Varkauden kaupungin energiatehokkuutta koskeva suunnitelma vuosille

Transkriptio

1 1 (33) Varkauden kaupungin energiatehokkuutta koskeva suunnitelma vuosille Tekijä Pvm Versio Muutokset Markku Korpilauri / EK Koko suunnitelman päivitys Kati Mauno/Enegia Suunnitelman täydennys ja ulkoasupäivitys 13100

2 2 (33) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Energiansäästö- ja energiatehokkuustoiminnan lähtökohdat Tehokas toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta Säästötavoite ja säästötoimien vaikuttavuus Energiatehokkuussopimukseen liittyviä määritelmiä SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET SOPIMUKSEN RAJAUKSET JA TOIMINTASUUNNITELMAN KATTAVUUS ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN PÄÄTAVOITE JA VÄLITAVOITTEET KAUPUNGIN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Yleistä toiminnallisista tavoitteista ja toimenpiteistä Varhaistoimet Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus Energiakatselmukset ja niissä havaitut energiansäästötoimet Uusien investointien säästötakuu- ja eri rahoitusmenettelyjen käyttö Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Uudet toimintamallit Koulutus ja tiedotus Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTOINTI

3 3 (33) 1. JOHDANTO 1.1 Energiansäästö- ja energiatehokkuustoiminnan lähtökohdat Kunta-alan energiatehokkuussopimus sekä energiaohjelma on laadittu sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Yksi keskeinen kulmakivi on Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoitteen täyttäminen. Strategiassa on otettu huomioon Kioton kauden jälkeinen tilanne, jotta Suomi täyttäisi kansainväliset ympäristövelvoitteensa ja että energiapolitiikka tukisi kansantalouden tasapainoista kasvua ja työllisyyden kehitystä, ylläpitäisi energiahuollon varmuutta ja monipuolista energianhankinnan rakennetta sekä myötävaikuttaisi osaltaan kansantalouden kilpailukyvyn kehitykseen. Energiantuotannon ja -käytön tehokkuuteen, energiansäästöön sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat mukana monissa Euroopan yhteisön politiikkatoimissa, joista johdettavien velvoitteiden täyttämiseen Suomi on osana Euroopan yhteisöä sitoutunut. Energiansäästöön liittyen keskeisin yhteisötason politiikkatoimi on toukokuussa 2006 voimaan tullut direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista niin kutsuttu energiapalveludirektiivi, jossa asetetaan jäsenvaltioille ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästötavoite jaksolla Kyseinen direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisella sektorilla on esimerkillinen rooli direktiivin toimeenpanoon liittyen. Kaupungille energiatehokkuussopimukseen liittyminen antaa eväitä oman energiankäytön hallintaan. Energiansäästön huomioiminen koko toiminnassa on keino parantaa yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Se lisäksi mahdollistaa tavoitteisiin pääsyn entistä paremmin. 1.2 Tehokas toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta Energiatehokkuussopimuksen solminut kaupunki sitoutuu laatimaan viimeistään vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi sekä uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmalla pyritään siis ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen kaupungin toiminnassa, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Syy näiden kahden sitomiseen toisiinsa on selvä: molemmat edesauttavat energia- ja ilmastostrategian toteuttamista ja samat toimet voivat tukea sekä energiatehokkuuden parantumista että uusiutuvan energian edistämistä. Kaupungissa toimintasuunnitelman laatiminen voidaan tehdä eri tavoin. Ideana on, että energiatehokkuussopimuksen toimeenpano on sopimukseen liittyneessä kaupungissa selvästi suunniteltu ja aikataulutettu. Suunnitelmassa tuleekin selkeästi esittää miten suunnitelma etenee tavoitteista käytännön toimeenpanoon. Tärkeä osa toimintasuunnitelmaa on toimeenpanovastuiden määrittely tarkoituksenmukaisella tavalla ja suunnitelman hyväksyttäminen kaupungin vastuullisessa toimielimessä, esimerkiksi kaupunginhallituksessa. Toimintasuunnitelman kaikkien otsikoiden ja toimenpiteiden ei välttämättä ole aiheellista koskettaa kaupungin jokaista hallintokuntaa ja toimintoa. Varkauden kaupungin energiatehokkuustyötä valvomaan ja toteuttamaan perustettu energiatyöryhmä onkin tehnyt linjauksia siitä, mitkä toimenpiteet ja tavoitteet kutakin hallintokuntaa Varkauden energiankäytön tehostamissuunnitelmassa koskevat. Näiden linjanvetojen perusteella esimerkiksi rakennusten energiatehokkuustoimet ovat pääosin tilapalvelun vastuulla, kun taas muut hallintokunnat ovat enemmän palveluja tuottavia yksiköitä toiminnallisella tasolla

4 4 (33) 1.3 Säästötavoite ja säästötoimien vaikuttavuus Energiapalveludirektiivin mukainen säästötavoite ei tarkoita sitä, että kulutuksen tulee olla vuonna 2016 yhdeksän prosenttia alhaisempi kuin keskimäärin vuosina Tavoite on kiinteä GWh-yksiköissä ilmaistu energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa. Kaupungin loppukulutus voi teoriassa olla vuonna 2016 yhtä suuri tai jopa suurempi kuin laskettu keskiarvo. Säästöt voivat muodostua toimista, joilla nykyistä kulutusta vähennetään tai toimista, joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi verrattuna tilanteeseen ilman toimia. Jälkimmäisessä tilanteessa on kysymys laskennallisista säästöistä, joita voidaan saavuttaa esimerkiksi valitsemalla tavanomaista tasoa energiatehokkaampia laitteita. Energiapalveludirektiivissä ei ole selkeitä määrittelyjä sille, millaisten toimien vaikutukset säästötavoitteeseen hyväksytään tai miten energiansäästöt eri tilanteissa lasketaan. Kaikille EU-maille saman 9 % energiansäästötavoitteen hyväksymisen taustalla on ajatus, että eri maiden erilaiset lähtötilanteet saadaan huomioitua hyväksymällä niin sanottuja varhaistoimien vaikutuksia. Käytännössä siis kokonaissäästö muodostuu varhaistoimista (toteutettu ennen vuotta 2008) ja uusista toimenpiteistä (toteutettu vuoden 2008 aikana tai sen jälkeen). Varhaistoimia voidaan hyväksyä vuodesta 1995 lähtien, edellyttäen kuitenkin, että näiden toimien vaikutus on edelleen voimassa vuonna Jos on erityisiä perusteluja, voidaan varhaistoimia hyväksyä vuodesta 1991 lähtien. Oleellinen kysymys onkin toimien säästövaikutuksen elinikä. Jos säästövaikutus päättyy ennen vuotta 2016, ei toimesta ole energiatehokkuussopimuksen mukaisen tavoitteen saavuttamisessa apua. Suomessa on julkaistu Energiansäästötoimet energiatehokkuussopimuksissa Säästölaskennan yleisiä pelisääntöjä -ohjeistus säästölaskennan kansallisista pelisäännöistä. Kyseinen ohjeistus sisältää laskentaohjeita, jotka koskevat sekä varhaistoimia että vuoden 2008 jälkeen toteutettuja ja toteutettavia toimia. Näissä säästölaskennan yleisissä pelisäännöissä listataan tyypillisiä säästökeinoja, joiden vaikutukset hyväksytään osaksi kaupunkikohtaista säästökertymää, määritellään yksinkertaisia periaatteita säästövaikutuksen karkeaan laskemiseen sekä otetaan kantaa yleisimpien säästötoimien elinikiin. Pyrkimyksenä ohjeistuksella on viitoittaa energiatehokkuussopimuksiin liittyvää raportointia niin, että raportoitavat säästötoimet tulisivat kaikissa mukaan liittyneissä kaupungeissa ja kunnissa sekä yhteisöissä ja yrityksissä laskea asiallisesti ja yhdenmukaisesti. Vuonna 2009 julkaistussa ohjeistuksessa viitataan myöhemmin tuleviin täydennyksiin tai lisäohjeistuksiin, mutta vielä kevääseen 2011 mennessä uusia virallisia ohjeistuksia ei ole annettu. 1.4 Energiatehokkuussopimukseen liittyviä määritelmiä Vuonna 2009 julkaistussa Säästölaskennan yleisiä pelisääntöjä -ohjeistuksessa on esitelty määritelmiä keskeisimmille energiatehokkuussopimukseen liittyville käsitteille. Seuraavassa on listattu näitä käsitteitä ja määritelmiä. Energiansäästö tarkoittaa aktiivisin toimenpitein aikaansaatua energiankulutuksen vähentämistä lähtö- eli vertailutasosta tai tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista verrattuna siihen energiankulutukseen, joka toteutuisi ilman näitä aktiivisia toimenpiteitä. Ensin mainitussa tapauksessa energiansäästön määrä voidaan todentaa joko mittaamalla tai laskemalla, mutta jälkimmäisessä tapauksessa kyse on aina laskennallisesti määritetystä säästöstä. Energiansäästö ilmaistaan aina energiayksiköissä

5 5 (33) Energiansäästötoimi tarkoittaa energiansäästöä aikaansaavaa konkreettista toimenpidettä, joka toteutetaan nimenomaan energiansäästön aikaansaamiseksi. Toimenpiteen luokittelussa energiansäästötoimeksi olennaista on saavutettavan energiansäästön nostaminen ratkaisevaksi päätöksenteon perusteeksi, ja vain energiansäästötoimiksi luokiteltujen toimenpiteiden vaikutukset varhaistoimien vaikutusten ohella hyväksytään osaksi energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteiden saavuttamista. Energiansäästötoimi voi olla luonteeltaan tekninen tai toiminnallinen, tai se voi olla vaikuttamista asenteisiin ja käyttäytymiseen. Energiatehokkuus tarkoittaa suhteellista käsitettä suoritteen tai palvelun ja sen tuottamiseen tarvittavan energiapanoksen keskinäisestä riippuvuudesta, jossa käytetyn energiapanoksen määrä säästäväinen tai tuhlaavainen on energiatehokkuuden tason arviointiperuste. Energiatehokkuuden tason arviointi edellyttää aina vertailukohtaa, joka on vastaavan suoritteen tai palvelun tuottaminen toisaalla, esimerkiksi toinen rakennus tai tuotantolaitos, tai muuna ajankohtana, esimerkiksi edellisenä vuonna. Energiatehokkuuden parantuminen tarkoittaa teknisistä tai ihmisten käyttäytymiseen liittyvistä muutoksista johtuvaa energian loppukäytön pienentymistä suoritteen tai palvelun määrän ja laadun pysyessä ennallaan. Vastaavasti energiatehokkuuden parantumista on myös palvelun määrän kasvaminen tai laadun parantuminen niiden tuottamiseen tarvittavan energiapanoksen pysyessä ennallaan. Energiatehokkuuden parantuminen ja saavutettu energiansäästö ovat kaksi eri asiaa. Energiatehokkuutta parantava toimenpide tarkoittaa kaikkia energiansäästötoimia, joista seuraa todennettavissa, mitattavissa tai arvioitavissa olevaa energiansäästöä, sekä myös muita nimenomaan energiatehokkuuden vuoksi toteutettuja toimia, joilla on suoritteen tai palvelun ja sen tuottamiseen tarvittavan energiapanoksen suhteeseen pienentävä ja pysyvä vaikutus. Energiatehokkuutta parantavat toimet on määritelmänä laajempi käsite kuin energiansäästötoimet ja myös energiatehokkuutta parantavia toimia luokiteltaessa keskeistä on energiatehokkuuden parantamisen pitäminen ratkaisevana päätöksenteon perusteena. Energiansäästötoimen elinikä tarkoittaa sitä aikaa vuosina, jona energiansäästötoimen säästövaikutus on toimenpiteen toteutuksen jälkeen voimassa. Jokaisen säästöä tuovan toimen vaikutus päättyy siis jossain vaiheessa. Säästötoimen eliniän huomioiminen on tärkeää, jotta samanlaisille toimenpiteille ei laskettaisi erilaisia säästövaikutuksia ja jotta toteutuneeksi esitetty energiansäästö ei kasvaisi todellista huomattavasti suuremmaksi. Elinikä määritellään erityyppisille toimille joko Euroopan komission antamien tai kansallisesti määriteltyjen ohjeiden mukaisesti

6 6 (33) 2. SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET Varkauden kaupunki on ollut mukana kansallisessa energiansäästösopimustoiminnassa vuosina Sopimusjärjestelmän muuttuessa energiatehokkuussopimuksiksi Varkauden kaupunki solmi energiatehokkuussopimuksen Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Liittyessään energiatehokkuussopimusjärjestelmään Varkauden kaupunki on sitoutunut laatimaan toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimenpiteet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Varkauden kaupungin osalta toimintasuunnitelman työstämisestä on vastannut kaupungin tilapalvelut, josta on tarpeen vaatiessa oltu yhteydessä eri hallintokuntiin. Toimintasuunnitelman laadinnassa avustavan osapuolena on toiminut Suunnittelutoimisto lamit.fi. Varkauden kaupungilta energiatehokkuussopimuksen yhdyshenkilöksi on nimetty LVI-tarkastaja Harri Hiltunen. Energiatehokkuussopimuksen vaatimia toimenpiteitä toteuttamaan ja toiminnan tuloksia seuraamaan on perustettu erillinen energiatyöryhmä. Energiatyöryhmä vastaa sopimusmenettelyn toteutuksesta sekä valvonnasta, ja se koostuu hallintokuntakohtaisista vastuuhenkilöistä, joita on nimetty yksi vastuujäsen ja yksi mahdollinen varajäsen hallintokuntaa kohti. Taulukko 1. Varkauden kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosta ja seurannasta vastaava energiatyöryhmä. Nimi Arto Lehtonen (pj) Paavo Tervonen Päivi Kauppinen Ari Kupiainen Timo Sydänmaa Arto Lehtonen Mikko Onkalo Merja Viitanen Jani Viljakainen Jarkko Karvinen Tuomo Väänänen Anne Ballweg Satu Reisko Toimipaikka, Hallintokunta, Yhtiö, Liiketoiminta-yksikkö Tekninen/Konsernihallinto Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tilapalvelu Tilapalvelu Keski-Savon Vesi Oy Varkauden Aluelämpö Oy Ruoka- ja puhtauspalvelut Kunnallistekniikka Teollisuuskylä Oy Wartalokodit Oy Viestintä Kaavoitus 13100

7 7 (33) Taru Hynninen Karita Krooks Logistiikka Ympäristö Energiatyöryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, jolloin käydään läpi toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä sekä tavoitteiden toteutumista. Samalla energiatyöryhmä tarvittaessa päivittää toimintasuunnitelmaa ja suunniteltujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden listaa. AGENDAT (alustavat) 1. kokous (kevät) Toimintasuunnitelman läpikäynti Energiankulutusten kehittyminen edellisenä vuonna Edellisen vuoden toteutetut energiansäästötoimenpiteet ja niiden vaikutukset KETS-raportin läpikäynti Kuluvan vuoden energiasäästötoimenpiteiden tilanne 2. kokous (syksy) Toimintasuunnitelman läpikäynti Kuluvan vuoden energiankulutusten kehittyminen Kuluvan vuoden energiansäästötoimenpiteiden tilanne Seuraavan vuoden suunnitelmat energiansäästötoimenpiteiksi Budjetti energiansäästötoimenpiteille Energiatyöryhmä raportoi toteutuneista tehostamistoimista ja hankkeista sekä saavutetuista tuloksista vuosittain huhtikuun loppuun mennessä Työ- ja elinkeinoministeriölle sekä Motiva Oy:lle. Raportointi kaupunginhallitukselle edellisen vuoden energiatehokkuustoiminnasta tehdään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. 3. SOPIMUKSEN RAJAUKSET JA TOIMINTASUUNNITELMAN KATTAVUUS Varkauden kaupungin solmima energiatehokkuussopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Toisin sanoen Varkauden kaupungin täysin omistamat yhtiöt kuuluvat myös kaupungin energiatehokkuussopimuksen piiriin, sillä niillä ei ole omaa voimassa olevaa sopimusta. Kaupungin ulosvuokratut tilat kuuluvat energiankäytön tehostamissuunnitelman piiriin, mikäli kaupunki maksaa energiankulutuksen ja hoitaa kulutusseurannan. Kylmänä kaupungille vuokrattu tila kuuluu 13100

8 8 (33) suunnitelmaan, jos kaupunki maksaa erikseen esimerkiksi sähköstä. Toisin sanoen tila, jonka kaupunki on vuokrannut itselleen ja maksaa siitä energiakulut itse, kuuluu sopimuksen ja toimintasuunnitelman piiriin. Energiansäästö, joka on seurausta kunnan toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kunnan omaa toimintaa, voidaan myös laskea kunnan hyväksi. Tällöinkin ehtona on, että säästö ei kuulu jonkin muun sopimusalan piiriin. Esimerkkeinä kyseisenlaisista toimista ovat vaikkapa maankäytön suunnitelmien ja kaavojen energiataloudellisuus sekä omakotirakentajille annettava koulutus matalaenergiarakentamisesta. Näiden toimien vaikutusta energiatehokkuuteen on usein kuitenkin vaikea mitata ja saada siten mukaan säästökertymään. Yksiselitteisesti ja täysin kaupungin energiatehokkuussopimuksen ja toimintasuunnitelman ulkopuolelle jäävät energiantuotanto ja joukkoliikenne, joille on olemassa omat erilliset sopimusalat ja sopimukset. 4. ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN PÄÄTAVOITE JA VÄLITAVOITTEET Varkauden kaupungin allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on saavuttaa yhdeksän prosentin vuotuinen energiansäästö vuosien aikana. Kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 5,355 GWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä sopimusjärjestelmässä hyväksytyin säästötoimenpitein. Energiansäästön seurantapisteiksi ja välitavoitteiksi Varkauden kaupunki on asettanut vuoden 2010, jolle säästötavoite on 0,535 GWh (1,0 %), sekä vuoden 2013, jolle säästötavoite on 2,0 GWh (3,7 %). Energiansäästön 9 %:n kokonaistavoite on laskettu kaupungin vuoden 2008 koko omasta vuotuisesta energian loppukäytöstä, mikä tarkoittaa luvussa 3 esitetyn rajauksen mukaisesti kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, koneiden, laitteiden ja tuotantoprosessien kyseisenä vuonna kuluttamaa energiaa. Huomionarvoista on, että tavoitteen laskennassa käytettyjä tilastotietoja ei ole korjattu rakenteellisten, ilmastollisten tai muiden vaikutusten osalta. Esimerkiksi tilojen lämmitykseen kulunutta energiaa ei siis ole normitettu lämmitystarveluvuilla. Taulukko 2. Varkauden kaupungin vuoden 2008 energiankulutus, josta energiatehokkuussopimuksen säästötavoite määräytyy. Hallintokunta/Yhtiö Sähkö (GWh) Lämpö (GWh) Polttoaineet (GWh) Yhteensä (GWh) Tilapalvelut Keski-Savon Vesi Oy Taitotalo Oy Teollisuuskylä Oy Wartalo Kodit Oy Muu Kulutus 13100

9 9 (33) Taulukko 3. Varkauden kaupungin vuosittaiset energiansäästötavoitteet Vuosi 2009 Prosentuaalinen säästötavoite (%) Energiamuotoinen säästötavoite (GWh) ,9 0, ,4 2, ,0 5,355 Yhteensä: 9,0 5,355 Energiansäästötavoitteen muuttaminen on energiatehokkuussopimuksen voimassaolon aikana mahdollista, mikäli säästötavoitteen laskentaperusteena käytetty energian loppukäyttö muuttuu omistuksellisista, rakenteellisista, tai muista syistä siten, että sopimuksen solmimisvaiheessa energiamääränä asetettu säästötavoite johtaisi merkittävästi sopimukseen liittymisvaiheessa asetettua korkeampaan prosentuaaliseen energiansäästön tasoon vuonna Energiansäästötavoitteen muuttaminen voi tulla kyseeseen myös joissain muissa tapauksissa, ja tällöin uuden säästötavoitteen määrittämisessä otetaan aina huomioon muutosajankohdasta vuoteen 2016 jäljellä oleva sopimusaika. Varkauden kaupunki on energiatehokkuussopimuksen ja siinä asetettujen konkreettisten tavoitteiden myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä sekä levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kunta voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen

10 10 (33) 5. KAUPUNGIN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 5.1 Yleistä toiminnallisista tavoitteista ja toimenpiteistä Tämä toimintasuunnitelman osio on suunnitelman konkreettisin osa ja tässä on kuvattu Varkauden kaupungin käytännön toimenpiteet energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi. Jäljempää löytyviin kaupungin energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin ei ole valittu pelkästään teknisiä tai teknis-toiminnallisia toimenpiteitä, vaan mukana on myös toimintamalleja, koulutusta ja viestintää. Lähtökohtana toimintasuunnitelmassa ja sen mukaisissa toimissa on, että energiatehokkuussopimuksen toimeenpano on selkeästi suunniteltu ja aikataulutettu. Käytännössä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa tehtävien toimenpiteiden ja niihin liittyvien vastuutahojen mahdollisimman tarkkaa määrittelyä. Samalla toiminnalliset tavoitteet on hyvä asettaa mahdollisimman tarkasti toimenpide- tai toimintamallikohtaisesti. Energiankäytön tehostamiseen tähtäävien toimenpiteiden määrittelyssä on käytetty hyväksi jo tällä hetkellä Varkauden kaupungin käytössä olevia toimintamalleja ja ohjeistuksia, mutta mukaan on luonnollisesti lisätty myös uusia tehostamistoimenpiteitä. Energiatehokkuussopimuksen energiansäästötavoitteeseen hyväksyttävää energiansäästöä on ennen vuotta 2008 tehdyillä varhaistoimilla ja vuosina toteutetuilla energiansäästötoimilla saavutettu vuotuinen energiansäästö. Säästön määrän on oltava mitattavissa sekä todennettavissa tai riittävän tarkasti ja luotettavasti laskennallisesti arvioitavissa. Vuodelle 2016 asetettuun säästötavoitteeseen voidaan sisällyttää vuotuinen energiansäästövaikutus vain niistä toimenpiteistä, joiden elinikä ulottuu vuoden 2016 loppuun saakka. Säästöjen laskentaperiaatteet ovat samat niin uusille toimenpiteille kuin aiemmin toteutetuille varhaistoimillekin. 5.2 Varhaistoimet Varhaistoimi on nimitys vuosina , eli ennen energiatehokkuussopimuskauden alkua, toteutetuille energiansäästötoimille. Erityisiä perusteluja vastaan voidaan varhaistoimiin ottaa myös vuosina toteutettuja toimia. Varhaistoimia määritettäessä oleellisia kysymyksiä ovat tarkkojen tietojen saatavuus sekä säästövaikutuksen elinikä. Tietojen ollessa saatavilla voidaan varhaistoimiksi laskea esimerkiksi pitkäikäiset ja isot rakenteelliset korjaukset kuten lisäeristäminen tai ikkunoiden uusiminen. Niin kutsutut nollainvestoinnit, kuten IV-säädöt, eivät ole varhaistoimiksi laskettavia niiden lyhytaikaisen vaikuttavuuden vuoksi. 5.3 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Kaupungit ovat kansallisella tasolla merkittäviä hankintojen tekijöitä. Hankinnat koostuvat erilaisista tuotteista ja palveluista sekä rakennusurakoista. Hankinta voi tarkoittaa esimerkiksi toimistolaitteita ja -tarvikkeita, ajoneuvoja tai energian ostoa. Energiatehokas hankinta kuluttaa vähemmän energiaa ja jos kulutuksen pieneneminen on merkittävää, on energiatehokas hankinta myös kustannustehokas. Tällöin täytyy 13100

11 11 (33) tarkastella hankinnan koko elinkaarikustannuksia. Suurempikin alkuinvestointi kannattaa, kun rahaa säästetään riittävästi alentuneina käyttökustannuksina. Varkauden kaupunki on ulkoistanut hankintapalvelut Savon Hankinta Oy:lle Hankintapalvelu ohjeistetaan ottamaan energiatehokkuus huomioon yhtenä kriteerinä kaikissa niissä laite-, järjestelmä- ja hankintakokonaisuuksissa, joissa energiatehokkaampi hankinta johtaa kokonaistaloudellisesti edullisempaan lopputulokseen. Tällöin hankintojen yhteydessä tulee vertailla eri vaihtoehtojen elinkaarikustannuksia. Vertailu tulee tehdä aina kun se vain on kustannustehokasta. Toimenpide 1 Hankintojen energiatehokkuus mukana valintakriteerinä Kaikki hallintokunnat Savon Hankinta ohjeistettu energiatehokkuuden huomioon ottamisesta hankinnoissa ja niiden kilpailuttamisessa> kyllä/ei Tilanne 2013: Kyllä, toiminta jatkuu edelleen 5.4 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus Varkauden kaupunki ottaa rakentamiseen, maankäyttöön ja liikennejärjestelyihin liittyvässä päätöksenteossaan huomioon toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuuden sekä elinkaarikustannukset. Kaupunki kehittää suunnittelunohjausta siten, että valinnoissa otetaan investointikustannusten lisäksi huomioon myös rakennuksen tulevat energia- ja muut käyttökustannukset. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavia eri hallintokunnille asetettuja toimenpiteitä. Toimenpide 2 Kaupungin oma uudisrakentaminen ottaa huomioon energiatehokkaat ratkaisut. Suunnitteluvaiheessa valitaan energiatehokkuus-luokka A, johon rakennuksen tulee valmistuttuaan mennä. Uudisrakentamisessa pyritään myös vähimmäisvaatimustasoa parempiin tuloksiin.,wartalo Kodit, Tilapalvelut 13100

12 12 (33) Luokkaan A menevien uudisrakennusten prosentuaalinen osuus kaikista valmistuneista uudisrakennuksista. Tilanne 2013: 3/3 100% Toimenpide 3 Kaupunki tekee rakennus- ja peruskorjausprojekteissa hankittaville merkittäville laitteille ja ratkaisuille suunnitteluvaiheessa elinkaari-laskelmat sekä energiavertailut., Wartalo Kodit, Teollisuuskylä Teetettyjen elinkaarilaskelmien ja energiavertailujen prosentuaalinen osuus kaikista rakennus- ja peruskorjausprojekteista tehdyistä merkittävistä hankinnoista. Toimenpide 4 Kaupunki ottaa yleiskaavaratkaisuissa huomioon kevyen liikenteen yhtenäisen ja kattavan liikkuvuuden kaupungin kaavoitetulla alueella. Kaavoitustoimi Kevyenliikenteen yleiskaava tehty> kyllä /ei 13100

13 13 (33) Tilanne 2013: Kaava työn alla kevyen liikenteen kehittämiseksi. Toimenpide 5 Kaavoituksen yhteydessä selvitetään alueen rakennusten mahdollisuudet liittyä kauko- tai aluelämpöjärjestelmään. Kaavoitustoimi ja Varkauden Aluelämpö Oy Yhteistyön kehittäminen Aluelämpö-Kaupunki> kyllä/ei Tilanne 2013: Aluelämpö ja Kaupunki jatkaa yhteistyötä kauko- ja aluelämpöverkon kehittämiseksi Toimenpide 6 Yleiskaavoituksessa huomioidaan tuulivoima-alueet ja tuulivoiman hyödyntämismahdollisuudet. Kaavoitustoimi Maakunnallinen tuulivoiman hyödyntämisselvitys tehty > kyllä/ei Tilanne 2013: Selvitys on tehty ja selvitys on hyväksyttävänä Huom! Kaupungin käytännöntoimia energiatehokkuuden huomioon ottavaan suunnittelun ohjaukseen liittyen on myös Koulutus ja viestintä -luvun alla

14 14 (33) 5.5 Energiakatselmukset ja niissä havaitut energiansäästötoimet Energiakatselmuksilla tarkoitetaan tässä toimintasuunnitelmassa rakennuksiin kohdistuvia kokonaisvaltaisia selvityksiä, joiden tavoitteena on analysoida katselmoitavan kiinteistön energiankäyttö, selvittää energiansäästöpotentiaali ja esittää ehdotettavat säästötoimenpiteet kannattavuuslaskelmineen. Energiakatselmuksissa selvitetään myös mahdollisuudet uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon. Suunnitelmallisesti toteutettuna energiakatselmukset ovat järjestelmällinen tapa edetä kaupungin energiansäästötoiminnassa. On hyvä huomata, että energiakatselmukset eivät sellaisenaan vielä tuo säästöjä, vaan säästöjen konkretisointi vaatii havaittujen säästötoimenpiteiden toteutusta. Varkauden kaupunki toteuttaa suunnitelmallisesti energiakatselmuksia ja -selvityksiä rakennusten sekä muun toiminnan taloudellisesti kannattavien energiansäästömahdollisuuksien selvittämiseksi. Edelleen kaupunki toteuttaa katselmuksissa ja selvityksissä havaittuja säästötoimenpiteitä säästöjen konkretisoimiseksi. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa seuraavia toimenpiteitä. Toimenpide 7 80 %:iin kaupungin rakennuksista, rakennustilavuudella mitattuna, tehdään energiakatselmus. Velvoite ei koske asuinrakennuksia, koska niihin ei myönnetä energiakatselmustukea. Vuoden 2013 loppuun mennessä Energiakatselmusten kattaman rakennustilavuuden prosentuaalinen osuus kaikkien kaupungin rakennusten rakennustilavuudesta. Tilanne 2013: Selvitetään määrä. Tehty on. Toimenpide 8 Energiakatselmuksia tehdään kaupungin rakennuksiin vähintään 5 kpl vuodessa. Velvoite ei koske asuinrakennuksia, koska niihin ei myönnetä energiakatselmustukea. Kunnes 80 %:n kattavuus on saavutettu 13100

15 15 (33) Laadittu katselmointisuunnitelma: kyllä/ ei Kiinteistöjen energiakatselmus-% vuosittain Tilanne 2013: Kts. taulukko 4 Taulukko 4. Kiinteistöjen katselmointisuunnitelma sekä tehdyt energiakatselmukset jaksolla SUUNNITELMA TOTEUTUS SÄÄSTÖPOTENTIAALI JA TMA VUOSI Investoinnit Säästö lämpö Säästö sähkö Säästö TMA KPL M³ KPL M³ MWh/a MWh/a /a a Toimenpide 9 Kaupungin rakennuksiin, joihin on tarkoitus tehdä kuntotarkastus, tehdään samalla myös energiakatselmus tai siihen verrattava energiatehokkuustarkastelu. Tehtyjen energiatehokkuustarkastelujen määrä kpl/a 13100

16 16 (33) Toimenpide 10 Rakennukseen, jossa kulutusseurantatietojen perusteella on havaittu normaalista poikkeava energiankulutuksen muutos tehdään seurantakatselmus Seurantakatselmusten määrä kpl/a Tilanne 2013: Seutuvalvomo valvoo ja reagoi kulutusmuutoksiin Toimenpide 11 Vuosittain käydään läpi kaupungin kaikkien yli 10 vuotta sitten katselmoitujen rakennusten tilanteet, jolloin arvioidaan tapauskohtaisesti käytön muutokset, kunto ja tulevaisuus huomioiden seurantakatselmusten tarve. Vuosittain tammikuun alussa Läpikäytyjen ja uudelleen arvioitujen rakennusten määrä kpl/a Tilanne 2013: Toimenpide 12 Käyttöönottokatselmus tehdään pinta-alaltaan vähintään 1000 m 2 :n uusissa rakennuksissa sekä rakennuksissa, joissa on tehty laaja korjaus tai joiden käyttötarkoitus on oleellisesti muuttunut

17 17 (33) Käyttöönottokatselmusten määrä kpl/a Tilanne 2013: Käyttöönottokatselmuksia tehdään aina kun se on tarpeen. Määrät selvitetään myöhemmin Toimenpide 13 Kussakin katselmoidussa rakennuksessa toteutetaan ne energiakatselmuksissa ehdotetut parannustoimenpiteet, jotka ovat rakennuksen nykyinen ja tuleva käyttö huomioon ottaen tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita., hankintatoimi Suunnitelma toimenpiteistä tehty kyllä/ei Säästöt MWh/a Tilanne 2013: Kts. taulukko 5 Taulukko 5. Toteutetut energiansäästötoimenpiteet TOTEUTUS SÄÄSTÖPOTENTIAALI JA TMA VUOSI Investoinnit Säästö lämpö Säästö sähkö Säästö TMA KPL M³ MWh/a MWh/a /a a

18 18 (33) Toimenpide 14 Tehdään selvitys ulkovalaistuksen energiansäästömahdollisuuksista. Toteutus on aloitettu Rahoitus tulee TA:n kautta 3+1 vuotta, 25 % valtionrahoituksesta hakemus 10/2011. Kunnallistekniikka Vuoden 2013 loppuun mennessä Selvitys tehty kyllä/ei Toteutettu kyllä /ei Säästöt MWh/a Oma + Valtion tuki 25% Tilanne 2013: Selvitys on tehty ja toteutus aloitettu 5.6 Uusien investointien säästötakuu- ja eri rahoitusmenettelyjen käyttö Edesauttaakseen energiatehokkuutta parantavaa toimintaa Varkauden kaupunki hankkii tarvittavan tietouden uusista säästötakuun tarjoavista menettelyistä ja erilaisista rahoitusratkaisuista. Säästötakuu tarkoittaa esimerkiksi yksittäisen laitteistohankinnan osalta, että suunnittelija tai laitteiston tarjoaja takaa ja todentaa laitteistolla saatavat säästöt. Jos säästötakuuseen yhdistetään toimenpiteen rahoitus toteutuneilla säästöillä, puhutaan kokonaisvaltaisesta ESCO-palvelusta 1. Näillä menettelyillä energiatehokkaiden järjestelmien ja laitteiden hankinta voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain muusta kaupungin investointibudjetista riippumattomasti. Yhdyshenkilölle varataan ESCO-työhön tarvittavat resurssit ja viestintähenkilöstön tuki. Kaupungin uusiin säästötakuu- ja rahoitusmenettelyihin liittyviä konkreettisia toimenpiteitä on lueteltu seuraavassa

19 19 (33) Toimenpide 15 Kaupunki hankkii lisätietämystä ESCO-palvelusta ja seuraa ESCO-markkinoita. Tavoitteena on, että kaupunki osaa ja voi käyttää investointien toteuttamisessa uusia menettelyjä, joilla energiatehokkaiden järjestelmien ja laitteiden hankinta voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain muusta investointibudjetista riippumattomasti Tilaliikelaitos Käyty keskustelua ESCO-palvelun hyödyntämisestä investoinnin vaihtoehtona: kyllä/ei Investoinnin vaihtoehtona käytetty ESCO-palvelua: kyllä/ ei Toimenpiteet 2012: Tilanne 2013: ESCO-palveluun on tutustuttu ja on vaihtoehtoinen malli käytettäväksi. Toistaiseksi kaupunki ei ole tehnyt ESCO-hankkeita 1 ESCO(Energy Service Company)-palvelu on sellaista palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energiaasiantuntija toteuttaa asiakkaalleen investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. ESCO-toimija eli ESCO sitoutuu sovittavalla tavalla asiakkaalle asetettujen energiankäytön tehostamistavoitteiden saavuttamiseen, ts. ESCO-palveluun sisältyy säästön todentaminen. Investointikohteen energiankulutuksen tarkalla seurannalla varmistetaan säästöjen synty ja pysyvyys. 5.7 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Kulutusseuranta on olennainen työkalu kartoitettaessa kaupungin tämän hetkisen kulutuksen tilaa sekä todennettaessa tehostamistoimenpiteiden onnistumista ja saavutettuja säästöjä. Riittävän tarkka kulutusseuranta mahdollistaa myös nopean reagoimisen vikatilanteisiin. Varkauden kaupunki panostaa kattavaan kulutusseurantaan ja hyödyntää siitä saatuja tietoja aktiivisesti ja tavoitteellisesti. Kulutusseurannan tietoja käytetään energiatehokkuuden hyvän tason saavuttamiseen ja ylläpitämiseen sekä vikatilanteista aiheutuvan tarpeettoman kulutuksen vähentämiseen. Käytännön toimia tähän liittyen on seuraavassa. Toimenpide 16 Kaupungin rakennusten energiankäytöstä vähintään 80 %:ia, rakennustilavuudella mitattuna, on kuukausitason kulutusseurannassa

20 20 (33) Vuoden 2012 loppuun mennessä Kuukausitason kulutusseurannassa olevan rakennustilavuuden prosentuaalinen osuus kaupungin koko rakennustilavuudesta. Tilanne 2013: Kulutusseuranta on seutuvalvomossa ja lähes kaikki kiinteistöt ovat seurannassa Kulutusseurannan toteutuksen osalta Varkauden kaupunki on mukana Kuopion, Leppävirran ja Varkauden yhteisessä kiinteistöjen seutuvalvomoprojektissa. Yhteisen seutuvalvomohankkeen tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen, mikä konkretisoituu kustannussäästöinä ja ilmastonsuojeluna sekä kiinteistöjen ylläpidon tuottavuuden ja laadun parantumisena. Seutuvalvomon laiteasennukset on aloitettu vuoden 2010 loppupuolella ja sen on tarkoitus olla täysin toiminnassa vuonna Seutuvalvomoon liitetään yksittäisten rakennusten osalta talotekniikan valvonta ja säätö lämmityksen, ilmanvaihdon, valaistuksen ja muiden sähkölaitteiden osalta sekä hälytysten vastaanotto ja siirto. Valvomosta saatu tietoa ei siten rajoitu pelkästään kulutusseurantaan, vaan sen kautta voidaan tehdä myös esimerkiksi kulutusseurannan perusteella esiin nousseita korjaus- ja säätötoimenpiteitä. Seutuvalvomon antama kulutustieto mahdollistaa kulutuksen seurannan tuntitasolla. Toimenpide 17 Energiankulutuslukuja ei pelkästään kirjata ylös, vaan kerättyjä kulutustietoja myös verrataan ja analysoidaan kuukausittain. Vertailua ja analysointia varten pidetään joka kuukauden alussa kulutusseurannan kuukausipalaveri. Kulutusseurantaa koskeva palaveri järjestetty kyllä/ei, kpl/a 13100