Työ ja ihminen. 3 / vuosikerta. Kehittämisohjelmien vaikutuksia on tutkittava Anneli Leppänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ ja ihminen. 3 / 2005 19. vuosikerta. Kehittämisohjelmien vaikutuksia on tutkittava... 305 Anneli Leppänen"

Transkriptio

1 Työ ja ihminen 3 / vuosikerta Pääkirjoitus Kehittämisohjelmien vaikutuksia on tutkittava Anneli Leppänen Katsaukset Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia Tiina Salokangas, Jukka Vuori, Pekka Huuhtanen Kylmän ja tuki- ja liikuntaelinten oireiden ja sairauksien yhteys riittämättömästi tutkittu Tuomo Pienimäki Artikkelit Voidaanko alaisten psykososiaalista työympäristöä ja työhyvinvointia parantaa johtamisvalmennuksella? Anna-Liisa Elo, Pauliina Mattila, Eeva Kuosma Opettajien työhyvinvointi muutoksessa Kirsti Launis, Annarita Koli Yhteistyön kohdistuminen ja tarpeet yritysturvallisuuden hallinnassa Marinka Lanne Sammandrag Summaries Kirjoittajat

2 Toimitus Anna-Liisa Karhula Taitto Mari Pakarinen ISSN Kirjapaino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print,

3 Pääkirjoitus Kehittämisohjelmien vaikutuksia on tutkittava Y rityksiin sijoitettujen pääomien tuottovaatimusten lisääntyminen on johtanut yksityisissä yrityksissä paitsi uusien tietoteknisten työvälineiden hyödyntämiseen myös organisaatioiden muiden resurssien hyödyntämisen tehostamiseen. Tiimit, verkostot ja projektit ovat yleistyneet työmuotoina. Myös julkiset työnantajat ovat uudistaneet organisaatioita ja ottaneet käyttöön työn uusia organisointimuotoja ja uusia palkkausjärjestelmiä, joiden tavoitteena on työn tuottavuuden ja laadukkuuden parantaminen. Organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämisestä sekä työntekijöiden hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen tähtäävistä toimista on tulossa arkipäivää yhä useammissa organisaatioissa. Myös kehittämistoimilla tavoitellaan useimmiten työn tuottavuuden ja laadukkuuden parantamista. Johtamista ja esimiestyötä on myös suomalaisissa organisaatioissa kehitetty jo kymmeniä vuosia, ja vaihtoehtoisia lähestymistapoja on lukuisia. Johtamiskäyttäytyminen vaikuttaa alaisten psykososiaalisiin työoloihin ja hyvinvointiin, mutta johtamisinterventioiden vaikutuksista alaisten hyvinvointiin ei ole ollut tutkittua tietoa. Anna-Liisa Elo tutkijaryhmineen vertaili kahden erilaisen johtamisvalmennuksen vaikutuksia alaisten psykososiaaliseen työympäristöön ja heidän kokemaansa hyvinvointiin, kun heidän esimiehensä olivat osallistuneet johtamisvalmennukseen. Valmennus paransi alaisten psykososiaalista ympäristöä, mutta hyvinvointi tai työkyky eivät parantuneet. Opetusala on murroksessa. Ammattikorkeakoulut opettelevat uusia toimintatapoja, yliopistoissa muutetaan palkkausjärjestelmää ja peruskouluja lakkautetaan. Erilaisten muutosten vaikutuksia opettajien työhön ja hyvinvointiin on tutkittu verraten vähän. Kirsti Launis ja Annarita Koli tarkastelivat toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opettajayhteisön toimintaa ja hyvinvointia muutoksessa. Tutkimuksessa todettiin, että työhyvinvointi ja sen ongelmat liittyivät työn sujuvuuteen tai sujumattomuuteen. Tutkimuksessa opettajat analysoivat ryhmissä ja yhdessä tutkijoiden kanssa työstään tuotettua aineistoa. Kehittämishankkeet synnyttivät uusia ratkaisuja, mutta toivat esiin myös uusia kehittämisen jännitteitä. Tutkijat totesivat, että työhyvinvoinnin ongelmat eivät ole kerralla ratkaistavissa, vaan työhyvinvointi syntyy ja muuttuu jatkuvasti työntekijöiden toiminnan tuloksena. Tutkimusten tulokset tukevat käsityksiä, että erilaisten kehittämisohjelmien vaikutuksia olisi tutkittava paljon nykyistä enemmän, jotta organisaatiot pystyisivät valitsemaan muuttuviin tarpeisiinsa soveltuvat kehittämistavat. Työhyvinvointi ei Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

4 kuitenkaan kohennu tutkimuksella, vaan työhyvinvoinnin tarkastelun pitäisi olla osa jokaisen työyhteisön arkea ja se olisi yhdistettävä työprosessien ja niiden muutosten analysointiin. Anneli Leppänen 306

5 katsaukset Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia Katsaus eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin ja työuran jatkamisen edistämiseen Tiina Salokangas, Jukka Vuori, Pekka Huuhtanen Suomessa eläkkeelle siirrytään varhain ja eläkkeiden rahoittaminen ja työuran pidentäminen on noussut yhdeksi keskeisimmistä sosiaali-, työvoima- ja eläkepoliittisista haasteista. Eläkkeelle siirrytään vuosittain yleisimmin työkyvyttömyyseläkereitin kautta mielenterveyssyistä. Katsaus selvittää eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä, hyvinvointia eläkkeellä sekä sitä, miten työelämässä jatkamista on pyritty edistämään. Katsauksella täsmennetään psykologian näkökulmasta tieto- ja teoriaperustaa, jolla kehitetään sellaisia uusia ryhmä- ja työyhteisötason menetelmiä, joilla pystytään lisäämään työuran hallintaa kautta koko työiän eläkkeelle asti. Eläkkeelle siirtymistä käsitellään katsauksessa prosessina. Aikaisemmat tutkimukset aiheesta tukivat näkemystä, jonka mukaan työn hallinnan menetys, kielteinen asenne työssä jatkamista kohtaan ja eläkkeelle siirtymistä suosiva normi lisäävät varhaiseläkkeelle siirtymistä. Eläköitymisprosessissa työntekijälle syntyy ensin eläkeajatuksia, seuraavaksi hän tekee eläkepäätöksen ja lopulta varsinaisesti siirtyy eläkkeelle. Kun työntekijä on tehnyt päätöksen siirtyä eläkkeelle, sitä on sen jälkeen enää vaikea muuttaa. Hallittu eläkkeelle siirtymisen prosessi näyttää lisäävän hyvinvointia myös eläkkeellä. Kuntoutus on yksi toimenpide, jolla työelämässä jatkamista on pyritty edistämään. Kuntoutuksen vaikuttavuudesta on kuitenkin saatu vaihtelevia tuloksia. Monista kuntoutustutkimuksista puuttuvat teoriaperusta, kokeellinen tutkimusasetelma tai selkeät vaikutukset. Työuran hallintaa tulisi tukea ajoissa, ennen työkyvyn alenemista ja eläkeajatusten syntymistä. Tarvitaan teoriapohjaisia erityisesti työn ja työuran psyykkistä hallintaa parantavia varhaiskuntoutuksen menetelmiä esimerkiksi työterveyshuollon yhteyteen. Yhtenä keinona pohditaan ikäintegroituneen yhteiskunnan tuomia uusia mahdollisuuksia suunnitella joustavammin työ, vapaa-aika ja koulutus elämänkulussa ja työuralla. Avainsanat: henkinen hyvinvointi, ikäintegraatio, työkyvyttömyyseläke, työn hallinta, työuran hallinta, työuran pidentäminen, varhaiseläkkeet, varhaiskuntoutus Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

6 T. Salokangas, ym. KATSAUKSEN LÄHTÖKOHTA Suomessa jäädään eläkkeelle varhain, keskimäärin 59-vuotiaana 14. Ennenaikaisen työelämästä poistumisen ilmiö on ollut havaittavissa muissakin teollistuneissa maissa 9. Yhä useampi on kokenut työelämän käyneen liian raskaaksi ja haluaa eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää 85. Pääsyyt työkyvyttömyyteen Suomessa ovat nykyään mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, tavallisimmin depressio 82. Eläke voi toimia ulospääsynä koventuneesta työelämästä 42, mutta toisaalta eläkkeellä monia voi kohdata myös vapaa-ajan sisällöttömyys ja tarpeettomuuden tunne 71. Yhtäältä työuran loppupäästä poistutaan varhain, toisaalta taas työuran alkupäässä osa ei pääse koskaan kunnolla kiinni työelämään vaikka haluaisikin. Myös opiskeluajat ovat Suomessa kansainvälisesti katsoen pitkät, ja nuoret siirtyvät työelämään yhä myöhemmin 85, 87. Siten kokonaistyöaika pyrkii lyhentymään. Ihmisten elinikä on pidentynyt, mutta yhteiskunnan rakenteet eivät ole onnistuneet mukautumaan tähän. On syntynyt rakenteellinen viive. Yhteiskunnassamme on enenevä joukko hyväkuntoisia, monella tavoin päteviä senioreja. Heille ei kuitenkaan ole tarjolla tuottavia tai merkityksellisiä rooleja tai paikkaa sosiaalisessa rakenteessa; paikkaa, joka vaalisi, suojelisi ja palkitsisi heidän vahvuuksiaan ja kyky- 71, 68, 70 jään. Varhaiseläkkeitä on irtisanomisten ja massatyöttömyyden aikana myös käytetty laajasti työvoiman poistamiseen työmarkkinoilta. Kun työssäkäyvät maksavat eläkkeet, väestöpohjan vanhetessa eläkkeiden rahoittaminen on noussut yhdeksi keskeisimmistä sosiaali-, työvoima- ja eläkepoliit- 9, 54 tisista haasteista. Katsauksessa tarkastellaan varhaisesti eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja toimenpidemalleja, joilla pyritään edistämään työssä jaksamista ja näin vähentämään ennenaikaista eläköitymistä nykyisessä kuormittavassa työelämässä. Katsauksella täsmennetään psykologian näkökulmasta tieto- ja teoriaperustaa, jonka avulla kehitetään sellaisia uusia ryhmä- ja työyhteisötason menetelmiä, joilla työpaikat yhdessä muiden toimijoiden kanssa pystyvät lisäämään työuran hallintaa kautta koko työiän eläkkeelle asti. Tarkastelu keskittyy varhaista eläköitymistä koskevan päätöksen syntymiseen, ja tässä sovelletaan Ajzenin 3 suunnitellun käyttäytymisen teoriaa, jossa työntekijän oman tilanteen hallinta on yhtenä keskeisenä käsitteenä. Tarkastelun taustana on ikäeriytynyt yhteiskunta. Rakenteellinen viive: ikäeriytymisen ongelma Nuorena koulutukseen, aikuisena työelämään ja vanhana hyvin ansaittuja eläkepäiviä viettämään. Tämä ajattelutapa heijastaa yhteiskuntamme rakennetta, jossa kouluttautuminen ammattiin, työ ja eläkkeellä vietettävä vapaa-aika ovat erillään liitettyinä tiettyihin ikäkausiin. Esiteollisessa yhteiskunnassa ja teollistumisen alkuvaiheessa iäkkäät työskentelivät niin kauan kuin fyysisesti kykenivät. Vasta teollistumisen seurauksena reilut sata vuotta sitten syntyivät vaatimukset eläkkeistä, ja 1900-luvun alussa alettiin maksaa yleisemmin pieniä eläkkeitä. 24, 59 (Suomessa kansaneläkelaki syntyi vuonna 1937 ja tuli voimaan Vakuutusmaksuja alettiin maksaa 1939 ja työkyvyttömyyseläkkeitä ) Vaikka eläkkeet liittyivät työkyvyn heikkenemiseen, ne olivat samalla alusta asti myös keino työn tehostamiseen ja työvoiman vähentämiseen ja siten myös este 308

7 Ikä Ikäeriytynyt Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia Ikäintegroitunut Vanha Aikuinen Vapaa-aika Työ K o u l u t u s T y ö V a p a a - a i k a Nuori Koulutus Kuva 1. Ikäeriytynyt ja ikäintegroitunut sosiaalinen rakenne äärimuodoissaan 70. jatkaa työssä tietyn iän jälkeen 54. Vasta 1960-luvun loppuun mennessä eläkkeelle siirtymisestä oli tullut elämänkulun normaali osa, joka erottui aktiivisesta työelämästä ja jota määritti julkisten vanhuuseläkejärjestelmien asettama eläkeikä 65 ikävuoden vaiheille. Elämänkaari jakaantui kolmeen ajallisesti peräkkäiseen jaksoon: koulutusjärjestelmän myötä pidentyvään ja taloudellisesti epäitsenäiseen lapsuus- ja nuoruusaikaan, aktiiviseen työikään, ja aktiivisen iän jälkeiseen eläkevaiheeseen. 24, 53, 68. Kolmeen erilliseen peräkkäiseen jaksoon jaettu elämänkaari, ikäeriytynyt (agedifferentiated) yhteiskuntarakenne (kuva 1), on nykyään kuitenkin monessa suhteessa ongelmallinen sekä työelämän, koulutuksen että eläkkeellä olon kannalta 69, 71. Ensinnäkin nykyinen työelämän tahti kuluttaa suurella osalla ihmisistä voimavarat ja osaamisen liian nopeasti loppuun. Yhtäältä nuorten pääsy laadukkaasti kiinni työelämään on vaikeutunut, ja toisaalta työuran toisessa päässä työelämän tahti ajaa ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle. Työelämän rytmi ei usein jousta ihmisten Työ ja ihminen 19 (2005) 3: muuttuvien elämäntilanteiden mukaan, ja on vaikea järjestää mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja työelämän ulkopuolisen elämän hoitamiseen. Verrattuna muihin maihin Suomen työelämälle on tyypillistä kokoaikainen työ tai olo täysin työelämän ulkopuolella 66. Toiseksi opiskeluajat ovat Suomessa pitkiä, ja nuorten työelämään siirtyminen on myöhentynyt 86, 87. Yksi syy tähän on se, että koulutukseen pitää keskiasteen opintojen jälkeen jonottaa. Toinen syy ovat esimerkiksi yliopistojen raskasrakenteiset tutkinnot 60. Tieto kuitenkin vanhenee nopeasti, ja koulutusta tarvitaan pikemminkin läpi elämän kuin raskaana pakettina yhdessä elämänvaiheessa. Suomalaisissa yliopistoissa annettu koulutus ei myöskään ole kansainvälisesti katsoen kovin työelämäsuuntautunutta, ja usein opiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti ei liity opintoihin lainkaan 60. Kolmanneksi ikäeriytynyt yhteiskuntarakenne yhdessä kuluttavan ja vaativan työelämän kanssa saavat ihmiset väsymään ja voimavarojen vähetessä pakenemaan kuvion 1 työlaatikosta pois vapaa-aika- 309

8 T. Salokangas, ym. laatikkoon, koska muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Tunne siitä, että oma osa työelämässä on jo tehty, on usein tärkein eläkkeelle haluamisen syy niillä, joilla eläkkeen hakeminen on käynyt mielessä 22, 75, 80. Ikääntyviä syrjivät asenteet ja käytännöt toimivat osaltaan työelämästä pois työntävinä tekijöinä. Eläkkeellä monilla voi kuitenkin olla vastassa vapaa-ajan sisällöttömyys ja roolittomuus 68, 71. Työelämän jättäminen saattaa merkitä monelle tärkeiden sosiaalisten kontaktien menetystä ja hyödyttömyyden tunnetta, erityisesti jos eläkkeelle siirtyminen koetaan häpeällisenä kasvojen menetyksenä työelämässä 45. Ikäintegroituneessa (age-integrated) (kuva 1 s. 309, oikealla) yhteiskuntarakenteessa koulutus, työ ja vapaa-aika ovat joustavammin eri-ikäisten ulottuvilla. Tällainen yhteiskunta avaisi työuran eri vaiheissa mahdollisuuden joustoon elämäntilanteen mukaan ja elinikäiseen oppimiseen. Työn jakaminen tasaisemmin läpi elämän vapauttaisi aikaa koulutukselle, vapaa-ajalle, perheelle ja muille aktiviteeteille paremmin kulloisenkin tarpeen mukaan. Työn vaihtaminen tai uuden uran aloittaminen olisi nykyistä joustavampaa. Työelämän ikäintegraatiolle on monia hyviä perusteita, kuten kykyjen parempi hyväksikäyttö työelämässä, aktiivisuuden ja sosiaalisen osallistumisen laajentuminen ja sosiaaliturvan rahoittamisen helpottuminen 54, 68, 71. Jotta ikäeriytynyttä yhteiskuntaa voitaisiin kehittää kohti ikäintegroitunutta yhteiskuntaa, on myös syvennettävä tietämystä siitä, mitkä tekijät ajavat tai houkuttelevat ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle. Eläkeajatusten ja eläkkeelle siirtymisen prosessi Eläkkeelle siirtymistä on kuvattu yleensä eläkkeelle työntävien ja vetävien tekijöiden näkökulmasta 9, 54, 55. Eläkkeelle työntäviä tekijöitä on pidetty usein vetäviä tekijöitä merkittävämpinä. Huono terveys ja heikko työkyky ovat yksilötasolla tärkeimmät eläkkeelle työntävät tekijät. Eläkkeelle vetäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi eläkkeellä oleva puoliso tai vapaa-ajan harrastukset. Eläkkeelle siirtymistä voidaan tarkastella myös prosessina, joka jakautuu ajallisesti eläkeajatuksiin, eläkkeelle siirtymispäätökseen sekä varsinaiseen eläkkeelle siirtymistapahtumaan 7 (kuva 2 s. 311). Prosessiin vaikuttavat sekä yksilö- että ympäristötekijät. Tutkimuksissa 4, 22 on havaittu, että varhaiseläkeajatukset ennustavat hyvin todellista työstä poistumista. Kun päätös lähteä eläkkeelle on tehty, sitä on sen jälkeen enää vaikea muuttaa. Tässä katsauksessa eläkepäätöstä ennakoivan prosessin selvittämiseen sovelletaan Ajzenin 3 suunnitellun käyttäytymisen teoriaa. Teorian mukaan todennäköisyys ryhtyä johonkin toimintaan on sitä suurempi, mitä suotuisampi asenne ja subjektiivinen normi jotakin käyttäytymistä kohtaan on ja mitä suurempaa tilanteen hallintaa yksilö kokee kyseiseen käyttäytymiseen liittyvän. 1. Asenne syntyy käyttäytymisen seurauksiin liittyvistä uskomuksista ja arvioista. 2. Subjektiivinen normi syntyy puolestaan odotuksista, joita toisilla uskotaan olevan, ja motivaatiosta noudattaa näitä odotuksia. 3. Koettu käyttäytymisen hallinta muodostuu hallintauskomuksista. Osa koettua käyttäytymisen hallintaa on koettu pystyvyys eli luottamus omiin kykyihin, mikä osaltaan vaikuttaa suuresti käyttäytymiseen 6. Jokin näistä kolmesta tekijästä voi olla muita hallitsevampi vaikuttaja käyttäytymisessä, ja kaikki kolme tekijää ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa. 310

9 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia Kuva 2. Eläkkeelle siirtymisprosessi ja prosessiin vaikuttavat tekijät (muunneltu 3, 7 ). Eläkkeelle siirtymiseen sovellettuna kielteinen asenne työtä kohtaan ja vastaavasti myönteinen asenne eläkkeelle siirtymistä kohtaan voi liittyä vaikeuksiin työhön kiinnittymisessä, työttömyyteen, huonoihin työsuhteisiin ja huonoihin työelämäkokemuksiin pidemmällä aikavälillä 15, jolloin aikomus jäädä eläkkeelle lisääntyy. Subjektiivinen normi eläkkeelle siirtymisessä liittyy työntekijän käsitykseen omasta oikeudesta siirtyä eläkkeelle. Yhteiskunnan normittama eläkeikä, lainsäädäntö ja työtovereiden eläkepäätökset ohjaavat voimakkaasti subjektiivista normia eli koettua oikeutta siirtyä eläkkeelle tietyssä iässä, mutta yksilön oma normi voi myös poiketa Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

10 T. Salokangas, ym. niistä. Työtilanteen hallinta liittyy toisaalta työympäristön vaatimusten ja rajoitusten sekä toisaalta työntekijän voimavarojen ja tarpeiden vastaavuuteen. Työn liian kovat vaatimukset ja rajoitukset työntekijän voimavarojen ja tarpeiden suhteen lisäävät aikomusta jäädä eläkkeelle. Edeltäviin tekijöihin vaikuttavat taustatekijöinä sosiodemograþ set tekijät, kuten ikä, sukupuoli, siviilisääty, asuinpaikka ja sosioekonominen asema, joilla on myös itsenäistä vaikutusta eläkkeelle siirtymisprosessiin. Seuraavaksi esitetään katsaus aikaisempiin tutkimustuloksiin eläkeajatuksiin ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä. Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä analysoidaan hyödyntämällä edellä esitetyn Ajzenin teorian näkemyksiä (kuva 2 s. 311). Tarkastelua syvennetään huomioimalla se, että eri työntekijöillä voi olla kyse eri tekijöistä ja erilaisesta prosessista eläkkeelle siirtymisessä. Eläkkeelle siirtyminen taulukoidaan eri eläkemuotojen mukaan eri tutkimuksista saatujen tulosten perusteella. Viimeiseksi prosessiin yhdistetään hyvinvointi eläkkeellä ja tarkastellaan tekijöitä, jotka edistävät onnistunutta eläkkeelle siirtymistä. Edelleen tarkastellaan sitä, millaisin toimenpidemallein ennenaikaista eläköitymistä on pyritty vähentämään. Tämä katsaus perustuu kotimaisiin ja ulkomaisiin eläkkeelle siirtymistä koskeviin psykologisiin ja yhteiskuntatieteellisiin tutkimuksiin ja julkaisuihin pääasiassa ja 2000-luvuilta. Katsauksen pohjana oli käytettävänä satoja julkaisuja, joiden tutkimuskohteet, menetelmät ja tieteellinen taso vaihtelivat. Julkaisuja löytyi runsaasti erilaisista tietokannoista (esim. PsycINFO, PubMed, ISI Web of knowlegde, HELKA, LINDA, Työterveyslaitoksen tietokannat) sekä Internet-tiedonhauilla (esim. Google) sekä eläke- ja terveysalan asiantuntijoiden kautta. Katsauksessa keskityttiin laadullisesti korkeatasoisiin, tuoreisiin julkaisuihin, jotka pyrkivät yleistämään työntekijöiden eläkekäyttäytymistä eläkejärjestelmästä riippumatta. Katsauksen yhtenä lähtökohtana on, että ihmisen käyttäytyminen on pitkälle universaalia, mutta olosuhteet, kuten eläkejärjestelmän jotkin piirteet, ohjaavat ja muuntelevat sitä systemaattisesti. Näitä muuntelevia vaikutuksia koskevia tutkimuksia on vähän. ELÄKEAJATUKSIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Koettu normi eläkkeelle siirtymiseen Olen jo tehnyt töitä riittävästä elämäni aikana, ja olen ansainnut päästä eläkkeelle. Tämän tapainen lausahdus on yleinen eläkeajatusten perustelu 22, 75, 80. Ikääntymisen ja pitkän työuran merkitys ilmenevät subjektiivisesti koettuna oikeutena eläkkeeseen. Suomen suurissa ikäluokissa 70 % oli täysin tai melko samaa mieltä väittämästä, että eläkevuodet on koettava palkintona, ja 71 % väittämästä, jonka mukaan eläkeiän kynnyksellä elämässä alkaa uusi aikakausi 79. Nämä mielipiteet heijastavat ikäeriytyneen yhteiskuntarakenteen normien mukaista ajattelutapaa: tietyssä iässä kuuluu osansa tehneenä siirtyä eläkkeelle, eläke koetaan palkintona raskaista työvuosista ja eläkkeellä olemisen ajanjakso poikkeaa olennaisesti sitä edeltävistä ajanjaksosta. Koettu normi eläkkeelle siirtymiseen kuvastaa myös työntekijän käsitystä muiden eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden tilanteista ennen eläkkeelle siirtymistä tai työnpaikan taholta tulevasta sosiaalisesta paineesta siirtyä eläkkeelle. Osa eläkkeelle siirtyneistä on kokenut, että heitä painostetaan eläkkeelle 42. Näiden tilanteiden kautta työntekijä voi soveltaa omalle kohdalleen 312

11 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia yhteiskunnan normittamaa eläkeikää tai mahdollisuuksia varhaiseläkkeisiin. Suomessa vanhuuseläkkeen perusehtona on ollut 65 vuoden ikä. Varhennettuna (60 64 v.) vanhuuseläke on jäänyt pysyvästi normaalia vanhuuseläkettä pienemmäksi ja vastaavasti eläkkeelle siirtymisen lykkääminen 65. ikävuoden jälkeen on korottanut eläkettä. Varhaiseläkkeiden ikärajat ovat aikojen kuluessa jonkin verran vaihdelleet. Vuonna 2004 työkyvyttömyyseläke edellytti työkyvyttömyyttä ikävälillä ja työttömyyseläke työttömyyttä ja 60 vuoden vähimmäisikää. Yksilöllinen varhaiseläke edellytti työkyvyn heikkenemistä ja vähintään 60 vuoden ikää, ja osa-aikaeläke edellytti omasta valinnasta osa-aikatyöhön siirtymistä ja vähintään 58 vuoden ikää 13. Viime vuosina selvästi yleisin varhaiseläke on ollut työkyvyttömyyseläke. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa järjestelmä muuttui siten, että vanhuuseläkkeelle voi siirtyä oman harkinnan mukaan joustavasti vuoden iässä jokaisen työvuoden tuolla ikävälillä kartuttaessa eläkettä 4,5 %. Yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke lakkautetaan. Joulukuun 1949 jälkeen syntyneiden työttömyyden aikainen toimeentulo turvataan jatkamalla päivärahaoikeutta: työttömäksi aikaisintaan 57 vuoden ja yhden kuukauden iässä tulleella on oikeus saada työttömyyspäivärahaa 65-vuotiaaksi saakka. Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee vuoteen, ja varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 62 vuoteen. Uudistuksen tavoitteena on myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2 3 vuodella. Vaikutukset riippuvat myös yleisestä työllisyystilanteesta, ikääntyvien työttömyyden kehityksestä sekä työelämän, työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehityksestä. 81 Eläkeuudistuksesta tehdyn alustavan tutkimuksen mukaan lähes puolet aikoo jäädä eläkkeelle viimeistään 60-vuoden iässä ja 63-vuoden iän jälkeen aikoo jatkaa vain noin neljäsosa palkansaajista 85. Työtilanteen hallinta Työtilanteen hallinnan heikentyminen liittyy työympäristön koventuviin vaatimuksiin työntekijää kohtaan sekä esimerkiksi ikääntyvän työntekijän puutteelliseen koulutukseen 66, heikkoon osaamiseen sekä puutteelliseen opastukseen ja tukeen 43. Yleensä tärkeimpänä eläkkeelle työntävänä eläkeajatusten perusteluna on mainittu heikentynyt terveys tai työkyky 22, 42, 62. Työkyvyn mittaamiseen Työterveyslaitoksella kehitetyn työkykyindeksin on todettu ennustavan hyvin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä 39 sekä myös hyvää toimintakykyä eläkkeellä 83. (Työkykyindeksi-kyselylomakkeessa kysytään arviota työkyvystä verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan ja työn vaatimuksiin, eri sairauksista, sairauksien arvioidusta haitasta työssä, sairauspoissaolopäivien määrää, arviota työkyvystä kahden vuoden päästä sekä psyykkisistä voimavaroista 83.) Eläkesuuntautumista lisäävät myös erilaiset työhön liittyvät tekijät, kuten työn fyysinen tai psyykkinen kuormittavuus, työelämän kasvaneet vaatimukset, tehostunut tulosseuranta, kova työtahti, lisääntynyt epävarmuus ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet työssä 18, 85 sekä työyhteisöön liittyvät ongelmat, kuten yhteistyövaikeudet ja huono johtamistapa, työstä saadun tunnustuksen ja arvostuksen vähyys, huono työilmapiiri ja ikäsyrjintä 12, 22, 49, 56. Ylipäätään eläkesuuntautuneisuutta lisää se, mitä vähemmän työssä koetaan olevan palkitsevia piirteitä ja mitä enemmän rasittavia piirteitä, erityisesti, kun työntekijöillä ilmenee ongelmia myös terveydessä ja työkyvyssä. Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

12 T. Salokangas, ym. Työuupumusta voidaan pitää vakavana työn hallinnan menetyksestä johtuvana häiriönä. Tutkimukset antavat viitettä siihen, että pitkään jatkuessaan työuupumus voi johtaa depressioon 21. Heikoissa työoloissa työskentelevillä on työuupumusoireita todennäköisemmin kuin muilla, ja sitä kautta he kokevat terveytensä heikoksi ja ovat muita useammin aikeissa siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Työuupumusta lisäävät myös epävakaa työura, työn epävarmuus ja heikko taloudellinen toimeentulo 25. Eläkeajatukset lisääntyvät merkittävästi työuupumuksen voimistuessa 46. Työuupumus lisääntyy iän myötä, naisilla suoraviivaisemmin kuin miehillä 2, 18. Sukupuolten ero saattaa selittyä naisten työstä ja perheestä syntyvästä suuremmasta kokonaiskuormituksesta, miesten paremmista vaikutusmahdollisuuksista työssään sekä huonokuntoisimpien miesten karsiutumisella pois työelämästä 2. Eläkkeelle haluamisen voidaan nähdä kuvastavan myös työelämässä epäonnistumisen pelkoa ja olevan siten joskus myös välttämisreaktio. Elliotin ja Sheldonin 11 tutkimuksessa välttämisreaktio vähensi pätevyyden tunnetta. Pätevyyden tunne lisäsi itsearvostusta, hallinnan tunnetta, vitaalisuutta, elämään tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Välttelevien selviytymis- ja stressinhallintakeinojen ja vähäisten aktiivisten selviytymiskeinojen käytön on myös havaittu olevan yhteydessä voimakkaaseen uupumisasteiseen väsymykseen 33, 57, työuupumukseen 1 ja heikkoon hyvinvointiin 67. Asenne työssä jatkamiseen Työkykyindeksillä mitattu hyvä työkyky on voimakkaasti yhteydessä myönteiseen asenteeseen pysyä työssä. Hyvä työkyky ei kuitenkaan aina merkitse työnteon ehdotonta kannatusta, vaan yleensä joko myönteistä tai neutraalia suhtautumista työssä pysymiseen 49. Toisaalta on huomattava, että halukkuus jatkaa työelämässä ja toisaalta halukkuus jäädä mahdollisimman pian eläkkeelle voivat vaikuttaa samanaikaisesti ja ihmiset voivat vastata kyselyihin ristiriitaisestikin 79. Ikääntyneet erityisesti hyvin koulutetut ja johtavissa asemissa toimivat ovat usein halukkaita työskentelemään osa-aikaisesti 68, 88. Hyvin koulutetut, hyvätuloiset ja esimiesasemassa olevat myös arvioivat työnantajansa suhtautuvan jatkamiseen myönteisemmin kuin alemmissa asemissa olevat. Pienyrityksissä työskentelevät arvioivat työnantajan asenteen positiivisemmaksi kuin suuryrityksissä työskentelevät 88. Työn vähäistä merkitystä ja alhaista työmotivaatiota heijastelevat heikko sitoutuminen työhön 4, 87 ja työtyytymättömyys 22 lisäävät eläkesuuntautuneisuutta. Suomessa huono työmarkkinatilanne, työttömyys tai sen uhka sekä pelko eläke-etujen heikkenemisestä lisäävät eläkeajatuksia 22, 37. Myös heikko kiinnittyminen työelämään ja heikkolaatuiset työsuhteet vahvistavat kielteisiä asenteita työtä kohtaan 8, 15. Erityisesti työn hallinnan menetystä usein seuraava työuupumus muuttaa asenteen työtä kohtaan yleensä kielteiseksi ja työn merkityksellisyys, ammatillinen itsetunto ja pystyvyyden tunne romahtavat, jolloin varhaiseläke voidaan nähdä ulospääsynä tilanteesta. Hyvä eläketurva vaikuttaa eläkkeelle siirtymiseen 4, 22, 30, 80. Maissa, joissa on huono eläketurva, siirrytään eläkkeelle myöhemmin kuin maissa, joissa eläketurva on hyvä 68. Myös eläkesäästöt 27 ja yksilölliset eläkevakuutukset näyttävät aikaistavan eläkkeelle jäämistä jonkin verran. (Tuomisen ja Pelkosen 88 tutkimuksessa vakuutuksen ottaneista 53 % aikoi jatkaa vähintään 63 vuoden ikään, kun vastaava osuus ver- 314

13 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia tailuryhmässä oli 64 %.) Eläkkeelle houkuttelevia tekijöitä ovat hyvän eläketurvan lisäksi esimerkiksi työn ulkopuolisen elämän merkityksellisyyttä heijastavat vapaaajan harrastukset ja eläkkeellä oleva puoliso 4, 22, 42, 50. SosiodemograÞset tekijät Eläkeajatukset lisääntyvät iän kertymisen myötä esim. 4, 50, mutta eivät aivan suoraviivaisesti. Varhaiseläkeajatuksia on enemmän vuotiailla kuin vuotiailla 22, 62. Kaikkein eläkesuuntautuneimmat ja työkykynsä menettäneet ovat jo poistuneet työmarkkinoilta alle 60-vuotiaina, ja kaikkein vanhimmilla toisaalta varsinaisen vanhuuseläkeiän läheisyys vähentää varhaiseläkeajatuksia 22. Eläkeajatusten on havaittu olevan yleisempiä miehillä kuin naisilla 12, 22, 62 ja niitä lisää puolison eläkkeellä olo 22, 26. Amerikkalaistutkimusten mukaan naimattomuus ylipäätään myöhentää eläkkeelle siirtymistä 27, 30, 50 ; Suomessa puolestaan varsinkin miehillä naimattomuuden on havaittu aikaistavan eläkkeelle siirtymistä erityisesti työttömyysreitin kautta 44. Suomalaisten naimattomien naisten kohdalla parisuhdetta ratkaisevampi työssä jatkamista lisäävä tekijä on kotona olevien lasten määrä 44. Yleensäkin huollettavien runsas määrä perheessä myöhentää eläkkeelle siirtymistä 27, 44, mikä voi liittyä taloudellisiin paineisiin pysyä työssä. Suomessa eläkeajatuksia lisäävät myös matala koulutustaso 22, 34, 75 ja työttömyys 22, 62. Työntekijöillä on enemmän eläkeajatuksia kuin toimihenkilöillä 22, 48, 49. Eläkeajatuksia puolestaan vähentävät korkea koulutustaso 22, 27, 68 ja korkea sosioekonominen asema 4, 22, 50. Toisaalta ainakin sosiaali- ja terveysalalla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu viitteitä U-käyrän muotoisesta yhteydestä ammattiaseman ja eläkeajatusten välillä: eläkesuuntautuneimmiksi ovat osoittautuneet ylempi akateeminen henkilöstö ja toisaalta pienipalkkainen suorittavaa työtä tekevä henkilöstö 12, 34. Alakohtaiset erot uupumusasteisessa väsymyksessä esim. 46 saattavat heijastua eläkeajatuksiin. Työuupumusoireita on havaittu runsaasti korkeakoulutetuilla sekä vailla ammattikoulutusta olevilla 1. Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät eläkelajeittain Eri eläkemuodoille siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä osa on yhteisiä, osa kunkin eläkemuodon ehtoihin liittyviä 22, 26. Niinpä yhtäältä erilaiset eläkeajatukset johtavat yksilön hakeutumaan erilaisiin varhaiseläkemuotoihin, toisaalta eläkemuodot erilaisine perusehtoineen säätelevät erilaisiin kulkureitteihin ohjautumista. Taulukkoon 1 (s. 316) on koottu eri tutkimuksissa havaittuja eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä eri eläkemuodoissa sekä eri eläkemuotoihin vuonna 2002 siirtyneet (vrt. alaosa kuvassa 2 s. 311 aikaisemmin). Taulukosta voi havaita, että korkea koulutus ja sosioekonominen asema lisäävät todennäköisyyttä jatkaa työssä vanhuuseläkeikään saakka. Työssä jatkamisen ajatukset vanhuuseläkkeelle asti liittyvät tutkimuksissa kevyeksi arvioituihin työn vaatimuksiin, hyvään työn hallintaan, hyvään terveyteen 17, 88, hyväksi arvioituun ilmapiiriin ja yhteistyöhön työpaikalla sekä positiiviseksi arvioituun esimiestyöhön, tasavertaisuuteen työyhteisössä, mielenkiintoiseen ja haastavaan työhön ja vaikutusmahdollisuuksiin työssä 17, 88, 91, mahdollisuuteen kommunikoida työkavereiden kanssa 56 ja työsuhteen varmuuteen 91. Myös yksilölliset voimavarat, kuten positiivinen minäkuva, yleinen aktiivisuus ja vireys 91, vahva elämänhallinta 34 ja Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

14 T. Salokangas, ym. Taulukko 1. Eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä lisäävät tekijät eri eläkevaihtoehdoissa, eläkkeiden ikärajat sekä vuonna eri eläkevaihtoehtoihin siirtyneiden määrä (taulukosta puuttuvat maatalouden erityiseläkkeille siirtyneet 1263). eläkelaji ikärajat (2004) 13 kaikki v n siirtyneet v n todennäköiset syyt todennäköinen sukupuoli, koulutus, sosioekonominen asema, alue, kieli vanhuuseläke ( varhennetut) 65 (60 64) (65 733) (4 321) virallisen eläkeiän saavuttaminen, hyvä terveys, kevyet työn vaatimukset, hyvä työn ja elämän hallinta, mielenkiintoinen työ, hyvä työilmapiiri 88, 17, luottamus esimieheen 51, työsuhteen varmuus 91 26, 44 nainen 26, 44, 48, 37, 49 korkea asema 26, 44 julkisen sektorin työ toimihenkilö tai yrittäjä 22, 26 ruotsinkielisyys 44 työkyvyttömyyseläke ( yksilölliset) (60 64) (16 525) (2 256) heikentynyt terveys ja työkyky 17, 22, 62, 74, työn raskaus 22, 62, 74, työtapojen ja työn sisällön muutokset 62, työtä tehty jo riittävän pitkään 22, puoliso eläkkeellä 22, 26, aiempi eläkehylkäys 26, taloudelliset 22, 26 kannusteet 26, 44 mies matala asema 26 Itä- ja Pohjois-Suomi 26 työttömyyseläke työttömyys 22, 62, 74, huono työmarkkinatilannne 22, työyhteisöön ja ikäkulttuuriin liittyvät tekijät 22, vapaa-ajan merkitys 22. puolison työssäolo ja julkisen sektorin työ vähentävät 26 mies 26 matala asema 26, 44 Itä- ja Pohjois-Suomi 26 36, 44 yksityinen sektori osa-aikaeläke pehmeä lasku eläkkeelle 80, vapaa-ajan arvostus 74, 80, riittävä toimeentulo 80, arvostuksen puute työssä 22, työilmapiirin ongelmat 22, pelko eläkejärjestelmän muuttumisesta epäedulliseksi 22 naisia hieman enemmän kuin miehiä 80 korkea asema 63, 80 toimihenkilö (yleisimmät alat koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, rahoitus ja liike-elämän palvelut) 63,

15 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia koherenssin tunne 16 eli ympäristön ja oman toiminnan kokeminen hallittavana, merkityksellisenä ja ymmärrettävänä auttavat jaksamaan työelämässä. Matala koulutustaso ja sosioekonominen asema sekä heikentynyt terveys lisäsivät todennäköisyyttä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Matala koulutustaso ja sosioekonominen asema ja työttömyys lisäsivät todennäköisyyttä siirtyä työttömyyseläkkeelle. Vapaa-aikaa arvostavat pehmeän laskun eläkkeelle haluavat 80 sekä ne, joilla on korkea koulutus ja sosioekonominen asema, siirtyivät muita todennäköisemmin osa-aikaeläkkeelle. Taulukon perusteella näyttää siltä, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvillä painottuvat työn hallintaan liittyvät tekijät, työttömyyseläkkeelle siirtyneillä (nykyään jo poistunut ryhmä) työn hallintaan liittyvien tekijöiden lisäksi työmarkkinatilanne ja osa-aikaeläkkeelle siirtyvillä edellisiä ryhmiä enemmän työ- ja eläkeasenteet ja eläkenormit. Eläkkeelle siirtyminen ja hyvinvointi eläkkeellä Eläkkeelle siirtymisen tapa voi usein heijastua myös hyvinvointiin eläkkeellä. Hallittu eläkkeelle siirtymisen prosessi lisää myös hyvinvointia eläkkeellä. Tärkeimpiä tekijöitä, jotka ennustavat hallittua eläkkeelle siirtymistä ja hyvinvointia eläkkeellä, ovat hyvä terveys 19, 10, 47, 20, 74 ja eläkkeelle jäämisen vapaaehtoisuus 20, 23, 41, 47, 74, 77. Vapaaehtoisesti eläkkeelle siirtyneet ovat elämäänsä tyytyväisempiä, terveempinä ja voivat psyykkisesti paremmin ja sopeutuvat eläkkeellä oloon paremmin kuin vastentahtoisesti eläkkeelle joutuneet. Vastentahtoinen eläkkeelle siirtyminen hankaloittaa sopeutumista selvästi. 23, 41, 47, 76, 77 Hallittua eläkkeelle siirtymistä ja hyvää elämänlaatua eläkkeellä lisäävät myös eläkkeelle siirtymisen suunnittelu 31, suhteellisen turvattu taloudellinen tilanne 20, 31, säännöllinen liikunta 39, vapaa-ajan aktiviteetit 10, 58, 78 ja sosiaalinen verkosto 10, 58. Sosiaalinen tuki ei näyttänyt vaikuttavan suoraan eläkkeelle sopeutumiseen, mutta se kannusti tavoitteellisuuteen ja aktiivisuuteen eläkkeellä ja lisäsi siten laadukasta vapaaaikaa ja elämään tyytyväisyyttä 72. Yleistä tyytyväisyyttä eläkkeellä lisäsivät myös tyytyväisyys avioliittoon ja kotiin 19 sekä lisääntynyt vapaa-aika ja vapauden 35 ja elämänhallinnan tunne 19, 20, 94. Sukupuolten suhteen tutkimustulokset ovat hieman ristiriitaisia. Joissakin tutkimuksissa on havaittu naisten olevan tyytyväisempiä eläkkeellä 41, toisissa taas miesten 65. Naisten onnistuneempaa siirtymistä eläkkeelle on selitetty usein sillä, että naisten työura on katkonaisempi kuin miesten ja työrooli vähemmän keskeinen elämässä kuin miehillä 41. Miesten onnistuneempaa eläkkeelle siirtymistä on puolestaan selitetty taloudellisilla tekijöillä: naisten tulot ja eläkkeet ovat usein miesten tuloja alhaisemmat, ja heikon taloudellisen tilanteen on havaittu vaikeuttavan eläkkeelle sopeutumista 23, 31, 35, 65, 74. Quickin ja Moenin 56 tutkimuksessa naisilla onnistunutta eläkkeellä oloa ennustivat parhaiten hyvä terveys, suhteellisen aikainen eläköityminen, keskeytymätön ura ja hyvät tulot eläkkeellä. Miehillä vastaavat tekijät olivat hyvä terveys, työtyytyväisyys ennen eläkettä, vähäinen työroolin keskeisyys sekä eläkkeelle siirtymisen suunnittelu 65. Työrooli on usein keskeinen myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen, ja silloin hyvinvointia lisää tuotteliaisuuden 32 ja molemmilla sukupuolilla merkityksellisyyden ja tarkoituksellisuuden tunne eläkkeelle jäätyäkin 58. Suomalaista tutkimusta eläkkeelle siirtymisen tavasta ja hyvinvoinnista eläkkeellä on tehty melko vähän. Sauraman 74 mukaan Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

16 T. Salokangas, ym. varhaiseläkeläisten hyvinvointi ei poikkea suuresti ikääntyvien työllisten hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin vajeita on lähinnä työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla. Heillä myös työstä poistuminen oli muihin eläkemuotoihin verrattuna tapahtunut useammin eivapaaehtoisesti. Tulos on samansuuntainen ulkomaisten tutkimusten kanssa eläkkeelle siirtymisen tavan ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä. MITEN TYÖELÄMÄSSÄ JATKAMISTA ON PYRITTY EDISTÄMÄÄN? Eläkkeelle siirtymiseen ja työelämässä jatkamiseen on pyritty vaikuttamaan lainsäädännöllä, taloudellisilla kannustimilla, asennekampanjoilla ja tiedotuksella, erilaisilla työelämän laadun kehittämisohjelmilla tai työntekijöiden työkykyä ylläpitävällä ja edistävällä toiminnalla sekä aktiivisilla työmarkkinatoimilla. Suomessa, kuten kaikissa Pohjoismaissa, ikääntyviä koskevan politiikan tavoitteena on, että työnteko olisi sosiaalitukien vastaanottamista kannattavampaa. Ruotsi, Tanska ja Norja korostavat lainsäädännöllisiä vaikutuskeinoja ja Islanti aktiivisia toimenpiteitä heikkojen ryhmien integroimiseksi työelämään. Ruotsissa lainsäädännöllä mm. estetään osapuolia solmimasta sopimuksia, jotka heikentävät viranomaisten vaikutuskeinoja. Suomessa on eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten lisäksi panostettu asennekampanjoiden ja aktiivisten toimenpiteiden yhdistelmään, esimerkkinä TYKY-toiminta, joka tarkoittaa työ- ja toimintakyvyn aktiivista ylläpitoa 40, sekä erilaiset ohjelmat, kuten KESTO, Veto, Kansallinen ikäohjelma ja Työssä jaksamisen ohjelma, joiden tarkoitus on tuottaa toimenpide-ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä työssä jatkamisen edistämiseksi. Laajat ohjelmat osoittavat poliittista tahtoa ja siirtävät resursseja alueen kehittämistoimintaan sekä muuttavat yleistä asenneilmastoa. Ongelmana on, että kehitettyjen toimenpiteiden vaikutuksista on vähän tieteellistä tietoa ja että laajojen ohjelmien kokonaisvaikutuksen laatua ja määrää on varsin vaikea yksilöidä kovin tarkasti. Taloudellisista vaikutuskeinoista kannustimilla näyttäisi olevan merkitystä työssä jatkamiselle. Tutkimuksissa on ilmennyt, että Suomessa työssä jatkamisen taloudellisten kannusteiden tulisi olla suuria, jotta niillä olisi merkitystä keskimääräiseen eläkkeelle siirtymisikään 22, 26. Vuoden 2005 eläkeuudistukseen suhtautumista koskevat ensimmäiset tutkimukset viittaavat siihen, että mitä lähempänä eläkkeelle siirtyminen on, sitä motivoivammaksi työssä jatkaminen koetaan paremman eläkekertymän vuoksi. Ansiotasolla on työssä jatkamisen kannustimena jonkin verran suurempi merkitys pienituloisille kuin suurituloisille työntekijöille: yli euroa vuodessa ansaitsevista ikääntyneistä yksityisalojen työntekijöistä noin 50 % ja alle euroa ansaitsevista 66 % arvioi lisätyöskentelyllä ansaitulla suuremmalla eläkkeellä olevan merkitystä työssä jatkamiseen 88. Hyvä terveys on tärkeä edellytys, jotta rahallisella kannustimella olisi vaikutusta. Myös hyvä koulutus lisää jonkin verran kannustimen vaikutusta. Myös lyhennetyn työajan käyttöä ja työajan joustoa on ehdotettu varhaiseläköitymisen hillitsemiseksi, ja kokemukset työaikakokeiluista ikääntyneiden osalta ovat olleet hyviä 61. Työn hallintaa ja terveyttä lisäävät interventiot Työn hallintaa ja terveyttä lisäävät interventiot tähtäävät joko yksilön psyykkisten 318

17 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia voimavarojen ja selviytymiskeinojen parantamiseen, työyhteisön kehittämiseen tai molempiin. Näiden toimenpiteiden sisältöihin saattaa kuulua ajattelumallien muuttamista ja aktiivisten selviytymismekanismien käyttöönottoa, rentoutustekniikoita, terveisiin elämäntapoihin ohjausta sekä työyhteisöön vaikuttavia toimenpiteitä 52. Ryhmämuotoisissa toimenpiteissä vertaistuella on usein tärkeä merkitys esim. 28. Interventioissa on tärkeää, että kohdejoukko valitaan huolellisesti ja sen ongelmat tunnetaan hyvin. Tavoitteena on pitkän aikavälin muutos, johon tulisi liittyä myös käyttäytymisen muutos vaikutusten pysyvyyden takaamiseksi 64. Jos työssä on paljon vaikutusmahdollisuuksia, yksilöön keskittyvien interventioiden on havaittu olevan tehokkaampia kuin organisaatioon kohdistuvien 38, 52. Yleensä toimenpiteiden vaikutukset paranevat, kun yksilösuuntautuneeseen interventioon yhdistetään työyhteisöön kohdistuvia toimenpiteitä ja kun toimenpiteet kohdennetaan oikein ja aloitetaan varhain 47, 52. Työssä, jossa on vähän vaikutusmahdollisuuksia, tarvitaan organisaatiotason muutoksia yksilötoimenpiteiden lisäksi 52. Työntekijöihin, ryhmiin tai organisaatioihin suunnattujen, terveyttä ja työkykyä ylläpitävien interventioiden tai kuntoutuksen vaikuttavuudesta on saatu vaihtelevia tuloksia. Asiantuntijakatsauksen 47 mukaan varhaiskuntoutuksella on myönteisiä vaikutuksia työssä olevien toimintakykyyn ja sitä haittaaviin oireisiin, psyykkiseen hyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin, mutta eläkkeelle siirtymisestä ei voida tutkimusten perusteella tehdä päätelmiä 47. Monista työkyvyn parantamiseen ja ylläpitoon tähtäävien interventioiden kannattavuudesta tehdyistä tutkimuksista kuitenkin puuttuvat selkeät vaikutukset, tai tutkimusasetelmasta puuttuu kontrolliryhmä ks. 47. Usein myös toimenpiteiden tai kuntoutusmuotojen sisältöjä on tehdyissä vaikutusjulkaisuissa kuvattu vain yleisesti. Tähän liittyy usein vielä vakavampi ongelma. Suoritetut toimenpiteet perustuvat usein voimakkaasti suorittajien ammatilliseen kokemukseen, eikä näillä toimenpiteillä monesti ole selvää teoreettista perustaa. Näin ollen ei ole myöskään tarkkaa tietoa siitä, millaisia vaikutuksia voi odottaa missäkin ohjelmissa ja minkä ajan kuluessa. Organisaatiotason interventioita koskevia tutkimuksia on tehty muita vähemmän ja ne ovat usein käytännössä hankalampia toteuttaa 29. Kuntoutuslainsäädäntö muuttui vuoden 2004 alusta siten, että ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden korostetaan. Tavoitteena on tukea ammatillisen kuntoutuksen aloittamista niin varhain, että työkyvyttömyys voidaan ehkäistä tai ainakin myöhentää sen alkamista. Uudistuksen myötä pelkkä työkyvyttömyyseläkkeen uhka oikeuttaa ammatilliseen kuntoutukseen 14. Uudistuksen myötä korostuu siten se, että on tärkeää pystyä ajoissa havaitsemaan työkyvyttömyysuhan alla olevat ja puuttumaan ongelmiin. Henkilöt, joita työkyvyn menetyksen voidaan ajatella uhkaavan, ovat varsin kiinnostuneita ammatillisesta kuntoutuksesta. Eniten kuntoutuksesta ovat kiinnostuneet alle 44-vuotiaat naiset, jotka kokevat henkisen työkykynsä huonoksi 73. Työterveyslaitoksessa on 1990-luvun puolivälistä lähtien kehitetty työuran hallintaan tarkoitettuja teoriaperustaisia preventiivisiä menetelmiä, jotka toteutetaan vertaisryhminä. Menetelmät perustuvat Michiganin preventiotutkimuskeskuksessa kehitettyyn ryhmämalliin, joka korostaa työurataitojen vahvistamista ja siirtymävaiheisiin liittyvien esteiden tunnistamista sekä vastoinkäymisiin varautumista. Ryh- Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

18 T. Salokangas, ym. mien perustavoitteena on tukea aktiivisessa ja tukevassa oppimisympäristössä osallistujien itseluottamusta ja tehokkaiden toimintastrategioiden käyttöä työuran siirtymävaiheissa sekä ehkäistä vaikeisiin työuratilanteisiin liittyvää masennusta. Menetelmät kattavat työurasiirtymät nuoruudesta työelämään ja työn menetyksestä takaisin työelämään. Ryhmämenetelmien myönteiset vaikutukset työuraan ja mielenterveyteen on tutkittu kenttäkokeellisissa asetelmissa 92, 93. Havaitut ryhmämenetelmien myönteiset työuravaikutukset ovat liittyneet työsuhteeseen tai työtyytyväisyyteen, mutta vaikutuksia työn hallintaan tai eläköitymiseen ei ole tutkittu. Menetelmiä voisi tulevaisuudessa hyödyntää myös edistettäessä työssä jaksamista ja jatkamista. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä katsauksessa on tarkasteltu eläkepäätöksen syntyyn ja eläkkeelle siirtymiseen sekä työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä suunnitellun käyttäytymisen teorian pohjalta. Eläkkeelle siirtymistä on käsitelty prosessina, jossa työ- ja eläkeasenteet, eläkenormit ja työtilanteen hallinta vuorovaikutuksessa toisiinsa vaikuttavat eläkeajatuksiin ja eläkkeelle siirtymiseen. Laajempana viitekehyksenä on ollut työn, koulutuksen ja vapaa-ajan mukaan ikäeriytynyt yhteiskunta, jota eläkejärjestelmä yhtenä tekijänä normittaa. Ennenaikaisesti eläkkeelle siirtyvillä on yleisenä käsitys, että oma osuus työelämässä on jo tehty ja on aika siirtyä eläkkeelle. Työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen liittyvissä normeissa ja asenteissa on siten nähtävissä ikäeriytyneen yhteiskuntarakenteen vaikutus. Ikäintegroituneen yhteiskuntarakenteen suuntaisten työn hallinnan, asenteiden ja normien tukeminen voisi tuoda uusia mahdollisuuksia suunnitella joustavammin pitenevän uran vaatimusten mukaista elinikäistä oppimista sekä perheen ja muiden työelämän ulkopuolisten asioiden hallintaa. Ikäeriytyneeseen käsitykseen työelämästä on usein vaikea sovittaa elinikäistä oppimista tai työajan joustoja elämäntilanteen mukaan. Ikäeriytyneen yhteiskunnan ongelma voisi olla pienempi, jos työaikaa koskevat säädökset tukisivat paremmin työntekijöiden mahdollisuuksia vaihtoehtoisiin työaikamalleihin ja sapattivapaisiin nykyisen jäykän 40 tunnin viikkotyön sijasta. Siten ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet muokata palkatun työn jakautumista koko elämän aikana. Joissakin yrityksissä ikääntyminen huomioidaan työn organisoinnissa tai ikääntyneet saavat esimerkiksi ylimääräisiä vapaapäiviä. Tutkimuksissa on havaittu eläkeiän ylittäneiden erityisesti hyvin koulutettujen ja johtavissa asemissa toimivien olevan halukkaita työskentelemään osapäiväisesti, mutta moni ei usko työnantajan suostuvan osapäivätyöskentelyyn. Ikänormeihin ja koettuun sosiaaliseen paineeseen siirtyä eläkkeelle voidaan vaikuttaa muuttamalla käytäntöjä lainsäädännön tasolla. Vuoden 2005 eläkeuudistus tavoitteleekin aiempaa joustavampaa eläkkeelle siirtymistä. Pelkän eläkejärjestelmän muuttaminen ei kuitenkaan yksinään riitä edistämään työssä jatkamista. On huomioitava, että vaikka tietyn eläkemuodon ehtojen kiristäminen yleensä vähentää saajien määrää, niin seurauksena yleensä muiden varhaiseläkejärjestelmien käyttö lisääntyy, jos muihin toimenpiteisiin ei samalla ryhdytä esim. 73. Koettu normi eläkkeelle siirtymisessä ei aina olekaan sama kuin lainsäädännön tarkoitukset. Pikemminkin kokemus normeista välittyy ensisijaisesti oppimalla muiden ihmisten toimin- 320

19 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia nan ja keskustelun kautta. Koettu normi voi siis perustua yleiseksi muodostuneeseen käytäntöön, vaikka lainsäätäjän tarkoitus olisikin alun perin ollut toinen. Työn hyvä hallinta edistää työssä jatkamista. Työuupumus voidaan nähdä seurauksena työn hallinnan menetyksestä ja riskinä ennenaikaiselle eläköitymiselle. Eläkkeelle siirtymisen tavalla on merkitystä, sillä hallitsematon eläkkeelle lähtö saattaa heikentää myös eläkkeelle siirtymisen jälkeistä hyvinvointia. Heikot työelämäkokemukset ja heikko työn hallinta ovat omiaan vahvistamaan myös kielteistä asennetta työhön. Jo nuorten kohdalla on tärkeää, miten koulutuksesta siirrytään työelämään ja miten työelämään sosiaalistumista tuetaan yrityksissä. Nuorten käyttäminen hyväksi heikkolaatuisissa pätkätöissä ei tue hyvää työelämään sosiaalistumista ja voi aiheuttaa vaikeasti korjattavia kielteisiä ajattelutapoja työelämää kohtaan 8. Työuran hallintaa tulisi tukea ajoissa, ennen työkyvyn alenemista ja eläkeajatusten syntymistä. Uusi kuntoutuslainsäädäntö perustuukin alentuneen työkyvyn riskin varhaiseen tunnistamiseen ja kuntoutukseen. Eri asia on, miten hyvin uudistus toteutuu käytännön toiminnassa kuinka varhain ongelmat havaitaan ja kuinka niihin puututaan. Toistaiseksi järjestelmä perustuu paljolti työntekijän omaan aktiivisuuteen. Työn ja työuran hallintaan painottuvat kuntoutusmenetelmät ovat muodoiltaan vaihtelevia ja perustuvat yleensä enemmän toimenpiteiden suorittajien omaan kokemukseen kuin toimenpiteiden vaikutuksia selittävään teoriaan. Mielenterveyden häiriöt ovat nykyisin työkyvyttömyyden pääsyy, ja siksi uuden lainsäädännön tueksi tarvittaisiin teoriapohjaisia erityisesti työn ja työuran psyykkistä hallintaa parantavia varhaiskuntoutuksen menetelmiä, jotka soveltuisivat käytettäviksi työpaikkojen ja työntekijöiden lähellä, esimerkiksi työterveyshuollon yhteydessä. KIITOKSET Haluamme kiittää Kirsi Aholaa, Teija Honkosta, Päivi Jalosta, Petri Koivistoa ja Katariina Salmela-Aroa hyvistä kommenteista. KIRJALLISUUTTA 1. Ahola K, Gerlander E-M ja Kalimo R: Työntekijän ajattelu- ja toimintatapojen yhteys työuupumukseen. Työ ja ihminen 15 (2002) 3: Ahola K, Honkonen T, Kalimo R, Nykyri E, Aromaa A & Lönnqvist J: Työuupumus Suomessa. Terveys tutkimuksen tuloksia. Suomen lääkärilehti 43 (2004) 59: Ajzen I: The Theory of Planned Behavior. Organizational Behavior and Human Decision Processes 50 (1991) Bahrami B: Factors affecting faculty retirement decisions. The Social Science Journal 38 (2001) Baltes P & Baltes MM (toim): Successful aging : perspectives from behavioral sciences. Cambridge University Press, Cambridge Bandura A: Social foundations of thought and action: A social cognitive theory. Prentice-Hall, Englewood Cliffs, NJ Beehr TA: The process of retirement: A review and recommendations for future investigation. Personnel Psychology 39 (1986) Dooley D & Prause J: Effect of unemployment on school leavers self-esteem. Journal of Occupational and Organizational Psychology 68 (1995) 3: Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

20 T. Salokangas, ym. 9. Ebbinghaus B: Any Way Out of Exit from Work? Reversing the Entrenched Pathways of Early Retirement. Teoksessa: Welfare and Work in the Open Economy. Volume II. Diverse Responses to Common Challenges, s Toim. Scharpf FW & Schmidt VA. Oxford University Press, Oxford Edén L, Ejlertsson G & Petersson J: Quality of Life Among Early retirees. Experimental Aging Research 25 (1999) Elliot AJ & Sheldon KM: Avoidance Achievement Motivation: A Personal Goal Analysis. Journal of Personality and Social Psychology 73 (1997) 1: Elovainio M, Forma P, Kivimäki M, Sinervo T & Wickström G: Työn psykososiaaliset tekijät ja eläkeajatukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteellinen aikauslehti 38 (2001) Eläkeopas Kuntien eläkevakuutus. 14. Eläketurvakeskus: ( ). 15. Feldman D: The nature, antecedents and consequences of underemployment. Journal of Management 22 (1996) Feldt T: Sence of Coherence: Structure, Stability and Health promotion Role in Working Life, University of Jyväskylä Forma P & Väänänen J: Joustavasti vanhuuseläkkeelle? Suhtautuminen joustavaan vanhuuseläkeikään kunta-alalla. Yhteiskuntapolitiikka 68 (2003) 5: Forma P & Väänänen J (toim.): Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla. Kuntatyö 2010-tutkimus. Kuntien eläkevakuutus. Jyväskylä Fouquereau E & Mullet E: Reasons for retirement, satisfaction with retirement and sources of enjoyment among retirees: An English-French comparison. Teoksessa: Advances in psychology research 2, s Toim. Columbus F. Nova Science Publishers, Huntington, NY Gall TL, Evans DR & Howard J: The retirement adjustment process: Changes in the well-being of male retirees oacross time. Journals of Gerontology. Series B: Psychological Sciences and social Sciences 52B (1997) 3: Glass DC, McKnight JD & Valdimarsdottir H: Depression, burnout and perceptions of control in hospital nurses. Journal of Consulting and Clinical Psychology 61 (1993) Gould R: Eläkeajatukset. Katsaus aiheeseen liittyviin tutkimustuloksiin. Eläketurvakeskuksen monisteita 36, Gowan MA: Peliminary Investigation of Factors Affecting Appraisal of the Decision to Take Early Retirement. Journal of Employment Counseling 35 (1998) Guillemard A-M & Rein M: Comparative Patterns of Retirement: Recent trends in Developed Societies. Annual Review of Sociology 19 (1993) Hakanen J: Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen Tutkimusraportti 27. Työterveyslaitos, Helsinki Hakola T: Varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 11, Helsinki Hardy MA & Hazelrigg LA: Multilevel Model of Early Retirement Decisions Among Autoworkers in Plants With Different Futures. Research on Aging 21 (1999) 2: Heaney CA, Price RH & Rafferty J: Increasing coping resources at work: A Þ eld experiment to increase social support, improve work team functioning, and enhance employee mental health. Journal of Organizational Behavior 16 (1995) 4: van der Hek H & Blomp HN: Occupational stress management programmes: a practical overview of published effect studies. Occup. Med 47 (1997) 3: Henkens K: Retirement Intentions and Spousal Support: A Multi-Actor Approach. Journal of Gerontology: Social Sciences 54B (1999) 2: Henkens K & Tazelaar F: Early retirement of civil servants in the Netherlands. Journal of Applied Social Psychology 24 (1994) 21: Hillman A & Chapparo CJ: The role of work in the lives of retired men following stroke. Work 19 (2002) 3: Houkes I & Janssen PPM: A test of Leiter s process model of burnout. Journal of Health and Human Service Administration 21 (1999) Huhtaniemi P: The sense of life control and thoughts of early retirement. Turun yliopiston julkaisuja Huuhtanen P & Piispa M: Työ- ja eläkeasenteet. Muutokset eläkeajatuksissa Ikääntyvä arvoonsa työterveyden, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämisohjelman julkaisuja 12. Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Helsinki Hytti H: Early exit from the labour market trough the unemplouyment pathway in Finland. Central Pension Security Institute Working Papers 2, Helsinki Hytti H: Varhainen eläkkeelle siirtyminen Suomen malli. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 32. Kansaneläkelaitos, Helsinki

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuus 2.11.2011 Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Voiko työssä voida hyvin?

Voiko työssä voida hyvin? Voiko työssä voida hyvin? Pirjo Manninen Ylilääkäri, teemajohtaja Vaikuttava työterveyshuolto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 0.-.2.20 Helsinki Agenda Työhyvinvoinnin määrittely Työpahoinvoinnin

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Siirtymät sujuviksi työssä

Siirtymät sujuviksi työssä Siirtymät sujuviksi työssä Anestesia-kurssi "Sopiva työ elämän mittainen" 19.3.2009 klo 10:10-10:50 koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Hotel Crown Plaza Elämänkulku vai elämänkaari 20 Ikä 60 Elämänkulku

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Työstä työhön ~ mielekäs työura -seminaari Kruunupuisto Punkaharju 24.4.2012 Hallitusohjelma Suomessa

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

9.5.2011 Pitkän työuran salaisuudet

9.5.2011 Pitkän työuran salaisuudet 9.5.2011 Pitkän työuran salaisuudet Prof. Juhani Ilmarinen, TTL ( 1970-2008), JIC Oy DEMO: Ikävoimaa alueille ja yrityksille joukokohtaus, 3-5-5.2011, Vanajanlinna,Hämeenlinna TEM ja KOKO-verkosto Juhani

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Päijät-Hämeen liiton maakuntatilaisuus Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot