INGÅ KOMMUNS ENERGI- OCH KLIMATPROGRAM INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INGÅ KOMMUNS ENERGI- OCH KLIMATPROGRAM INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA"

Transkriptio

1 INGÅ KOMMUNS ENERGI- OCH KLIMATPROGRAM INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA INKOON KUNNAN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA Kommunfullmäktige / Kunnanvaltuusto

2 INLEDNING JOHDANTO Ingå kommuns energi- och klimatprogram finns målsättningar och åtgärder, med hjälp av vilka avsikten är att på det lokala planet bekämpa klimatförändringen och förbättra miljön. Kommunens energioch klimatprogram stöder det nationella klimatprogrammet. Inkoon kunnan energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla on tarkoitus torjua ilmastonmuutosta ja parantaa ympäristöä paikallisella tasolla. Kunnan energia- ja ilmasto-ohjelma tukee kansallista ilmasto-ohjelmaa. Målsättningen med programmet är att stoppa ökningen av utsläpp av de växthusgaser som uppkommer inom kommunens område och att på sikt göra kommunen så koldioxidneutral som möjligt. Energi- och klimatprogrammet riktar sig till kommunalt anställda och förtroendevalda, och avsikten med programmet är att styra beslut som gäller kommunens egen verksamhet och verksamheten hos kommunens samarbetsparter på sådant sätt att de fungerar som sporrande exempel för kommuninvånare och företag. Energi- och klimatprogrammet utgör en del av Ingå kommuns miljöprogram. Till miljöprogrammet ansluter sig också Ingå kommuns åtgärdsprogram för Östersjön, som godkändes av kommunstyrelsen Ohjelman tavoitteena on pysäyttää kunnassa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu ja tehdä kunnasta pitkällä aikavälillä mahdollisimman hiilidioksidineutraali. Energia- ja ilmasto-ohjelma on tarkoitettu kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille ja ohjelman tarkoituksena on ohjata kunnan omaa toimintaa ja kunnan yhteistyökumppaneiden toimintaa ohjaavia päätöksiä siten, että ne toimivat kannustavina esimerkkeinä kuntalaisille ja yrityksille. Energia- ja ilmasto-ohjelma on osa Inkoon kunnan ympäristöohjelmaa, johon liittyvät myös Inkoon kunnan toimet Itämeren tilan parantamiseksi, jotka hyväksyttiin kunnanhallituksessa

3 Innehåll / Sisältö 1. VAD AVSES MED VÄXTHUSEFFEKTEN? / MITÄ KASVIHUONEILMIÖLLÄ TARKOITETAAN? ANPASSNINGSÅTGÄRDER / SOPEUTTAMISTOIMET UTSLÄPP AV VÄXTHUSGASER / KASVIHUONEPÄÄSTÖT BERÄKNING AV EKOLOGISKT FOTSPÅR / HIILIDIOKSIDIJALANJÄLJEN LASKEMINEN ENERGIPRODUKTION OCH ANVÄNDNING I INGÅ / ENERGIANTUOTANTO JA KÄYTTÖ INKOOSSA PRODUKTION AV VÄRME / LÄMMÖNTUOTANTO ENERGIFÖRBRUKNING I FASTIGHETERNA / KIINTEISTÖJEN ENERGIANKULUTUS AVFALLSHANTERING / JÄTEHUOLTO FÖRETAGSVERKSAMHET / YRITYSTOIMINTA SERVICE OCH ANSKAFFNINGAR / PALVELUT JA HANKINNAT TRAFIK OCH MARKANVÄNDNING / LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ JORD- OCH SKOGSBRUK / MAA- JA METSÄTALOUS VARJE MILJÖINSATS ÄR VIKTIG! / JOKAINEN YMPÄRISTÖTEKO ON TÄRKEÄ! ENERGISPARVECKAN / ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO UPPFÖLJNING AV ENERGI- OCH KLIMATPROGRAMMET / ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMAN SEURANTA... 20

4 1. VAD AVSES MED VÄXTHUSEFFEKTEN? 1. MITÄ KASVIHUONEILMIÖLLÄ TARKOITETAAN? Med växthusgaser avses sådana gaser i atmosfären som reflekterar tillbaka en del av den värmestrålning som avges från jordklotets yta. Utan växthuseffekten skulle jordklotet inte hysa sådant liv som idag finns, utan vår planet skulle ha en medeltemperatur på ca -18º C, istället för nuvarande +15º C. Människans verksamhet, speciellt förbränningen av fossila bränslen, som kol, olja och naturgas, har ökat halten av växthusgaser (bl a koldioxid, metan, klorerade kolväten dvs CFC-gaser) i atmosfären; drivhuseffekten förstärks och medeltemperaturen på jordklotet uppskattas stiga. Växthuseffektens förstärkning beror förutom på förhöjda halter av växthusgasutsläpp också på minskningen av kolsänkor, främst skogar, på jordklotet. Kasvihuonekaasuilla tarkoitetaan sellaisia ilmakehän kaasuja, jotka heijastavat takaisin osan maapallon pinnalta tulevasta lämpösäteilystä. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallolla ei voisi olla nykyisen kaltaista elämää, vaan planeettamme keskilämpötila olisi n. -18 C nykyisen +15 C sijasta. Ihmisen toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja luonnonkaasun polttaminen on lisännyt kasvihuonekaasujen määrää (mm. hiilidioksidi, metaani, klooratut hiilivedyt, ts. CFCkaasut) ilmakehässä; kasvihuoneilmiö vahvistuu ja arvioiden mukaan maapallon keskilämpötila nousee. Kasvihuoneilmiön vahvistuminen johtuu lisääntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös maapallon hiilinielujen, lähinnä metsien vähentymisestä. 1

5 VILKA ÄR DE UPPSKATTADE EFFEKTERNA AV KLIMATFÖRÄNDRINGEN? Enligt flera prognoser kommer jordklotets yttemperatur under detta århundrade att stiga med ca 1,4-5,8 C. extrema väderleksfenomen blir vanligare; stormar och översvämningar nederbörden i norr ökar, glaciärerna i Europa och på Grönland samt havsisen kring Nordpolen smälter havsytan stiger med ca 0,1-0,9 meter t o m 2100 smittsamma sjukdomar, som malaria, sprider sig över ett större område p.g.a. temperaturstegringen i Finland blir speciellt vintrarna varmare: i södra Finland kommer vintrarna att påminna om de mellaneuropeiska vintrarna, i norr om den nuvarande sydkustens vintrar vinterregnen faller som vatten och snöblandat regn, inte som snö nya växt- och djurarter sprids söderifrån, likväl som växtsjukdomar, medan nordliga arter går tillbaka fästingarna blir vanligare, liksom de sjukdomar som de sprider växtperioden blir längre, granen ger vika för lövträdsskogar allergisäsongen förlängs Det är svårt att förutspå klimatförändring, men de åtgärder som föreslås i detta energi- och klimatprogram är nödvändiga för att uppnå en hållbar utveckling. Åtgärderna kan motiveras också som normala miljövårdsåtgärder helt i linje med gällande lagstiftning. Försiktighetsprincipen talar för att klimatförändringens risker erkänns och de internationellt accepterade motåtgärderna ges fullt stöd också på kommunal nivå. MITKÄ OVAT ILMASTONMUUTOKSEN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET? Useiden ennusteiden mukaan maapallon pintalämpötilat nousevat tämän vuosisadan aikana n. 1,4-5,8 C äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat lisääntyvät sademäärä kasvaa pohjoisessa, Euroopan ja Grönlannin jäätiköt ja Pohjoisnapaa ympäröivä merijää sulavat. merenpinta nousee n. 0,1-0,9 metriä vuoteen 2100 mennessä malarian kaltaiset tarttuvat taudit leviävät laajemmalle alueelle lämpötilan nousun johdosta Suomessa erityisesti talvet muuttuvat lämpimämmiksi: Etelä-Suomen talvet alkavat muistuttaa keskieurooppalaisia talvia, pohjoisessa nykyisen etelärannikon talvia talvisateet tulevat vetenä ja räntänä, eivät lumena etelästä leviää uusia kasvi- ja eläinlajeja, kuten myös kasvisairauksia, ja pohjoiset lajit vetäytyvät kauemmas punkit lisääntyvät, kuten myös niiden levittämät taudit kasvukausi pitenee, kuusi väistyy lehtipuumetsien tieltä allergiakausi pitenee.. Ilmastonmuutoksen ennustaminen on vaikeaa, mutta siitä huolimatta tässä energia- ja ilmasto-ohjelmassa ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeellisia kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Toimenpiteitä voidaan perustella myös normaaleina täysin voimassa olevan lainsäädännön mukaisina ympäristönsuojelutoimenpiteinä. Varovaisuusperiaatteen mukaan ilmastonmuutokselle ja kansainvälisesti hyväksytyille vastatoimille on annettava täysi tuki myös kunnallisella tasolla. 2

6 2. ANPASSNINGSÅTGÄRDER 2. SOPEUTTAMISTOIMET Åtgärder för att motarbeta och hindra klimatförändringen är det främsta målet, men samtidigt är det nödvändigt att bereda sig på och i tid anpassa sig till pågående och kommande förändringar. En stigande havsvattennivå bör beaktas i planeringen av strandbyggande och vid behandlingen av bygglov. De nuvarande rekommendationerna torde vara tillräckliga för det närmaste århundradet, men det är skäl att följa med utvecklingen och anpassa rekommendationerna därefter. Byggnaderna bör anpassas både till ökad fuktighet och till hetare och längre somrar. En ökad frekvens av exceptionella högvatten kan väntas i samband med stormar, detta bör beaktas vid byggande av bryggor och hamnar, och vid förtöjning av båtar. Ökad översvämningsrisk på fastlandet i samband med nederbörd bör beaktas i dimensionering av diken och dagvattensystem på samma sätt som ändringar i markanvändningen t,ex, större asfalterade ytor. Längre torrperioder under varma somrar kan kräva bevattning av grödor, vilket skulle förutsätta anläggande av tillräckligt stora lagerbassänger som fylls på våren. Ensisijaisena tavoitteena ovat toimet ilmastonmuutoksen vastustamiseksi ja ehkäisemiseksi, mutta samalla on välttämätöntä valmistautua ja sopeutua ajoissa meneillään oleviin ja tuleviin muutoksiin. Merenpinnan nousu on otettava huomioon rantarakentamisessa ja rakennuslupien käsittelyssä. Nykyiset suositukset lienevät riittäviä lähimpää vuosisataa ajatellen, mutta kehitystä on syytä seurata ja sopeuttaa suositukset sen mukaan. Rakennukset on sopeutettava sekä suurempaan kosteuteen että kuumempiin ja pitempiin kesiin. Myrskyjen yhteydessä on odotettavissa entistä enemmän poikkeuksellisen suuria vedenkorkeuksia, mikä on otettava huomioon laitureiden ja satamien rakentamisessa ja veneiden kiinnittämisessä. Sademääristä johtuva tulvariskin kasvu mantereella on otettava huomioon ojien ja pintavesijärjestelmien mitoituksessa samalla tavalla kuin maankäytön muutosten yhteydessä, esim. suuria aloja asfaltoitaessa. Lämpimien kesien pitkät kuivat kaudet saattavat vaatia viljelykasvien kastelua, mikä edellyttäisi keväisin täytettäviä, riittävän suuria varastoaltaita. Målsättning: Anpassningen sker som en del av den normala verksamheten. Ansvar: Kommunstyrelsen, tekniska nämnden, byggnads- och miljönämnden Tavoite: Sopeutuminen tapahtuu osana normaalia toimintaa. Vastuu: Kunnanhallitus, tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta. 3

7 3. UTSLÄPP AV VÄXTHUSGASER 3. KASVIHUONEPÄÄSTÖT Av mänsklig verksamhet förorsakade utsläpp av växthusgaser uppstår vid Ingå kolkraftverk, av trafiken på stamväg 51, vid övrig industriverksamhet, uppvärmning av byggnader, fjärrvärmeverket och lantbruket. Uppgifterna gäller år De är tagna ur Tiina Haaspuros kartläggning av utsläppen av växthusgaser i västra Nyland (Aronia och AKO västra Nyland 2009). Ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä syntyy Inkoon hiilivoimalassa ja kantatie 51 liikenteestä, muusta teollisuustoiminnasta, rakennusten lämmityksestä, kaukolämpölaitoksesta ja maataloudesta. Tiedot ovat vuodelta 2007 Tiina Haaspuron tekemästä Länsi- Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä koskevasta selvityksestä (Aronia ja AKO Länsi-Uusimaa 2009). Utsläppskälla Kondensationskraftverk 898 Trafik, varav 28 Landsvägstrafik 26 Övrig trafik 2 Övrig industri 10 Separat uppvärmning 9 Lantbruk, varav 3 Odling 2 Kreatur 0,8 Fjärrvärme 3 Arbetsmaskiner 1 Avfallshantering, varav 0,9 Avloppsvatten 0,2 SAMMANLAGT t CO2-ekv. Sektorvisa utsläpp av växthusgaser i koldioxidekvivalenter år 2007 i Ingå Päästölähde Lauhdutusvoima 898 Liikenne, josta 28 maantieliikenne 26 muu liikenne 2 Muu teollisuus 10 Erillislämmitys 9 Maatalous, josta 3 viljely 2 karjatalous 0,8 Kaukolämpö 3 Työkoneet 1 Jätteiden käsittely, josta 0,9 jätevedet 0,2 YHTEENSÄ t CO2-ekv. Kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina eri sektoreilla Inkoossa vuonna

8 Då kraftverkets andel räknas bort ligger utsläppen i Ingå på nivån 55 tusen ton CO2-ekv, vilket är ett relativt typiskt värde för en liten landskommun. Motsvarande utsläpp i Sjundeå är 29 tusen ton CO2- ekv, något mindre än i ingå, närmast beroende på att stamväg 51 och dess genomfartstrafik berör Sjundeå på en kortare sträcka. Som jämförelse kan nämnas att växthusgasutsläppen år 2007 i Lojo var 905 tusen ton CO2-ekv. och i Raseborg 211 tusen ton CO2-ekv. I den ovan refererade utredningen har de konkreta utsläppen inom kommunens gränser beräknats, varvid elproduktionens utsläpp vid kolkraftverket i sin helhet belastar kommunen, trots att det är frågan om produktion för hela landet. Elförbrukningen har då inte heller beräknats ge utsläpp där elektriciteten förbrukas, Beräkningarna kunde också göras så att elkonsumtionens (t.ex. eluppvärmning och industrins elförbrukning kommer då med) beräknade utsläpp av CO2 beaktas. För Ingås del är utsläppen då 58 tusen ton CO2-ekvivalenter. Denna konsumtionsbaserade beräkning är att föredra vid jämförelser, då också förändringar i elförbrukningen tydligare kommer fram. Ilman voimalan osuutta päästöt ovat Inkoossa 55 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja (CO2-ekv.), mikä on melko tyypillinen arvo pienelle maaseutukunnalle. Siuntion vastaavat päästöt ovat 29 tuhatta tonnia CO2-ekv., siis hieman alhaisemmat kuin Inkoossa johtuen lähinnä siitä, että kantatien 51 ja sen läpikulkuliikenteen vaikutukset koskettavat Siuntiota lyhyemmällä matkalla. Vertailuna mainittakoon, että Lohjan kasvihuonekaasupäästöt olivat 905 tuhatta tonnia CO2-ekv. vuonna 2007 ja Raaseporin 211 tuhatta tonnia CO2-ekv. Edellä mainitussa selvityksessä on laskettu konkreettiset päästöt kunnan rajojen sisäpuolella, jolloin hiilivoimalan sähköntuotannon päästöt kuormittavat kuntaa kokonaisuudessaan, vaikka sähköä tuotetaan koko maahan. Sähkönkulutuksesta ei tällöin ole myöskään arvioitu aiheutuvan päästöjä siellä, missä sähkö kulutetaan. Laskemat voitaisiin tehdä myös siten, että sähkönkulutuksen (esim. sähkölämmitys ja teollisuuden sähkönkulutus mukaan luettuna) arvioidut CO2-päästöt otetaan huomioon. Inkoon osalta päästöt ovat tällöin 58 tuhatta tonnia CO2-ekv. Tämä kulutukseen perustuva arviointi on parempi vertailuperuste, koska tällöin myös sähkönkulutuksen muutokset tulevat paremmin esiin. 4. BERÄKNING AV EKOLOGISKT FOTSPÅR En beräkning av kommunens ekologiska fotspår görs som grund för framtida jämförelser. Byggnads- och miljönämnden beslöt att kommunen deltar i Finlands kommunförbunds och Ekokumppanit Oy:s projekt för beräkning av kommunernas ekologiska fotspår. Resultaten publiceras HIILIDIOKSIDIJALANJÄLJEN LASKEMINEN Kunnan hiilidioksidijalanjälki arvioidaan tulevien vertailujen pohjaksi. Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti , että kunta osallistuu Suomen Kuntaliiton ja Ekokumppanit Oy:n kuntien ekologisen jalanjäljen arviointia koskevaan hankkeeseen. Tulokset julkaistaan vuonna

9 5. ENERGIPRODUKTION OCH ANVÄNDNING I INGÅ Ingå kolkraftverk har en elproduktionskapacitet på 4 x 250 MW. Kraftverket fungerar som reservkapacitet för elbolaget Fortum och startas då elpriset gör det lönsamt. Kol är ett fossilt bränsle och den koldioxid som uppkommer vid förbränningen bidrar till växthuseffekten. Av koldioxidutsläppen från fossila bränslen i Ingå kommun utgjorde kolkraftverkets andel år 2007 ca 94 % vid en elproduktion på ca 1000 GWh. År 2009 var produktionen endast 120 GWh. Elproduktionen under år 2010 har bedömts ha uppnått nivån år Termonova Oy använder gas i sin produktionsprocess. I fjärrvärmeverket 1+ 3 MW och i enskilda fastigheter används lätt brännolja för uppvärmning av fastigheter, dvs. 13 % a nominell effekt. På Barölandet finns ett vindkraftverk med eleffekt på 2 MW, med en årsproduktion på 2859 MWh år 2007, medan produktionen år 2009 var 2276 MWh. Förnybara energiresurser i Ingå är ved och flis från skogen och vinden som blåser in från havet. Skogstillväxten på ca ha växtlig skogsmark ger möjlighet till en hållbar skörd av ved och flis. Vindresurserna har nyligen kartlagts och Finlands vindatlas finns på Vindförhållandena är goda, med nästan 20 % större energiinnehåll än i t.ex. Kemi, Ajos) och en 3 MW anläggning ute till havs producerar enligt atlasens uppgifter MWh/a. 5. ENERGIANTUOTANTO JA KÄYTTÖ INKOOSSA Inkoon hiilivoimalan sähköntuotantokapasiteetti on 4 x 250 MW. Voimala toimii Fortum-sähköyhtiön varavoimalana ja käynnistetään, kun sähkön hinta tekee sen kannattavaksi. Hiili on fossiilinen polttoaine ja polton yhteydessä syntyvä hiilidioksidi lisää osaltaan kasvihuoneilmiötä. Hiilivoimalan osuus Inkoon kunnan alueella syntyvistä fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä oli n. 94 % vuonna 2007 sähköntuotannon ollessa n GWh. Vuonna 2009 tuotanto oli vain 120 GWh. Vuoden 2010 sähköntuotannon on arvioitu saavuttaneen vuoden 2007 tason. Termonova Oy käyttää kaasua tuotantoprosessissaan. Kaukolämpölaitoksessa 1+ 3 MW ja yksittäisissä kiinteistöissä käytetään kevyttä polttoöljyä kiinteistöjen lämmitykseen. Barölandetissa on tuulivoimala, jonka sähköteho on 2 MW. Vuosituotanto oli 2859 MWh ja 2276 MWh vuonna 2009, mikä oli 13 % nimellistehosta. Inkoon uusiutuvia energiavaroja ovat metsästä saatava puu ja hake ja mereltä puhaltava tuuli. Metsänkasvu n ha metsämailla mahdollistaa polttopuun ja hakkeen kestävän korjaamisen. Tuuliresurssit on selvitetty melko äskettäin ja ne löytyvät osoitteesta Tuuliolosuhteet ovat hyvät; energiasisältö on lähes 20 % suurempi kuin esimerkiksi Kemin Ajoksessa, ja merellä sijaitseva 3 MW laitos tuottaa tuuliatlaksen mukaan MWh vuodessa. 6

10 En vindkraftpark 60 x 3MW utanför Ingå- Raseborg skulle producera ca 676 GWh/a och en park på 60 x 5 MW ca 960 GWh/a (ur utkastet till Finlands Havsvind Ab;s MKB-beskrivning 2010) och en 3MW anläggning ute till havs producerar enligt atlasens uppgifter MWh/a På 100 m höjd är vindförhållandena nästan lika goda också inne över fastlandet. Finlands bästa vindkraftverk, Kemin Ajos T10 producerade 7728 MWh år 2009, dvs. 29,4 % av nominell effekt (vindkraftparkens sämsta enhet producerade 20,8 % av nominell effekt). Om vindförhållandena skulle motsvara förhållandena i Ajos, och nyttooeffekten 28 % av nominell effekt, producerar en anläggning på 3 MW 7350 MWh/a. Om de ovan beskrivna beräkningarna om Ajos egentliga produktion skulle förverkligas i Ingå, skulle produktionen vara 40 % mindre än vad som konstateras i Finlands Havsvind Ab:s miljökonsekvensbeskrivning. Med en vindkraftpark i Ingå skulle utsläppsfri elproduktion i hög grad kompensera för utsläppen från kolkraftverket. Om man antar att vindkraften ersätter kolkondenskraft så är utsläppsminskningen 380 tusen t CO2-ekv ( 60 x 3 MW) eller 633 tusen t CO2-ekv. (60 x 5 MW). Slutligen kan konstateras att kärn-, vatten- och vindkraftens samt vågoch solkraftens koldioxidutsläpp är av samma storleksklass. Ingå kommun följer med sol- och vågenergiproduktionens utveckling och strävar efter att stöda produktionen aktivt på sitt område. Inkoon-Raaseporin edustan 60 x 3MW tuulivoimapuisto tuottaisi n. 676 GWh vuodessa ja 60 x 5 MW tuulivoimapuisto n. 960 GWh vuodessa (luonnoksesta Suomen Merituuli Oy:n YVA-selostukseksi 2010), ja merellä sijaitseva 3 MV laitos tuottaa tuuliatlaksen mukaan MVh vuodessa. Sadan metrin korkeudella tuuliolosuhteet ovat lähes yhtä hyvät myös manneralueella. Suomen paras tuulivoimala Kemin Ajos T10 tuotti vuonna 2009 sähköä 7728 MVh eli 29,4 % nimellistehosta (tuulivoimapuiston huonoin yksikkö tuotti 20,8 % nimellistehosta). Mikäli tuuliolosuhteet olisivat ajoksen luokkaa ja hyötysyhde 28 % nimellistehosta niin 3 MV laitos tuottaa käytössä 7350 MVh vuodessa. Mikäli edellä esitetyt Ajoksen todellisesta tuotannosta esitetyt laskelmat toteutuisivat Inkoossa, olisi tuotto 40 % vähemmän kuin Suomen Merituuli Oy:n YVA-selostuksessa todetaan. Inkoossa sijaitsevan tuulivoimapuiston päästötön sähköntuotanto korvaisi suuren osan hiilivoimalan päästöistä. Jos tuulivoiman oletetaan korvaavan hiililaudevoiman, päästöt vähenevät 380 tuhatta t CO2-ekv. (60x 3 MW) tai 633 tuhatta t CO2-ekv. (60x5 MW). Lopuksi voidaan todeta, että ydinvoiman, vesivoiman, tuulivoiman sekä aalto- ja aurinkovoiman hiilidioksidipäästöt ovat samaa suuruusluokkaa. Inkoon kunta seuraa aurinko- ja aaltovoimatuotannon kehitystä ja pyrkii aktiivisesti tukemaan tuotantoa omalla alueellaan. 7

11 6. PRODUKTION AV VÄRME 6. LÄMMÖNTUOTANTO I Ingå kyrkby finns ett fjärrvärmeverk på 1+3 MW bränsleeffekt, som fungerar med brännolja. Brännoljan är ett fossilt bränsle och den koldioxid som uppkommer vid förbränningen bidrar till drivhuseffekten. Målsättning Åtgärder minskade utsläpp av växthushusgaser utökad användning av fjärrvärme minskade utsläpp av växthushusgaser och partiklar från uppvärmning minskad användning av elektricitet för uppvärmning övergång till användning av förnybara energikällor fjärrvärmeverket byggs om för att utnyttja förnybar energi, biomassa alla nya fastigheter i kommuncentrum ansluts till fjärrvärmenätet anslutning av gamla fastigheter i kommuncentrum till fjärrvärmenätet främjas ökad användning av luft- och jordvärmepumpar, solenergi och biobränslen för fastigheternas uppvärmning och varmvatten i samband med beviljande av byggnadslov utökas informationen om olika uppvärmningsalternativ Inkoon kirkonkylässä on polttoöljyllä toimiva kaukolämpölaitos, jonka polttoaineteho on 1+3 MW. Polttoöljy on fossiilinen polttoaine ja poltossa syntyvä hiilidioksidi lisää osaltaan kasvihuoneilmiötä. Tavoite Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kaukolämmön käytön lisääminen lämmityksessä syntyvien kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöjen vähentäminen sähkön käytön vähentäminen lämmityksessä. siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin kaukolämpölaitos muutetaan käyttämään uusiutuvaa energiaa, biomassaa kaikki kunnan keskustan uudet kiinteistöt liitetään kaukolämpöverkkoon kunnan keskustan vanhojen kiinteistöjen liittymistä kaukolämpöverkkoon edistetään kiinteistöjen lämmityksessä ja lämpimän veden tuottamisessa lisätään ilma- ja maalämpöpumppujen, aurinkoenergian ja biopolttoaineiden käyttöä rakennuslupamenettelyn yhteydessä annetaan entistä enemmän informaatiota erilaisista lämmitysvaihtoehdoista. 8

12 Ansvar och metoder Tekniska nämnden och kommunstyrelsen med avtal, planbestämmelser, försäljningsvillkor och förhandlingar. Tekniska kansliet med rådgivning och information. Byggnads- och miljönämnden och byggnadsinspektörerna med rådgivning och information. Vastuu ja toimintatavat Tekninen lautakunta ja kunnanhallitus sopimusten, kaavamääräysten, myyntiehtojen ja neuvottelujen kautta. Tekninen toimisto neuvonnan ja informaation avulla. Rakennus- ja ympäristölautakunta ja rakennustarkastajat neuvonnan ja informaation avulla. 9

13 Målsättning 7. ENERGIFÖRBRUKNING I FASTIGHETERNA betydande minskning av energiförbrukningen i kommunens fastigheter utökad användning av förnybara energikällor 7. KIINTEISTÖJEN ENERGIANKULUTUS Tavoite kunnan kiinteistöjen energiankulutuksen huomattava vähentäminen uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen. Åtgärder förverkligande av åtgärder enligt energieffektivitetsavtal kartering av nuvarande energianvändning i alla fastigheter och på allmänna områden energisyner i samarbete med Motiva: användning av värme, el och vatten, kostnader och inbesparingsmöjligheter Toimenpiteet toimenpiteiden toteuttaminen energiatehokkuussopimusten mukaisesti selvitys kaikkien kiinteistöjen ja yleisten alueiden nykyisestä energiankäytöstä energiakatselmukset yhteistyössä Motivan kanssa: lämmön, sähkön ja veden käyttö, kustannukset ja säästömahdollisuudet förverkligande av energibesparande förfaringssätt, t ex onödiga lampor och utrustning släcks då den inte används energiaa säästävien menettelytapojen toteuttaminen; esim. lamput ja laitteet sammutetaan, kun niitä ei käytetä användning av värme och el optimeras för behoven investering i energisparande lösningar investering i lösningar som utnyttjar förnybar energi rådgivning och skolning gällande energiinbesparing information om förnybara energikällor lämmön ja sähkön käyttö optimoidaan tarpeisiin investoidaan energiaa säästäviin ratkaisuihin investoidaan uusiutuvaa energiaa käyttäviin ratkaisuihin energian säästämistä koskevaa neuvontaa ja koulutusta informaatiota uusiutuvista energianlähteistä kommunen använder CO2-utsläppsfri el och övergår i mån av möjlighet till utnyttjande av grön elektricitet (el producerad genom gammal vattenkraft, vindkraft, vågeller solkraft) kunta käyttää CO2-päästötöntä sähköä ja mahdollisuuksien mukaan siirtyy vihreän sähkön käyttäjäksi (vanhalla vesivoimalla, tuulivoimalla, aaltoja aurinkovoimalla tuotettu sähkö). 10

14 Ansvar utbildning av den personal som underhåller och upprätthåller fastigheterna i samband med bygglovsansökan utökas informationen om byggande av lågenergihus och energibesparande lösningar Chefen för varje anläggning och verksamhetspunkt ombesörjer energisyner och uppgörande av inbesparings- och åtgärdsprogram. Tekniska kansliet bistår med konsulteringshjälp. Vastuu kiinteistöjen kunnossapidosta vastaavan henkilökunnan koulutus rakennuslupamenettelyn yhteydessä annetaan entistä enemmän informaatiota matalaenergiatalojen rakentamisesta ja energiaa säästävistä ratkaisuista. Kunkin laitoksen ja toimipisteen johtaja huolehtii energiakatselmuksista sekä säästö- ja toimenpideohjelman laadinnasta. Tekninen toimisto toimii konsulttina. 11

15 8. AVFALLSHANTERING 8. JÄTEHUOLTO Ansvaret för avfallshanteringen har överförts på regional nivå och i praktiken sköts hanteringen av avfallshanteringsföretaget Rosk n Roll Oy. Växthusgaser bildas vid deponering och förbränning av avfall. Målsättning Åtgärder Ansvar förbrukningen av naturresurser minskas verksamheten är materialeffektiv avfallshanteringen sköts så bra som möjligt materialeffektiviteten i verksamheten granskas material och utrustning bör i första hand repareras och återanvändas uppkomsten av avfall bör förebyggas; ingen onödig kopiering! uppkommet avfall bör sorteras och levereras vidare för återanvändning; pappersinsamling bioavfall till bioavfallsinsamling eller kompost Chefen för varje anläggning och verksamhetspunkt ser till att avfallshanteringen sköts. Vastuu jätehuollosta on siirretty alueelliselle tasolle, ja käytännössä jätehuollosta vastaa jätehuoltoyritys Rosk n Roll Oy. Jätteiden läjityksen ja polton yhteydessä syntyy kasvihuonekaasuja. Tavoite Toimenpiteet Vastuu luontoresurssien kulutuksen vähentäminen toiminnan materiaalitehokkuus jätehuolto hoidetaan mahdollisimman hyvin. toiminnan materiaalitehokkuutta tarkistetaan materiaalit ja laitteet on ensi sijassa korjattava ja kierrätettävä jätteen syntymistä ehkäistään; ei tarpeetonta kopiointia! syntyvä jäte lajitellaan ja toimitetaan kierrätykseen; paperinkeräykseen biojäte biojätekeräykseen tai kompostiin. Kunkin laitoksen ja toimipisteen johtaja vastaa jätehuollosta. 12

16 9. FÖRETAGSVERKSAMHET Ingå kommun är medlem i Lohjan seudun ympäristöklusteri ( Lojonejdens miljökluster ). Det är ett av företag, kommuner och samfund bildat nätverk för samarbete och lärande, där avsikten är att utveckla medlemmarnas verksamhet, förbättra kunnandet hos deras personal, utveckla kommunikationen utåt och samarbete och växelverkan mellan medlemmarna. Klustret anordnar årligen en mängd utbildningsstillfällen. Målsättning 9. YRITYSTOIMINTA Inkoon kunta kuuluu Lohjan seudun ympäristöklusteriin, joka on yritysten, kuntien ja yhtymien muodostama yhteistoiminta ja oppimisverkosto, jonka tarkoituksena on kehittää jäsenten toimintaa, parantaa henkilökunnan osaamista, kehittää viestintää ulospäin sekä jäsenten välistä yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta. Klusteri järjestää vuosittain joukon koulutustilaisuuksia. Tavoite Åtgärder utsläppen av växthusgaser minskar ökad produktion av energi från förnybara energikällor Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen uusiutuvien energialähteiden energiantuotannon lisääminen. rekommenderas utförande av energisyner och uppgörande av energisparavtal i företagen planläggning, byggnadssättsanvisningar och tomtförsäljningsvillkor görs så att förnybara energilösningar främjas planläggs så att anläggningar för produktion av förnybar energi kan ökas i Ingå utan att förorsaka oskälig skada för natur, djur och områdets invånare. yrityksille suositellaan energiakatselmuksia ja energiansäästösopimusten solmimista kaavoitus, rakennustapaohjeet ja tonttien myyntiehdot laaditaan uusiutuvia energiaratkaisuja edistävästi kaavoitetaan siten, että uusiutuvan energian tuotantolaitoksia voidaan lisätä Inkoossa aiheuttamatta kohtuutonta haittaa luonnolle ja sen elimistölle tai alueen asukkaille. Ansvar Vastuu Kommunfullmäktige, kommunstyrelsen, tekniska nämnden, byggnads- och miljönämnden Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta. 13

17 10. SERVICE OCH ANSKAFFNINGAR Om kommunala anskaffningar stadgas i följande lagar: Lag om offentlig upphandling /348 Lag om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster /349 I 2 i båda lagarna konstateras följande: Den upphandlande enheten skall utnyttja befintliga konkurrensförhållanden, behandla deltagarna i upphandlingsförfarande på ett likvärdigt och icke-diskriminerande sätt samt förfara öppet och med beaktande av proportionalitetskraven. De upphandlande enheterna skall sträva efter att ordna sin upphandling så att den kan genomföras på ett så ekonomiskt och systematiskt sätt som möjligt samt i form av så ändamålsenliga helheter som möjligt med beaktande av miljöaspekterna. Den energiförbrukning som serviceproduktion, -konsumtion och anskaffningar står för är betydande. Den s.k. indirekta förbrukningen är också omfattande, d.v.s. utsläppen uppstår på annat håll än hos konsumtionsartiklarnas slutanvändare Målsättning förutom anskaffningspris utgör miljöhänsyn och energioch materialeffektivitet ett centralt kriterium vid kommunala anskaffningar och upphandling. miljöhänsyn och energi- och materialeffektivitet utgör ett centralt kriterium vid kommunala anskaffningar och upphandling 10. PALVELUT JA HANKINNAT Kunnan suorittamista hankinnoista säädetään seuraavissa säädöksissä: Laki julkisista hankinnoista /348 Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista /349 Molempien lakien 2 :ssä todetaan: Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Palveluntuotannon, palvelujen kulutuksen ja hankintojen energiankulutus on huomattava. Myös nk. epäsuora kulutus on huomattava, ts. päästöt syntyvät muualla kuin kulutustuotteiden loppukäyttäjien luona. Tavoite hankintahinnan lisäksi ympäristön huomioon ottaminen sekä energia- ja materiaalitehokkuus ovat keskeinen kriteeri kunnallisissa hankinnoissa ympäristön huomioon ottaminen sekä energia- ja materiaalitehokkuus ovat keskeisiä kriteerejä kunnallisissa hankinnoissa. 14

18 de direkta och indirekta utsläpp av växthusgaser som uppstår i samband med anskaffningar minimeras hankintoihin liittyvien suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen määrän minimoiminen. Åtgärder Toimenpiteet klara och tydliga miljökriterier tas i bruk i anslutning till kommunens upphandling, med beaktande av produktens eller servicens hela livscykel d.v.s. energiförbrukning, material, hållbarhet, återanvändbarhet och avfallshantering utbildning för de tjänsteinnehavare som gör anskaffningar, gällande uppgörande av anbudsförfrågningar och hela upphandlingsprocessen transporterna minimeras genom förmånlig upphandling av lokalt producerade och till kommunen transporterade nyttigheter och service enligt lagstiftningen gällande offentlig upphandling kommunen använder CO2-utsläppsfri el och övergår i mån av möjlighet till utnyttjande av grön elektricitet (el producerad genom gammal vattenkraft, vindkraft, vågeller solkraft) kunnan hankintoja varten otetaan käyttöön selvät ympäristökriteerit ottaen huomioon tuotteen tai palvelun koko elinkaari ts. energiankulutus, materiaali, kestävyys, kierrätettävyys ja jätehuolto hankinnoista vastaavien viranhaltijoiden koulutus tarjouspyyntöjen laatimisen ja koko hankintaprosessin suhteen kuljetukset minimoidaan hankkimalla edullisesti paikallisesti tuotettuja tai paikalle tuotuja hyödykkeitä ja palveluja noudattaen hankinnasta annettua lainsäädäntöä kunta käyttää CO2-päästötöntä sähköä ja mahdollisuuksien mukaan siirtyy vihreän sähkön käyttäjäksi (vanhalla vesivoimalla, tuulivoimalla, aaltoja aurinkovoimalla tuotettu sähkö) Ansvar Kommunstyrelsen, var och en som gör anskaffningsbeslut Vastuu Kunnanhallitus, kaikki hankintapäätöksiä tekevät. 15

19 11. TRAFIK OCH MARKANVÄNDNING Genom planering av markanvändningen kan man påverka trafikmängd och kvalitet. I planläggningen tar man ställning till placering av vindkraftparker, som producerar förnybar energi i form av elektricitet. Ingå har en utmärkt existerande infrastruktur inom energiförsörjning, genom kolkraftverket och stamnätet, men också genom vägförbindelserna, oljehamnen och beredskapen för naturgasanläggningar i Joddböle. De aktuella planerna på storskalig krossning av trä till bränsle är ett konkret exempel. Djuphamnen och farleden ger ytterligare synergifördelar. Havsområdet utanför Ingå ligger med tanke på vindkraftproduktion fördelaktigt i förhållande till existerande elöverföringsnät och elkonsumtionen i huvudstadsregionen. Målsättning Åtgärder minskning av trafikrelaterade utsläpp av växthusgaser främjande av utnyttjande av förnyelsebara bränslen förstärkning av lättrafik och kollektivtrafik Ingås potential inom förnybar energiproduktion utnyttjas optimalt principen om en hållbar utveckling och utnyttjande av förnybara energikällor utgör central utgångspunkter i beslutsfattandet kommuncentrum förstärks och utvecklas lättrafikleder byggs ut 11. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa liikennemääriin ja liikenteen laatuun. Kaavoituksessa otetaan kantaa uusiutuvaan energiaa sähkön muodossa tuottavien tuulivoimapuistojen sijoittamiseen. Inkoolla on erinomainen energiahuollon infrastruktuuri hiilivoimalan ja kantaverkon myötä, mutta myös tieyhteydet, öljysatama ja valmius sijoittaa Joddböleen maakaasulaitoksia ovat osa tätä infrastruktuuria. Ajankohtainen suunnitelma perustaa laitos, jossa puuta murskataan polttoaineeksi on tästä konkreettinen esimerkki. Syväsatama ja väylä tuottavat lisää synergiaetuja. Tuulivoiman tuotannon kannalta Inkoon edustan merialueen sijainti on edullinen suhteessa olemassa olevaan sähkönsiirtoverkkoon ja pääkaupunkiseudun sähkönkulutukseen. Tavoite Toimenpiteet liikenteeseen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen uusiutuvien polttoaineiden käytön edistäminen kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen vahvistaminen Inkoon uusiutuvan energiatuotannon potentiaalia käytetään optimaalisesti kestävän kehityksen periaate ja uusiutuvien energianlähteiden käyttäminen on keskeinen lähtökohta päätöksenteossa kuntakeskusta vahvistetaan ja kehitetään rakennetaan kevyen liikenteen väyliä 16

20 de nya områden som byggs bör lätt nås av kollektivtrafik kommunen förespråkar förbättrad av järnvägstrafik t.ex. genom ett andra spår på kustbanan och stickspår till hamnen i Joddböle vid förnyandet av kommunens bilpark övergår man till användning av biodiesel eller hybridbilar, och där grön elektricitet utnyttjas kan man också övergå till elbilar en ekoby planläggs, d.v.s. en by som helt och hållet stöder sig på förnyelsebara energikällor och principerna för en hållbar utveckling utvecklandet av Joddböle industriområde och djuphamnens verksamhetsmöjligheter prioriteras en del av havsområdet utanför Ingå reserveras för produktion av vindkraft i samband med generalplanering utreds förutsättningarna för utnyttjande av vindkraft också i inre skärgården och på fastlandet joukkoliikenne on helposti uusien rakennusalueiden asukkaiden käytettävissä kunta puoltaa rautatieliikenteen parantamista esim. toisella rantaradalla ja Joddbölen satamaan rakennettavalla raiteella kunnan autokantaa uusittaessa siirrytään biodieseliin tai hybridiautoihin; siellä missä käytössä on vihreää sähköä, voidaan siirtyä myös sähköautoihin kaavoitetaan ekokylä, ts. kylä, joka käyttää vain uusiutuvia energianlähteitä ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita Joddbölen teollisuusalueen ja syväsataman toimintamahdollisuuksien kehittämistä priorisoidaan yleiskaavoitustyön yhteydessä selvitetään edellytykset käyttää uusiutuvaa energiaa (tuuli-, aurinko- ja aaltovoimaa) Inkoon edustan merialueella, sisäsaaristossa ja mantereella Ansvar Tekniska nämnden, kommunstyrelsen Vastuu Tekninen lautakunta, kunnanhallitus 17

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmasto muuttuu, mutta peli ei ole vielä pelattu Lämpenee, merenpinnan taso nousee, jäät sulavat

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER PORVOON OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTELSE AV EGNAHEMSTOMTER I BORGÅ Luovutuspäätös 8.3.2013 (kaupunkikehityslautakunta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 63 09.05.2011 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 58 28.09.2011 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 306 25.10.2011 Aloite Sipoon kunnan ruokapalveluiden kehittämisestä ja kunnallisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER PORVOON OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTELSE AV EGNAHEMSTOMTER I BORGÅ Luovutuspäätös 20.10.2014 (kaupunkikehityslautakunta

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning Juho Korteniemi Bionova Engineering Sisällys Innehåll Tavoitteet / Mål Kartta /

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO TYÖRYHMÄN KOKOONPANO /ARBETSGRUPPENS SAMMANSÄTTNING Nina Pere, sivistyslautakunnan suomenkielisen

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 1 KALLELSE TILL ORDINARIE ANDELSSTÄMMA Tid: 27.05. 2012, kl 14.00 Plats: Byarsborg, Spjutsund Ärenden: På den ordinarie

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2012 vp Aurinkoenergian hyödyntäminen Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa linjataan seuraavaa: "Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

ÖSTERBOTTENS KLIMATSTRATEGI 2040

ÖSTERBOTTENS KLIMATSTRATEGI 2040 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO ÖSTERBOTTENS KLIMATSTRATEGI 2040 Pohjanmaan ilmastostrategia 2040 Rantasipi, Vaasa 29.10.2014 Anna-Karin Pensar www.obotnia.fi facebook.com/obotnia TEMAGRUPPER Teemaryhmät

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot