Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (3) Kaupungin yhteistyötoimikunta Asianro 6862/ /2015

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (3) Kaupungin yhteistyötoimikunta Asianro 6862/ /2015 Vuoden 2016 talousarvio sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma Henkilöstöjohtaja Markku Mattila Työnantajapalvelu Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2016 talousarvioksi sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen käsittely kaupunginhallituksessa on Talousarvion toinen käsittely, jossa kaupunginhallitus päättää esityksestään kaupunginvaltuustolle pidetään Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrittää, että työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat jotka koskevat 1. henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä 2. palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta 3. henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia 4. taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Jos kunnan talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. Henkilöstön asemaan vaikuttavat toimenpiteet 2016 Kaupunki jatkaa kaupunginvaltuuston hyväksymän henkilöstöohjelman ja siihen liittyvän työhyvinvointiohjelman toteuttamista. Kaupunki kehittää palvelutuotantonsa tuottavuutta ja siinä yhteydessä voi - palauttaa asiakaspalvelujen ostoja omaksi toiminnaksi, - järjestää toimisto-, sihteeri- ja hallintotehtävät, johdon tukipalvelut, vahti- ja virastomestaripalvelut, turvallisuuspalvelut, lähetti- ja postipalvelut uudelleen, - vähentää johto- ja esimiestehtäviä,

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (3) Kaupungin yhteistyötoimikunta vahvistaa vakituisen henkilöstön osuutta henkilöstöstä, - vahvistaa vakituisen henkilöstön osaamista ja osallistumista toiminnan kehittämiseen, - uudistaa rekrytointiprosessiaan, - tehostaa ammatillisen kuntoutuksen käyttöä, - painottaa ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluja - vähentää kaupungin tulosta heikentävää lomapalkkavarausta pitämällä suunnitelmallisesti säästölomia pois sekä suunnittelemalla vuosilomat pidettäväksi virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti pääsääntöisesti lomakautena, - vähentää lisä- ja ylityötä sekä - toteuttaa tarpeen mukaan muitakin kehittämistoimenpiteitä, joilla lisätään henkilöstötyön tuottavuutta. Lomarahavapaan vaihtaminen vapaaksi sekä palkattoman säästövapaan käyttäminen on edelleen mahdollista edellyttäen, että sijaista ei palkata vapaan ajaksi. Esimies voi kuitenkin ottaa osa-aikatyön ajalle harjoittelijan tai aikuissosiaalityön työllistymisyksikön osoittaman yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneen työttömän työnhakijan. Kaupungin taloustilanteen heikentymiseen vaikuttaa merkittävästi valtionosuuksien leikkaukset ja kunnille asetettu vaatimus kattaa osa siitä syntyneestä vajeesta tehostamalla ja järjestämällä palveluja uudella tavalla. Kaupunki toteuttaa tuottavuus-, henkilöstö- ja palvelujen hankintaohjelmiaan talouden tasapainottamiseksi. Niiden tuottavuushyödyt eivät ole riittäviä lyhyellä tähtäyksellä. Talouden tasapainottaminen edellyttää toimenpiteitä, joilla on edellä kuvattuja henkilöstövaikutuksia. Talousarviossa näistä toimenpiteistä päätetään yleisellä tasolla. Niiden jatkovalmisteluun liittyvät kuulemiset, yhteistoimintamenettelyt sekä mahdolliset yt-neuvottelut käydään valmisteluprosessien yhteydessä. Sen jälkeen toimivaltainen viranomainen päättää toimenpiteistä. Kaupunginjohtaja selostaa asiaa kokouksessa. Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2016 talousarvioksi sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma toimitetaan henkilöstön edustajille myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Kaupunginhallituksen edustajat saavat aineiston kaupunginhallituksen kokoukseen mennessä. Liitteet 3 Henkilöstön kannanotto Valmistelija Markku Mattila puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Henkilöstöjohtaja Markku Mattila Kaupungin yhteistyötoimikunta keskustelee asiasta ja merkitsee talousarvion tiedoksi sekä toteaa, että talousarvio on käsitelty yhteistoiminnallisesti. Yhteistoiminnallinen käsittely jatkuu palvelualueilla.

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (3) Kaupungin yhteistyötoimikunta Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Pääluottamusmies Kari Sutinen jätti henkilöstöjärjestöjen kannanoton vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Kannanotto päätettiin liittää pöytäkirjaan.

4 HENKILÖSTÖJÄRJESTÖJEN KANNANOTTO VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYKSEEN Talousarvion valmistelutapa Kuopiossa kaupungin talousarvio valmistellaan poikkeavalla tavalla. Lautakunnat eivät tee talousarvioesitystä kaupunginhallitukselle vaan palvelualuejohtajat valmistelevat yhdessä kaupunginjohtajan kanssa koko kaupungin talousarvioehdotuksen. Henkilöstön edustajien kokemuksen mukaan käytäntö on johtanut siihen, että kaupungin talousarviossa kuntalaisten ja toiminnan tarpeet ovat sivuosassa ja talousarvion laadinnan lähtökohtana näyttävät olevan taloudelliset tunnusluvut ja niiden pyörittely oikeaan asentoon. Huolestuttavinta on se, että talousarviomuutosten palveluvaikutusten kuvaaminen ja arviointi puuttuvat lähes kokonaan talousarviokirjasta, henkilöstövaikutusten arvioinnista puhumattakaan. Kaupungin strategiassa mainitut tavoitteet asiakaslähtöisyyden ja ennalta ehkäisevien palveluiden kehittämiseksi hautautuvat vuosi toisen jälkeen talousarvion sopeuttamisvaiheessa. Talousarvion valmistelutapa on henkilöstön mielestä johtanut turhautumiseen alemmilla hallinnon tasoilla ja myös henkilöstön keskuudessa. Henkilöstö ymmärtää talouden realiteetit, mutta ei sitä, että valmistelu ei ole avointa ja aidosti yhteistoiminnallista, jolloin päätösten vaikutuksia kuvataan ja arvioidaan myös pitemmällä tähtäimellä poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Talousarvion luvut käytännössä Talousarviokirjan sisältämä todellisuus ei avaudu lukijalle oleellisten palvelu- ja henkilöstövaikutusten osalta. Luvut eivät kerro mm. sitä, että lakisääteisistä palveluista puuttuu välttämätöntä rahaa. Talousarvioesitys ei kerro, miten aukot aiotaan käytännössä paikata. Esimerkiksi, miten varhaiskasvatuksesta leikataan käytännössä miljoona ryhmäkokoja kasvattamalla ja päivähoitooikeutta rajaamalla. Mihin johtaa n. 1,3 M leikkaus perusopetuksen tunneista ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitetun avustuksen poistuttua alkaen. Talousarviokirjasta ei myöskään selviä, että toteutuakseen edellä mainitut leikkaussuunnitelmat aiheuttavat alkaen noin henkilön työpanoksen vähentämisen varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Miten vähennykset toteutetaan käytännössä? Miten ne vaikuttavat lasten kasvatukseen ja 1

5 opetukseen. Ketkä jäävät ilman työtä ja miten muiden työtaakka kasvaa? Kuinka käy palvelun laadun? Nyt, jos koskaan tarvittaisiin talousarviopäätösten lapsivaikutusten arviointia. Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy useita määrärahaleikkauksia, joiden kohdentaminen jätetään tehtäväksi talousarvion käyttösuunnitelmavaiheessa valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen. Tämä voi tarkoittaa sitä, että kaupunginhallitus tai jopa kaupunginvaltuusto ei tiedä mistä päättää ja talousarvio jää tyhjän päälle. On ristiriitaista, että lautakunnat eivät voi tehdä talousarvioesitystä ja kun alimitoitettu palvelualueen talousarvio on hyväksytty kaupunginvaltuustossa, sysätään ongelmien ratkaiseminen asiakkuusjohtajille ja lautakunnille talousarvion käyttösuunnitelmavaiheessa. Mistä kestävät ratkaisut löytyvät valtuuston päätöksen jälkeen, kun niitä ei ole löytynyt kuukausien aikana talousarvion valmisteluvaiheessa. Säästöpotentiaali Henkilöstön edustajien mielestä kestäviä palvelujen laatua heikentämättömiä säästöjä on saatavissa niistä menokohteista, joissa menojen kasvu on ollut suurinta. Sisäiset tukipalvelut ja tilavuokrat vievät vuosi vuodelta yhä suuremman osan kokonaismenoista. Käytännössä ensi vuonnakin ydinpalveluja joudutaan heikentämään, jotta selvitään tukipalvelujen ja sisäisten vuokrien hinnan korotuksista. Kuopion kaupungin henkilöstön ennenaikaisista eläkkeistä aiheutuvat varhemaksut ovat selkeästi suuremmat kuin vertailukaupungeissa. Panostaminen työhyvinvoinnin ja uudelleensijoitustoiminnan konkreettiseen kehittämiseen toisi selkeää säästöä. On vain irtauduttava edes vuodeksi tiukoista budjettiraameista ja tehtävä kannattava sijoitus. Terveydenhoidon painottuminen erikoissairaanhoitoon on edelleen ratkaisematon ongelma Kuopiossa. Lasten ja nuorten sekä perheiden tukitoimenpiteiden riittämätön resurssointi on henkilöstön edustajien yksi esimerkki liian tiukasta budjettijohtamisesta. Konkreettinen panostaminen perusterveydenhuoltoon voisi tuoda säästöä kalliissa erikoissairaanhoidossa. Lasten kasvatukseen ja koulutukseen sekä varhaisiin tukitoimenpiteisiin sijoittaminen säästäisi raskaiden lastensuojelutoimien kustannuksissa. Kaiken kaikkiaan henkilöstön kuuntelu ja asiantuntemuksen huomioon ottaminen sekä talousarviovuoden yli menevä strateginen ajattelu ja konkreettiset sijoitukset ennakoiviin toimenpiteisiin voisi tuoda kaupungin taloudenkin kannalta paremman lopputuloksen kuin vuodesta toiseen jatkuva talouskuritus. Lopuksi Talousarvioesitys sisältää useita avaamattomia ja kohdentamattomia menoleikkauksia. Talousarviokirjasta eivät selviä konkreettisesti määrärahavähennysten palvelu- ja 2

6 henkilöstövaikutukset, jotta niitä voitaisiin käydä läpi yhteistoimintalain velvoittamalla tavalla. Yhteistoimintamenettely kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen talousarvion käyttösuunnitelmavaiheessa ei täytä lain velvoitetta, koska henkilöstön tosiasialliset valmisteluvaiheen vaikutusmahdollisuudet ovat tällöin jo menneet. Yhteistyötoimikunnassa Kaupungin työntekijöitä edustavat henkilöstöjärjestöt 3