SIBELIUS-AKATEMIAN TASA-ARVOSUUNNITELMA. Sibelius-Akatemian hallitus hyväksynyt Päivitysvastuu: I vararehtori

Transkriptio

1 SIBELIUS-AKATEMIAN TASA-ARVOSUUNNITELMA Sibelius-Akatemian hallitus hyväksynyt Päivitysvastuu: I vararehtori

2 2 SIBELIUS-AKATEMIAN TASA-ARVOSUUNNITELMA B1 KOHTI TASA-ARVOISTA TYÖ JA OPISKELUYHTEISÖÄ B 1.1 Tasa-arvosuunnitelman perusta B 1.2 Tasa-arvosuunnitelman tarkoitus B 1.3 Tasa-arvoinen työpaikka TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN B 2.1 Sukupuolten välinen tasa-arvo B 2.2 Kansallisuus, kieli, kulttuuritausta ja etninen tausta B 2.3 Uskonto ja vakaumus B 2.4 Vammaisuus tai terveydentila B 2.5 Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti B 2.6 Ikä B 2.7 Syrjinnän ehkäisy Tasa-arvon vastaisten tilanteiden tunnistaminen ja käsittely B3 Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäiseminen Sibelius-Akatemiassa Johdanto Mikä on epäasiallista kohtelua ja häirintää? Toimintaohjeita Seuraamukset B4 ORGANISAATIO TASA-ARVOPROSESSIN VUOSIKELLO B6 KONKREETTISET TAVOITTEET JA TOIMENPIDESUUNNITELMAT B 6. 1 Tasa-arvotyön painopistealueet vuonna ) Tasa-arvotyön näkyvyys koulutuksessa ja tiedotuksessa B7 TILASTOT B8 SEURANTA B 8. 1 Arvio aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista BLIITE 1: Tasa-arvoon liittyviä käsitteitä BLIITE 2: Yhdyshenkilöt ja tasa-arvotoimikunta... 19

3 3 0B1 KOHTI TASA-ARVOISTA TYÖ JA OPISKELUYHTEISÖÄ Tämä suunnitelma on myös yhdenvertaisuuslaissa (21/2004) tarkoitettu Sibelius-Akatemian yhdenvertaisuussuunnitelma. 9B1.1 Tasa-arvosuunnitelman perusta Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tätä yhdenvertaisuussäännöstä täydentää syrjintäkielto, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työelämässä. Tasaarvolain mukaan jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan tulee toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä, edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen, kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille, ja helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä huolehtia mahdollisuuksien mukaan siitä, ettei työntekijä joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. Tasa-arvolain mukaan viranomaisen ja oppilaitoksen sekä muiden koulutusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että opetus, tutkimus- ja oppiaineisto tukevat tasaarvolain toteutumista. Sibelius-Akatemialla on lakisääteinen velvollisuus edistää tasa-arvon toteutumista sekä työelämässä että opetuksessa. Suunnitelman oikeudellinen perusta: - Suomen perustuslaki 731/1999 (laki uudistettu ) sekä sen ilmentämät kansainvälisten sopimusten määrittämät tasa-arvotyön laajat yleiset periaatteet ovat tasa-arvosuunnittelun perustana. Naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu sekä syrjinnän torjuminen on kirjattu Euroopan yhteisön perustuslakiin (Amsterdamin sopimus allekirjoitettu 1997). - Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) sisältää säännöksiä viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta, vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantamisesta, syrjinnän kiellosta sekä lain valvonnasta. - Tasa-arvolaissa (609/1986) on säädetty sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta sekä viranomaisen velvollisuudesta edistää tasa-arvoa.

4 4 - Lisäksi työsopimuslaki (55/2001) ja laki nuorista työntekijöistä (998/1993) sisältävät säännöksiä työntekijöiden tasapuolisen kohtelun toteuttamisesta työpaikalla. - Työturvallisuuslain 738/2002 tarkoituksena on mm. parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä niihin liittyviä ilmiöitä. - Yliopistolaki (558/2009) määrittää yliopiston tehtävät ja velvoitteet niin opiskelijaa kuin yhteiskuntaa kohtaan. - Useat EU-direktiivit, joiden luettelo on tasa-arvovaltuutetun toimiston WWWsivuilla < - Tasa-arvosuunnittelua ja tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden kirjaamista erilliseksi suunnitelmaksi on valmisteltu tasa-arvotoimikunnassa, jossa ovat olleet edustettuna johto, eri henkilöstöryhmät ja opiskelijat. 10B1.2 Tasa-arvosuunnitelman tarkoitus Tämä Sibelius-Akatemian hallituksen hyväksymä suunnitelma on tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelmalla pyritään tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä. Sibelius-Akatemiassa noudatettavat yleiset toimintaperiaatteet on kirjattu henkilöstöpoliittisiin ohjeisiin, toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä johtosääntöihin. Tässä suunnitelmassa annettavat ohjeet ja suositukset on tarkoitettu täydentämään näihin asiakirjoihin kirjattuja toimintaperiaatteita sekä antamaan toimintaohjeita tilanteissa, joissa tasa-arvokysymykset nousevat esille. Tasa-arvoinen työskentely-ympäristö on jokaisen yliopiston työntekijän ja opiskelijan perusoikeus. Luovan ja tuottavan työyhteisön ja toiminnan tuloksellisuuden edellytyksenä on työntekijöiden ja opiskelijoiden keskinäinen kunnioitus ja avoimuuden ilmapiiri. Yliopiston tulee olla edelläkävijä moninaisuuden sallimisen ja tasavertaisuuden edistämisessä kouluttaessaan taiteilijoita, pedagogeja ja muita asiantuntijoita. 11B1.3 Tasa-arvoinen työpaikka Tasa-arvon käsite on monitahoinen ja se kohdistuu yhtä hyvin ilmapiiriin, palkkapolitiikkaan, päätöksentekoprosessiin, hyvinvointiin, palkitsemiseen kuin rekrytointiinkin. Sibelius-Akatemian tavoitteena on musiikin eri lajien edustajien välinen tasa-arvo. Monien muiden yliopistojen tavoin Sibelius-Akatemian toimintaympäristöön vaikuttavat eri henkilöstöryhmien väliset suhteet. Hyvä työskentely-ympäristö on keskusteleva ja avoin, päätökset läpinäkyviä ja perusteltuja. Sen työtehtävät ovat haastavia ja palkitsevia, työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja palkkausperusteet ovat tasapuolisia. Muutoksista keskustellaan työntekijän resurssit huomioiden. Oppimisympäristönä yliopiston tulee olla kannustava, joustava ja yksilöllisiä tarpeita kunnioittava. Tasa-arvoisessa työyhteisössä kiinnitetään erityishuomiota toimintakulttuurin kehittämiseen ja syrjinnän ennaltaehkäisyyn.

5 5 2 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 12B2.1 Sukupuolten välinen tasa-arvo Tasa-arvon edistäminen ja valvominen kuuluu kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Se on erityisesti yliopiston korkeimman johdon ja yksiköiden johtajien velvollisuus. Tavoitteena on sukupuolten tasa-arvovaatimusten velvoittavuuden ymmärtäminen organisaation kaikilla tasoilla. Sibelius-Akatemian tavoitteena on tasa-arvotyön valtavirtaistaminen, jolla tarkoitetaan hallinnon rakenteiden ja käytäntöjen kehittämistä siten, että sukupuolten tasa-arvotavoite voidaan sisällyttää kaikkeen päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Valtavirtaistaminen on vuonna 1995 Pekingissä laaditun YK:n kansainvälisen sopimuksen mukainen periaate, johon Suomen hallitus, kuten koko EU:kin on sitoutunut. Suomen hallituksen ohjelmassa ( ) todetaan: Jatketaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa. Lisäksi mainitaan: Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on keskeinen yhteiskunnallinen päämäärä. Tämä tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Molemmilla sukupuolilla tulee olla yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet. 13B2.2 Kansallisuus, kieli, kulttuuritausta ja etninen tausta Sibelius-Akatemia on kansainvälinen ja monikulttuurinen työ- ja opiskeluyhteisö. Etninen alkuperä, kansallisuus, kieli, kulttuuritausta tai rotu ei saa huonontaa kenenkään asemaa yliopistossa. Sibelius-Akatemia on suomen- ja ruotsinkielinen yliopisto. Yliopistossa on myös paljon ulkomaalaisia työntekijöitä ja opiskelijoita. Englanninkielistä informaatiota tulee olla tarjolla siinä määrin, että suomenkieltä taitamattomatkin työntekijät ja opiskelijat voivat toimia yliopistossa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden integroimiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 14B2.3 Uskonto ja vakaumus Yliopistossa on uskonnon, omantunnon ja mielipiteen vapaus: jokaisella yliopistoyhteisön jäsenellä on oikeus uskontoonsa ja vakaumukseensa. Opetuksessa ei ketään saa loukata uskonnon tai vakaumuksen vuoksi. Jokaiselta yliopistoyhteisön jäseneltä edellytetään suvaitsevaisuutta ja toisten mielipiteiden ja näkemysten kunnioittamista. Uskonnon harjoittaminen tai vakaumus ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti vaikuttaa työskentelyyn tai työyhteisön toimintaan.

6 6 15B2.4 Vammaisuus tai terveydentila Vammaispalvelulaki määrittää vammaiseksi henkilön, jolla vamma tai sairaus aiheuttaa pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista. Yliopiston tulisi kyetä tarjoamaan heille tukea ja apua integroitumisessa yliopistoyhteisöön. Jokaisella on oikeus kertoa tai olla kertomatta sairaudestaan. Yliopisto ei saa vaatia asianomaista kertomaan esimerkiksi sairausloman syytä. Yliopiston oikeus käsitellä työntekijän tai opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja perustuu hänen suostumukseensa. Terveydentilaa koskevat tiedot on pidettävä luottamuksellisina eikä niitä saa kertoa ulkopuolisille. Sairauden tai vamman mahdollisesti edellyttämistä muutoksista työtehtävissä tai opintoohjelmassa pitää sopia yhteistyössä asianomaisen henkilön kanssa. Tarvittaessa työntekijä voi pyytää lääkäriltä kaksi lääkärintodistusta, joista toiseen ei merkitä diagnoosia. Sairausajan palkan maksamiseen ja työstä poissaolo-oikeuden selvittämiseen tarvittavaan hyväksyttävään lääkärintodistukseen diagnoosi tulee kuitenkin merkitä. Työntekijä voi toimittaa diagnoositiedolla varustetun lääkärintodistuksen suoraan sille työnantajan edustajalle, joka päättää oikeudesta sairauslomaan ja sairausajan palkkaan. Esimiehiä ja muita työnantajan edustajia on koulutettava käsittelemään työtehtävissään sairauksiin liittyviä asioita asianmukaisesti ja opettajille tulee järjestää tarvittaessa työnohjausta mm. psyykkisistä ongelmista kärsivien oppilaiden ohjaukseen. 16B2.5 Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti Yliopistoyhteisössä on seksuaaliselta suuntautumiseltaan monenlaisia ihmisiä. Stereotyyppiset käsitykset miehen ja naisen rooleista, identiteetistä, ulkonäöstä tai käyttäytymismalleista eivät saa vaikuttaa henkilön kohteluun. Kielenkäyttö ei saa olla loukkaavaa. Opettajan on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei opetuksen sisältö, opetusmateriaali tai ilmapiiri ole syrjivä, halventava tai vihamielinen. 17B2.6 Ikä Ikäsyrjintää kohtaavat yhteiskunnassa sekä miehet että naiset, mutta ilmiö koskettaa useammin naisia kuin miehiä. Puhutaankin sukupuolittuneesta ikäsyrjinnästä, joka tarkoittaa sitä, että ikääntyviä miehiä ja naisia kohdellaan eri tavalla. Ikäsyrjinnästä puhuttaessa kiinnitetään yleensä huomiota nimenomaan ikääntyvien kohtaamaan syrjintään. On kuitenkin myös vastakkaista ikäsyrjintää, nuorten työntekijöiden työpanosta saatetaan vähätellä ja heidän työskentelyolosuhteensa saattavat olla huonommat kuin vanhempien kollegoiden. Ikääntyvällä työntekijällä on usein sellaista kokemusta, jonka siirtäminen seuraavalle työntekijäsukupolvelle on korvaamattoman arvokasta. Tämän tiedon siirtämisen tukemi-

7 7 nen on keskeinen osa ikäjohtamista. Pitkän työuran tehneet henkilöt tulee nähdä voimavarana, ja tarvittaessa heidän työnkuvaansa on kehitettävä niin, että heille jää aikaa välittää osaamistaan nuoremmille työntekijöille. Tämä tulee ottaa huomioon yliopiston henkilöstöpolitiikassa. Esimiehen tulee huolehtia siitä, ettei osa-aikaeläkkeelle jäänyt henkilö joudu syrjään työyhteisöstä tai asiattomasti kohdelluksi. Töiden uudelleenjärjestelystä on keskusteltava työntekijän ja koko työyhteisön kanssa niin, että uusi työnjako on kaikille selvää. Osaaikaeläkkeelle siirtyvän työmäärä on suhteutettava työaikaan. 18B2.7 Syrjinnän ehkäisy Työhönoton, projekteihin yms. rekrytoitumisen ja opiskelijavalintojen suhteen syrjintä on kiellettyä. Sibelius-Akatemian periaatteiden mukaan ei hyväksytä myöskään muuta perusteetonta eriarvoiseen asemaan asettamista ja vihamielisen tai halventavan ilmapiirin luomista. Jokainen yliopistoyhteisön jäsen vastaa omalta osaltaan siitä, ettei käyttäydy tai yllytä muita käyttäytymään syrjivästi tai halventavasti. Jokainen esimies, työntekijä ja opiskelija vastaa siitä, ettei syyllisty syrjintään esimerkiksi työnjaossa, erilaisiin työryhmiin rekrytoinnissa, opintosuoritusten arvostelussa ja opintojen ohjauksessa. Esimies on vastuussa oman yksikkönsä toiminnan tasapuolisuudesta ja ilmapiiristä. Hänen tulee kohdella henkilökuntaa ja opiskelijoita yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Mikäli esimiehen tietoon tulee yksikössä tapahtuvaa syrjivää tai halventavaa käyttäytymistä tai muita tasa-arvon toteutumisen vastaisia toimintatapoja, hänen velvollisuutensa on puuttua asiaan ja huolehtia siitä, että tilanne korjaantuu. Yksiköt ovat vastuussa siitä, ettei niiden päätäntävaltaan kuuluvissa asioissa tapahdu syrjintää, eli ettei mikään ihmisryhmä joudu päätöksen seurauksena muita huonompaan asemaan. 2.8 Tasa-arvon vastaisten tilanteiden tunnistaminen ja käsittely Sibelius-Akatemiassa seurataan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta vuosittain henkilöstöraportoinnin yhteydessä. Tilannetta kartoitetaan myös työhyvinvointikyselyiden avulla. Näiden raporttien perusteella toimikunta analysoi tilannetta sekä tekee ehdotuksia ja raportoi yliopiston johdolle. Tasa-arvoasioista tiedottamisen ja koulutuksen tavoitteena on tunnistaa yliopistoyhteisössä esiintyvä syrjintä sekä tiedostaa yliopiston ja sen yksiköiden tasa-arvotyö ja sen tulokset sekä mahdollisuudet vaikuttaa tasa-arvon edistymiseen. Yhteisössä esiintyviin epäkohtiin puuttuminen kuuluu yliopiston koko henkilökunnalle ja opiskelijoille, mutta vastuu on erityisesti johdolla ja esimiehillä. Jos työyhteisön jäsen kokee tasa-arvon vastaista toimintaa tai epäilee tällaista tapahtuneen, niin hänen tulee ottaa viivytyksettä yhteys tasa-arvovastaavaan.

8 8 Menettelytavat tasa-arvon vastaisen toiminnan tapahduttua ovat vastaavat kuin kappaleessa Toimintaohjeita (s.10). Jos esimies epäilee tasa-arvon vastaista toimintaa tai hänelle on ilmoitettu tällaisesta, on hänen velvollisuutensa ryhtyä toimiin ja ottaa yhteys tasaarvovastaavaan, joka dokumentoi yhteydenoton siinäkin tapauksessa, että se ei johda jatkotoimiin. 2B3 EPÄASIALLISEN KOHTELUN JA HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SIBELIUS- AKATEMIASSA 3.1 Johdanto Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen on Sibelius-Akatemian keskeinen tavoite ja opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää ja jokaisen yliopiston yksikön on huolehdittava siitä, ettei tällaista tapahdu opiskelu- tai ohjaustilanteissa. Puuttumisvastuu epäasialliseen käyttäytymiseen on jokaisella yliopistoyhteisön jäsenellä. Erityinen vastuu asiasta on yliopiston esimiehillä. Musiikinopiskelussa tyypillisiä ovat pitkät, monivuotiset opettaja-opiskelija suhteet. Näitä suhteita koskevat käyttäytymisnormit ovat voimassa ympäri vuoden, myös Sibelius- Akatemian ulkopuolella. Henkinen väkivalta on sen kohteelle ahdistavaa ja nöyryyttävää. Se heikentää henkilön henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Työyhteisössä se lisää stressiä ja erilaisia psyykkisen pahoinvoinnin oireita sekä sairauslomia. Työyhteisö voi menettää suuren osan toimintakyvystään. Tämä ohje on tarkoitettu toimintamalliksi kaikille yliopistoyhteisön jäsenille, erityisesti työssä tai opiskelussa epäasiallisen kohtelun tai häirinnän kohteeksi joutuneelle ja esimiesasemassa toimiville. 3.2 Mikä on epäasiallista kohtelua ja häirintää? Epäasiallinen kohtelu voi ilmetä monella tavalla. Jokaisessa yhteisössä syntyy ajoittain ihmisten välisiä ristiriitoja, mutta kaikki ristiriidat ja yhteentörmäykset eivät ole henkistä väkivaltaa tai kiusaamista. Kiusaamisen ja työyhteisöissä esiintyvien jokapäiväisten ristiriitojen ero saattaa olla häilyvä. Jos henkilö kuitenkin kokee asian kiusaamisena, se myös todennäköisesti on sitä. Lähtökohtaisesti kaikki epäasialliseksi koettu käyttäytyminen on epäasiallista ja siihen täytyy suhtautua sillä vakavuudella. Sama koskee häirintää ja kiusaamista. Henkinen väkivalta on jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena oleva ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Kiusaaminen voi olla työ- tai opiskelutovereiden välistä, esimiehen ja alaisen välistä tai opettajan ja opiskelijan välistä. Näistä kuka tahansa voi olla joko uhri tai kiusaaja. Kielteisen käyttäytymisen kohteena olevan on vaikea käsitellä asiaa erityisesti, jos tekijä pystyy käyttämään kohteeseen valta-asemaansa.

9 9 Kiusaamista on esimerkiksi: nöyryyttäminen tai toistuva loukkaaminen sosiaalisten suhteiden rajoittaminen, sosiaalinen ulkopuolelle sulkeminen maineen lokaaminen, juorujen levittäminen tai naurunalaiseksi tekeminen se, ettei henkilölle anneta työtehtäviä tai hänelle annetaan osaamiseen nähden alaarvoisia työtehtäviä ruumiillisella väkivallalla uhkaaminen Kiusaamista sen sijaan ei ole se, että: työnantaja johto- tai valvontavaltansa perusteella antaa määräyksiä työhön tai opintoihin liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja käsitellään tehtävään tai työhön liittyviä ongelmatilanteita työntekijöiden kesken ohjataan työkyvyn arvioon työtehtäviä muutetaan ja muutoksista on keskusteltu työntekijän kanssa Häirintää on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaaminen siten, että luodaan uhkaava, halventava tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä on yksi syrjinnän muodoista. Kiellettyä on sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely, jonka seuraukset ovat loukkaavia. Esimerkkejä häirinnästä ovat rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on henkilön sukupuoleen liittyvä ei-toivottu käytös, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintä ei välttämättä ole luonteeltaan seksuaalista. Seksuaalinen häirintä taas tarkoittaa ei-haluttua seksuaalisluonteista fyysistä, sanallista tai muuta käyttäytymistä. Seksuaalista häirintää voivat olla esimerkiksi: seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet härskit puheet ja seksuaalisesti värittyneet yhteydenotot, myös sähköposti- ja nettihäirintä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat kaksimieliset huomautukset pornografiset aineistot fyysinen koskettelu seksuaalista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset vakavimmillaan kyseessä voi olla raiskaus tai sen yritys. Syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, mielipiteen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin kun näennäisesti neutraali säännös tai toimintatapa saat-

10 10 taa tietyt henkilöt muihin nähden epäedulliseen asemaan. Myös ohje tai käsky syrjiä on syrjintää. Työsyrjinnässä työnantaja asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella työhönotossa tai palvelusuhteen aikana. Tällöin työnantaja rikkoo velvollisuuttaan kohdella työntekijöitä asiallisesti ja tasapuolisesti. Tasapuolisen kohtelun velvollisuus ei tarkoita, että kaikkia olisi aina kohdeltava samalla tavalla. Erottelevalle kohtelulle pitää kuitenkin olla objektiivisesti perusteltavissa oleva syy. 3.3 Toimintaohjeita Kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi joutuneelle Epäasiallista kohtelua ei tule sietää. Jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti, ilmoita kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Kyse saattaa olla siitä, että hän itse ei ymmärrä toimivansa loukkaavasti. Jos asiasta puhuminen tuntuu mahdottomalta, voi häiritsijälle kirjoittaa kirjeen tai sähköpostiviestin, josta on syytä säilyttää itsellään kopio. Voit käyttää viestin viejänä myös työtoveriasi. Jokainen yliopistoyhteisön jäsen on velvollinen auttamaan epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutunutta. Jos epäasiallinen käytös jatkuu, ota yhteys esimieheesi, tai jos esimies on kiusaaja, hänen esimieheensä. Esimiehen tehtävä on kaikin käytettävissä olevin keinoin saada epäasiallinen kohtelu tai häirintä loppumaan. Toistuvista häirintätilanteista on hyvä pitää kirjaa, josta ilmenevät tapahtumapaikat ja - ajat, mitä tapahtui ja keitä oli läsnä. Kiusaajaa tai häiritsijää ei saada vastuuseen, ellei tapahtumia pystytä todistamaan. Jos kiusaamista ei pystytä käsittelemään yksikössäsi, hae apua työ- tai opiskeluyhteisösi ulkopuolelta. Voit olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun, luottamusmieheen, työsuojelupäällikköön, henkilöstöhallintoon, lakimieheen tai työterveyshuoltoon. Opiskelija voi olla yhteydessä ylioppilaskunnan yhteyshenkilöihin, tasa-arvovastaavaan, tai YTHS:öön. Apua voi hakea siltä taholta, jonka itse kokee luontevimmaksi. Keskustelut yhteyshenkilöiden kanssa ovat ehdottoman luottamuksellisia. Opiskelijalle Yliopistolla on vastuu opiskelijoille annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvästä työharjoittelusta. Osastojen on huolehdittava, että opiskelijat eivät joudu näissä tilanteissa epäasiallisesti kohdelluksi ja siitä, että opiskelija, jota on kohdeltu epäasiallisesti, voi jatkaa opiskeluaan kitkattomasti. Opiskelija voi ottaa yhteyttä ainejohtajaansa, SAY:n häirintäyhdyshenkilöihin tai tasa-arvovastaavaan. Esimiehelle Esimiehen tulee puuttua asiaan, kun hän saa tietää työyhteisössä mahdollisesti esiintyvästä epäasiallisesta käyttäytymisestä. Puuttumisen edellytyksenä ei ole näyttö epäasiallisesta häirinnästä tai edes tieto siitä, mitä oikeastaan on tapahtunut. Heikkoihinkin signaaleihin

11 11 tulee reagoida. Mitä aiemmin tilanteeseen pystytään puuttumaan sen parempi lopputulos. Tavoitteena on, että epäasiallinen käyttäytyminen pystytään lopettamaan ennen kuin se ehtii aiheuttaa vakavaa tai pysyvää haittaa uhrille, työyhteisölle tai epäasialliseen käyttäytymiseen syyllistyneelle itselleen. Esimiehen tulee kuulla osapuolia ja selvittää tapahtumien kulku. Kuulemisessa on noudatettava ehdotonta tasapuolisuutta, eikä näkemyksiä tule lyödä lukkoon ennen kaikkien osapuolten kuulemista. Tapaamisissa sovitaan pelisäännöistä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Toimenpiteiden on oltava päättäväisiä. Esimiehen tulee varmistaa, että epäasiallinen kohtelu työpaikalla loppuu. Asiasta käydään aina seurantakeskustelu sekä uhrin että tekijän kanssa. Tarvittaessa esimies voi pyytää apua asian käsittelyssä henkilöstöhallinnosta, lakimieheltä tai työterveyshuollosta. Vastuu asian käsittelyssä on kuitenkin aina häiritsijän esimiehellä. Esimiehen tehtävänä on asettaa rajat sille, mikä on sallittua työssä ja mikä ei. Henkilöön, joka kokee joutuvansa epäasiallisesti kohdelluksi, on suhtauduttava asiallisesti, eikä häneen saa kohdistaa asian esille ottamisen vuoksi minkäänlaisia negatiivisia toimenpiteitä riippumatta siitä, katsooko esimies valituksen aiheelliseksi vai ei. Tästä ovat poikkeuksena valitukset jotka itsessään ovat kiusaamistarkoituksessa tehtyjä. Myös kiusaajalle on annettava mahdollisuus jatkaa työskentelyään yliopistoyhteisön arvostettuna työntekijänä edellyttäen, että hän lopettaa häiritsevän käyttäytymisensä. Ketään ei saa leimata pelkkien syytösten perusteella. Jos sinua syytetään kiusaamisesta tai häirinnästä Kerro esimiehellesi tai häirintäyhdyshenkilölle asiasta, sillä heidän on hyvä kuulla asia suoraan sinulta. Vaikka et omasta mielestäsi olisikaan syyllistynyt kiusaamiseen tai häirintään, älä vähättele valittajan tuntemuksia, vaan lopeta välittömästi epäasialliseksi kuvattu käytöksesi. Joskus jokapäiväisten ristiriitojen ratkaisemisen ja kiusaamisen raja on epäselvä. Ketään ei leimata työpaikkakiusaajaksi pelkkien syytösten perusteella. Yliopistoyhteisölle Vaikka esimiehellä on ensisijainen velvollisuus puuttua työyhteisössä ilmeneviin ongelmiin yksilöiden tai ryhmien välillä, työ- ja opiskeluyhteisön jäsenten tulee asenteillaan ja teoillaan osoittaa, ettei yhteisössä sallita epäasiallista kohtelua. Kiusatulle tulee antaa tilanteeseen sopivaa apua. Jokaisen tulee kantaa vastuuta yhteisön toimintakulttuurista. Yhteen yhteisön jäseneen kohdistuva epäasiallinen käyttäytyminen vaikuttaa haitallisesti koko yhteisön hyvinvointiin. Selkeillä pelisäännöillä mm. ristiriitojen ja loukkausten käsittelyssä voidaan työ- ja opiskeluyhteisöissä ennalta ehkäistä pitkittyviä, syveneviä ongelmakierteitä. Työntekijän vastuu Työntekijän tulee noudattaa työnantajan toimivaltansa puitteissa antamia määräyksiä ja ohjeita. Hänen on myös huolehdittava käytettävissään olevin keinoin sekä omasta että

12 12 muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä sekä vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa epäasiallista kohtelua. Jokaisen on hyväksyttävä, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä, joiden kanssa pitää pystyä asialliseen työntekoon. Kaikkien tulee pystyä käyttäytymään hyvien tapojen mukaisesti. Toisen ihmisen arvostaminen riippumatta hänen tehtävistään, näkemyksistään tai muista ominaisuuksistaan on tärkeää. 3.4 Seuraamukset Mikäli asiasta keskustelu ja yhteinen sopimus eivät johda kiusaamisen tai häirinnän loppumiseen tai teko muutoin edellyttää vakavampaa puuttumista työnantajan taholta, esimies voi antaa kiusaajalle tai häiritsijälle suullisen huomautuksen tai kirjallisen varoituksen. Mikäli epäasiallinen käyttäytyminen on vakavaa ja/tai jatkuvaa se voi johtaa työsuhteen päättämiseen. Työsuhteen päättäminen voi tapahtua työsopimuslain 7 ja 8 lukujen säännösten mukaisesti irtisanomalla tai purkamalla työsuhde. Työsuhteen päättämisestä päättää rehtori tai hänen määräämänsä. Väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvälle opiskelijalle voidaan antaa varoitus ja hänet voidaan erottaa yliopistosta määräajaksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. (YOL 45-45a pykälä) Kiusaaminen voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön. Tämän ohjeen aihepiiriin liittyviä rikoksista säädetään esimerkiksi rikoslain ( 20 luvussa (seksuaalirikokset, esimerkiksi pakottaminen seksuaaliseen tekoon), 21 luvussa (Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, esimerkiksi pahoinpitely) 24 luvussa (yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkausrikokset, esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen) sekä 25 luvussa (vapauteen kohdistuvat rikokset, esimerkiksi pakottaminen). Rikosilmoitus tehdään aina suoraan poliisille. Rikosilmoituksen tekeminen ei edellytä tietoa siitä, mitä säännöstä teko mahdollisesti rikkoo. Työnantajalla on lain mukaan toimintavelvollisuus silloin, kun työpaikalla esiintyy työntekijään kohdistuvaa häirintää tai epäasiallista kohtelua. Esimies- ja työnantajavelvoitteiden laiminlyönti voi johtaa joissakin tapauksissa työnantajan rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Syrjintätapauksessa työnantaja voidaan tuomita maksamaan hyvitystä syrjinnän kohteeksi joutuneelle yhdenvertaisuus- tai tasa-arvolain perusteella. Epäasiallista kohtelua koskevat tapaukset käsitellään tuomioistuimessa työntekijän aloitteesta. 3B4 ORGANISAATIO Tasa-arvon edistäminen ja valvominen kuuluu kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Se on yliopiston korkeimman johdon ja kaikkien toimintayksikköjen esimiesten velvollisuus.

13 13 Sibelius-Akatemian tasa-arvotoimikunta on vararehtorin johtama elin, jonka jäsenistössä ovat edustettuna yliopiston eri henkilöstöryhmät ja opiskelijat. Toimikunnan tehtävä on seurata tasa-arvon kehittymistä ja edistää sen toteuttamista yhteistyössä tasa-arvovastaavan kanssa. Tasa-arvotoimikunta tekee aloitteita, käsittelee syrjintää koskevat ennakkotapaukset, luo yleiset toimintaperiaatteet ja tiedottaa niistä. Sibelius-Akatemiassa on tasa-arvovastaava, joka tekee tasa-arvoa koskevia selvityksiä, tiedottaa ja kehittää yliopiston tasa-arvotoimintaa yhdessä tasa-arvotoimikunnan kanssa. Yliopistossa syrjintää epäilevä tai häirintää kokeva voi ottaa luottamuksellisesti yhteyttä tasa-arvovastaavaan, jonka tehtävänä on antaa neuvoja ja käydä neuvotteluja asiasta. Tasa-arvovastaava voi tarvittaessa viedä tapaukset tasa-arvotoimikunnan käsiteltäväksi. 5 TASA-ARVOPROSESSIN VUOSIKELLO Tammi- ja helmikuu Toimikunnan kokous. Edellisen vuoden toimenpiteiden tulosten analysointi ja kuluvan vuoden toimenpiteiden suunnittelu. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen. Tasa-arvovastaavan toimintakertomus edelliseltä vuodelta. Huhtikuu Toimikunnan kokous. Henkilöstö- yms. tilastojen analysointi. Syyskuu Toimikunnan kokous. Toimintasuunnitelmasta nousevien ajankohtaisten teemojen käsittely. Marraskuu Toimikunnan kokous. Toimintasuunnitelmasta nousevien ajankohtaisten teemojen käsittely. Koko vuosi Toimenpiteiden toteuttamista. Tasa-arvovastaavan työskentelyä. 4B6 KONKREETTISET TAVOITTEET JA TOIMENPIDESUUNNITELMAT Sibelius-Akatemian tärkeimmät vuosiksi valitut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseen tähtäävät kohteet, joita voidaan nostaa esiin vuosittain ja joiden toteutumista tasa-arvotoimikunta seuraa mm. tilastoin: - esteettömyys

14 14 - sukupuolisen ja muun häirinnän ehkäiseminen - opiskelu ja opetus: uuden koulutusrakenteen vaikutukset, opiskelijoiden yhdenvertaisuus (mm. ulkomaalaisten opiskelijoiden olot Sibelius-Akatemiassa) - palkkausjärjestelmän vaikutukset yliopiston eri yksiköissä - palkkauksellisen tasa-arvon saavuttaminen - rekrytointi ja ammatillisen kehittymisen tuki: naisten ja miesten erilaisten työsuhteiden jakautuminen, päättävien elinten kokoonpanojen sukupuolijakauma - työn, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen (henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja kehityskeskustelut) - tiedottaminen ja koulutus - työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvointi - työtyytyväisyyskysely - eläköitymisen vaikutukset - tiivis yhteistyö Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa 19B6. 1 Tasa-arvotyön painopistealueet vuonna ) Palkkausjärjestelmän seuranta Toimenpiteet: - Tasa-arvotoimikunta käsittelee palkkausjärjestelmästä saatavia selvityksiä. Vastuuhenkilö: Henkilöstöpäällikkö Elina Stadigh 2) Sukupuolisen häirinnän ehkäiseminen Sibelius-Akatemia ei hyväksy minkäänlaista henkilökuntaan tai opiskelijoihin kohdistuvaa suku-puolista häirintää ja ahdistelua. Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, että työntekijä ei joudu sukupuolisen ahdistelun tai häirinnän kohteeksi. EU:n tasaarvodirektiivi, samoin kuin vuonna 2003 voimaan tullut työturvallisuuslaki sekä vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki kieltävät häirinnän. Työnantajan tulee huolehtia henkilöstön työolosuhteista, viihtyvyydestä ja turvallisuudesta työpaikalla. Myös opiskelijoilla tulee olla turvallinen ja viihtyisä opiskeluympäristö. Sibelius-Akatemiassa on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Häirintää kokenut voi olla yhteydessä joko tasa-arvovastaavaan tai ylioppilaskunnan nimeämiin, kahta eri sukupuolta edustaviin häirintäyhdyshenkilöihin. Menettelyohjeet löytyvät Sibelius-Akatemian verkkosivuilta sekä eri talojen palvelupisteistä ja esitetelineistä löytyvistä esitteistä. Toimenpiteet: - Häirintäesitteen jakelun tehostaminen - Kerätään vuosittain tiedot häirintään liittyvistä yhteydenotoista ja tiedotetaan häirintävalitusten määrästä ja laadusta tasa-arvotoimikunnalle. Käsitellään asiaa

15 15 vähintään kerran keväällä pidettävässä kokouksessa ja kerran syksyllä pidettävässä kokouksessa. - Tasa-arvovastaava seuraa yksittäisen tapauksen tilannetta kysymällä kohteelta n. kuukauden kuluttua asian käsittelystä. Lisäksi esimies raportoi tasa-arvovastaavalle. Vastuuhenkilöt: Tasa-arvovastaava Päivi Arjas ja tasa-arvotoimikunnan sihteeri Kimmo Salmio 3) Tasa-arvotyön näkyvyys koulutuksessa ja tiedotuksessa Työnantajalla ja esimiehillä on velvollisuus edistää ja valvoa tasa-arvoa ja huolehtia siitä, että tasa-arvolakia noudatetaan. Työnantajan ja esimiehen on huolehdittava, ettei sukupuoleen perustuvaa syrjintää tapahdu ja ettei työntekijä joudu häirinnän kohteeksi. Työnantajan vastuu alkaa silloin kun häirinnän kohde, olipa hän henkilökuntaan kuuluva tai opiskelija, on ilmoittanut asiasta työnantajan edustajalle. Tasa-arvonäkökulman ottaminen huomioon lisätään henkilöstön ja opiskelijoiden koulutuksen suunnitteluun Toimenpiteet: - Tasa-arvolain työnantajavelvoitteet sekä Sibelius-Akatemian tasa-arvosuunnitelma sisällytetään kaikkien esimiestyössä työskentelevien työhön ja koulutuksiin - Tasa-arvovastaava pitää esityksiä mm. johdantoperiodissa, tutoropettajien koulutuksessa ja osastofoorumeissa - Lisätään tasa-arvo-asioiden näkyvyyttä Äänenkuljettajassa, Introssa jne. Vastuuhenkilöt: henkilöstöpäällikkö Elina Stadigh sekä viestintä- ja markkinointipäällikkö Kaisa Raitio 4) Ulkomaalaiset opiskelijat Tavoitteena on kerätä enemmän informaatiota opintohallintoon ulkomaalaisia opiskelijoiden ohjauksen kehittämistä varten. Toimenpiteet: - Kerätään jo olemassa olevaa tietoa ulkomaalaisten opiskelijoiden oloista ja epäkohdista Sibelius-Akatemiassa. (Vastuuhenkilö: opintopalvelupäällikkö Marja- Leena Pétas) - Kartoitetaan englanninkielisen opetus Sibelius-Akatemiassa. (Vastuuhenkilö: vararehtori Jari Perkiömäki) 5) Tietopohjan kerääminen Toimenpiteet: - Tasa-arvotoimikunta kerää alustavaa tietopohjaa toiminnan eri osa-alueilta.

16 16 - Analysoidaan mm. henkilöstötilastoja ottaen huomioon tasa-arvon kannalta tärkeät asiat. Pyrkimyksenä on selvittää minkälaisia kehittämistarpeita Sibelius- Akatemian tasa-arvotilanteessa on vuodelle Vastuuhenkilöt: Tasa-arvovastaava Päivi Arjas ja tasa-arvotoimikunnan sihteeri Kimmo Salmio 5B7 TILASTOT 2010 Tasa-arvoon liittyvää tilastotietoa on tilinpäätöksessä ja Introssa. 6B8 SEURANTA 20B8. 1 Arvio aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista Tasa-arvotoimikunta seuraa vuosittain tasa-arvotyön painopisteiden toteutumista ja tekee arvion pohjalta ehdotuksen jatkotoimista.

17 17 7BLIITE 1: TASA-ARVOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Erityisryhmä Erityisryhmällä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on joko kehitys-, aisti- tai fyysinen vamma. He tarvitsevat tukea jokapäiväisessä elämässä, liikkumisessa ja/tai kommunikoinnissa Ihmisoikeudet Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia. Nykyisin ihmisoikeuksilla ymmärretään lähinnä niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Häirintä Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista ja tosiasiallista loukkaamista siten, että häiritsevällä käyttäytymisellä tai häiritsevillä toimilla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sekä tarkoituksellinen häirintä että häiritseviin seurauksiin johtava menettely on kiellettyä. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus toteutuu yksilön ja yhteisöjen kunnioittamisella, avoimella ja vastuullisella toiminnalla ja yhteistyöllä. Tasa-arvoa toteutetaan yksilöiden, eri ihmisryhmien ja aatesuuntien molemminpuolisella kunnioittamisella ja huomioonottamisella niin periaatteiden kuin käytännönkin tasolla. Segregaatio Segregaatio tarkoittaa naisten ja miesten sijoittumista ja keskittymistä yhteiskunnassa erilaisiin ja eritasoisiin toimiin, ammatteihin tai koulutusaloille. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu Sukupuolisella häirinnällä ja ahdistelulla tarkoitetaan ei-toivottua ja yksipuolista fyysistä tai sanallista käyttäytymistä, jolle on ominaista, että sen aiheuttamat tunteet ja seuraukset ovat kohteelle aina kielteisiä Sukupuoleen perustuva syrjintä Sukupuoleen perustuva syrjintä tarkoittaa naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen vuoksi. Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus Sukupuolivaikutusten arviointi tarkoittaa toimenpide-ehdotusten oletettujen vaikutusten arvioimista naisten ja miesten aseman, resurssien ja intressien kannalta. Sukupuolivähemmistö Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan ihmisiä, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolinen itseilmaisu poikkeaa kulttuurisista sukupuoliodotuksista. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transseksuaalit, transvestiitit ja intersukupuoliset sekä muut ihmiset, jotka sukupuolisamastumisellaan ja sukupuolen ilmaisullaan haastavat perinteistä sukupuolijakoa.

18 18 Valtavirtaistaminen (mainstreaming) Valtavirtaistaminen on muutosstrategia, jolla tarkoitetaan politiikkaprosessien uudelleen organisoimista niin, että eri alojen toimijat edistävät tasa-arvoa kaikilla tasoilla, kaikissa vaiheissa ja erityisesti työelämän ja arjen käytännöissä Välillinen syrjintä Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin, kun näennäisesti neutraali säännös tai toimintatapa saattaa tietyt henkilöt erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden. Välillinen syrjintä johtuu usein rakenteellisista tai kulttuurisista syistä, toimintatavoista tai fyysisen ympäristön puutteista. Välitön syrjintä Välitön syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää perustetta eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia henkilöitä. Tällä tarkoitetaan kohtelua, joka aiheuttaa yksilölle haittaa, kuten saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota tai valinnanmahdollisuuksien vähenemistä verrattuna siihen, miten muita kohdellaan vertailukelpoisessa tilanteessa. Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan oikeudellista ja tosiasiallista tasa-arvoa ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautuneisuuteen tai muuhun henkilöön liittyvään asiaan katsomatta. Yhdenvertaisuudella pyritään tasapuoliseen kohteluun.

19 19 8BLIITE 2: YHDYSHENKILÖT JA TASA-ARVOTOIMIKUNTA Yhdyshenkilöt Sibelius-Akatemian tasa-arvovastaava Päivi Arjas puh Sibelius-Akatemian työsuojeluvaltuutettu Simo Rantanen puh Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöt: Sanna Tikka Olli Liljeström Tasa-arvotoimikunta Vararehtori Jari Perkiömäki, puheenjohtaja Lehtori Päivi Arjas Lehtori Helka Kymäläinen Intendentti Juhani Poutanen Lehtori Margit Rahkonen Lehtori Simo Rantanen Opiskelija Mikko Sateila Erikoissuunnittelija Kimmo Salmio, sihteeri