ilmarinen Työstäkin on lupa nauttia Maija-Liisa Friman: Kuntoutuksesta hyviä tuloksia Työuran pidentämiselle on realistiset perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen Työstäkin on lupa nauttia Maija-Liisa Friman: Kuntoutuksesta hyviä tuloksia Työuran pidentämiselle on realistiset perusteet"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Kuntoutuksesta hyviä tuloksia Työuran pidentämiselle on realistiset perusteet Maija-Liisa Friman: Työstäkin on lupa nauttia

2 KANNEN KUVA: ESKO TUOMISTO ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Kuntoutuksesta hyviä tuloksia Työuran pidentämiselle on realistiset perusteet Maija-Liisa Friman: Työstäkin on lupa nauttia JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Marjo Hynninen, Marleena Kantola, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Risto Ali-Penttilä, Pirkko Auvinen, Juha Elovirta, Ari Jaatinen, Anne Koivula, Jari Puhakka, Lise-Lotte Rautio-Murros, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jaakko Tuomikoski, Reetta Wiik KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen Puh faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI (YLEINEN): SÄHKÖPOSTI (HENKILÖKOHTAINEN): Ilmarisen palvelupisteitä ovat myös Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden paikalliset konttorit Pääkirjoitus Ilmarinen kuuntelee ja kehittää Työeläkemaailmassa eletään mielenkiintoista aikaa. Toimitusjohtajamme Kari Puron johtamassa työryhmässä pohditaan mahdollisuuksia saada rahastoidut työeläkevarat tuottamaan yhä paremmin. Samassa yhteydessä tutkitaan, voisivatko työeläkeyhtiöt sijoittaa nykyistä enemmän Suomeen. Näissä pohdinnoissa päätösvaltaa käyttävät eläketurvan maksajien edustajina keskeiset työmarkkinajärjestöt. Asiakokonaisuus on varsin merkittävä eikä ollenkaan helppo. Jollei ratkaisua saada aikaan juhannukseen mennessä, siirtynee päätöksenteko kesälomien yli. Eläkeuudistuksen toinen vaihe seuraa puolentoista vuoden kuluttua, kun yksityisen sektorin eläkelait yhdistetään yhdeksi työntekijän eläkelaiksi, TyEL:ksi. Sen myötä työeläkevakuuttaminen yksinkertaistuu. Myös eläkeyhtiöiden keskinäinen kilpailu kiristyy, kun työeläkealalla ei enää ole millään yhtiöllä monopoliasemaa. Molemmat tekijät hyödyttävät asiakkaita. Ilmarisessa olemme ennakoineet tilannetta jo useita vuosia. Parannamme palveluitamme ja asiakaspalveluamme määrätietoisesti tavoitteenamme se, että nykyiset asiakkaat keskittäisivät kaiken työeläkevakuuttamisen Ilmariseen ja uusillekin olisimme houkutteleva vaihtoehto. Lisäksi teemme kovasti työtä sen eteen, että olemme eläkevakuuttamisen edelläkävijä myös TyEL:n aikana niin, että asiakkaat voivat edelleen luottaa asiantuntemukseemme työeläkeasioiden hoidossa. Palvelujamme kehitämme nimenomaan asiakkaidemme tarpeista käsin. Tätä ei voi tehdä, ellemme tarkalla korvalla kuuntele, minkälaista palvelua ja tukea asiakkaamme oikeasti meiltä haluavat. Siksi olemme lisänneet vuoropuhelua asiakkaiden kanssa ottamalla käyttöön uusia ja entistä kattavampia menetelmiä. Kuuntelemisen lisäksi on myös toimintaa varaa parantaa. Myönteistä on kuitenkin se, että asiakkaamme ovat tutkimusten mukaan melko tyytyväisiä jo nyt meihin ja palveluumme. Suunta on oikea, joten siitä on hyvä jatkaa. Haluamme parantaa myös Ilmarisen viestintäpalveluita. Kehitämme esimerkiksi vakuutus- ja eläkeoppaita sekä internet-sivujamme vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Kädessäsi oleva Ilmarisen asiakaslehtikin on uudistunut. Tavoitteena on, että se olisi entistä lukijaystävällisempi. Tämäkin pieni muutos viestittää osaltaan sitä, että Ilmarinen kehittyy askel askeleelta ajan ja asiakkaidensa mukana. LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Reprotyö: HEKU Painopaikka: Acta Print Oy ISSN: X Painos: Painettu kesäkuussa 2005 Satu Mehtälä Viestintäjohtaja

3 ilmarinen Numero 2/2005 kesäkuu KUVAT: NEODES s.8 s.4 s.16 Maija-Liisa Friman pitää organisaation hyvinvointia tärkeänä kilpailutekijänä. Eläkeuudistus tuo mukanaan paitsi merkittäviä säästöjä myös selkeitä parannuksia eläketurvaan. Info-sivuilla kerrotaan mm. ensi vuonna voimaantulevasta maksuluokkamallista ja muistutetaan, että vanhuuseläkettäkin pitää hakea. Eläkeuudistus Kari Puro: Työssä jatkamiselle realistiset perusteet 4 Asiakas kuvassa Aspocompin toimitusjohtaja Friman: Suomi tarvitsee työssä jatkajia 8 Ahtärin Eläinpuisto on unelmien työpaikka 22 Ilmarinen palvelee Keskitä Ilmariseen Uusi työntekijän eläkelaki, TyEL, helpottaa työeläkeasioiden hoitoa 13 Yhteistyötä tilitoimistojen kanssa 14 Info Palkka.fi - asiointikanava Ilmariseen 16 Vanhuuseläkettäkin pitää hakea 16 Työkyvyttömyysmaksun omavastuusta maksuluokkamalliin 17 Eläkepalvelu verkossa uudistuu 18 Verkkopalveluista ajantasaiset eläketiedot 18 Työkyvyttömyysriskin hallinta Uusi ammatti Ilmarisen tuella 19 Ilmarinen on saanut kuntoutuksesta hyviä tuloksia 21 KOLUMNI 7 KARTTUMIA KYSYTTYÄ SVENSKA SIDOR ASIAKASTILAISUUDET Ilmarinen-lehti 2/2005 3

4 Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos Työmarkkinoille tulevat (20,5 v.) Poistumisikä kohoaa 61,5 vuoteen vuonna 2010 LÄHDE: TYÖMINISTERIÖ Työmarkkinoilta poistuvat (58,5 v.) Talouden kasvun kannalta on tärkeää saada ihmiset pysymään töissä pidempään. 4 2/2005 Ilmarinen lehti

5 Eläkeuudistus Ilmarisen Kari Puro: Työssä jatkamiselle on realistiset perusteet TEKSTI: RAILI OKSA. KUVAT: ESKO TUOMISTO Eläkeuudistus ei toimitusjohtaja Kari Puron mielestä yksinään riitä aikaansaamaan muutoksia työssä jatkamiseen. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää, että ikääntyneillä on työkykyä, heille on työtä tarjolla ja heillä on myös työhaluja. Ikääntyneiden työssä jatkaminen on suuri haaste koko yhteiskunnalle, Kari Puro sanoo. Eläkeuudistuksen keinovalikoiman riittävyydestä voi Kari Puron mukaan olla montaa mieltä, mutta sen välttämättömyydestä ei. Uudistus oli tarpeellinen useastakin syystä, eikä vähiten työeläkkeiden taloudellisen kantokyvyn varmistamiseksi eliniän pidetessä. Työeläkkeiden rahoituksen kannalta ongelmallista ei niinkään ollut eläkeetujen taso vaan suomalaisten vanheneva ikärakenne, varhainen eläkkeelle siirtyminen, keskimääräinen elinajan kasvu ja työvoiman tarjonnan kääntyminen laskuun. Niiden seurauksena työeläkemaksu uhkasi nousta sekä palkansaajille että työnantajille liian korkeaksi, jollei asialle olisi tehty jotakin. Uudistukseen liittyvät laskelmat perustuvat olettamuksiin, joissa eläkkeelle siirtymisiän arvioidaan nousevan kahdella tai kolmella vuodella vuoteen 2050 mennessä. Hyvin vaatimatonkin, noin puolentoista kahden prosentin reaalikasvu riittää pitämään työeläkemenon ja -maksun kehityksen kohtuullisena. Näillä oletuksilla uudistuksen arvioidaan pudottavan kumpiakin viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2050 mennessä. Työeläkemaksun nousua nykyisestä noin 22 prosentista 28 prosentin tietämille Puro pitää varsin kohtuullisena, vaikka keinoja rahastoitujen työeläkevarojen tuottojen parantamiseksi etsitään edelleen. Hänen johtamansa työryhmän tuloksia odotetaan kesän aikana. Harvenevat ja harmaantuvat työmarkkinat Työvoiman rakenne muuttuu seuraavien vuosien aikana ratkaisevasti: väki vanhenee, mutta sen lisäksi se myös harvenee. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteessa on nimittäin parhaillaan menossa dramaattinen muutos, joka ajoittuu seuraavien parinkymmenen vuoden ajalle ja on poikkeuksellisen voimakas. Ilmarinen-lehti 2/2005 5

6 Kun 90-luvulta lähtien työmarkkinoille on tullut vuosittain keskimäärin uutta työntekijää, on tilanne juuri nyt kääntynyt päinvastaiseksi. Tästä eteenpäin aina vuoteen 2035 saakka aktiivinen työntekijämäärä vähenee joka vuosi :lla. Kymmenessä vuodessa se tarkoittaa ihmisen vähennystä, 20 vuodessa ja 30 vuodessa Uudessa työvoimatilanteessa Puro näkee sekä uhkan että mahdollisuuden. Talouden kasvun kannalta on tietenkin tärkeää, että työvoimaa on riittävästi saatavilla. Ja jotta tämä saatavuus voitaisiin turvata, on tärkeää saada ihmiset pysymään töissä pidempään. Tarjonnan pieneneminen toisaalta mahdollistaa, että töitä on tarjolla, mikä on perusedellytys töissä jatkamiselle. Sellaisina aikoina, jolloin töitä ei ollut kaikille riittävästi, monet yritykset saneerasivat väkeään erilaisille varhaiseläkkeille. Jatkossa tämä ei ole enää mahdollista. Eläkeuudistus ei yksin riitä Suomalaiset eivät ole nopean ikärakenteen muutoksensa kanssa yksin. Ongelma on yhteinen kaikille EU-maille, tosin siellä samanlainen vaihe koetaan vasta hieman myöhemmin. Eurooppalainen vertailu antaa kuitenkin aihetta optimismiin. Suomen vanhushuoltosuhde eli eläkkeellä olevien lukumäärä työssäkäyviin verrattuna on Euroopan parhaita, joskin tämä johtuu pitkälti siitä, että pohjoismaissa naiset käyvät eurooppalaisia kanssasisariaan enemmän töissä kodin ulkopuolella. Verrattaessa työssäkäyvien määrää Skandinaviaan, joka on Suomen kannalta luontevin vertailukohde, pärjäämisemme on jo selvästi huonompaa. Ikääntyneiden työssäkäynti on meillä pohjoismaiden matalin. Suomalaisista 60 vuotta täyttäneistä miehistä työelämässä on vain karkeasti puolet siitä, mitä muissa pohjoismaissa. Naisten tilanne ei ole aivan yhtä huono, mutta sekin on selvästi huonompi muihin pohjoismaihin verrattuna. Työuran pidentämiselle kahdella tai kolmella vuodella on siten tilaa. Puro pitää tavoitetta varsin kohtuullisena ja uskoo onnistumiselle olevan realistiset perusteet. Itse asiassa tavoite merkitsee ainoastaan sitä, että onnistuessamme pääsemme 35 vuoden kuluttua sille tasolle, missä muissa pohjoismaissa ollaan jo tänä päivänä. Tämän kunnianhimoisemmasta asiasta ei tässä ole kysymys % TEL-eläkemaksu % palkoista Puron mielestä on selvää, että eläkeuudistus ei yksinään riitä tätä muutosta aikaansaamaan. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää lisäksi, että ikääntyneillä on työkykyä, heille on työtä tarjolla ja heillä on myös työhaluja. Kaikki käytettävissä oleva tieto kertoo, että työkykyä ikääntyvillä kyllä on, ja töitäkin heille pitäisi varsin todennäköisesti olla tarjolla. Olennainen kysymys koskee työhaluja. Jos ihminen tulee töihin mielellään ja kokee työnsä mielekkääksi, hän on valmis jatkamaan. Se, että töihin olisi mukava tulla vielä ikääntyneenäkin, on suuri haaste koko yhteiskunnalle ja siinä riittää paljon ponnisteltavaa. Merkittäviä säästöjä, selkeitä parannuksia Uudistus merkitsee toteutuessaan paitsi merkittäviä säästöjä, myös selkeitä parannuksia eläketurvaan. Uuteen lakiin on sisällytetty lisäksi entistä parempia sopeutumismekanismeja. Ylivoimaisesti tärkein niistä on elinaikakerroin, jolla eläkemenoa sopeutetaan automaattisesti eliniänodotteen kasvaessa. Eläkeuudistuksen ydintavoitteita taloudellisen kantokyvyn ja työvoiman saatavuuden varmistamisen ohella oli yksinkertaistaa järjestelmää, muun muassa eläkkeen laskentaa ja vakuutuksen hoitoa. Siirtyminen työsuhdekohtaisesta loppupalkkaperiaatteesta koko työaikaisten ansioiden perusteella laskettavaan eläkkeeseen teki järjestelmästä oikeudenmukaisemman, maksetut maksut ja ansaittu eläke vastaavat nyt myös paremmin toisiaan. Eläkkeen laskentatavan muutos poisti samalla vanhan järjestelmän epäkohdan, Vanha laki Uusi laki jossa työpaikan vaihdos itse asiassa aina pienensi eläkettä. Uudessa laissa työpaikan vaihtamisella ei enää ole mitään vaikutusta eläkekertymään. Eläkeuudistuksen synnyssä kolmikantayhteistyö osoitti voimansa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat vahvasti mukana uudistuksen valmisteluissa. Valtiovalta puolestaan tuli omalta osaltaan vastaan suostumalla rahoittamaan palkattomien eläkejaksojen kustannukset. Onnistumisen arviointi vaatii aikaa Teknisesti eläkeuudistuksen läpivienti meni hyvin, mutta mitään lopullista arviota uudistuksen onnistumisesta ei vielä tässä vaiheessa voi antaa. On odotettava jonkin aikaa, ennen kuin voidaan nähdä, missä määrin uudistuksen kannustimet tehoavat, Puro sanoo. Uudistuksen voimaantulon johdosta on vuonna 2005 poikkeuksellisesti kolme eri ikäluokkaa tilanteessa, jossa voi käyttää eläkeuudistuksen avaamaa mahdollisuutta jäädä 63 vuoden iässä vanhuuseläkkeelle ilman aiemman lainsäädännön mukaista varhennusvähennystä. Vaikka eläkehakemusten määrät ovat nousseet, ei tästä hänen mielestään voi vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Normaaliin tilanteeseen siirrytään vuonna 2006, jolloin vasta voidaan alkaa tehdä luotettavampia arvioita tilanteen kehittymisestä. Vielä pidemmän ajan onnistumisen arviointi vaatii uudistuksen keskeisimpien taustatekijöiden, työeläkemenon ja työeläkemaksun kehittymisen osalta. Mihin niiden taso asettuu, se selviää vasta seuraavien parin vuosikymmenen kuluessa. LÄHDE: ELÄKETURVAKESKUS 6 2/2005 Ilmarinen-lehti

7 KOLUMNI Raakaa substanssia Maija-Riitta Ollila filosofi valtiotieteiden tohtori Ajatellaanpa, että haluamme rakentaa sillan. Hanke on suurisuuntainen; aiottu silta komea ei vain lankku lähimmän ojan yli. Ennen pitkää jonkun on tehtävä mahtavan rakennelman lujuuslaskelmat. Oletetaan, ettei rakennuttajalla juuri nyt ole palveluksessaan ketään, joka soveltuisi työhön. Miten rakennuttaja ratkaisee ongelmansa? Tämänhetkisen mediakeskustelun perusteella yksi ratkaisuehdotus näyttää olevan tiimin valmentaminen. Ostetaan valmennus, joka tähtää koko olemassaolevan porukan nostamiseen uudelle tietoisuuden tasolle: jokaisessa piilevä lujuusoppinut aktivoidaan. Kun kaikki luovuudessaan yltävät uuteen korkeuteen ja syvyyteen, laskelmat alkavat sujua. Kilpaileva strategia on palkata lujuusopin insinööri. Kumman sillan käyttäjät valitsisivat? Haluaisivatko he ajaa sisäisen insinöörin vai ulkoisen insinöörin sillalle? Uskaltaisin veikata, että useimmat valitsisivat raakaan matematiikkaan perustuvan sillan alitajuntaan pystytetyn pytingin asemesta. Siltoja ei tehdä huomiosta, tunteista eikä merkityksistä. Sillat tehdään teräksestä ja betonista. Koska siltoja tekevät ihmiset, henkimaailmakin on luovuttamattoman tärkeä osa rakennusprosessia. Menestykselliseen yhteistyöhön on kyettävä. Pelkään kuitenkin, että osa nuorisosta on ymmärtänyt uudet talouden luonnehdinnat väärin. Unohdetaan, ettei riitä se, että on pelkästään hyvä tyyppi. On oltava kovan luokan ammattilainen. Entä sydänkirurgin valinta? Miltä vaikuttaisi 24-vuotias parantamisesta innostunut henkilö, jolla on nälkää, tahtoa ja kunnianhimoa? Tämä henkilö janoaa haasteita eikä säiky mitään olosuhteita. Luonteen ainoa puute on juuri tuo valtava onnistumisen jano, joka joskus johtaa kärsimättömyyteen. Hänellä on takanaan puoli vuotta markkinoinnin opintoja. Toinen vaihtoehto olisi sisäänpäin kääntynyt luonne, jonka suurin haave on päästä terveenä eläkkeelle. Hän sattuu olemaan tunnustettu kardiologian spesialisti, tällä hetkellä 58-vuotias. Luonteen varjopuoli on ponneton ja kuivakka vaikutelma. Tosiseikka, jonka hän koettaa salata, on himo postimerkkeilyyn. Kumman leikkauspöydälle sydänpotilaan kannattaisi hakeutua? Opettajan, juristin, lääkärin, sairaanhoitajan, insinöörin, levyseppähitsaajan, kampaajan ja ohjelmoijan on edelleen ja aina vain osattava ammattinsa pärjätäkseen. Ei auta, vaikka kekkuloisi julkisuudessa pelkästään vaaleanpunapilkullisiin pitkiin kalsareihin sonnustautuneena. Myyminen tuntuu olevan ajan malliammatti. Menestyjän mallit haetaan markkinoijan hyveiden perusteella. Suomalaiseen mentaliteettiin myyminen ei ole helposti istunut, joten uusille valmiuksille on ollut tilausta. Myymisessä vaikutelmilla on toki merkitystä, mutta tarvitaan myös jotakin myytävää. Myytävän tekemiseksi tarvitaan vanhanaikaista substanssia. Raakaa klassista substanssia tarvitsee kansainvälinen myyjäkin: kieliä on osattava, olipa niiden oppiminen miten työlästä tahansa. Omatekoisella siansaksalla saa huomiota, mutta ei kauppaa. Vannoutunut huomiotalouden kannattaja huomauttaa nyt, että opintojen kesken jättäminen ja pikajulkkikseksi hakeutuminen ei olekaan huomiotalouden sanoma. Kun on ensin osaamista, voi erottautua massasta tekemällä itsestään tenhoavan persoonan. Kun meillä on kaksi yhtä oppinutta lujuusoppinutta, silloin se, jolla on vaaleanpunapilkulliset kalsarit, tulee paremmin noteeratuksi kuin sellainen, jolla on vielä päällyshousutkin. Enpä usko. On aina ollut ja tulee aina olemaan aloja, joilla substanssi kantaa ihmistä. Silloin osaamiseensa voi nojata. Ihminen voi halutessaan leikkiäkin habituksellaan, koska substanssi on kiistatonta. Mestarilla on lupa hullutellakin. Claes Andersson tuli kerran lohkoneeksi: Joskus taiteilijana oleminen näyttää olevan rankempaa kuin taiteen tekeminen. Toki suuret taiteilijat vaikkapa muusikot ovat joskus suuria persoonallisuuksia. Karismaattinen persoonallisuus ei kuitenkaan ole kehittynyt omaan itseen keskittymällä, vaan antautumalla musiikin arkisenahkeraan, vaikkakin ajoittain haltioituneeseen harrastamiseen. Suuri persoonallisuus kasvaa jonkin itseä suuremman katselemisesta. Navan ympärille kiertynyt persoona ei avaudu suureksi. Rajattomasta innostuksesta vanhatestamentillinen ilmoitus on tyly: Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi. Ilmarinen-lehti 2/2005 7

8 Suomi tarvitsee työssä jatkajia Aspocompin toimitusjohtaja Maija- Liisa Friman kummeksuu suomalaisten intoa hakeutua eläkkeelle. Olemme terveempiä ja osaavampia kuin ennen ja elämme pidempään, mutta silti haluamme tehdä aina vaan vähemmän töitä. Kuka meidän eläkkeemme maksaa, jos kaikki jättävät työelämän ennen aikojaan? Asiakas kuvassa TEKSTI: RAILI OKSA. KUVAT: ESKO TUOMISTO Diplomi-insinööri Maija-Liisa Friman, 53, paheksuu tapaa, jolla ihmiset lokeroidaan iän mukaan. Esimerkiksi sitä, että eläkkeelle pitää lähteä tietyn ikäisenä. Hänen mielestään ikää ajatellaan ylipäätään Suomessa aivan liian kategorisesti. Tarvitaanko tällaisia eläkkeen ikärajoja välttämättä? Nehän viestivät siitä, että voimavarojen uskotaan loppuvan tietyssä iässä. Joku voi olla täysin viriili ja kyvykäs vielä seitsemänkymppisenäkin. Miksi kahdeksankymppisenä voi johtaa kansaa, mutta ei enää tehdä tavallista työtä? Japanissa nimitetään vaativiin tehtäviin reippaasti yli viisikymppisiä. Yhdysvalloissa taas houkutellaan takaisin töihin jo eläkkeelle siirtyneitä johtajia. Siellä ei pakollista eläkeikää ole lainkaan. Eläkkeelle pakottamista iän perusteella pidettäisiin siellä diskriminointina. Ruokimmeko eläkejärjestelmällä ajattelumallia, että eläkkeelle on pakko jäädä tietyn ikäisenä. Onko meillä varaa päästää osaaminen ja kokemus hukkaan vieläpä vastoin ihmisen omaa tahtoa? Suomi tarvitsee työssä jatkajia, kun väkimäärämme tulevina vuosina vähenee. Työstäkin on lupa nauttia Maatalon tyttärenä Friman oppi näkemään 8 2/2005 Ilmarinen-lehti

9 Maija-Liisa Friman: Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole vain työnantajan velvollisuus vaan myös oikeus. jo varhain, miten työ pitää ihmisen otteessaan. Kotona opittua työnteon mallia hän on jatkanut myös omalla urallaan: työnteosta ja uuden opettelun viehätyksestä on lupa nauttia. Olen usein hämmästellyt ihmisten tapaa ajatella, että työ ja elämä olisivat kaksi erillistä asiaa. Sitä, että työ on pakkoa ja vain elämä on hauskaa. Miksi ei voisi nauttia molemmista? Minulle työ on niin olennainen osa elämää, ettei minulla ole edes työaikaa. Teen töitä aina, kun aikaa on. Monen mielestä teen varmasti töitä liikaa. En oikein ymmärrä, miksi minun pitäisi hirveästi yrittää päästä irti työstäni, jos kerran tykkään siitä. Ihmisillä on nykyisin hillitön määrä vapa-aikaa, mutta silti tuntuu, että useimmat tekevät työtä vain päästäkseen nauttimaan vapaa-ajasta. Organisaation hyvinvointi on tärkeä kilpailutekijä Maija-Liisa Frimanille on tärkeää, että organisaatio voi hyvin. Hänen kiinnostuksensa työhyvinvointiin on perua Kemiran työvuosilta, jolloin hänen vastuulleen kuuluivat muun muassa konsernin työsuojeluasiat. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtimista hän ei näe vain työnantajan velvollisuutena vaan myös oikeutena. Aspocompilla on parhaillaan vireillä Ilmarisen kanssa yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kartoittaa yhtiön työkyvyttömyysriskit ja tehdä yksityiskohtainen suunnitelma niiden hallitsemiseksi. Oikeilla toimenpiteillä työkyvyttömyyden kustannuksia voidaan karsia, lisätä asiakastyytyväisyyttä, ja parantaa toiminnan laatua. Sitä kautta satsaukset työhyvinvointiin näkyvät myös yrityksen kannattavuudessa. Tarkoitus on laatia eräänlainen huolto-ohjelma henkilöstölle. Tällaisia huoltokirjojahan on autoilla ja taloilla, miksi ei sitten ihmisillä, Friman toteaa ja lisää uskovansa, että hyvinvoiva, tyytyväinen ja kyvykäs henkilöstö on yritykselle entistäkin tärkeämpi voimavara, kun Ilmarinen-lehti 2/2005 9

10 Asiakas kuvassa työntekijöistä tulevaisuudessa kilpaillaan. Sukupuolesta ei ole etua toimitusjohtajan työssä Urallaan Friman on edennyt määrätietoisesti tehtäviin, joita hän on halunnut tehdä. Piirilevyjä valmistavan Aspocompin toimitusjohtajana hän aloitti reilut vuosi sitten. Tätä ennen hän on ollut toimitusjohtajana Suomen Vattenfallissa ja Gyproc Oy:ssä. Kemira-konsernissa hän toimi kansainvälisissä johtotehtävissä Suomessa, Meksikossa ja USAssa. Kemisti-insinöörin koulutuksellaan hän tuntee nyt Aspocompissa palanneensa juurilleen, alan töihin. Frimania pidetään arvostettuna huipputason hallitusammattilaisena, jota kehutaan erityisesti kyvystä erottaa nopeasti olennainen monimutkaisistakin asioista. Hänen kykynsä on huomattu laajemminkin. Hän istuu muun muassa kahden pörssiyhtiön hallituksessa: kiinteistösijoitusyhtiö Spondassa ja konepajayhtiö Metsossa. Luottamustoimi tuoreimmasta päästä on Ilmarisen hallintoneuvoston jäsenyys. Talouselämä laati viime keväänä listan sadasta vaikutusvaltaisimmasta naisjohtajasta Suomessa. Listan kärkipaikalla komeili Maija-Liisa Frimanin nimi. Minkälaista ylpeyttä vaikutusvaltaisimman naisen titteli hänessä herätti? Tällaiset listat ovat lehden tapa saada lukijoita, enkä niistä kauheasti perusta. Lämpimästi toivoisin, ettei tämäntyyppisiä kisoja tarvitsisi järjestää. Olen kurkkuani myöten kyllästynyt haastattelupyyntöihin, jotka alkavat sanalla nais-. En ole vieläkään oppinut ymmärtämään eroa, miten sukupuoli voisi Aspocompin toimitusjohtajan työtä helpottaa tai vaikeuttaa. Minusta olennaista on johtaa yritystä tavalla, joka takaa yhtiön menestyksen tulevaisuudessa. Selkeä ja suoranuottinen luotsaaja Maija-Liisa Friman luotsaa nyt uransa kolmatta yhtiötä. Uuden oppiminen on hänelle osa työn vaihtamisen viehätystä. Ja uuden opiskelua on Aspocompissa totisesti riittänyt. Elektroniikkateollisuus on tänä päivänä hyvin erityyppistä kuin työuraa Suomen vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi nimetty Maija-Liisa Freeman on Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen. aloittaessani. Koko ala elää murrosvaiheessa ja sitä leimaa valtavan nopea kehitys. Vuosi on ollut tavattoman mielenkiintoinen ja työntäyteinen, mutta hyvän porukan kanssa on ollut kiva saada oppia. Toivon vain, että oppisin paljon nopeammin. Yhtään en kadu tänne tuloani, ja porukkakin alkaa päivä päivältä kestää minua paremmin, hän sanoo nauraen. Friman ei juuri usko erilaisiin ismeihin, mieluummin hän puhuu menestyksekkäästä johtajuudesta. Toimitusjohtajana hän näkee tehtäväkseen luoda puitteet, hahmottaa kokonaisuuksia ja ymmärtää bisneksen mahdollisuuksia siten, että yrityksen tulevaisuus olisi menestyksekäs. Omaa johtamistyyliään hän kuvailee selkeäksi ja suoranuottiseksi. Lomalla kamarimusiikkia ja golfia perhepiirissä Vaikka Friman on kova tekemään töitä, kyllä hän lomaakin pitää: viikko silloin, toinen tällöin. Neljän tai viiden viikon yhtäjaksoisesta kesälomasta hän ei tunnusta koskaan haaveilleensa. En mitenkään kuvittele olevani korvaamaton, vaikka tykkäänkin pätkiä lomani. Viikon loma on helpompi järjestää, kun aviomieskin on liikkuvaa sorttia. Tytärkin osallistuu yleensä matkoille. Tänä kesänä tarkoitus on lähteä yhdessä viikoksi Kuhmon Kamarimusiikkipäiville, josta on tullut meille jo traditio. Klassisen musiikin ystävänä mieluisaa lomaohjelmaa hänelle ovat lisäksi oopperat ja konsertit. Työkuntoaan hän hoitaa muun muassa juoksemalla, golfaamalla ja käymällä kuntosalilla. Aspocomp pähkinänkuoressa Aspocomp-konserni tarjoaa korkean teknologian elektroniikkakomponentteja ja palveluja, kuten piirilevyjä ja niihin liittyvää suunnittelupalvelua sekä mekaniikan ja modulien valmistusta. Komponentteja käytetään elektroniikkateollisuuden tuotteissa, esimerkiksi langattomissa päätelaitteissa ja tietoliikenneverkoissa sekä autoissa ja erilaisissa teollisuussovelluksissa. Aspocompilla on henkilöstöä liki 3 500, joista Suomessa on vajaa tuhat. Tuotantoa sillä on Suomen lisäksi Thaimaassa ja Kiinassa. Konsernin liikevaihto on vajaat 200 miljoonaa euroa, mistä piirilevyjen osuus muodostaa lähes 80 prosenttia. Piirilevymarkkinoiden kasvu painottuu Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan, jotka ovat suuria lopputuotemarkkinoita. Kiinan toimintaa laajennetaan parhaillaan, ja sinne painottuu myös yhtiön tuleva kasvu. Myös Thaimaan toimintaa kehitetään. 10 2/2005 Ilmarinen-lehti

11 Keskitä Ilmariseen 2007 TEKSTI: EILA PARKKONEN. KUVA: PERTTI NISONEN Vuodesta 2007 lähtien yksityinen työnantaja voi hoitaa kaikki työeläkeasiansa yhden eläkeyhtiökumppanin kanssa. Kaikki työntekijät vakuutetaan silloin työntekijän eläkelain, TyEL:n mukaan. Työeläketurvan hoito helpottuu, sillä TEL:n, LEL:n ja TaEL:n rajanvedot, ansio- ja muut rajat jäävät silloin historiaan. Lainmuutos lisää kilpailua työeläkemarkkinoilla, kun LEL:n ja TaEL:n hoidon monopoli poistuu ja näiden alojen yritykset voivat vapaasti valita työeläkeyhtiönsä. Kilpailun lisääminen on ollutkin lainmuutoksen yhtenä tavoitteena. Ilmarisen valtteja uudessa kilpailutilanteessa ovat sen monipuoliset palvelut, koulutettu ja osaava henkilöstö, laaja kumppaniverkosto sekä alan parhaat asiakashyvitykset. Ilmarinen on vaikuttanut aktiivisesti lainvalmisteluun jo toimitusjohtaja Kari Puron vetämässä työryhmässä. Lainmuutoksen keskeinen tavoite on, että työeläkeasioiden hoitaminen pitää olla yrityksille nykyistä helpompaa. LEL:n ja varsinkin TaEL:n osalta aikanaan tehty ratkaisu on ollut yrityksille kohtuuttoman hankala ja lisännyt niiden työtä ja kustannuksia. Lainmuutoksella tämä asia haluttiin saada kuntoon, Ilmarisen asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhta sanoo. Työeläkeasioiden hoitaminen yhden kumppanin kanssa on mutkattomampaa ja yritys saa esimerkiksi työeläkkeen kustannuksista paremmin kokonaiskuvan, Sini Kivihuhta sanoo. Asiakkaalle työeläkeasioiden hoitaminen yhden kumppanin kanssa tulee olemaan mutkattomampaa, kun työntekijöitä ei tarvitse erotella eri yhtiöihin. Yritys saa paremmin kokonaiskuvan muun muassa työeläkkeen kustannuksista. Yksinkertaistaminen parantaa myös yksittäisen työntekijän oikeusturvaa. Työnantajan on helpompi hoitaa työeläkkeet yhden eläkelain mukaan, jolloin myös työntekijän on helpompi seurata eläkkeen karttumista, Kivihuhta selvittää TyEL:n tuomia parannuksia. Palvelua ja asiakashyvityksiä Kivihuhta näkee kilpailutilanteen Ilmariselle mahdollisuutena kasvattaa osuuttaan yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden vakuuttamisessa. Uskomme siihen, että asiakkaat, jotka tuntevat TEL-palvelumme ja hyvän osaamisemme, luotta- Ilmarinen-lehti 2/

12 Monta syytä keskittää Ilmariseen alan parhaat asiakashyvitykset vahva vakavaraisuus nykyaikaiset ja helppokäyttöiset verkkopalvelut vakuutusten ja eläkeasioiden hoitoa varten hyvät työkyvyttömyysriskin hallintapalvelut: Motivo ja työeläkekuntoutus asiantuntevat neuvontapalvelut monipuoliset rahoituspalvelut kumppaniverkoston kautta kokonaispalvelu kaikissa vakuutusasioissa vat meihin ja keskittävät kaikkien työntekijöidensä työeläkevakuutukset Ilmariseen. Ilmarisella on lähes 45 vuoden kokemus työntekijöiden vakuuttamisesta ja se on kilpaillut asiakkaista hyvällä menestyksellä. Ilmarisen hoidossa on TEL- ja YEL-vakuutuksia eniten kaikista yhtiöistä. Suuri osa Ilmarisen TyEL-asiakkaista tulee olemaan ns. sopimustyönantajia, joiden vakuuttamisen tekniikassa Ilmarinen on asiantuntija, sillä menettely on pitkälle samantyyppistä kuin TEL-vakuutuksessa. Ilmarisen laaja valtakunnallinen yhteistyökumppaneiden verkosto tuo palvelut lähelle yrityksiä. Pohjolan ja Pohjantähden kanssa järjestyvät muutkin yritystoiminnassa tarpeelliset vakuutukset. Yhdessä sovitut palvelumallit ja toimintatavat varmistavat erilaisten asiakkaiden tarvitsemat työeläkepalvelut ja asiakassuhteiden säännöllisen hoidon. Tutkimusten mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä Ilmarisen palveluihin. Suuret yritykset arvostavat Ilmarisen asiantuntemusta ja monipuolisia palveluja. Pienet yritykset puolestaan pitävät tärkeänä asioinnin helppoutta ja nopeutta. Asiakkailta saadun palautteen mukaan Ilmarisen kanssa pystyy hoitamaan kaikenlaiset asiat hankalatkin nopeasti ja oikein. Työeläkepalvelu on ystävällistä ja asiakkaan asioihin paneudutaan, Kivihuhta kertoo. Työeläkeyhtiöt voivat palvelunsa lisäksi kilpailla asiakashyvityksillä. Ilmarisen asiakashyvitykset eli TEL-maksun alennukset ovat olleet usean vuoden ajan alan parasta tasoa. Muita yhtiöitä edullisemmat vakuutusmaksut perustuvat sijoitustuottoihin. Tuottohakuinen sijoitustoiminta puolestaan on mahdollista vahvan vakavaraisuuden ansiosta. Ilmarinen on panostanut viime vuosina erityisesti verkkopalveluihinsa. Verkkopalveluilla on sama tavoite kuin TyEL:llä: asiakkaan pitää voida hoitaa lakisääteiset työeläkeasiat mahdollisimman mutkattomasti. Tässä verkkopalvelut tarjoavat ajasta riippumattoman tavan hoitaa työeläkeasioita. Verkkopalveluja on kehitetty asiakkaiden tarpeista ja niistä palveluista lähtien, joita meiltä eniten kysytään, ja ne on pyritty rakentamaan helppokäyttöisiksi ja sujuviksi. Muutos asiakkaalle mahdollisimman helpoksi Lainmuutoksen voimaantuloon on vielä puolitoista vuotta, mikä asiakkaasta saattaa tuntua vielä kaukaiselta. Sini Kivihuhta on tyytyväinen siihen, miten hyvin mittavat valmistelut on saatu käyntiin. Kun TyEL tulee voimaan, meillä ovat osaaminen, palvelut ja vakuutuksenhoitoprosessit kunnossa. Lainmuutos on valtava kokonaisuus, joka muuttaa monia asioita tietojärjestelmissä. Asiakkaalle muutostyön ei ole tarkoitus näkyä, vaan valmisteluprojektien tavoitteena on tehdä siirtyminen mahdollisimman helpoksi, Kivihuhta lupaa. Myös keskeiset palkanlaskentajärjestelmien toimittajat ovat tahoillaan aloittaneet muutosten tekemisen systeemeihinsä, jotta ne tuottaisivat eläkeyhtiöille tehtävät sähköiset ilmoitukset automaattisesti. Vuoden 2007 alussa Ilmarisen nykyinen TEL-vakuutus muuttuu automaattisesti TyEL-vakuutukseksi. LEL- ja TaELalojen sopimustyönantajan kriteerit täyttäville yrityksille muodostetaan myös TyEL-vakuutus. Vakuutusten siirtämistä kannattaa miettiä jo nyt, mutta siirtohakemus tehdään myöhemmin. Siirto voi astua voimaan aikaisintaan Ilmarinen kertoo muutoksista lisää hyvissä ajoin. Uutta Ilmariselle tulee olemaan muun muassa kotitalouden työntekijöiden vakuuttaminen. Ilmarinen on suurimman yhteistyökumppaninsa Pohjolan kanssa rakentamassa yhteistä palvelua, jolla asiakas voi hoitaa esimerkiksi kotivakuutuksensa rinnalla palkkaamansa omakotitalon rakentajan, remonttimiehen tai kotisiivoojan tapaturmavakuutuksen ja työeläkevakuutuksen. 12 2/2005 Ilmarinen-lehti

13 Työeläkevakuutuksen hoito on työnantajalle helpompaa, kun kaikki työntekijät voi 2007 alkaen vakuuttaa yhden eläkelain mukaan. Työntekijän eläkelaki eduskunnan käsittelyssä KUVA: ESKO TUOMISTO Vuodesta 2007 uusi työntekijän eläkelaki, TyEL, korvaa TEL:n, LEL:n ja TaEL:n. Yritykset ja kotitaloustyönantajat voivat hoitaa kaikkien työntekijöidensä työeläketurvan TyEL-lain mukaan riippumatta ansioista, työsuhteen pituudesta tai työalasta. Yrittäjien eläkelaki, YEL, maatalousyrittäjien eläkelaki, merimieseläkelaki, valtion eläkelaki ja kunnallinen eläkelaki säilyvät erillisinä. Hallituksen esitys (HE 45/2005) työntekijän eläkelaiksi (TyEL) on annettu eduskunnan käsiteltäväksi ja sen on määrä tulla voimaan Työnantajat luokitellaan palkkasumman perusteella ns. sopimustyönantajiksi ja tilapäisiksi työnantajiksi. Sopimustyönantajat ovat työnantajia, joiden kuuden kuukauden palkkasumma ylittää euroa. Valtaosa työnantajista on sopimustyönantajia, jotka ottavat jatkuvan eläkevakuutuksen vakiintuneita työsuhteita varten. Sopimustyönantajien vakuuttaminen vastaa pitkälti nykyistä TEL-vakuuttamista. Vakuutusmaksut maksetaan ennakkomaksuina ja lopullinen maksu seuraavana vuonna, kun ansiotiedot on ilmoitettu eläkeyhtiöön. Aiemmasta poiketen tiedot pitää ilmoittaa jo tammikuun loppuun mennessä. Tilapäisellä työnantajalla tarkoitetaan työnantajaa, jonka työntekijöille maksettava palkkasumma kuuden kuukauden ajalta jää alle euron. Tilapäisesti työntekijöitä palkkaava kotitalous tai työnantaja voi järjestää työeläketurvan yksinkertaisesti ilmoittamalla työntekijöitä koskevat tiedot ja tilittämällä eläkemaksut kuukausittain valitsemaansa eläkeyhtiöön. Tilapäisen työnantajan ei tarvitse ottaa jatkuvaa vakuutusta. Työntekijä vakuutetaan vuotiaana. Pienin vakuutettava ansio on noin 40 euroa kuukaudessa samalta työnantajalta. Työntekijöille eläkeote Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa työeläkkeiden laskenta yhdenmukaistui kaikissa eläkelaeissa. Eläkettä ei enää lasketa työsuhteittain, vaan se karttuu kunkin vuoden ansion ja ikää vastaavan karttumisprosentin mukaan. TyEL:n voimaantulo 2007 ei juuri vaikuta eläkkeen laskentaan eikä muuta eläketurvan sisältöä, sillä ne säilyvät vuonna 2005 voimaantulleen eläkelain mukaisena. TyEL-lakiesityksen mukaan työntekijöille lähetetään vuosittain eläkeote. Eläkeotteesta työntekijä voi tarkistaa, onko työnantaja ilmoittanut kaikki työntekijän ansiotiedot. Ilmarinen-lehti 2/

14 Kumppani NEODES TEKSTI: EILA PARKKONEN Tilitoimistot hoitavat monen yrityksen eläkeasioita Tilitoimistot ovat yrittäjien toiminnassa tärkeitä yhteistyökumppaneita. Lähes pk-yrityksestä 95 prosenttia käyttää kirjanpito- ja tilitoimistopalvelua. Tilitoimiston ja eläkeyhtiön yhteistyön tavoitteena on edistää asiakkaan etua, sillä hänen menestymisensä on jokaiselle palveluntuottajalle tärkeää, sanoo Juha Ahvenniemi. Suomen tilitoimistosta alan valtakunnalliseen toimialajärjestöön, Kirjanpitotoimistojen Liittoon, kuuluu 680 toimistoa. Niiden hoidossa on noin yrityksen ja yrittäjän tili- ja taloushallinnon asiat. Tilitoimiston tyypillinen asiakas on muutaman työntekijän työllistävä yritys. Asiakaskunta noudattaa suomalaisten yritysten kokojakaumaa eli valtaosa on alle 10 työntekijän yrityksiä. Liiton jäsentoimistot kulkevat toiminnanjohtaja Juha Ahvenniemen mukaan tällä hetkellä myötävireessä, yritysasiakkaiden määrät kasvavat vuosittain muutamalla tuhannella. Valtaosa liiton jäsenistä on ns. auktorisoituja tilitoimistoja ja Ahvenniemen mukaan nykyään kaikki uudet tilitoimistot auktorisoidaan. Osaaminen ja laatu tärkeitä tilitoimiston valinnassa Yrittäjälle tilitoimistoalan palvelun laadun ja osaamisen arviointi voi olla vaikeaa. Kirjanpitotoimistojen Liitto on helpottanut tilitoimiston valintaa asettamalla liiton jäsenyydelle alan toiminnan edellyttämät osaamis- ja muut vaatimukset. Yksi mittari on auktorisointi, jolloin tietyt asiat on tarkistettu ennakkoon, muun muassa koulutus, tutkinnot, vakavaraisuus ja sitoutuminen alan eettisiin pelisääntöihin. Tilitoimistoalan asiakaspalveluyrityksessä vaaditaan monenlaista osaamista talouden alueelta, verotuksesta, kirjanpidosta, palkkahallinnosta, yhtiölainsäädännöstä ja tietotekniikasta. Tilitoimiston tarjoamat asiantuntijapalvelut laajenevat Juha Ahvenniemen mukaan tilitoimistolla riittää haasteita, sillä lainsäädäntöön on tullut paljon muutoksia. Tilitoimistotyöhön liittyvistä perussäännöksistä kirjanpitolaki uudistui vuodenvaihteessa, samoin suuri, koko yritysverojärjestelmää ja pääomaverotusta koskeva verouudistus. Myös osakeyhtiölaki on uudistumassa. Ajankohtaisia ovat lisäksi kansainväliset kirjanpitosäännökset, joskaan ne eivät koske pk-yrityksiä. Jokainen yritys voi kuitenkin halutessaan alkaa soveltaa IFRSsäännöksiä, Ahvenniemi selvittää. Sähköisten palvelujen käyttö on ollut jo pitkään tilitoimistojen arkipäivää ja niitä käytetään työssä yhä enemmän. Mitä paremmiksi ja toimivammiksi palvelut tilitoimiston näkökulmasta saadaan, sitä enemmän niitä tullaan käyttämään. Tällä hetkellä vielä moni tilitoimisto jarruttelee sähköistymistään. Konservatiivinen tilitoimiston pitäjä ei myönteisestä suhtautumisestaan huolimatta ehkä halua olla eturintamassa, vaan haluaa ensin katsoa, että palvelut toimivat moitteettomasti ennen kuin menee mukaan. Tietotekniikan muutosten kanssa on vuosikymmenten aikana kantapäänkin kautta opittu olemaan hieman varuillaan, Ahvenniemi kertoo. Peruspalvelujen lisäksi alalla kehitetään yhä enemmän neuvonta- ja talouskonsultointipalveluja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Kyse on uudenlaisen kumppanuuden ja yhteistyön hakemises- 14 2/2005 Ilmarinen-lehti

15 ta tilitoimiston ja asiakkaan välillä hänen liiketoimintansa edistämiseksi. Asiantuntijoiden yhteistyö hyödyttää asiakasta Tilitoimisto huolehtii monen yrittäjän ja yrityksen lakisääteisistä velvoitteista. Juha Ahvenniemi pitää tärkeänä, että eläkeyhtiöllä on hyvät ja toimivat palvelut, jotka istuvat tilitoimiston tapaan tuottaa palveluja. Perinteisesti lähtökohtana on yksittäinen asiakas, mutta tilitoimiston pitää pystyä tehokkaasti ja nopeasti hoitamaan eläkeasiat kymmenien yritysten puolesta muiden taloushallinnon palvelujen ohella. Esimerkiksi Ilmarisessa on nimenomaan kiinnitetty huomiota siihen, että tilitoimisto on avainroolissa yrittäjän asioiden hoidossa. Sähköisessä palvelussa on otettu mukaan käytäntöjä, jotka edesauttavat hyvää palvelua, Ahvenniemi sanoo. Ilmarinen ja Kirjanpitotoimistojen Liitto ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään, Juha Ahvenniemi kertoo. Olemme kokeneet yhteistyön hyvin myönteisesti, sillä tavoitteena on viime kädessä puolin ja toisin edistää asiakkaiden etua. Ilmarinen on ollut luennoimassa liiton koulutustilaisuuksissa ja ollut mukana mm. tili- ja veropäivillä. On tärkeää, että tilitoimiston asiantuntijat ovat hyvin perillä myös eläkeasioista, vaikka eläkeyhtiön asiantuntijat ovat tilitoimistojen käytössä. Käytännön elämässä asiakkaan eläkeasiat tulevat esille muiden tiliasioiden yhteydessä. Tilitoimisto voi esimerkiksi kiinnittää yrittäjän huomiota siihen, miten tärkeä eläkevakuutus on yrittäjän kannalta ja motivoida häntä hoitamaan eläkevakuutuksen työtulo kuntoon. Näin aloittavan yrittäjän vakuutusasiat lähtevät oikeisiin uomiin alusta lähtien. Juha Ahvenniemi on myös Ilmarisen vakuutusasiakkaiden neuvottelukunnan jäsen. Saan sieltä ajankohtaista ja tärkeää tietoa eläkevakuutusalan kuulumisista ja voin tuoda niitä eteenpäin oman liittomme käyttöön. Ilmarisen palvelut tilitoimistoille Ilmarisella on verkossa yritysten ja yrittäjien maksuton Vakuutuspalvelu, jolla voi nopeasti ja tehokkaasti hoitaa kaikki TEL:iin liittyvät ilmoitusasiat, maksaa TEL- ja YEL-maksuja ja tehdä vaikkapa YEL-vakuutuksen työtulomuutoksen sekä arvioida sen vaikutuksia vakuutusmaksuun ja eläkkeeseen. Tilitoimistot voivat hoitaa asiakkaittensa eläkevakuutusasiat tekemällä verkkopalvelusopimuksen sekä toimittamalla asiakkaalta kirjallisen suostumuksen Ilmariseen. Ilmarinen-lehti 2/

16 Info Palkka.fi asiointikanava Ilmariseen Palkka.fi on pientyönantajille, kuten pienyrityksille ja kotitalouksille sekä erilaisille yhdistyksille ja järjestöille, tarkoitettu verkkopalvelu. Ilmarisen Vakuutuspalvelussa on yrityksille ja yrittäjille lisäpalveluita, joita ei palkka.fi-palvelussa ole. Ilmarisen Vakuutuspalvelu ja palkka.fi tarjoavat yhdessä helpon kanavan vakuutusasioiden hoitamiseen. Palvelu avautuu yleisölle kuluvan vuoden syksyn kuluessa. Palkka.fi -palvelu on tarkoitettu yrityksille, joissa työntekijöitä on keskimäärin 1 5, mutta kuukausittain yrityksen työntekijämäärä voi olla isompikin. Palkka.fi-palvelu on käyttäjälleen maksuton palvelu, jota valtio ja vakuutusyhtiöt ylläpitävät. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkien tunnuksilla. Palkka.fi palvelun avulla voi laskea ja maksaa työntekijän palkan ja tehdä tarvittavat lakisääteiset ja pakolliset työnantajailmoitukset verohallintoon, eläkevakuutusyhtiöön ja vahinkovakuutusyhtiöön. Palkanlaskijan ei tarvitse palkka.fipalvelua käyttäessään tietää esimerkiksi työntekijän palkasta perittävien työttömyys- tai työeläkevakuutusmaksujen prosentteja. Palvelu avustaa valitsemaan oikean työeläkevakuutuksen ja myös muistuttaa käyttäjää: tapaturmavakuutus on aina otettava ennen kuin työntekijä aloittaa työnsä. Ilmarinen ja palkka.fi Jos sinulla on TEL-vakuutus Ilmarisessa, voit palvelun kautta ilmoittaa työsuhdetietoja ja tehdä vuosi-ilmoituksen. Helpoin tapa lähettää työsuhde- ja vuosi-ilmoitukset Ilmariseen on asettaa ne lähtemään automaattisesti palkka.fi-palvelusta. maksaa TEL-vakuutusmaksuja. Ilmarinen toimittaa ainoana eläkevakuutusyhtiönä TEL-laskut myös palkka.fi:hin. ilmoittaa TEL-vakuutuksen muutosilmoituksella esimerkiksi muutoksesta ennakkomaksujen perusteena olevaan palkkasummaan sekä osoitteen tai omistussuhteiden muutoksesta. Palkka.fi-palvelussa voit myös tehdä TEL-vakuutushakemuksen Ilmariseen. Ilmarisen Vakuutuspalvelu verkossa Ilmarisen verkkosivuilla olevassa maksuttomassa Vakuutuspalvelussa on yrityksille ja yrittäjille lisäpalveluita, joita ei palkka.fi-palvelussa ole. Näet palvelussa esimerkiksi kätevästi TEL-vakuutuksesi vuosilaskelmat, vakuutetut työsuhteet sekä maksutilanteen. Voit myös pyytää ennakkovuosilaskelmia ja tulostaa maksutodistuksia. Palvelu on käytössä ympäri vuorokauden. Ilmarisen Vakuutuspalvelussa voit hoitaa myös YEL-vakuutusasioita. Lisätietoja Vakuutupalvelusta ja palkka. fi:stä löydät osoitteista ja Vanhuuseläkettäkin pitää hakea Vanhuuseläkeiästä tuli vuodenvaihteen eläkeuudistuksen myötä liukuva. Vanhuuseläkkeelle lähtöiän voi valita joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä. Vanhuuseläke kannattaa kuitenkin hakea maksuun jo 63 vuoden iässä, jos ei ole enää työssä tai on jäänyt esimerkiksi julkisen puolen palveluksesta aikaisemmin eläkkeelle. On kuitenkin tilanteita, joissa eläkettä ei kannata vielä hakea. Jos saa jotain muuta etuutta, esimerkiksi työttömyyspäivärahaa, kannattaa tarkistaa, onko edullisempaa saada ensin päivärahaa. On myös huomattava, että työskentelystä eläkkeen rinnalla karttuu uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa, ei siis 4,5 prosenttia, kuten muuten 63 vuotta täyttäneelle. Vanhuuseläkehakemus kannattaa tehdä aikaisintaan kuukausi kaksi kuukautta ennen aiottua eläkkeelle siirtymistä. Vanhuuseläke alkaa yleensä hakemista seuraavan kuukauden alusta, joten eläke ennen hakemista olevilta kuukausilta jää saamatta. Lykkäyskorotusta aletaan maksaa eläkkeeseen vasta 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen. Eläkkeelle aikovan pitää oma-aloitteisesti hakea eläkettä. Hakemus kannattaa tehdä aikaisintaan kuukausi kaksi kuukautta ennen aiottua eläkkeelle siirtymisajankohtaa. Hakemusta ei kannata lähettää aikaisemmin, sillä vanhuuseläkkeeseen lasketaan mukaan ansiot työsuhteen päättymiseen asti. Ilmarinen pyytää ansiotiedot työnantajalta hakemuksen saavuttua. Työntekijän vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke voivat alkaa vasta kun työsuhde on päättynyt. Jos työntekijä jää vanhuuseläkkeelle ennen 68 vuoden ikää, hänen pitää irtisanoa itsensä. Jos eläkettä on hakenut kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, eläke alkaa työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Yrittäjän vanhuuseläkettä ei makseta takautuvasti. Hakemuslomake löytyy kohdasta Tietopankki Julkaisut Lomakkeet. 2/2005 Ilmarinen-lehti 16

17 Suurtyönantajan työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuusta maksuluokkamalliin Suurtyönantajan työkyvyttömyyseläkemaksun laskenta muuttuu. IFRS-kirjanpitostandardin vuoksi joudutaan siirtymään omavastuusta maksuluokkiin. Jatkossa työkyvyttömyysmaksu määräytyy etukäteen tariffimaksuna. Muutos tulee voimaan Ensimmäisen kerran maksuluokkamalli vaikuttaa suurtyönantajan maksuun tämän vuoden lopulla, kun lasketaan vuoden 2006 ennakkomaksua. Ilmoitamme kullekin asiakkaalle vuoden 2006 maksuluokan niin pian kuin mahdollista. Maksuluokkamalliin siirtyminen pitää yrityksen työkyvyttömyyseläkkeiden kustannustason suunnilleen ennallaan. Omat eläketapaukset vaikuttavat jatkossakin yrityskohtaiseen maksutasoon maksuluokan kautta. Maksuluokka määritetään aikaisempien vuosien työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella ja näin ollen ne vaikuttavat yrityksen maksutasoon viiveellä. Erona nykyiseen on myös, että työkyvyttömyyseläkekustannukset otetaan huomioon jo etukäteen ennakkomaksua määrättäessä. Nykyisin tiettynä vuotena myönnetyistä eläkkeistä on tullut seuraavana vuonna joko lisämaksua tai palautusta. Maksuluokkamallissa on 11 maksuluokkaa, joissa kussakin on eritasoinen työkyvyttömyysmaksu. Jos yrityksellä on suuri työkyvyttömyysriski, se kuuluu korkeaan maksuluokkaan ja vastaavasti matalariskiset yritykset kuuluvat alempiin maksuluokkiin. Maksuluokka 4 on perusluokka ja siinä työkyvyttömyysmaksu määritellään keskimääräisen työkyvyttömyysmenon mukaiseksi. Alimman maksuluokan maksu on vain kymmenesosa perusluokan maksusta ja korkeimmassa maksuluokassa se on 5,5-kertainen verrattuna perusluokan maksuun. Jos yrityksessä on vähintään 800 työntekijää, yrityksen työkyvyttömyysmaksu määräytyy täysin sen maksuluokan mukaisesti, johon yritys kuuluu. Jos työntekijöitä on vähemmän, määräytyy osa työkyvyttömyysmaksusta yrityskohtaisen maksuluokan mukaan ja osa perusluokan mukaan. Maksuluokkaan vaikuttavat pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet Maksuluokan määräytymiseen vaikuttava yrityksen oma eläkemeno lasketaan eri tavalla kuin nykyisessä omavastuumaksussa. Maksuluokkamallissa eläkemenoon luetaan mukaan vain ensimmäisen kerran myönnetyt pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sekä yksilölliset varhaiseläkkeet. Kuntoutustukia eli määräajaksi myönnettyjä eläkkeitä ei oteta huomioon. Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa arvioitu kustannus vaikuttaa maksuluokan määräytymiseen eikä eläkkeen muutoksia tai päättymistä oteta huomioon. Yritysjärjestelyssä syntyvän uuden yrityksen maksuluokkaa määrättäessä otetaan huomioon sen yrityksen maksuluokka, josta työntekijät siirtyvät. Jos yritys vaihtaa eläkeyhtiötä, maksuluokka seuraa mukana. Täysin uusi vakuutus sijoitetaan vakuutuksen alkaessa perusluokkaan Henkilökohtaista tietoa eläkkeen määrästä Ilmarinen lähetti touko-kesäkuun vaihteessa ennakkolaskelman eläkkeen määrästä :lle asiakasyritystemme palveluksessa olevalle työntekijälle. Laskelman liitteenä on vakuutettujen lehti, jossa kerrotaan muun muassa kuntoutuksesta, eläkkeen laskennan muutoksesta ja työttömyysturvasta. Eläkearvioon on laskettu, kuinka suuri vanhuuseläke on vuoden iässä, jos työsuhde jatkuisi nykyisellä ansiota- Jatkuu seuraavalla sivulla Huomio tilitoimisto! Voit hoitaa asiakkaittesi vakuutusasiat helposti verkossa. Täytä hakemus ja saat maksuttoman Vakuutuspalvelun käyttöösi.

18 Info solla eläkkeen alkamiseen asti. Lisäksi laskelmassa näkyy työkyvyttömyyseläkkeen määrä tällä hetkellä. Nyt laskelman saavat vuosina 1975, 1970, 1965, 1960, 1955, 1950 ja 1945 syntyneet Ilmarisessa vakuutetut työntekijät. Eläkearvioita lähetetään ansiotyössä oleville työntekijöille viiden vuoden välein 30-, 35-, 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaana. Yrittäjille lähetetään laskelmia elokuussa. Silloin laskelman saavat vuosina , ja syntyneet yrittäjät. Pitkäaikaisesti työttömälle eläketukea Erityisen pitkään työttömänä olleet ikääntyneet saavat mahdollisuuden siirtyä alkaen eläkkeelle. Etuus on nimeltään eläketuki ja sitä voi saada vuonna syntynyt, joka on ollut lähes yhtäjaksoisesti työttömänä lukien. Eläketukea saa 62 vuoden ikään asti, minkä jälkeen hakemuksesta voi saada työeläkkeen ja kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen ilman varhennusvähennystä. Eläketuki on kertaluonteinen ratkaisu pitkään työttömänä olleelle, joka 1990-luvun laman työttömyyden seurauksena ei päässyt ansaitsemaan riittävää eläketurvaa. Eläketuki myönnetään työttömyysturvan työmarkkinatuen sijasta ja se vastaa kansaneläkettä ja henkilön ansaitsemaa työeläkettä. Kela on helmikuussa lähettänyt 3 500:lle kehotuksen hakea eläketukea. Eläkepalvelu verkossa uudistuu Eläkepalvelu verkossa on Ilmarisessa vakuutetuille työntekijöille, yrittäjille ja eläkkeensaajille tarkoitettu helppokäyttöinen palvelu. Eläkepalvelun Omat tiedot -kokonaisuus avataan kesäkuussa Ilmarisesta työeläkettä saaville asiakkaille. Uudistuksen jälkeen Eläkepalvelussa voi katsella oman eläkkeen maksuun liittyviä tietoja: osoitetta, pankkitiliä, eläkkeen määrää ja veroprosenttia. Palvelussa kerrotaan, miten kannattaa toimia, jos tiedoista löytyy korjattavaa. Pelkkää perhe-eläkettä saavat henkilöt eivät vielä pääse tarkastelemaan omia tietojaan. Edelleen työelämässä oleva voi Eläkepalvelussa seurata, kuinka paljon työeläkettä on karttunut tähän mennessä tehdä vanhuuseläkkeen ennakkolaskelman tarkistaa ja tulostaa ansiotyöluettelon arvioida, paljonko saisi vanhuuseläkettä nykyisellä ansiotasolla, jos jäisi pois työelämästä esim. 63-vuotiaana tai vasta 68-vuotiaana tilata eri eläkelaskelmia eläkeneuvonnastamme. Palvelun kautta tilatut eläkelaskelmat toimitetaan Väestörekisterikeskuksesta saatavaan postiosoitteeseen. Palveluun pääsee pankkien verkkopankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo, Säästöpankit ja Paikallisosuuspankit). Palvelusta saatavat laskelmat ovat yhtä luotettavia kuin asiakaspalvelijoidemme tarjoamat. Palvelun käyttäminen on ehdottoman turvallista, ulkopuoliset eivät pääse näkemään henkilökohtaisia tietoja. Verkkoasiakkaiden määrä kaksinkertaistui Ilmarisen asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä viime keväänä uudistettuun Vakuutuspalveluun. Tämän kertoo verkkoasiakkaiden määrän jatkuva kasvu. Verkkopalvelusopimuksen on tehnyt jo lähes yritystä ja yrittäjää. Määrä on kaksinkertaistunut vuoden aikana. Myös Vakuutuspalvelun käyttö on ollut aktiivista. Vakuutuspalvelussa voi hoitaa kätevästi lähes kaikki TEL- ja YEL vakuuttamiseen liittyvät asiat. Yrittäjät ovat käyttäneet hyväkseen viime vuonna tullutta mahdollisuutta tehdä työtulon muutosilmoitus verkossa. Yhä useampi yritys tekee vuosi-ilmoituksia verkossa tai toimittaa vuosi-ilmoitustiedot tiedostona Vakuutuspalvelun kautta Ilmariseen. Ilmarisen asiakasyritykset ja -yrittäjät saavat maksuttoman Vakuutuspalvelun käyttöönsä täyttämällä ja palauttamalla verkkopalvelusopimuksen. Sopimuslomakkeen sekä lisätietoja verkkopalveluistamme saa osoitteesta kohdasta Vakuutuspalvelu / Tule verkkoasiakkaaksi. Verkkopalvelusta ajantasaiset eläketiedot Eläkkeen laskenta muuttui merkittävästi tämän vuoden alusta. Aikaisemmasta työsuhdekohtaisesta eläkkeen laskennasta siirryttiin alkaen vuosiansioista karttuvaan eläkkeeseen. Ilmarisessa vakuutetut saavat tiedot ennen vuotta 2005 karttuneista eläkkeistään Ilmarisen verkkosivuilla osoitteessa Eläkepalvelut Ansiotyöluettelo. Palvelun käyttämiseen tarvitaan pankin verkkotunnukset. Ansiotyöluettelossa näkyvät ennen vuotta 2005 olleet yksityisen sektorin työeläkelakien mukaiset työsuhteet, niiden eläkepalkat ja niistä karttuneet eläkkeet. Nämä eläkkeet tarkistetaan aikanaan eläkkeen alkaessa palkkakertoimella, johon vaikuttaa 80 prosenttia palkkojen ja 20 prosenttia hintojen kehitys. Valtion ja kunnan palvelussa ansaituista eläkkeistä voi tiedustella Valtiokonttorista ja Kuntien eläkevakuutuksesta. Vuodesta 2005 alkaen uusien laskentasääntöjen perusteella karttuva eläke lisätään edellä mainittuun vanhan lain mukaan karttuneeseen eläkkeeseen. 18 2/2005 Ilmarinen-lehti

19 Kuntoutus Uusi ammatti Ilmarisen tuella TEKSTI: MARLEENA KANTOLA Vuonna 1999 sydäninfarkti pysäytti ruokolahtelaisen 40-vuotiaan aikaisemmin terveen miehen. Toipumisaika oli rankkaa, mutta tällä hetkellä hän on silmin nähden tyytyväinen uuteen ammattinsa ja elämäänsä. Tapani Pulkkinen oli töissä metallialalla, kunnes vuonna 1990 siirtyi harjoittelijaksi öljynpoltinfirmaan. Hän hankki itselleen öljypoltinasentajan pätevyyden ja ryhtyi itsenäiseksi yrittäjäksi tälle fyysisesti erittäin raskaalle alalle. Kuusi vuotta sitten joulukuun kahdeksantena oli hyvää tuuriakin mukana, kun Pulkkinen sai sydäninfarktin. Kyseisenä aamuna appiukko oli lähtenyt kantoavuksi. Kantamiset jäivät sikseen, kun appiukko toimitti miehen tämän vastusteluista huolimatta sairaalaan. Tilanne oli vakava ja vauriot pahat. Hetimiten oli selvää, että paluun entiseen työhön voisi unohtaa. Pulkkinen onnistui pääsemään lääkinnälliseen kuntoutukseen lähinnä oman sitkeytensä ansiosta ja toipuminen lähti edistymään. Vaimo hoiti yrityksen asiat loppuun toisen paikallisen yrittäjän avustuksella. Taloudellisesti oli tiukkaa mutta selvittiin, kun tavarantoimittajien, verottajan ja muiden tahojen kanssa tehtiin maksusuunnitelmat. Tapani Pulkkinen opiskeli nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi Ilmarisen tuella. En missään vaiheessa pitänyt työkyvyttömyyseläkettä vaihtoehtona, uuteen työhönsä tyytyväinen, hän kertoo. Nuorten pariin Pulkkinen muistelee, että Ilmarisesta otettiin yhteyttä ja kerrottiin ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudesta. Tästä lähti liikkeelle prosessi, jonka päätteeksi entisellä öljypoltinasentajalla on nyt kädessään loistavin arvosanoin suoritettu nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tutkintotodistus. Uutta ammattia ja uravaihtoehtoja kartoitettiin yhdessä Imatran työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjaajan kanssa. Nuoriso-ohjaajan ammatti oli itsestään selvä valinta, olihan hän jo parin viime vuoden ajan vapaaehtoispohjalta vetänyt nuorten kerhoa perjantai-iltaisin. Tieto siitä, että alalla on huutava puola miespuolisista nuoriso-ohjaajista, kannusti hakemaan. Koin, etten saisi riittävää teoriapohjaa oppisopimuskoulutuksella, vaikka työllistyminen tätä kautta on yleensä varmempaa. Kaipasin vahvaa teoreettista pohjaa ja halusin siksi koulun penkille. Nyt olen työssäni huomannut, että ilman kattavaa teoriatietoa moni asia olisi ollut paljon hankalampi käytännössä toteutettavaksi. Toimeentulo turvattu Yhdessä ammatinvalinnanohjaajan kanssa laadittu ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma toimitettiin Ilmariseen, joka Ilmarinen-lehti 2/

20 antoi lupauksen Pulkkisen kuntoutuksen tukemisesta. Opiskeluaikana Ilmarinen maksoi työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi 33 prosentin kuntoutuskorotusta. Toimeentulo oli turvattu ja Pulkkinen kiitti onneaan siitä, että oli yrittäjäaikanaan maksanut vakuutusmaksunsa todellisten työtulojen eikä minimin mukaan. Muutoin opiskelu ei taloudellisesti olisi ollut mahdollista. Pulkkinen oli tyytyväinen hyvin sujuneeseen yhteistyöhön Ilmarisen kanssa. Kaikki asiat selvisivät yhdellä puhelinsoitolla ja jos ei selvinnyt vähän ajan päästä soitettiin takaisin. Lisäksi olin tottunut siihen, että pitää osata täsmäkysymyksillä kysyä, jos aikoo jotain saada. Olin aidosti hämmentynyt, kun Ilmarisesta otettiin yhteyttä ja kerrottiin, että esimerkiksi tietokoneen hankintaan on mahdollista saada tukea, Tapani Pulkkinen kertoo. Työpaikka Imatralta Pulkkisen valmistumisen kynnyksellä imatralainen Intoa Työstä ry haki erityisnuoriso-ohjaajaa. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää elämisen vaikeuksissa olevien, elämästä syrjäytyneiden tai syrjäytymisen uhan alaisten henkilöiden elämänlaatua. Yhdistyksellä on kolme toimipistettä ja yhteensä 15 työntekijää, joista kaksi työskentelee nuorten parissa. Pulkkinen aloitti työt Intoa Työstä ry:n Nuorten työverstaassa Kompassissa viime kesänä. Toiminnan tavoitteena on oppia työelämässä tarvittavia taitoja. Kompassiin voivat hakeutua työttömät vuotiaat nuoret. Työverstaalla tehdään huonekalujen käyttökunnostusta, erilaisia pientuotteita, polkupyörien huoltoa sekä pienimuotoista kiinteistönhoitoa ja muita huoltotehtäviä. Työnteon lisäksi valmiuksia työelämään ja opiskeluun haetaan henkilökohtaisen polun avulla, joka sisältää erilaisia yksilö- ja ryhmätoimintoja, sekä virkistysretkiä ja tutustumiskäyntejä. Ideaalitilanteessa nuori lähtee puolen vuoden tai vuoden kompassijakson jälkeen opiskelemaan. Toivottomia tapauksia ei ole olemassa Asioista keskustellaan ja väitellään. Nuoret joutuvat hyvin pitkälle etsimään tietoa itse, sitä ei anneta valmiina. Kompassijakso Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Työkokeilu omassa työssä pitkän sairausloman jälkeen (kevennetyt työtehtävät, aluksi lyhyemmällä työajalla) uusissa terveydentilalle paremmin sopivissa työtehtävissä yleensä 1-3 kuukautta Työhönvalmennus pidempikestoinen perehdytys uuteen työhön työllistymiseksi Kurssi, täydennyskoulutus, ammattitutkinto Ammattiin johtava koulutus esimerkiksi oppisopimuskoulutus ei yleis- eikä peruskoulutusta Lisäksi: Alkavan yritystoiminnan tukeminen kuntoutusavustus tai -laina Kuntoutustutkimus työhönpaluusuunnitelman laatimiseksi Koulutuskokeilu koulunkäyntiedellytysten arvioimiseksi Lisätietoja kuntoutuksesta osoitteesta Tietopankki Kuntoutus. Sieltä voi myös tulostaa kuntoutushakemuksen ja työnantajan selvityspyyntölomakkeen (TAK2). kuntoutusesitteistä Ammatillinen kuntoutus työpaikalla : Työkokeilu Työhönvalmennus Oppisopimuskoulutus Ammatillinen kuntoutus Säilytä työkykysi sairaudesta huolimatta Ilmarisen kuntoutusesittelijöiltä, puhelin Muita hyödyllisiä osoitteita: työvoimahallinnon nettisivut: (työpaikat, ammatinvaihtoasiaa, koulutustietoa) opetushallitus: (mm. tietoa oppisopimuskoulutuksesta) ja (tietoa koulutusjärjestelmästä) (lääkinnällinen kuntoutus, aikuisopintoetuudet) lisää linkkivinkkejä Ilmarisen kuntoutuksen nettisivuilta aloitetaan opettelemalla arjen perustaitoja, jotka ovat useimmilla hukassa. Verstastöiden lisäksi järjestetään elämystoimintaa, vierailuja työpaikoille ja liikuntaa normaaliin elämiseen liittyviä asioita. Tarkoitus on herättää havaitsemaan, että elämä on muutakin kuin töissä käymistä, pleikkarin pelaamista ja kaljan juomista. Liikkeelle lähdetään perusasioista kuten syömisestä, ruokaostosten tekemisestä ja rahan käytöstä. Jos saa 400 euroa työmarkkinatukea, joka kuukausi ei voi vaihtaa kännykkää tai ostaa muotivaatteita, Pulkkinen kuvailee opeteltavia asioita. Hampurilaiset, pizzat ja puolivalmisteet laitetaan pannaan ja ruokaa opetellaan tekemään itse. Nuoret suunnittelevat esimerkiksi viikon ruokalistan. Ohjaajien kanssa tarkistetaan, että se on tarpeeksi monipuolinen. Lista muuttuu monta kertaa huomattavasti, kun on ensin käyty katsomassa mitä se maksaa. Mitä rahalla saa ja mihin se riittää tulee konkreettiseksi. Elämän laatu parantunut kaikella tavalla Pulkkinen oli aikoinaan hakenut metallialalle, koska koulutuksen ajalta maksettiin palkkaa ja valmistumisen jälkeen taattiin töitä. Tein 25 vuotta metallihommia pitämättä niistä, en tuntenut pienintäkään paloa sitä työtä kohtaan. Minun tapauksessani sairastumista voi pitää siunauksena. Pidän työstäni tosi paljon ja tunnen tekeväni juuri sitä mitä haluan. 20 2/2005 Ilmarinen-lehti

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Ajantasaisimmat työeläkemaksut Vaivattomat sähköiset työkalut Asiantuntijat käytettävissäsi Liiketoimintaasi

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän YRITTÄJÄN eläke Yrittäjän YEL-eläke turvaa toimeentuloa silloin, kun yrittäjä täyttää eläkkeeseen oikeuttavan iän, yritystoiminta vähenee tai yrittäjätoiminta päättyy sairauden tai kuoleman vuoksi. Jos

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Hyvä asiakkaamme... 3. TyEL-vakuutusmaksu... 4. Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva...

Hyvä asiakkaamme... 3. TyEL-vakuutusmaksu... 4. Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva... TyEL-vakuutus maksu opas suuryritykselle 2015 Sisältö Hyvä asiakkaamme... 3 TyEL-vakuutusmaksu... 4 Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva...4 TyEL-vakuutusmaksun

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4

1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4 TyEL-maksu 2014 Sisällysluettelo 1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4 3.1 Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu vuonna 2014... 4 3.2 Sopimustyönantaja...

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Lakisäätsen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Työnantaja Vakuutusnumero 56- Työnantajan nimi Tämä hakemus koskee 1.1.2007 voimaan tulleen työntekijän eläkelain mukaista lain vähimmäisehdot täyttävää eläkevakuutusta.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Omat eläketietosi - Kevan info 2012 Omat eläketietosi - Kevan info 2012 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Kevan esittely ja ajankohtaiset palvelut Työeläkeote Omat eläketietosi palvelu Joustavasti eläkkeelle Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01 VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01 Alla kerrotaan maksun eri osista ja siitä, mihin varoja käytetään. Vanhuuseläkeosalla kustannetaan se osa vanhuuseläkkeestä, joka rahastoidaan eli sijoitetaan

Lisätiedot

Eteran PHP seminaari 2014

Eteran PHP seminaari 2014 v Eteran PHP seminaari 2014 Päivän ohjelma 2014 8.45 9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 9.30 Etera: Päivän avaus 9.30 10.20 Etera: Ajankohtaista TyEL ja YEL -eläkevakuuttamisesta 10.20 11.10 Tilaajavastuu:

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Maksut ja todistukset

Maksut ja todistukset Maksut ja todistukset Helena Alkula-Stening Katja Kajander Mari Laine Riikka Nivus Varman työeläkepäivät 2011 Ennakoi Työeläkemaksut merkittävä menoerä yrityksen toiminnassa Ovatko vakuutusmaksusi oikealla

Lisätiedot

MAKSUN ALENNUKSET... 9 Asiakashyvitys... 9 Suuruusalennus konsernin palkkasumman mukaan... 10 Maksutappioalennus työnantajan koon mukaan...

MAKSUN ALENNUKSET... 9 Asiakashyvitys... 9 Suuruusalennus konsernin palkkasumman mukaan... 10 Maksutappioalennus työnantajan koon mukaan... SUURTYÖNANTAJAN TYEL-MAKSU 2015 SISÄLLYS HYVÄ ASIAKKAAMME... 5 TYEL-VAKUUTUSMAKSU VUONNA 2015... 6 Keskimääräinen TyEL-maksu... 6 TyEL-perusmaksu... 6 Työntekijän eläkemaksu... 7 Työnantajan koko vaikuttaa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

TYÖELÄKETURVA. TU & YTN TALLINNA 6.11.2004 Tapio Vierula Työeläkevakuuttajat Tela. Työeläkevakuuttajat TELA

TYÖELÄKETURVA. TU & YTN TALLINNA 6.11.2004 Tapio Vierula Työeläkevakuuttajat Tela. Työeläkevakuuttajat TELA TYÖELÄKETURVA TU & YTN TALLINNA 6.11.2004 Tapio Vierula Työeläkevakuuttajat Tela Työeläkevakuuttajat Työeläkevakuuttajat ry, Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki Työeläketurvaa hoitavat TEL- ja YEL-vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus Jaakko Tuomikoski Työeläkeuudistus Eläkeratkaisun päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä työvoiman saatavuuden varmistaminen, kun ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus

TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus Elintarvikealan ik l tuottavuustalkoot tt t t 07-09 09 TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus Pertti Suominen Aon Finland Oy Aon Consulting 1 TyEL-maksu Maksun jakautuminen eri osiin: 2009 2008 Vanhuuseläke

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Lakisäätsen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Työnantaja Tämä hakemus koskee 1.1.2007 voimaan tulleen työntekijän eläkelain mukaista lain vähimmäisehdot täyttävää eläkevakuutusta. Lomaketta voi myös käyttää

Lisätiedot

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO Asiantuntevia, mutkattomia ihmisiä, joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Tilastopuoli on Suomessa omaa luokkaansa. Luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani. Asiakastyytyväisyystutkimus

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. 1. vaiheen toiminnallisuudet

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. 1. vaiheen toiminnallisuudet Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä 1. vaiheen toiminnallisuudet Järjestelmän käyttäjät Olen Palveluntuottaja Olen Palvelun järjestämisestä vastaava Olen Asiakas Olen Palvelun myöntäjä Copyright Kuntien

Lisätiedot

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Yrittäjän Oikea Turva kartoitus Yrittäjyys on taitoa, tahtoa ja myös riskejä. Nämä kaikki huomioi yrittäjän ja yrityksen kokonaisvaltainen

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014

Kevan eläketietoisku 2014 Kevan eläketietoisku 2014 Ohjelma Tilaisuuden avaus Omat eläketietosi palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke Eläkkeen määrään vaikuttavat seikat Eläkkeen hakeminen Työkyky

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS Kysymys 1: Lailasta on alkanut pitkän työuran jälkeen tuntua siltä, että voisi hiljalleen keventää työtaakkaansa. Lailan vakiintunut kokoaikatyön

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot