Asiakastyön dokumentointi sosiaalityössä
|
|
- Niilo Pesonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asiakastyön dokumentointi sosiaalityössä Aino Kääriäinen klo Oulu 1 Päivän teemat Dokumentointi osana asiakastyötä Asiakastyöstä kirjoittaminen Asiakirjojen lukeminen Lounastauko Työn kirjoittaminen tekstiksi Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Kahvitauko Havaintojen maailma ja eettisesti kestävä dokumentointi 2 Mistä puhutaan, kun puhutaan sosiaalityön dokumentoinnista? Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista? Palveluprosessien näkyväksi tekemisestä? Millaisia tietoja halutaan tallentaa? Miksi tietoja halutaan tallentaa? Millä tavalla tiedot halutaan tallentaa? 3 1
2 Dokumentointi vaikuttamisena Miten dokumentointi vaikuttaa työhön ja työskentelyyn? Miten asiakirjaanviennit vaikuttavat asiakkaiden elämään? Miten työ tulee arvioiduksi asiakirjoista? Miltä työskentely vaikuttaa kun siitä luetaan asiakirjoista? Mihin halutaan vaikuttaa? Mihin voidaan vaikuttaa? Mihin joka tapauksessa vaikutetaan? 4 Millainen tieto on vaikuttavaa ja kenelle? Pitäisikö dokumentointia tarkastella retoristen vaikuttamisen keinojen näkökulmasta? Vaiko tarkastelemalla tiedon arvoketjuja? Entä tiedon olemassaolon tai olemattomuuden näkökulmasta? (No data no exist!) 5 Vaikutusten nelikenttä Asiakkaan elämä - Mitä minusta kirjoitetaan? - Miten tekstit ohjaavat päätöksentekijöitä? - Miten palvelutarpeeni arvioidaan? - Saanko päätöksen johon voin hakea muutosta? Organisaatio, Johto - Millaisia tunnuslukuja järjestelmästä saadaan? - Millaisena asiakasvirrat näyttäytyvät? - Miten työn resursointia arvioidaan? - Millaisena työskentely näyttäytyy suhteessa muihin toimintoihin? - Millaisena työntekijöiden työ näyttäytyy? Dokumentointi Oma työ - Miten hyvin jaksan kirjoittaa? - Miten saan tekemäni työn näkyviin? - Miten työtäni tulkitaan teksteistä? - Miten näytän tekemiseni suunnitelmallisena työnä? Työyhteisö - Miten työtä ja asiakkaita voidaan jakaa? - Miten asiakkaan saama palvelu tulee näkyväksi? - Miten nähdään työn kehittämistarpeet? - Miten työstä voi tulla yhteistä? 6 2
3 Tieto ja valta Asioiden nimeäminen tiedon muodostaminen merkitsee aina ilmiön käsittelemistä, kaventamista ja luokittelua. Tietojärjestelmät säätelevät tiedon jäsentämisen prosesseja. Nähdäänkö asiakas osallisena vai kohteena? Kenen mallit ja määrittelyt otetaan käyttöön? Mitä jää sanoittamatta ja piiloon? 7 Asiakastietojärjestelmien tieto Kerro asiakkaalle, että hänestä kirjoitetaan asiakirjoja. Asiakkaalla on oikeus omiin asiakastietoihinsa. Huolehdi, että tallennat asiakastapahtumat oikein järjestelmään: työn tunnusluvut poimitaan järjestelmästä. Ole tarkkana, että työstäsi ei tehdä päätelmiä virheellisten tilastotietojen pohjalta. 8 Asiakirjojen erilaiset käyttötarkoitukset ohjaavat ja säätelevät myös niiden sisältöjä. q Mieti, mitä asiakirjaa olet kulloinkin laatimassa. q Tunnista, mitkä asiat laatimassasi asiakirjassa ovat keskeisiä. q Keskity olennaisiin asioihin asiakirjatyypin mukaisesti. (Ks. Asiakirjatyypit Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa oppaasta) 9 3
4 Tekstilaji Muistiinpano Alku- ja tilannearvio Suunnitelma Hakemus Päätös Tärkeää Tapahtumatiedot (mitä tehty, mitä tapahtunut, miten asiakkaan asia edistetty, kuka tehnyt, milloin tehty) Asiakkaan ja palvelunantajan näkemys asiakkaan tilanteesta. Miten arvio tehty, mittarit, päätelmät joihin arvio perustuu, arvioinnin tulos. Yhteinen asiakirja johon palvelun antaja ja asiakas tuovat omat käsityksensä. Yhteisesti sovitut asiat perusteluineen. Mihin pyritään ja mitä tavoitellaan? Aiemman työn lukeminen ja hyödyntäminen. Joko sosiaalihuollon asiakkaan esittämä tai hänen puolestaan esitetään vaatimus palvelunantajalle tai tuomioistuimelle. Vaatimus ja perustelut vaatimukselle sekä tarvittaessa lainkohdat, joihin hakija haluaa vedota. Päätös ja sen perustelu selkeällä kielellä. Vältä lakijargonia perusteluissa. Kirjoita niin, että asiakas voi ymmärtää. 10 Asiakirjojen hierarkia Päätös Hakemus Suunnitelma Lausunto Asiakaskertomus Päätös Hakemus Suunnitelma Hyvin laadittu asiakaskertomus luo pohjan muille asiakirjoille. Lausunto Asiakaskertomus 11 Tekstin taakse ei pääse. 12 4
5 Kirjoittaminen ja lukeminen 13 Mitä kirjoittamisessa tapahtuu? Kenelle kirjoitan? Kuka tekstiäni lukee? Mitä valitsen? Mitä jätän pois? Teenkö valintani näkyväksi? Kirjoitanko piilotekstiä? Sanonko suoraan? Vihjailenko? 14 En ole juonut. 15 Jussi kertoo, että hän ei ole juonut. Jussi on selvä. Jussi ei ole juonut. Jussi sanoo ettei ole juonut. Jussi väittää olevansa selvä. Jussi toteaa olevansa selvä. Jussi hermostuu, koska häntä epäillään juomisesta. Jussi on vihainen päihteidenkäyttöepäilyistä. Jussi päihteidenkäytöstä ei ole saatu vahvistusta. Kysyttäessä, onko Jussi käyttänyt päihteitä, hän toteaa, ettei ole juonut. 5
6 Kirjoittamisen kontekstuaalisuus TILANNE kirjoittamisen ympäristö kirjoittamisen välineet kirjoittamisen tavoite henkilökohtaiset valmiudet asiakassuhde kiire/kiireettömyys aiheen luonne kirjoittajan mielentila työorientaatio työnohjaus ja tuki PUITTEET lainsäädännön asettamat ehdot ja vaatimukset kirjoittamisesta annetut ohjeet työkulttuurin tavat yleiset eettiset ohjeet ja normit koulutus työkäytännöt YLEISET OLOSUHTEET yhteiskunnassa vallitsevat yleiset arvot julkisen talouden tilanne ja palveluiden rahoitus työllisyystilanne lasten ja perheiden yhteiskunnallinen asema ammatillinen arvostus ajassa liikkuvat keskustelut 16 Tavallisimmat retoriset valinnat Moniääninen teksti ja vieraan puheen varjossa kirjoittelu. Kahden totuuden strategiat. Yksityiskohdilla vaikuttaminen. Asiakkaiden kategorisointi vieraan puheen avulla. Etäännyttävä tyyli. Teksteihin lainataan muita tekstejä. 17 Tekstin erilaiset totuudet (katkelma lausunnosta) Janin varhaislapsuus oli epävakaata, perhe muutti moneen kertaan ja isovanhempien mukaan sekä äiti että isä joivat. Juomisen lisäksi äiti käyttää vanhempiensa mukaan huumausaineita. Kun isä ja Seija saivat lapset luokseen, ei avuntarvetta samassa mittakaavassa tullut ilmi. Isä on ollut kertomansa mukaan paljon töissä ja ehtii olla lasten kanssa vain iltaisin ja viikonloppuisin. Isä toi esiin, että lapset tottelevat puhetta hyvin, eikä hän ole joutunut kovistelemaan tai käyttämään väkivaltaa. Isä kertoi, ettei juo kuin pari saunaolutta, jos sitäkään. Isovanhempien luona käyty keskustelu antoi erilaisen kuvan isän päihteidenkäytöstä ja väkivaltaisuudesta. Isä on ollut hiljainen ja mukava kaveri, mutta päihtyneenä hankkiutuu tappeluihin. Esittävät huolen; kestääkö tämä perhekuvio kauaa. Perhetyön huolenaiheet Janin kohdalla ovat: Suuri osa arkielämästä on jäänyt Janin tai isosiskon vastuulle. Lapset huolehtivat itse kouluunlähtönsä, iltapäivänsä ja ruokansa sekä ison osan kotitöistä. Lasten saama ikätason mukainen huolenpito ja kasvatus on heikkoa. 18 6
7 Tekstin kaksi totuutta Molemmat [vanhemmat] vakuuttelevat, että päihdeongelma ja väkivalta ovat pois perheen kuvioista. Mies juo silloin tällöin muutaman kaljan, mutta äiti pystyy olemaan juomatta. Molemmat kokevat myönteisenä elämäntilanteen tällä hetkellä ja suhtautuvat toiveikkaasti vanhemmuuteen ja tulevaisuuteen. Äiti kertoi käyneensä tapaamassa tytärtään. On tyytyväinen sijaisvanhempiin. Äiti toteaa, että lapsi on syvästi kiintynyt äitiinsä ja pettyy, kun tälle syntyy vauva. Pitää kertoa hienovaraisesti tilanne. Siitä, minkä verran 1,5-vuotias lapsi voi ymmärtää asioita, äidillä on melko epärealistiset kuvaukset. Tosiasia on, ettei lapsi ole tavannut äitiään useaan kuukauteen, viimeksi käydessään äiti oli erittäin päihtynyt. àtekstissä ei näy, miten ristiriidasta on puhuttu? àmitä tapaamisessa on sovittu? 19 Kuka pääsee puhujaksi? Maijan vanhemmat sekä Liisa-sisko tavattu perhetapaamisessa [laitoksessa]. Paikalla ollut myös Maija. Käyty stt Virtasen sopimusehdotus läpi. Liisa ollut sitä mieltä, että ehdotus on hyvä ja asettaa perheelle selkeät rajat. Isä ollut sitä mieltä, että paperilla voi pyyhkiä takapuolta ja aikoo viedä paperin lakimiehelleen. Aluksi äiti suhtautuu asiaan negatiivisesti ja ollut sitä meiltä, että vanhempia mustamaalataan. Kun kerroin, että [laitoksella] on tullut kyllä sellainen kuva, että vanhemmat välittävät Maijasta, eikä vanhempia ole tarkoitus mustamaalata millään tavalla, totesi äiti, että hän kyllä ymmärtää myös viranomaisten kannan asioihin jos miettii äidin päihteidenkäyttöä ja sen vaikutusta perheen elämään ja hyvinvointiin. Kerrottu, että vanhemmat voivat miettiä asiaa ja ilmaista oman mielipiteen sopimusehdotuksesta huomisessa neuvottelussa. Vanhemmat ja Liisa olivat tyytyväisiä, että heillä oli mahdollisuus tutustua paperiin etukäteen. Tapaaminen sujui rauhallisissa merkeissä. Vanhemmilla on voimavaranaan ak:n mukaan hyvä huumorintaju Moniääninen teksti kuka pääsee puhujaksi? Neuvottelu Nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Paikalla olivat [Lapsen nimi], kummatkin vanhemmat, nuorisopsykiatrian poliklinikalta lääkäri [nimi], sairaanhoitajat [nimi] ja [nimi], koulusta rehtori ja opettaja sekä lastenpsykiatrian puolelta kotisairaanhoidon sairaanhoitajat. [9 henkilöä + sosiaalityöntekijä, joka kirjoittanut tekstin] Äiti kertoi, että koulussa sattuneen kiusaamistapauksen vuoksi [Lapsi] ei saa nyt käydä koulua muuta kuin yhden tunnin päivässä yksityisopetuksessa. [Lapsi] ei tullut viime torstaina koululle selvittämään kiusaamista. [Lapsi] on ollut kiusaaja, mutta hän kertoi oman kokemuksensa mukaan olevansa myös kiusattu. [Lapsi] ei lupaa mennä kouluun eikä hän lupaa selvittää kiusaamista opettajan ja rehtorin mukana ollessa. Äiti kertoi edelleen, että hänen otteensa [Lapseen] kotona on heikko. Äiti toivoisi isän olevan enemmän mukana [Lapsen] elämässä. Isällä on parempi ote [Lapseen]. Tämän vahvistivat myös isä ja [Lapsi]. Äidin toive on, että [Lapsi] saisi olla koulussa normaalit päivät ja että hän saisi apua kotona. Nuorisopsykiatrian poliklinikan sairaanhoitaja [nimi] rupeaa tapaamaan vanhempia ja [nimi] [Lasta]. [Lapsi] lupasi mennä [sairaanhoitajan nimi] tapaamisiin. Lastensuojelulliseksi avuksi aloitetaan Puntari-työskentely, jonka aloitusneuvottelu on tänään. 7
8 Kirjoittajan ääni asiakirjoissa Kirjoittaja valitsee sen, mitä näyttää asiakirjassa. Valentin Vološinov: Vieraan puheen varjossa kirjoittaminen. à Kirjoittaja kirjoittaa niin, että lukija ei edes osaa ajatella kirjoittajan tehneen valintoja. Teksti toimii ja tuntuu todelta. Mihin työstä kirjoitetaan? 22 Yksityiskohtien teho Äidin keskustelu läsnä olleiden sosiaalityöntekijöiden mielestä ajoittain poissaolevaa (hiljaista tuijotusta ikkunaan päin, omaa keskustelua asiaan kuulumattomasta aiheesta, äkkinäisiä asiayhteydestä irrotettuja kysymyksiä sosiaalityöntekijöille, asiayhteyteen kuulumatonta naurua) ja harhaista (kesken muun keskustelun äidin taukoamaton selvitys omalle sosiaalityöntekijälle tehdystä vaikeasta leikkauksesta, jossa työntekijältä amputoidaan molemmat jalat. Äiti pahoittelee hymyillen sitä, ettei sosiaalityöntekijä mahdollisesti koskaan pysty kävelemään). 23 Äidin keskustelu on läsnä olleiden sosiaalityöntekijöiden mielestä ajoittain poissaolevaa ja harhaista. à Mitä enemmän yksityiskohtaisia taltiointeja on, sitä huonommin tilanteen totuudellisuutta voidaan kumota (Perelman 1996). 24 8
9 Yksityiskohtien teho I Herännyt itsenäisesti klo Käynyt suihkussa ja saanut lääkkeet. Kertoi vointinsa olevan parempi. Ruokaili hyvin. II Saran päivä sujui hyvin osastolla. Käytiin pohtivia ja hienoja keskusteluja Saran omasta roolista, kotiin paluusta ja nuoren omasta kyvystä vaikuttaa siihen. Sara toi esiin omia toiveitaan kotilomista sekä tarpeestaan olla toisinaan rauhassa. Suhteet toisiin nuoriin pohdituttivat Saraa ja tässä yhteydessä hän kertoi myös minäkuvastaan. 25 Kategorisointi ulkopuolelta Sosiaalityöntekijät varoivat kategorisoimasta asiakkaitaan. Sen sijaan he kirjasivat näkyviin muiden ammattilaisten tekemään niitä: Työnohjaajalle syntyi kuva, että äidin käytös on tavoitteetonta, labiilia, epäluulo kaikkia työntekijöitä kohtaan niin syvä, ettei yhteistyö synny 26 Etäännyttävä tyyli tehokeinona Äidin alustuksen jälkeen virkamiehet selvittivät äidille, minkälainen prosessi huostaanoton purku on. Neuvottelu oli välillä hyvin kiihkeä. Yhteisymmärrys löytyi, että lasten tapaamisia jatketaan kuukausittain. [ ] Äiti on ainoa konkreettinen henkilö. Kun kirjoittaja häivyttää oman subjektinsa teksti saa neutraalimman, mutta epämääräisemmän sävyn. Kirjoittaja argumentin välittäjänä. Absoluuttisen tekstin vaarat; kun asiakastilanne taltioidaan yhdeksi faktuaaliseksi kuvaukseksi, on vaarana, että vaihtoehtoiset todellisuuden jäsennystavat katoavat. 27 9
10 Teksteihin lainataan muita tekstejä Laki Päätös Muistiinpanoja toteava lakiin tukeutuva vaihtoehdoton konkreettinen perusteleva lähellä asiakasta 28 Intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys Asiakirjoihin sulautetaan hyvin usein lakitekstistä poimittuja ilmaisuja. Millaisia merkityksiä ne tuottavat lukijalle? à vaikeaselkoisuutta à ehdottomuutta à teksti irtoaa todellisista tapahtumista à teksti jättää lukijalle tulkinnan mahdollisuuksia Asiakkaan arkea lähelle tulevat tekstit àauttavat ymmärtämään tekstin sisällön ja perustelut. àlisäävät asiakkaan luottamusta prosessiin ja työntekijään. 29 Lasten ääni asiakirjoissa? 30 10
11 à Tietääkö lapsi, että hänestä kirjoitetaan? à Annetaanko lapsella oikeus nähdä omia asiakirjojaan? à Voiko lapsen sanomisia käyttää väärin? à Miten suhtautua lapsen lojaliteettiin vanhempiaan kohtaan? àosaako lapsi itse vaatia oikeuksiaan asiakirjoihinsa? àmiltä asiakirjaan viennit voivat näyttää myöhemmin aikuisena luettaessa? (ks. Tuija Eronen Lastenkoti dokumentoituna, kerrottuna ja yhdessä muisteltuna. Janus) Puheen tulkinnat -- kirjoittajan valinnat ja lukijat uudelleen tulkitsijoina Asiakirjoissa on aina kirjoittajan valikoitu tulkinta tapahtumista. Kirjoittaja tekee valintoja omaan kokemustodellisuuteensa pohjautuen. Asiakirjojen lukijat tekevät tulkintoja tekstistä omaan kokemustodellisuuteensa pohjautuen
12 Miksi asiakirjoja kirjoitetaan niin kuin kirjoitetaan? Kirjoittaminen on aikaan, paikkaan ja tapoihin sidottua. Kirjoittamista säädellään ohjein ja normein sekä lainsäädännöllä. Kirjoittamisen samanlaisuus turvaa ammattikunnan yhteistä ymmärrystä. Sosiaalityö on käytännöllistä ja kirjoittaminen on osa tätä käytäntöä. Asiakirjoja kirjoitetaan, jotta työ saataisiin tehtyä. 34 Mitä lukemisessa tapahtuu? Ajattelenko kirjoittajaa? Luenko vain tekstin? Yritänkö ymmärtää myös sen, mitä ei ole kirjoitettu? Huomioinko tekstin syntyajankohdan? Epäilenkö? Arvailenko? Uskonko kirjoitettuun sanaan? 35 Kirjoittamisen ja lukemisen vaihtuvat suunnat Lukemisen suunta nykyhetkestä menneeseen aika Jokaisena kirjoittamisen hetkenä tulevaisuus on avoin 36 12
13 Esimerkki lukemisen suunnasta 1. Oli aurinkoinen ilma. 2. Kiipesin ylös korkealle vuorelle ihailemaan maisemia. 3. Yhtäkkiä huomasin pedon lähestyvän minua. 4. Se hyökkäsi reppuni kimppuun. 5. Mursin nilkkani rynnätessäni pelastamaan eväitäni. 6. Jalkani on kipsissä. 6. Jalkani on kipsissä. 5. Mursin nilkkani rynnätessäni pelastamaan eväitäni. 4. Se hyökkäsi reppuni kimppuun. 3. Yhtäkkiä huomasin pedon lähestyvän minua. 2. Kiipesin ylös korkealle vuorelle ihailemaan maisemia. 1. Oli aurinkoinen ilma. 37 Mitä eri lukemisen suunnista seuraa? Vastakarvaan lukiessa lukija tietää aina enemmän kuin kirjoittaja on kirjoittamisen hetkellä tiennyt. àmikä merkitys tällä on tiedonmuodostukselle ja tietämiselle sosiaalityössä? Myötäkarvaan lukiessa lukija voi seurata kirjoittajan kuvaamia tapahtumakulkuja paremmin. (Ks. Kääriäinen, A Epävarmuuden sieto ja dokumentoitu tieto sosiaalityössä. Teoksessa J. Vuori ja R. Nätkin (toim.) Perhetyön tieto. Tampere: Vastapaino.) 38 Lukijakin voi valita! Teksti on hiljaa ellei tule luetuksi. Lukija tekee aina tulkinnan. Voiko väärin lukea? Tarkoitushakuinen luenta. Salakavala vastakarvaan lukeminen. Entä, jos lukijana on asiakas!? 39 13
14 Kirjoittajan ja lukijan valta Kirjoittaminen ja lukeminen ovat valintoja. Valinnoilla on aina seurauksensa ja ne sisältävät vallankäytön mahdollisuuden. Asiakas on helppo pitää ulkopuolella. Kirjoittaja on usein autonominen toimija. Henkilökohtaiset asenteet ja tavat näkyvät tekstissä. Aiemmat tekstit ohjaavat kirjoittajaa. Tekstissä näkyy vain se, mikä siihen on kirjoitettu. Työntekijävaihdokset kadottavat tietoa. Tietojen tulkinta ja tulkintojen tulkinta on arkipäiväistä ja usein tiedostamatonta. 40 Työn kirjoittaminen tekstiksi 41 Asiakirjakirjoittamista sääteleviä lakeja Hallintolaki (434/2003) Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (SHAL 812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) Lastensuojelulaki (417/2007) à à à à oikeusasiamiehen sivut 42 14
15 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista ( /254) Asiakastietojen kirjaamista koskevat yleiset velvoitteet Velvollisuus kirjoittaa asiakirjoja; viipymättä; asiakkuuden alku ja loppu Velvollisuus käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä; vain yleisesti hyväksyttyjä lyhenteitä. Asiakirjojen kirjaaminen yhteistyössä toimintayksiköiden kanssa; yhteinen asiakassuunnitelma. Kirjattavat asiakastiedot; Asiakastietojen käsittelyä koskevat erityiset säännökset 43 Asiakkaalla on oikeus tietää, ks. miksi hänen antamiaan tietoja tarvitaan? mihin tarkoitukseen niitä käytetään? mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan? mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan suostumuksesta riippumatta hankkia? omat oikeutensa tarkastaa omat tietonsa ja vaatia tiedon korjaamista. mihin rekisteriin tiedot tallennetaan? mihin ja keneen hän voi ottaa yhteyttä, halutessaan lisätietoja asiakirjoihinsa liittyvissä asioissa? 44 Viranomaisen velvollisuus on käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä. ks. noudattaa huolellisuutta ja suunnitelmallisuutta asiakirjoja laatiessaan. kerätä vain työtehtäviensä hoitamisessa tarvitsemiaan tietoja. pyrkiä virheettömyyteen ja korjata virheelliset tiedot, aiempia tietoja hävittämättä. luovuttaa viivytyksettä asiakkaalle häntä itseään koskevat asiakirjat, mikäli asiakas niitä pyytää. toimia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa lain asettamia ehtoja noudattaen. laatia toiminnastaan ajantasaisia asiakirjoja
16 Kirjoittaminen valintoina Kirjoittaja joutuu jatkuvasti tekemää valintoja mitä tekstissään näyttää ja mitä jättää näyttämättä. Se, kenelle kirjoittaa, vaikuttaa siihen, mitä ja miten kirjoittaa. Kenelle asiakirjoja sitten pitäisi kirjoittaa? 46 Kirjoita tekstejä asiakkaalle! Kun lukijaksi kuvittelee asiakkaan, automaattisesti kirjoittaa selkeää ja ymmärrettävää kieltä. kirjoittaa niistä asioista, joista on puhuttu ja sovittu. voi koska tahansa näyttää asiakirjoja asiakkaalle, hänen niitä pyytäessään. Kun kirjoittaa asiakkaan kanssa, saa työlleen luottamusta. saa kuulla asiakkaan käsityksiä siitä, mitä pitäisi kirjoittaa. voi näyttää sen, mitä itse pitää merkittävänä kirjoittaa. voi käydä keskusteluja asiakirjojen merkityksestä päätöksenteossa. 47 Miten tämä toimisi käytännössä? Keskustelkaa, entäpä jos kirjoittaisi tekstit ajatellen asiakas lukijaksi. kirjoittaisi niistä asioista, joista on puhuttu tai joista pitäisi puhua. näyttäisi tekstejä asiakkaalle. valmistautuisi tekemään tarkennuksia asiakkaiden huomioiden pohjalta. Mikä näistä kohdista on itsellesi vaikein? Miksi? 48 16
17 Asiakkaiden mukana pitäminen työstä kirjoitetuissa teksteissä àlisää asiakkaiden luottamusta prosessiin. àvähentää asiakkaiden yllättyneisyyttä, mikäli joudutaan käynnistämään huostaanottoprosessi. àturvaa työntekijän ammatillista työtä, kun asiakkaat ovat olleet tietoisia asiakirjaanvienneistä ja yhteisesti sovituista asioista. Riikka Pyykönen (2012) Dokumentit töissä osallistava dokumentointi. Helsingin kaupunki. 49 Kuka tekstissä toimii? Yksittäinen ihminen, ihmisryhmä, asia, laki? Missä rooleissa: tekijöinä, tekemisen kohteina? Hakija ohjataan toimeentulotukiasiassa ottamaan yhteys Ohjaan asiakkaan ottamaan yhteyttä Hakee tarvittaessa kirjallisesti toimeent. 50 Aktiivi vai passiivi? Passiivi häivyttää tekijän taustalle. Ohjeita annettaessa, on hyvä, että tekstissä ilmenee, kuka tekee mitäkin. Passiivi on yleinen kohteliaisuuskeino, tai keino puhua kirjoittajan tai lukijan kannalta kiusallisesta asiasta. Jos kirjoittaja kertoo omasta toiminnastaan passiivissa, lukija voi tulkita sen vastuunpakoiluna
18 Miten kirjoitan asiakkaan tekstiin, miten kutsun asiakasta? (1/3) Vaihtelua asiakirjatyyppien mukaan! Päätösasiakirja Päätösasiakirjassa koko nimi: Matti Meikäläinen hakee toimeentulotukea Myönnetään Matti Meikäläiselle toimeentulotukea. toiston vähentämiseksi: voi käyttää hakijaa, koska on kyse etuuden hakemisesta. hakija esittää tuloikseen KOHTELIAS JA ASIALLINEN TYYLI! 52 Oikeusasiamies Paunio: ASIAKKAAN PELKÄN ETUNIMEN KÄYTTÖ TOIMEENTULOTUKI-PÄÄTÖKSISSÄ Dnro 3072/4/05 Kantelijan vuoden 2005 toimeentulotukipäätöksiin perehtyessäni olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että päätökset oli perusteltu lähes poikkeuksetta aloittamalla päätös: "(Kantelijan etunimi) maksettu työmarkkinatukea ". Sosiaalisihteeri on antamassaan selvityksissä todennut, että viranomaispäätöksissä asiakkaan pelkän etunimen käyttö ei ole sopivaa eikä yleistä. Työntekijöitä opastetaan hänen mukaansa jatkuvasti päätösten ja sisällön muotoilussa. Pelkän etunimen käyttöön on vielä erikseen puututtu silloin, kun sellainen on tullut päätösten seuraamisen yhteydessä ilmi. 53 Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja: ASIAKKAAN SINUTTELU KELAN VAKIOKIRJEESSÄ EI OLE VASTOIN LAKIA Dnro 4505/4/13 Hallintolaissa ei [Kieli]keskuksen mukaan oteta kantaa kielimuotoihin, joita viranomaisen tulee käyttää. Sen sijaan siinä säädetään, että viranomaisen käyttämän kielen tulee olla asiallista, selkeää ja ymmärrettävää. Kelan päätös sinutella asiakkaita kirjallisessa viestinnässään ei ole keskuksen mukaan ristiriidassa näiden vaatimusten kanssa. Yhteeneveto Kelan selvityksestä ilmenee, että kysymys on suuresta määrästä vakiomuotoisia tekstejä ja sellaisesta massapalvelusta, jota ei käytännössä ole mahdollista yksilöidä. Selvityksensä mukaan Kela on tehnyt asiasta perusteellisen esiselvityksen, hankkinut lausuntoja, testannut asiakirjamalleja kohderyhmällä ja seurannut asiakaspalautetta. Kielteistä palautetta on tullut vähän. Edelleen on käynyt ilmi, että teitittelymuodon käyttö voi tuottaa eräissä tapauksissa väärinymmärryksiä. Teitittelyyn liittyvä yksikön ja monikon verbimuodon vaihtelu saattaa olla kielellisesti vaikeaa ja esimerkiksi yleistä asumistukea haettaessa aiheuttaa epäselvyyttä siitä, kenen kaikkien taloudellisesta asemasta pyydetään tietoja (omat tiedot, puoliso, ruokakunta). Käsitykseni mukaan teitittelyn yksikköja monikkomuotoon kytkeytyvä epävarmuus viittaa myös teitittelyn käytön suhteelliseen harvinaisuuteen
19 Miten kirjoitan asiakkaan tekstiin, miten kutsun asiakasta? (2/3) Tilannearvioinnit (alku- ja väliarvio) tilannearvio on sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteinen jäsennys asiakkaan elämäntilanteesta, olosuhteista ja avuntarpeesta. Se on perusta muulle asiakaskohtaiselle sosiaalityölle. Käytä kieltä, jolla asioit asiakkaan kanssa. Kirjota kokonaisia lauseita! 55 Miten kirjoitan asiakkaan tekstiin, miten kutsun asiakasta? (3/3) Suunnitelma asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisen yhteistyön tarkoituksen, tavoitteiden, toimintatapojen ja vastuiden määritteleminen ja niistä sopiminen. käytä kieltä, jossa työntekijän ja asiakkaan vastuut ovat selkeästi ilmaistu. Yhteisesti on sovittu, että sosiaalityöntekijä Anu Panu varaa asiakkaalle ensimmäisen ajan A-klinikalle, jonne Jaan Pitkos on sitoutunut menemään 56 Tavoitteet Tavoitteena on tukea äidin jaksamista, [Lapsen] koulunkäyntiä, arvioida huostaanoton tarvetta ja etsiä avohuollon tukitoimia, joiden avulla [Lapsi] voisi asua kotona ja käydä koulua. Tavoitteena on lisäksi selvittää isän mahdollisuutta osallistua enemmän [Lapsen] elämään. àovatko tavoitteet riittävän konkreettisia? àkenelle tavoitteet on kirjoitettu? 57 19
20 Menetelmät/Toimenpiteet/Keinot [Arvio]-työryhmä työskentelee [Lapsen] ja perheen kanssa alkaen kolmen kuukauden ajan. --- [Lapselle] etsitään lastensuojelun tukihenkilöä. --- Äiti osallistuu perhekuntoutuskeskuksen depressioryhmään. --- Nuorten intensiivihankkeen työskentelyä tullaan tarjoamaan [Lapselle] ja perheelle. à Miten nämä avautuvat asiakkaalle? 58 Suunnitelmatekstien kirjoittaminen Suunnitelman tarkoituksena on: toimia työvälineenä. tehostaa työtä ja palveluohjausta. varmistaa suunnitelmallinen tuki. varmistaa työskentely esim. lapsen kotiuttamiseksi. turvata yhteydenpito ja yhteistyö. 59 Suunnitelman kirjoittaminen Vain siitä voi kirjoittaa, mitä on sovittu ja mistä puhuttu. Suunnitelman tulee olla yhteinen. Pelkkien mielipiteiden kirjoittaminen ei vielä riitä. Suunnitelmaan pitää kirjoittaa se, miten on suunniteltu ja sovittu yhdessä toimittavan, ja mihin toiminnalla pyritään
21 Mitä tapahtuu ennen suunnitelman kirjoittamista? Pitää suunnitella yhdessä eli ß tehdä työskentely ymmärrettäväksi ß jotta asiakas voi kokea tilanteen hallittavaksi ja ß itsensä/lapsen kannalta mielekkääksi. ß Näin syntyy motivaatio suunnitella ja sitoutua suunnitelmiin. (Antonovsky: Koherenssitunne-teoria) 61 Selviytymisen arviointi 1) Tarvitsee apua hygieniasta huolehtimisessa. Tarvitsee apua ja seurantaa suihkussa käydessään. Osaa suihkuttaa ja peseytyä itse, mutta vireystila vaihtelee. Ajoittain tarvitsee enemmän apua ja ajoittain vähemmän. Aina tarvitsee kuitenkin vähintään ohjausta ja muistutusta. [ ] 2) Topi ilmaisee itseään elein ja ääntelyin. Hän ei puhu. Hän kelaa pyörätuolilla ja lattiatasolla liikkuu kontaten. Siirtymiset lattiatasolle ja sieltä ylös onnistuu itsenäisesti voimakkaan ylävartalon ansioista. Työmatkoilla Topi käyttää yhteiskuljetusta. Hän pukee itse vaatteet ja riisuuntuu. [ ] 62 Arvio nuoren ja perheen tuen tarpeesta Sannan perheen tilanteessa jäi mietityttämään vanhempien läheisverkosto tai muu mahdollisuus saada vertaistukea. Onko lasten kasvatuksessa mahdollista saada tukea muualta kuin puolisolta? Molempien vanhempien yksilöllisen vanhemmuuden pohtiminen sekä vanhempien ja Sannan vuorovaikutuksen tukeminen ovat mielestämme jatkossa ensisijaisen tärkeitä. Sannan psyykkinen hyvinvointi on tällä hetkellä erityisen suuren huolen aihe. Sannan kokema seksuaalinen väkivalta, masennuksen oireet ja harhaaistimukset vaativat psykiatrista hoitoa. Alkamassa olevan hoitosuhteen käynnistyminen psykiatrian akuuttipoliklinikalla on tärkeää. [Laitos]-jakson aikana Sannan sekä vanhempien kanssa on saatu otettua puheeksi vakavia asioista ja tuntuu, että ilmapiiri on sen myötä keventynyt. Ahdistava tunnelma on muuttunut toiveikkuudeksi siitä, että sopivien avohuollon tukitoimien avulla sekä Sanna että vanhemmat löytävät keinoja selviytyä eteen tulevista haasteista
22 Miten kirjoitan itseni tekstiin, miten kutsun itseäni? (1/2) Vaihtelua asiakirjatyyppien mukaan! Päätösasiakirjoissa virallinen tyyli; ei liian tuttavallista; asiakkaan kasvojen säilyttämisen funktio. Yhteisesti laadituissa alkuarviointi ja suunnitelmateksteissä tärkeää kertoa vastuut selvästi. Muoto allekirjoittanut tai ak ei suositeltava! Leikkisästi puhekielessä voi käyttää, mutta ei asiakkaan asiakirjassa. Vaikeaselkoinen. [ ] Kotona paikalla oli aluksi Mats ja tämän isoveli. Äiti saapui hetken päästä. Mats ei olisi halunnut päästää Saria ja AK:ta aluksi sisään, vaan seisotti meitä oven edessä rapussa. [ ] 64 Miten kirjoitan itseni tekstiin, miten kutsun itseäni? (2/2) Arviointi- ja suunnitelmateksteissä ajattele lukijaksi asiakasta, kirjoita tekstisi asiakkaalle, jolloin myös tekstistä tulee luontevaa. kirjoita itsesi näkyviin tekstin kirjoittajana: Mikko kertoo, että [ ] à ilmaisee tekstin kirjoittajan olevan kuulijana, jolloin on luontevaa kirjoittaa sovin Mikon kanssa, että [ ] 65 Miten pitäisi kirjoittaa? Konkreettisia havaintoja, tekoja ja sanoja. Kysyttyjä kysymyksiä ja niihin saatuja vastauksia. Kysyttyjä perusteluja ja niihin saatuja vastauksia. Ääneen todettuja tulkintoja ja niihin saatuja vahvistuksia
23 Äidiltä kysytään tämän voinnista ja mahd. tukitahoista. Äiti kertoo puhuvansa asioistaan ystävilleen. Äidiltä kysytään alkoholinkäytöstä. Äiti kertoo, ettei koe alkoholinkäyttönsä olevan ongelma, eikä koe tarvetta A- klinikalle menemiselle. Äiti kertoo juoneensa 67 Olosuhdeselvitysten retoriikka Kvasiloogiset argumentit Todellisuuden rakenteeseen nojaavat argumentit Todellisuuden rakennetta luovat argumentit 68 Yhteensopimattomuus (kvasiloog) Selvitystyön aikana ei ole ilmennyt sellaisia todistettavia asioita, että sosiaalityöntekijöillä olisi perusteita olla suosittamatta lasten ja isän välille normaalin tapaamisoikeuden mukaisia tapaamisia. Tarvittaessa poliisi ja oikeuslaitos arvioivat epäiltyä hyväksikäyttöä. Mikäli tutkinnan jälkeen asiassa on syytä epäillä lasten turvallisuutta isänsä luona tulee tapaamisoikeutta arvioida uudelleen. Sosiaalityöntekijöiden [päiväys] tekemän kotikäynnin aikana isän koti oli siisti ja viihtyisä eikä lasten ja isän tapaamisille isän uudessa kodissa ilmennyt mitään esteitä. Isä aikoi kalustaa yhdessä lasten kanssa heidän yhteisen huoneen. Äiti ilmoitti huolimatta esittämistään huolenaiheista yksilötapaamisen aikana [päiväys], että hänen puolesta Isä olisi saanut tavata lapsia vaikka joka päivä jos ei olisi vienyt asiaa oikeuteen. (24) 69 23
24 Asioiden sitominen rinnakkain (tod rak nojaava) Äiti hakee Lapsen yksinhuoltoa vedoten vanhempien yhteistyön vaikeuksiin, koska Isä ei vastaa Äidin viesteihin. Äidin kokemuksen mukaan isä ei ole riittävän kiinnostunut Lapsen terveydentilasta tai päivähoidosta. [ ] Selvitysprosessin aikana meille on syntynyt käsitys, ettei [Isä] ole huoltajana toiminut siten, että siitä olisi aiheutunut haittaa lapsen huollon piiriin kuuluvien asioiden hoitamiselle. Äiti syyttää isää kiinnostuksen puutteesta lapsen asioiden hoitoon, mutta isä ei toisaalta ole estänyt äiti toimimasta parhaaksi katsomallaan tavalla. (38) 70 Kiistaton esimerkki (todellisuuden rak. luova) Äidin asennoituminen isän uuteen perheeseen on siinä määrin negatiivista, ettei hän kykene tukemaan Lapsen ja isän välisiä tapaamisia. Äiti omilla puheillaan ja toiminnallaan hankaloittaa tapaamisten toteutumista. Äidin luona asumisen tuomat olosuhteet ovat vaarantaneet Lapsen kehityksen ja terveyden siinä määrin, että Lapsi on kiireellisesti sijoitettu [päiväys]. (12) 71 Liitteiden käyttö olosuhdeselvityksessä Isä kommentoi poliisirekisteritietojen merkintöjä siten, että häntä on eroon ja Lapsen huoltajuuteen liittyneet asiat painaneet [ ] Nämä kaikki ovat taustalla viime vuoden ja tämän vuoden ylilyönteihin. Isä sanoo, että hän mieluummin purkaa kiukkunsa järjestysmiehiin ja poliisiin, kuin perheeseensä [selvitystä merkinnöistä kirjoitettu isän kanssa käydyn keskustelun pohjalta] (50) Lapsen todettiin olevan hyvin ristiriitaisessa tilanteessa vanhempien jännittyneiden välien takia. Lapsi joutuu toimimaan jonkinlaisena viestinviejänä vanhempien välillä (liite 7, Lausunto lasten psykiatriselta osastolta). (55) 72 24
25 Millaista on hyvä dokumentointi lukijan näkökulmasta? Konkreettista, selkeää, asiallista ja ymmärrettävää kieltä. Kuvaa todellisia tapahtumia. Tarjoaa esimerkkejä ilmiöistä, joihin vedotaan. Perustelee. Ei vihjaile ja odota lukijalta samanmielisyyttä. 73 Väitteet, jotka pitävät paikkansa kaikkien mahdollisten kokijoiden ja havaitsijoiden kohdalla kaikissa mahdollisissa erilaisissa erityisolosuhteissa, ovat mahdollisimman kaukana kaikista yksittäisistä konkreettisista kokemuksista (John Dewey 1999, 190). 74 kielen resursseja ei voi ennalta funktioittain kategorisoida. Tämä tarkoittaa toisaalta esimerkiksi sitä, että kielenhuollossa ja toimivampiin teksteihin pyrittäessä ei voi antaa yksinkertaisia nyrkkisääntöjä. Ulla Tiililä (2006, 215) Tekstit viraston työssä 59 25
26 Tekstien voima Kirjoittamalla työstä, asiat muuttuvat käyttötiedoksi, jolla on merkitystä työn suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kirjoitettua pidetään totuutena. Asiakirjoihin kirjoitettua ei voi poistaa. 76 Onko dokumentointi kompostointia? (Ks. Tekstit eivät mätäne vuosienkaan saatossa. Ne voidaan aina uudelleen kaivaa esiin, irrottaa ajasta tai liittää nykyiseen. Niistä ei itsestään synny hyviä, käyttökelpoisia ja laadukkaita. 77 Pitää ymmärtää oma rooli, merkitys ja vastuu asiakirjojen laatijana. Jotta voi laatia eettisesti kestäviä asiakirjoja. Kyse on asiakirjojen merkityksen ymmärtämisestä ei niinkään kirjoittamisen taidosta
27 79 Havaintojen, tietämisen ja tekstien maailma Kuinka laatia eettisesti kestäviä dokumentteja? 80 Mitä näkemällä voi tietää? Tietämisen yhteys olosuhteisiin ja tilanteisiin on suuri. Tiedon muodostamisen tavat ovat osa tietämistä. Havaintosisällöt välittävät tietoa sekä havaitsemastamme kohteesta että myös suhteestamme siihen
28 Harjoite Kuvittele, että kuvassa oleva lapsi on asiakkaasi. Kirjoita hänestä kolme lausetta asiakkaan asiakirjaan. Vertaile lauseita ensin parisi kanssa ja sitten lähellä istuvien kanssa. Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä löydätte kirjoittamistanne lauseista? Miksi? 82 Havaitsemisen suhde tietämiseen Havaitseminen tai näkeminen on tiedonmuodostuksen keskeinen metodinen väline. Maailma on se, mitä havaitsemme. (Merleau-Ponty 1986) 83 Järki Havainto Merkitys Ymmärrys Suunta Havaintoja itsestä näkijänä ja kokijana 84 28
29 Ensivaikutelman voima Jätämme huomiotta tai vähättelemme yksityiskohtia, jotka saattaisivat muuttaa ensivaikutelmaa. Ajattelemme reflektoivamme kriittisesti heti, jos saamme uutta tietoa asiakkaastamme. Emme ole kuitenkaan rationaalisia. Ensivaikutelma on niin vahva, että siitä irtoaminen vaatii vahvaa näyttöä, jota voi olla vaikea saada. 85 Oman kokemustodellisuuden vaikutus näkevään katseeseen Keskustele työyhteisössäsi asiakkaista syntyneistä ensivaikutelmista. Mihin ensivaikutelmat ja niistä tehdyt tulkinnat perustuvat? (lapsuuden kokemuksiin, omaan kasvatukseesi, yleiseen mielipiteeseen tai käsityksiin, kollegiaaliseen ymmärrykseen, ammatti-identiteettiin, sosiaaliyön eettiseen normistoon, saamaasi koulutukseen jne.) Millä tavoin ne vaikuttavat asiakassuhteeseesi tai päätöksentekoosi? Jos saat tehdä parityötä: Miten eri työntekijöiden havainnot poikkeavat toisistaan ja miksi? 86 Reaktiot näkyviksi Tarkistuslista, millaisia tietoja tarvitaan. Ensimmäisen syntyneen käsityksen näkyväksi tekeminen auttaa arvioimaan sen todenperäisyyttä. Esimiehen tehtävä on toimia ulkopuolisena arvioitsijana ja rohkaisijana sanomaan todelliset tunteet ja reaktiot julki. Työntekijöillä on harvoin käytössään faktoja ja varmuuksia. Suurin osa työstä ja päätöksistä tehdään uskomusten tai mahdollisten näyttöjen perusteella
30 Näkyvää tietämistä Hiljaisella tiedolla ei voi perustella mitään. Oma tietämisensä pitää tehdä näkyväksi. à Olisi oikeampaa puhua intentionaalisuudesta eli ihmisten tarkoituksellisesta toiminnasta ja sen ymmärtämisestä. Huolen puheeksi ottaminen ja näkyviin saaminen eivät vielä riitä. Huolestumisen pitäisi siirtyä yhteiseksi työksi asiakkaan kanssa. Oman työn ymmärrettäväksi tekeminen asiakkaalle johtaa paljon tehokkaampaa työskentelyyn kuin asiakkaan loputon ymmärtäminen omassa tilanteessaan. 88 Sosiaalityössä tiedon lisäksi on tärkeää tiedonmuodostuksen prosessi: eettinen toiminta. 89 Tiedonmuodostuksen eettisyys sosiaalityössä tarkoittaa yhdessä tietämistä. Eettisyyden perusta on dialogissa kohtaamisessa. (Veli-Matti Värri 2000) 90 30
31 Mitä eettisyys asiakirjoja laatiessa tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa: Havaitsemisen ymmärtämistä tiedonmuodostuksessa. Vastuun ottamista omasta tietämisestään. Asiakkaiden mukaan ottamista tietäjinä. Oman tietämisen näyttämistä. Oman tietämättömyyden näyttämistä. Päätöksentekoprosessin näkyväksi tekemistä. Dialogiin antautumista. 91 Asiakkaan mukana pitäminen asiakirjojen laadinnassa on eettisen toiminnan perusta. Miten? àkertomalla asiakirjojen laadinnasta. ànäyttämällä asiakasta koskevia asiakirjoja. àlaatimalla niitä yhdessä asiakkaan kanssa. àkirjoittamalla niin, että asiakas voi ymmärtää. àkirjoittamalla niistä asioista, joista on yhdessä keskusteltu. 92 Yhdessä tiedetystä on helppo kirjoittaa eettisesti kestäviä dokumentteja
32 Pohdittavaksi 94 Mitä nyt ajattelette dokumentoinnista? Mistä olisitte halunneet kuulla lisää tai sivuutettiinko jotakin tärkeää? Mitä jäi omaan työhön vietäväksi? 94 Maarit Laaksonen, Aino Kääriäinen, Marja Penttilä, Maria Tapola- Haapala, Heli Sahala, Jarmo Kärki ja Anu Jäppinen (2011) Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa Opas asiakastiedon käyttöön ja kirjaamiseen THL RAPORTTEJA
33 KIRJALLISUUTTA 1/3 Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa. Opastusta asiakastyön käyttöön ja kirjaamiseen Linkki: e /Asiakasty%c3%b6n+dokumentointi+sosiaalihuollossa.pdf tai à aineistot à selvitykset Eronen, Tuija (2008) Lastenkoti dokumentoituna, kerrottuna ja yhdessä muisteltuna. Janus vol. 16 (1) 2008, Heino, Tarja, Rantamäki, Raija ja Sallila, Seppo Hallinto-oikeuksien ratkaisut lastensuojeluasioissa Stakesin Työpapereita 14/2006. Linkki: e /Asiakasty%C3%B6n+dokumentointi+sosiaalihuollossa.pdf Hiitola, Johanna ja Heinonen, Hanna Huostaanotto ja oikeudellinen päätöksenteko Hallinto-oikeuksien ratkaisut huostaanottoasioissa Raportti 46/2009. THL. Kilpinen, Erkki, Kivinen, Osmo ja Pihlström, Sami (2008) Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä. Helsinki: Gaudeamus. Kärki, Jarmo (2007) Asiakaskohtaisen sosiaalityön luokitukset. Oppaita ja luokituksia 2007:2. Helsinki: Stakes. Kärki, Jarmo, Tossavainen, Päivi ja Väyrynen, Riikka (2009) Selvitys palvelukohtaisista asiakastiedoista. Aikuissosiaalityön, toimeentulotuen ja sosiaalisen luototuksen tehtävissä. Raportti 2009:24. Helsinki: THL. 97 KIRJALLISUUTTA 2/3 Kääriäinen, Aino Kotikäynnillä lastensuojeluasioissa - havaintoja työstä ja tietämisestä. Kirjassa: Pehkonen A, Pakarinen E, toim. Lasten hyvinvoinnin ulottuvuuksia, Kuopio: Kuopion yliopisto, Kääriäinen, Aino Epävarmuuden sieto ja kirjoitettu tieto sosiaalityössä. Kirjassa: J. Vuori ja R. Nätkin, toim. Perhetyön tieto, Tampere: Vastapaino, Kääriäinen, Aino, Leinonen, Ansa ja Metsäranta Hannele Lastensuojelutyön dokumentointi. Opastusta ja ideoita käytäntöön. Helsinki: Yliopistopaino. Palmenia-sarja. 55 s. Uudistettu painos. Kääriäinen, Aino Lapset sosiaalityön asiakasdokumenteissa. Kirjassa: Forsberg H, Ritala-Koskinen A, Törrönen M, toim. Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia, Jyväskylä: PS-kustannus, Kääriäinen, Aino Dokumentointi tiedonmuodostuksena. Kirjassa M. Satka & S. Karvinen-Niinikoski & M. Nylund & S. Hoikkala, toim. Sosiaalityön käytäntötutkimus, Helsinki: Palmenia-kustannus, Kääriäinen, Aino Tunteva teksti. Teoksessa P. Puurunen & A.-M. Röpelinen, toim. Arvot, aatteet ja auttamisen arki. Juhlakirja Juha Hämäläisen täyttäessä 50 vuotta , Kuopio: Kuopio University Press, Kääriäinen, Aino Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina. Dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimuksia 1/ s. 98 KIRJALLISUUTTA 3/3 Munro, Eileen The power of first impressions. Practice, Vol 7, n 3. Pajukoski, Marja Heikko laintuntemus tuottaa turhia oikeusriitoja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Päätösten tueksi 2/2010. THL. Pyykönen, Riikka (2012) Dokumentit töissä. Helsingin kaupunki. Sosiaalivirasto. Tiililä, Ulla Tekstit viraston työssä. Tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Väinälä, Anna, Kärki, Jarmo, Suhonen, Ari ja Väyrynen, Riikka (toim.) Selvitys palvelukohtaisista asiakastiedoista. Lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä koulun sosiaalityön tehtävissä. Raportti 2010:1. Helsinki: THL. Raitakari, Suvi Neuvottelut ja merkinnät minuuksista. Vuorovaikutuksellisuus ja retorisuus nuorten tukiasumisyksikön palavereissa ja tukisuunnitelmissa. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampereen yliopisto
Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotSocca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä
Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca
LisätiedotPalvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen
Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotHyviä käytäntöjä asiakkaan osallisuutta vahvistavaan kohtaamiseen Kehittäjätyöntekijät: Katriina Kunttu, Eksote Ellinoora Mantere, Rovaniemen
Hyviä käytäntöjä asiakkaan osallisuutta vahvistavaan kohtaamiseen Kehittäjätyöntekijät: Katriina Kunttu, Eksote Ellinoora Mantere, Rovaniemen kaupunki Asiakkaan osallisuus alkaa ensikontaktista Ennen tapaamista
LisätiedotToimijoiden näkökulmia dokumentointiin ja hiljaisen tiedon välittämiseen seudullisessa sosiaalipäivystyksessä
Toimijoiden näkökulmia dokumentointiin ja hiljaisen tiedon välittämiseen seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimustulosten esittelyä ja pohdintaa Jenni Mari Räsänen & Anna Metteri Tampereen
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotKATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan
KATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan LAPSI SUBJEKTISTA OBJEKTIKSI MIKÄ ON RIITTÄVÄN VARHAISTA TUKEAMISTA JA ENNALTAEHKÄISYÄ? -> tuki jo ennen lapsen syntymää MIKÄ ON LAPSILÄHTÖINEN PALVELU?
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
LisätiedotLapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä
Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo
NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
Lisätiedot1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotAlaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.
.. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.
LisätiedotESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
.. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)
LisätiedotAsiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.
Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.2011 Mitä on dokumentointi? Dokumentointi asiakirjojen laatimista ja kirjoittamista
Lisätiedotnäkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva
Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotAlaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä.
LisätiedotAsiakaspalvelun ymmärrettävyys. Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa Ulla Tiililä
Asiakaspalvelun ymmärrettävyys Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa 12.3.2019 Ulla Tiililä Näkökulmia sanastoon Termistyminen: tarvitaanko? Sanat teksteissä ja teksteistä Selkeys Vakiintuneisuus Läpinäkyvyys
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotTieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä
Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotKielen rooli hallinnossa. Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Kotuksessa Ulla Tiililä
Kielen rooli hallinnossa Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Kotuksessa 18.5.2018 Ulla Tiililä Hallintotoimeen sisältyvän julkisen vallan käytön ulkoisena muotona on tavallisesti kirjallinen
Lisätiedot1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotHavaintoja asiakkuuden käsitteen haasteista sosiaalihuollon Kanta-palveluiden pilottihankkeessa
Havaintoja asiakkuuden käsitteen haasteista sosiaalihuollon Kanta-palveluiden pilottihankkeessa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, SosKanta-hanke Kaisa Pesonen & Jaana Taina SOSKANTA-HANKE Eksote
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotHALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen
HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun
LisätiedotMäärämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa
Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon koulutuspäivä 4.2.2016 Hanna Lohijoki sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kaakkois- Suomen
LisätiedotAlaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä.
LisätiedotOmavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira
Omavalvonnan työpaja Oulu 15.11.2017 Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:
LisätiedotAsiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.
ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotUusi lastensuojelulaki
1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset
LisätiedotDokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke
Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotOrastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa
Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen
LisätiedotSosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta
Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta Marjo Orava 8.5.2019 8.5.2019 Marjo Orava 1 Miksi asiakastietoa dokumentoidaan? Sosiaalihuollon asiakaskirjaukset on
LisätiedotÄiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96
Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotSosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta
Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja
LisätiedotUNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )
UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotYksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat
LisätiedotKysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry
Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry PYSÄHDY Kysy Kuuntele Kannusta Milloin ottaa puheeksi? Kun itsellä herää huoli Kun alkoholista aiheutuu terveydellistä,
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotLastensuojelun asiakkaana Suomessa
Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
LisätiedotLAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja)
LOMAKKEEN VASTAANOTTO: LOMAKKEEN KÄSITTELY: LAPSEN / NUOREN PERUSTIEDOT Nimi LAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja) HUOLTAJIEN PERUSTIEDOT Äidin nimi Työtön Työssä
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotRakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos
Rakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos Sosiaalihuollon asiakastiedot ja niiden hyödyntäminen Sosiaalityön tutkimuksen päivät Helsingissä 2017 Erikoistutkija Paula Saikkonen,
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotAiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta
Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen
LisätiedotOmavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira
Omavalvonnan työpaja Riitta Husso 22.11.2017 Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä käytössä Valviran
LisätiedotHUOLEN TUNNISTAMISEN MALLI
HUOLEN TUNNISTAMISEN MALLI PRO SOS -HANKE ESR-hanke (2016 2019) 7 sosiaalialan osaamiskeskusta, 94 kuntaa ja Kuntaliitto Tavoitteena: selkeyttää ja vahvistaa aikuissosiaalityön asemaa varmistaa asiakaslähtöinen
LisätiedotOpioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen
Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 10.3.2018 Kello 10.00-16.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13-21-vuotiaat perhehoidossa asuvat tai joskus asuneet nuoret raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen,
LisätiedotYksityisyydensuoja ja kirjaaminen. Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike
Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Yksityisyydensuoja perusoikeutena Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotSemanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa
Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa Sosiaalityön tutkimuksen päivät 15.2.2007 Antero Lehmuskoski erikoissuunnittelija, Stakes Tuloksellisuuden vaatimus Työn
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotMarianne Laaksonen & Liisa Raevaara
Marianne Laaksonen & Liisa Raevaara Kotimaisten kielten keskus #ymmärrän2018 Verkkopalvelun saavutettavuus asiallista, selkeää ja ymmärrettävää viestintää #ymmärrän2018 Hallintolain 9. ASIALLISUUS SELKEYS
LisätiedotOikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen
YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään
LisätiedotPerheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET
SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.5.2009 Päivi Tossavainen Projektitutkija Shiftec-tutkimusyksikkö Kuopion yliopisto Esityksen rakenne asiakirjamääritystyön
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lisätiedot