Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014"

Transkriptio

1 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014

2 Sisältö Alkusanat Ympäristötavoitteiden saavuttaminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöjen kehittyminen ja niille asetetut globaalit tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja sääntely EU:ssa Suomen liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Liikenteen energiatehokkuuden parantaminen Tausta Kotimaan liikenteen energiankulutus Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla käyttövoimilla liikenteessä Suomen tilanne eri liikennemuotojen kohdalla Kuva: Shutterstock. Kannen kuva: Vastavalo, Petri Jauhiainen Päästöt Itämereen typpikuormitus ja laittomat öljypäästöt Ravinnekuormitus (typpi) ja öljypäästöt maailman merillä Itämereen päätyvä typpikuormitus ja laittomat öljypäästöt Helsinki-Vantaan lentoaseman yöaikaisia melurajoituksia koskeva päätösprosessi Trafin päätöksen tulee perustua ilmailulakiin Trafi seuraa liikenteen aiheuttamalle melulle altistuvien kansalaisten määrän muuttumista Liikenteen aiheuttamalle melulle altistuvien kansalaisten määrä Tausta ja tavoite Tila Miten Trafi vaikuttaa jotta ympäristöön liittyvät tavoitteet saavutetaan?

3 3 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Alkusanat Trafi n vastuullisen liikenteen visiossa ihmiset, tavarat ja tieto liikkuvat turvallisesti, kestävästi ja sujuvasti kaikkialla Suomessa. Luettavanasi on Trafi n ensimmäinen liikenteen kestävyyteen ja ympäristövaikutuksiin keskittyvä katsaus. Katsaus tarkastelee kestävälle liikennejärjestelmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tuottaa tietoa uusien toimenpiteiden pohjaksi. Keskiössä ovat ilmastonmuutoksen hillintä, Itämeren suojelu ja liikenteen aiheuttamien ihmisten terveyshaittojen kuten melupäästöjen vähentäminen. Ilmastomuutos on tämän hetken vakavin maailmanlaajuinen ympäristöuhka. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on avainasemassa ilmastomuutoksen hillinnässä. Kansainvälisen matkustajaliikenteen ennustetaan lähes kolminkertaistuvan ja tavaran- kuljetuksen kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Tämä voi puolestaan johtaa jopa hiilidioksidipäästöjen kaksinkertaistumiseen ilman uusia päästövähennystoimia. Liikenteessä liikennesuoritteiden vähentäminen, joukkoliikenteen kehittäminen, liikenteen energiatehokkuuden lisääminen sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien ja polttoaineiden käyttöönotto ovat keinoja hillitä kasvihuonekaasupäästöjä. Kotimaan liikenteen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenteessä syntyy noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä, rautatieliikenteen osuus on noin prosentin luokkaa, lentoliikenteen noin kaksi prosenttia ja vesiliikenteen noin neljä prosenttia. Suomessa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat varsin tasaisesti aina vuoteen 2008 saakka. Vuosina 2008 ja 2009 päästöt vähenivät lähes 10 prosentin verran, kasvoivat jälleen vuonna 2010 ja vähenivät taas vuosina yhteensä noin viisi prosenttia. Osasyy päästöjen vähenemiseen oli talouden laskusuhdanne. Liikenteelle on asetettu kovat päästövähennystavoitteet; vuoteen 2030 mennessä tavoite on leikata kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia meiltä kaikilta. Kari Wihlman pääjohtaja

4 4 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Ympäristötavoitteiden saavuttaminen Liikennettä koskevan ympäristöpolitiikan ja -työn keskeisimmät tavoitteet vuosille ovat ilmastonmuutoksen hillintä, Itämeren suojelu, elinympäristön parantaminen ja liikenteen aiheuttamien terveyshaittojen vähentäminen vaikuttamalla muun muassa ilmanlaatuun, melupäästöihin ja pohjavesien suojeluun. Lisäksi liikenteen ympäristötyöllä pyritään aikaansaamaan niin kutsuttua vihreää kasvua muun muassa liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien ja liikenteen älykkäiden palvelujen saralla. Trafi n liikenteen ympäristötavoitteet myötäilevät näitä liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) Liikenteen ympäristöstrategiassa ilmaistuja tavoitteita. erilaisia toimia, joiden kautta Trafi on ollut osaltaan vaikuttamassa, jotta ympäristötyölle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Näitä toimia ovat muun muassa vaikuttaminen kansainvälisiin ja kansallisiin liikenteen ympäristövaikutuksia ohjaaviin päätöslauselmiin, sopimuksiin, säädöksiin ja niiden toteuttamisen valvontaan sekä laajempiin ympäristöpoliittisiin linjauksiin. Lisäksi katsauksessa käsitellään Helsinki- Vantaan lentoaseman yöaikaisia melurajoituksia koskevaan päätöksentekoprosessia. Osion yhteydessä esitetään lyhyt katsaus liikenteen aiheuttamalle melulle altistuvien kansalaisten määristä ja keskeisistä meluntorjuntatoimista. Katsaukseen on valittu seuraavat ympäristöä koskevat teemat: ilmastonmuutoksen hillitseminen, liikenteen energiatehokkuuden parantaminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla käyttövoimilla liikenteessä ja Itämereen kohdistuvat päästöt. Näiden teemojen osalta tarkastellaan ympäristökuormituksen tilaa ja siinä tapahtuneita muutoksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Seuranta tapahtuu liikenteen ympäristöindikaattoreiden avulla sekä listaamalla Kuva: Rodeo, Tuomas Heinonen

5 5 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Ilmastonmuutoksen hillitseminen LIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Tausta Ilmastomuutos on tämän hetken vakavin maailmanlaajuinen ympäristöuhka. Ilmastomuutoksen seuraukset näkyvät selkeimmin polaarialueilla arktikumissa ja antarktiksella. Napajäätiköiden sulaessa muuttuvat ennen muuta näiden alueiden asukkaiden ja eliöiden elinympäristöt, mutta seurauksena on myös merenpinnan nousu laajemmin maapallolla. Ilmakehämuutosten kautta napa-alueiden muutokset heijastuvat myös koko maapallon sääoloihin. ja mutavyöryjä, mitkä kaikki vaikeuttavat liikennejärjestelmän sujuvuutta. Kaikki ilmastomuutoksen vaikutukset eivät ole kuitenkaan liikenteen kannalta negatiivisia. Ennusteiden mukaan rannikkomme jääpeite pienenee ja pintojen jäätyminen vähenee. Tämän seurauksena tarve jäänavigointiin vähenee ja mahdollisesti myös lentokoneiden siipien jäänestotarve vähenee. Kiitoteiden lumi- ja jääkuorma saattavat vähentyä ja teiden talvikunnossapidon voidaan arvioida helpottuvan etelässä ja painottuvan tulevaisuudessa pohjoiseen. Jääkarhun ahdinko arktisilla alueilla on kenties tunnetuin ilmastomuutoksen seuraus, mutta myös Itämeressä asustava itämerennorppa ja erittäin harvinainen saimaannorppa kärsivät ilmastomuutoksesta. Poikimisen suojaksi tarvittava lumiluola jään päältä puuttuu nykyisin usein, minkä seurauksena kuutit joutuvat liian varhain uimasille ja hukkuvat. Ilmastomuutoksen seurauksena myös sään ääri-ilmiöt lisääntyvät aiheuttaen myrskyjä ja myrskytuhoja, tulvia Kuva: Vastavalo, Teuvo Juvonen

6 6 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on avainasemassa ilmastomuutoksen hillinnässä. Liikennehallinnossa keinoina ovat liikennesuoritteiden vähentäminen, liikenteen energiatehokkuuden lisääminen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien ja polttoaineiden käyttöönotto. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN KEHITTYMINEN JA NIILLE ASETETUT GLOBAALIT TAVOITTEET Hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi viimeisimmän tila-arvionsa maaliskuun lopussa Raportin mukaan noin puolet ihmistoiminnasta peräisin olevista kumulatiivisista hiilidioksidipäästöistä on tapahtunut viimeisen 40 vuoden aikana. Ajanjaksolla GHG-päästöt ovat kasvaneet 10 GtCO2eq. Liikenteen osuus tästä kasvusta on 11 prosenttia. Suurin osa GHG-kaasujen päästöistä on peräisin energian käytöstä (47 %) ja teollisuudesta (30 %). Merenkululla ja ilmailulla on mandaatti päättää globaalisti sektorikohtaisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden keinoista. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) yleiskokous hyväksyi ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua koskevan päätöslauselman, jonka mukaisesti ICAOn neuvosto aloittaa työn kansainvälisen päästövähennysmekanismin luomiseksi. Mekanismi on tarkoitus hyväksyä seuraavassa yleiskokouksessa vuonna 2016 ja sen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna Tavoitteena on saavuttaa kansainvälisen lentoliikenteen hiilineutraali kasvu vuodesta 2020 alkaen, mikä on myös lentoyhtiöiden liittouman IATA:n hyväksytty tavoite. Ensimmäinen ICAO-sihteeristön ehdotus kansainvälisestä päästöjenvähennysmekanismista esitettiin keväällä Ehdotus toimii pohjana neuvotteluille kohden yleiskokousta vuonna Sihteeristön ehdotuksen mukaisesti ilmailulle perustettaisiin järjestelmä, jossa lentoyhtiöt hyödyntäisivät muilla teollisuudenaloilla saavutettuja päästövähennyksiä. Järjestelmästä olisi vapautettu lennot kehittyviin maihin sekä tarpeeksi pienillä koneilla lennetyt lennot. Kesällä 2014 neuvottelut ovat vasta alussa, eikä ole lainkaan varmaa että yleiskokous saavuttaa tuloksia seuraavassa kokouksessaan. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) päätettiin vuonna 2011 äänestyksen tuloksena, että alusten kasvihuonekaasuja leikataan tulevaisuudessa rakentamalla energiatehokkaampia aluksia. Uusille aluksille on kehitetty ns. EEDI-indeksi (Energy Effi ciency Design Index), jonka avulla vähennetään mm. alusten polttoaineenkulutusta. EEDI ei koske olemassa olevia aluksia. IMOssa on pohdinnassa myös uusia teknisiä ja operatiivisia keinoja alusten energiatehokkuuden lisäämiseksi kansainvälisessä meriliikenteessä. Toistaiseksi työryhmän mandaatti sallii työryhmän miettiä ainoastaan järjestelmää polttoaineen kulutustietojen keräämiseksi ml. järjestelmän tärkeimpien elementtien identifi ointi. Suomi on ollut sitä mieltä, että tiedonkeruuta varten riittäisi, että mukaan otettaisiin vain yli 5000 GT:ä olevat alukset, koska noin 90 prosenttia GHG-päästöistä olisi näin tarkastelun piirissä, eikä hallinnollinen taakka kasvaisi turhan suureksi. Edelleen tieto pitäisi voida kerätä MARPOL-yleissopimuksen ja muiden sopimusten edellyttämistä tiedoista (esim. polttoaineenluovutustodistus (BDN) ja öljypäiväkirja). Tiedonkeruujärjestelmän tulee olla riittävän määrätietoinen, luotettava, ja tietojen läpinäkyvyyden ja luottamuksellisuuden välille tulee löytää oikea tasapaino. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että keskitetty järjestelmä tiedon keräämiseksi tullaan perustamaan ja mitä ilmeisin sijoituspaikkana järjestelmälle on IMO. Ajatuksena on ollut, että lippuvaltio vastaa kerätyn tiedon oikeudellisuudesta. Lippuvaltio voi kuitenkin delegoida tehtävän esimerkiksi varustamolle tai operaattorille. Jäsenvaltioilla pitäisi olla pääsy tietoihin, mutta luottamuksellisuus pitää säilyttää.

7 7 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Raportoinnin edellytettäisiin tapahtuvan tietyin aikavälein, esim. kerran vuodessa. Työryhmän mielestä ensivaiheessa tulee arvioida, ovatko menetelmät riittävän yksinkertaisia ja pragmaattisia, ovatko ne sovellettavissa erilaisiin alustyyppeihin ja huomioi vatko ne aikaisen vaiheen energiatehokkuusvaatimuksia soveltavat alukset. Lisäksi on selvitettävä voidaanko niitä käyttää alusten energiatehokkuuden lisäämiseen tässä kohdin keskusteluissa ovat olleet esillä mm. sääolosuhteet, matkat painolastivesilastissa ja rahti, joihin operaattorilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia ja huomioiko järjestelmä riittävästi taloudellisten markkinoiden muutokset kuten esim. polttoaineen hinnan. IMOssa on tällä hetkellä tekeillä kolmas GHG-raportti, jossa arvioidaan maailman kauppa-alusten vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä polttoaineenkulutuksen että AIS-tiedon perusteella. Päivitystyön tarkoitus on selvittää nykytilanne, jota voidaan verrata aiempienselvitysten tuloksiin ja käyttää lähtökohtana harkittaessa mahdollisia tulevia toimia alusten GHG-päästöjen vähentämisessä. Kuva: Mika Huisman

8 8 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Mustahiilipäästöjä, joita muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena, pyritään myös vähentämään ilmastomuutoksen hidastamiseksi. IMOssa keskustellaan polaarialueisiin liittyen merenkulun mustahiilipäästöjen vähentämisestä. Ensin tulee kuitenkin laatia mustanhiilen määritelmä, päättää mustahiilen mittaamisesta ja arvioida keinoja päästöjen vähentämiseksi. Lopullista yhteisymmärrystä ei vielä ole, sillä asian käsittely on vielä kesken. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN KEHITYS JA SÄÄNTELY EU:SSA EU:n tavoite taata kilpailukykyinen ja resurssitehokas liikennejärjestelmä 60 prosentin päästövähennystavoitteista huolimatta edellyttää toimia kaikkien liikennemuotojen osalta. Tieliikenteessä tavanomaisia polttoaineita käyttävien autojen käyttö puolitetaan kaupunkiliikenteessä vuoteen 2030 mennessä ja ne poistetaan kaupungeista asteittain vuoteen 2050 mennessä. Lentoliikenteessä käytettävien vähähiilisten kestävien polttoaineiden osuus on vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia. Ja meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin ikään vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan 50 prosenttia. EU:n ulkopuoliset valtiot ovat vastustaneet Euroopan ulkopuolisten lentojen sisällyttämistä päästökauppaan. Tästä syystä eräiden maiden lentoyhtiöt ovat jättäneet järjestelmällisesti noudattamatta tarkkailu-, raportointi- ja rekisterivelvoitteitaan. Myös kauppapoliittisia painostuskeinoja on käytetty Euroopan tavuttamiseksi kutistamaan päästökauppaansa. Keväällä 2013 EU päättikin rajata päästökaupan kattamaan vain Euroopan sisäisen liikenteen vuotta 2012 koskien. Tavoitteena rajauksella oli edesauttaa ICAOssa käytäviä neuvotteluja maailmanlaajuisesta päästöjenvähennysjärjestelmästä. EU on korostanut kansainvälisen yhteisön tuella tarvetta vähentää merkittävästi maailman kasvihuonekaasupäästöjä ja tavoitteena on rajoittaa ilmastonmuutos kahteen celsius-asteeseen. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, EU:n on vähennettävä päästöjään yleisesti ottaen prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä. Tätä edellytetään teollisuusmailta ryhmänä. Liikennettä koskevan Euroopan komission valkoisen kirjan (KOM(2011) 144 fi nal) mukaan liikennealalta, joka on merkittävä ja edelleen kasvava kasvihuonekaasujen lähde, vaaditaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 60 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä. EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on ollut toiminnassa vuodesta 2005, ja lentoliikenne tuli sen piiriin vuonna Päästökaupan tavoitteena on ohjata päästövähennyksiä kustannustehokkaasti ja hiilidioksidin hinnoittelulla pyritään saavuttamaan myös investointeja ohjaava vaikutus. Yksi tonni päästettyä hiilidioksidia vastaa yhtä päästöoikeutta ja toiminnanharjoittavat käyvät kauppaa oikeuksilla. 85 prosenttia oikeuksien kokonaismäärästä jaetaan lentoyhtiöille ilmaiseksi. Tällä hetkellä lentoliikenteen päästökauppa koskee noin ilma-aluksen käyttäjää. Järjestelmään kuuluivat alun perin päästöt ETA-alueen sisäisistä, sieltä lähtevistä ja alueelle saapuvista lennoista koko matkan osalta, ei kuitenkaan ylilentoja. Kuva: Mika Huisman

9 9 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Syksyllä 2013 EU-komissio reagoi nopeasti ICAOyleiskokouksen päätöslauselmaan, ja esitti lisämuutoksia lentoliikenteen päästökauppaan. Neuvottelujen tuloksena huhtikuussa 2014 astui voimaan asetus, jonka mukaan päästökauppa on rajattu ETA-alueen sisäisiin lentoihin vuosiksi Lisäksi asetus vapauttaa kaikista pienimmät ei-kaupalliset toimijat päästökauppavelvoitteista. Muutosten tavoitteena on jälleen antaa lisämahdollisuuksia ICAO-neuvottelujen onnistumiselle. EU:n päästökauppaa tarkastellaan jälleen uudelleen ICAOn vuoden 2016 yleiskokouksen jälkeen. Lentoliikenteen päästökaupan alkuperäinen päästökatto muodostuu vuosien päästöjen keskiarvosta, joka on tonnia hiilidioksidia vuodessa. Vuonna 2012 päästökatto oli 97 prosenttia keskiarvosta. Vuosina päästökattoa kiristetään 95 prosenttiin keskiarvosta. Lentoliikenteen päästökauppa kattoi alun perin karkeasti kolmasosan maailmanlaajuisista lentoliikenteen CO 2 -päästöistä. Järjestelmän piiriin kuuluvien lentoliikenteen päästöjen odotetaan vähenevän 36 prosenttia vuoteen 2015, ja 46 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna lentoliikenteen kehittymisen perusuraan. Rajaamalla päästökauppa pelkkiin ETA-alueen sisäisiin lentoihin on suuri vaikutus päästöjen kattavuuteen. ETA-alueen sisäinen päästökauppa kattaa alle 25 prosenttia alkuperäisestä päästökaupasta, sillä pisimmät mannertenvälisten lentojen päästöt poistuvat järjestelmästä. EU:n Komissio on tehnyt myös ehdotuksen asetuksesta alusten MRV-järjestelmästä, jonka perusteella meriliikenteen kasvihuonekaasujen päästötavoitteet liitettäisiin EU:n muihin päästötavoitteisiin. Järjestelmässä on pohdittu, miten alusten CO 2 -päästöjen seuranta, raportointi ja todentaminen tulee järjestää. Komission ehdotuksen mukaisesti MRV-järjestelmä koskisi jäsenvaltion lainkäyttöalueella sijaitseviin satamiin saapuvista, tällaisissa satamissa oleskelevista tai tällaisista satamista lähtevistä aluksista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen täsmällistä seurantaa, raportointia ja todentamista. Tässä vaiheessa komissio on esittänyt järjestelmän ulottamista vain hiilidioksidipäästöihin. Muilla ilmaston kannalta merkittävillä tiedoilla viitataan tietoihin, joiden avulla voitaisiin määrittää alusten energiatehokkuus tai analysoida tarkemmin päästöjen kehityksen taustatekijöitä. Ehdotuksen mukaisesti MRVjärjestelmää sovellettaisiin vain vetoisuudeltaan yli bruttotonnin (GT) aluksiin. Aluksen lippuvaltiolla ei olisi merkitystä, eli asetusta sovellettaisiin myös edellä mainittuja matkoja tekeviin EU:n ulkopuolisten valtioiden lipun alla purjehtiviin aluksiin. Kuva: Vastavalo, Juhana Konttinen

10 10 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 SUOMEN LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Kotimaan liikenteen osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on noin viidennes maamme kaikista kasvihuone päästöistä ja noin 40 prosenttia ei-päästökauppasektorin päästöistä. Vuonna 2012 noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyi tieliikenteessä. Rautatieliikenteen osuus on noin prosentin luokkaa, kotimaan lentoliikenteen noin kaksi prosenttia ja kotimaan vesiliikenteen noin neljä prosenttia. Liikenteen kasvihuonepäästöt kasvoivat varsin tasaisesti aina vuoteen 2008 saakka. Vuosina 2008 ja 2009 päästöt vähenivät lähes 10 prosentin verran, kasvoivat jälleen vuonna 2010 ja vähenivät taas vuosina yhteensä noin viisi prosenttia. Osasyy päästöjen vähenemiseen oli taloudellinen laskusuhdanne. Tilastokeskuksen laskentatavan mukaan vuonna 2012 kotimaan liikenteen fossiiliset kasvihuonepäästöt päästöt olivat noin 13 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Mikäli suuntaus jatkuu viime vuosien tapaan, maamme saavuttaa kasvihuonekaasupäästöille asetetun tavoitteen määräaikaan eli vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä voimassa ovat niin kutsutut tavoitteet, josta sovittiin EU:ssa vuonna Tavoitteiden mukaisesti EU-maat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia, parantavat energiatehokkuuttaan 20 prosenttia ja lisäävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä niin, että koko EU:ssa uusiutuvien osuus olisi 20 prosentin verran vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen Suomen on vähennettävä ns. ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöjä 16 prosenttia. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen Näin ollen vuonna 2020 kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt saavat olla enintään noin 11,2 miljoonaa tonnia. Vuodelle 2030 päästövähennystavoitteeksi on esitetty KUVA 1. Kotimaan liikenteen ja liikennesektorille laskettavien työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt vuosina CO 2 ekv Tieliikenne Raideliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne Työkoneet yms. Lähde: Tilastokeskus.

11 11 Liikenteen ympäristövaikutusten tila prosenttia vuoden 1990 tasosta. EU:ssa käydään parhaillaan neuvotteluja muun muassa taakanjaon jakautumisesta eri sektoreille. Hiilidioksidi (CO 2 ) on vesihöyryn ohella polttoaineen täydellisen palamisen tulos. Se ei ole terveydelle haitallinen mutta merkittävin kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Tällä hetkellä ei ole olemassa tekniikkaa hiilidioksidin poistamiseksi pakokaasuista. Hiilidioksidipäästön määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään ja laatuun. Siksi fossiilisen polttoaineen kulutuksen vähentäminen on keskeinen keino liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Päästöjä vähentää myös autokannan muuttuminen entistä vähäpäästöisemmäksi. Tässä yksi keino on autokannan uusiutuminen. Lisäksi tulisi pyrkiä fossiilisten polttoaineiden osittaiseen korvaamiseen biopolttoaineilla tai muilla vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kuten sähköllä tai LNG:llä (nesteytetty maakaasu). KUVA 2. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuosina LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan t CO Tieliikenne Raideliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne Liikenteen päästöihin on laskettu mukaan myös kansainvälinen liikenne Suomen talousalueella ja sähköjunaliikenteen osuus voimalaitospäästöistä. Lähde: LIPASTO (VTT).

12 12 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Liikenteen energiatehokkuuden parantaminen TAUSTA Pyrkiessämme vähentämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen määrää, meidän tulee käyttää kaikki mahdolliset sekä tekniset että operatiiviset keinot liikenteen energiatehokkuuden parantamiseksi. Kansainvälisessä liikenteessä korostuvat erityisesti merenkulun ja ilmailun piirissä sovitut sääntelyt energiatehokkuuden parantamiseksi. EU:ssa neuvotellaan alusten MRV-asetuksesta, jonka perusteella meriliikenteen kasvihuonekaasujen päästötavoitteet liitetään EU:n muihin päästötavoitteisiin. MRV-asetus tulee sääntelemään alusten CO 2 -päästöjen seurantaa, raportointia ja näiden todentamista. IMOssa on aloitettu neuvottelut myös globaalin MRV-järjestelmän kehittämiseksi. Työ on aloitettu pyrkimällä löytämään yhteisesti hyväksytty tapa kerätä alusten polttoainekulutustietoja ml. järjestelmän tärkeimpien elementtien identifi ointi. Ammattiliikenteen energiatehokkuuden kasvattaminen on tärkeää ja siihen pyritään vaikuttamaan muun muassa lainsäädännön avulla. Lentoliikenteen energiatehokkuutta voidaan lisätä lentokonetekniikkaa tai ilmatilan käyttöä kehittämällä. Merenkulun energiatehokkuutta voidaan lisätä rakentamalla energiatehokkaampia laivoja ja operoimalla niitä energiatehokkuus huomioiden. Kansainvälisessä merenkulussa kaikki uudet vuoden 2016 jälkeen rakennetut alukset on pitänyt rakentaa ns. EEDI-indeksiä noudattaen. Aluksen nopeuden pienentäminen ja reitin optimointi sääolosuhteet huomioiden ovat operatiivisia keinoja kasvattaa aluksen energiatehokkuutta. Myös lentokoneiden energiatehokkuutta voidaan lisätä optimoimalla koneen nopeutta ja matkalentokorkeutta sekä lentämällä mahdollisimman täysillä koneilla. Kuva: Vastavalo, Eero J. Laamanen

13 13 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu lainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU eli niin kutsuttu energiatehokkuusdirektiivi. Energiatehokkuusdirektiivin kahdeksas artikla velvoittaa säätämään energiakatselmukset pakollisiksi kaikille suurille yrityksille. Direktiiviin mukaan suuria yrityksiä ovat ne yritykset, joiden palveluksessa on enemmän kuin 250 työntekijää tai joiden vuosittainen liikevaihto on vähintään 50 miljoonaa euroa ja/tai vuosittaisen taseen loppusumma vähintään 43 miljoonaa euroa. Liikenteen alalla tällaisia yrityksiä on Suomessa yhteensä noin 30. Näiden yritysten on suoritettava ensimmäinen pakollinen energiakatselmus viimeistään ja sen jälkeen vähintään neljän vuoden välein. Energiakatselmuksia toteuttavat pätevät ja/tai valtuutetut asiantuntijat riippumattomalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Direktiivi mahdollistaa sen, että energiakatselmuksia voivat toteuttaa tietyin edellytyksin yritysten omat asiantuntijat ja vaatii, että jokaisesta katselmuksesta tehdään raportti. Energiatehokkuusdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika on Energiatehokkuusdirektiivi tullaan panemaan täytäntöön pääasiassa energiatehokkuuslailla, jota koskeva hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle syksyllä Lakiin on ehdotettu kirjattavaksi säännökset muun muassa pakollisten energiakatselmusten minimivaatimuksista sekä niihin kohdistuvasta valvonnasta. Trafi on osallistunut energiatehokkuusdirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon liikenteen sektorin pakollisia energiatehokkuuskatselmuksia pohtivassa alatyöryhmässä. Ryhmässä on Trafi n lisäksi ollut mukana TEM, Energiavirasto, LVM ja Motiva. Trafi on tuottanut työryhmään tietoa pakollisten katselmusten piiriin tulevista liikenteen toimijoista, Trafi n tehtävistä, liikenteen toimijoiden nykyisistä energiatehokkuuteen tähtäävistä toimenpiteistä sekä arvioinut liikenteen sektorin nykysääntelyn suhdetta energiatehokkuusdirektiiviin. Energiatehokkuuslakia koskevan ehdotuksen mukaan suurten yritysten energiakatselmuksiin tulee aina sisältyä yksi tai useampi erillinen kohdekatselmus. Kohdekatselmuksia tulisi tehdä erilaisiin yrityksen energiankäyttökohteisiin, esimerkiksi erilaisiin rakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Kohteita valitaan kyseessä olevaan energiakatselmukseen nähden olennaisimmista kohteista ja valintaperusteina voidaan käyttää esimerkiksi kohteen korkeaa energiankulutusta tai merkittäväksi arvioitua mahdollisuutta sen energiatehokkuuden parantamisessa. Liikenteen alan toimijoiden pakolliset energiakatselmukset eivät todennäköisesti tule sisältämään vaatimusta pakollisista liikennevälineisiin kohdistuvista kohdekatselmuksista, sillä niihin kohdistuu jo nykyisin erilaisia energiatehokkuustoimenpiteitä. Viimeksi mainituilla tarkoitetaan esimerkiksi taloudellista ajotapaa ja siihen liittyvää koulutusta. Myös reittivalinnoilla sekä kaluston valinnalla ja kunnolla voidaan vaikuttaa energiatehokkuuteen. Näin ollen kuljetusyritysten pakolliset katselmukset sisältäisivät kohdekatselmuksia ao. yritysten muista energiankäyttökohteista. Suuret yritykset ovat tietyin energiatehokkuusdirektiivissä säädetyin edellytyksin vapautettuja pakollisista katselmuksista. Yritys vapautuu vaatimuksesta, jos sillä on käytössä eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti sertifi oitu energianhallintajärjestelmä tai ympäristönhallintajärjestelmä, johon sisältyy vähimmäisvaatimusten mukaisesti tehty energiakatselmus. Energiatehokkuusdirektiivissä edellä mainitulla järjestelmällä tarkoitetaan esimerkiksi ISO järjestelmää. Lisäksi vapautukseen oikeuttavana järjestelmänä toimii sertifi oitu ISO järjestelmä, jos siihen lisäksi sisällytetään vähimmäisvaatimusten mukainen energiakatselmus. Suomessa valmistellaan elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksiin sisältyvän energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) täydentämistä siten, että sen energiakatselmusosuus vastaisi ISO järjestelmää. Meillä on katsottu, että sertifi oitu (ns. ETJ+) energiatehokkuusjärjestelmä yhdistettynä sertifi oituun ISO järjestelmään olisi yhdenvertainen ISO järjestelmän kanssa.

14 14 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 KOTIMAAN LIIKENTEEN ENERGIANKULUTUS Suomessa käytetään paljon energiaa henkeä kohti. Energian kulutukseen vaikuttaa kylmä ilmastomme ja liikenteen kohdalla pitkät etäisyydet sekä hajautunut yhdyskuntarakenteemme. Myös liikkumismuodon valinnoilla on vaikutusta energian kulutukseen. Liikenteen biopolttoaineet ja myös sähkökäyttöinen liikenne katsotaan usein liikennesektorilla nollapäästöisiksi. Toisin sanoen niiden tuotannosta aiheutuvat päästöt lasketaan kasvihuonekaasupäästöiksi niitä tuottaville sektoreille. Tästä syystä liikenteen energiankulutus tulee jatkossa jossain määrin eriytymään liikenteen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Energiankulutus saattaa kasvaa samaan aikaan kun päästöt liikennesektorilla vähenevät. Uudet, energiatehokkaammat autot vähentävät energian Liikenteessä kuluu noin 20 prosenttia Suomessa käytetystä energiasta ja liikenteen osuus energiankulutuksesta on ollut hienoisessa kasvussa viime vuosina. Öljyllä tuotetusta energian kulutuksesta liikenteen osuus on noin 40 prosenttia. Liikennemuodoista tieliikenne on suurin energian kuluttaja. KUVA 3. Kotimaan liikenteen energiankulutus PJ Energian kulutukseen vaikuttaa kylmä ilmastomme ja liikenteen kohdalla pitkät etäisyydet sekä hajautunut yhdyskuntarakenteemme Tieliikenne Raideliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne Lähde: LIPASTO (VTT).

15 15 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 loppukäyttöä liikenteessä, mutta toisaalta esimerkiksi liikenteen kasvu on tasaisesti kasvattanut liikenteen käyttämän energian määrää. Kestävän kehityksen näkökulmasta energian käyttöä tulisi vähentää. Liikenteen energiankulutuksen osalta tavoitteena on energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2020 kotimaan liikenteen energian loppukulutus saa olla enintään 48 TWh nyt se on noin 51 TWh. EU:n energiapalveludirektiivi, joka vuonna 2013 korvattiin uudella energiatehokkuusdirektiivillä, määrittelee Suomen energiatehokkuustavoitteet. Energiatehokkuuden tulisi Suomessa parantua yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Tavoite koskee myös liikennesektoria. Vuoteen 2020 mennessä energiatehokkuuden tulisi parantua yhteensä 20 prosenttia. Energiatehokkuusdirektiiviä tullaan tarkastelemaan uudelleen loppuvuodesta 2014, mutta vuodelle 2030 ei näillä näkymin olla EU:n taholta asettamassa uutta energiatehokkuustavoitetta, joskin asiaa käsitellään energiatehokkuusdirektiivin uudelleen tarkastelun yhteydessä. EU:n alueella tulee nostaa 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa liikenteen uusiutuvaa energiaa koskeva tavoite on 20 prosenttia vuonna Vuoden 2030 tavoitteena on nostaa uusiu - tuvan energian osuus vähintään 27 prosenttiin koko EU-tasolla, mutta maakohtaisia tavoitteita ei ole asetettu 2020 jälkeiselle ajalle. Uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on Suomessa pyritty edistämään myös verotuksen kautta. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ILPO -ohjelman tavoitteena on 9 prosentin energiasäästö tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yrittäjien toiminnassa sekä yleisen energiatehokkuuden parantaminen koko liikennesektorilla. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevassa ns. RES-direktiivissä asetetaan kaikille EU-jäsenmaille yhteinen, sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus liikenteen koko energiankulutuksesta Kuva: Vastavalo, Hannu Huovila

16 16 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla käyttövoimilla liikenteessä KUVA 4. Merenkulun CO 2 - päästöt verrattuna globaaleihin kokonaispäästöhin Ilmastomuutoksen torjuminen yhdessä energiaturvallisuushuolen ja fossiilisten polttoaineiden kalliin hinnan kanssa ovat kasvattaneet vaihtoehtoisten energiamuotojen kysyntää. Globaalit vaatimukset luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja ihmistoiminnasta ovat ajureita, jotka ohjaavat teollisuutta ja liikennesektoria puhtaan ja vihreän energian käyttöön, vähäisempiin ympäristövaikutuksiin ja hiilidioksidipäästöihin. Kyoton ilmastosopimus asettaa jäsenvaltioille sitovat kasvihuonekaasupäästöleikkaustavoitteet. 37 teollisuusmaata ja EU sitoutuivat vähentämään päästöjä 5 prosenttia vuoden 1990-tasoon nähden vuosien aikana. Vuosina jäsenvaltiot sitoutuivat vähentämään päästöjä vähintään 18 prosenttia vuoden 1990-tasosta. Ilmailulle ja merenkululle on annettu mandaatti päättää sektorikohtaisista keinoista saavuttaa päästötavoitteet YK:n alaisissa sektoriorganisaatioissa. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) ovat noin kaksi prosenttia ja typenoksidipäästöt (NO X ) noin kolme prosenttia ihmisen tuottamista kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöillä on kasvihuoneilmiön voimistumiseen sekä nopeuttava että hidastava vaikutus. Matkalentokorkeudessa, kilometrissä, NO X -päästöt tuottavat otsonia, joka lämmittää ilmakehää. Samalla NO X -päästöt kuitenkin välillisesti vähentävät ilmakehän metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Merenkulun hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) ovat noin kolme prosenttia kaikista ihmistoiminnasta aiheutuvista CO 2 -päästöistä (kuva 4) % Lähde: Second IMO GHG Study Sähkön- ja lämmöntuotanto Muut Muu energiateollisuus Teollinen tuotanto ja rakentaminen Muu liikenne (tie) Rautatiet Kansainvälinen ilmailuliikenne Kansainvälinen laivaliikenne Kansallinen laivaliikenne ja kalastus 35

17 17 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Turvatakseen Kyoton sopimuksen tavoitteden saavuttamisen ja parantaakseen energiaturvallisuuttaan yhä useammat maat ovat globalisti asettaneet kansallisia tavoitteita uusiutuvan energian käytölle, esimerkiksi prosentuaalisen osuuden energian kokonaiskäytöstä. EU:ssa RES-direktiivi vaatii jäsenmaita tuottamaan vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteen polttoaineista uusiutuvilla energianlähteillä. EU:n tavoite taata kilpailukykyinen ja resurssitehokas liikennejärjestelmä 60 prosentin päästövähennystavoitteista huolimatta edellyttää toimia kaikkien liikennemuotojen osalta. Tieliikenteessä tavanomaisia polttoaineita käyttävien autojen käyttö puolitetaan kaupunkiliikenteessä vuoteen 2030 mennessä ja ne poistetaan kaupungeista asteittain vuoteen 2050 mennessä. Lentoliikenteessä käytettävien vähähiilisten kestävien polttoaineiden tavoite on yltää 40 prosentin osuuteen vuoteen 2050 mennessä. Ja meriliikenteessä käytet tävien polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää niin ikään vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan 50 prosenttia. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat IPCC:n viidennen arviointiraportin mukaan enemmän kuin kaksinkertaistuneet vuoden 1970 jälkeen ja kasvaneet nopeammin kuin millään muulla energian käyttäjäsektorilla. Suunnilleen 80 prosenttia kasvusta on aiheutunut tieliikenteestä. Vuonna 2010 liikenteen energiatarve oli 27,4 % kokonaisenergian käytöstä (IEA, 2012b). Tästä noin 40 prosenttia kulutettiin kaupunkiliikenteessä (IEA, 2013). Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin (IPPC) viides arviointiraportti näkee kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden mahdollistavan matalahiilisen poltto aineratkaisun, joka pienentää ilmastomuutosriskiä (IPCC, 2014). Parhaimmillaankin biopolttoaineiden arvioidaan kykenevän kuitenkin vastaamaan vain noin 10 prosenttia maailman enegiatarpeesta, sillä vaikuttaa siltä, että on mahdotonta tuottaa enempää kasvibiomassaa vaarantamatta maailman ruoka taloutta. Matkustaja- ja rahtikuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita: biopolttoaineita (ml biometaani), kaasua, sähköä tai vetyä konservatiivisen mineraalipohjaisen polttoaineen sijasta. Biopolttoaineilla arvioidaan olevan noin % pienemmät kasvihuonekaasupäästöt kilometriä kohden kuin bensiinillä tai dieselillä. Myös muut päästöt pienenevät biopolttoaineiden käytön myötä. Säätämällä moottoria optimaalisesti HVO:n käyttöön tai käyttämällä kehittynyttä polttomoottoritekniikkaa voi vähentää sekä typenoksidipäästöjä (NO X ) että hiukkaspäästöjä jopa enemmän kuin 25 prosenttia (Happonen et al., 2012, Aakko-Saksa et al., 2012). Tällä on merkitystä erityisesti kaupunkien ja taajamaalueiden ilmanlaatuun. Eurooppa strategiassa EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla ja oikeissa olosuhteissa jopa 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Liikennettä koskevan Euroopan komission valkoisen kirjan (KOM(2011) 144 fi nal) mukaan EU:n meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä olisi vuoteen 2050 mennessä vähennettävä 40 prosentilla ja, jos mahdollista, 50 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Näihin EU-tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan myös vaihtoehtoisia polttoaineita, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäisempiä kuin öljyn.

18 18 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 SUOMEN TILANNE ERI LIIKENNEMUOTOJEN KOHDALLA Tieliikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen ja pienhiukkaspäästöjen tuottaja. Päästöjen vähentämiseksi tulisi enenevissä määrin pyrkiä lisäämään vaihtoehtoisten käyttövoimien osuutta fossiilisten polttoaineiden rinnalla. Lisäksi olisi syytä varautua fossiilisten polttoaineiden hinnassa tai saatavuudessa tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin pidemmällä aikavälillä. Vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja käyttövoimilla tarkoitetaan sähköä, vetyä, kaasua (LNG, CNG, LPG) sekä nestemäisiä biopolttoaineita. Vaihtoehtoiset käyttövoimat tieliikenteessä henkilöautot Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäviin autoihin kuuluvat niin kutsutut fl exifuel-autot (korkeaseosetanoliautot), hybridiautot ja ladattavat hybridiautot, sähköautot sekä esimerkiksi pelkällä maakaasulla sekä bensiinillä että maakaasulla käyvät autot. Flexifuel-auto on polttomoottorilla toimiva auto, johon voidaan tankata 95E-bensiinin lisäksi myös E85- etanolipolttoaineitta tai näiden sekoitusta. Hybrideillä tarkoitetaan autoja, joissa on kaksi voimanlähdettä. Niissä on bensiini- tai dieselmoottorin lisäksi yksi tai useampi sähkömoottori avustamassa polttomoottoria. Sähkömoottori saa energiansa ajoakustosta, jonka turvin voidaan haluttaessa ajaa lyhyitä matkoja kokonaan sähköllä. Akkuja ladataan ajon aikana moottorijarrutuksissa ja lisäksi polttomoottorin voimin kevyissä ajotilanteissa. Sähköautoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä akkukäyttöisiä autoja, joiden moottori on kokonaan sähkökäyttöinen. Akut KUVA 5. Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina Lähde: Trafi. Vaihtoehtoiset polttoaineet Hybridit ladataan latauspisteessä. Lisäksi sähköautoiksi luetaan usein myös polttokennoautot, joiden käyttövoima tuotetaan vetykaasusta sähkökemiallisessa reaktiossa. Polttoaineena on vety, jota voidaan valmistaa eri raaka-aineista, mutta siihen tarvitaan paljon energiaa. Polttokennoautot ovat toistaiseksi tuotekehittely- ja testausasteella. kpl Ladattavat hybridit Sähköautot

19 19 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 Vuonna 2013 fl exifuel-autojen, hybridien, ladattavien hybridiautojen sekä sähkö- ja kaasuautojen (CNG) osuus Suomen kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli noin kolme prosenttia. Vuonna 2013 fl exifuel-autoja ensirekisteröitiin 657, jolloin niiden osuus oli noin 1,34 prosenttia kaikista ensirekisteröinneistä. Vuotta aiemmin niitä oli rekisteröity Täyshybridien osuus vuonna 2013 oli lähes 2,2 prosenttia kaikista ensirekisteröidyistä henkilöautoista. Niiden ensirekisteröintien osuus oli kasvanut 65 prosenttia vuodesta Vuona 2012 täyshybridejä ensirekisteröitiin ja vuonna 2013 yhteensä Mikäli hybridejä ensirekisteröidään samaan tahtiin myös tulevina vuosina, on mahdollista, että vuonna 2020 jopa 44 prosenttia uusista autoista olisi hybrideitä. Maltillisemman ennusteen mukaan hybrideillä olisi prosentin markkinaosuus vuonna Ensimmäiset ladattavat hybridit rekisteröitiin Suomessa vuonna 2012, jolloin niitä rekisteröitiin 128. Vuonna 2013 ensirekisteröintejä oli 168. Ladattavien hybridien myynti on vähäistä monissa muissakin Euroopan maissa ja esimerkiksi vuonna 2012 Englannissa myydyistä autoista 0,1 prosenttia oli plug in -hybridejä. Suomessa ladattavien hybridien osuus oli saman vuonna 0,11 prosenttia ensirekisteröinneistä. Myös sähköautojen osuus Suomen henkilöautojen ensirekisteröinneistä on vähäinen, sillä vuonna 2012 niiden osuus oli 0,045 prosenttia (51 autoa). Seuraavana vuonna rekisteröintimäärät laskivat 50 autoon. Vertailun vuoksi todettakoon, että Englannissa sähköautojen osuus vuonna 2012 oli ensirekisteröinneistä 0,06 prosenttia. Tosin vuoden 2014 alkupuolella sähkökäyttöisten henkilöautojen määrä kääntyi Suomessa nousuun. Vuoden 2014 tammi-kesäkuussa sähkökäyttöisiä henkilöautoja rekisteröitiin 75, kun vuoden 2013 tammi-kesäkuussa niitä rekisteröitiin vain 24 kappaletta. Liikenteessä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien osuus on edelleen hyvin pieni. Vuoden 2013 lopussa se oli noin 0,2 prosenttia. Hybridihenkilöautoja oli viime vuoden lopussa liikenteessä 8 741, mikä on 43 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös bensiini-etanolikäyttöisten (fl exifuel) henkilöautojen määrä on kasvanut 18,5 prosenttia vuoden aikana ja niitä oli vuoden 2013 lopussa liikenteessä Sähkökäyttöisiä henkilöautoja oli liikenteessä 169, maakaasukäyttöisiä 172 ja bensiini-maakaasukäyttöisiä 844. Suomessa liikenteen uusiutuvaa energiaa koskeva tavoite on pantu täytäntöön ja tuplattu ns. jakeluvelvoitelailla. Lain mukaan polttoaineiden jakelijoiden KUVA 6. Henkilöautojen käyttövoimien osuudet ensirekisteröinneistä vuonna % Bensiini + Diesel Vaihtoehtoiset polkoaineet Hybridit Ladakavat hybridit Sähköautot Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien ensirekisteröityjen henkilöautojen osuudet kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä vuonna Lähde: Trafi.

20 20 Liikenteen ympäristövaikutusten tila 2014 tulee toimittaa biopolttoaineita kulutukseen 6 prosenttia vuosina Sen jälkeen jakeluvelvoite nousee tasaisesti ja on 20 prosenttia vuonna Kansallinen biopolttoaineiden jakeluvelvoitelaki koskee tällä hetkellä vain tieliikenteessä käytettäviä biopolttoaineita. Kaikki Suomessa jakelussa olevat liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja. Pelkästään biopolttoaineita lisäämällä päästään hyvin lähelle liikenteen kasvihuonekaasupäästöille asetettuja vähennystavoitteita. Uusiutuvien polttoaineiden houkuttelevuutta on Suomessa pyritty parantamaan myös verotuksen kautta. Suomalainen energiaverotus uudistui vuoden 2011 alussa, jolloin valmisteveroina kannettavat verot muuttuivat nimeltään energiasisältöveroksi ja hiilidioksidiveroksi. Liikenteen polttoaineille laadittiin laatuporrastus, joka ottaa myös huomioon poltto aineiden terveydelle haitalliset lähipäästöt. Energia verouudistus nosti jonkin verran maakaasun verotasoja liikennepolttoaineena, mutta laski kestävyyskriteerit täyttävien biopolttoaineiden verotasoja. Vaihtoehtoiset käyttövoimat vesiliikenteessä Laivaliikenteen osalta merkittävin vaihtoehtoinen polttoaine on LNG (Liquefi ed Natural Gas). LNG:n käyttöönottoa alusten polttoaineena hidastaa kuitenkin tyypillinen muna-kana-ongelma. Varustamot ovat arkoja investoimaan LNG:n käyttöön tilanteessa, jossa LNG:n saatavuus on epävarmaa. Toisaalta LNG:n saatavuuden varmistainen edellyttää kaasun kysyntää. Globaalisti pohditaan myös biopolttoainiden (ml.metanol), purjeiden, aurinkoenergian, vedyn yms. vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä merenkulussa. Suomeen on rakenteilla LNG-terminaalit Tornion Röyttän satamaan, Poriin ja mahdollisesti Inkooseen. Myös Haminan satamaan on suunnittella nesteytetyn maakaasun tuontiterminaali ja siihen liittyvä voimalaitos. Kaupallisen meriliikenteen käytössä olevista aluksista vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien alusten osuus on maassamme toistaiseksi erittäin vähäinen. Suomen lipun alla purjehtii matkustaja-alus Viking Grace, joka käyttää LNG:tä polttoaineena. Tällä hetkellä sen polttoainetäydennykset (bunkraus) tehdään Tukholman satamassa. Rajavartioston käyttöön ollaan ottamassa Turvaksi nimettyä ulkovartiolaivaa (UVL10) joka käyttää polttoaineenaan LNG:tä ja dieselöljyä (duel-fuel -moottori). Liikennevirasto on tilannut LNG:tä ja dieseliä käyttävän uuden jäänmurtajan, joka varustetaan lisäksi öljyntorjunta- ja hätähinauskapasiteetilla myös vaativia avomeriolosuhteita ajatellen. Trafi on yhdessä LVM:n kanssa laatinut LNG:n toimenpideohjelman, jossa on arvioitu keskeiset LNG:n käyttöönottoa hidastavat tai hankaloittavat asiat sekä tunnistettu vastuutahot ja -ministeriöt ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä vastaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuridirektiivin edellyttämää kansallista toimeenpano-ohjelmaa. Ohjelma on käännetty myös englanniksi. Suomen Itämeren maiden neuvoston puheenjohtajuuskaudella on laadittu tiekartta vihreän teknologian ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edistämiseksi Itämeren alueella. Tavoitteena on tehdä Itämerestä LNG:n käytön mallialue.tiekartassa on huomioitu sekä lähitulevaisuuden ( ) että pidemmän ajan ( ) tavoitteet. Tiekartta löytyy sekä englannin että venäjänkielisenä Trafi n nettisivuilta: /en/sustainableshipping. LNG on maakaasua, joka on jäähdytetty miinus 162-celcium-asteiseksi. Tässä lämpötilassa maakaasu on muuttunut nesteeksi, jolloin sen tilavuus on pienentynyt 600-kertaisesti. Tämä mahdollistaa logistisesti kustannustehokkaan LNG:n siirron esimerkiksi laivoilla ja säiliöautoilla. Mahdollisen vuodon sattuessa LNG höyrystyy nopeasti ilmakehässä. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, joka palaessaan vapauttaa noin 25 prosenttia vähemmän hiilidioksidia öljyyn verrattuna. Kaasu palaa puhtaalla liekillä muodostamatta tuhkaa tai nokea. Se ei sisällä rikkiä, ja sen typpioksidipäästöt ovat vähäisiä.

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Uudet liikennepolttoaineet Etelä-Savossa 11.6.2014 Tulevaisuuden käyttövoimat

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011 EkoAuton julkistustilaisuus Katja Lohko Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Trafi 2 Sisältö Trafin Ekoautoilusivusto ja henkilöauton hankintaohje Turvallinen auto Ympäristöä vähemmän kuormittava

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

EU:n komission suunnitelmat liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi. Suomen Kaasuyhdistyksen kevätkokous 24.4.2013, Maria Rautavirta

EU:n komission suunnitelmat liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi. Suomen Kaasuyhdistyksen kevätkokous 24.4.2013, Maria Rautavirta EU:n komission suunnitelmat liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi Suomen Kaasuyhdistyksen kevätkokous 24.4.2013, Maria Rautavirta Sisältö Komission tiedonanto ja sen taustat Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

LIITE 1: Toimintasuunnitelma

LIITE 1: Toimintasuunnitelma LIITE 1: Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelman avulla täsmennetään edellä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksessa esitettyjä tavoitteita. Toimintasuunnitelman painopisteiden valinnassa ja yksittäisten

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass on osa Gasum konsernia Skangass on perustettu 2007. Gasum osti 51% Skangassista keväällä 2014. Gasumin LNG liiketoiminnot siirtyvät kaupan myötä Skangassin

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2.12.2013 2013/0344(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla 1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot