Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014"

Transkriptio

1 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014

2 Sisältö Alkusanat Ympäristötavoitteiden saavuttaminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöjen kehittyminen ja niille asetetut globaalit tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja sääntely EU:ssa Suomen liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Liikenteen energiatehokkuuden parantaminen Tausta Kotimaan liikenteen energiankulutus Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla käyttövoimilla liikenteessä Suomen tilanne eri liikennemuotojen kohdalla Kuva: Shutterstock. Kannen kuva: Vastavalo, Petri Jauhiainen Päästöt Itämereen typpikuormitus ja laittomat öljypäästöt Ravinnekuormitus (typpi) ja öljypäästöt maailman merillä Itämereen päätyvä typpikuormitus ja laittomat öljypäästöt Helsinki-Vantaan lentoaseman yöaikaisia melurajoituksia koskeva päätösprosessi Trafin päätöksen tulee perustua ilmailulakiin Trafi seuraa liikenteen aiheuttamalle melulle altistuvien kansalaisten määrän muuttumista Liikenteen aiheuttamalle melulle altistuvien kansalaisten määrä Tausta ja tavoite Tila Miten Trafi vaikuttaa jotta ympäristöön liittyvät tavoitteet saavutetaan?

3 3 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Alkusanat Trafi n vastuullisen liikenteen visiossa ihmiset, tavarat ja tieto liikkuvat turvallisesti, kestävästi ja sujuvasti kaikkialla Suomessa. Luettavanasi on Trafi n ensimmäinen liikenteen kestävyyteen ja ympäristövaikutuksiin keskittyvä katsaus. Katsaus tarkastelee kestävälle liikennejärjestelmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tuottaa tietoa uusien toimenpiteiden pohjaksi. Keskiössä ovat ilmastonmuutoksen hillintä, Itämeren suojelu ja liikenteen aiheuttamien ihmisten terveyshaittojen kuten melupäästöjen vähentäminen. Ilmastomuutos on tämän hetken vakavin maailmanlaajuinen ympäristöuhka. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on avainasemassa ilmastomuutoksen hillinnässä. Kansainvälisen matkustajaliikenteen ennustetaan lähes kolminkertaistuvan ja tavaran- kuljetuksen kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Tämä voi puolestaan johtaa jopa hiilidioksidipäästöjen kaksinkertaistumiseen ilman uusia päästövähennystoimia. Liikenteessä liikennesuoritteiden vähentäminen, joukkoliikenteen kehittäminen, liikenteen energiatehokkuuden lisääminen sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien ja polttoaineiden käyttöönotto ovat keinoja hillitä kasvihuonekaasupäästöjä. Kotimaan liikenteen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenteessä syntyy noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä, rautatieliikenteen osuus on noin prosentin luokkaa, lentoliikenteen noin kaksi prosenttia ja vesiliikenteen noin neljä prosenttia. Suomessa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat varsin tasaisesti aina vuoteen 2008 saakka. Vuosina 2008 ja 2009 päästöt vähenivät lähes 10 prosentin verran, kasvoivat jälleen vuonna 2010 ja vähenivät taas vuosina yhteensä noin viisi prosenttia. Osasyy päästöjen vähenemiseen oli talouden laskusuhdanne. Liikenteelle on asetettu kovat päästövähennystavoitteet; vuoteen 2030 mennessä tavoite on leikata kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia meiltä kaikilta. Kari Wihlman pääjohtaja

4 4 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Ympäristötavoitteiden saavuttaminen Liikennettä koskevan ympäristöpolitiikan ja -työn keskeisimmät tavoitteet vuosille ovat ilmastonmuutoksen hillintä, Itämeren suojelu, elinympäristön parantaminen ja liikenteen aiheuttamien terveyshaittojen vähentäminen vaikuttamalla muun muassa ilmanlaatuun, melupäästöihin ja pohjavesien suojeluun. Lisäksi liikenteen ympäristötyöllä pyritään aikaansaamaan niin kutsuttua vihreää kasvua muun muassa liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien ja liikenteen älykkäiden palvelujen saralla. Trafi n liikenteen ympäristötavoitteet myötäilevät näitä liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) Liikenteen ympäristöstrategiassa ilmaistuja tavoitteita. erilaisia toimia, joiden kautta Trafi on ollut osaltaan vaikuttamassa, jotta ympäristötyölle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Näitä toimia ovat muun muassa vaikuttaminen kansainvälisiin ja kansallisiin liikenteen ympäristövaikutuksia ohjaaviin päätöslauselmiin, sopimuksiin, säädöksiin ja niiden toteuttamisen valvontaan sekä laajempiin ympäristöpoliittisiin linjauksiin. Lisäksi katsauksessa käsitellään Helsinki- Vantaan lentoaseman yöaikaisia melurajoituksia koskevaan päätöksentekoprosessia. Osion yhteydessä esitetään lyhyt katsaus liikenteen aiheuttamalle melulle altistuvien kansalaisten määristä ja keskeisistä meluntorjuntatoimista. Katsaukseen on valittu seuraavat ympäristöä koskevat teemat: ilmastonmuutoksen hillitseminen, liikenteen energiatehokkuuden parantaminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla käyttövoimilla liikenteessä ja Itämereen kohdistuvat päästöt. Näiden teemojen osalta tarkastellaan ympäristökuormituksen tilaa ja siinä tapahtuneita muutoksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Seuranta tapahtuu liikenteen ympäristöindikaattoreiden avulla sekä listaamalla Kuva: Rodeo, Tuomas Heinonen

5 5 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Ilmastonmuutoksen hillitseminen LIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Tausta Ilmastomuutos on tämän hetken vakavin maailmanlaajuinen ympäristöuhka. Ilmastomuutoksen seuraukset näkyvät selkeimmin polaarialueilla arktikumissa ja antarktiksella. Napajäätiköiden sulaessa muuttuvat ennen muuta näiden alueiden asukkaiden ja eliöiden elinympäristöt, mutta seurauksena on myös merenpinnan nousu laajemmin maapallolla. Ilmakehämuutosten kautta napa-alueiden muutokset heijastuvat myös koko maapallon sääoloihin. ja mutavyöryjä, mitkä kaikki vaikeuttavat liikennejärjestelmän sujuvuutta. Kaikki ilmastomuutoksen vaikutukset eivät ole kuitenkaan liikenteen kannalta negatiivisia. Ennusteiden mukaan rannikkomme jääpeite pienenee ja pintojen jäätyminen vähenee. Tämän seurauksena tarve jäänavigointiin vähenee ja mahdollisesti myös lentokoneiden siipien jäänestotarve vähenee. Kiitoteiden lumi- ja jääkuorma saattavat vähentyä ja teiden talvikunnossapidon voidaan arvioida helpottuvan etelässä ja painottuvan tulevaisuudessa pohjoiseen. Jääkarhun ahdinko arktisilla alueilla on kenties tunnetuin ilmastomuutoksen seuraus, mutta myös Itämeressä asustava itämerennorppa ja erittäin harvinainen saimaannorppa kärsivät ilmastomuutoksesta. Poikimisen suojaksi tarvittava lumiluola jään päältä puuttuu nykyisin usein, minkä seurauksena kuutit joutuvat liian varhain uimasille ja hukkuvat. Ilmastomuutoksen seurauksena myös sään ääri-ilmiöt lisääntyvät aiheuttaen myrskyjä ja myrskytuhoja, tulvia Kuva: Vastavalo, Teuvo Juvonen

6 6 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on avainasemassa ilmastomuutoksen hillinnässä. Liikennehallinnossa keinoina ovat liikennesuoritteiden vähentäminen, liikenteen energiatehokkuuden lisääminen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien ja polttoaineiden käyttöönotto. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN KEHITTYMINEN JA NIILLE ASETETUT GLOBAALIT TAVOITTEET Hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi viimeisimmän tila-arvionsa maaliskuun lopussa Raportin mukaan noin puolet ihmistoiminnasta peräisin olevista kumulatiivisista hiilidioksidipäästöistä on tapahtunut viimeisen 40 vuoden aikana. Ajanjaksolla GHG-päästöt ovat kasvaneet 10 GtCO2eq. Liikenteen osuus tästä kasvusta on 11 prosenttia. Suurin osa GHG-kaasujen päästöistä on peräisin energian käytöstä (47 %) ja teollisuudesta (30 %). Merenkululla ja ilmailulla on mandaatti päättää globaalisti sektorikohtaisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden keinoista. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) yleiskokous hyväksyi ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua koskevan päätöslauselman, jonka mukaisesti ICAOn neuvosto aloittaa työn kansainvälisen päästövähennysmekanismin luomiseksi. Mekanismi on tarkoitus hyväksyä seuraavassa yleiskokouksessa vuonna 2016 ja sen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna Tavoitteena on saavuttaa kansainvälisen lentoliikenteen hiilineutraali kasvu vuodesta 2020 alkaen, mikä on myös lentoyhtiöiden liittouman IATA:n hyväksytty tavoite. Ensimmäinen ICAO-sihteeristön ehdotus kansainvälisestä päästöjenvähennysmekanismista esitettiin keväällä Ehdotus toimii pohjana neuvotteluille kohden yleiskokousta vuonna Sihteeristön ehdotuksen mukaisesti ilmailulle perustettaisiin järjestelmä, jossa lentoyhtiöt hyödyntäisivät muilla teollisuudenaloilla saavutettuja päästövähennyksiä. Järjestelmästä olisi vapautettu lennot kehittyviin maihin sekä tarpeeksi pienillä koneilla lennetyt lennot. Kesällä 2014 neuvottelut ovat vasta alussa, eikä ole lainkaan varmaa että yleiskokous saavuttaa tuloksia seuraavassa kokouksessaan. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) päätettiin vuonna 2011 äänestyksen tuloksena, että alusten kasvihuonekaasuja leikataan tulevaisuudessa rakentamalla energiatehokkaampia aluksia. Uusille aluksille on kehitetty ns. EEDI-indeksi (Energy Effi ciency Design Index), jonka avulla vähennetään mm. alusten polttoaineenkulutusta. EEDI ei koske olemassa olevia aluksia. IMOssa on pohdinnassa myös uusia teknisiä ja operatiivisia keinoja alusten energiatehokkuuden lisäämiseksi kansainvälisessä meriliikenteessä. Toistaiseksi työryhmän mandaatti sallii työryhmän miettiä ainoastaan järjestelmää polttoaineen kulutustietojen keräämiseksi ml. järjestelmän tärkeimpien elementtien identifi ointi. Suomi on ollut sitä mieltä, että tiedonkeruuta varten riittäisi, että mukaan otettaisiin vain yli 5000 GT:ä olevat alukset, koska noin 90 prosenttia GHG-päästöistä olisi näin tarkastelun piirissä, eikä hallinnollinen taakka kasvaisi turhan suureksi. Edelleen tieto pitäisi voida kerätä MARPOL-yleissopimuksen ja muiden sopimusten edellyttämistä tiedoista (esim. polttoaineenluovutustodistus (BDN) ja öljypäiväkirja). Tiedonkeruujärjestelmän tulee olla riittävän määrätietoinen, luotettava, ja tietojen läpinäkyvyyden ja luottamuksellisuuden välille tulee löytää oikea tasapaino. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että keskitetty järjestelmä tiedon keräämiseksi tullaan perustamaan ja mitä ilmeisin sijoituspaikkana järjestelmälle on IMO. Ajatuksena on ollut, että lippuvaltio vastaa kerätyn tiedon oikeudellisuudesta. Lippuvaltio voi kuitenkin delegoida tehtävän esimerkiksi varustamolle tai operaattorille. Jäsenvaltioilla pitäisi olla pääsy tietoihin, mutta luottamuksellisuus pitää säilyttää.

7 7 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Raportoinnin edellytettäisiin tapahtuvan tietyin aikavälein, esim. kerran vuodessa. Työryhmän mielestä ensivaiheessa tulee arvioida, ovatko menetelmät riittävän yksinkertaisia ja pragmaattisia, ovatko ne sovellettavissa erilaisiin alustyyppeihin ja huomioi vatko ne aikaisen vaiheen energiatehokkuusvaatimuksia soveltavat alukset. Lisäksi on selvitettävä voidaanko niitä käyttää alusten energiatehokkuuden lisäämiseen tässä kohdin keskusteluissa ovat olleet esillä mm. sääolosuhteet, matkat painolastivesilastissa ja rahti, joihin operaattorilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia ja huomioiko järjestelmä riittävästi taloudellisten markkinoiden muutokset kuten esim. polttoaineen hinnan. IMOssa on tällä hetkellä tekeillä kolmas GHG-raportti, jossa arvioidaan maailman kauppa-alusten vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä polttoaineenkulutuksen että AIS-tiedon perusteella. Päivitystyön tarkoitus on selvittää nykytilanne, jota voidaan verrata aiempienselvitysten tuloksiin ja käyttää lähtökohtana harkittaessa mahdollisia tulevia toimia alusten GHG-päästöjen vähentämisessä. Kuva: Mika Huisman

8 8 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Mustahiilipäästöjä, joita muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena, pyritään myös vähentämään ilmastomuutoksen hidastamiseksi. IMOssa keskustellaan polaarialueisiin liittyen merenkulun mustahiilipäästöjen vähentämisestä. Ensin tulee kuitenkin laatia mustanhiilen määritelmä, päättää mustahiilen mittaamisesta ja arvioida keinoja päästöjen vähentämiseksi. Lopullista yhteisymmärrystä ei vielä ole, sillä asian käsittely on vielä kesken. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN KEHITYS JA SÄÄNTELY EU:SSA EU:n tavoite taata kilpailukykyinen ja resurssitehokas liikennejärjestelmä 60 prosentin päästövähennystavoitteista huolimatta edellyttää toimia kaikkien liikennemuotojen osalta. Tieliikenteessä tavanomaisia polttoaineita käyttävien autojen käyttö puolitetaan kaupunkiliikenteessä vuoteen 2030 mennessä ja ne poistetaan kaupungeista asteittain vuoteen 2050 mennessä. Lentoliikenteessä käytettävien vähähiilisten kestävien polttoaineiden osuus on vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia. Ja meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin ikään vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan 50 prosenttia. EU:n ulkopuoliset valtiot ovat vastustaneet Euroopan ulkopuolisten lentojen sisällyttämistä päästökauppaan. Tästä syystä eräiden maiden lentoyhtiöt ovat jättäneet järjestelmällisesti noudattamatta tarkkailu-, raportointi- ja rekisterivelvoitteitaan. Myös kauppapoliittisia painostuskeinoja on käytetty Euroopan tavuttamiseksi kutistamaan päästökauppaansa. Keväällä 2013 EU päättikin rajata päästökaupan kattamaan vain Euroopan sisäisen liikenteen vuotta 2012 koskien. Tavoitteena rajauksella oli edesauttaa ICAOssa käytäviä neuvotteluja maailmanlaajuisesta päästöjenvähennysjärjestelmästä. EU on korostanut kansainvälisen yhteisön tuella tarvetta vähentää merkittävästi maailman kasvihuonekaasupäästöjä ja tavoitteena on rajoittaa ilmastonmuutos kahteen celsius-asteeseen. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, EU:n on vähennettävä päästöjään yleisesti ottaen prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä. Tätä edellytetään teollisuusmailta ryhmänä. Liikennettä koskevan Euroopan komission valkoisen kirjan (KOM(2011) 144 fi nal) mukaan liikennealalta, joka on merkittävä ja edelleen kasvava kasvihuonekaasujen lähde, vaaditaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 60 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä. EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on ollut toiminnassa vuodesta 2005, ja lentoliikenne tuli sen piiriin vuonna Päästökaupan tavoitteena on ohjata päästövähennyksiä kustannustehokkaasti ja hiilidioksidin hinnoittelulla pyritään saavuttamaan myös investointeja ohjaava vaikutus. Yksi tonni päästettyä hiilidioksidia vastaa yhtä päästöoikeutta ja toiminnanharjoittavat käyvät kauppaa oikeuksilla. 85 prosenttia oikeuksien kokonaismäärästä jaetaan lentoyhtiöille ilmaiseksi. Tällä hetkellä lentoliikenteen päästökauppa koskee noin ilma-aluksen käyttäjää. Järjestelmään kuuluivat alun perin päästöt ETA-alueen sisäisistä, sieltä lähtevistä ja alueelle saapuvista lennoista koko matkan osalta, ei kuitenkaan ylilentoja. Kuva: Mika Huisman

9 9 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Syksyllä 2013 EU-komissio reagoi nopeasti ICAOyleiskokouksen päätöslauselmaan, ja esitti lisämuutoksia lentoliikenteen päästökauppaan. Neuvottelujen tuloksena huhtikuussa 2014 astui voimaan asetus, jonka mukaan päästökauppa on rajattu ETA-alueen sisäisiin lentoihin vuosiksi Lisäksi asetus vapauttaa kaikista pienimmät ei-kaupalliset toimijat päästökauppavelvoitteista. Muutosten tavoitteena on jälleen antaa lisämahdollisuuksia ICAO-neuvottelujen onnistumiselle. EU:n päästökauppaa tarkastellaan jälleen uudelleen ICAOn vuoden 2016 yleiskokouksen jälkeen. Lentoliikenteen päästökaupan alkuperäinen päästökatto muodostuu vuosien päästöjen keskiarvosta, joka on tonnia hiilidioksidia vuodessa. Vuonna 2012 päästökatto oli 97 prosenttia keskiarvosta. Vuosina päästökattoa kiristetään 95 prosenttiin keskiarvosta. Lentoliikenteen päästökauppa kattoi alun perin karkeasti kolmasosan maailmanlaajuisista lentoliikenteen CO 2 -päästöistä. Järjestelmän piiriin kuuluvien lentoliikenteen päästöjen odotetaan vähenevän 36 prosenttia vuoteen 2015, ja 46 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna lentoliikenteen kehittymisen perusuraan. Rajaamalla päästökauppa pelkkiin ETA-alueen sisäisiin lentoihin on suuri vaikutus päästöjen kattavuuteen. ETA-alueen sisäinen päästökauppa kattaa alle 25 prosenttia alkuperäisestä päästökaupasta, sillä pisimmät mannertenvälisten lentojen päästöt poistuvat järjestelmästä. EU:n Komissio on tehnyt myös ehdotuksen asetuksesta alusten MRV-järjestelmästä, jonka perusteella meriliikenteen kasvihuonekaasujen päästötavoitteet liitettäisiin EU:n muihin päästötavoitteisiin. Järjestelmässä on pohdittu, miten alusten CO 2 -päästöjen seuranta, raportointi ja todentaminen tulee järjestää. Komission ehdotuksen mukaisesti MRV-järjestelmä koskisi jäsenvaltion lainkäyttöalueella sijaitseviin satamiin saapuvista, tällaisissa satamissa oleskelevista tai tällaisista satamista lähtevistä aluksista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen täsmällistä seurantaa, raportointia ja todentamista. Tässä vaiheessa komissio on esittänyt järjestelmän ulottamista vain hiilidioksidipäästöihin. Muilla ilmaston kannalta merkittävillä tiedoilla viitataan tietoihin, joiden avulla voitaisiin määrittää alusten energiatehokkuus tai analysoida tarkemmin päästöjen kehityksen taustatekijöitä. Ehdotuksen mukaisesti MRVjärjestelmää sovellettaisiin vain vetoisuudeltaan yli bruttotonnin (GT) aluksiin. Aluksen lippuvaltiolla ei olisi merkitystä, eli asetusta sovellettaisiin myös edellä mainittuja matkoja tekeviin EU:n ulkopuolisten valtioiden lipun alla purjehtiviin aluksiin. Kuva: Vastavalo, Juhana Konttinen

10 10 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 SUOMEN LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Kotimaan liikenteen osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on noin viidennes maamme kaikista kasvihuone päästöistä ja noin 40 prosenttia ei-päästökauppasektorin päästöistä. Vuonna 2012 noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyi tieliikenteessä. Rautatieliikenteen osuus on noin prosentin luokkaa, kotimaan lentoliikenteen noin kaksi prosenttia ja kotimaan vesiliikenteen noin neljä prosenttia. Liikenteen kasvihuonepäästöt kasvoivat varsin tasaisesti aina vuoteen 2008 saakka. Vuosina 2008 ja 2009 päästöt vähenivät lähes 10 prosentin verran, kasvoivat jälleen vuonna 2010 ja vähenivät taas vuosina yhteensä noin viisi prosenttia. Osasyy päästöjen vähenemiseen oli taloudellinen laskusuhdanne. Tilastokeskuksen laskentatavan mukaan vuonna 2012 kotimaan liikenteen fossiiliset kasvihuonepäästöt päästöt olivat noin 13 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Mikäli suuntaus jatkuu viime vuosien tapaan, maamme saavuttaa kasvihuonekaasupäästöille asetetun tavoitteen määräaikaan eli vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä voimassa ovat niin kutsutut tavoitteet, josta sovittiin EU:ssa vuonna Tavoitteiden mukaisesti EU-maat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia, parantavat energiatehokkuuttaan 20 prosenttia ja lisäävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä niin, että koko EU:ssa uusiutuvien osuus olisi 20 prosentin verran vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen Suomen on vähennettävä ns. ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöjä 16 prosenttia. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen Näin ollen vuonna 2020 kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt saavat olla enintään noin 11,2 miljoonaa tonnia. Vuodelle 2030 päästövähennystavoitteeksi on esitetty KUVA 1. Kotimaan liikenteen ja liikennesektorille laskettavien työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt vuosina CO 2 ekv Tieliikenne Raideliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne Työkoneet yms. Lähde: Tilastokeskus.

11 11 Liikenteen ympäristövaikutusten tila prosenttia vuoden 1990 tasosta. EU:ssa käydään parhaillaan neuvotteluja muun muassa taakanjaon jakautumisesta eri sektoreille. Hiilidioksidi (CO 2 ) on vesihöyryn ohella polttoaineen täydellisen palamisen tulos. Se ei ole terveydelle haitallinen mutta merkittävin kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Tällä hetkellä ei ole olemassa tekniikkaa hiilidioksidin poistamiseksi pakokaasuista. Hiilidioksidipäästön määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään ja laatuun. Siksi fossiilisen polttoaineen kulutuksen vähentäminen on keskeinen keino liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Päästöjä vähentää myös autokannan muuttuminen entistä vähäpäästöisemmäksi. Tässä yksi keino on autokannan uusiutuminen. Lisäksi tulisi pyrkiä fossiilisten polttoaineiden osittaiseen korvaamiseen biopolttoaineilla tai muilla vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kuten sähköllä tai LNG:llä (nesteytetty maakaasu). KUVA 2. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuosina LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan t CO Tieliikenne Raideliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne Liikenteen päästöihin on laskettu mukaan myös kansainvälinen liikenne Suomen talousalueella ja sähköjunaliikenteen osuus voimalaitospäästöistä. Lähde: LIPASTO (VTT).

12 12 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Liikenteen energiatehokkuuden parantaminen TAUSTA Pyrkiessämme vähentämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen määrää, meidän tulee käyttää kaikki mahdolliset sekä tekniset että operatiiviset keinot liikenteen energiatehokkuuden parantamiseksi. Kansainvälisessä liikenteessä korostuvat erityisesti merenkulun ja ilmailun piirissä sovitut sääntelyt energiatehokkuuden parantamiseksi. EU:ssa neuvotellaan alusten MRV-asetuksesta, jonka perusteella meriliikenteen kasvihuonekaasujen päästötavoitteet liitetään EU:n muihin päästötavoitteisiin. MRV-asetus tulee sääntelemään alusten CO 2 -päästöjen seurantaa, raportointia ja näiden todentamista. IMOssa on aloitettu neuvottelut myös globaalin MRV-järjestelmän kehittämiseksi. Työ on aloitettu pyrkimällä löytämään yhteisesti hyväksytty tapa kerätä alusten polttoainekulutustietoja ml. järjestelmän tärkeimpien elementtien identifi ointi. Ammattiliikenteen energiatehokkuuden kasvattaminen on tärkeää ja siihen pyritään vaikuttamaan muun muassa lainsäädännön avulla. Lentoliikenteen energiatehokkuutta voidaan lisätä lentokonetekniikkaa tai ilmatilan käyttöä kehittämällä. Merenkulun energiatehokkuutta voidaan lisätä rakentamalla energiatehokkaampia laivoja ja operoimalla niitä energiatehokkuus huomioiden. Kansainvälisessä merenkulussa kaikki uudet vuoden 2016 jälkeen rakennetut alukset on pitänyt rakentaa ns. EEDI-indeksiä noudattaen. Aluksen nopeuden pienentäminen ja reitin optimointi sääolosuhteet huomioiden ovat operatiivisia keinoja kasvattaa aluksen energiatehokkuutta. Myös lentokoneiden energiatehokkuutta voidaan lisätä optimoimalla koneen nopeutta ja matkalentokorkeutta sekä lentämällä mahdollisimman täysillä koneilla. Kuva: Vastavalo, Eero J. Laamanen

13 13 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu lainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU eli niin kutsuttu energiatehokkuusdirektiivi. Energiatehokkuusdirektiivin kahdeksas artikla velvoittaa säätämään energiakatselmukset pakollisiksi kaikille suurille yrityksille. Direktiiviin mukaan suuria yrityksiä ovat ne yritykset, joiden palveluksessa on enemmän kuin 250 työntekijää tai joiden vuosittainen liikevaihto on vähintään 50 miljoonaa euroa ja/tai vuosittaisen taseen loppusumma vähintään 43 miljoonaa euroa. Liikenteen alalla tällaisia yrityksiä on Suomessa yhteensä noin 30. Näiden yritysten on suoritettava ensimmäinen pakollinen energiakatselmus viimeistään ja sen jälkeen vähintään neljän vuoden välein. Energiakatselmuksia toteuttavat pätevät ja/tai valtuutetut asiantuntijat riippumattomalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Direktiivi mahdollistaa sen, että energiakatselmuksia voivat toteuttaa tietyin edellytyksin yritysten omat asiantuntijat ja vaatii, että jokaisesta katselmuksesta tehdään raportti. Energiatehokkuusdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika on Energiatehokkuusdirektiivi tullaan panemaan täytäntöön pääasiassa energiatehokkuuslailla, jota koskeva hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle syksyllä Lakiin on ehdotettu kirjattavaksi säännökset muun muassa pakollisten energiakatselmusten minimivaatimuksista sekä niihin kohdistuvasta valvonnasta. Trafi on osallistunut energiatehokkuusdirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon liikenteen sektorin pakollisia energiatehokkuuskatselmuksia pohtivassa alatyöryhmässä. Ryhmässä on Trafi n lisäksi ollut mukana TEM, Energiavirasto, LVM ja Motiva. Trafi on tuottanut työryhmään tietoa pakollisten katselmusten piiriin tulevista liikenteen toimijoista, Trafi n tehtävistä, liikenteen toimijoiden nykyisistä energiatehokkuuteen tähtäävistä toimenpiteistä sekä arvioinut liikenteen sektorin nykysääntelyn suhdetta energiatehokkuusdirektiiviin. Energiatehokkuuslakia koskevan ehdotuksen mukaan suurten yritysten energiakatselmuksiin tulee aina sisältyä yksi tai useampi erillinen kohdekatselmus. Kohdekatselmuksia tulisi tehdä erilaisiin yrityksen energiankäyttökohteisiin, esimerkiksi erilaisiin rakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Kohteita valitaan kyseessä olevaan energiakatselmukseen nähden olennaisimmista kohteista ja valintaperusteina voidaan käyttää esimerkiksi kohteen korkeaa energiankulutusta tai merkittäväksi arvioitua mahdollisuutta sen energiatehokkuuden parantamisessa. Liikenteen alan toimijoiden pakolliset energiakatselmukset eivät todennäköisesti tule sisältämään vaatimusta pakollisista liikennevälineisiin kohdistuvista kohdekatselmuksista, sillä niihin kohdistuu jo nykyisin erilaisia energiatehokkuustoimenpiteitä. Viimeksi mainituilla tarkoitetaan esimerkiksi taloudellista ajotapaa ja siihen liittyvää koulutusta. Myös reittivalinnoilla sekä kaluston valinnalla ja kunnolla voidaan vaikuttaa energiatehokkuuteen. Näin ollen kuljetusyritysten pakolliset katselmukset sisältäisivät kohdekatselmuksia ao. yritysten muista energiankäyttökohteista. Suuret yritykset ovat tietyin energiatehokkuusdirektiivissä säädetyin edellytyksin vapautettuja pakollisista katselmuksista. Yritys vapautuu vaatimuksesta, jos sillä on käytössä eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti sertifi oitu energianhallintajärjestelmä tai ympäristönhallintajärjestelmä, johon sisältyy vähimmäisvaatimusten mukaisesti tehty energiakatselmus. Energiatehokkuusdirektiivissä edellä mainitulla järjestelmällä tarkoitetaan esimerkiksi ISO järjestelmää. Lisäksi vapautukseen oikeuttavana järjestelmänä toimii sertifi oitu ISO järjestelmä, jos siihen lisäksi sisällytetään vähimmäisvaatimusten mukainen energiakatselmus. Suomessa valmistellaan elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksiin sisältyvän energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) täydentämistä siten, että sen energiakatselmusosuus vastaisi ISO järjestelmää. Meillä on katsottu, että sertifi oitu (ns. ETJ+) energiatehokkuusjärjestelmä yhdistettynä sertifi oituun ISO järjestelmään olisi yhdenvertainen ISO järjestelmän kanssa.

14 14 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 KOTIMAAN LIIKENTEEN ENERGIANKULUTUS Suomessa käytetään paljon energiaa henkeä kohti. Energian kulutukseen vaikuttaa kylmä ilmastomme ja liikenteen kohdalla pitkät etäisyydet sekä hajautunut yhdyskuntarakenteemme. Myös liikkumismuodon valinnoilla on vaikutusta energian kulutukseen. Liikenteen biopolttoaineet ja myös sähkökäyttöinen liikenne katsotaan usein liikennesektorilla nollapäästöisiksi. Toisin sanoen niiden tuotannosta aiheutuvat päästöt lasketaan kasvihuonekaasupäästöiksi niitä tuottaville sektoreille. Tästä syystä liikenteen energiankulutus tulee jatkossa jossain määrin eriytymään liikenteen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Energiankulutus saattaa kasvaa samaan aikaan kun päästöt liikennesektorilla vähenevät. Uudet, energiatehokkaammat autot vähentävät energian Liikenteessä kuluu noin 20 prosenttia Suomessa käytetystä energiasta ja liikenteen osuus energiankulutuksesta on ollut hienoisessa kasvussa viime vuosina. Öljyllä tuotetusta energian kulutuksesta liikenteen osuus on noin 40 prosenttia. Liikennemuodoista tieliikenne on suurin energian kuluttaja. KUVA 3. Kotimaan liikenteen energiankulutus PJ Energian kulutukseen vaikuttaa kylmä ilmastomme ja liikenteen kohdalla pitkät etäisyydet sekä hajautunut yhdyskuntarakenteemme Tieliikenne Raideliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne Lähde: LIPASTO (VTT).

15 15 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 loppukäyttöä liikenteessä, mutta toisaalta esimerkiksi liikenteen kasvu on tasaisesti kasvattanut liikenteen käyttämän energian määrää. Kestävän kehityksen näkökulmasta energian käyttöä tulisi vähentää. Liikenteen energiankulutuksen osalta tavoitteena on energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2020 kotimaan liikenteen energian loppukulutus saa olla enintään 48 TWh nyt se on noin 51 TWh. EU:n energiapalveludirektiivi, joka vuonna 2013 korvattiin uudella energiatehokkuusdirektiivillä, määrittelee Suomen energiatehokkuustavoitteet. Energiatehokkuuden tulisi Suomessa parantua yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Tavoite koskee myös liikennesektoria. Vuoteen 2020 mennessä energiatehokkuuden tulisi parantua yhteensä 20 prosenttia. Energiatehokkuusdirektiiviä tullaan tarkastelemaan uudelleen loppuvuodesta 2014, mutta vuodelle 2030 ei näillä näkymin olla EU:n taholta asettamassa uutta energiatehokkuustavoitetta, joskin asiaa käsitellään energiatehokkuusdirektiivin uudelleen tarkastelun yhteydessä. EU:n alueella tulee nostaa 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa liikenteen uusiutuvaa energiaa koskeva tavoite on 20 prosenttia vuonna Vuoden 2030 tavoitteena on nostaa uusiu - tuvan energian osuus vähintään 27 prosenttiin koko EU-tasolla, mutta maakohtaisia tavoitteita ei ole asetettu 2020 jälkeiselle ajalle. Uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on Suomessa pyritty edistämään myös verotuksen kautta. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ILPO -ohjelman tavoitteena on 9 prosentin energiasäästö tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yrittäjien toiminnassa sekä yleisen energiatehokkuuden parantaminen koko liikennesektorilla. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevassa ns. RES-direktiivissä asetetaan kaikille EU-jäsenmaille yhteinen, sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus liikenteen koko energiankulutuksesta Kuva: Vastavalo, Hannu Huovila

16 16 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla käyttövoimilla liikenteessä KUVA 4. Merenkulun CO 2 - päästöt verrattuna globaaleihin kokonaispäästöhin Ilmastomuutoksen torjuminen yhdessä energiaturvallisuushuolen ja fossiilisten polttoaineiden kalliin hinnan kanssa ovat kasvattaneet vaihtoehtoisten energiamuotojen kysyntää. Globaalit vaatimukset luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja ihmistoiminnasta ovat ajureita, jotka ohjaavat teollisuutta ja liikennesektoria puhtaan ja vihreän energian käyttöön, vähäisempiin ympäristövaikutuksiin ja hiilidioksidipäästöihin. Kyoton ilmastosopimus asettaa jäsenvaltioille sitovat kasvihuonekaasupäästöleikkaustavoitteet. 37 teollisuusmaata ja EU sitoutuivat vähentämään päästöjä 5 prosenttia vuoden 1990-tasoon nähden vuosien aikana. Vuosina jäsenvaltiot sitoutuivat vähentämään päästöjä vähintään 18 prosenttia vuoden 1990-tasosta. Ilmailulle ja merenkululle on annettu mandaatti päättää sektorikohtaisista keinoista saavuttaa päästötavoitteet YK:n alaisissa sektoriorganisaatioissa. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) ovat noin kaksi prosenttia ja typenoksidipäästöt (NO X ) noin kolme prosenttia ihmisen tuottamista kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöillä on kasvihuoneilmiön voimistumiseen sekä nopeuttava että hidastava vaikutus. Matkalentokorkeudessa, kilometrissä, NO X -päästöt tuottavat otsonia, joka lämmittää ilmakehää. Samalla NO X -päästöt kuitenkin välillisesti vähentävät ilmakehän metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Merenkulun hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) ovat noin kolme prosenttia kaikista ihmistoiminnasta aiheutuvista CO 2 -päästöistä (kuva 4) % Lähde: Second IMO GHG Study Sähkön- ja lämmöntuotanto Muut Muu energiateollisuus Teollinen tuotanto ja rakentaminen Muu liikenne (tie) Rautatiet Kansainvälinen ilmailuliikenne Kansainvälinen laivaliikenne Kansallinen laivaliikenne ja kalastus 35

17 17 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Turvatakseen Kyoton sopimuksen tavoitteden saavuttamisen ja parantaakseen energiaturvallisuuttaan yhä useammat maat ovat globalisti asettaneet kansallisia tavoitteita uusiutuvan energian käytölle, esimerkiksi prosentuaalisen osuuden energian kokonaiskäytöstä. EU:ssa RES-direktiivi vaatii jäsenmaita tuottamaan vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteen polttoaineista uusiutuvilla energianlähteillä. EU:n tavoite taata kilpailukykyinen ja resurssitehokas liikennejärjestelmä 60 prosentin päästövähennystavoitteista huolimatta edellyttää toimia kaikkien liikennemuotojen osalta. Tieliikenteessä tavanomaisia polttoaineita käyttävien autojen käyttö puolitetaan kaupunkiliikenteessä vuoteen 2030 mennessä ja ne poistetaan kaupungeista asteittain vuoteen 2050 mennessä. Lentoliikenteessä käytettävien vähähiilisten kestävien polttoaineiden tavoite on yltää 40 prosentin osuuteen vuoteen 2050 mennessä. Ja meriliikenteessä käytet tävien polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää niin ikään vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan 50 prosenttia. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat IPCC:n viidennen arviointiraportin mukaan enemmän kuin kaksinkertaistuneet vuoden 1970 jälkeen ja kasvaneet nopeammin kuin millään muulla energian käyttäjäsektorilla. Suunnilleen 80 prosenttia kasvusta on aiheutunut tieliikenteestä. Vuonna 2010 liikenteen energiatarve oli 27,4 % kokonaisenergian käytöstä (IEA, 2012b). Tästä noin 40 prosenttia kulutettiin kaupunkiliikenteessä (IEA, 2013). Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin (IPPC) viides arviointiraportti näkee kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden mahdollistavan matalahiilisen poltto aineratkaisun, joka pienentää ilmastomuutosriskiä (IPCC, 2014). Parhaimmillaankin biopolttoaineiden arvioidaan kykenevän kuitenkin vastaamaan vain noin 10 prosenttia maailman enegiatarpeesta, sillä vaikuttaa siltä, että on mahdotonta tuottaa enempää kasvibiomassaa vaarantamatta maailman ruoka taloutta. Matkustaja- ja rahtikuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita: biopolttoaineita (ml biometaani), kaasua, sähköä tai vetyä konservatiivisen mineraalipohjaisen polttoaineen sijasta. Biopolttoaineilla arvioidaan olevan noin % pienemmät kasvihuonekaasupäästöt kilometriä kohden kuin bensiinillä tai dieselillä. Myös muut päästöt pienenevät biopolttoaineiden käytön myötä. Säätämällä moottoria optimaalisesti HVO:n käyttöön tai käyttämällä kehittynyttä polttomoottoritekniikkaa voi vähentää sekä typenoksidipäästöjä (NO X ) että hiukkaspäästöjä jopa enemmän kuin 25 prosenttia (Happonen et al., 2012, Aakko-Saksa et al., 2012). Tällä on merkitystä erityisesti kaupunkien ja taajamaalueiden ilmanlaatuun. Eurooppa strategiassa EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla ja oikeissa olosuhteissa jopa 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Liikennettä koskevan Euroopan komission valkoisen kirjan (KOM(2011) 144 fi nal) mukaan EU:n meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä olisi vuoteen 2050 mennessä vähennettävä 40 prosentilla ja, jos mahdollista, 50 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Näihin EU-tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan myös vaihtoehtoisia polttoaineita, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäisempiä kuin öljyn.

18 18 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 SUOMEN TILANNE ERI LIIKENNEMUOTOJEN KOHDALLA Tieliikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen ja pienhiukkaspäästöjen tuottaja. Päästöjen vähentämiseksi tulisi enenevissä määrin pyrkiä lisäämään vaihtoehtoisten käyttövoimien osuutta fossiilisten polttoaineiden rinnalla. Lisäksi olisi syytä varautua fossiilisten polttoaineiden hinnassa tai saatavuudessa tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin pidemmällä aikavälillä. Vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja käyttövoimilla tarkoitetaan sähköä, vetyä, kaasua (LNG, CNG, LPG) sekä nestemäisiä biopolttoaineita. Vaihtoehtoiset käyttövoimat tieliikenteessä henkilöautot Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäviin autoihin kuuluvat niin kutsutut fl exifuel-autot (korkeaseosetanoliautot), hybridiautot ja ladattavat hybridiautot, sähköautot sekä esimerkiksi pelkällä maakaasulla sekä bensiinillä että maakaasulla käyvät autot. Flexifuel-auto on polttomoottorilla toimiva auto, johon voidaan tankata 95E-bensiinin lisäksi myös E85- etanolipolttoaineitta tai näiden sekoitusta. Hybrideillä tarkoitetaan autoja, joissa on kaksi voimanlähdettä. Niissä on bensiini- tai dieselmoottorin lisäksi yksi tai useampi sähkömoottori avustamassa polttomoottoria. Sähkömoottori saa energiansa ajoakustosta, jonka turvin voidaan haluttaessa ajaa lyhyitä matkoja kokonaan sähköllä. Akkuja ladataan ajon aikana moottorijarrutuksissa ja lisäksi polttomoottorin voimin kevyissä ajotilanteissa. Sähköautoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä akkukäyttöisiä autoja, joiden moottori on kokonaan sähkökäyttöinen. Akut KUVA 5. Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina Lähde: Trafi. Vaihtoehtoiset polttoaineet Hybridit ladataan latauspisteessä. Lisäksi sähköautoiksi luetaan usein myös polttokennoautot, joiden käyttövoima tuotetaan vetykaasusta sähkökemiallisessa reaktiossa. Polttoaineena on vety, jota voidaan valmistaa eri raaka-aineista, mutta siihen tarvitaan paljon energiaa. Polttokennoautot ovat toistaiseksi tuotekehittely- ja testausasteella. kpl Ladattavat hybridit Sähköautot

19 19 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Vuonna 2013 fl exifuel-autojen, hybridien, ladattavien hybridiautojen sekä sähkö- ja kaasuautojen (CNG) osuus Suomen kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli noin kolme prosenttia. Vuonna 2013 fl exifuel-autoja ensirekisteröitiin 657, jolloin niiden osuus oli noin 1,34 prosenttia kaikista ensirekisteröinneistä. Vuotta aiemmin niitä oli rekisteröity Täyshybridien osuus vuonna 2013 oli lähes 2,2 prosenttia kaikista ensirekisteröidyistä henkilöautoista. Niiden ensirekisteröintien osuus oli kasvanut 65 prosenttia vuodesta Vuona 2012 täyshybridejä ensirekisteröitiin ja vuonna 2013 yhteensä Mikäli hybridejä ensirekisteröidään samaan tahtiin myös tulevina vuosina, on mahdollista, että vuonna 2020 jopa 44 prosenttia uusista autoista olisi hybrideitä. Maltillisemman ennusteen mukaan hybrideillä olisi prosentin markkinaosuus vuonna Ensimmäiset ladattavat hybridit rekisteröitiin Suomessa vuonna 2012, jolloin niitä rekisteröitiin 128. Vuonna 2013 ensirekisteröintejä oli 168. Ladattavien hybridien myynti on vähäistä monissa muissakin Euroopan maissa ja esimerkiksi vuonna 2012 Englannissa myydyistä autoista 0,1 prosenttia oli plug in -hybridejä. Suomessa ladattavien hybridien osuus oli saman vuonna 0,11 prosenttia ensirekisteröinneistä. Myös sähköautojen osuus Suomen henkilöautojen ensirekisteröinneistä on vähäinen, sillä vuonna 2012 niiden osuus oli 0,045 prosenttia (51 autoa). Seuraavana vuonna rekisteröintimäärät laskivat 50 autoon. Vertailun vuoksi todettakoon, että Englannissa sähköautojen osuus vuonna 2012 oli ensirekisteröinneistä 0,06 prosenttia. Tosin vuoden 2014 alkupuolella sähkökäyttöisten henkilöautojen määrä kääntyi Suomessa nousuun. Vuoden 2014 tammi-kesäkuussa sähkökäyttöisiä henkilöautoja rekisteröitiin 75, kun vuoden 2013 tammi-kesäkuussa niitä rekisteröitiin vain 24 kappaletta. Liikenteessä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien osuus on edelleen hyvin pieni. Vuoden 2013 lopussa se oli noin 0,2 prosenttia. Hybridihenkilöautoja oli viime vuoden lopussa liikenteessä 8 741, mikä on 43 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös bensiini-etanolikäyttöisten (fl exifuel) henkilöautojen määrä on kasvanut 18,5 prosenttia vuoden aikana ja niitä oli vuoden 2013 lopussa liikenteessä Sähkökäyttöisiä henkilöautoja oli liikenteessä 169, maakaasukäyttöisiä 172 ja bensiini-maakaasukäyttöisiä 844. Suomessa liikenteen uusiutuvaa energiaa koskeva tavoite on pantu täytäntöön ja tuplattu ns. jakeluvelvoitelailla. Lain mukaan polttoaineiden jakelijoiden KUVA 6. Henkilöautojen käyttövoimien osuudet ensirekisteröinneistä vuonna % Bensiini + Diesel Vaihtoehtoiset polkoaineet Hybridit Ladakavat hybridit Sähköautot Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien ensirekisteröityjen henkilöautojen osuudet kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä vuonna Lähde: Trafi.

20 20 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 tulee toimittaa biopolttoaineita kulutukseen 6 prosenttia vuosina Sen jälkeen jakeluvelvoite nousee tasaisesti ja on 20 prosenttia vuonna Kansallinen biopolttoaineiden jakeluvelvoitelaki koskee tällä hetkellä vain tieliikenteessä käytettäviä biopolttoaineita. Kaikki Suomessa jakelussa olevat liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja. Pelkästään biopolttoaineita lisäämällä päästään hyvin lähelle liikenteen kasvihuonekaasupäästöille asetettuja vähennystavoitteita. Uusiutuvien polttoaineiden houkuttelevuutta on Suomessa pyritty parantamaan myös verotuksen kautta. Suomalainen energiaverotus uudistui vuoden 2011 alussa, jolloin valmisteveroina kannettavat verot muuttuivat nimeltään energiasisältöveroksi ja hiilidioksidiveroksi. Liikenteen polttoaineille laadittiin laatuporrastus, joka ottaa myös huomioon poltto aineiden terveydelle haitalliset lähipäästöt. Energia verouudistus nosti jonkin verran maakaasun verotasoja liikennepolttoaineena, mutta laski kestävyyskriteerit täyttävien biopolttoaineiden verotasoja. Vaihtoehtoiset käyttövoimat vesiliikenteessä Laivaliikenteen osalta merkittävin vaihtoehtoinen polttoaine on LNG (Liquefi ed Natural Gas). LNG:n käyttöönottoa alusten polttoaineena hidastaa kuitenkin tyypillinen muna-kana-ongelma. Varustamot ovat arkoja investoimaan LNG:n käyttöön tilanteessa, jossa LNG:n saatavuus on epävarmaa. Toisaalta LNG:n saatavuuden varmistainen edellyttää kaasun kysyntää. Globaalisti pohditaan myös biopolttoainiden (ml.metanol), purjeiden, aurinkoenergian, vedyn yms. vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä merenkulussa. Suomeen on rakenteilla LNG-terminaalit Tornion Röyttän satamaan, Poriin ja mahdollisesti Inkooseen. Myös Haminan satamaan on suunnittella nesteytetyn maakaasun tuontiterminaali ja siihen liittyvä voimalaitos. Kaupallisen meriliikenteen käytössä olevista aluksista vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien alusten osuus on maassamme toistaiseksi erittäin vähäinen. Suomen lipun alla purjehtii matkustaja-alus Viking Grace, joka käyttää LNG:tä polttoaineena. Tällä hetkellä sen polttoainetäydennykset (bunkraus) tehdään Tukholman satamassa. Rajavartioston käyttöön ollaan ottamassa Turvaksi nimettyä ulkovartiolaivaa (UVL10) joka käyttää polttoaineenaan LNG:tä ja dieselöljyä (duel-fuel -moottori). Liikennevirasto on tilannut LNG:tä ja dieseliä käyttävän uuden jäänmurtajan, joka varustetaan lisäksi öljyntorjunta- ja hätähinauskapasiteetilla myös vaativia avomeriolosuhteita ajatellen. Trafi on yhdessä LVM:n kanssa laatinut LNG:n toimenpideohjelman, jossa on arvioitu keskeiset LNG:n käyttöönottoa hidastavat tai hankaloittavat asiat sekä tunnistettu vastuutahot ja -ministeriöt ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä vastaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuridirektiivin edellyttämää kansallista toimeenpano-ohjelmaa. Ohjelma on käännetty myös englanniksi. Suomen Itämeren maiden neuvoston puheenjohtajuuskaudella on laadittu tiekartta vihreän teknologian ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edistämiseksi Itämeren alueella. Tavoitteena on tehdä Itämerestä LNG:n käytön mallialue.tiekartassa on huomioitu sekä lähitulevaisuuden ( ) että pidemmän ajan ( ) tavoitteet. Tiekartta löytyy sekä englannin että venäjänkielisenä Trafi n nettisivuilta: /en/sustainableshipping. LNG on maakaasua, joka on jäähdytetty miinus 162-celcium-asteiseksi. Tässä lämpötilassa maakaasu on muuttunut nesteeksi, jolloin sen tilavuus on pienentynyt 600-kertaisesti. Tämä mahdollistaa logistisesti kustannustehokkaan LNG:n siirron esimerkiksi laivoilla ja säiliöautoilla. Mahdollisen vuodon sattuessa LNG höyrystyy nopeasti ilmakehässä. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, joka palaessaan vapauttaa noin 25 prosenttia vähemmän hiilidioksidia öljyyn verrattuna. Kaasu palaa puhtaalla liekillä muodostamatta tuhkaa tai nokea. Se ei sisällä rikkiä, ja sen typpioksidipäästöt ovat vähäisiä.

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Liikenne- ja viestintävaliokunta 09.06.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kv. lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2015 609/2015 Ilmastolaki Annettu Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Kansainvälinen ratkaisu lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä CORSIA

Kansainvälinen ratkaisu lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä CORSIA Kansainvälinen ratkaisu lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä CORSIA Päästökaupan ajankohtaispäivä, Energiavirasto 23.11.2016, Messukeskus Tiia Jyräsalo Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Taustaa

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien

Lisätiedot

Asia Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n 39. yleiskokouksen päätöslauselma lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmästä

Asia Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n 39. yleiskokouksen päätöslauselma lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmästä Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2016-00355 VTO Mänttäri Janne(LVM) 31.10.2016 Asia Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n 39. yleiskokouksen päätöslauselma lentoliikenteen päästöjen

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Tiina Tihlman, ympäristöministeriö Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 SYKE & WWF Puitedirektiiviehdotus merialueiden suunnittelun

Lisätiedot

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Liikenteen energiankulutus ja käyttövoimat - nykytilanne Liikennesektori on aivan viime vuosiin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen. Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri

Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen. Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri 24.11.2016 Taustaa Pariisin ilmastosopimus ei koske kansainvälistä lento- ja meriliikennettä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2015 COM(2015) 334 final 2015/0147 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot