Tekesin ohjelmaraportti 1/2012. Tuotantokonseptitohjelma. Loppuraportti. Ismo Mäkinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin ohjelmaraportti 1/2012. Tuotantokonseptitohjelma. Loppuraportti. Ismo Mäkinen"

Transkriptio

1 Tekesin ohjelmaraportti 1/2012 Loppuraportti Tuotantokonseptitohjelma Ismo Mäkinen

2 10

3 Ismo Mäkinen Tuotantokonseptitohjelma Loppuraportti Tekesin ohjelmaraportti 1/2012 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Kari Lehkonen Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Tuotantokonseptit-ohjelmaa käynnistettäessä asetettiin tavoitteeksi kehittää suomalaista kappaletavarateollisuuden hankinta valmistus jakelu-kokonaisuutta vastaamaan paremmin globaalin kasvun ja kysynnän tarpeisiin. Globalisaation uhka haluttiin kääntää suomalaisten yritysten eduksi. Ohjelman nimi ja sisältö näyttivät aluksi vaikeilta omaksua, mutta ne löysivät nopeasti paikkansa suomalaisissa kappaletavarateollisuuden yrityksissä ja tutkimuksessa. Nyt Tuotantokonseptit käsitettä voidaan pitää jo melko vakiintuneena terminä tuotantolaitosten tai -verkostojen muodostamalle hankinta valmistus jakelu-kokonaisuudelle. Tuotantokonseptia kehitettäessä haluttiin, että huomiota ei kiinnitetä niinkään yksittäisiin tuotantolaitteisiin tai -prosesseihin lattiatasolla, vaan kaiken tuotannollisen toiminnan muodostaman kokonaisuuden tarkasteluun strategisella ja globaalilla tasolla. Ohjelmalla haluttiin tuoda esiin, että tapa järjestää tuotanto kilpailukykyisesti on yksi kilpailukeino tuotteen, palveluiden, designin jne. ohella. Aiemmasta poiketen ohjelma oli suunnattu samalla kertaa kaikille Tekesin valmistavan kappaletavarateollisuuden toimialoille aina konepajateollisuudesta elektroniikkaan ja elintarvikkeisiin. Ohjelma haluttiin pitää alusta saakka dynaamisena ja globaalin ympäristön muutoksia seuraavana. Ohjelman toimintaa ja painopistealueita suunnattiin ohjelman kuluessa johtoryhmän näkemysten mukaisesti. Esimerkiksi organisaatioiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä hankintatoimen kehittäminen tulivat mukaan ohjelman painopistealueiksi vasta ohjelman puolivälissä. Tuotantokonseptit-ohjelma oli ajoitukseltaan ja sisällöltään onnistunut. Ohjelman tuloksena Suomessa on parempi ymmärrys kappaletavarateollisuuden tuotannon strategisesta merkityksestä liiketoiminnassa sekä globaalin tuotantotoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista. Syntynyt tieto on ollut tärkeä globalisoituvien yritysten toiminnalle ja kehittymiselle. Tuotantokonseptien kehittämisen ja arvioinnin työkalut ja menetelmät sekä tuotantokonseptien hallinnan ja ohjauksen työkalut ovat kehittyneet ohjelman aikana lukuisissa yritys- ja tutkimushankkeissa. Tuotantokonseptit-ohjelma ja ohjelman ohessa syntynyt ProHankinta-työryhmä ovat aikaansaaneet merkittävän muutoksen hankintatoimen ja ulkoisten resurssien hallinnan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Haluamme esittää lämpimät kiitokset ohjelman valmistelussa ja toteutuksessa mukana olleille henkilöille ja tahoille. Erityiskiitoksen ansaitsee ohjelman koordinaattorin työtä ammattitaidolla ja sydämellä hoitanut Ismo Mäkinen sekä Liisa Leinon asiantuntevasti ja aktiivisesti vetämä johtoryhmä. Lisäksi haluamme esittää erityiskiitoksen ProHankinta-työryhmän jäsenille asiantuntevasta ja motivoituneesta työstä suomalaisen hankintatoimen kehittämiseksi. Tuotantokonsepteissa alkuun saatu työ jatkuu osaltaan Uudistuva Teollisuus -toimenpiteessä sekä Sisäisten ja ulkoisten resurssien strateginen hallinta -tutkimuskokonaisuudessa. Helsingissä Tekes 5

6 Johtoryhmän alkusanat Asiakasnäkökulman vaikutukset suomalaisten yritysten tuotantokonseptiin on saatu käyntiin Tekesin Tuotantokonseptit-ohjelman aikana ( ) toimittiin Suomessa ja maailmalla yhdessä historian suurimmassa ja merkittävimmässä muutoksessa. Samanaikaisesti globaali talouslama ja arvoverkon uudelleen järjestyminen vaikuttivat teollisessa maailmassa ensi kertaa näin voimakkaasti ja laajasti. Näiden rajujen muutosten aikana Tuotantokonseptit-ohjelma toimi ja saavutti tuloksia. Ohjelmassa valituista painopistealueista juuri yritysten tuotannon strategiseen suunnitteluun panostaminen, tarvittavan osaamisen kehittäminen ja hallittu verkostoituminen ovat niitä ydinasioita, joiden avulla voidaan parhaiten vahvistaa ja kehittää suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelman tärkeimpänä tehtävänä oli herättää tuotannolliset yritykset suunnittelemaan ja toimimaan asiakasarvon tuottamisen näkökulmasta. Vain tältä pohjalta luodut tuotantokonseptit ja -strategiat varmistavat pitkällä tähtäimellä yritysten jatkuvuuden ja toimintaedellytykset. Tuotantokonseptit-ohjelman toiminnassa merkittävää on ollut sen ennakkoluuloton, eri liiketoimintasektorien välisen osaamisen vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen etsiminen. Maailmanlaajuisessa liiketoiminnassa koko arvoketjun ja siihen ulkopuoleltakin vaikuttavien muuttujien hallitsemisen taito nähtiin ohjelmassa ratkaisevana. Ohjelmaa on koko ajan hallinnut tilanneherkkyys sekä proaktiivisuus painottaa ja ottaa uutta suuntaa toimintaympäristön muutosten ja yritysten tarpeitten mukaisesti. Tuotantokonseptit-ohjelma lähti kokeilemaan uudenlaista toimintaa ja onnistui siinä. Asiakasnäkökulman ja tuotannon strategisen suunnittelun merkitykset ovat nousseet keskusteluun ja yritysten toimintaan. Tämä yli liiketoimintasektoreitten toimiva ohjelma sai liikkeelle 103 pienten ja suurten yritysten kehittämishanketta ja 40 tutkimushanketta. Nämä kaikki edistävät Suomen tulevaisuudelle tärkeimpien, toimivien tuotannollisten vientiyritysten mahdollisuuksia vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyään. Liisa Leino Hallituksen puheenjohtaja, Leinovalu Oy Tuotantokonseptit-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja 6

7 Sisältö Esipuhe...5 Johtoryhmän alkusanat...6 Tiivistelmä Tuotantokonseptit-ohjelma lyhyesti Tausta, tavoitteet ja tulokset Ohjelman tausta Tavoitteet ja painopisteet Ohjelman tulosten arviointi Tulokset painopistealueittain Opit ja havainnot Toteutus Ohjelman johto Projektitoiminta ja rahoitus Seminaaritoiminta Kansainvälinen verkottuminen Viestintä ja muu toiminta Tutkimusprojektit Aalto-yliopiston hankekokonaisuudet GlobeNet, ESCO ja INSCO CSM-Hotellikonsepti pk-teollisuudelle Oppivat tuotantokonseptit (OT) Välineistö verkostomaisen toiminnan hallintaan Yritysprojektit Tana Oy Tuotannon ulkoistaminen The Switch Engineering Oy Logistic and Production Concept in The Switch Model Factory Tuotekehitys Oy Tamlink Lean tuotantokonseptin suomalainen toteutusmalli Rannikon Konetekniikka Oy RKT Groupin kansainvälistyminen Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä

8 Liitteet 1 Yleisötilaisuudet Lehdistö Tutkimusprojektit (luettelo) Tutkimusjulkaisut (luettelo) Yritysprojektit (luettelo)...60 Tekesin ohjelmaraportit

9 Tiivistelmä Tekesin Tuotantokonseptit ( ) -ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 tilanteessa, jossa vallitsi huoli tuotannon kilpailukyvystä ja säilymisestä Suomessa. Oli tarve kehittää globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yritysten ja yritysverkostojen tuotannon kilpailukykyä. Ohjelma käynnistettiin täydentämään kesällä 2005 alkanutta SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu ohjelmaa. Tuotantokonseptit-ohjelman valmistelutyön alkaessa lähtökohtana oli globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yritysten ja yritysverkostojen tuotannon kilpailukyvyn kehittäminen. Oli tiedossa, että menestyäkseen globaalissa kilpailussa yrityksillä on oltava valmiudet siirtää tarvittaessa tuotantoa lähemmäs asiakkaitaan ja hyödyntää ns. halvan kustannustason maita täydentämään omaa kotimaista tuotantoaan. Ohjelman haasteena oli siirtää kappaletavaratuotantoa harjoitta vien yritysten huomiota perinteisestä tuotantoteknologian ylivertaisuuteen luottavasta näkemyksestä arvoverkostoajatteluun sopeutetun hankinta-valmistus-jakelu -kokonaisuuden suuntaan. Tuotantokonseptia kehitettäessä huomiota ei kiinnitetä niinkään yksittäisiin tuotantolaitteisiin tai -prosesseihin lattiatasolla, vaan kaiken tuotannollisen toiminnan muodostaman kokonaisuuden tarkasteluun strategisella ja globaalilla tasolla. Ohjelman toteutusta ohjaamaan Tekes nimitti useita teollisuuden toimialoja ja tutkimuslaitoksia edustavan johtoryhmän. Painotuksia ja toimenpiteitä suunnattiinkin joustavasti koko ohjelmakauden ajan. Suunnilleen ohjelman puolivälissä painopistealueiksi muodostuivat: 1. Tuotantokonsepti kilpailukykytekijänä, 2. Ekotehokas tuotanto, 3. Ihminen tuotantokonseptissa ja 4. Hankintatoimen kehittäminen. Tässä loppuraportissa on ohjelman toteutusta ja tuloksia tarkasteltu näiden neljän painopistealueen kautta. Samoin raporttiin poimitut projektiesimerkit ja loppuseminaarisarjan päättävän Tuotantoverkostojen strateginen suunnittelu -seminaarin esitykset mukailevat niitä. Tuotantokonseptit-ohjelmaa käynnistettäessä tavoitteeksi asetettiin yhteensä noin 92 miljoonan euron projektikokonaisuus. Tekesin yhteensä noin 44 miljoonan euron rahoituksella käynnistyi kaiken kaikkiaan 40 tutkimus- ja 103 yrityshanketta, joiden kokonaislaajuus noin 101 miljoonaa euroa ylittää selvästi asetetun tavoitteen, vaikka Tekesin rahoitusosuudesta jouduttiin vähän tinkimään. Käynnistyneisiin tutkimushankkeisiin on perinteisten VTT:n ja teknillisten yliopistojen lisäksi saatu mukaan myös aiemmin Tekesin kanssa vähemmän asioineita tutkimustahoja. Samoin mukana olevien yritysten kirjo on suuri edustaen useita toimialoja, maakuntia ja kokoluokkia. Tuotantokonseptit-ohjelman todelliset tulokset tulevat esiin vasta ohjelman päätyttyä. Kuitenkin ainakin osassa asetettuja tavoitteita on jo nyt nähtävissä selviä tuloksia. Tuotantokonseptit-ajattelu ja -käsite ovat yhä useampien tahojen tiedossa. Uusia tuotantokonsepteja on kehitetty ja niitä hyödynnetään. Myös hankintatoimen merkitys globaaleissa tuotantoverkostoissa on noussut selkeästi esiin. Pelkästä tiedostamisesta on päästy myös konkreettisiin toimenpiteisiin niin yrityksissä kuin tutkimusmaailmassakin, ja mikä tärkeintä, myös Tekes jatkaa esiin nostettujen teemojen edistämistä. 9

10 1 Tuotantokonseptit-ohjelma lyhyesti Tekesin Tuotantokonseptit ( ) -ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 tilanteessa, jossa oli huoli tuotannon kilpailukyvystä ja säilymisestä Suomessa ja siihen liittyvä tarve kehittää globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yritysten ja yritysverkostojen tuotannon kilpailukykyä. Ohjelmalla täydennettiin kesällä 2005 käynnistynyttä SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu -ohjelmaa. Tuotantokonseptit-ohjelman valmistelutyön alkaessa lähtökohtana oli tarve kehittää globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yritysten ja yritysverkostojen tuotannon kilpailukykyä. Teollisuustuotannon ilme oli muuttunut siten, että tuotantoa voidaan hankkia ja harjoittaa helposti missä päin maailmaa tahansa. Globalisaatio oli helpottanut suomalaisten yritysten pääsyä uusille, kasvaville markkina-alueille, mutta toisaalta samoille markkinoille pääsivät yhtä helposti myös suomalaisten yritysten kilpailijat. Kansainvälinen kilpailu oli kiristynyt ja se ulottui kaikkialle. Menestyäkseen yrityksellä pitää olla kilpailukykyiset liiketoiminta-, tuote- ja tuotantostrategia. Tässä tilanteessa teollisuusyritykset joutuvat arvioimaan nykyiset tuotantotapansa uudelleen. Tutkimukset osoittivat, että proaktiivisesti toimiva muuntuva ja joustava teollisuus pystyy kilpailemaan ja luomaan työpaikkoja myös pitkälle teollistuneissa maissa. Ne yritykset, jotka ovat perustaneet tuotantolaitoksia halvan työvoiman maihin, ovat useissa tapauksissa kilpailukyvyltään vahvempia kuin paikoilleen jääneet yritykset. Ohjelmaa käynnistettäessä tuotantokonsepti oli käsitteenä vakiintumaton. Myös ohjelman sisältö ja tavoitteet avautuivat kohderyhmälle aluksi melko hitaasti, eikä suhdetta SISU ohjelmaan täysin ymmärretty. Tämä kaikki heijastui aluksi vähäisenä projektitarjontana. Hitaan alun jälkeen yritysasiakkaat löysivät Tuotantokonseptit-ohjelman tarjoamat kehittymismahdollisuudet ja rahoitusta haettiin vilkkaasti. Ohjelman painopistealueiksi vakiintuivat myöhemmässä vaiheessa: 1. Tuotantokonsepti kilpailukykytekijänä, 2. Ekotehokas tuotanto, 3. Ihminen tuotantokonseptissa ja 4. Hankintatoimen kehittäminen. Erityisesti hankintatoimen kehittämisen osalta osuttiin selkeästi aihealueeseen, jossa oli sekä kehittämistarvetta että halukkuutta. Tuotantokonseptit-ohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut herättää tuotannollisia yrityksiä ajattelemaan toimintaansa asiakasarvon tuottamisen näkökulmasta ja tekemään tuotantoon ja tuotantokonseptiin liittyvät strategiset päätökset siltä pohjalta. Kyky asiakasarvon tuottamiseen on edellytys myös oman vientitoiminnan käynnistämisessä. Etenkin pienillä ja keskisuurilla suomalaisilla tuotantoyrityksillä on ennen reaalisten vientiponnistelujen käynnistämistä paljon kotitehtäviä. Tästä syystä myös Tuotantokonseptit-ohjelman painopiste on moneen muuhun Tekesin ohjelmaan verrattuna ollut selkeämmin kotimaassa. 10

11 2 Tausta, tavoitteet ja tulokset 2.1 Ohjelman tausta Ohjelman käynnistystä edelsi normaali Tekesin valmisteluprosessi, jonka keskeinen osa oli SWOT Consulting Oy:n tekemä Selvitys aiheesta Kilpailukykyiset suomalaiset tuotantokonseptit. Selvityksen tuloksena saatiin lisätietoa mm suomalaisen tuotannon kehittämisen painopistealueista ja menestyneiden tuotantokonseptien tunnusomaisista piirteistä. Valmistelutyön tuloksena syntyi ohjelmasuunnitelma ja suositus uuden teknologiaohjelman käynnistämiseksi. Taustalla oli perusteltu huoli ns. Kiina ilmiöstä, eli kaiken tuotannollisen toiminnan pakenemisesta hintakilpailukyvyltään parempiin halpatuotantomaihin (Low Cost Countries). Huomiota haluttiin suunnata myös operatiivisista tuotantotekniikkaan liittyvistä kysymyksistä strategiselle tasolle. Tuotannosta viime vuosina Suomessa käyty yleinen keskustelu on keskittynyt paljolti tuotannon uhkakuviin ja pelkoon katoavista työpaikoista. Tuotantoa koskeviin päätöksiin liittyy yksittäisten yritysten tasolla kuitenkin myös strateginen mahdollisuus kilpailukyvyn kehittämiseen, ei ainoastaan toimintaympäristön haasteisiin reagointiin. Mikä on tuotannon merkitys yksittäisen liiketoimintayksikön kilpailuedun kannalta? Miten tuotannon ja muiden yrityksen toimintojen markkinoinnin, myynnin ja tuotekehityksen välinen yhteistyö järjestetään? Mitkä ovat haasteet silloin, kun omaa tuotantoa ei harjoiteta mutta ollaan riippuvaisia jonkun muun tuotannosta? Miten koordinoidaan eri puolille maailmaa hajautettua tuotantotoimintaa? Miten yhdistetään tuotannon päämäärät yrityksen strategisiin päämääriin? 2 Ohjelmasuunnitelmassa 1 todettiin muun muassa: Suomalaisten yritysten mahdollisuudet olla voittajia globaalissa kilpailussa kasvavat vain olemalla globalisaation hyödyntämisessä proaktiivisia. Globalisaation mahdollisuudet tuotannon osalta eivät realisoidu ilman uudenlaista tuotannon organisointiajattelua ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotantokonsepteja. Kuva 1. Globaalia tuotantoverkostoa symbolisoivaa karttakuvaa käytettiin Tuotantokonseptien ohjelmasuunnitelmassa ja myöhemmin esittelyaineistossa. 1 Tuotantokonseptit ohjelmasuunnitelma, Tekes 10287/33/07 2 Jussi Heikkilä Mikko Ketokivi: Tuotanto murroksessa. 272 sivua, Talentum

12 Ilmeisesti tällainen tarve oli havaittu myös pari vuotta aiemmin käynnistyneessä SISU 2010 Uudistuva tuotantoajattelu ( ) -ohjelmassa. Tähän viittaa se, että muutamat SISUohjelman hankkeet olivat sisällöltään selkeästi Tuotantokonseptit-ohjelman painopistealueilla. Tuotantokonseptit-ohjelman käynnistys osui monessa suhteessa mielenkiintoiseen vaiheeseen. Ensinnäkin uutta ohjelmaa oli vaikea profiloida Tekesin aikaisempiin teknologiaohjelmiin, erityisesti käynnissä olevaan SISUohjelmaan. Tekesin uutta asiakas- ja liiketoimintalähtöistä tarkastelukulmaa oudoksuttiin, vaikka uuden suuntauksen mukaisesti teknologiaohjelma-käsitteestä luovuttiin ja Tuotantokonseptit oli alusta alkaen uuden käytännön mukainen Tekesin ohjelma. Tuotantokonseptit-ohjelman todettiin olevan luonteeltaan toimialoista riippumaton ja niitä yhdistävä, sillä konseptitasolla parhaita käytäntöjä voi löytää jopa aivan vieraalta toimialalta. Konseptien konseptina voidaan pitää Henry Fordin johdolla legendaarisen Ford Model T:n tuotannossa käytäntöön sovellettuja uudistuksia. Konseptin yhtenä olennaisena osana oli teurastamon lihanleikkaamosta sovellettu liukuhihna Tavoitteet ja painopisteet Tuotantokonseptit ohjelman päämääräksi asetettiin ohjelmasuunnitelmassa globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten tuotannollisten yritysten selviytyminen ja kasvu. Uudenlaisesta, strategisesta tuotantoosaamisesta päätettiin lähteä kehittämään Suomelle menestystekijää. Tästä johdettiin ohjelman tavoitteet, joita käynnistystilaisuudessa esiteltiin seuraavasti: Kehittää tuotantoon ja tuotantokonsepteihin liittyvää osaamista Tunnistaa ja auttaa toteuttamaan harppauksellisesti parempia tapoja järjestää oma tuotanto- ja toimitusketju Verkottaa teollisuuden eri toimialoja Tarjoaa lisäarvopalveluja pk-yritysten perusasioiden kehittämiseen Painopistealueiksi nimettiin aluksi: 1. Panostaminen yritysten tuotannon strategiseen suunnitteluun 2. Tuotantokonsepteissa tarvittavan osaamisen kehittäminen 3. Tuotantokonseptin kehittäminen, hallittu verkostoituminen Tehdyt valinnat heijastuivat sekä ohjelman viestinnässä että tutkimushakujen teemoissa (=> 3.2.1). Käytännössä havaittiin kuitenkin, että kaikissa tapauksissa tavoitteiden ja painopisteiden konkretisoiminen tutkimus- ja kehityshankkeiden sisällöksi ei toiminut toivotulla tavalla. Ohjelman toteutuksessa (=> 3) omaksuttiin alusta alkaen tietty dynaamisuus. Sekä tavoitteita että niiden toteuttamiseksi tehtäviä toimenpiteitä oltiin valmiina muuttamaan tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Esimerkiksi eri toimialojen verkottamisen ja ohjelman lisäarvopalvelujen osalta tehtiin lukuisia erilaisia kokeiluja. Kokeilluista käytännöistä luovuttiin, ellei tavoiteltuja tuloksia ollut saavutettavissa kohtuullisin panostuksin. Ohjelman johtoryhmä (=> 3.1.1) kytkettiin mukaan tavoiteasetannan ja toimenpideohjelmien suunnitteluun. Syksyllä 2009 johtoryhmä tarkensi painopistealueiksi neljä asiakokonaisuutta, jotka kirjattiin toimenpidesuunnitelmineen myös vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. 1. Tuotantokonsepti kilpailukykytekijänä Tuotantokonsepti-ajattelun levittämiseksi todettiin tarpeelliseksi jatkaa edelleen käsitteen avaamista ja sen merkityksen korostamista. Yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseksi on välttämätöntä tunnistaa oma asema globaaleissa arvoketjuissa. Kyky tuottaa tarvittavaa lisäarvoa on varmistettava kehittämällä sekä omaa tuotantoa että käyttämällä omalta verkostolta ostettavia palveluja. 2. Ekotehokas tuotanto Siitä huolimatta, että ponnistelut tämän aihealueen projektien käynnistämiseksi eivät syksyyn 2009 mennessä olleet tuottaneet odotettuja tuloksia, päätettiin ekotehokas tuotanto (Sustainable Manufacturing) säilyttää edelleen yhtenä ohjelman painopistealueena. Ympäristökysymysten merkityksen yritysten kilpailukykytekijä nähtiin edelleen kasvavan, joten yritysten tulisi kehittää omia valmiuksiaan vastata tuleviin haasteisiin. Tavoitteeksi asetettiin edelleen myös uusien tutkimushankkeiden käynnistäminen tällä aihealueella. 3 Tuotantokonseptit-ohjelman käytössä olleeseen julkaisujärjestelmään kerättiin myös case-pankkia mielenkiintoista tuotantokonseptien toteutuksesta. 12

13 3. Ihminen tuotantokonseptissa Johtoryhmän jäsenet ovat toistuvasti tuoneet esiin osaavan ja motivoituneen henkilöstön merkitystä yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Tuotantokonsepteja kehitettäessä yksi peruskysymyksistä on make or buy, eli tehdäänkö asioita itse vai ostetaanko ne ulkoisina palveluina. Henkilöstö kokee tällaisissa tilanteissa asemansa helposti uhatuksi ja siksi on tärkeä ottaa henkilöstö mukaan kehityshankkeisiin. Tämän aihealueen osalta käytettävissä olevaa Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen rahoitusta 4 tunnettiin yrityksissä huonosti, mikä oli yksi lisäperuste aiheen valitsemiseksi yhdeksi painopistealueeksi. 4. Hankintatoimen kehittäminen Hankintatoimen merkitys yritysten kilpailukyvyn kannalta on noussut yhä tärkeämmäksi, sillä yritykset keskittyvät tiukasti omaan ydinosaamiseensa ja ostavat sen ulkopuoliset palvelut alihankkijoilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Suurten yritysten liikevaihdosta jopa % syntyy globaalista hankintaverkosta ostettujen palvelujen ja hyödykkeiden kautta. Ostotoiminnassa hinta on edelleen aivan liian keskeisessä asemassa ja hankintojen kokonaisvaikutus yrityksen arvonluonnissa unohdetaan helposti. Suurimmat haasteet hankintatoimen kehittämisessä liittyvät ns. strategiseen hankintatoimeen, oikeiden partnereiden valintaan, innovaatioiden hankintaan ja partnereiden sitomisen jatkuvaan tuotekehitykseen kuitenkaan hintakilpailukykyä menettämättä. Vuodelle 2010 asetetut painopistealueet päätettiin myöhemmin pitää voimassa ohjelman päättymiseen saakka. Tarve hankintatoimen kehittämiseen nousi selkeimmin esiin. Hankintatoimi olikin kahden viimeisen kohdennetun haun pääaihe. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti ProHankinta-työryhmän 5 toimintaan ja sivuston kehittämiseen ja ylläpitoon. 2.3 Ohjelman tulosten arviointi Tuotantokonseptit-ohjelman väliarviointi toteutettiin yhdessä SISU ohjelman loppuarvioinnin kanssa keväällä Molempia arvioitavia ohjelmia tarkasteltiin strategisten ja toimintatavallisten arviointikysymysten osalta samanaikaisesti. Tällä menettelytavalla pyrittiin löytämään synergiaa ohjelmien laajemman vaikuttavuuden ja merkityksen arviointiin. Samoin tavoitteena oli arvioida ohjelmien toteutustapaa rinnakkain siten, että SISUohjelman kokemuksia onnistuneista toimintamuodoista ja käytännöistä voisi käyttää hyväksi Tuotantokonseptitohjelman loppukauden toteutuksessa. Työn kuluessa kuitenkin osoittautui, että loppuarvioinnin ja väliarvioinnin luonne, tavoitteet ja tiedon intressit poikkeavat tosistaan siinä määrin, että niiden yhtäaikainen toteutus ei luonut tarkoituksenmukaista viitekehystä kokonaisvaltaisten johtopäätösten tekoon. Osin tämä saattoi johtua myös siitä, että samankaltaisesta kohdealueesta ja lähtökohdista huolimatta ohjelmat ovat olleet erityispiirteiltään ja luonteeltaan suuresti toisistaan poikkeavia. Arviointityö ajoittui molempien ohjelmien kohdalta varsin myöhäiseen ajankohtaan. Väliarvioinnin keskeisenä tehtävänä oli tukea Tuotantokonseptit-ohjelman toteutusta sen loppukaudella. Arviointiraportissa todettiin: Tuotantokonseptit-ohjelma edustaa uudentyyppistä Tekesin ohjelmaa, jota toteutetaan horisontaalisesti arvonluontinäkökulmasta koko arvo-/ tuotantoketjun kattavasti toimialojen yli. Tuotantokonseptit-ohjelman ansiona voi jo alkutaipaleellaan pitää sitä, että se on synnyttänyt realistista käsitystä siitä, mitä tuotanto tarkoittaa ja millaiseksi se muodostuu globaalissa taloudessa. Ohjelma on muun muassa selventänyt siinä mukana olevien organisaatioiden käsitystä siitä, mikä osa tuotannosta tulee säilymään tai voi säilyä Suomessa. Se on myös kannustanut organisaatioita näkemään tuotantokonseptit kilpailukykytekijänä ja kehittämään konsepteja ohjelman avulla. Ohjelmaan kuuluminen 4 Aiemmin TYKES-ohjelmasta tunnettu rahoitusmuoto integroitiin osaksi Tekesin toimintaa vuosina Rahoitusta on nykyisin mahdollisuus saada erillisiin tyke-hankkeisiin tai työelämän kehittäminen on liitettävissä osaksi laajempia kehittämishankkeita. 5 ProHankinta-työryhmän työskentelyyn ovat vuodesta 2009 alkaen osallistuneet omien intressiryhmiensä edustajina: Aalto-yliopisto, Hansel, JAMK, Laatukeskus, LOGY, Sitra, Tekes, Teknologiateollisuus ja VTT. 6 Mikko Valtakari, Mervi Rajahonka, Mikko Riipinen ja Lasse Kivikko, Kohti uutta tuotantoajattelua SISU ja Tuotantokonseptit -ohjelmien arviointi, Tekesin ohjelmien raportteja 7/

14 Kuva 2. Arvioinnin kohteena olevien tavoittelemat vaikutusprosessit SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Joustavat tuotantoratkaisut Edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat Tuotantoautomaatio Massaräätälöidyt tuotteet ja palvelut Tuotantoajattelu ja osaamistason kohottaminen Teknologisten edellytysten luominen suomalaisen kappaletavaratuotannon kansainväliselle kilpailuedulle Uudet tuotannolliset ratkaisut Uudenlainen strateginen tuotantoosaaminen Uudenlaiseen tuotantoosaamiseen perustuva ajattelu Tuottavuuden parantaminen Suomalaisen tuotannon kansainvälinen kilpailukyky Tuotantokonseptit ( ) Uudet innovatiiviset tuotantokonseptit Tuotantokonseptien kehittäminen kokonaisuutena Globaalit valmistusmahdollisuudet Osaamistason kohottaminen Globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yrityste ja yritysverkostojen tuotannon kilpailukyvyn kehittäminen on myös lisännyt ja tehostanut organisaatioiden ja muiden toimijoiden välistä tiedon ja teknologian siirtoa, vahvistanut organisaatioiden teknologista tai toimialatietämykseen liittyvää osaamispohjaa sekä selventänyt organisaation omaa roolia arvoketjussa. Tuotantokonseptit-ohjelma on myös tavoittanut hyvin Tekesille uudentyyppistä asiakaskuntaa sekä lisännyt merkittävästi tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymia siinä mukana olevissa pk-yrityksissä. Tämä on osaltaan osoituksena siitä, että ohjelmassa on otettu riskiä ja panostettu selvästi uudentyyppisen toiminnan tukemiseen. Tekesin ohjelmat synnyttävät geneeristä osaamista ja niiden rakenne mahdollistaa osaamisen leviämisen yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin. Erityisesti SISU- ja Tuotantokonseptit-ohjelmien tyyppisissä laaja-alaisiin klusterivaikutuksiin pyrkivissä ohjelmissa osaamiseen luomiseen ja tiedon siirtoon sekä laajemmin positiivisten ulkoisvaikutusten synnyn ja leviämisen edistämiseen on tarkoituksenmukaista panostaa vahvasti ohjelmallisin keinoin. Molemmissa ohjelmissa on panostettu aktivointiin ja erityyppisiin tiedon ja osaamisen siirtoa edistäviin toimiin, kuten viestintään, seminaareihin ja muihin verkostoitumistilaisuuksiin. Tästä huolimatta ohjelmien yhteisenä piirteenä on ollut, että tulosten esittelyä ja osaamisen siirtoa hankkeiden välillä olisi kaivattu enemmän. SISU 2010 ja Tuotantokonseptitohjelmien arviointiraportti julkaistiin syksyllä 2010, eli noin vuosi ennen ohjelmakauden päättymistä. Virallista päätöstä ohjelman loppuarvioinnin suhteen ei oltu tätä kirjoitettaessa tehty, mutta sen tuoma lisäarvo jäisi tuoreesta loppuarvioinnista johtuen todennäköisesti vähäiseksi. Osin näillä perusteilla päädyttiin laatimaan tämä loppuraportti sisällöltään enemmän ohjelmakokonaisuutta kuin yksittäisiä projekteja esitteleväksi. Tuotantokonseptit-ohjelman tärkeimmät tulokset: Tuotantokonsepti-käsitettä vakiinnutettiin ja levitettiin, sekä sitä kautta kirkastettiin tuotannon strategisen suunnittelun yleistä merkitystä. Tuotannon strategista asemaa ja merkitystä vahvistettiin myös niillä toimialoilla, joissa sitä ei perinteises- 14

15 ti ole tunnistettu olennaisena kilpailukykytekijänä. Yritykset ovat saaneet uutta tietoa globaalien tuotantoverkostojen hyödyntämiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista. Globaaleissa verkostoissa jo toimivat yritykset ovat ohjelman hankkeissa pystyneet kehittämään liiketoimintaansa ja kannattavuuttaan mm. tehostamalla ja laajentamalla verkostoyhteistyötä. Ohjelman puitteissa on kehitetty puhtaalta pöydältä uusia toimintamalleja ja rooleja Suomessa toimiville tehtaille. Uusien mallien mukaisia tehtaita on myös rakennettu, jolloin Suomeen on syntynyt kokonaan uutta tuotantoa, sitä on siirtynyt takaisin Suomeen tai kaavailut tuotannon siirtämiseksi muualle on keskeytetty. Ohjelma on tuonut esiin hankintatoimen tärkeyden ja tilan välisen epäsuhteen ja käynnistänyt toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi hankintatoimen tutkimusta ja koulutuksen kehittämällä. Ohjelmassa käynnistynyt ProHankinta-työryhmä on antanut hankintatoimen kehittämiseen uudenlaista tarmoa ja luonut uusia yhteistyöverkostoja. Suomeen on syntynyt kokonaan uudenlainen tutkimuskenttä ja ohjelman painopistealueilla jo toimineet tutkimusryhmät ovat vahvistuneet tarjolla olleen rahoituksen avulla. Lähes poikkeuksetta kaikki hankkeet ovat lisänneet yritysten ja tutkimusorganisaatioiden keskinäistä verkottumista. Ohjelman asiakas ja liiketoimintalähtöinen lähestymistapa on auttanut Tekesille uuden asiakaskunnan saamisessa mukaan kehittämis- ja tutkimustoimintaan. 2.4 Tulokset painopistealueittain Tuotantokonsepti kilpailukykytekijänä Tämän painopistealueen tavoitteena oli kiinnittää huomiota yritysten kykyyn tuottaa asiakasarvoa globaaleissa arvoverkoissa. Oman tuotannon lisäksi on pystyttävä hyödyntämään arvoketjun eri vaiheista ostettavia palveluja. Hankinnoissa on pystyttävä hyödyntämään niin toimittajien erikoisosaamista kuin omaa valmistusta kilpailukykyisempiä alihankkijoita (low cost sourching). Lisäksi asiakastarjontaa täydennetään tarvittaessa myös jakelupäässä erilaisilla elinkaaripalveluilla. Teema oli esillä ainakin epäsuorasti kaikessa viestinnässä ja useimmissa seminaaritilaisuuksissa koko ohjelmakauden. Muun muassa yhdessä Tekesin Liito- ja DTP-ohjelmien kanssa toteutetussa seminaarissa, Sustainable Business Superiority Kestävää ylivoimaa liiketoimintaan, teema oli kantavana ajatuksena yhdistettynä ekotehokkuuteen. Painopistealue oli erikseen mainittuna esillä myös ohjelman ensimmäisellä ja kolmannella tutkimushakukierroksella teemoilla: Kilpailukykyisen tuotantokonseptin suunnittelun ja seurannan työkalut ja Kilpailukykyiset suomalaiset tuotantokonseptit. Tulokset painopistealueen osalta: Ajatus asiakasarvon tuottamisesta tuotantoyrityksen menestymisen edellytyksenä on vähitellen hyväksytty ja samalla tuotantokonsepti-käsitteen merkitys on avautunut. Rahoitetuista projekteista n. 15 %:ssa (=> 3.2.2) päällimmäisenä tavoitteena oli kilpailukyvyn lisääminen kehitettävän tuotantokonseptin avulla. Esimerkkeinä mainittakoon Enip Solutionsin, Hydrolinen, Paakkola Conveyorsin, The Switchin, ja Tanan yritysprojektit. Hankintatoimen keskeinen osuus tuotantokonseptin toteutuksessa nousi ohjelman aikana lähemmäs sen merkityksen edellyttämää tasoa. Suunnitelma Tekesin uusien aktiviteettien käynnistämiseksi työotsikolla Uudistuva teollisuus asiakasarvoa korkean teknologian tuotteilla, tuotannolla ja palveluilla Ekotehokas tuotanto Myös tämä painopiste sisältyi jo alkuperäiseen ohjelmasuunnitelmaan. Ajatuksena oli, että ekotehokkuus voitaisiin mahdollisesti liittää suomalaiseen tuotantotoimintaan yhtä kiinteästi kuin esim. laatu sveitsiläiseen. Teema nostettiin esiin viestinnässä ja seminaaritilaisuuksissa, joista esimerkkinä aiemmin mainittu Sustainable Business Superiority. Kuva 3. Tuotantokonsepti kattaa koko arvoketjun toimittajilta asiakkaille. Toimittajat Hankintatoimi Tuotanto Jakelu Asiakkaat 15

16 Ohjelman toisella tutkimushakukierroksella teema oli esillä otsikolla, Sustainable/Clean (eettinen, ekotehokas, niukkaresurssinen tuotanto) ja kolmannella otsikolla, Sustainable Manufacturing Ekotehokkaat tuotantokonseptit. Tulokset painopistealueen osalta: Painopistealueelle tulleiden tutkimushankehakemusten lukumäärä jäi vähäiseksi, vaikka teemaa tuotiin toistuvasti esille ohjelman tutkimushakukierroksilla. Ohjelmakaudelle osuneet kaksi laskusuhdannetta käänsivät yritysten orastavan mielenkiinnon ekotehokkuudesta taisteluun hupenevista tilauksista. Painospistealue ensisijaisena kehittämiskohteena oli vain n. 5 % (=> 3.2.2) rahoitetuista hankkeista. Ekotehokkuutta kehitetään hiljaisesti eturivin yrityksissä, jotta vältyttäisiin ekovalheilta ja maineen menetyksiltä. Asia tuli esiin mm. GlobeNethankekokonaisuuden (=> 4.1.1) työpajoissa Ihminen tuotantokonseptissa Muutokset vakiintuneen yrityksen tuotantokonsepteissa aiheuttavat helposti tilanteita, joissa henkilöstö kokee asemansa uhatuksi toimintojen ulkoistuksen seurauksena. Tämä asia tunnistettiin jo ohjelman alkuvaiheessa käydyissä hanketunnusteluissa. Lisäksi ohjelman johtoryhmän jäsenet muistuttivat osaavan ja motivoituneen henkilöstön merkityksestä yrityksen kilpailukykytekijänä. Teema on nostettu esiin yritysten välisissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa, joissa on erityisesti painotettu mahdollisuutta liittää Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen rahoitusta osaksi Tuotantokonseptit-hankkeita. Teeman osalta on pidetty yhteyttä mainitusta rahoituksesta Tekesissä vastaaviin asiantuntijoihin. Koska Tekesissä on ollut käynnissä Työorganisaatioiden kehittämisen ja tutkimuksen aktivointihanke, ei suurempia erillisiä toimenpiteitä Tuotantokonseptit-ohjelman puitteissa ole käynnistetty. Ohjelman alkuvaiheessa käytiin keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista myös Työsuojelurahaston kanssa. Ohjelman toisella tutkimushakukierroksella teema, ihminen tuotantokonseptissa, oli esillä otsikolla, Monikulttuuristen toimintaympäristöjen hallinta ja viimeisessä kohdennetussa haussa otsikolla, Työn (hankintatyön) organisointi ja johtaminen. Tulokset painopistealueen osalta: Painospistealue ensisijaisena kehittämiskohteena oli vain n. 3 % (=> 3.2.2) rahoitetuista hankkeista, mutta työorganisaatioiden kehittämiseen liittyvää sisältöä on saatu huomattavasti useampiin rahoitettuihin hankkeisiin. Esimerkkihankkeina painopistealueelta: Oppivat tuotantokonseptit (OT) (=> 4.3) ja Lean tuotantokonseptin suomalainen toteutusmalli (=>5.3). Tekesin tilastojen perusteella 15 ohjelman yrityshankkeessa on huomioitu työorganisaatioiden kehittäminen Hankintatoimen kehittäminen Syksyllä 2009 käydyt keskustelut hankintatoimen tilasta ja kehittämisestä mm. työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä Laatukeskus Excellence Finlandin kanssa johtivat asioiden tilaa ja tarvittavia toimenpiteitä pohtivan tilaisuuden koolle kutsumiseen Tekesissä. Aihealue otettiin välittömästi myös yhdeksi Tuotantokonseptit-ohjelman painopistealueista, minkä seurauksena järjestettiin keväällä 2010 ensimmäinen ja myöhemmin syksyllä toinen hankintatoimen kehittämiseen liittyvä kohdennettu haku. Tulokset painopistealueen osalta: Perustettiin ProHankinta-työryhmä, jonka toiminta on vakiintunut eri tahoja yhdistäväksi vapaaehtoiseksi yhteistyömalliksi (=> Verkostoyhteistyö). Verkkosivusto uudistettiin ProHankinta-työryhmän tiedotuskanavaksi. Kahden kohdennetun hakukierroksen tuloksena käynnistettiin Tekesin rahoituksella reilussa vuodessa 36 hankintatoimen kehittämis- ja tutkimushanketta, joiden yhteinen laajuus on n. 20 miljoonaa euroa. Käynnistyneissä hankkeissa kehitetään muun muassa työkaluja, joita voidaan niiden valmistuttua hyödyntää hankintatoimen kehittämiseen liittyvissä kehittämishankkeissa ja koulutuksessa. 2.5 Opit ja havainnot Ohjelman aihe ja toteutusajankohta Ohjelman nimeen valittu tuotantokonsepti oli ohjelman käynnistysvaiheessa käsitteenä huonosti tunnettu ja vakiintumaton. Neljän vuoden aikana on tässä suhteessa tapahtunut edistystä. Tuotantokonsepti-sana löytyy nykyisin wikipediasta ja Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) on tarjolla kurssi, jonka nimessä sana esiintyy. 16

17 Koska ohjelman nimi ei käsitteenä ollut kovin vakiintunut, ei sen aihealuekaan avautunut yhtä selkeästi kuin useimmissa Tekesin ohjelmissa. Näistä syistä ohjelman lanseeraus ja mahdollisuuksien markkinointi oli aloitettava lievältä takamatkalta. Tilannetta oli omiaan hämmentämään myös pitkään rinnakkaisena jatkunut SISU ohjelma, josta oli rahoitettu sisällöltään samankaltaisia hankkeita. Alkuvaikeuksista huolimatta Tuotantokonseptit-ohjelma osoittautui nopeasti aihealueeltaan oikeaan osuneeksi kiinnittäen huomiota tuotannon strategisten kysymysten merkitykseen globaaleissa arvoverkoissa toimittaessa. Aiheen väljähkö rajaus mahdollisti myöhemmässä vaiheessa myös hankintatoimen ja siihen liittyvän osaamisen nostamisen esiin yhtenä tuotantokonsepteihin liittyvänä osa-alueena. Hankintatoimen osalta toimittiin osin proaktiivisesti, kuten SISU- ja Tuotantokonseptit-ohjelmien arviointiraportissa on todettu. Tällainen lisäys ennalta kirjoitettuun ohjelmasuunnitelmaan ei välttämättä ole ollut käytäntönä, mutta on osoitus dynaamisemmasta suhteutumisesta nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tuotantokonseptit-ohjelman ajoitus osui suhdanteiden osalta haastavaan jaksoon. Ohjelmaa käynnistettäessä oli korkeasuhdanne lähestymässä huippuaan laskeakseen sitten nopeasti. Ohjelman loppukaudella tuotanto alkoi osin elpyä kohdatakseen taas vuoden 2011 loppupuoliskolla Euroopan kriisitalouksista käynnistyneen epävarmuuden (=> Kuva 4) Ohjelman kannalta nopeat suhdannemuutokset toimivat kaksisuuntaisesti. Toisaalta ne korostavat sitä miten tärkeää globaaleissa arvoverkoissa toimijan on huolehtia omasta verkostostaan ja kyvystään tuottaa lisäarvoa omille asiakkailleen ja asiakkaiden asiakkaille. Toisaalta suuret suhdannevaihtelut heikentävät useimpien yritysten halukkuutta lähteä perusteellisempaan ja pitkäjänteisempään toimintojensa kehittämiseen. Korkeasuhdanteessa ei ole aikaa eikä resursseja ja laskusuhdanteessa puuttuu ensin rohkeus ja sen jälkeen usein myös taloudellinen pohja. Kokonaisuudessaan ohjelman ajoitusta voi pitää onnistuneena. Aikaisemmin toteutettuna se ei ehkä olisi saanut sanomaansa yhtä hyvin kuuluviin. Kuva 4. Muutokset kone- ja metallituoteteollisuuden tuotannon määrässä. Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotannon määrä Production Volume of the Mechanical Engineering 17

18 3 Toteutus 3.1 Ohjelman johto ohjelman toteutumista ohjelman päällikön ja koordinaattorin raportoinnin Johtoryhmä perusteella. Johtoryhmä on tehnyt linjaavia päätöksiä ohjelman suuntaamisesta ja toimenpiteistä määrittelemällä mm. ohjelman painopistealueet. Lisäksi tutkimushakujen ja kohdennettujen hakujen teemat ovat olleet johtoryhmän vahvistamia. Molemmat puheenjohtajat ovat aktiivisesti osallistuneet ohjelman vuosiseminaarin ja muiden tapahtumien toteuttamiseen. Johtoryhmän jäsenten välisen tiedonvaihdon mahdollistamiseksi kokousten alkuun on liitetty lyhyet toimialakatsaukset, joissa jäsenet ovat kertoneet talouden yleisistä näkymistä. Osa kokouksista on toteutettu yritysvierailuina. Tekes nimitti ohjelmalle johtoryhmän, johon koottiin tarkoituksellisesti varsin laaja edustus eri toimialoilta ja intressiryhmistä. Johtoryhmän puheenjohtajana on koko ajan toiminut hallituksen puheenjohtaja Liisa Leino Leinovalu Oy:stä ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Ilkka Pohjoismäki SPU Systems Oy:stä. Heidän lisäkseen johtoryhmän jäseninä ovat koko ohjelmakauden olleet: Petri Helo, Vaasan Yliopisto, Keijo Mäkelä, Ensto Oy, Matti Rasimus, Finpro ry, ja Seppo Torvinen, Tampereen teknillinen yliopisto. Johtoryhmään ovat eri ajanjaksoina kuuluneet myös: Juha Gröhn, Atria Oyj, Sari Hakkarainen, HUB Logistics Oy/ Fazer Oy, Katariina Kemppainen, Nokia Oyj, Jukka Konttinen, ABB Oyj, Ketty Kortelainen, Nokia Siemens Networks Oy/Talent Partners Oy, Fredrik Nordström, ABB Oyj/Wartsila Oyj, Harri Pakka, E J Hiipakka Oy, Jouko Reijonen ja Kari Sairo, Metallityöväenliitto ry Tekesistä johtoryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet ohjelmasta vastaavana johtajana toimialajohtaja Lauri Ala-Opas ja ohjelman päällikkönä johtava-asiantuntija Juha Suuronen. Ohjelman koordinaattori Ismo Mäkinen on toiminut johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmä kokoontui ohjelmakauden aikana kaikkiaan 12 kertaa. Johtoryhmän kokouksissa on seurattu Tekes-tiimi Tuotantokonseptit-ohjelmalle nimitettiin sen käynnistysvaiheessa Tekesin asiantuntijoista koottu ohjelmatiimi. Ohjelmapäällikön ja ohjelmasta vastaavan tiedottajan lisäksi tiimi koostui seitsemästä eri toimialojen asiantuntijasta Tekesin verkostossa. Tuotantoliiketoiminta, verkostomainen tuotanto-toiminta, tuotannon suunnittelu ja ohjaus, CIM, telakkateollisuus, Rauli Hulkkonen, Tekes. Puutuoteteollisuus, huonekaluteollisuus, rakennusteollisuus, tuote- ja tuotantoteknologia, pk-liiketoiminta, kasvuyritykset, Antti Ahonen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Elintarviketeollisuus ja kemialliset prosessit, Heikki Aro, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Elektroniikan valmistus, Martti Huolila, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Uusiutuvat energiat, energian tuotantoteknologiat, hajautetut energiajärjestelmät, Mauri Marjaniemi, Keski-Suomen ELY-keskus. Rakennustekniikka, talonrakentaminen, teollinen rakentaminen, rakennustuotteet, Lasse Pöyhönen, Pirkanmaan ELY-keskus. Kone- ja metallituotteet, Jarmo Raittila, Pirkanmaan ELY-keskus. Viestintä, Sanna Karvonen, Tekes ( ) ja Tiina Lifländer, Tekes ( ) Pääosin eri ELY-keskuksissa toimivat asiantuntijat ovat osallistuneet omien osaamisalueidensa hankkeiden käsittelyyn ja tutkimushankkeiden johtoryhmien kokouksiin. Tiimiläisten ja myös muiden Tekesin asiantuntijoiden kanssa on järjestetty myös esittelykäyntejä yrityksiin sekä alueellisia aktivointitilaisuuksia Koordinointiprojekti Koordinointiprojektin toteuttajaksi valittiin kesällä 2007 järjestetyn tarjouskilpailun perusteella Consello Consulting Oy Vantaalta. Ohjelman koordinaattorina on toiminut DI Ismo Mäkinen, jolla on aiempaa kokemusta niin Tekesin asi- 18

19 antuntijana, ohjelmapäällikkönä kuin useiden erilaisten ohjelmakokonaisuuksien koordinaattorina. Alkuvaiheessa koordinaattoria avusti tiedottamisessa ja tilaisuuksien järjestelyissä niin ikään useammissa Tekesin ohjelmissa kokemusta hankkinut Leena Roine. 3.2 Projektitoiminta ja rahoitus Tutkimushaut Ohjelman puitteissa järjestettiin kaksi aiehakukierrosta vuonna 2008 sekä viisi varsinaista hakukierrosta. Vuonna 2008 toteutetut kaksi aiehakukierrosta tuottivat suhteellisen vähän uusia aikeita, joten kaksivaiheisesta menettelystä luovuttiin työläänä ja hankkeiden käynnistymistä hidastuttavana. Kaiken kaikkiaan viiden hakukierroksen tuloksena Tekes teki Tuotantokonseptit-ohjelman puitteissa 40 kpl positiivisia tutkimusrahoituspäätöksiä. Ensimmäisellä aiehakukierroksella keväällä 2008 haettiin uusia tutkimushankkeita erityisesti seuraavilta alueilta: 1. Tulevaisuuden suomalaiset tuotantokonseptit Uusien tuotantokonseptien etsiminen eri liiketoiminta-alueiden osaamisen pohjalta Mitä on odotettavissa teollisuuspuistojen, prototyyppituotannon, Kiina ilmiön yms. jälkeen? Kestävän kehityksen vaatimukset ja mahdollisuudet tuotantokonsepteille. 2. Kilpailukykyisen tuotantokonseptin suunnittelun ja seurannan työkalut Kilpailukykyisen tuotantokonseptin erityispiirteet Hankintatoimi, make or buy, strateginen resurssien hallinta Strategisen sijoittautumispäätöksen työkalut Benchmarking-työkalut ja osallistuminen kansainvälisiin vertailututkimushankkeisiin (esim. Global Manufacturing Research Group) Pk-yritysten erityistarpeet 3. Hajautetun tuotannon hallinta Hajautetun, dynaamisesti rakentuvan tuotantoverkoston hallinta Osa- ja alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppanien toimintatapojen ja tietojärjestelmien integrointi. Ajatuksena oli löytää heti aluksi uusia malleja tuotantokonsepteille sekä käynnistää työkalukehitys ohjelman tulevia vaiheita varten. Toisella aiehakukierroksella, , haettiin uusia tutkimushankkeita rahoitettavaksi vuoden 2009 määrärahoista erityisesti seuraavilta ohjelman johtoryhmän määrittelemiltä alueilta: 1. Monikulttuuristen toimintaympäristöjen hallinta. Miten hallita erilaisiin kulttuuriympäristöihin hajautettua tuotantoa? Monikulttuurisuus kotimaisessa tuotantoympäristössä Erityishaasteena asiakasrajapinnassa tuotettavat asennus- ja jälkimarkkinointipalvelut Monikulttuurisuus on tullut pysyväksi nykyaikaisten toimintaympäristöjen osaksi. Tuotantoa hajautetaan eri puolille maailmaa, asiakkaita saattaa olla lähes kaikkialla ja kotimaisissakin tuotantolaitoksissa työskentelee useita eri kansallisuuksia edustavia työntekijöitä. Millaisia menetelmiä ja työkaluja voidaan käyttää monikulttuuristen toimintaympäristöjen asettamien haasteiden hallitsemiseksi. Tarkasteltavia asioita tässä aihepiirissä voivat olla mm. tuotannon ohjaus, työohjeet, laadun hallinta, jäljitettävyys, toimitusaikojen hallinta, henkilöstön hallinta, tietoturva, sopimukset jne. 2. Sustainable/Clean (eettinen, ekotehokas, niukkaresurssinen) tuotanto Tuotannon ekologinen jalanjälki. Milloin ja millä perusteilla tuotannon jalanjäljestä tulee yrityksen kilpailutekijä Heräävätkö asiakkaat ennen lainsäädäntöä? Muuttuvatko tuotantoverkostojen rakenteet? Tässä aihepiirissä on tavoitteena selvittää kestävään kehitykseen liittyviä trendejä sekä niiden vaikutusta suomalaisiin tuotantokonsepteihin. Tavoitteena on löytää keinot, joilla suomalaiset yritykset voivat ottaa ympäristön huomioivia ja asiakaskunnan edellyttämiä tuotantokonsepteja käyttöönsä kustannustehokkaasti. Hankkeissa tarkastellaan kestävän tuotannon nykytilaa, määritelmiä, mittaamista ja millä tavoin ympäristön huomioiminen tuotantokonseptissa parantaa yrityksen kilpailukykyä. 3. Ubiquitos Manufacturing. Real Time Enterprise tiedon keruu ja hallinta hajautetuissa tuotantoverkostoissa. Miten varmistaa tiedon läpinäkyvyys ja yhteensopivuus eri ympäristöissä? Tiedonhallinta ulkoistettu palvelu vai tuotantoyrityksen ydinosaamista? Aihepiirissä toivotaan keskityttävän tietoteknisiin ratkaisuihin, joilla ha- 19

20 jautetun tuotannon tilasta saadaan mahdollisimman reaaliaikainen kuva, ja joilla eri aikavyöhykkeillä olevaa tuotantoa voidaan ohjata tehokkaasti. Lisäksi halutaan käsiteltävän kysymyksiä miten yrityksen tuotantokonseptin rakenne ja yrityksen paikka arvoketjussa vaikuttavat tietoteknisiin ratkaisuihin. 4. Tuotantokonseptien logistiikka (tiedon ja tavaran) Muuttuuko kuljetusmuotojen välinen työnjako? Energiakustannusten ja palvelutasovaatimusten vaikutus tuotantoverkostojen logistiikkaan Hankintatoimen rooli nyt ja tulevaisuudessa Jatkuuko ulkoistustrendi vai palataanko itse tuotettuihin logistiikkapalveluihin? Tuotteiden elinkaarihallinnan vaikutukset Logistiikka, toimitusketjujen hallinta (SCM) ja hankintatoimi ovat oleellisia tuotantokonseptin osa-alueita ja yrityksen menestymisen kannalta erittäin keskeisiä osaamisalueita. Kuljetustarpeet ja -kustannukset voivat muuttua nopeastikin, kuljetuksista seuraa viiveitä ja kuljetusten ohjaaminen/seuranta asettaa haasteita. Logistiikka voi ulottua raaka-aine- ja komponenttihankinnoista aina tuotteen toimitukseen, huoltoon ja kierrätykseen saakka. Aihepiirissä on tarkoitus tuottaa uutta tietoa ja osaamista tuotantokonseptin kokonaislogistiikan suunnittelun ja hallinnan tueksi. Toisella hakukierroksella asetettiin jo kunnianhimoisempia tavoitteita aiempien varsin teknologia- ja työkalupainotteisten teemojen rinnalle. Vastaanotto tutkijoiden suunnalta ei kuitenkaan ollut odotetun aktiivinen, joten seuraava hakukierros avattiin jo varsin aikaisessa vaiheessa. Kolmas varsinainen tutkimushaku Yritysten olemassa olevan tilaus-toimitusketju (hankinta-valmistus-jakelu) kokonaisuuden kilpailukyvyn kehittäminen. Pääpaino on pk-yritysten tuotannon ja tuotantoverkoston kilpailukyvyn parantamisessa. Mihin asioihin pk-yritysten pitäisi kiinnittää huomiota ja miten ongelmakohtia tulisi kehittää. 2. Tuotantokonseptien joustavuus ja ketteryys miten mukautua nopeisiin ja vaikeasti ennakoitaviin kysynnän muutoksiin ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Millaisia vaatimuksia laskusuhdanteen jälkeinen nousu asettaa valmistavalle teollisuudelle erityisesti Suomessa? Millaisia valmiuksia yritysten tulee kehittää ollakseen kilpailijoita paremmassa asemassa uuden kasvun alettua. 3. Sustainable Manufacturing Ekotehokkaat tuotantokonseptit. Miten sovittaa globaaleissa tuotantoverkostoissa yhteen kestävän kehityksen periaatteet ja jatkuvat kustannuspaineet Jotta Suomi saavuttaisi Sustainable Manufacturing teemassa kansainvälisen kärjen, on tutkimusyhteistyö alan kansainvälisten huippujen kanssa erityisen tärkeää juuri tässä aihepiirissä. 4. Kilpailukykyiset suomalaiset tuotantokonseptit. Suomalainen yritys tekee perinteisesti laadukkaita tuotteita ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen, mutta tuotteet eivät yleensä ole ns. brändituotteita. Miten suomalaisen tuotannon imagoa kohennetaan ja erityisesti, miten siitä saadaan suomalaisille yrityksille enemmän liikevaihtoa ja tuloja globaalissa kilpailussa? Voiko B to B tuotteille rakentaa suomalaista brändiä? Löytyykö suomalaiselle tuotanto-osaamiselle talouden murrostilanteessa uusia markkinoita? " Neljäs tutkimushakukierros, hankintatoimen kehittämisen kohdennettu haku Myös yrityksille suunnattu haku kohdistui erityisesti seuraaviin kappaletavarateollisuuden hankinnan osaalueisiin. 1. Toimiva ja kilpailukykyä parantava hankintatoimi teollisuuden verkottuneessa toimintamallissa. Markkinaehtoista kilpailutusta, yhteistyötä vaiko kumppanuutta? Miten yrityksen ulkopuolella oleva toimittajaresurssi integroituu koko yrityksen toimintaan? Arvoketjun eri toimijoiden roolit rajapinnoilla. 2. Hankinnan johtamisen menetelmät, työkalut ja kannusteet. Hankintatoimen merkitys yrityksen johtamisessa ja toiminnassa. Hankinnan strategiat, toimittajien hallinta, riskien hallinta. Miten ulkoista toimittajaresurssia johdetaan ja mitataan? 3. Pk-yritysten hankinnan perusvalmiuksien kehittäminen. Hankintojen organisointi, kansainväliset hankinnat jne. Viides tutkimushakukierros, hankintatoimen kehittämisen kohdennettu haku Myös yrityksille suunnattu haku kohdistui erityisesti seuraaviin kappaletavarateollisuuden hankinnan osaalueisiin. 20

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Hankintafoorumin esittely

Hankintafoorumin esittely Hankintafoorumin esittely Hankintafoorumin perustehtävä (Missio) Hankintafoorumin perustehtävänä on olla vahva vaikuttaja suomalaisen hankintaosaamisen kehittämisessä ja jäsentensä kilpailukyvyn edistämisessä.

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Hankintafoorumin esittely

Hankintafoorumin esittely Hankintafoorumin esittely Hankintafoorumin perustehtävä (Missio) Hankintafoorumin perustehtävänä on olla vahva vaikuttaja suomalaisen hankintaosaamisen kehittämisessä ja jäsentensä kilpailukyvyn edistämisessä.

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Sisältö 1. LOGY Competence ja oma tausta 2. Klusteriohjelmat logistiikassa 3. Mitä saatiin

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Digitaalinen liiketoiminta -tutkimustyöpaja! 29.4.2015, klo 12:00-16:30 Messukeskus Näkemykseni tutkimushaun

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot