Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA Vilkas, viihtyisä, kehittyvä Lapin tähtikunta Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Käsitelty kh , liite 1 Hyväksytty kv , liite 1

2 Sisällysluettelo 1. TALOUSKATSAUS Yleinen taloudellinen tilanne Uusi kuntalaki Sote-uudistuksen eteneminen Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus Sodankylän väestö ja työllisyys Sodankylän taloudellinen tilanne Talouden tasapainottaminen SODANKYLÄN STRATEGIA Kuntastrategia pähkinänkuoressa Toiminnan painopisteet ja strategian arviointi Hyvinvointijohtaminen osana talousarviota ja tilinpäätöstä HENKILÖRESURSSIT Organisaatiorakenne Henkilöstökustannukset TALOUSARVION PERUSTEET Talousarvion rakenne ja sitovuustasot Vastuut ja tilivelvollisuudet Talousarvion toimeenpano ja toteutumisen seuranta Elinkeino- ja kehittämisrahaston käyttö KÄYTTÖTALOUSOSA TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Yleishallinto Kehittämispalvelut Maaseutupalvelut PERUSTURVALAUTAKUNTA Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto

3 5.5. SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutus ja opiskelu Vapaa-ajan palvelut Sompion kirjasto Varhaiskasvatus TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntatekniikka Tilapalvelu YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA SODANKYLÄN KUNTA: YHTEENVETO Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Nettomenot vastuualueittain INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE KUNTAKONSERNI Konserniyhtiöille ja -yhteisöille asetetut tavoitteet Konserniohjaukselle asetetut tavoitteet Tytäryhtiöt Asentopuulaaki Oy Lämpö Oy Juurakkotuli Sodankylän Vesi Oy Tähtikunta Oy Tähtikuitu Oy

4 Kuvioluettelo Kuvio 1 Sodankylän väkiluku Kuvio 2 Asukasluku indeksoituna (2003 = 100)... 9 Kuvio 3 Ikärakenne Kuvio 4 Väestöllinen huoltosuhde Kuvio 5 Sodankylän väestö kylittäin Kuvio 6 Työpaikkojen määrä toimialoittain Kuvio 7 Työttömien määrä Kuvio 8 Tuloveroprosentin kehitys Kuvio 9 Toimintakatteen (itseisarvo) kehitys Kuvio 10 Verotulojen kehitys Kuvio 11 Käyttötalouden valtionosuuksien kehitys Kuvio 12 Vuosikatteen kehitys Kuvio 13 Tilikauden tulos Kuvio 14 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä Kuvio 15 Lainakannan kehitys Kuvio 16 Kuntakonsernin lainakanta Kuvio 17 Suhteellisen velkaantuneisuuden kehitys Kuvio 18 Kumulatiivisen tulorahoitusjäämän kehitys Kuvio 19 Luottamushenkilöorganisaatio Kuvio 20 Viranhaltijaorganisaatio Kuvio 21 Kunnan henkilöstömäärä Kuvio 22 Vakanssien jakautuminen toimialoittain

5 1. TALOUSKATSAUS 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa arvioidaan, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa kuluvana vuonna vain hieman, 0,3 prosenttia, ja että heikko kasvu pitää työttömyyden yhä pienehkössä nousussa. Seuraavalle vuodelle ministeriö ennakoi pientä teollisuustuotannon piristymistä, mikä olisi vetänyt kokonaistuotannon 1,4 prosentin vuosikasvuun ja kääntänyt työttömyyskehityksen laskevalle uralle. Tämä merkitsee Suomelle neljättä perättäistä supistuvan talouskasvun vuotta. Kuntatalousohjelman mukaan kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kuntatalousohjelma on uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä, jolla tuetaan hallitusohjelman toimeenpanoa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehneet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Vaikka kuntien väliset erot ovat suuria, kokonaistasolla kuntatalous on ollut viime vuodet kirjanpidollisesti tasapainoinen; vuosikate on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta ollut käyttöomaisuuden poistoja suurempi. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden investoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti. Käyttötalouden kaventunut liikkumavara on johtanut kuntatalouden investointien omarahoitusosuuden alentumiseen, minkä seurauksena kuntien velka on vuosi toisensa jälkeen noussut. Myös kuntaverotusta on jouduttu kiristämään. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasemaa kuvaava rahoituslaskelman tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirta on ollut viimeksi positiivinen vuonna Vuosina keskimäärin kahdella kolmesta kunnasta toiminnan rahavirta ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Yksittäisten kuntien rahoitusasemien vuosittainen vaihtelu on kuitenkin ollut suurta. Hallitus pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta ja osana sitä kuntataloutta useilla toimenpiteillä, jotka ajoittuvat sekä alkaneelle vaalikaudelle että sitä pitemmälle aikavälille. Hallitusohjelman liitteessä 6 on toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tuottaa kustannussäästöä tai vahvistaa kuntatalouden tulopohjaa vuosina Nämä toimet toteutetaan etupainotteisesti. Julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetyt hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset toimet on huomioitu kuntatalousohjelmassa. Tämän lisäksi hallituksen tavoitteena on karsia kuntien kustannuksia 1 mrd. eurolla vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Valmisteilla olevan toimenpideohjelman aikajänne ulottuu yli vaalikauden, mutta säästövaikutuksia odotetaan syntyvän jo kuluvan vaalikauden aikana. Toimenpideohjelman vaikutuksia ei ole sisällytetty kuntatalousohjelmaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämisellä kunnilta uusille itsehallintoalueille tavoitellaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä julkisen talouden säästöjä. Kuntatalouden osalta uudistus lievittää väestön ikääntymisestä johtuvia pitkän aikavälin menopaineita. Soteuudistuksen ja hallitusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden tuottavuusvaikutuksia ei ole arvioitu kuntatalousohjelmassa. 5

6 Kuntien ja kuntayhtymien investointitarpeet ovat edelleen mittavat, ja investointien on arvioitu pysyvän lähivuodet korkealla tasolla. Edellä kuvattu vuosikatekehitys huomioon ottaen tämä johtaisi kuntatalouden velan kiihtyvään kasvuun. Kuntatalouden rahoitustasapainon kannalta keskeisin kysymys on, miten käyttötaloudesta saataisiin lisää liikkumavaraa investointien rahoitukseen niin, että työn verotus ei kiristyisi ja velka kasvaisi. Tältä osin kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen tulee toteuttaa. Olennaista on myös saada konkretisoitua kaikki hallitusohjelman säästötoimenpiteet. Myös kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta muun muassa rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja tuottavuutta nostamalla. Kuntien ja kuntayhtymien investointien priorisoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteutuksella on suuri merkitys. Kuntien tuleekin jatkossa kyetä nostamaan investointien omarahoitusosuutta. Kuntatalouden sopeutuksessa tulee huomioida myös hallitusohjelman tavoitteet liittyen työn verotuksen keventämiseen. Seuraavassa kuntatalouden kehitystä tarkastellaan voimaan astuneen kuntalakiuudistuksen, julkaistun sote-uudistuksen sekä tulevan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistuksen näkökulmasta Uusi kuntalaki Uusi kuntalaki on astunut voimaan Merkittävä osa sen säännöksistä tulee sovellettavaksi vasta seuraavan valtuustokauden alusta eli lukien. Kuntalaki on edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Kuntalain tarkoituksena on edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kunnan omistamassa yhtiöissä tai ostopalveluina. Kuntien uusia lakisääteisiä velvoitteita ovat muun muassa kuntastrategian laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kuntajohtajan välillä, kuntayhtymän alijäämän kattaminen sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen kunnan verkkosivuilla. Uusi kuntalaki edellyttää myös, että eräiden luottamushenkilöiden sekä kunnanjohtajan, kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijöiden tulee ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet laajenevat. Kunnan on asetettava vanhusneuvoston lisäksi nuorisovaltuusto sekä vammaisneuvosto. Jatkossa kunnassa toimivilla yhdistyksillä ja yrityksillä on aloiteoikeus Sote-uudistuksen eteneminen Valtioneuvoston viestintäosasto julkaisi hallituksen tekemän päätöksen soteuudistusta ja itsehallintoalueita koskevista linjauksistaan ja aluejaon perusteista. Maahan pe- 6

7 rustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Jatkossa julkinen hallinto järjestetään Suomessa kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallintoalueelle. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille Jos itsehallintoalue arvioi kantokykynsä riittämättömäksi sote-palveluiden järjestämiseen, se voi hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla niistä toisen itsehallintoalueen kanssa. Hallitus lisää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuutta. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Itsehallintoalueiden omaa tuotantoa johtavat ammattijohtajat erillään sote-palveluiden järjestämistä koskevasta päätöksenteosta. Itsehallintoalueen pitää arvioida oman palvelutuotannon tarkoituksenmukaisuutta verrattuna yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoon sekä yhteistyöhön muiden alueiden kanssa. Oman palvelutuotannon ja yksityisiltä toimijoilta ostettujen palvelujen laatu- ja kustannustietojen on oltava yhtäläisellä tavalla julkisesti vertailtavissa. Valmistelussa luodaan menettelyt, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä on jatkossa 12 sairaalassa. Muut nykyiset keskussairaalat tarjoavat suppeampaa ympärivuorokautista päivystystä sekä antavat erikoistuneita palveluita. Näin maan eri osissa on saatavissa päivystysapua ympäri vuorokauden tulevaisuudessakin. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Valmistelu on aloitettu marraskuussa Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, jonka tavoitteena on nopeuttaa asiakkaan hoitoon pääsyä. Valinnanvapauden myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia. Kevään 2016 lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää lakeja koskevasta yksityiskohtaisesta kannastaan. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle 3 7

8 miljardilla eurolla. Lisäksi tavoitteena on palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus perustuslain mukaisesti. Uudistuksen myötä valtion ohjausta vahvistetaan. Valtioneuvosto päättää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksestä itsehallintoalueiden esitysten ja niiden kanssa käytävien neuvotteluiden pohjalta. Järjestämispäätöksessä päätetään julkisesta palvelulupauksesta ja strategisista kehittämistavoitteista. Lisäksi valtioneuvosto päättää valtakunnallisten ja alueellisten erityisyksiköiden ja yliopistollisten sairaaloiden ja muiden osaamiskeskusten tehtävistä ja työnjaosta. Valtioneuvosto myös ohjaa laajakantoisia investointeja ja tuotantorakennetta sekä varmistaa valinnanvapauden toteuttamisen. Itsehallintoalueiden yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalle luodaan puitteet yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Lisäksi perustetaan itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut. Itsehallintoalueet perustetaan monitoimialaisiksi. Itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Itsehallintoalueen ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Hallitus päättää tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus Seuraavaksi on tarkoitus toteuttaa myös ammatillisen koulutuksen reformi. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntö, rahoitusjärjestelmä sekä säätely- ja ohjausjärjestelmä uudenlaiseksi kokonaisuudeksi, jonka lähtökohtana ovat osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen oppiminen. Reformin uudistukset tulevat voimaan pääsääntöisesti vuoden 2018 alussa. Osauudistuksia toteutetaan jo vuoden 2017 alusta. Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä toteutettavat toimintaprosessien uudistaminen, toimintaa jäykistävien rakenteiden ja raja-aitojen purkaminen, koulutuksen järjestäjärakenteen kehittäminen, uusien digitaalisten oppimisratkaisujen hyödyntäminen sekä hajanaisten resurssien kokoaminen ja niiden käytön tehostaminen vähentävät kuntien menoja Sodankylän väestö ja työllisyys Sodankylän kunnan asukasmäärä kasvoi ja 1990-luvuilla aina vuoteen 1995 saakka. Vuonna 1996 väkiluku kääntyi lisääntyneen poismuuton takia selvään laskuun. Vuonna 2010 väestön väheneminen pysähtyi. Kunnan väkiluku on kasvanut vuosina 2011: + 28 as; 2012: +29 as; 2013: +50 as; sen jälkeen on tapahtunut käänne: 2014: -64 as; as. 8

9 Sodankylän asukasluku on vähentynyt vuoteen 2010 asti voimakkaasti. Tämän jälkeen on tapahtunut kasvuvaihe vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen asukasmäärä on jälleen vähentynyt. Kuviossa 1 esitetään kunnan asukasluvun muutos tilastokeskuksen julkaiseman tilaston mukaisesti. Vuodesta 2015 luvut ovat tilastokeskuksen ennuste Kuvio 1 Sodankylän väkiluku Seuraavassa esitetään Sodankylän kunnan asukasluvun kehitys vuosina verrattuna samankokoisiin kuntiin, Lappiin ja koko maahan. 110 Asukasluku indeksoituna (2003=100) Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 2 Asukasluku indeksoituna (2003 = 100) 9

10 Kuviosta 2 ilmenee, että Sodankylän kunnan asukasluku on viime vuosina kehittynyt positiivisemmin kuin Lapin kunnissa ja vastaavankokoisissa kunnissa yleensä, mutta kääntynyt vuoden 2013 jälkeen samalle heikkenevälle kehitystrendille. Seuraavassa kuviossa 3 on nähtävillä Sodankylän ikärakenne. Kunnassa on jonkin verran vähemmän alle 14-vuotiaita kuin vertailukohteissa. Ikääntyvän väestön määrä sen sijaan on vastaavalla tasolla kuin samankokoisissa kunnissa Suomessa. Ikärakenne , % Sodankylä 6,5 7,0 62,8 13,0 10, as. kunnat 7,7 9,4 59,2 12,9 10,9 Lappi 7,2 8,2 62,7 11,9 10,0 Manner-Suomi 7,8 8,6 64,0 10,8 8, v v v v. 75 v.- Kuvio 3 Ikärakenne Kuviossa 4 esitetään kunnan väestöllinen suhde, joka osoittaa alle 14-vuotiainen ja yli 65-vuotiainen määrän suhteessa työikäisten ( vuotiaat) määrään. Huoltosuhde Sodankylässä on parempi kuin samankokoisissa kunnissa keskimäärin, mutta samaa tasoa kuin Lapissa yleensä. Väestöllinen huoltosuhde (0-14 v. + yli 64 v. sataa v. kohti) Sodankylä 21,4 37,7 59, as. kunnat 28,9 40,1 68,9 Lappi 24,6 34,9 59,6 Manner-Suomi 25,6 30,2 55, v. / (15-64 v./100) Yli 64 v. / (15-64 v./100) Kuvio 4 Väestöllinen huoltosuhde

11 Seuraava taulukko (kuvio 5) kuvaa Sodankylän asukasluvun alueellista jakautumista ja väestökehitystä kylittäin kymmenen vuoden ajalta. Taulukosta ilmenee, että Sodankylän kunta on monitaajamainen, ja kunnan asukkaista 64 % asuu kirkonkylällä tai sen läheisyydessä. Suurimmat kylät ovat Sattanen, Vuotso ja Vaalajärvi. Pääosa asukasluvun kasvusta viime vuonna on tapahtunut kirkonkylässä. Vuosi Yhteensä asukkaita Pohjoisosa Vuotso (Purnumukka) Lokka Petkula (Madetkoski) Moskuvaara Kersilö Rajala Sattanen Itäosa Kelujärvi (Puolakkav.) Siurunmaa Orajärvi Kirkonkylä (+ymp.) Järvikylät Jeesiö Vaalajärvi Riipi Hinganmaa (Kaarto) Syväjärvi (Heinäperä) Sassali Uimaniemi (Murtomaa) Kierinki Kukasjärvi Unari Eteläosa Aska Lismanaapa Torvinen Vuojärvi Seipäjärvi Raudanjoki Luosto * * Kuvio 5 Sodankylän väestö kylittäin Seuraavassa taulukossa (kuvio 6) tarkastellaan Sodankylän työpaikkojen kehitystä ja jakaantumista toimialoittain. Eniten työpaikkoja on julkishallinnossa mukaan lukien puolustusvoimat, ja voimakkaimmin työpaikkojen määrä on kasvanut terveys- ja sosiaalipalveluissa. 11

12 kpl % kpl % kpl % Työpaikat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous , , ,2 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 47 1,3 47 1,3 44 1,2 Kaivostoiminta ja louhinta 146 4, , ,5 Teollisuus 159 4, , ,6 Rakentaminen 173 4, , ,4 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus- ja varastointi; , , ,2 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 180 5, , ,3 Informaatio ja viestintä 43 1,2 37 1,0 39 1,1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 23 0,7 19 0,5 21 0,6 Kiinteistöalan toiminta 54 1,5 48 1,3 48 1,3 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 199 5, , ,1 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 289 8, , ,3 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak , , ,5 Koulutus 187 5, , ,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut , , ,0 Muut palvelut 169 4, , ,7 Toimiala tuntematon 47 1,3 36 1,0 29 0,8 Kuvio 6 Työpaikkojen määrä toimialoittain Työttömien määrä on Sodankylässä pääasiassa vähentynyt vuosina , mutta on alkanut lisääntyä vuodesta 2013 työ- ja elinkeinoministeriöstä saatujen tietojen mukaan (kuvio 7). Työttömiä oli 567 henkilöä (13,6 %) Työttömiä työnhakijoita Työttömyysaste, % 11,8 13,2 11,6 10,2 10,2 12,4 13,9 Kuvio 7 Työttömien määrä Seuraavassa kuviossa 8 on nähtävillä tuloveroprosenttien kehitys vuosina Kuva osoittaa, että Sodankylän veroprosentti on ollut lähes kymmenen vuoden ajan samalla tasolla, mutta sitä korotettiin 0,5 %:lla 20 %:iin vuonna Veroprosentti Sodankylässä ylittää vuonna 2014 maan keskitason 0,25 prosenttiyksiköllä jääden kuitenkin alle Lapin kuntien keskiarvon. 12

13 ,00 20,50 20,00 19,50 19,00 18,50 18,00 17,50 Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa 17,00 16,50 Kuvio 8 Tuloveroprosentin kehitys Sodankylän taloudellinen tilanne Seuraavassa tarkastellaan Sodankylän kunnan taloudellista tilannetta keskeisten tunnuslukujen avulla verraten Lapin, Manner-Suomen ja vastaavan kokoisten kuntien ( asukasta) tilanteeseen. Tunnusluvut esitetään euroina asukasta kohti. Tarkastelussa hyödynnetään toimintakatetta, verotulokertymää, valtionosuuksien määrää, vuosikatetta, tilikauden tulosta, kertynyttä tulosta, velkaantuneisuutta, lainanmäärää ja kertynyttä tulorahoituksen alijäämää Toimintakate (itseisarvo), /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 9 Toimintakatteen (itseisarvo) kehitys

14 Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus, esitetään itseisarvona. Toimintakate kuvaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kuviosta 9 ilmenee, että Sodankylän toimintakate on vertailukohteita korkeampi. Kuviosta 10 näkyy, että Sodankylän verotulojen kertymä asukasta kohti on viime vuosina ollut vertailukohteisiin nähden korkeampi Verotulot, /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 10 Verotulojen kehitys Valtionosuudet kohdistuvat sekä peruspalveluiden järjestämiseen tarvittaviin käyttötalousmenoihin että investointimenoihin. Käyttötalouden valtionosuudet asukasta kohti ovat Sodankylässä lähes kaksinkertaiset maan keskiarvoon verrattuna, kuten kuviosta 11 ilmenee. Ne ylittävät myös selvästi Lapin ja vastaavan kokoisten kuntien keskiarvon. Seuraavassa esitetään käyttötalouden valtionosuuksien kehitys asukasta kohti vuosina

15 Käyttötalouden valtionosuudet (TP), /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 11 Käyttötalouden valtionosuuksien kehitys Vuosikate on tuloslaskelman välisumma, joka kuvaa riittävätkö kunnan toimintatulot, verotulot ja käyttötalouden valtionavut kattamaan kunnan toimintamenot. Vuosikate kertoo myös, paljonko rahaa jää jäljelle lainanlyhennyksiä ja investointeja varten. Tasapainoinen talous edellyttää, että vuosikate on positiivinen. Vuosikatteen ollessa miinusmerkkinen kunnan tulot eivät riitä edes käyttötalousmenojen kattamiseen. Kuviossa 12 esitetään vuosikatteen kehitys asukasta kohti vuosina Vuosikate on ollut tarkastelujaksona aina positiivinen jääden pääsääntöisesti maan keskitason alapuolelle. 700 Vuosikate, /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 12 Vuosikatteen kehitys

16 Tilikauden tulos kertoo tarkemmin kunnan talouden tasapainosta. Tilikauden tulos voi väliaikaisesti olla alijäämäinen, mutta silloin kunnalla täytyy olla kertynyttä ylijäämää ja edellyttää toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Seuraavassa kuviossa 13 esitetään tilikauden tuloksen kehitys asukasta kohti vuosina Tilikauden tulos on vaihdellut positiivisesta negatiiviseen sekä on noudattanut valtakunnallista kehitystrendiä. 500 Tilikauden tulos, /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 13 Tilikauden tulos Kuvio 14 osoittaa kertyneen tilikauden tuloksen kehityksen asukasta kohti koko kuntakonsernissa. Sodankylän konsernin kumulatiivinen tulos on ollut pitkään alijäämäinen, mutta kehittynyt positiiviseksi tarkastelujakson loppupuolella Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 14 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä

17 Sodankylän kunnan talouden romahdus 1990-luvulla näkyy kuvion 14 alkuvuosissa. Trendi on nähtävissä valtakunnallisesti, mutta talouden heikentyminen ilmeni kuntataloudessa syvempänä Lapissa kuin muualla Suomessa. Sodankylän kertynyt tulos on kääntynyt vuonna 2011 ylijäämäiseksi, saavuttaen tarkastelujakson loppupuolella saman tason kuin Suomessa keskimäärin. Sodankylän kunnan lainakanta asukasta kohti on viime vuosina ollut valtakunnallista tasoa ja ollen jonkin verran vastaavan kokoista kuntaa suurempi. Seuraavassa kuviossa 15 kunnan lainakantaa ja sen kehitystä asukasta kohti on tarkasteltu vuoden viimeisenä päivänä. Sodankylän lainakanta on viime vuosina selvästi kasvanut ja on vertailujakson lopussa maan keskitasoa Lainakanta 31.12, /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 15 Lainakannan kehitys Koko kuntakonsernia tarkasteltaessa lainamäärä asukasta kohti on esitetty kuviossa 16. Otettaessa konserni huomioon suurenee Sodankylän lainakanta selvästi asukasta kohti suhteessa vertailukuntiin ja on maan keskitason yläpuolella. Merkille pantavaa on myös konsernin lainakannan määrä suhteessa vastaavan kokoisiin kuntiin: Sodankylän kuntakonsernin lainamäärä on tarkastelujakson alussa yli kaksinkertainen, mutta ero on kaventunut muiden kuntien lainamäärän kasvaessa tasaisesti. 17

18 Konsernin lainakanta , /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 16 Kuntakonsernin lainakanta Lainakantaa tarkasteltaessa on myös perusteltua ottaa huomioon kunnan antolainat ja takaukset. Sodankylän kunta päättänyt ottaa euroa lainaa vuosille lainatakseen sen edelleen omistamalleen yhtiölle, Tähtikuitu Oy:lle, valokuituverkon rakentamiseksi. Kunnan lainamäärä kasvaa suunnittelukauden 2018 loppuun mennessä 35,8 milj.euroon, kun se vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 26,4 milj.euroa, mikäli näköpiirissä olevat investoinnit, mukaan lukien hyvinvointikeskus (terveyskeskus), toteutuvat. Kunnan lainakannan kasvu johtaa kunnan velkaantumiseen. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista (kuluvan vuoden toimintatuotot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuviosta 17 on nähtävissä, että viime vuosina Sodankylän talous on kehittynyt velkaantuneisuuden näkökulmasta kuitenkin muuta maata paremmin ollen muun Lapin tasolla. 18

19 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 17 Suhteellisen velkaantuneisuuden kehitys Seuraavassa kuviossa 18 esitetty kumulatiivinen tulorahoitusjäämä asukasta kohti kuvaa kehitystä, jonka mukaisesti Sodankylän kunnan velkaantuminen on jatkunut ja kasvanee jatkossakin. Kuvio 18 Kumulatiivisen tulorahoitusjäämän kehitys

20 Talouden tasapainottaminen Kunnassa on laadittu talouden tasapainottamisohjelma , jonka kunnanhallitus merkitsi tiedokseen ja hyväksyi työpaperikseen Kunnassa on toteutettu syksyllä 2015 yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut kunnanhallituksen päätöksen pohjalta. Neuvotteluiden tarkoituksena on ollut yhteistoiminnassa henkilökunnan kanssa suunnitella rakenteellista uudistusta ja vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Yt-neuvottelut etenivät pääluottamusmiesten kanssa sovitun aikataulun mukaisesti, ja ne päättyivät Viimeisen yt-neuvottelun tulos oli yksimielinen ja tiivistyy työnantajan esityksen mukaisesti seuraavasti: Sodankylän kunnan talouden tasapainottamistarve suunnittelukaudella on tämän hetkisen kuntien kustannuskehitys ja verotulo- ja valtionosuusennusteet huomioon ottaen kokonaisuudessaan noin euroa. Taloutta esitetään tasapainotettavaksi yhteensä euroa seuraavasti: euroa toteutetaan toimintamenojen leikkauksina ja euroa toimintatulojen lisäyksenä. Menoleikkaukset ( euroa) kohdistuvat toimialoille seuraavasti (euroa): Hallinto- ja kehittämispalvelut Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Perusturvapalvelut Menoleikkaukset kohdistuvat vuosittain seuraavasti (euroa): Menoleikkaukset jakaantuvat kustannuslajeittain seuraavasti (euroa): Henkilöstö Kiinteistö Tietohallinto Ostopalvelut Muut kustannukset Henkilöstökustannusten vähennys euroa vuosien aikana vastaa noin 10 henkilön vähennystä jakaantuen toimialoittain seuraavasti (henkilötyövuotta): Tekninen 3 Sivistys 2 Perusturva 5 Henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisten kautta ja henkilöiden tehtävänkuvia muuttamalla. 20

21 Loput talouden tasapainottamistarpeesta euroa esitetään toteutettavan kunnan organisaatiorakenneuudistuksen ja kumppanuuksien kautta. Uudistus koskee sekä henkilökuntaa että luottamushenkilöorganisaatiota. Organisaatiouudistuksesta saavutettava kustannushyöty realisoituu vuodesta 2019 alkaen. Organisaatiorakenneuudistus on tarkoitus valmistella siten, että se astuu voimaan seuraavan valtuustokauden alusta ( ). Organisaatiomuutos valmistellaan yhteistoiminnassa henkilökunnan kanssa, kun poliittinen periaatepäätös muutoksen edistämiseksi on saatu. Käsitellessään kunnanhallituksen alaisen toiminnan talousarviota kunnanhallitus päätti, että kolmen henkilön siirtymistä kunnasta yhtiön palvelukseen suunnittelukaudella ei jatkovalmistella ja että hallinto- ja kehittämispalveluihin kohdistetaan kolmen henkilön vähennys suunnittelukaudella eläköitymisten kautta. Yt-neuvottelujen kautta valmistellut toimintamenojen leikkaukset ja toimintatulojen lisäykset ( euroa) sekä henkilöstövähennykset esitetään talousarviokirjassa toimialoittain ja vastuualueittain kohdassa Olennaiset muutokset. Vastaavasti hallinto- ja kehittämispalveluihin kohdistettu erillisleikkaus henkilöstömenoissa on kirjattu vastuualueittain kohtaan Olennaiset muutokset. Olennaiset muutokset -kohtaan on kunnanhallituksen päätöksen johdosta päivitetty seuraavien muutosten osalta: sivistystoimelle lisätään euroa kotihoidontuen kuntalisää varten, jota maksetaan vuonna 2016 entisin ehdoin ja tekniselle toimelle lisätään euroa Lokka-Mäntypään tien auraukseen yt-neuvottelun tuloksesta poiketen. 21

22 2. SODANKYLÄN STRATEGIA 2.1. Kuntastrategia pähkinänkuoressa Toiminta-ajatus Miksi Sodankylän kunta on olemassa? Hyvän elämän edellytysten luominen alueen asukkaille Arvot Mitkä arvot ohjaavat ja tukevat? Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus Joustavuus Kehitysvisio 2020 Millaiselta Sodankylä haluaa näyttää vuonna 2020? Strategiset päämäärät Mikä mahdollistaa Sodankylälle kehitysvision 2020 saavuttamisen? Hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää. Kunnan asukasluku kehittyy positiivisesti Elinkeinorakenne on monipuolinen Peruspalvelut järjestetään tehokkaasti Menestystekijät Missä tekijöissä Sodankylän on onnistuttava, jotta strategiset päämäärät ja niiden kautta kehitysvisio 2020 toteutuu? 1. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet 2. Viihtyisä elinympäristö 3. Henkilökunnan hyvinvointi ja tuloksellisuus 7. Myönteinen, yhtenäinen ja aktiivinen viestintä 4. Luottamushenkilöorganisaation laadukas toiminta 6. Aktiivinen yhteistyö 5. Ajantasaiset investoinnit 22

23 Sodankylä haluaa olla vuonna 2020 hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää. Se on kehitysvisiomme, jonka eteen teemme määrätietoista kehitystyötä. Visiomme tavoittelemista ohjaavat arvot: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus sekä joustavuus. Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus tarkoittaa käytännössä, että luonnonympäristö, ihmiset ja talous otetaan päätöksenteossa samanaikaisesti huomioon. Niiden toteutuminen edellyttää tasapainoisten, oikeudenmukaisten ja luovien ratkaisujen etsimistä luonnon, ihmisten ja talouden huolenpidossa. Tarvitaan joustavuutta. Sodankylässä pidetään tärkeänä uusien mahdollisuuksien näkemistä, tulevaisuuteen suuntautuvaa ajattelua ja toimintaa yli hallinnollisten rajojen. Kysymys on joustavuudesta, joka on tärkeää erityisesti kunnan peruspalveluita järjestettäessä Toiminnan painopisteet ja strategian arviointi Koska Sodankylän kunta on nyt muiden kuntien lailla merkittävän kuntarakenne- ja sote-uudistuksen edessä, kunnan kehittämisvoimavarat kohdistetaan erityisesti nykyisten palvelutuotantotapojen kuvaamiseen ja vaihtoehtoisten tapojen selvittämiseen. Kuntastrategiaan on lähivuosien painopisteiksi kirjattu seuraava: kuntakonsernin rakenteen uudistaminen, palvelutuotannon virtaviivaistaminen, johtamisen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen 2016 kuntastrategian päivitys ottaen huomioon valtakunnallisen kuntarakenne- ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntastrategiassa on asetettu päämääriksi kunnan asukasluvun kehittyminen positiivisesti, elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä peruspalveluiden järjestämisen tehokkaasti. Kuntastrategia edellyttää, että toiminta- ja talousesitystä laadittaessa on osoitettava, mihin strategisiin tavoitteisiin vuositason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet pohjautuvat. Myös kehittämisprojektien ja strategian välinen yhteys on tärkeää esittää. Strategisessa ohjauksessa hyödynnetään tunnistettuja menestystekijöitä. Kuntastrategian toteutuminen edellyttää, että strategiaa täsmennetään toimintokohtaisilla osastrategioilla, ohjelmilla, suunnitelmilla tai vastaavilla pitkän tähtäyksen suuntaviivoilla. Eri strategioiden tulee liittyä kiinteästi toisiinsa, jotta kuntastrategian ohjausvaikutus säilyy. Kuntastrategia antaa suuntaviivat esimerkiksi elinkeinopoliittiselle ohjelmalle, hyvinvointisuunnitelmalle, henkilöstöstrategialle ja viestinnän linja- 23

24 uksille. Vastaavasti hyvinvointisuunnitelman tulisi ohjata palvelustrategiaa, jota kautta johdetaan painopisteet tarkennetuille ohjelmille, kuten varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmalle tai ikääntymispoliittiselle ohjelmalle. Kuntakentässä tapahtuvia muutoksia seurataan jatkuvasti ja kuntastrategian päivitystarvetta arvioidaan muutosten edellyttämällä tavalla. Kuntastrategian toteutumisen arviointi tapahtuu pääasiassa strategisiin päämääriin asetettujen tavoitteiden avulla ja päivitystarpeen arviointi tehdään vuosittain vähintään toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Kuntastrategian ajantasaisuutta on arvioitu toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä. Erityisesti syksyn 2015 yt-neuvotteluiden aikaan käytiin tulevaisuuteen suuntautuvaa keskustelua: millaiseksi kunnan perustehtävä muuttuu, millainen kunta Sodankylä haluaa olla tulevaisuudessa ja miten se tehdään. Kunnan uudelleen asemointia ja suuntaamista tarkasteltiin ottaen huomioon muun muassa - kunnan asukasluvun kääntyminen laskuun, - kaivosteollisuuden heikentyneet näkymät, - biotalouteen, matkailuun ja muun elinkeinoelämän kehittämiseen sisältyvä potentiaali, - vuonna 2015 voimaan astunut kuntalaki sekä voimaan astuva sote-uudistus. Suunnittelu pohjautui nykyiseen kuntastrategiaan, jossa peruspalveluiden järjestäminen tehokkaasti korostuu strategisena päämääränä. Yt-neuvottelujen edetessä vahvistui tarve Sodankylän profiloitumisesta vilkkaasta, viihtyisästä ja kehittyvästä kunnasta entistä innovatiivisempaan suuntaan. Organisaatiorakenneuudistuksen valmistelutehtävä ja talouden tasapainottamisratkaisujen hakeminen edellyttivät totutuista ajattelumalleista luopumista. Syntyi luonnos organisaatiorakenteesta, jossa hallinnollisten raja-aitojen madaltaminen ja johtamiskokonaisuuksien määrä vähenee 2-3 tehtäväalueeseen. Myös talouden tasapainottaminen sisälsi strategisten vaihtoehtojen arviointia: määrärahaleikkaukset, jatkuva palveluverkoston ja -prosessien kehittäminen, kumppanuuksien kehittäminen sekä organisaatiorakenneuudistus; mitä heikkouksia ja vahvuuksia kussakin vaihtoehdossa on. Sodankylän kuntastrategia tulee päivittää. Päivityksessä tulee ottaa huomioon voimaan astunut kuntalaki, joka edellyttää, että kunnassa on oltava kuntastrategia ( 37) ja että kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti ( 38). Myös talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ( 110) Hyvinvointijohtaminen osana talousarviota ja tilinpäätöstä Hyvinvointijohtaminen on esitetty kiinteänä osana Sodankylän kunnan vuosikelloa (kh , liite 2). Vuosikellossa on kuvattu, miten toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta etenee vaiheittain sekä vaiheet kiinnittyvät toinen toisiinsa. Hyvinvointi- ja turvallisuusjohtaminen on nähty osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua siten, että hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma valmistellaan osana talousarviota sekä arvioidaan hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään monella tavalla ja monella taholla. Sodankylässä on monia hyvinvoinnin edistämistä tukevia ohjelma ja suunnitelmia. Kuntalaisten hy- 24

25 vinvoinnin ja turvallisuuden eteen tekevät työtä monet tahot, kuten poliisi, pelastuslaitos, seurakunta, yritykset, kyläyhdistykset, vapaaehtoisjärjestöt, ja muut kolmannen sektorin toimijat. Kunnassa on myös lakisääteisiä toimijoita, kuten lapsiasian-, vanhus- ja vammaisneuvosto, jotka työskentelevät erityisryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön resurssien käyttöä on perusteltua tehostaa ja yhteistyötä lisätä. Kunnanhallitus on päättänyt asettaa hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteistyöforumin, johon on kutsuttu edustajat kunnan eri toimialojen lisäksi mm. poliisista, pelastuslaitoksesta, seurakunnasta, yrittäjä- ja kyläyhdistyksestä, lapsiasiain-, vanhus- ja vammaisneuvostosta sekä tarvittaessa muista organisaatioista, jotka nähdään tarpeelliseksi hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön edistämiseksi Sodankylässä. Yhteistyöforumin on tarkoitus kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa ja ottaa osaa kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan vuosikellossa esitetyllä tavalla. Kunnanhallitus on vahvistanut talousarvion laadintaohjeen yhteydessä seuraavat painopisteet kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi: 1) ennaltaehkäisy, 2) uudet toimintamallit, kuten teknologiaratkaisut ja kotisairaala, 3) yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kesken sekä järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa sekä 4) palveluiden kustannustehokkuuden parantaminen. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteistyöforum on kokoontunut vuoden 2015 aikana kahdesti: ja 2.9. Kokoonpanoa on laajennettu ensimmäisessä kokouksessa sovitulla tavalla. Kokouksessa sovittiin, että turvallisuus- ja hyvinvointiforum esittää kunnan vuoden 2016 hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämisen painopisteeksi kotona asumisen tukemisen. Asiaa on viety eteenpäin kunnan johtoryhmän kautta huomioon otettavaksi talousarviovalmistelussa. Forumin kokousten pohjalta on tehty kartoitusta olemassa olevista palveluista ja toimintamalleista, jotka kytkeytyvät vanhusten kotona asumisen tukemiseen tai niitä voidaan hyödyntää kehitystyössä. Tavoitteena on palvelukokonaisuuden parempi näkyvyys ja sitä kautta resurssien parempi hyödyntäminen. Hyvinvointijohtaminen vaatii vielä panostamista, jotta se tiivistyy entisestään osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Lakisääteisen hyvinvointikertomuksen laatiminen on käynnistynyt Kuntaliiton sähköiselle alustalle. Hyvinvointikoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa hyvinvointikertomuksen laatiminen, aloittaa kunnan palveluksessa Hyvinvointitavoitteiden kohdentuminen vastuualueittain sekä niiden toteutuminen on pyritty esittämään käyttötalousosassa kohdassa Vaikuttavuustavoitteet/muutos hyvinvoinnissa. 25

26 3. HENKILÖRESURSSIT 3.1. Organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto 35 valtuutettua Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta 5 jäsentä 5 jäsentä Kunnanhallitus 9 jäsentä Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta 11 jäsentä 11 jäsentä 9 jäsentä 9 jäsentä Ympäristöterveydenhuollon jaosto 7 jäsentä Toimitusjaosto (Tielautakunta) 3 jäsentä Viranhaltijaorganisaatio Kunnanjohtaja Johtoryhmä Yhteistyötoimikunta Työsuojelutoimikunta Hallinto- ja kehittämispalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yleishallinto Sosiaalipalvelut Koulutus ja opiskelu Yhdyskuntatekniikka Kehittämispalvelut Vanhusten palvelut Vapaa-ajanpalvelut Tilapalvelut Maaseutupalvelut Perusterv.huolto Sompion kirjasto Ympäristötoimi Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus Ympäristöterv.huolto Kuvio 19 Luottamushenkilöorganisaatio Merkittävin organisaatiorakennemuutos on toteutettu teknisissä palveluissa, jossa yhdyskuntatekniikka on nimetty omaksi vastuualueekseen ja ruokapalvelut on siirretty osaksi tilapalveluja vuoden 2016 alusta lukien. 26

27 3.2. Henkilöstökustannukset Toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä on laadittu erillinen henkilöstöja koulutussuunnitelma, joka käsitellään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Talousarviokirjaan aiemmin sisältynyt vakanssiluettelo on siirretty edellä mainittuun henkilöstösuunnitelmaan. Sodankylän kunnan palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 747 henkilöä. Palvelusuhteiden määrä jakaantuu toimialoittain seuraavasti: Hallinto- ja Perusturvapalveluluvelut Sivistyspalve- Tekniset pal- kehittämispalvelut Yhteensä muutos % Vakinaiset ,1 Sijaiset ja määräaikaiset ,4 Työllistetyt ,8 Yhteensä ,4 Yhteensä ilman työllistettyjä ,1 Kuvio 21 Kunnan henkilöstömäärä Sodankylän kunnan vakanssit (vakituiset virat ja toimet) on tarkistettu ja vakanssiluettelot vahvistettu kunnanhallituksessa vuonna Kunnassa on vuonna 2015 ollut yhteensä 608,53 vakanssia. Tavoitteena on, että vakanssien määrä kokonaisuudessaan vähenee hallitusti. Vakanssien määrä jakautuu toimialoittain seuraavasti: toimiala vahvistettujen vakanssien määrä 2015 täytetty 2015 täytetty 2016 Hallintopalvelut 41 37,6 38 Kehittämispalvelut 4,6 4,6 4,6 Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut 195,7 195,7 196,7 Tekniset palvelut 105,23 105,23 104,23 yhteensä 608,53 604,13 605,53 Kuvio 22 Vakanssien jakautuminen toimialoittain

28 Henkilöstökustannukset vuonna 2016 ovat yhteensä euroa. Kustannukset ovat kehittyneet ja jakautuneet henkilökustannuslajeittain seuraavasti: TP 2014 TA 2015 KÄYTTÖ 2015 ARVIO Viranhaltijain kk-palkat Työsuhteisten kk-palkat Tunti- ja urakkapalkat Erilliskorvaukset Sairauslomasijaiset Vuosilomasijaiset Muut sijaiset Asiantuntijapalkkiot Ansionmenetyskorvaukset Luottamushenkilöiden palkkiot Vammaisten avustajan palkat Äitiysloma- ja hoitovapaasij Koulutussijaiset Varahenkilöpalkat Jaksotetut palkat Yhteensä Kuvio 23 Palkkojen ja palkkioiden jakautuminen kustannuslajeittain (ilman sosiaalikuluja) Palkkojen kehitys asukasta kohti esitetään seuraavassa: Kuvio 24 Palkkojen kehitys

29 4. TALOUSARVION PERUSTEET Sodankylän kunnan talousarvio ja -suunnitelma on laadittu kunnanhallituksen vahvistamien suunnittelun perusteiden ja talousarvion laadintaohjeen pohjalta (kh ). Talousarvion rakenne pohjautuu Kuntaliiton suositukseen (Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma 2011) Talousarvion rakenne ja sitovuustasot voimaan astuneen kuntalain 110 mukaisesti Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalousja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet on pyrittävä asettamaan siten, että ne kattavat tehtäväalueen perustehtävät ja ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla. Myös tavoitteiden sitovuustason tulee olla selkeä: strateginen (valtuusto ja lautakunnat) ja operatiivinen (toimialajohto). Talousarviossa 2015 on asetettu määrärahat ja tuloarviot ensisijaisesti bruttomääräisenä Kuntaliiton suosituksen mukaisesti. Bruttoperiaate tarkoittaa, että menot ja tulot budjetoidaan erikseen määrärahoina ja tuloarvioina. Menettely on perusteltu silloin, kun tehtävä rahoitetaan pääsääntöisesti verorahoituksella. Myös silloin, kun tehtävän menot eivät riipu siihen kohdistuvista tuloista, on bruttoperiaate ensisijainen, vaikka tulojen määrä olisi merkittävä. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toimielimittäin, sekä osoitetaan näiden tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteiden sitovuus määräytyy organisaatiotason mukaisesti ja on todettu kunkin toimialueen kohdalla kohdassa Toimielin / sitovuus. Sitovia tavoitteita ovat toimintatulot ja toimintamenot sekä lisäksi palkkamäärärahat, jotka ovat myös erikseen sitovia. Tämä tarkoittaa, että palkkamäärärahoja ei saa käyttää muuhun toimintaan eikä muita menoja palkkoihin. Sitovia tavoitteita 29

30 ovat myös kuntastrategiaan liitetyt kehittämistavoitteet, tuotantotavoitteet ja vaikuttavuustavoitteet. Sitovat tavoitteet on taulukoissa merkitty keltaisella (harmaalla) pohjavärillä. Käyttötalousosan tavoitteiden sitovuustasot ovat seuraavat: Valtuustoon nähden sitova taso on toimialataso, joita ovat hallinto- ja kehittämispalvelut, perusturvapalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Lautakuntaan nähden sitova taso on vastuualuetaso, jotka on luetteloitu kohdassa 4.2. Tilivelvolliset viranhaltijat. Vastuualueen tavoitteet esitetään talousarviokirjassa lisäinformaationa ja perusteluna valtuustolle. Toimialajohtoon nähden sitova taso on tulosyksikkötaso, joihin vastuualueet jakautuvat. Tulosyksikkötason tavoitteita ei esitetä talousarviokirjassa. Investointiosa on hankekohtaisesti sitova valtuustoon nähden. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille, ja niitä voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Investointiosassa esitetään myös kokonaiskustannusarvio koko suunnittelukaudelle, jonka valtuusto hyväksyy taloussuunnitelmassa. Jos hankkeen tai hankkeen osan toteutuminen viivästyy talousarvioon arvioidusta, on investoinnin rahoitustarve jaksotettava ja hyväksytettävä valtuustolla uudelleen. Investointiosa Pysyvien vastaavien omaisuushankinnan arvonlisäveroton euroraja on (pienhankintaraja). Tätä pienemmät yksittäiset hankinnat tulee hankkia käyttötalouden määrärahoilla. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaismenot ja -tulot vähennyslaskukaavan mukaisena laskelmana, joka päättyy tilikauden tulokseen. Lisäksi tuloslaskelmaosassa on esitetty tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva suunnitelma. Rahoitusosa Rahoitusosassa osoitetaan suunnitteluvuoden arvioidut rahan lähteet ja arvioitu rahan käyttö. Rahoitusosa on esitetty osana kunnan tulos- ja rahoituslaskelmaa Vastuut ja tilivelvollisuudet Valtuusto, kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat kunnan ja kuntakonsernin johtamisesta. Kunnan toiminnot on hoidettava taloudellisesti ja niin, että vastuu tavoitteiden toteuttamisesta ja tuloksellisuudesta on selkeä. Kunnan organisaatio jaetaan toimialoihin, vastuualueisiin ja tulosyksikköihin. Toimialat ovat hallinto- ja kehittämispalvelut, sivistyspalvelut, perusturvapalvelut sekä tekniset palvelut. Kehittämispalvelut toimii suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa. 30