INGÅ KOMMUNS ENERGI- OCH KLIMATPROGRAM INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INGÅ KOMMUNS ENERGI- OCH KLIMATPROGRAM INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA"

Transkriptio

1 INGÅ KOMMUNS ENERGI- OCH KLIMATPROGRAM INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA Kommunfullmäktige / Kunnanvaltuusto

2 INLEDNING JOHDANTO Ingå kommuns energi- och klimatprogram finns målsättningar och åtgärder, med hjälp av vilka avsikten är att på det lokala planet bekämpa klimatförändringen och förbättra miljön. Kommunens energioch klimatprogram stöder det nationella klimatprogrammet. Inkoon kunnan energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla on tarkoitus torjua ilmastonmuutosta ja parantaa ympäristöä paikallisella tasolla. Kunnan energia- ja ilmasto-ohjelma tukee kansallista ilmasto-ohjelmaa. Målsättningen med programmet är att stoppa ökningen av utsläpp av de växthusgaser som uppkommer inom kommunens område och att på sikt göra kommunen så koldioxidneutral som möjligt. Energi- och klimatprogrammet riktar sig till kommunalt anställda och förtroendevalda, och avsikten med programmet är att styra beslut som gäller kommunens egen verksamhet och verksamheten hos kommunens samarbetsparter på sådant sätt att de fungerar som sporrande exempel för kommuninvånare och företag. Energi- och klimatprogrammet utgör en del av Ingå kommuns miljöprogram. Till miljöprogrammet ansluter sig också Ingå kommuns åtgärdsprogram för Östersjön, som godkändes av kommunstyrelsen Ohjelman tavoitteena on pysäyttää kunnassa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu ja tehdä kunnasta pitkällä aikavälillä mahdollisimman hiilidioksidineutraali. Energia- ja ilmasto-ohjelma on tarkoitettu kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille ja ohjelman tarkoituksena on ohjata kunnan omaa toimintaa ja kunnan yhteistyökumppaneiden toimintaa ohjaavia päätöksiä siten, että ne toimivat kannustavina esimerkkeinä kuntalaisille ja yrityksille. Energia- ja ilmasto-ohjelma on osa Inkoon kunnan ympäristöohjelmaa, johon liittyvät myös Inkoon kunnan toimet Itämeren tilan parantamiseksi, jotka hyväksyttiin kunnanhallituksessa

3 Innehåll / Sisältö 1. VAD AVSES MED VÄXTHUSEFFEKTEN? / MITÄ KASVIHUONEILMIÖLLÄ TARKOITETAAN? ANPASSNINGSÅTGÄRDER / SOPEUTTAMISTOIMET UTSLÄPP AV VÄXTHUSGASER / KASVIHUONEPÄÄSTÖT BERÄKNING AV EKOLOGISKT FOTSPÅR / HIILIDIOKSIDIJALANJÄLJEN LASKEMINEN ENERGIPRODUKTION OCH ANVÄNDNING I INGÅ / ENERGIANTUOTANTO JA KÄYTTÖ INKOOSSA PRODUKTION AV VÄRME / LÄMMÖNTUOTANTO ENERGIFÖRBRUKNING I FASTIGHETERNA / KIINTEISTÖJEN ENERGIANKULUTUS AVFALLSHANTERING / JÄTEHUOLTO FÖRETAGSVERKSAMHET / YRITYSTOIMINTA SERVICE OCH ANSKAFFNINGAR / PALVELUT JA HANKINNAT TRAFIK OCH MARKANVÄNDNING / LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ JORD- OCH SKOGSBRUK / MAA- JA METSÄTALOUS VARJE MILJÖINSATS ÄR VIKTIG! / JOKAINEN YMPÄRISTÖTEKO ON TÄRKEÄ! ENERGISPARVECKAN / ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO UPPFÖLJNING AV ENERGI- OCH KLIMATPROGRAMMET / ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMAN SEURANTA... 20

4 1. VAD AVSES MED VÄXTHUSEFFEKTEN? 1. MITÄ KASVIHUONEILMIÖLLÄ TARKOITETAAN? Med växthusgaser avses sådana gaser i atmosfären som reflekterar tillbaka en del av den värmestrålning som avges från jordklotets yta. Utan växthuseffekten skulle jordklotet inte hysa sådant liv som idag finns, utan vår planet skulle ha en medeltemperatur på ca -18º C, istället för nuvarande +15º C. Människans verksamhet, speciellt förbränningen av fossila bränslen, som kol, olja och naturgas, har ökat halten av växthusgaser (bl a koldioxid, metan, klorerade kolväten dvs CFC-gaser) i atmosfären; drivhuseffekten förstärks och medeltemperaturen på jordklotet uppskattas stiga. Växthuseffektens förstärkning beror förutom på förhöjda halter av växthusgasutsläpp också på minskningen av kolsänkor, främst skogar, på jordklotet. Kasvihuonekaasuilla tarkoitetaan sellaisia ilmakehän kaasuja, jotka heijastavat takaisin osan maapallon pinnalta tulevasta lämpösäteilystä. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallolla ei voisi olla nykyisen kaltaista elämää, vaan planeettamme keskilämpötila olisi n. -18 C nykyisen +15 C sijasta. Ihmisen toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja luonnonkaasun polttaminen on lisännyt kasvihuonekaasujen määrää (mm. hiilidioksidi, metaani, klooratut hiilivedyt, ts. CFCkaasut) ilmakehässä; kasvihuoneilmiö vahvistuu ja arvioiden mukaan maapallon keskilämpötila nousee. Kasvihuoneilmiön vahvistuminen johtuu lisääntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös maapallon hiilinielujen, lähinnä metsien vähentymisestä. 1

5 VILKA ÄR DE UPPSKATTADE EFFEKTERNA AV KLIMATFÖRÄNDRINGEN? Enligt flera prognoser kommer jordklotets yttemperatur under detta århundrade att stiga med ca 1,4-5,8 C. extrema väderleksfenomen blir vanligare; stormar och översvämningar nederbörden i norr ökar, glaciärerna i Europa och på Grönland samt havsisen kring Nordpolen smälter havsytan stiger med ca 0,1-0,9 meter t o m 2100 smittsamma sjukdomar, som malaria, sprider sig över ett större område p.g.a. temperaturstegringen i Finland blir speciellt vintrarna varmare: i södra Finland kommer vintrarna att påminna om de mellaneuropeiska vintrarna, i norr om den nuvarande sydkustens vintrar vinterregnen faller som vatten och snöblandat regn, inte som snö nya växt- och djurarter sprids söderifrån, likväl som växtsjukdomar, medan nordliga arter går tillbaka fästingarna blir vanligare, liksom de sjukdomar som de sprider växtperioden blir längre, granen ger vika för lövträdsskogar allergisäsongen förlängs Det är svårt att förutspå klimatförändring, men de åtgärder som föreslås i detta energi- och klimatprogram är nödvändiga för att uppnå en hållbar utveckling. Åtgärderna kan motiveras också som normala miljövårdsåtgärder helt i linje med gällande lagstiftning. Försiktighetsprincipen talar för att klimatförändringens risker erkänns och de internationellt accepterade motåtgärderna ges fullt stöd också på kommunal nivå. MITKÄ OVAT ILMASTONMUUTOKSEN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET? Useiden ennusteiden mukaan maapallon pintalämpötilat nousevat tämän vuosisadan aikana n. 1,4-5,8 C äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat lisääntyvät sademäärä kasvaa pohjoisessa, Euroopan ja Grönlannin jäätiköt ja Pohjoisnapaa ympäröivä merijää sulavat. merenpinta nousee n. 0,1-0,9 metriä vuoteen 2100 mennessä malarian kaltaiset tarttuvat taudit leviävät laajemmalle alueelle lämpötilan nousun johdosta Suomessa erityisesti talvet muuttuvat lämpimämmiksi: Etelä-Suomen talvet alkavat muistuttaa keskieurooppalaisia talvia, pohjoisessa nykyisen etelärannikon talvia talvisateet tulevat vetenä ja räntänä, eivät lumena etelästä leviää uusia kasvi- ja eläinlajeja, kuten myös kasvisairauksia, ja pohjoiset lajit vetäytyvät kauemmas punkit lisääntyvät, kuten myös niiden levittämät taudit kasvukausi pitenee, kuusi väistyy lehtipuumetsien tieltä allergiakausi pitenee.. Ilmastonmuutoksen ennustaminen on vaikeaa, mutta siitä huolimatta tässä energia- ja ilmasto-ohjelmassa ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeellisia kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Toimenpiteitä voidaan perustella myös normaaleina täysin voimassa olevan lainsäädännön mukaisina ympäristönsuojelutoimenpiteinä. Varovaisuusperiaatteen mukaan ilmastonmuutokselle ja kansainvälisesti hyväksytyille vastatoimille on annettava täysi tuki myös kunnallisella tasolla. 2

6 2. ANPASSNINGSÅTGÄRDER 2. SOPEUTTAMISTOIMET Åtgärder för att motarbeta och hindra klimatförändringen är det främsta målet, men samtidigt är det nödvändigt att bereda sig på och i tid anpassa sig till pågående och kommande förändringar. En stigande havsvattennivå bör beaktas i planeringen av strandbyggande och vid behandlingen av bygglov. De nuvarande rekommendationerna torde vara tillräckliga för det närmaste århundradet, men det är skäl att följa med utvecklingen och anpassa rekommendationerna därefter. Byggnaderna bör anpassas både till ökad fuktighet och till hetare och längre somrar. En ökad frekvens av exceptionella högvatten kan väntas i samband med stormar, detta bör beaktas vid byggande av bryggor och hamnar, och vid förtöjning av båtar. Ökad översvämningsrisk på fastlandet i samband med nederbörd bör beaktas i dimensionering av diken och dagvattensystem på samma sätt som ändringar i markanvändningen t,ex, större asfalterade ytor. Längre torrperioder under varma somrar kan kräva bevattning av grödor, vilket skulle förutsätta anläggande av tillräckligt stora lagerbassänger som fylls på våren. Ensisijaisena tavoitteena ovat toimet ilmastonmuutoksen vastustamiseksi ja ehkäisemiseksi, mutta samalla on välttämätöntä valmistautua ja sopeutua ajoissa meneillään oleviin ja tuleviin muutoksiin. Merenpinnan nousu on otettava huomioon rantarakentamisessa ja rakennuslupien käsittelyssä. Nykyiset suositukset lienevät riittäviä lähimpää vuosisataa ajatellen, mutta kehitystä on syytä seurata ja sopeuttaa suositukset sen mukaan. Rakennukset on sopeutettava sekä suurempaan kosteuteen että kuumempiin ja pitempiin kesiin. Myrskyjen yhteydessä on odotettavissa entistä enemmän poikkeuksellisen suuria vedenkorkeuksia, mikä on otettava huomioon laitureiden ja satamien rakentamisessa ja veneiden kiinnittämisessä. Sademääristä johtuva tulvariskin kasvu mantereella on otettava huomioon ojien ja pintavesijärjestelmien mitoituksessa samalla tavalla kuin maankäytön muutosten yhteydessä, esim. suuria aloja asfaltoitaessa. Lämpimien kesien pitkät kuivat kaudet saattavat vaatia viljelykasvien kastelua, mikä edellyttäisi keväisin täytettäviä, riittävän suuria varastoaltaita. Målsättning: Anpassningen sker som en del av den normala verksamheten. Ansvar: Kommunstyrelsen, tekniska nämnden, byggnads- och miljönämnden Tavoite: Sopeutuminen tapahtuu osana normaalia toimintaa. Vastuu: Kunnanhallitus, tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta. 3

7 3. UTSLÄPP AV VÄXTHUSGASER 3. KASVIHUONEPÄÄSTÖT Av mänsklig verksamhet förorsakade utsläpp av växthusgaser uppstår vid Ingå kolkraftverk, av trafiken på stamväg 51, vid övrig industriverksamhet, uppvärmning av byggnader, fjärrvärmeverket och lantbruket. Uppgifterna gäller år De är tagna ur Tiina Haaspuros kartläggning av utsläppen av växthusgaser i västra Nyland (Aronia och AKO västra Nyland 2009). Ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä syntyy Inkoon hiilivoimalassa ja kantatie 51 liikenteestä, muusta teollisuustoiminnasta, rakennusten lämmityksestä, kaukolämpölaitoksesta ja maataloudesta. Tiedot ovat vuodelta 2007 Tiina Haaspuron tekemästä Länsi- Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä koskevasta selvityksestä (Aronia ja AKO Länsi-Uusimaa 2009). Utsläppskälla Kondensationskraftverk 898 Trafik, varav 28 Landsvägstrafik 26 Övrig trafik 2 Övrig industri 10 Separat uppvärmning 9 Lantbruk, varav 3 Odling 2 Kreatur 0,8 Fjärrvärme 3 Arbetsmaskiner 1 Avfallshantering, varav 0,9 Avloppsvatten 0,2 SAMMANLAGT t CO2-ekv. Sektorvisa utsläpp av växthusgaser i koldioxidekvivalenter år 2007 i Ingå Päästölähde Lauhdutusvoima 898 Liikenne, josta 28 maantieliikenne 26 muu liikenne 2 Muu teollisuus 10 Erillislämmitys 9 Maatalous, josta 3 viljely 2 karjatalous 0,8 Kaukolämpö 3 Työkoneet 1 Jätteiden käsittely, josta 0,9 jätevedet 0,2 YHTEENSÄ t CO2-ekv. Kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina eri sektoreilla Inkoossa vuonna

8 Då kraftverkets andel räknas bort ligger utsläppen i Ingå på nivån 55 tusen ton CO2-ekv, vilket är ett relativt typiskt värde för en liten landskommun. Motsvarande utsläpp i Sjundeå är 29 tusen ton CO2- ekv, något mindre än i ingå, närmast beroende på att stamväg 51 och dess genomfartstrafik berör Sjundeå på en kortare sträcka. Som jämförelse kan nämnas att växthusgasutsläppen år 2007 i Lojo var 905 tusen ton CO2-ekv. och i Raseborg 211 tusen ton CO2-ekv. I den ovan refererade utredningen har de konkreta utsläppen inom kommunens gränser beräknats, varvid elproduktionens utsläpp vid kolkraftverket i sin helhet belastar kommunen, trots att det är frågan om produktion för hela landet. Elförbrukningen har då inte heller beräknats ge utsläpp där elektriciteten förbrukas, Beräkningarna kunde också göras så att elkonsumtionens (t.ex. eluppvärmning och industrins elförbrukning kommer då med) beräknade utsläpp av CO2 beaktas. För Ingås del är utsläppen då 58 tusen ton CO2-ekvivalenter. Denna konsumtionsbaserade beräkning är att föredra vid jämförelser, då också förändringar i elförbrukningen tydligare kommer fram. Ilman voimalan osuutta päästöt ovat Inkoossa 55 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja (CO2-ekv.), mikä on melko tyypillinen arvo pienelle maaseutukunnalle. Siuntion vastaavat päästöt ovat 29 tuhatta tonnia CO2-ekv., siis hieman alhaisemmat kuin Inkoossa johtuen lähinnä siitä, että kantatien 51 ja sen läpikulkuliikenteen vaikutukset koskettavat Siuntiota lyhyemmällä matkalla. Vertailuna mainittakoon, että Lohjan kasvihuonekaasupäästöt olivat 905 tuhatta tonnia CO2-ekv. vuonna 2007 ja Raaseporin 211 tuhatta tonnia CO2-ekv. Edellä mainitussa selvityksessä on laskettu konkreettiset päästöt kunnan rajojen sisäpuolella, jolloin hiilivoimalan sähköntuotannon päästöt kuormittavat kuntaa kokonaisuudessaan, vaikka sähköä tuotetaan koko maahan. Sähkönkulutuksesta ei tällöin ole myöskään arvioitu aiheutuvan päästöjä siellä, missä sähkö kulutetaan. Laskemat voitaisiin tehdä myös siten, että sähkönkulutuksen (esim. sähkölämmitys ja teollisuuden sähkönkulutus mukaan luettuna) arvioidut CO2-päästöt otetaan huomioon. Inkoon osalta päästöt ovat tällöin 58 tuhatta tonnia CO2-ekv. Tämä kulutukseen perustuva arviointi on parempi vertailuperuste, koska tällöin myös sähkönkulutuksen muutokset tulevat paremmin esiin. 4. BERÄKNING AV EKOLOGISKT FOTSPÅR En beräkning av kommunens ekologiska fotspår görs som grund för framtida jämförelser. Byggnads- och miljönämnden beslöt att kommunen deltar i Finlands kommunförbunds och Ekokumppanit Oy:s projekt för beräkning av kommunernas ekologiska fotspår. Resultaten publiceras HIILIDIOKSIDIJALANJÄLJEN LASKEMINEN Kunnan hiilidioksidijalanjälki arvioidaan tulevien vertailujen pohjaksi. Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti , että kunta osallistuu Suomen Kuntaliiton ja Ekokumppanit Oy:n kuntien ekologisen jalanjäljen arviointia koskevaan hankkeeseen. Tulokset julkaistaan vuonna

9 5. ENERGIPRODUKTION OCH ANVÄNDNING I INGÅ Ingå kolkraftverk har en elproduktionskapacitet på 4 x 250 MW. Kraftverket fungerar som reservkapacitet för elbolaget Fortum och startas då elpriset gör det lönsamt. Kol är ett fossilt bränsle och den koldioxid som uppkommer vid förbränningen bidrar till växthuseffekten. Av koldioxidutsläppen från fossila bränslen i Ingå kommun utgjorde kolkraftverkets andel år 2007 ca 94 % vid en elproduktion på ca 1000 GWh. År 2009 var produktionen endast 120 GWh. Elproduktionen under år 2010 har bedömts ha uppnått nivån år Termonova Oy använder gas i sin produktionsprocess. I fjärrvärmeverket 1+ 3 MW och i enskilda fastigheter används lätt brännolja för uppvärmning av fastigheter, dvs. 13 % a nominell effekt. På Barölandet finns ett vindkraftverk med eleffekt på 2 MW, med en årsproduktion på 2859 MWh år 2007, medan produktionen år 2009 var 2276 MWh. Förnybara energiresurser i Ingå är ved och flis från skogen och vinden som blåser in från havet. Skogstillväxten på ca ha växtlig skogsmark ger möjlighet till en hållbar skörd av ved och flis. Vindresurserna har nyligen kartlagts och Finlands vindatlas finns på Vindförhållandena är goda, med nästan 20 % större energiinnehåll än i t.ex. Kemi, Ajos) och en 3 MW anläggning ute till havs producerar enligt atlasens uppgifter MWh/a. 5. ENERGIANTUOTANTO JA KÄYTTÖ INKOOSSA Inkoon hiilivoimalan sähköntuotantokapasiteetti on 4 x 250 MW. Voimala toimii Fortum-sähköyhtiön varavoimalana ja käynnistetään, kun sähkön hinta tekee sen kannattavaksi. Hiili on fossiilinen polttoaine ja polton yhteydessä syntyvä hiilidioksidi lisää osaltaan kasvihuoneilmiötä. Hiilivoimalan osuus Inkoon kunnan alueella syntyvistä fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä oli n. 94 % vuonna 2007 sähköntuotannon ollessa n GWh. Vuonna 2009 tuotanto oli vain 120 GWh. Vuoden 2010 sähköntuotannon on arvioitu saavuttaneen vuoden 2007 tason. Termonova Oy käyttää kaasua tuotantoprosessissaan. Kaukolämpölaitoksessa 1+ 3 MW ja yksittäisissä kiinteistöissä käytetään kevyttä polttoöljyä kiinteistöjen lämmitykseen. Barölandetissa on tuulivoimala, jonka sähköteho on 2 MW. Vuosituotanto oli 2859 MWh ja 2276 MWh vuonna 2009, mikä oli 13 % nimellistehosta. Inkoon uusiutuvia energiavaroja ovat metsästä saatava puu ja hake ja mereltä puhaltava tuuli. Metsänkasvu n ha metsämailla mahdollistaa polttopuun ja hakkeen kestävän korjaamisen. Tuuliresurssit on selvitetty melko äskettäin ja ne löytyvät osoitteesta Tuuliolosuhteet ovat hyvät; energiasisältö on lähes 20 % suurempi kuin esimerkiksi Kemin Ajoksessa, ja merellä sijaitseva 3 MW laitos tuottaa tuuliatlaksen mukaan MWh vuodessa. 6

10 En vindkraftpark 60 x 3MW utanför Ingå- Raseborg skulle producera ca 676 GWh/a och en park på 60 x 5 MW ca 960 GWh/a (ur utkastet till Finlands Havsvind Ab;s MKB-beskrivning 2010) och en 3MW anläggning ute till havs producerar enligt atlasens uppgifter MWh/a På 100 m höjd är vindförhållandena nästan lika goda också inne över fastlandet. Finlands bästa vindkraftverk, Kemin Ajos T10 producerade 7728 MWh år 2009, dvs. 29,4 % av nominell effekt (vindkraftparkens sämsta enhet producerade 20,8 % av nominell effekt). Om vindförhållandena skulle motsvara förhållandena i Ajos, och nyttooeffekten 28 % av nominell effekt, producerar en anläggning på 3 MW 7350 MWh/a. Om de ovan beskrivna beräkningarna om Ajos egentliga produktion skulle förverkligas i Ingå, skulle produktionen vara 40 % mindre än vad som konstateras i Finlands Havsvind Ab:s miljökonsekvensbeskrivning. Med en vindkraftpark i Ingå skulle utsläppsfri elproduktion i hög grad kompensera för utsläppen från kolkraftverket. Om man antar att vindkraften ersätter kolkondenskraft så är utsläppsminskningen 380 tusen t CO2-ekv ( 60 x 3 MW) eller 633 tusen t CO2-ekv. (60 x 5 MW). Slutligen kan konstateras att kärn-, vatten- och vindkraftens samt vågoch solkraftens koldioxidutsläpp är av samma storleksklass. Ingå kommun följer med sol- och vågenergiproduktionens utveckling och strävar efter att stöda produktionen aktivt på sitt område. Inkoon-Raaseporin edustan 60 x 3MW tuulivoimapuisto tuottaisi n. 676 GWh vuodessa ja 60 x 5 MW tuulivoimapuisto n. 960 GWh vuodessa (luonnoksesta Suomen Merituuli Oy:n YVA-selostukseksi 2010), ja merellä sijaitseva 3 MV laitos tuottaa tuuliatlaksen mukaan MVh vuodessa. Sadan metrin korkeudella tuuliolosuhteet ovat lähes yhtä hyvät myös manneralueella. Suomen paras tuulivoimala Kemin Ajos T10 tuotti vuonna 2009 sähköä 7728 MVh eli 29,4 % nimellistehosta (tuulivoimapuiston huonoin yksikkö tuotti 20,8 % nimellistehosta). Mikäli tuuliolosuhteet olisivat ajoksen luokkaa ja hyötysyhde 28 % nimellistehosta niin 3 MV laitos tuottaa käytössä 7350 MVh vuodessa. Mikäli edellä esitetyt Ajoksen todellisesta tuotannosta esitetyt laskelmat toteutuisivat Inkoossa, olisi tuotto 40 % vähemmän kuin Suomen Merituuli Oy:n YVA-selostuksessa todetaan. Inkoossa sijaitsevan tuulivoimapuiston päästötön sähköntuotanto korvaisi suuren osan hiilivoimalan päästöistä. Jos tuulivoiman oletetaan korvaavan hiililaudevoiman, päästöt vähenevät 380 tuhatta t CO2-ekv. (60x 3 MW) tai 633 tuhatta t CO2-ekv. (60x5 MW). Lopuksi voidaan todeta, että ydinvoiman, vesivoiman, tuulivoiman sekä aalto- ja aurinkovoiman hiilidioksidipäästöt ovat samaa suuruusluokkaa. Inkoon kunta seuraa aurinko- ja aaltovoimatuotannon kehitystä ja pyrkii aktiivisesti tukemaan tuotantoa omalla alueellaan. 7

11 6. PRODUKTION AV VÄRME 6. LÄMMÖNTUOTANTO I Ingå kyrkby finns ett fjärrvärmeverk på 1+3 MW bränsleeffekt, som fungerar med brännolja. Brännoljan är ett fossilt bränsle och den koldioxid som uppkommer vid förbränningen bidrar till drivhuseffekten. Målsättning Åtgärder minskade utsläpp av växthushusgaser utökad användning av fjärrvärme minskade utsläpp av växthushusgaser och partiklar från uppvärmning minskad användning av elektricitet för uppvärmning övergång till användning av förnybara energikällor fjärrvärmeverket byggs om för att utnyttja förnybar energi, biomassa alla nya fastigheter i kommuncentrum ansluts till fjärrvärmenätet anslutning av gamla fastigheter i kommuncentrum till fjärrvärmenätet främjas ökad användning av luft- och jordvärmepumpar, solenergi och biobränslen för fastigheternas uppvärmning och varmvatten i samband med beviljande av byggnadslov utökas informationen om olika uppvärmningsalternativ Inkoon kirkonkylässä on polttoöljyllä toimiva kaukolämpölaitos, jonka polttoaineteho on 1+3 MW. Polttoöljy on fossiilinen polttoaine ja poltossa syntyvä hiilidioksidi lisää osaltaan kasvihuoneilmiötä. Tavoite Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kaukolämmön käytön lisääminen lämmityksessä syntyvien kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöjen vähentäminen sähkön käytön vähentäminen lämmityksessä. siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin kaukolämpölaitos muutetaan käyttämään uusiutuvaa energiaa, biomassaa kaikki kunnan keskustan uudet kiinteistöt liitetään kaukolämpöverkkoon kunnan keskustan vanhojen kiinteistöjen liittymistä kaukolämpöverkkoon edistetään kiinteistöjen lämmityksessä ja lämpimän veden tuottamisessa lisätään ilma- ja maalämpöpumppujen, aurinkoenergian ja biopolttoaineiden käyttöä rakennuslupamenettelyn yhteydessä annetaan entistä enemmän informaatiota erilaisista lämmitysvaihtoehdoista. 8

12 Ansvar och metoder Tekniska nämnden och kommunstyrelsen med avtal, planbestämmelser, försäljningsvillkor och förhandlingar. Tekniska kansliet med rådgivning och information. Byggnads- och miljönämnden och byggnadsinspektörerna med rådgivning och information. Vastuu ja toimintatavat Tekninen lautakunta ja kunnanhallitus sopimusten, kaavamääräysten, myyntiehtojen ja neuvottelujen kautta. Tekninen toimisto neuvonnan ja informaation avulla. Rakennus- ja ympäristölautakunta ja rakennustarkastajat neuvonnan ja informaation avulla. 9

13 Målsättning 7. ENERGIFÖRBRUKNING I FASTIGHETERNA betydande minskning av energiförbrukningen i kommunens fastigheter utökad användning av förnybara energikällor 7. KIINTEISTÖJEN ENERGIANKULUTUS Tavoite kunnan kiinteistöjen energiankulutuksen huomattava vähentäminen uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen. Åtgärder förverkligande av åtgärder enligt energieffektivitetsavtal kartering av nuvarande energianvändning i alla fastigheter och på allmänna områden energisyner i samarbete med Motiva: användning av värme, el och vatten, kostnader och inbesparingsmöjligheter Toimenpiteet toimenpiteiden toteuttaminen energiatehokkuussopimusten mukaisesti selvitys kaikkien kiinteistöjen ja yleisten alueiden nykyisestä energiankäytöstä energiakatselmukset yhteistyössä Motivan kanssa: lämmön, sähkön ja veden käyttö, kustannukset ja säästömahdollisuudet förverkligande av energibesparande förfaringssätt, t ex onödiga lampor och utrustning släcks då den inte används energiaa säästävien menettelytapojen toteuttaminen; esim. lamput ja laitteet sammutetaan, kun niitä ei käytetä användning av värme och el optimeras för behoven investering i energisparande lösningar investering i lösningar som utnyttjar förnybar energi rådgivning och skolning gällande energiinbesparing information om förnybara energikällor lämmön ja sähkön käyttö optimoidaan tarpeisiin investoidaan energiaa säästäviin ratkaisuihin investoidaan uusiutuvaa energiaa käyttäviin ratkaisuihin energian säästämistä koskevaa neuvontaa ja koulutusta informaatiota uusiutuvista energianlähteistä kommunen använder CO2-utsläppsfri el och övergår i mån av möjlighet till utnyttjande av grön elektricitet (el producerad genom gammal vattenkraft, vindkraft, vågeller solkraft) kunta käyttää CO2-päästötöntä sähköä ja mahdollisuuksien mukaan siirtyy vihreän sähkön käyttäjäksi (vanhalla vesivoimalla, tuulivoimalla, aaltoja aurinkovoimalla tuotettu sähkö). 10

14 Ansvar utbildning av den personal som underhåller och upprätthåller fastigheterna i samband med bygglovsansökan utökas informationen om byggande av lågenergihus och energibesparande lösningar Chefen för varje anläggning och verksamhetspunkt ombesörjer energisyner och uppgörande av inbesparings- och åtgärdsprogram. Tekniska kansliet bistår med konsulteringshjälp. Vastuu kiinteistöjen kunnossapidosta vastaavan henkilökunnan koulutus rakennuslupamenettelyn yhteydessä annetaan entistä enemmän informaatiota matalaenergiatalojen rakentamisesta ja energiaa säästävistä ratkaisuista. Kunkin laitoksen ja toimipisteen johtaja huolehtii energiakatselmuksista sekä säästö- ja toimenpideohjelman laadinnasta. Tekninen toimisto toimii konsulttina. 11

15 8. AVFALLSHANTERING 8. JÄTEHUOLTO Ansvaret för avfallshanteringen har överförts på regional nivå och i praktiken sköts hanteringen av avfallshanteringsföretaget Rosk n Roll Oy. Växthusgaser bildas vid deponering och förbränning av avfall. Målsättning Åtgärder Ansvar förbrukningen av naturresurser minskas verksamheten är materialeffektiv avfallshanteringen sköts så bra som möjligt materialeffektiviteten i verksamheten granskas material och utrustning bör i första hand repareras och återanvändas uppkomsten av avfall bör förebyggas; ingen onödig kopiering! uppkommet avfall bör sorteras och levereras vidare för återanvändning; pappersinsamling bioavfall till bioavfallsinsamling eller kompost Chefen för varje anläggning och verksamhetspunkt ser till att avfallshanteringen sköts. Vastuu jätehuollosta on siirretty alueelliselle tasolle, ja käytännössä jätehuollosta vastaa jätehuoltoyritys Rosk n Roll Oy. Jätteiden läjityksen ja polton yhteydessä syntyy kasvihuonekaasuja. Tavoite Toimenpiteet Vastuu luontoresurssien kulutuksen vähentäminen toiminnan materiaalitehokkuus jätehuolto hoidetaan mahdollisimman hyvin. toiminnan materiaalitehokkuutta tarkistetaan materiaalit ja laitteet on ensi sijassa korjattava ja kierrätettävä jätteen syntymistä ehkäistään; ei tarpeetonta kopiointia! syntyvä jäte lajitellaan ja toimitetaan kierrätykseen; paperinkeräykseen biojäte biojätekeräykseen tai kompostiin. Kunkin laitoksen ja toimipisteen johtaja vastaa jätehuollosta. 12

16 9. FÖRETAGSVERKSAMHET Ingå kommun är medlem i Lohjan seudun ympäristöklusteri ( Lojonejdens miljökluster ). Det är ett av företag, kommuner och samfund bildat nätverk för samarbete och lärande, där avsikten är att utveckla medlemmarnas verksamhet, förbättra kunnandet hos deras personal, utveckla kommunikationen utåt och samarbete och växelverkan mellan medlemmarna. Klustret anordnar årligen en mängd utbildningsstillfällen. Målsättning 9. YRITYSTOIMINTA Inkoon kunta kuuluu Lohjan seudun ympäristöklusteriin, joka on yritysten, kuntien ja yhtymien muodostama yhteistoiminta ja oppimisverkosto, jonka tarkoituksena on kehittää jäsenten toimintaa, parantaa henkilökunnan osaamista, kehittää viestintää ulospäin sekä jäsenten välistä yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta. Klusteri järjestää vuosittain joukon koulutustilaisuuksia. Tavoite Åtgärder utsläppen av växthusgaser minskar ökad produktion av energi från förnybara energikällor Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen uusiutuvien energialähteiden energiantuotannon lisääminen. rekommenderas utförande av energisyner och uppgörande av energisparavtal i företagen planläggning, byggnadssättsanvisningar och tomtförsäljningsvillkor görs så att förnybara energilösningar främjas planläggs så att anläggningar för produktion av förnybar energi kan ökas i Ingå utan att förorsaka oskälig skada för natur, djur och områdets invånare. yrityksille suositellaan energiakatselmuksia ja energiansäästösopimusten solmimista kaavoitus, rakennustapaohjeet ja tonttien myyntiehdot laaditaan uusiutuvia energiaratkaisuja edistävästi kaavoitetaan siten, että uusiutuvan energian tuotantolaitoksia voidaan lisätä Inkoossa aiheuttamatta kohtuutonta haittaa luonnolle ja sen elimistölle tai alueen asukkaille. Ansvar Vastuu Kommunfullmäktige, kommunstyrelsen, tekniska nämnden, byggnads- och miljönämnden Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta. 13

17 10. SERVICE OCH ANSKAFFNINGAR Om kommunala anskaffningar stadgas i följande lagar: Lag om offentlig upphandling /348 Lag om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster /349 I 2 i båda lagarna konstateras följande: Den upphandlande enheten skall utnyttja befintliga konkurrensförhållanden, behandla deltagarna i upphandlingsförfarande på ett likvärdigt och icke-diskriminerande sätt samt förfara öppet och med beaktande av proportionalitetskraven. De upphandlande enheterna skall sträva efter att ordna sin upphandling så att den kan genomföras på ett så ekonomiskt och systematiskt sätt som möjligt samt i form av så ändamålsenliga helheter som möjligt med beaktande av miljöaspekterna. Den energiförbrukning som serviceproduktion, -konsumtion och anskaffningar står för är betydande. Den s.k. indirekta förbrukningen är också omfattande, d.v.s. utsläppen uppstår på annat håll än hos konsumtionsartiklarnas slutanvändare Målsättning förutom anskaffningspris utgör miljöhänsyn och energioch materialeffektivitet ett centralt kriterium vid kommunala anskaffningar och upphandling. miljöhänsyn och energi- och materialeffektivitet utgör ett centralt kriterium vid kommunala anskaffningar och upphandling 10. PALVELUT JA HANKINNAT Kunnan suorittamista hankinnoista säädetään seuraavissa säädöksissä: Laki julkisista hankinnoista /348 Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista /349 Molempien lakien 2 :ssä todetaan: Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Palveluntuotannon, palvelujen kulutuksen ja hankintojen energiankulutus on huomattava. Myös nk. epäsuora kulutus on huomattava, ts. päästöt syntyvät muualla kuin kulutustuotteiden loppukäyttäjien luona. Tavoite hankintahinnan lisäksi ympäristön huomioon ottaminen sekä energia- ja materiaalitehokkuus ovat keskeinen kriteeri kunnallisissa hankinnoissa ympäristön huomioon ottaminen sekä energia- ja materiaalitehokkuus ovat keskeisiä kriteerejä kunnallisissa hankinnoissa. 14

18 de direkta och indirekta utsläpp av växthusgaser som uppstår i samband med anskaffningar minimeras hankintoihin liittyvien suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen määrän minimoiminen. Åtgärder Toimenpiteet klara och tydliga miljökriterier tas i bruk i anslutning till kommunens upphandling, med beaktande av produktens eller servicens hela livscykel d.v.s. energiförbrukning, material, hållbarhet, återanvändbarhet och avfallshantering utbildning för de tjänsteinnehavare som gör anskaffningar, gällande uppgörande av anbudsförfrågningar och hela upphandlingsprocessen transporterna minimeras genom förmånlig upphandling av lokalt producerade och till kommunen transporterade nyttigheter och service enligt lagstiftningen gällande offentlig upphandling kommunen använder CO2-utsläppsfri el och övergår i mån av möjlighet till utnyttjande av grön elektricitet (el producerad genom gammal vattenkraft, vindkraft, vågeller solkraft) kunnan hankintoja varten otetaan käyttöön selvät ympäristökriteerit ottaen huomioon tuotteen tai palvelun koko elinkaari ts. energiankulutus, materiaali, kestävyys, kierrätettävyys ja jätehuolto hankinnoista vastaavien viranhaltijoiden koulutus tarjouspyyntöjen laatimisen ja koko hankintaprosessin suhteen kuljetukset minimoidaan hankkimalla edullisesti paikallisesti tuotettuja tai paikalle tuotuja hyödykkeitä ja palveluja noudattaen hankinnasta annettua lainsäädäntöä kunta käyttää CO2-päästötöntä sähköä ja mahdollisuuksien mukaan siirtyy vihreän sähkön käyttäjäksi (vanhalla vesivoimalla, tuulivoimalla, aaltoja aurinkovoimalla tuotettu sähkö) Ansvar Kommunstyrelsen, var och en som gör anskaffningsbeslut Vastuu Kunnanhallitus, kaikki hankintapäätöksiä tekevät. 15

19 11. TRAFIK OCH MARKANVÄNDNING Genom planering av markanvändningen kan man påverka trafikmängd och kvalitet. I planläggningen tar man ställning till placering av vindkraftparker, som producerar förnybar energi i form av elektricitet. Ingå har en utmärkt existerande infrastruktur inom energiförsörjning, genom kolkraftverket och stamnätet, men också genom vägförbindelserna, oljehamnen och beredskapen för naturgasanläggningar i Joddböle. De aktuella planerna på storskalig krossning av trä till bränsle är ett konkret exempel. Djuphamnen och farleden ger ytterligare synergifördelar. Havsområdet utanför Ingå ligger med tanke på vindkraftproduktion fördelaktigt i förhållande till existerande elöverföringsnät och elkonsumtionen i huvudstadsregionen. Målsättning Åtgärder minskning av trafikrelaterade utsläpp av växthusgaser främjande av utnyttjande av förnyelsebara bränslen förstärkning av lättrafik och kollektivtrafik Ingås potential inom förnybar energiproduktion utnyttjas optimalt principen om en hållbar utveckling och utnyttjande av förnybara energikällor utgör central utgångspunkter i beslutsfattandet kommuncentrum förstärks och utvecklas lättrafikleder byggs ut 11. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa liikennemääriin ja liikenteen laatuun. Kaavoituksessa otetaan kantaa uusiutuvaan energiaa sähkön muodossa tuottavien tuulivoimapuistojen sijoittamiseen. Inkoolla on erinomainen energiahuollon infrastruktuuri hiilivoimalan ja kantaverkon myötä, mutta myös tieyhteydet, öljysatama ja valmius sijoittaa Joddböleen maakaasulaitoksia ovat osa tätä infrastruktuuria. Ajankohtainen suunnitelma perustaa laitos, jossa puuta murskataan polttoaineeksi on tästä konkreettinen esimerkki. Syväsatama ja väylä tuottavat lisää synergiaetuja. Tuulivoiman tuotannon kannalta Inkoon edustan merialueen sijainti on edullinen suhteessa olemassa olevaan sähkönsiirtoverkkoon ja pääkaupunkiseudun sähkönkulutukseen. Tavoite Toimenpiteet liikenteeseen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen uusiutuvien polttoaineiden käytön edistäminen kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen vahvistaminen Inkoon uusiutuvan energiatuotannon potentiaalia käytetään optimaalisesti kestävän kehityksen periaate ja uusiutuvien energianlähteiden käyttäminen on keskeinen lähtökohta päätöksenteossa kuntakeskusta vahvistetaan ja kehitetään rakennetaan kevyen liikenteen väyliä 16

20 de nya områden som byggs bör lätt nås av kollektivtrafik kommunen förespråkar förbättrad av järnvägstrafik t.ex. genom ett andra spår på kustbanan och stickspår till hamnen i Joddböle vid förnyandet av kommunens bilpark övergår man till användning av biodiesel eller hybridbilar, och där grön elektricitet utnyttjas kan man också övergå till elbilar en ekoby planläggs, d.v.s. en by som helt och hållet stöder sig på förnyelsebara energikällor och principerna för en hållbar utveckling utvecklandet av Joddböle industriområde och djuphamnens verksamhetsmöjligheter prioriteras en del av havsområdet utanför Ingå reserveras för produktion av vindkraft i samband med generalplanering utreds förutsättningarna för utnyttjande av vindkraft också i inre skärgården och på fastlandet joukkoliikenne on helposti uusien rakennusalueiden asukkaiden käytettävissä kunta puoltaa rautatieliikenteen parantamista esim. toisella rantaradalla ja Joddbölen satamaan rakennettavalla raiteella kunnan autokantaa uusittaessa siirrytään biodieseliin tai hybridiautoihin; siellä missä käytössä on vihreää sähköä, voidaan siirtyä myös sähköautoihin kaavoitetaan ekokylä, ts. kylä, joka käyttää vain uusiutuvia energianlähteitä ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita Joddbölen teollisuusalueen ja syväsataman toimintamahdollisuuksien kehittämistä priorisoidaan yleiskaavoitustyön yhteydessä selvitetään edellytykset käyttää uusiutuvaa energiaa (tuuli-, aurinko- ja aaltovoimaa) Inkoon edustan merialueella, sisäsaaristossa ja mantereella Ansvar Tekniska nämnden, kommunstyrelsen Vastuu Tekninen lautakunta, kunnanhallitus 17

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN FCG Planeko Oy Hangon kaupunki / Hangö stad KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN 0104-C9376 22.9.2009 LUONNOS / UTKAST FCG Planeko Oy Kantakaupungin yleiskaava I SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleiskaava-alue/

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus www.obotnia.fi/landskapsplanen Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus Landskapsreformens grundstenar Maakuntauudistuksen peruspalikat Landskapsförbunden, NTM-centralerna och regionförvaltningsverken

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 63 09.05.2011 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 58 28.09.2011 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 306 25.10.2011 Aloite Sipoon kunnan ruokapalveluiden kehittämisestä ja kunnallisen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE MYÖNNETTÄVIEN YLEISAVUSTUSTEN TOIMINNALLISET MITTARIT Hyväksytty sivistyslautakunnassa 2.2. 2005 sivut: 1-4 FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 270/2006 vp Turun Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikön siirtäminen Helsinkiin Eduskunnan puhemiehelle Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) sai maanantaina 20.3.2006 tietää, että opetusministeriö

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2012 vp Aurinkoenergian hyödyntäminen Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa linjataan seuraavaa: "Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

6 20.01.2016 25 02.02.2016

6 20.01.2016 25 02.02.2016 Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 6 20.01.2016 25 02.02.2016 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen asettaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle / Utfärdande

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 1 KALLELSE TILL ORDINARIE ANDELSSTÄMMA Tid: 27.05. 2012, kl 14.00 Plats: Byarsborg, Spjutsund Ärenden: På den ordinarie

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 453/2006 vp Helsinki Lohja-moottoritien liikennemäärien kasvu Eduskunnan puhemiehelle Valtatien 1, E18-moottoritien viimeisen osuuden Lohja Muurla rakentaminen on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot