ilmarinen Työstäkin on lupa nauttia Maija-Liisa Friman: Kuntoutuksesta hyviä tuloksia Työuran pidentämiselle on realistiset perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen Työstäkin on lupa nauttia Maija-Liisa Friman: Kuntoutuksesta hyviä tuloksia Työuran pidentämiselle on realistiset perusteet"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Kuntoutuksesta hyviä tuloksia Työuran pidentämiselle on realistiset perusteet Maija-Liisa Friman: Työstäkin on lupa nauttia

2 KANNEN KUVA: ESKO TUOMISTO ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Kuntoutuksesta hyviä tuloksia Työuran pidentämiselle on realistiset perusteet Maija-Liisa Friman: Työstäkin on lupa nauttia JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Marjo Hynninen, Marleena Kantola, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Risto Ali-Penttilä, Pirkko Auvinen, Juha Elovirta, Ari Jaatinen, Anne Koivula, Jari Puhakka, Lise-Lotte Rautio-Murros, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jaakko Tuomikoski, Reetta Wiik KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen Puh faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI (YLEINEN): SÄHKÖPOSTI (HENKILÖKOHTAINEN): Ilmarisen palvelupisteitä ovat myös Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden paikalliset konttorit Pääkirjoitus Ilmarinen kuuntelee ja kehittää Työeläkemaailmassa eletään mielenkiintoista aikaa. Toimitusjohtajamme Kari Puron johtamassa työryhmässä pohditaan mahdollisuuksia saada rahastoidut työeläkevarat tuottamaan yhä paremmin. Samassa yhteydessä tutkitaan, voisivatko työeläkeyhtiöt sijoittaa nykyistä enemmän Suomeen. Näissä pohdinnoissa päätösvaltaa käyttävät eläketurvan maksajien edustajina keskeiset työmarkkinajärjestöt. Asiakokonaisuus on varsin merkittävä eikä ollenkaan helppo. Jollei ratkaisua saada aikaan juhannukseen mennessä, siirtynee päätöksenteko kesälomien yli. Eläkeuudistuksen toinen vaihe seuraa puolentoista vuoden kuluttua, kun yksityisen sektorin eläkelait yhdistetään yhdeksi työntekijän eläkelaiksi, TyEL:ksi. Sen myötä työeläkevakuuttaminen yksinkertaistuu. Myös eläkeyhtiöiden keskinäinen kilpailu kiristyy, kun työeläkealalla ei enää ole millään yhtiöllä monopoliasemaa. Molemmat tekijät hyödyttävät asiakkaita. Ilmarisessa olemme ennakoineet tilannetta jo useita vuosia. Parannamme palveluitamme ja asiakaspalveluamme määrätietoisesti tavoitteenamme se, että nykyiset asiakkaat keskittäisivät kaiken työeläkevakuuttamisen Ilmariseen ja uusillekin olisimme houkutteleva vaihtoehto. Lisäksi teemme kovasti työtä sen eteen, että olemme eläkevakuuttamisen edelläkävijä myös TyEL:n aikana niin, että asiakkaat voivat edelleen luottaa asiantuntemukseemme työeläkeasioiden hoidossa. Palvelujamme kehitämme nimenomaan asiakkaidemme tarpeista käsin. Tätä ei voi tehdä, ellemme tarkalla korvalla kuuntele, minkälaista palvelua ja tukea asiakkaamme oikeasti meiltä haluavat. Siksi olemme lisänneet vuoropuhelua asiakkaiden kanssa ottamalla käyttöön uusia ja entistä kattavampia menetelmiä. Kuuntelemisen lisäksi on myös toimintaa varaa parantaa. Myönteistä on kuitenkin se, että asiakkaamme ovat tutkimusten mukaan melko tyytyväisiä jo nyt meihin ja palveluumme. Suunta on oikea, joten siitä on hyvä jatkaa. Haluamme parantaa myös Ilmarisen viestintäpalveluita. Kehitämme esimerkiksi vakuutus- ja eläkeoppaita sekä internet-sivujamme vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Kädessäsi oleva Ilmarisen asiakaslehtikin on uudistunut. Tavoitteena on, että se olisi entistä lukijaystävällisempi. Tämäkin pieni muutos viestittää osaltaan sitä, että Ilmarinen kehittyy askel askeleelta ajan ja asiakkaidensa mukana. LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Reprotyö: HEKU Painopaikka: Acta Print Oy ISSN: X Painos: Painettu kesäkuussa 2005 Satu Mehtälä Viestintäjohtaja

3 ilmarinen Numero 2/2005 kesäkuu KUVAT: NEODES s.8 s.4 s.16 Maija-Liisa Friman pitää organisaation hyvinvointia tärkeänä kilpailutekijänä. Eläkeuudistus tuo mukanaan paitsi merkittäviä säästöjä myös selkeitä parannuksia eläketurvaan. Info-sivuilla kerrotaan mm. ensi vuonna voimaantulevasta maksuluokkamallista ja muistutetaan, että vanhuuseläkettäkin pitää hakea. Eläkeuudistus Kari Puro: Työssä jatkamiselle realistiset perusteet 4 Asiakas kuvassa Aspocompin toimitusjohtaja Friman: Suomi tarvitsee työssä jatkajia 8 Ahtärin Eläinpuisto on unelmien työpaikka 22 Ilmarinen palvelee Keskitä Ilmariseen Uusi työntekijän eläkelaki, TyEL, helpottaa työeläkeasioiden hoitoa 13 Yhteistyötä tilitoimistojen kanssa 14 Info Palkka.fi - asiointikanava Ilmariseen 16 Vanhuuseläkettäkin pitää hakea 16 Työkyvyttömyysmaksun omavastuusta maksuluokkamalliin 17 Eläkepalvelu verkossa uudistuu 18 Verkkopalveluista ajantasaiset eläketiedot 18 Työkyvyttömyysriskin hallinta Uusi ammatti Ilmarisen tuella 19 Ilmarinen on saanut kuntoutuksesta hyviä tuloksia 21 KOLUMNI 7 KARTTUMIA KYSYTTYÄ SVENSKA SIDOR ASIAKASTILAISUUDET Ilmarinen-lehti 2/2005 3

4 Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos Työmarkkinoille tulevat (20,5 v.) Poistumisikä kohoaa 61,5 vuoteen vuonna 2010 LÄHDE: TYÖMINISTERIÖ Työmarkkinoilta poistuvat (58,5 v.) Talouden kasvun kannalta on tärkeää saada ihmiset pysymään töissä pidempään. 4 2/2005 Ilmarinen lehti

5 Eläkeuudistus Ilmarisen Kari Puro: Työssä jatkamiselle on realistiset perusteet TEKSTI: RAILI OKSA. KUVAT: ESKO TUOMISTO Eläkeuudistus ei toimitusjohtaja Kari Puron mielestä yksinään riitä aikaansaamaan muutoksia työssä jatkamiseen. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää, että ikääntyneillä on työkykyä, heille on työtä tarjolla ja heillä on myös työhaluja. Ikääntyneiden työssä jatkaminen on suuri haaste koko yhteiskunnalle, Kari Puro sanoo. Eläkeuudistuksen keinovalikoiman riittävyydestä voi Kari Puron mukaan olla montaa mieltä, mutta sen välttämättömyydestä ei. Uudistus oli tarpeellinen useastakin syystä, eikä vähiten työeläkkeiden taloudellisen kantokyvyn varmistamiseksi eliniän pidetessä. Työeläkkeiden rahoituksen kannalta ongelmallista ei niinkään ollut eläkeetujen taso vaan suomalaisten vanheneva ikärakenne, varhainen eläkkeelle siirtyminen, keskimääräinen elinajan kasvu ja työvoiman tarjonnan kääntyminen laskuun. Niiden seurauksena työeläkemaksu uhkasi nousta sekä palkansaajille että työnantajille liian korkeaksi, jollei asialle olisi tehty jotakin. Uudistukseen liittyvät laskelmat perustuvat olettamuksiin, joissa eläkkeelle siirtymisiän arvioidaan nousevan kahdella tai kolmella vuodella vuoteen 2050 mennessä. Hyvin vaatimatonkin, noin puolentoista kahden prosentin reaalikasvu riittää pitämään työeläkemenon ja -maksun kehityksen kohtuullisena. Näillä oletuksilla uudistuksen arvioidaan pudottavan kumpiakin viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2050 mennessä. Työeläkemaksun nousua nykyisestä noin 22 prosentista 28 prosentin tietämille Puro pitää varsin kohtuullisena, vaikka keinoja rahastoitujen työeläkevarojen tuottojen parantamiseksi etsitään edelleen. Hänen johtamansa työryhmän tuloksia odotetaan kesän aikana. Harvenevat ja harmaantuvat työmarkkinat Työvoiman rakenne muuttuu seuraavien vuosien aikana ratkaisevasti: väki vanhenee, mutta sen lisäksi se myös harvenee. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteessa on nimittäin parhaillaan menossa dramaattinen muutos, joka ajoittuu seuraavien parinkymmenen vuoden ajalle ja on poikkeuksellisen voimakas. Ilmarinen-lehti 2/2005 5

6 Kun 90-luvulta lähtien työmarkkinoille on tullut vuosittain keskimäärin uutta työntekijää, on tilanne juuri nyt kääntynyt päinvastaiseksi. Tästä eteenpäin aina vuoteen 2035 saakka aktiivinen työntekijämäärä vähenee joka vuosi :lla. Kymmenessä vuodessa se tarkoittaa ihmisen vähennystä, 20 vuodessa ja 30 vuodessa Uudessa työvoimatilanteessa Puro näkee sekä uhkan että mahdollisuuden. Talouden kasvun kannalta on tietenkin tärkeää, että työvoimaa on riittävästi saatavilla. Ja jotta tämä saatavuus voitaisiin turvata, on tärkeää saada ihmiset pysymään töissä pidempään. Tarjonnan pieneneminen toisaalta mahdollistaa, että töitä on tarjolla, mikä on perusedellytys töissä jatkamiselle. Sellaisina aikoina, jolloin töitä ei ollut kaikille riittävästi, monet yritykset saneerasivat väkeään erilaisille varhaiseläkkeille. Jatkossa tämä ei ole enää mahdollista. Eläkeuudistus ei yksin riitä Suomalaiset eivät ole nopean ikärakenteen muutoksensa kanssa yksin. Ongelma on yhteinen kaikille EU-maille, tosin siellä samanlainen vaihe koetaan vasta hieman myöhemmin. Eurooppalainen vertailu antaa kuitenkin aihetta optimismiin. Suomen vanhushuoltosuhde eli eläkkeellä olevien lukumäärä työssäkäyviin verrattuna on Euroopan parhaita, joskin tämä johtuu pitkälti siitä, että pohjoismaissa naiset käyvät eurooppalaisia kanssasisariaan enemmän töissä kodin ulkopuolella. Verrattaessa työssäkäyvien määrää Skandinaviaan, joka on Suomen kannalta luontevin vertailukohde, pärjäämisemme on jo selvästi huonompaa. Ikääntyneiden työssäkäynti on meillä pohjoismaiden matalin. Suomalaisista 60 vuotta täyttäneistä miehistä työelämässä on vain karkeasti puolet siitä, mitä muissa pohjoismaissa. Naisten tilanne ei ole aivan yhtä huono, mutta sekin on selvästi huonompi muihin pohjoismaihin verrattuna. Työuran pidentämiselle kahdella tai kolmella vuodella on siten tilaa. Puro pitää tavoitetta varsin kohtuullisena ja uskoo onnistumiselle olevan realistiset perusteet. Itse asiassa tavoite merkitsee ainoastaan sitä, että onnistuessamme pääsemme 35 vuoden kuluttua sille tasolle, missä muissa pohjoismaissa ollaan jo tänä päivänä. Tämän kunnianhimoisemmasta asiasta ei tässä ole kysymys % TEL-eläkemaksu % palkoista Puron mielestä on selvää, että eläkeuudistus ei yksinään riitä tätä muutosta aikaansaamaan. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää lisäksi, että ikääntyneillä on työkykyä, heille on työtä tarjolla ja heillä on myös työhaluja. Kaikki käytettävissä oleva tieto kertoo, että työkykyä ikääntyvillä kyllä on, ja töitäkin heille pitäisi varsin todennäköisesti olla tarjolla. Olennainen kysymys koskee työhaluja. Jos ihminen tulee töihin mielellään ja kokee työnsä mielekkääksi, hän on valmis jatkamaan. Se, että töihin olisi mukava tulla vielä ikääntyneenäkin, on suuri haaste koko yhteiskunnalle ja siinä riittää paljon ponnisteltavaa. Merkittäviä säästöjä, selkeitä parannuksia Uudistus merkitsee toteutuessaan paitsi merkittäviä säästöjä, myös selkeitä parannuksia eläketurvaan. Uuteen lakiin on sisällytetty lisäksi entistä parempia sopeutumismekanismeja. Ylivoimaisesti tärkein niistä on elinaikakerroin, jolla eläkemenoa sopeutetaan automaattisesti eliniänodotteen kasvaessa. Eläkeuudistuksen ydintavoitteita taloudellisen kantokyvyn ja työvoiman saatavuuden varmistamisen ohella oli yksinkertaistaa järjestelmää, muun muassa eläkkeen laskentaa ja vakuutuksen hoitoa. Siirtyminen työsuhdekohtaisesta loppupalkkaperiaatteesta koko työaikaisten ansioiden perusteella laskettavaan eläkkeeseen teki järjestelmästä oikeudenmukaisemman, maksetut maksut ja ansaittu eläke vastaavat nyt myös paremmin toisiaan. Eläkkeen laskentatavan muutos poisti samalla vanhan järjestelmän epäkohdan, Vanha laki Uusi laki jossa työpaikan vaihdos itse asiassa aina pienensi eläkettä. Uudessa laissa työpaikan vaihtamisella ei enää ole mitään vaikutusta eläkekertymään. Eläkeuudistuksen synnyssä kolmikantayhteistyö osoitti voimansa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat vahvasti mukana uudistuksen valmisteluissa. Valtiovalta puolestaan tuli omalta osaltaan vastaan suostumalla rahoittamaan palkattomien eläkejaksojen kustannukset. Onnistumisen arviointi vaatii aikaa Teknisesti eläkeuudistuksen läpivienti meni hyvin, mutta mitään lopullista arviota uudistuksen onnistumisesta ei vielä tässä vaiheessa voi antaa. On odotettava jonkin aikaa, ennen kuin voidaan nähdä, missä määrin uudistuksen kannustimet tehoavat, Puro sanoo. Uudistuksen voimaantulon johdosta on vuonna 2005 poikkeuksellisesti kolme eri ikäluokkaa tilanteessa, jossa voi käyttää eläkeuudistuksen avaamaa mahdollisuutta jäädä 63 vuoden iässä vanhuuseläkkeelle ilman aiemman lainsäädännön mukaista varhennusvähennystä. Vaikka eläkehakemusten määrät ovat nousseet, ei tästä hänen mielestään voi vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Normaaliin tilanteeseen siirrytään vuonna 2006, jolloin vasta voidaan alkaa tehdä luotettavampia arvioita tilanteen kehittymisestä. Vielä pidemmän ajan onnistumisen arviointi vaatii uudistuksen keskeisimpien taustatekijöiden, työeläkemenon ja työeläkemaksun kehittymisen osalta. Mihin niiden taso asettuu, se selviää vasta seuraavien parin vuosikymmenen kuluessa. LÄHDE: ELÄKETURVAKESKUS 6 2/2005 Ilmarinen-lehti

7 KOLUMNI Raakaa substanssia Maija-Riitta Ollila filosofi valtiotieteiden tohtori Ajatellaanpa, että haluamme rakentaa sillan. Hanke on suurisuuntainen; aiottu silta komea ei vain lankku lähimmän ojan yli. Ennen pitkää jonkun on tehtävä mahtavan rakennelman lujuuslaskelmat. Oletetaan, ettei rakennuttajalla juuri nyt ole palveluksessaan ketään, joka soveltuisi työhön. Miten rakennuttaja ratkaisee ongelmansa? Tämänhetkisen mediakeskustelun perusteella yksi ratkaisuehdotus näyttää olevan tiimin valmentaminen. Ostetaan valmennus, joka tähtää koko olemassaolevan porukan nostamiseen uudelle tietoisuuden tasolle: jokaisessa piilevä lujuusoppinut aktivoidaan. Kun kaikki luovuudessaan yltävät uuteen korkeuteen ja syvyyteen, laskelmat alkavat sujua. Kilpaileva strategia on palkata lujuusopin insinööri. Kumman sillan käyttäjät valitsisivat? Haluaisivatko he ajaa sisäisen insinöörin vai ulkoisen insinöörin sillalle? Uskaltaisin veikata, että useimmat valitsisivat raakaan matematiikkaan perustuvan sillan alitajuntaan pystytetyn pytingin asemesta. Siltoja ei tehdä huomiosta, tunteista eikä merkityksistä. Sillat tehdään teräksestä ja betonista. Koska siltoja tekevät ihmiset, henkimaailmakin on luovuttamattoman tärkeä osa rakennusprosessia. Menestykselliseen yhteistyöhön on kyettävä. Pelkään kuitenkin, että osa nuorisosta on ymmärtänyt uudet talouden luonnehdinnat väärin. Unohdetaan, ettei riitä se, että on pelkästään hyvä tyyppi. On oltava kovan luokan ammattilainen. Entä sydänkirurgin valinta? Miltä vaikuttaisi 24-vuotias parantamisesta innostunut henkilö, jolla on nälkää, tahtoa ja kunnianhimoa? Tämä henkilö janoaa haasteita eikä säiky mitään olosuhteita. Luonteen ainoa puute on juuri tuo valtava onnistumisen jano, joka joskus johtaa kärsimättömyyteen. Hänellä on takanaan puoli vuotta markkinoinnin opintoja. Toinen vaihtoehto olisi sisäänpäin kääntynyt luonne, jonka suurin haave on päästä terveenä eläkkeelle. Hän sattuu olemaan tunnustettu kardiologian spesialisti, tällä hetkellä 58-vuotias. Luonteen varjopuoli on ponneton ja kuivakka vaikutelma. Tosiseikka, jonka hän koettaa salata, on himo postimerkkeilyyn. Kumman leikkauspöydälle sydänpotilaan kannattaisi hakeutua? Opettajan, juristin, lääkärin, sairaanhoitajan, insinöörin, levyseppähitsaajan, kampaajan ja ohjelmoijan on edelleen ja aina vain osattava ammattinsa pärjätäkseen. Ei auta, vaikka kekkuloisi julkisuudessa pelkästään vaaleanpunapilkullisiin pitkiin kalsareihin sonnustautuneena. Myyminen tuntuu olevan ajan malliammatti. Menestyjän mallit haetaan markkinoijan hyveiden perusteella. Suomalaiseen mentaliteettiin myyminen ei ole helposti istunut, joten uusille valmiuksille on ollut tilausta. Myymisessä vaikutelmilla on toki merkitystä, mutta tarvitaan myös jotakin myytävää. Myytävän tekemiseksi tarvitaan vanhanaikaista substanssia. Raakaa klassista substanssia tarvitsee kansainvälinen myyjäkin: kieliä on osattava, olipa niiden oppiminen miten työlästä tahansa. Omatekoisella siansaksalla saa huomiota, mutta ei kauppaa. Vannoutunut huomiotalouden kannattaja huomauttaa nyt, että opintojen kesken jättäminen ja pikajulkkikseksi hakeutuminen ei olekaan huomiotalouden sanoma. Kun on ensin osaamista, voi erottautua massasta tekemällä itsestään tenhoavan persoonan. Kun meillä on kaksi yhtä oppinutta lujuusoppinutta, silloin se, jolla on vaaleanpunapilkulliset kalsarit, tulee paremmin noteeratuksi kuin sellainen, jolla on vielä päällyshousutkin. Enpä usko. On aina ollut ja tulee aina olemaan aloja, joilla substanssi kantaa ihmistä. Silloin osaamiseensa voi nojata. Ihminen voi halutessaan leikkiäkin habituksellaan, koska substanssi on kiistatonta. Mestarilla on lupa hullutellakin. Claes Andersson tuli kerran lohkoneeksi: Joskus taiteilijana oleminen näyttää olevan rankempaa kuin taiteen tekeminen. Toki suuret taiteilijat vaikkapa muusikot ovat joskus suuria persoonallisuuksia. Karismaattinen persoonallisuus ei kuitenkaan ole kehittynyt omaan itseen keskittymällä, vaan antautumalla musiikin arkisenahkeraan, vaikkakin ajoittain haltioituneeseen harrastamiseen. Suuri persoonallisuus kasvaa jonkin itseä suuremman katselemisesta. Navan ympärille kiertynyt persoona ei avaudu suureksi. Rajattomasta innostuksesta vanhatestamentillinen ilmoitus on tyly: Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi. Ilmarinen-lehti 2/2005 7

8 Suomi tarvitsee työssä jatkajia Aspocompin toimitusjohtaja Maija- Liisa Friman kummeksuu suomalaisten intoa hakeutua eläkkeelle. Olemme terveempiä ja osaavampia kuin ennen ja elämme pidempään, mutta silti haluamme tehdä aina vaan vähemmän töitä. Kuka meidän eläkkeemme maksaa, jos kaikki jättävät työelämän ennen aikojaan? Asiakas kuvassa TEKSTI: RAILI OKSA. KUVAT: ESKO TUOMISTO Diplomi-insinööri Maija-Liisa Friman, 53, paheksuu tapaa, jolla ihmiset lokeroidaan iän mukaan. Esimerkiksi sitä, että eläkkeelle pitää lähteä tietyn ikäisenä. Hänen mielestään ikää ajatellaan ylipäätään Suomessa aivan liian kategorisesti. Tarvitaanko tällaisia eläkkeen ikärajoja välttämättä? Nehän viestivät siitä, että voimavarojen uskotaan loppuvan tietyssä iässä. Joku voi olla täysin viriili ja kyvykäs vielä seitsemänkymppisenäkin. Miksi kahdeksankymppisenä voi johtaa kansaa, mutta ei enää tehdä tavallista työtä? Japanissa nimitetään vaativiin tehtäviin reippaasti yli viisikymppisiä. Yhdysvalloissa taas houkutellaan takaisin töihin jo eläkkeelle siirtyneitä johtajia. Siellä ei pakollista eläkeikää ole lainkaan. Eläkkeelle pakottamista iän perusteella pidettäisiin siellä diskriminointina. Ruokimmeko eläkejärjestelmällä ajattelumallia, että eläkkeelle on pakko jäädä tietyn ikäisenä. Onko meillä varaa päästää osaaminen ja kokemus hukkaan vieläpä vastoin ihmisen omaa tahtoa? Suomi tarvitsee työssä jatkajia, kun väkimäärämme tulevina vuosina vähenee. Työstäkin on lupa nauttia Maatalon tyttärenä Friman oppi näkemään 8 2/2005 Ilmarinen-lehti

9 Maija-Liisa Friman: Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole vain työnantajan velvollisuus vaan myös oikeus. jo varhain, miten työ pitää ihmisen otteessaan. Kotona opittua työnteon mallia hän on jatkanut myös omalla urallaan: työnteosta ja uuden opettelun viehätyksestä on lupa nauttia. Olen usein hämmästellyt ihmisten tapaa ajatella, että työ ja elämä olisivat kaksi erillistä asiaa. Sitä, että työ on pakkoa ja vain elämä on hauskaa. Miksi ei voisi nauttia molemmista? Minulle työ on niin olennainen osa elämää, ettei minulla ole edes työaikaa. Teen töitä aina, kun aikaa on. Monen mielestä teen varmasti töitä liikaa. En oikein ymmärrä, miksi minun pitäisi hirveästi yrittää päästä irti työstäni, jos kerran tykkään siitä. Ihmisillä on nykyisin hillitön määrä vapa-aikaa, mutta silti tuntuu, että useimmat tekevät työtä vain päästäkseen nauttimaan vapaa-ajasta. Organisaation hyvinvointi on tärkeä kilpailutekijä Maija-Liisa Frimanille on tärkeää, että organisaatio voi hyvin. Hänen kiinnostuksensa työhyvinvointiin on perua Kemiran työvuosilta, jolloin hänen vastuulleen kuuluivat muun muassa konsernin työsuojeluasiat. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtimista hän ei näe vain työnantajan velvollisuutena vaan myös oikeutena. Aspocompilla on parhaillaan vireillä Ilmarisen kanssa yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kartoittaa yhtiön työkyvyttömyysriskit ja tehdä yksityiskohtainen suunnitelma niiden hallitsemiseksi. Oikeilla toimenpiteillä työkyvyttömyyden kustannuksia voidaan karsia, lisätä asiakastyytyväisyyttä, ja parantaa toiminnan laatua. Sitä kautta satsaukset työhyvinvointiin näkyvät myös yrityksen kannattavuudessa. Tarkoitus on laatia eräänlainen huolto-ohjelma henkilöstölle. Tällaisia huoltokirjojahan on autoilla ja taloilla, miksi ei sitten ihmisillä, Friman toteaa ja lisää uskovansa, että hyvinvoiva, tyytyväinen ja kyvykäs henkilöstö on yritykselle entistäkin tärkeämpi voimavara, kun Ilmarinen-lehti 2/2005 9

10 Asiakas kuvassa työntekijöistä tulevaisuudessa kilpaillaan. Sukupuolesta ei ole etua toimitusjohtajan työssä Urallaan Friman on edennyt määrätietoisesti tehtäviin, joita hän on halunnut tehdä. Piirilevyjä valmistavan Aspocompin toimitusjohtajana hän aloitti reilut vuosi sitten. Tätä ennen hän on ollut toimitusjohtajana Suomen Vattenfallissa ja Gyproc Oy:ssä. Kemira-konsernissa hän toimi kansainvälisissä johtotehtävissä Suomessa, Meksikossa ja USAssa. Kemisti-insinöörin koulutuksellaan hän tuntee nyt Aspocompissa palanneensa juurilleen, alan töihin. Frimania pidetään arvostettuna huipputason hallitusammattilaisena, jota kehutaan erityisesti kyvystä erottaa nopeasti olennainen monimutkaisistakin asioista. Hänen kykynsä on huomattu laajemminkin. Hän istuu muun muassa kahden pörssiyhtiön hallituksessa: kiinteistösijoitusyhtiö Spondassa ja konepajayhtiö Metsossa. Luottamustoimi tuoreimmasta päästä on Ilmarisen hallintoneuvoston jäsenyys. Talouselämä laati viime keväänä listan sadasta vaikutusvaltaisimmasta naisjohtajasta Suomessa. Listan kärkipaikalla komeili Maija-Liisa Frimanin nimi. Minkälaista ylpeyttä vaikutusvaltaisimman naisen titteli hänessä herätti? Tällaiset listat ovat lehden tapa saada lukijoita, enkä niistä kauheasti perusta. Lämpimästi toivoisin, ettei tämäntyyppisiä kisoja tarvitsisi järjestää. Olen kurkkuani myöten kyllästynyt haastattelupyyntöihin, jotka alkavat sanalla nais-. En ole vieläkään oppinut ymmärtämään eroa, miten sukupuoli voisi Aspocompin toimitusjohtajan työtä helpottaa tai vaikeuttaa. Minusta olennaista on johtaa yritystä tavalla, joka takaa yhtiön menestyksen tulevaisuudessa. Selkeä ja suoranuottinen luotsaaja Maija-Liisa Friman luotsaa nyt uransa kolmatta yhtiötä. Uuden oppiminen on hänelle osa työn vaihtamisen viehätystä. Ja uuden opiskelua on Aspocompissa totisesti riittänyt. Elektroniikkateollisuus on tänä päivänä hyvin erityyppistä kuin työuraa Suomen vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi nimetty Maija-Liisa Freeman on Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen. aloittaessani. Koko ala elää murrosvaiheessa ja sitä leimaa valtavan nopea kehitys. Vuosi on ollut tavattoman mielenkiintoinen ja työntäyteinen, mutta hyvän porukan kanssa on ollut kiva saada oppia. Toivon vain, että oppisin paljon nopeammin. Yhtään en kadu tänne tuloani, ja porukkakin alkaa päivä päivältä kestää minua paremmin, hän sanoo nauraen. Friman ei juuri usko erilaisiin ismeihin, mieluummin hän puhuu menestyksekkäästä johtajuudesta. Toimitusjohtajana hän näkee tehtäväkseen luoda puitteet, hahmottaa kokonaisuuksia ja ymmärtää bisneksen mahdollisuuksia siten, että yrityksen tulevaisuus olisi menestyksekäs. Omaa johtamistyyliään hän kuvailee selkeäksi ja suoranuottiseksi. Lomalla kamarimusiikkia ja golfia perhepiirissä Vaikka Friman on kova tekemään töitä, kyllä hän lomaakin pitää: viikko silloin, toinen tällöin. Neljän tai viiden viikon yhtäjaksoisesta kesälomasta hän ei tunnusta koskaan haaveilleensa. En mitenkään kuvittele olevani korvaamaton, vaikka tykkäänkin pätkiä lomani. Viikon loma on helpompi järjestää, kun aviomieskin on liikkuvaa sorttia. Tytärkin osallistuu yleensä matkoille. Tänä kesänä tarkoitus on lähteä yhdessä viikoksi Kuhmon Kamarimusiikkipäiville, josta on tullut meille jo traditio. Klassisen musiikin ystävänä mieluisaa lomaohjelmaa hänelle ovat lisäksi oopperat ja konsertit. Työkuntoaan hän hoitaa muun muassa juoksemalla, golfaamalla ja käymällä kuntosalilla. Aspocomp pähkinänkuoressa Aspocomp-konserni tarjoaa korkean teknologian elektroniikkakomponentteja ja palveluja, kuten piirilevyjä ja niihin liittyvää suunnittelupalvelua sekä mekaniikan ja modulien valmistusta. Komponentteja käytetään elektroniikkateollisuuden tuotteissa, esimerkiksi langattomissa päätelaitteissa ja tietoliikenneverkoissa sekä autoissa ja erilaisissa teollisuussovelluksissa. Aspocompilla on henkilöstöä liki 3 500, joista Suomessa on vajaa tuhat. Tuotantoa sillä on Suomen lisäksi Thaimaassa ja Kiinassa. Konsernin liikevaihto on vajaat 200 miljoonaa euroa, mistä piirilevyjen osuus muodostaa lähes 80 prosenttia. Piirilevymarkkinoiden kasvu painottuu Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan, jotka ovat suuria lopputuotemarkkinoita. Kiinan toimintaa laajennetaan parhaillaan, ja sinne painottuu myös yhtiön tuleva kasvu. Myös Thaimaan toimintaa kehitetään. 10 2/2005 Ilmarinen-lehti

11 Keskitä Ilmariseen 2007 TEKSTI: EILA PARKKONEN. KUVA: PERTTI NISONEN Vuodesta 2007 lähtien yksityinen työnantaja voi hoitaa kaikki työeläkeasiansa yhden eläkeyhtiökumppanin kanssa. Kaikki työntekijät vakuutetaan silloin työntekijän eläkelain, TyEL:n mukaan. Työeläketurvan hoito helpottuu, sillä TEL:n, LEL:n ja TaEL:n rajanvedot, ansio- ja muut rajat jäävät silloin historiaan. Lainmuutos lisää kilpailua työeläkemarkkinoilla, kun LEL:n ja TaEL:n hoidon monopoli poistuu ja näiden alojen yritykset voivat vapaasti valita työeläkeyhtiönsä. Kilpailun lisääminen on ollutkin lainmuutoksen yhtenä tavoitteena. Ilmarisen valtteja uudessa kilpailutilanteessa ovat sen monipuoliset palvelut, koulutettu ja osaava henkilöstö, laaja kumppaniverkosto sekä alan parhaat asiakashyvitykset. Ilmarinen on vaikuttanut aktiivisesti lainvalmisteluun jo toimitusjohtaja Kari Puron vetämässä työryhmässä. Lainmuutoksen keskeinen tavoite on, että työeläkeasioiden hoitaminen pitää olla yrityksille nykyistä helpompaa. LEL:n ja varsinkin TaEL:n osalta aikanaan tehty ratkaisu on ollut yrityksille kohtuuttoman hankala ja lisännyt niiden työtä ja kustannuksia. Lainmuutoksella tämä asia haluttiin saada kuntoon, Ilmarisen asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhta sanoo. Työeläkeasioiden hoitaminen yhden kumppanin kanssa on mutkattomampaa ja yritys saa esimerkiksi työeläkkeen kustannuksista paremmin kokonaiskuvan, Sini Kivihuhta sanoo. Asiakkaalle työeläkeasioiden hoitaminen yhden kumppanin kanssa tulee olemaan mutkattomampaa, kun työntekijöitä ei tarvitse erotella eri yhtiöihin. Yritys saa paremmin kokonaiskuvan muun muassa työeläkkeen kustannuksista. Yksinkertaistaminen parantaa myös yksittäisen työntekijän oikeusturvaa. Työnantajan on helpompi hoitaa työeläkkeet yhden eläkelain mukaan, jolloin myös työntekijän on helpompi seurata eläkkeen karttumista, Kivihuhta selvittää TyEL:n tuomia parannuksia. Palvelua ja asiakashyvityksiä Kivihuhta näkee kilpailutilanteen Ilmariselle mahdollisuutena kasvattaa osuuttaan yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden vakuuttamisessa. Uskomme siihen, että asiakkaat, jotka tuntevat TEL-palvelumme ja hyvän osaamisemme, luotta- Ilmarinen-lehti 2/

12 Monta syytä keskittää Ilmariseen alan parhaat asiakashyvitykset vahva vakavaraisuus nykyaikaiset ja helppokäyttöiset verkkopalvelut vakuutusten ja eläkeasioiden hoitoa varten hyvät työkyvyttömyysriskin hallintapalvelut: Motivo ja työeläkekuntoutus asiantuntevat neuvontapalvelut monipuoliset rahoituspalvelut kumppaniverkoston kautta kokonaispalvelu kaikissa vakuutusasioissa vat meihin ja keskittävät kaikkien työntekijöidensä työeläkevakuutukset Ilmariseen. Ilmarisella on lähes 45 vuoden kokemus työntekijöiden vakuuttamisesta ja se on kilpaillut asiakkaista hyvällä menestyksellä. Ilmarisen hoidossa on TEL- ja YEL-vakuutuksia eniten kaikista yhtiöistä. Suuri osa Ilmarisen TyEL-asiakkaista tulee olemaan ns. sopimustyönantajia, joiden vakuuttamisen tekniikassa Ilmarinen on asiantuntija, sillä menettely on pitkälle samantyyppistä kuin TEL-vakuutuksessa. Ilmarisen laaja valtakunnallinen yhteistyökumppaneiden verkosto tuo palvelut lähelle yrityksiä. Pohjolan ja Pohjantähden kanssa järjestyvät muutkin yritystoiminnassa tarpeelliset vakuutukset. Yhdessä sovitut palvelumallit ja toimintatavat varmistavat erilaisten asiakkaiden tarvitsemat työeläkepalvelut ja asiakassuhteiden säännöllisen hoidon. Tutkimusten mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä Ilmarisen palveluihin. Suuret yritykset arvostavat Ilmarisen asiantuntemusta ja monipuolisia palveluja. Pienet yritykset puolestaan pitävät tärkeänä asioinnin helppoutta ja nopeutta. Asiakkailta saadun palautteen mukaan Ilmarisen kanssa pystyy hoitamaan kaikenlaiset asiat hankalatkin nopeasti ja oikein. Työeläkepalvelu on ystävällistä ja asiakkaan asioihin paneudutaan, Kivihuhta kertoo. Työeläkeyhtiöt voivat palvelunsa lisäksi kilpailla asiakashyvityksillä. Ilmarisen asiakashyvitykset eli TEL-maksun alennukset ovat olleet usean vuoden ajan alan parasta tasoa. Muita yhtiöitä edullisemmat vakuutusmaksut perustuvat sijoitustuottoihin. Tuottohakuinen sijoitustoiminta puolestaan on mahdollista vahvan vakavaraisuuden ansiosta. Ilmarinen on panostanut viime vuosina erityisesti verkkopalveluihinsa. Verkkopalveluilla on sama tavoite kuin TyEL:llä: asiakkaan pitää voida hoitaa lakisääteiset työeläkeasiat mahdollisimman mutkattomasti. Tässä verkkopalvelut tarjoavat ajasta riippumattoman tavan hoitaa työeläkeasioita. Verkkopalveluja on kehitetty asiakkaiden tarpeista ja niistä palveluista lähtien, joita meiltä eniten kysytään, ja ne on pyritty rakentamaan helppokäyttöisiksi ja sujuviksi. Muutos asiakkaalle mahdollisimman helpoksi Lainmuutoksen voimaantuloon on vielä puolitoista vuotta, mikä asiakkaasta saattaa tuntua vielä kaukaiselta. Sini Kivihuhta on tyytyväinen siihen, miten hyvin mittavat valmistelut on saatu käyntiin. Kun TyEL tulee voimaan, meillä ovat osaaminen, palvelut ja vakuutuksenhoitoprosessit kunnossa. Lainmuutos on valtava kokonaisuus, joka muuttaa monia asioita tietojärjestelmissä. Asiakkaalle muutostyön ei ole tarkoitus näkyä, vaan valmisteluprojektien tavoitteena on tehdä siirtyminen mahdollisimman helpoksi, Kivihuhta lupaa. Myös keskeiset palkanlaskentajärjestelmien toimittajat ovat tahoillaan aloittaneet muutosten tekemisen systeemeihinsä, jotta ne tuottaisivat eläkeyhtiöille tehtävät sähköiset ilmoitukset automaattisesti. Vuoden 2007 alussa Ilmarisen nykyinen TEL-vakuutus muuttuu automaattisesti TyEL-vakuutukseksi. LEL- ja TaELalojen sopimustyönantajan kriteerit täyttäville yrityksille muodostetaan myös TyEL-vakuutus. Vakuutusten siirtämistä kannattaa miettiä jo nyt, mutta siirtohakemus tehdään myöhemmin. Siirto voi astua voimaan aikaisintaan Ilmarinen kertoo muutoksista lisää hyvissä ajoin. Uutta Ilmariselle tulee olemaan muun muassa kotitalouden työntekijöiden vakuuttaminen. Ilmarinen on suurimman yhteistyökumppaninsa Pohjolan kanssa rakentamassa yhteistä palvelua, jolla asiakas voi hoitaa esimerkiksi kotivakuutuksensa rinnalla palkkaamansa omakotitalon rakentajan, remonttimiehen tai kotisiivoojan tapaturmavakuutuksen ja työeläkevakuutuksen. 12 2/2005 Ilmarinen-lehti

13 Työeläkevakuutuksen hoito on työnantajalle helpompaa, kun kaikki työntekijät voi 2007 alkaen vakuuttaa yhden eläkelain mukaan. Työntekijän eläkelaki eduskunnan käsittelyssä KUVA: ESKO TUOMISTO Vuodesta 2007 uusi työntekijän eläkelaki, TyEL, korvaa TEL:n, LEL:n ja TaEL:n. Yritykset ja kotitaloustyönantajat voivat hoitaa kaikkien työntekijöidensä työeläketurvan TyEL-lain mukaan riippumatta ansioista, työsuhteen pituudesta tai työalasta. Yrittäjien eläkelaki, YEL, maatalousyrittäjien eläkelaki, merimieseläkelaki, valtion eläkelaki ja kunnallinen eläkelaki säilyvät erillisinä. Hallituksen esitys (HE 45/2005) työntekijän eläkelaiksi (TyEL) on annettu eduskunnan käsiteltäväksi ja sen on määrä tulla voimaan Työnantajat luokitellaan palkkasumman perusteella ns. sopimustyönantajiksi ja tilapäisiksi työnantajiksi. Sopimustyönantajat ovat työnantajia, joiden kuuden kuukauden palkkasumma ylittää euroa. Valtaosa työnantajista on sopimustyönantajia, jotka ottavat jatkuvan eläkevakuutuksen vakiintuneita työsuhteita varten. Sopimustyönantajien vakuuttaminen vastaa pitkälti nykyistä TEL-vakuuttamista. Vakuutusmaksut maksetaan ennakkomaksuina ja lopullinen maksu seuraavana vuonna, kun ansiotiedot on ilmoitettu eläkeyhtiöön. Aiemmasta poiketen tiedot pitää ilmoittaa jo tammikuun loppuun mennessä. Tilapäisellä työnantajalla tarkoitetaan työnantajaa, jonka työntekijöille maksettava palkkasumma kuuden kuukauden ajalta jää alle euron. Tilapäisesti työntekijöitä palkkaava kotitalous tai työnantaja voi järjestää työeläketurvan yksinkertaisesti ilmoittamalla työntekijöitä koskevat tiedot ja tilittämällä eläkemaksut kuukausittain valitsemaansa eläkeyhtiöön. Tilapäisen työnantajan ei tarvitse ottaa jatkuvaa vakuutusta. Työntekijä vakuutetaan vuotiaana. Pienin vakuutettava ansio on noin 40 euroa kuukaudessa samalta työnantajalta. Työntekijöille eläkeote Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa työeläkkeiden laskenta yhdenmukaistui kaikissa eläkelaeissa. Eläkettä ei enää lasketa työsuhteittain, vaan se karttuu kunkin vuoden ansion ja ikää vastaavan karttumisprosentin mukaan. TyEL:n voimaantulo 2007 ei juuri vaikuta eläkkeen laskentaan eikä muuta eläketurvan sisältöä, sillä ne säilyvät vuonna 2005 voimaantulleen eläkelain mukaisena. TyEL-lakiesityksen mukaan työntekijöille lähetetään vuosittain eläkeote. Eläkeotteesta työntekijä voi tarkistaa, onko työnantaja ilmoittanut kaikki työntekijän ansiotiedot. Ilmarinen-lehti 2/

14 Kumppani NEODES TEKSTI: EILA PARKKONEN Tilitoimistot hoitavat monen yrityksen eläkeasioita Tilitoimistot ovat yrittäjien toiminnassa tärkeitä yhteistyökumppaneita. Lähes pk-yrityksestä 95 prosenttia käyttää kirjanpito- ja tilitoimistopalvelua. Tilitoimiston ja eläkeyhtiön yhteistyön tavoitteena on edistää asiakkaan etua, sillä hänen menestymisensä on jokaiselle palveluntuottajalle tärkeää, sanoo Juha Ahvenniemi. Suomen tilitoimistosta alan valtakunnalliseen toimialajärjestöön, Kirjanpitotoimistojen Liittoon, kuuluu 680 toimistoa. Niiden hoidossa on noin yrityksen ja yrittäjän tili- ja taloushallinnon asiat. Tilitoimiston tyypillinen asiakas on muutaman työntekijän työllistävä yritys. Asiakaskunta noudattaa suomalaisten yritysten kokojakaumaa eli valtaosa on alle 10 työntekijän yrityksiä. Liiton jäsentoimistot kulkevat toiminnanjohtaja Juha Ahvenniemen mukaan tällä hetkellä myötävireessä, yritysasiakkaiden määrät kasvavat vuosittain muutamalla tuhannella. Valtaosa liiton jäsenistä on ns. auktorisoituja tilitoimistoja ja Ahvenniemen mukaan nykyään kaikki uudet tilitoimistot auktorisoidaan. Osaaminen ja laatu tärkeitä tilitoimiston valinnassa Yrittäjälle tilitoimistoalan palvelun laadun ja osaamisen arviointi voi olla vaikeaa. Kirjanpitotoimistojen Liitto on helpottanut tilitoimiston valintaa asettamalla liiton jäsenyydelle alan toiminnan edellyttämät osaamis- ja muut vaatimukset. Yksi mittari on auktorisointi, jolloin tietyt asiat on tarkistettu ennakkoon, muun muassa koulutus, tutkinnot, vakavaraisuus ja sitoutuminen alan eettisiin pelisääntöihin. Tilitoimistoalan asiakaspalveluyrityksessä vaaditaan monenlaista osaamista talouden alueelta, verotuksesta, kirjanpidosta, palkkahallinnosta, yhtiölainsäädännöstä ja tietotekniikasta. Tilitoimiston tarjoamat asiantuntijapalvelut laajenevat Juha Ahvenniemen mukaan tilitoimistolla riittää haasteita, sillä lainsäädäntöön on tullut paljon muutoksia. Tilitoimistotyöhön liittyvistä perussäännöksistä kirjanpitolaki uudistui vuodenvaihteessa, samoin suuri, koko yritysverojärjestelmää ja pääomaverotusta koskeva verouudistus. Myös osakeyhtiölaki on uudistumassa. Ajankohtaisia ovat lisäksi kansainväliset kirjanpitosäännökset, joskaan ne eivät koske pk-yrityksiä. Jokainen yritys voi kuitenkin halutessaan alkaa soveltaa IFRSsäännöksiä, Ahvenniemi selvittää. Sähköisten palvelujen käyttö on ollut jo pitkään tilitoimistojen arkipäivää ja niitä käytetään työssä yhä enemmän. Mitä paremmiksi ja toimivammiksi palvelut tilitoimiston näkökulmasta saadaan, sitä enemmän niitä tullaan käyttämään. Tällä hetkellä vielä moni tilitoimisto jarruttelee sähköistymistään. Konservatiivinen tilitoimiston pitäjä ei myönteisestä suhtautumisestaan huolimatta ehkä halua olla eturintamassa, vaan haluaa ensin katsoa, että palvelut toimivat moitteettomasti ennen kuin menee mukaan. Tietotekniikan muutosten kanssa on vuosikymmenten aikana kantapäänkin kautta opittu olemaan hieman varuillaan, Ahvenniemi kertoo. Peruspalvelujen lisäksi alalla kehitetään yhä enemmän neuvonta- ja talouskonsultointipalveluja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Kyse on uudenlaisen kumppanuuden ja yhteistyön hakemises- 14 2/2005 Ilmarinen-lehti

15 ta tilitoimiston ja asiakkaan välillä hänen liiketoimintansa edistämiseksi. Asiantuntijoiden yhteistyö hyödyttää asiakasta Tilitoimisto huolehtii monen yrittäjän ja yrityksen lakisääteisistä velvoitteista. Juha Ahvenniemi pitää tärkeänä, että eläkeyhtiöllä on hyvät ja toimivat palvelut, jotka istuvat tilitoimiston tapaan tuottaa palveluja. Perinteisesti lähtökohtana on yksittäinen asiakas, mutta tilitoimiston pitää pystyä tehokkaasti ja nopeasti hoitamaan eläkeasiat kymmenien yritysten puolesta muiden taloushallinnon palvelujen ohella. Esimerkiksi Ilmarisessa on nimenomaan kiinnitetty huomiota siihen, että tilitoimisto on avainroolissa yrittäjän asioiden hoidossa. Sähköisessä palvelussa on otettu mukaan käytäntöjä, jotka edesauttavat hyvää palvelua, Ahvenniemi sanoo. Ilmarinen ja Kirjanpitotoimistojen Liitto ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään, Juha Ahvenniemi kertoo. Olemme kokeneet yhteistyön hyvin myönteisesti, sillä tavoitteena on viime kädessä puolin ja toisin edistää asiakkaiden etua. Ilmarinen on ollut luennoimassa liiton koulutustilaisuuksissa ja ollut mukana mm. tili- ja veropäivillä. On tärkeää, että tilitoimiston asiantuntijat ovat hyvin perillä myös eläkeasioista, vaikka eläkeyhtiön asiantuntijat ovat tilitoimistojen käytössä. Käytännön elämässä asiakkaan eläkeasiat tulevat esille muiden tiliasioiden yhteydessä. Tilitoimisto voi esimerkiksi kiinnittää yrittäjän huomiota siihen, miten tärkeä eläkevakuutus on yrittäjän kannalta ja motivoida häntä hoitamaan eläkevakuutuksen työtulo kuntoon. Näin aloittavan yrittäjän vakuutusasiat lähtevät oikeisiin uomiin alusta lähtien. Juha Ahvenniemi on myös Ilmarisen vakuutusasiakkaiden neuvottelukunnan jäsen. Saan sieltä ajankohtaista ja tärkeää tietoa eläkevakuutusalan kuulumisista ja voin tuoda niitä eteenpäin oman liittomme käyttöön. Ilmarisen palvelut tilitoimistoille Ilmarisella on verkossa yritysten ja yrittäjien maksuton Vakuutuspalvelu, jolla voi nopeasti ja tehokkaasti hoitaa kaikki TEL:iin liittyvät ilmoitusasiat, maksaa TEL- ja YEL-maksuja ja tehdä vaikkapa YEL-vakuutuksen työtulomuutoksen sekä arvioida sen vaikutuksia vakuutusmaksuun ja eläkkeeseen. Tilitoimistot voivat hoitaa asiakkaittensa eläkevakuutusasiat tekemällä verkkopalvelusopimuksen sekä toimittamalla asiakkaalta kirjallisen suostumuksen Ilmariseen. Ilmarinen-lehti 2/

16 Info Palkka.fi asiointikanava Ilmariseen Palkka.fi on pientyönantajille, kuten pienyrityksille ja kotitalouksille sekä erilaisille yhdistyksille ja järjestöille, tarkoitettu verkkopalvelu. Ilmarisen Vakuutuspalvelussa on yrityksille ja yrittäjille lisäpalveluita, joita ei palkka.fi-palvelussa ole. Ilmarisen Vakuutuspalvelu ja palkka.fi tarjoavat yhdessä helpon kanavan vakuutusasioiden hoitamiseen. Palvelu avautuu yleisölle kuluvan vuoden syksyn kuluessa. Palkka.fi -palvelu on tarkoitettu yrityksille, joissa työntekijöitä on keskimäärin 1 5, mutta kuukausittain yrityksen työntekijämäärä voi olla isompikin. Palkka.fi-palvelu on käyttäjälleen maksuton palvelu, jota valtio ja vakuutusyhtiöt ylläpitävät. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkien tunnuksilla. Palkka.fi palvelun avulla voi laskea ja maksaa työntekijän palkan ja tehdä tarvittavat lakisääteiset ja pakolliset työnantajailmoitukset verohallintoon, eläkevakuutusyhtiöön ja vahinkovakuutusyhtiöön. Palkanlaskijan ei tarvitse palkka.fipalvelua käyttäessään tietää esimerkiksi työntekijän palkasta perittävien työttömyys- tai työeläkevakuutusmaksujen prosentteja. Palvelu avustaa valitsemaan oikean työeläkevakuutuksen ja myös muistuttaa käyttäjää: tapaturmavakuutus on aina otettava ennen kuin työntekijä aloittaa työnsä. Ilmarinen ja palkka.fi Jos sinulla on TEL-vakuutus Ilmarisessa, voit palvelun kautta ilmoittaa työsuhdetietoja ja tehdä vuosi-ilmoituksen. Helpoin tapa lähettää työsuhde- ja vuosi-ilmoitukset Ilmariseen on asettaa ne lähtemään automaattisesti palkka.fi-palvelusta. maksaa TEL-vakuutusmaksuja. Ilmarinen toimittaa ainoana eläkevakuutusyhtiönä TEL-laskut myös palkka.fi:hin. ilmoittaa TEL-vakuutuksen muutosilmoituksella esimerkiksi muutoksesta ennakkomaksujen perusteena olevaan palkkasummaan sekä osoitteen tai omistussuhteiden muutoksesta. Palkka.fi-palvelussa voit myös tehdä TEL-vakuutushakemuksen Ilmariseen. Ilmarisen Vakuutuspalvelu verkossa Ilmarisen verkkosivuilla olevassa maksuttomassa Vakuutuspalvelussa on yrityksille ja yrittäjille lisäpalveluita, joita ei palkka.fi-palvelussa ole. Näet palvelussa esimerkiksi kätevästi TEL-vakuutuksesi vuosilaskelmat, vakuutetut työsuhteet sekä maksutilanteen. Voit myös pyytää ennakkovuosilaskelmia ja tulostaa maksutodistuksia. Palvelu on käytössä ympäri vuorokauden. Ilmarisen Vakuutuspalvelussa voit hoitaa myös YEL-vakuutusasioita. Lisätietoja Vakuutupalvelusta ja palkka. fi:stä löydät osoitteista ja Vanhuuseläkettäkin pitää hakea Vanhuuseläkeiästä tuli vuodenvaihteen eläkeuudistuksen myötä liukuva. Vanhuuseläkkeelle lähtöiän voi valita joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä. Vanhuuseläke kannattaa kuitenkin hakea maksuun jo 63 vuoden iässä, jos ei ole enää työssä tai on jäänyt esimerkiksi julkisen puolen palveluksesta aikaisemmin eläkkeelle. On kuitenkin tilanteita, joissa eläkettä ei kannata vielä hakea. Jos saa jotain muuta etuutta, esimerkiksi työttömyyspäivärahaa, kannattaa tarkistaa, onko edullisempaa saada ensin päivärahaa. On myös huomattava, että työskentelystä eläkkeen rinnalla karttuu uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa, ei siis 4,5 prosenttia, kuten muuten 63 vuotta täyttäneelle. Vanhuuseläkehakemus kannattaa tehdä aikaisintaan kuukausi kaksi kuukautta ennen aiottua eläkkeelle siirtymistä. Vanhuuseläke alkaa yleensä hakemista seuraavan kuukauden alusta, joten eläke ennen hakemista olevilta kuukausilta jää saamatta. Lykkäyskorotusta aletaan maksaa eläkkeeseen vasta 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen. Eläkkeelle aikovan pitää oma-aloitteisesti hakea eläkettä. Hakemus kannattaa tehdä aikaisintaan kuukausi kaksi kuukautta ennen aiottua eläkkeelle siirtymisajankohtaa. Hakemusta ei kannata lähettää aikaisemmin, sillä vanhuuseläkkeeseen lasketaan mukaan ansiot työsuhteen päättymiseen asti. Ilmarinen pyytää ansiotiedot työnantajalta hakemuksen saavuttua. Työntekijän vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke voivat alkaa vasta kun työsuhde on päättynyt. Jos työntekijä jää vanhuuseläkkeelle ennen 68 vuoden ikää, hänen pitää irtisanoa itsensä. Jos eläkettä on hakenut kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, eläke alkaa työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Yrittäjän vanhuuseläkettä ei makseta takautuvasti. Hakemuslomake löytyy kohdasta Tietopankki Julkaisut Lomakkeet. 2/2005 Ilmarinen-lehti 16

17 Suurtyönantajan työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuusta maksuluokkamalliin Suurtyönantajan työkyvyttömyyseläkemaksun laskenta muuttuu. IFRS-kirjanpitostandardin vuoksi joudutaan siirtymään omavastuusta maksuluokkiin. Jatkossa työkyvyttömyysmaksu määräytyy etukäteen tariffimaksuna. Muutos tulee voimaan Ensimmäisen kerran maksuluokkamalli vaikuttaa suurtyönantajan maksuun tämän vuoden lopulla, kun lasketaan vuoden 2006 ennakkomaksua. Ilmoitamme kullekin asiakkaalle vuoden 2006 maksuluokan niin pian kuin mahdollista. Maksuluokkamalliin siirtyminen pitää yrityksen työkyvyttömyyseläkkeiden kustannustason suunnilleen ennallaan. Omat eläketapaukset vaikuttavat jatkossakin yrityskohtaiseen maksutasoon maksuluokan kautta. Maksuluokka määritetään aikaisempien vuosien työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella ja näin ollen ne vaikuttavat yrityksen maksutasoon viiveellä. Erona nykyiseen on myös, että työkyvyttömyyseläkekustannukset otetaan huomioon jo etukäteen ennakkomaksua määrättäessä. Nykyisin tiettynä vuotena myönnetyistä eläkkeistä on tullut seuraavana vuonna joko lisämaksua tai palautusta. Maksuluokkamallissa on 11 maksuluokkaa, joissa kussakin on eritasoinen työkyvyttömyysmaksu. Jos yrityksellä on suuri työkyvyttömyysriski, se kuuluu korkeaan maksuluokkaan ja vastaavasti matalariskiset yritykset kuuluvat alempiin maksuluokkiin. Maksuluokka 4 on perusluokka ja siinä työkyvyttömyysmaksu määritellään keskimääräisen työkyvyttömyysmenon mukaiseksi. Alimman maksuluokan maksu on vain kymmenesosa perusluokan maksusta ja korkeimmassa maksuluokassa se on 5,5-kertainen verrattuna perusluokan maksuun. Jos yrityksessä on vähintään 800 työntekijää, yrityksen työkyvyttömyysmaksu määräytyy täysin sen maksuluokan mukaisesti, johon yritys kuuluu. Jos työntekijöitä on vähemmän, määräytyy osa työkyvyttömyysmaksusta yrityskohtaisen maksuluokan mukaan ja osa perusluokan mukaan. Maksuluokkaan vaikuttavat pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet Maksuluokan määräytymiseen vaikuttava yrityksen oma eläkemeno lasketaan eri tavalla kuin nykyisessä omavastuumaksussa. Maksuluokkamallissa eläkemenoon luetaan mukaan vain ensimmäisen kerran myönnetyt pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sekä yksilölliset varhaiseläkkeet. Kuntoutustukia eli määräajaksi myönnettyjä eläkkeitä ei oteta huomioon. Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa arvioitu kustannus vaikuttaa maksuluokan määräytymiseen eikä eläkkeen muutoksia tai päättymistä oteta huomioon. Yritysjärjestelyssä syntyvän uuden yrityksen maksuluokkaa määrättäessä otetaan huomioon sen yrityksen maksuluokka, josta työntekijät siirtyvät. Jos yritys vaihtaa eläkeyhtiötä, maksuluokka seuraa mukana. Täysin uusi vakuutus sijoitetaan vakuutuksen alkaessa perusluokkaan Henkilökohtaista tietoa eläkkeen määrästä Ilmarinen lähetti touko-kesäkuun vaihteessa ennakkolaskelman eläkkeen määrästä :lle asiakasyritystemme palveluksessa olevalle työntekijälle. Laskelman liitteenä on vakuutettujen lehti, jossa kerrotaan muun muassa kuntoutuksesta, eläkkeen laskennan muutoksesta ja työttömyysturvasta. Eläkearvioon on laskettu, kuinka suuri vanhuuseläke on vuoden iässä, jos työsuhde jatkuisi nykyisellä ansiota- Jatkuu seuraavalla sivulla Huomio tilitoimisto! Voit hoitaa asiakkaittesi vakuutusasiat helposti verkossa. Täytä hakemus ja saat maksuttoman Vakuutuspalvelun käyttöösi.

18 Info solla eläkkeen alkamiseen asti. Lisäksi laskelmassa näkyy työkyvyttömyyseläkkeen määrä tällä hetkellä. Nyt laskelman saavat vuosina 1975, 1970, 1965, 1960, 1955, 1950 ja 1945 syntyneet Ilmarisessa vakuutetut työntekijät. Eläkearvioita lähetetään ansiotyössä oleville työntekijöille viiden vuoden välein 30-, 35-, 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaana. Yrittäjille lähetetään laskelmia elokuussa. Silloin laskelman saavat vuosina , ja syntyneet yrittäjät. Pitkäaikaisesti työttömälle eläketukea Erityisen pitkään työttömänä olleet ikääntyneet saavat mahdollisuuden siirtyä alkaen eläkkeelle. Etuus on nimeltään eläketuki ja sitä voi saada vuonna syntynyt, joka on ollut lähes yhtäjaksoisesti työttömänä lukien. Eläketukea saa 62 vuoden ikään asti, minkä jälkeen hakemuksesta voi saada työeläkkeen ja kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen ilman varhennusvähennystä. Eläketuki on kertaluonteinen ratkaisu pitkään työttömänä olleelle, joka 1990-luvun laman työttömyyden seurauksena ei päässyt ansaitsemaan riittävää eläketurvaa. Eläketuki myönnetään työttömyysturvan työmarkkinatuen sijasta ja se vastaa kansaneläkettä ja henkilön ansaitsemaa työeläkettä. Kela on helmikuussa lähettänyt 3 500:lle kehotuksen hakea eläketukea. Eläkepalvelu verkossa uudistuu Eläkepalvelu verkossa on Ilmarisessa vakuutetuille työntekijöille, yrittäjille ja eläkkeensaajille tarkoitettu helppokäyttöinen palvelu. Eläkepalvelun Omat tiedot -kokonaisuus avataan kesäkuussa Ilmarisesta työeläkettä saaville asiakkaille. Uudistuksen jälkeen Eläkepalvelussa voi katsella oman eläkkeen maksuun liittyviä tietoja: osoitetta, pankkitiliä, eläkkeen määrää ja veroprosenttia. Palvelussa kerrotaan, miten kannattaa toimia, jos tiedoista löytyy korjattavaa. Pelkkää perhe-eläkettä saavat henkilöt eivät vielä pääse tarkastelemaan omia tietojaan. Edelleen työelämässä oleva voi Eläkepalvelussa seurata, kuinka paljon työeläkettä on karttunut tähän mennessä tehdä vanhuuseläkkeen ennakkolaskelman tarkistaa ja tulostaa ansiotyöluettelon arvioida, paljonko saisi vanhuuseläkettä nykyisellä ansiotasolla, jos jäisi pois työelämästä esim. 63-vuotiaana tai vasta 68-vuotiaana tilata eri eläkelaskelmia eläkeneuvonnastamme. Palvelun kautta tilatut eläkelaskelmat toimitetaan Väestörekisterikeskuksesta saatavaan postiosoitteeseen. Palveluun pääsee pankkien verkkopankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo, Säästöpankit ja Paikallisosuuspankit). Palvelusta saatavat laskelmat ovat yhtä luotettavia kuin asiakaspalvelijoidemme tarjoamat. Palvelun käyttäminen on ehdottoman turvallista, ulkopuoliset eivät pääse näkemään henkilökohtaisia tietoja. Verkkoasiakkaiden määrä kaksinkertaistui Ilmarisen asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä viime keväänä uudistettuun Vakuutuspalveluun. Tämän kertoo verkkoasiakkaiden määrän jatkuva kasvu. Verkkopalvelusopimuksen on tehnyt jo lähes yritystä ja yrittäjää. Määrä on kaksinkertaistunut vuoden aikana. Myös Vakuutuspalvelun käyttö on ollut aktiivista. Vakuutuspalvelussa voi hoitaa kätevästi lähes kaikki TEL- ja YEL vakuuttamiseen liittyvät asiat. Yrittäjät ovat käyttäneet hyväkseen viime vuonna tullutta mahdollisuutta tehdä työtulon muutosilmoitus verkossa. Yhä useampi yritys tekee vuosi-ilmoituksia verkossa tai toimittaa vuosi-ilmoitustiedot tiedostona Vakuutuspalvelun kautta Ilmariseen. Ilmarisen asiakasyritykset ja -yrittäjät saavat maksuttoman Vakuutuspalvelun käyttöönsä täyttämällä ja palauttamalla verkkopalvelusopimuksen. Sopimuslomakkeen sekä lisätietoja verkkopalveluistamme saa osoitteesta kohdasta Vakuutuspalvelu / Tule verkkoasiakkaaksi. Verkkopalvelusta ajantasaiset eläketiedot Eläkkeen laskenta muuttui merkittävästi tämän vuoden alusta. Aikaisemmasta työsuhdekohtaisesta eläkkeen laskennasta siirryttiin alkaen vuosiansioista karttuvaan eläkkeeseen. Ilmarisessa vakuutetut saavat tiedot ennen vuotta 2005 karttuneista eläkkeistään Ilmarisen verkkosivuilla osoitteessa Eläkepalvelut Ansiotyöluettelo. Palvelun käyttämiseen tarvitaan pankin verkkotunnukset. Ansiotyöluettelossa näkyvät ennen vuotta 2005 olleet yksityisen sektorin työeläkelakien mukaiset työsuhteet, niiden eläkepalkat ja niistä karttuneet eläkkeet. Nämä eläkkeet tarkistetaan aikanaan eläkkeen alkaessa palkkakertoimella, johon vaikuttaa 80 prosenttia palkkojen ja 20 prosenttia hintojen kehitys. Valtion ja kunnan palvelussa ansaituista eläkkeistä voi tiedustella Valtiokonttorista ja Kuntien eläkevakuutuksesta. Vuodesta 2005 alkaen uusien laskentasääntöjen perusteella karttuva eläke lisätään edellä mainittuun vanhan lain mukaan karttuneeseen eläkkeeseen. 18 2/2005 Ilmarinen-lehti

19 Kuntoutus Uusi ammatti Ilmarisen tuella TEKSTI: MARLEENA KANTOLA Vuonna 1999 sydäninfarkti pysäytti ruokolahtelaisen 40-vuotiaan aikaisemmin terveen miehen. Toipumisaika oli rankkaa, mutta tällä hetkellä hän on silmin nähden tyytyväinen uuteen ammattinsa ja elämäänsä. Tapani Pulkkinen oli töissä metallialalla, kunnes vuonna 1990 siirtyi harjoittelijaksi öljynpoltinfirmaan. Hän hankki itselleen öljypoltinasentajan pätevyyden ja ryhtyi itsenäiseksi yrittäjäksi tälle fyysisesti erittäin raskaalle alalle. Kuusi vuotta sitten joulukuun kahdeksantena oli hyvää tuuriakin mukana, kun Pulkkinen sai sydäninfarktin. Kyseisenä aamuna appiukko oli lähtenyt kantoavuksi. Kantamiset jäivät sikseen, kun appiukko toimitti miehen tämän vastusteluista huolimatta sairaalaan. Tilanne oli vakava ja vauriot pahat. Hetimiten oli selvää, että paluun entiseen työhön voisi unohtaa. Pulkkinen onnistui pääsemään lääkinnälliseen kuntoutukseen lähinnä oman sitkeytensä ansiosta ja toipuminen lähti edistymään. Vaimo hoiti yrityksen asiat loppuun toisen paikallisen yrittäjän avustuksella. Taloudellisesti oli tiukkaa mutta selvittiin, kun tavarantoimittajien, verottajan ja muiden tahojen kanssa tehtiin maksusuunnitelmat. Tapani Pulkkinen opiskeli nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi Ilmarisen tuella. En missään vaiheessa pitänyt työkyvyttömyyseläkettä vaihtoehtona, uuteen työhönsä tyytyväinen, hän kertoo. Nuorten pariin Pulkkinen muistelee, että Ilmarisesta otettiin yhteyttä ja kerrottiin ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudesta. Tästä lähti liikkeelle prosessi, jonka päätteeksi entisellä öljypoltinasentajalla on nyt kädessään loistavin arvosanoin suoritettu nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tutkintotodistus. Uutta ammattia ja uravaihtoehtoja kartoitettiin yhdessä Imatran työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjaajan kanssa. Nuoriso-ohjaajan ammatti oli itsestään selvä valinta, olihan hän jo parin viime vuoden ajan vapaaehtoispohjalta vetänyt nuorten kerhoa perjantai-iltaisin. Tieto siitä, että alalla on huutava puola miespuolisista nuoriso-ohjaajista, kannusti hakemaan. Koin, etten saisi riittävää teoriapohjaa oppisopimuskoulutuksella, vaikka työllistyminen tätä kautta on yleensä varmempaa. Kaipasin vahvaa teoreettista pohjaa ja halusin siksi koulun penkille. Nyt olen työssäni huomannut, että ilman kattavaa teoriatietoa moni asia olisi ollut paljon hankalampi käytännössä toteutettavaksi. Toimeentulo turvattu Yhdessä ammatinvalinnanohjaajan kanssa laadittu ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma toimitettiin Ilmariseen, joka Ilmarinen-lehti 2/

20 antoi lupauksen Pulkkisen kuntoutuksen tukemisesta. Opiskeluaikana Ilmarinen maksoi työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi 33 prosentin kuntoutuskorotusta. Toimeentulo oli turvattu ja Pulkkinen kiitti onneaan siitä, että oli yrittäjäaikanaan maksanut vakuutusmaksunsa todellisten työtulojen eikä minimin mukaan. Muutoin opiskelu ei taloudellisesti olisi ollut mahdollista. Pulkkinen oli tyytyväinen hyvin sujuneeseen yhteistyöhön Ilmarisen kanssa. Kaikki asiat selvisivät yhdellä puhelinsoitolla ja jos ei selvinnyt vähän ajan päästä soitettiin takaisin. Lisäksi olin tottunut siihen, että pitää osata täsmäkysymyksillä kysyä, jos aikoo jotain saada. Olin aidosti hämmentynyt, kun Ilmarisesta otettiin yhteyttä ja kerrottiin, että esimerkiksi tietokoneen hankintaan on mahdollista saada tukea, Tapani Pulkkinen kertoo. Työpaikka Imatralta Pulkkisen valmistumisen kynnyksellä imatralainen Intoa Työstä ry haki erityisnuoriso-ohjaajaa. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää elämisen vaikeuksissa olevien, elämästä syrjäytyneiden tai syrjäytymisen uhan alaisten henkilöiden elämänlaatua. Yhdistyksellä on kolme toimipistettä ja yhteensä 15 työntekijää, joista kaksi työskentelee nuorten parissa. Pulkkinen aloitti työt Intoa Työstä ry:n Nuorten työverstaassa Kompassissa viime kesänä. Toiminnan tavoitteena on oppia työelämässä tarvittavia taitoja. Kompassiin voivat hakeutua työttömät vuotiaat nuoret. Työverstaalla tehdään huonekalujen käyttökunnostusta, erilaisia pientuotteita, polkupyörien huoltoa sekä pienimuotoista kiinteistönhoitoa ja muita huoltotehtäviä. Työnteon lisäksi valmiuksia työelämään ja opiskeluun haetaan henkilökohtaisen polun avulla, joka sisältää erilaisia yksilö- ja ryhmätoimintoja, sekä virkistysretkiä ja tutustumiskäyntejä. Ideaalitilanteessa nuori lähtee puolen vuoden tai vuoden kompassijakson jälkeen opiskelemaan. Toivottomia tapauksia ei ole olemassa Asioista keskustellaan ja väitellään. Nuoret joutuvat hyvin pitkälle etsimään tietoa itse, sitä ei anneta valmiina. Kompassijakso Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Työkokeilu omassa työssä pitkän sairausloman jälkeen (kevennetyt työtehtävät, aluksi lyhyemmällä työajalla) uusissa terveydentilalle paremmin sopivissa työtehtävissä yleensä 1-3 kuukautta Työhönvalmennus pidempikestoinen perehdytys uuteen työhön työllistymiseksi Kurssi, täydennyskoulutus, ammattitutkinto Ammattiin johtava koulutus esimerkiksi oppisopimuskoulutus ei yleis- eikä peruskoulutusta Lisäksi: Alkavan yritystoiminnan tukeminen kuntoutusavustus tai -laina Kuntoutustutkimus työhönpaluusuunnitelman laatimiseksi Koulutuskokeilu koulunkäyntiedellytysten arvioimiseksi Lisätietoja kuntoutuksesta osoitteesta Tietopankki Kuntoutus. Sieltä voi myös tulostaa kuntoutushakemuksen ja työnantajan selvityspyyntölomakkeen (TAK2). kuntoutusesitteistä Ammatillinen kuntoutus työpaikalla : Työkokeilu Työhönvalmennus Oppisopimuskoulutus Ammatillinen kuntoutus Säilytä työkykysi sairaudesta huolimatta Ilmarisen kuntoutusesittelijöiltä, puhelin Muita hyödyllisiä osoitteita: työvoimahallinnon nettisivut: (työpaikat, ammatinvaihtoasiaa, koulutustietoa) opetushallitus: (mm. tietoa oppisopimuskoulutuksesta) ja (tietoa koulutusjärjestelmästä) (lääkinnällinen kuntoutus, aikuisopintoetuudet) lisää linkkivinkkejä Ilmarisen kuntoutuksen nettisivuilta aloitetaan opettelemalla arjen perustaitoja, jotka ovat useimmilla hukassa. Verstastöiden lisäksi järjestetään elämystoimintaa, vierailuja työpaikoille ja liikuntaa normaaliin elämiseen liittyviä asioita. Tarkoitus on herättää havaitsemaan, että elämä on muutakin kuin töissä käymistä, pleikkarin pelaamista ja kaljan juomista. Liikkeelle lähdetään perusasioista kuten syömisestä, ruokaostosten tekemisestä ja rahan käytöstä. Jos saa 400 euroa työmarkkinatukea, joka kuukausi ei voi vaihtaa kännykkää tai ostaa muotivaatteita, Pulkkinen kuvailee opeteltavia asioita. Hampurilaiset, pizzat ja puolivalmisteet laitetaan pannaan ja ruokaa opetellaan tekemään itse. Nuoret suunnittelevat esimerkiksi viikon ruokalistan. Ohjaajien kanssa tarkistetaan, että se on tarpeeksi monipuolinen. Lista muuttuu monta kertaa huomattavasti, kun on ensin käyty katsomassa mitä se maksaa. Mitä rahalla saa ja mihin se riittää tulee konkreettiseksi. Elämän laatu parantunut kaikella tavalla Pulkkinen oli aikoinaan hakenut metallialalle, koska koulutuksen ajalta maksettiin palkkaa ja valmistumisen jälkeen taattiin töitä. Tein 25 vuotta metallihommia pitämättä niistä, en tuntenut pienintäkään paloa sitä työtä kohtaan. Minun tapauksessani sairastumista voi pitää siunauksena. Pidän työstäni tosi paljon ja tunnen tekeväni juuri sitä mitä haluan. 20 2/2005 Ilmarinen-lehti

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta 22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Lakisäätsen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Työnantaja Vakuutusnumero 56- Työnantajan nimi Tämä hakemus koskee 1.1.2007 voimaan tulleen työntekijän eläkelain mukaista lain vähimmäisehdot täyttävää eläkevakuutusta.

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Omat eläketietosi - Kevan info 2012 Omat eläketietosi - Kevan info 2012 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Kevan esittely ja ajankohtaiset palvelut Työeläkeote Omat eläketietosi palvelu Joustavasti eläkkeelle Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Talous- ja palkkahallintopäivä

Talous- ja palkkahallintopäivä Talous- ja palkkahallintopäivä 2016 TyEL-ajankohtaista TyEL-tunnusluvut vuodelle 2017 Tilapäinen työnantaja 25,1 % Sopimustyönantaja 25,1 % Palkkasumma alle tai ei vakinaisia työntekijöitä 8 334 / 6 kk

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana?

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä 19.11.2016 11.11.2016 TYÖELÄKEYHTIÖ ELO Lakisääteinen sosiaalivakuutus

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Koulutusrahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattitutkintostipendin

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2016 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS Kysymys 1: Lailasta on alkanut pitkän työuran jälkeen tuntua siltä, että voisi hiljalleen keventää työtaakkaansa. Lailan vakiintunut kokoaikatyön

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille Voimassa 1.1.2016 alkaen 2016 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Maksuluokkamallin vaikutus työkyvyttömyysriskiin ja työssä jatkamiseen

Maksuluokkamallin vaikutus työkyvyttömyysriskiin ja työssä jatkamiseen Maksuluokkamallin vaikutus työkyvyttömyysriskiin ja työssä jatkamiseen Juha Tuomala Tomi Kyyrä VATT Väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaari 2015 Motivointi Työkyvyttömyys yleisin syy ennenaikaiselle

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 VAKUUTUSTUTKINTO 172. SUORITUSTILAISUUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 1. a) 35-vuotias henkilö pohtii oman yrityksen perustamista, hän on päätynyt yhtiömuodossa joko avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön.

Lisätiedot

Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan

Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan Tämä ohjeluonnos perustuu eduskunnassa vielä käsiteltävänä olevaan lakiesitykseen (HE 92/2008), jonka on esitetty tulevan

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: TYÖELÄKEVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: TYÖELÄKEVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: TYÖELÄKEVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINTO 171. SUORITUSTILAISUUS TYÖELÄKEVAKUUTUS 15.9.2015 Arvostelu: Kaikki kymmenen tehtävää arvostellaan pistemäärällä 0-4. Lyhyet olennaiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. HE 131/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi. Isän oikeutta

Lisätiedot

Joustavasti vanhuuseläkkeelle

Joustavasti vanhuuseläkkeelle Joustavasti vanhuuseläkkeelle Vanhuuseläke ja osittainen varhennettu vanhuuseläke Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Eläketurvakeskus Työeläkejärjestelmän palvelukeskus Asiakaspalvelu ja käyntiosoite:

Lisätiedot

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Lakisäätsen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Työnantaja Tämä hakemus koskee 1.1.2007 voimaan tulleen työntekijän eläkelain mukaista lain vähimmäisehdot täyttävää eläkevakuutusta. Lomaketta voi myös käyttää

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

MILLOIN TYÖSKENTELY VAKUUTETAAN?

MILLOIN TYÖSKENTELY VAKUUTETAAN? MILLOIN TYÖSKENTELY VAKUUTETAAN? 4.5.2016 1 SISÄLTÖ Milloin työskentely vakuutetaan? Yrittäjän YEL-vakuuttaminen Työntekijän TyEL-vakuuttaminen Eläkevaihtoehdot 2 TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄN TOIMIJAT Sosiaali-

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva 07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Sanna Tenhunen ja Janne Salonen Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva Maatalousyrittäjien työeläketurva perustuu omaan lakiin (MYEL). Pääosin eläketurva

Lisätiedot

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2017 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2017 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS VAKUUTUSMAKSUOPAS 2017 VAKUUTUSMAKSUOPAS 2017 01 Tietoa TyEL-maksun eri osista ja siitä, mihin varoja käytetään Vanhuuseläkeosalla kustannetaan se osa vanhuuseläkkeestä, joka rahastoidaan eli sijoitetaan

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

T A S K U T I L A S T O

T A S K U T I L A S T O 4 7 8 1 3 0 9 10 3 52 0 4 7 6 8 6 5 2 4 1 2 0 9 7 8 1 3 4 TASKUTILASTO 2009 2009 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 7 Eläkkeensaajat

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta

Lisätiedot

Tieisännöinnin- ja Tieisännöitsijän työn tehostaminen!

Tieisännöinnin- ja Tieisännöitsijän työn tehostaminen! Tieisännöinnin- ja Tieisännöitsijän työn tehostaminen! Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 2014 Tampere Kari Äikäs 2014 1 Tehostamisen tavoitteet Parempi taloudellinen tulos Parempi asiakaspalvelu Vähemmän

Lisätiedot