Arjesta askeleet uuteen elämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arjesta askeleet uuteen elämään"

Transkriptio

1 No kankaanpään a-koti Arjesta askeleet uuteen elämään kun hoitaja sairastuu itse potilaana s. 24 oikea ja väärä syyllisyys hyvinvointi s. 32 Tehyn VIII Liittokokous Tehyn VIII Liittokokous kysymystä melatoniinista

2 Irti ahminnasta Kohti tasapainoista suhdetta ruokaan Anna Keski-Rahkonen, Katarina Meskanen, Minna Nalbantoglu (toim.) Ahmimishäiriö on yleisin syömishäiriöistä. Huolimatta ahminnan aiheuttamista terveysvaaroista ja kärsimyksestä apua on vaikea saada niin julkisen kuin yksityisenkin terveydenhuollon piiristä. Tutkimusten mukaan monet ahminnasta kärsivistä hyötyvät kuitenkin itsehoito-ohjelmista. Opas on tarkoitettu paitsi ahmijoille ja heidän läheisilleen, myös työterveydenhuollossa tai terveyskeskuksissa työskenteleville ohjauksen tueksi painos 2013, 232 s., ISBN Sh. 32 Onnellisuusansa Elinvoimaa hyväksymisen ja omistautumisen avulla Russ Harris (suom. Arto Pietikäinen) Onnellisuusansa on itsehoitoteos niille, jotka haluavat luoda itselleen merkityksellistä ja elinvoimaista elämää ja oppia välttämään onnellisuusansaa. Kirja sopii myös psykologeille, terapeuteille, lääkäreille ja muille ammattilaisille, jotka työkseen auttavat ihmisiä. Suomentanut Arto Pietikäinen. Peace! Selviytymisopas nuorten vanhemmille Katja Myllyviita Peace! - selviytymisopas nuorten vanhemmille korostaa kohtaamisen ja läsnäolon tärkeyttä teini-ikäisen perheessä. Kirja sisältää dialektisen käyttäytymisterapian menetelmiin perustuvia harjoituksia. Ruuhkataidot Iloa vanhemmuuteen Kaisla Joutsenniemi, Veera Mustonen Pienten lasten vanhemmille tieteeseen pohjautuvia neuvoja elämän ruuhkavuosiin. Kymmenen mielen ja vuorovaikutuksen taidon avulla vanhemmat voivat helpottaa arjen pyöritystä ja omiin tavoitteisiin pääsemistä. Vanhemman taitava vuorovaikutus auttaa myös lasta omaksumaan vastaavia taitoja. Ruuhkataidot soveltuu myös ammattilaisten lisämateriaaliksi esimerkiksi neuvoloissa ja perheterapiassa. Potilasturvallisuuden perusteet Leena-Maija Aaltonen, Per Rosenberg (toim.) Kirja on tärkeä kaikille, jotka haluavat tuntea ja oppia oleelliset potilasturvallisuuteen liittyvät keskeiset kliiniset ja lainsäädännölliset seikat. Kirjassa korostetaan syyllistämättömyyden periaatetta vaaratilanteiden raportoinnissa sekä moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä. 1. painos 2012, 387 s. ISBN painos 2012, 100 s ISBN painos 2013, 240 s. ISBN painos 2013, 394 s. ISBN Sh. 33 Sh. 24 Sh. 29 Sh. 59 Saatavana Duodecimin verkkokaupasta ja kirjakaupoista kautta maan.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KAnnen KUvA: JARI lifländer 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Minna Salmi 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Sotesta tuli sotku 14 kansi Arki tuoksuu pullalta 20 Ammatissa: Apuna arjessa 23 Kolumni 24 kansi Tauti tuli lähelle 29 Terveys 30 Sairaus: Kuumetta ja ihottumaa 32 kansi Hyvinvointi: Syyllisyyden mestarit 37 Desinfiointi usein tehotonta 38 Tutkimus 40 kansi Melatoniinia purkista 44 Ulkomaat: Käsityö kunniassa 69 Ristikko 70 Tieni tähän: Hoivavietti elää keikoilla 72 Ihana arki: Täytekakkuäiti 74 Suolaa haavoille tehyläinen 50 Keskustelua 52 Tehy-uutiset 54 Jäsentapahtumat 59 Homma hoidossa 60 Me kaksi: Ilo pinnassa 62 Hyöty 64 Tarkastaja TEHY t asiakkaat Apuväline mullistaa arjen, tietää fysioterapeutti Pirkko Parviainen. kolme juttua työnilosta 32 TunTeeT Liiallinen syyllisyys vie elämästä ilon. Voiko tunnetta hallita? Syöpään liittyi outo häpeän tunne. Syövästä toipunut sairaanhoitaja Helena Intonen sivulla TyökaveriT Millainen on työelämän hyvä tyyppi? Vastaus tiedetään Mäntyharjulla. 3

4 Tiedät osaavasi enemmän. Terveydenhuollon esimiehille ja johtajille. VISIO-seminaari Radisson Blu Royal Hotel, Helsinki Keynote: Terveydenhuollon tulevaisuus Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto tulevaisuuden johtajuuden haasteet. HUS:n hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho MMM, tuo esiin puheenvuorossaan niin yhteistyön merkityksen, kokemukseen perustuvan osaamisen roolin kuin valittuun strategiaan sitoutumisen tärkeyden. Keynote: Työhyvinvoinnin lähde Organisaatiokulttuuri Tampereen yliopiston professori Marja-Liisa Manka YTM, FTT, kertoo vastavuoroisuuden tärkeydestä työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden toteutumisessa. Monikultturisuus Työyhteisön rikkaus! Unidos Oy:n Eila Isotalus (vas.) FM ja Marisa Kerman FM, antavat eväät monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen ja potilaiden kohtaamiseen, sekä kertovat mitä ovat eri kulttuuritaustojen vaikutukset työntekoon ja vuorovaikutukseen. Muita seminaarin aiheita ovat mm: Johtamisosaaminen ja johtajuuden kokonaisvaltainen merkitys tehokkaassa toiminnassa, johtaja Liisa Hakala, STM Johtamisviestintä muutoksessa, TtM Sanna Mäkipää, T:mi Capacitas Familia Tasapainoitettu tuloskortti, toimiva apuväline kokonaisvaltaiseen johtamiseen, THM Seija Telaranta, Tampereen amk Julkisen terveydenhuollon tuloksellinen johtaminen, palvelujohtaja Jorma Haapanen, Kotkan kaupunki Tutustu VISIO-seminaariin osoitteessa fi/koulutus Ilmoittaudu viimeistään ! VISIO-seminaarin tuottaa Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca Oy. Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu heti osoitteessa tai puhelimitse: Mallu Salkonen

5 Pääkirjoitus Asiantuntijuus kadoksissa Päätoimittaja päivi jokimäki Ei tullut takkia, vaan tuluskukkaro. Hallitus on ollut räätälinä sote-uudistuksessa, joka on nyt median suussa sotesotku tai -solmu. Sotku ei ole avautunut ainakaan tätä kirjoittaessani, vaan nyt kiistellään siitä, kenen näkökulma tulisi olla edustettuna lakia valmistelevassa työryhmässä. Tehy vaatii mukaan hoitotyön näkökulmaa. Paljon työtä on teetetty, mutta saadaanko vielä käteen jotain? Sosiaali- ja terveysministeri Maria Guzenina- Richardsonin blogitekstin mukaan sote-uudistus menee kaiken mölinän alla omaa latuaan aikataulussa ja hallitusti. Moni muu taas epäilee, että hankkeen annetaan pitkittyä ja hiipua. asiantuntijoiden asema tässä ja monessa muussa viime aikojen kysymyksessä on herättänyt kritiikkiä. Jos ensin teetetään tutkimusta ja selvitystä, miksei niiden tuloksilla ole kuitenkaan ratkaisevaa merkitystä? Tässä lehdessä puheenjohtajamme Jaana Laitinen-Pesola (s. 9) peräänkuuluttaa asiantuntijoiden tekemän työn arvostamista ja heidän kuulemistaan. Hän näkee vaarana nyt myös sen, että vaikeasti synnytetty muutos ei olisikaan välttämättä parannus. Iso organisaatiomuutos vie aina henkilöstön työaikaa ja sitoo resursseja, se tehyläisillä työpaikoilla varmasti hyvin tiedetään. Siksi olisi järjetöntä lähteä laatimaan pientä hämmennystä muutaman vuoden välein. Jos nyt ei pystytä tekemään riittävän suurta ja huolella valmisteltua muutosta, ei ole syytä lähteä tekemään vielä mitään. Iso organisaatiomuutos vie aina henkilöstön työaikaa. Yksi kompastuskivi sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat olleet hoitoketjut, jotka katkeilevat organisaatioiden rajapinnoilla. Vastuu potilaasta jää leijumaan ilmaan. Erikseen organisoidut sosiaali- ja terveyspalvelut eivät keskustele keskenään ja syntyy heikkoa tulosta, sekä potilaiden hyvän hoidon kannalta että taloudellisesti. Uudistus poistaisi turhia raja-aitoja. Organisaatiot voivat olla monenlaisia, mutta yksi ydinkysymys on, millä tavoin päästäisiin aidosti asiakaslähtöiseen, laadukkaaseen sosiaali- ja terveydenhoitopalveluun? Palvelujen järjestämistapa ei ole keskeisintä. Ihmisten hyvä ja inhimillinen hoito on sitä. Lakon uhka kuntapuolen neuvottelut kariutuivat 30. maaliskuuta, jolloin kaksi pääsopijajärjestöä JTA ja TVK-V jättivät työtaisteluvaroituksen. Akava teki vastaavan päätöksen päivää myöhemmin. Tehy on korostanut jatkuvasti, että tavoitteena on päästä neuvotteluteitse sopimukseen. Toiveet tästä ovat nyt romuttumassa. Jäsenistö on varautunut lakkoon. Lakko-organisaatio on muokattu valmiiksi, taloudelliset kysymykset hoidettu kuntoon ja jäsenten asenteelliset valmiudet ovat hyvät. Lakkoon mennään, ellei tulosta synny. Ensimmäistä kertaa virkaehtojärjestelmän aikana kaikki kolme pääsopijajärjestöä ovat uhanneet lakolla. Ves-järjestelmää on arvosteltu koko sen olemassaolon ajan. Nyt järjestelmä on ensimmäistä kertaa todellisessa koetuksessa. Tehy 8/ vuotta sitten TEHY t

6 Itse asiassa Perhevapaiden tasaaja Työsuhteen määräaikaisuus on tärkein syy naisten pitkiin perhevapaisiin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi. 1 Ovatko suomalaiset naiset työtä vieroksuvia? Eivät. Suomalaisten naisten työpanos on Euroopan suurin, sillä he tekevät muita useammin kokopäivätyötä. Kotimaisessa vertailussa nuorten äitien työllisyysaste on korkeampi kuin samanikäisten lapsettomien naisten. Kaikkein heikoimmin työllistyvät lapsettomat miehet. 2 Houkutteleeko kotihoidontuki kotiäitiyteen? Ei ainakaan tuen suuruus. Suurin osa perheistä käyttää kotihoidontukea, mutta usein vain joitain kuukausia. Pieni osa äideistä on kotona lapsen kolmivuotispäivään asti, ja monilla heistä on jo toinen lapsi hoidettavana. Kotihoidon tukikauden päätyttyä kotiin jää alle kymmenesosa äideistä. 3 Miksi enemmistö valitsee kotihoidontuen? Lapsi on vanhempainvapaan päättyessä vasta 9 10 kuukauden ikäinen, ja monen mielestä kovin pieni leikkausten heikentämään päivähoitoon. Kotihoitokausien pitkittymisen tärkein syy on työsuhteen määräaikaisuus. Kahdella viidestä äidistä ei ole työpaikkaa, mihin palata. Valintaa ei siis tee äiti, vaan työmarkkinat. 4 Mikä päivähoidossa on vikana? En itsekään laittaisi alle yksivuotiasta suureen päivähoitoryhmään. Lakiin teksti Sinikka Sajama kuva Pia Inberg kirjattu aikuisten ja lasten suhdeluku ei ole riittävä mittari hoitoryhmän koolle. Suurissa ryhmissä ihmisiä ja vuorovaikutustilanteita on pikkulapselle liikaa, vaikka suhdeluvut olisivat lain mukaiset. Suosisin muutenkin pieniä lähipäiväkoteja ja -kouluja, jotka ovat turvallisia ja tukevat lasten ja aikuisten yhteisöllisyyttä. 5 Miten järjestit omien lastesi hoidon? Esikoisellani ei ollut subjektiivista oikeutta päivähoitoon, joten häntä hoiti juuri eläkkeelle jäänyt äitini. Kuopus oli perhepäivähoidossa. Olen edelleen tyytyväinen valintoihini. 6 Mitä seurauksia naisille on pitkistä perhevapaista? Suurin ongelma on, että perheenperustamis- ja synnytysiässä olevien naisten on vaikea saada pysyvää työsuhdetta. Tämä heijastuu kaikkien nuorten naisten asemaan työelämässä. Nykyisin yli puolet naisten uusista työsuhteista on määräaikaisia. Suomalaisten naisten työpanos on Euroopan suurin. 7 Miten isät saadaan kotiin? Kokemus osoittaa, että isät käyttävät vain heille nimettyjä vapaita, eivät vapaavalintaisia. Lyhyttä isyysvapaata käyttää 82 prosenttia ja isäkuukautta 27 prosenttia isistä, mutta jaettavissa olevaa vanhempainvapaata vain 3 prosenttia. 8 Miten perhevapaita pitäisi kehittää? Kotihoidon tukikauden lyhentämisestä ei voi puhuakaan, ellei vanhempainvapaata pidennetä ja päivähoitoa kehitetä. Minun ratkaisuni olisi malli. Yhteensä 18 kuukauden ansiosidonnainen vanhempainvapaa vähentäisi lapsiköyhyyttä. Isälle kiintiöity puoli vuotta parantaisi sukupuolten tasa-arvoa ja tukisi isän ja lapsen suhdetta. Myös kodinhoidontuen käyttö vähenisi, koska lapsi olisi vanhempainvapaan päättyessä jo puolitoistavuotias. 9 Helpottaisiko osa-aikatyö lapsiperheen elämää? Kolmannes äideistä ja neljännes isistä olisi siitä kiinnostunut, jos se olisi järjestettävissä ja taloudellisesti mahdollista. Esitys joustavasta hoitorahasta parantaisi vanhempien valinnan mahdollisuutta. Vaarana on, että osa-aikaisuuden tukeminen synnyttää erilliset naisten osaaikatyömarkkinat, joilta on vaikea siirtyä kokopäivätyöhön. 6 TEHY t

7 Viesti työnantajille. Minna Salmi uskoo, että isille jyvitetty perhevapaa auttaisi myös isien työnantajia oivaltamaan, että miehetkin ovat vanhempia. Minna Salmi, 60 Tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Valtiotieteiden tohtori. Asuu Helsingin Käpylässä. Harrastaa lukemista ja liikuntaa. Perheeseen kuuluvat 27- ja 22-vuotiaat aikuiset lapset. TEHY t

8 Hoida osaamistasi UUDISTETTU UUDISTETTU UUTUUS KUNTOUTTAVA LÄHIHOITO Kirjan punaisena lankana kulkevat edelleen vuorovaikutuksellinen toiminta, toimintakyvyn arviointi ja kuntouttava työote lähihoitajan työssä. Uudistetussa kirjassa on otettu mukaan lähihoitajan työhön vaikuttavat lakimuutokset esimerkiksi perusopetuslaissa ja vanhuspalvelulaissa. Lähihoitajan yhä keskeisempi osaamisalue on toimintakyvyn arvioi minen, joten siihen liittyviä asioita on uudistettu esimerkiksi vanhusten kuntoutuksen sisällöissä. ISBN , uudistettu painos ,20 KEHITTyVÄ KOTIHOITO Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti kotihoidon asiakasryhmät sekä kotihoidon erilaiset palvelut. Teos antaa valmiuksia kotihoidon kehittämiseen, kotisaattohoitoon sekä ravitsemuksen ja lääkehoidon seurantaan. Teoksen kokonaan uudistetussa painoksessa tarkastellaan yhdistynyttä kotihoitoa muun muassa asiakkaan, historian, palveluiden ja kotihoitotyön näkökulmista. ISBN , uudistettu painos ,20 LÄHIHOITAJAN LÄÄKELASKUT JA MATEMATIIKKA Kirja sisältää kattavasti kaiken sen, mitä lähihoitajan täytyy tietää lääkelaskuista. Asiat opetetaan napakasti ja selkeästi. Kirja alkaa perusmatematiikan osiolla, jossa kerrataan lääkelaskennassa tarvittava matematiikka. Toinen osio käsittelee lääkelaskuja ja siinä keskitytään lääkkeiden annostamiseen. Kirja sisältää myös talousmatematiikan osion sekä runsaasti lähihoitajan työhön liittyviä harjoitustehtäviä. ISBN painos ,80 Ilmestyy syksyn 2013 opetukseen. TILAUKSET JA LISÄTIEDOT puh

9 Puheenjohtajalta Päätöksenä tulevaisuus Tehyn valtuuston II varapuheenjohtaja kaija ojanperä Tehyn liittokokousedustajien äänestys päättyy tänään, lehden ilmestymispäivänä Valittavat edustajat ovat keskellä isoja muutoksia ja epävarmuutta, haasteellisen tulevaisuuden edessä. Mistä tulee se viisaus ja ymmärrys, jolla valitut edustajat osaavat tehdä oikeita tai ainakin mahdollisimman viisaita päätöksiä? Tulevaisuuden ennustaminen on lähes mahdotonta, mutta silti joudumme sitä tekemään. Tehyn hallitus ja valtuusto ovat kuunnelleet tulevaisuuden tutkijoiden asiantuntevia näkemyksiä. Olemme ottaneet erilaisilla kokoonpanoilla tulevaisuuden kaukoputket esille ja katsoneet kaukaisuuteen. Tulevaisuutta on tarkasteltu ilahduttavan positiivisella asenteella ja innostuneesti. Nähtävissä on sekä uhkia että mahdollisuuksia. Tärkeää tulevaisuuden tekemisessä on yhdessä näkeminen. Näkemästä tulee käydä avointa keskustelua ja pyrkiä valittuun tavoitteeseen määrätietoisesti. LiiTTokokouksessa tehtävät päätökset ovat Tehyn tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Päätöksenteossa tulee nähdä lähestyvät muutokset, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudenlainen järjestäminen ja kuntarakenteen muutokset. Mutta Tärkeää tulevaisuuden tekemisessä on yhdessä näkeminen. hyvä on katsoa kauemmaksikin. Miten asiantuntijuus tai palveluiden käyttäjyys muuttuu? Myös oppimisessa ja oppimisympäristössä tapahtuu muutoksia. Kun visioimme kauaksi, on pohdittava, miten ubiikkiteknologia ja robotisaatio vaikuttavat alaamme. Hienoja sanoja, joiden takana on myös meille tärkeitä asioita. silmiini sattui Olli Hyppäsen tuore väitöstutkimus intuition merkityksestä tuotekehittelyssä. Pohdin, että intuitio on tärkeää myös oman alamme päätöksenteossa. Hyppäsen mukaan kokeneet ja kokemattomat päätöksentekijät eivät juurikaan eroa intuition käytön suhteen toisistaan. Onneksemme tehyläisessä päätöksenteossa tulee olemaan niin uusia kuin konkaripäättäjiä, monista eri ammattiryhmistä. Ei siis tarvitse olla huolissaan, mistä saadaan viisaus ja ymmärrys päätöksentekoon. Tehyläiset valitsevat 290 eriikäistä, erilaisin ajatuksin varustettua, eri puolilta Suomea olevaa liittokokousedustajaa. Edustajat viettävät kesäkuussa neljä tiivistä päivää Helsingin messukeskuksessa ja luovat raamit tulevaisuudelle. Päättäjät, tieto ja intuitio rohkeasti käyttöön! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista koonnut vesa turunen, koulutus tietohallinnon johtamiseen VäKiVaLTa KuoRMiTTaa. kunta-alan työturvallisuus on erityis tarkkailussa. Lohjan Laurea-ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2013 uusi koulutusohjelma, joka valmistaa sosiaali- ja terveysalan tietohallinnon ja johtamisen tehtäviin. Koulutus antaa valmiuksia hankkeisiin, joissa yhdistyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnollinen näkemys sekä käyttäjien ja asiakkaiden tarpeiden tuntemus. Koulutukseen hakeminen edellyttää kolmen vuoden kokemusta sosiaali- ja terveysalalta. Tutkinnon laajuus on 90 opintoviikkoa. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Uusimaa. Rh katja lösönen tulkit turun kautta KeLa järjestää tulkkauspalveluja kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille. Tulkkausta välittää tällä hetkellä kolmen yrityksen ryhmittymä. Vuoden 2014 alusta Kela keskittää välitystoiminnan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteyteen Turkuun. Kelan tulkkauspalvelua käyttää noin henkilöä. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi syksyllä VT kilpailu: Paras työpaikka yli 50-vuotiaille aller Media järjestää kilpailun, jossa etsitään Suomen parhaita yli 50-vuotiaiden työpaikkoja. Kilpailu on avoin kaikille suomalaisille yrityksille, julkisyhteisöille ja järjestöille. Tavoite on nostaa esille organisaatioiden tekemiä konkreettisia tekoja työurien pidentämiseksi. VT Työolot tarkkailun alla KunTa-aLan työolosuhteisiin kiinnitetään erityistä huomiota seuraavan kolmen vuoden aikana. Kuntatyönantajiin kohdistuva valtakunnallinen Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö hanke käynnistyi jo viime vuonna, jolloin tehtiin lähes lähes 800 tarkastusta. Valvonnan yksi keskeinen kohde ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät, joissa huomio kiinnittyy muun muassa asiakasväkivallan uhkaan ja muihin työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Asiakasväkivallan uhka nousi esille erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluiden tarkastuksissa, sanoo hankkeen koordinaattori sari roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamista ja työturvallisuuden hallintaa. Valmistelussa ja toteutuksessa ovat mukana Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä, KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt. vt työsuojelun tehovalvonta 1 Viime vuonna tehtiin 160 kunnassa yhteensä 786 tarkastusta. Kohteista yli puolet oli sosiaali- ja terveyspalveluita. 2 Valvonta kohdistuu kunnan koko organisaatioon: ylimpään johtoon, kunkin toimialan johtoon sekä eri työpaikkoihin ja toimipisteisiin. 3 Tänä vuonna tarkastuksia tehdään pari tuhatta. 10 TEHY t

11 ajankohtaista Syöpiä enemmän kuin koskaan Teinit telkkarissa Kymmenosaisessa Tunne minut -tv-sarjassa seurataan yhdeksän vuotiaan nuoren elämää. Ensimmäinen jakso kertoo 11-vuotiaista, toinen 12-vuotiaista ja niin edelleen. Teinien arkea on taltioitu pienellä kuvausryhmällä ja arjen tapahtumia on pyritty häiritsemään mahdollisimman vähän. Teemoja ovat irtautuminen vanhemmista, kasvamisen tuoma nopea muutos, kaverisuhteiden merkitys, virtuaalinen maailma, irrallisuus, sukupolvien kuilu, nettikiusaaminen, turvallisuuden tunne ja sen puuttuminen sekä syrjäytymisen riskit. VT Toissa vuonna syöpään sairastui yli henkilöä, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin Suomen Syöpärekisterin yli 60-vuotisen historian aikana. Rintasyöpä on Suomessa yleisin syöpä. Vuonna 2011 siihen sairastui naista ja 17 miestä. Lähes yhtä yleiseen eturauhasen syöpään sairastui miestä. Suolistosyöpiin sairastui suomalaista. Myös keuhkosyöpä on yhä yleinen tauti ja yleisin syöpäkuoleman syy. Tapauksia oli 2 394, vaikka miesten keuhkosyöpä on vähentynyt huippuvuosista. Tautiin kuoli suomalaista. Valtaosa keuhkosyöpäkuolemista olisi ehkäistävissä, sillä 90 prosenttia keuhkosyövistä johtuu tupakasta Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen tutkimuslaitos, joka ylläpitää lakisääteistä syöpärekisteriä. VT työ ja opinnot 64 % Opintojen ohella työsken televien osuus sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoista tilastokeskus Mediatähystys Turvakotien käyttömäärä on vähentynyt viime vuosina. Se ei johdu perheväkivallan vähenemisestä, vaan siitä, että avun saaminen on entistä korkeamman kynnyksen takana kuntien tiukan taloustilanteen takia. karjalainen Lapset ovat tulevia aikuisia, jotka pitävät tätä maata pystyssä. Heidän hoitamisensa kantaa tulevaisuuteen. Vanhustenhoito on tärkeää, mutta ei yhtä tärkeää, sillä he ovat jo lähtöpuuhissa. FilosoFian professori timo a iraksinen, helsingin sanomat Noin puolet 63-vuotiaista on työkyvyttömiä. Olisi väärin laittaa heidät anomaan työkyvyttömyyseläkettä vain siksi, että heidän työnsä on ollut rankempaa. työterveyslaitoksen erikoistutkija tiina pensala, aamulehti Jos aikuinen näyttää mallin, että väkivalta on sallittua, lapsikin alkaa käyttää väkivaltaa vaikeiden tunteiden hallintaan. väestöliiton perhe neuvonnan koordinaattori minna o ulasmaa, tukipotti 1/2013 Meillä ei lääkärikoulutuksessa sanota kahta sanaa kehitysvammaisten mielenterveysongelmista, vaikka puhutaan kuitenkin lähes joka sadannesta suomalaisesta. kehitysvammaliiton erityisasiantuntija heikki seppälä, voima 3/2013 yle teema viikoilla 16 ja 17 ma pe klo 21. kaikki jaksot yle areenassa ennakkoon. yle teema TEHY t 11

12 ajankohtaista Allergialääkitys ylläpitää työkykyä KevääStä on ennakoitu helppoa siitepölyallergisille, mutta allergialääkitys on silti monille tarpeen. Väestöstä noin viidennes on siitepölyallergisia ja vielä useampi potee allergista nuhaa. Allergiaja astmaliiton mukaan työtoverin allergiat on hyvä tuntea vakavien tilanteiden varalta. Hajusteet aiheuttavat myös monille tuoksuyliherkille esimerkiksi pahoinvointia ja päänsärkyä. Siksi voimakkaat hajusteet tai tuoksutuotteet eivät kuulu työpaikoille, jos ylipäätään minnekään, painottaa allergianeuvoja Anne Vuorenmaa. Hyvä allergialääkitys lievittää oireita ja pitää yllä työkykyä. Siitepölyallergiaa hoitavat antihistamiinitabletit, kortisonipohjainen nenäsuihke ja silmätipat. Lääkitys aloitetaan viikko pari ennen siitepölykauden alkua. vt Autoilijat luottavat ensiaputaitoihinsa SuomalaiSiSta autoilijoista 85 prosenttia uskoo osaavansa antaa ensiavun, vaikka yli neljännes ei ole osallistunut ensiapukurssille. Tämä käy ilmi Autoliiton yhdessä sisarjärjestöjensä kanssa tekemästä tutkimuksesta, joka toteutettiin neljässätoista Euroopan maassa. Autoilijoiden piti nimetä neljä asiaa, jotka onnettomuuspaikalle sattuvan pitää tehdä. Ne ovat omasta turvallisuudesta huolehtiminen, onnettomuuspaikan suojaaminen, hätäilmoituksen tekeminen ja ensiapu. Hätänumeron 112 muisti suomalaisista 97 prosenttia. Onnettomuuspaikalla on tarkistettava, onko uhri tajuissaan, hengittääkö hän ja onko hänellä verenvuotoa. Noin 40 prosenttia suomalaisista osasi nimetä nämä tehtävät. Autoilijoista 91 prosenttia muisti tarkistaa, hengittääkö uhri. Euroopan tieliikenteessä menehtyy vuosittain noin ihmistä. RH Hätänumeron 112 muisti 97 prosenttia suomalaisista. opi-ensiapua ennuste 0,6 % Vanhuspalvelulakia arvioidaan kyselyllä terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valvira tekevät yhteisen kyselyn jokaiseen kuntaan ja palveluorganisaatioon toukokuussa 2013 ja lokakuussa Kyselyillä seurataan ensi heinäkuussa voimaan astuvan vanhuspalvelulain vaikutusta. Henkilöstömitoitusta koskevan kartoituksen tulokset määrittävät, avataanko vanhuspalvelulaki uudelleen vuonna Laki velvoittaa kuntia ja vanhuspalveluita tuottavia organisaatioita parantamaan vanhuspalveluitaan. Laki velvoittaa myös aiempaa parempaan toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. vt i Abortit Pohjoismaissa SuomeSSa vähiten. Pohjoismaissa tehtiin vuonna 2011 noin aborttia, mikä on 13,9 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohti. Pohjoismaista vähiten raskaudenkeskeytyksiä oli Suomessa ja eniten Ruotsissa. Yhteistä kaikille Pohjoismaille on keskeytysten ikäjakauma: suhteellisesti eniten keskeytyksiä tehdään vuotiaille. Teini-ikäisten aborttien määrä on laskenut 2000-luvulla kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsi Norja Tanska Islanti Suomi Suomen talouskasvu palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste pohjoismaiset raskaudenkeskeytykset tilastoraportti 08/2013. thl Raskaudenkeskeytykset tuhatta vuotiasta naista kohden TEHY t

13 AjAnkohtAistA Sotesta tuli sotku Tehyn puheenjohtaja vaatii hallitusta kuuntelemaan asiantuntijoita. teksti Riitta Hankonen SoSiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö odottaa hallitukselta selkeitä päätöksiä tulevasta palvelurakenteesta. Toistaiseksi näyttää, että selkeyttä ei ole luvassa, sillä hallitus päätti kehysriihessään hylätä asiantuntijaryhmän ehdotuksen 34 sosiaali- ja terveydenhuollon alueesta (sote-alue). Kehysriihen jälkeen ministerit ovat antaneet vaihtelevia lausuntoja sote-alueiden määrästä, asiantuntijat ovat ilmaisseet hämmennyksensä uudistuksen hahmottomuudesta ja virkamiehet ovat olleet suorastaan vihaisia. Kehysriihessä hallitus käveli jo toistamiseen asiantuntijoiden yli. Ensimmäisen kerran hallitus veti maton asiantuntijoiden alta tammikuussa, kun sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän loppuraportti julkistettiin. Hallituksella olisi pitänyt olla rohkeutta kuunnella asiantuntijoita, mutta poliittiset linjaukset olivat liian vahvat, Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola sanoo. Hän ei ymmärrä, miten tärkeä uudistus voi olla näin solmussa. Myös uusimman sote-työryhmän kokoonpanosta on syntynyt kiista. Tehy vaatii, että mukaan on saatava hoitotyön edustus. UUdiStUkSella alkaa olla jo kiire, sillä sen pitäisi olla käytössä vuonna Lakiesitykset pitäisi saada eduskuntaan pikaisesti, jos hallitus haluaa saada lait voimaan Sote-uudistus tarvitaan, koska väestö ikääntyy, työikäisten määrä vähenee eikä perusterveydenhuolto toimi riittävän hyvin kaikkialla. Uudistuksen avulla on ollut tarkoi- TEHY t tus välttää myös osaoptimointia, palvelujen päällekkäisyyttä sekä poistaa palvelukatveita ja turvata lähipalvelut. Erikoissairaanhoito toimii hyvin, mutta jotkin asiantuntijat ovat hallituksen linjattomuuden vuoksi alkaneet pelätä sen pirstaloituvan. Selvityshenkilötyöryhmä esitti, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirretään kunnilta 34 sote-alueelle. Ne muodostettaisiin kahdesta tai useammasta kunnasta joko vastuukuntamallil- Suuret yksiköt ovat vetovoimaisempia myös henkilöstölle. Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola la tai kuntayhtymänä. Sote-alueet ja yli asukkaan kunnat vastaisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Sairaanhoitopiirit hallinnollisina yksiköinä lakkautettaisiin. Pienet, alle asukkaan kunnat, eivät enää vastaisi palvelujen järjestämisestä itse. Erikoissairaanhoidosta vastaisi viisi erityisvastuualuetta. HallitUS päätti kehysriihessä, että jo asukkaan kunnilla on oikeus järjestää perusterveydenhuoltoa ja vähintään asukkaan kunnat voivat järjestää myös erikoissairaanhoidon palveluita, mikä on aiheuttanut pelkoa erikoissairaanhoidon pirstaloitumisesta. Hallituksen mukaan Suomi jaetaan erikoissairaanhoitoa varten sote-alueisiin ja nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan. Uudistusta on viety koko ajan eteenpäin kaksiportaisena. Hallituksen linjaus vaikuttaa siltä, että kolmiportaisuus säilyy, vaikka nimi muuttuu. Arviot sote-alueiden määrästä ovat vaihdelleet 20:stä 60:een. Palvelujen tuottaminen kovin pienissä yksiköissä ei kuulosta järkevältä terveydenhuollon eikä ihmisten tarpeiden kannalta. Suuret yksiköt ovat vetovoimaisempia myös henkilöstölle. Tiedotusvälineet ovat epäilleet, että hallitus pyrkii pelastamaan kuntauudistuksen, joka ei ole saanut pieniä kuntia yhdistymään riittävästi. Ei kannata lähteä uudistamaan, jos tilanne menee nykyistä huonompaan suuntaan. Pysytään mieluummin vanhassa, Laitinen-Pesola sanoo. 13

14 Päihteet Arki tuoksuu pullalta Vierailu vanhusten luokse opettaa päihdekuntoutujille sosiaalisia taitoja. teksti Vesa Turunen kuvat Jari Lifländer 14 TEHY t

15 kylässä. Kankaanpään A-kodista vieraillaan Porissa Ruskalinnan palvelutalossa kolmen viikon välein. Lähihoitaja Keijo Syvänen A-kodista ja palvelutalon asukas Elle olohuoneessa pullanleivonnan jälkeen. TEHY t

16 Päihteet Tupakointikatoksella nipistelee korvia, sillä viereiseltä peltoaukealta puhaltaa pureva tuuli. Olemme A-kodin pihalla Kankaanpäässä, seitsemän kilometrin päässä keskustasta. A-kodin Joukanen-yhteisössä on paikka kahdeksalle päihdekuntoutujalle, ja heistä jokainen tupakoi. Tänään päihdekuntoutujat eli oppilaat, kuten heitä täällä kutsutaan, lähtevät kahden ohjaajansa kanssa Poriin. Ohjelmassa on käynti dementoituneiden vanhusten luona palvelutalo Ruskalinnassa. Matkaan lähtevät Jukka, Milla, idean äiti. Sairaanhoitaja Jenni Kukkula keksi, että A-kodin päihdekuntoutujat voisivat harjoitella sosiaalisia taitoja vanhusten luona. Pullanleivonnassa mukana Sointu ja Antti. Pasi, Rufus ja Ville. Loput kolme oppilasta ovat tänään kotiharjoittelussa. Vierailut vanhusten luokse ovat jo osa arkea. Oppilaat ovat olleet kuntoutuksessa jo useita kuukausia, ja palvelutalossa on vierailtu kolme viikon välein. Tämänkertaiseen vierailuun tuo lisämausteensa se, että mukana ovat toimittaja ja kuvaaja. Näitä uusia sosiaalisia tilanteita olemme täällä harjoittelemassa, muistuttaa sairaanhoitaja Jenni Kukkula. Kello on varttia vaille yhdeksän, kun punainen Transport Volkswagen i Kankaanpään A-koti Tarjoaa kuntoutusta alkoholi-, lääke-, huume- ja peliriippuvaisille. Asiakaspaikkoja 48. A-kodissa voi suorittaa osan vankeusrangaistuksesta päihdekuntoutuksena. Toiminut Kankaanpäässä vuodesta Tarjoaa palveluja valtakunnallisesti. Henkilökunta toimii 3 6 hengen työryhmissä. Työryhmässä on yleensä sosiaalityöntekijä, sosionomi tai lähihoitaja sekä psykiatrian sairaanhoitaja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. A-kotia ylläpitää VAK ry. suuntaa kohti Poria. Ratissa on lähihoitaja, kuntoutujien ohjaaja Keijo Syvänen. Myös oppilaat voivat ajaa, jos ajokorttiasiat ovat kunnossa. Ruskalinnan parkkipaikalla väki purkautuu ulos, tekee pienen happihypyn ja menee tilahissillä rakennuksen kolmanteen kerrokseen. Siellä on kymmenen vanhuksen kodikas Runolinna, jonka asukkaista osa istuu jo salissa. Keskellä huonetta on pöytä, jolla komeilee iso kulhollinen pullataikinaa. Jenni ja Keijo kyselevät talon kuulumisia. Käy ilmi, että lähes kaikki asukkaat ovat sairastaneet flunssaa, mutta nyt ollaan jo voiton puolella. Pullataikina alkaa tehdä kauppansa. Palvelutalon asukas Eva ottaa edessään olevasta kimpaleesta palasen ja maistelee. Hyvää taikinaa. Noussut hyvin, hän kiittelee. 16 TEHY t

17 yhdessäoloa. A-kodin oppilaat Pasi ja Ville rentoutuvat biljardia pelaten. Hyvää taikinaa, vakuuttelee Pasi ja auttaa Evaa taikinan kanssa. Lisää vanhuksia tulee huoneistaan ja asettuu hoitajien ja oppilaiden avustamina leipomaan. Evalla on varmat otteet. Hän painelee taikinapalan tasaiseksi, annostelee keskelle raesokeria ja kietoo taikinan nyytiksi. Vehnäsen tuoksu leviää pitkin huoneita ja ensimmäinen pellillinen on valmis. Vanhukset keskittyvät nauttimaan tuoreista leivonnaisista, ja levollinen mieliala tarttuu muihinkin. Vaikka kuvaaja hyörii ympärillä, se ei tunnu häiritsevän. Etenkään Sointua, joka nauttii kuvauksen kohteena olostaan. Olin mannekiini. 15-vuotiaana, hän sanoo silmät sädehtien. Palvelutalon lähihoitaja Sanna Salminen tulee Jennin viereen ja kuiskaa: Vanhukset ovat tyytyväisiä, kun saavat näin paljon huomiota. TEHY t Kun pullista on saatu kylliksi, Milla tarjoutuu lukemaan lehtiä. Seinäkello näyttää yhtätoista. Satakunnan Kansan pääaiheena ovat maakunnassa liikkuvat sudet. Myös hevosenliha puhuttaa. Vanhukset istuvat hartaina Millan ympärillä ja kuuntelevat. Jollakin alkavat jo painua silmät kiinni. Jenni ja Sanna muistelevat, kuinka ajatus oppilaiden vierailusta vanhusten luokse kypsyi vuonna Kokeilusta tuli pian käytäntö, sillä kokemukset olivat hyviä. Se, että tänne saapui isoja miehenköriläitä tatuointeineen, herätti kyllä kysymyksiä muissa yksiköissä, Sanna kertoo. Jo ensimmäisen oppilasryhmän kanssa törmättiin elämän ja kuoleman kysymyksiin. Tutuksi tulleista vanhuksista Isot miehenköriläät tatuointeineen herättivät kysymyksiä. yksi ei ollutkaan seuraavalla käynnillä enää muiden joukossa. Oppilaat joutuivat käsittelemään kuolemaa, Jenni sanoo. Joillakin oppilailla saattaa olla huonoja kokemuksia vanhuksista. Pelko tekee kohtaamisesta erityisen vaativaa. Haasteita asettavat myös vanhusten heikentynyt näkö, huonokuuloisuus ja liikuntarajoitteet. Kun lähdemme liikkeelle, vanhuksia pitää koskea ja auttaa. Se pelottaa toisia aluksi. Parasta tässä on se, että oppilaat joutuvat kohtaamaan uusia tilanteita ja tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen. On jäähyväisten aika. Runolinnan vanhukset ja heidän hoitajansa jäävät vil- 17

18 Päihteet kuttamaan, kun oppilaat lähtevät lounastamaan palvelutalon alakertaan. Tavallisesti vanhuksista hyväkuntoisimmat tulevat lounaalle mukaan, mutta ei tällä kertaa. Flunssasta ei ole vielä täysin toivuttu. Ruokailun jälkeen Jennille ja Keijolle jää hetki aikaa kertoa työstään. Kuuntelutaidot ja huumorintajua. Niitä tässä työssä tarvitaan eniten, tiivistää Keijo. Jennin mukaan vaistot herkistyvät ja niitä oppii käyttämään. Kun tietää, että monella on rikollinen tausta, ohjaaja vaistoa heti, jos jotain erikoista on meneillään. Ohjaajat ovat nähneet, että onnistunut kuntoutus vaatii pitkäjänteisyyttä. Oppilaalla on edessään iso ajattelutavan muutos. Jos takana on vuotta päihteidenkäytön maailmaa, miten sen voisi muuttaa vain muutamassa kuukaudessa, Keijo kysyy. A-kotiin tullaan omasta vapaasta tahdosta, joskin lähettävän kunnan maksusitoumuksen on syytä olla kunnossa. Ensimmäisinä päivinä tehdään elämäntilanteen kartoitus. Maksusitoumus on yleensä kuukaudeksi. Henkilöstö arvioi jatkotarpeet. Alku menee arjen rutiinien opettelussa ruuan laitosta laskujen maksuun. Parhaimmillaan yhteisö toimii itsenäisesti, ja henkilökunta seuraa sivusta. Keijon ohjaajana epävirallisesti asettamat kehityksen portaat ovat kukkanen, kotieläin, parisuhde ja työ. Ensiksi pitää oppia huolehtimaan kukkasesta. Kehityksen portaat ovat kukkanen, kotieläin, parisuhde ja työ. i ASTAtyöskentely Tarkoittaa kuntoutuksen asiakaslähtöistä suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Työskentelytapa on kehitetty yhdysvaltalaisen psykologin ja päihdetyön asiantuntijan William Plumin kanssa. Peruslähtökohtana on asiakkaan elämäntilanne ja motivaatio muutokseen: jokaisella on motiivi tulla kuntoutukseen. Työkaluja: asiakkaan elämäntilanteen systemaattinen arvio, kuntoutussuunnitelma, asiakkaan oma henkilökohtainen hyvinvointiarvio ja kuntoutustoiminnan arvio. Elämäntilannetta arvioidaan kuudella eri osaalueella: päihteiden käyttö ja vieroitusoireet, fyysinen tilanne ja toimintakyky, psyykkinen tilanne ja toimintakyky, hoitovalmius, retkahdus riski ja ympäristötekijät. Asiakas arvioi viikoittain oman hyvinvointinsa. Arvioiden avulla henkilökunta saa ajantasaista tietoa asiakkaan kokemuksesta omasta muutoksestaan. Tiedon perusteella laaditaan asiakkaalle tehtäviä. Puoli kahdelta pakettiauto kaartaa takaisin A-kodin pihaan. Työvastaava Milla ja keittiövastaava Ville suuntaavat keittiöön, jossa he laittavat kahviveden valumaan ja asettavat keskelle pöytää Jukan leipoman läksiäiskakun. Milla ja Ville istuutuvat pöydän ääreen, johon tulevat myös sairaanhoitaja Jenni ja ohjaaja Keijo. Milla kertoo, että Kankaanpään A-koti on ensimmäinen paikka, josta hän on hakenut apua. Hän on ollut talossa kolme kuukautta ja edessä näyttäisi olevan vielä yksi. Tullessaan hänen oli vaikea uskoa, että voisi muuttua. Mutta olen muuttunut. Täällä on ollut turvallista. Olemme edenneet minun ehdoillani, vaikka ohjaajat ovat kärkkäästi tarttuneet tilainteisiin, joissa on menty epämukavuusalueelleni. Aina ei ole mukavaa, vahvistaa Jenni. Erilaisten tehtävien jälkipuinnissa me ohjaajat myös kyseenlaistamme oppilaiden tekemiä ratkaisuja. Ville nyökyttelee hyväksyvästi. Oman tulonsa taustoista hän mainitsee masennuksen ja ahdistuksen. Alku tuntui vaikealta, mutta ajan kanssa alkoi tapahtua muutosta. Lähetteen antanut kunta on jatkanut hoitosuhdetta, ja pian Villellä täyttyy viisi kuukautta. Hän muistaa hyvin ensimmäisen käyntinsä Ruskalinnassa vanhusten luona. Taustalla painoivat ikävät kokemukset omista isovanhemmista. Iski paniikki. Suojautumiskeinokseen hän keksi linnoittautumisen tv-ruudun eteen. Ajattelin, että apua, minne olen joutunut. Millan haastavin tilanne on ollut Pitkämäki-info. Pitkämäki on Lahden kaupungin katkaisuhoitopaikka, jossa hän kävi kertomassa parillekymmenelle henkilölle Kankaanpään A-kodista. Olen aina vältellyt yleisön edessä puhumista. Mutta oli siisti tunne, kun olin kohdannut tilanteen ja selvinnyt siitä. Ville korostaa, että juuri yksilöllisyys on A-kodin valtti. Hänen mielestään päihteidenkäytön vieroitus onnistuu noin kuukaudessa. Mutta sen jälkeen ovat edessä todelliset vastukset, sillä monella elämä on pahemman kerran solmussa. Silloin joutuu muuttamaan entisiä ajattelu- ja toimintatapojaan. Itsensä uudelleen kokoaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Lähes neljä kuukautta on kulunut, ja nyt olo on sopiva. Olen tarpeeksi valmis lähtemään täältä. Paluu kotiin ei tapahdu kertarysäyksellä, sillä oppilaat käyvät kotonaan myös A-kodissa asumisen aikaan. Sitä sanotaan kotiharjoitteluksi. 18 TEHY t

19 KohtaamInen. Jenni Kukkula ja A-kodin oppilas Milla käyvät tervehti mässä palvelutalossa asuvaa Sointua. Yhteys A-kotiin ei katkea kotiin lähdön jälkeenkään. Oppilaiden on mahdollista palata vaikkapa viikon intervallijaksolle. Yleensä hoitosuhde kestää kaikkiaan noin vuoden. Entinen oppilas saa soittaa koska tahansa, sillä puhelin päivystää yötä päivää. Jos siltä tuntuu, voi soittaa, hypätä bussiin ja tulla tänne, Jenni sanoo. A-talon Joukasen toiminta pohjautuu itsehoitoryhmiin. Ajatuksena on, että oppilaat osallistuvat ryhmään myös kotiutumisen jälkeen kotipaikkakunnallaan. Parhaimmillaan kotiutuneet joukaslaiset ovat kiinteä ryhmä. Kuin perhe. Turussa tämä ajatus on toteutunut parhaiten. Oma perheensä ovat myös nykyiset oppilaat. Kotiharjoittelun sääntöihin kuuluu, että kotona kävijä soittaa kuulumisiaan kerran päivässä. Kyllä täällä kysellään, että joko soitto on tullut ja mitkä olivat kuulumiset. IltapäIvän ohjelmassa ovat Jukan läksiäiskahvit. Nyt päästään maistelemaan kakkua, jonka lähtijä on leiponut lähtönsä kunniaksi. Kun joukosta lähtee yksi, joutuu käsittelemään eron tunteita. Läsnä on koko tunteiden kirjo ilosta ahdistukseen. Kun näen, että oppilasta ahdistaa, en päästä tätä helpolla. Tunteet tulee kohdata. Tämä ei ole mikään lepokoti, Jenni muistuttaa. Ei se siltä tunnukaan, sanoo Pasi ja saa kaikki nauramaan. Täällä on tarpeeksi huumoria, mikä auttaa, kun joutuu käsittelemään vaikeita asioita, Milla täydentää. Ehkä kaikkein vaikein teema on tulevaisuus. Millainen on tulevaisuus, kun on elänyt vuotiaaksi ilman omia tavoitteita? Oppilaat ovat eläneet usein vuosikymmeniä ilman toivoa toisenlaisesta elämästä, rämpineet polviaan myöten upottavassa suossa. Tänne tulija ei osaa unelmoida. Ei osaa eikä uskalla, Jenni huokaa. Hän korostaa, ettei toivo liity uskontoon vaan siihen, että joku toinen ihminen antaa tukea ja toivoa uskoo juuri sinun unelmaasi. Meidän oppilaamme tarvitsevat apua tavoitteiden asettamisessa. Meidän ohjaajien tehtävänä on valaa uskoa ja toivoa. Uskoa, että tavoitteisiin voi päästä, kun tekee oman osuutensa niiden toteuttamiseksi. Jokaiselle oppilaalle on nimetty oma ohjaajansa. Näin annetaan mahdollisuus luoda ensimmäinen luottamuksellinen ihmissuhde. Tuo selkeyttä elämään, kun ei tarvitse jakaa maailmaansa kaikille ja aloittaa aina tarinaansa alusta. t A-kodin oppilaat esiintyvät omasta toivomuksestaan etunimillään. myös RuskAlinnAn vanhuksista käytetään etunimiä. TEHY t

20 AmmAtissA Tehyläisiä Työssään: apuvälinepalvelu Apuna arjessa Yksinkertaisetkin apuvälineet voivat helpottaa huomattavasti kotona selviytymistä, sanoo Pirkko Parviainen. Kädestä pitäen. Fysioterapeutti Pirkko Parviainen opastaa asiakasta aina tarkasti apuväli neiden käyttöön. Pyörätuolia valittaessa on tärkeää tietää, käyttääkö asiakas itse tuolia aktiivi sesti vai istuuko hän työnnettävänä. teksti Ulla Ojala Kuvat Kirsi Tuura 20 TEHY t

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot