Arjesta askeleet uuteen elämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arjesta askeleet uuteen elämään"

Transkriptio

1 No kankaanpään a-koti Arjesta askeleet uuteen elämään kun hoitaja sairastuu itse potilaana s. 24 oikea ja väärä syyllisyys hyvinvointi s. 32 Tehyn VIII Liittokokous Tehyn VIII Liittokokous kysymystä melatoniinista

2 Irti ahminnasta Kohti tasapainoista suhdetta ruokaan Anna Keski-Rahkonen, Katarina Meskanen, Minna Nalbantoglu (toim.) Ahmimishäiriö on yleisin syömishäiriöistä. Huolimatta ahminnan aiheuttamista terveysvaaroista ja kärsimyksestä apua on vaikea saada niin julkisen kuin yksityisenkin terveydenhuollon piiristä. Tutkimusten mukaan monet ahminnasta kärsivistä hyötyvät kuitenkin itsehoito-ohjelmista. Opas on tarkoitettu paitsi ahmijoille ja heidän läheisilleen, myös työterveydenhuollossa tai terveyskeskuksissa työskenteleville ohjauksen tueksi painos 2013, 232 s., ISBN Sh. 32 Onnellisuusansa Elinvoimaa hyväksymisen ja omistautumisen avulla Russ Harris (suom. Arto Pietikäinen) Onnellisuusansa on itsehoitoteos niille, jotka haluavat luoda itselleen merkityksellistä ja elinvoimaista elämää ja oppia välttämään onnellisuusansaa. Kirja sopii myös psykologeille, terapeuteille, lääkäreille ja muille ammattilaisille, jotka työkseen auttavat ihmisiä. Suomentanut Arto Pietikäinen. Peace! Selviytymisopas nuorten vanhemmille Katja Myllyviita Peace! - selviytymisopas nuorten vanhemmille korostaa kohtaamisen ja läsnäolon tärkeyttä teini-ikäisen perheessä. Kirja sisältää dialektisen käyttäytymisterapian menetelmiin perustuvia harjoituksia. Ruuhkataidot Iloa vanhemmuuteen Kaisla Joutsenniemi, Veera Mustonen Pienten lasten vanhemmille tieteeseen pohjautuvia neuvoja elämän ruuhkavuosiin. Kymmenen mielen ja vuorovaikutuksen taidon avulla vanhemmat voivat helpottaa arjen pyöritystä ja omiin tavoitteisiin pääsemistä. Vanhemman taitava vuorovaikutus auttaa myös lasta omaksumaan vastaavia taitoja. Ruuhkataidot soveltuu myös ammattilaisten lisämateriaaliksi esimerkiksi neuvoloissa ja perheterapiassa. Potilasturvallisuuden perusteet Leena-Maija Aaltonen, Per Rosenberg (toim.) Kirja on tärkeä kaikille, jotka haluavat tuntea ja oppia oleelliset potilasturvallisuuteen liittyvät keskeiset kliiniset ja lainsäädännölliset seikat. Kirjassa korostetaan syyllistämättömyyden periaatetta vaaratilanteiden raportoinnissa sekä moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä. 1. painos 2012, 387 s. ISBN painos 2012, 100 s ISBN painos 2013, 240 s. ISBN painos 2013, 394 s. ISBN Sh. 33 Sh. 24 Sh. 29 Sh. 59 Saatavana Duodecimin verkkokaupasta ja kirjakaupoista kautta maan.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KAnnen KUvA: JARI lifländer 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Minna Salmi 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Sotesta tuli sotku 14 kansi Arki tuoksuu pullalta 20 Ammatissa: Apuna arjessa 23 Kolumni 24 kansi Tauti tuli lähelle 29 Terveys 30 Sairaus: Kuumetta ja ihottumaa 32 kansi Hyvinvointi: Syyllisyyden mestarit 37 Desinfiointi usein tehotonta 38 Tutkimus 40 kansi Melatoniinia purkista 44 Ulkomaat: Käsityö kunniassa 69 Ristikko 70 Tieni tähän: Hoivavietti elää keikoilla 72 Ihana arki: Täytekakkuäiti 74 Suolaa haavoille tehyläinen 50 Keskustelua 52 Tehy-uutiset 54 Jäsentapahtumat 59 Homma hoidossa 60 Me kaksi: Ilo pinnassa 62 Hyöty 64 Tarkastaja TEHY t asiakkaat Apuväline mullistaa arjen, tietää fysioterapeutti Pirkko Parviainen. kolme juttua työnilosta 32 TunTeeT Liiallinen syyllisyys vie elämästä ilon. Voiko tunnetta hallita? Syöpään liittyi outo häpeän tunne. Syövästä toipunut sairaanhoitaja Helena Intonen sivulla TyökaveriT Millainen on työelämän hyvä tyyppi? Vastaus tiedetään Mäntyharjulla. 3

4 Tiedät osaavasi enemmän. Terveydenhuollon esimiehille ja johtajille. VISIO-seminaari Radisson Blu Royal Hotel, Helsinki Keynote: Terveydenhuollon tulevaisuus Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto tulevaisuuden johtajuuden haasteet. HUS:n hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho MMM, tuo esiin puheenvuorossaan niin yhteistyön merkityksen, kokemukseen perustuvan osaamisen roolin kuin valittuun strategiaan sitoutumisen tärkeyden. Keynote: Työhyvinvoinnin lähde Organisaatiokulttuuri Tampereen yliopiston professori Marja-Liisa Manka YTM, FTT, kertoo vastavuoroisuuden tärkeydestä työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden toteutumisessa. Monikultturisuus Työyhteisön rikkaus! Unidos Oy:n Eila Isotalus (vas.) FM ja Marisa Kerman FM, antavat eväät monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen ja potilaiden kohtaamiseen, sekä kertovat mitä ovat eri kulttuuritaustojen vaikutukset työntekoon ja vuorovaikutukseen. Muita seminaarin aiheita ovat mm: Johtamisosaaminen ja johtajuuden kokonaisvaltainen merkitys tehokkaassa toiminnassa, johtaja Liisa Hakala, STM Johtamisviestintä muutoksessa, TtM Sanna Mäkipää, T:mi Capacitas Familia Tasapainoitettu tuloskortti, toimiva apuväline kokonaisvaltaiseen johtamiseen, THM Seija Telaranta, Tampereen amk Julkisen terveydenhuollon tuloksellinen johtaminen, palvelujohtaja Jorma Haapanen, Kotkan kaupunki Tutustu VISIO-seminaariin osoitteessa fi/koulutus Ilmoittaudu viimeistään ! VISIO-seminaarin tuottaa Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca Oy. Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu heti osoitteessa tai puhelimitse: Mallu Salkonen

5 Pääkirjoitus Asiantuntijuus kadoksissa Päätoimittaja päivi jokimäki Ei tullut takkia, vaan tuluskukkaro. Hallitus on ollut räätälinä sote-uudistuksessa, joka on nyt median suussa sotesotku tai -solmu. Sotku ei ole avautunut ainakaan tätä kirjoittaessani, vaan nyt kiistellään siitä, kenen näkökulma tulisi olla edustettuna lakia valmistelevassa työryhmässä. Tehy vaatii mukaan hoitotyön näkökulmaa. Paljon työtä on teetetty, mutta saadaanko vielä käteen jotain? Sosiaali- ja terveysministeri Maria Guzenina- Richardsonin blogitekstin mukaan sote-uudistus menee kaiken mölinän alla omaa latuaan aikataulussa ja hallitusti. Moni muu taas epäilee, että hankkeen annetaan pitkittyä ja hiipua. asiantuntijoiden asema tässä ja monessa muussa viime aikojen kysymyksessä on herättänyt kritiikkiä. Jos ensin teetetään tutkimusta ja selvitystä, miksei niiden tuloksilla ole kuitenkaan ratkaisevaa merkitystä? Tässä lehdessä puheenjohtajamme Jaana Laitinen-Pesola (s. 9) peräänkuuluttaa asiantuntijoiden tekemän työn arvostamista ja heidän kuulemistaan. Hän näkee vaarana nyt myös sen, että vaikeasti synnytetty muutos ei olisikaan välttämättä parannus. Iso organisaatiomuutos vie aina henkilöstön työaikaa ja sitoo resursseja, se tehyläisillä työpaikoilla varmasti hyvin tiedetään. Siksi olisi järjetöntä lähteä laatimaan pientä hämmennystä muutaman vuoden välein. Jos nyt ei pystytä tekemään riittävän suurta ja huolella valmisteltua muutosta, ei ole syytä lähteä tekemään vielä mitään. Iso organisaatiomuutos vie aina henkilöstön työaikaa. Yksi kompastuskivi sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat olleet hoitoketjut, jotka katkeilevat organisaatioiden rajapinnoilla. Vastuu potilaasta jää leijumaan ilmaan. Erikseen organisoidut sosiaali- ja terveyspalvelut eivät keskustele keskenään ja syntyy heikkoa tulosta, sekä potilaiden hyvän hoidon kannalta että taloudellisesti. Uudistus poistaisi turhia raja-aitoja. Organisaatiot voivat olla monenlaisia, mutta yksi ydinkysymys on, millä tavoin päästäisiin aidosti asiakaslähtöiseen, laadukkaaseen sosiaali- ja terveydenhoitopalveluun? Palvelujen järjestämistapa ei ole keskeisintä. Ihmisten hyvä ja inhimillinen hoito on sitä. Lakon uhka kuntapuolen neuvottelut kariutuivat 30. maaliskuuta, jolloin kaksi pääsopijajärjestöä JTA ja TVK-V jättivät työtaisteluvaroituksen. Akava teki vastaavan päätöksen päivää myöhemmin. Tehy on korostanut jatkuvasti, että tavoitteena on päästä neuvotteluteitse sopimukseen. Toiveet tästä ovat nyt romuttumassa. Jäsenistö on varautunut lakkoon. Lakko-organisaatio on muokattu valmiiksi, taloudelliset kysymykset hoidettu kuntoon ja jäsenten asenteelliset valmiudet ovat hyvät. Lakkoon mennään, ellei tulosta synny. Ensimmäistä kertaa virkaehtojärjestelmän aikana kaikki kolme pääsopijajärjestöä ovat uhanneet lakolla. Ves-järjestelmää on arvosteltu koko sen olemassaolon ajan. Nyt järjestelmä on ensimmäistä kertaa todellisessa koetuksessa. Tehy 8/ vuotta sitten TEHY t

6 Itse asiassa Perhevapaiden tasaaja Työsuhteen määräaikaisuus on tärkein syy naisten pitkiin perhevapaisiin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi. 1 Ovatko suomalaiset naiset työtä vieroksuvia? Eivät. Suomalaisten naisten työpanos on Euroopan suurin, sillä he tekevät muita useammin kokopäivätyötä. Kotimaisessa vertailussa nuorten äitien työllisyysaste on korkeampi kuin samanikäisten lapsettomien naisten. Kaikkein heikoimmin työllistyvät lapsettomat miehet. 2 Houkutteleeko kotihoidontuki kotiäitiyteen? Ei ainakaan tuen suuruus. Suurin osa perheistä käyttää kotihoidontukea, mutta usein vain joitain kuukausia. Pieni osa äideistä on kotona lapsen kolmivuotispäivään asti, ja monilla heistä on jo toinen lapsi hoidettavana. Kotihoidon tukikauden päätyttyä kotiin jää alle kymmenesosa äideistä. 3 Miksi enemmistö valitsee kotihoidontuen? Lapsi on vanhempainvapaan päättyessä vasta 9 10 kuukauden ikäinen, ja monen mielestä kovin pieni leikkausten heikentämään päivähoitoon. Kotihoitokausien pitkittymisen tärkein syy on työsuhteen määräaikaisuus. Kahdella viidestä äidistä ei ole työpaikkaa, mihin palata. Valintaa ei siis tee äiti, vaan työmarkkinat. 4 Mikä päivähoidossa on vikana? En itsekään laittaisi alle yksivuotiasta suureen päivähoitoryhmään. Lakiin teksti Sinikka Sajama kuva Pia Inberg kirjattu aikuisten ja lasten suhdeluku ei ole riittävä mittari hoitoryhmän koolle. Suurissa ryhmissä ihmisiä ja vuorovaikutustilanteita on pikkulapselle liikaa, vaikka suhdeluvut olisivat lain mukaiset. Suosisin muutenkin pieniä lähipäiväkoteja ja -kouluja, jotka ovat turvallisia ja tukevat lasten ja aikuisten yhteisöllisyyttä. 5 Miten järjestit omien lastesi hoidon? Esikoisellani ei ollut subjektiivista oikeutta päivähoitoon, joten häntä hoiti juuri eläkkeelle jäänyt äitini. Kuopus oli perhepäivähoidossa. Olen edelleen tyytyväinen valintoihini. 6 Mitä seurauksia naisille on pitkistä perhevapaista? Suurin ongelma on, että perheenperustamis- ja synnytysiässä olevien naisten on vaikea saada pysyvää työsuhdetta. Tämä heijastuu kaikkien nuorten naisten asemaan työelämässä. Nykyisin yli puolet naisten uusista työsuhteista on määräaikaisia. Suomalaisten naisten työpanos on Euroopan suurin. 7 Miten isät saadaan kotiin? Kokemus osoittaa, että isät käyttävät vain heille nimettyjä vapaita, eivät vapaavalintaisia. Lyhyttä isyysvapaata käyttää 82 prosenttia ja isäkuukautta 27 prosenttia isistä, mutta jaettavissa olevaa vanhempainvapaata vain 3 prosenttia. 8 Miten perhevapaita pitäisi kehittää? Kotihoidon tukikauden lyhentämisestä ei voi puhuakaan, ellei vanhempainvapaata pidennetä ja päivähoitoa kehitetä. Minun ratkaisuni olisi malli. Yhteensä 18 kuukauden ansiosidonnainen vanhempainvapaa vähentäisi lapsiköyhyyttä. Isälle kiintiöity puoli vuotta parantaisi sukupuolten tasa-arvoa ja tukisi isän ja lapsen suhdetta. Myös kodinhoidontuen käyttö vähenisi, koska lapsi olisi vanhempainvapaan päättyessä jo puolitoistavuotias. 9 Helpottaisiko osa-aikatyö lapsiperheen elämää? Kolmannes äideistä ja neljännes isistä olisi siitä kiinnostunut, jos se olisi järjestettävissä ja taloudellisesti mahdollista. Esitys joustavasta hoitorahasta parantaisi vanhempien valinnan mahdollisuutta. Vaarana on, että osa-aikaisuuden tukeminen synnyttää erilliset naisten osaaikatyömarkkinat, joilta on vaikea siirtyä kokopäivätyöhön. 6 TEHY t

7 Viesti työnantajille. Minna Salmi uskoo, että isille jyvitetty perhevapaa auttaisi myös isien työnantajia oivaltamaan, että miehetkin ovat vanhempia. Minna Salmi, 60 Tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Valtiotieteiden tohtori. Asuu Helsingin Käpylässä. Harrastaa lukemista ja liikuntaa. Perheeseen kuuluvat 27- ja 22-vuotiaat aikuiset lapset. TEHY t

8 Hoida osaamistasi UUDISTETTU UUDISTETTU UUTUUS KUNTOUTTAVA LÄHIHOITO Kirjan punaisena lankana kulkevat edelleen vuorovaikutuksellinen toiminta, toimintakyvyn arviointi ja kuntouttava työote lähihoitajan työssä. Uudistetussa kirjassa on otettu mukaan lähihoitajan työhön vaikuttavat lakimuutokset esimerkiksi perusopetuslaissa ja vanhuspalvelulaissa. Lähihoitajan yhä keskeisempi osaamisalue on toimintakyvyn arvioi minen, joten siihen liittyviä asioita on uudistettu esimerkiksi vanhusten kuntoutuksen sisällöissä. ISBN , uudistettu painos ,20 KEHITTyVÄ KOTIHOITO Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti kotihoidon asiakasryhmät sekä kotihoidon erilaiset palvelut. Teos antaa valmiuksia kotihoidon kehittämiseen, kotisaattohoitoon sekä ravitsemuksen ja lääkehoidon seurantaan. Teoksen kokonaan uudistetussa painoksessa tarkastellaan yhdistynyttä kotihoitoa muun muassa asiakkaan, historian, palveluiden ja kotihoitotyön näkökulmista. ISBN , uudistettu painos ,20 LÄHIHOITAJAN LÄÄKELASKUT JA MATEMATIIKKA Kirja sisältää kattavasti kaiken sen, mitä lähihoitajan täytyy tietää lääkelaskuista. Asiat opetetaan napakasti ja selkeästi. Kirja alkaa perusmatematiikan osiolla, jossa kerrataan lääkelaskennassa tarvittava matematiikka. Toinen osio käsittelee lääkelaskuja ja siinä keskitytään lääkkeiden annostamiseen. Kirja sisältää myös talousmatematiikan osion sekä runsaasti lähihoitajan työhön liittyviä harjoitustehtäviä. ISBN painos ,80 Ilmestyy syksyn 2013 opetukseen. TILAUKSET JA LISÄTIEDOT puh

9 Puheenjohtajalta Päätöksenä tulevaisuus Tehyn valtuuston II varapuheenjohtaja kaija ojanperä Tehyn liittokokousedustajien äänestys päättyy tänään, lehden ilmestymispäivänä Valittavat edustajat ovat keskellä isoja muutoksia ja epävarmuutta, haasteellisen tulevaisuuden edessä. Mistä tulee se viisaus ja ymmärrys, jolla valitut edustajat osaavat tehdä oikeita tai ainakin mahdollisimman viisaita päätöksiä? Tulevaisuuden ennustaminen on lähes mahdotonta, mutta silti joudumme sitä tekemään. Tehyn hallitus ja valtuusto ovat kuunnelleet tulevaisuuden tutkijoiden asiantuntevia näkemyksiä. Olemme ottaneet erilaisilla kokoonpanoilla tulevaisuuden kaukoputket esille ja katsoneet kaukaisuuteen. Tulevaisuutta on tarkasteltu ilahduttavan positiivisella asenteella ja innostuneesti. Nähtävissä on sekä uhkia että mahdollisuuksia. Tärkeää tulevaisuuden tekemisessä on yhdessä näkeminen. Näkemästä tulee käydä avointa keskustelua ja pyrkiä valittuun tavoitteeseen määrätietoisesti. LiiTTokokouksessa tehtävät päätökset ovat Tehyn tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Päätöksenteossa tulee nähdä lähestyvät muutokset, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudenlainen järjestäminen ja kuntarakenteen muutokset. Mutta Tärkeää tulevaisuuden tekemisessä on yhdessä näkeminen. hyvä on katsoa kauemmaksikin. Miten asiantuntijuus tai palveluiden käyttäjyys muuttuu? Myös oppimisessa ja oppimisympäristössä tapahtuu muutoksia. Kun visioimme kauaksi, on pohdittava, miten ubiikkiteknologia ja robotisaatio vaikuttavat alaamme. Hienoja sanoja, joiden takana on myös meille tärkeitä asioita. silmiini sattui Olli Hyppäsen tuore väitöstutkimus intuition merkityksestä tuotekehittelyssä. Pohdin, että intuitio on tärkeää myös oman alamme päätöksenteossa. Hyppäsen mukaan kokeneet ja kokemattomat päätöksentekijät eivät juurikaan eroa intuition käytön suhteen toisistaan. Onneksemme tehyläisessä päätöksenteossa tulee olemaan niin uusia kuin konkaripäättäjiä, monista eri ammattiryhmistä. Ei siis tarvitse olla huolissaan, mistä saadaan viisaus ja ymmärrys päätöksentekoon. Tehyläiset valitsevat 290 eriikäistä, erilaisin ajatuksin varustettua, eri puolilta Suomea olevaa liittokokousedustajaa. Edustajat viettävät kesäkuussa neljä tiivistä päivää Helsingin messukeskuksessa ja luovat raamit tulevaisuudelle. Päättäjät, tieto ja intuitio rohkeasti käyttöön! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista koonnut vesa turunen, koulutus tietohallinnon johtamiseen VäKiVaLTa KuoRMiTTaa. kunta-alan työturvallisuus on erityis tarkkailussa. Lohjan Laurea-ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2013 uusi koulutusohjelma, joka valmistaa sosiaali- ja terveysalan tietohallinnon ja johtamisen tehtäviin. Koulutus antaa valmiuksia hankkeisiin, joissa yhdistyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnollinen näkemys sekä käyttäjien ja asiakkaiden tarpeiden tuntemus. Koulutukseen hakeminen edellyttää kolmen vuoden kokemusta sosiaali- ja terveysalalta. Tutkinnon laajuus on 90 opintoviikkoa. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Uusimaa. Rh katja lösönen tulkit turun kautta KeLa järjestää tulkkauspalveluja kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille. Tulkkausta välittää tällä hetkellä kolmen yrityksen ryhmittymä. Vuoden 2014 alusta Kela keskittää välitystoiminnan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteyteen Turkuun. Kelan tulkkauspalvelua käyttää noin henkilöä. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi syksyllä VT kilpailu: Paras työpaikka yli 50-vuotiaille aller Media järjestää kilpailun, jossa etsitään Suomen parhaita yli 50-vuotiaiden työpaikkoja. Kilpailu on avoin kaikille suomalaisille yrityksille, julkisyhteisöille ja järjestöille. Tavoite on nostaa esille organisaatioiden tekemiä konkreettisia tekoja työurien pidentämiseksi. VT Työolot tarkkailun alla KunTa-aLan työolosuhteisiin kiinnitetään erityistä huomiota seuraavan kolmen vuoden aikana. Kuntatyönantajiin kohdistuva valtakunnallinen Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö hanke käynnistyi jo viime vuonna, jolloin tehtiin lähes lähes 800 tarkastusta. Valvonnan yksi keskeinen kohde ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät, joissa huomio kiinnittyy muun muassa asiakasväkivallan uhkaan ja muihin työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Asiakasväkivallan uhka nousi esille erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluiden tarkastuksissa, sanoo hankkeen koordinaattori sari roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamista ja työturvallisuuden hallintaa. Valmistelussa ja toteutuksessa ovat mukana Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä, KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt. vt työsuojelun tehovalvonta 1 Viime vuonna tehtiin 160 kunnassa yhteensä 786 tarkastusta. Kohteista yli puolet oli sosiaali- ja terveyspalveluita. 2 Valvonta kohdistuu kunnan koko organisaatioon: ylimpään johtoon, kunkin toimialan johtoon sekä eri työpaikkoihin ja toimipisteisiin. 3 Tänä vuonna tarkastuksia tehdään pari tuhatta. 10 TEHY t

11 ajankohtaista Syöpiä enemmän kuin koskaan Teinit telkkarissa Kymmenosaisessa Tunne minut -tv-sarjassa seurataan yhdeksän vuotiaan nuoren elämää. Ensimmäinen jakso kertoo 11-vuotiaista, toinen 12-vuotiaista ja niin edelleen. Teinien arkea on taltioitu pienellä kuvausryhmällä ja arjen tapahtumia on pyritty häiritsemään mahdollisimman vähän. Teemoja ovat irtautuminen vanhemmista, kasvamisen tuoma nopea muutos, kaverisuhteiden merkitys, virtuaalinen maailma, irrallisuus, sukupolvien kuilu, nettikiusaaminen, turvallisuuden tunne ja sen puuttuminen sekä syrjäytymisen riskit. VT Toissa vuonna syöpään sairastui yli henkilöä, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin Suomen Syöpärekisterin yli 60-vuotisen historian aikana. Rintasyöpä on Suomessa yleisin syöpä. Vuonna 2011 siihen sairastui naista ja 17 miestä. Lähes yhtä yleiseen eturauhasen syöpään sairastui miestä. Suolistosyöpiin sairastui suomalaista. Myös keuhkosyöpä on yhä yleinen tauti ja yleisin syöpäkuoleman syy. Tapauksia oli 2 394, vaikka miesten keuhkosyöpä on vähentynyt huippuvuosista. Tautiin kuoli suomalaista. Valtaosa keuhkosyöpäkuolemista olisi ehkäistävissä, sillä 90 prosenttia keuhkosyövistä johtuu tupakasta Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen tutkimuslaitos, joka ylläpitää lakisääteistä syöpärekisteriä. VT työ ja opinnot 64 % Opintojen ohella työsken televien osuus sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoista tilastokeskus Mediatähystys Turvakotien käyttömäärä on vähentynyt viime vuosina. Se ei johdu perheväkivallan vähenemisestä, vaan siitä, että avun saaminen on entistä korkeamman kynnyksen takana kuntien tiukan taloustilanteen takia. karjalainen Lapset ovat tulevia aikuisia, jotka pitävät tätä maata pystyssä. Heidän hoitamisensa kantaa tulevaisuuteen. Vanhustenhoito on tärkeää, mutta ei yhtä tärkeää, sillä he ovat jo lähtöpuuhissa. FilosoFian professori timo a iraksinen, helsingin sanomat Noin puolet 63-vuotiaista on työkyvyttömiä. Olisi väärin laittaa heidät anomaan työkyvyttömyyseläkettä vain siksi, että heidän työnsä on ollut rankempaa. työterveyslaitoksen erikoistutkija tiina pensala, aamulehti Jos aikuinen näyttää mallin, että väkivalta on sallittua, lapsikin alkaa käyttää väkivaltaa vaikeiden tunteiden hallintaan. väestöliiton perhe neuvonnan koordinaattori minna o ulasmaa, tukipotti 1/2013 Meillä ei lääkärikoulutuksessa sanota kahta sanaa kehitysvammaisten mielenterveysongelmista, vaikka puhutaan kuitenkin lähes joka sadannesta suomalaisesta. kehitysvammaliiton erityisasiantuntija heikki seppälä, voima 3/2013 yle teema viikoilla 16 ja 17 ma pe klo 21. kaikki jaksot yle areenassa ennakkoon. yle teema TEHY t 11

12 ajankohtaista Allergialääkitys ylläpitää työkykyä KevääStä on ennakoitu helppoa siitepölyallergisille, mutta allergialääkitys on silti monille tarpeen. Väestöstä noin viidennes on siitepölyallergisia ja vielä useampi potee allergista nuhaa. Allergiaja astmaliiton mukaan työtoverin allergiat on hyvä tuntea vakavien tilanteiden varalta. Hajusteet aiheuttavat myös monille tuoksuyliherkille esimerkiksi pahoinvointia ja päänsärkyä. Siksi voimakkaat hajusteet tai tuoksutuotteet eivät kuulu työpaikoille, jos ylipäätään minnekään, painottaa allergianeuvoja Anne Vuorenmaa. Hyvä allergialääkitys lievittää oireita ja pitää yllä työkykyä. Siitepölyallergiaa hoitavat antihistamiinitabletit, kortisonipohjainen nenäsuihke ja silmätipat. Lääkitys aloitetaan viikko pari ennen siitepölykauden alkua. vt Autoilijat luottavat ensiaputaitoihinsa SuomalaiSiSta autoilijoista 85 prosenttia uskoo osaavansa antaa ensiavun, vaikka yli neljännes ei ole osallistunut ensiapukurssille. Tämä käy ilmi Autoliiton yhdessä sisarjärjestöjensä kanssa tekemästä tutkimuksesta, joka toteutettiin neljässätoista Euroopan maassa. Autoilijoiden piti nimetä neljä asiaa, jotka onnettomuuspaikalle sattuvan pitää tehdä. Ne ovat omasta turvallisuudesta huolehtiminen, onnettomuuspaikan suojaaminen, hätäilmoituksen tekeminen ja ensiapu. Hätänumeron 112 muisti suomalaisista 97 prosenttia. Onnettomuuspaikalla on tarkistettava, onko uhri tajuissaan, hengittääkö hän ja onko hänellä verenvuotoa. Noin 40 prosenttia suomalaisista osasi nimetä nämä tehtävät. Autoilijoista 91 prosenttia muisti tarkistaa, hengittääkö uhri. Euroopan tieliikenteessä menehtyy vuosittain noin ihmistä. RH Hätänumeron 112 muisti 97 prosenttia suomalaisista. opi-ensiapua ennuste 0,6 % Vanhuspalvelulakia arvioidaan kyselyllä terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valvira tekevät yhteisen kyselyn jokaiseen kuntaan ja palveluorganisaatioon toukokuussa 2013 ja lokakuussa Kyselyillä seurataan ensi heinäkuussa voimaan astuvan vanhuspalvelulain vaikutusta. Henkilöstömitoitusta koskevan kartoituksen tulokset määrittävät, avataanko vanhuspalvelulaki uudelleen vuonna Laki velvoittaa kuntia ja vanhuspalveluita tuottavia organisaatioita parantamaan vanhuspalveluitaan. Laki velvoittaa myös aiempaa parempaan toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. vt i Abortit Pohjoismaissa SuomeSSa vähiten. Pohjoismaissa tehtiin vuonna 2011 noin aborttia, mikä on 13,9 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohti. Pohjoismaista vähiten raskaudenkeskeytyksiä oli Suomessa ja eniten Ruotsissa. Yhteistä kaikille Pohjoismaille on keskeytysten ikäjakauma: suhteellisesti eniten keskeytyksiä tehdään vuotiaille. Teini-ikäisten aborttien määrä on laskenut 2000-luvulla kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsi Norja Tanska Islanti Suomi Suomen talouskasvu palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste pohjoismaiset raskaudenkeskeytykset tilastoraportti 08/2013. thl Raskaudenkeskeytykset tuhatta vuotiasta naista kohden TEHY t

13 AjAnkohtAistA Sotesta tuli sotku Tehyn puheenjohtaja vaatii hallitusta kuuntelemaan asiantuntijoita. teksti Riitta Hankonen SoSiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö odottaa hallitukselta selkeitä päätöksiä tulevasta palvelurakenteesta. Toistaiseksi näyttää, että selkeyttä ei ole luvassa, sillä hallitus päätti kehysriihessään hylätä asiantuntijaryhmän ehdotuksen 34 sosiaali- ja terveydenhuollon alueesta (sote-alue). Kehysriihen jälkeen ministerit ovat antaneet vaihtelevia lausuntoja sote-alueiden määrästä, asiantuntijat ovat ilmaisseet hämmennyksensä uudistuksen hahmottomuudesta ja virkamiehet ovat olleet suorastaan vihaisia. Kehysriihessä hallitus käveli jo toistamiseen asiantuntijoiden yli. Ensimmäisen kerran hallitus veti maton asiantuntijoiden alta tammikuussa, kun sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän loppuraportti julkistettiin. Hallituksella olisi pitänyt olla rohkeutta kuunnella asiantuntijoita, mutta poliittiset linjaukset olivat liian vahvat, Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola sanoo. Hän ei ymmärrä, miten tärkeä uudistus voi olla näin solmussa. Myös uusimman sote-työryhmän kokoonpanosta on syntynyt kiista. Tehy vaatii, että mukaan on saatava hoitotyön edustus. UUdiStUkSella alkaa olla jo kiire, sillä sen pitäisi olla käytössä vuonna Lakiesitykset pitäisi saada eduskuntaan pikaisesti, jos hallitus haluaa saada lait voimaan Sote-uudistus tarvitaan, koska väestö ikääntyy, työikäisten määrä vähenee eikä perusterveydenhuolto toimi riittävän hyvin kaikkialla. Uudistuksen avulla on ollut tarkoi- TEHY t tus välttää myös osaoptimointia, palvelujen päällekkäisyyttä sekä poistaa palvelukatveita ja turvata lähipalvelut. Erikoissairaanhoito toimii hyvin, mutta jotkin asiantuntijat ovat hallituksen linjattomuuden vuoksi alkaneet pelätä sen pirstaloituvan. Selvityshenkilötyöryhmä esitti, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirretään kunnilta 34 sote-alueelle. Ne muodostettaisiin kahdesta tai useammasta kunnasta joko vastuukuntamallil- Suuret yksiköt ovat vetovoimaisempia myös henkilöstölle. Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola la tai kuntayhtymänä. Sote-alueet ja yli asukkaan kunnat vastaisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Sairaanhoitopiirit hallinnollisina yksiköinä lakkautettaisiin. Pienet, alle asukkaan kunnat, eivät enää vastaisi palvelujen järjestämisestä itse. Erikoissairaanhoidosta vastaisi viisi erityisvastuualuetta. HallitUS päätti kehysriihessä, että jo asukkaan kunnilla on oikeus järjestää perusterveydenhuoltoa ja vähintään asukkaan kunnat voivat järjestää myös erikoissairaanhoidon palveluita, mikä on aiheuttanut pelkoa erikoissairaanhoidon pirstaloitumisesta. Hallituksen mukaan Suomi jaetaan erikoissairaanhoitoa varten sote-alueisiin ja nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan. Uudistusta on viety koko ajan eteenpäin kaksiportaisena. Hallituksen linjaus vaikuttaa siltä, että kolmiportaisuus säilyy, vaikka nimi muuttuu. Arviot sote-alueiden määrästä ovat vaihdelleet 20:stä 60:een. Palvelujen tuottaminen kovin pienissä yksiköissä ei kuulosta järkevältä terveydenhuollon eikä ihmisten tarpeiden kannalta. Suuret yksiköt ovat vetovoimaisempia myös henkilöstölle. Tiedotusvälineet ovat epäilleet, että hallitus pyrkii pelastamaan kuntauudistuksen, joka ei ole saanut pieniä kuntia yhdistymään riittävästi. Ei kannata lähteä uudistamaan, jos tilanne menee nykyistä huonompaan suuntaan. Pysytään mieluummin vanhassa, Laitinen-Pesola sanoo. 13

14 Päihteet Arki tuoksuu pullalta Vierailu vanhusten luokse opettaa päihdekuntoutujille sosiaalisia taitoja. teksti Vesa Turunen kuvat Jari Lifländer 14 TEHY t

15 kylässä. Kankaanpään A-kodista vieraillaan Porissa Ruskalinnan palvelutalossa kolmen viikon välein. Lähihoitaja Keijo Syvänen A-kodista ja palvelutalon asukas Elle olohuoneessa pullanleivonnan jälkeen. TEHY t

16 Päihteet Tupakointikatoksella nipistelee korvia, sillä viereiseltä peltoaukealta puhaltaa pureva tuuli. Olemme A-kodin pihalla Kankaanpäässä, seitsemän kilometrin päässä keskustasta. A-kodin Joukanen-yhteisössä on paikka kahdeksalle päihdekuntoutujalle, ja heistä jokainen tupakoi. Tänään päihdekuntoutujat eli oppilaat, kuten heitä täällä kutsutaan, lähtevät kahden ohjaajansa kanssa Poriin. Ohjelmassa on käynti dementoituneiden vanhusten luona palvelutalo Ruskalinnassa. Matkaan lähtevät Jukka, Milla, idean äiti. Sairaanhoitaja Jenni Kukkula keksi, että A-kodin päihdekuntoutujat voisivat harjoitella sosiaalisia taitoja vanhusten luona. Pullanleivonnassa mukana Sointu ja Antti. Pasi, Rufus ja Ville. Loput kolme oppilasta ovat tänään kotiharjoittelussa. Vierailut vanhusten luokse ovat jo osa arkea. Oppilaat ovat olleet kuntoutuksessa jo useita kuukausia, ja palvelutalossa on vierailtu kolme viikon välein. Tämänkertaiseen vierailuun tuo lisämausteensa se, että mukana ovat toimittaja ja kuvaaja. Näitä uusia sosiaalisia tilanteita olemme täällä harjoittelemassa, muistuttaa sairaanhoitaja Jenni Kukkula. Kello on varttia vaille yhdeksän, kun punainen Transport Volkswagen i Kankaanpään A-koti Tarjoaa kuntoutusta alkoholi-, lääke-, huume- ja peliriippuvaisille. Asiakaspaikkoja 48. A-kodissa voi suorittaa osan vankeusrangaistuksesta päihdekuntoutuksena. Toiminut Kankaanpäässä vuodesta Tarjoaa palveluja valtakunnallisesti. Henkilökunta toimii 3 6 hengen työryhmissä. Työryhmässä on yleensä sosiaalityöntekijä, sosionomi tai lähihoitaja sekä psykiatrian sairaanhoitaja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. A-kotia ylläpitää VAK ry. suuntaa kohti Poria. Ratissa on lähihoitaja, kuntoutujien ohjaaja Keijo Syvänen. Myös oppilaat voivat ajaa, jos ajokorttiasiat ovat kunnossa. Ruskalinnan parkkipaikalla väki purkautuu ulos, tekee pienen happihypyn ja menee tilahissillä rakennuksen kolmanteen kerrokseen. Siellä on kymmenen vanhuksen kodikas Runolinna, jonka asukkaista osa istuu jo salissa. Keskellä huonetta on pöytä, jolla komeilee iso kulhollinen pullataikinaa. Jenni ja Keijo kyselevät talon kuulumisia. Käy ilmi, että lähes kaikki asukkaat ovat sairastaneet flunssaa, mutta nyt ollaan jo voiton puolella. Pullataikina alkaa tehdä kauppansa. Palvelutalon asukas Eva ottaa edessään olevasta kimpaleesta palasen ja maistelee. Hyvää taikinaa. Noussut hyvin, hän kiittelee. 16 TEHY t

17 yhdessäoloa. A-kodin oppilaat Pasi ja Ville rentoutuvat biljardia pelaten. Hyvää taikinaa, vakuuttelee Pasi ja auttaa Evaa taikinan kanssa. Lisää vanhuksia tulee huoneistaan ja asettuu hoitajien ja oppilaiden avustamina leipomaan. Evalla on varmat otteet. Hän painelee taikinapalan tasaiseksi, annostelee keskelle raesokeria ja kietoo taikinan nyytiksi. Vehnäsen tuoksu leviää pitkin huoneita ja ensimmäinen pellillinen on valmis. Vanhukset keskittyvät nauttimaan tuoreista leivonnaisista, ja levollinen mieliala tarttuu muihinkin. Vaikka kuvaaja hyörii ympärillä, se ei tunnu häiritsevän. Etenkään Sointua, joka nauttii kuvauksen kohteena olostaan. Olin mannekiini. 15-vuotiaana, hän sanoo silmät sädehtien. Palvelutalon lähihoitaja Sanna Salminen tulee Jennin viereen ja kuiskaa: Vanhukset ovat tyytyväisiä, kun saavat näin paljon huomiota. TEHY t Kun pullista on saatu kylliksi, Milla tarjoutuu lukemaan lehtiä. Seinäkello näyttää yhtätoista. Satakunnan Kansan pääaiheena ovat maakunnassa liikkuvat sudet. Myös hevosenliha puhuttaa. Vanhukset istuvat hartaina Millan ympärillä ja kuuntelevat. Jollakin alkavat jo painua silmät kiinni. Jenni ja Sanna muistelevat, kuinka ajatus oppilaiden vierailusta vanhusten luokse kypsyi vuonna Kokeilusta tuli pian käytäntö, sillä kokemukset olivat hyviä. Se, että tänne saapui isoja miehenköriläitä tatuointeineen, herätti kyllä kysymyksiä muissa yksiköissä, Sanna kertoo. Jo ensimmäisen oppilasryhmän kanssa törmättiin elämän ja kuoleman kysymyksiin. Tutuksi tulleista vanhuksista Isot miehenköriläät tatuointeineen herättivät kysymyksiä. yksi ei ollutkaan seuraavalla käynnillä enää muiden joukossa. Oppilaat joutuivat käsittelemään kuolemaa, Jenni sanoo. Joillakin oppilailla saattaa olla huonoja kokemuksia vanhuksista. Pelko tekee kohtaamisesta erityisen vaativaa. Haasteita asettavat myös vanhusten heikentynyt näkö, huonokuuloisuus ja liikuntarajoitteet. Kun lähdemme liikkeelle, vanhuksia pitää koskea ja auttaa. Se pelottaa toisia aluksi. Parasta tässä on se, että oppilaat joutuvat kohtaamaan uusia tilanteita ja tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen. On jäähyväisten aika. Runolinnan vanhukset ja heidän hoitajansa jäävät vil- 17

18 Päihteet kuttamaan, kun oppilaat lähtevät lounastamaan palvelutalon alakertaan. Tavallisesti vanhuksista hyväkuntoisimmat tulevat lounaalle mukaan, mutta ei tällä kertaa. Flunssasta ei ole vielä täysin toivuttu. Ruokailun jälkeen Jennille ja Keijolle jää hetki aikaa kertoa työstään. Kuuntelutaidot ja huumorintajua. Niitä tässä työssä tarvitaan eniten, tiivistää Keijo. Jennin mukaan vaistot herkistyvät ja niitä oppii käyttämään. Kun tietää, että monella on rikollinen tausta, ohjaaja vaistoa heti, jos jotain erikoista on meneillään. Ohjaajat ovat nähneet, että onnistunut kuntoutus vaatii pitkäjänteisyyttä. Oppilaalla on edessään iso ajattelutavan muutos. Jos takana on vuotta päihteidenkäytön maailmaa, miten sen voisi muuttaa vain muutamassa kuukaudessa, Keijo kysyy. A-kotiin tullaan omasta vapaasta tahdosta, joskin lähettävän kunnan maksusitoumuksen on syytä olla kunnossa. Ensimmäisinä päivinä tehdään elämäntilanteen kartoitus. Maksusitoumus on yleensä kuukaudeksi. Henkilöstö arvioi jatkotarpeet. Alku menee arjen rutiinien opettelussa ruuan laitosta laskujen maksuun. Parhaimmillaan yhteisö toimii itsenäisesti, ja henkilökunta seuraa sivusta. Keijon ohjaajana epävirallisesti asettamat kehityksen portaat ovat kukkanen, kotieläin, parisuhde ja työ. Ensiksi pitää oppia huolehtimaan kukkasesta. Kehityksen portaat ovat kukkanen, kotieläin, parisuhde ja työ. i ASTAtyöskentely Tarkoittaa kuntoutuksen asiakaslähtöistä suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Työskentelytapa on kehitetty yhdysvaltalaisen psykologin ja päihdetyön asiantuntijan William Plumin kanssa. Peruslähtökohtana on asiakkaan elämäntilanne ja motivaatio muutokseen: jokaisella on motiivi tulla kuntoutukseen. Työkaluja: asiakkaan elämäntilanteen systemaattinen arvio, kuntoutussuunnitelma, asiakkaan oma henkilökohtainen hyvinvointiarvio ja kuntoutustoiminnan arvio. Elämäntilannetta arvioidaan kuudella eri osaalueella: päihteiden käyttö ja vieroitusoireet, fyysinen tilanne ja toimintakyky, psyykkinen tilanne ja toimintakyky, hoitovalmius, retkahdus riski ja ympäristötekijät. Asiakas arvioi viikoittain oman hyvinvointinsa. Arvioiden avulla henkilökunta saa ajantasaista tietoa asiakkaan kokemuksesta omasta muutoksestaan. Tiedon perusteella laaditaan asiakkaalle tehtäviä. Puoli kahdelta pakettiauto kaartaa takaisin A-kodin pihaan. Työvastaava Milla ja keittiövastaava Ville suuntaavat keittiöön, jossa he laittavat kahviveden valumaan ja asettavat keskelle pöytää Jukan leipoman läksiäiskakun. Milla ja Ville istuutuvat pöydän ääreen, johon tulevat myös sairaanhoitaja Jenni ja ohjaaja Keijo. Milla kertoo, että Kankaanpään A-koti on ensimmäinen paikka, josta hän on hakenut apua. Hän on ollut talossa kolme kuukautta ja edessä näyttäisi olevan vielä yksi. Tullessaan hänen oli vaikea uskoa, että voisi muuttua. Mutta olen muuttunut. Täällä on ollut turvallista. Olemme edenneet minun ehdoillani, vaikka ohjaajat ovat kärkkäästi tarttuneet tilainteisiin, joissa on menty epämukavuusalueelleni. Aina ei ole mukavaa, vahvistaa Jenni. Erilaisten tehtävien jälkipuinnissa me ohjaajat myös kyseenlaistamme oppilaiden tekemiä ratkaisuja. Ville nyökyttelee hyväksyvästi. Oman tulonsa taustoista hän mainitsee masennuksen ja ahdistuksen. Alku tuntui vaikealta, mutta ajan kanssa alkoi tapahtua muutosta. Lähetteen antanut kunta on jatkanut hoitosuhdetta, ja pian Villellä täyttyy viisi kuukautta. Hän muistaa hyvin ensimmäisen käyntinsä Ruskalinnassa vanhusten luona. Taustalla painoivat ikävät kokemukset omista isovanhemmista. Iski paniikki. Suojautumiskeinokseen hän keksi linnoittautumisen tv-ruudun eteen. Ajattelin, että apua, minne olen joutunut. Millan haastavin tilanne on ollut Pitkämäki-info. Pitkämäki on Lahden kaupungin katkaisuhoitopaikka, jossa hän kävi kertomassa parillekymmenelle henkilölle Kankaanpään A-kodista. Olen aina vältellyt yleisön edessä puhumista. Mutta oli siisti tunne, kun olin kohdannut tilanteen ja selvinnyt siitä. Ville korostaa, että juuri yksilöllisyys on A-kodin valtti. Hänen mielestään päihteidenkäytön vieroitus onnistuu noin kuukaudessa. Mutta sen jälkeen ovat edessä todelliset vastukset, sillä monella elämä on pahemman kerran solmussa. Silloin joutuu muuttamaan entisiä ajattelu- ja toimintatapojaan. Itsensä uudelleen kokoaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Lähes neljä kuukautta on kulunut, ja nyt olo on sopiva. Olen tarpeeksi valmis lähtemään täältä. Paluu kotiin ei tapahdu kertarysäyksellä, sillä oppilaat käyvät kotonaan myös A-kodissa asumisen aikaan. Sitä sanotaan kotiharjoitteluksi. 18 TEHY t

19 KohtaamInen. Jenni Kukkula ja A-kodin oppilas Milla käyvät tervehti mässä palvelutalossa asuvaa Sointua. Yhteys A-kotiin ei katkea kotiin lähdön jälkeenkään. Oppilaiden on mahdollista palata vaikkapa viikon intervallijaksolle. Yleensä hoitosuhde kestää kaikkiaan noin vuoden. Entinen oppilas saa soittaa koska tahansa, sillä puhelin päivystää yötä päivää. Jos siltä tuntuu, voi soittaa, hypätä bussiin ja tulla tänne, Jenni sanoo. A-talon Joukasen toiminta pohjautuu itsehoitoryhmiin. Ajatuksena on, että oppilaat osallistuvat ryhmään myös kotiutumisen jälkeen kotipaikkakunnallaan. Parhaimmillaan kotiutuneet joukaslaiset ovat kiinteä ryhmä. Kuin perhe. Turussa tämä ajatus on toteutunut parhaiten. Oma perheensä ovat myös nykyiset oppilaat. Kotiharjoittelun sääntöihin kuuluu, että kotona kävijä soittaa kuulumisiaan kerran päivässä. Kyllä täällä kysellään, että joko soitto on tullut ja mitkä olivat kuulumiset. IltapäIvän ohjelmassa ovat Jukan läksiäiskahvit. Nyt päästään maistelemaan kakkua, jonka lähtijä on leiponut lähtönsä kunniaksi. Kun joukosta lähtee yksi, joutuu käsittelemään eron tunteita. Läsnä on koko tunteiden kirjo ilosta ahdistukseen. Kun näen, että oppilasta ahdistaa, en päästä tätä helpolla. Tunteet tulee kohdata. Tämä ei ole mikään lepokoti, Jenni muistuttaa. Ei se siltä tunnukaan, sanoo Pasi ja saa kaikki nauramaan. Täällä on tarpeeksi huumoria, mikä auttaa, kun joutuu käsittelemään vaikeita asioita, Milla täydentää. Ehkä kaikkein vaikein teema on tulevaisuus. Millainen on tulevaisuus, kun on elänyt vuotiaaksi ilman omia tavoitteita? Oppilaat ovat eläneet usein vuosikymmeniä ilman toivoa toisenlaisesta elämästä, rämpineet polviaan myöten upottavassa suossa. Tänne tulija ei osaa unelmoida. Ei osaa eikä uskalla, Jenni huokaa. Hän korostaa, ettei toivo liity uskontoon vaan siihen, että joku toinen ihminen antaa tukea ja toivoa uskoo juuri sinun unelmaasi. Meidän oppilaamme tarvitsevat apua tavoitteiden asettamisessa. Meidän ohjaajien tehtävänä on valaa uskoa ja toivoa. Uskoa, että tavoitteisiin voi päästä, kun tekee oman osuutensa niiden toteuttamiseksi. Jokaiselle oppilaalle on nimetty oma ohjaajansa. Näin annetaan mahdollisuus luoda ensimmäinen luottamuksellinen ihmissuhde. Tuo selkeyttä elämään, kun ei tarvitse jakaa maailmaansa kaikille ja aloittaa aina tarinaansa alusta. t A-kodin oppilaat esiintyvät omasta toivomuksestaan etunimillään. myös RuskAlinnAn vanhuksista käytetään etunimiä. TEHY t

20 AmmAtissA Tehyläisiä Työssään: apuvälinepalvelu Apuna arjessa Yksinkertaisetkin apuvälineet voivat helpottaa huomattavasti kotona selviytymistä, sanoo Pirkko Parviainen. Kädestä pitäen. Fysioterapeutti Pirkko Parviainen opastaa asiakasta aina tarkasti apuväli neiden käyttöön. Pyörätuolia valittaessa on tärkeää tietää, käyttääkö asiakas itse tuolia aktiivi sesti vai istuuko hän työnnettävänä. teksti Ulla Ojala Kuvat Kirsi Tuura 20 TEHY t

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot