Työ ja ihminen. 3 / vuosikerta. Kehittämisohjelmien vaikutuksia on tutkittava Anneli Leppänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ ja ihminen. 3 / 2005 19. vuosikerta. Kehittämisohjelmien vaikutuksia on tutkittava... 305 Anneli Leppänen"

Transkriptio

1 Työ ja ihminen 3 / vuosikerta Pääkirjoitus Kehittämisohjelmien vaikutuksia on tutkittava Anneli Leppänen Katsaukset Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia Tiina Salokangas, Jukka Vuori, Pekka Huuhtanen Kylmän ja tuki- ja liikuntaelinten oireiden ja sairauksien yhteys riittämättömästi tutkittu Tuomo Pienimäki Artikkelit Voidaanko alaisten psykososiaalista työympäristöä ja työhyvinvointia parantaa johtamisvalmennuksella? Anna-Liisa Elo, Pauliina Mattila, Eeva Kuosma Opettajien työhyvinvointi muutoksessa Kirsti Launis, Annarita Koli Yhteistyön kohdistuminen ja tarpeet yritysturvallisuuden hallinnassa Marinka Lanne Sammandrag Summaries Kirjoittajat

2 Toimitus Anna-Liisa Karhula Taitto Mari Pakarinen ISSN Kirjapaino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print,

3 Pääkirjoitus Kehittämisohjelmien vaikutuksia on tutkittava Y rityksiin sijoitettujen pääomien tuottovaatimusten lisääntyminen on johtanut yksityisissä yrityksissä paitsi uusien tietoteknisten työvälineiden hyödyntämiseen myös organisaatioiden muiden resurssien hyödyntämisen tehostamiseen. Tiimit, verkostot ja projektit ovat yleistyneet työmuotoina. Myös julkiset työnantajat ovat uudistaneet organisaatioita ja ottaneet käyttöön työn uusia organisointimuotoja ja uusia palkkausjärjestelmiä, joiden tavoitteena on työn tuottavuuden ja laadukkuuden parantaminen. Organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämisestä sekä työntekijöiden hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen tähtäävistä toimista on tulossa arkipäivää yhä useammissa organisaatioissa. Myös kehittämistoimilla tavoitellaan useimmiten työn tuottavuuden ja laadukkuuden parantamista. Johtamista ja esimiestyötä on myös suomalaisissa organisaatioissa kehitetty jo kymmeniä vuosia, ja vaihtoehtoisia lähestymistapoja on lukuisia. Johtamiskäyttäytyminen vaikuttaa alaisten psykososiaalisiin työoloihin ja hyvinvointiin, mutta johtamisinterventioiden vaikutuksista alaisten hyvinvointiin ei ole ollut tutkittua tietoa. Anna-Liisa Elo tutkijaryhmineen vertaili kahden erilaisen johtamisvalmennuksen vaikutuksia alaisten psykososiaaliseen työympäristöön ja heidän kokemaansa hyvinvointiin, kun heidän esimiehensä olivat osallistuneet johtamisvalmennukseen. Valmennus paransi alaisten psykososiaalista ympäristöä, mutta hyvinvointi tai työkyky eivät parantuneet. Opetusala on murroksessa. Ammattikorkeakoulut opettelevat uusia toimintatapoja, yliopistoissa muutetaan palkkausjärjestelmää ja peruskouluja lakkautetaan. Erilaisten muutosten vaikutuksia opettajien työhön ja hyvinvointiin on tutkittu verraten vähän. Kirsti Launis ja Annarita Koli tarkastelivat toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opettajayhteisön toimintaa ja hyvinvointia muutoksessa. Tutkimuksessa todettiin, että työhyvinvointi ja sen ongelmat liittyivät työn sujuvuuteen tai sujumattomuuteen. Tutkimuksessa opettajat analysoivat ryhmissä ja yhdessä tutkijoiden kanssa työstään tuotettua aineistoa. Kehittämishankkeet synnyttivät uusia ratkaisuja, mutta toivat esiin myös uusia kehittämisen jännitteitä. Tutkijat totesivat, että työhyvinvoinnin ongelmat eivät ole kerralla ratkaistavissa, vaan työhyvinvointi syntyy ja muuttuu jatkuvasti työntekijöiden toiminnan tuloksena. Tutkimusten tulokset tukevat käsityksiä, että erilaisten kehittämisohjelmien vaikutuksia olisi tutkittava paljon nykyistä enemmän, jotta organisaatiot pystyisivät valitsemaan muuttuviin tarpeisiinsa soveltuvat kehittämistavat. Työhyvinvointi ei Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

4 kuitenkaan kohennu tutkimuksella, vaan työhyvinvoinnin tarkastelun pitäisi olla osa jokaisen työyhteisön arkea ja se olisi yhdistettävä työprosessien ja niiden muutosten analysointiin. Anneli Leppänen 306

5 katsaukset Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia Katsaus eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin ja työuran jatkamisen edistämiseen Tiina Salokangas, Jukka Vuori, Pekka Huuhtanen Suomessa eläkkeelle siirrytään varhain ja eläkkeiden rahoittaminen ja työuran pidentäminen on noussut yhdeksi keskeisimmistä sosiaali-, työvoima- ja eläkepoliittisista haasteista. Eläkkeelle siirrytään vuosittain yleisimmin työkyvyttömyyseläkereitin kautta mielenterveyssyistä. Katsaus selvittää eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä, hyvinvointia eläkkeellä sekä sitä, miten työelämässä jatkamista on pyritty edistämään. Katsauksella täsmennetään psykologian näkökulmasta tieto- ja teoriaperustaa, jolla kehitetään sellaisia uusia ryhmä- ja työyhteisötason menetelmiä, joilla pystytään lisäämään työuran hallintaa kautta koko työiän eläkkeelle asti. Eläkkeelle siirtymistä käsitellään katsauksessa prosessina. Aikaisemmat tutkimukset aiheesta tukivat näkemystä, jonka mukaan työn hallinnan menetys, kielteinen asenne työssä jatkamista kohtaan ja eläkkeelle siirtymistä suosiva normi lisäävät varhaiseläkkeelle siirtymistä. Eläköitymisprosessissa työntekijälle syntyy ensin eläkeajatuksia, seuraavaksi hän tekee eläkepäätöksen ja lopulta varsinaisesti siirtyy eläkkeelle. Kun työntekijä on tehnyt päätöksen siirtyä eläkkeelle, sitä on sen jälkeen enää vaikea muuttaa. Hallittu eläkkeelle siirtymisen prosessi näyttää lisäävän hyvinvointia myös eläkkeellä. Kuntoutus on yksi toimenpide, jolla työelämässä jatkamista on pyritty edistämään. Kuntoutuksen vaikuttavuudesta on kuitenkin saatu vaihtelevia tuloksia. Monista kuntoutustutkimuksista puuttuvat teoriaperusta, kokeellinen tutkimusasetelma tai selkeät vaikutukset. Työuran hallintaa tulisi tukea ajoissa, ennen työkyvyn alenemista ja eläkeajatusten syntymistä. Tarvitaan teoriapohjaisia erityisesti työn ja työuran psyykkistä hallintaa parantavia varhaiskuntoutuksen menetelmiä esimerkiksi työterveyshuollon yhteyteen. Yhtenä keinona pohditaan ikäintegroituneen yhteiskunnan tuomia uusia mahdollisuuksia suunnitella joustavammin työ, vapaa-aika ja koulutus elämänkulussa ja työuralla. Avainsanat: henkinen hyvinvointi, ikäintegraatio, työkyvyttömyyseläke, työn hallinta, työuran hallinta, työuran pidentäminen, varhaiseläkkeet, varhaiskuntoutus Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

6 T. Salokangas, ym. KATSAUKSEN LÄHTÖKOHTA Suomessa jäädään eläkkeelle varhain, keskimäärin 59-vuotiaana 14. Ennenaikaisen työelämästä poistumisen ilmiö on ollut havaittavissa muissakin teollistuneissa maissa 9. Yhä useampi on kokenut työelämän käyneen liian raskaaksi ja haluaa eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää 85. Pääsyyt työkyvyttömyyteen Suomessa ovat nykyään mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, tavallisimmin depressio 82. Eläke voi toimia ulospääsynä koventuneesta työelämästä 42, mutta toisaalta eläkkeellä monia voi kohdata myös vapaa-ajan sisällöttömyys ja tarpeettomuuden tunne 71. Yhtäältä työuran loppupäästä poistutaan varhain, toisaalta taas työuran alkupäässä osa ei pääse koskaan kunnolla kiinni työelämään vaikka haluaisikin. Myös opiskeluajat ovat Suomessa kansainvälisesti katsoen pitkät, ja nuoret siirtyvät työelämään yhä myöhemmin 85, 87. Siten kokonaistyöaika pyrkii lyhentymään. Ihmisten elinikä on pidentynyt, mutta yhteiskunnan rakenteet eivät ole onnistuneet mukautumaan tähän. On syntynyt rakenteellinen viive. Yhteiskunnassamme on enenevä joukko hyväkuntoisia, monella tavoin päteviä senioreja. Heille ei kuitenkaan ole tarjolla tuottavia tai merkityksellisiä rooleja tai paikkaa sosiaalisessa rakenteessa; paikkaa, joka vaalisi, suojelisi ja palkitsisi heidän vahvuuksiaan ja kyky- 71, 68, 70 jään. Varhaiseläkkeitä on irtisanomisten ja massatyöttömyyden aikana myös käytetty laajasti työvoiman poistamiseen työmarkkinoilta. Kun työssäkäyvät maksavat eläkkeet, väestöpohjan vanhetessa eläkkeiden rahoittaminen on noussut yhdeksi keskeisimmistä sosiaali-, työvoima- ja eläkepoliit- 9, 54 tisista haasteista. Katsauksessa tarkastellaan varhaisesti eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja toimenpidemalleja, joilla pyritään edistämään työssä jaksamista ja näin vähentämään ennenaikaista eläköitymistä nykyisessä kuormittavassa työelämässä. Katsauksella täsmennetään psykologian näkökulmasta tieto- ja teoriaperustaa, jonka avulla kehitetään sellaisia uusia ryhmä- ja työyhteisötason menetelmiä, joilla työpaikat yhdessä muiden toimijoiden kanssa pystyvät lisäämään työuran hallintaa kautta koko työiän eläkkeelle asti. Tarkastelu keskittyy varhaista eläköitymistä koskevan päätöksen syntymiseen, ja tässä sovelletaan Ajzenin 3 suunnitellun käyttäytymisen teoriaa, jossa työntekijän oman tilanteen hallinta on yhtenä keskeisenä käsitteenä. Tarkastelun taustana on ikäeriytynyt yhteiskunta. Rakenteellinen viive: ikäeriytymisen ongelma Nuorena koulutukseen, aikuisena työelämään ja vanhana hyvin ansaittuja eläkepäiviä viettämään. Tämä ajattelutapa heijastaa yhteiskuntamme rakennetta, jossa kouluttautuminen ammattiin, työ ja eläkkeellä vietettävä vapaa-aika ovat erillään liitettyinä tiettyihin ikäkausiin. Esiteollisessa yhteiskunnassa ja teollistumisen alkuvaiheessa iäkkäät työskentelivät niin kauan kuin fyysisesti kykenivät. Vasta teollistumisen seurauksena reilut sata vuotta sitten syntyivät vaatimukset eläkkeistä, ja 1900-luvun alussa alettiin maksaa yleisemmin pieniä eläkkeitä. 24, 59 (Suomessa kansaneläkelaki syntyi vuonna 1937 ja tuli voimaan Vakuutusmaksuja alettiin maksaa 1939 ja työkyvyttömyyseläkkeitä ) Vaikka eläkkeet liittyivät työkyvyn heikkenemiseen, ne olivat samalla alusta asti myös keino työn tehostamiseen ja työvoiman vähentämiseen ja siten myös este 308

7 Ikä Ikäeriytynyt Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia Ikäintegroitunut Vanha Aikuinen Vapaa-aika Työ K o u l u t u s T y ö V a p a a - a i k a Nuori Koulutus Kuva 1. Ikäeriytynyt ja ikäintegroitunut sosiaalinen rakenne äärimuodoissaan 70. jatkaa työssä tietyn iän jälkeen 54. Vasta 1960-luvun loppuun mennessä eläkkeelle siirtymisestä oli tullut elämänkulun normaali osa, joka erottui aktiivisesta työelämästä ja jota määritti julkisten vanhuuseläkejärjestelmien asettama eläkeikä 65 ikävuoden vaiheille. Elämänkaari jakaantui kolmeen ajallisesti peräkkäiseen jaksoon: koulutusjärjestelmän myötä pidentyvään ja taloudellisesti epäitsenäiseen lapsuus- ja nuoruusaikaan, aktiiviseen työikään, ja aktiivisen iän jälkeiseen eläkevaiheeseen. 24, 53, 68. Kolmeen erilliseen peräkkäiseen jaksoon jaettu elämänkaari, ikäeriytynyt (agedifferentiated) yhteiskuntarakenne (kuva 1), on nykyään kuitenkin monessa suhteessa ongelmallinen sekä työelämän, koulutuksen että eläkkeellä olon kannalta 69, 71. Ensinnäkin nykyinen työelämän tahti kuluttaa suurella osalla ihmisistä voimavarat ja osaamisen liian nopeasti loppuun. Yhtäältä nuorten pääsy laadukkaasti kiinni työelämään on vaikeutunut, ja toisaalta työuran toisessa päässä työelämän tahti ajaa ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle. Työelämän rytmi ei usein jousta ihmisten Työ ja ihminen 19 (2005) 3: muuttuvien elämäntilanteiden mukaan, ja on vaikea järjestää mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja työelämän ulkopuolisen elämän hoitamiseen. Verrattuna muihin maihin Suomen työelämälle on tyypillistä kokoaikainen työ tai olo täysin työelämän ulkopuolella 66. Toiseksi opiskeluajat ovat Suomessa pitkiä, ja nuorten työelämään siirtyminen on myöhentynyt 86, 87. Yksi syy tähän on se, että koulutukseen pitää keskiasteen opintojen jälkeen jonottaa. Toinen syy ovat esimerkiksi yliopistojen raskasrakenteiset tutkinnot 60. Tieto kuitenkin vanhenee nopeasti, ja koulutusta tarvitaan pikemminkin läpi elämän kuin raskaana pakettina yhdessä elämänvaiheessa. Suomalaisissa yliopistoissa annettu koulutus ei myöskään ole kansainvälisesti katsoen kovin työelämäsuuntautunutta, ja usein opiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti ei liity opintoihin lainkaan 60. Kolmanneksi ikäeriytynyt yhteiskuntarakenne yhdessä kuluttavan ja vaativan työelämän kanssa saavat ihmiset väsymään ja voimavarojen vähetessä pakenemaan kuvion 1 työlaatikosta pois vapaa-aika- 309

8 T. Salokangas, ym. laatikkoon, koska muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Tunne siitä, että oma osa työelämässä on jo tehty, on usein tärkein eläkkeelle haluamisen syy niillä, joilla eläkkeen hakeminen on käynyt mielessä 22, 75, 80. Ikääntyviä syrjivät asenteet ja käytännöt toimivat osaltaan työelämästä pois työntävinä tekijöinä. Eläkkeellä monilla voi kuitenkin olla vastassa vapaa-ajan sisällöttömyys ja roolittomuus 68, 71. Työelämän jättäminen saattaa merkitä monelle tärkeiden sosiaalisten kontaktien menetystä ja hyödyttömyyden tunnetta, erityisesti jos eläkkeelle siirtyminen koetaan häpeällisenä kasvojen menetyksenä työelämässä 45. Ikäintegroituneessa (age-integrated) (kuva 1 s. 309, oikealla) yhteiskuntarakenteessa koulutus, työ ja vapaa-aika ovat joustavammin eri-ikäisten ulottuvilla. Tällainen yhteiskunta avaisi työuran eri vaiheissa mahdollisuuden joustoon elämäntilanteen mukaan ja elinikäiseen oppimiseen. Työn jakaminen tasaisemmin läpi elämän vapauttaisi aikaa koulutukselle, vapaa-ajalle, perheelle ja muille aktiviteeteille paremmin kulloisenkin tarpeen mukaan. Työn vaihtaminen tai uuden uran aloittaminen olisi nykyistä joustavampaa. Työelämän ikäintegraatiolle on monia hyviä perusteita, kuten kykyjen parempi hyväksikäyttö työelämässä, aktiivisuuden ja sosiaalisen osallistumisen laajentuminen ja sosiaaliturvan rahoittamisen helpottuminen 54, 68, 71. Jotta ikäeriytynyttä yhteiskuntaa voitaisiin kehittää kohti ikäintegroitunutta yhteiskuntaa, on myös syvennettävä tietämystä siitä, mitkä tekijät ajavat tai houkuttelevat ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle. Eläkeajatusten ja eläkkeelle siirtymisen prosessi Eläkkeelle siirtymistä on kuvattu yleensä eläkkeelle työntävien ja vetävien tekijöiden näkökulmasta 9, 54, 55. Eläkkeelle työntäviä tekijöitä on pidetty usein vetäviä tekijöitä merkittävämpinä. Huono terveys ja heikko työkyky ovat yksilötasolla tärkeimmät eläkkeelle työntävät tekijät. Eläkkeelle vetäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi eläkkeellä oleva puoliso tai vapaa-ajan harrastukset. Eläkkeelle siirtymistä voidaan tarkastella myös prosessina, joka jakautuu ajallisesti eläkeajatuksiin, eläkkeelle siirtymispäätökseen sekä varsinaiseen eläkkeelle siirtymistapahtumaan 7 (kuva 2 s. 311). Prosessiin vaikuttavat sekä yksilö- että ympäristötekijät. Tutkimuksissa 4, 22 on havaittu, että varhaiseläkeajatukset ennustavat hyvin todellista työstä poistumista. Kun päätös lähteä eläkkeelle on tehty, sitä on sen jälkeen enää vaikea muuttaa. Tässä katsauksessa eläkepäätöstä ennakoivan prosessin selvittämiseen sovelletaan Ajzenin 3 suunnitellun käyttäytymisen teoriaa. Teorian mukaan todennäköisyys ryhtyä johonkin toimintaan on sitä suurempi, mitä suotuisampi asenne ja subjektiivinen normi jotakin käyttäytymistä kohtaan on ja mitä suurempaa tilanteen hallintaa yksilö kokee kyseiseen käyttäytymiseen liittyvän. 1. Asenne syntyy käyttäytymisen seurauksiin liittyvistä uskomuksista ja arvioista. 2. Subjektiivinen normi syntyy puolestaan odotuksista, joita toisilla uskotaan olevan, ja motivaatiosta noudattaa näitä odotuksia. 3. Koettu käyttäytymisen hallinta muodostuu hallintauskomuksista. Osa koettua käyttäytymisen hallintaa on koettu pystyvyys eli luottamus omiin kykyihin, mikä osaltaan vaikuttaa suuresti käyttäytymiseen 6. Jokin näistä kolmesta tekijästä voi olla muita hallitsevampi vaikuttaja käyttäytymisessä, ja kaikki kolme tekijää ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa. 310

9 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia Kuva 2. Eläkkeelle siirtymisprosessi ja prosessiin vaikuttavat tekijät (muunneltu 3, 7 ). Eläkkeelle siirtymiseen sovellettuna kielteinen asenne työtä kohtaan ja vastaavasti myönteinen asenne eläkkeelle siirtymistä kohtaan voi liittyä vaikeuksiin työhön kiinnittymisessä, työttömyyteen, huonoihin työsuhteisiin ja huonoihin työelämäkokemuksiin pidemmällä aikavälillä 15, jolloin aikomus jäädä eläkkeelle lisääntyy. Subjektiivinen normi eläkkeelle siirtymisessä liittyy työntekijän käsitykseen omasta oikeudesta siirtyä eläkkeelle. Yhteiskunnan normittama eläkeikä, lainsäädäntö ja työtovereiden eläkepäätökset ohjaavat voimakkaasti subjektiivista normia eli koettua oikeutta siirtyä eläkkeelle tietyssä iässä, mutta yksilön oma normi voi myös poiketa Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

10 T. Salokangas, ym. niistä. Työtilanteen hallinta liittyy toisaalta työympäristön vaatimusten ja rajoitusten sekä toisaalta työntekijän voimavarojen ja tarpeiden vastaavuuteen. Työn liian kovat vaatimukset ja rajoitukset työntekijän voimavarojen ja tarpeiden suhteen lisäävät aikomusta jäädä eläkkeelle. Edeltäviin tekijöihin vaikuttavat taustatekijöinä sosiodemograþ set tekijät, kuten ikä, sukupuoli, siviilisääty, asuinpaikka ja sosioekonominen asema, joilla on myös itsenäistä vaikutusta eläkkeelle siirtymisprosessiin. Seuraavaksi esitetään katsaus aikaisempiin tutkimustuloksiin eläkeajatuksiin ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä. Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä analysoidaan hyödyntämällä edellä esitetyn Ajzenin teorian näkemyksiä (kuva 2 s. 311). Tarkastelua syvennetään huomioimalla se, että eri työntekijöillä voi olla kyse eri tekijöistä ja erilaisesta prosessista eläkkeelle siirtymisessä. Eläkkeelle siirtyminen taulukoidaan eri eläkemuotojen mukaan eri tutkimuksista saatujen tulosten perusteella. Viimeiseksi prosessiin yhdistetään hyvinvointi eläkkeellä ja tarkastellaan tekijöitä, jotka edistävät onnistunutta eläkkeelle siirtymistä. Edelleen tarkastellaan sitä, millaisin toimenpidemallein ennenaikaista eläköitymistä on pyritty vähentämään. Tämä katsaus perustuu kotimaisiin ja ulkomaisiin eläkkeelle siirtymistä koskeviin psykologisiin ja yhteiskuntatieteellisiin tutkimuksiin ja julkaisuihin pääasiassa ja 2000-luvuilta. Katsauksen pohjana oli käytettävänä satoja julkaisuja, joiden tutkimuskohteet, menetelmät ja tieteellinen taso vaihtelivat. Julkaisuja löytyi runsaasti erilaisista tietokannoista (esim. PsycINFO, PubMed, ISI Web of knowlegde, HELKA, LINDA, Työterveyslaitoksen tietokannat) sekä Internet-tiedonhauilla (esim. Google) sekä eläke- ja terveysalan asiantuntijoiden kautta. Katsauksessa keskityttiin laadullisesti korkeatasoisiin, tuoreisiin julkaisuihin, jotka pyrkivät yleistämään työntekijöiden eläkekäyttäytymistä eläkejärjestelmästä riippumatta. Katsauksen yhtenä lähtökohtana on, että ihmisen käyttäytyminen on pitkälle universaalia, mutta olosuhteet, kuten eläkejärjestelmän jotkin piirteet, ohjaavat ja muuntelevat sitä systemaattisesti. Näitä muuntelevia vaikutuksia koskevia tutkimuksia on vähän. ELÄKEAJATUKSIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Koettu normi eläkkeelle siirtymiseen Olen jo tehnyt töitä riittävästä elämäni aikana, ja olen ansainnut päästä eläkkeelle. Tämän tapainen lausahdus on yleinen eläkeajatusten perustelu 22, 75, 80. Ikääntymisen ja pitkän työuran merkitys ilmenevät subjektiivisesti koettuna oikeutena eläkkeeseen. Suomen suurissa ikäluokissa 70 % oli täysin tai melko samaa mieltä väittämästä, että eläkevuodet on koettava palkintona, ja 71 % väittämästä, jonka mukaan eläkeiän kynnyksellä elämässä alkaa uusi aikakausi 79. Nämä mielipiteet heijastavat ikäeriytyneen yhteiskuntarakenteen normien mukaista ajattelutapaa: tietyssä iässä kuuluu osansa tehneenä siirtyä eläkkeelle, eläke koetaan palkintona raskaista työvuosista ja eläkkeellä olemisen ajanjakso poikkeaa olennaisesti sitä edeltävistä ajanjaksosta. Koettu normi eläkkeelle siirtymiseen kuvastaa myös työntekijän käsitystä muiden eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden tilanteista ennen eläkkeelle siirtymistä tai työnpaikan taholta tulevasta sosiaalisesta paineesta siirtyä eläkkeelle. Osa eläkkeelle siirtyneistä on kokenut, että heitä painostetaan eläkkeelle 42. Näiden tilanteiden kautta työntekijä voi soveltaa omalle kohdalleen 312

11 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia yhteiskunnan normittamaa eläkeikää tai mahdollisuuksia varhaiseläkkeisiin. Suomessa vanhuuseläkkeen perusehtona on ollut 65 vuoden ikä. Varhennettuna (60 64 v.) vanhuuseläke on jäänyt pysyvästi normaalia vanhuuseläkettä pienemmäksi ja vastaavasti eläkkeelle siirtymisen lykkääminen 65. ikävuoden jälkeen on korottanut eläkettä. Varhaiseläkkeiden ikärajat ovat aikojen kuluessa jonkin verran vaihdelleet. Vuonna 2004 työkyvyttömyyseläke edellytti työkyvyttömyyttä ikävälillä ja työttömyyseläke työttömyyttä ja 60 vuoden vähimmäisikää. Yksilöllinen varhaiseläke edellytti työkyvyn heikkenemistä ja vähintään 60 vuoden ikää, ja osa-aikaeläke edellytti omasta valinnasta osa-aikatyöhön siirtymistä ja vähintään 58 vuoden ikää 13. Viime vuosina selvästi yleisin varhaiseläke on ollut työkyvyttömyyseläke. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa järjestelmä muuttui siten, että vanhuuseläkkeelle voi siirtyä oman harkinnan mukaan joustavasti vuoden iässä jokaisen työvuoden tuolla ikävälillä kartuttaessa eläkettä 4,5 %. Yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke lakkautetaan. Joulukuun 1949 jälkeen syntyneiden työttömyyden aikainen toimeentulo turvataan jatkamalla päivärahaoikeutta: työttömäksi aikaisintaan 57 vuoden ja yhden kuukauden iässä tulleella on oikeus saada työttömyyspäivärahaa 65-vuotiaaksi saakka. Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee vuoteen, ja varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 62 vuoteen. Uudistuksen tavoitteena on myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2 3 vuodella. Vaikutukset riippuvat myös yleisestä työllisyystilanteesta, ikääntyvien työttömyyden kehityksestä sekä työelämän, työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehityksestä. 81 Eläkeuudistuksesta tehdyn alustavan tutkimuksen mukaan lähes puolet aikoo jäädä eläkkeelle viimeistään 60-vuoden iässä ja 63-vuoden iän jälkeen aikoo jatkaa vain noin neljäsosa palkansaajista 85. Työtilanteen hallinta Työtilanteen hallinnan heikentyminen liittyy työympäristön koventuviin vaatimuksiin työntekijää kohtaan sekä esimerkiksi ikääntyvän työntekijän puutteelliseen koulutukseen 66, heikkoon osaamiseen sekä puutteelliseen opastukseen ja tukeen 43. Yleensä tärkeimpänä eläkkeelle työntävänä eläkeajatusten perusteluna on mainittu heikentynyt terveys tai työkyky 22, 42, 62. Työkyvyn mittaamiseen Työterveyslaitoksella kehitetyn työkykyindeksin on todettu ennustavan hyvin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä 39 sekä myös hyvää toimintakykyä eläkkeellä 83. (Työkykyindeksi-kyselylomakkeessa kysytään arviota työkyvystä verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan ja työn vaatimuksiin, eri sairauksista, sairauksien arvioidusta haitasta työssä, sairauspoissaolopäivien määrää, arviota työkyvystä kahden vuoden päästä sekä psyykkisistä voimavaroista 83.) Eläkesuuntautumista lisäävät myös erilaiset työhön liittyvät tekijät, kuten työn fyysinen tai psyykkinen kuormittavuus, työelämän kasvaneet vaatimukset, tehostunut tulosseuranta, kova työtahti, lisääntynyt epävarmuus ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet työssä 18, 85 sekä työyhteisöön liittyvät ongelmat, kuten yhteistyövaikeudet ja huono johtamistapa, työstä saadun tunnustuksen ja arvostuksen vähyys, huono työilmapiiri ja ikäsyrjintä 12, 22, 49, 56. Ylipäätään eläkesuuntautuneisuutta lisää se, mitä vähemmän työssä koetaan olevan palkitsevia piirteitä ja mitä enemmän rasittavia piirteitä, erityisesti, kun työntekijöillä ilmenee ongelmia myös terveydessä ja työkyvyssä. Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

12 T. Salokangas, ym. Työuupumusta voidaan pitää vakavana työn hallinnan menetyksestä johtuvana häiriönä. Tutkimukset antavat viitettä siihen, että pitkään jatkuessaan työuupumus voi johtaa depressioon 21. Heikoissa työoloissa työskentelevillä on työuupumusoireita todennäköisemmin kuin muilla, ja sitä kautta he kokevat terveytensä heikoksi ja ovat muita useammin aikeissa siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Työuupumusta lisäävät myös epävakaa työura, työn epävarmuus ja heikko taloudellinen toimeentulo 25. Eläkeajatukset lisääntyvät merkittävästi työuupumuksen voimistuessa 46. Työuupumus lisääntyy iän myötä, naisilla suoraviivaisemmin kuin miehillä 2, 18. Sukupuolten ero saattaa selittyä naisten työstä ja perheestä syntyvästä suuremmasta kokonaiskuormituksesta, miesten paremmista vaikutusmahdollisuuksista työssään sekä huonokuntoisimpien miesten karsiutumisella pois työelämästä 2. Eläkkeelle haluamisen voidaan nähdä kuvastavan myös työelämässä epäonnistumisen pelkoa ja olevan siten joskus myös välttämisreaktio. Elliotin ja Sheldonin 11 tutkimuksessa välttämisreaktio vähensi pätevyyden tunnetta. Pätevyyden tunne lisäsi itsearvostusta, hallinnan tunnetta, vitaalisuutta, elämään tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Välttelevien selviytymis- ja stressinhallintakeinojen ja vähäisten aktiivisten selviytymiskeinojen käytön on myös havaittu olevan yhteydessä voimakkaaseen uupumisasteiseen väsymykseen 33, 57, työuupumukseen 1 ja heikkoon hyvinvointiin 67. Asenne työssä jatkamiseen Työkykyindeksillä mitattu hyvä työkyky on voimakkaasti yhteydessä myönteiseen asenteeseen pysyä työssä. Hyvä työkyky ei kuitenkaan aina merkitse työnteon ehdotonta kannatusta, vaan yleensä joko myönteistä tai neutraalia suhtautumista työssä pysymiseen 49. Toisaalta on huomattava, että halukkuus jatkaa työelämässä ja toisaalta halukkuus jäädä mahdollisimman pian eläkkeelle voivat vaikuttaa samanaikaisesti ja ihmiset voivat vastata kyselyihin ristiriitaisestikin 79. Ikääntyneet erityisesti hyvin koulutetut ja johtavissa asemissa toimivat ovat usein halukkaita työskentelemään osa-aikaisesti 68, 88. Hyvin koulutetut, hyvätuloiset ja esimiesasemassa olevat myös arvioivat työnantajansa suhtautuvan jatkamiseen myönteisemmin kuin alemmissa asemissa olevat. Pienyrityksissä työskentelevät arvioivat työnantajan asenteen positiivisemmaksi kuin suuryrityksissä työskentelevät 88. Työn vähäistä merkitystä ja alhaista työmotivaatiota heijastelevat heikko sitoutuminen työhön 4, 87 ja työtyytymättömyys 22 lisäävät eläkesuuntautuneisuutta. Suomessa huono työmarkkinatilanne, työttömyys tai sen uhka sekä pelko eläke-etujen heikkenemisestä lisäävät eläkeajatuksia 22, 37. Myös heikko kiinnittyminen työelämään ja heikkolaatuiset työsuhteet vahvistavat kielteisiä asenteita työtä kohtaan 8, 15. Erityisesti työn hallinnan menetystä usein seuraava työuupumus muuttaa asenteen työtä kohtaan yleensä kielteiseksi ja työn merkityksellisyys, ammatillinen itsetunto ja pystyvyyden tunne romahtavat, jolloin varhaiseläke voidaan nähdä ulospääsynä tilanteesta. Hyvä eläketurva vaikuttaa eläkkeelle siirtymiseen 4, 22, 30, 80. Maissa, joissa on huono eläketurva, siirrytään eläkkeelle myöhemmin kuin maissa, joissa eläketurva on hyvä 68. Myös eläkesäästöt 27 ja yksilölliset eläkevakuutukset näyttävät aikaistavan eläkkeelle jäämistä jonkin verran. (Tuomisen ja Pelkosen 88 tutkimuksessa vakuutuksen ottaneista 53 % aikoi jatkaa vähintään 63 vuoden ikään, kun vastaava osuus ver- 314

13 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia tailuryhmässä oli 64 %.) Eläkkeelle houkuttelevia tekijöitä ovat hyvän eläketurvan lisäksi esimerkiksi työn ulkopuolisen elämän merkityksellisyyttä heijastavat vapaaajan harrastukset ja eläkkeellä oleva puoliso 4, 22, 42, 50. SosiodemograÞset tekijät Eläkeajatukset lisääntyvät iän kertymisen myötä esim. 4, 50, mutta eivät aivan suoraviivaisesti. Varhaiseläkeajatuksia on enemmän vuotiailla kuin vuotiailla 22, 62. Kaikkein eläkesuuntautuneimmat ja työkykynsä menettäneet ovat jo poistuneet työmarkkinoilta alle 60-vuotiaina, ja kaikkein vanhimmilla toisaalta varsinaisen vanhuuseläkeiän läheisyys vähentää varhaiseläkeajatuksia 22. Eläkeajatusten on havaittu olevan yleisempiä miehillä kuin naisilla 12, 22, 62 ja niitä lisää puolison eläkkeellä olo 22, 26. Amerikkalaistutkimusten mukaan naimattomuus ylipäätään myöhentää eläkkeelle siirtymistä 27, 30, 50 ; Suomessa puolestaan varsinkin miehillä naimattomuuden on havaittu aikaistavan eläkkeelle siirtymistä erityisesti työttömyysreitin kautta 44. Suomalaisten naimattomien naisten kohdalla parisuhdetta ratkaisevampi työssä jatkamista lisäävä tekijä on kotona olevien lasten määrä 44. Yleensäkin huollettavien runsas määrä perheessä myöhentää eläkkeelle siirtymistä 27, 44, mikä voi liittyä taloudellisiin paineisiin pysyä työssä. Suomessa eläkeajatuksia lisäävät myös matala koulutustaso 22, 34, 75 ja työttömyys 22, 62. Työntekijöillä on enemmän eläkeajatuksia kuin toimihenkilöillä 22, 48, 49. Eläkeajatuksia puolestaan vähentävät korkea koulutustaso 22, 27, 68 ja korkea sosioekonominen asema 4, 22, 50. Toisaalta ainakin sosiaali- ja terveysalalla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu viitteitä U-käyrän muotoisesta yhteydestä ammattiaseman ja eläkeajatusten välillä: eläkesuuntautuneimmiksi ovat osoittautuneet ylempi akateeminen henkilöstö ja toisaalta pienipalkkainen suorittavaa työtä tekevä henkilöstö 12, 34. Alakohtaiset erot uupumusasteisessa väsymyksessä esim. 46 saattavat heijastua eläkeajatuksiin. Työuupumusoireita on havaittu runsaasti korkeakoulutetuilla sekä vailla ammattikoulutusta olevilla 1. Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät eläkelajeittain Eri eläkemuodoille siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä osa on yhteisiä, osa kunkin eläkemuodon ehtoihin liittyviä 22, 26. Niinpä yhtäältä erilaiset eläkeajatukset johtavat yksilön hakeutumaan erilaisiin varhaiseläkemuotoihin, toisaalta eläkemuodot erilaisine perusehtoineen säätelevät erilaisiin kulkureitteihin ohjautumista. Taulukkoon 1 (s. 316) on koottu eri tutkimuksissa havaittuja eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä eri eläkemuodoissa sekä eri eläkemuotoihin vuonna 2002 siirtyneet (vrt. alaosa kuvassa 2 s. 311 aikaisemmin). Taulukosta voi havaita, että korkea koulutus ja sosioekonominen asema lisäävät todennäköisyyttä jatkaa työssä vanhuuseläkeikään saakka. Työssä jatkamisen ajatukset vanhuuseläkkeelle asti liittyvät tutkimuksissa kevyeksi arvioituihin työn vaatimuksiin, hyvään työn hallintaan, hyvään terveyteen 17, 88, hyväksi arvioituun ilmapiiriin ja yhteistyöhön työpaikalla sekä positiiviseksi arvioituun esimiestyöhön, tasavertaisuuteen työyhteisössä, mielenkiintoiseen ja haastavaan työhön ja vaikutusmahdollisuuksiin työssä 17, 88, 91, mahdollisuuteen kommunikoida työkavereiden kanssa 56 ja työsuhteen varmuuteen 91. Myös yksilölliset voimavarat, kuten positiivinen minäkuva, yleinen aktiivisuus ja vireys 91, vahva elämänhallinta 34 ja Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

14 T. Salokangas, ym. Taulukko 1. Eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä lisäävät tekijät eri eläkevaihtoehdoissa, eläkkeiden ikärajat sekä vuonna eri eläkevaihtoehtoihin siirtyneiden määrä (taulukosta puuttuvat maatalouden erityiseläkkeille siirtyneet 1263). eläkelaji ikärajat (2004) 13 kaikki v n siirtyneet v n todennäköiset syyt todennäköinen sukupuoli, koulutus, sosioekonominen asema, alue, kieli vanhuuseläke ( varhennetut) 65 (60 64) (65 733) (4 321) virallisen eläkeiän saavuttaminen, hyvä terveys, kevyet työn vaatimukset, hyvä työn ja elämän hallinta, mielenkiintoinen työ, hyvä työilmapiiri 88, 17, luottamus esimieheen 51, työsuhteen varmuus 91 26, 44 nainen 26, 44, 48, 37, 49 korkea asema 26, 44 julkisen sektorin työ toimihenkilö tai yrittäjä 22, 26 ruotsinkielisyys 44 työkyvyttömyyseläke ( yksilölliset) (60 64) (16 525) (2 256) heikentynyt terveys ja työkyky 17, 22, 62, 74, työn raskaus 22, 62, 74, työtapojen ja työn sisällön muutokset 62, työtä tehty jo riittävän pitkään 22, puoliso eläkkeellä 22, 26, aiempi eläkehylkäys 26, taloudelliset 22, 26 kannusteet 26, 44 mies matala asema 26 Itä- ja Pohjois-Suomi 26 työttömyyseläke työttömyys 22, 62, 74, huono työmarkkinatilannne 22, työyhteisöön ja ikäkulttuuriin liittyvät tekijät 22, vapaa-ajan merkitys 22. puolison työssäolo ja julkisen sektorin työ vähentävät 26 mies 26 matala asema 26, 44 Itä- ja Pohjois-Suomi 26 36, 44 yksityinen sektori osa-aikaeläke pehmeä lasku eläkkeelle 80, vapaa-ajan arvostus 74, 80, riittävä toimeentulo 80, arvostuksen puute työssä 22, työilmapiirin ongelmat 22, pelko eläkejärjestelmän muuttumisesta epäedulliseksi 22 naisia hieman enemmän kuin miehiä 80 korkea asema 63, 80 toimihenkilö (yleisimmät alat koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, rahoitus ja liike-elämän palvelut) 63,

15 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia koherenssin tunne 16 eli ympäristön ja oman toiminnan kokeminen hallittavana, merkityksellisenä ja ymmärrettävänä auttavat jaksamaan työelämässä. Matala koulutustaso ja sosioekonominen asema sekä heikentynyt terveys lisäsivät todennäköisyyttä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Matala koulutustaso ja sosioekonominen asema ja työttömyys lisäsivät todennäköisyyttä siirtyä työttömyyseläkkeelle. Vapaa-aikaa arvostavat pehmeän laskun eläkkeelle haluavat 80 sekä ne, joilla on korkea koulutus ja sosioekonominen asema, siirtyivät muita todennäköisemmin osa-aikaeläkkeelle. Taulukon perusteella näyttää siltä, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvillä painottuvat työn hallintaan liittyvät tekijät, työttömyyseläkkeelle siirtyneillä (nykyään jo poistunut ryhmä) työn hallintaan liittyvien tekijöiden lisäksi työmarkkinatilanne ja osa-aikaeläkkeelle siirtyvillä edellisiä ryhmiä enemmän työ- ja eläkeasenteet ja eläkenormit. Eläkkeelle siirtyminen ja hyvinvointi eläkkeellä Eläkkeelle siirtymisen tapa voi usein heijastua myös hyvinvointiin eläkkeellä. Hallittu eläkkeelle siirtymisen prosessi lisää myös hyvinvointia eläkkeellä. Tärkeimpiä tekijöitä, jotka ennustavat hallittua eläkkeelle siirtymistä ja hyvinvointia eläkkeellä, ovat hyvä terveys 19, 10, 47, 20, 74 ja eläkkeelle jäämisen vapaaehtoisuus 20, 23, 41, 47, 74, 77. Vapaaehtoisesti eläkkeelle siirtyneet ovat elämäänsä tyytyväisempiä, terveempinä ja voivat psyykkisesti paremmin ja sopeutuvat eläkkeellä oloon paremmin kuin vastentahtoisesti eläkkeelle joutuneet. Vastentahtoinen eläkkeelle siirtyminen hankaloittaa sopeutumista selvästi. 23, 41, 47, 76, 77 Hallittua eläkkeelle siirtymistä ja hyvää elämänlaatua eläkkeellä lisäävät myös eläkkeelle siirtymisen suunnittelu 31, suhteellisen turvattu taloudellinen tilanne 20, 31, säännöllinen liikunta 39, vapaa-ajan aktiviteetit 10, 58, 78 ja sosiaalinen verkosto 10, 58. Sosiaalinen tuki ei näyttänyt vaikuttavan suoraan eläkkeelle sopeutumiseen, mutta se kannusti tavoitteellisuuteen ja aktiivisuuteen eläkkeellä ja lisäsi siten laadukasta vapaaaikaa ja elämään tyytyväisyyttä 72. Yleistä tyytyväisyyttä eläkkeellä lisäsivät myös tyytyväisyys avioliittoon ja kotiin 19 sekä lisääntynyt vapaa-aika ja vapauden 35 ja elämänhallinnan tunne 19, 20, 94. Sukupuolten suhteen tutkimustulokset ovat hieman ristiriitaisia. Joissakin tutkimuksissa on havaittu naisten olevan tyytyväisempiä eläkkeellä 41, toisissa taas miesten 65. Naisten onnistuneempaa siirtymistä eläkkeelle on selitetty usein sillä, että naisten työura on katkonaisempi kuin miesten ja työrooli vähemmän keskeinen elämässä kuin miehillä 41. Miesten onnistuneempaa eläkkeelle siirtymistä on puolestaan selitetty taloudellisilla tekijöillä: naisten tulot ja eläkkeet ovat usein miesten tuloja alhaisemmat, ja heikon taloudellisen tilanteen on havaittu vaikeuttavan eläkkeelle sopeutumista 23, 31, 35, 65, 74. Quickin ja Moenin 56 tutkimuksessa naisilla onnistunutta eläkkeellä oloa ennustivat parhaiten hyvä terveys, suhteellisen aikainen eläköityminen, keskeytymätön ura ja hyvät tulot eläkkeellä. Miehillä vastaavat tekijät olivat hyvä terveys, työtyytyväisyys ennen eläkettä, vähäinen työroolin keskeisyys sekä eläkkeelle siirtymisen suunnittelu 65. Työrooli on usein keskeinen myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen, ja silloin hyvinvointia lisää tuotteliaisuuden 32 ja molemmilla sukupuolilla merkityksellisyyden ja tarkoituksellisuuden tunne eläkkeelle jäätyäkin 58. Suomalaista tutkimusta eläkkeelle siirtymisen tavasta ja hyvinvoinnista eläkkeellä on tehty melko vähän. Sauraman 74 mukaan Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

16 T. Salokangas, ym. varhaiseläkeläisten hyvinvointi ei poikkea suuresti ikääntyvien työllisten hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin vajeita on lähinnä työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla. Heillä myös työstä poistuminen oli muihin eläkemuotoihin verrattuna tapahtunut useammin eivapaaehtoisesti. Tulos on samansuuntainen ulkomaisten tutkimusten kanssa eläkkeelle siirtymisen tavan ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä. MITEN TYÖELÄMÄSSÄ JATKAMISTA ON PYRITTY EDISTÄMÄÄN? Eläkkeelle siirtymiseen ja työelämässä jatkamiseen on pyritty vaikuttamaan lainsäädännöllä, taloudellisilla kannustimilla, asennekampanjoilla ja tiedotuksella, erilaisilla työelämän laadun kehittämisohjelmilla tai työntekijöiden työkykyä ylläpitävällä ja edistävällä toiminnalla sekä aktiivisilla työmarkkinatoimilla. Suomessa, kuten kaikissa Pohjoismaissa, ikääntyviä koskevan politiikan tavoitteena on, että työnteko olisi sosiaalitukien vastaanottamista kannattavampaa. Ruotsi, Tanska ja Norja korostavat lainsäädännöllisiä vaikutuskeinoja ja Islanti aktiivisia toimenpiteitä heikkojen ryhmien integroimiseksi työelämään. Ruotsissa lainsäädännöllä mm. estetään osapuolia solmimasta sopimuksia, jotka heikentävät viranomaisten vaikutuskeinoja. Suomessa on eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten lisäksi panostettu asennekampanjoiden ja aktiivisten toimenpiteiden yhdistelmään, esimerkkinä TYKY-toiminta, joka tarkoittaa työ- ja toimintakyvyn aktiivista ylläpitoa 40, sekä erilaiset ohjelmat, kuten KESTO, Veto, Kansallinen ikäohjelma ja Työssä jaksamisen ohjelma, joiden tarkoitus on tuottaa toimenpide-ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä työssä jatkamisen edistämiseksi. Laajat ohjelmat osoittavat poliittista tahtoa ja siirtävät resursseja alueen kehittämistoimintaan sekä muuttavat yleistä asenneilmastoa. Ongelmana on, että kehitettyjen toimenpiteiden vaikutuksista on vähän tieteellistä tietoa ja että laajojen ohjelmien kokonaisvaikutuksen laatua ja määrää on varsin vaikea yksilöidä kovin tarkasti. Taloudellisista vaikutuskeinoista kannustimilla näyttäisi olevan merkitystä työssä jatkamiselle. Tutkimuksissa on ilmennyt, että Suomessa työssä jatkamisen taloudellisten kannusteiden tulisi olla suuria, jotta niillä olisi merkitystä keskimääräiseen eläkkeelle siirtymisikään 22, 26. Vuoden 2005 eläkeuudistukseen suhtautumista koskevat ensimmäiset tutkimukset viittaavat siihen, että mitä lähempänä eläkkeelle siirtyminen on, sitä motivoivammaksi työssä jatkaminen koetaan paremman eläkekertymän vuoksi. Ansiotasolla on työssä jatkamisen kannustimena jonkin verran suurempi merkitys pienituloisille kuin suurituloisille työntekijöille: yli euroa vuodessa ansaitsevista ikääntyneistä yksityisalojen työntekijöistä noin 50 % ja alle euroa ansaitsevista 66 % arvioi lisätyöskentelyllä ansaitulla suuremmalla eläkkeellä olevan merkitystä työssä jatkamiseen 88. Hyvä terveys on tärkeä edellytys, jotta rahallisella kannustimella olisi vaikutusta. Myös hyvä koulutus lisää jonkin verran kannustimen vaikutusta. Myös lyhennetyn työajan käyttöä ja työajan joustoa on ehdotettu varhaiseläköitymisen hillitsemiseksi, ja kokemukset työaikakokeiluista ikääntyneiden osalta ovat olleet hyviä 61. Työn hallintaa ja terveyttä lisäävät interventiot Työn hallintaa ja terveyttä lisäävät interventiot tähtäävät joko yksilön psyykkisten 318

17 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia voimavarojen ja selviytymiskeinojen parantamiseen, työyhteisön kehittämiseen tai molempiin. Näiden toimenpiteiden sisältöihin saattaa kuulua ajattelumallien muuttamista ja aktiivisten selviytymismekanismien käyttöönottoa, rentoutustekniikoita, terveisiin elämäntapoihin ohjausta sekä työyhteisöön vaikuttavia toimenpiteitä 52. Ryhmämuotoisissa toimenpiteissä vertaistuella on usein tärkeä merkitys esim. 28. Interventioissa on tärkeää, että kohdejoukko valitaan huolellisesti ja sen ongelmat tunnetaan hyvin. Tavoitteena on pitkän aikavälin muutos, johon tulisi liittyä myös käyttäytymisen muutos vaikutusten pysyvyyden takaamiseksi 64. Jos työssä on paljon vaikutusmahdollisuuksia, yksilöön keskittyvien interventioiden on havaittu olevan tehokkaampia kuin organisaatioon kohdistuvien 38, 52. Yleensä toimenpiteiden vaikutukset paranevat, kun yksilösuuntautuneeseen interventioon yhdistetään työyhteisöön kohdistuvia toimenpiteitä ja kun toimenpiteet kohdennetaan oikein ja aloitetaan varhain 47, 52. Työssä, jossa on vähän vaikutusmahdollisuuksia, tarvitaan organisaatiotason muutoksia yksilötoimenpiteiden lisäksi 52. Työntekijöihin, ryhmiin tai organisaatioihin suunnattujen, terveyttä ja työkykyä ylläpitävien interventioiden tai kuntoutuksen vaikuttavuudesta on saatu vaihtelevia tuloksia. Asiantuntijakatsauksen 47 mukaan varhaiskuntoutuksella on myönteisiä vaikutuksia työssä olevien toimintakykyyn ja sitä haittaaviin oireisiin, psyykkiseen hyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin, mutta eläkkeelle siirtymisestä ei voida tutkimusten perusteella tehdä päätelmiä 47. Monista työkyvyn parantamiseen ja ylläpitoon tähtäävien interventioiden kannattavuudesta tehdyistä tutkimuksista kuitenkin puuttuvat selkeät vaikutukset, tai tutkimusasetelmasta puuttuu kontrolliryhmä ks. 47. Usein myös toimenpiteiden tai kuntoutusmuotojen sisältöjä on tehdyissä vaikutusjulkaisuissa kuvattu vain yleisesti. Tähän liittyy usein vielä vakavampi ongelma. Suoritetut toimenpiteet perustuvat usein voimakkaasti suorittajien ammatilliseen kokemukseen, eikä näillä toimenpiteillä monesti ole selvää teoreettista perustaa. Näin ollen ei ole myöskään tarkkaa tietoa siitä, millaisia vaikutuksia voi odottaa missäkin ohjelmissa ja minkä ajan kuluessa. Organisaatiotason interventioita koskevia tutkimuksia on tehty muita vähemmän ja ne ovat usein käytännössä hankalampia toteuttaa 29. Kuntoutuslainsäädäntö muuttui vuoden 2004 alusta siten, että ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden korostetaan. Tavoitteena on tukea ammatillisen kuntoutuksen aloittamista niin varhain, että työkyvyttömyys voidaan ehkäistä tai ainakin myöhentää sen alkamista. Uudistuksen myötä pelkkä työkyvyttömyyseläkkeen uhka oikeuttaa ammatilliseen kuntoutukseen 14. Uudistuksen myötä korostuu siten se, että on tärkeää pystyä ajoissa havaitsemaan työkyvyttömyysuhan alla olevat ja puuttumaan ongelmiin. Henkilöt, joita työkyvyn menetyksen voidaan ajatella uhkaavan, ovat varsin kiinnostuneita ammatillisesta kuntoutuksesta. Eniten kuntoutuksesta ovat kiinnostuneet alle 44-vuotiaat naiset, jotka kokevat henkisen työkykynsä huonoksi 73. Työterveyslaitoksessa on 1990-luvun puolivälistä lähtien kehitetty työuran hallintaan tarkoitettuja teoriaperustaisia preventiivisiä menetelmiä, jotka toteutetaan vertaisryhminä. Menetelmät perustuvat Michiganin preventiotutkimuskeskuksessa kehitettyyn ryhmämalliin, joka korostaa työurataitojen vahvistamista ja siirtymävaiheisiin liittyvien esteiden tunnistamista sekä vastoinkäymisiin varautumista. Ryh- Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

18 T. Salokangas, ym. mien perustavoitteena on tukea aktiivisessa ja tukevassa oppimisympäristössä osallistujien itseluottamusta ja tehokkaiden toimintastrategioiden käyttöä työuran siirtymävaiheissa sekä ehkäistä vaikeisiin työuratilanteisiin liittyvää masennusta. Menetelmät kattavat työurasiirtymät nuoruudesta työelämään ja työn menetyksestä takaisin työelämään. Ryhmämenetelmien myönteiset vaikutukset työuraan ja mielenterveyteen on tutkittu kenttäkokeellisissa asetelmissa 92, 93. Havaitut ryhmämenetelmien myönteiset työuravaikutukset ovat liittyneet työsuhteeseen tai työtyytyväisyyteen, mutta vaikutuksia työn hallintaan tai eläköitymiseen ei ole tutkittu. Menetelmiä voisi tulevaisuudessa hyödyntää myös edistettäessä työssä jaksamista ja jatkamista. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä katsauksessa on tarkasteltu eläkepäätöksen syntyyn ja eläkkeelle siirtymiseen sekä työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä suunnitellun käyttäytymisen teorian pohjalta. Eläkkeelle siirtymistä on käsitelty prosessina, jossa työ- ja eläkeasenteet, eläkenormit ja työtilanteen hallinta vuorovaikutuksessa toisiinsa vaikuttavat eläkeajatuksiin ja eläkkeelle siirtymiseen. Laajempana viitekehyksenä on ollut työn, koulutuksen ja vapaa-ajan mukaan ikäeriytynyt yhteiskunta, jota eläkejärjestelmä yhtenä tekijänä normittaa. Ennenaikaisesti eläkkeelle siirtyvillä on yleisenä käsitys, että oma osuus työelämässä on jo tehty ja on aika siirtyä eläkkeelle. Työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen liittyvissä normeissa ja asenteissa on siten nähtävissä ikäeriytyneen yhteiskuntarakenteen vaikutus. Ikäintegroituneen yhteiskuntarakenteen suuntaisten työn hallinnan, asenteiden ja normien tukeminen voisi tuoda uusia mahdollisuuksia suunnitella joustavammin pitenevän uran vaatimusten mukaista elinikäistä oppimista sekä perheen ja muiden työelämän ulkopuolisten asioiden hallintaa. Ikäeriytyneeseen käsitykseen työelämästä on usein vaikea sovittaa elinikäistä oppimista tai työajan joustoja elämäntilanteen mukaan. Ikäeriytyneen yhteiskunnan ongelma voisi olla pienempi, jos työaikaa koskevat säädökset tukisivat paremmin työntekijöiden mahdollisuuksia vaihtoehtoisiin työaikamalleihin ja sapattivapaisiin nykyisen jäykän 40 tunnin viikkotyön sijasta. Siten ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet muokata palkatun työn jakautumista koko elämän aikana. Joissakin yrityksissä ikääntyminen huomioidaan työn organisoinnissa tai ikääntyneet saavat esimerkiksi ylimääräisiä vapaapäiviä. Tutkimuksissa on havaittu eläkeiän ylittäneiden erityisesti hyvin koulutettujen ja johtavissa asemissa toimivien olevan halukkaita työskentelemään osapäiväisesti, mutta moni ei usko työnantajan suostuvan osapäivätyöskentelyyn. Ikänormeihin ja koettuun sosiaaliseen paineeseen siirtyä eläkkeelle voidaan vaikuttaa muuttamalla käytäntöjä lainsäädännön tasolla. Vuoden 2005 eläkeuudistus tavoitteleekin aiempaa joustavampaa eläkkeelle siirtymistä. Pelkän eläkejärjestelmän muuttaminen ei kuitenkaan yksinään riitä edistämään työssä jatkamista. On huomioitava, että vaikka tietyn eläkemuodon ehtojen kiristäminen yleensä vähentää saajien määrää, niin seurauksena yleensä muiden varhaiseläkejärjestelmien käyttö lisääntyy, jos muihin toimenpiteisiin ei samalla ryhdytä esim. 73. Koettu normi eläkkeelle siirtymisessä ei aina olekaan sama kuin lainsäädännön tarkoitukset. Pikemminkin kokemus normeista välittyy ensisijaisesti oppimalla muiden ihmisten toimin- 320

19 Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia nan ja keskustelun kautta. Koettu normi voi siis perustua yleiseksi muodostuneeseen käytäntöön, vaikka lainsäätäjän tarkoitus olisikin alun perin ollut toinen. Työn hyvä hallinta edistää työssä jatkamista. Työuupumus voidaan nähdä seurauksena työn hallinnan menetyksestä ja riskinä ennenaikaiselle eläköitymiselle. Eläkkeelle siirtymisen tavalla on merkitystä, sillä hallitsematon eläkkeelle lähtö saattaa heikentää myös eläkkeelle siirtymisen jälkeistä hyvinvointia. Heikot työelämäkokemukset ja heikko työn hallinta ovat omiaan vahvistamaan myös kielteistä asennetta työhön. Jo nuorten kohdalla on tärkeää, miten koulutuksesta siirrytään työelämään ja miten työelämään sosiaalistumista tuetaan yrityksissä. Nuorten käyttäminen hyväksi heikkolaatuisissa pätkätöissä ei tue hyvää työelämään sosiaalistumista ja voi aiheuttaa vaikeasti korjattavia kielteisiä ajattelutapoja työelämää kohtaan 8. Työuran hallintaa tulisi tukea ajoissa, ennen työkyvyn alenemista ja eläkeajatusten syntymistä. Uusi kuntoutuslainsäädäntö perustuukin alentuneen työkyvyn riskin varhaiseen tunnistamiseen ja kuntoutukseen. Eri asia on, miten hyvin uudistus toteutuu käytännön toiminnassa kuinka varhain ongelmat havaitaan ja kuinka niihin puututaan. Toistaiseksi järjestelmä perustuu paljolti työntekijän omaan aktiivisuuteen. Työn ja työuran hallintaan painottuvat kuntoutusmenetelmät ovat muodoiltaan vaihtelevia ja perustuvat yleensä enemmän toimenpiteiden suorittajien omaan kokemukseen kuin toimenpiteiden vaikutuksia selittävään teoriaan. Mielenterveyden häiriöt ovat nykyisin työkyvyttömyyden pääsyy, ja siksi uuden lainsäädännön tueksi tarvittaisiin teoriapohjaisia erityisesti työn ja työuran psyykkistä hallintaa parantavia varhaiskuntoutuksen menetelmiä, jotka soveltuisivat käytettäviksi työpaikkojen ja työntekijöiden lähellä, esimerkiksi työterveyshuollon yhteydessä. KIITOKSET Haluamme kiittää Kirsi Aholaa, Teija Honkosta, Päivi Jalosta, Petri Koivistoa ja Katariina Salmela-Aroa hyvistä kommenteista. KIRJALLISUUTTA 1. Ahola K, Gerlander E-M ja Kalimo R: Työntekijän ajattelu- ja toimintatapojen yhteys työuupumukseen. Työ ja ihminen 15 (2002) 3: Ahola K, Honkonen T, Kalimo R, Nykyri E, Aromaa A & Lönnqvist J: Työuupumus Suomessa. Terveys tutkimuksen tuloksia. Suomen lääkärilehti 43 (2004) 59: Ajzen I: The Theory of Planned Behavior. Organizational Behavior and Human Decision Processes 50 (1991) Bahrami B: Factors affecting faculty retirement decisions. The Social Science Journal 38 (2001) Baltes P & Baltes MM (toim): Successful aging : perspectives from behavioral sciences. Cambridge University Press, Cambridge Bandura A: Social foundations of thought and action: A social cognitive theory. Prentice-Hall, Englewood Cliffs, NJ Beehr TA: The process of retirement: A review and recommendations for future investigation. Personnel Psychology 39 (1986) Dooley D & Prause J: Effect of unemployment on school leavers self-esteem. Journal of Occupational and Organizational Psychology 68 (1995) 3: Työ ja ihminen 19 (2005) 3:

20 T. Salokangas, ym. 9. Ebbinghaus B: Any Way Out of Exit from Work? Reversing the Entrenched Pathways of Early Retirement. Teoksessa: Welfare and Work in the Open Economy. Volume II. Diverse Responses to Common Challenges, s Toim. Scharpf FW & Schmidt VA. Oxford University Press, Oxford Edén L, Ejlertsson G & Petersson J: Quality of Life Among Early retirees. Experimental Aging Research 25 (1999) Elliot AJ & Sheldon KM: Avoidance Achievement Motivation: A Personal Goal Analysis. Journal of Personality and Social Psychology 73 (1997) 1: Elovainio M, Forma P, Kivimäki M, Sinervo T & Wickström G: Työn psykososiaaliset tekijät ja eläkeajatukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteellinen aikauslehti 38 (2001) Eläkeopas Kuntien eläkevakuutus. 14. Eläketurvakeskus: ( ). 15. Feldman D: The nature, antecedents and consequences of underemployment. Journal of Management 22 (1996) Feldt T: Sence of Coherence: Structure, Stability and Health promotion Role in Working Life, University of Jyväskylä Forma P & Väänänen J: Joustavasti vanhuuseläkkeelle? Suhtautuminen joustavaan vanhuuseläkeikään kunta-alalla. Yhteiskuntapolitiikka 68 (2003) 5: Forma P & Väänänen J (toim.): Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla. Kuntatyö 2010-tutkimus. Kuntien eläkevakuutus. Jyväskylä Fouquereau E & Mullet E: Reasons for retirement, satisfaction with retirement and sources of enjoyment among retirees: An English-French comparison. Teoksessa: Advances in psychology research 2, s Toim. Columbus F. Nova Science Publishers, Huntington, NY Gall TL, Evans DR & Howard J: The retirement adjustment process: Changes in the well-being of male retirees oacross time. Journals of Gerontology. Series B: Psychological Sciences and social Sciences 52B (1997) 3: Glass DC, McKnight JD & Valdimarsdottir H: Depression, burnout and perceptions of control in hospital nurses. Journal of Consulting and Clinical Psychology 61 (1993) Gould R: Eläkeajatukset. Katsaus aiheeseen liittyviin tutkimustuloksiin. Eläketurvakeskuksen monisteita 36, Gowan MA: Peliminary Investigation of Factors Affecting Appraisal of the Decision to Take Early Retirement. Journal of Employment Counseling 35 (1998) Guillemard A-M & Rein M: Comparative Patterns of Retirement: Recent trends in Developed Societies. Annual Review of Sociology 19 (1993) Hakanen J: Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen Tutkimusraportti 27. Työterveyslaitos, Helsinki Hakola T: Varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 11, Helsinki Hardy MA & Hazelrigg LA: Multilevel Model of Early Retirement Decisions Among Autoworkers in Plants With Different Futures. Research on Aging 21 (1999) 2: Heaney CA, Price RH & Rafferty J: Increasing coping resources at work: A Þ eld experiment to increase social support, improve work team functioning, and enhance employee mental health. Journal of Organizational Behavior 16 (1995) 4: van der Hek H & Blomp HN: Occupational stress management programmes: a practical overview of published effect studies. Occup. Med 47 (1997) 3: Henkens K: Retirement Intentions and Spousal Support: A Multi-Actor Approach. Journal of Gerontology: Social Sciences 54B (1999) 2: Henkens K & Tazelaar F: Early retirement of civil servants in the Netherlands. Journal of Applied Social Psychology 24 (1994) 21: Hillman A & Chapparo CJ: The role of work in the lives of retired men following stroke. Work 19 (2002) 3: Houkes I & Janssen PPM: A test of Leiter s process model of burnout. Journal of Health and Human Service Administration 21 (1999) Huhtaniemi P: The sense of life control and thoughts of early retirement. Turun yliopiston julkaisuja Huuhtanen P & Piispa M: Työ- ja eläkeasenteet. Muutokset eläkeajatuksissa Ikääntyvä arvoonsa työterveyden, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämisohjelman julkaisuja 12. Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Helsinki Hytti H: Early exit from the labour market trough the unemplouyment pathway in Finland. Central Pension Security Institute Working Papers 2, Helsinki Hytti H: Varhainen eläkkeelle siirtyminen Suomen malli. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 32. Kansaneläkelaitos, Helsinki

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

uranhallinta ja osaaminen

uranhallinta ja osaaminen SP 5 Keski-ikäisten työntekijöiden uranhallinta ja osaaminen Salla Toppinen-Tanner, Jukka Vuori, Marjo Wallin, Työterveyslaitos Minna Hiillos, Niina Jallinoja, Teemu Ruohonen, Johanna Vuori, Haaga- Helia

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot