LEVÓN. Tutki ja vaikuta 40 vuotta palvelututkimuksia 3/2010. Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEVÓN. Tutki ja vaikuta 40 vuotta palvelututkimuksia 3/2010. Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia"

Transkriptio

1 3/2010 LEVÓN Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia Tutki ja vaikuta 40 vuotta palvelututkimuksia Rehellisyyttä kuntaliitosten 1 valmisteluun

2 Ketteryys osaksi osaamista Sisältö Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi: Ketteryys osaksi osaamista Rehellisyyttä kuntaliitosten valmisteluun Laatukoulutuksesta asiantuntijoiksi Kööpenhaminan matka avasi silmät johtamiskulttuurimme arvostukseen Tutki ja vaikuta 40 vuotta palvelututkimuksia Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia Pohjalaiset ja lappilaiset kasvuyrittäjät juhlatuulella Avoin yliopisto palkitsi jälleen vuoden aikuisopiskelijan Hannu Mitts eläkkeelle Mietteissä / Marja-Riitta Vest ja Jorma J. Pitkämäki: Aluehallintoviraston fokuksessa hyvinvoinnin kehittäminen Toimintakalenteri Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi Tässä lehdessä jäljempänä on juttu eräästä instituutin alkuvuosikymmenen merkittävästä koulutusinnovaatiosta, Hallitun kasvun ohjelmasta (HAKA). Ohjelmassa yhdistyi toiminnalliseksi oppimiseksi kutsuttu toimintamalli: viimeisin tutkimustieto, yrittäjien oman toiminnan hyödyntäminen koulutuksessa ja yritysten konkreettinen kehittäminen. Toimintamallista on sittemmin tullut käytäntö lähes kaikessa Levón-instituutin tarjoamassa koulutuksessa. Toiminnallisen oppimisen mallin mukaisesti instituutti jatkaa koulutustarjonnan kehittämistä. Tulevana vuonna panostetaan elinikäisen oppimisen edistämiseen kehittämällä työelämässä oleville selkeämpiä opintopolkuja ja väyliä osaamisen päivittämiseksi. Alueellinen vaikuttavuus edellyttää olemassa olevien yhteistyösuhteiden syventämistä ja uusien luomista. Alueellisesti korostuvat erityisesti pk-yritystoiminnan tukeminen ja yrittäjyyden edistäminen. Panostaminen hajautettujen energiajärjestelmien ja energiaketjun tutkimukseen ja tutkimustiedon viemiseen alueille tukevat päätöksentekijöitä ja kehittävät konkreettisesti uutta liiketoimintaa kaikki tutkimusta, koulutusta ja kehittämistä yhdistäen. Avoimessa yliopistossa opetus rakentuu suunnitelmallisesti opintoohjauksella tuettujen kandidaatintutkintoon tähtäävien opintojen ympärille. Opetusta on saatavilla valtakunnallisesti tietoverkon ja oppimisteknologisten ratkaisujen avulla. Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry on vastikään julkistanut tuoreimman HR-barometrin, joka antaa kuvaa siitä, mistä yrityksissä ja julkisorganisaatioissa puhutaan: osaamisesta, johtamisesta, uudistumisesta ja työhyvinvoinnista. Osaamisen keskusteluun on muutaman viime vuoden aikana tullut uutta sisältöä, kun on alettu puhua ketteryydestä organisaatioiden kyvykkyytenä. Organisaatioja prosessitasoilla tämä on tunnetumpi asia, mutta henkilöstön kehittämisen puolella ajatus on varsin tuore. Siellä ketteryydellä tarkoitetaan kyvykkyyttä hoitaa sidosryhmäsuhteita ja niihin liittyviä prosesseja, kykyä omaksua uusia ideoita ja toteuttaa niitä, kykyä mukautua muutoksiin, energisyyttä viedä asioita läpi sekä kykyä selviytyä monimutkaisissa päätöksentekotilanteissa. Tämä täydentää mielenkiintoisella tavalla aiempaa osaamisajattelua. Johtamis-, esimies- tai asiantuntijaosaamisen tueksi tarvitaan muutosvalmiutta ja kykyä luovia monimutkaisissa ja muuttuvissa tilanteissa ja viedä asioita eteenpäin. Kuvatut kyvykkyydet ovat välttämättömiä globaalissa, muuttuvassa toimintaympäristössä ja yritysten verkostoissa. Ne haastavat työyhteisöt tunnistamaan ja kehittämään ketteriä toimintatapoja ja rekrytoimaan kuvatun kaltaisia osaajia. Ne haastavat myös meidät levónilaiset vastaamaan ajassa liikkuviin tarpeisiin toimimaan omalla tavallamme ketterästi. LEVÓN on Levón-instituutin tiedotuslehti. Levón-instituutti on Vaasan yliopiston tutkimus- ja koulutuspalveluihin erikoistunut yksikkö. Julkaisija: Levón-instituutti Toimituksen osoite: Wolffintie 34, Vaasa / PL 700, Vaasa Toimitus ja kuvat: Miia Mäntylä Puhelin: (06) (yliopiston vaihde) Faksi: (06) Sähköposti: Internet: ISSN: X Painos: 3000 Painopaikka: Fram, Vaasa Paperi: Edixion (sisus 120 g, kansi 170 g) Kansikuva: Miia Mäntylä, Talvinen kampus LEVÓN ilmestyy kolme kertaa vuodessa, seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa Kommentit, tilaukset ja osoitteenmuutokset pyydetään osoittamaan toimitukselle. 2

3 Rehellisyyttä kuntaliitosten valmisteluun Teksti: Kari Leinamo Kuva: Heli Siirilä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen innoittamana on viime vuosina tehty kymmeniä kuntaliitoksia. Levon-instituutin tutkimuksessa aihepiiriä selvitettiin perehtymällä 45 maaseutu kaupunki -kuntaliitoksen vaiheisiin. Maaseutukuntien ja alueellisten keskuskaupunkien välillä tehdyt liitosprosessit ovat olleet lähes sattumanvaraisia, kun sopivaa kumppania on etsitty monelta suunnalta ja päätös tehty yhdistymisavustusten maksimoinnin takia hyvin nopeasti. Yhdistymiset ovat pahimmillaan johtaneet suuriin pettymyksiin, kun liitosalueiden palveluja on alettu ajaa alas heti yhdistymisen toteutumisen jälkeen. Yhdistymissopimusten lupaukset Liitossopimusten perusteella yhdistymisen tavoitteena on elinvoimaisen kunnan muodostaminen. Lähtökohtana on poikkeuksetta kuntapalvelujen säilyminen ennallaan, vaikka tehdyt sopimukset ovat nykyisin voimassa ainoastaan kolmen vuoden ajan. Annetut lupaukset osoittautuvatkin vuosien kuluessa usein liioitelluiksi tai jopa vääriksi. Liitosalueilla asuvien maaseudun asukkaiden suurimmat huolenaiheet liittyvät koulujen lakkauttamiseen ja lääkäripalvelujen puuttumiseen, kun taas kaupungeissa pyritään dynaamisen keskuksen luomiseen. Maaseudun ja kaupungin näkemykset eivät kohtaa. Lupaukset kaiken jatkumisesta ennallaan jäävät kaupunkien päätöksenteossa nopeasti unohduksiin. Etenkin suurkaupungeissa ja monikuntaliitoksissa maaseudun rooli jää vähäiseksi. Yhdistyminen ei myöskään anna uutta vetovoimaa eikä turvaa kilpailukykyä, jos edellytykset seudun menestymiselle ovat heikot. Tulevaisuuden kuntaliitokset Erilaisten katteettomien lupausten sijaan palveluverkon tarkastelu tulisi liitostilanteessa ulottaa pitkälle tulevaisuuteen. Olisi reilua, jos mahdollisista palvelujen keskittämispyrkimyksistä sovittaisiin jo liitosneuvotteluissa. Maaseudun asukkaita tulisi kuunnella aidosti ja heidän näkemyksensä ja toiveensa pitäisi ottaa todesta. Merkityksettömien lähidemokratian muotojen, kuten asukaslautakuntien ja aluejohtokuntien tilalle tulisi nopeasti rakentaa todelliset vaikutuskanavat. Maaseutuvaikutusten arviointi tulisi saada pakolliseksi tarkastelutavaksi jo jokaiseen yhdistymisselvitykseen. Koska kuntatasolla maaseudun erityispiirteitä ei tunnisteta, pitäisi peruspalveluille luoda myös etäisyyteen liittyvät valtakunnalliset kriteerit. Alueellisen näkökulman kuuluisi olla tärkein palvelujen järjestämiseen liittyvä ajattelumalli. Kuntaliitokseen tulisi valmistautua paljon nykyistä huolellisemmin ja kriittisemmin: kuntien menestyminen ei riipu yksittäisistä hallintorajoista. Leinamo, Kari (2010). Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Vuosina toteutettujen maaseutu kaupunki -kuntaliitosten tarkastelua. Vaasan yliopisto, Levón-instituutin julkaisu 131. Rahoittaja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) esityksestä maa- ja metsätalousministeriö. 3

4 Laatukoulutuksesta asiantuntijoiksi Teksti ja kuva: Sari Soini Syyskuussa alkanut akateemisten työttömien laatukoulutus on edennyt työharjoitteluun. Teoriaopetus on pian ohi ja työharjoittelu täyttää 13 opiskelijan arkipäivän. Kolme henkilöä sai kurssin aikana työpaikan. Hankkeen rahoitus tulee Pohjanmaan Työ- ja elinkeinotoimiston Duuni-hankkeesta. Opetuksen sisällöt ovat kiinnostaneet yrityksiä ja organisaatioita. Levón-instituutti voi suunnitella tilauksesta samantapaisena koulutusta heillekin ja uusi samantyyppinen kokonaisuus voi toteutua Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa yhteistyössä. Kööpenhaminan matka avasi silmät johtamiskulttuurimme arvostukseen Teksti: Sari Soini Kuva: Esko Hietakangas JOKA24 (Johtajana kasvaminen) -ryhmän kolmas moduuli vei 18 hengen johtajaryhmän Tanskaan marraskuun lopussa. Tanskan opintomatkalla naurua ja itkua aiheutti eniten palvelun laatu. Omat arkipäivän johtamisongelmat tuntuivat pieniltä, kun jokainen tapaamamme tanskalainen johtaja kertoi, että palvelun laatu ja siihen panostaminen ovat huonolla tolalla. Kaupankäynnin yhteydessä tuntui usein, että asiakas oli riesa, jonka toivottiin lähtevän myymälästä pois pian ja mahdollisimman vähin äänin. Toinen murhe oli asenne taantumaan. Johtajien mukaan tanskalaiset vain odottavat, että joku tai jokin tulee ja vie laman pois. Oma-aloitteisuus ja kekseliäisyys ovat jäissä. Johtajat ylistivät suomalaisia, jotka ovat koko ajan tehneet töitä parempien olojen eteen, eivätkä ole jääneet paikoilleen. Seinäjokelaisen Livite Oy:n Jukka Nevalainen perehdyttää laatuopiskelija Pekka Kippoa. Työharjoittelussa teoria viedään käytäntöön. Koulutuksen sisältö: Tuotanto- ja palvelutoiminnan laadun perusteet ISO 9001 Ympäristöasiat Toimintaprosessien kuvaustavat ja prosessien kehittäminen Toiminnan ja laadun mittaaminen Laatutyökalut ja -tekniikat Advanced Course in Quality Management Lisätietoja koulutuksesta ja laatuprojekteista: koulutuspäällikkö Ville Tuomi JOKA24 -opintoryhmä aloitti tutustumisen tanskalaiseen johtamiskulttuuriin Finpron toimistosta, joka sijaitsi suurlähetystön naapurissa. Matka toi uutta ajateltavaa mm. globaaleista markkinoista ja monikulttuurisen yrityksen johtamisesta. Kolmen päivän aikana johtamista opiskelevat tutustuivat skandinaaviseen johtamiskulttuuriin yritysjohtajien luentojen, yritys- ja organisaatioiden vierailujen ja Cross Cultural Awareness -luentopäivän avulla. Esimerkiksi Finpron, VividWorksin, Sos Internationalin, Tivolin ja Fledius Plumin arvot tulivat tutuiksi. Syyskuussa aloittanut ryhmä on hitsautunut alusta alkaen hyvin yhteen. Sekä yritysten että julkisten organisaatioiden johtajat ovat löytäneet toisensa keskusteluissa nopeasti. Miehistä ja naisista koostuva ryhmä on avoin, puhelias ja analyyttinen. JOKA24 -opinnot jatkuvat joka kuukausi pidettävin lähiopetusmoduulein toukokuun loppuun saakka. JOKA25-ryhmä aloittaa opintonsa ensi syksynä. Paikkoja voi alkaa jo varata. Johtamisen huippuseminaari Ajassa liikkuu järjestetään keväällä. 4

5 5

6 Tutki ja vaikuta Neljäkymmentä vuotta palvelututkimuksia Teksti: Hannu Katajamäki Kuvat: Levón-instituutin arkisto Maakuntakorkeakoulujen perustamisella tavoiteltiin alueellista oikeudenmukaisuutta, talouskasvun vahvistamista sekä monipuolistuvaa vuorovaikutusta tutkijoiden, yritysten ja hallinnon välillä. Vaasan kauppakorkeakoulu aloitti tässä hengessä vuonna Nuoren korkeakoulun talousmaantieteen professoriksi valittiin Mauri Palomäki; hän oli sittemmin pitkäaikainen rehtori ja Vaasan yliopiston todeksi tekijä. Palomäki oli tehnyt 1960-luvun alussa uraa uurtavan väitöskirjan Etelä-Pohjanmaan keskus- ja vaikutusaluejärjestelmästä. Hänen kehittämänsä keskusten luokittelumenetelmää alettiin soveltaa keskusverkkosuunnitelmissa. Valtionhallinnosta tulleiden tutkimustarjousten innoittama Mauri Palomäki jätti vuoden 1969 alussa opettajaneuvostolle muistion, jossa hän esitti tutkimuslaitoksen perustamista Vaasan kauppakorkeakouluun. Pohdintojen jälkeen tutkimuslaitos päätettiin perustaa ja toiminta alkoi vuonna Kahteen suuntaan avautuva ovi Tutkimuslaitoksen tehtäväksi määriteltiin tilaustutkimusten tekeminen. Tutkimuslaitoksen välityksellä tutkijoiden ajateltiin saavan viestejä yritysten, hallinnon ja kansalaisten käytännön ongelmista; tutkimuslaitoksen kautta käytännön ongelmien ratkojat saisivat tieteen tarjoamaa viisautta puntarointiensa pohjaksi. Länsi-Suomen taloudellinen tutkimuslaitos esittäytyi Pohjanmaan suurmessuilla Varhainen linjaus on säilynyt läpi vuosikymmenten. Aikanaan havaittu tarve elää ja voimistuu. Oven on käytävä entistä tiuhempaan yliopistosta yhteiskuntaan ja yhteiskunnasta yliopistoon. Yliopiston uskottavuudelle on välttämätöntä, että tehdään yritysten kehittämistä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa palvelevaa käyttötutkimusta. Palvelututkimus voimistuu Uusi laitos sai nimekseen Länsi-Suomen taloudellinen tutkimuslaitos. Yrityksiin liittyvä tutkimus oli painokasta aina 1990-luvulle asti. Olihan nykyinen Vaasan yliopisto pitkään liiketaloustieteisiin suuntautunut. Toisaalta tutkittiin myös monipuolisesti silloisen Vaasan läänin kehitysedellytyksiä. Asiointikäyttäytymisen tutkimus ja keskusverkkotutkimus olivat myös tärkeitä. Vaasan korkeakoulusta tuli yliopisto vuoden 1991 alussa. Tieteenalapohja oli vahvistunut ja palvelututkimusten kirjo alkoi monipuolistua. Tämän vuoksi päätettiin, että tutkimuslaitoksen nimen olisi ilmennettävä yliopiston laaja-alaistumista. Vuonna 1997 otettiin käyttöön uusi nimi, Vaasan yliopiston tutkimuslaitos. EU jäsenyyden myötä Suomessa aloitettiin ohjelmaperustainen kehittämispolitiikka. Laajojen ohjelmien arvioinnista tuli tutkimuslaitoksen uusi osaamisalue. Se on vuosien varrella voimistunut. Levón-instituutti yhdistää palvelututkimuksen ja täydennyskoulutuksen Vaasan yliopistossa oli tutkimuslaitoksen ohella toiminut pitkään myös täydennyskoulutuskeskus. Vuosi- 6

7 tuhannen vaihteessa kävi ilmeiseksi, että kahta erillistä laitosta ei tarvita. Haluttiin muodostaa yhtenäinen ja vahva yhteiskunnallisten palveluiden yksikkö, joka erikoistuisi palvelututkimukseen, täydennyskoulutukseen, avoimen yliopiston opetukseen sekä kehittämishankkeisiin. Ideasta toteuttamiseen edettiin ripeästi, ja aloitti toimintansa Vaasan ja koko Suomen teollisuuden merkkimiehen mukaan nimetty Levón-instituutti. Levón-instituutissa palvelututkimuksen perinne on jatkunut. Aikaisempi laaja-alaisuus on kaventunut. Osaamista on haluttu kohdentaa harvempiin teemoihin. Tärkeänä palvelututkimuksen alueena ovat säilyneet arviointitutkimukset. Voimistuvana alana on maaseutuun kohdistuva tutkimus. Soveltavan maaseutututkimuksen perinne alkoi jo erillisen tutkimuslaitoksen aikaan 1990-luvulla, mutta Levón-instituutissa se on vahvistunut. Maaseutututkimus on organisoitunut Levón-instituutin ja filosofisen tiedekunnan aluetiede -oppiaineen yhteiseksi Uuden maaseudun tutkimusryhmäksi. Viime vuosina tärkeitä teemoja ovat olleet maaseudun uusien työmahdollisuuksien paikantaminen, maaseudun palvelujen uudet organisointimuodot sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen maaseutuvaikutukset. Levón-instituutilla on vahva asema Suomen maaseutututkimuksen kansallisessa verkostossa. Palvelututkimuksen vahvistuminen edellyttää yliopiston johdossa strategisia päätöksiä Länsi-Suomen taloudellisen tutkimuslaitoksen henkilöstöä juhlimassa laitoksen 20-vuotista taivalta marraskuussa Yliopistolain muutos antaa yliopistoille aikaisempaa suuremman vapauden määritellä strategiansa ja erikoistumisalueensa. Vaasan yliopiston yli odotusten sujunut varainkeruu on osoittanut, että ympäristö arvostaa oman alueensa yliopistoa. Arvostuksen jatkuminen edellyttää yliopiston vahvistuvaa ja monipuolistuvaa vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Tässä on myös palvelututkimuksella tärkeä rooli. Yliopiston johdossa on tehtävä tärkeä strateginen päätös: miten Vaasan yliopiston palvelututkimus organisoidaan yliopiston ja ympäristön näkökulmasta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti? Aikanaan valtaosa palvelututkimuksista tehtiin Länsi-Suomen taloudellisen tutkimuslaitoksen kautta. Nykyään merkittävä osa palvelututkimuksista tehdään tiedekuntien kautta. Tilanne ei välttämättä ole paras mahdollinen, koska tiedekuntien tulisi keskittyä opetukseen ja perustutkimukseen. Yliopiston sisäistä laskentaa tulee kehittää niin, ettei tiedekuntiin tarvitse haalia palvelututkimuksia vain sen vuoksi, että omalle yksikölle voidaan näyttää suotuisaa tulorahoitusta. Yhteiskunnan palveleminen tärkeintä Keskeisintä on, että yliopisto pystyy mahdollisimman tehokkaasti hoitamaan yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä. Yliopiston jakaminen keskenään kilpaileviin tulosyksiköihin ei edistä tätä tavoitetta. Pahimmillaan yliopistosta lähtee useita tarjouksia samaan tarjouspyyntöön. Yliopiston sisäinen kilpailutilanne heikentää myös kollegoiden välistä yhteistyötä ja rapauttaa sosiaalista pääomaa. Yliopiston kokonaisedun näkökulmasta saattaisi olla tarkoituksenmukaista, että palvelututkimukset organisoitaisiin Levón-instituutin kautta. Tällöin yliopiston koko osaaminen saataisiin parhaiten kytkettyä palvelututkimukseen Kun laskentajärjestelmiä hieman kehitetään, hyötyisivät tästä järjestelystä kaikki, ja tiedekunnat voisivat keskittyä ydintehtäviinsä. Toinen tie monipuolistaa ja vahvistaa palvelututkimusta on syvenevä yhteistyö Levón-instituutin ja Vaasan ammattikorkeakoulun välillä. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa Levóninstituuti voisi olla Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteinen erillislaitos. 7

8 Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia Teksti ja kuvat: Merja Pakkanen Koulujen energiansäästöprojekti EURONET 50/50 on edennyt täydellä tohinalla pilottikouluissa koko syksyn. Oppilaat ovat yhdessä opettajien kanssa ideoineet energiansäästämiskeinoja, opiskelleet energia-asioita ja energiansäästön merkitystä, etsineet koulustaan energiansäästökohteita Into kouluissa on valtaisa. Lisäksi kouluissa on tehty syksyn aikana energiakatselmukset, jotka antoivat runsaasti tietoa koulurakennusten energiatehokkuudesta sekä vinkkejä kehittämiskohteista. Valtakunnallisella energiansäästöviikolla lokakuussa 50/50- hankkeen koulut järjestivät erilaisia tempauksia hankkeen puitteissa. Esimerkiksi Länsimetsän koulun kaikki oppilaat laittoivat tehostetun säästövaihteen päälle ja viikon lopussa tutustuivat myös uusiutuvaan energiaan vierailemalla The Switchissä. Isonkylän koulussa laitettiin samoin supersäästövaihde silmään: sähköä ja vettä säästettiin hurjat määrät jo ennestäänkin pihistellyistä lukemista. Tämä on oppilaille hienoa, konkreettista toimintaa, joka opettaa heidät huomaamaan, että omilla toimilla voi vaikuttaa resurssien kulutukseen. Huutoniemen koulun järjestämä Sähkötön Päivä taas osoitti oppilaille käytännönläheisesti, mihin kaikkeen sähköä tarvitaan ja millaista olisi elää ilman sitä. Oppilaat muun muassa kävivät vessassa veivattavan taskulampun kanssa ja kouluruokailukin järjestettiin ulkoilmassa grillaamalla! Oppilaat ovat tehneet kouluissa erilaisia kylttejä, joissa muistutetaan koulurakennuksen käyttäjiä säästäväisestä sähkön, lämmön ja veden käytöstä. Kuva Länsimetsän koululta Vaasasta. Kaikissa hankkeen kouluissa toteutettiin myös suppeat energiakatselmukset Thermopolis Oy:n energiaasiantuntijoiden Tomi Suvannon ja Lea Hämäläisen toimesta. Koulurakennuksia tarkasteltiin ensisijaisesti keskittymällä seikkoihin, joihin käyttäjät voivat itse käyttäytymisellään vaikuttaa, sekä seikkoihin, joita voidaan muuttaa säädöillä, pienillä korjauksilla tai tekemällä pieniä investointeja. Lea Hämäläinen kertoi, että vaikka katselmoidut koulut ovat hyvin erilaisia kokonsa, ikänsä, kuntonsa ja taloautomatiikkansa osalta, kaikissa kouluissa yhteisiä säästömahdollisuuksia tuovat ainakin valojen ja sähkölaitteiden nykyistä tehokkaampi sammuttelu. Lisäksi useimmissa kouluissa ulko-ovien ja joskus myös ikkunoiden tiiveydessä oli parantamisen varaa. Suuremmat remontit, korjaukset ja investoinnit eivät kuulu 50/50-hankkeen piiriin, mutta energia-asiantuntijat antoivat kuitenkin vinkkejä myös mahdollisia tulevia perusparannuksia varten. Osa hankkeen kouluista on hyvin vanhoja rakennuksia, eivätkä ne yllä nykyisiin energiatehokkuusstandardeihin ilman massiivisia korjauksia. Ne ovat usein heikosti eristettyjä, minkä takia lämpöenergiaa kuluu hukkaan. Näissä kouluissa myös ilmanvaihto hoidetaan ainakin osittain painovoimaisesti, jolloin korvausilma otetaan suoraan pihalta ja ilman lämmittämiseen kuluu enemmän lämpöenergiaa, kertoi Lea Hämäläinen. Toisaalta uusissa kouluissa kuluu enemmän sähköä kuin vanhoissa, johtuen muun muassa suuremmasta määrästä rakennusautomatiikkaa ja sähkölaitteita. 8

9 Kaikissa hankkeen kouluissa tyypillisiä energiatuhlareita ovat vuotavat ulko-ovet, jotka päästävät lämpöä harakoille. Kuva Isonkylän koululta Laihialta. EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava koulujen energiansäästöhanke, jonka päärahoittajana on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Suomen osalta hanketta rahoittavat myös Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy sekä Seinäjoen Energia Oy. Pohjalaiset ja lappilaiset kasvuyrittäjät juhlatuulella Teksti ja kuva: Jouko Havunen Vuonna 1985 kokoontui 16 pohjalaisyrittäjän ryhmä Vaasan yliopistoon aloittamaan 1,5 -vuotista kasvuohjelmaa Hallittu kasvu HAKA. Nyt HAKA 1 -ryhmä juhli 25 vuotta jatkunutta yhteydenpitoaan kokoontumalla Pietarsaareen perjantaina Lehdistö haastattelemassa HAKA 1 -yrittäjiä: (oikealta vasemmalle) Börje Linden/BSB Mekan Oy, Jouko Pihlajamaa/Elkamo Oy ja Hannu Rantala/Tankki Oy. Koulutuksen jälkeen yrittäjät ovat tavanneet 1 2 kertaa vuosittain yhteisissä kuulumisten vaihto- ja sparraustilaisuuksissa. Toinen toisiltaan oppiminen ja toisten tukeminen on sisäistetty vahvasti. Onpa yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi perustettu yhteinen yrityskin Kasvuyrittäjät Oy. Vaasan yliopistosta on mukana ollut ko. koulutuksen vetäjänä toiminut johtaja Jouko Havunen. Ja sitä kasvua ja kehitystä on tapahtunut. Samojen perheiden omistuksessa pysyneiden ja vielä jatkavien ryhmän yritysten keskimääräinen liikevaihto oli lähtötilanteessa noin 1 meur, kun se nyt on noin 12 meur. Henkilökuntaa oli 1985 keskimäärin 25, kun nyt lähennellään sataa. Viennin osuus liikevaihdosta oli noin 25 %, kun nyt ollaan yli 50 %:ssa. Käytännössä kaikissa jatkavissa yrityksissä on jo tehty sukupolvenvaihdos, mutta vanhat parrat kokoontuvat silti. Myös erilaisia palkintoja on ryhmälle satanut runsaasti. Yli puolet on ollut maakunnallisten yrittäjäpalkintojen saajina ja onpa ylletty valtakunnallisiin yrittäjäpalkintoihinkin saakka. Yksi ryhmän jäsen on saanut European Small Business Person of the Year -palkinnonkin. Toki monenlaisia luonnollisia muutoksia on koettu. Muutama yritys on myyty, muutama lopetettu ja muutama jäsen on perustanut uuden yrityksen. Mutta muutoksista huolimatta ryhmässä on pysytty. Puolisoiden rooli perheyrityksissä on myös ymmärretty ja osassa tapaamisia ovatkin puolisot olleet mukana. Niin nytkin 25-vuotisjuhlatapaamisessa. Juhla huipentui Kasvuyrittäjät Oy:n euron lahjoitukseen yliopistolle. Hallittu kasvu -ohjelma käynnistettiin myös Lapissa Vaasan yliopiston ja Lapin ELY (aikaisemmin TE)-keskuksen yhteistyönä vuonna Nyt Lapissa on toteutettu jo 10 HAKA -ohjelmaa ja tätä juhlittiin näyttävästi Rovaniemellä Paikalla oli lähes 60 Hakanomia, joiksi Lapissa HAKA -ohjelman läpikäyneitä kutsutaan. Paikalla oli myös ohjelmakonseptin alkuperäinen isä Chris Park Irlannista. Molemmat tilaisuudet olivat alusta asti mukana olleelle hyvin mieleenpainuvia ja Levón-instituutin toiminta sai suurta kiitosta niin pohjalaisilta kuin lappilaisiltakin yrittäjiltä. 9

10 Avoin yliopisto palkitsi jälleen vuoden aikuisopiskelijan Teksti ja kuva: Maria Heikkola Vaasan yliopiston avoin yliopisto valitsi vuoden 2010 aikuisopiskelijaksi Ossi Karesvuon Isostakyröstä. Opiskelija palkittiin Aikuisopiskelijan päivä -tapahtumassa kauppakeskus Rewell Centerissä Karesvuo on opiskellut määrätietoisesti ja tehokkaasti sekä erin-omaisin arvosanoin vaativan työn ohessa, avoimen yliopiston opinto-päällikkö Sonja Hakala perustelee valintaa. Ossi Karesvuo aloitti opiskelun keväällä 2008 operatiivisen laskentatoimen kurssilla suunnitelmanaan opiskella vain muutama kurssi. Opiskelu vei kuitenkin mukanaan ja vajaan kolmen vuoden jälkeen hänellä oli jo runsaat 120 opintopistettä koossa kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja. - Työssäni olen paljon numeroiden ja johtamisen kanssa tekemisissä, joten pieni kertaus oli ajatuksissani. Katselin avoimen yliopiston tarjontaa ja ilmoittauduin rohkeasti kurssille. Aluksi ajattelin käydä vain muutaman kurssin harrastusmielessä ja lopettaa siihen. Kuitenkin vanhan kertaus ja uuden oppiminen alkoi viedä mukanaan. Opiskelusta alkoi nauttia! Karesvuo kertoo. Vuoden aikuisopiskelija Ossi Karesvuo. Karesvuo on kokenut opinnot hyödyllisiksi työelämässä. Hän mietti, mistä olisi hänen työlleen eniten hyötyä ja päätti keskittyä laskentatoimen sijaan johtamisen opintoihin. Hän haluaa löytää uusia malleja työntekoon omassa organisaatiossaan. - Laskentatoimi on paljolti numeroiden kanssa pelaamista. Työskentelen organisaatiossa, jossa on 35 henkeä töissä ja olen päivittäin tekemisissä oman henkilökuntani sekä asiakkaiden kanssa. Mielestäni palvelualalla johtaminen on tärkeä osa-alue, joten johtamisesta on oman organisaation puitteissa enemmän hyötyä. Opinnot eivät muuta työnkuvaani, vaan pyrin siihen, että teen työni hyvin. Opintojen mahduttaminen aikatauluun ei ole tuottanut Karesvuolle ongelmia. Hän merkitsee kalenteriin puoleksi vuodeksi eteenpäin kaikki mielenkiintoiset ja hyödylliset kurssit ja kokoaa muut menot niiden ympärille, sillä hänen työtehtävänsä ovat ajan suhteen joustavia. Myöskään vapaa-ajan ulkoiluharrastukset eivät vaadi tiukkoja aikatauluja. Loppuvuosi kuluu kandidaatin tutkielman parissa. Tutkielman aihe liittyy sekin olennaisesti Karesvuon omassa organisaatiossa tehtyyn työhön. Ensi keväänä Karesvuo aikoo hakea avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi Vaasan yliopistoon. Hyvät arvosanat ja suunnitelmallisuus opinnoissa ovat pitäneet opiskelumotivaatiota yllä. - Opiskelussa on ollut palkitsevaa, kun on päässyt kurssin hyvin arvosanoin läpi. Siitä on saanut voimaa pinnistää uuteen koitokseen. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman myötä alkoi varsinainen opintojen suunnittelu ja kaukana tähtäimessä alkoi häämöttää pieni toive siitä, että ehkä jonain päivänä saisin maisterin paperit ulos Vaasan yliopistosta, Karesvuo kuvailee. Hannu Mitts eläkkeelle Yksi Levón-instituutin pitkäaikaisimmista työntekijöistä, Hannu Mitts, jäi eläkkeelle marraskuun alusta. Mitts on työskennellyt Levón-instituutissa 1990-luvulta asti yritysten kehittämisja johtamisohjelmien parissa. Hannua juhlittiin työtovereiden kesken jo hyvissä ajoin syyskuussa Hannun siirtyessä viettämään viimeisiä lomapäiviään. Hannua muistettiin muun muassa Italian matkaoppaalla ja kukkakimpulla. Tiedossa oli, että eläkepäiviä vietettäisiin ainakin Italianmatkailun parissa. 10

11 2/2010 Mietteissä / Jorma Pitkämäki ja Marja-Riitta Vest Kirjoittajat ovat ylijohtaja sekä kehitys- ja strategiapäällikkö Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Aluehallintoviraston fokuksessa hyvinvoinnin edistäminen Levón-instituutti kiittää yhteistyöstä ja toivottaa Tunnelmallista Joulua sekä Menestystä Vuodelle 2011! Hannun eläkkeelle lähtöä muistettiin lahjoin. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (LSSAVI) toimialue on väestömäärältään ja pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin. Alueen 1,2 miljoonaa asukasta on asettunut 91 kunnan alueelle. Viraston tehtävänä on edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueellaan. Virasto edistääkin asukkaiden hyvinvoinnin lisääntymistä, perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, toimenpiteitä, joilla asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus paranevat sekä ympäristönsuojelua ja ympäristön kestävää käyttöä. Tehtävässä onnistuminen vaatii valtion hallinnolta uudenlaista ketteryyttä sekä työn tuottavuuden kasvua. LSSAVI:n tavoitteena on vaikuttaa omalta osaltaan ns. tuottavien toimintaympäristöjen syntyyn ja kehittämiseen. Tuottava ympäristö on alue, jonne eri vetovoimatekijöin houkutellaan niin ihmisiä kuin yrityksiä, ja jossa erinomaisten pitovoimatekijöiden ansiosta asukkaat ja yritykset viihtyvät. Aluehallintovirasto voi omalla toiminnallaan edesauttaa positiivista kierrettä muutamalla toimintakulttuuria ennakoivammaksi ja ennaltaehkäisevämmäksi. Yhteiskunnallisen kehityksemme, ikääntymisen ja ikäluokkien pienenemisen myötä kilpailu osaajista kiristyy. Voittajia ovat edellä kuvatut tuottavat ympäristöt, jotka parhaiten varmistavat osaavan työvoiman tarvelähtöisen saatavuuden. Osaavan työvoiman saatavuutta ja korkea-asteen koulutusta tulisikin valtakunnallisesti arvioida entistä enemmän juuri tästä näkökulmasta ja laajentaa kokonaistarkastelua laajempia alueita koskeviksi. Aluehallintovirastot voisivat toimia erinomaisina alustoina maakuntaa laajempaa tarkastelua vaativissa kysymyksissä, esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön alueellisina toimijoina. LSSAVI:lla on merkittävä rooli hyvinvoinnin peruspilareiden kannattamisessa nyt, kun Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat perusteellisen uudistamisen edessä. Kyseessä on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen haaste kansalaisten hyvinvointipalvelujen laadukkuuden ja saatavuuden turvaamiseksi. Valtion tuottavuusohjelma muodostaa murto-osan siitä välttämättömästä muutoksesta, jonka edessä yhteiskuntamme on jo seuraavan hallituksen aikana. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kunnissa voidaankin pian joutua kuntalaisille tuotettujen peruspalvelujen priorisointiin. Tätä taustaa vasten on erittäin tärkeää kehittää uudenmuotoista hyvinvointipalvelujen ohjausjärjestelmää, toiminnan ohjauksen ja seurannan työkalua osana valtionhallinnon innovaatiojohtamista. Tässä työssä LSSAVI on ollut pioneerina. Aluehallintovirastoille sopisikin erinomaisesti rooli esim. kunta- ja palvelurakenteen muutoksen arvioinnin ja ohjauksen alustana. Lääninhallituksen aikaisen valvonnan ja lupien myöntämisen kulttuurin rinnalle on syntymässä kansalaislähtöisempi, opastavampi ja ennalta ehkäisevämpi toiminnallinen kulttuuri. Tällainen uusi kulttuuri yhdessä avoimen viestintäkulttuurin kanssa kuvastaa viraston otetta suunnannäyttäjänä ja mahdollistajina. 11

12 Toimintakalenteri PL 700 (Wolffintie 34) Vaasa Puh: (vaihde) Fax: Sähköposti: Johtaja Jukka Peltoniemi puh. (06) Koulutuspäällikkö Helena Eteläaho Seinäjoki, Frami, C-siipi, 2. kerros puh Johtaminen ja organisaatiot Koulutuspäällikkö Outi Järvi puh. (06) Avoin yliopisto Tutkimuspäällikkö Miia Mäntylä puh. (06) Alueiden kehittäminen ja arviointi Erikoistutkija Merja Pakkanen puh. (06) VaasaEMG Kehittämispäällikkö Pekka Peura puh. (06) Energia ja ympäristö Koulutuspäällikkö Ville Tuomi puh. (06) Johtaminen ja organisaatiot Projektipäällikkö Hanna Turpeinen puh. (06) Kielet ja monikulttuurisuus ARVIOINTITUTKIMUKSET Laatu ratkaisee Innovaatioverkosto kotityöpalvelualan kehittäjänä Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoihin hakeutumisvaihe Kimmo Riusala Miia Mäntylä AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto Outi Järvi Ikäihmisten yliopisto Sonja Hakala JÄRKI-hanke Alueellinen yliopisto-opetus sekä yritysyhteistyö Järviseudun ja Kauhavan alueella Terttu Harakka Opinto-ohjauksen verkkopalvelun kehittäminen SYLVIA-hanke Mäenpää, Rintamäki, (Seinäjoen yliopistokeskus) Kungsbacka Sanomalehtiyliopisto Sonja Hakala Tekniikkaa ja oppimisympäristöjä lakeuksille TEKO-hanke Reetta Kungsbacka ENERGIA JA YMPÄRISTÖ BIOMODE biokaasun liikennekäytön käynnistäminen Vaasassa ja Seinäjoella Energiamarkkinat / tilaustutkimukset Energiakylä Energiby ESSI Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma Linnut ja matkailu Merenkurkussa PriceWatch Sähkön hintaseurantatutkimus Projektigeneraattori Suupohjan biokaasustrategia Sähkömarkkinoiden toimivuus Suomessa Vaasan energiainstituutti Peura, Kitinoja, Pakkanen, Hyttinen Merja Pakkanen Patrik Sjöholm Pekka Peura Jouni Kannonlahti Teemu Närvä Pekka Peura Timo Hyttinen Merja Pakkanen Pekka Peura JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Asiantuntijaklubit Expertklubbar Mikael Hallbäck Asiantuntijapalveluiden tuotteistuksen kehittäminen Ville Tuomi Energy Business MBA -johtamiskoulutus Mikael Hallbäck Entrepreneurial MBA -johtamiskoulutus Helena Eteläaho Esimies osaamisen johtajana -arviointityökalu Helena Eteläaho Hallittu kasvu HAKA 3 -yrityksen kehittämisohjelma Ville Tuomi Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu InnoEdu , (KOKO-ohjelma) Hallbäck, Turpeinen Johtajana kasvaminen (JOKA) 24 -johtamiskoulutus Eteläaho, Soini Jokaisen paikka on tulospaikka -koulutus Jouko Havunen Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Eteläaho, Peltoniemi Laatukoulutus Sari Soini Liiketaloustieteen koulutuskokonaisuus korkeakoulututkinnon suorittaneille Hallbäck, Turpeinen Lähiesimies johtamiskoulutus Eteläaho, Soini PaBua yritykseen Palvelusta businesta Helena Eteläaho Palveluliiketoiminnasta voimavara Hallbäck, Tuomi PK-yrityksen sopimukset, Suupohja Ville Tuomi Sijoituspalvelututkinnon valmennuskurssit APVY1 ja 2 Mikael Hallbäck Strategialla tulokseen Strategisen johtamisen kehitämisohjelma Helena Eteläaho Sukupolvenvaihdosohjelma Lapin pk-yrityksissä SUVA 9 10 Jouko Havunen Suupohjan koulutuspilotti Ville Tuomi Tekniikan alan erityisosaaminen Tuomi, Soini Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Helena Eteläaho Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Lapin yrityksille JOHA 12 Jouko Havunen Virheetön toimitusketju huonekalualalla Ville Tuomi Yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyyksien määrittely Tuomi, Soini KANSAINVÄLISET HANKKEET EURONET 50/50 European Network of Education Centres (IEE Programme) ICES Graduate Program in Entrepreneuship (Kroatia, TEMPUS programme) RESGen Res Genaration (7. puiteohjelma, Regions of Knowledge -ohjelma) Merja Pakkanen Jouko Havunen Pekka Peura MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Koulunkäynnin arki maaseudulla Maaseutuasumisen yhteiskunnalliset edellytykset Hallintouudistusten vaikutukset maaseudun paikallisyhteisöissä Tutkimus maaseudun kauppakeskittymien ja liikenneasemien alueellisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista MUUT Kielikylpyopettajapäivät , Helsinki Osaajaverkosto-hanke Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirengas Kari Leinamo Siirilä, Mäntylä, Pakkanen Kari Leinamo Mäntylä, Siirilä Hanna Turpeinen Heli Rintamäki Miia Mäntylä

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Muutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki,

Muutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki, Muutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä Ylijohtaja Jorma Pitkämäki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Terveydenhuollon tarpeet, tavoitteet

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Reteaming kehittymisen malli Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Motivaatio Kiintoisa tavoite Voimavarat Edistymisen seuranta Orientoituminen Keskustele pienryhmissä Mihin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä 25.9.2014 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 25.9.2014 1 Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa 25.9.2014

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus 1. Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernissa Lapin korkeakoulukonserni ja sen korkeakoulut, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

InvEstoI MEnEstYksEEn

InvEstoI MEnEstYksEEn Executive MBA -ohjelma, laajuus 100 opintopistettä. InvEstoI MEnEstYksEEn Osaamisen kehittäminen on investointi oman tulevaisuuden rakentamiseen. Kansainvälisesti akkreditoitu Avance Executive MBA on Jyväskylän

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot