CCI 2007 FI 16 2 PO 004 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CCI 2007 FI 16 2 PO 004 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013"

Transkriptio

1 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

2 1. Johdanto Ohjelman säädösperusta sekä rakenteen ja ohjelman valmisteluprosessin kuvaus Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset Ympäristöselostus ja hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi Etelä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Etelä-Suomen toiminnallinen rakenne, erityispiirteet, väestönkehitys ja muuttoliike Talouskehitys Elinkeinorakenne Työvoima ja työllisyyden kehitys Osaaminen Yrittäjyys ja yritystoiminta Liikenne ja tietoliikenne Luonnon- ja kulttuuriympäristö Etelä-Suomen EAKR ohjelman haasteellisimmat alueet Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Suuret kaupungit Pääkaupunkiseutu Turun seutu Kokemukset rakennerahastokaudelta Rakennerahastokauden arvioinnin tulosten hyödyntäminen kaudella Etelä-Suomen kehittämisstrategia Strategian lähtökohdat Toimintaa ohjaavat yleiset periaatteet Kestävä kehitys Tasa-arvon toteutuminen ja syrjimättömyys Verkostoituminen ja kumppanuus Muut strategian kannalta keskeiset painotukset Etelä-Suomen SWOT- analyysi Eri ohjelmien rahoitus Etelä-Suomen kehittämisessä vuosina Suomen rakennerahastostrategian ja EAKR -ohjelman kytkennät Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman strategiaa tukevat painopistevalinnat Painopiste 1. Kansainvälinen kilpailukyky Painopiste 2. Erikoistunutta osaamista Painopiste 3. Vahvat verkostot ja keskukset Painopiste 4. Tehokas ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne Ohjelman päätavoitteet Etelä-Suomen EAKR -ohjelman toteuttaminen

3 4.1 Lähtökohdat Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen (TL 3) Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (TL 4) Suuralueet - Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen (TL 5) Tekninen tuki (TL 6) EU-ohjelmien yhteensovittaminen Rahoitussuunnitelma Rahastojen välisen jouston ja täydentävyyden käyttö Vaikuttavuus ja tuloksellisuuden seuranta Vaikuttavuusmittarit ja tuloksellisuuden mittaaminen SEA-direktiivin seurantaindikaattorit Koordinointi yhteisön koheesiopolitiikan ja Lissabonin kansallisen toimenpideohjelman kanssa Ohjelman hallinto- ja toimeenpanojärjestelmä Ohjelmien viestintä LIITTEET LIITE 1. ETELÄ-SUOMEN EAKR -OHJELMAN KÄSITTELY LIITE 2. EU-TYÖRYHMÄN KOKOONPANO LIITE 3. YMPÄRISTÖSELOSTUS LIITE 4. VALTIONEUVOSTON ASETUS SAARISTOKUNNISTA LIITE 5. HALKE-PÄÄTÖS LIITE 6. YLEISASETUS 1083/ LIITE 7. ETELÄ-SUOMEN OSAAMISKESKITTYMÄT LIITE 8. EAKR-OHJELMIEN INDIKAATTOREIDEN MÄÄRITELMÄT

4 1. Johdanto 1.1 Ohjelman säädösperusta sekä rakenteen ja ohjelman valmisteluprosessin kuvaus Eurooppa-neuvoston esitys koskien kauden rakennerahastoja määritteli koko Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen piiriin. Siinä esitettiin myös Suomen rakennerahastoista saama tuki kaudelle , joka on kaikkiaan miljoonaa euroa vuoden 2006 hinnoin. Kansallisen päätöksen (Halke ) mukaisesti Etelä-Suomen osuus ko. varoista on kaikkiaan noin 138 miljoonaa euroa. Rakennerahastojen käytön valmistelusta ja toimeenpanosta on säädetty Euroopan unionin rakennerahastojen yleisasetuksessa (EY N:o 1083/2006)) ja Euroopan aluekehitysrahastoa koskevassa asetuksessa (EY N:o 1080/2006). Yleisasetuksessa määritellään rakennerahastojen toimintaa koskevat yleiset säännökset, toiminnan sisältö, varojen jako ja hallinnointimenettelyt. Euroopan aluekehitysrahastoa koskevassa asetuksessa määritellään rahaston tehtävät lähentymistavoitteen sekä kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen toteuttamisessa, menolajien tukikelpoisuus ja erityissäännökset mm. syrjäisimpien alueiden kohtelusta sekä toimenpideohjelmien sisällöstä. Eurooppa-neuvoston päätelmien ja yhdennettyjen suuntaviivojen mukaan uudistettu Lissabonin strategia korostaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi koko EU:n alueella. Rakennerahastotoimien sitomiseksi Lissabonin strategian toteutukseen ja yhteisön koheesiopolitiikan strategisen otteen lisäämiseksi rakennerahastojen ohjelmointiprosessi ohjelmakaudella on kolmiportainen. Sen tasot ovat (1) Koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat, (2) Kansallinen strateginen viitekehys (myöh. Suomen kansallinen rakennepoliittinen strategia) ja (3) toimenpideohjelmat. Periaatteena on, että koheesiopolitiikan suuntaviivat määrittelevät seuraavan ohjelmakauden keskeiset painotukset, jotka otetaan huomioon kussakin jäsenmaassa tapahtuvassa valmistelutyössä, joka koostuu kansallisten strategisten suuntaviivojen ja toimenpideohjelmien laadinnasta. Euroopan unionin alue- ja rakennepoliittiset tavoitteet vuosille on esitetty komission tiedonannossa "Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi ". Yhteisön koheesiopolitiikalla edistetään Lissabonin - ja Göteborgin strategioiden tavoitteita. Koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat määrittelevät EU:n rakennerahasto-ohjelmien varojen kohdentamista koskevat ensisijaiset tavoitteet, jotka ovat: (1) tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, (2) edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta sekä (3) luodaan uusia ja parempia työpaikkoja. Suomen kansallinen rakennerahastostrategia on puolestaan linjannut Suomen kannalta keskeiset strategiset linjaukset seuraavalle rakennerahastokaudelle ja ohjannut toimenpideohjelmien laadintaa.. Toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa on otettu huomioon myös Lissabonin strategia ja siihen liittyvä kansallinen uudistusohjelma. 4

5 Kansallisen rakennepoliittisen strategian toteuttamista varten ohjelmakaudelle on Manner-Suomessa laadittu neljä suuralueittaista, EAKR- osarahoitteista toimenpideohjelmaa, jotka ovat Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmat. Ohjelmien laadintaa ja toteutusta ohjaavat rakennerahastoja koskeva yleisasetus (EY N:o 1083/2006), EAKR asetus (EY N:o 1080/2006) sekä komission asetus rakennerahastojen täytäntöönpanosta (EY N:o 1828/2006). Lisäksi toimeenpanossa huomioidaan muut rahastojen toimeenpanoa ohjaavat periaatteet, kuten mm. kilpailuttaminen ja valtiontuet. Kansallisesti Euroopan unionin rakennerahastojen toimintaa ohjaa rakennerahastolaki, jossa määritellään erityisesti ohjelmien toimeenpanosta ja hallinnoinnista. Lisäksi alueellisesta kehittämisestä annettu laki (aluekehityslaki) määrittelee alueellisen kehittämis- ja ohjelmatyön perustaksi pitkän aikavälin strategisen maakuntasuunnitelman ja sitä täsmentävän maakuntaohjelman, joka on lyhyemmän aikavälin toimenpideohjelma. Aluekehitysviranomaisena ohjelmatyön koordinoinnista ja yhteensovituksesta rakennerahastotoimien kanssa maakunnassa vastaa maakunnan liitto. Etelä-Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelma kattaa Varsinais-Suomen, Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Uudenmaan ja Etelä-Karjalan maakunnat. Sen valmistelu käynnistettiin jo SM:n lähettämällä kirjeellä, jolla ohjeistettiin kauden maakuntaohjelmien laatimista. Kirjeessä maakunnan liittoja pyydettiin vuoden 2005 loppuun mennessä arvioimaan käynnissä olevan ohjelmakauden tuloksia (sekä EU-ohjelmat että kansalliset toimet ja aluekehittämislain mukaiset erityisohjelmat). Lisäksi liittoja pyydettiin tekemään toimintaympäristön muutoksiin perustuva SWOT -analyysi sekä asettamaan tehtyjen arvioiden ja maakuntasuunnitelman pohjalta alustavat maakuntaohjelmien tavoitteet ja painopisteet. Sisäasiainministeriö ohjeisti tarkemmin EAKR -toimenpideohjelmien laadintaa kirjeellään maakunnan liitoille Aluekehitysviranomaisina toimivien maakunnan liittojen tehtävänä oli valmistella ohjelmat yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Etelä-Suomessa EAKR- ohjelman valmisteluvastuu annettiin maakunnan liittojen yhteistyöorganisaatiolle, Etelä-Suomen maakuntien liittoumalle, joka toteutti sen yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton kanssa. (Liite 1.) Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annettua lakia (SOVA- laki) sovellettiin alueelliseen EAKR -toimenpideohjelmaan käyttäen hyväksi maakuntaohjelmien SOVA -menettelyä. Etelä-Suomen EAKR toimenpideohjelma vuosille on laadittu maakuntaohjelmien valmistelutyön sekä Etelä-Suomen maakuntien liittouman toimesta tehtyjen visioiden ja selvitysten pohjalta. Toimenpideohjelma toimii maakuntien kehittämistyössä koordinoivana kehysohjelmana, jossa sovitetaan yhteen Euroopan unionin koheesiostrategiassa ja Lissabonin kilpailukyky- ja työllisyysstrategiassa esitetyt sekä Suomen kansalliset ja toiminta-alueen maakuntien tavoitteet. 5

6 Etelä-Suomen ohjelma-alueen yhteisen näkemyksen muodostaminen alueen ongelmista, kehittämistarpeista ja kehittämisen painopisteistä on ollut tämän toimenpideohjelman lähtökohta. Yhteistä näkemystä tarvitaan mm. maakuntien välisten hankkeiden toteuttamisessa, mitä seikkaa EU:n komissio on erikseen painottanut. Kehittämisstrategian tarkoitus on osaltaan edistää Etelä-Suomen kehittämistä yhtenäiseksi ja vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi maakuntien vahvuuksien pohjalta. Näin edesautetaan taloudellista kehitystä ja vahvistetaan Etelä-Suomen asemaa kansainvälisessä ympäristössä ja erityisesti Itämeren piirissä. Kuva 1. Rakennerahoituksen kohdentuminen Toimenpideohjelma sisältää alueiden kuvaukset Etelä-Suomen seitsemän maakunnan (Varsinais-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Itä-Uusimaa, Uusimaa ja Etelä-Karjala) sekä suurten kaupunkiseutujen nykytilasta ja kehitysnäkymistä, niiden pohjalta laaditut kehittämisen strategiset tavoitteet sekä kehittämistyön määritellyt toimintalinjat, rahoitussuunnitelman ja menettelytavat. Toimenpideohjelmaa toteutetaan kuuden toimintalinjan kautta, jotka ovat: 1) yritystoiminnan edistäminen 2) innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 3) alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen 4) suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 5) suuralueet - toimenpiteiden temaattinen keskittäminen 6) tekninen tuki Etelä-Suomen EAKR- toimenpideohjelman valmistelua ja laatimista ovat ohjanneet seuraavat keskeiset periaatteet ja tavoitteet: toimenpiteiden kohdentaminen heikoimmin kehittyneille alueille (ns. koheesioperiaate); toimenpiteiden yhdenmukaisuuden varmistaminen unionin koheesiopoliittisten strategisten suuntaviivojen kanssa; toimenpiteiden yhdenmukaisuuden varmistaminen Lissabonin ja Göteborgin strategian tavoitteiden kanssa; eri rahastojen keskinäisen koordinaation varmistaminen aluetasolla; toimenpiteiden ja toteutettavuuden yhdenmukaisuus ESR:n, EMR:n ja KOR:n rakennerahasto-ohjelmien kanssa. 6

7 1.2 Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset Suomen Aluetutkimus FAR yhdessä Fin-Auguuri Oy:n kanssa toteutti sisäasianministeriön aloitteesta kauden EU-osarahoitteisten EAKR -toimenpideohjelma-luonnosten ennakkoarvioinnin. Arviointityön vastuuorganisaationa toimi Suomen Aluetutkimus FAR. Ennakkoarvioinnin kohteena olivat kaikki neljä Suomessa laadittua suuralueittaista EAKR- toimenpideohjelmaa. Arviointityössä korostui soveltava ja vuorovaikutteinen lähestymistapa ja pääpaino oli käytännöllisen ja välittömästi hyödynnettävissä olevan tiedon tuottamisessa. Etelä-Suomen ohjelmaluonnos toimitettiin arvioitsijoille Lisäksi arvioitsija osallistui pidettyyn EUtyöryhmän kokoukseen. Palaute ohjelmaluonnoksesta saatiin kokouksessa. Toteutetussa ennakkoarvioinnissa todettiin, että Etelä-Suomen ohjelmaehdotuksessa alueen ongelmat ja haasteet oli tunnistettu hyvin. Kuitenkin Etelä-Suomen ohjelmassa, kuten muissakin suuralueohjelmissa, ongelmaksi nähtiin se, että seuraavan ohjelmakauden haasteet eivät olleet suhteessa tulevalla ohjelmakaudella käytettävissä oleviin resursseihin. Tämä on alueellakin tunnistettu ongelma, mutta on nähty, että Etelä-Suomen alueen heterogeenisuus ja ongelmien erilaisuus ei anna mahdollisuutta kovin selkeisiin rajauksiin. Etelä-Suomen ohjelman strategian nähtiin lähtevän aidosti alueen visioista, joskin tässäkin ongelmana oli Etelä-Suomen maakuntien erilaisuus ja sen seurauksena painotusten kirjavuus. Ohjelmakauden kokemuksien huomioinnista arvioinnissa todettiin, että arviointien johtopäätökset oli otettu hyvin esille, mutta niitä ei oltu riittävästi huomioitu uuden ohjelman toimenpiteissä. Palautteen jälkeen ongelma käytiin läpi strategian ja toimintalinjojen osalta ja pyrittiin erottelemaan ne seikat, joiden taustalla ovat edellisen ohjelmakauden kokemukset. Arvioitaessa sitä, ovatko ohjelmien strategiat linjassa alueellisten strategioiden, kansallisen strategian ja yhteisön strategisten suuntaviivojen kanssa, arvioitsijat antoivat ohjeeksi selkiyttää linjaa etenkin suhteessa Lissabonin strategian tavoitteisiin, sekä uudistetun kansallisen strategian tavoitteisiin. Etelä-Suomen ohjelman lähtökohtana on etenkin kasvun ja sitä kautta työllisyyden edistäminen. Tätä näkökulmaa pyrittiin tuomaan arvioinnin perusteella vielä selkeämmin esille toimintalinjojen osalta. Arvioitsijoiden mukaan arvioitaessa ohjelmien lisäarvoa kansalliseen politiikkaan Etelä-Suomessa korostuu etenkin osaamiskeskusohjelma. Tasa-arvon osalta korostui alueellinen ja maahanmuuttajaryhmiin kohdistuva tasa-arvo. Arviointipalautteen jälkeen kiinnitettiin huomioita myös sukupuolten ja eri ikäryhmien väliseen tasa-arvoon ja sen edistämiseen mm. hoivayrittäjyyttä edistämällä. Ohjelman ympäristövaikutuksia arvioiva SOVA- lain mukainen ympäristöselostus oli tehty asianmukaisella tavalla. Toimenpideohjelmien tavoitteita arvioitaessa tuotiin esille se, että tarkoituksena on mahdollisimman realistinen ja selkeä tavoitteenasettelu. 7

8 Arvioinnin perusteella Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaesityksen suunnitellut toimenpiteet tukevat hyvin ohjelman strategiaa, ja sen toimintalinjat edistävät ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Toimintalinjojen 1 ja 2 osalta katsottiin olevan hivenen päällekkäisyyttä, mutta ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. 1.3 Ympäristöselostus ja hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) astui voimaan Tämä niin kutsuttu SOVA- laki sekä sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännöksen yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia riittävällä tavalla suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. Sisäasianministeriön päivätyssä ohjeessa EAKR toimenpideohjelmien laatimisesta todetaan, että ympäristöselostuksen laadinnassa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää maakuntaohjelmien valmisteluun liittyvää SOVA prosessia. Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR ohjelma on yhteydessä maakunnan liitoissa laadittaviin maakuntakohtaisiin maakuntaohjelmiin, jotka laaditaan neljän vuoden välein ja on arvioitu SOVAlain mukaan, sekä niiden toteuttamiseen tähtääviin maakuntaohjelman vuosittaisiin toteuttamissuunnitelmiin. Ohjelman valmistelua koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos pidettiin julkisesti nähtävillä välisenä aikana Päijät-Hämeen liiton virastossa. Lisäksi luonnokseen oli mahdollisuus tutustua Etelä-Suomen maakuntien liittouman kotisivuilla osoitteessa Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta oli mahdollisuus jättää nähtävillä oloajan kuluessa ( mennessä) Päijät-Hämeen liitolle osoitettuna postitse tai sähköpostitse. Ohjelman valmistelua on ollut mahdollista seurata Päijät-Hämeen liiton kotisivuilla. Ohjelmakauden aluekehittämistyö tähtää kokonaisuudessaan alueen kestävään kehitykseen. Tarkasteltaessa Etelä-Suomen EAKR-ohjelman vaikutuksia on samanaikaisesti otettava huomioon myös muu aluekehitystyö, mm. maakuntaohjelmat. Etelä-Suomen EAKR-ohjelma on laadittu hyvin yleisellä tasolla ajatellen ympäristövaikutusten tunnistamista. Ohjelmalla rahoitettavat hankkeet eivät ole vielä tiedossa, eikä myöskään ole tiedossa, minne hankkeet kohdistuvat. Tästä johtuen vaikutusarviointi jää yleiselle tasolle. Rahoitettavien hankkeiden vaikutusten selvittäminen täsmentyy vaiheittain: hakemusvaiheessa hakijan edellytetään arvioivan hankkeen ympäristövaikutuksia. Näin edistetään negatiivisten ympäristövaikutusten karsimista hankkeista jo hakuvaiheessa. Jollain yksittäisellä hankkeella saattaa olla välillisesti tai paikallisesti myös ympäristön kannalta kielteisiä vaikutuksia (esim. liikenteen määrän kasvu). Tästä syystä rahoittaja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset ympäristöselostuksessa esitetyin kriteerein (liite 3) ja ympäristöselostus otetaan huomioon ja hyödynnetään työkaluna hankkeiden ohjelmaan sopivuutta ja ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Merkittävimmin ympäristöön vaikuttavat hankkeet käsitellään YVA-lain mukaisessa menettelyssä tai Natura-arvioinnissa. Edellisellä ohjelma- 8

9 kaudella YVA-ryhmien toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia ja lausunnot ovat auttaneet hankevalinnoissa ja lausuntojen pohjalta hankkeita on voitu kehittää ympäristömyönteisemmiksi. Ympäristövaikutukset positiivisia, mutta yleensä vähäisiä Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa ei pääsääntöisesti rahoiteta toimenpiteitä/hankkeita, joilla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Ohjelmasta rahoitetaan lähes yksinomaan kehittämishankkeita, joten ohjelman ympäristövaikutukset ovat usein välillisiä. Varsinaiset ympäristövaikutukset syntyvät ketjun loppupäässä siten, että osa kehittämishankkeista johtaa investointeihin ja niillä on edelleen vaikutuksia tuotantoon. Investoinnit rahoitetaan pääosin muilla rahoitusinstrumenteilla ja niiden ympäristövaikutukset arvioidaan siinä yhteydessä kansallisten säädösten mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden varmentaminen on tärkeä osa ekologisen kestävyyden tavoittelua. Tämä on hoidettu luonnonsuojelulainsäädännöllä ja maakuntakaavoituksella. Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman kosketuspinta luonnon ja luonnonvarojen käyttöön on kapea ja yleensä välillinen. Ohjelmalla voidaan kuitenkin rahoittaa sellaisia luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kehittämishankkeita, joilla on elinkeinoelämää edistävä merkitys ja siten ohjelma voi jossain määrin edistää myös luonnon monimuotoisuutta. Koska ohjelman merkitys luontoon jää vähäiseksi, ei sillä tule olemaan olennaisia vaikutuksia Etelä-Suomen Natura-alueisiin. Ohjelmasta rahoitettavilla luonnonhoidollisilla hankkeilla saattaa olla lieviä myönteisiä vaikutuksia Natura-alueiden luonnontilaisuudelle ja virkistyskäytölle. Ohjelman keskeisin merkitys ympäristön kannalta on se, että se vauhdittaa ja suuntaa elinkeinotoiminnan rakenteellista muutosta. Ohjelmakaudella kehittyvä elinkeinotoiminta eroaa ympäristövaikutuksiltaan aikaisemmasta. Suuntaus on perustuotannosta osaamisintensiivisille aloille ja palveluihin. Tähän liittyy myös uuden ympäristöteknologian käyttöönotto ja ympäristön laadun korostuminen myös perinteisillä tuotannonaloilla, joten voidaan perustellusti sanoa, että ohjelma vähentää elinkeino- ja tuotantotoiminnan ympäristökuormitusta Etelä-Suomessa. Ohjelmassa on aineksia, jotka keskeisellä tavalla vauhdittavat ympäristön osaamisklusterin kehittymistä Etelä-Suomessa. Ympäristöklusteriin liittyen tullaan rahoittamaan mm. poikkitieteellistä tutkimusta sekä yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkostoja. Ympäristöosaamisen ja ympäristöteknologian kehittymisellä on oletettavasti positiivinen yhteys alueen ympäristön tilan kehitykseen. Vaikutusten seuranta Ohjelmakaudella seurattiin ympäristöpositiivisten hankkeiden suhteellista rahoitusosuutta EU-rahoituksesta. Ko. indikaattorin käytöstä saatiin positiivisia kokemuksia, joten sen seurantaa jatketaan myös kaudella Indikaattorin tavoitetasona on, että 18,5 % eli lähes viidennes EAKR-toimenpideohjelman rahoituksesta kohdistuu ympäristövaikutuksiltaan positiivisiin hankkeisiin. 9

10 Lisäksi seurataan ohjelmatason ympäristöindikaattoreiden kehitystä ohjelmakauden aikana. Ympäristöselostuksen pohjalta on todettavissa, että Etelä-Suomessa eri maakunnilla on omia ja yhteisiä ympäristöhaasteita. Ympäristöhaasteiden yhteenvetona voidaan todeta, että ympäristöriskien hallinnan ja kestävän kehityksen kannalta tärkeiksi asioiksi nousivat: uusiutuvien energialähteiden tutkimus ja käyttö energiansäästö, energiataseeltaan positiivisen ja ympäristökuormitusta välttävän bioenergian hyödyntämisen edistäminen asumisen, elinkeinojen ja liikenteen päästöjen vähentämistoimien ja pilaantuneiden maiden kunnostuksen edistäminen yhdyskuntien vedensaannin turvaaminen luonnonarvojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen ja säilyttäminen maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttaman kuormituksen vähentämistoimet ja aktiiviset kunnostustoimet Ympäristöselostus on liitteenä 3. 10

11 2. Etelä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Kuva 2. Etelä-Suomen alueen maakunnat Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelma kattaa koko Etelä- Suomen alueen eli Etelä-Karjalan, Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Varsinais-Suomen, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnat. Ohjelma-alue jaetaan koko Etelä-Suomen alueen kattavaan suuralueeseen sekä haasteellisimpiin alueisiin, joita ovat Imatran, Länsi-Saimaan, Heinolan, Kotka-Haminan, Lappeenrannan, Loimaan, Vakka- Suomen, Lahden, Kouvolan, Riihimäen ja Forssan, seutukunnat sekä saaristolain mukaiset varsinaiset saaristokunnat sekä asetuksen (1211/2004) mukaiset saaristo-osakunnat. (Liite 4) 2.1 Etelä-Suomen toiminnallinen rakenne, erityispiirteet, väestönkehitys ja muuttoliike Etelä-Suomen alue muodostaa maamme kehityksen kärjen sekä viennin ja tuonnin valtaväylän. Etelä-Suomen maakuntien alueella on koko maahan verrattuna: 12 % pinta-alasta, 50 % väestöstä, 60 % bruttokansantuotteesta, 63 % tutkimus- ja koulutusmenoista, 65 % tuonnista ja viennistä, 76 % moottoriteistä ja 95 % ulkomaan lentoliikenteestä. Vahvoja toimialoja Etelä-Suomessa ovat mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bio- ja ympäristöteknologia, palvelut, metalli-, paperija puutavarateollisuus, öljynjalostus ja kemianteollisuus sekä maatalous ja elintarviketeollisuus. Suuralueen sisällä on kuitenkin seutukuntia, joilla teollisuuden rakennemuutos edellyttää voimakkaita kehittämistoimia elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja uudenlaisten työpaikkojen luomiseksi. 11

12 Etelä-Suomi on pääasiassa voimakkaan väestönkasvun aluetta, mutta myös sen alueella useat kunnat kärsivät muuttotappiosta. Väestöään ovat menettäneet eniten Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Suurinta kasvu on pääkaupunkiseudulla, mutta kasvua tapahtuu myös hitaamman väestönkehityksen alueilla. Etelä-Suomen alueella oli vuonna 2005 asukkaita henkeä eli vajaa 50 % koko maan väestömäärästä. Kuntia on kaikkiaan 140. Alueen ääripäiden, Turun saariston länsiosien ja Etelä- Karjalan itäisimpien osien välillä on linnuntie-etäisyyttä 500 kilometriä. Tiheimmin asuttu maakunta on Uusimaa (213 as/m2) ja harvimmin asuttu Etelä-Karjalan maakunta (24 as/m2). Maakunnittaiset väestöntiheydet on esitetty seuraavassa taulukossa. Väkiluku v % Maapinta-ala, km 2 v Kuva 3. Itämeren vyöhykkeet ja kaupunkien as.luvut Väestöntiheys as/km² BKT/asukas v Etelä-Karjalan maakunta ,2% Kanta-Hämeen maakunta ,5% Päijät-Hämeen maakunta ,7% Kymenlaakson maakunta ,1% Varsinais-Suomen maakunta ,6% Itä-Uudenmaan maakunta ,6% Uudenmaan maakunta ,4% Yhteensä % k.a TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE VUOSILLE Uusimaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Itä-Uusimaa Kymenlaakso Päijät-Häme Varsinais-Suomi Lähde: Tilastokeskus Kuva 4. Etelä-Suomen väestöennuste vuosille 2000,2010,

13 Etelä-Suomen suuraluetta voi Suomen olosuhteissa luonnehtia kokonaisuudeksi, jolla on tiheä palvelukeskusverkosto ja pääosin toimiva liikennöintiverkosto. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toistaiseksi korkea taso ja suhteellisen hyvä saatavuus luonnehtii aluetta. Pääkaupunkiseutu, Turun seutu ja maakuntakeskukset ovat Etelä-Suomen pääkeskuksia. Keskukset ja väylät muodostavat fyysistoiminnallisia kehityskäytäviä. Pienemmät keskukset ja maaseutu asumisen ja elinkeinotoiminnan alueina käyttävät hyväkseen pääkeskusten verkkoa. Alueen tiheästä palvelukeskus- ja liikennöintiverkosta johtuen tavoitealueen maaseutualueet ja keskukset muodostavat keskenään mosaiikkimaisen kokonaisuuden, jossa välimatkat maaseutualueiden ja keskuksien välillä ovat pääsääntöisesti lyhyitä. Poikkeuksen muodostaa saaristoalue, joka eroaa jossain määrin eristetyn sijaintinsa vuoksi muusta alueesta, ehkä joitakin Saimaan alueella sijaitsevia maaseutualueita lukuun ottamatta. Myös Etelä-Karjalassa on syrjäisiä maaseutualueita. Väestönkasvun edellyttämä rakennuskannan lisäys keskittynee suurelta osin kehityskäytävien varsille, erityisesti rautateitse saavutettaville alueille. Näin Etelä- Suomeen muotoutuu laaja keskusten verkosto. Verkoston keskeisimpiä liikenteen solmukohtia ovat kaupungit, henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit, satamat ja lentokentät. Etelä-Suomen alueella pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki on Suomen tärkein keskus niin taloudellisesti, liikenteellisesti kuin kulttuurisestikin. Suomen tärkeimmät vienti- ja tuontisatamat sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Alue muodostaa tärkeimmän linkin yhdentyvän Euroopan ja avautuvan Venäjän välillä ja on Suomen merkittävin kansainvälisen liikenteen solmukohta. Etelä- Suomen alueella on kansainvälistä osaamista ja koulutuspotentiaalia, joka tukee elinkeinoelämän kansainvälistymisvalmiuksia. Alueella on lisäksi perinteitä ja lisääntyviä edellytyksiä lähialueyhteistyön suhteen. Väestön nopea ikääntyminen lähitulevaisuudessa on yleiseurooppalainen ilmiö. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä on 26%. Myös Etelä-Suomessa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa kaikissa maakunnissa tulevina vuosikymmeninä. Väestön ikääntyminen merkitsee luonnollisen väestönkasvun pysähtymistä ja kääntymistä negatiiviseksi monilla alueilla. Tällöin myös korostuu muuttoliikkeen merkitys alueiden väestönkehitykselle KOKONAISNETTOMUUTTO VUOSINA 2000, 2002 JA Etelä-Suomi Haasteelliset alueet Lähde: Tilastokeskus Kuva 5. Kokonaisnettomuutto Etelä-Suomessa ja haasteellisilla alueilla vuosina 2000, 2002 ja

14 2.1.1 Talouskehitys 0,8 % Arvonlisäyksen, työllisyyden ja väestön vuosimuutoksen poikkeama koko maan kehityksestä 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % -0,2 % -0,4 % -0,6 % -0,8 % -1,0 % Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Kuva 6. BTV- indikaattorin poikkeamat maakunnittain vuosina ja ennuste vuosille (Lähde: BTV-katsaus/Petri Pihlavisto, Varsinais-Suomen TE-keskus) Etelä-Suomen alue on hyvin heterogeeninen ja maakunnat eroavat toisistaan mm. bruttokansantuotteen, elinkeinorakenteen ja väestönkehityksen osalta. Pääosassa maakunnista talouskehitys on kokonaiskasvultaan positiivista. Kasvuerot koko maan keskimääräiseen kehitykseen nähden ovat melko pienet, mutta Etelä- Suomen maakuntien väliset kasvuerot ovat melko huomattavia. Kasvun erot selittyvät lähinnä sillä, että alueiden kasvun lähteet eroavat toisistaan. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa tuotannon kasvu on ollut keskimääräistä hitaampaa, vaikka Kymenlaaksossa vuonna 2004 kasvu ylsikin maan keskitasoon. Varsinais-Suomi on kasvanut hyvin tuotanto-, työllisyys- ja väestökomponenttien osalta. Kanta- Hämeessä kasvu on perustunut positiiviseen tuotanto- ja työllisyyskehitykseen. Työllisyyskehitys oli positiivista myös Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa Elinkeinorakenne Tarkemmin maakuntien elinkeinorakennetta analysoitaessa kasvu on selitettävissä seuraavilla muuttujilla: elinkeinorakenteen monipuolisuus, kasvuseutujen olemassaolo, palvelurakenteen kehittyneisyys ja osaavan työvoiman saatavuus. Kasvun edellytyksenä on, että alueella on ensisijaisesti oltava kilpailukykyistä ja innovatiivista tuotantoa sekä osaavaa työvoimaa. Tämän jälkeen elinkeinorakenne ja palvelurakenne hiljalleen monipuolistuvat positiivisen kasvun vaikutuksesta. Nyt tilanne on monen maakunnan osalta se, että entiset vahvuusalueet ovat menettäneet kilpailukykyään ja tuotannon uusiutuminen ei ole käynnistynyt esim. innovaatioympäristön toimimattomuuden vuoksi. Etelä-Suomen alueella tuotanto on ollut kasvussa teollisuudessa ja palveluissa. Erityisesti julkisten palvelujen kasvu ylittää koko maan tason. Laskussa ovat olleet kaupan sekä rakennustuotannon ja alkutuotannon arvot. Jaksolla ennustetaan kaikkien sektorien tuotannon kasvua, selvimmin teollisuudessa ja kaupan alalla, rakentamisessa ja yksityisissä palveluissa. 14

15 Etelä-Suomen alueella vienti on kasvussa. Käynnissä olevan kasvun aikana on ehtinyt käynnistyä isoja hankkeita ja kokonaisten toimialojen tilauskanta on noussut korkealle. Positiivinen vaikutus on heijastunut myös työllisyyteen. Työllisyyden arvioidaankin yleisesti olevan kasvussa ja työttömyyden laskussa. Myönteiseen kehitykseen vaikuttaa myös työmarkkinoilta poistuvien määrä siten, että ainakin työttömyys näyttäisi jatkossa edelleen laskevan. Etelä-Suomen maakuntien osalta kehitys riippuu niin kansainvälisen talouden suhdanteista kuin myös kotimaan tekijöistä. Kotimarkkinoiden kysyntä ylläpitää kaupan, rakentamisen ja monien palveluiden kysyntää. On nähtävissä, että kotimarkkinoiden vetovoima säilyy edelleen hyvänä joitakin vuosia. Itä- Uudellamaalla kemian teollisuus ja kemian teollisuuden rakentamishankkeet lisäävät talouden kasvua ja työllisyyttä. Pendelöivä väestö on kasvanut ja työmatkojen pituus on lisääntynyt. Helsingin ja pääkaupunkiseudun läheisyys vaikuttavat palvelujen kasvua hidastavasti. Paperiteollisuuden rakennemuutoksen vaikutukset osuvat Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Kaakkois-Suomessa on useita kuntia, joissa paperitehtaiden toiminta on merkittävää (Imatra, Kuusankoski, Anjalankoski, Kotka, Lappeenranta, Joutseno ja Rautjärvi). Näissä kunnissa sekä yhteisöveromuutokset että verotulontasausjärjestelmä vaikuttavat kuntatalouksiin negatiivisesti. Etelä-Karjalassa rakennusalan tuotanto kasvaa vuonna 2007 käynnistyvien tie- ja ratahankkeiden vaikutuksesta ja hankkeilla on vaikutusta myös työllisyyden kasvuun. Kovin merkittäviä uusia työpaikkalisäyksiä ei ole näkyvissä. Paperiteollisuus vähentää huonosti kannattavien paperilaatujen tuotantoa, joka merkitsee myös työntekijämäärän vähennystä osasta yksiköitä. Kaakkois-Suomen turvallisuusklusterin odotetaan lisävään työpaikkoja - kasvun taustalla ovat rajavalvontaan liittyvät palvelut ja esim. Utin varuskunnan helikopteritukikohdan laajeneminen. Kanta-Hämeessä tuotanto on kasvanut erityisesti kaupan alalla ja kasvua on ollut myös palvelualojen tuotannossa. Päijät-Hämeen tuotantorakenne on samantyyppinen kuin Kanta-Hämeessä ja siellä tuotanto on kasvanut erityisesti teollisuustuotannossa. Varsinais-Suomen osalta avaintoimialojen suhdannetilanne on positiivinen. Laivanrakennuksen tilauskanta on vahvistunut. Samaan aikaan rakennusalalla on käynnistynyt uustuotantoa sekä julkisen rakentamisen että liiketilarakentamisen osalta. Myös metalliteollisuuden ja rakennusalan työttömyys on ollut vuoden 2006 aikana laskussa. Erittäin positiivinen kehitys on ollut käynnissä sekä Turun, Salon että jossakin määrin myös Vakka-Suomen (autoteollisuus) seutukunnissa. Maakuntien tuotannon ja työllisyyden muutokset ja niiden muutosennusteet on kuvattu seuraavissa kaavioissa. 15

16 Tuotannon muutos (Indeksi, 100=2000) Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Kuva 7. Tuotannon muutos Etelä-Suomen alueella (Lähde BTV-kastaus/Petri Pihlavisto, Varsinais-Suomen TE-keskus) Työvoima ja työllisyyden kehitys Etelä-Suomen suuralueen työllisyystilanne vaihtelee merkittävästi maakunnittain. Työllisyysaste on maan keskitasoa korkeampi Uudenmaan maakunnissa ja Varsinais-Suomessa, mutta Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen maakunnissa maan keskitasoa selvästi alempi. Vastaavanlainen tilanne vallitsee myös työttömyysasteen suhteen. Korkein työttömyysaste oli vuonna 2005 Etelä-Karjalan (13,6 %) ja Päijät-Hämeen maakunnissa (12,9 %) ja alhaisin Uudellamaalla, 7,9 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut 2000-luvun alkuvuosina laskussa, mutta osuus kokonaistyöttömyydestä on edelleen varsin korkea erityisesti Hämeessä ja Uudellamaalla, noin 30 %. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on Etelä-Suomessa viime vuosina alentunut selvästi kokonaistyöttömyyttä nopeammin, ja alenemisen ennustetaan jatkuvan edelleen. Työmarkkinoiden kehitystä leimaa lähivuosina toisaalta merkittävä työmarkkinoilta poistuvan työvoiman määrä, josta osa on jo pitkään työttömänä olleita henkilöitä, jolloin työttömyys näyttäisi laskevan ja työllisyysaste paranevan. Erityisesti Uudenmaan maakunnat eroavat muista maakunnista voimakkaan väestökehityksensä vuoksi, mikä on muokannut myös työvoiman ikärakenteen muita alueita edullisemmaksi. Suomalaisten työmarkkinoiden tulevien vuosien suurimmiksi haasteiksi on nousemassa väestön ikääntymisen lisäksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Kehityksen seurauksena kasvavan työvoimatarpeen rinnalla esiintyy myös työttömyyttä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla väestön koulutustaso on korkea, mutta 15 % vuotiaista nuorista on kokonaan vailla peruskoulun jälkeistä lukio tai ammatillista koulutusta. 16

17 Rekrytointiongelmat ovat Etelä-Suomen suuralueella lisääntyneet mm. terveydenhuollossa sekä kuljetus- ja rakennusaloilla, joissa määräaikaiset työsuhteet ovat tyypillisiä. Työvoiman kysyntä tulee jatkossakin kasvamaan em. toimialojen lisäksi erityisesti hyvinvointipalveluissa. Työvoiman saatavuusongelmat tulevat kärjistymään erityisesti muuttovoittoa saavilla alueilla, joiden väestö kasvaa ja samanaikaisesti ikääntyy. Hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvuun vaikuttavat myös kaupungistuminen ja esim. vapaa-ajan tottumuksissa ja asenteissa tapahtuvat muutokset. Voimakkain työvoiman lisäys tulee tapahtumaan yksityisissä palveluyrityksissä. Ulkomaista työvoimaa käytetään jo nyt runsaasti mm. Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa erityisesti rakennusalalla ja metalliteollisuudessa. On odotettavissa, että ulkomaisen työvoiman käyttö yleistyy myös muissa Etelä-Suomen maakunnissa ja muillakin toimialoilla. Työmarkkinoille tulevat nuoret eivät pysty tyydyttämään kokonaan uuden työvoiman tarvetta, minkä vuoksi maahanmuuttajataustaisen väestön käyttäminen työvoimavajeen paikkaamisessa lisääntyy. Pääkaupunkiseutu on jo tällä hetkellä maamme monikulttuurisin alue, jossa ulkomaalaistaustaisten, eri kieliä äidinkielinään puhuvien sekä eri uskontokuntiin kuuluvien määrät ja osuudet ovat korkeita muuhun maahan verrattuna. Muuttovoitto on Etelä-Suomen mahdollisuus, mutta toisaalta maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan on suuri haaste mm. koulutus- ja työvoimapalvelutarjonnalle. Työllisyyden muutos (Indeksi, 100=2000) Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Kuva 8. Työllisyyden muutos Etelä-Suomen alueella (Lähde BTV-kastaus/Petri Pihlavisto, Varsinais-Suomen TE-keskus) 17

18 2.1.4 Osaaminen % ,65 38,71 ETELÄ-SUOMEN KOULUTUSRAKENNE MAAKUNNITTAIN VUONNA 2004 (yli 15-vuotiaat) 40,66 34,13 39,35 37,50 38,93 40,09 40,54 38,09 34,01 33,27 32,72 37,74 37, ,64 25,21 23,15 20,97 21,37 24, Ei tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Ei tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Ei tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Ei tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Ei tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Ei tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Ei tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Etelä-Karjala Kanta-Häme Itä-Uusimaa Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Lähde: Tilastokeskus Kuva 9. Etelä-Suomen koulutusrakenne maakunnittain, yli 15-vuotiaat Etelä-Suomen väestön koulutusrakenne vaihtelee melko paljon maakunnittain. Suhteellisesti eniten ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia on Itä- Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Uudenmaan erityispiirre on suuri pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus. Toisen asteen ammatillisten tutkintojen osuus korostuu erityisesti Kaakkois-Suomen maakunnissa. Opistotasoisen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuksissa ei ole suuria eroja maakuntien välillä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus on sen sijaan suurin Uudellamaalla ja alhaisin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tasa-arvoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen tarjonnan ylläpito on lähivuosien keskeinen haaste sillä toimiva koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen verkosto on myös keskeinen alueellinen menestys- ja vetovoimatekijä. Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneiden määrä on viime vuosina ollut varsin suuri. Tulevaisuuden haasteita on lisäksi työvoimatarpeen ja koulutuksen alueellisen kohtaamisen varmistaminen ja ennakointi sekä tarpeellisten tukitoimien kohdentaminen maahanmuuttajiin, jotta heidät saadaan perusopetuksen ja ammatillisen tai työvoimakoulutuksen piiriin Yrittäjyys ja yritystoiminta Suomen kaikista yritysten toimipaikoista noin 52 % ja yritysten henkilöstöstä noin 56 % sijaitsee Etelä-Suomen alueella. Alueen merkitystä yritystoiminnalle edullisena sijaintipaikkana korostaa suuri ostovoimainen väestöpohja, edullinen sijainti kuluttajiin nähden, kehittynyt liikenneinfrastruktuuri, vientisatamien läheisyys sekä edullinen sijainti Venäjän ja Itämeren kasvavan talousalueen markkinoille. Yrittäjien osuus työllisistä oli vuonna 2005 Etelä-Suomen alueella 10,7 %, mikä oli jonkin verran alhaisempi kuin maassa keskimäärin (12,1 %). Vain Varsinais- 18

19 Suomessa ja Itä-Uudellamaalla yrittäjien osuus ylitti valtakunnan keskitason. Naisten osuus yrittäjistä vaihtelee suuresti maakunnittain. Naisten osuus oli Etelä- Suomessa vuonna 2005 selvästi korkein Kymenlaaksossa (41,5 %) ja alhaisin Päijät-Hämeessä (26,4 %). Koko maassa naisten osuus oli keskimäärin 33,2 %. Naisyrittäjyyttä esiintyy eniten palvelualoilla, kun taas tuotannollinen yritystoiminta on voittopuolisesti miesten käsissä. Kasvu- ja vientiyritysten osuus on Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa korkeampi kuin maassa keskimäärin; Uudellemaalle sijoittuu noin 40 prosenttia Suomen kaikista vientiyrityksistä ja noin 35 % koko maan ns. nopean kasvun yrityksistä. Varsinais-Suomen maakunnan monipuolisesta elinkeinorakenteesta huolimatta alueen kasvu perustuu melko harvan vientivetoisen toimialan ja niilläkin melko harvojen yritysten varaan. Siksi alueen suhdanteet vaihtelevat voimakkaasti erityisesti teknologiateollisuuden suhdanteita seuraten. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien yritystoiminta on edelleen varsin perinteistä, metallin- ja puun jalostukseen sekä elintarvikkeiden valmistamiseen perustuvaa. Palvelujen ja uusien nopeasti kasvavien toimialojen osuus on maakunnissa edelleen vähäinen, vaikka alueen sijainti esim. palvelutuotannon kannalta olisi edullinen. Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakuntien alueella on myös melko niukasti kasvuyrityksiä. Tuotannollinen rakenne on lisäksi melko riippuvaista suurteollisuuden kehityksestä, mikä on luonut alueelle vaurautta, mutta samalla suhdanneherkkyyttä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on selkeästi keskeinen kilpailukykyä ja kasvua vahvistava tekijä. Alueiden kilpailukyky perustuu olennaisesti yritysten ja työpaikkojen innovatiivisuuteen eli kykyyn tuottaa uusia tai kehittää olemassa olevia tuotteita ja palveluja sekä tapoja tuottaa niitä. Erityisesti uusien innovaatioiden käyttöönotto palvelualoille on innovaatiotoiminnan keskeinen haaste. Alueellisella tasolla voidaan vaikuttaa ainakin tarjolla olevaan koulutukseen, työvoiman ammattitaitoon, tutkimustoiminnan puitteisiin, uuden teknologian nopeaan hyödyntämiseen, yritysten perustamis- ja toimintaedellytyksiin sekä yhteistyöverkostojen muodostumiseen Liikenne ja tietoliikenne Suomenlahden alue muodostaa lähes 10 miljoonan asukkaan vyöhykkeen, joka voi toimia koko Itämeren alueen talouden veturina. Tämä kuitenkin edellyttää ennen kaikkea toimivaa liikenneverkostoa. Etelä-Suomen alueen liikenneverkko on tällä hetkellä säteittäinen ja Helsinki-keskeinen. Tärkeimmät liikenneyhteydet Venäjälle kulkevat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kautta. Näiden yhteyksien liikennemäärät ovat jatkuvasti kasvussa mikä vaatii parannustoimia. Tällä hetkellä liikenneverkko ei pysty täysin vastaamaan lähialueiden, kuten Venäjän kehityksen haasteisiin. Tulevaisuudessa poikittaisten yhteyksien merkitys tuleekin korostumaan. Etelä-Suomessa tietoliikenneverkkojen käyttö yrityksissä ja kotitalouksissa on maan keskiarvoa korkeampaa. Tietoliikennepalvelujen runsas tarjonta ja kilpailu pitävät myös hinnat muuta maata edullisempina. Kansallinen laajakaistastrategia on jo lähes toteutunut Etelä-Suomessa. Tietoliikenteestä on tullut keskeinen muutostekijä niin elinkeinoelämän kuin kotitalouksienkin toiminnassa. Tietoliikenteen 19

20 kehityksen vaikutukset aluerakenteen kehitykseen liittyvät saavutettavuuden parantumiseen. Erilaiset hajautuvan työnteon muodot mahdollistuvat ja palvelujen saatavuus paranee. Toisaalta tietoliikenneverkkojen nopeudet kasvavat ensin tiheimmin asutuilla alueilla ja maaseudulla kehitys on hitaampaa, jolloin palvelutasoerot saattavat olla jyrkkiä Luonnon- ja kulttuuriympäristö Eteläsuomalainen luonnonympäristö on monimuotoista. Se muodostuu laajasta rannikkovyöhykkeestä saaristoineen sekä mittavista savikkotasangoista, joita rikkovat kalliopaljastumavyöhykkeet ja halkovat isot jokivesistöt, kuten Kymijoki ja Vuoksen vesistö, Salpausselkien (I - III) vyöhykkeestä pohjavesialueineen ja niiden pohjoispuolella avautuvista suurista järvivesistöistä sekä karummista ja metsäisistä ylänköalueista. Eteläsuomalainen ympäristö on myös perinteikästä kulttuuriympäristöä ja maatalousmaisemaa, johon monikerroksinen historia on lyönyt leimansa. Rakennetun ympäristön merkitys korostuu tiiviisti asutussa Etelä- Suomessa. Luonto- ja kulttuuriympäristöt yhdistyvät Etelä-Suomessa mosaiikkimaisesti muodostaen laadukkaan asumisen ympäristön ja kilpailukykyisen luontoja kulttuurimatkailualueen. Etelä-Suomen tulevaisuuden haasteena on sovittaa maankäytöllinen, elinkeinojen ja infrastruktuurin kehittäminen yhteen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen kanssa ja hallita kasvun ympäristölle aiheuttamat riskit. Etelä-Suomen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristöjen arvokohteet ovat voimavara, jonka avulla voidaan kehittää maakuntien erityisominaisuuksia asuin-, vapaa-ajan ja matkailun ympäristöinä. Etelä-Suomessa luonnonympäristön uhkana ovat metsäluonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien heikentyminen. Osa vielä jäljellä olevista laajemmista ja luonnonarvoiltaan tärkeistä metsäalueista on vaarassa pirstoutua ja niiden lajisto köyhtyä sekä vanhojen metsien lajien elinolosuhteet heikentyä. Tähän kehitykseen vaikuttavat erityisesti rakentaminen ja metsien taloudellinen hyödyntäminen. Etelä-Suomessa kaupunkiseutujen lähettyvillä oleva maaseutu on hyvinvoivaa ja kehittyvää, mutta reuna-alueilla on ongelmaisia, syrjäisiä maaseutualueita. Tulevaisuuden haasteita tuo maatalouselinkeinon muuttuminen. Toimenpiteitä tarvitaan sekä maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi että maisemaltaan arvokkaiden avoimien viljeltyjen kulttuurimaisemien säilyttämiseksi. Pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen ja säilyttäminen edellyttävät maatalouden ja hajaasutuksen aiheuttaman kuormituksen vähentämistä ja aktiivisia kunnostustoimia. Bioenergian hyödyntämisessä pyritään positiiviseen energiataseeseen ja ympäristökuormituksen välttämiseen. Vanhat kylä- ja teollisuusympäristöt sekä sotahistoriamme ovat myös niitä arvokerrostumia, jotka tulevat yhä korostetummin esille maankäytössä ja virkistys- ja matkailuelinkeinojen kehittämisessä. Suurien ympäristökokonaisuuksien vastapainona tulevaisuudessa korostuvat myös asuinalueiden kulttuuriympäristö ja lähiluonto. Toimivat virkistysalueet ja yhteydet ovat yhä merkittävämpiä asukkaiden elin- ja toimintaympäristön laadun mittareita sekä alueellisia vetovoimatekijöitä. Etelä-Suomen näkökulmasta yksi suurimmista ympäristöhaasteista on Itämeren sekä muiden vesistöjen suojelu. Meren ja vesistöjen suojelu edellyttää asumisen, 20

CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013

CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE ETELÄ-SUOMEN

Lisätiedot

CCI 2007 FI 16 2 PO 004 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013. Mikkeli. Tampere. Pori.

CCI 2007 FI 16 2 PO 004 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013. Mikkeli. Tampere. Pori. CCI 007 FI 6 PO 004 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 007-03 Pori Tampere Mikkeli Rauma Toijala Hämeenlinna Heinola Lahti Kouvola Lappeenranta Imatra Uusikaupunki

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.6.2006 Päijät-Hämeen liitto SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR:n Länsi-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnos 28.4.2006 Pirkanmaan liitto Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR:n

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE

IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE Maakuntahallitus 14.1.2019 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus

Lisätiedot

Ristijärven kuntastrategia

Ristijärven kuntastrategia Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot