilatehokkaasti Maankäyttö, tilatekniikka, Verte Oy 4. Julkaisu Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi julkisissa hankinnoissa otetaan käyttöön Nokian kaupungin korjaus- ja uudisrakentamishankkeiden suunnittelussa ja hankintamenettelyssä. Nokian kaupunki osallistuu Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) -hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää valmiuksia energiatehokkuuden parantamiseen kiinteistöjen koko elinkaaren ajalta. Kaupungissa otetaan käyttöön TAPREhankkeen tuotokset eli kirjalliset menettelytapaohjeet rakennusten energiatehokkaaseen suunnitteluun ja toteutukseen sekä sopimusmallit eri hankintoja varten. Lisäksi kaupungissa hyödynnetään TAP- RE-hankkeen pilottihankkeissa kertyviä kokemuksia. TEM:n ohjeet otetaan käyttöön välittömästi. TAPRE-hanke on käynnistynyt vuoden 2011 alussa ja päättyy kesäkuuhun 2013 mennessä. Tilatekniikka, muut suunnitteluhankinnoista vastaavat tahot 11

12 5. Rakennusten sijoittelussa ja suunnittelussa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös passiivinen aurinkoenergia. Tilatekniikka, maankäyttö 6. Rakennusjärjestyksessä edistetään energiatehokasta rakentamista. 2012, jatkuvaa Tekninen keskus 7. Pientalorakentajille ja tontin ostajille järjestetään koulutusta uusiutuvista energialähteistä ja energiansäästöstä. Rakennuslupien ja tontin oston yhteydessä kaupunki toimittaa asukkaille tietoa uusiutuvista energiavaihtoehdoista, passiivisen energian hyödyntämismahdollisuuksista, matalaenergiarakentamisesta, energiatodistuksista sekä mahdollisuudesta liittyäaluelämpöjärjestelmään. Rakennusvalvonta, maankäyttö, Verte Oy 8. Kaupunki edistää säästötakuu- ja rahoitusmenettelyjen käyttöä investointien toteutuksessa KETsopimuksen mukaisesti , jatkuvaa Palvelukeskukset 6.3 KIINTEISTÖT Energiatehokkuussuunnitelma koskee noin 135 Nokian kaupungin omistamaa tai hallinnoimaa kiinteistöä. Euroopan unioni on asettamassa direktiiviä julkisten rakennusten saneerauksesta, jonka säännösten mukaan julkishallinnon rakennusten lattia-alasta kunnostettaisiin 3 prosenttia vuosittain. Kunnostuksen jälkeen rakennusten olisi kuuluttava kansallisen rakennuskannan parhaiten suoriutuvan 10 prosentin joukkoon. Direktiivin toimeenpano ajoittunee syksyyn TOIMENPIDE AIKATAULU VASTUUTAHO TOTEU- TUMINEN 1. Energiakatselmukset Tilatekniikka Nokian kaupungin omistamissa kiinteistöissä ei ole aikaisemmin toteutettu energiakatselmuksia laajassa mittakaavassa. Kaupungin tilakeskus on laatinut katselmointiohjelman katselmoitavista kiinteistöistä vuosien aikana. Kiinteistöt katselmoidaan ohjelman mukaisesti ja katselmoinneissa todetut, kustannustehokkaat toimenpiteet toteutetaan. Käyttöönottokatselmuksia ja seurantakatselmuksia toteu- 12

13 tetaan tarpeen mukaan. Tavoite: 80 prosenttia (rakennustilavuudella mitattuna) kaupungin kiinteistöistä on katselmoitu vuoden 2016 loppuun mennessä. 2. Kiinteistöjen energiankäyttöä tehostetaan tar peen mukaan myös energiakatselmusten ulkopuolisissa kiinteistöissä saneeraus- ja käyttöteknisin toimenpitein Tilatekniikka 3. Selvitetään kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien kunto energiakatselmusten toteutuksen edellyttämällä tavalla. Lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä selvitetään uusiutuvien energianlähteiden käytön edellytykset Tilatekniikka, Verte Oy 4. Nokian kaupungin pääkirjasto suunnitellaan energiatehokkuuden esimerkkikohteeksi. Energiatehokkuus sisällytetään kilpailutuksen ehtoihin ja suunnittelukilpailuun. Energiatehokkaalla rakentamisella luodaan positiivista kaupunkikuvaa, jota pääkirjasto korkeine kävijämäärineen edistää. Ennen lopullista investointipäätöstä hankkeelle haetaan investointitukea Tilatekniikka 5. Lainsäädännön mukaisesti Nokian kaupunki asettaa energiatodistuksen nähtäville lähtien omistamissaan yli 1000 neliömetrin tiloissa, joissa tarjotaan julkisia palveluja. Myös uusissa vuokratiloissa asetetaan energiatodistukset esille uusissa vuokrasuhteissa mennessä ja siitä lähtien Tilatekniikka 6. Koulutetaan kunnossapitohenkilökuntaa energiatehokkaista toimintatavoista jatkuvaa Tilatekniikka 7. Laaditaan kiinteistöjen käyttäjille käyttöohjeita ja järjestetään opastusta esimerkiksi atk-laitteiden käytöstä, vedenkulutuksesta, liian korkeista tai alhaisista lämpötiloista ilmoittamisesta sekä valaistuksen käytöstä. Ohjeistuksia voidaan laatia ensin yksittäisestä kiinteistöstä, jonka käyttäjät ja kiinteistönhoitajat yhdessä määrittelevät hyvät käytännöt. Kehitetään tilojen käyttäjien ja tilakeskuksen yhteistyötä tapaamisten kautta kiinteistöjen energiatehokkaan käytön edistämiseksi Tilatekniikka 13

14 8. Parannetaan kiinteistöjen tilatehokkuutta nostamalla niiden käyttöastetta. Kiinteistöjen yhteiskäyttöä kehitetään. Tilatehokkuus otetaan huomioon suunnitteluvaiheessa. Palvelukeskukset 9. Säädetään energiansäästöasetukset oletusasetuksiksi koneisiin ja laitteisiin aina kun sen on käytön kannalta mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Palvelukeskukset 6.4 LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET Energiatehokkuussopimus kattaa liikenteen (työasia-, virka- ja työmatkat) ja kuljetusten energiankäytön. Joukkoliikenne ei kuulu KETS:iin, koska sitä koskee oma erillinen sopimuksensa. Energiatehokas liikkuminen tarkoittaa esimerkiksi kulkemista kävellen, polkupyörällä ja joukkoliikennevälineillä, taloudellista ajotapaa, kimppakyytejä ja liikkumisen tarpeen vähentämistä. Liikkumisen ohjaus on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein (esimerkiksi tiedotus ja markkinointi, liikkumisen suunnittelu). TOIMENPIDE AIKATAULU VASTUUTAHO TOTEU- TUMINEN KULJETUKSET 1. Kaupungin kuljetuksista vastaava varikko kehittää kuljetuslogistiikkaa yhdistämällä kuljetuksia ja optimoimalla ajoreittejä. Kuljetusketjujen energiakatselmus tai muu selvitys tehdään kuljetusten tehostamispotentiaalin selvittämiseksi Varikko 2. Kuljetushenkilöstölle luodaan tuloksellisuuseriin perustuva palkkiojärjestelmä energiatehokkuuden edistämiseksi ajoneuvojen ja koneiden käytössä. Palkkiojärjestelmä toimii ajoneuvojen ja koneiden seurantalaitteilla ja ominaiskulutuslaskelmilla. Tasapainotettua tuloskorttia voidaan käyttää hyväksi palkkiojärjestelmässä Varikko 3. Kuljetusten ja liikennesuoritteiden energiatehokkuutta mitataan ominaiskulutuksilla, joille asetetaan tavoitteita. Mittareina käytetään polttoaineen kulu- koti- puis- Varikko, palvelu, 2012, jatkuvaa 14

15 tusta ajoneuvoilla (litraa/km) ja koneilla (litraa/käyttötunti). toyksikkö 4. Kehitetään kuntien välistä yhteistyötä jakelukuljetusten yhdistämiseksi Varikko 5. Kaupungin kuljetuskalustoa uusittaessa yhtenä vaihtoehtona kartoitetaan hybridiautojen hankkimista. Hybridiautot toimisivat esimerkkinä kaupungin asukkaille ja nostaisivat kaupungin imagoa päästöjen vähentämisen lisäksi. Hankintapäätös tehdään elinkaarikustannustenperusteella. Otetaan huomioon energiatuen hakumahdollisuus hybridiautoja hankittaessa. Energiatukea investointiin on mahdollista hakea tavanomaiseen tekniikkaan (tuki enintään 25 %) tai uuteen teknologiaan (tuki enintään 40 %). Tukea täytyy hakea ennen lopullista investointipäätöstä. Tarpeen mukaan Varikko LIIKKUMISEN OHJAUS 1. Kestävästä liikkumisesta kuten julkisten liikennevälineiden käytöstä työasia- ja työmatkoilla laaditaan ohjeistukset, joihin sekä uudet että vanhat työntekijät perehdytetään. 2012, jatkuvaa Henkilöstöhallinto, hallintokunnat 2. Kaupungin yksiköissä laaditaan kestävään liikkumiseen ohjaavia liikkumissuunnitelmia. Selvitetään liikkumisen ohjauksen rahoitusmahdollisuuksia Tampereelle perustettavan liikkumisen ohjauskeskuksen kautta. Liikkumisen suunnittelun yhteydessä selvitetään henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan tai - suunnittelun lisäämistä ja sen yhdistämistä Ikinäätäprojektiin. Toteutuessaan yksikkö- tai henkilökohtainen liikuntaneuvontapalvelu vaatii panostamista liikunnanohjaus- ja neuvontapalveluihin Palvelukeskukset, liikuntapalvelut 3. Edistetään kaupungin henkilöstön polkupyöräilyä. Selvitetään henkilöstön halukkuus virkapyörien käyttöön lyhyillä työasiamatkoilla. Virkapyöriä hankitaan ja otetaan käyttöön yksiköissä, joissa niiden käyttö koetaan hyödylliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Pyöräilyn edellyttämien sosiaalitilojen käyttöä aktivoidaan esimerkiksi niiden varustelua parantamalla Palvelukeskukset 4. Pyöräpysäköintiä kehitetään investoimalla telineisiin ja sateensuojiin kaupungin omistamissa kiinteis Tilatekniikka 15

16 töissä. Muiden kiinteistöjen osalta pyöräpysäköintiä edistetään yrityksiä ja kaupungin asukkaita tiedottamalla. 5. Järjestetään pyöräilyyn ja kävelyyn kannustavia tempauksia ja kisoja kaupungin asukkaille ja työntekijöille (esimerkiksi pyörien kevät- ja syyshuolto, hyötyliikuntakisat, Pyöräilyviikko, Kilometrikisa, Liikkujan viikko). Liikuntapalvelut 6. Hankitaan henkilöstön työasia- ja virkamatkoja varten lainattavia matkakortteja esimerkiksi välille Nokia Tampere. Taloustoimisto 7. Seurataan kestävää liikkumista selvittämällä työ- ja työasiamatkojen kulkutapajakauma säännöllisin väliajoin. Selvitetään, voiko liikkumista nostaa Kunta10 - tutkimuksen aihealueeksi. Vaihtoehtoisesti toteutetaan erillinen henkilöstön liikkumiskartoitus tai kysely intranetissä. 2011, jatkuvaa Henkilöstöpalvelut, liikuntapalvelut/työterveys 8. Työnsä vuoksi paljon ajaville (varikko ja kotipalvelu) järjestetään pakollista taloudellisen ajamisen koulutusta säännöllisesti. Kaupunki järjestää kaupungin asukkaille tiedotusta taloudellisesta ajamisesta. Varikko 9. Vähennetään autojen turhaa lämmittämistä talviaikaan rakentamalla uusia lämpöpistokejärjestelmiä tarpeen mukaan ja korjaamalla olemassa olevia järjestelmiä. Tekninen keskus 10. Kestävä liikkuminen on myös hyötyliikuntaa, jota edistetään ohjaamalla resursseja kaupunkilaisten liikuntaneuvontaan Liikuntapalvelut 11. Edistetään lähiliikuntapaikkoja ja niiden käyttöä. Liikuntapalvelut, tiedottaja, kunnallistekniikka, aluetuotanto 12. Ohjataan ja valvotaan liikuntaseurojen liikuntapaikkojen käyttöä. Laaditaan ohjeistus kiinteistöjen energiatehokkaaseen käyttöön, johon opastetaan etenkin käyttövuorojen jaon yhteydessä. Sisäliikunta- 2012, jatkuvaa Liikuntapalvelut 16

17 paikkojen käytön seuranta paranee 2012, mikäli sähköinen tilojen varaus-, hallinta- ja laskutusjärjestelmä saadaan hankittua. 13. Selvitetään tarvetta ja mahdollisuutta perustaa kaupungin asukkaille kimppakyytipörssi esimerkiksi kaupungin kotisivuille. Pörssin toimivuutta arvioidaan kaupungin työntekijöille suunnatun kimppakyytipörssin perusteella (ks. luku 6.8.) Tiedottaja 14. Liikkumistarpeen vähentämiseksi palveluja kilpailutettaessa yhdeksi kriteeriksi nostetaan palveluiden etäisyys palvelujen käyttäjistä. Palvelukeskukset 15. Valtuustoseminaarit ja muut vastaavat tilaisuudet pyritään järjestämään lähiseudulla matkustustarpeen vähentämiseksi. Hallintokeskus 16. Luodaan edellytykset ja kannustetaan etätyön tekemiseen kaupunkiorganisaatiossa Henkilöstöhallinto, ATKpalvelut 6.5 MUU KULUTUS TOIMENPIDE AIKATAULU VASTUUTAHO TOTEU- TUMINEN 1. KETS: Kaupungin muun kuin rakennusten energiankäytön osalta (kuten ulkovalaistus, vesihuolto, kuljetukset) tehdään selvitys energiansäästömahdollisuuksien kartoittamiseksi vuoteen 2013 mennessä, keskittyen niihin toiminnan osa-alueisiin, joiden energiankäyttö tai energiansäästön potentiaali on merkittävä mennessä Tilatekniikka, vesihuoltolaitos, varikko, kunnallistekniikka 2. Kaupungin katu- ja ulkovalaistusverkoston kunto ja investointitarpeet selvitetään. Katuvalojen uusimiseksi haetaan energiatukea tavanomaiseen tekniikkaan ja tehdään tarvittavat selvitykset. Rahoitusta on mahdollista hakea ennen vuotta 2015, jolloin lainsäädäntö muuttuu Tilatekniikka, kunnallistekniikka 17

18 3. Kullaanvuoren saneerattavan ja laajennettavan jätevedenpuhdistamon suunnittelussa otetaan energiatehokkuus keskeiseksi kriteeriksi. Selvitetään mah dollisuus energiatuen hakemiseen Vesihuolto 4. Kartoitetaan energiansäästöpotentiaali vesilaitoksen käyttämissä tiloissa, koneissa ja laitteissa sekä putkistossa. Selvitetään esimerkiksi Maatialan vesilaitoksen hiekkasuodattimien huuhteluveden kierrätysprosessin energiansäästöpotentiaali ja mahdollisuus energiatuen hakemiseen. Kustannustehokkaat energiatehokkuustoimenpiteet toteutetaan. Vesihuollon koneita ja laitteita uusittaessa otetaan energiatalous aina huomioon myös kunnossapidon hankinnoissa. 2012, jatkuvaa Vesihuolto 5. Jätevesipumppaamoita ja käyttöveden paineenkorotusasemia saneerataan yksi kappale vuosittain. Vuonna 2011 saneerataan Keskisen jätevedenpumppaamo. 2011, jatkuvaa Vesihuolto 6. Jätevesiviemärien vuotovedet aiheuttavat puhdistustarvetta ja turhaa energiankulutusta. Vesijohto- ja viemäriverkostojen vuotojen etsintää ja johtoverkkojen saneerausta jatketaan säännöllisesti. Vesihuolto 6.6 KULUTUSSEURANTA TOIMENPIDE AIKATAULU VASTUUTAHO TOTEU- TUMI- NEN 1. Otetaan aktiiviseen käyttöön Haahtela Oy:n kiinteistötietojärjestelmä, jonka avulla kaupungin kiinteistöjen energiankulutusta seurataan tavoitteiden mukaisesti. Kehitetään tunnuslukuja energian käytön tehokkuuden arvioimiseen. Kulutusseurantatietoa hyödynnetään aktiivisesti huolto- ja kunnossapitotoimenpiteisiin ryhtymiseksi. Tavoite: Kuukausitasoisenseurannan kattavuudelle asetetaan tavoitteeksi vähintään 80 % rakennusten energiankäytöstä ja vuositason tavoitteeksi vähintään 90 % kaupungin koko energiankäytöstä vuoteen 2013 mennessä , jatkuvaa Tilatekniikka 18

19 2. Etsitään keinoja ottaa joissakin kiinteistöissä käyttöön reaaliaikainen energiankulutuksen seuranta uusien toimintatapojen kehittämiseksi Tilatekniikka 6.7 UUDET TOIMINTAMALLIT TOIMENPIDE AIKATAULU VASTUUTAHO TOTEU- TUMINEN 1. Seudullinen KETS-yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun kunnat tekevät yhteistyötä energiatehokkuussopimuksen puitteissa. Kunnalle ostetaan energiatehokkuuden neuvontatukea ja koulutuspalveluja tarvittaessa. Tekninen keskus 2. Energiatehokkuudesta palkitseminen Nokian kaupunki luo energiatehokkuuden palkitsemisjärjestelmän koko kaupungin käyttöön. Kaupunki toteuttaa pilottihankkeen, jossa kokeillaan ja kehitetään energiatehokkuuden palkitsemisjärjestelmää. Pilottihankkeeseen osallistuva kaupungin omistamassa kiinteistössä toimiva työyhteisö käynnistää aktiivisen energiankäytön tehostamisen. Työyhteisö palkitaan saavuttamastaan energiansäästöstä jakamalla työyhteisön käyttöön osa energiankulutuksessa säästyneistä varoista. Pilotti voidaan toteuttaa esimerkiksi koulussa, jonka oppilaat saavat tietyn prosentin säästetyistä varoista käyttöönsä esimerkiksi oppilaskunnalle tai virkistyspäivää varten. Kirjasto on ilmoittautunut vapaaehtoiseksi pilottikohteeksi. Pilottihankkeen työyhteisö valitaan vuoden 2011 aikana, ja hanke käynnistetään Tilatekniikka 6.8 VIESTINTÄ JA KOULUTUS TOIMENPIDE AIKATAU- LU VASTUUTA- HO TOTEU- TUMINEN 1. Energiatehokkuuden tavoitteista ja toteutettavista energiatehokkuustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista sekä saavutetusta säästöstä tiedotetaan kaupungin asukkaita ja henkilöstöä olemassa olevilla tiedotuskanavilla Tilatekniikka, tiedottaja 19

20 Tiedotuksen avulla voidaan motivoida ja muuttaa asenneilmastoa. Tärkeää on viestiä siitä, miten yksittäiset ihmiset voivat edistää energiatehokkuutta. Kaupungin intranetiin ja Satamaan luodaan osiot energiatehokkuudesta, joissa tiedotetaan energiatehokkuuden osaalueista, kaupungin energiatehokkaista toimintatavoista ja ohjeistuksista sekä hyödyllisistä linkeistä. 2. Nokian kaupunki on toiminut yhteistyökumppanina Ilmankos-projektissa, joka edistää ilmastoystävällistä toimintaa ja yhteisöllisyyttä kaupungin asukkaita ja yhteisöjä osallistamalla. Ilmankos-kampanja järjestää tapahtumia, tempauksia, retkiä ja yhteistyöprojekteja kohdealueiden asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Lisäksi toimintaan kuuluu ilmastonmuutoksesta viestintä koko Tampereen seudun asukkaille. Nokian kaupungissa järjestetään ilmastoystävällistä arkea edistäviä tilaisuuksia (noin kymmenen) kaupungin asukkaille ja yhteisöille vuonna Tämän jälkeen Ilmankos-projekti jatkaa toimintatapojen juurruttamista Nokialla esimerkiksi markkinoimalla tapahtumakonsepteja paikallisille toimijoille. Nokialla ilmestyvät lehdet ovat projektin tuottamien tiedotteiden lähetyslistalla kampanjan päättymiseen saakka Ilmankosprojekti 3. Nokian kaupungin vuoden 2012 henkilöstökoulutusten teemana on energia ja energiatehokkuus. Yleisellä koulutustarjottimella tarjotaan koko henkilöstölle suunnattuja koulutustilaisuuksia (6-10 kpl), jotka koskevat esimerkiksi taloudellista ajotapaa ja energiatehokasta toimistoa. Koulutuksia liitetään Energiansäästöviikkoon ja Liikkujan viikkoon Hallintokeskus 4. Kaupunki osallistuu vuosittain Energiansäästöviikkoon. Vuonna 2011 Energiansäästöviikon toimenpiteisiin kuuluu tiedotuskampanja kaupungin asukkaille, joille tiedotetaan kaupungin laatimasta energiatehokkuussuunnitelmasta ja sen sisältämistä toimenpiteistä ja tavoitteista. Sisäisenä toimenpiteenä lanseerataan kimppakyytipörssikoekäyttöön intranetiin. Kaikki kaupungin koulut ja päiväkodit osallistuvat Energiansäästöviikkoon. lokakuu 2011, jatkuvaa vuosittain Tiedottaja, kasvatus- ja opetuskeskus 5. Tiedotus energiatehokkuudesta liitetään osaksi uuden henkilöstön perehdytystä Henkilöstöhallinto, palvelukeskukset 20