SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Oittisen tila Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Oittisen tila Oy"

Transkriptio

1 RAPORTTI 16ENN31.1-Q SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Oittisen tila Oy Energiakatselmus

2 Sivu 2 (38) Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sivu 3 (38) Esipuhe Tässä katselmusraportissa on esitetty Oittisen tila Oy:n energian kulutuksen nykytilanne, mahdollisuudet pienentää lämmön- ja sähkönkulutusta sekä vuosikustannuksia. Lisäksi on esitetty uusiutuvan energian käytön nykytilanne ja mahdollisuudet lisätä sitä. Katselmus on toteutettu osana hankkeen Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen energiaosiota. Tämä katselmus on toteutettu mukaillen Motiva Oy:n energiakatselmusmalia. Energiakatselmuksen on rahoittanut Satafood Kehittäisyhdistys ry. Energiakatselmuksen yhteyshenkilönä on Satafood Kehittäisyhdistyksen puolesta toiminut Hanna Kuusela ja Oittisen tila Oy:n puolesta Jussi Oittinen. Pöyry Finland Oy:ssä hankkeesta on vastannut Mari Peltomäki. Pöyry Finland Oy, Energia Ilkka Heikkilä Johtaja, Tehokkuus- ja mittauspalvelut Mari Peltomäki Projekti-insinööri, Teollisuuden käyttötalouspalvelut Yhteystiedot PL 93 (Tekniikantie 4 A) 2151 Espoo Kotipaikka Espoo Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Finland Oy

4 PÖYRY FINLAND OY Sivu 4 (38)

5 Sivu 5 (38) Sisältö Esipuhe 1 YHTEENVETO KOHTEEN ENERGIATALOUDESTA JA EHDOTETUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Analyysikohde Energiatalous ja säästöpotentiaali 7 2 TILAN PERUSTIEDOT Kohde Tuotanto ja henkilöstö Energian kulutuksen seurannan nykytila Aikaisemmin tehdyt selvitykset ja hankkeet 1 3 ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS JA KUSTANNUKSET Polttoaineiden ja käyttöhyödykkeiden hankinta Kokonaiskulutukset ja kustannukset sekä ominaiskulutukset Lämpö Sähkö Vesi Energiataseet Lämpö Sähkö Vesi 18 4 ENERGIATEHOKKUUDEN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖN NYKYTILA Uusituvan energian käyttö Lämmön tuottaminen Lintujen tuottama lämpö Hallien lämmitys ja ilmanvaihto Ilmanvaihdon tarve Sisälämpötilat Halli Hallit 2 ja Hallit 4 ja Hallit 6 ja Vesi- ja viemärijärjestelmät Sähköjärjestelmät Sisä- ja ulkovalaistus Rakennukset ja rakenteet 33 5 EHDOTETTUJEN TOIMENPITEIDEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA KANNATTAVUUS 34

6 Sivu 6 (38) 5.1 Energiatehokkuus Hehkulamppujen korvaamien energiansäästö lampuilla tai LED-lampuilla Loisteputkien korvaaminen halleissa 6 ja Lämmöntalteenotto poistoilmasta Kulutusseurannan kehittäminen Yhteenveto toimenpiteistä 38

7 Sivu 7 (38) 1 YHTEENVETO KOHTEEN ENERGIATALOUDESTA JA EHDOTETUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ 1.1 Analyysikohde Energiakatselmuksen kohteena on ollut Oittisen tila Oy:n tuotantolaitoksen koko energiankulutus. Pääosa energiasta kuluu lintujen kasvatushallin lämmityksessä, ilmanvaihdossa ja valaistuksessa. 1.2 Energiatalous ja säästöpotentiaali Kokonaisenergiankäyttö Tarkastelujaksolla vuonna 21 tilan lämpöenergian (hakkeen ja pelletin) kokonaiskäyttö oli 15 MWh. Hankinnan kokonaiskustannukset olivat noin 38 4 (alv %). Tila käytti tarkastelujaksolla sähköenergiaa 192 MWh. Sähkönhankinnan kokonaiskustannukset vuonna 21 olivat noin 9 2 (alv %), kun huomioidaan tuulivoimalla tuotettu energia. Tuotantolaitos käytti tarkastelujaksolla vettä noin 4 5m 3. Vedenhankinnan ja jäteveden kokonaiskustannukset olivat noin 765 (alv %). Mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja energian säästöpotentiaali Oittisen tilalla oli kokonaisuutena kiinnitetty erittäin hyvin huomiota jo aikaisemmin energiankäytön tehostamiseksi ja kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Tilalla tuotetaan sen tarvitsema lämpö ja suurin osa sähköstä. Sähkön tuotantoon on investoitu oma tuulivoimala ja lämpö tuotetaan omilla hake- ja pellettikattiloilla. Tästä johtuen merkittävää uusiutuvan energian lisäyspotentiaalia ei ole. Selvästi suurin säästöpotentiaali löytyy kasvatushallien valaistuksen muutoksista. Hehkulamppujen muuttaminen energiansäästö- tai LED-lampuiksi on energiataloudellisesti kannattavaa. Lämpöenergian osalta nykyistä lämmitysverkon säätöä voitaisiin yrittää parantaa niin, että menoveden lämpötilaa voidaan laskea ja näin vähentää verkoston häviöitä. Kasvatushallien poistoilman lämmöntalteenoton kannattavuutta arvioitiin mutta jälkikäteen toteutettuna se todettiin kannattamattomaksi.

8 Sivu 8 (38) 2 TILAN PERUSTIEDOT 2.1 Kohde Nimi: Osoite: Oittisen tila Oy Kiviniementie 18, 3273 Sastamala Rakennuspinta-ala 964 brm 2 Rakennustilavuus: rm 3 Nevontie 71, 3274 Sastamala 2.2 Tuotanto ja henkilöstö Oittisen Tila Oy:ssä päätuotantosuunta on broilerin lihantuotanto. Lisäksi tilalla viljellään peltokasveja ja harjoitetaan metsätaloustuotantoa. Tässä raportissa keskitytään broilerin lihan tuotantoon. Broilereita kasvatetaan seitsemässä erillisessä hallissa. Tuotantomäärät on esitetty taulukossa 2.1. Vuosi 21 oli tuotannon kannalta hieman heikompi kuin vuosi 29. Vuoden 29 aikana pystyttiin tuottamaan noin kuusi erää per halli, kun taas vuonna 21 vain keskimäärin viisi erää. Tulevaisuudessa on tavoitteena lyhentää erien välistä aikaa, jolloin optimaalisessa tilanteessa tauko olisi vain kaksi viikkoa. Keskimäärin kuitenkin voidaan arvioida tulevaisuudessa tauon olevan noin 2,5 viikkoa, jolloin vuodessa pystyttäisiin tuottamaan noin 6,4 erää. Taulukko 2.1. Tuotanto vuosina Osasto Tuotanto 29 (kg) Tuotanto 21 (kg) Halli Halli Halli Halli Halli Halli Halli Yhteensä n n Tilalla työskentelee pääsääntöisesi 2 henkilöä. Hallien pesupalvelut ostetaan ulkopuoliselta toimijalta. Ulkopuolisilla ostopalveluilla ei ole energian kulutuksen kannalta merkittävää merkitystä. Tilan työkoneet on esitetty taulukossa 2.2.

9 Sivu 9 (38) Taulukko 2.2 Työkoneet Vuosimalli Kuorma-auto Fiat Ducato Maxi 2.3 JTD 24 Pakettiauto Fiat Ducato 2. JTD 26 Traktori John Deere 662 Premium Autopwr, 5 km/h + etukuormaaja Quicke Q65 27 Kurottaja Bobcat T Traktori Fendt 82 vario TMS 28 Traktori Deutz-Fahr DX 4.7, takaveto 1984 Leikkuupuimuri Claas Dominator 14 Hydro Drive 26 Kylvölannoitin Väderstad Rapid Hinattava S-piikkiäes Potila Master 6 21 Esimuokkaaja Kire 8,2 m 21 Kultivaattori Lemken Smaragd 3, m 21 Peräkärry KIPA Peräkärry KIPA Muita vanhoja peräkärryjä 3 kpl Lannan lautaslevitin TEKO 1 D 29 Kuivikkeenlevitin TIPI 25 Keräävä kauhaharjalaite Bobcat, hydraulinen 27 Etuk. kauhoja 4 kpl, trukkipiikit, suursäkkinostin Kasvinsuoj.ruisku HARDI, 65 l, työl. 11,5 m 1992 Kverneland paluuaurat, 4-siipiset 1995 Perälevy KIPA Juontokoura KIPA 1997 Hiekoitin TEKO Energian kulutuksen seurannan nykytila Energiankulutusta seurataan tuotantoeräkohtaisesti. Kulutusmittareista kirjataan kulutukset ylös tuotantoerien välillä. Kiviniemessä ja Nevontiellä on erilliset lämmönmittaukset, joka mittaavat lämpökattiloiden tuottaman energiamäärän. Sähkömittauksia on seuraavasti: Nevontiellä yhteinen mittaus halleille 4 ja 5 Nevontiellä yhteinen mittaus halleille 6 ja 7 Kivieniementiellä yhteinen mittaus halleille 1, 2 ja 3 Kiviniementiellä mittaus kuivurille, asuinrakennukselle ja muille tiloille Tuulivoimalla tuotetun sähkön mittaus Vedenkulutusta mitataan hallikohtaisesti ja sitä seurataan päivittäin, koska se on yksi tärkeimmistä seurattavista asioista lintujen kannalta. On kuitenkin huomattu, että erien välillä ei ole juurikaan ole kokonaisvedenkulutuksessa vaihtelua.

10 Sivu 1 (38) Energiankulutusta voidaan todeta tällä hetkellä seurattavan riittävällä tarkkuudella. Kulutuksen seurannan lisäksi nykyisin lasketaan myös ominaiskulutuslukuja tuotettuja lihakiloja kohti. Eräkohtaista kulutusten vertailua tällä hetkellä vaikeuttaa ulkolämpötilan vaikutus kulutukseen. Lämmönkulutuksen osalta voitaisiin kyseisestä ongelmasta päästä eroon seuraamalla myös ulkolämpötilaa ja normeeraamalla kulutus käyttämällä lämmitystarvelukua. Tällä hetkellä lämmönkulutuslukemat kirjataan ylös vain kerran erien välillä. Ennen lintujen tuloa hallit ja pehkuna käytettävä turve lämmitetään. Nykyisin ei ole tietoa tähän vaiheeseen kuluvasta energian määrästä Aikaisemmin tehdyt selvitykset ja hankkeet Oittisen tilalla on panostettu monella tavalla energiankulutuksen pienentämiseen. Seuraavat hankkeet on toteutettu: Tuulivoimala oman sähköntuotantoon Pellettikattila Kiviniementielle korvaamaan öljyn kulutusta. Samalla myös kuivurin lämmitys on muutettu pellettilämmöllä toimivaksi. Hakekattila Nevontielle korvaamaan tuulisähköllä toiminutta lämmitystä Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi tila on osallistunut MTT:n toteuttamaan broilerinlihan tuotannon ympäristövaikutusten selvitykseen Broilerin fileesuikaleiden tuotannon ympäristövaikutukset ja kehittämismahdollisuudet. Tällä hetkellä ei tilalla ole toteutuksen alla energiansäästöinvestointeja.

11 Sivu 11 (38) 3 ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS JA KUSTANNUKSET 3.1 Polttoaineiden ja käyttöhyödykkeiden hankinta Sähkö Oittisen tila Oy:n kuluttama sähköenergia ostetaan Vapo Oy:ltä. Omassa tuulivoimalassa tuotettu sähkö myydään myös Vapo Oy.lle. Sähkön myyntihintaa ei tässä raportissa ole esitetty sopimuksen salassapitosyistä. Ostettu sähkö toimitetaan tilalle Fortumin jakeluverkon kautta 4V jännitetasolla. Sähkö ostetaan kolmen eri liittymän kautta. Tämä johtuu siitä, että tuotantotilat ovat rakennettu kahteen eri osoitteeseen ja yksi liittymä on tilan muiden käyttökohteiden kuten asuinrakennuksen, lämpökeskuksen ja kuivurin liittymä. Lämpö Tilan tuotantorakennusten ja myös asuinrakennusten lämpö tuotetaan omilla kattiloilla, jotka ovat teholtaan: Nevontien kattila 8 kw Kiviniementien kattila 36 kw Vesi Tila on liittynyt Sastamalan veden vesiverkkoon. Kustannukset laskutetaan normaalein tariffihinnoin. Jätevettä ei synny, sillä käytetystä vedestä linnut juovat suurimman osan ja hallien pesuvedet kerätään umpisäiliöihin ja levitetään pelloille. 3.2 Kokonaiskulutukset ja kustannukset sekä ominaiskulutukset Energian ja vedenhankinnan kokonaiskustannukset vuonna 21 olivat yhteensä noin 61 1, jos ei huomioida omalla tuulivoimalla tuotetun sähkön osuutta. Kuvassa 3.1 on esitetty hyödykkeiden osuudet kokonaiskustannuksista. Tuulivoimalla tuotettua sähköä ei huomioitu Vesi 13 % Sähkö 25 % Tuulivoimalla tuotettu sähkö huomioitu Vesi 14 % Sähkö 17 % Lämpö 62 % Lämpö 69 % Kuva 3.1. Energia- ja vesikustannusten jakauma vuonna 21.

12 Sivu 12 (38) Lämpö Tilalla lämpökeskuksissa tuotetaan lämpöä polttamalla Kivinimen kattilassa pellettiä ja Nevontien kattilassa haketta tai palaturvetta. Kasvatushallien lisäksi myös tilan muiden rakennusten ja myös kuivurin tarvitsema lämpö tuotetaan kattiloilla. Oittisen tilan yhteenlaskettu lämmönkulutus oli noin 15 MWh/a vuonna 21. Taulukossa 3.1 on esitetty lämmönkulutus vuonna 21 ja ominaiskulutus laskettuna sekä tuotantoa kohden että rakennustilavuutta kohden. Taulukko 3.1 Lämmön kulutus ja ominaiskulutus ja -kustannus. Lämmönkulutus 21 Lämmön kulutus normeerattuna 21 Lämmön ominaiskulutus MWh/a 1434 MWh/a 1,44 MWh/ 1 kg lihaa Lämmön ominaiskulutus 21 46,2 kwh/m 3 Lämmön ominaiskulutus normeerattuna 21 44,3 kwh/m 3 Lämmön ominaiskustannus 21 37, /1 kg lihaa Kuvassa 3.2 on esitetty vuosien 29 ja 21 vuotuiset lämmönkulutukset ja sääkorjatut kulutukset. Lisäksi kuvassa on ominaiskulutus tuotettuja lihakiloja kohti sekä vastaava ominaiskulutus sääkorjattuna. Sääkorjattu kulutus on pysynyt suurin piirtein samana. Kuvasta voidaan todeta, että ulkoilman lämpötila vaikuttaa kulutukseen voimakkaammin kuin tuotannon määrä. Ominaiskulutusta voidaan pienentää pyrkimällä lisäämään tuotantoa eli lyhentämään erien väliä. Lämmönkulutus [MWh] Lämmönkulutus Sääkorjattu kulutus Ominaiskulutus Normeerattu ominaiskulutus tuotantoa kohti ,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Ominaiskulututus [MWh/ 1 kg] Kuva 3.2 Lämmön kulutus ja ominaiskulutus vuosina 29 ja 21.

13 Sivu 13 (38) Kuvista 3.3 ja 3.4 voidaan selvästi nähdä, että ulkoilman lämpötila määrää eräkohtaisen kulutuksen määrän. 6 Lämpö MWh Liha 1kg Lämmönkulutus [MWh] Lihan tuotanto [1 kg] Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 6 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.3. Lämmönkulutus ja tuotanto vuosina eräkohtaisesti 6 Lämpö MWh Lämpö MWh/ 1kg 3, Lämmönkulutus [MWh] ,5 2, 1,5 1,,5 Ominaiskulutus [kwh/1 kg], 29 Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 6 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.4 Lämmönkulutus ja ominaiskulutukset vuosina eräkohtaisesti Lämmön hinta määräytyy polttoaineen hinnan mukaan. Kiviniementiellä käytetään polttoaineena pellettiä ja Nevontiellä poltetaan sääntöisesti haketta ja palaturvetta. Polttoaineen hankinnasta ei ole pitkäaikaisia toimitussopimuksia vaan polttoainetta ostetaan eri toimittajilta toimittajien tarjoaman sen hetkisen hintatason mukaan.

14 3.2.2 Sähkö PÖYRY FINLAND OY Sivu 14 (38) Tilan edustajien mukaan lämmön hinnoiksi riippuen polttoaineesta voidaan arvioida seuraavaa. Kiviniementie, pelletti 35 /MWh Nevontie, turve ja hake 2 /MWh Edellä mainittuja hintoja on käytetty arvioitaessa kulutusten perusteella vuosittaisia energiakustannuksia. Polttoainetta työkoneissa on kulunut: 21 vuonna noin 94 l 29 vuonna noin 85 l Työkoneiden käyttämää öljyä ei ole huomioitu energiakustannuksissa. Oittisen tilan sähkön vuosikulutus vuonna 21 oli noin 19 MWh/a. Tuulivoimalla vuonna 21 tuotettiin noin 119 MWh/a, joten ostetun sähkön määrä oli noin 71 MWh. Koska sähkö kaikki on mahdollista myydä ulkopuolelle tilan, tässä raportissa sähkökulutusta käsitellään niin, että tuulivoimalla tuotettua sähköä ei huomioida. Vuosi oli tuulivoiman tuotannon kannalta vaikea. Voimalalla oli teknisiä ongelmia ja voimala seisoi käytännössä toukokuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Taulukossa 3.2 on esitetty sähkön kulutus ja ominaiskulutus. Taulukko 3.2 Sähkön kulutus ja ominaiskulutus ja -kustannus. Sähkönkulutus 21 Tuulivoimalla tuotettu sähkö 21 Sähkön ominaiskulutus MWh/a 119 MWh/a 185 kwh/ 1 kg lihaa Sähkön ominaiskulutus 21 5,9 kwh/m 3 Sähkön ominaiskustannus 21 15,1 /1 kg lihaa Sähköenergian kokonaiskulutuksen sekä ominaiskulutuksen kehitys vuosina on esitetty kuvissa 3.5. Sähkönkulutus on laskenut, mutta ominaiskulutus on pysynyt samana, jolloin voidaan olettaa, että sähkönkulutuksen kasvu johtuu nimenomaan suuremmasta tuotannosta. Valaistus ja ilmastointi eivät ole päällä, kun hallit ovat tyhjillään.

15 Sivu 15 (38) Sähköenergian eräkohtaiset kulutukset vuosina 29 ja 21 on esitetty kuvissa 3.6 ja 3.7 ja 3.8. Sähkönkulutus selvästi riippuu ilmastoinnin tarpeesta. Vuodenaikojan muutokset näkyvät hyvin eräkohtaisissa kuvaajissa. Kesäkuukausina on selvästi suurempi eräkohtainen kulutus kuin talviaikana. Sähkönkulutus [kwh] Sähkönkulutus Sähkön ominaiskulutus Ominaiskulutus [kwh/ 1 kg lihaa ] Kuva 3.5 Sähkonkulutus ja ominaiskulutus vuosina 29 ja 21 Sähkönkulutus [kwh] Sähkö kwh Liha 1kg Lihan tuotanto [1 kg] 29 Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 4 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.6. Sähkön kuukausikulutukset ja tuotanto vuonna 21.

16 Sivu 16 (38) 5 45 Sähkö kwh Sähkö MWh/ 1kg Sähkönkulutus [kwh] Ominaiskulutus [kwh/1 kg] Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 4 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.7 Sähkön kuukausikulutukset ja ominaiskulutukset vuonna 21. Sähkönhinta koostuu energiamaksun osuudesta ja siirtomaksun osuudesta sekä niiden eri komponenteista kuten esim. sähköverosta. Energia- ja siirtotariffit ja niiden komponenttien osuus kokonaiskustannuksesta on esitetty taulukossa 3.3. Sähkökustannusten energiaosuus on mahdollista kilpailuttaa ja näin valita kustannuksiltaan edullisin sähkön toimittaja. Taulukko 3.3. Sähkötariffi ja eri komponenttien osuus kokonaiskustannuksesta. Komponentti Yksikkö- Nevontie Kiviniemi Kiviniemi Yhteensä Yhteensä hinta Osuus (%) kanalat muut Osuus (%) ( ) Osuus (%) Osuus (%) Energiamaksu 54 % 59 % 48 % 55 % 864 Perusmaksu 2,39 /kk % % 1 % % 6 Energia, talvipäivä 5,8 c/kwh 16 % 15 % 7 % 15 % 237 Energia, muu 4,29 c/kwh 38 % 43 % 39 % 39 % 621 Siirtomaksu 46 % 41 % 52 % 45 % 71 Perusmaksu 25,66 /kk 14 % 7 % 26 % 13 % 27 Siirto, talvipäivä 2,77 c/kwh 8 % 8 % 4 % 8 % 127 Siirto, muu 1,43 c/kwh 13 % 14 % 13 % 13 % 27 Sähkövero,883 c/kwh 11 % 12 % 9 % 11 % 169 YHTEENSÄ 1 % 1 % 1 % 1 % 1573 Oittisen tilalla sähkön ostoa ei varsinaisesti ole kilpailutettu, koska sähköenergian osalta yhteistyökumppanin valintaan on vaikuttanut myös tarve myydä tuotettu tuulisähkö.

17 Sivu 17 (38) Näiden tarpeiden perusteella on valittu sopiva yhteistyökumppani. Sähköenergialle on kuitenkin tehty tarkastelu, jossa on valittu kulutusprofiililtaan yhteistyökumppanin tarjolla olevista tuotteista edullisin. Sähköenergia tuotteista käytössä ns. kausisähkö. Säästölaskelmissa on käytetty kulutuksen mukaan muuttuvaa hintaa (energiamaksu + siirtomaksu + sähkövero), joka vuonna 21 oli 71,43 /MWh. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, mutta siirtopalvelua tarjoavalla yhtiöllä on usein muutama vaihtoehtoinen siirtotariffi, joista on mahdollista valita edullisin. Paikallisella siirtoyhtiöllä on tarjolla seuraat soveltuvat siirtotariffit: Fortum Yleissiirto Fortum Yösiirto Fortum Kausisiirto Fortum Tehosiirto 1 PJ Fortum Tehosiirto 2 PJ Tarjolla olevista tariffeista nykyinen on kaikissa kolmessa liittymässä edullisin vaihtoehto. Kausisiirto on edullisin vaihtoehto, kun energian kulutuksesta riippuva osuus on riittävän suuri suhteessa perusmaksuun ja kun kulutushuiput ajallisesti osuvat kesäkuukausille. Sähkövero maksetaan kaikissa liittymissä 1.luokassa, joka on oikea veroluokka Vesi Vesi ostetaan Sastamalan Vedeltä. Vuonna 21 vedenkulutus oli noin 4 5 m 3. Vesikustannukset olivat noin Energiataseet Lämpö Kokonaislämpötase on esitetty kuvassa 3.8. Lämpöä Oittisen tilalla kuluu lähes yksinomaan kasvatushallien lämmittämiseen. Syksyin lämpöä käytetään myös viljan kuivaamiseen. Hallit 6 ja 7 Nevontien kattila 62 Lämpö 98 Halli 4 ja 5 36 Kiviniementien kattila Hallit 1, 2 ja Muut kiviniemi Kuva 3.8 Lämmön kulutusjakauman vuoden 21 kulutuksiin perustuen [MWh].

18 Sivu 18 (38) Kiviniementien muun kulutuksen suuruus ei ollut katselmushetkellä tiedossa, koska mittaus on asennettu kesken vuoden Sähkö Sähkön kulutusjakauma on esitetty kokonaiskulutusjakaumassa kuvassa 3.9. Sähkön kaksi selvästi suurinta kulutuskohdetta ovat valaistus ja ilmanvaihto. Kiviniemen tiellä, jossa on käytössä hehkulamput, valaistuksen osuus on selvästi suurempi. Nevontiellä ilmanvaihdon ja valaistuksen osuudet ovat lähes yhtä suuret. Ilmanvaihdon ja valaistuksen osuudet perustuvat laskennallisiin teho- ja käyttöaikatietoihin. Myyty rekkaparkille 1 Nevontie Valaistus Ostettu Sähkö Tuulivoimala Kiviniemi kanalat 59 Ilmanvaihto ja lämmitys 5 21 Kivieniemi muut 12 Kuva 3.9 Sähkön kulutusjakauman vuoden 21 kulutuksiin perustuen [MWh] Vesi Vedenkulutus koostuu pääsääntöisesti lintujen juomavedestä ja erien välisissä käytettävästä hallien pesuvedestä. Vedenkulutusta mitataan hallikohtaisesti. Kuvassa 3.1 on esitetty veden kulutusjakauma vuonna 21.

19 Sivu 19 (38) 5 Halli 1 Kiviniementie 5 Halli 2 Vedenkulutus 15 5 Halli 3 5 Halli 4 Nevontie 5 Halli 5 Halli Halli 7 1 Kuva 3.1 Vedenkulutusjakauma vuonna 21 [m 3 ].

20 Sivu 2 (38) 4 ENERGIATEHOKKUUDEN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖN NYKYTILA 4.1 Uusituvan energian käytön nykytila Oittisen tilalla on mahdollista tuottaa kaikki käytettävä lämpö uusiutuvalla energialla. Nykyisin Nevontien kattilassa käytetään haketta ja palaturvetta. Kiviniemen tiellä käytätetään pellettiä. Lämmöntuotannossa uusiutuvan energian lisääminen olisi mahdollista vähentämällä palaturpeen käyttöä. Kustannussyistä tämä ei kuitenkaan ole kannattavaa. Lintujen kasvualustana käytettävää pehkua on koepolttoluvalla testattu kattiloissa. Pehku on myös mahdollista myydä ja koska se ei ole lämpöarvoltaan palaturpeen veroista, niin on kustannustehokkaampaan myydä pehku lannoitteeksi. Lisäksi pehkun polttaminen vaatisi jätteenpolttoluvan. Vuonna 21 käytetystä sähköstä noin 62 % tuotettiin itse. Vuosi 21 ei ollut tuulivoiman tuotannon kannalta otollinen vuosi, vaan tuulivoimalalla oli pitkiä korjauksesta johtuvia tuotantokatkoja. Hyvänä vuonna tuulivoimalla voidaan tuottaa lähes kaikki tilan käyttämä sähköenergia. Uusiutuvan energian käyttöä ei juurikaan voida tilalla lisätä kustannussyistä. 4.2 Lämmön tuottaminen Kiviniementie Kiviniementien kasvatushallien ja muiden rakennusten lämpö tuotetaan Laka PS 36 kw kattilalla. Kattilan polttoaineena käytetään pellettiä. Kattila ottaa palamisilmansa lämpökeskuksen sisätilasta. Kattilassa on oma erillinen säätöpiiri, joka sekoittaa kattilaan palaavaan veteen kuumaa menovettä, jotta kattilaan tuleva paluuvesi ei jäähdytä sitä liiaksi ja aiheutan näin korroosiota. Kattilalta lämpö jaetaan kolmella eristetyllä linjalla kasvattamohalleille, kuivurille ja asuinrakennukseen. Linjojen hyvällä eristyksellä voidaan vähentää lämmönsiirron häviöt. Kasvattamohallien lämpö jaetaan halleilla olevassa lämmönjakohuoneessa vielä kahteen linjaan: Hallin 1 linjaan sekä Hallien 2 ja 3 yhteiseen linjaan. Linjoihin menevän veden lämpötilaan on mahdollista säätä ns. sunttipiirillä, jolloin lämmityskohteeseen menevään veteen sekoitetaan tarvittava määrä kohteesta palaavaan jäähtynyttä paluuvettä lämpötilan säätämiseksi. Kiviniemen tiellä on pellettikattilan lisäksi olemassa vanha öljykattila, joka on toimintakuntoinen ja toimii varakattilana, mikäli pellettikattilan toiminnassa on ongelmia. Normaalitilanteessa öljykattilaa ei kuitenkaan tarvita.

21 Sivu 21 (38) Lämpötila [C ] Lämpötila [C ] : : : : : : : : : : : : Kattilanveden LT Meno Kattilanveden LT Paluu Ulko LT : : : : Kuva 4.1 Kiviniementien kattilan meno- ja paluuveden lämpötila Kuvassa 4.1 on esitetty Kiviniementien lämpökattilan meno- ja paluulinjan lämpötilat. Kattilalta halleille menevä lämpötila on noin 8 C ja palaavan noin C. Jäähtymä eli ero meno- ja paluulinjan välillä vaihtelee noin 5 25 C. Menoveden lämpötilaa ei ohjata ulkolämpötilan mukaan. Ulkolämpötilan saavuttaessa noin +1 C astetta lämmön tarve halleissa loppuu lähes täysin, kun linnut eivät olleet untuvikko vaiheessa.. Nykyisin Kiviniemen tien menoveden lämpötilaa voidaan pitää melko korkeana. Syynä tähän on Halleissa 2 ja 3 olevat lämpöpuhaltimet. Tilan edustajat ovat todenneet, että lintujen hyvinvoinnin vuoksi puhaltimille menevän veden tulee olla mahdollisimman lämmintä, jotta linnut kokevat puhallettavan ilman olevan miellyttävää. Menoveden lämpötilaa olisi hyvä ohjata automaattisesti ulkolämpötilan mukaan ja pyrkiä mahdollisimman alhaiseen menoveden lämpötilaan. Tämä pienentäisi myös verkoston häviöitä ja vähentäisi näin lämmöntuotannon kustannuksia. Nevontie Nevontien rakennukset lämmitetään Laka PS-kattilalla, jossa poltetaan haketta ja palaturvetta. Kattilan teho on 8 kw. Kattila ottaa palamisilmansa lämpökeskuksen sisätilasta. Kattilassa on oma erillinen säätöpiiri, joka sekoittaa kattilaan palaavaan veteen kuumaa menovettä, jotta kattilaan tuleva paluuvesi ei jäähdytä sitä liiaksi ja aiheuta näin korroosiota. Kattilassa on mahdollista polttaa kuolleet linnut ja lintujen polttamiseen on saatu lupa kunnan eläinlääkäriltä. Kuolleiden lintujen polttoon on olemassa myös erillinen polttouuni, jossa ne voidaan polttaa. Polttouunin piipusta on lämmöntalteenottomahdollisuus päälämmönjakolinjaan.

22 Sivu 22 (38) Aikaisemmin lämmitykseen käytettiin myös sähköä, jolla lämmitettiin 33 m 3 säiliössä olevia 12 kw vastuksia. Nykyisin säiliö on kytketty lämmitysjärjestelmään ja sitä toimii hetkellisenä lämpövarastona lyhytaikaisissa lämmöntuotantokatkotilanteissa. Nevontiellä on myös varalla öljykäyttöinen kattila, jota ei kuitenkaan normaalitilanteessa käytetä. Kattilalta lähtee lämmönjakolinja kasvattamohalleille. Päälinjasta on erilliset haarat kaikille neljälle hallille. Halleille menevän veden lämpötilaa on mahdollista säätää samanlaisilla sunttipiireillä kuten Kiviniementielläkin. Lämpötila [C ] Lämpötila [C ] : : : : : : : : : : : : Kattilanveden LT Meno Kattilanveden LT Paluu Ulko LT : : : : Kuva 4.2 Nevontien kattilan meno- ja paluuveden lämpötila Kuvassa 4.2 on esitetty Nevontien kattilan meno- ja paluuveden lämpötilat. Menoveden lämpötila on noin 8 9 C ja paluuveden noin C. Noin +1 C ulkolämpötilassa lämmöntarve lähes kokonaan loppuu halleissa, kun linnut eivät olleet enää untuvikko vaiheessa. Myöskään Nevontiellä ei vastaavista syistä Kiviniemen tiellä ole käytössä menoveden ohjausta. Kumpaankin kattilaan suositellaan harkittavan menoveden lämpötilaohjausta verkoston häviöiden pienentämiseksi. Kummassakaan kattilassa ei ole tällä hetkellä palamisilman esilämmitystä. Palamisilman esilämmityksellä voidaan säästää maksimissaan noin 1 % polttoaineen kulutuksesta. Vuositasolla se merkitsee Oittisen tilalla noin 15 säästöä. Ilmanesilämmittimien investointi molempiin on kuitenkin sen verran iso, että nykyisiin kattiloihin sitä ei kannata lisätä. Lisäksi, mikäli arinat ovat ilmajäähdytteisiä, lisääminen ei ole teknisesti mahdollista.

23 Sivu 23 (38) Lintujen tuottama lämpö Linnut tuottavat lämpöä. Lintujen tuottaman lämmön määrä riippuu linnun koosta ja osittain myös sitä ympäröivistä olosuhteista. Tyypillisissä olosuhteissa voidaan laskea linnun tuottavan lämpöä taulukon 4.1 mukaisesti. Taulukko 4.1 Lämmöntuotanto keskimäärin linnun iän mukaan. Ikä 15 lintua per halli 3 lintua per halli MWh MWh 1. viikko 2. viikko viikko viikko viikko viikko 3 6 Yhteensä Lintujen tuottama lämpö vähentää kasvatushallien lämmittämiseen tarvittavaa energiamäärää. 4.3 Hallien lämmitys ja ilmanvaihto Hallien lämmitys on toteutettu joko putkipattereilla tai kiertoilmalämmittimillä tai niiden yhdistelmällä. Halleissa on käytössä sekä tulo- ja poistopuhaltimilla toteutettuja ilmanvaihtoratkaisuja ja alipaineeseen perustuvia ratkaisuja. Halleissa on sekä säädettäviä että säätämättömiä tulo- ja poistopuhaltimia. Säädettävät puhaltimet ovat taajuusmuuttajakäyttöisiä. Puhaltimia käytetään yleensä niin, että eisäädettäviä puhaltimia kytketään tarpeen mukaan lisää päälle ja säätö toteutetaan säädettävillä puhaltimilla. Taajuusmuuttajakäyttöiset puhaltimet ovat energiatehokas tapa toteuttaa ilmavirran säätö. Säätöpellejä, joita ei voida pitää energiatehokkaana tapana, ei ollut käytössä Ilmanvaihdon tarve Ilmanvaihdon määrää säädetään ilmassa olevan hiilidioksidipitoisuuden mukaan ja osittain perustuen omaan kokemukseen. Ilman virtausmääriä säädetään lähes päivittäin lintujen kasvun mukaan. Säätö toteutetaan pääsääntöisesti yleisen ohjetaulukon mukaan, jossa on määritelty minimi- ja maksimi-ilmanvaihtomäärät linnun painon mukaan. Oittisen tilalla pääsääntöisesti käytetään ilmavaihdossa ilmavirtauksena minimivirtaus + 2 m 3 /h. Kun huomioidaan tyypillinen lintujen kasvuvauhti, niin keskimäärin ilmanvaihto noudattaa seuraavia taulukossa 4.1 esitettyjä ilmavirtauksia linnun iän mukaan.

24 Taulukko 4.2 Ilmanvaihtomäärät keskimäärin linnun iän mukaan. Ikä 15 lintua per halli 3 lintua per halli 1. viikko 37 m 3 /h 53 m 3 /h 2. viikko 6 m 3 /h 99 m 3 /h 3.viikko 91 m 3 /h 16 2 m 3 /h 4. viikko 12 9 m 3 /h 23 8 m 3 /h 5. viikko 17 1 m 3 /h 32 1 m 3 /h 6. viikko 21 2 m 3 /h 45 m 3 /h PÖYRY FINLAND OY Sivu 24 (38) Ilmavaihdon ilmamäärien minimoiminen säästää sähkökustannuksissa sillä puhaltimien käyttöajat ja käyttötehot pienenevät. Talviaikaan säästetään myös lämmityskustannuksissa. Nykyistä tilalla toteutettavaa käytäntöä voidaan pitää melko hyvänä. Jo olemassa olevan ilmanvaihdon automatiikan käytön tehostamisella on kenties mahdollista vielä pienentää ilmanvaihdon ilmankulutuksia. Vaikka ilmanvaihdon määrää säädettäisiinkin päivittäin, niin automatiikan avulla minimointi olisi jatkuvaa. Automatiikan toimivuutta kuitenkin ehdotetaan tarkkailtavan edelleen aktiivisesti Sisälämpötilat Sisälämpötiloja säädetään myös linnun iän mukaan. Suosituslämpötilat ovat seuraavat: 1. viikko noin C 2. viikko C 3. viikko C 4. viikosta eteenpäin noin 22-2 C Suosituslämpötilaan vaikuttaa myös ilmankosteus. Talviaikaan lämpötilan minimoiminen ja kesäaikaan maksimoiminen vähentävät energian kulutusta. Sisälämpötilaa ei kuitenkaan voida juurikaan vaikuttaa Halli 1 Lämmitys on toteutettu putkipattereilla, jotka kiertävät hallin seinustoilla. Ilmanvaihto on toteutettu tuloilmapuhaltimilla ja poistoilmapuhaltimilla. Tuloilmapuhaltimet puhaltavat ulkoilmaa halliin. Tuloilmapuhaltimissa on ilmanohjaimet, jotka ohjaavat ilman jaon niin, että viileämpi tuloilma ei kohtaa lintuja suoraan. Tulopuhaltimia on yhteensä 7 kappaletta, joista kaikkia on mahdollista säätää portaattomasti taajuusmuuttajalla.

25 Sivu 25 (38) Poistopuhaltimia on yhteensä 6 kappaletta, joista kaksi on säädettävissä portaattomasti ja loput kytkettävissä päälle/pois. Taulukko 4.3 Halli 1 puhaltimet Määrä [kpl] Teho [kw] Teho yht. [kw] Max ilmamäärä [m 3 /h] Max ilmamäärä yht [m 3 /h] Tuloimapuhaltimet 7,37 2, Poistoilmapuhaltimet (isot) 4,6 2, Poistoilmapuhaltimet (pienet) 2,18, Jättipuhaltimet (tulo/poisto) 2 1,1 2, Lisäksi hallissa on kaksi kappaletta ns. jättipuhaltimia, joita voi käyttää sekä tulo- että poistopuhaltimina. Jättipuhaltimia käytetään ilmanvaihtoon lähinnä kesän kuumimpina jaksoina ja siirrettäessä täysikasvuisten lintuja kuljetusautoon takaamaan riittävän ilman saannin linnuille. 1 8 Halli 1 paluu LT Halli 1 meno LT Ero meno-paluu LT Ulko LT 7 6 Lämpötila [C ] Lämpötila [C ] : : : : : : : -1 Kuva 4.3 Hallin 1 meno- ja paluuveden lämpötilat Kuvassa 4.3 on Hallin 1 meno ja paluuveden lämpötilat. Kuten jo aiemmin on todettu, menolämpötilaa ei ohjata ulkolämpötilan mukaan. Kuvasta nähdään, että Halli 1:n lämmön tarve loppuu, kun ulkoilman lämpötila nousee suuripiirtein yli 1 C Hallit 2 ja 3 Halleissa 2 ja 3 lämmitys on toteutettu termostaattiohjatuilla kiertoilmalämmittimillä. Lämmittimiä on kaksi kappaletta per halli. Lämmittimet on sijoitettu keskelle hallia ja ohjattu siten, että ne puhaltavat lämpimän ilman hallin seinustaa pitkin hallin etu- ja takaosaan.

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus. Pöytäkirjan Nähtävilläpito

1 Kokouksen avaus. Pöytäkirjan Nähtävilläpito Viranomainen KOKOUSKUTSU Pyhäjoen kunta Tekninen lautakunta 7/2011 Kokousaika Tiistaina 06.09.2011 klo 17.00 18.30 Kokouspaikka Virastotalo, Kunnanhallituksen huone Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Energiakatselmusraportti

Energiakatselmusraportti Energiakatselmusraportti Asuinkerrostalon energiakatselmus As Oy Helsingin Fasaaninlinna Iso-Roobertinkatu 3-5, 7 00120 Helsinki Katselmuksen ajankohta: 16. 2.2016 ja 24.2.2016 Raportin päiväys: 29.2.2016

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energiakatselmusraportti

Energiakatselmusraportti Energiakatselmusraportti Asuinkerrostalon energiakatselmus As Oy Iso Roobertinkatu 8 Iso Roobertinkatu 8 00120 Helsinki Katselmuksen ajankohta: 9.2.2016 ja 16.2.2016 Raportin päiväys: 4.3.2016 Tilaajan

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot