Mika Sutela Syksy 2014

Transkriptio

1 Mika Sutela Syksy 2014 Ahola ym.: Kysymisen taito Tärkeä tapa kerätä ja tarkastella tietoa erilaisista yhteiskunnan ilmiöistä, ihmisten toiminnasta. Kyselytutkimuksissa muuttujilla mitataan esim. mielipiteitä, arvoja, asenteita tai taustatietoja. Moniulotteisia ja monimutkaisia tutkimuskohteita Tehokas työkalu mielipiteiden, asenteiden ja kuvausten saamiseen sekä syy-seuraus -suhteiden hankkimiseen. Pohdinta: millaisella muuttujalla kuvataan asioita A, B, ja F? Lukuisia epävarmuustekijöitä: edustavuus, vastausten riittävä määrä, mittasiko kysymykset tutkittavia asioita, oliko kyselyn ajankohta hyvä jne. 1

2 Tieteellisen kyselyn onnistuminen edellyttää, että tutkija osaa ottaa laaja-alaisesti huomioon vastaajien ajan, halun ja taidot vastata kyselyyn. Lomakkeen huolellinen suunnittelu ja testaaminen vaikuttavat ratkaisevasti tutkimuksen onnistumiseen. Lomakesuunnittelussa on otettava huomioon monia asioita. Lomakkeen laajuus ja ulkoasu Lomakkeen kohtuullinen pituus ja ulkoasun selkeys ovat erittäin tärkeitä sekä vastaajalle että myöhemmin tietojen tallentajalle. Yleinen uskomus on, että mitä lyhyempi kyselylomake, sitä suurempi todennäköisyys, että lomake palautetaan täysin täytettynä. Olemassa olevassa kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole saatavilla standardeja koskien sitä, mikä on lyhyt ja mikä pitkä kyselylomake. Keskimääräisen vastausajan ei tulisi ylittää minuuttia. Lomakkeen suunnittelussa huomioitavien seikkojen listaus alkaa aivan tarkoituksella lomakkeen pituudesta ja ulkoasusta. Vastaamispäätökset perustuvat paljolti ensivaikutelmaan vastaanotetusta materiaalista. Siihen vaikuttaa saatteen lisäksi ratkaisevasti lomakkeen yleisilme. Huono vastausprosentti voi pilata loistavasti suunnitellun aineiston. Yleinen selkeysvaatimus ei saa johtaa siihen, että lomakkeesta tulee suurella kirjasimella kirjoitettu harvarivinen moniste. Kannattaa pyrkiä tiiviiseen ja pienehköllä, mutta selkeällä kirjasimella tehtyyn lomakkeeseen. Kysymykset pitää erottaa toisistaan selkeästi, esimerkiksi viivoin tai laatikoimalla. Myös palstoittaminen säästää tilaa ja saa lomakkeen näyttämään ja tuntumaan lyhyemmältä. 2

3 Luottamuksen herättäminen ja vastaajien ominaisuuksien huomioon ottaminen Lomaketutkimuksissa on pyrittävä tutkimusongelman kannalta kattavaan, mutta samalla yksinkertaiseen ja helppotajuiseen kysymyksenasetteluun. Varsinkaan tieteellisessä kyselyssä ei pidä harrastaa varmuuden vuoksi kysymistä. On hyvä muistaa, että vastaajajoukko tuntee vain harvoin tutkittavan aihealueen yhtä hyvin kuin kysymysten laatija. Lomakkeen potentiaalisten palauttajien täytyy paitsi jaksaa, myös osata vastata kyselyyn. Standardoiduissa kyselyissä vastaajien tulee ymmärtää kysymykset mahdollisimman samalla tavalla ja myös vastata niihin yhteismitallisin arviointiperustein. Tämä edellyttää kauttaaltaan yksinkertaista, tarkoituksenmukaista ja täsmällistä kieltä kysymysten laadinnassa. Yksinkertaisuuden vaatimus koskee myös kysymysten pituutta: hyvä kysymys on aina kohtuumittainen. Tietosuojanäkökohtia ja vastaamishalua silmällä pitäen kysymyslomake on laadittava siten, ettei vastaajien tarvitse huolehtia antamiensa tietojen väärinkäyttömahdollisuuksista. Satunnaisotokseen kuuluville henkilöille lähetettäviin lomakkeisiin ei pidä merkitä epäilyjä herättäviä identifikaatiotunnuksia. Tiettyjä poikkeuksia voi olla, kuten julkisissa tehtävissä toimivia vastaajaryhmiä tai vastaajaryhmiä, joiden edustajien kanssa asiasta on sovittu etukäteen. Vastaajan anonymiteetin säilyminen tulee jatkuvasti ottaa huomioon myös kysymysten laadinnassa. Lisäksi vastaajien taustatietojen kartoittamisen alussa on hyvä mainita, että taustatietoja tiedustellaan vastausten tilastollista käsittelyä varten. Luottamuksen herättämistä ja vastaajaa kohtaan tunnetun arvostuksen osoittamista voi olla sekin, että kyselyn laatija teitittelee vastaajaa kautta lomakkeen. Valinta teitittelyn ja sinuttelun välillä on kuitenkin tehtävä aineistokohtaisesti lähinnä vastaajaryhmän ominaisuuksien perusteella. Myös kyselyn yleinen luonne ja mahdollisen teettäjän suhde vastaajaryhmään vaikuttaa asiaan. Sinutteleva kieli on yleistymässä. Kumpi tahansa käy, kunhan vain kysymysten laatija on linjassaan johdonmukainen. 3

4 Kyselylomakkeen jokaisen yksittäisen kysymyksen kohdalla pitää miettiä: miten kysymyksellä saatava tieto edesauttaa tutkimuskysymyksiin vastaamista saatko kysymyksen avulla todella tietää sen mitä haluatkin tietää voisiko saman tiedon saada tehokkaammin tai luotettavammin muunlaisella kysymyksellä. Kysyttävän tiedon mukaisesti kysymykset voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti: tosiasioita mittaavat kysymykset vastaajan tietämystä mittaavat kysymykset mielipiteitä, asenteita, uskomuksia ja aikeita mittaavat kysymykset. Tosiasia voi olla esimerkiksisukupuoli, ikä, asumismuoto jne. Kannattaa kysyä vain sellaisia tosiasioita, jotka varmasti ovat vastaajan tiedossa ja muistettavissa. Tietämystä voidaan mitata tarjoamalla kysymyksiin valmiita vastausvaihtoehtoja tai pyytämällä järjestämään tai yhdistämään annettuja vaihtoehtoja. Vrt. tenttikysymykset Mielipiteitä, asenteita, uskomuksia, aikeita jne. koskevat kysymykset ovat erityisen alttiita luotettavuus- ja pätevyysongelmille. Vastaaja ei välttämättä ole selvillä omista tuntemuksistaan tai ei ehkä ole ennen kysymyksen esittämistä koskaan pysähtynyt miettimään tuntemuksiaan kyseiseen asiaan. Vastaajan tulkinta omasta mielipiteestään voi vaihdella mielentilan, ympäristön ja ajankohdan mukaan. 4

5 Erilliselle paperille tai kyselylomakkeeseen liitetty saate suunnattoman tärkeä dokumentti tutkimuksen onnistumisen ja myös aineiston mahdollisen uudiskäytön kannalta. Tietojen kerääjä velvollinen selittämään tutkimuksen kohteelle syyt tietojen keräämiseen. Lisäksi hänen on selvitettävä kokoamiensa tietojen käyttötarkoitus. Vastausmuistutukset ja/tai ns. "karhulomakkeet" otokseen kuuluville henkilöille, koska ensimmäiseen kyselykierrokseen vastanneiden määrä ei tavallisesti kohoa tarpeeksi suureksi. Kohtuullinen tai tyydyttävä vastausprosentti riippuu paljolti vastaajajoukosta ja kyselyn aihepiiristä. Riittävä vastausprosentti? Valtakunnallisissa aikuisväestön otoksiin perustuvissa postikyselyissä joudutaan nykyisin tyytymään jo alle 50 prosentin vastausprosentteihin. 5

6 Saatekirjeiden sisältöön, ulkoasuun ja kieleen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Saatteen tulee herättää luottamusta ja vastausmotivaatiota, eikä se saa olla liian pitkä. Lisäksi ainakin: Ensimmäisen kyselykierroksen saate: mikä kysely/tutkimus kuka tekee tutkimuksen, kuka teettää (jos teettäjä), keihin kysely kohdistuu (ei välttämättä kannata mainita, kuinka moneen henkilöön kohdistuu) tutkimuksen tarpeellisuuden perustelu maininta tutkimustulosten ja -aineiston käytöstä sekä vastaajien anonymiteetin säilymisestä jokaisen vastaajan vastausten tarpeellisuus tutkimuksen onnistumiseksi milloin lomake on viimeistään palautettava takaisin (ei 1-2 viikkoa pidempää vastausaikaa lomakkeen saamisesta, ellei erityisen painavaa syytä) etukäteiskiitokset vastauksista/yhteistyöstä tekijän ja teettäjän edustajan nimet ja allekirjoitukset (opinnäytteissä käytetään teettäjän edustajana usein työn ohjaajan nimeä) Muistutuskierroksen saate: mikä ja kenen tutkimus, milloin edellinen lähetys lähetettiin miksi lähetetään muistutuskortti vastaamattomille tai kokonainen muistutuskierros uusine lomakkeineen: (aina ei ole tiedossa, ketkä ovat vastanneet ja ketkä eivät) hyvin näkyvä maininta siitä, että kyselyyn jo vastanneiden ei tarvitse enää vastata uudelleen vetoomus vastaamisen ja kyselyn onnistumisen puolesta vastausten viimeinen palautuspäivämäärä väljästi määriteltynä (esim. viikon kuluessa) mahdollisesti uudestaan tekijöiden ja teettäjien nimet ja allekirjoitukset; lisäksi mahdollisia uusia suosituksia ja suosittelijoita Muistutuskierros tulee toteuttaa mahdollisimman pian ensimmäisen vastauskierroksen vastausajan umpeuduttua. Joissakin tapauksissa karhukierroksia toteutetaan useampia kuin yksi. Joskus ensimmäisen kyselykierroksen jälkeen tiedetään, kuka on jo vastannut kyselyyn. Kerättävät tiedot eivät ole arkaluonteisia, tietojen kerääjä ja luovuttajat tuntevat toisensa, vastaajat toimivat julkisissa tehtävissä jne. Säästää työtä ja muistutuskierroksen kustannuksia, kun jo vastanneille ei tarvitse lähettää uudestaan vastausmateriaalia. 6

7 Likert-asteikko on yksi suosituimmista (ja luotettavimmista) tavoista mitata asenteita, tyytyväisyyttä, todennäköisyyttä ja yleisyyttä. Likert-asteikolla voi yksinkertaisten kyllä/eikysymysten sijaan mitata mielipiteiden eri asteita. voi olla erityisen hyödyllistä arkaluontoisissa tai vaikeissa aiheissa. Vastaukset auttavat myös helposti tunnistamaan parannusta kaipaavia alueita. Käytä sanoja. Numeroidut asteikot tai esimerkiksi luvuilla 1-5 arvioitavat asteikot ovat osoittautuneet vastaajille hankaliksi, sillä he eivät välttämättä heti tiedä kummassa päässä positiiviset ja negatiiviset vaihtoehdot ovat. Onkin parempi käyttää sanallisia vaihtoehtoja, kuten huono ja erinomainen. Käytä yksinapaista asteikkoa. Käytä aina kuin mahdollista yksinapaista asteikkoa, jonka vaihtoehdot ovat välillä "erittäin" ja "ei lainkaan Ei asteikkoa, jonka vaihtoehdot ovat välillä "erittäin" ja "erittäin". On esimerkiksi parempi käyttää asteikkoa, jonka vaihtoehdot ovat välillä "erittäin rohkea" ja "ei lainkaan rohkea", kuin "erittäin rohkea" ja "erittäin ujo". Yksinapaiset asteikot ovat helpompia hahmottaa ja voit lisäksi olla varma, että ääripäät ovat toistensa vastakohdat. Tämä taas parantaa kyselytutkimuksen luotettavuutta. Käytä paritonta määrää. Asteikoissa, joissa on pariton määrä arvoja (1-7, 1-9, 0-4), on keskikohta. Miten monta vaihtoehtoa olisi hyvä antaa? Tutkimukset ovat osoittaneet, että vastaajilla on vaikeuksia määrittää vastaustaan yli seitsemän arvoa sisältävässä taulukossa. Jos siis annat enemmän kuin 7 vastausvaihtoehtoa, vastaajat valitsevat vastuksen sattumanvaraisesti, mikä taas tekee tiedoista merkityksettömiä. Mikä olisi siis sopiva määrä? Asiantuntijat suosittelevat viittä arviointiasteikon arvoa yksinapaisessa asteikossa ja seitsemää arvoa kaksinapaisessa asteikossa. Pidä asteikko yhtenäisenä.asteikon vastausvaihtoehtojen tulee olla yhtä kaukana toisistaan.(asteikon vastausvaihtoehtojen etäisyyden tulee olla sama koko asteikossa. Tämä tekee asteikosta selkeän ja vähemmän tulkinnanvaraisen.) Tämä voi olla vaikeaa sanoja numeroiden sijaan käytettäessä. 7

8 Sisällytä kaikki vaihtoehdot. Asteikkojen tulee sisältää kaikki vastausvaihtoehdot. Jos esimerkiksi kysytään, miten kuumaa kahvi oli ja vastausvaihtoehdot ovat "erittäin kuumasta" "melko kuumaan", vastaajat, joiden mielestä kahvi ei ollut kuumaa, eivät osaa vastata. Sisällytä hyppykysymyksiä. Säästä kyselyvastaajien aikaa hyppykysymyksillä! Jos haluat esimerkiksi kysyä, mitä mieltä asiakas oli ravintolasta ja saada lisätietoja vain, jos hän oli tyytymätön. Voit tehdä tämän lisäämällä hyppykysymyksen. Näin vain tyytymättömät asiakkaat siirtyvät parannusehdotuksia pyytävään kysymykseen. Esitä kysymyksiä. Kysy aina kuin mahdollista kysymyksiä väittämien sijaan. Vältä samaa mieltä /eri mieltä -vastauksia, sillä ihmisten taipumus myötäillä vaikuttaa niihin. Vastaajat ovat siis todennäköisemmin samaa kuin eri mieltä väittämän kanssa sen sisällöstä riippumatta ja he eivät ehkä edes lue kysymystä tarkasti. Ennen kuin ryhdyt laatimaan kysymyksiä kyselytutkimukseesi, pohdi, kuinka aiot käyttää kyselytutkimuksesi vastauksia. Kun tiedät, mitä tavoittelet kyselytutkimuksellasi ja millaista tietoa haluat kerätä, osaat paremmin valita oikeat kysymystyypit. Monivalintakysymykset Vastaaja voi valita yhden tai useamman vaihtoehdon tutkijan määrittämältä vastauslistalta. Käytä monivalintakysymyksiä, kun sinulla on tietty määrä vaihtoehtoja. Arviointiasteikot Arviointiasteikkokysymyksissä vastaaja valitsee yhden arvosanan mahdollisten vastausten jatkumolta. Kommenttikenttäkysymys Avoimissa kysymyksissä vastaaja saa kirjoittaa vastauksensa kommenttikenttään eikä valmiita vastausvaihtoehtoja tarvitse antaa. Demografiset kysymykset Demografiset kysymykset palvelevat sinua mainiosti, kun haluat tietoa esimerkiksi vastaajan taustasta tai tulotasosta. 8

9 Valinta Valintakysymyksessä tarjotaan kaksi tai useampia vaihtoehtoja, joista vastaaja voi valita vain yhden. Vastaajalle täytyy olla selvää, mikä vaihtoehto on hänelle oikea: Valintakysymyksen vaihtoehdot eivät siis saa mennä toistensa kanssa päällekkäin. Valintakysymyksiä käytetään erityisesti taustatietojen, kuten sukupuoli, koulutus, yrityksen toimiala jne., kysymiseen. Joihinkin asioihin liittyviä valmiita vastausvaihtoehtoja löydät tilastokeskuksen luokituksista Jos on odotettavissa, että joillekin vastaajille mikään tarjotuista vaihtoehdoista ei sovi, niin viimeiseksi voit liittää vaihtoehdon Muu, jonka vastaaja saa itse nimetä. Monivalinta Monivalintakysymyksessä tarjotaan kaksi tai useampia vaihtoehtoja, joista vastaaja voi valita useampiakin. Monivalinnan voin ajatella sisältävän yhtä monta kysymystä kuin on vaihtoehtojakin. Kuhunkin kysymykseen voidaan vastata kyllä valitsemalla kyseinen vaihtoehto. Tarvittaessa voidaan mukaan liittää vaihtoehto Muu, jonka vastaaja saa itse nimetä. Jos monivalinnassa esiintyviä vaihtoehtoja on mahdollista arvioida asteikolla, niin suosi asteikkoa monivalinnan sijaan. Näin saat vastaajilta enemmän informaatiota. Esimerkki. Voin kysyä monivalintana, mitkä tekijät vaikuttavat päivittäistavarakaupan valintaan (sijainti, tarjoukset, pysäköintitilat, ). Saat enemmän informaatiota, jos esitän kysymykset väitteinä: Valintaani vaikuttaa kaupan sijainti. Väitteen yhteyteen voin liittää vastausasteikon täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, ei eri eikä samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä. 9

10 Asteikko Asteikko on yleisimmin 3-7 -portainen, joista 5-portainen on eniten käytetty. Jos portaita on pariton määrä (esimerkiksi 5), niin keskimmäinen vaihtoehtokin on mielipide. Keskimmäinen vaihtoehto ei ole tarkoitettu niille vastaajille, jotka eivät tiedä asiasta tai eivät halua vastata. Tällaisia vastaajia varten voit tarvittaessa lisätä ylimääräisen vaihtoehdon (esimerkiksi Ei kokemusta asiasta ). Positio Positio-kysymyksessä annetaan vastakohtapareja ja vastaaja saa valita haluamansa kohdan vastakohtaparien väliltä. (Kylmä/lämmin, tehokas/tehoton) Kysymystyyppiä kutsutaan myös Osgoodin semanttiseksi differentiaaliksi. Avoin kysymys Avointen kysymysten vastausten analysointi on aikaa vievää. Tämän vuoksi kyselylomakkeelle ei kannata laittaa kuin korkeintaan muutama avoin kysymys. Usein yksi avoin kysymys kyselylomakkeen lopussa riittää (esimerkiksi risuja ja ruusuja, kehittämisehdotuksia jne.). Jokaisen vastaajan pitäisi ymmärtää ja tulkita kysymykset samalla tavalla Hyvä kysymys on yksinkertainen, lyhyt ja selkeä. Epäselviä käsitteitä ei tulisi käyttää, ellei niitä erikseen selitetä. (Vastaaja harvoin yhtä perehtynyt aihepiiriin kuin tutkija. Tutkijalle hyvinkin selvät asiat tai käsitteet eivät ole sitä vastaajalle.) Vastaajat voivat tulkita yksinkertaiseltakin näyttävän kysymyksen eri tavoin. Esimerkki. Jos kysytään Onko sinulla auto, niin toisten mielestä työsuhdeauto aiheuttaa myönteisen vastauksen, toisten mielestä ei; toisten mielestä perheen yhteinen auto aiheuttaa myönteisen vastauksen, toisten mielestä ei. Tutkijan pitäisikin tässä tapauksessa harkita tarkkaan, mitä todella haluaa tietää, ja muotoilla kysymys sen mukaisesti. 10

11 Yhdessä kysymyksessä tulee kysyä vain yhtä asiaa Esimerkki. Kuinka tyytyväinen olit asiakaspalvelun ystävällisyyteen ja henkilökunnan asiantuntemukseen? Tässä kysytään virheellisesti kahta asiaa ja vastaajalla voi olla täysin vastakkaiset näkemykset palvelun ystävällisyydestä ja henkilökunnan asiantuntemuksesta. Vältä tarpeetonta kieltosanojen käyttöä Tarpeeton kieltosanojen käyttö aiheuttaa vastaajalle ylimääräistä rasitetta ja voi johtaa virheellisiin vastauksiin. Esimerkki. Etkö olisi valmis maksamaan tuotteen ympäristöystävällisyydestä? Kysymys on liian vaikeasti muotoiltu. Vältä liian yleisiä kysymyksiä Esimerkki. Luetko Helsingin Sanomia on niin yleinen kysymys, että sen avulla ei saada juurikaan mitään selville. Osa kyllä - vastaajista lukee Helsingin Sanomista monenlaista aineistoa päivittäin, osa lukee vain sarjakuvat, osa lukee vain sunnuntainumeron jne. Osa ei -vastaajista saattaa lukea Helsingin Sanomia silloin tällöin. Jos halutaan tietää jotain lukutiheydestä tai luetusta sisällöstä, niin kannattaa käyttää täsmällisiä kysymyksiä ja valmiit vaihtoehdot tarjoavaa asteikkoa. Esimerkki. Onko sinulla sauna? Sauna voi olla kaupunkiasunnossa ja/tai kesämökillä. Kerrostalossa asuvalla voi olla yhteiskäytössä oleva sauna. Kysymystä suunniteltaessa on harkittava tarkkaan, mitä todella halutaan tietää. Vältä epämääräisiä ilmaisuja (usein, tavallisesti, useimmat, yleensä, ), koska eri vastaajat tulkitsevat ne eri tavoin. Esimerkki: Käytkö usein elokuvissa. 11

12 Vastaajalla täytyy olla edellytykset vastata kysymyksiin Kysymysten täytyy liittyä vastaajan kokemuspiiriin, jotta vastaajalla on edellytykset vastata. Jos on odotettavissa, että joillain vastaajilla ei ole tietoa, kokemusta tai mielipidettä kysyttävästä asiasta, niin pitää tarjota ylimääräinen vastausvaihtoehto (esimerkiksi En ole käyttänyt kyseistä palvelua, Ei kokemusta asiasta, Ei mielipidettä asiasta ). Huomaa, että mielipideasteikon keskimmäinen vaihtoehto (jos vaihtoehtoja pariton määrä) ei ole tarkoitettu vastaajille, jotka eivät tiedä kysyttävästä asiasta mitään. Esimerkki. Jos on oletettavaa, että osalla vastaajista ei ole edellytyksiä muodostaa kantaansa esitettyyn väitteeseen, niin mieliasteikon vastausvaihtoehdot voisivat olla: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä, ei kokemusta asiasta. Vastaajalla täytyy olla motivaatio vastata kysymyksiin Vastaajan motivaatiota voidaan parantaa kyselyn esittelyllä, jossa kerrotaan kyselyn tarkoitus ja perustellaan sen tarpeellisuus. Joidenkin kysymysten kohdalla voidaan kysymyskohtaisestikin perustella kysymyksen tarkoitusta ja tarpeellisuutta. Motivaation säilyttämiseksi kysymysten esittämisjärjestyksen pitäisi olla looginen ja järkeenkäypä. Kyselylomakkeen selkeä ja miellyttävä ulkoasu edesauttaa vastaamista. Epäselvät ja vaikeasti tulkittavat kysymykset alentavat vastaajan motivaatiota samoin kuin liian pitkät kyselyt. Vastaajan täytyy kokea, että hän voi vastata kysymyksiin rehellisesti ilman itsensä nolaamisen pelkoa. 12