Julius Mägiste Seto sõnastik

Transkriptio

1 Julius Mägiste Seto sõnastik

2

3 VÕRO INSTITUUDI TOIMÕNDUSÕQ PUBLICATIONS OF VÕRO INSTITUTE 19 Julius Mägiste Seto sõnastik Toimõndanu Mariko Faster Võro 2007

4 Toimõndanu Mariko Faster Makett: Jan Rahman Kaasõpilt: Aapo Ilves Nõvvo anniq: Marju Mikiver (Mägiste), Janne Saarikivi, Karl Pajusalu Trükk: Bookmill Aituma, Setomaa riiklik kultuuriprogramm ISBN ISSN

5 SAATEKS Julius Mägiste ( ) on keeleteadlane, kelle laiahaardeliste keeleteaduslike huvide hulka on kindlalt kuulunud ka setu keele uurimine. Aastail töötas Mägiste Tartu ülikoolis läänemeresoome keelte professorina, erakorralise professorina juba alates aastast aastatesse ( ) mahuvad ka tema uurimisreisid setude juurde ja setu keeleainese kogumine. Mägiste arvas, et setude vanapärane keelepruuk võiks lisada midagi olulist ka läänemeresoome keelte võrdlevasse uurimisse. Teda huvitasid eelkõige setu häälikulugu, vormiõpetus, sõnavara ja murdepiirid, ta talletas mitmekesise sisuga jutustusi. Julius Mägiste kogutud setu sõnavara kopeeriti aastal Eesti Keele Arhiivi jaoks, mille materjalid on tänapäeval hoiul Eesti Keele Instituudis aastal oli aga Mägiste sunnitud Eestist põgenema ja põhiline osa tema setu keeleainesest läks sõjakeerises Saksamaal kaduma. Õnnekombel säilinud häälikuloolised märkmed ja viimasel aasta suvel Meremäe kanti tehtud kogumismatka üleskirjutused on avaldatud Soome-Ugri Seltsi toimetiste sarjas raamatus Setukaistekstejä (SUST 159, Helsinki 1977). Raamatu Setukaistekstejä juurde oleks pidanud kuuluma ka väike umbes 800 märksõnaga sõnastik, mille Julius Mägiste oli koostanud. Juhtus aga nii, et sõnastik jäi koos tekstidega trükkimata. Pärast Mägiste surma kingiti tema käsikirjaline pärand aastal Soome-Ugri Seltsile Helsingis. Mitmed inimesed, kes olid käsikirjaga tuttavad, leidsid, et see oleks väärt avaldada. Nii jõudiski käsikiri aastal tollase Helsingi ülikooli eesti keele külalisprofessori, praeguse Tartu ülikooli eesti keele ajaloo ja murrete professori ning Võru instituudi teadusnõukogu liikme Karl Pajusalu kätte, kelle kaudu jõudis käsikirja koopia Tartu ülikooli ja Võru instituuti. Selle põhjal valmis aastal Katrin Markovi bakalaureusetöö, mis on ühtlasi selle raamatu valmimisele kaasa aidanud. Kolmkümmend aastat hiljem kui oleks tegelikult pidanud, ilmub Julius Mägiste Seto sõnastik Võru instituudi toimetiste sarja 19. numbrina. Niimoodi ongi ring täis saanud Mägiste üleskirjutused on peaaegu sealsamas kandis tagasi, kust need omal ajal üles kirjutati. 5

6 Setu sõnastik ei ole sõnaraamat tavapärases mõttes. See võib küll aidata tõlkijat või õppijat, kuid keele süstemaatiliseks omandamiseks pole see mõeldud. Siit ei leia käänd- ja tüüpkondi ning paljud isegi tavalised sõnad on välja jäänud. Sõnastik on olemuselt ikkagi keeleteaduslike tähelepanekute kogu, millest on kasu kõigepealt sügavama keelehuviga lugejatel ning soome-ugri keelte uurijatel võrdlusmaterjalina. Mägiste on sõnastiku koostanud ilmselt nendest sõnadest ja sõnavormidest, mis on talle tundunud huvitavad läänemeresoome keelte kontekstis. Praegusel kujul on sõnastik kolmkeelne: märksõnad on setukeelsed, Mägiste on andnud tähendused soome keeles, Katrin Markov on lisanud eestikeelsed tõlked (esitatakse nurksulgudes). Lisaks on märksõna kirjutatud foneetilises transkriptsioonis. Nii Mägiste käsikirja kui ka selle elektroonilisse versiooni sattunud ebatäpsusi ja ebajärjekindlust on toimetaja proovinud parandada. Tõlkeid soome keelde on täpsustatud Janne Saarikivi abiga. Märksõnades on larüngaalklusiili märgitud q-ga. Mitmel korral viitab Mägiste tekstile number 101 (ks. tekstiä n: o 101), mis võis olla tema kaduma läinud käsikirjas, sest raamatus Setukaistekstejä ei leidu nii palju jutte. Mägiste ise on sõnastiku märksõnad pannud küll tähestikulisse järjekorda, kuid foneetilist transkriptsiooni ja soome tähestikku aluseks võttes. Niiviisi asuvad originaalkäsikirjas kõik esisilbis pikka vokaali sisaldavad sõnad kohe lühikese vokaaliga sõnade järel. Mõnikord on näiteks toodud terve lause, aga märksõnaks on valitud üks sõna sellest, mis ei pruugi olla lause alguses. Selles raamatus on toimetaja arusaadavu se ja selguse huvides lisanud märksõnad harilikus kirjas ja pannud need eesti tähestiku järjekorda. See peaks hõlbustama sõnastiku kasutamist. ma- ja da-infinitiivi ning nominatiivi vormid on ümber tõstetud kohe märksõna järele, kui võimalik, ning teised vormid nende järele. Vene sõnad on tõlgitud ka eesti keelde. Head tutvumist vanapärase setu keelega! Mariko Faster 21. põimukuul 2007 Võrus 6

7 a a mutta < ven. a ¾no mutta (nyt) [aga (nüüd)] a¾ Gu, a Gù mutta kun, mutta jos, entä jos, kenties [aga kui, võibolla, ehk] aamat ~ aamõt ámè virka, toimi [amet, töö] ámà=áehe virkaan, paikkaan(sa) [ametisse, tööle] ámè i BÁl virassa, toimessa [ametis, töös] aastak á ta/ª vuosi, aastaika [aasta] -GolDÈ vuosittain, joka vuosi [igal aastal] ü=áè á taga yhtenä vuonna [ühel aastal] á taga va nà vuoden vanha, yksivuotias [aasta vana, ühe-aastane] á taga o Tsa koko vuoden [kogu aasta] á ta/&ka vuotta [aastat] -&kal vuotena [aastal] ko lmè i á taga i kolmeen vuoteen saakka, kolme vuotta läpeensä [kolme aastani] ago a Gò aamusarastus, koivalo [agu] à o BólÈ päin, kohti aamusarastusta [ao poole] aig aìg aika [aeg] à ajat [ajad] twst àost siitä (ajasta) asti, lähtien [sellest ajast (saati)] ajama infin. aïj ajaa; käskeä [ajada, käskida] 7

8 aì, ai, a ìj ajoi (hevosen); käski [ajas (hobust)] ai ajoivat [(nad) ajasid] a ì¾mi... vä Úä ajoimme ulos, pois; käskimme muuttamaan pois [ajasime välja, ära] a Æ... koªko käske, aja kokoontumaan [käse koguneda, aja kokku] aks aks ks. iks alah a lah alla (iness.) [all(pool)] alaq a là alle [alla] < *alan andma a GË, a GË antakoon, -koot [(ta, nad) andku] a egdot a egdoÿ anekdootti, kasku < ven. [anekdoot] annõpäiv a 6nÈpÁvä Annanpäivänä [annepäeval] arq ar, a, aÿr, är, ä jne. pois; älä [ära] äÿæ älä < kirjavir. är... tu G u i älkää tulko [ärgu tulgu] ä Ÿr üldä sanoa, sanellä [ära öelda, ette öelda] arvo saama ei sâ... a vu en (et, ei jne.) ymmärrä [(mina, sina jne) ei saa aru] ma sai a vu minä ymmärsin, oivalsin [mina sain aru, mõistsin] 8

9 asunõ azùnè rikkainen [prügine, prahine] edimält e DìmÆlÿ ensiksi; aluksi [esiteks, kõigepealt] eeder nominat. éd c è [eeter] éd c è iga hokmannilla, eetterillä [eetriga] eelä(q) éú/ä, -X eilen [eile] Eerusalem érusaúeóe Jeruusalemin [Jeruusalemma] egi ~ õgi eµì joki [jõgi] È ªkÈ jokeen [jõkke] È&kÈ pi=teh ~ jè&kè p_h pitkin jokea, joella [mööda jõge] ei eì, Èi jne. en, ei, et jne. [(mina, tema, sina jne) ei] o lè Èì... ei ei ole [ei ole] o lè Èi i Æþ Èi ei ole enää (lisää, jatkoa) [ei ole enam] tu6nè È ì ei tunne [ei tunne] tî i ei tee [ei tee] mi G¾u ì älköön menkö, älä mene [ärgu mingu, ära mine] mi Gu ì älkää menkö [ärge minge] la Sku ì... si Øe älkää päästäkö sisään [ärge laske sisse] ü Gu u ì älä sano [ära ütle, ära räägi] Úí Gu u ì en liiku [ei liigu] 9

10 u zu u ì en (et, ei jne.) usko [(mina, sina jne) ei usu] tí ïjä i ma, tíïj¾ä ì... ma (minä) en tiedä [mina ei tea] e ïje = eì (korostettuna) [(rõhutatult)] eläjärung e Úæjä ru GÈG naudan-, karjankuljetusjunilla, -junissa [loomarongidega, -rongides], nominat. e. ru G [rong] eräle lä si eÿæúe erosivat isätalostaan (eroittaen siitä maaosuutensa) [läksid lahku isatalust (eraldades sellest maatüki)] es o lè È S, olè È S ei ollut [ei olnud] la zè ÈS mí emme laskeneet, antaneet, päästäneet [me ei lasknud, andnud] jo >va a S W tt a S ei jaksanut, voinut odottaa [ei jõudnud oodata] võ =t a S, võ:=ta a S ei (en, et jne.) ottanut [(mina, sina jne) ei võtnud] sâ ¾a, sá a S ei voinut [ei saanud] È s olèk ka a S ei ollut myöskään [ei olnud ka] la stà a S ei annettu, ei päästetty [ei lastud, ei antud] kú lè& i ¾i S ei (en, et jne.) kuullutkaan [(mina, sina jne) ei kuulnudki] olè& i S ei ollutkaan [ei olnudki] o lè È S lat i i S ei ollut lapsia [ei olnud lapsi] võ ìj i S ei (en, et jne.) voinut [(mina, sina jne) ei võinud] já k i S ei jäänytkään [ei jäänudki] ma võtnugi i S en olisi ottanutkaan [ma ei oleks võtnudki] ÈS sâ... ko ªko o S ei tavannut, kohdannut [ei kohtunud, ei saanud kokku] pu =tù u S ei sattunut [ei sattunud, ei tabanud] t^ u S ei tuonut [ei toonud] 10

11 sä ä s azènd ei sijannut vuodetta [ei seadnud magamisaset korda] ÚÄ ä S ei (en, et jne.) mennyt [(mina, sina jne) ei läinud] jä ä S ei jäänyt [ei jäänud] tü lü¾ü ei... riitaa [tüli ei (olnud, tulnud vms)] e kui ti mæ e ka &kàsnu mu lgù jos se ei itse(stään) olisi puhjennut, auennut (paise, olisi katkaissut reiän ) [kui ta ise oleks lõhkenud, lahti läinud (paise), oleks tõmmanud augu sisse] esiq e I itse; erikseen, itsekseen [ise; omaette] e ç o I itse olin, i. olivat [ise olin, (nad) ise olid] e i itsekin (jo) [isegi (ju)] 1 esä e z c ä isa [isa] e z c èúe isälle [isale] run. esäpala e zæbaîà isäraukka [isaraas] etkui e kui kenties [ehk, võibolla] murt. myös eðìgui < ei tíïjä kuì en tiedä kuinka, miten [ei tea, kuidas] etüs e =tü [esik] ks. tekstiä n:o ga ga ks. ka. [kaema] 1 Sõna es i võib tähendada ka isegi jopa, vieläpä. Toim. 11

12 haardma hâ r ¾, hârð sieppasi [haaras], myös kiiruhti [kiirustas] hais haizù laskmizè BÁl kaasukomppaniassa, -osastossa [gaasikompaniis] halama halà i valittivat [(nad) kaebasid, kurtsid] halgahtuma ha lgah i mî lde muistui, johtui mieleen, pälkähti päähän [meenus, tuli meelde] hallus ha lu kipeä [valus] hallõ ha lè, haî ÎÈ surullinen, murheelinen [hale, kurb, murelik] halusahe ha lùsahe kipeästi [valusasti] halv ha V, hàî`v piru; huono [kurivaim, saatan; halb] ha V e Îò huono, vaikea elämä [halb, raske elu] halõhõhe ha lèh HÈh surullise/sti, -na [haledalt, kurvalt, murelikult] ha lèh HÈ/p enemmän sääli; surullisempi [haledam, kurvem, murelikum] - surulliseksi [haledaks, kurvaks, murelikuks] ks. ha3lè 12

13 hambanaïamii ha1ba na A mí leikinlaskija, koiranleuka [naljamees, irvhammas], yleisvir. naljahammas hamõh nominat. hamèh [särk] ha2mè paidan [särgi] hand ha6n hännät [sabad], (yks.) nominat. ha4/d [saba], partit. -da jne. hangulinõ ha Gu íst = kó Gu íst happama haþpàd/a, - hapata; olla hylättynä, sivuun heitettynä [hapneda; olla maha jäetud, kõrvale lükatud] hari nominat. ha ì [katusehari] ha: Àst katonharjasta [katuseharjast] harinõma nä o ì... ha ín ä Ÿæ he (poika ja tyttö) olivat tottuneet toisiinsa [nad (poiss ja tüdruk) olid teineteisele omaseks saanud] hattkut k hat-ku:t I&kÈÿ naaraspentua [emast kutsikat] haug nominat. haùg [haug] ha>vè oþpu hauen opetus, neuvo [haugi õpetus] 13

14 haukama infin. haukka(m)ma [hammustama] ha uga/ haukkasi [hammustas] -ÿ (on) pois haukattu(na) [(on) ära hammustatud] helü tä &kù he ÚþGa oriin äänellä, oriin tapaan [täku häälega] henele he NèÚe = hinèúe herrä he Çràl umà herran oma, herran omistama [härra oma] heränemä he:ÿæne... üúe herää [ärkab] hiinläne he ìnúäne kiinalainen [hiinlane] 2 hiitmä / hiitämä infin. híÿóä [viskama, heitma, loopima; sm heittää, viskata], híttä(m)mä [ennast (kuhugi või mingisse asendisse) heitma; sm heittäytyä] hí Ðì heitin [heitsin, viskasin] híde= i heitettiin [heideti, visati] hí t heittäkää [heitke, visake] hítáä heittäytyy [heidab] hí ³ heitti [heitis, viskas] hí táäøe... magàma paneutuvat maata [heidavad magama] 2 Näitesõnas ilmneb muutus ii > ei, mis on omane lõunapoolsetele Võru ja Setu murrakutele. Toim. 14

15 hiitümä hídý kauhistuu, säikähtää [ehmub, heitub] hí táü ä r kauhistui [ehmus] hillokõitsi hi Úò&kÈ iÿ i aivaa hiljaa [hästi vaikselt] hindä hi ndä BólÈ itseni (-si, -nsä jne.) luokse [enda juurde] hi4däúe itselleni (-si, -nsä jne.) [endale] mõ TÎÈS hi 4DÆst ajattelee itsekseen [mõtleb endast] hinele hi nele itselleni (-si, -nsä jne.) [endale] hingli hi G i enkeli(n) [ingel, ingli] hirremõts hiçÿè mõÿsa hirsimetsään [(noorde) palgimetsa] hirs hì Ÿ hirsi (seinässä) [palk (seinas)] hoitma infin. hoiÿma [hoidma] ho ïjì hoidin, olin huolissani [ma hoidsin] hokman hò ªma (kartanon) pehtori, yleisvir. opman 15

16 hot ho³ vaikkapa [ehkki] < ven. [kasvõi, isegi] vî no ho³ viepä(s) vaikka [vii aga pealegi] huikama infin. huigad, huikkam(m)a [huigata, huikama] ma... huiksi minä huusin [mina hõikasin] hukka hu ªka mm. rikki [katki] hummog hu 3mòG aamu [hommik] hu 3mò/gu, -Gu, -GuÎÿ aamulla [hommikul] hummõn hu 3mÈ huomenna [homme] huu h^ tamma(n) [mära] hõel hõèl, mon. -a, - huono, viheliäs [halb, vilets] 3 hõikama / hõikma hèikka huutaa [hõikab] hè iª huutaa [hõigub] 4 hè iga huusi [hõikas] hè ikkaz (< -zè ) huutavat [hõikavad] 3 hõel tähendab ka õel paha, häijy, ilkeä. Toim. 4 Tegemist on kahe erineva verbi vormidega: hèikka on preesensi singulari 3. pööre verbist hõikama ~ hõigadaq hüüdma, hõikama, sm huutaa, huikata, luikata ja hè iª on preesensi singulari 3. pööre verbist hõikma ~ hõikuq hõikuma, sm huudella, huikkailla, luikkailla. Toim. 16

17 hõng nominat. h¼ G [hingeõhk] hõ Gù hengityksen [hingeõhu] hõrõtama infin. hõrè=ta(m)ma [kiirgama, sädelema] a Gò... hõ rè³ aamusarastus säteili [hommikukoit kiirgas] hõõlas nominat. hõ la [rivi] hõ ¼Îahe riviin [rivvi, rivisse] häh! hä H! interj. hyi! (vastanmielisyyttä osoittava) [häh (vastumeelsust väljendav)] häieq häi iÿ ke:ÿrama hahtuvia, säkeitä kehräämään [heideid ketrama] häkelüs hä &QelÝ pahennus, selkkaus; rettelö [pahameel, tüli, riid, pahandus] hälbämä infin. hä Bä(m)mä [halvatuma] hä lbä=t om on halvattu(na) [on halvatud] hämmämä hä 3mä/&ku ì älä tee kosteaksi, älä kostuta [ära tee niiskeks, ära kasta] - ä r kastoi vedellä kosteaksi, kostutti [kastis veega märjaks, niisutas] hää hä no Ý Î olkoon menneeksi, hyväpä näinkin [olgu pealegi] 17

18 häädümä infin. hä Dü(m)mä [hävima, kaduma] hä Dü ä ræ hävisi, katosi [hävis, kadus] hääh há H interj. (kysymys) [mh? (küsimus)] hääl kui lähäþ hä jos äänestetään puolesta [kui hääletatakse poolt] 5 häülats hæ ü-la avioton lapsi, huoran lapsi ( hävyn-lapsi ) [vallaslaps, häbi-laps ] höste hö SÁe hyvin [hästi] höörätämä ha 4da hø Ÿä=ÁeH häntää(nsä) heilutellen [saba liputades] hüdsi nominat. hü D ì [süsi] hü t ì hiiliä, sysiä [sütt, pl süsi] hüä hüæ hyvä [hea] hü æ sú rè melko suureksi, suurehkoksi [üsna suureks] hü äkqene oikein hyvä, aika hyvä [väga hea, üsna hea] iginä i Gì ä kauan, ikinään (?) [kaua, kunagi] 5 Lause kui lähäþ hä on arvatavasti koodivahetus eesti keelele. Setus on tavalisem helü hääl. Toim. 18

19 iih Í I edessä, etupuolessa; (hevoset) valjastettuna [ees, esiküljes; (hobused) ette rakendatuna] ikk nominat. ik [nutt, itk] i &kù itkun [nutu, itku] ikma i Kma itkemään [nutma] i ªkÈ, iªkë itkeä [nutta] i K itkee [nutab] ik itki [nuttis] 6 i &kèÿ (sinä) itket [sina nutad] iªkèh itkien [nuttes] i & I (he) itkivät [nad nutsid] i Kv/a, - (he) itkevät [nutavad] run. i &kènè itke(ne)e [(võimalik, et) nutab] ma... i& ì minä itkin jne. [nutsin] iks iks toki, -pa, -pä, -hän, -kin, sittenkin [ikka, tõesti, -ki, -gi, siiski, ometigi] pé t ¾i Ks pidettiinpä [peeti ikka] kü ÚBi iªs kylvin/pä, -kin [külvasin ikka] o ¾iks olikin, olipa, olihan [oligi, oli tõesti, oli ju] võÿ ¾i Ks ottipa sittenkin [võttis ikka] ma a Ks ÚÄ menenpä, menen sittenkin [ma ikka lähen, lähen siiski] sa aªs sinähän, -pä [sina ikka] la: l a Ks mì laulammehan me [laulame ikka] võ =t¾a Ks otapa sittenkin, ota vaan [võta ikka, võta pealegi] 6 Mineviku- ja olevikuvorme eristab harilikult palatalisatsioon: ik nutab; itkee, i$ nuttis; itki. Toim. 19

20 Èks, Ȫs esim. ti mä È Ks lä T hänhän, hänpä, hän tosiaankin meni, ulottui [tema ikka läks, tema tõesti läks] ka ªs sittenkin, tietysti myöskin (< ka iks) ~ -ks [ka ikka] = ÈKs, Ûe &ko o Ks o + olihan Peko, Peko tietenkin oli [ikka, Peko muidugi oli] n^ uks nuopa, nuo tietenkin [nood ikka, noodki, nood muidugi] ki ä äks kukapa [kes ikka] si 6Nä ä Ks sinnepä, -hän, sinne tietenkin [sinna ikka, sinna muidugi] ké Dä ä Ks keitä(n)pä [keedan ikka] ma¾úä ä:ªs menenpä (sittenkin) [ma lähen ikka] ilmtooldaq i Î m tóld ilman tuota, muuten [ilma tolleta, muidu] ilodu i ÎòDu ruma [inetu] kì &kè i Îò=tuþ rumin [kõige inetum] ilosahe i lòzahe kauniisti, komeasti [ilusasti, korralikult] ime ióè äiti run. [ema] -Úe äidille [emale] ióelatsë äidin lapset run. [ema lapsed] imä i Óæ äiti [ema] ióæ e z c ægä äiti ja isä (yhdessä) [ema ja isa (koos), ema isaga] i ÓÆst äidistä [emast] 20

21 imäkraav ióæ-krávì valtaojat (maanojituksessa) [magistraalkraavid] yks. nominat. -krâ [-kraav] imäne i ÓæNe naaras- [emane] yks. partit. ióæst [emast] inne i 6Nè vain; ennen [ainult; enne] ti i 6Nè te vain [ainult teie] i 6Nè tu Îè ennen (muita) tulemme, palaamme (kotiin) [enne (teisi) tuleme (koju)] i 6Nè tu Ú I ennen (muita) palasivat [enne (teisi) tulid (nad) tagasi] inneb i 6NèB pikemmin; ennemmin [ennem(ini), pigem(ini)] innine i ì e entinen [endine] inäbä i Næ/Bä, -Bäÿ, -B c Æÿ enemmän, enempää [enam, rohkem] inäbüisi i æbüizi enimmäkseen [enamasti] inäp i Æþ enää, enemmän [enam] iskmä i SQe... hi:5dä tekeytyi, muuttui, muuttihen [muutis (enda), muutus] 21

22 issäkene i Øä&QeNe Herra (Jumala) [Issake] iä iæ, ìä jää(n) [jää] jaahe jáh c è jäähtynyt, kylmä [jahe, jahtunud] jaaheliha já h c èúihà (liha)syltty, -syltyn, hyytelö(n) [sült, süldi] Jaanikivi já i Qivì Johannes Kastajan kivi [Ristija Johannese kivi, Jaanikivi] Jaanit asson já i tøà sòn Johannes Kastajan kappeli, tšassovna [Ristija Johannese kabel, tsässon, Jaanikabel] jago nominat. jagò [jagu] hõ Þpè ja &kò hopeanlaatuista, hopeata [hõbedat] u màst ja o t omasta suvustaan, sukupiiristään [oma soost] jao osaksi, osuudeksi [osaks, jaoks] 7 jahtuma já Htum(m)a jäähtymään [jahtuma] jahvikivi ja h ìg c ivì jauhinkivi [veskikivi] 7 jao tähendab ka sm varten. Toim. 22

23 jakappäiv ja &kap pávä a ìgu Jaakonpäivän aikaan [jaagupipäeva ajal] Jakop ja &koþ (lirma ) = Jakob Lirmann (?) (henkilö) [(isikunimi)] jalagaq ja làg jalkaisin, jalalla, jaloin [jalgsi, jala] jaro ja rò selitettiin iso [seletati suur ], vrt. kenties Wiedemannin sanakirjan (järk ~) jark grob, hart 8 joht la zè Èi... joht en anna, salli missään tapauksessa, millään, kylläkään [(mina) ei lase küll] joosul józùî kuluessa < kirjavir. jooksul, vrt. jw kma [jooksma] joudma Qe jo ùd kuka pystyy, voi, joutaa [kes suudab, jõuab] Qes jo ùdzè kuka pysyi, voi, jouti, ketkä pystyivät [kes jõudis, jõudsid] jo>vaÿ voit, pystyt, kykenet [(sina) võid, suudad] ma jo >và a ì en voi, en pysty [ma ei jõua, suuda] ku ì ma jo ùdnu jos olisin voinut, pystynyt [kui oleksin jõudnud] jutakas ju =ta&ka puhelias [jutukas] 8 Sõna jaro ei ole Eesti murrete sõnaraamatus märgitud. Sõna jark esineb tähenduses suhteliselt suure läbimõõduga (osakestest koosnev), nt õigõ jämme ja jark lang Räp, jargo jaahu (EMS II/6: 82). Toim. 23

24 jutus ju=tu satu; saarna [muinasjutt; jutlus] pi Dì ju=tusè piti saarnan [pidas jutluse] yks. partit. ju=t/ust, - st [muinasjuttu, jutlust] mon. juttu iÿ satuja [muinasjutte, jutlusi] jututama ju =t/ D, -U=ta kerro, puhu juttua [räägi, jutusta] infin. - =ta(m)ma [jutustama] juuskma jw k juoksee [jookseb], infin. -ma [jooksma] jõvvõdu jè >vè/=tuiçilè köyhille [vaestele] nominat. -Du, -Du ( joudoton ) [jõuetu] jälki(q) jä l& /i, -ï taas(kin), jälleen [jälle], jä lk ina id. jäämä jä i... máhha lakkasivat, loppuivat [jäid järele, vaibusid, lõppesid] kaab nominat. kâ B hattu [müts, kübar] kào kà jiÿ hatunkantajia poikia run. [kübarakandjaid poisse] kaalduma kâ ldu/vaÿ menevän, astelevan [mineva, astuva] infin. -mma run. [kalduma, painduma] kaalutama ká lu=tamast vrt. ka lutta- 24

25 kabo ka Bò nainen, naishenkilö [naine], vrt. sm. kave 9 kabõl ka bìî nuora [nöör, peenike köis] ka Blà nuoran [nööri (gen.)] -G nuoralla [nööriga] yks. partit. kapla [nööri] kadoka Dò ka >và (?) hyvin viisas run. [väga tark, kaval] 10 kaema infin. kaèma, kàema [vaatama] ka e katsoo [vaatab] ma kaì, ka ìje minä katsoin [mina vaatasin] ka, ka kas (< kae, katso ) [näe, vaata] ka Dä l kas tällä, kas hänellä [vaata tal] ka noh kas (no), katsoppa [no vaata, vaata ometi] ka no kas (nyt) [vaata (nüüd)] ka zín (kas) tässä, täällä [(vaata) siin] ka ¾mÁ e kas minkäläinen, millainen [vaata milline] ga i kas ja, kas niin [vaata nii] ka si S kas silloin [vaata siis] ka goh... a ja kas vain (vähäpätöistä, mitätöntä) asiaa ( katso kussa asiaa ) [vaata kus (tühist) asja] ka ¾Gu kas kuinka, kas miten [vaata kuidas, vaata kui] 9 kave mytologinen henkiolento, joka aiheuttaa kuunpimennyksen. kave on soome keeles mütoloogiline olend, kes põhjustab kuuvarjutust. Toim. 10 Eesti murrete sõnaraamatu II/8 andmetel on Setus võimalik ka sõnaühend kadoveiga ~ kadoväega üliväga, nt lauses minnogi kutsuti kado`veiga `küïlä, a mitte es olõ `aigu min ä (lk 458). Toim. 25

26 kaibama ka ìba¾ks kaipaanpa minä, kaipaan toki [ma ikka kaeban] kaih ka ih (Ho) sääli(ä) [kahju] kaiv nominat. kaìv [kaev] kà o -kaìbja kaivonkaivaja [kaevukaevaja] kàjo sa lvè BÁÚè kaivon kehykselle [kaevusalve peale] illat. ka ìvu kaivoon [kaevu] kakkõma ä ræ ka ªkÈzÈ (-zë ) tulevat ryysyiksi (vaatteet) [(riided) räbalduvad] a ka &kènu revitty(jä), rikkinäisiä [rebenenud, katkisi] kakma li 6nà kaªma pellavaa kitkemään, katkomaan ~ kakma [lina kitkuma] Nä kaªv he kitkevät [nad kitkuvad] a kaªn repinyt (rikki jne.) [katki rebinud, katki teinud] ka & ì¾ma minä kitkin, revin [ma kitkusin, kiskusin, tegin katki] kaksè (-zë ) (koirat) purivat rikki, repivät [(koerad) puresid, kiskusid katki] ku ì ma... ä ka &kù jos minä... revin rikki, revin veriseksi, raatelen [kui ma... katki teen, kisun] kaksama ka ksàd reväistä, katkaista [katki rebida, kiskuda] kaldõlõ kà ldèlè kallaalle, äyräälle [kaldale] 26

27 kalĺehe kaú`ƒehe kalliisti, kalliista hinnasta [kallilt (hinna poolest)] kallutama ka lu=ta I antaisin mennä (miehelään), naittaisin run. [läheks mehele, naituks] vrt. kâ lduvaÿ, ká lu=tamast. kamand ka 3manD joukko < ven. a [rühm, salk] kanajala pääl ka nà ja:là BÁl kananjalalla, kananjalan tapaisella perustalla, alustalla, kivijalalla [kanajalal, kanajalakujulisel alusel] kananõ ka nà/nè kananpoika [kanapoeg], run. tyttönen, neitonen [tütarlaps, neiu] mon. -zè (-z ) kananpojat [kanapojad], run. tyttäret, lapset [tütred, lapsed] kandal ka ndà skandaali [skandaal] kangli kà ñg i kainalo(n) [kaenal, kaenla] kà G i tso þpa kainalonkuoppaan [kaenlaauku] iness. ka G c i tso ÞpaH [kaenlaaugus] kaoma ka ÿtè (är ) hävisi, katosi, häipyi [kadus ära] kaput ka Þpuÿ sukka [sokk, sukk] ku à ka ÞpùDã kenen sukat [kelle sokid] 27

28 Kaŕas ka: À sè Karjas-lehmäni [? Karjas-lehm] ka À leh c mæ Karjas-lehmän (lehmännimi) [? Karjas-lehma (lehmanimi)] kargama ka rà/da, -Dã hypätä, tanssia [hüpata, tantsida, karata] kà ŸGas E tanssivat prees. [tantsivad] ka Ga mm. me tansimme [me tantsime] ka rª i hyppäsin [hüppasin] imperf. karª ï tanssivat [(nad) tantsisid] ka rª i pá Úè hyppäsimme junaan, päälle [hüppasime rongi peale] karman kà Ÿma/ IH taskussa [taskus] nominat. - < ven. a [tasku] karrava (i)k ka Çra-va I& iÿ läkkikruunuja [karrast vanikuid] nominat. -va Iª kartohtri kar=toit i junailija [konduktor], luultavasti kontaminaatio ven. sanasta + setuk. toh t i lääkäri [arvatavasti kontaminatsioon vene sõnast ja setu sõnast toh t i arst ] kasa ka zà, ka sà aviopuoliso run. [teinepool, abikaasa] elat. ka sast [abikaasast] yks. partit. ka sà [abikaasat], yleisvir. (abi)kaasa 28

29 Kasjan ka j/an, -Æn Kassian-pyhimys ven. Kac [püha Kassian (Cassianus)] kask ka Ska turkin [kasuka] yks. partit. -ÿ turkkia [kasukat] kassipoig ka i-po èl kissanpojilla [kassipoegadel] kast ka Ø i&kènè (vaate)kirstu [(riide)kirst] páúè ka Ø ì paitsi kirstun [peale kirstu] kasuk ka zù/ga, -Ga = kaska kasuma ka zùma kasvamaan, varttumaan [kasvama, sirguma] infinit. ka su kasvaa [kasvada] ka zùzë kasvavat [kasvavad] kasùnu kasvaneet [kasvanud] katim ka = ìmilÿ (vuoteen) peitteltä, peitteen alta, makuusijalta run. [(aasta) teki alt, magamiskohalt] ḱauma Æ ùma käymään [käima] infin. Qä<vu käydä [käia] ä ù ko dò kummittelee, käy kotiin (vainaja) [kummitab, käib kodus (lahkunu)] 29

30 kavvendõhe ka >vendèhe kauas [kaugele] kavvõkõsõh ka >vè&kèzèh (ei) varsin kaukana [mitte eriti kaugel] kavvõmbah(e) ka >vèmba/h kauempana, loitompana [kaugemal, eemal] -he kauemmas, loitommas ~ ka >vèbahe id. [kaugemale, eemale] keerukõnõ Qéru&kÈnÈ arvoituksessa,? vrt. ven. vaa anpaino, punnus [kaalupomm] kelle ke Úe kenelle; jollekin allat., yleisvir. kellele, vrt. Qi ä. kerk Qerª rahi, penkki [pink] QerGò&kÈnÈ pikku rahi [väike pink, pingikene] kiip-kaap Qíþ- ká þ interj. (lakaisun toiminnasta ja äänestä) [(pühkimise tegevuse ja hääle kohta)] kikas nominat. ki&ka, murt. myös ki&ka [kukk] ki ªka kukon [kuke] kink Qi ª käeh H o 1 kenellä ( kenen kädessä ) on yks. genit. [kelle käes on] vrt. Qiä, Qi kkagi (ei) kenenkään [(ei) kellegi] 30

31 kinkmä Qi /kqe lahjoitti [kinkis] -ªmä infin., yleisvir. kinkima kinä nominat. kinæ soma, yleisvir. kena ki 6Næ somaa [kena, nägusat] kipõstõ Qi ÞpÈstÈ nopeasti, kipakasti [kiiresti] kiri nominat. ki ì kirje [kiri] kirjä = ki X kuulutuskirjat 11 [kirjad] genit. ki æ [kirja] kirotama Qirò/ i kirjoitin, annoin kirjoitettavaksi, sanelin kirjoittajalle [kirjutasin, lasin kirjutada] infinit. -=t [kirjutada] kistuma infin. ki Stu(m)ma sammumaan, yleisvir. kustuma Qi stu... ä r sammui(vat) [kustus(id) ära] ki StumalDa sammumattomasti [kustumatult] Siin peaks ilmselt olema kuulutuskirjeet. Toim. 12 Sõna kistuma(l)daq võib esineda ka tähenduses väga, ääretult, tohutult, nt Eesti murrete sõnaraamatus III/12: Urv sääl oïl `kistumada païlu rahvast seal oli väga palju rahvast ; Vas egä `aasta saa `kistumada vilä igal aastal saab tohutult palju vilja ; Vas kolm `päivä olli ma `kistumalda suurõ valu seeh kolm päeva oli mul tohutu suur valu (lk 257). Toimetaja tõlked. 31

32 kitai ki =taja kiinalaiset [hiinlased], yks. nominat. ki=tai < ven. Kiina [Hiina], vrt. kiinalainen [hiinlane] ki=ta i ki Bunÿ Kiinan kapina < ven. [Hiina mäss] Kitsõ Qi tsè i (- ï ) Kitseen asti, Kitsen kapakkaan asti [Kitseni, Kitse kõrtsini] kiut Qi uttu kyytiin, ajoon, yleisvir. küüt kivi kivi kivi; mylly [kivi; veski] kivimöldri Qi vìmö d i mylläri [mölder] kivisulg Qi vì-sùî`gu, -su Gu myllynsulkuun [veskitammi (illat)] iness. -suî ÎUH [sulus] kiä Qi ä, ki ä, ki æ ken, kuka; joku [kes; keegi] ki ä ku ì ta H t jokainen niinkuin haluaa, jokainen halunsa mukaan, kuka kuinka haluaa [kes kuidas tahab] kiäki ki äk i (-ï ) joku; (ei) kukaan [keegi, ei keegi] klaat nominat. kláÿ < ven. [ladu, laoruum, ait] klá tta varustusaittaa [varustusaita] 32

33 koda kuàh kodassa iness. [kojas] kodapoolinõ ko dàbó inè loinen [allüürnik, kodakondne, majuline] koes ko e mihin [kuhu], ks. kohe kon kohko H, ko H H missä, jossa; jossakin [kus; kusagil] ko H i (-ï ) jossakin; (ei) missään [kusagil; ei kusagil] kohe ko hè mihin, kuhun; johonkin [kuhu; kuhugi] ko hè i johonkin (paikkaan) [kuhugi, mingisse kohta] kohetus ko hè=tu/sè, -zèg c i taikinan(kin) [taigna(gi)], nominat. - [taigen] koir ko ir vekkulit [naljavennad, vigurivändad, üleannetud] kojo ko jò, ko jò (pyhäin ym.) kuva [(püha) pilt vms] kolk nominat. koîª [nurk, kolk] ko lgast nurkasta, kulmasta, kulmauksesta [nurgast] kolkümmend ko Î&kü3ÓenD kolmekymmentä (lyöntiä) [kolmkümmend (lööki)] kollõ ko lè kauhea, hirveä, yleisvir. kole 33

34 kolmi ko i ti µi Dsao luultavasti väännös pro ko ì saò ti µì kolmin sadoin kopeekoin [kolmesaja kopikaga] 13 kolq, koll ko Î, ko Î`Î kolme [kolm] ko ka ŸÛ i kolme rasiaa [kolm karpi] koogulinõ kó Gu/ íst koukeroista, koukkokuvioista (vyötä) [kõverat] nominat. - inè [kõver] koolõtama k^ l ei kó ÎÈ=t kuolo, kuolema ei kuoleta [surm ei tapa] kooniq kó I (-I ) ks. sé I kopsama ko ÞsàD/a, - kopahduttaa, lyödä [koputada, lüüa] ko psa kopahdutti, löi [koputas, lõi, kopsas] korjama kò jama mm. kerjäämään [mh kerjama] koruq va sa ko ru vaaksan korkuinen [vaksa pikkune, kõrgune] kos, kos sa ko ¾sa missä sinä [kus sa], pro ko H¾sa ; ks. koh. 13 Setu keeles käändub harilikult sada: saa ee sada: saja, sm sata: sajan. Toim. 34

35 kost ko St mistä; jostakin; (ei) mistään [kust; kuskilt; (ei) kusagilt] kostõlõ ko stèlè vieraisiin, vierailemaan [külla], ven. vieras [külaline], yleisvir. kost kotoh ko =to/h kotona [kodus], -st kotoa, kodista [kodust] kotsil ko } iî paikalla, paikkakunnalla [kohal, paigal] t^ ko } iî sen johdosta, sen suhteen [selletõttu, selle poolest] kottal t^ koÿtal tuon, sen johdosta, suhteen [seetõttu] kottalõ ko ttalè paikkaan, paikkuville [paigale, kohale] kotus ko=t/u paikka, tienoo; maatila, talonpoikastalo [koht, paik, talu] genit. -ùzè, -usè jne. krapsama kra P i ä Ÿæ sieppasin pois [näppasin ära] Kruntal kru ntta ì ma5 Grünt(h)alin (Petserin pankin johtajan) luona, venäläisten ääntämyksen mukaan, siis < m [Grünthali (Petseri panga juhataja) juures, venelaste häälduse järgi m ] kua ku à ken; joka [kes, mis] -ÎÈ jolle [kellele, millele] 35

36 -Î kellä; jolla [kellel, millel], jollakin [kellelgi, millelgi] ku ah, ku àhh missä; jossa [kus; kusagil] ku à kost kuka kustakin; mistä vain; toinen sieltä, toinen täältä [kes kusagilt] ku àl àoî milloin, mihin aikaan [millal, mis ajal] ku à la u ï, ku à ta n d zë ketkä lauloivat, ketkä tanssivat, toiset lauloivat, toiset tanssivat [kes laulsid, kes tantsisid] ku à võ va Sta, a ku à a võ =t kuka (toinen, joku) otti vastaan, kuka (toinen, joku) ei ottanut [kes võttis vastu, kes (teine) ei võtnud] ku à kohè sa ì kuka mihin voi, pääsi; mihin kukin voi, pääsi [kes kuhu sai; kuhu keegi pääses] kuas kua kuka, mikä; kumpi [kes, mis; kumb] ku a ku ì sa ì kuka kuinka voi, pääsi; niinkuin vain kukin pääsi [kes kuidas sai, nii nagu igaüks vaid sai] kubõq ku bèhh/idè si Øe kupeisiin [kubemetesse] mon. nominat. - kudama ku à¾ma minä kudon; punon [ma koon; punun] kui ku ì mm. kuinka, miten; niinkuin [kuidas; nii nagu] ku ì ke µi o 1 kuinka, mitä laatua eri henkilöillä sattuu olemaan [kuidas kellelgi on] kuigi ku ìgi mm. (ei) mitenkään [(mitte) kuidagi] kuini ku i i i äúe jolloinkin, (?) joskus [kunagi, mõnikord] 36

37 kuioma infin. kuïjòma [kuivama] mî... kuïjò me kuivamme [me kuivame] ku ïjo kuivaa, tulee kuivaksi [kuivab, saab kuivaks] ä r¾kuïjònu (- ) kuivanut (maa jne.) [ära kuivanud] kukk kuk [käbi] ks. mágè kuk kukkama ku ªkama ontumaan [lükkama, lonkama] ku &ka ontui [lükkas, lonkas] kukkuma 14 ku ªk¾u Ks putosi/pa, -han, kaatuipa [kukkus ikka], yleisvir. kukkuma kuklik kuk ig (pyöreät) pikku vehnäs/pullat, -kakut [ümmargused väikesed nisukuklid], vrt. ku &kè kukro nominat. ku Kro niska, kukkura [kukal] ku kroh niskassa [kuklas] kuku ku &kù kiltti, hyvä [kuku, pai, hea] kukõl ku &kè pulla [kukkel, sai] 14 Tavaliselt kasutatakse seto keeles selles tähenduses sõna sadama, sataq. Rahvalaulik on valinud selle verbi ilmselt algriimi pärast, vt Setukaistekstejä, lk 258. Toim. 37

38 ḱul(l), ḱülq u Î, U, ÝÎ jne. kyllä [jah, küll] hü æ u Î olkoon meneeksi [hea küll, olgu pealegi] kulak nominat. kulઠ< ven. [rusikas] ku làguga (- ) nyrkillä [rusikaga] kullõma ku lè/mma kuuntelemaan [kuulama] - kuuntelee [kuulab] -3mast kuuntelemasta, kuunneltuaan [kuulamast] ku l ï kuuntelit [kuulasid] infin. ku lèld kuunnella, totella [kuulata, kuuletuda] k ulm j U Î m kylmä, vileä; jäähtynyt [külm, jahtunud] kulõhuma ku lèh Hu/nU (-n ) haalistunut, vaalistunut, värinsä menettänyt [pleekinud, värvi kaotanud] kummõh sa NÐì ku 1BÈH raajarikon, kerjäläisen tavalla, tapaan [sandi, kerjuse kombel] kuna ku nà joskus [kunagi] kupõrmang ku ÞpÈrma/ Gust läänistä, elat. [kubermangust, maakonnast] nominat. - G [kubermang; maakond] 38

39 kura ku rà vasen [vasak], partit. ku Çrà [vasakut] kurv ku v surullinen, yleisvir. kurb kuuk kw ª hiilihanko [ahjuroop, konks] kó Gù koukun, kuokan, hiilihangon [konksu, ahjuroobi] kuul k^ l ei kó ÎÈ=t kuolo, kuolema ei kuoleta [surm; surm ei tapa] kuuldma infinit. kúî=t [kuulda] kuùˆ ÚÐ kuuli [kuulis] ku ùˆ Ît¾ku... kuulee kuin [kuuleb kui...] kuulja k^ ja vainaja(t); ruumis [kadunuke(sed); surija; surnukeha] kuuluvas ku:îuva on tarpeen [on vaja] kuutsli kwÿs i [kuontalo] [koonal] pa Kla kwÿ i, linà k. tappura-, pellavakuontalo [linakoonal], ven. [koonal] kuvõrra ku võçrà minkä verran; jonkin verran, jossain määrin [kui palju; mingil määral] 39

40 kõdõr kõ DròlÈ palkoihin(sa) näheen, paloiltaan [kauntele] kõ Tru pi=ten (pro -eh) (pavun) palkoja pitkin, myöten [oakaunu mööda] kõgõ k gè, kõ Gè kaiken; aina, yhä; kaikkein [kogu aeg, kõige; aina] õˆ gè Nigù... ha ìzazè aina ikäänkuin haisevat [kogu aeg, aina nagu kõˆ haisevad] kõgõsugumanõ k õˆ Gèsuguma/ i kaikenlaisia [igasuguseid] nominat. -nè [igasugune] kõhn kõ hn viheliäät, kehnot, huonot [kõhnad, viletsad, kehvad] kõhr nominat. kõh [turi] kõ h ì BÁÚe hevosen niskaluun päälle [hobuse turjale] kõik k õˆ if kaikki [kõik] kõkkõ kì ªkÈ vä hämbä kaikkein pienemmän [kõige väiksema] kõkõ k &kè ro HkÈþ kaikkein enemmän [kõige enam] õˆ k &kè e Ðimäne (kaikkein) ensimmäinen (asia), ensi työnä [kõige esimene] õˆ k &kè e Ðìmälÿ (kaikkein) ensiksi [esiteks, kõigepealt] õˆ k õˆ &kè ta rgè B kaikkein viisampi, viisain [kõige targem] 40

41 kì &kè va nèb vanhin [kõige vanem], ks. kõˆ gè ki &kè sagàmatsè (-tsë ) kaikenlaiset = kõ sagàmatsè [igasugused], õˆ vrt. (ü=áè) su gùmanè kõlgus kõ lgu/ sèhe akanasuojaan, ruumenlatoon [aganikku, aganaruumi] nominat. - [aganik, aganaruum] kõndma Qe S kõ ì kuka kävelee, astelee run. pro N Ð, vrt. yleisvir. kes kõˆ kõnnib kõrd kõ D a ìgu jonkin aikaa (kului), jonkin ajan päästä [natuke aega, natukese aja (pärast)] mõ nè kõ Çrà mm. jonkin aikaa, hetken aikaa [mõne korra; mh mõnda aega] kõvva kõ <va kovasti, kovaan, ankarasti [kõvasti, tugevalt] kõvvõr lä t ì... kõvèraÿ menimme (ajoimme) väärin [läksime valesti] kõõ kõ, kõ kaikki; kaiken; aina; kaikkein; yhdessä, kaikkineen, õˆ päivineen [kõik, kõigi; kõige; koos, kogu] kõ vá ÐìG tynnyreineen kaikkineen, t. päivineen [kõige vaadiga] õˆ k õ pü =ÁüG pyttyineen kaikkineen [kõige pütiga] kõ õˆ /ga, -G kaikkineen, päivineen ~ kõ:õˆ Ga [kõigega] kõ õˆ i StÈ aina, yhä (vain) istui [ikka, aina istus] kõ õˆ ý kaiken, koko yön [kogu öö] 41

42 kõ pa ŸemBa (-mb ) kaikkein paremmat, parhaat [kõige parema(d)] õˆ kõ lè kaikelle, koko... [kõigele] õˆ k õ l ko ÎmÈl kaikilla kolmella [kõigil kolmel] kõõsagamatsõ(q) kõ õˆ sagàmatsè (-tsè ) kaikenlaiset [igasugused], vrt. kì &kèkäeh kä ehh om on säilyneenä, tallessa, kädessä [on alles, on käes] kälüsk kä lü iÿ käly(j)ä [käli(sid)] kätte no¾sáÿ kä ÿáe nyt puutut kiinni, nyt sinut otetaan kiinni, tavoitetaan [nüüd võetakse sind kinni] käändmä om Qä Ænÿ (haukkumanimeksi) on annettu, väännetty, muunnettu [(sõimunimeks) on antud, väänatud, muudetud] käänüsekene o Æ` ká nüze&kene (kimppuun väännetty) huosiainvihko [(kokku keeratud) osjakimp] käärd Qæ ÆrD luultavasti sõõˆrd sanan synonyymi, run. küdsämä 1. kü ½Dz c ÁÓä paistumaan [küpsema, küpseks saama] küdsämä: kütsäq, millest sg 3. pööre on küdsäs ja pl 3. pööre on küdsäseq. Ajaloolise mediaali -s markeerib refleksiivsust. Toim. 42

43 küdsämä 2. kü ½ D z c e= i paistettiin [küpsetati] kü ½D æ... ma paistan, leivon [ma praen, küpsetan] 16 külbmine kü Bmíst kylvämistä, kylvöä [külvamist, külvi] külbmä infin. küú Bmä [kylvämään] [külvama] kü ÚBi iªs kylvinpä [külvasin ikka] mà küúbì (minä) kylvin [ma külvasin] külge lý ¾ma... kü ge jätän syrjään, ohitan, sivuutan, ylitän [möödun, c riivan, ületan] küllüle kü ÚüÚe kylje/lleen, -llään [küljele, külili] külmämä küúóï kylmivät (hallan panemina) [külmusid (halla tõttu)] kþ Ói palelsi [külmus ära] ḱülq ÝÎ = U külämiis kü Úæ/ mehè kylänmiehen, naapurin [külamehe, naabri] nominat. -mí [külamees] 16 küdsämä: kütsäq, millest sg 3. pööre on küdsä ja pl 3. pööre on küdsäväq. küdsämä refleksiivne ja transitiivne tähendus eristuvad üksnes muutevormides. Toim. 43

44 kündmä kü5d, j ù5d kyntää prees. [künnab] kündümä n^ kü 4Dü kú z c ümä nuo yleittyivät, ulottuivat,? ojentautuivat kysymään [need, nood ulatusid küsima, nõudma] ünnü z c ulottuvat, ylettyvät [ulatuvad] künnel kü 6Nè kynttilä [küünal] genit. kü4dúe [küünla] mon. partit. kþ 5d iÿ [küünlaid] künnütämä infin. kü6nü=áä(m)óä [küünitama] kü6nüd c X ojentaudu, tavoittele [küünita] kü:6nü³ ÈnÈ ojentautui vaan [küünitas ainult; muudkui küünitas] küsse kü Øe kysyi jne. [küsis], ks. kú z c üóä küttümä kü ÿáümmä (uunin) lämpiämään [(ahju) küdema] küüsümä kúz c ü/óä kysymään, (aloin) kysyä [küsima] -Øe kysyvät, pyytävät (päästä) [küsivad, püüavad] kúøü (-Ý ) kysyy [küsib] kúsøe kysyi, pyysi [küsis, püüdis] kúøü kysy, tiedustele [küsi, küsitle] 44

45 laat lá dulè markkinoille [laadale] lado re hè lào BÁÚe riihen(ladon) riuku-välikatolle [rehelaele] 17 ablat. là o bálÿ [rehelaelt] laǵa laga laaja, leveä; levyinen [lai; -laiune] làeb leveämpi [laiem], vrt. la jàh la & A leveätä [laia] lä t I Nä... la ª Æ he hajaantuivat, menivät hajalleen [nad läksid laiali] lahki la Hki halki [lõhki] lahkma mâd la Hk (kylän yhteismaata) jakaa, lohkaista [(küla ühismaad) jagada, lõhkuda ] la hu u s¾ä r ei ollut särkenyt, vioittanut [ei olnud lõhkunud, vigastanud] ma lahù minä sären, halon [mina lõhun] la H c räjäytti, lohkaisi, särki [lõhkus] lajah om Dä la jàh on se hajallaan, hajaantunut [see on laiali] la jàh myös levällään, levitetty(i)nä [ka laiali, (laiali) laotatud ], vrt. la GA 17 Sõnal lado on tavaliselt kaks tähendust: 1. lade, kiht ja 2. ladu. Toim. 45

46 lapju la Pju BerŸä lapiota noutamaan [labida järele] laskma la zè mélè aja meille run. [lase meile] la St ~ lazèÿ lasket, päästät [lased] laugus là UGu/zË elon puintikerrostumat [pekstud vilja kihid] nominat. - [ahtelaug (rehetoas)] laulma la ùlmah laulamassa, laulujuhlilla [laulmas, laulupeol] leht leh lehdet, eräänlaiset metalliset kaulakoristeet [lehed, metalsed kaelaehted] leso le çò BÁl uunin päällä (olevalla makuusijalla) [ahjupingil (oleval magamisasemel)] 18, ven. [ahjupink, ahjuase, virus (lamamiseks), lamaahi] le z c ò ma6n¾ uuninpäällystän (makusijan) luona [istetruubi (aseme) juures] lesätämä infin. le Øæ=tX < ven. [lamama, lesima, lebama, pikutama] le Øä Èks... le ØæÐì loikoilivat, olivat pitkällään, venyivät maata [lesisid, olid pikali, pikutasid] (le Øa run. toistoa [kordust], vrt. ibid. ma Gà...) 18 leso on madal ahjupink, mis on Võru-ja Setumaa taluarhitektuurile omane. Toim. 46

47 lido Úi Dò (taaja) joukko [(tihe) hulk, pere, mass, salk, rühm] lihonõma Úi hònè/ lihoaa, lihavoituu [läheb paksuks] infin. -(m)ma [paksuks minema] liigahutma Úí GaH Hu/³ liikahdutti [liigatas] infin. -ÿma [liigatama] liin Úîn, Úiˆìn kaupunki [linn] illat. Úîna [linna] mon. partit. lînu [linnu] iness. lí na/h, -H He [linnas] elat. -st [linnast] lill li Úi yks. partit. (arvoituksessa ovesta käytetty) [kasutatud mõistatuses ukse kohta] linahinnõh Úinà-hi4DeGa pellavankuidulla [linakiuga] nominat. -hi6neh [-kiud] linikpää li iª-pä/ìd huivipäitä, huivipäisiä aviovaimoja [rätikuga päid (abielunaisi)] allat. -iúè 47

48 liud Úi >vàg/a (- ) lautasella, vadilla [taldrikuga, vaagnaga] pímäúiud maitovati [piimanõu] < ven. [vaagen, kauss] loofka ló fka mukava [mugav] ven. taitava jne. [osav, vilunud, mugav] luhilaiv nominat. Îuhìlaìv lentokone, ilmalaiva [lennuk, õhulaev ] 19 Îuhìlaìvu páî lentokoneissa (sotapalveluksessa) [lennukite peal (sõjaväeteenistuses)] luisku laskma lu i ku lazèt olet huoleton, välinpitämätön [oled hooletu, ükskõikne] luits Îuiÿs lusikka [lusikas] pú z c ü Îu iÿsah ole rauhallinen, pysy lusikassa(si) [ole rahulik, püsi lusikas ] luuma infin. l^ma [munema; looma] lõì mu nà&kèzè muni ( loi ) pikku munan [munes väikese muna] lõbstama lõ BIsta (-t ) lörpötellä [lobiseda] lõbu lõ bù lörpöttely, puhelu [loba, vestlus] 19 Sõna aluseks on luht: luhi õhk (< sks Luft). Toim. 48

49 läbe(he)mä es lä Þp ka ïj eivät joutaneet, ehtineet katsoa (perään) [ei jõudnud (järele) vaadata] lähkeseh Úä HQez c eh ko H jossakin lähitienoilla, aivan lähellä [kuskil lähedal, päris lähedal] lähkoh(e) ä Hko/H lähellä, läheisyydessä [lähedal, läheduses] -he lähelle, läheisyyteen [lähedale, lähedusse] -st läheltä [lähedalt] lähkukõistõ ä Hku&kÈistÈ hyvin lähelle [päris lähedale] lällätämä lä læðï (lapset) lallattivat [(lapsed) lalisesid] lämmi Úä 3m/í, -ì lämmin [soe; soojus] lä2mæh lämpimässä [soojas] lää- Úä T menee [läheb] ÚÆ ÿ... ä, ÚÆ T... ä Ÿæ poistuu, irtantuu [läheb ära, eraldub] ra Þp =ta ni ÚÆ T... ä ræ ravista, niin... irtantuu, putoaa pois [raputa, siis läheb ära] läb (epäsetuk.) menee [läheb] sa ÚÄ De (-D ) sinä menet ~ sa ÚÁÿ id. [sa lähed] ma ¾Úæ, ma ÚÄ minä menen [ma lähen] lä mi, lä ¾mi lähtekäämme, menkäämme [lähme] lä ä S kõ Da eivät menestyneet (hevoset esim.) [ei läinud korda] lä} meni, läksi [läks] 49

50 löhenemä lö hèneøe lyhenevät [lühenevad] lüümine lü mi c zi taisteluja, tappeluja, kahakoita, lyömisiä [taplusi, kaklusi, lööminguid] lüümä ka sa lúÿ tuletko, rupeatko [kas sa tuled, kas sa hakkad] ma(q) ma ~ ma minä [mina] ma ª i (-ï ) minäkin [minagi] maadlõma mà eînu paininut [maadelnud] maagõkukk má gè ku K unikukan siemenkotelo [moonikupar] maailm mâ iî`m a ìgu hyvin paljon aikaa, hyvin kauan [väga palju aega, väga kaua] maak m᪠unikukka < ven. [moon] maakeeli mâ gé i setuksi, setukaismurteella, maaksi [setu keeles, maakeeles] 50

51 maama nominat. mámà < ven. [ema] -&kènè rakas äiti, äiti kulta [armas ema, emakene] má malè äidille [emale] Maaŕa (pühæ) má A, (?) mâ À Maaria [(püha) Maarja] maastõra má stèrah luostari/ssa, -lla [kloostris] < ven. [klooster] maavärki mâ värk i setukaistapaan, setukaismurteella, maankielellä [setu moodi, maakeeles] magama ma Gà aªs... ma Gà i nukkuivat [(nad) magasid] _ma Gà reduplikatiivista sanan alkuosan toistoa run. magistratkraav ma Gìstra³-krávì valtaojat, yleisvir. magistraalkraav(id) mahl ma i ma hla Be:Ÿrä mannin mahlaa noutamaan run. <? pohjoisvir. männi mahla petäjan/mahlaa, -mehua 20 man ma4 ~ ma5 luona [juures] 20 Tegemist ei ole männi mahlaga, nagu arvab Mägiste. Täpsema seletuse pakub kontekst ehk rahvalaul raamatu Setukaistekstejä lk 258: lä T Ȫs si ma 6 i ma hla Be:Ÿrä [Manni läks siis ikka mahla tooma], kus Manni esineb naisenimena. Toim. 51

52 manitsõma ma ì D i mainitsi, (?) ilmoitti [mainis, teatas] ma I/= i mainittiin [mainiti] -=ta mainitaan [mainitakse] mano manò luo [juurde] massinatii ma TØìna tî rautatie [raudtee] < ven. kone + tî tie [masin + tee] matal ma ì ma =tà run., kenties < *má i ma=tà maantasan-matala ilmaisun sijasta? [? maani madal] matus ma =tùzè ma:nò hautausmaan, haudan luo [surnuaia, haua juurde] meelehaigus mé ÚéhaìGuzÈGa (- ) mielisairaudella(an) [meelehaigusega] meerukõnõ mé ru&kènè arvoituksessa, epäselvä, kenties mitta [mõõt] vrt. ven. [mõõt, määr, abinõu, vahend] merekukk meÿe kuk (meren) kukko (?) arvoituksessa, muuten setuk. ki&ka kukko [? merekukk] Mägiste seostab vastava sõna mõistatuses kukega, kuid võimalik tähendus sõnal merekukk on lainehari < kukk vagu, vaohari. Sõna kukk teisi tähendusi vt Eesti murrete sõnaraamatust III/15: Toim. 52

53 mess nominat. me <? ven. [segu, segasodi] me ìga (- ) paloviinanravalla, meskillä [meskiga] mi mi = m midä mi d c æ mm. jotakin, joitakin; (ei) mitään [midagi; (ei) midagi] miil nominat. mî [meel, aru, mõistus] genit. méúè järjen [meele, mõistuse, aru] mé ÚelDä ilman järkeä, järjetön [meeleta, arutu, aruta] mé Úestä/Ni mielestään [meelest], -6Ne id. mé Úe pó lèsta i mielensä puolesta jne. [meele järgi], run. possessiivisuffiksin hämärtyneitä jäännöksiä [possessiivsufiksi hämardunud jäljed] miiq mí me [meie] ~ mî me; meidän [me; meie (gen)] mí k ka mekin; meidätkin [meiegi] Mikul mi &kù Nikolaus < ven. genit. mi gùîa adess. mi gùîal milles mi Úe miksi, minkätähden, -takia [miks, misjaoks, milleks] 53

54 mine(h)telemä ti... mé Úest mi NeHÁeÚeÿ te menetätte mielestänne, unohdatte [te lasete meelest, unustate] ti... mi Ne=Áel e i ette menettele mielestänne, ette unohda [te ei unusta] minemä min(e) mene, lähde [mine] mi n sa k¾ka mene sinäkin [mine sina ka] mi6n¾açr mene pois, poistu [mine ära] mi n tí ïjæ (-X ) kuka tietää, on tietämätöntä, mene tiedä [kes teab, mine sa tea] ä mi:6nx mennä naimisiin, menna pois [abielluda, ära minna] minetämä mi Ne=ÁäØE menettävät (mielestään) [lasevad meelest, unustavad] mingas mi G/a, -az millä, minkä kanssa [millega] ei mi Gà& i (-ï ) ei minenkään kanssa [ei millegagi] mis mi S... ä Ÿæ sâ:? mikä tulee palkkioksi, palkaksi, korvaukseksi [mis (ära) saab, tuleb palgaks] mi¾za... mitä sinä... [mida sa...] miä mi ä, mi æ mikä; mitä [mis; mida] moro mo rò piha(maa), pihanurmikko [õuemuru] 54

55 mualiim mu à lî mi muta-, likasoppaa (sadussa) [muda, mudasuppi (muinasjutus)] muanõ mù anè likainen, lokainen, mutainen [mudane, porine] mu atsè likaiseksi [mudaseks] mu aÿsèlt likaisena [mudasena, mudaselt] muda mu ast mudasta, liasta, loasta [mudast, porist] mù aga ko ªko (tulla) likaan, likaisiksi [saada poriseks] mùaga, mù a/ga, -G liassa (olla), likaisia [poriga] mukka mu ªka, mu kk/a (- ) (minun) kanssani [minuga] mulk mulª, muî/ª, -Gù reikä [auk, mulk] murõh mu rèh H èªs murè välitän viisi, en murehdi [? mure ikka mure] must mu Ø musta [must] <? *musti mutitama infin. mu= I=ta(m)ma < ven. [piinama, vaevama] ké Úe mu:= I³ ä r kielen sekoitti, teki sekavaksi [segas keele ära] muu mu ìd eïj o lè ei ole muita (tähän kylään muualta muuttaneita) [muid ei ole (siia külla mujalt kolinuid)] 55

56 mõistakõnõq mõ istà kõnnè sõ na vertauskuvallinen sana [mõistukõne sõna] mõistalikult mõ istà i&kuîÿ vertaussanalla [mõistu] mõistus mõ i tu arvoitus [mõistatus] mõistutma mõ i tuÿma arvuuttamaan [ära arvata laskma, mõistatama] mõni mu ì muudan, jokunen ~ mõˆ ì [mõni] mu nè muutaman [mõne] mu:nè à o pe:ræst jonkin ajan päästä, kuluttua [mõne aja pärast] mu nè à o jonkin aikaa [mõnda aega] partit. mu nÿ muutamaa [mõnda] mõskma infin. mõskë pestä [pesta] mõsta pestään [pestakse] mõskèh pesten [pestes] mõ Skmalda (-ld ) pesemättömänä [pesemata] mäepuul mæe bwî mäempänä, kylän korkeamassa osassa [ mäel, küla kõrgemas osas] mähksämä mä hæst/ä, -X kääräistä (kapaloon), kiiruman kautta kapaloida [mähkida (mähkmesse), kiiruga mähkida] 56

57 mälehtämä mu mä ÚeHtäväst (minun) muistaakseni, siitä asti kuin minä muistan [minu mäletamist mööda; sellest alates kui mina mäletan] märk Óä rk (om hä ) selitys, ymmärrys jne. [selgitus, taip jne] 22 märkmä mä rfmä ajattelemaan, ymmärtämään [mõtlema, arvama] mä rk I ajatella [mõelda, arvata] mä rg c è (minä) ajattelin [arvasin] märkqe (hän) ajatteli [tema arvas] eì mä rǵi ma en osaa, ymmärrä, taida [ma ei oska, ei saa aru, ei suuda] mä rgìz c e ko ªko tekevät yhdessä, neuvotellen päätöksen, keksivät yhteisen neuvon [teevad koos, nõu pidades otsuse, leiavad ühiselt väljapääsu] määne má Nè minkälainen; jonkinlainen [milline; mingisugune] má Nè ne ikü3mend jokseenkin, suunnilleen, noin neljäkymmentä [mingi, umbes, oma nelikümmend] genit. má n D c z e minkälaisen; jonkinlaisen [millise; mingisuguse] mánegï jonkinlainen [mingisugune] má est i jonkinlaista [mingisugust] má Nest i mm. (ei) minkäänlaista [(mitte) mingisugust] má nd c z eǵi jonkinlaiset [mingisugused] mühk o Æ` mü H c huosianmytty, -kimppu [osjakimp] akkus. mühþ 22 Sõna märk tavaline tähendus on ka ee mõistus, sm järki, äly, ymmärrys. Toim. 57

58 Mündel mü 4de Mündel (sukunimi) [(perekonnanimi)] müüdä mý d c ä ta 2mÈ tammen ohitse, sivuitse, yleisvir. tammest mööda müügmä mü >v ammuivat, myykivät [ammusid] naaq ná nämä mon. [need], ks. tâ. nakkama na &kàd/a (- ), nâ Da (- ) ruveta, alkaa, ryhtyä, aloittaa [hakata, alustada] na ªk a ¾a Ks sa alapa, rupeapa sinä [hakka ikka sina] na ªkazÈ (-zë ) alkavat [hakkavad] na K i nimæ he alkoivat [nad hakkasid] na &ka a: ei ruvennut; ei halunnut [ei hakanud; ei tahtnud] na ªk a ì en rupea [ma ei hakka] na &ka= i, nát i ruvettiin, alettiin [hakati, alustati] nak i (he) rupesivat [nad hakkasid] na K i ü TÚemä (lapset) rupesivat sanomaan [(lapsed) hakkasid ütlema] na &ka ~ ná alkoi, rupesi [hakkas] ma ä naª i minä tein lähtöä, aloin mennä pois [tegin minekut, hakkasin ära minema] nát i [hakati] naĺamats na ƒama} leikinlaskija, leikillinen Matti [naljaviskaja, naljamees] neelähütmä né läh Hü³... ä Ÿæ& i nielaisikin alas [neeletaski, neelas alla] 58

59 ni a ì i a ì ajoi ja ajoi, ajoi lakkaamatta [ajas ja ajas, ajas ühtelugu] ni mm. sekä, ja [ja, ning] ni ¾Du niin, silloin tuo [nii, siis too], ks. nî, ní nigu ni:gù ü Úe tu Îè niinpian, silloin kun, heti kun me heräämme, nousemme ylös [nii kui me üles tuleme, ärkame] eÿ ni Gù... sâ jotta... saisi [et nagu... saab] ni Gù niinkuin, ikäänkuin; jotta [nagu, justkui; nii et] nii ní, nî niin, ja, sekä; (niin) silloin [ja, ning; siis], vrt. ni niildmä nî ÚÐ nielsi [neelas], ks. né läniisama(h)ta nísa ma/=ta, -Hta (muuten) vain, (niin)samoin [niisama] nísa mahta kui samoin kuin [niisama kui, samuti kui] níza ma=ta muuten vain, samoin, samaten [niisamuti] nikaani (kui) ni ká /i (-ï ), ni &ká i¾gui siksi (kunnes), niin kauan (kuin), siihen asti (kuin) < ní ka>và D [seni kuni, nii kaua kui, senimaani kui] nilgma infin. ni Gma [nülgima] ni I nylkivät [nülgisid] 59

60 nimehtesõrm ni mehte-sõ rmèst nimettömästä sormesta [? nimeta sõrmest] 23 nimeltä ni mel=t/ä (-X ) varta vasten, tahallani, nimenomaan, yleisvir. nimelt nimäq nimx ks. nä njoo(q) jô, jó nämä mon. [need], vrt. jô no no no, mutta < ven. [aga, no] no ¾ni nw, ni nw no olivatpa ne juuri niitä samoja (ajateltuja) [no olidki need just needsamad] 24 no ¾ ì no sitten, no I no niin, no sitten [no nii, no siis] nopõ no ÞpÈ nopea, kiire [kiire, nobe], yks. partit. -ÿ [nobedat] jne. no(q) no, no nyt [nüüd] no k¾ka nytkin, myöskin nyt [nüüdki, nüüd ka] no k¾ka ¾ks myöskin nykyisin [praegugi] no k i (-k ï ) nytkin [nüüdki] nudsahama nu ½DsaH Ha putoaa, kaatuu nutsahtaen, pehmeästi [kukub pehmelt] 23 Võib olla, et keelejuht pidas silmas hoopis nimetissõrme, sest setukeelne nime(h)tämä tähendab ee nimetama, sm nimittämään. Toim. 24 Otsene tähendus sõnadele no ¾ni nw, ni nw on no ja nood, ja nood. Täpsem tähendus sõltub muidugi kontekstist. Võimalik, et sõnu no ¾ni nw võib tõlgendada ka kui need ja nood, nämä ja nuo. Toim. 60

61 nukk nu &kah kulmilla, seuduilla, puolessa < Võrumaalta [nurkades, paikades < Võrumaalt] nulk nominat. nuîª [paikkond] nu lgah nurkassa; kulmilla, seuduilla [nurgas, paigas, kandis] nulgà tádè nurkan taakse [nurga taha] Øí H nu ÎgaH tässä kulmakunnassa, näillä seuduilla [siinkandis] nurm nominat. nu m [põld] genit. nurmè bál pellolla [põllul] nu mè pellolle illat. [põllule] nurmik nu m/ìgu tä >vè astiallisen [nurmikutäie] nominat. -Iª (puu)astia <? avinurmik Avinurmesta kotoisin oleva astioidentekijä ja -kaupustelija [Avinurmest pärit puusepp ja puunõukaupmees] 25 nutt nominat. nu [nutt, mõistus] nu ÿ i päätä, järkeä, neroa [pead, mõistust, nutti] nõgõl nõ gìl neula [nõel] mon. surè nõgl/à (- ) [suured nõelad] 25 Avinurmest pärit inimesi on Võru- ja Setumaal tõesti avinurmikuteks kutsutud. Aga see, et avinurmikute järgi on antud nimetus puunõule, ei ole kindel. Võimalik, et Väikse murdesõnastiku (1989: 108) andmetel rohkem Lõuna-Eestis (Jõh Vai Tõs Hää Saa Kei Trm Kod Pil Vil Trv Pst Hls Krk Hel Ran Puh Nõo Võn Kam Ote Rõn Kan Urv Krl Har Rõu Plv Vas Se Lut) levinud sõna nurmik on andnud omapärase Arvinurme elanikke märkiva liitsõna järgneval teel: Avinurm + nurmik = avinurmik. Sõna moodustumisele on võinud kaasa aidata ka Avinurme elanike põline traditsioon puunõusid meisterdada. Toim. 61