SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Oittisen tila Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Oittisen tila Oy"

Transkriptio

1 RAPORTTI 16ENN31.1-Q SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Oittisen tila Oy Energiakatselmus

2 Sivu 2 (38) Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sivu 3 (38) Esipuhe Tässä katselmusraportissa on esitetty Oittisen tila Oy:n energian kulutuksen nykytilanne, mahdollisuudet pienentää lämmön- ja sähkönkulutusta sekä vuosikustannuksia. Lisäksi on esitetty uusiutuvan energian käytön nykytilanne ja mahdollisuudet lisätä sitä. Katselmus on toteutettu osana hankkeen Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen energiaosiota. Tämä katselmus on toteutettu mukaillen Motiva Oy:n energiakatselmusmalia. Energiakatselmuksen on rahoittanut Satafood Kehittäisyhdistys ry. Energiakatselmuksen yhteyshenkilönä on Satafood Kehittäisyhdistyksen puolesta toiminut Hanna Kuusela ja Oittisen tila Oy:n puolesta Jussi Oittinen. Pöyry Finland Oy:ssä hankkeesta on vastannut Mari Peltomäki. Pöyry Finland Oy, Energia Ilkka Heikkilä Johtaja, Tehokkuus- ja mittauspalvelut Mari Peltomäki Projekti-insinööri, Teollisuuden käyttötalouspalvelut Yhteystiedot PL 93 (Tekniikantie 4 A) 2151 Espoo Kotipaikka Espoo Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Finland Oy

4 PÖYRY FINLAND OY Sivu 4 (38)

5 Sivu 5 (38) Sisältö Esipuhe 1 YHTEENVETO KOHTEEN ENERGIATALOUDESTA JA EHDOTETUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Analyysikohde Energiatalous ja säästöpotentiaali 7 2 TILAN PERUSTIEDOT Kohde Tuotanto ja henkilöstö Energian kulutuksen seurannan nykytila Aikaisemmin tehdyt selvitykset ja hankkeet 1 3 ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS JA KUSTANNUKSET Polttoaineiden ja käyttöhyödykkeiden hankinta Kokonaiskulutukset ja kustannukset sekä ominaiskulutukset Lämpö Sähkö Vesi Energiataseet Lämpö Sähkö Vesi 18 4 ENERGIATEHOKKUUDEN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖN NYKYTILA Uusituvan energian käyttö Lämmön tuottaminen Lintujen tuottama lämpö Hallien lämmitys ja ilmanvaihto Ilmanvaihdon tarve Sisälämpötilat Halli Hallit 2 ja Hallit 4 ja Hallit 6 ja Vesi- ja viemärijärjestelmät Sähköjärjestelmät Sisä- ja ulkovalaistus Rakennukset ja rakenteet 33 5 EHDOTETTUJEN TOIMENPITEIDEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA KANNATTAVUUS 34

6 Sivu 6 (38) 5.1 Energiatehokkuus Hehkulamppujen korvaamien energiansäästö lampuilla tai LED-lampuilla Loisteputkien korvaaminen halleissa 6 ja Lämmöntalteenotto poistoilmasta Kulutusseurannan kehittäminen Yhteenveto toimenpiteistä 38

7 Sivu 7 (38) 1 YHTEENVETO KOHTEEN ENERGIATALOUDESTA JA EHDOTETUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ 1.1 Analyysikohde Energiakatselmuksen kohteena on ollut Oittisen tila Oy:n tuotantolaitoksen koko energiankulutus. Pääosa energiasta kuluu lintujen kasvatushallin lämmityksessä, ilmanvaihdossa ja valaistuksessa. 1.2 Energiatalous ja säästöpotentiaali Kokonaisenergiankäyttö Tarkastelujaksolla vuonna 21 tilan lämpöenergian (hakkeen ja pelletin) kokonaiskäyttö oli 15 MWh. Hankinnan kokonaiskustannukset olivat noin 38 4 (alv %). Tila käytti tarkastelujaksolla sähköenergiaa 192 MWh. Sähkönhankinnan kokonaiskustannukset vuonna 21 olivat noin 9 2 (alv %), kun huomioidaan tuulivoimalla tuotettu energia. Tuotantolaitos käytti tarkastelujaksolla vettä noin 4 5m 3. Vedenhankinnan ja jäteveden kokonaiskustannukset olivat noin 765 (alv %). Mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja energian säästöpotentiaali Oittisen tilalla oli kokonaisuutena kiinnitetty erittäin hyvin huomiota jo aikaisemmin energiankäytön tehostamiseksi ja kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Tilalla tuotetaan sen tarvitsema lämpö ja suurin osa sähköstä. Sähkön tuotantoon on investoitu oma tuulivoimala ja lämpö tuotetaan omilla hake- ja pellettikattiloilla. Tästä johtuen merkittävää uusiutuvan energian lisäyspotentiaalia ei ole. Selvästi suurin säästöpotentiaali löytyy kasvatushallien valaistuksen muutoksista. Hehkulamppujen muuttaminen energiansäästö- tai LED-lampuiksi on energiataloudellisesti kannattavaa. Lämpöenergian osalta nykyistä lämmitysverkon säätöä voitaisiin yrittää parantaa niin, että menoveden lämpötilaa voidaan laskea ja näin vähentää verkoston häviöitä. Kasvatushallien poistoilman lämmöntalteenoton kannattavuutta arvioitiin mutta jälkikäteen toteutettuna se todettiin kannattamattomaksi.

8 Sivu 8 (38) 2 TILAN PERUSTIEDOT 2.1 Kohde Nimi: Osoite: Oittisen tila Oy Kiviniementie 18, 3273 Sastamala Rakennuspinta-ala 964 brm 2 Rakennustilavuus: rm 3 Nevontie 71, 3274 Sastamala 2.2 Tuotanto ja henkilöstö Oittisen Tila Oy:ssä päätuotantosuunta on broilerin lihantuotanto. Lisäksi tilalla viljellään peltokasveja ja harjoitetaan metsätaloustuotantoa. Tässä raportissa keskitytään broilerin lihan tuotantoon. Broilereita kasvatetaan seitsemässä erillisessä hallissa. Tuotantomäärät on esitetty taulukossa 2.1. Vuosi 21 oli tuotannon kannalta hieman heikompi kuin vuosi 29. Vuoden 29 aikana pystyttiin tuottamaan noin kuusi erää per halli, kun taas vuonna 21 vain keskimäärin viisi erää. Tulevaisuudessa on tavoitteena lyhentää erien välistä aikaa, jolloin optimaalisessa tilanteessa tauko olisi vain kaksi viikkoa. Keskimäärin kuitenkin voidaan arvioida tulevaisuudessa tauon olevan noin 2,5 viikkoa, jolloin vuodessa pystyttäisiin tuottamaan noin 6,4 erää. Taulukko 2.1. Tuotanto vuosina Osasto Tuotanto 29 (kg) Tuotanto 21 (kg) Halli Halli Halli Halli Halli Halli Halli Yhteensä n n Tilalla työskentelee pääsääntöisesi 2 henkilöä. Hallien pesupalvelut ostetaan ulkopuoliselta toimijalta. Ulkopuolisilla ostopalveluilla ei ole energian kulutuksen kannalta merkittävää merkitystä. Tilan työkoneet on esitetty taulukossa 2.2.

9 Sivu 9 (38) Taulukko 2.2 Työkoneet Vuosimalli Kuorma-auto Fiat Ducato Maxi 2.3 JTD 24 Pakettiauto Fiat Ducato 2. JTD 26 Traktori John Deere 662 Premium Autopwr, 5 km/h + etukuormaaja Quicke Q65 27 Kurottaja Bobcat T Traktori Fendt 82 vario TMS 28 Traktori Deutz-Fahr DX 4.7, takaveto 1984 Leikkuupuimuri Claas Dominator 14 Hydro Drive 26 Kylvölannoitin Väderstad Rapid Hinattava S-piikkiäes Potila Master 6 21 Esimuokkaaja Kire 8,2 m 21 Kultivaattori Lemken Smaragd 3, m 21 Peräkärry KIPA Peräkärry KIPA Muita vanhoja peräkärryjä 3 kpl Lannan lautaslevitin TEKO 1 D 29 Kuivikkeenlevitin TIPI 25 Keräävä kauhaharjalaite Bobcat, hydraulinen 27 Etuk. kauhoja 4 kpl, trukkipiikit, suursäkkinostin Kasvinsuoj.ruisku HARDI, 65 l, työl. 11,5 m 1992 Kverneland paluuaurat, 4-siipiset 1995 Perälevy KIPA Juontokoura KIPA 1997 Hiekoitin TEKO Energian kulutuksen seurannan nykytila Energiankulutusta seurataan tuotantoeräkohtaisesti. Kulutusmittareista kirjataan kulutukset ylös tuotantoerien välillä. Kiviniemessä ja Nevontiellä on erilliset lämmönmittaukset, joka mittaavat lämpökattiloiden tuottaman energiamäärän. Sähkömittauksia on seuraavasti: Nevontiellä yhteinen mittaus halleille 4 ja 5 Nevontiellä yhteinen mittaus halleille 6 ja 7 Kivieniementiellä yhteinen mittaus halleille 1, 2 ja 3 Kiviniementiellä mittaus kuivurille, asuinrakennukselle ja muille tiloille Tuulivoimalla tuotetun sähkön mittaus Vedenkulutusta mitataan hallikohtaisesti ja sitä seurataan päivittäin, koska se on yksi tärkeimmistä seurattavista asioista lintujen kannalta. On kuitenkin huomattu, että erien välillä ei ole juurikaan ole kokonaisvedenkulutuksessa vaihtelua.

10 Sivu 1 (38) Energiankulutusta voidaan todeta tällä hetkellä seurattavan riittävällä tarkkuudella. Kulutuksen seurannan lisäksi nykyisin lasketaan myös ominaiskulutuslukuja tuotettuja lihakiloja kohti. Eräkohtaista kulutusten vertailua tällä hetkellä vaikeuttaa ulkolämpötilan vaikutus kulutukseen. Lämmönkulutuksen osalta voitaisiin kyseisestä ongelmasta päästä eroon seuraamalla myös ulkolämpötilaa ja normeeraamalla kulutus käyttämällä lämmitystarvelukua. Tällä hetkellä lämmönkulutuslukemat kirjataan ylös vain kerran erien välillä. Ennen lintujen tuloa hallit ja pehkuna käytettävä turve lämmitetään. Nykyisin ei ole tietoa tähän vaiheeseen kuluvasta energian määrästä Aikaisemmin tehdyt selvitykset ja hankkeet Oittisen tilalla on panostettu monella tavalla energiankulutuksen pienentämiseen. Seuraavat hankkeet on toteutettu: Tuulivoimala oman sähköntuotantoon Pellettikattila Kiviniementielle korvaamaan öljyn kulutusta. Samalla myös kuivurin lämmitys on muutettu pellettilämmöllä toimivaksi. Hakekattila Nevontielle korvaamaan tuulisähköllä toiminutta lämmitystä Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi tila on osallistunut MTT:n toteuttamaan broilerinlihan tuotannon ympäristövaikutusten selvitykseen Broilerin fileesuikaleiden tuotannon ympäristövaikutukset ja kehittämismahdollisuudet. Tällä hetkellä ei tilalla ole toteutuksen alla energiansäästöinvestointeja.

11 Sivu 11 (38) 3 ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS JA KUSTANNUKSET 3.1 Polttoaineiden ja käyttöhyödykkeiden hankinta Sähkö Oittisen tila Oy:n kuluttama sähköenergia ostetaan Vapo Oy:ltä. Omassa tuulivoimalassa tuotettu sähkö myydään myös Vapo Oy.lle. Sähkön myyntihintaa ei tässä raportissa ole esitetty sopimuksen salassapitosyistä. Ostettu sähkö toimitetaan tilalle Fortumin jakeluverkon kautta 4V jännitetasolla. Sähkö ostetaan kolmen eri liittymän kautta. Tämä johtuu siitä, että tuotantotilat ovat rakennettu kahteen eri osoitteeseen ja yksi liittymä on tilan muiden käyttökohteiden kuten asuinrakennuksen, lämpökeskuksen ja kuivurin liittymä. Lämpö Tilan tuotantorakennusten ja myös asuinrakennusten lämpö tuotetaan omilla kattiloilla, jotka ovat teholtaan: Nevontien kattila 8 kw Kiviniementien kattila 36 kw Vesi Tila on liittynyt Sastamalan veden vesiverkkoon. Kustannukset laskutetaan normaalein tariffihinnoin. Jätevettä ei synny, sillä käytetystä vedestä linnut juovat suurimman osan ja hallien pesuvedet kerätään umpisäiliöihin ja levitetään pelloille. 3.2 Kokonaiskulutukset ja kustannukset sekä ominaiskulutukset Energian ja vedenhankinnan kokonaiskustannukset vuonna 21 olivat yhteensä noin 61 1, jos ei huomioida omalla tuulivoimalla tuotetun sähkön osuutta. Kuvassa 3.1 on esitetty hyödykkeiden osuudet kokonaiskustannuksista. Tuulivoimalla tuotettua sähköä ei huomioitu Vesi 13 % Sähkö 25 % Tuulivoimalla tuotettu sähkö huomioitu Vesi 14 % Sähkö 17 % Lämpö 62 % Lämpö 69 % Kuva 3.1. Energia- ja vesikustannusten jakauma vuonna 21.

12 Sivu 12 (38) Lämpö Tilalla lämpökeskuksissa tuotetaan lämpöä polttamalla Kivinimen kattilassa pellettiä ja Nevontien kattilassa haketta tai palaturvetta. Kasvatushallien lisäksi myös tilan muiden rakennusten ja myös kuivurin tarvitsema lämpö tuotetaan kattiloilla. Oittisen tilan yhteenlaskettu lämmönkulutus oli noin 15 MWh/a vuonna 21. Taulukossa 3.1 on esitetty lämmönkulutus vuonna 21 ja ominaiskulutus laskettuna sekä tuotantoa kohden että rakennustilavuutta kohden. Taulukko 3.1 Lämmön kulutus ja ominaiskulutus ja -kustannus. Lämmönkulutus 21 Lämmön kulutus normeerattuna 21 Lämmön ominaiskulutus MWh/a 1434 MWh/a 1,44 MWh/ 1 kg lihaa Lämmön ominaiskulutus 21 46,2 kwh/m 3 Lämmön ominaiskulutus normeerattuna 21 44,3 kwh/m 3 Lämmön ominaiskustannus 21 37, /1 kg lihaa Kuvassa 3.2 on esitetty vuosien 29 ja 21 vuotuiset lämmönkulutukset ja sääkorjatut kulutukset. Lisäksi kuvassa on ominaiskulutus tuotettuja lihakiloja kohti sekä vastaava ominaiskulutus sääkorjattuna. Sääkorjattu kulutus on pysynyt suurin piirtein samana. Kuvasta voidaan todeta, että ulkoilman lämpötila vaikuttaa kulutukseen voimakkaammin kuin tuotannon määrä. Ominaiskulutusta voidaan pienentää pyrkimällä lisäämään tuotantoa eli lyhentämään erien väliä. Lämmönkulutus [MWh] Lämmönkulutus Sääkorjattu kulutus Ominaiskulutus Normeerattu ominaiskulutus tuotantoa kohti ,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Ominaiskulututus [MWh/ 1 kg] Kuva 3.2 Lämmön kulutus ja ominaiskulutus vuosina 29 ja 21.

13 Sivu 13 (38) Kuvista 3.3 ja 3.4 voidaan selvästi nähdä, että ulkoilman lämpötila määrää eräkohtaisen kulutuksen määrän. 6 Lämpö MWh Liha 1kg Lämmönkulutus [MWh] Lihan tuotanto [1 kg] Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 6 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.3. Lämmönkulutus ja tuotanto vuosina eräkohtaisesti 6 Lämpö MWh Lämpö MWh/ 1kg 3, Lämmönkulutus [MWh] ,5 2, 1,5 1,,5 Ominaiskulutus [kwh/1 kg], 29 Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 6 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.4 Lämmönkulutus ja ominaiskulutukset vuosina eräkohtaisesti Lämmön hinta määräytyy polttoaineen hinnan mukaan. Kiviniementiellä käytetään polttoaineena pellettiä ja Nevontiellä poltetaan sääntöisesti haketta ja palaturvetta. Polttoaineen hankinnasta ei ole pitkäaikaisia toimitussopimuksia vaan polttoainetta ostetaan eri toimittajilta toimittajien tarjoaman sen hetkisen hintatason mukaan.

14 3.2.2 Sähkö PÖYRY FINLAND OY Sivu 14 (38) Tilan edustajien mukaan lämmön hinnoiksi riippuen polttoaineesta voidaan arvioida seuraavaa. Kiviniementie, pelletti 35 /MWh Nevontie, turve ja hake 2 /MWh Edellä mainittuja hintoja on käytetty arvioitaessa kulutusten perusteella vuosittaisia energiakustannuksia. Polttoainetta työkoneissa on kulunut: 21 vuonna noin 94 l 29 vuonna noin 85 l Työkoneiden käyttämää öljyä ei ole huomioitu energiakustannuksissa. Oittisen tilan sähkön vuosikulutus vuonna 21 oli noin 19 MWh/a. Tuulivoimalla vuonna 21 tuotettiin noin 119 MWh/a, joten ostetun sähkön määrä oli noin 71 MWh. Koska sähkö kaikki on mahdollista myydä ulkopuolelle tilan, tässä raportissa sähkökulutusta käsitellään niin, että tuulivoimalla tuotettua sähköä ei huomioida. Vuosi oli tuulivoiman tuotannon kannalta vaikea. Voimalalla oli teknisiä ongelmia ja voimala seisoi käytännössä toukokuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Taulukossa 3.2 on esitetty sähkön kulutus ja ominaiskulutus. Taulukko 3.2 Sähkön kulutus ja ominaiskulutus ja -kustannus. Sähkönkulutus 21 Tuulivoimalla tuotettu sähkö 21 Sähkön ominaiskulutus MWh/a 119 MWh/a 185 kwh/ 1 kg lihaa Sähkön ominaiskulutus 21 5,9 kwh/m 3 Sähkön ominaiskustannus 21 15,1 /1 kg lihaa Sähköenergian kokonaiskulutuksen sekä ominaiskulutuksen kehitys vuosina on esitetty kuvissa 3.5. Sähkönkulutus on laskenut, mutta ominaiskulutus on pysynyt samana, jolloin voidaan olettaa, että sähkönkulutuksen kasvu johtuu nimenomaan suuremmasta tuotannosta. Valaistus ja ilmastointi eivät ole päällä, kun hallit ovat tyhjillään.

15 Sivu 15 (38) Sähköenergian eräkohtaiset kulutukset vuosina 29 ja 21 on esitetty kuvissa 3.6 ja 3.7 ja 3.8. Sähkönkulutus selvästi riippuu ilmastoinnin tarpeesta. Vuodenaikojan muutokset näkyvät hyvin eräkohtaisissa kuvaajissa. Kesäkuukausina on selvästi suurempi eräkohtainen kulutus kuin talviaikana. Sähkönkulutus [kwh] Sähkönkulutus Sähkön ominaiskulutus Ominaiskulutus [kwh/ 1 kg lihaa ] Kuva 3.5 Sähkonkulutus ja ominaiskulutus vuosina 29 ja 21 Sähkönkulutus [kwh] Sähkö kwh Liha 1kg Lihan tuotanto [1 kg] 29 Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 4 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.6. Sähkön kuukausikulutukset ja tuotanto vuonna 21.

16 Sivu 16 (38) 5 45 Sähkö kwh Sähkö MWh/ 1kg Sähkönkulutus [kwh] Ominaiskulutus [kwh/1 kg] Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 4 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.7 Sähkön kuukausikulutukset ja ominaiskulutukset vuonna 21. Sähkönhinta koostuu energiamaksun osuudesta ja siirtomaksun osuudesta sekä niiden eri komponenteista kuten esim. sähköverosta. Energia- ja siirtotariffit ja niiden komponenttien osuus kokonaiskustannuksesta on esitetty taulukossa 3.3. Sähkökustannusten energiaosuus on mahdollista kilpailuttaa ja näin valita kustannuksiltaan edullisin sähkön toimittaja. Taulukko 3.3. Sähkötariffi ja eri komponenttien osuus kokonaiskustannuksesta. Komponentti Yksikkö- Nevontie Kiviniemi Kiviniemi Yhteensä Yhteensä hinta Osuus (%) kanalat muut Osuus (%) ( ) Osuus (%) Osuus (%) Energiamaksu 54 % 59 % 48 % 55 % 864 Perusmaksu 2,39 /kk % % 1 % % 6 Energia, talvipäivä 5,8 c/kwh 16 % 15 % 7 % 15 % 237 Energia, muu 4,29 c/kwh 38 % 43 % 39 % 39 % 621 Siirtomaksu 46 % 41 % 52 % 45 % 71 Perusmaksu 25,66 /kk 14 % 7 % 26 % 13 % 27 Siirto, talvipäivä 2,77 c/kwh 8 % 8 % 4 % 8 % 127 Siirto, muu 1,43 c/kwh 13 % 14 % 13 % 13 % 27 Sähkövero,883 c/kwh 11 % 12 % 9 % 11 % 169 YHTEENSÄ 1 % 1 % 1 % 1 % 1573 Oittisen tilalla sähkön ostoa ei varsinaisesti ole kilpailutettu, koska sähköenergian osalta yhteistyökumppanin valintaan on vaikuttanut myös tarve myydä tuotettu tuulisähkö.

17 Sivu 17 (38) Näiden tarpeiden perusteella on valittu sopiva yhteistyökumppani. Sähköenergialle on kuitenkin tehty tarkastelu, jossa on valittu kulutusprofiililtaan yhteistyökumppanin tarjolla olevista tuotteista edullisin. Sähköenergia tuotteista käytössä ns. kausisähkö. Säästölaskelmissa on käytetty kulutuksen mukaan muuttuvaa hintaa (energiamaksu + siirtomaksu + sähkövero), joka vuonna 21 oli 71,43 /MWh. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, mutta siirtopalvelua tarjoavalla yhtiöllä on usein muutama vaihtoehtoinen siirtotariffi, joista on mahdollista valita edullisin. Paikallisella siirtoyhtiöllä on tarjolla seuraat soveltuvat siirtotariffit: Fortum Yleissiirto Fortum Yösiirto Fortum Kausisiirto Fortum Tehosiirto 1 PJ Fortum Tehosiirto 2 PJ Tarjolla olevista tariffeista nykyinen on kaikissa kolmessa liittymässä edullisin vaihtoehto. Kausisiirto on edullisin vaihtoehto, kun energian kulutuksesta riippuva osuus on riittävän suuri suhteessa perusmaksuun ja kun kulutushuiput ajallisesti osuvat kesäkuukausille. Sähkövero maksetaan kaikissa liittymissä 1.luokassa, joka on oikea veroluokka Vesi Vesi ostetaan Sastamalan Vedeltä. Vuonna 21 vedenkulutus oli noin 4 5 m 3. Vesikustannukset olivat noin Energiataseet Lämpö Kokonaislämpötase on esitetty kuvassa 3.8. Lämpöä Oittisen tilalla kuluu lähes yksinomaan kasvatushallien lämmittämiseen. Syksyin lämpöä käytetään myös viljan kuivaamiseen. Hallit 6 ja 7 Nevontien kattila 62 Lämpö 98 Halli 4 ja 5 36 Kiviniementien kattila Hallit 1, 2 ja Muut kiviniemi Kuva 3.8 Lämmön kulutusjakauman vuoden 21 kulutuksiin perustuen [MWh].

18 Sivu 18 (38) Kiviniementien muun kulutuksen suuruus ei ollut katselmushetkellä tiedossa, koska mittaus on asennettu kesken vuoden Sähkö Sähkön kulutusjakauma on esitetty kokonaiskulutusjakaumassa kuvassa 3.9. Sähkön kaksi selvästi suurinta kulutuskohdetta ovat valaistus ja ilmanvaihto. Kiviniemen tiellä, jossa on käytössä hehkulamput, valaistuksen osuus on selvästi suurempi. Nevontiellä ilmanvaihdon ja valaistuksen osuudet ovat lähes yhtä suuret. Ilmanvaihdon ja valaistuksen osuudet perustuvat laskennallisiin teho- ja käyttöaikatietoihin. Myyty rekkaparkille 1 Nevontie Valaistus Ostettu Sähkö Tuulivoimala Kiviniemi kanalat 59 Ilmanvaihto ja lämmitys 5 21 Kivieniemi muut 12 Kuva 3.9 Sähkön kulutusjakauman vuoden 21 kulutuksiin perustuen [MWh] Vesi Vedenkulutus koostuu pääsääntöisesti lintujen juomavedestä ja erien välisissä käytettävästä hallien pesuvedestä. Vedenkulutusta mitataan hallikohtaisesti. Kuvassa 3.1 on esitetty veden kulutusjakauma vuonna 21.

19 Sivu 19 (38) 5 Halli 1 Kiviniementie 5 Halli 2 Vedenkulutus 15 5 Halli 3 5 Halli 4 Nevontie 5 Halli 5 Halli Halli 7 1 Kuva 3.1 Vedenkulutusjakauma vuonna 21 [m 3 ].

20 Sivu 2 (38) 4 ENERGIATEHOKKUUDEN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖN NYKYTILA 4.1 Uusituvan energian käytön nykytila Oittisen tilalla on mahdollista tuottaa kaikki käytettävä lämpö uusiutuvalla energialla. Nykyisin Nevontien kattilassa käytetään haketta ja palaturvetta. Kiviniemen tiellä käytätetään pellettiä. Lämmöntuotannossa uusiutuvan energian lisääminen olisi mahdollista vähentämällä palaturpeen käyttöä. Kustannussyistä tämä ei kuitenkaan ole kannattavaa. Lintujen kasvualustana käytettävää pehkua on koepolttoluvalla testattu kattiloissa. Pehku on myös mahdollista myydä ja koska se ei ole lämpöarvoltaan palaturpeen veroista, niin on kustannustehokkaampaan myydä pehku lannoitteeksi. Lisäksi pehkun polttaminen vaatisi jätteenpolttoluvan. Vuonna 21 käytetystä sähköstä noin 62 % tuotettiin itse. Vuosi 21 ei ollut tuulivoiman tuotannon kannalta otollinen vuosi, vaan tuulivoimalalla oli pitkiä korjauksesta johtuvia tuotantokatkoja. Hyvänä vuonna tuulivoimalla voidaan tuottaa lähes kaikki tilan käyttämä sähköenergia. Uusiutuvan energian käyttöä ei juurikaan voida tilalla lisätä kustannussyistä. 4.2 Lämmön tuottaminen Kiviniementie Kiviniementien kasvatushallien ja muiden rakennusten lämpö tuotetaan Laka PS 36 kw kattilalla. Kattilan polttoaineena käytetään pellettiä. Kattila ottaa palamisilmansa lämpökeskuksen sisätilasta. Kattilassa on oma erillinen säätöpiiri, joka sekoittaa kattilaan palaavaan veteen kuumaa menovettä, jotta kattilaan tuleva paluuvesi ei jäähdytä sitä liiaksi ja aiheutan näin korroosiota. Kattilalta lämpö jaetaan kolmella eristetyllä linjalla kasvattamohalleille, kuivurille ja asuinrakennukseen. Linjojen hyvällä eristyksellä voidaan vähentää lämmönsiirron häviöt. Kasvattamohallien lämpö jaetaan halleilla olevassa lämmönjakohuoneessa vielä kahteen linjaan: Hallin 1 linjaan sekä Hallien 2 ja 3 yhteiseen linjaan. Linjoihin menevän veden lämpötilaan on mahdollista säätä ns. sunttipiirillä, jolloin lämmityskohteeseen menevään veteen sekoitetaan tarvittava määrä kohteesta palaavaan jäähtynyttä paluuvettä lämpötilan säätämiseksi. Kiviniemen tiellä on pellettikattilan lisäksi olemassa vanha öljykattila, joka on toimintakuntoinen ja toimii varakattilana, mikäli pellettikattilan toiminnassa on ongelmia. Normaalitilanteessa öljykattilaa ei kuitenkaan tarvita.

21 Sivu 21 (38) Lämpötila [C ] Lämpötila [C ] : : : : : : : : : : : : Kattilanveden LT Meno Kattilanveden LT Paluu Ulko LT : : : : Kuva 4.1 Kiviniementien kattilan meno- ja paluuveden lämpötila Kuvassa 4.1 on esitetty Kiviniementien lämpökattilan meno- ja paluulinjan lämpötilat. Kattilalta halleille menevä lämpötila on noin 8 C ja palaavan noin C. Jäähtymä eli ero meno- ja paluulinjan välillä vaihtelee noin 5 25 C. Menoveden lämpötilaa ei ohjata ulkolämpötilan mukaan. Ulkolämpötilan saavuttaessa noin +1 C astetta lämmön tarve halleissa loppuu lähes täysin, kun linnut eivät olleet untuvikko vaiheessa.. Nykyisin Kiviniemen tien menoveden lämpötilaa voidaan pitää melko korkeana. Syynä tähän on Halleissa 2 ja 3 olevat lämpöpuhaltimet. Tilan edustajat ovat todenneet, että lintujen hyvinvoinnin vuoksi puhaltimille menevän veden tulee olla mahdollisimman lämmintä, jotta linnut kokevat puhallettavan ilman olevan miellyttävää. Menoveden lämpötilaa olisi hyvä ohjata automaattisesti ulkolämpötilan mukaan ja pyrkiä mahdollisimman alhaiseen menoveden lämpötilaan. Tämä pienentäisi myös verkoston häviöitä ja vähentäisi näin lämmöntuotannon kustannuksia. Nevontie Nevontien rakennukset lämmitetään Laka PS-kattilalla, jossa poltetaan haketta ja palaturvetta. Kattilan teho on 8 kw. Kattila ottaa palamisilmansa lämpökeskuksen sisätilasta. Kattilassa on oma erillinen säätöpiiri, joka sekoittaa kattilaan palaavaan veteen kuumaa menovettä, jotta kattilaan tuleva paluuvesi ei jäähdytä sitä liiaksi ja aiheuta näin korroosiota. Kattilassa on mahdollista polttaa kuolleet linnut ja lintujen polttamiseen on saatu lupa kunnan eläinlääkäriltä. Kuolleiden lintujen polttoon on olemassa myös erillinen polttouuni, jossa ne voidaan polttaa. Polttouunin piipusta on lämmöntalteenottomahdollisuus päälämmönjakolinjaan.

22 Sivu 22 (38) Aikaisemmin lämmitykseen käytettiin myös sähköä, jolla lämmitettiin 33 m 3 säiliössä olevia 12 kw vastuksia. Nykyisin säiliö on kytketty lämmitysjärjestelmään ja sitä toimii hetkellisenä lämpövarastona lyhytaikaisissa lämmöntuotantokatkotilanteissa. Nevontiellä on myös varalla öljykäyttöinen kattila, jota ei kuitenkaan normaalitilanteessa käytetä. Kattilalta lähtee lämmönjakolinja kasvattamohalleille. Päälinjasta on erilliset haarat kaikille neljälle hallille. Halleille menevän veden lämpötilaa on mahdollista säätää samanlaisilla sunttipiireillä kuten Kiviniementielläkin. Lämpötila [C ] Lämpötila [C ] : : : : : : : : : : : : Kattilanveden LT Meno Kattilanveden LT Paluu Ulko LT : : : : Kuva 4.2 Nevontien kattilan meno- ja paluuveden lämpötila Kuvassa 4.2 on esitetty Nevontien kattilan meno- ja paluuveden lämpötilat. Menoveden lämpötila on noin 8 9 C ja paluuveden noin C. Noin +1 C ulkolämpötilassa lämmöntarve lähes kokonaan loppuu halleissa, kun linnut eivät olleet enää untuvikko vaiheessa. Myöskään Nevontiellä ei vastaavista syistä Kiviniemen tiellä ole käytössä menoveden ohjausta. Kumpaankin kattilaan suositellaan harkittavan menoveden lämpötilaohjausta verkoston häviöiden pienentämiseksi. Kummassakaan kattilassa ei ole tällä hetkellä palamisilman esilämmitystä. Palamisilman esilämmityksellä voidaan säästää maksimissaan noin 1 % polttoaineen kulutuksesta. Vuositasolla se merkitsee Oittisen tilalla noin 15 säästöä. Ilmanesilämmittimien investointi molempiin on kuitenkin sen verran iso, että nykyisiin kattiloihin sitä ei kannata lisätä. Lisäksi, mikäli arinat ovat ilmajäähdytteisiä, lisääminen ei ole teknisesti mahdollista.

23 Sivu 23 (38) Lintujen tuottama lämpö Linnut tuottavat lämpöä. Lintujen tuottaman lämmön määrä riippuu linnun koosta ja osittain myös sitä ympäröivistä olosuhteista. Tyypillisissä olosuhteissa voidaan laskea linnun tuottavan lämpöä taulukon 4.1 mukaisesti. Taulukko 4.1 Lämmöntuotanto keskimäärin linnun iän mukaan. Ikä 15 lintua per halli 3 lintua per halli MWh MWh 1. viikko 2. viikko viikko viikko viikko viikko 3 6 Yhteensä Lintujen tuottama lämpö vähentää kasvatushallien lämmittämiseen tarvittavaa energiamäärää. 4.3 Hallien lämmitys ja ilmanvaihto Hallien lämmitys on toteutettu joko putkipattereilla tai kiertoilmalämmittimillä tai niiden yhdistelmällä. Halleissa on käytössä sekä tulo- ja poistopuhaltimilla toteutettuja ilmanvaihtoratkaisuja ja alipaineeseen perustuvia ratkaisuja. Halleissa on sekä säädettäviä että säätämättömiä tulo- ja poistopuhaltimia. Säädettävät puhaltimet ovat taajuusmuuttajakäyttöisiä. Puhaltimia käytetään yleensä niin, että eisäädettäviä puhaltimia kytketään tarpeen mukaan lisää päälle ja säätö toteutetaan säädettävillä puhaltimilla. Taajuusmuuttajakäyttöiset puhaltimet ovat energiatehokas tapa toteuttaa ilmavirran säätö. Säätöpellejä, joita ei voida pitää energiatehokkaana tapana, ei ollut käytössä Ilmanvaihdon tarve Ilmanvaihdon määrää säädetään ilmassa olevan hiilidioksidipitoisuuden mukaan ja osittain perustuen omaan kokemukseen. Ilman virtausmääriä säädetään lähes päivittäin lintujen kasvun mukaan. Säätö toteutetaan pääsääntöisesti yleisen ohjetaulukon mukaan, jossa on määritelty minimi- ja maksimi-ilmanvaihtomäärät linnun painon mukaan. Oittisen tilalla pääsääntöisesti käytetään ilmavaihdossa ilmavirtauksena minimivirtaus + 2 m 3 /h. Kun huomioidaan tyypillinen lintujen kasvuvauhti, niin keskimäärin ilmanvaihto noudattaa seuraavia taulukossa 4.1 esitettyjä ilmavirtauksia linnun iän mukaan.

24 Taulukko 4.2 Ilmanvaihtomäärät keskimäärin linnun iän mukaan. Ikä 15 lintua per halli 3 lintua per halli 1. viikko 37 m 3 /h 53 m 3 /h 2. viikko 6 m 3 /h 99 m 3 /h 3.viikko 91 m 3 /h 16 2 m 3 /h 4. viikko 12 9 m 3 /h 23 8 m 3 /h 5. viikko 17 1 m 3 /h 32 1 m 3 /h 6. viikko 21 2 m 3 /h 45 m 3 /h PÖYRY FINLAND OY Sivu 24 (38) Ilmavaihdon ilmamäärien minimoiminen säästää sähkökustannuksissa sillä puhaltimien käyttöajat ja käyttötehot pienenevät. Talviaikaan säästetään myös lämmityskustannuksissa. Nykyistä tilalla toteutettavaa käytäntöä voidaan pitää melko hyvänä. Jo olemassa olevan ilmanvaihdon automatiikan käytön tehostamisella on kenties mahdollista vielä pienentää ilmanvaihdon ilmankulutuksia. Vaikka ilmanvaihdon määrää säädettäisiinkin päivittäin, niin automatiikan avulla minimointi olisi jatkuvaa. Automatiikan toimivuutta kuitenkin ehdotetaan tarkkailtavan edelleen aktiivisesti Sisälämpötilat Sisälämpötiloja säädetään myös linnun iän mukaan. Suosituslämpötilat ovat seuraavat: 1. viikko noin C 2. viikko C 3. viikko C 4. viikosta eteenpäin noin 22-2 C Suosituslämpötilaan vaikuttaa myös ilmankosteus. Talviaikaan lämpötilan minimoiminen ja kesäaikaan maksimoiminen vähentävät energian kulutusta. Sisälämpötilaa ei kuitenkaan voida juurikaan vaikuttaa Halli 1 Lämmitys on toteutettu putkipattereilla, jotka kiertävät hallin seinustoilla. Ilmanvaihto on toteutettu tuloilmapuhaltimilla ja poistoilmapuhaltimilla. Tuloilmapuhaltimet puhaltavat ulkoilmaa halliin. Tuloilmapuhaltimissa on ilmanohjaimet, jotka ohjaavat ilman jaon niin, että viileämpi tuloilma ei kohtaa lintuja suoraan. Tulopuhaltimia on yhteensä 7 kappaletta, joista kaikkia on mahdollista säätää portaattomasti taajuusmuuttajalla.

25 Sivu 25 (38) Poistopuhaltimia on yhteensä 6 kappaletta, joista kaksi on säädettävissä portaattomasti ja loput kytkettävissä päälle/pois. Taulukko 4.3 Halli 1 puhaltimet Määrä [kpl] Teho [kw] Teho yht. [kw] Max ilmamäärä [m 3 /h] Max ilmamäärä yht [m 3 /h] Tuloimapuhaltimet 7,37 2, Poistoilmapuhaltimet (isot) 4,6 2, Poistoilmapuhaltimet (pienet) 2,18, Jättipuhaltimet (tulo/poisto) 2 1,1 2, Lisäksi hallissa on kaksi kappaletta ns. jättipuhaltimia, joita voi käyttää sekä tulo- että poistopuhaltimina. Jättipuhaltimia käytetään ilmanvaihtoon lähinnä kesän kuumimpina jaksoina ja siirrettäessä täysikasvuisten lintuja kuljetusautoon takaamaan riittävän ilman saannin linnuille. 1 8 Halli 1 paluu LT Halli 1 meno LT Ero meno-paluu LT Ulko LT 7 6 Lämpötila [C ] Lämpötila [C ] : : : : : : : -1 Kuva 4.3 Hallin 1 meno- ja paluuveden lämpötilat Kuvassa 4.3 on Hallin 1 meno ja paluuveden lämpötilat. Kuten jo aiemmin on todettu, menolämpötilaa ei ohjata ulkolämpötilan mukaan. Kuvasta nähdään, että Halli 1:n lämmön tarve loppuu, kun ulkoilman lämpötila nousee suuripiirtein yli 1 C Hallit 2 ja 3 Halleissa 2 ja 3 lämmitys on toteutettu termostaattiohjatuilla kiertoilmalämmittimillä. Lämmittimiä on kaksi kappaletta per halli. Lämmittimet on sijoitettu keskelle hallia ja ohjattu siten, että ne puhaltavat lämpimän ilman hallin seinustaa pitkin hallin etu- ja takaosaan.

Oittisen tila Oy:n energiakatselmus

Oittisen tila Oy:n energiakatselmus Oittisen tila Oy:n energiakatselmus Katselmusprojektin esittely ja tulokset Mari Peltomäki 1 Sisältö 1. Esittely 2. Projektin tavoite ja toteutus 3. Projektin tuloksia 2 Pöyry yrityksenä Kansainvälinen

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta

Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Maatilojen energiasuunnittelijakoulutus 7.5.2013 Mari Rajaniemi mari.rajaniemi@helsinki.fi 1 Broilerintuotanto Suomessa (1/2) Pitkälti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella

Lisätiedot

Valaistuksen saneeraus muovitehtaassa. Valaistusmittausten tulokset ennen ja jälkeen valaistussaneerauksen

Valaistuksen saneeraus muovitehtaassa. Valaistusmittausten tulokset ennen ja jälkeen valaistussaneerauksen Valaistuksen saneeraus muovitehtaassa Valaistusmittausten tulokset ennen ja jälkeen valaistussaneerauksen YRITYSTIETOJA Parlok Oy, autoteollisuudelle muoviosia valmistava tehdas 25 henkilöä tuotannossa

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Kesäkuu 2011 Lähtötietoja Klubirakennus huoltotiloineen on rakennettu 2005. Klubirakennuksen bruttopinta-ala ja tilavuus 930 m

Lisätiedot

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys

Lisätiedot

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Taloyhtiön tunnus ja nimi Sijaintikunt Kiinteistön numero ja nimi Vertailupaikkakunta Muuntokertoimet k1 ja k2 Rakennustilavuus Huoneistojen pinta-ala Nykyinen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Kaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen 26.2.2015

Kaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen 26.2.2015 Kaupungin rakennusten energiankulutusdata Katri Kuusinen 26.2.2015 Nykyisiä tietokantoja kaupungin omista rakennuksista Vuosikulutukset Noin 3500 kohteen tiedot (palvelu- ja asuinrakennuksia) Kaukolämmönkulutus

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi KAUKOLÄMPÖ Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä 2015 www.jyvaskylanenergia.fi Neljä esimerkkiä hinnoittelun muutoksesta Esimerkki 1 : Teollisuuskiinteistö Esimerkki 2: Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED - tämän päivän valaistusta LED - tämän päivän valaistusta LED Säästää energiaa

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä 600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS 600e-hp-co Smart-käyttöliittymä Huippuunsa vietyä lämmöntalteenottoa ja jäähdytystä AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet Raportoidut energiansäästöön ja sen käytön tehostamiseen vaikuttavat toimenpiteet vuonna 2010 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan toimenpideohjelmat Kaupan alan toimenpideohjelma 1.

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista Teijo Perilä, LPP Partners Oy Näkökulmia sähkölämmityksen tehostamiseen ja uusiutuvien käyttöön Sähkön käytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03. Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014 Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.02/2014 Tekla 25.02.2014 23 Valmistelija: työpäällikkö Janne Ilmalahti,

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

SunAIR RW 130 EC-LT ja RW 150 EC-LT

SunAIR RW 130 EC-LT ja RW 150 EC-LT SunAIR RW 130 EC-LT ja RW 150 EC-LT LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITTEET Vuosihyötysuhde parasta A-luokkaa SunAIR RW 130 EC-LT SunAIR RW 150 EC-LT sisäkuva Elektroninen säädin (E) Kun ominaisuudet ratkaisevat AirWise

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot