TALOUS. Matalaenergiatalossa ei tingitä mukavuudesta. Elinkaariajattelu VVO:n kiinteistöissä 2/2008. VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus

Transkriptio

1 2/2008 VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus TALOUS s. 4 Timo Tähtinen: Lisää asuntoja Helsingin seudulle s. 6 Ekologisesti Espoossa Matalaenergiatalossa ei tingitä mukavuudesta s. 9 Elinkaariajattelu VVO:n kiinteistöissä

2 Sisältö Uutiset Uutiset Hallituksen asuntopolitiikka Erityishuomio kohdistetaan kasvualueisiin Ekologinen asuminen Ympäristöystävällisiä ratkaisuja Espoon Suurpellossa Elinkaariajattelu Määrätietoisesti ilmastonmuutosta vastaan Osavuosikatsaus VVO-konsernin osavuosikatsaus ajalta Toimitusjohtajalta VVO:n logo on uudistunut VVO:n logo ja värimaailma on uudistettu esitteissä, VVO-kotikeskusten ikkunateippauksissa sekä valomainoksissa, kirje kuorissa ja VVO:n syksyn 2008 aikana. Uudistunut logo viestii aiempaa paremmin VVO:n dynaamisuudesta internet-sivuilla. Uusi ulkoasu näkyy vähitellen sekä halusta olla nykyaikainen ja palveleva myös katukuvassa. Asuntoesittelijöiden käyttöön yritys. on jo hankittu muutama VVO:n värimaailman Logo on osa VVO:n graafista ulko asuuudistusta. Logo sai rinnalleen myös raikkaan VVO:n uusi ilme on tehty yhteistyössä mai mukaisesti teipattu auto. väriraidan. Muuttunut logo näkyy muun muassa nostoimisto Zeeland Societyn kanssa. VVO-yhtymä Oyj Mannerheimintie 168a PL Helsinki puh faksi Sähköisen uutiskirjeen tilaukset Suunnittelu ja toteutus VVO/viestintä Viestintätoimisto Pohjoisranta Paino Erweko Painotuote Oy 2008 Senioreille asuntoja Kuopioon Kuopion keskustaan VVO:lle valmistuu 57 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa, jotka on suunniteltu seniori-ikäisille. Maaliskuussa 2009 valmistuvat senioriasunnot ovat yhtiön ensimmäiset Kuopiossa. Monet ikääntyvät haluavat muuttaa omakotitalosta pienempään ja arvostavat asumisessa vaivattomuutta ja turvallisuutta, mitä vuokraasuminen tarjoaa, kertoo aluepäällikkö Heikki Räsänen. Tulliportinkatu 8:n huoneistot ovat pääosin yksiöitä ja kaksioita. Isommissa yksiöissä on tupakeittiö. Lisäksi taloon tulee kolmen huoneen huoneistoja. Kaikkiin asuinkerroksiin ja kellariin on esteetön pääsy. Asuntojen keskivuokra on 12,50 euroa neliöltä kuukaudessa. 2 VVO asuminen & talous

3 VVO keskitti toimintojaan uuteen toimitaloon VVO:n kolme pääkaupunkiseudun toimipistettä muutti saman katon alle uuteen toimitaloon osoitteeseen Mannerheimintie 168a. Muutto tapahtui syyskuussa Viereisellä tontilla aiemmin majaansa pitänyt VVO:n konsernihallinto on muuttanut lähes kokonaisuudessaan uusiin tiloihin. Tämän lisäksi Pasilassa toiminut omistusasuntotuotantoon keskittynyt VVO Rakennuttaja, Toisella linjalla olleet Helsingin ja Espoon isännöinti sekä ostoreskontra ja vuokravalvonta siirtyivät uuteen toimitaloon. ARK-house arkkitehdit Oy:n Hannu Huttusen suunnittelema ja YIT:n rakentama toimitalo on kooltaan muhkea. Seitsemänkerroksisessa VVO-talossa on noin 270 työpistettä. VVO:n teknisen yksikön johtajan Tapio Päivisen mukaan samoihin tiloihin siirtymisen etuna on yhteistyön tiivistäminen. Uskon, että asiakkuudet hoituvat entistäkin paremmin, kun esimerkiksi isännöinti, tekninen yksikkö ja rakennuttaminen pääsevät yhteisiin tiloihin, Päivinen toteaa. Päivisen mukaan uusilla rakennus- ja taloteknisillä ratkaisuilla saavutetaan muun muassa energiasäästöjä. Pääkaupunkiseudun asuntovuokraus hoidetaan edelleen keskitetysti Kampissa, Salomonkatu 5 B:ssä. Vantaan isännöinti muutti kesäkuun alussa Tikkurilaan, osoitteeseen Vernissakatu 1. V VO asuminen & talous 3

4 Toteutuuko vuokraasunto rahoituksen uusjako? Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma täyttää pian vuoden. Miten se on otettu vastaan ja millaisia tuloksia sen avulla on saatu aikaan? TEKSTI JUKKA HOLOPAINEN KUVA PETRI JUNTUNEN Hallitusohjelma on asumisen osalta vähän niin kuin julistus hallituksen tavoitteista siinä tehdään linjauksia monesta eri asiasta. Jotta linjaukset toteutuisivat, tarvitaan toimenpiteitä. Nykyisen hallituksen asuntopoliittisessa ohjelmassa sellaisia on esitetty 34 kappaletta, pohjustaa ympäristöministeriön rahoitusylitarkastaja Timo Tähtinen. Asuntopoliittinen ohjelma sisältää asuntopolitiikkaan ja maankäyttöön liittyviä ehdotuksia, joissa erityishuomio kohdistuu kasvualueisiin, varsinkin Helsingin seutuun. Myös vähenevän kysynnän kuntia ja olemassa olevan asuntokannan kehittämistä on muistettu sekä erityisryhmien avustusmäärärahaa nostettu. Ohjelma hyväksyttiin helmikuun puolivälissä. Kuinka paljon käytännön muutoksia se on jo saanut aikaan? Pitää muistaa, että ohjelman pääasiallinen tehtävä on saada aikaan rakenteellisia muutoksia, ja ne kestävät aina vuosia. Siksi konkreettisia tuloksia on toistaiseksi vaikea lyödä Asuntopoliittinen ohjelma on alan keskeisten tahojen yhteistyönä syntynyt ohjelma, johon ne ovat myös sitoutuneet. Kun on olemassa kokonaisuus, jota viedään eteenpäin, on siinä voitu huomioi - da osapuolten näkemyserot ylemmällä tasolla. Tällöin yksityiskohdat ovat alisteisia kokonaisuudelle, mikä on kaikkien osapuolten etu, linjaa ympäristöministeriön rahoitusylitarkastaja Timo Tähtinen. 4 VVO asuminen & talous

5 pöytään. Valtiohan ei itse rakenna yhtään taloa. Mutta kun rakenteet on saatu kuntoon, voidaan saavuttaa parempi lopputulos myös arjen tasolla. Lisää asuntoja Helsingin seudulle Tähtisen mukaan asuntopoliittisella ohjelmalla halutaan vaikuttaa etenkin kahteen asiaan: kaavoitukseen sekä siihen, kuinka vuokramarkkinat toimivat. Kaavoituksessa avainkysymys on se, kuinka tonttitarjontaa saadaan lisättyä. Kaavoitusprosessin kehittäminen on tässä tärkeässä asemassa. Asuntorakentamiseen tarvittavan tonttimaan saantia on jo tehostettu maan myyntivoiton määräaikaisella verovapaudella tilanteissa, joissa yksityinen myy maata kunnalle. Vapautus koskee luovutuksia, jotka tehdään ajalla Ohjelmaan kytkeytyy saumattomasti myös Helsingin seudun 14 kunnan kanssa valmisteltu aiesopimus, jossa kunnat sitoutuvat kuntakohtaisiin kaavoitustavoitteisiin. Seudulle halutaan saada uutta asuntoa vuodessa. Aiesopimuksessa valtio on luvannut muuttaa maankäyttö- ja rakennuslakia sujuvammaksi ja antaa joka vuosi 10 miljoonaa euroa teiden, viemäreiden ja vesijohtojen rakentamiseen. Lisäksi valtio antaa korkotukikohteisiin euron asuntokohtaisen käynnistysavustuksen, Tähtinen kertaa. Vastapainoksi valtio edellyttää alueen kunnilta, että ne kaavoittavat vuosittain asunnon rakennusoikeudet, luovuttavat 20 prosenttia tonteista ARA-hintaan ja toteuttavat kunnittain koko tuotannosta vähintään viidenneksen ARA-tuotantona eli kohtuuhintaisina, valtion tuella rakennettuina vuokra-asuntoina. Niistä osa on tarkoitettu vanhuksille, opiskelijoille ja vammaisille. Urakka on kova, sillä esimerkiksi Helsingin on kaksinkertaistettava asuntotuotantonsa viime vuodesta. Sopimuksen edellyttämien vuokraasuntojen synnyttämisessä on iso työ Tähtisen mukaan asuntopoliittisella ohjelmalla halutaan vaikuttaa etenkin kahteen asiaan: kaavoitukseen sekä siihen, kuinka vuokramarkkinat toimivat. myös monella ympäryskunnalla esimerkiksi vuonna 2006 Järvenpäässä, Tuusulassa, Kirkkonummella, Mäntsälässä ja Sipoossa ei valmistunut yhtään vuokra-asuntoa. Helsingin seudun kunnat ovat ottaneet aiesopimuksen tosissaan. Käytännössä aiesopimus tarkoittaa toteutuessaan, että seudulle nousee vuosittain asuntoa enemmän kuin vuonna Keväällä 2008 VVO lähetti aiesopimuksen allekirjoittaneille kunnille esityksen, jossa ehdotettiin, että VVO:lle varattaisiin tontteja korkotukituotantoon. VVO pyrki näin osaltaan edistämään kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon rakentamista sopimuksen mukaisesti. Kolme tietä vuokra-asuntobuumiin Perinteisen ARA-tuotannon lisäämisen ohella asuntopoliittinen ohjelma sisältää myös kaksi uutta keinoa, joilla halutaan elvyttää uusien vuokra-asuntojen rakentamista. Niin sanottu välimalli sijoittuu nimensä mukaisesti vapaarahoitteisen ja ARA-tuotannon väliin. Siinä valtio lähtee takaamaan vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Välimalli sopii tuottajille, jotka eivät halua valtion yleishyödyllisyysrajoitusten piiriin. Välimallissa rakennus on pidettävä 20 vuotta vuokrakäytössä, mutta vastapainoksi valtion täytetakaus helpottaa rahoituksessa, Tähtinen kertoo. Toinen uusi keino on REIT. Lyhenne tulee sanoista Real Estate Investment Trust ja tarkoittaa kiinteistörahastoa, jonka toiminta täyttää tietyt verotuskriteerit. REIT jakaa osakkailleen lähes kaikki sen toiminnasta kertyneet tuotot. Verokriteerit täyttävä REIT ei yhteisönä maksa veroja, mutta sen maksamia osinkoja ja osuuksien myyntivoittoja verotetaan osakkaiden tulona. REIT on Amerikasta kotoisin, ja sitä on yritetty saada Suomeen jo 15 vuotta. Osa omistajista kokee kiinteistöjen suoran omistamisen ongelmalliseksi, koska taloja pitää hallinnoida ja kaupankäynti niillä vie aikaa. Rahasto tavallaan muuttaa kiinteistöomistuksen osakkeiksi, jolloin niiden hallinnointi ulkoistuu ja niitä on tarvittaessa helpompi myydä eteenpäin. Välimalli ja REIT ovat tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Jos ne hyväksytään, Tähtinen odottaa mielenkiinnolla, kuinka paljon toimijoilta löytyy kiinnostusta niihin. Aikaisemmin REIT on meillä tyssännyt osakeyhtiömuotoisuuden puuttumiseen. Valtionvarainministeriö on pitänyt tärkeänä sitä, että osakeyhtiöitä verotetaan samalla tavalla. REIT kuitenkin tavallaan antaa valtion tukea verottomuuden muodossa tietyin perustein. Eduskuntakäsittelyn jälkeen tullaankin selvittämään, onko malli EU:n näkökulmasta hyväksyttävää toimintaa. Vastaavia rahastoja on kyllä jo toiminnassa monessa Euroopan maassa, mikä puhuu sen puolesta, että se olisi Suomessakin hyväksyttävää. Tähtinen veikkaa, että asuntopoliittinen ohjelma tuottaa uusia vuokra-asuntoja nopeimmin perinteisen ARA-tuotannon kautta. Suhdannetilanne tukee ARAmallia. Aikaisemmin omistusasuntotuotanto on ollut paljon kannattavampaa, mutta nyt se puoli ei vedä, joten rakentajat kiinnostuvat taas myös vuokra-asunnoista. Lisäksi kohtuuhintaisuuden esteenä olleet korkeat kustannukset tulevat alas ja rakentajia on jälleen tarjolla. REIT-mallin hyväksymisessä ja käynnistämisessä menee joka tapauksessa vielä jonkin aikaa. Välimallin suosiota puolestaan on vaikea arvioida. Rahoitusmarkkinakriisi saattaa toimia välimallin puolesta kun tuottajien on muuten vaikea saada rahoitusta, valtiontakaus auttaa. V VO asuminen & talous 5

6 Matalaenergiatalossa tingitään lämmityskuluista mutta ei mukavuudesta. Suurpellossa pyritään pienentämään asumisen ekologista jalanjälkeä monin tavoin. TEKSTI KATRI ISOTALO KUVA PETRI JUNTUNEN PERSPEKTIIVIKUVAT SUURPELLON MARKKINOINTI OY/ADACTIVE OY Ekologista ja mukavaa Ekologinen asuminen ei enää tarkoita ylimääräistä villapaitaa ja omavaraista perunanviljelyä. Villapaidan korvaa laadukas matalaenergiarakentaminen, ja juurekset saadaan pöytään julkisilla kulkuneuvoilla tai kaupan logistisesti tehokkaalla kotiinkuljetuksella. Espoon Suurpeltoon nousee parhaillaan asuntoja tuhansille uusille ja nykyisille espoolaisille. Alueelle tulee myös tuhansia työpaikkoja sekä kouluja ja palveluita teatteria myöten. Laajan alueen rakentaminen kerralla antaa mahdollisuuden uusiin, ympäristöä mahdollisimman vähän kuluttaviin ratkaisuihin liikenteessä, lämmityksessä ja jätehuollossa. Ekologista on rakentaa esimerkiksi riittävästi päiväkoteja niin, että ne ovat valmiita samaan aikaan kuin asunnot. Päiväkotipendelöinnin väheneminen säästää paitsi ympäristöä, myös perheenjäsenten hermoja. VVO, joka on yksi alueen suurimmista rakennuttajista, pyrkii minimoimaan työmatkaliikennettä varustamalla asunnot tietoliikennekaapeleilla, jotka nielevät tuhdin määrän myös tulevaisuuden tekniikkaa. Etätyön helpottamiseksi kehi 6 VVO asuminen & talous

7 Espoon Suurpeltoon nousee ekologinen, puistomainen asuinalue. tetään parhaillaan ideoita vuokrattavista kokoustiloista ja videoneuvottelutekniikan hyödyntämisestä, kertoo Suurpellon markkinointiyhtiön toimitusjohtaja ja VVO:n kehitysjohtaja Tero Vanhanen. Markkinointiyhtiön perustajajäseniä ovat VVO:n lisäksi Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaavan YTV:n kanssa Tero Vanhanen haluaa kehittää VVO:n rakennuskohteiden energiatehokkuutta. on sovittu, että jo ensimmäiset asukkaat pääsevät nauttimaan nopeista ja joustavista liikenneyhteyksistä ilman omaa autoa. Alueen sisäistä sähköautoakin on mietitty. Lämpöä ilman pattereita Asumiseen käytetään noin 40 prosenttia kaikesta energiasta Suomessa, joten energiankulutus muodostaa melkoisen osan asumisen ekologisesta jalanjäljestä. VVO linjasi keväällä 2008 haastavaksi tavoitteekseen saada kaikki yhtiön omistukseen tulevat uudet rakennuskohteet energialuokkaan A. Haluamme kehittää alaa ekologisesti kestävämpään suuntaan ja antaa samalla signaalin urakoitsijoille, että meillä on tilaajana aito halu saada energiatehokkaita tuotteita, toteaa Tero Vanhanen. Suurpellossa aloitellaan parhaillaan kahta keskenään samanlaista kohdetta, joista toisesta tulee niin sanottu tavallinen talo ja toisesta 70 prosenttia vähäisemmällä energiamäärällä lämpiävä matalaenergiatalo. Suurpellon matalaenergiatalosta vastaa alan uranuurtaja Rakennusliike Reponen, joka alkoi kehittää matalaenergiaratkaisuja jo vuonna Ensimmäinen asunto valmistui Leppävaaraan vuonna 2005 ja kokonainen kerrostalo Heinolaan vuonna Ikkunat, ulkovaippa ja ilmanvaihto, joista viimeisin on suurin tekijä, luettelee energiansäästön ratkaisuja Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela. Matalaenergiatalo lämpenee suurimmaksi osaksi asukkaiden, kodinkoneiden ja auringon tuottamalla energialla. Lisälämpöä tarvitaan tutkimusten mukaan vain päivänä vuodessa eli silloin, kun ulkoilman lämpötila laskee reilusti pakkasen puolelle. Lämpö saadaan tällöin ilmavaihdon kautta: asunnosta poistuva ilma lämmittää tuloilman, joka sekoitetaan huoneilmaan tehokkaasti. Tiiviin rakennustavan ansiosta matalaenergiatalon luvataan olevan vähemmän vetoinen kuin tavallisten standardien mukainen talo. Hyvin lämpöeristetyn ja ilmanpitävän vaipan sekä huippulaatuisten ikkunoiden ansiosta ikkunoiden alle tai muualle asuntoon ei tarvita lämpöpattereita. Rakennuskustannukset kestävät vertailun Lämmitysjärjestelmän puuttuminen on yksi selitys siihen, miksei matalaenergiatalo tule rakennuskustannuksiltaan merkittävästi tavallista taloa kalliimmaksi. Tällä hetkellä puhutaan noin kaksi prosenttia korkeammista rakennuskustannuksista, jotka maksaisivat itsensä takaisin 5 7 vuoden kuluessa. Kun uudet rakentamisen energianormit tulevat vuonna 2010 voimaan, matalaenergiatalon rakentaminen voi osoittautua jopa halvemmaksi V VO asuminen & talous 7

8 As Oy Espoon Klariksenkallio sijaitsee puistomaisessa ympäristössä Suurpellossa. kuin uudet normit täyttävä perinteinen rakennustapa, laskee Mika Airaksela. Toistaiseksi matalaenergiatalo toimii sähköllä, sillä kaukolämmön perusmaksut ovat liian korkeat tilanteessa, jossa energiaa tarvitaan vain vähän. Rakennusyhtiön toiveena olisi kustannustehokas kaukolämpöratkaisu. Koska matala- ja passiivienergiatalot on rakennettu tiiviiksi, ne eivät jäähdy mahdollisen sähkökatkon aikana yhtä nopeasti kuin tavalliset, sähkölämmitteiset pientalot. Ei, tiiviys ei tarkoita 70-luvun rakentamista eikä sen ajan kosteusongelmia, vastaa Airaksela usein esitettyyn epäilyyn. Matalaenergiajärjestelmää on tutkittu MERA-projektissa erittäin monipuolisesti ja huolellisesti eikä VTT:n tekemissä mittauksissa ole todettu kosteusongelmia. Päinvastoin, ilma vaihtuu vaatimuksia paremmin. Viileää yöilmaa hyödyntämällä saavutetaan normin mukainen sisälämpötila myös helteillä ilman energiasyöppöjä jäähdytyskoneita. Monitori välkkyy keittiössä Suurpellon matalaenergiatalon asukkaat pääsevät seuraamaan omaa energiankulutustaan reaaliaikaisesti. Koetalon jokaiseen asuntoon rakennetaan mittarit ja monitorit, joiden toivotaan kannustavan asukkaita energiankäytön optimointiin eli vähentämään esimerkiksi tarpeetonta kuuman veden valutusta. Asukkaan vaikutuspiirissä on noin 35 prosenttia asunnon kokonaisenergiankulutuksesta. Kun vesimaksuissa siirrytään asuntokohtaiseen laskutukseen, putoaa kulutus tyypillisesti litran vuorokausimäärästä noin 100 litraan. Suurpellossa selvittelyn alla on vielä se, voisiko asuntokohtaisesti mitattu kulutus näkyä vuokrassa. Living Lab Edistyksellistä tekniikkaa nähdään myös Suurpellon jätehuollossa. Suomen ensimmäisen maan alla kulkevan jätteiden poistojärjestelmän pitäisi olla toiminnassa jo vuoden 2009 lopussa, jolloin ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle. Asukkaiden lajittelemat jätteet imaistaan rappukäytävän syöttöaukoista ja pihojen keräyspisteistä alipaineella jäteterminaalin keräyskontteihin. Jäteautot eivät enää kolistele eivätkä haise pihoilla. Kehitteillä on myös malli, jolla ruokatavarat voitaisiin tilata suoraan kotiin. Ja miksei esimerkiksi reseptilääkkeitä voisi yhdistää samaan toimitukseen, jolloin asiakkaiden ei tarvitsisi jonottaa apteekissa, Tero Vanhanen visioi. Suurpellosta halutaan elävä laboratorio, jonka koeputkia ovat tervetulleita ravistelemaan kaupungin ja rakennuttajien lisäksi myös asukkaat ja yritykset. Matalaenergiatalo ja passiivitalo Matalaenergiatalolla tarkoitetaan taloa, joka kuluttaa lämmitykseen alle puolet siitä energiasta, mitä vastaava rakennusmääräysten mukaan rakennettu tavallinen talo. Matalaenergiarakentamista on tutkittu muun muassa Tekesin ja Euroopan unionin rahoittamassa MERAhankkeessa, johon osallistuivat Rakennusliike Reponen Oy, ikkunoita ja ovia valmistava Skaala Oy, ilmanvaihtoyritys Ilto Oy (entinen Meptek Klariksenkallioon rakennetaan myös tilavia perheasuntoja. Oy), VTT ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Hankkeessa laskettiin, että mikäli kaikki uudet asunnot rakennettaisiin matalaenergiataloiksi, lämmitysenergiaa säästyisi vuonna 2030 seitsemän miljardia kilowattituntia eli saman verran kuin Helsinki tuottaa kaukolämpöä tai Loviisan ydinvoimala energiaa vuodessa. Passiivitalolla tarkoitetaan taloa, jonka lämmitykseen kuluu alle neljännes siitä energiasta, joka kuluu määräysten mukaan rakennetun vastaavan tavallisen talon lämmitykseen. 8 VVO asuminen & talous

9 Pitkäjänteisesti ilmastonmuutosta vastaan VVO on edelläkävijä asuinrakennusten energiatehokkuuden kehittämisessä. Strategiaan on sisällytetty jo vuosia elinkaariajattelu. TEKSTI SARI TIKKANEN KUVA PETRI JUNTUNEN Elinkaariajattelun mukaan kiinteistö pyritään sijoittamaan, rakentamaan ja ylläpitämään siten, että ympäristö kuormittuu mahdollisimman vähän kiinteistön elinkaaren aikana. Ilmastonmuutoksen torjuminen lähtee oikeanlaisesta asenteesta ja halusta toimia ympäristön hyväksi, toteaa VVO:n ympäristöasiantuntija Kari Mähönen. VVO on toiminut määrätietoisesti energiankäytön tehostamiseksi vuodesta 1997 lähtien. Ympäristöasioi ta oli mietitty aiemminkin, mutta silloin VVO:ssa tehtiin ensimmäinen ympäristöohjelma, johon valjastettiin mukaan myös asukkaat. Talotoimikuntiin nimettiin energia- ja ympäristöekspertit ja aluetoimistoihin erikseen energia- ja ympäristöasioista vastaavat isännöitsijät. Hallinnointitapa on sen jälkeen muuttunut, mutta energiankäytön tehostaminen jatkuu edelleen. Asukkaat ja henkilökunta ympäristötalkoissa mukana Olemme osallistuneet Motivan hallinnoiman valtakunnallisen Energiansäästöviikon viettoon alusta alkaen, eli jo 11 kertaa, Mähönen kertoo. Viikkoa on useana vuonna vietetty erittäin näkyvästi, ja se on saanut paljon huomiota asukkaiden, henkilökunnan ja huoltoliikkeiden keskuudessa. Vuosina 2006 ja 2007 VVO palkittiin Energiansäästöviikkojen erinomaisesta toteuttamisesta ja pitkäjänteisestä työstä energiansäästön edistämiseksi, hän jatkaa. Asukkaille järjestetään säännöllisesti tehokkaaseen energiankäyttöön ja jätelajitteluun liittyviä koulutuksia yhteistyössä paikallisten ympäristötoimistojen, energiayhtiöiden ja jätehuoltolaitosten kanssa. Jätehuolto, jätteiden lajittelu ja kierrätys on VVO:n kiinteistöissä järjestetty parhaalla mahdollisella tavalla. Kerättäviä jätejakeita on lisätty sitä mukaa, kun se on ollut kunnissa mahdollista. Energiankäytön seuranta pysäyttää energiasyöpöt VVO solmi vapaaehtoisen asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen joulukuussa Sopimuksen mukaisesti teemme kiinteistöissämme energiakatselmukset, joiden pohjalta kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa, Mähönen selventää. VVO on pysynyt asetetuissa säästötavoitteissa ja pystynyt energiankäytön tehostumisen myötä vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Mähösen mukaan kehitettävää löytyy kuitenkin aina. Kiinteistöjen sähköinen energian tuntikulutusseuranta on myös vähentänyt energiankulutusta. Energiankulutuksessa tapahtuviin poikkeamiin voidaan nyt puuttua ajoissa aiemmin tieto poikkeamista saatiin jopa kuukausien viiveellä. Energian säästäminen ja ilmastonmuutoksen ehkäiseminen jatkuvat VVO:ssa tulevaisuudessakin. Ensimmäinen MERA-kohde, eli matalaenergiarakennuskohde, on jo rakenteilla Arabianrantaan, Helsinkiin. Espoon Suurpeltoon rakennetaan myös kaksi MERA-kohdetta. V VO asuminen & talous 9

10 VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus Liikevaihto ja tulos VVO-konsernin liikevaihto ajalla oli 252,5 miljoonaa euroa (264,4 miljoonaa euroa vuonna 2007). Liikevaihdosta 77,1 (71,6) prosenttia tuli asuntovuokrauksesta, 22,0 (25,5) prosenttia asuntorakennuttamisesta ja 0,9 (2,9) prosenttia muusta toiminnasta. Vuokratuottojen kasvu edelliseen vuoteen oli 3,6 prosenttia. Konsernin liikevoitto oli 69,6 (73,8) miljoonaa euroa eli 27,6 (27,9) prosenttia liikevaihdosta. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 29,7 (36,1) miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy 6,0 (5,0) miljoonaa euroa myytyjen kohteiden luovutusvoittoja ja 1,6 miljoonaa euroa keväällä 2008 erääntyneen vaihtovelkakirjalainan vuonna 2007 kuluksi kirjattuja korkoja, jotka eivät realisoituneet lainan osakkeiksi vaihtamisen johdosta. Liikevaihdon ja tuloksen pienentyminen edelliseen vuoteen verrattuna johtuu pääasiassa omistusasuntojen myynnin hidastumisesta ja rahoituskulujen noususta. VVO-sähkö Oy:n liiketoiminta on lopetettu ja yhtiö on fuusioitu VVO-yhtymä Oyj:öön syyskuun lopussa. Taseasema ja rahoitus Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 2 128,2 miljoonaa euroa (2 014,3 miljoonaa euroa syyskuussa 2007). Oman pääoman määrä oli 297,0 (267,6) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 14,6 (13,9) prosenttia. Konsernin oman pääoman tuotto oli 9,9 (12,2) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto 5,2 (5,8) prosenttia. Konsernin maksuvalmius on ollut katsauskaudella hyvä. Likvidit varat ja lyhyet korkosijoitukset olivat kauden lopussa yhteensä 83,2 (85,4) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia sijoituksia oli yhteensä 16,9 (23,9) miljoonaa euroa. Yritystodistusohjelmaa käytettiin investointien väliaikaiseen rahoitukseen. Yhteensä 80 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli syyskuun lopussa liikkeellä 30 (19) miljoonaa euroa. Korollinen vieras pääoma katsauskauden lopus sa oli 1 600,9 (1 534,4) miljoonaa euroa. Lainojen keskimääräinen korkokustannus oli 4,1 (3,8) prosenttia. Valtion takaamia korkotukilainoja oli 424,1 (405,9) miljoonaa euroa ja vuosimaksulainoja 344,8 (350,3) miljoonaa euroa. Kat sauskauden päättyessä markkinaehtoisia lainoja oli 603,5 (585,2) miljoonaa euroa ja lainojen pääomas ta oli korkosuojattu 250,8 (210,9) miljoonaa euroa. Lisäksi omistusasuntotuotantoon liittyviä yhtiövelkaosuuksia oli yhteensä 126,5 (82,8) miljoonaa euroa. Suojausten keskimaturiteetti oli 5,6 (7,1) vuotta. Pääomalainoja oli syyskuun lopussa 30,4 (42,4) miljoonaa euroa. Asuntovuokraus Konsernin asuntokanta kauden lopussa oli (37 868) asuntoa. Vuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus väheni edelleen ollen yhdeksältä kuukaudelta 16,8 (18,5) prosenttia. Koko vuoden vaihtuvuus tullee olemaan noin 22 prosenttia. Asuntojen kokonaiskäyttöaste pysyi edelleen korkeana hyvän kysyntätilanteen ja aktiivisen markkinoinnin ansiosta. Käyttöaste oli katsauskauden lopussa 98,7 (98,8) prosenttia. Vuokrasaatavien määrä suhteutettuna vuokrakassavirtaan on edelleen vähäinen ja saatavien määrä pienentyi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokratuotot ovat kehittyneet hyvän käyttöasteen ansiosta budjetoidusti. Korjauskulut ovat toteutuneet ennakoidusti. Korkotason nousun vuoksi rahoituskulut nousevat edellisestä vuodesta. Kiinteistöjen ylläpitokuluissa tullaan budjetti alittamaan johtuen erityisesti lämmityskuluissa saavutetuista säästöistä. Katsauskautena aloitettiin seitsemän omaan omistukseen rakennutettavaa vuokratalokohdetta, joiden asuntomäärä on yhteensä 207. Hankkeista kuusi on korkotuettua ja yksi vapaarahoitteinen. Viisi hankkeista toteutetaan PK-seudulle, yksi Tampereelle ja yksi Jyväskylään. Kaksi hankkeista on erityisryhmien investointiavustusta saavia palvelutaloja. Lisäksi on tehty suunnittelupäätös kahdeksasta hankkeesta, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat korkotuettuja. Neljä hankkeista on erityisryhmien investointitukeen oikeutettuja kohteita, joissa tarjotaan palveluoperaattorin toimesta palveluita VVO:n senioriasukkaille. VVO osti vähemmistöosuuden Pirkkalan Vuokratalot Oy:n osakekannasta. Pirkkalan Vuokratalot Oy jakautuu tämän vuoden aikana, jonka jälkeen VVO:n 100 prosenttiseen omistukseen jäävät rajoituksenalaiset talot, yhteensä 268 asuntoa. VVO osti VR-yhtymältä vuonna 2001 tehdyn esisopimuksen mukaisesti 70 tonttia ja 6 asuntoa. Lisäksi omistusosuutta aiemmin osakkuusyhtiönä olleessa Koy Tuiranmajassa nostettiin, ja konsernin asuntokanta lisääntyi 196 asunnolla. Omasta asuntokannasta myytiin 310 asuntoa joko yksittäin tai kokonaisina kiinteistöinä. Konsernin bruttoinvestoinnit kaikkiaan kauden aikana olivat 84,2 (90,3) miljoonaa euroa. Investoinneista 43,1 (14,6) miljoonaa euroa kohdistui uustuotantoon, 29,5 (27,1) miljoonaa euroa aktivoituihin korjauskuluihin ja 8,6 (6,8) miljoonaa euroa uuteen toimitaloon. Toimitilainvestoinnin kokonaisarvo oli 29 miljoonaa euroa. Aiempi pääkonttori on lähes kokonaan ulosvuokrattu. Rakennuttajayhtiön toimitilana ollut Koy Leankuja on myyty katsauskaudella. Asuntorakennuttaminen Asuntorakennuttamisen liikevaihto laski edellisestä vuodesta 18 prosenttia. Liiketulos oli selvästi edellistä vuotta ja ennakoitua pienempi. Katsauskaudella valmistui 702 (423) asuntoa. Rakenteilla oli asuntoa, joista 46 prosenttia oli omistus- ja 54 prosenttia vuokra-asuntoja. Katsauskaudella aloitettiin 468 (1 045) asunnon rakennuttaminen. Kauden aikana myytiin 191 (294) asuntoa. Valmiita myymättömiä asuntoja oli syyskuun lopussa 140 (58). Henkilöstö VVO-konsernin henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 380 (392), joista määräaikaisessa työsuhteessa oli 19 (28) henkilöä. Kolmessa eri toimipisteessä työskennellyt pääkaupunkiseudun henkilökunta muutti syyskuussa uuteen VVO-taloon. Samassa yhteydessä konsernin organisaatiota muutettiin prosessijohtamista tukevaan suuntaan yhdistämällä investointiyksikkö asuntovuokraukseen ja kokoamalla keskeiset strategiseen kehitykseen osallistuvat yksiköt (mm. HR ja IT) samaan osastoon. Yhteistyö ja prosessien tehokkuus tulevat paranemaan uuden toimitalon ja organisaation myötä. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Yleinen taloudellinen epävarmuus on heijastunut omistusasuntojen kysyntään. Tämän johdosta uusien RS-kohteiden aloittamispäätöksiä on lykätty. Myymättömiä omistusasuntoja sekä RS-kohteiksi suunniteltuja hankkeita muutetaan vuokra-asuntokäyttöön. Lisäksi selvitetään eri rahoitus- sekä hallintamuotoja omistusasuntomyynnin vauhdittamiseksi. Rahoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus on vaikuttanut lainarahan saatavuuteen ja sen hintaan. Korkoriskiä hallitaan lisäämällä markkinaehtoisten lainojen suojausta. Vaihtuvakorkoisten lainojen suojausaste on 56,3 (51,8) prosenttia. Lisäksi katsauskaudella on monipuolistettu likviditeetin turvaavia käytäntöjä mm. limiittijärjestelyjä kasvattamalla. Näkymät Maassamuuton jatkuessa ja omistusasuntokysynnän vähentyessä kysyntä kohdistuu vuokra-asuntomarkkinoille. Siitä syystä VVO:n taloudellinen kehitys tulee säilymään vakaana. Käyttöasteet tulevat olemaan korkealla. Kustannuspaineet lisääntyvät inflaation myötä. Vuokra-asuntojen määrää pyritään kasvattamaan sekä omalla tuotannolla että ostoin. Myös vuokra-asuntojen realisointitoimintaa jatketaan. Omistusasuntojen myynti on syksyn kuluessa lähes pysähtynyt. Myynnin arvioidaan tarjonnan vähentymisen vuoksi lisääntyvän aikaisintaan vuoden 2009 loppupuolella. Loppuvuodelle kirjaantuu vielä noin 8 miljoonan euron myyntivoitto. Vuoden 2008 tuloksen arvioidaan kuitenkin jäävän edellisvuotta pienemmäksi. Pääsyynä tähän on omistusasuntomyynnin pieneneminen ja rahoituskustannusten nousu. VVO-yhtymä Oyj:n osakkeenomistajat VVO-yhtymä Oyj:n osakkeenomistajia on yhteensä 70 kpl, joista 10 suurinta ovat: kpl % osakekannasta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,15 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ,35 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ,22 Metallityöväen Liitto ry ,81 Rakennusliitto ry ,69 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry ,38 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ,80 Toimihenkilöunioni TU ry ,52 Kemianliitto - Kemifacket ry ,66 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ,75 Muut ,67 Kaikki yhteensä VVO asuminen & talous

11 Toimitusjohtajalta Konsernituloslaskelma *) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Poistot ja arvonalentumiset Kulut Osuus osakkuusyritysten tuloksista Liikevoitto Nettorahoituskulut Netto satunnaiset tuotot(+) / kulut(-) 747 Voitto ennen veroja Tuloverot **) Vähemmistön osuus kauden tuloksesta Kauden voitto Konsernitase *) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muu oma pääoma VÄHEMMISTÖOSUUS PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka Pääomalaina Muu pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma ***) VASTATTAVAA YHTEENSÄ *) Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia. **) Tuloveroina on esitetty katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista. ***) Lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan sisältyy pääomalainoja 10,0 (30,0) miljoonaa euroa. KUVA LASSE KELTTO Ammattitaitoinen, luotettava ja hyvä yhteistyökumppani Innolink Research tutki VVO:n toimeksiannosta alkukesästä 2008 sidosryhmiensä mielipidettä VVO:n toiminnasta. Puhelinhaastatteluna tehtyyn tutkimukseen osallistui VVO:n kumppaneita yritysten, kuntien, liittojen, viestimien, puolueiden, tutkimuksen, valtion ja rahoituksen parista. Saadut tulokset ilahduttavat. Pääsääntöisesti vastaajat olivat tyytyväisiä VVO:n tapaan toimia ja pitää yhteyttä sidosryhmiinsä. Vastaajien mielestä parhaiten VVO:n toimintaa kuvaavat ominaisuudet ammattitaitoinen, luotettava ja hyvä yhteistyökumppani. VVO tunnetaan ennen kaikkea merkittävänä vuokra-asuntojen omistajana ja vuokranantajana. Toisaalta vastaajien keskuudessa myönnetään VVO:n asema varteenotettavana rakennuttajana ja asuinalueiden kehittäjänä. Tuloksia katsellessa voi todeta, että VVO on säilyttänyt 40-vuotisen taipaleensa aikana asemansa Suomen suurimpana asumispalveluita tarjoavana yrityksenä. Se on saavutus, josta voi iloita, mutta josta pitää kantaa myös vastuuta. Kyselyssä tutkittiin myös VVO:n kykyä tavoittaa sidosryhmänsä ja taidosta kertoa omista palveluistaan. Myönteisiä mainintoja saivat VVO:n internet-sivut ja vuosikertomus. Henkilökohtaisia kontakteja VVO:n edustajiin pidettiin tärkeinä. Tavoitettavuudesta löytyi kuitenkin myös ristiriitaisuuksia. VVO:n tiedottamiseen ja viestintään kaivattiin ajankohtaisuutta ja nopeut ta. Vastaajilla oli voimakkaat odotukset sähköisen viestinnän kehittämiselle. Erityisesti rakennusalan toimijat kaipasivat huomioimista VVO:n internet-sivuilla. Haluamme vastata odotuksiinne. Käsissänne oleva Asuminen & Talous -lehti on viimeinen painetussa muodossa. Ensi vuonna siirrymme palvelemaan teitä aiempaa nopeammin, laadukkaammin ja tehokkaammin sähköisen viestinnän keinoin. Alamme julkaista uutiskirjettä, jonka sisältö on kohdennettu sidosryhmillemme. Uutiskirjeessämme käsittelemme jatkossakin niin taloutta, rakentamista kuin yhteiskuntavastuuta. Toivomme, että uudistuksen myötä tavoitamme Teidät nykyistäkin paremmin. Olli Salakka, toimitusjohtaja V VO asuminen & talous 11

12 Sata syytä kumppanuuteen.