LEVÓN. Tutki ja vaikuta 40 vuotta palvelututkimuksia 3/2010. Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia

Transkriptio

1 3/2010 LEVÓN Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia Tutki ja vaikuta 40 vuotta palvelututkimuksia Rehellisyyttä kuntaliitosten 1 valmisteluun

2 Ketteryys osaksi osaamista Sisältö Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi: Ketteryys osaksi osaamista Rehellisyyttä kuntaliitosten valmisteluun Laatukoulutuksesta asiantuntijoiksi Kööpenhaminan matka avasi silmät johtamiskulttuurimme arvostukseen Tutki ja vaikuta 40 vuotta palvelututkimuksia Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia Pohjalaiset ja lappilaiset kasvuyrittäjät juhlatuulella Avoin yliopisto palkitsi jälleen vuoden aikuisopiskelijan Hannu Mitts eläkkeelle Mietteissä / Marja-Riitta Vest ja Jorma J. Pitkämäki: Aluehallintoviraston fokuksessa hyvinvoinnin kehittäminen Toimintakalenteri Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi Tässä lehdessä jäljempänä on juttu eräästä instituutin alkuvuosikymmenen merkittävästä koulutusinnovaatiosta, Hallitun kasvun ohjelmasta (HAKA). Ohjelmassa yhdistyi toiminnalliseksi oppimiseksi kutsuttu toimintamalli: viimeisin tutkimustieto, yrittäjien oman toiminnan hyödyntäminen koulutuksessa ja yritysten konkreettinen kehittäminen. Toimintamallista on sittemmin tullut käytäntö lähes kaikessa Levón-instituutin tarjoamassa koulutuksessa. Toiminnallisen oppimisen mallin mukaisesti instituutti jatkaa koulutustarjonnan kehittämistä. Tulevana vuonna panostetaan elinikäisen oppimisen edistämiseen kehittämällä työelämässä oleville selkeämpiä opintopolkuja ja väyliä osaamisen päivittämiseksi. Alueellinen vaikuttavuus edellyttää olemassa olevien yhteistyösuhteiden syventämistä ja uusien luomista. Alueellisesti korostuvat erityisesti pk-yritystoiminnan tukeminen ja yrittäjyyden edistäminen. Panostaminen hajautettujen energiajärjestelmien ja energiaketjun tutkimukseen ja tutkimustiedon viemiseen alueille tukevat päätöksentekijöitä ja kehittävät konkreettisesti uutta liiketoimintaa kaikki tutkimusta, koulutusta ja kehittämistä yhdistäen. Avoimessa yliopistossa opetus rakentuu suunnitelmallisesti opintoohjauksella tuettujen kandidaatintutkintoon tähtäävien opintojen ympärille. Opetusta on saatavilla valtakunnallisesti tietoverkon ja oppimisteknologisten ratkaisujen avulla. Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry on vastikään julkistanut tuoreimman HR-barometrin, joka antaa kuvaa siitä, mistä yrityksissä ja julkisorganisaatioissa puhutaan: osaamisesta, johtamisesta, uudistumisesta ja työhyvinvoinnista. Osaamisen keskusteluun on muutaman viime vuoden aikana tullut uutta sisältöä, kun on alettu puhua ketteryydestä organisaatioiden kyvykkyytenä. Organisaatioja prosessitasoilla tämä on tunnetumpi asia, mutta henkilöstön kehittämisen puolella ajatus on varsin tuore. Siellä ketteryydellä tarkoitetaan kyvykkyyttä hoitaa sidosryhmäsuhteita ja niihin liittyviä prosesseja, kykyä omaksua uusia ideoita ja toteuttaa niitä, kykyä mukautua muutoksiin, energisyyttä viedä asioita läpi sekä kykyä selviytyä monimutkaisissa päätöksentekotilanteissa. Tämä täydentää mielenkiintoisella tavalla aiempaa osaamisajattelua. Johtamis-, esimies- tai asiantuntijaosaamisen tueksi tarvitaan muutosvalmiutta ja kykyä luovia monimutkaisissa ja muuttuvissa tilanteissa ja viedä asioita eteenpäin. Kuvatut kyvykkyydet ovat välttämättömiä globaalissa, muuttuvassa toimintaympäristössä ja yritysten verkostoissa. Ne haastavat työyhteisöt tunnistamaan ja kehittämään ketteriä toimintatapoja ja rekrytoimaan kuvatun kaltaisia osaajia. Ne haastavat myös meidät levónilaiset vastaamaan ajassa liikkuviin tarpeisiin toimimaan omalla tavallamme ketterästi. LEVÓN on Levón-instituutin tiedotuslehti. Levón-instituutti on Vaasan yliopiston tutkimus- ja koulutuspalveluihin erikoistunut yksikkö. Julkaisija: Levón-instituutti Toimituksen osoite: Wolffintie 34, Vaasa / PL 700, Vaasa Toimitus ja kuvat: Miia Mäntylä Puhelin: (06) (yliopiston vaihde) Faksi: (06) Sähköposti: miia.mantyla@uwasa.fi Internet: ISSN: X Painos: 3000 Painopaikka: Fram, Vaasa Paperi: Edixion (sisus 120 g, kansi 170 g) Kansikuva: Miia Mäntylä, Talvinen kampus LEVÓN ilmestyy kolme kertaa vuodessa, seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa Kommentit, tilaukset ja osoitteenmuutokset pyydetään osoittamaan toimitukselle. 2

3 Rehellisyyttä kuntaliitosten valmisteluun Teksti: Kari Leinamo Kuva: Heli Siirilä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen innoittamana on viime vuosina tehty kymmeniä kuntaliitoksia. Levon-instituutin tutkimuksessa aihepiiriä selvitettiin perehtymällä 45 maaseutu kaupunki -kuntaliitoksen vaiheisiin. Maaseutukuntien ja alueellisten keskuskaupunkien välillä tehdyt liitosprosessit ovat olleet lähes sattumanvaraisia, kun sopivaa kumppania on etsitty monelta suunnalta ja päätös tehty yhdistymisavustusten maksimoinnin takia hyvin nopeasti. Yhdistymiset ovat pahimmillaan johtaneet suuriin pettymyksiin, kun liitosalueiden palveluja on alettu ajaa alas heti yhdistymisen toteutumisen jälkeen. Yhdistymissopimusten lupaukset Liitossopimusten perusteella yhdistymisen tavoitteena on elinvoimaisen kunnan muodostaminen. Lähtökohtana on poikkeuksetta kuntapalvelujen säilyminen ennallaan, vaikka tehdyt sopimukset ovat nykyisin voimassa ainoastaan kolmen vuoden ajan. Annetut lupaukset osoittautuvatkin vuosien kuluessa usein liioitelluiksi tai jopa vääriksi. Liitosalueilla asuvien maaseudun asukkaiden suurimmat huolenaiheet liittyvät koulujen lakkauttamiseen ja lääkäripalvelujen puuttumiseen, kun taas kaupungeissa pyritään dynaamisen keskuksen luomiseen. Maaseudun ja kaupungin näkemykset eivät kohtaa. Lupaukset kaiken jatkumisesta ennallaan jäävät kaupunkien päätöksenteossa nopeasti unohduksiin. Etenkin suurkaupungeissa ja monikuntaliitoksissa maaseudun rooli jää vähäiseksi. Yhdistyminen ei myöskään anna uutta vetovoimaa eikä turvaa kilpailukykyä, jos edellytykset seudun menestymiselle ovat heikot. Tulevaisuuden kuntaliitokset Erilaisten katteettomien lupausten sijaan palveluverkon tarkastelu tulisi liitostilanteessa ulottaa pitkälle tulevaisuuteen. Olisi reilua, jos mahdollisista palvelujen keskittämispyrkimyksistä sovittaisiin jo liitosneuvotteluissa. Maaseudun asukkaita tulisi kuunnella aidosti ja heidän näkemyksensä ja toiveensa pitäisi ottaa todesta. Merkityksettömien lähidemokratian muotojen, kuten asukaslautakuntien ja aluejohtokuntien tilalle tulisi nopeasti rakentaa todelliset vaikutuskanavat. Maaseutuvaikutusten arviointi tulisi saada pakolliseksi tarkastelutavaksi jo jokaiseen yhdistymisselvitykseen. Koska kuntatasolla maaseudun erityispiirteitä ei tunnisteta, pitäisi peruspalveluille luoda myös etäisyyteen liittyvät valtakunnalliset kriteerit. Alueellisen näkökulman kuuluisi olla tärkein palvelujen järjestämiseen liittyvä ajattelumalli. Kuntaliitokseen tulisi valmistautua paljon nykyistä huolellisemmin ja kriittisemmin: kuntien menestyminen ei riipu yksittäisistä hallintorajoista. Leinamo, Kari (2010). Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Vuosina toteutettujen maaseutu kaupunki -kuntaliitosten tarkastelua. Vaasan yliopisto, Levón-instituutin julkaisu 131. Rahoittaja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) esityksestä maa- ja metsätalousministeriö. 3

4 Laatukoulutuksesta asiantuntijoiksi Teksti ja kuva: Sari Soini Syyskuussa alkanut akateemisten työttömien laatukoulutus on edennyt työharjoitteluun. Teoriaopetus on pian ohi ja työharjoittelu täyttää 13 opiskelijan arkipäivän. Kolme henkilöä sai kurssin aikana työpaikan. Hankkeen rahoitus tulee Pohjanmaan Työ- ja elinkeinotoimiston Duuni-hankkeesta. Opetuksen sisällöt ovat kiinnostaneet yrityksiä ja organisaatioita. Levón-instituutti voi suunnitella tilauksesta samantapaisena koulutusta heillekin ja uusi samantyyppinen kokonaisuus voi toteutua Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa yhteistyössä. Kööpenhaminan matka avasi silmät johtamiskulttuurimme arvostukseen Teksti: Sari Soini Kuva: Esko Hietakangas JOKA24 (Johtajana kasvaminen) -ryhmän kolmas moduuli vei 18 hengen johtajaryhmän Tanskaan marraskuun lopussa. Tanskan opintomatkalla naurua ja itkua aiheutti eniten palvelun laatu. Omat arkipäivän johtamisongelmat tuntuivat pieniltä, kun jokainen tapaamamme tanskalainen johtaja kertoi, että palvelun laatu ja siihen panostaminen ovat huonolla tolalla. Kaupankäynnin yhteydessä tuntui usein, että asiakas oli riesa, jonka toivottiin lähtevän myymälästä pois pian ja mahdollisimman vähin äänin. Toinen murhe oli asenne taantumaan. Johtajien mukaan tanskalaiset vain odottavat, että joku tai jokin tulee ja vie laman pois. Oma-aloitteisuus ja kekseliäisyys ovat jäissä. Johtajat ylistivät suomalaisia, jotka ovat koko ajan tehneet töitä parempien olojen eteen, eivätkä ole jääneet paikoilleen. Seinäjokelaisen Livite Oy:n Jukka Nevalainen perehdyttää laatuopiskelija Pekka Kippoa. Työharjoittelussa teoria viedään käytäntöön. Koulutuksen sisältö: Tuotanto- ja palvelutoiminnan laadun perusteet ISO 9001 Ympäristöasiat Toimintaprosessien kuvaustavat ja prosessien kehittäminen Toiminnan ja laadun mittaaminen Laatutyökalut ja -tekniikat Advanced Course in Quality Management Lisätietoja koulutuksesta ja laatuprojekteista: koulutuspäällikkö Ville Tuomi JOKA24 -opintoryhmä aloitti tutustumisen tanskalaiseen johtamiskulttuuriin Finpron toimistosta, joka sijaitsi suurlähetystön naapurissa. Matka toi uutta ajateltavaa mm. globaaleista markkinoista ja monikulttuurisen yrityksen johtamisesta. Kolmen päivän aikana johtamista opiskelevat tutustuivat skandinaaviseen johtamiskulttuuriin yritysjohtajien luentojen, yritys- ja organisaatioiden vierailujen ja Cross Cultural Awareness -luentopäivän avulla. Esimerkiksi Finpron, VividWorksin, Sos Internationalin, Tivolin ja Fledius Plumin arvot tulivat tutuiksi. Syyskuussa aloittanut ryhmä on hitsautunut alusta alkaen hyvin yhteen. Sekä yritysten että julkisten organisaatioiden johtajat ovat löytäneet toisensa keskusteluissa nopeasti. Miehistä ja naisista koostuva ryhmä on avoin, puhelias ja analyyttinen. JOKA24 -opinnot jatkuvat joka kuukausi pidettävin lähiopetusmoduulein toukokuun loppuun saakka. JOKA25-ryhmä aloittaa opintonsa ensi syksynä. Paikkoja voi alkaa jo varata. Johtamisen huippuseminaari Ajassa liikkuu järjestetään keväällä. 4

5 5

6 Tutki ja vaikuta Neljäkymmentä vuotta palvelututkimuksia Teksti: Hannu Katajamäki Kuvat: Levón-instituutin arkisto Maakuntakorkeakoulujen perustamisella tavoiteltiin alueellista oikeudenmukaisuutta, talouskasvun vahvistamista sekä monipuolistuvaa vuorovaikutusta tutkijoiden, yritysten ja hallinnon välillä. Vaasan kauppakorkeakoulu aloitti tässä hengessä vuonna Nuoren korkeakoulun talousmaantieteen professoriksi valittiin Mauri Palomäki; hän oli sittemmin pitkäaikainen rehtori ja Vaasan yliopiston todeksi tekijä. Palomäki oli tehnyt 1960-luvun alussa uraa uurtavan väitöskirjan Etelä-Pohjanmaan keskus- ja vaikutusaluejärjestelmästä. Hänen kehittämänsä keskusten luokittelumenetelmää alettiin soveltaa keskusverkkosuunnitelmissa. Valtionhallinnosta tulleiden tutkimustarjousten innoittama Mauri Palomäki jätti vuoden 1969 alussa opettajaneuvostolle muistion, jossa hän esitti tutkimuslaitoksen perustamista Vaasan kauppakorkeakouluun. Pohdintojen jälkeen tutkimuslaitos päätettiin perustaa ja toiminta alkoi vuonna Kahteen suuntaan avautuva ovi Tutkimuslaitoksen tehtäväksi määriteltiin tilaustutkimusten tekeminen. Tutkimuslaitoksen välityksellä tutkijoiden ajateltiin saavan viestejä yritysten, hallinnon ja kansalaisten käytännön ongelmista; tutkimuslaitoksen kautta käytännön ongelmien ratkojat saisivat tieteen tarjoamaa viisautta puntarointiensa pohjaksi. Länsi-Suomen taloudellinen tutkimuslaitos esittäytyi Pohjanmaan suurmessuilla Varhainen linjaus on säilynyt läpi vuosikymmenten. Aikanaan havaittu tarve elää ja voimistuu. Oven on käytävä entistä tiuhempaan yliopistosta yhteiskuntaan ja yhteiskunnasta yliopistoon. Yliopiston uskottavuudelle on välttämätöntä, että tehdään yritysten kehittämistä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa palvelevaa käyttötutkimusta. Palvelututkimus voimistuu Uusi laitos sai nimekseen Länsi-Suomen taloudellinen tutkimuslaitos. Yrityksiin liittyvä tutkimus oli painokasta aina 1990-luvulle asti. Olihan nykyinen Vaasan yliopisto pitkään liiketaloustieteisiin suuntautunut. Toisaalta tutkittiin myös monipuolisesti silloisen Vaasan läänin kehitysedellytyksiä. Asiointikäyttäytymisen tutkimus ja keskusverkkotutkimus olivat myös tärkeitä. Vaasan korkeakoulusta tuli yliopisto vuoden 1991 alussa. Tieteenalapohja oli vahvistunut ja palvelututkimusten kirjo alkoi monipuolistua. Tämän vuoksi päätettiin, että tutkimuslaitoksen nimen olisi ilmennettävä yliopiston laaja-alaistumista. Vuonna 1997 otettiin käyttöön uusi nimi, Vaasan yliopiston tutkimuslaitos. EU jäsenyyden myötä Suomessa aloitettiin ohjelmaperustainen kehittämispolitiikka. Laajojen ohjelmien arvioinnista tuli tutkimuslaitoksen uusi osaamisalue. Se on vuosien varrella voimistunut. Levón-instituutti yhdistää palvelututkimuksen ja täydennyskoulutuksen Vaasan yliopistossa oli tutkimuslaitoksen ohella toiminut pitkään myös täydennyskoulutuskeskus. Vuosi- 6

7 tuhannen vaihteessa kävi ilmeiseksi, että kahta erillistä laitosta ei tarvita. Haluttiin muodostaa yhtenäinen ja vahva yhteiskunnallisten palveluiden yksikkö, joka erikoistuisi palvelututkimukseen, täydennyskoulutukseen, avoimen yliopiston opetukseen sekä kehittämishankkeisiin. Ideasta toteuttamiseen edettiin ripeästi, ja aloitti toimintansa Vaasan ja koko Suomen teollisuuden merkkimiehen mukaan nimetty Levón-instituutti. Levón-instituutissa palvelututkimuksen perinne on jatkunut. Aikaisempi laaja-alaisuus on kaventunut. Osaamista on haluttu kohdentaa harvempiin teemoihin. Tärkeänä palvelututkimuksen alueena ovat säilyneet arviointitutkimukset. Voimistuvana alana on maaseutuun kohdistuva tutkimus. Soveltavan maaseutututkimuksen perinne alkoi jo erillisen tutkimuslaitoksen aikaan 1990-luvulla, mutta Levón-instituutissa se on vahvistunut. Maaseutututkimus on organisoitunut Levón-instituutin ja filosofisen tiedekunnan aluetiede -oppiaineen yhteiseksi Uuden maaseudun tutkimusryhmäksi. Viime vuosina tärkeitä teemoja ovat olleet maaseudun uusien työmahdollisuuksien paikantaminen, maaseudun palvelujen uudet organisointimuodot sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen maaseutuvaikutukset. Levón-instituutilla on vahva asema Suomen maaseutututkimuksen kansallisessa verkostossa. Palvelututkimuksen vahvistuminen edellyttää yliopiston johdossa strategisia päätöksiä Länsi-Suomen taloudellisen tutkimuslaitoksen henkilöstöä juhlimassa laitoksen 20-vuotista taivalta marraskuussa Yliopistolain muutos antaa yliopistoille aikaisempaa suuremman vapauden määritellä strategiansa ja erikoistumisalueensa. Vaasan yliopiston yli odotusten sujunut varainkeruu on osoittanut, että ympäristö arvostaa oman alueensa yliopistoa. Arvostuksen jatkuminen edellyttää yliopiston vahvistuvaa ja monipuolistuvaa vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Tässä on myös palvelututkimuksella tärkeä rooli. Yliopiston johdossa on tehtävä tärkeä strateginen päätös: miten Vaasan yliopiston palvelututkimus organisoidaan yliopiston ja ympäristön näkökulmasta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti? Aikanaan valtaosa palvelututkimuksista tehtiin Länsi-Suomen taloudellisen tutkimuslaitoksen kautta. Nykyään merkittävä osa palvelututkimuksista tehdään tiedekuntien kautta. Tilanne ei välttämättä ole paras mahdollinen, koska tiedekuntien tulisi keskittyä opetukseen ja perustutkimukseen. Yliopiston sisäistä laskentaa tulee kehittää niin, ettei tiedekuntiin tarvitse haalia palvelututkimuksia vain sen vuoksi, että omalle yksikölle voidaan näyttää suotuisaa tulorahoitusta. Yhteiskunnan palveleminen tärkeintä Keskeisintä on, että yliopisto pystyy mahdollisimman tehokkaasti hoitamaan yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä. Yliopiston jakaminen keskenään kilpaileviin tulosyksiköihin ei edistä tätä tavoitetta. Pahimmillaan yliopistosta lähtee useita tarjouksia samaan tarjouspyyntöön. Yliopiston sisäinen kilpailutilanne heikentää myös kollegoiden välistä yhteistyötä ja rapauttaa sosiaalista pääomaa. Yliopiston kokonaisedun näkökulmasta saattaisi olla tarkoituksenmukaista, että palvelututkimukset organisoitaisiin Levón-instituutin kautta. Tällöin yliopiston koko osaaminen saataisiin parhaiten kytkettyä palvelututkimukseen Kun laskentajärjestelmiä hieman kehitetään, hyötyisivät tästä järjestelystä kaikki, ja tiedekunnat voisivat keskittyä ydintehtäviinsä. Toinen tie monipuolistaa ja vahvistaa palvelututkimusta on syvenevä yhteistyö Levón-instituutin ja Vaasan ammattikorkeakoulun välillä. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa Levóninstituuti voisi olla Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteinen erillislaitos. 7

8 Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia Teksti ja kuvat: Merja Pakkanen Koulujen energiansäästöprojekti EURONET 50/50 on edennyt täydellä tohinalla pilottikouluissa koko syksyn. Oppilaat ovat yhdessä opettajien kanssa ideoineet energiansäästämiskeinoja, opiskelleet energia-asioita ja energiansäästön merkitystä, etsineet koulustaan energiansäästökohteita Into kouluissa on valtaisa. Lisäksi kouluissa on tehty syksyn aikana energiakatselmukset, jotka antoivat runsaasti tietoa koulurakennusten energiatehokkuudesta sekä vinkkejä kehittämiskohteista. Valtakunnallisella energiansäästöviikolla lokakuussa 50/50- hankkeen koulut järjestivät erilaisia tempauksia hankkeen puitteissa. Esimerkiksi Länsimetsän koulun kaikki oppilaat laittoivat tehostetun säästövaihteen päälle ja viikon lopussa tutustuivat myös uusiutuvaan energiaan vierailemalla The Switchissä. Isonkylän koulussa laitettiin samoin supersäästövaihde silmään: sähköä ja vettä säästettiin hurjat määrät jo ennestäänkin pihistellyistä lukemista. Tämä on oppilaille hienoa, konkreettista toimintaa, joka opettaa heidät huomaamaan, että omilla toimilla voi vaikuttaa resurssien kulutukseen. Huutoniemen koulun järjestämä Sähkötön Päivä taas osoitti oppilaille käytännönläheisesti, mihin kaikkeen sähköä tarvitaan ja millaista olisi elää ilman sitä. Oppilaat muun muassa kävivät vessassa veivattavan taskulampun kanssa ja kouluruokailukin järjestettiin ulkoilmassa grillaamalla! Oppilaat ovat tehneet kouluissa erilaisia kylttejä, joissa muistutetaan koulurakennuksen käyttäjiä säästäväisestä sähkön, lämmön ja veden käytöstä. Kuva Länsimetsän koululta Vaasasta. Kaikissa hankkeen kouluissa toteutettiin myös suppeat energiakatselmukset Thermopolis Oy:n energiaasiantuntijoiden Tomi Suvannon ja Lea Hämäläisen toimesta. Koulurakennuksia tarkasteltiin ensisijaisesti keskittymällä seikkoihin, joihin käyttäjät voivat itse käyttäytymisellään vaikuttaa, sekä seikkoihin, joita voidaan muuttaa säädöillä, pienillä korjauksilla tai tekemällä pieniä investointeja. Lea Hämäläinen kertoi, että vaikka katselmoidut koulut ovat hyvin erilaisia kokonsa, ikänsä, kuntonsa ja taloautomatiikkansa osalta, kaikissa kouluissa yhteisiä säästömahdollisuuksia tuovat ainakin valojen ja sähkölaitteiden nykyistä tehokkaampi sammuttelu. Lisäksi useimmissa kouluissa ulko-ovien ja joskus myös ikkunoiden tiiveydessä oli parantamisen varaa. Suuremmat remontit, korjaukset ja investoinnit eivät kuulu 50/50-hankkeen piiriin, mutta energia-asiantuntijat antoivat kuitenkin vinkkejä myös mahdollisia tulevia perusparannuksia varten. Osa hankkeen kouluista on hyvin vanhoja rakennuksia, eivätkä ne yllä nykyisiin energiatehokkuusstandardeihin ilman massiivisia korjauksia. Ne ovat usein heikosti eristettyjä, minkä takia lämpöenergiaa kuluu hukkaan. Näissä kouluissa myös ilmanvaihto hoidetaan ainakin osittain painovoimaisesti, jolloin korvausilma otetaan suoraan pihalta ja ilman lämmittämiseen kuluu enemmän lämpöenergiaa, kertoi Lea Hämäläinen. Toisaalta uusissa kouluissa kuluu enemmän sähköä kuin vanhoissa, johtuen muun muassa suuremmasta määrästä rakennusautomatiikkaa ja sähkölaitteita. 8

9 Kaikissa hankkeen kouluissa tyypillisiä energiatuhlareita ovat vuotavat ulko-ovet, jotka päästävät lämpöä harakoille. Kuva Isonkylän koululta Laihialta. EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava koulujen energiansäästöhanke, jonka päärahoittajana on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Suomen osalta hanketta rahoittavat myös Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy sekä Seinäjoen Energia Oy. Pohjalaiset ja lappilaiset kasvuyrittäjät juhlatuulella Teksti ja kuva: Jouko Havunen Vuonna 1985 kokoontui 16 pohjalaisyrittäjän ryhmä Vaasan yliopistoon aloittamaan 1,5 -vuotista kasvuohjelmaa Hallittu kasvu HAKA. Nyt HAKA 1 -ryhmä juhli 25 vuotta jatkunutta yhteydenpitoaan kokoontumalla Pietarsaareen perjantaina Lehdistö haastattelemassa HAKA 1 -yrittäjiä: (oikealta vasemmalle) Börje Linden/BSB Mekan Oy, Jouko Pihlajamaa/Elkamo Oy ja Hannu Rantala/Tankki Oy. Koulutuksen jälkeen yrittäjät ovat tavanneet 1 2 kertaa vuosittain yhteisissä kuulumisten vaihto- ja sparraustilaisuuksissa. Toinen toisiltaan oppiminen ja toisten tukeminen on sisäistetty vahvasti. Onpa yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi perustettu yhteinen yrityskin Kasvuyrittäjät Oy. Vaasan yliopistosta on mukana ollut ko. koulutuksen vetäjänä toiminut johtaja Jouko Havunen. Ja sitä kasvua ja kehitystä on tapahtunut. Samojen perheiden omistuksessa pysyneiden ja vielä jatkavien ryhmän yritysten keskimääräinen liikevaihto oli lähtötilanteessa noin 1 meur, kun se nyt on noin 12 meur. Henkilökuntaa oli 1985 keskimäärin 25, kun nyt lähennellään sataa. Viennin osuus liikevaihdosta oli noin 25 %, kun nyt ollaan yli 50 %:ssa. Käytännössä kaikissa jatkavissa yrityksissä on jo tehty sukupolvenvaihdos, mutta vanhat parrat kokoontuvat silti. Myös erilaisia palkintoja on ryhmälle satanut runsaasti. Yli puolet on ollut maakunnallisten yrittäjäpalkintojen saajina ja onpa ylletty valtakunnallisiin yrittäjäpalkintoihinkin saakka. Yksi ryhmän jäsen on saanut European Small Business Person of the Year -palkinnonkin. Toki monenlaisia luonnollisia muutoksia on koettu. Muutama yritys on myyty, muutama lopetettu ja muutama jäsen on perustanut uuden yrityksen. Mutta muutoksista huolimatta ryhmässä on pysytty. Puolisoiden rooli perheyrityksissä on myös ymmärretty ja osassa tapaamisia ovatkin puolisot olleet mukana. Niin nytkin 25-vuotisjuhlatapaamisessa. Juhla huipentui Kasvuyrittäjät Oy:n euron lahjoitukseen yliopistolle. Hallittu kasvu -ohjelma käynnistettiin myös Lapissa Vaasan yliopiston ja Lapin ELY (aikaisemmin TE)-keskuksen yhteistyönä vuonna Nyt Lapissa on toteutettu jo 10 HAKA -ohjelmaa ja tätä juhlittiin näyttävästi Rovaniemellä Paikalla oli lähes 60 Hakanomia, joiksi Lapissa HAKA -ohjelman läpikäyneitä kutsutaan. Paikalla oli myös ohjelmakonseptin alkuperäinen isä Chris Park Irlannista. Molemmat tilaisuudet olivat alusta asti mukana olleelle hyvin mieleenpainuvia ja Levón-instituutin toiminta sai suurta kiitosta niin pohjalaisilta kuin lappilaisiltakin yrittäjiltä. 9

10 Avoin yliopisto palkitsi jälleen vuoden aikuisopiskelijan Teksti ja kuva: Maria Heikkola Vaasan yliopiston avoin yliopisto valitsi vuoden 2010 aikuisopiskelijaksi Ossi Karesvuon Isostakyröstä. Opiskelija palkittiin Aikuisopiskelijan päivä -tapahtumassa kauppakeskus Rewell Centerissä Karesvuo on opiskellut määrätietoisesti ja tehokkaasti sekä erin-omaisin arvosanoin vaativan työn ohessa, avoimen yliopiston opinto-päällikkö Sonja Hakala perustelee valintaa. Ossi Karesvuo aloitti opiskelun keväällä 2008 operatiivisen laskentatoimen kurssilla suunnitelmanaan opiskella vain muutama kurssi. Opiskelu vei kuitenkin mukanaan ja vajaan kolmen vuoden jälkeen hänellä oli jo runsaat 120 opintopistettä koossa kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja. - Työssäni olen paljon numeroiden ja johtamisen kanssa tekemisissä, joten pieni kertaus oli ajatuksissani. Katselin avoimen yliopiston tarjontaa ja ilmoittauduin rohkeasti kurssille. Aluksi ajattelin käydä vain muutaman kurssin harrastusmielessä ja lopettaa siihen. Kuitenkin vanhan kertaus ja uuden oppiminen alkoi viedä mukanaan. Opiskelusta alkoi nauttia! Karesvuo kertoo. Vuoden aikuisopiskelija Ossi Karesvuo. Karesvuo on kokenut opinnot hyödyllisiksi työelämässä. Hän mietti, mistä olisi hänen työlleen eniten hyötyä ja päätti keskittyä laskentatoimen sijaan johtamisen opintoihin. Hän haluaa löytää uusia malleja työntekoon omassa organisaatiossaan. - Laskentatoimi on paljolti numeroiden kanssa pelaamista. Työskentelen organisaatiossa, jossa on 35 henkeä töissä ja olen päivittäin tekemisissä oman henkilökuntani sekä asiakkaiden kanssa. Mielestäni palvelualalla johtaminen on tärkeä osa-alue, joten johtamisesta on oman organisaation puitteissa enemmän hyötyä. Opinnot eivät muuta työnkuvaani, vaan pyrin siihen, että teen työni hyvin. Opintojen mahduttaminen aikatauluun ei ole tuottanut Karesvuolle ongelmia. Hän merkitsee kalenteriin puoleksi vuodeksi eteenpäin kaikki mielenkiintoiset ja hyödylliset kurssit ja kokoaa muut menot niiden ympärille, sillä hänen työtehtävänsä ovat ajan suhteen joustavia. Myöskään vapaa-ajan ulkoiluharrastukset eivät vaadi tiukkoja aikatauluja. Loppuvuosi kuluu kandidaatin tutkielman parissa. Tutkielman aihe liittyy sekin olennaisesti Karesvuon omassa organisaatiossa tehtyyn työhön. Ensi keväänä Karesvuo aikoo hakea avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi Vaasan yliopistoon. Hyvät arvosanat ja suunnitelmallisuus opinnoissa ovat pitäneet opiskelumotivaatiota yllä. - Opiskelussa on ollut palkitsevaa, kun on päässyt kurssin hyvin arvosanoin läpi. Siitä on saanut voimaa pinnistää uuteen koitokseen. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman myötä alkoi varsinainen opintojen suunnittelu ja kaukana tähtäimessä alkoi häämöttää pieni toive siitä, että ehkä jonain päivänä saisin maisterin paperit ulos Vaasan yliopistosta, Karesvuo kuvailee. Hannu Mitts eläkkeelle Yksi Levón-instituutin pitkäaikaisimmista työntekijöistä, Hannu Mitts, jäi eläkkeelle marraskuun alusta. Mitts on työskennellyt Levón-instituutissa 1990-luvulta asti yritysten kehittämisja johtamisohjelmien parissa. Hannua juhlittiin työtovereiden kesken jo hyvissä ajoin syyskuussa Hannun siirtyessä viettämään viimeisiä lomapäiviään. Hannua muistettiin muun muassa Italian matkaoppaalla ja kukkakimpulla. Tiedossa oli, että eläkepäiviä vietettäisiin ainakin Italianmatkailun parissa. 10

11 2/2010 Mietteissä / Jorma Pitkämäki ja Marja-Riitta Vest Kirjoittajat ovat ylijohtaja sekä kehitys- ja strategiapäällikkö Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Aluehallintoviraston fokuksessa hyvinvoinnin edistäminen Levón-instituutti kiittää yhteistyöstä ja toivottaa Tunnelmallista Joulua sekä Menestystä Vuodelle 2011! Hannun eläkkeelle lähtöä muistettiin lahjoin. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (LSSAVI) toimialue on väestömäärältään ja pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin. Alueen 1,2 miljoonaa asukasta on asettunut 91 kunnan alueelle. Viraston tehtävänä on edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueellaan. Virasto edistääkin asukkaiden hyvinvoinnin lisääntymistä, perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, toimenpiteitä, joilla asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus paranevat sekä ympäristönsuojelua ja ympäristön kestävää käyttöä. Tehtävässä onnistuminen vaatii valtion hallinnolta uudenlaista ketteryyttä sekä työn tuottavuuden kasvua. LSSAVI:n tavoitteena on vaikuttaa omalta osaltaan ns. tuottavien toimintaympäristöjen syntyyn ja kehittämiseen. Tuottava ympäristö on alue, jonne eri vetovoimatekijöin houkutellaan niin ihmisiä kuin yrityksiä, ja jossa erinomaisten pitovoimatekijöiden ansiosta asukkaat ja yritykset viihtyvät. Aluehallintovirasto voi omalla toiminnallaan edesauttaa positiivista kierrettä muutamalla toimintakulttuuria ennakoivammaksi ja ennaltaehkäisevämmäksi. Yhteiskunnallisen kehityksemme, ikääntymisen ja ikäluokkien pienenemisen myötä kilpailu osaajista kiristyy. Voittajia ovat edellä kuvatut tuottavat ympäristöt, jotka parhaiten varmistavat osaavan työvoiman tarvelähtöisen saatavuuden. Osaavan työvoiman saatavuutta ja korkea-asteen koulutusta tulisikin valtakunnallisesti arvioida entistä enemmän juuri tästä näkökulmasta ja laajentaa kokonaistarkastelua laajempia alueita koskeviksi. Aluehallintovirastot voisivat toimia erinomaisina alustoina maakuntaa laajempaa tarkastelua vaativissa kysymyksissä, esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön alueellisina toimijoina. LSSAVI:lla on merkittävä rooli hyvinvoinnin peruspilareiden kannattamisessa nyt, kun Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat perusteellisen uudistamisen edessä. Kyseessä on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen haaste kansalaisten hyvinvointipalvelujen laadukkuuden ja saatavuuden turvaamiseksi. Valtion tuottavuusohjelma muodostaa murto-osan siitä välttämättömästä muutoksesta, jonka edessä yhteiskuntamme on jo seuraavan hallituksen aikana. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kunnissa voidaankin pian joutua kuntalaisille tuotettujen peruspalvelujen priorisointiin. Tätä taustaa vasten on erittäin tärkeää kehittää uudenmuotoista hyvinvointipalvelujen ohjausjärjestelmää, toiminnan ohjauksen ja seurannan työkalua osana valtionhallinnon innovaatiojohtamista. Tässä työssä LSSAVI on ollut pioneerina. Aluehallintovirastoille sopisikin erinomaisesti rooli esim. kunta- ja palvelurakenteen muutoksen arvioinnin ja ohjauksen alustana. Lääninhallituksen aikaisen valvonnan ja lupien myöntämisen kulttuurin rinnalle on syntymässä kansalaislähtöisempi, opastavampi ja ennalta ehkäisevämpi toiminnallinen kulttuuri. Tällainen uusi kulttuuri yhdessä avoimen viestintäkulttuurin kanssa kuvastaa viraston otetta suunnannäyttäjänä ja mahdollistajina. 11

12 Toimintakalenteri PL 700 (Wolffintie 34) Vaasa Puh: (vaihde) Fax: Sähköposti: Johtaja Jukka Peltoniemi puh. (06) Koulutuspäällikkö Helena Eteläaho Seinäjoki, Frami, C-siipi, 2. kerros puh Johtaminen ja organisaatiot Koulutuspäällikkö Outi Järvi puh. (06) Avoin yliopisto Tutkimuspäällikkö Miia Mäntylä puh. (06) Alueiden kehittäminen ja arviointi Erikoistutkija Merja Pakkanen puh. (06) VaasaEMG Kehittämispäällikkö Pekka Peura puh. (06) Energia ja ympäristö Koulutuspäällikkö Ville Tuomi puh. (06) Johtaminen ja organisaatiot Projektipäällikkö Hanna Turpeinen puh. (06) Kielet ja monikulttuurisuus ARVIOINTITUTKIMUKSET Laatu ratkaisee Innovaatioverkosto kotityöpalvelualan kehittäjänä Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoihin hakeutumisvaihe Kimmo Riusala Miia Mäntylä AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto Outi Järvi Ikäihmisten yliopisto Sonja Hakala JÄRKI-hanke Alueellinen yliopisto-opetus sekä yritysyhteistyö Järviseudun ja Kauhavan alueella Terttu Harakka Opinto-ohjauksen verkkopalvelun kehittäminen SYLVIA-hanke Mäenpää, Rintamäki, (Seinäjoen yliopistokeskus) Kungsbacka Sanomalehtiyliopisto Sonja Hakala Tekniikkaa ja oppimisympäristöjä lakeuksille TEKO-hanke Reetta Kungsbacka ENERGIA JA YMPÄRISTÖ BIOMODE biokaasun liikennekäytön käynnistäminen Vaasassa ja Seinäjoella Energiamarkkinat / tilaustutkimukset Energiakylä Energiby ESSI Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma Linnut ja matkailu Merenkurkussa PriceWatch Sähkön hintaseurantatutkimus Projektigeneraattori Suupohjan biokaasustrategia Sähkömarkkinoiden toimivuus Suomessa Vaasan energiainstituutti Peura, Kitinoja, Pakkanen, Hyttinen Merja Pakkanen Patrik Sjöholm Pekka Peura Jouni Kannonlahti Teemu Närvä Pekka Peura Timo Hyttinen Merja Pakkanen Pekka Peura JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Asiantuntijaklubit Expertklubbar Mikael Hallbäck Asiantuntijapalveluiden tuotteistuksen kehittäminen Ville Tuomi Energy Business MBA -johtamiskoulutus Mikael Hallbäck Entrepreneurial MBA -johtamiskoulutus Helena Eteläaho Esimies osaamisen johtajana -arviointityökalu Helena Eteläaho Hallittu kasvu HAKA 3 -yrityksen kehittämisohjelma Ville Tuomi Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu InnoEdu , (KOKO-ohjelma) Hallbäck, Turpeinen Johtajana kasvaminen (JOKA) 24 -johtamiskoulutus Eteläaho, Soini Jokaisen paikka on tulospaikka -koulutus Jouko Havunen Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Eteläaho, Peltoniemi Laatukoulutus Sari Soini Liiketaloustieteen koulutuskokonaisuus korkeakoulututkinnon suorittaneille Hallbäck, Turpeinen Lähiesimies johtamiskoulutus Eteläaho, Soini PaBua yritykseen Palvelusta businesta Helena Eteläaho Palveluliiketoiminnasta voimavara Hallbäck, Tuomi PK-yrityksen sopimukset, Suupohja Ville Tuomi Sijoituspalvelututkinnon valmennuskurssit APVY1 ja 2 Mikael Hallbäck Strategialla tulokseen Strategisen johtamisen kehitämisohjelma Helena Eteläaho Sukupolvenvaihdosohjelma Lapin pk-yrityksissä SUVA 9 10 Jouko Havunen Suupohjan koulutuspilotti Ville Tuomi Tekniikan alan erityisosaaminen Tuomi, Soini Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Helena Eteläaho Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Lapin yrityksille JOHA 12 Jouko Havunen Virheetön toimitusketju huonekalualalla Ville Tuomi Yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyyksien määrittely Tuomi, Soini KANSAINVÄLISET HANKKEET EURONET 50/50 European Network of Education Centres (IEE Programme) ICES Graduate Program in Entrepreneuship (Kroatia, TEMPUS programme) RESGen Res Genaration (7. puiteohjelma, Regions of Knowledge -ohjelma) Merja Pakkanen Jouko Havunen Pekka Peura MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Koulunkäynnin arki maaseudulla Maaseutuasumisen yhteiskunnalliset edellytykset Hallintouudistusten vaikutukset maaseudun paikallisyhteisöissä Tutkimus maaseudun kauppakeskittymien ja liikenneasemien alueellisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista MUUT Kielikylpyopettajapäivät , Helsinki Osaajaverkosto-hanke Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirengas Kari Leinamo Siirilä, Mäntylä, Pakkanen Kari Leinamo Mäntylä, Siirilä Hanna Turpeinen Heli Rintamäki Miia Mäntylä