Tekesin ohjelmaraportti 1/2012. Tuotantokonseptitohjelma. Loppuraportti. Ismo Mäkinen

Transkriptio

1 Tekesin ohjelmaraportti 1/2012 Loppuraportti Tuotantokonseptitohjelma Ismo Mäkinen

2 10

3 Ismo Mäkinen Tuotantokonseptitohjelma Loppuraportti Tekesin ohjelmaraportti 1/2012 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Kari Lehkonen Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Tuotantokonseptit-ohjelmaa käynnistettäessä asetettiin tavoitteeksi kehittää suomalaista kappaletavarateollisuuden hankinta valmistus jakelu-kokonaisuutta vastaamaan paremmin globaalin kasvun ja kysynnän tarpeisiin. Globalisaation uhka haluttiin kääntää suomalaisten yritysten eduksi. Ohjelman nimi ja sisältö näyttivät aluksi vaikeilta omaksua, mutta ne löysivät nopeasti paikkansa suomalaisissa kappaletavarateollisuuden yrityksissä ja tutkimuksessa. Nyt Tuotantokonseptit käsitettä voidaan pitää jo melko vakiintuneena terminä tuotantolaitosten tai -verkostojen muodostamalle hankinta valmistus jakelu-kokonaisuudelle. Tuotantokonseptia kehitettäessä haluttiin, että huomiota ei kiinnitetä niinkään yksittäisiin tuotantolaitteisiin tai -prosesseihin lattiatasolla, vaan kaiken tuotannollisen toiminnan muodostaman kokonaisuuden tarkasteluun strategisella ja globaalilla tasolla. Ohjelmalla haluttiin tuoda esiin, että tapa järjestää tuotanto kilpailukykyisesti on yksi kilpailukeino tuotteen, palveluiden, designin jne. ohella. Aiemmasta poiketen ohjelma oli suunnattu samalla kertaa kaikille Tekesin valmistavan kappaletavarateollisuuden toimialoille aina konepajateollisuudesta elektroniikkaan ja elintarvikkeisiin. Ohjelma haluttiin pitää alusta saakka dynaamisena ja globaalin ympäristön muutoksia seuraavana. Ohjelman toimintaa ja painopistealueita suunnattiin ohjelman kuluessa johtoryhmän näkemysten mukaisesti. Esimerkiksi organisaatioiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä hankintatoimen kehittäminen tulivat mukaan ohjelman painopistealueiksi vasta ohjelman puolivälissä. Tuotantokonseptit-ohjelma oli ajoitukseltaan ja sisällöltään onnistunut. Ohjelman tuloksena Suomessa on parempi ymmärrys kappaletavarateollisuuden tuotannon strategisesta merkityksestä liiketoiminnassa sekä globaalin tuotantotoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista. Syntynyt tieto on ollut tärkeä globalisoituvien yritysten toiminnalle ja kehittymiselle. Tuotantokonseptien kehittämisen ja arvioinnin työkalut ja menetelmät sekä tuotantokonseptien hallinnan ja ohjauksen työkalut ovat kehittyneet ohjelman aikana lukuisissa yritys- ja tutkimushankkeissa. Tuotantokonseptit-ohjelma ja ohjelman ohessa syntynyt ProHankinta-työryhmä ovat aikaansaaneet merkittävän muutoksen hankintatoimen ja ulkoisten resurssien hallinnan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Haluamme esittää lämpimät kiitokset ohjelman valmistelussa ja toteutuksessa mukana olleille henkilöille ja tahoille. Erityiskiitoksen ansaitsee ohjelman koordinaattorin työtä ammattitaidolla ja sydämellä hoitanut Ismo Mäkinen sekä Liisa Leinon asiantuntevasti ja aktiivisesti vetämä johtoryhmä. Lisäksi haluamme esittää erityiskiitoksen ProHankinta-työryhmän jäsenille asiantuntevasta ja motivoituneesta työstä suomalaisen hankintatoimen kehittämiseksi. Tuotantokonsepteissa alkuun saatu työ jatkuu osaltaan Uudistuva Teollisuus -toimenpiteessä sekä Sisäisten ja ulkoisten resurssien strateginen hallinta -tutkimuskokonaisuudessa. Helsingissä Tekes 5

6 Johtoryhmän alkusanat Asiakasnäkökulman vaikutukset suomalaisten yritysten tuotantokonseptiin on saatu käyntiin Tekesin Tuotantokonseptit-ohjelman aikana ( ) toimittiin Suomessa ja maailmalla yhdessä historian suurimmassa ja merkittävimmässä muutoksessa. Samanaikaisesti globaali talouslama ja arvoverkon uudelleen järjestyminen vaikuttivat teollisessa maailmassa ensi kertaa näin voimakkaasti ja laajasti. Näiden rajujen muutosten aikana Tuotantokonseptit-ohjelma toimi ja saavutti tuloksia. Ohjelmassa valituista painopistealueista juuri yritysten tuotannon strategiseen suunnitteluun panostaminen, tarvittavan osaamisen kehittäminen ja hallittu verkostoituminen ovat niitä ydinasioita, joiden avulla voidaan parhaiten vahvistaa ja kehittää suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelman tärkeimpänä tehtävänä oli herättää tuotannolliset yritykset suunnittelemaan ja toimimaan asiakasarvon tuottamisen näkökulmasta. Vain tältä pohjalta luodut tuotantokonseptit ja -strategiat varmistavat pitkällä tähtäimellä yritysten jatkuvuuden ja toimintaedellytykset. Tuotantokonseptit-ohjelman toiminnassa merkittävää on ollut sen ennakkoluuloton, eri liiketoimintasektorien välisen osaamisen vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen etsiminen. Maailmanlaajuisessa liiketoiminnassa koko arvoketjun ja siihen ulkopuoleltakin vaikuttavien muuttujien hallitsemisen taito nähtiin ohjelmassa ratkaisevana. Ohjelmaa on koko ajan hallinnut tilanneherkkyys sekä proaktiivisuus painottaa ja ottaa uutta suuntaa toimintaympäristön muutosten ja yritysten tarpeitten mukaisesti. Tuotantokonseptit-ohjelma lähti kokeilemaan uudenlaista toimintaa ja onnistui siinä. Asiakasnäkökulman ja tuotannon strategisen suunnittelun merkitykset ovat nousseet keskusteluun ja yritysten toimintaan. Tämä yli liiketoimintasektoreitten toimiva ohjelma sai liikkeelle 103 pienten ja suurten yritysten kehittämishanketta ja 40 tutkimushanketta. Nämä kaikki edistävät Suomen tulevaisuudelle tärkeimpien, toimivien tuotannollisten vientiyritysten mahdollisuuksia vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyään. Liisa Leino Hallituksen puheenjohtaja, Leinovalu Oy Tuotantokonseptit-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja 6

7 Sisältö Esipuhe...5 Johtoryhmän alkusanat...6 Tiivistelmä Tuotantokonseptit-ohjelma lyhyesti Tausta, tavoitteet ja tulokset Ohjelman tausta Tavoitteet ja painopisteet Ohjelman tulosten arviointi Tulokset painopistealueittain Opit ja havainnot Toteutus Ohjelman johto Projektitoiminta ja rahoitus Seminaaritoiminta Kansainvälinen verkottuminen Viestintä ja muu toiminta Tutkimusprojektit Aalto-yliopiston hankekokonaisuudet GlobeNet, ESCO ja INSCO CSM-Hotellikonsepti pk-teollisuudelle Oppivat tuotantokonseptit (OT) Välineistö verkostomaisen toiminnan hallintaan Yritysprojektit Tana Oy Tuotannon ulkoistaminen The Switch Engineering Oy Logistic and Production Concept in The Switch Model Factory Tuotekehitys Oy Tamlink Lean tuotantokonseptin suomalainen toteutusmalli Rannikon Konetekniikka Oy RKT Groupin kansainvälistyminen Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä

8 Liitteet 1 Yleisötilaisuudet Lehdistö Tutkimusprojektit (luettelo) Tutkimusjulkaisut (luettelo) Yritysprojektit (luettelo)...60 Tekesin ohjelmaraportit

9 Tiivistelmä Tekesin Tuotantokonseptit ( ) -ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 tilanteessa, jossa vallitsi huoli tuotannon kilpailukyvystä ja säilymisestä Suomessa. Oli tarve kehittää globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yritysten ja yritysverkostojen tuotannon kilpailukykyä. Ohjelma käynnistettiin täydentämään kesällä 2005 alkanutta SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu ohjelmaa. Tuotantokonseptit-ohjelman valmistelutyön alkaessa lähtökohtana oli globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yritysten ja yritysverkostojen tuotannon kilpailukyvyn kehittäminen. Oli tiedossa, että menestyäkseen globaalissa kilpailussa yrityksillä on oltava valmiudet siirtää tarvittaessa tuotantoa lähemmäs asiakkaitaan ja hyödyntää ns. halvan kustannustason maita täydentämään omaa kotimaista tuotantoaan. Ohjelman haasteena oli siirtää kappaletavaratuotantoa harjoitta vien yritysten huomiota perinteisestä tuotantoteknologian ylivertaisuuteen luottavasta näkemyksestä arvoverkostoajatteluun sopeutetun hankinta-valmistus-jakelu -kokonaisuuden suuntaan. Tuotantokonseptia kehitettäessä huomiota ei kiinnitetä niinkään yksittäisiin tuotantolaitteisiin tai -prosesseihin lattiatasolla, vaan kaiken tuotannollisen toiminnan muodostaman kokonaisuuden tarkasteluun strategisella ja globaalilla tasolla. Ohjelman toteutusta ohjaamaan Tekes nimitti useita teollisuuden toimialoja ja tutkimuslaitoksia edustavan johtoryhmän. Painotuksia ja toimenpiteitä suunnattiinkin joustavasti koko ohjelmakauden ajan. Suunnilleen ohjelman puolivälissä painopistealueiksi muodostuivat: 1. Tuotantokonsepti kilpailukykytekijänä, 2. Ekotehokas tuotanto, 3. Ihminen tuotantokonseptissa ja 4. Hankintatoimen kehittäminen. Tässä loppuraportissa on ohjelman toteutusta ja tuloksia tarkasteltu näiden neljän painopistealueen kautta. Samoin raporttiin poimitut projektiesimerkit ja loppuseminaarisarjan päättävän Tuotantoverkostojen strateginen suunnittelu -seminaarin esitykset mukailevat niitä. Tuotantokonseptit-ohjelmaa käynnistettäessä tavoitteeksi asetettiin yhteensä noin 92 miljoonan euron projektikokonaisuus. Tekesin yhteensä noin 44 miljoonan euron rahoituksella käynnistyi kaiken kaikkiaan 40 tutkimus- ja 103 yrityshanketta, joiden kokonaislaajuus noin 101 miljoonaa euroa ylittää selvästi asetetun tavoitteen, vaikka Tekesin rahoitusosuudesta jouduttiin vähän tinkimään. Käynnistyneisiin tutkimushankkeisiin on perinteisten VTT:n ja teknillisten yliopistojen lisäksi saatu mukaan myös aiemmin Tekesin kanssa vähemmän asioineita tutkimustahoja. Samoin mukana olevien yritysten kirjo on suuri edustaen useita toimialoja, maakuntia ja kokoluokkia. Tuotantokonseptit-ohjelman todelliset tulokset tulevat esiin vasta ohjelman päätyttyä. Kuitenkin ainakin osassa asetettuja tavoitteita on jo nyt nähtävissä selviä tuloksia. Tuotantokonseptit-ajattelu ja -käsite ovat yhä useampien tahojen tiedossa. Uusia tuotantokonsepteja on kehitetty ja niitä hyödynnetään. Myös hankintatoimen merkitys globaaleissa tuotantoverkostoissa on noussut selkeästi esiin. Pelkästä tiedostamisesta on päästy myös konkreettisiin toimenpiteisiin niin yrityksissä kuin tutkimusmaailmassakin, ja mikä tärkeintä, myös Tekes jatkaa esiin nostettujen teemojen edistämistä. 9

10 1 Tuotantokonseptit-ohjelma lyhyesti Tekesin Tuotantokonseptit ( ) -ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 tilanteessa, jossa oli huoli tuotannon kilpailukyvystä ja säilymisestä Suomessa ja siihen liittyvä tarve kehittää globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yritysten ja yritysverkostojen tuotannon kilpailukykyä. Ohjelmalla täydennettiin kesällä 2005 käynnistynyttä SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu -ohjelmaa. Tuotantokonseptit-ohjelman valmistelutyön alkaessa lähtökohtana oli tarve kehittää globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yritysten ja yritysverkostojen tuotannon kilpailukykyä. Teollisuustuotannon ilme oli muuttunut siten, että tuotantoa voidaan hankkia ja harjoittaa helposti missä päin maailmaa tahansa. Globalisaatio oli helpottanut suomalaisten yritysten pääsyä uusille, kasvaville markkina-alueille, mutta toisaalta samoille markkinoille pääsivät yhtä helposti myös suomalaisten yritysten kilpailijat. Kansainvälinen kilpailu oli kiristynyt ja se ulottui kaikkialle. Menestyäkseen yrityksellä pitää olla kilpailukykyiset liiketoiminta-, tuote- ja tuotantostrategia. Tässä tilanteessa teollisuusyritykset joutuvat arvioimaan nykyiset tuotantotapansa uudelleen. Tutkimukset osoittivat, että proaktiivisesti toimiva muuntuva ja joustava teollisuus pystyy kilpailemaan ja luomaan työpaikkoja myös pitkälle teollistuneissa maissa. Ne yritykset, jotka ovat perustaneet tuotantolaitoksia halvan työvoiman maihin, ovat useissa tapauksissa kilpailukyvyltään vahvempia kuin paikoilleen jääneet yritykset. Ohjelmaa käynnistettäessä tuotantokonsepti oli käsitteenä vakiintumaton. Myös ohjelman sisältö ja tavoitteet avautuivat kohderyhmälle aluksi melko hitaasti, eikä suhdetta SISU ohjelmaan täysin ymmärretty. Tämä kaikki heijastui aluksi vähäisenä projektitarjontana. Hitaan alun jälkeen yritysasiakkaat löysivät Tuotantokonseptit-ohjelman tarjoamat kehittymismahdollisuudet ja rahoitusta haettiin vilkkaasti. Ohjelman painopistealueiksi vakiintuivat myöhemmässä vaiheessa: 1. Tuotantokonsepti kilpailukykytekijänä, 2. Ekotehokas tuotanto, 3. Ihminen tuotantokonseptissa ja 4. Hankintatoimen kehittäminen. Erityisesti hankintatoimen kehittämisen osalta osuttiin selkeästi aihealueeseen, jossa oli sekä kehittämistarvetta että halukkuutta. Tuotantokonseptit-ohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut herättää tuotannollisia yrityksiä ajattelemaan toimintaansa asiakasarvon tuottamisen näkökulmasta ja tekemään tuotantoon ja tuotantokonseptiin liittyvät strategiset päätökset siltä pohjalta. Kyky asiakasarvon tuottamiseen on edellytys myös oman vientitoiminnan käynnistämisessä. Etenkin pienillä ja keskisuurilla suomalaisilla tuotantoyrityksillä on ennen reaalisten vientiponnistelujen käynnistämistä paljon kotitehtäviä. Tästä syystä myös Tuotantokonseptit-ohjelman painopiste on moneen muuhun Tekesin ohjelmaan verrattuna ollut selkeämmin kotimaassa. 10

11 2 Tausta, tavoitteet ja tulokset 2.1 Ohjelman tausta Ohjelman käynnistystä edelsi normaali Tekesin valmisteluprosessi, jonka keskeinen osa oli SWOT Consulting Oy:n tekemä Selvitys aiheesta Kilpailukykyiset suomalaiset tuotantokonseptit. Selvityksen tuloksena saatiin lisätietoa mm suomalaisen tuotannon kehittämisen painopistealueista ja menestyneiden tuotantokonseptien tunnusomaisista piirteistä. Valmistelutyön tuloksena syntyi ohjelmasuunnitelma ja suositus uuden teknologiaohjelman käynnistämiseksi. Taustalla oli perusteltu huoli ns. Kiina ilmiöstä, eli kaiken tuotannollisen toiminnan pakenemisesta hintakilpailukyvyltään parempiin halpatuotantomaihin (Low Cost Countries). Huomiota haluttiin suunnata myös operatiivisista tuotantotekniikkaan liittyvistä kysymyksistä strategiselle tasolle. Tuotannosta viime vuosina Suomessa käyty yleinen keskustelu on keskittynyt paljolti tuotannon uhkakuviin ja pelkoon katoavista työpaikoista. Tuotantoa koskeviin päätöksiin liittyy yksittäisten yritysten tasolla kuitenkin myös strateginen mahdollisuus kilpailukyvyn kehittämiseen, ei ainoastaan toimintaympäristön haasteisiin reagointiin. Mikä on tuotannon merkitys yksittäisen liiketoimintayksikön kilpailuedun kannalta? Miten tuotannon ja muiden yrityksen toimintojen markkinoinnin, myynnin ja tuotekehityksen välinen yhteistyö järjestetään? Mitkä ovat haasteet silloin, kun omaa tuotantoa ei harjoiteta mutta ollaan riippuvaisia jonkun muun tuotannosta? Miten koordinoidaan eri puolille maailmaa hajautettua tuotantotoimintaa? Miten yhdistetään tuotannon päämäärät yrityksen strategisiin päämääriin? 2 Ohjelmasuunnitelmassa 1 todettiin muun muassa: Suomalaisten yritysten mahdollisuudet olla voittajia globaalissa kilpailussa kasvavat vain olemalla globalisaation hyödyntämisessä proaktiivisia. Globalisaation mahdollisuudet tuotannon osalta eivät realisoidu ilman uudenlaista tuotannon organisointiajattelua ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotantokonsepteja. Kuva 1. Globaalia tuotantoverkostoa symbolisoivaa karttakuvaa käytettiin Tuotantokonseptien ohjelmasuunnitelmassa ja myöhemmin esittelyaineistossa. 1 Tuotantokonseptit ohjelmasuunnitelma, Tekes 10287/33/07 2 Jussi Heikkilä Mikko Ketokivi: Tuotanto murroksessa. 272 sivua, Talentum

12 Ilmeisesti tällainen tarve oli havaittu myös pari vuotta aiemmin käynnistyneessä SISU 2010 Uudistuva tuotantoajattelu ( ) -ohjelmassa. Tähän viittaa se, että muutamat SISUohjelman hankkeet olivat sisällöltään selkeästi Tuotantokonseptit-ohjelman painopistealueilla. Tuotantokonseptit-ohjelman käynnistys osui monessa suhteessa mielenkiintoiseen vaiheeseen. Ensinnäkin uutta ohjelmaa oli vaikea profiloida Tekesin aikaisempiin teknologiaohjelmiin, erityisesti käynnissä olevaan SISUohjelmaan. Tekesin uutta asiakas- ja liiketoimintalähtöistä tarkastelukulmaa oudoksuttiin, vaikka uuden suuntauksen mukaisesti teknologiaohjelma-käsitteestä luovuttiin ja Tuotantokonseptit oli alusta alkaen uuden käytännön mukainen Tekesin ohjelma. Tuotantokonseptit-ohjelman todettiin olevan luonteeltaan toimialoista riippumaton ja niitä yhdistävä, sillä konseptitasolla parhaita käytäntöjä voi löytää jopa aivan vieraalta toimialalta. Konseptien konseptina voidaan pitää Henry Fordin johdolla legendaarisen Ford Model T:n tuotannossa käytäntöön sovellettuja uudistuksia. Konseptin yhtenä olennaisena osana oli teurastamon lihanleikkaamosta sovellettu liukuhihna Tavoitteet ja painopisteet Tuotantokonseptit ohjelman päämääräksi asetettiin ohjelmasuunnitelmassa globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten tuotannollisten yritysten selviytyminen ja kasvu. Uudenlaisesta, strategisesta tuotantoosaamisesta päätettiin lähteä kehittämään Suomelle menestystekijää. Tästä johdettiin ohjelman tavoitteet, joita käynnistystilaisuudessa esiteltiin seuraavasti: Kehittää tuotantoon ja tuotantokonsepteihin liittyvää osaamista Tunnistaa ja auttaa toteuttamaan harppauksellisesti parempia tapoja järjestää oma tuotanto- ja toimitusketju Verkottaa teollisuuden eri toimialoja Tarjoaa lisäarvopalveluja pk-yritysten perusasioiden kehittämiseen Painopistealueiksi nimettiin aluksi: 1. Panostaminen yritysten tuotannon strategiseen suunnitteluun 2. Tuotantokonsepteissa tarvittavan osaamisen kehittäminen 3. Tuotantokonseptin kehittäminen, hallittu verkostoituminen Tehdyt valinnat heijastuivat sekä ohjelman viestinnässä että tutkimushakujen teemoissa (=> 3.2.1). Käytännössä havaittiin kuitenkin, että kaikissa tapauksissa tavoitteiden ja painopisteiden konkretisoiminen tutkimus- ja kehityshankkeiden sisällöksi ei toiminut toivotulla tavalla. Ohjelman toteutuksessa (=> 3) omaksuttiin alusta alkaen tietty dynaamisuus. Sekä tavoitteita että niiden toteuttamiseksi tehtäviä toimenpiteitä oltiin valmiina muuttamaan tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Esimerkiksi eri toimialojen verkottamisen ja ohjelman lisäarvopalvelujen osalta tehtiin lukuisia erilaisia kokeiluja. Kokeilluista käytännöistä luovuttiin, ellei tavoiteltuja tuloksia ollut saavutettavissa kohtuullisin panostuksin. Ohjelman johtoryhmä (=> 3.1.1) kytkettiin mukaan tavoiteasetannan ja toimenpideohjelmien suunnitteluun. Syksyllä 2009 johtoryhmä tarkensi painopistealueiksi neljä asiakokonaisuutta, jotka kirjattiin toimenpidesuunnitelmineen myös vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. 1. Tuotantokonsepti kilpailukykytekijänä Tuotantokonsepti-ajattelun levittämiseksi todettiin tarpeelliseksi jatkaa edelleen käsitteen avaamista ja sen merkityksen korostamista. Yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseksi on välttämätöntä tunnistaa oma asema globaaleissa arvoketjuissa. Kyky tuottaa tarvittavaa lisäarvoa on varmistettava kehittämällä sekä omaa tuotantoa että käyttämällä omalta verkostolta ostettavia palveluja. 2. Ekotehokas tuotanto Siitä huolimatta, että ponnistelut tämän aihealueen projektien käynnistämiseksi eivät syksyyn 2009 mennessä olleet tuottaneet odotettuja tuloksia, päätettiin ekotehokas tuotanto (Sustainable Manufacturing) säilyttää edelleen yhtenä ohjelman painopistealueena. Ympäristökysymysten merkityksen yritysten kilpailukykytekijä nähtiin edelleen kasvavan, joten yritysten tulisi kehittää omia valmiuksiaan vastata tuleviin haasteisiin. Tavoitteeksi asetettiin edelleen myös uusien tutkimushankkeiden käynnistäminen tällä aihealueella. 3 Tuotantokonseptit-ohjelman käytössä olleeseen julkaisujärjestelmään kerättiin myös case-pankkia mielenkiintoista tuotantokonseptien toteutuksesta. 12

13 3. Ihminen tuotantokonseptissa Johtoryhmän jäsenet ovat toistuvasti tuoneet esiin osaavan ja motivoituneen henkilöstön merkitystä yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Tuotantokonsepteja kehitettäessä yksi peruskysymyksistä on make or buy, eli tehdäänkö asioita itse vai ostetaanko ne ulkoisina palveluina. Henkilöstö kokee tällaisissa tilanteissa asemansa helposti uhatuksi ja siksi on tärkeä ottaa henkilöstö mukaan kehityshankkeisiin. Tämän aihealueen osalta käytettävissä olevaa Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen rahoitusta 4 tunnettiin yrityksissä huonosti, mikä oli yksi lisäperuste aiheen valitsemiseksi yhdeksi painopistealueeksi. 4. Hankintatoimen kehittäminen Hankintatoimen merkitys yritysten kilpailukyvyn kannalta on noussut yhä tärkeämmäksi, sillä yritykset keskittyvät tiukasti omaan ydinosaamiseensa ja ostavat sen ulkopuoliset palvelut alihankkijoilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Suurten yritysten liikevaihdosta jopa % syntyy globaalista hankintaverkosta ostettujen palvelujen ja hyödykkeiden kautta. Ostotoiminnassa hinta on edelleen aivan liian keskeisessä asemassa ja hankintojen kokonaisvaikutus yrityksen arvonluonnissa unohdetaan helposti. Suurimmat haasteet hankintatoimen kehittämisessä liittyvät ns. strategiseen hankintatoimeen, oikeiden partnereiden valintaan, innovaatioiden hankintaan ja partnereiden sitomisen jatkuvaan tuotekehitykseen kuitenkaan hintakilpailukykyä menettämättä. Vuodelle 2010 asetetut painopistealueet päätettiin myöhemmin pitää voimassa ohjelman päättymiseen saakka. Tarve hankintatoimen kehittämiseen nousi selkeimmin esiin. Hankintatoimi olikin kahden viimeisen kohdennetun haun pääaihe. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti ProHankinta-työryhmän 5 toimintaan ja sivuston kehittämiseen ja ylläpitoon. 2.3 Ohjelman tulosten arviointi Tuotantokonseptit-ohjelman väliarviointi toteutettiin yhdessä SISU ohjelman loppuarvioinnin kanssa keväällä Molempia arvioitavia ohjelmia tarkasteltiin strategisten ja toimintatavallisten arviointikysymysten osalta samanaikaisesti. Tällä menettelytavalla pyrittiin löytämään synergiaa ohjelmien laajemman vaikuttavuuden ja merkityksen arviointiin. Samoin tavoitteena oli arvioida ohjelmien toteutustapaa rinnakkain siten, että SISUohjelman kokemuksia onnistuneista toimintamuodoista ja käytännöistä voisi käyttää hyväksi Tuotantokonseptitohjelman loppukauden toteutuksessa. Työn kuluessa kuitenkin osoittautui, että loppuarvioinnin ja väliarvioinnin luonne, tavoitteet ja tiedon intressit poikkeavat tosistaan siinä määrin, että niiden yhtäaikainen toteutus ei luonut tarkoituksenmukaista viitekehystä kokonaisvaltaisten johtopäätösten tekoon. Osin tämä saattoi johtua myös siitä, että samankaltaisesta kohdealueesta ja lähtökohdista huolimatta ohjelmat ovat olleet erityispiirteiltään ja luonteeltaan suuresti toisistaan poikkeavia. Arviointityö ajoittui molempien ohjelmien kohdalta varsin myöhäiseen ajankohtaan. Väliarvioinnin keskeisenä tehtävänä oli tukea Tuotantokonseptit-ohjelman toteutusta sen loppukaudella. Arviointiraportissa todettiin: Tuotantokonseptit-ohjelma edustaa uudentyyppistä Tekesin ohjelmaa, jota toteutetaan horisontaalisesti arvonluontinäkökulmasta koko arvo-/ tuotantoketjun kattavasti toimialojen yli. Tuotantokonseptit-ohjelman ansiona voi jo alkutaipaleellaan pitää sitä, että se on synnyttänyt realistista käsitystä siitä, mitä tuotanto tarkoittaa ja millaiseksi se muodostuu globaalissa taloudessa. Ohjelma on muun muassa selventänyt siinä mukana olevien organisaatioiden käsitystä siitä, mikä osa tuotannosta tulee säilymään tai voi säilyä Suomessa. Se on myös kannustanut organisaatioita näkemään tuotantokonseptit kilpailukykytekijänä ja kehittämään konsepteja ohjelman avulla. Ohjelmaan kuuluminen 4 Aiemmin TYKES-ohjelmasta tunnettu rahoitusmuoto integroitiin osaksi Tekesin toimintaa vuosina Rahoitusta on nykyisin mahdollisuus saada erillisiin tyke-hankkeisiin tai työelämän kehittäminen on liitettävissä osaksi laajempia kehittämishankkeita. 5 ProHankinta-työryhmän työskentelyyn ovat vuodesta 2009 alkaen osallistuneet omien intressiryhmiensä edustajina: Aalto-yliopisto, Hansel, JAMK, Laatukeskus, LOGY, Sitra, Tekes, Teknologiateollisuus ja VTT. 6 Mikko Valtakari, Mervi Rajahonka, Mikko Riipinen ja Lasse Kivikko, Kohti uutta tuotantoajattelua SISU ja Tuotantokonseptit -ohjelmien arviointi, Tekesin ohjelmien raportteja 7/

14 Kuva 2. Arvioinnin kohteena olevien tavoittelemat vaikutusprosessit SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Joustavat tuotantoratkaisut Edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat Tuotantoautomaatio Massaräätälöidyt tuotteet ja palvelut Tuotantoajattelu ja osaamistason kohottaminen Teknologisten edellytysten luominen suomalaisen kappaletavaratuotannon kansainväliselle kilpailuedulle Uudet tuotannolliset ratkaisut Uudenlainen strateginen tuotantoosaaminen Uudenlaiseen tuotantoosaamiseen perustuva ajattelu Tuottavuuden parantaminen Suomalaisen tuotannon kansainvälinen kilpailukyky Tuotantokonseptit ( ) Uudet innovatiiviset tuotantokonseptit Tuotantokonseptien kehittäminen kokonaisuutena Globaalit valmistusmahdollisuudet Osaamistason kohottaminen Globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yrityste ja yritysverkostojen tuotannon kilpailukyvyn kehittäminen on myös lisännyt ja tehostanut organisaatioiden ja muiden toimijoiden välistä tiedon ja teknologian siirtoa, vahvistanut organisaatioiden teknologista tai toimialatietämykseen liittyvää osaamispohjaa sekä selventänyt organisaation omaa roolia arvoketjussa. Tuotantokonseptit-ohjelma on myös tavoittanut hyvin Tekesille uudentyyppistä asiakaskuntaa sekä lisännyt merkittävästi tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymia siinä mukana olevissa pk-yrityksissä. Tämä on osaltaan osoituksena siitä, että ohjelmassa on otettu riskiä ja panostettu selvästi uudentyyppisen toiminnan tukemiseen. Tekesin ohjelmat synnyttävät geneeristä osaamista ja niiden rakenne mahdollistaa osaamisen leviämisen yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin. Erityisesti SISU- ja Tuotantokonseptit-ohjelmien tyyppisissä laaja-alaisiin klusterivaikutuksiin pyrkivissä ohjelmissa osaamiseen luomiseen ja tiedon siirtoon sekä laajemmin positiivisten ulkoisvaikutusten synnyn ja leviämisen edistämiseen on tarkoituksenmukaista panostaa vahvasti ohjelmallisin keinoin. Molemmissa ohjelmissa on panostettu aktivointiin ja erityyppisiin tiedon ja osaamisen siirtoa edistäviin toimiin, kuten viestintään, seminaareihin ja muihin verkostoitumistilaisuuksiin. Tästä huolimatta ohjelmien yhteisenä piirteenä on ollut, että tulosten esittelyä ja osaamisen siirtoa hankkeiden välillä olisi kaivattu enemmän. SISU 2010 ja Tuotantokonseptitohjelmien arviointiraportti julkaistiin syksyllä 2010, eli noin vuosi ennen ohjelmakauden päättymistä. Virallista päätöstä ohjelman loppuarvioinnin suhteen ei oltu tätä kirjoitettaessa tehty, mutta sen tuoma lisäarvo jäisi tuoreesta loppuarvioinnista johtuen todennäköisesti vähäiseksi. Osin näillä perusteilla päädyttiin laatimaan tämä loppuraportti sisällöltään enemmän ohjelmakokonaisuutta kuin yksittäisiä projekteja esitteleväksi. Tuotantokonseptit-ohjelman tärkeimmät tulokset: Tuotantokonsepti-käsitettä vakiinnutettiin ja levitettiin, sekä sitä kautta kirkastettiin tuotannon strategisen suunnittelun yleistä merkitystä. Tuotannon strategista asemaa ja merkitystä vahvistettiin myös niillä toimialoilla, joissa sitä ei perinteises- 14

15 ti ole tunnistettu olennaisena kilpailukykytekijänä. Yritykset ovat saaneet uutta tietoa globaalien tuotantoverkostojen hyödyntämiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista. Globaaleissa verkostoissa jo toimivat yritykset ovat ohjelman hankkeissa pystyneet kehittämään liiketoimintaansa ja kannattavuuttaan mm. tehostamalla ja laajentamalla verkostoyhteistyötä. Ohjelman puitteissa on kehitetty puhtaalta pöydältä uusia toimintamalleja ja rooleja Suomessa toimiville tehtaille. Uusien mallien mukaisia tehtaita on myös rakennettu, jolloin Suomeen on syntynyt kokonaan uutta tuotantoa, sitä on siirtynyt takaisin Suomeen tai kaavailut tuotannon siirtämiseksi muualle on keskeytetty. Ohjelma on tuonut esiin hankintatoimen tärkeyden ja tilan välisen epäsuhteen ja käynnistänyt toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi hankintatoimen tutkimusta ja koulutuksen kehittämällä. Ohjelmassa käynnistynyt ProHankinta-työryhmä on antanut hankintatoimen kehittämiseen uudenlaista tarmoa ja luonut uusia yhteistyöverkostoja. Suomeen on syntynyt kokonaan uudenlainen tutkimuskenttä ja ohjelman painopistealueilla jo toimineet tutkimusryhmät ovat vahvistuneet tarjolla olleen rahoituksen avulla. Lähes poikkeuksetta kaikki hankkeet ovat lisänneet yritysten ja tutkimusorganisaatioiden keskinäistä verkottumista. Ohjelman asiakas ja liiketoimintalähtöinen lähestymistapa on auttanut Tekesille uuden asiakaskunnan saamisessa mukaan kehittämis- ja tutkimustoimintaan. 2.4 Tulokset painopistealueittain Tuotantokonsepti kilpailukykytekijänä Tämän painopistealueen tavoitteena oli kiinnittää huomiota yritysten kykyyn tuottaa asiakasarvoa globaaleissa arvoverkoissa. Oman tuotannon lisäksi on pystyttävä hyödyntämään arvoketjun eri vaiheista ostettavia palveluja. Hankinnoissa on pystyttävä hyödyntämään niin toimittajien erikoisosaamista kuin omaa valmistusta kilpailukykyisempiä alihankkijoita (low cost sourching). Lisäksi asiakastarjontaa täydennetään tarvittaessa myös jakelupäässä erilaisilla elinkaaripalveluilla. Teema oli esillä ainakin epäsuorasti kaikessa viestinnässä ja useimmissa seminaaritilaisuuksissa koko ohjelmakauden. Muun muassa yhdessä Tekesin Liito- ja DTP-ohjelmien kanssa toteutetussa seminaarissa, Sustainable Business Superiority Kestävää ylivoimaa liiketoimintaan, teema oli kantavana ajatuksena yhdistettynä ekotehokkuuteen. Painopistealue oli erikseen mainittuna esillä myös ohjelman ensimmäisellä ja kolmannella tutkimushakukierroksella teemoilla: Kilpailukykyisen tuotantokonseptin suunnittelun ja seurannan työkalut ja Kilpailukykyiset suomalaiset tuotantokonseptit. Tulokset painopistealueen osalta: Ajatus asiakasarvon tuottamisesta tuotantoyrityksen menestymisen edellytyksenä on vähitellen hyväksytty ja samalla tuotantokonsepti-käsitteen merkitys on avautunut. Rahoitetuista projekteista n. 15 %:ssa (=> 3.2.2) päällimmäisenä tavoitteena oli kilpailukyvyn lisääminen kehitettävän tuotantokonseptin avulla. Esimerkkeinä mainittakoon Enip Solutionsin, Hydrolinen, Paakkola Conveyorsin, The Switchin, ja Tanan yritysprojektit. Hankintatoimen keskeinen osuus tuotantokonseptin toteutuksessa nousi ohjelman aikana lähemmäs sen merkityksen edellyttämää tasoa. Suunnitelma Tekesin uusien aktiviteettien käynnistämiseksi työotsikolla Uudistuva teollisuus asiakasarvoa korkean teknologian tuotteilla, tuotannolla ja palveluilla Ekotehokas tuotanto Myös tämä painopiste sisältyi jo alkuperäiseen ohjelmasuunnitelmaan. Ajatuksena oli, että ekotehokkuus voitaisiin mahdollisesti liittää suomalaiseen tuotantotoimintaan yhtä kiinteästi kuin esim. laatu sveitsiläiseen. Teema nostettiin esiin viestinnässä ja seminaaritilaisuuksissa, joista esimerkkinä aiemmin mainittu Sustainable Business Superiority. Kuva 3. Tuotantokonsepti kattaa koko arvoketjun toimittajilta asiakkaille. Toimittajat Hankintatoimi Tuotanto Jakelu Asiakkaat 15

16 Ohjelman toisella tutkimushakukierroksella teema oli esillä otsikolla, Sustainable/Clean (eettinen, ekotehokas, niukkaresurssinen tuotanto) ja kolmannella otsikolla, Sustainable Manufacturing Ekotehokkaat tuotantokonseptit. Tulokset painopistealueen osalta: Painopistealueelle tulleiden tutkimushankehakemusten lukumäärä jäi vähäiseksi, vaikka teemaa tuotiin toistuvasti esille ohjelman tutkimushakukierroksilla. Ohjelmakaudelle osuneet kaksi laskusuhdannetta käänsivät yritysten orastavan mielenkiinnon ekotehokkuudesta taisteluun hupenevista tilauksista. Painospistealue ensisijaisena kehittämiskohteena oli vain n. 5 % (=> 3.2.2) rahoitetuista hankkeista. Ekotehokkuutta kehitetään hiljaisesti eturivin yrityksissä, jotta vältyttäisiin ekovalheilta ja maineen menetyksiltä. Asia tuli esiin mm. GlobeNethankekokonaisuuden (=> 4.1.1) työpajoissa Ihminen tuotantokonseptissa Muutokset vakiintuneen yrityksen tuotantokonsepteissa aiheuttavat helposti tilanteita, joissa henkilöstö kokee asemansa uhatuksi toimintojen ulkoistuksen seurauksena. Tämä asia tunnistettiin jo ohjelman alkuvaiheessa käydyissä hanketunnusteluissa. Lisäksi ohjelman johtoryhmän jäsenet muistuttivat osaavan ja motivoituneen henkilöstön merkityksestä yrityksen kilpailukykytekijänä. Teema on nostettu esiin yritysten välisissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa, joissa on erityisesti painotettu mahdollisuutta liittää Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen rahoitusta osaksi Tuotantokonseptit-hankkeita. Teeman osalta on pidetty yhteyttä mainitusta rahoituksesta Tekesissä vastaaviin asiantuntijoihin. Koska Tekesissä on ollut käynnissä Työorganisaatioiden kehittämisen ja tutkimuksen aktivointihanke, ei suurempia erillisiä toimenpiteitä Tuotantokonseptit-ohjelman puitteissa ole käynnistetty. Ohjelman alkuvaiheessa käytiin keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista myös Työsuojelurahaston kanssa. Ohjelman toisella tutkimushakukierroksella teema, ihminen tuotantokonseptissa, oli esillä otsikolla, Monikulttuuristen toimintaympäristöjen hallinta ja viimeisessä kohdennetussa haussa otsikolla, Työn (hankintatyön) organisointi ja johtaminen. Tulokset painopistealueen osalta: Painospistealue ensisijaisena kehittämiskohteena oli vain n. 3 % (=> 3.2.2) rahoitetuista hankkeista, mutta työorganisaatioiden kehittämiseen liittyvää sisältöä on saatu huomattavasti useampiin rahoitettuihin hankkeisiin. Esimerkkihankkeina painopistealueelta: Oppivat tuotantokonseptit (OT) (=> 4.3) ja Lean tuotantokonseptin suomalainen toteutusmalli (=>5.3). Tekesin tilastojen perusteella 15 ohjelman yrityshankkeessa on huomioitu työorganisaatioiden kehittäminen Hankintatoimen kehittäminen Syksyllä 2009 käydyt keskustelut hankintatoimen tilasta ja kehittämisestä mm. työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä Laatukeskus Excellence Finlandin kanssa johtivat asioiden tilaa ja tarvittavia toimenpiteitä pohtivan tilaisuuden koolle kutsumiseen Tekesissä. Aihealue otettiin välittömästi myös yhdeksi Tuotantokonseptit-ohjelman painopistealueista, minkä seurauksena järjestettiin keväällä 2010 ensimmäinen ja myöhemmin syksyllä toinen hankintatoimen kehittämiseen liittyvä kohdennettu haku. Tulokset painopistealueen osalta: Perustettiin ProHankinta-työryhmä, jonka toiminta on vakiintunut eri tahoja yhdistäväksi vapaaehtoiseksi yhteistyömalliksi (=> Verkostoyhteistyö). Verkkosivusto uudistettiin ProHankinta-työryhmän tiedotuskanavaksi. Kahden kohdennetun hakukierroksen tuloksena käynnistettiin Tekesin rahoituksella reilussa vuodessa 36 hankintatoimen kehittämis- ja tutkimushanketta, joiden yhteinen laajuus on n. 20 miljoonaa euroa. Käynnistyneissä hankkeissa kehitetään muun muassa työkaluja, joita voidaan niiden valmistuttua hyödyntää hankintatoimen kehittämiseen liittyvissä kehittämishankkeissa ja koulutuksessa. 2.5 Opit ja havainnot Ohjelman aihe ja toteutusajankohta Ohjelman nimeen valittu tuotantokonsepti oli ohjelman käynnistysvaiheessa käsitteenä huonosti tunnettu ja vakiintumaton. Neljän vuoden aikana on tässä suhteessa tapahtunut edistystä. Tuotantokonsepti-sana löytyy nykyisin wikipediasta ja Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) on tarjolla kurssi, jonka nimessä sana esiintyy. 16

17 Koska ohjelman nimi ei käsitteenä ollut kovin vakiintunut, ei sen aihealuekaan avautunut yhtä selkeästi kuin useimmissa Tekesin ohjelmissa. Näistä syistä ohjelman lanseeraus ja mahdollisuuksien markkinointi oli aloitettava lievältä takamatkalta. Tilannetta oli omiaan hämmentämään myös pitkään rinnakkaisena jatkunut SISU ohjelma, josta oli rahoitettu sisällöltään samankaltaisia hankkeita. Alkuvaikeuksista huolimatta Tuotantokonseptit-ohjelma osoittautui nopeasti aihealueeltaan oikeaan osuneeksi kiinnittäen huomiota tuotannon strategisten kysymysten merkitykseen globaaleissa arvoverkoissa toimittaessa. Aiheen väljähkö rajaus mahdollisti myöhemmässä vaiheessa myös hankintatoimen ja siihen liittyvän osaamisen nostamisen esiin yhtenä tuotantokonsepteihin liittyvänä osa-alueena. Hankintatoimen osalta toimittiin osin proaktiivisesti, kuten SISU- ja Tuotantokonseptit-ohjelmien arviointiraportissa on todettu. Tällainen lisäys ennalta kirjoitettuun ohjelmasuunnitelmaan ei välttämättä ole ollut käytäntönä, mutta on osoitus dynaamisemmasta suhteutumisesta nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tuotantokonseptit-ohjelman ajoitus osui suhdanteiden osalta haastavaan jaksoon. Ohjelmaa käynnistettäessä oli korkeasuhdanne lähestymässä huippuaan laskeakseen sitten nopeasti. Ohjelman loppukaudella tuotanto alkoi osin elpyä kohdatakseen taas vuoden 2011 loppupuoliskolla Euroopan kriisitalouksista käynnistyneen epävarmuuden (=> Kuva 4) Ohjelman kannalta nopeat suhdannemuutokset toimivat kaksisuuntaisesti. Toisaalta ne korostavat sitä miten tärkeää globaaleissa arvoverkoissa toimijan on huolehtia omasta verkostostaan ja kyvystään tuottaa lisäarvoa omille asiakkailleen ja asiakkaiden asiakkaille. Toisaalta suuret suhdannevaihtelut heikentävät useimpien yritysten halukkuutta lähteä perusteellisempaan ja pitkäjänteisempään toimintojensa kehittämiseen. Korkeasuhdanteessa ei ole aikaa eikä resursseja ja laskusuhdanteessa puuttuu ensin rohkeus ja sen jälkeen usein myös taloudellinen pohja. Kokonaisuudessaan ohjelman ajoitusta voi pitää onnistuneena. Aikaisemmin toteutettuna se ei ehkä olisi saanut sanomaansa yhtä hyvin kuuluviin. Kuva 4. Muutokset kone- ja metallituoteteollisuuden tuotannon määrässä. Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotannon määrä Production Volume of the Mechanical Engineering 17

18 3 Toteutus 3.1 Ohjelman johto ohjelman toteutumista ohjelman päällikön ja koordinaattorin raportoinnin Johtoryhmä perusteella. Johtoryhmä on tehnyt linjaavia päätöksiä ohjelman suuntaamisesta ja toimenpiteistä määrittelemällä mm. ohjelman painopistealueet. Lisäksi tutkimushakujen ja kohdennettujen hakujen teemat ovat olleet johtoryhmän vahvistamia. Molemmat puheenjohtajat ovat aktiivisesti osallistuneet ohjelman vuosiseminaarin ja muiden tapahtumien toteuttamiseen. Johtoryhmän jäsenten välisen tiedonvaihdon mahdollistamiseksi kokousten alkuun on liitetty lyhyet toimialakatsaukset, joissa jäsenet ovat kertoneet talouden yleisistä näkymistä. Osa kokouksista on toteutettu yritysvierailuina. Tekes nimitti ohjelmalle johtoryhmän, johon koottiin tarkoituksellisesti varsin laaja edustus eri toimialoilta ja intressiryhmistä. Johtoryhmän puheenjohtajana on koko ajan toiminut hallituksen puheenjohtaja Liisa Leino Leinovalu Oy:stä ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Ilkka Pohjoismäki SPU Systems Oy:stä. Heidän lisäkseen johtoryhmän jäseninä ovat koko ohjelmakauden olleet: Petri Helo, Vaasan Yliopisto, Keijo Mäkelä, Ensto Oy, Matti Rasimus, Finpro ry, ja Seppo Torvinen, Tampereen teknillinen yliopisto. Johtoryhmään ovat eri ajanjaksoina kuuluneet myös: Juha Gröhn, Atria Oyj, Sari Hakkarainen, HUB Logistics Oy/ Fazer Oy, Katariina Kemppainen, Nokia Oyj, Jukka Konttinen, ABB Oyj, Ketty Kortelainen, Nokia Siemens Networks Oy/Talent Partners Oy, Fredrik Nordström, ABB Oyj/Wartsila Oyj, Harri Pakka, E J Hiipakka Oy, Jouko Reijonen ja Kari Sairo, Metallityöväenliitto ry Tekesistä johtoryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet ohjelmasta vastaavana johtajana toimialajohtaja Lauri Ala-Opas ja ohjelman päällikkönä johtava-asiantuntija Juha Suuronen. Ohjelman koordinaattori Ismo Mäkinen on toiminut johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmä kokoontui ohjelmakauden aikana kaikkiaan 12 kertaa. Johtoryhmän kokouksissa on seurattu Tekes-tiimi Tuotantokonseptit-ohjelmalle nimitettiin sen käynnistysvaiheessa Tekesin asiantuntijoista koottu ohjelmatiimi. Ohjelmapäällikön ja ohjelmasta vastaavan tiedottajan lisäksi tiimi koostui seitsemästä eri toimialojen asiantuntijasta Tekesin verkostossa. Tuotantoliiketoiminta, verkostomainen tuotanto-toiminta, tuotannon suunnittelu ja ohjaus, CIM, telakkateollisuus, Rauli Hulkkonen, Tekes. Puutuoteteollisuus, huonekaluteollisuus, rakennusteollisuus, tuote- ja tuotantoteknologia, pk-liiketoiminta, kasvuyritykset, Antti Ahonen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Elintarviketeollisuus ja kemialliset prosessit, Heikki Aro, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Elektroniikan valmistus, Martti Huolila, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Uusiutuvat energiat, energian tuotantoteknologiat, hajautetut energiajärjestelmät, Mauri Marjaniemi, Keski-Suomen ELY-keskus. Rakennustekniikka, talonrakentaminen, teollinen rakentaminen, rakennustuotteet, Lasse Pöyhönen, Pirkanmaan ELY-keskus. Kone- ja metallituotteet, Jarmo Raittila, Pirkanmaan ELY-keskus. Viestintä, Sanna Karvonen, Tekes ( ) ja Tiina Lifländer, Tekes ( ) Pääosin eri ELY-keskuksissa toimivat asiantuntijat ovat osallistuneet omien osaamisalueidensa hankkeiden käsittelyyn ja tutkimushankkeiden johtoryhmien kokouksiin. Tiimiläisten ja myös muiden Tekesin asiantuntijoiden kanssa on järjestetty myös esittelykäyntejä yrityksiin sekä alueellisia aktivointitilaisuuksia Koordinointiprojekti Koordinointiprojektin toteuttajaksi valittiin kesällä 2007 järjestetyn tarjouskilpailun perusteella Consello Consulting Oy Vantaalta. Ohjelman koordinaattorina on toiminut DI Ismo Mäkinen, jolla on aiempaa kokemusta niin Tekesin asi- 18

19 antuntijana, ohjelmapäällikkönä kuin useiden erilaisten ohjelmakokonaisuuksien koordinaattorina. Alkuvaiheessa koordinaattoria avusti tiedottamisessa ja tilaisuuksien järjestelyissä niin ikään useammissa Tekesin ohjelmissa kokemusta hankkinut Leena Roine. 3.2 Projektitoiminta ja rahoitus Tutkimushaut Ohjelman puitteissa järjestettiin kaksi aiehakukierrosta vuonna 2008 sekä viisi varsinaista hakukierrosta. Vuonna 2008 toteutetut kaksi aiehakukierrosta tuottivat suhteellisen vähän uusia aikeita, joten kaksivaiheisesta menettelystä luovuttiin työläänä ja hankkeiden käynnistymistä hidastuttavana. Kaiken kaikkiaan viiden hakukierroksen tuloksena Tekes teki Tuotantokonseptit-ohjelman puitteissa 40 kpl positiivisia tutkimusrahoituspäätöksiä. Ensimmäisellä aiehakukierroksella keväällä 2008 haettiin uusia tutkimushankkeita erityisesti seuraavilta alueilta: 1. Tulevaisuuden suomalaiset tuotantokonseptit Uusien tuotantokonseptien etsiminen eri liiketoiminta-alueiden osaamisen pohjalta Mitä on odotettavissa teollisuuspuistojen, prototyyppituotannon, Kiina ilmiön yms. jälkeen? Kestävän kehityksen vaatimukset ja mahdollisuudet tuotantokonsepteille. 2. Kilpailukykyisen tuotantokonseptin suunnittelun ja seurannan työkalut Kilpailukykyisen tuotantokonseptin erityispiirteet Hankintatoimi, make or buy, strateginen resurssien hallinta Strategisen sijoittautumispäätöksen työkalut Benchmarking-työkalut ja osallistuminen kansainvälisiin vertailututkimushankkeisiin (esim. Global Manufacturing Research Group) Pk-yritysten erityistarpeet 3. Hajautetun tuotannon hallinta Hajautetun, dynaamisesti rakentuvan tuotantoverkoston hallinta Osa- ja alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppanien toimintatapojen ja tietojärjestelmien integrointi. Ajatuksena oli löytää heti aluksi uusia malleja tuotantokonsepteille sekä käynnistää työkalukehitys ohjelman tulevia vaiheita varten. Toisella aiehakukierroksella, , haettiin uusia tutkimushankkeita rahoitettavaksi vuoden 2009 määrärahoista erityisesti seuraavilta ohjelman johtoryhmän määrittelemiltä alueilta: 1. Monikulttuuristen toimintaympäristöjen hallinta. Miten hallita erilaisiin kulttuuriympäristöihin hajautettua tuotantoa? Monikulttuurisuus kotimaisessa tuotantoympäristössä Erityishaasteena asiakasrajapinnassa tuotettavat asennus- ja jälkimarkkinointipalvelut Monikulttuurisuus on tullut pysyväksi nykyaikaisten toimintaympäristöjen osaksi. Tuotantoa hajautetaan eri puolille maailmaa, asiakkaita saattaa olla lähes kaikkialla ja kotimaisissakin tuotantolaitoksissa työskentelee useita eri kansallisuuksia edustavia työntekijöitä. Millaisia menetelmiä ja työkaluja voidaan käyttää monikulttuuristen toimintaympäristöjen asettamien haasteiden hallitsemiseksi. Tarkasteltavia asioita tässä aihepiirissä voivat olla mm. tuotannon ohjaus, työohjeet, laadun hallinta, jäljitettävyys, toimitusaikojen hallinta, henkilöstön hallinta, tietoturva, sopimukset jne. 2. Sustainable/Clean (eettinen, ekotehokas, niukkaresurssinen) tuotanto Tuotannon ekologinen jalanjälki. Milloin ja millä perusteilla tuotannon jalanjäljestä tulee yrityksen kilpailutekijä Heräävätkö asiakkaat ennen lainsäädäntöä? Muuttuvatko tuotantoverkostojen rakenteet? Tässä aihepiirissä on tavoitteena selvittää kestävään kehitykseen liittyviä trendejä sekä niiden vaikutusta suomalaisiin tuotantokonsepteihin. Tavoitteena on löytää keinot, joilla suomalaiset yritykset voivat ottaa ympäristön huomioivia ja asiakaskunnan edellyttämiä tuotantokonsepteja käyttöönsä kustannustehokkaasti. Hankkeissa tarkastellaan kestävän tuotannon nykytilaa, määritelmiä, mittaamista ja millä tavoin ympäristön huomioiminen tuotantokonseptissa parantaa yrityksen kilpailukykyä. 3. Ubiquitos Manufacturing. Real Time Enterprise tiedon keruu ja hallinta hajautetuissa tuotantoverkostoissa. Miten varmistaa tiedon läpinäkyvyys ja yhteensopivuus eri ympäristöissä? Tiedonhallinta ulkoistettu palvelu vai tuotantoyrityksen ydinosaamista? Aihepiirissä toivotaan keskityttävän tietoteknisiin ratkaisuihin, joilla ha- 19

20 jautetun tuotannon tilasta saadaan mahdollisimman reaaliaikainen kuva, ja joilla eri aikavyöhykkeillä olevaa tuotantoa voidaan ohjata tehokkaasti. Lisäksi halutaan käsiteltävän kysymyksiä miten yrityksen tuotantokonseptin rakenne ja yrityksen paikka arvoketjussa vaikuttavat tietoteknisiin ratkaisuihin. 4. Tuotantokonseptien logistiikka (tiedon ja tavaran) Muuttuuko kuljetusmuotojen välinen työnjako? Energiakustannusten ja palvelutasovaatimusten vaikutus tuotantoverkostojen logistiikkaan Hankintatoimen rooli nyt ja tulevaisuudessa Jatkuuko ulkoistustrendi vai palataanko itse tuotettuihin logistiikkapalveluihin? Tuotteiden elinkaarihallinnan vaikutukset Logistiikka, toimitusketjujen hallinta (SCM) ja hankintatoimi ovat oleellisia tuotantokonseptin osa-alueita ja yrityksen menestymisen kannalta erittäin keskeisiä osaamisalueita. Kuljetustarpeet ja -kustannukset voivat muuttua nopeastikin, kuljetuksista seuraa viiveitä ja kuljetusten ohjaaminen/seuranta asettaa haasteita. Logistiikka voi ulottua raaka-aine- ja komponenttihankinnoista aina tuotteen toimitukseen, huoltoon ja kierrätykseen saakka. Aihepiirissä on tarkoitus tuottaa uutta tietoa ja osaamista tuotantokonseptin kokonaislogistiikan suunnittelun ja hallinnan tueksi. Toisella hakukierroksella asetettiin jo kunnianhimoisempia tavoitteita aiempien varsin teknologia- ja työkalupainotteisten teemojen rinnalle. Vastaanotto tutkijoiden suunnalta ei kuitenkaan ollut odotetun aktiivinen, joten seuraava hakukierros avattiin jo varsin aikaisessa vaiheessa. Kolmas varsinainen tutkimushaku Yritysten olemassa olevan tilaus-toimitusketju (hankinta-valmistus-jakelu) kokonaisuuden kilpailukyvyn kehittäminen. Pääpaino on pk-yritysten tuotannon ja tuotantoverkoston kilpailukyvyn parantamisessa. Mihin asioihin pk-yritysten pitäisi kiinnittää huomiota ja miten ongelmakohtia tulisi kehittää. 2. Tuotantokonseptien joustavuus ja ketteryys miten mukautua nopeisiin ja vaikeasti ennakoitaviin kysynnän muutoksiin ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Millaisia vaatimuksia laskusuhdanteen jälkeinen nousu asettaa valmistavalle teollisuudelle erityisesti Suomessa? Millaisia valmiuksia yritysten tulee kehittää ollakseen kilpailijoita paremmassa asemassa uuden kasvun alettua. 3. Sustainable Manufacturing Ekotehokkaat tuotantokonseptit. Miten sovittaa globaaleissa tuotantoverkostoissa yhteen kestävän kehityksen periaatteet ja jatkuvat kustannuspaineet Jotta Suomi saavuttaisi Sustainable Manufacturing teemassa kansainvälisen kärjen, on tutkimusyhteistyö alan kansainvälisten huippujen kanssa erityisen tärkeää juuri tässä aihepiirissä. 4. Kilpailukykyiset suomalaiset tuotantokonseptit. Suomalainen yritys tekee perinteisesti laadukkaita tuotteita ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen, mutta tuotteet eivät yleensä ole ns. brändituotteita. Miten suomalaisen tuotannon imagoa kohennetaan ja erityisesti, miten siitä saadaan suomalaisille yrityksille enemmän liikevaihtoa ja tuloja globaalissa kilpailussa? Voiko B to B tuotteille rakentaa suomalaista brändiä? Löytyykö suomalaiselle tuotanto-osaamiselle talouden murrostilanteessa uusia markkinoita? " Neljäs tutkimushakukierros, hankintatoimen kehittämisen kohdennettu haku Myös yrityksille suunnattu haku kohdistui erityisesti seuraaviin kappaletavarateollisuuden hankinnan osaalueisiin. 1. Toimiva ja kilpailukykyä parantava hankintatoimi teollisuuden verkottuneessa toimintamallissa. Markkinaehtoista kilpailutusta, yhteistyötä vaiko kumppanuutta? Miten yrityksen ulkopuolella oleva toimittajaresurssi integroituu koko yrityksen toimintaan? Arvoketjun eri toimijoiden roolit rajapinnoilla. 2. Hankinnan johtamisen menetelmät, työkalut ja kannusteet. Hankintatoimen merkitys yrityksen johtamisessa ja toiminnassa. Hankinnan strategiat, toimittajien hallinta, riskien hallinta. Miten ulkoista toimittajaresurssia johdetaan ja mitataan? 3. Pk-yritysten hankinnan perusvalmiuksien kehittäminen. Hankintojen organisointi, kansainväliset hankinnat jne. Viides tutkimushakukierros, hankintatoimen kehittämisen kohdennettu haku Myös yrityksille suunnattu haku kohdistui erityisesti seuraaviin kappaletavarateollisuuden hankinnan osaalueisiin. 20