YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Luottamusmies tuntee talon tavat Ilmastonmuutos toteuttamassa vesivarojen uusjakoa Ammattiliitto on nuortenkin asialla 2/2012

2 S i s ä l ly s Pääkirjoitus: YKL on haasteiden edessä Työmarkkinatutkimuksen tuloksia Luottamusmies tuntee talon tavat Erkki Nysten in memoriam Ympäristöasiantuntijapäivä 2012 Esteet pois naisten urapolulta 4 28 Pro Kala ry 12 Tasa-arvon asialla 14 Korvausta ketjutuksesta 14 Työsopimuslaki ei turvaa työntekijää 15 Kysymyksiä irtisanoutumisesta 16 Vesi kasvattaa 18 Ilmastomuutos toteuttamassa vesivarojen uusjakoa 20 Jäsentyytyväisyys Salamanpaikannin kertoo missä salamoi Kuvaus post doc -tutkimusvuodesta AMK-päivillä puhutti Itämeren tulavaisuus Ammattiliitto on nuortenkin asialla Vastuullinen biotalous tarvitsee ekosysteemiosaamista On aika ottaa loppuelämän ensimmäinen askel Työpaikoilla ei tunnisteta työuria pidentäviä toimia Sukupuoliroolit ovat osa ilmastopolitiikkaa 6 Kansikuva: Kari Kilpinen

3 YKL on haasteiden edessä Juhannus lähestyy ja jokakeväinen valtuuston varsinainen kokous on käyty. Kiitos luottamuksestanne, kun valitsitte minut jatkamaan puheenjohtajana. Taakse jäänyt tilivuosi oli vuosi, jolloin tilinpäätöksessämme viivan alle jäi miinusmerkkinen luku. Tämä ei niinkään johtunut ennakoimattomista kulueristä, vaan siitä, että arvioimme jäsenmäärämme kasvun suuremmaksi kuin mitä se oli. Jäsenmäärämme kehittyy yhä, kun opiskelijajäseniä liittyy joukkoomme. Samalla kuitenkin vakituisten jäsenten eroaminen on lisääntynyt. Eläköityminen on yksi näistä syistä, muttei selitä kaikkia eroja. Tämän takia hallitus on päättänyt alkaa tarkkailemaan ja analysoimaan tätä eroavaa joukkoa tarkemmin, jotta voisimme selvittää syyt eroamisiin. Ympäristöasiantuntija-lehdessä 4/2003 julkaistiin VT Kimmo Kevätsalon poleeminen artikkeli YKL:n tulevaisuus. Kevätsalo kirjoitti, että ammattijärjestöillä on elinkaari, vähän samoin kuin ihmisellä. On nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Kevätsalon mukaan YKL eli tuolloin kaikkia kolmea elinkaaren päävaihetta samanaikaisesti. Jäsenmäärä kasvoi ja sen mukaan elimme nuoruutta. Toimintatavoiltaan olimme aikuisiässä meillä oli muutama toimihenkilö, toimiva hallinto, ohjelmat, lehti, wwwsivut. Emme eläneet yli varojemme, muttemme keränneet rahaakaan. Vanhuutemme kytkeytyi ay-liikkeen yleiseen kehitykseen. Tässä vaiheessa järjestöt alkavat olla toistensa kaltaisia. Mielestäni elämme edellisen perusteella edelleen varhaisaikuisuutta. Vanhuus-kohtaa en suostu allekirjoittamaan osaltamme. Artikkelissa Kevätsalon mukaan ay-järjestöjen tulevaisuuden haaste kiteytyy kysymykseen tulisiko ay-liikkeen olla myös kansalaisjärjestö ja sitoutua vastuuseen ihmisen koko elämästä? Tuolloin YKL:ssä pohdittiin, millainen haluamme YKL:n olevan viiden vuoden kuluttua. Halutun tulevaisuuskuvan osina nousivat esiin vahvasti panostaminen yksilölliseen palveluun, opiskelijatoimintaan, liiton näkyvyyteen ja kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin vastaaminen. Viimekeväisen valtuustonkokouksen jälkeen YKL:n valtuutetut ja hallinto ovat (jälleen) alkaneet pohtia YKL:n tulevaisuutta. Jotta saisimme tietää, missä olemme onnistuneet ja missä epäonnistuneet sekä mitä meiltä odotetaan, tehtiin alkuvuodesta sähköpostikysely jäsenistölle ja siihen vastasi liki 40% jäsenistöstämme SUURI KIITOS! Kyselyjen, sähköpostikeskustelujen ja seminaarien avulla on YKL:n hallitukselle saatu paljon aineistoa, minkä perusteella meillä on hyvä mahdollisuus ohjata toimintaamme ja tulevaisuuttamme kohti jäsenistön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolta kantavaa järjestöä. Hyvää kesää! JOUNI Ympäristöasiantuntija 2/2012 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehti. Julkaisija: Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry Toimitus ja toimisto: Vuorikatu 22 A 15, Helsinki Puhelin: Internet: sähköposti: etunimi.sukunimi@ykl.fi Puheenjohtaja: Jouni Vainio, Sähköposti: puheenjohtaja@ykl.fi Toiminnanjohtaja: Pekka Ihalainen, Osoitteenmuutokset: , jasenasiat@ykl.fi IAET- kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa Osoite: Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelin: , Faksi: Internet: sähköposti: iaet@iaet.fi Päätoimittaja: Tuula Kilpeläinen Puhelin: , GMS Toimituskunta: Tuovi Kurttio, Anna-Maria Rajala, Vilja Varho, Tuula Kilpeläinen Seuraavat numerot: Nro Ilmestyy Aineisto 3/ / Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 800 euroa, 1/2 sivua 550 euroa, 1/4 sivua 350 euroa, takakansi 1000 euroa Ilmoitukset: Juha Halminen, Kielotie 47, Vantaa , juha.halminen@kolumbus.fi Paino: ERWEKO, Helsinki Lehti on painettu Galerie Art Silk ja Novatech Easy Matt -papereille, jotka täyttävät joutsenmerkityn painotyön vaatimukset Tilaushinta: 20 euroa vuosikerta ISSN-L X ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti)

4 TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN TULOKSIA Pekka Ihalainen, YKL Jäsenkunnan kokonaisansiot nousivat vuodessa 3,2 prosenttia YKL:n jäsenet ansaitsivat keskimäärin 3607 euroa kuukaudessa. Parhaiten ansaitseva kymmenys (F90) ylsi vähintään 4760 euroon ja vähiten ansaitseva kymmenys (F10) ansaitsi korkeintaan 2450 euroa kuukaudessa. Jäsenkunnan mediaanipalkka on 3500 euroa kuukaudessa eli joka toinen liiton jäsenistä sijoittuu tuon tason alapuolelle, joka toinen yläpuolelle. Valtiolla korkein palkkataso, yliopistoilla matalin Keskimäärin korkeimpiin ansioihin ylsivät valtiolla työskentelevät jäsenet, noin 3869 euroa kuukaudessa. Mediaanipalkka valtiolla on 3800 euroa ja parhaiten ansaitseva kymmenys (F90) yltää vähintään 5000 euron kuukausiansioihin. Myös yksityissektorilla työskentelevistä jäsenistä parhaiten ansaitseva kymmenys tienaa vähintään 5000 euroa kuukaudessa. Matalin ansiotaso on yliopiston työntekijöillä, joiden keskimääräiset kokonaisansiot jäävät alle 3100 euroon kuukaudessa. Vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat kaikilla työnantajasektoreilla määräaikaisia työntekijöitä enemmän. Määräaikaisten kokonaispalkat ovat keskimäärin 74 prosenttia vakituisten kokonaisansioista. Paras ansiokehitys oli yliopistojen ja valtion työntekijöillä. Yliopistosektorin hyvän ansiokehityksen taustalla lienevät vastaajakunnan rakenteessa tapahtuneet muutokset. Työpuhelin yleisin luontoisetu, tulospalkkioita noin joka neljännellä YKL:n jäsenkunnasta joka viidennelle osa palkasta maksetaan jonakin luontoisetuna. Yksityisellä sektorilla luontoisetuja saa 53 prosenttia, kunnissa 22 %, valtiolla 5 % ja yliopistolla 3 % vastanneista. Luon- Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Keskimääräinen F F Keskimääräiset palkat ja eniten ja vähiten ansaitseva kymmenys sektoreittain. Työmarkkinatutkimus 2011 Vuosittaisella työmarkkinatutkimuksella tutkittiin YKL:n jäsenten työmarkkinoille sijoittumista, palkkatasoa, ansiokehitystä, työaikoja ja muita edunvalvonnallisesti keskeisiä asioita. Tutkimus tehtiin lokakuun työtilanteesta yhteistyönä Agronomiliiton, Metsänhoitajaliiton ja Luonnontieteiden akateemisten kanssa. Kyselyyn vastasi 1160 YKL:n jäsentä, joka on edellisvuotta enemmän. Tutkimus on kokonaisuudessaan nähtävissä YKL:n kotisivujen jäsenosiossa. toisetujen keskimääräinen suuruus on 92 euroa ja yleisimpänä etuna on puhelinetu. Reilu neljännes, eli 27 % työllisestä jäsenkunnasta, ilmoitti olevansa tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkiot ovat yleisimpiä valtion (32 %) ja yksityisen sektorin (29 %) työpaikoilla. Kuntasektorillakin 26 % ilmoitti saavansa tulospalkkioita. Sen sijaan yliopistolla (10 %) tulospalkkiot ovat selvästi harvinaisempia. Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Vakituiset Määräaikaiset % vakituisista Vakituisten ja määräaikaisten palkkaerot sektoreittain. Keskimäärin Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto 3,2 % 1,2 % 3,7 % 2,2 % 7,0 % Ansiokehitys sektoreittain. Jos perheeseesi tulee kaksi Ympäristö asian tuntija-leh teä, voit pe rua toisen. Nyt voit myös valita, ha luatko pe rinteisen painetun Ympä ris töasiantuntijan vai luetko lehden mieluummin netissä. Sinun tarvitsee vain käy dä YKL:n jäsensivuilla lait tamassa ruksi koh - taan en halua Ympäris tö asiantuntija-lehteä. > Jäsenille > Jäsentietojen päivitys 4 Ympäristöasiantuntija 2/2012

5 5 Ympäristöasiantuntija 2/2012

6 LUOTTAMUSMIES TUNTEE TALON TAVAT Auri Sarvilinna teki itselleen kaksi kysymystä ennen kuin ryhtyi luottamushenkilöksi: Onko minulla aikaa tämän tehtävän hoitamiseen ja onko nyt oikea hetki. Teksti ja kuva: Anitta Valtonen Opiskeluaikanaan Suomen Ympäristökeskus SYKEn tutkija Auri Sarvilinna ei osallistunut järjestötyöhön, vaan vietti huoletonta opiskelijaelämää. Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa ekologiaa ja ympä- ristönhoitoa ja sivuaineinaan virobiologiaa ja limnologiaa. Yksi vuosi kului Skotlannissa biologiaa opiskellen, retkeillen ja itsenäiseen elämään totutellen. Yliopistossa avautui mahdollisuuksien kirjo, opiskelu oli poikkitieteellistä ja sosiaalinen elämä vilkasta eri alojen opiskelijoiden kanssa. Biologiksi hän valmistui normiajassa, koska halusi saada yhden vaiheen päätökseen. Hollannissa, Italiassa, Romaniassa ja Sloveniassa. Jonkin verran häntä työllistää myös HEALFISH-hanke, jota Suomi hoitaa lähinnä Viron kanssa. Matkoilla hoidetaan hankkeisiin liittyviä asioita ja tutustutaan eri maiden vesistökunnostuksiin. Esimerkiksi Itävallassa ja Saksassa on tosi hyviä pienten virtavesien kunnostuksia ja ohitusuomia, samoin Englannissa. Viime vuosina myös suomalainen kunnostusosaaminen, kuten maatalousalueiden peruskuivatus, on alkanut kiinnostaa ulkomaisia tutkijoita. Auri Sarvilinna on organisoinut työnsä ja luottamustehtävänsä niin, etteivät ne haittaa kotielämää. 6 Ympäristöasiantuntija 2/2012 Varhain oman alan töihin Kesätöihin Auri pääsi SY- KEen, jossa hän tutki Nuuksion Myllypuron ennallistamista. Työ SYKEssä jatkui valmistumisen jälkeen, aluksi määräaikaisena ja vuodesta 2007 vakituisena. Opiskelijoiden olisi hyvä päästä oman alansa kesätöihin jo varhain, hän sanoo. SYKEssä hän hoitaa vesistöjen kunnostamisen ja hoidon asiantuntijatehtäviä. Hän vetää keskikokoisia purokunnostushankkeita, viimeksi työlistalla on ollut kaupunkipurojen kunnostaminen. Työnsä puolesta hän matkustaa 2 3 päivää kuukaudessa. EU:n LIFE-hankkeen partnereita on Englannissa, Jäsenyys tuo turvaa YKL:n jäseneksi Auri Sarvilinna liittyi valmistuttuaan. Jäsenyys toi turvaa määräaikaisuuksien rytmittämään työelämään. Voin ottaa yhteyttä YKL:ään, jos kysyttävää tulee, ja tietysti työttömyyskassan jäsenyys on hyvä selkänoja. On hyvä tietää, että on joku, jonka puoleen voin tarvittaessa kääntyä. Hänen mielestään YKL on hoitanut edunvalvontatehtävänsä työmarkkinoilla ihan hyvin. Ympäristöala on työmarkkinoilla nuori toimija. Pitkiä perinteitä ei ole, joten järjestönkin on löydettävä roolinsa. Luottamustehtävään oikealla hetkellä SYKEssä on JUKOn pääluottamusmies, hänen varahenkilönsä ja kaksi luottamusmiestä. Auri on varapääluottamusmies. Hän kiinnostui tehtävästä palattuaan toiselta äitiyslomaltaan ja yhden luottamusmiehen jäädessä äitiyslomalle. Ennen tehtävään ryhtymistä hän teki itselleen

7 kaksi tärkeää kysymystä: onko nyt oikea hetki mennä mukaan ja onko itsellä aikaa tehtävän hoitamiseen. Sijaisuus oli konkreettinen mahdollisuus tarttua tehtävään. Aikaakin minulla tehtävän hoitamiseen on, mutta sen verran niukasti, etten ole osallistunut luottamusmieskursseille. Olen opetellut asioita tekemällä ja keskustelemalla. Meillä on hirmu hyvä tiimi. Edustamme SYKEssä noin 350 asiantuntijaa. Yksittäisiä ihmisiä koskevia kysymyksiä tulee esille silloin tällöin. Pääasiassa edustamme jäsenistöämme neuvotteluissa ja talon eri toimielimissä, joissa käsitellään koko henkilöstöä koskevia kysymyksiä. Niitä ovat esimerkiksi ves- ja tes-neuvottelut, yhteistyökomitea, SYKEn laajennettu johtoryhmä ja useat muut työryhmät. Käsittelemme laaja-alaisesti SYKEn henkilöstöä koskevia asioita, kuten virkoja, talousarvioita, tasa-arvokysymyksiä ja urheilu- ja virkistystoimintaa. Ajankohtainen tehtäväni on talon yt-komitean puheenjohtajana toimiminen. Yhteinen päämäärä Asioiden hoito työnantajapuolen kanssa sujuu Sarvilinnan mukaan hyvin. Yhteistyö on helppoa ja korrektia. Kehitämme yhdessä SYKEä. Tehtävää helpottaa se, ettei talossa ole ollut viime vuosina irtisanomisia eikä muita henkilöstön voimia koettelevia kiistoja. Jonkin verran henkilöstöä on vähennetty organisaation alueellistamisen seurauksena, mutta asiat on hoidettu pääosin eläköitymisen yhteydessä. SYKE toimii Helsingissä neljässä toimipisteessä, lisäksi on neljä alueellista toimipistettä: Oulu, Jyväskylä, Joensuu ja Kuhmo. Luottamustehtävän hoito ei Sarvilinnan mielestä ole ollut vaikeaa, vaikka joistakin asioista on käyty tiukkaakin vääntöä. Hän on oppinut neuvottelutaitoja ja ihmisten kohtaamista, tutustunut monipuolisesti talon työntekijöihin ja johtoon ja nähnyt, miten näinkin iso organisaatio toimii. Hän yrittää junailla elämänsä niin, ettei matkustaminen haittaa kotielämää, sillä myös hänen miehensä työhön kuuluu matkustamista. Perheessä on 4- ja 6-vuotiaat vilkkaat pojat, jotka on haettava hoidosta täsmällisesti. Palveluksessasi luottamusmies Ammattiliittosi on konkreettisesti läsnä useimmilla työpaikoilla, sillä siellä toimii akavalaisten liittojen jäsenten keskuudestaan valitsema luottamusmies. Kattava ja toimiva luottamusmiesjärjestelmä onkin suomalaisen ay-toiminnan kivijalka. Luottamusmiehen tehtävä on edustaa työpaikallaan jäseniä erilaisissa työelämän tilanteissa ja ylläpitää keskusteluyhteyttä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Hän osallistuu työpaikalla tapahtuvaan sopimus- ja neuvottelutoimintaan, neuvottelee työnantajan kanssa edustamiaan työntekijöitä koskevista asioista sekä valvoo muutoinkin työehtosopimuksen ja työlainsäädännön toteutumista työpaikalla. Luottamusmiehet pohtivat virka- ja työehtosopimuksen osalta neuvottelutavoitteita ja kuulostelevat akavalaisten mielipiteitä heille tärkeistä asioista. Heiltä saamme tietoa jäsenkentän näkemyksistä ja tunnoista erilaisia työmarkkinaneuvotteluita varten. Jos jäsenellä on ongelmia joko esimiehensä tai työnantajansa kanssa, hänen tulee ensisijaisesti kääntyä oman luottamusmiehensä puoleen. Luottamusmies selvittää tilannetta ja käy alustavasti työnantajan kanssa neuvotteluja. Mikäli työntekijä kutsutaan esimerkiksi työnantajan kuulemistilaisuuteen, kannattaa aina pyytää mukaan tueksi ja todistajaksi oma luottamusmies. Erimielisyydet, joita ei saada selvitettyä työpaikan sisällä, viedään pääsääntöisesti luottamusmiehen toimesta joko jäsenen oman ammattiliiton tai neuvottelujärjestöjen hoidettaviksi. Meidän on syytä nostaa hattua kaikille niille uusille ja vanhoille luottamusmiehille, jotka jaksavat puurtaa akavalaisten yhteisten asioiden eteen ja ottaa huolehtiakseen myös yksittäisten jäsenten asiat! Arja Varis, YKL edunvalvontapäällikkö YKL:N TOIMISTON KESÄAUKIOLOAJAT YKL:N TOIMISTO ON SULJETTU Kiireelliset asiat - edunvalvonta Arja Varis, muut Pekka Ihalainen, Iloisissa tunnelmissa jäi YKL:n pitkäaikainen toimistonhoitaja Riitta Niskanen eläkkeelle. Hauskaa ja touhukasta eläkeaikaa Riitalle! Kuvassa vasemmalta oikealle puheenjohtaja Jouni Vainio, toiminnanjohtaja Pekka Ihalainen, Riitta Niskanen ja järjestösihteeri Paula Uitto. Onko osoitteesi tai nimesi muuttunut? Tai oletko vaihtanut työpaikkaa? Kenties työpaikkasi nimi tai osoite on muuttunut. Muista päivittää muuttuneet tietosi YKL:n jäsenrekisteriin osoitteessa Ympäristöasiantuntijapäivä on Akavatalon ikkunakabinetissa kello Aiheena edunvalvonta. Tarkempi ilmoitus sivulla 10 Geologiliiton historia yksissä kansissa Historiikkiä voi ostaa YKL:stä hintaan 10 euroa. Hinta sisältää toimituskulut. Lähetä tilaus osoitteeseen ykl@ykl.fi 7 Ympäristöasiantuntija 2/2012

8 Erkki Nysten in memoriam Suruviesti työtoverin ja ystävän ylimeteorologi Erkki Nystenin ( ) poismenosta yllätti. Erkki Nystenin (Enyn) muistamme myös Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton yhtenä kolmesta perustajajäsenestä. Vain lähtö on elämää vain kulku ja meno kuuntele, etkö kuule kaikkialla soi luopumislaulu lauluista suurin Tiesään uranuurtaja Maanteillä näkyy liikennemerkkejä, jotka opastavat autoilijaa pitämään huonon sään vuoksi riittävän turvavälin tai ne varoittavat liukkaudesta ja antavat myös tietoja ilman sekä tienpinnan lämpötilasta. Mieleen muistuu silloin Nystenin Eny, joka aloitti opiskelijana työnsä Ilmatieteen laitoksessa syksyllä Pian hän siirtyi Sääosastolle ja toimi vuodesta 1972 alkaen sääpäivystäjänä. Jo 1970 luvun puolivälistä lähtien hän edusti aktiivisesti maatamme kymmenen Länsi-Euroopan maan teknologiayhteistyöhankkeessa, jonka tarkoituksena oli saada aikaan moottoriteille sähköinen valvontajärjestelmä. Tässä yhteydessä kehitettiin tiesääaseman prototyyppi ja tienpinnan lämpötilaa ennustava malli. Enyn sääpuolen osaamista arvostettiin ja hän työskenteli sääasiantuntijana jonkin aikaa Brysselissä Siellä oli hyvä seurata Hollannissa järjestettyä valvontajärjestelmän kokeilua. Kokeilun tuloksia käytettiin koko hankkeen loppuraporttiin ja tuleviin suosituksiin. Eny oli tiesääpalvelun yksi pioneeri. Erityissääpalvelut olivat tärkeä osa sääpalvelua. Kuvassa näkyvät Ilmatieteen laitoksen aluejako ja toimipisteet kuvattuna näyttelyitä ja messujaesittelyjä varten. Arkkitehti Pekka Hämäläisen piirros. Ammattijärjestöaktiivi 70- ja 80-luvuilla palkankorotukset sovittiin kolmikantamenettelyllä. Kuoppakorotuksiin varatut lisärahat olivat ammattijärjestöjen neuvottelemia ja ne myös tekivät päätöksiä siitä, kenelle kuoppakorotus voitiin antaa. 8 Ympäristöasiantuntija 2/2012

9 Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa. Kuin ennen voimissani te minut muistakaa. (ote Aila Meriluodon runosta) Uusille työntekijöille selvitettiin sopimuskäytäntö ja lähes kaikki tällöin liittyivät ammattijärjestöön. Enystä tuli Geofyysikkojen Liiton (GFL) aktiivijäsen. Rauhallinen ja huumorintajuinen kaveri, jolla oli neuvottelukykyä, saatiin innostumaan akavalaisten virkasuhteisten luottamusmieheksi ja toimimaan GFL:n hallituksessa. Eny oli myös GFL:n pitkäaikainen puheenjohtaja. GFL:n kunniajäsen hän oli vuodesta 1995 lähtien. 80- ja 90-lukujen taitteessa Akava-talossa kokoontui luonnontieteellinen ryhmä. Geofyysikkojen Liitto, Geologiliitto ja Ympäristöalan Ammattijärjestö tekivät yhteistyötä, palkkasivat yhteisen toiminnanjohtajan ja toimistosihteerin. Yhteistyön kehittäminen jatkui ja katsottiin olevan aika perustaa uusi yhteinen edunvalvontajärjestö pidettiin Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton YKL perustava kokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin Erkki Nysten. Kokous totesi, että Jukka Marmo, Erkki Nysten ja Matti Verta perustavat Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto YKL:n. Edellä mainitut ovat allekirjoittaneet YKL:n perustamisasiakirjan Oikeusministeriön hyväksyntä saatiin Marmosta tuli liiton puheenjohtaja. Erkki Nysten oli aluksi YKL:n 2. varapuheenjohtaja ja vuosina varapuheenjohtaja. Syksyllä 1995 Erkki päätti jättää kaksikymmentä vuotta kestäneen varsinaisen ammattijärjestötyön, mutta jäsenyytensä hän säilytti. Yleisradion tv-uutisten meteorologina Eny ( ) oli katsojien suosikki. Enyn persoonallinen esiintyminen innoitti myös viihdeohjelmien tekijöitä ja pilapiirtäjiä. Eny oli helppo tunnistaa ja yleisillä paikoilla tuttavia riitti. Yhdessä harrastettiin Sääpalvelun työntekijät ovat olleet kuin yhtä perhettä. Ilot ja surut on jaettu. Yhteisiä asioita puitiin leikkimielisissä tapahtumissa. Sääosaston keilakilpailut olivat yllätyksellisiä. Pistelasku antoi mahdollisuuden hyvään tulokseen myös sille, joka ei ollut ennen lajia harrastanut. Eny oli luomassa pisteiden laskutapaa ja lahjoitti myös kiertopalkinnon kisaan. Sääosastolaiset vierailivat myös toistensa vapaa-ajan paikoissa. Pertunmaan vierailusta mieliin painui Enyn ja kollegan iltahämärässä järven rannalla soinut duetto Päivänsäde ja menninkäinen. Lappeenrannan yksikön päällikkö Ilmatieteen laitoksessa kehitettiin 80-luvulla erityissääpalveluita ja sen ohessa aluehallintoa. Vuonna 1991 perustettiin Itä-Suomen aluetoimiston alainen Lappeenrannan yksikkö. Eny valittiin yksikön päälliköksi ja hän perheineen muutti Taipalsaarelle. Lappeenrannassa odottivat uudet hasteet ja Taipalsaarella kunnanvaltuutetun luottamustehtävät. Lähialueyhteistyölle olivat oivat puitteet, Suomen ja Venäjän Ilmatieteen laitosten välillä oli solmittu yhteistyösopimus. Yhteistyötä löytyi erityissääpalvelujen, asiantuntijavaihdon, tietoliikenneyhteyksien, meteorologisen datan vaihdon, koulutuksen ym. asioiden saroilta. Lappeenrannan yksikössä oli sekä venäjän- että vironkielen osaajia. Valtiota kohdannut 90-luvun lama pakotti julkisen sektorin melkoisiin säästötoimiin ja Lappeenrannan yksikkö lakkautettiin Yksikön työt siirrettiin pääasiassa Itä-Suomen aluetoimistoon Kuopioon, jonne Enykin siirtyi. Hän toimi Lento- ja sotilassääpalvelussa ylimeteorologina ja ryhmäpäällikkönä kuolemaansa asti. Eläkkeelle siirtyminen jäi suunnitteluasteelle. Syvä osanottomme Enyn läheisille, puoliso Raijalle ja tyttären perheelle. Helsingissä Marja-Leena Komulainen Ilmatieteen Kaisaniemen virastotalossa erityissääpalvelun henkilökunta remontoi itse tilansa viihtyisiksi. Maalit saatiin sentään työnantajalta. 9 Ympäristöasiantuntija 2/2012

10 ! Ympäristöasiantuntijapäivä Akavatalon Ikkuna-kabinetti kello Kiinnostu edunvalvonnasta! Ohjelma: 9.00 Aamukahvi 9.15 YKL:n puheenjohtaja Jouni Vainio avaa tilaisuuden 9.20 Sture Fjäder, Akavan puheenjohtaja: Akavan uudet yhteiskuntapoliittiset linjaukset 9.40 Eugen Koev, Akavan pääekonomisti: Edunvalvonta kansantalouden ja kilpailukyvyn kannalta Tarja Niemelä, Lakimiesliiton neuvottelupäällikkö: Valtiolla rytisee - KEHU, VATU, tutkimuslaitosuudistukset Arja Varis, YKL:n edunvalvontapäällikkö: Tietoisku YKL:n edunvalvontayhteistyöstä Lounas Jaana Meklin, Akavan vastaava lakimies: Akava pätkätyöläisen asialla Kehitysyhteistyöstä ja työn globalisoituminen: (puhuja vielä avoin, seuraa netistä ohjelman päivitystä) Iltapäiväkahvit ja loppukeskustelu Ilmoittautumiset mennessä YKL:n netissä www. ykl.fi:n etusivulla kohdassa Ilmoittautumiset Akavalaisten määrä kasvoi reippaasti Akavalaisten liittojen jäsenmäärä on kasvanut vuoden sisällä yli jäsentä. Kasvava jäsenmäärä lisää osaltaan keskusjärjestön vaikutusvaltaa. Risto Kauppinen, johtaja, Akava Akavalaisten liittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä jatkoi reipasta kasvuaan vuonna Kun Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL liittyi huhtikuun alussa Akavaan, akavalaisten kokonaislukumäärä on Kasvua vuoden takaiseen on tällöin yli jäsentä. Uusi Insinööriliitto UIL, Tradenomiliitto TRAL, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Akavan Erityisalat ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia kasvattivat jäsenmääräänsä lukumäärällisesti eniten. Uusi Insinööriliitto kasvoi myös suhteellisesti eniten, 12 prosenttia. Merkittävin tekijä oli Tietoalan Toimihenkilöiden siirtyminen syksyllä 2011 sen jäsenjärjestöksi. Kaikkiaan 24 akavalaisen liiton jäsenmäärä kasvoi. Kymmenellä liitolla oli hienoista laskua. YKL on yksi näistä, jäsenmäärä pieneni 13 jäsenellä. YKL:ssä oli vuonna 2011 jäseniä Yhä useampi liittyy jo opiskeluaikana Akavalaiset ammattiliitot ovat ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskeleville sekä niistä valmistuneille luonteva järjestäytymisvaihtoehto. Liitot kiertävätkin paljon korkeakouluja ja tekevät itseään tutuksi opiskelijoille. Akavalaisissa liitoissa on yli opiskelijajäsentä, mikä on lähes opiskelijaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tradenomiliitto ja Suomen Ekonomiliitto kasvattivat opiskelijajäsenmääräänsä eniten. YKL:ssä on opiskelijajäseniä tasan tuhat, kasvua edelliseen vuoteen 11 opiskelijaa. Miesten ja naisten osuus akavalaisista pysyi ennallaan. Naisia on yhä enemmistö, 52 prosenttia. Jäsenistä 56 prosenttia on yksityisen sektorin palkansaajia, julkisella sektorilla työskenteleviä 41 prosenttia ja itsensä työllistäviä 3 prosenttia. YKL:ssä jakauma on: naisia 60,5 % ja miehiä 39,5 %. Jäsenistä 70% työskentelee julkisella sektorilla. Kesäduuni-info vastaa kesätyöntekijöiden kysymyksiin Kesäduuni-info auttaa jälleen kesällä nuoria työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Se toimii puhelimitse numerossa tai sähköisen lomakkeen kautta osoitteessa Palvelu löytyy ensimmäistä kertaa myös Facebookista osoitteesta www. facebook.com/kesaduunari. Facebook-sivujen tarkoituksena on erityisesti herättää keskustelua nuorten työsuhdeasioista, ja sivuilla nuoret työntekijät voivat vertailla omia kesäduunikokemuksiaan. Yksityisempää neuvontaa omaan työsuhteeseen liittyen saa puhelimitse tai sähköisen lomakkeen kautta. Puhelinpalvelu on avoinna 24. elokuuta asti maanantaista perjantaihin klo Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Akavan vaikutusvallan kasvuun uskotaan Vuoden 2011 Akavan järjestötutkimuksen mukaan palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva ovat merkittävimmät syyt kuulua ammattiliittoon. Turvan lisäksi akavalaiset pitävät jäsenyydessä tärkeinä mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen, verkostoitumista ja henkilökohtaista apua työelämän ongelmatilanteissa. Akavalaisten mielestä keskusjärjestö on onnistunut edunvalvonnassa viimeisen neljän vuoden aikana selvästi aikaisempaa paremmin. Lisäksi akavalaisten usko oman keskusjärjestön vaikutusvallan kasvuun on noussut. Tämän taustalla on myös liittojen jäsenmäärän kasvu: Akava on maksavissa jäsenissä mitattuna noussut jo toiseksi suurimmaksi palkansaajien keskusjärjestöksi. Lisätietoa akavalaisten liittojen jäsenmääristä: jasenmaarat 10 Ympäristöasiantuntija 2/2012

11 Akavan tasa-arvotavoitteet: kiintiöt pörssiyrityksiin 2018, jos muu ei auta Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Korkeasti koulutettujen työelämän tasa-arvon tiellä on kaksi isoa estettä: palkkaerot ja uralla eteneminen. Niiden raivaamiseksi Akavan hallitus hyväksyi maaliskuussa uudet tasa-arvotavoitteet. Korkeasti koulutettujen miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat jopa suuremmat kuin muilla palkansaajilla: naiset ansaitsevat vain noin 80 prosenttia miesten palkoista. Palkkaeroa selittää pitkälti sijoittuminen eri aloille ja toimiasemiin. Taustalla vaikuttavat perinteiset koulutusvalinnat eli miehet suuntautuvat teknistaloudellisille aloille ja naiset kasvatus- ja hoiva-aloille. Akavalaisilla aloilla on edelleen myös perusteettomia palkkaeroja. Samassa ja samanarvoisessa tehtävässä työskenteleville miehille ja naisille maksetaan ilman hyväksyttävää syytä erisuuruista palkkaa, vaikka tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän. Perusteettomien palkkaerojen suuruus on yleensä 5 14 prosenttia. Erot ovat suurimmat yksityisellä sektorilla. Viime vuosina yleistyneet niin sanotut uudet palkkausjärjestelmät ovat vähentäneet akavalaisten palkkaeroja erityisesti valtiolla työskentelevien ylimmissä vaativuusluokissa, joissa palkkaeroa ei käytännössä enää ole. Tehtävän vaativuutta ja henkilökohtaista suoriutumista korostavat järjestelmät eivät kuitenkaan näytä kaventaneen palkkaeroja keskijohdossa. Esteitä etenemisen tiellä Korkeasti koulutetut miehet ja naiset sijoittuvat työelämään eri tavoin. Miehille tyypillisimpiä ovat yksityisen sektorin erityisasiantuntijatehtävät, naisille kuntasektorin opetusalan erityisasiantuntijatehtävät. Naisia toimii johtotehtävissä miehiä vähemmän, vaikka enemmistö korkeasti koulutetuista palkansaajista on naisia. Eroa selittävät muun muassa koulutusvalinnat, työuran alun ongelmat sekä rekrytointikäytännöt. Korkeasti koulutettujen naisten osuus kaikista johtajista ja ylimmistä virkamiehistä on 32 prosenttia. Sektorikohtainen tarkastelu kertoo, että kunnissa ja valtiolla kyseisissä tehtävissä työskentelevistä jo lähes tai yli puolet on naisia, mutta yksityisellä sektorilla vain vajaa kolmannes. Akava kannustaa pörssiyhtiöitä turvaamaan molempien sukupuolten vähintään 40 prosentin edustuksen hallituksissaan. Mikäli tavoitteeseen ei päästä vapaaehtoisin toimin, kiintiöt on turvattava lailla vuoden 2018 alusta. Ura käynnistyy takkuillen Korkeasti koulutettujen naisten työuran alkua vaikeuttavat määräaikaiset palvelussuhteet ja työttömyys. Joka kolmas kokoaikatöissä olevista alle 35-vuotiaista naisista oli vuonna 2010 määräaikaisessa palvelussuhteessa, miehistä vain noin joka seitsemäs. Naisista joka kolmas oli ollut työtön, miehistä joka neljäs. Korkeasti koulutettujen perhevapaat jakautuvat edelleen epätasaisesti eli päävastuu pienistä lapsista on uransa alkutaipaleella olevilla naisilla. Korkeasti koulutetut miehet eroavat muista työntekijäryhmistä edukseen siinä, että he käyttävät enemmän isyysvapaita. Joka neljäs oli hoitanut lasta kotona vajaat puoli vuotta. Korkeasti koulutetut naiset ovat puolestaan perhevapaiden takia pois työelämästä lyhyemmän ajan kuin muut työntekijäryhmät. Ongelmia esiintyy myös, kun perhevapailta palataan takaisin töihin. Laki turvaa paluun aikaisempaan, sitä vastaavaan tai muuhun työsopimuksen mukaiseen työhön. Silti moni joutuu toiseen, jopa aiempaa vaatimattomampaan tehtävään. Erilaisia kuormitustekijöitä Korkeasti koulutetut kuormittuvat työssään eri syistä. Naiset kokevat miehiä useammin, että omaa työssä jaksamista vaarantaa vakava työuupuminen tai mielenterveyden järkkyminen. Kiusaamisen tai henkisen väkivallan kokeminen on yleisempää kuin miehillä. Miesten työssä jaksamista heikentävät pitkät työpäivät ja työmatkat. Miehet tekevät keskimäärin tunnin enemmän töitä viikossa kuin naiset. 11 Ympäristöasiantuntija 2/2012

12 Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen mukaan raskauteen ja perhevapaisiin perustuva syrjintä on edelleen valitettavan yleistä. TASA-ARVON ASIALLA Jaana Parkkola, Akava Työvaatteiden verovähennysoikeudesta. Sukupuoleen viittaavat tehtävänimikkeet. Tenniskilpailujen palkitsemiskäytäntö. Raskaussyrjintäepäily. Toimitusjohtajan irtisanomisessa. Tässä muutamia otsikoita tasa-arvovaltuutetun viimeaikaisista lausunnoista. Tasa-arvolaki kattaa monia elämänalueita. Aina ei tule edes ajatelleeksi, voisiko jokin arkipäiväinen asia olla tasa-arvon vastainen, koska sehän nyt on aina ollut niin. Tätä ajattelutapaa näkee valitettavan usein myös työelämässä. Suomi on tasa-arvon mallimaa, josta esimerkiksi kansainvälinen lehdistö haluaa mielellään kirjoittaa. Tasa-arvo on aina ollut Suomessa keskeinen arvo. Sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä, jotta voimme tulevaisuudessakin on olla ylpeitä, tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen toteaa. Tasa-arvo-valtuutettu valvoo ja opastaa Tasa-arvolaki astui voimaan vuonna 1987, ja Paavo Nikula valittiin samana vuonna ensimmäiseksi tasa-arvovaltuutetuksi. Koko lainsäädäntö herätti silloin tietynlaista hilpeyttä ja kummeksuntaa. Ihmetystä aiheutti myös, miksi ensimmäinen tasa-arvovaltuutettu oli mies. Kritiikistä huolimatta tasa-arvolain ja valtuutetun alkutaival oli erinomainen, itseään pitkän linjan tasa-arvotyöntekijäksi kuvaileva Mäkinen muistelee. Pirkko Mäkinen iloitsee, että miehet ovat ryhtyneet tuomaan omia oikeuksiaan esiin. Tasa-arvon edistymisen kannalta on myönteistä, että nuoret miehet ovat aiempaa halukkaampia käyttämään perhevapaita. Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen. Mäkisen mukaan tasa-arvovaltuutetun tärkein tehtävä on valvoa tasa-arvolain ja erityisesti syrjintäkiellon noudattamista. Lisäksi valtuutettu antaa tietoa tasaarvolain sisällöstä ja sen soveltamisesta. Mäkinen korostaa, että tasa-arvovaltuutetun toimisto on matalan kynnyksen paikka, jonne voi olla yhteydessä ilman turhan tarkkoja muotoseikkoja. Neuvontapuhelin on auki joka arkipäivä. Lisäksi yhteyttä voi ottaa sähköpostitse ja verkossa olevalla lomakkeella. Lomakepohja antaa hyviä neuvoja miten tilanteessa kannattaa toimia. Ikuisuusongelmina raskaus ja perhevapaat Valtuutetun toimistoon otetaan useimmiten yhteyttä työelämän syrjintätilanteiden takia. Yleisimmät aiheet ovat pysyneet viime vuodet samana: palkkasyrjintä, raskauteen ja perhevapaisiin liittyvät syrjintäepäilyt sekä syrjintä rekrytointitilanteissa. Raskaudesta ja perhevapaista aiheutuvat syrjintäepäilyt ovat jatkuva huolenaiheemme. Tapauksia ilmenee yhä, vaikka syrjinnän kieltävä laki on ollut voimassa jo pitkään, Mäkinen harmittelee. Tyypillisimpiä ovat tilanteet, joissa nainen tulee koeajalla raskaaksi ja työsuhde puretaan tai määräaikaisen palvelussuhteen mahdollinen jatko katkaistaan. Tapauksia ilmenee Mäkisen mukaan erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisilla työpaikoilla, kuten kouluissa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Liitto tukena Asia ratkeaa usein sillä, että valtuutetun toimistosta soitetaan työnantajalle ja kerrotaan, mitä tasa-arvolaki tilanteesta sanoo. Tämän jälkeen työnantaja yleensä harkitsee uudelleen ja peruu tehdyn päätöksen. Jos ohjeet ja neuvot eivät johda toimenpiteisiin, henkilön on päätettävä, viekö asiaa eteenpäin. Päätöstä auttaa, jos oma ammattiliitto on tukena. Liitosta saa apua neuvotteluihin ja jäsenyys kattaa mahdolliset oikeudenkäyntikulut. Neuvommekin ottamaan yhteyttä liittoon, jos näyttää siltä, että kyseessä on lainvastainen menettely. Aina lainvastaisuutta ei voida osoittaa. Mäkinen kertoo, että esimerkiksi työhönottotilanteissa on joskus vaikea arvioida, onko kyse syrjinnästä. Tilanteen arviointiin vaikuttaa muun muassa se, miten hakijan soveltuvuutta on selvitetty. Lisää naisia johtotehtäviin Naiset suorittavat enemmän korkeakoulututkintoja kuin miehet, 12 Ympäristöasiantuntija 2/2012

13 ja samoin tohtoreiksi väitelleistä suurin osa on naisia. Tämä ei kuitenkaan heijastu työmarkkinoille. Epätasa-arvo näkyy erityisesti yksityisellä sektorilla. Naisia on todella vähän ylimmissä johtotehtävissä, toimitusjohtajina erittäin harvoin. Yritysten pitäisi tukea naisten urakehitystä. Naisten ammattitaitoa ja osaamista on hyödynnettävä nykyistä paremmin, Mäkinen kannustaa. Julkisella puolella kehitys on sen sijaan ollut vauhdikasta. Naiset ovat edenneet hyvin esimiestehtäviin ja ylimpään johtoon. Valtiohallinnossa esimerkiksi kansliapäällikköinä on enemmän naisia kuin koskaan. Myös virastojen ja laitosten johdossa on naisia kiitettävästi. Tämä osoittaa, että määrätietoisella tasa-arvotyöllä saadaan aikaan tuloksia. Kuntasektorilla tilanne on Mäkisen mielestä kehittynyt hyvin, vaikka kunnanjohtajina on vähän naisia. Kyllä kiintiöille EU-komission selvityksen mukaan Suomessa on unionin maista eniten naisia pörssiyhtiöiden hallituksissa. Komissio ei ole eurooppalaiseen tilanteeseen tyytyväinen, vaan harkitsee kiintiöiden esittämistä. Mäkinen kannattaa ajatusta. Kehitys on ollut hidasta Suomessakin. Kiintiöt olisivat nopea ja tehokas keino saada muutos aikaan. Mäkinen kannustaa yrityksiä hyödyntämään julkisella puolella hankittua osaamista. Julkisella sektorilla on vastuullisissa tehtävissä paljon osaavia naisia, joilla on vahvaa taloushallinnon tuntemusta ja muuta osaamista. Heillä on varmasti annettavaa myös yrityselämässä. Tasa-arvosuunnitelmia kehitettävä Mäkisen mielestä työpaikan tasa-arvosuunnitelmalla voidaan edistää tehokkaasti naisten etenemistä. Tasa-arvosuunnitelmia tehdään kiitettävän monilla työpaikoilla. Toinen kysymys on suunnitelmien laadukkuus ja keinojen konkreettisuus. Suurin haaste on palkkakartoitus, joka jää yleensä kuvailuksi palkkaustilanteesta. Palkkakartoituksista puuttuu usein analyysi ja palkkaerojen vertailu. Syy on siinä, ettei tasa-arvolaissa ole tarkkaan määritelty, miten palkkakartoitus tulisi toteuttaa. Miehet esiin Mäkinen iloitsee, että miehet ovat ryhtyneet tuomaan omia oikeuksiaan esiin. Tasa-arvon edistymisen kannalta on myönteistä, että nuoret miehet ovat aiempaa halukkaampia käyttämään perhevapaita. Mäkinen on huolissaan eliniän odotteen erosta miesten ja naisten välillä. Terveyserot sukupuolten välillä ovat isoja. Terveysvalistus puree yleensä naisiin paremmin, joten on mietittävä keinoja, jotka puhuttelisivat juuri miehiä. Huippuosaajat - mistä niitä oikein tulee? Tuottaako suomalainen yliopistojärjestelmä sopivia työntekijöitä suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin? Opiskelijaelämän ja työelämän välistä kuilua on tutkittu mm. Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopiston Urapalvelujen seurantatutkimus 2011 tutki vuonna 2005 valmistuneita ja heidän sijoittumisestaan työelämään. Ylemmän korkeakoulututkinnon Helsingin yliopistossa suorittaneet ovat sijoittuneet hyvin työelämään. Työttömyys on hyvin alhainen, n. 1 % ja suurin osa (n. 85%) myös koki olevansa koulutustasoaan vastaavaa työtä. Lähes kaikki töissä olevat ilmoittivat voivansa hyödyntää yliopistossa opittuja asioita jatkuvasti tai ainakin osittain nykyisessä työssään. Myös tutkinnon suosittaminen oli kannattanut useimpien mielestä. Tutkimuksen mukaan yliopisto antoi hyviä eväitä työelämään, varsinkin oman alan teoreettiseen osaamiseen, analyyttiseen ja systemaattiseen ajatteluun sekä tiedonhankintataitoihin ja vielä suomen kielen viestintätaitoihin. Aina eivät oman työn vaatimukset ja opiskelun antamat työelämävalmiudet kuitenkaan kohdanneet täydellisesti. Silloin lisää oppia kaivattiin mm. neuvottelutaidoissa, organisointi- ja koodinointaidoissa, ryhmätyötaidoissa, esiintymistaidoissa ja projektinhallintataidoissa. Vaikka toisaalta olemmehan siirtyneet elinikäiseen oppimisen yhteiskuntaan, jossa tietoja täytyy päivittää jatkuvasti sekä hankkia myös uusia taitoja. Tutkimukseen vastasi 1304 henkilöä. Lisätietoja: Hanna Lindholm: Maisterit, farmaseutit ja lastentarhaopettajat työmarkkinoilla, tk Uusi vesilaki voimaan tämän vuoden alusta Lain tarkoituksena on turvata vesivarojen ja vesiympäristön ekologisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä käyttö, eh käis tä käytöstä koituvia haittoja sekä pa ran taa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa. Vesilaki säätelee mm.: yleisiä oikeuksia, velvollisuuksia ja rajoituksia vesialueella sekä vesistössä kulkemista (mm. ruoppaamista, laiturin rakentamista, johtojen ja kaapeleiden sijoittamista vesistöön), veden ottamista, ojitusta, keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista, säännöstelyä vesivoiman hyödyntämistä, puutavaran uittoa sekä kulkuväyliä ja muita vesiliikennealueita. Ympäristöministeriö on julkaissut vesilaista kertovan oppaan: Kansalaisen tärkeät vesiluvat. Opas löytyy osoitteesta Parasta A-lomaa A-lomien avulla pääset mukavasti irti arjesta! Kätevästi kotimaassa - mökkilomalle! A-lomat vuokraa mökkejä akavalaisille.a-lomien vuokraamat mökit ovat laadukkaita, ja ne sijaitsevat parhailla lomapaikoilla eri puolilla Suomea. Vapaita viikkoja löytyy myös parhaisiin loma-aikoihin tai nopeille lähtijöille, joten katso löytyykö vapaista viikoista omiin lomasuunnitelmiisi sopiva mökki. 13 Ympäristöasiantuntija 2/2012

14 Korvausta ketjutuksesta! Virkamieslautakunta määräsi ELY-keskuksen maksamaan kymmenen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen YKL:n jäsenelle, joka oli ollut lukuisissa toisiaan seuraavissa määräaikaisissa tutkijan virkasuhteissa yhteensä lähes kymmenen vuoden ajan. Arja Varis, edunvalvontapäällikkö, YKL Valtion virkamieslain mukaan virkamiehellä, joka on ilman laillista perustetta tai erityistä syytä nimitetty määräajaksi tai ilman pätevää syytä nimitetty toistuvasti peräkkäin määräajaksi, on oikeus virkasuhteen virastoon päättyessä saada korvaus. Tämä edellyttää lisäksi, ettei häntä enää nimitetä tämän viraston virkamieheksi eli ketjutus päättyy kokonaan. Korvauksen määrää maksettavaksi virkamieslautakunta ja sitä on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä kun virkasuhde virastoon on päättynyt. Virkamieslautakunta totesi YKL:n jäsentä koskeneessa päätöksessään tarkastelleensa ko. määräaikaisten virkasuhteiden ketjua ja todenneensa, että joissain nimittämiskirjoissa nimityksiä oli perusteltu ja joissain taas ei. ELYkeskuskin oli omassa työnantajan vastineessaan käsitellyt nimityksiä yhtenä kokonaisuutena eikä ollut kyennyt esittämään yksittäisiä perusteluja kaikille nimityksille. Oli myös selkeästi osoitettu, että ko. virkamies oli suorittanut koko pitkän palvelussuhteensa ajan samoja tai samankaltaisia tehtäviä. Tästä virkamieslautakunta oli tehnyt sen johtopäätöksen, että viraston pyrkimyksenä oli ollutkin jatkaa ko. tutkijan nimityksiä vuodesta toiseen. Nämä määräaikaiset virkasuhteet oli rahoitettu projektirahoituksella, mutta niitä ei oltu selkeästi sidottu tiettyyn projektiin tai projekteihin. Virkamieslautakunta totesi, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yksinomaan työn projektiluonteisuus ja se, että työ on rahoitettu vuosittain myönnettävillä määrärahoilla, eivät ole laissa tarkoitettuja hyväksyttäviä perusteita määräaikaisen virkasuhteen käytölle. Virasto painotti vastineessaan myös toimineensa nimenomaan ministeriön ohjeiden ja säästövelvoitteiden mukaan. Virkamieslautakunta totesi tästä, ettei valtion tuottavuusohjelman mukaisilla säästötavoitteilla, ao. ministeriön asettamilla rajoilla käytettävissä oleville henkilötyövuosille tai virkojen täyttölupamenettelyllä ole oikeudellista merkitystä arvioitaessa määräaikaisten nimitysten lainmukaisuutta. Tämä virkamieslautakunnan ratkaisu oli samansuuntainen monien muiden vastaavista tapauksista viime aikoina annettujen päätösten kanssa. Virkasuhteiden ketjutukset kannattaa siis viedä virkamieslautakunnan arvioitaviksi ja apua korvausvaatimuksen tekoon saa YKL:n edunvalvontapäällikkö Arja Varikselta. Virkamieskautakunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä ja käsittelee valtion virkasuhteisiin liittyvät erimieliset asiat kuten oikaisuvaatimukset päätöksiin, jotka koskevat varoituksia, irtisanomisia tai virkasuhteen purkuja sekä määrää laittomista määräaikaisista virkasuhteista virkamiehelle maksettavan korvauksen. Siihen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsenestä, joiden tulee olla virkamiesoikeuteen perehtyneitä sekä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita. Puheenjohtajan ja kahden jäsenen ei voida katsoa edustavan työnantaja- eikä työntekijäetuja. Kolme jäsentä määrätään valtiota työnantajana edustavista virkamiehistä ja kolme virkamiehiä edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Virkamieslautakunnan jäsen toimii tuomarin vastuulla. Työsopimuslaki ei turvaa työntekijää Harriet Lonka, Kouvola Hilkka Ahteelle kävi hyvin, hän sai pitää työpaikkansa ja vältti työriidan. Valitettavasti ratkaisu on epätavallinen. Koin tämän, kun määräaikainen työsuhteeni Finnagoran, Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden keskuksen johtajana Unkarissa purettiin laittomasti Työsopimuslaki turvaa työnantajan etua. Käytännössä selvät laittomuudet hyväksytään ja niistä selviää rahalla. Vahingonkorvauksella on katto ja korvausta alentavat työntekijän irtisanomisen jälkeen hankkimat tulot. Järjen mukaan lain rikkomisen tulisi olla rikos ja rangaistuksen riippumaton kärsineen osapuolen toimista. Ehkä juuri työsopimuslain tulkintatapa johtaa siihen, että työnantajan haastaminen oikeuteen on pahoin leimaavaa. Työriitaa ei irtisanottu voi voittaa, hän voi vain hävitä joko enemmän tai vähemmän. Itse jätin vakituisen työn ja otin vastaan kolmen vuoden määräaikaisen toimen Unkarissa. Johtajan tehtäväksi ilmoitettiin Finnagoran toiminnasta ja taloudesta vastaaminen. Haaste tuntui innostavalta ja riski määräaikaisuuteen lähtemisessä pieneltä. En uskonut, että ministeriöltä koko rahoituksensa saava säätiö voisi olla epäluotettava ja työelämän pelisääntöjä ylenkatsova työnantaja. Tein kovasti töitä, hankin rahoitusta ja rekrytoin henkilöstöä. Raportoin säännöllisesti hallitukselle ja sain positiivista palautetta työstäni. Olin ollut töissä alle vuoden, kun säätiön asiamies tuli Budapestiin pitämään kuulemisia minulle ja työntekijöilleni väitetyistä työilmapiiriongelmista. Kukaan ei ollut aiemmin maininnut minulle niistä mitään. Väitettyjä tapauksia ei yksilöity. Käsittelin työntekijöiden kanssa asiaa toimistokokouksessa. Mitään radikaalia ei tullut esiin. Yhteisesti allekirjoitetussa muistiossa sovimme toimista hyvän työilmapiirin varmistamiseksi. Toimitin muistion puheenjohtajalle, siis esimiehelleni, ja kysyin häneltä toimintaohjeita. Hän kieltäytyi keskustelusta ja löi luurin korvaani. Seuraavaksi tuli kirjallinen varoitus tammikuussa Puheenjohtaja kieltäytyi keskusteluista ja vasta järjestyi hänen kanssaan tapaaminen. Sen kuluessa puheenjohtaja vihastui, kun tiedustelin muun ohella saamani varoituksen taustoja. Pian minulle ilmoitettiin, että keskustelussa olin käyttäytynyt johtajan asemaani nähden sopimattomasti ja tämän johdosta hallitus harkitsi työsuhteeni purkamista. Vastineessani kävin huolellisesti läpi mainitun keskustelun todeten, ettei se sisältänyt sopimatonta käytöstä. Hallitus purki kuitenkin työsopimukseni Vielä kokousta edeltävälle päivälle päivätyssä muistiossa esitettiin monia perättömiä väitteitä minua vastaan. En edelleen tiedä muuta yksilöityä syytä työsuhteen purkamiseen kuin säätiön puheenjohtajan vihastumisen. Olen yllättynyt siitä, että käräjäoikeudessa joudutaan tutkimaan tällaisia tapauksia, joissa ei ole noudatettu lain ja hyvän hallinnon periaatteita. Lisäksi vastineissa oikeudelle voidaan esittää yleistä mustamaalausta ilman yhteyttä tosiasioihin tai työriidan syihin. Vastapuoleltani on tehty selväksi, että otan suuren riskin lähtiessäni oikeuteen säätiön hallituksessa olevia arvovaltaisia henkilöitä vastaan. Ikäänkuin Suomessa laki ei olisi sama kaikille. Tätä en halua enkä voi uskoa todeksi. Työriita on henkisesti ja taloudellisesti erittäin kuluttava prosessi. Ilman YKL:n osaavan ja ammattitaitoisen organisaation tukea siihen olisi ollut todella haastavaa lähteä. Liiton jäsenten oikeusturvavakuutus kattaa oikeudenkäyntikulut hyvällä tasolla. Kaikkiaan pitkäaikainen ammattiyhdistyksen jäsenyys ja myös oman osaamisen kehittäminen ammattiyhdistysasioissa on osoittautunut kultaakin arvokkaammaksi pääomaksi tällaisen kriisin keskellä. 14 Ympäristöasiantuntija 2/2012

15 Lakimies vastaa Kysymyksiä irtisanoutumisesta Olen saanut uuden työpaikan ja minun pitäisi aloittaa uusi työ mahdollisimman pian. Työsopimuksessani lukee, että irtisanomisaika on 3 kk puolin ja toisin, mutta lain mukaanhan se on lyhyempi? Työsopimuslaissa työntekijän irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta ja 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta. Irtisanomisajoista voidaan kuitenkin työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa sopia toisin. Työntekijän irtisanomisaikaa ei kuitenkaan voida sopia kuutta kuukautta pidemmäksi ja työnantajan noudatettavaa irtisanomisaikaa ei voida sopia lyhyemmäksi kuin työntekijän. Yhtä pitkiä ne voivat olla. Kohdallasi tuo pidempi irtisanomisaika on siis voimassa. Olen irtisanoutumassa ja minulla on uusia ja vanhoja pitämättömiä lomia yli 30 päivää. Voinko pitää lomaa irtisanomisaikana? Entä voiko työnantaja määrätä minut lomalle irtisanomisajaksi? Jos loman ajankohtaa ei ole määrätty ja haluat pitää kertyneitä lomiasi irtisanomisaikana, täytyy tästä sopia työnantajan kanssa. Suoranaista oikeutta tähän ei siis ole. Tämä toimii myös toisin päin eli työnantaja ei voi määrätä irtisanoutunutta pitämään kertyneitä lomapäiviä lomakauden ulkopuolella ja muutonkin työnantajan on noudatettava kuukauden ilmoitusaikaa aina loma-ajankohtaa vahvistaessaan. Jos loman ajankohta on jo määrätty, mutta työsuhde päättyykin ennen lomaa, loman aikana tai jälkeen niin mitään erikoista ei tapahdu vaan loma pidetään normaalisti. Kun työsuhde päättyy, niin pitämättä jäänyt loma maksetaan rahana. Jos loma tulee pidetyksi ennen työsuhteen päättymistä, palataan loppuajaksi töihin. Tällöin useimmilla aloilla myös maksetaan lomaraha (ent. lomaltapaluuraha). Jos loma on määrätty esim. elokuuksi, mutta työsuhde päättyykin heinäkuun lopussa, maksetaan pitämättömistä lomista lomakorvaus. Lomaajankohtaa ei voi muuttaa, ellei työntekijä siihen suostu. Kumpi on edullisempaa: ottaako pitämättömät lomat rahana työsuhteen päättyessä vai pitääkö vuosiloma työsuhteen aikana? Pitämättömien lomien osalta työ- suhteen päättyessä lomakorvauksen kuuluu olla palkan suuruinen, joten rahallisesti ei pitäisi olla eroa. Lomarahan (50 % ekstra) osalta työnantajien käytännöt vaihtelevat, koska siitä ei säädetä laissa. Julkisella sektorilla lomakorvauksen ohella maksetaan myös lomarahan osuus, mutta yksityisellä sektorilla sitä ei yleensä saa ellei palaa loman jälkeen vielä takaisin työhön. Minulle on myös kertynyt liukumia ja ylitöitä runsain mitoin. Maksaako työnantaja ne rahana automaattisesti työsuhteen päättyessä? Työnantajan kuuluu maksaa työsuhteen päättyessä liukumat ja ylityöt. Toki niiden pitää olla selviä ja riidattomia. Valitettavan usein näiden osalta tulee ongelmia. Heti kun olet irtisanoutunut käy työnantajasi kanssa lävitse kaikki pitämättömät lomat, liukumat ja maksamattomat ylityöt ja sovi miten ne hoidetaan. Olen määräaikaisessa työsuhteessa ja nyt olisi tarjolla vakituinen työpaikka. Kuinka pitkä irtisanomisaika minulla on? Niin työntekijän kuin työantajankin pitää noudattaa määräaikaista työsopimusta myös sen keston osalta eli mitään irtisanomisaikaa ei ole olemassa. Käytännössä kuitenkin työntekijä on voinut lopettaa työn kesken määräajan ilman, että tästä olisi seurannut mitään erityistä. Periaatteessa työnantajalla on oikeus vahingonkorvaukseen, mutta harvemmin muuta osoitettavissa olevaa vahinkoa syntyy, kuin ehkä uuden työntekijän hakemiseksi aiheutuvat kulut. Ilmoita siis työnantajallesi, että haluat päättää työsopimuksesi kesken määräajan ja ehdota itsellesi sopivaa työsuhteen päätymisajankohtaa. Voit lähettää YKL:n lakimiehelle Arja Varikselle työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä osoitteeseen arja.varis@ykl.fi Työhyvinvoinnin kehittämistyöhön uutta sykettä Eija Åback, Työturvallisuuskeskus Työhyvinvointia rakennetaan työpaikan arjessa johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Työhyvinvointikortti-koulutus toimii hyvänä alkuna yhteiselle kehittämiselle, koulusta tarjoaa akavalaisille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille TJS Opintokeskus ja Työturvallisuuskeskus. Työpaikat voivat käyttää Työturvallisuuskeskuksen (TTK) uutta, maksutonta sykettätyöhön.fi-palvelua. Työhyvinvointikortti-koulutuksesta sysäys kehittämiseen Työhyvinvointikortti-koulutuksen tavoitteena on edistää yhteistyötä ja käynnistää työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikoilla. Kehittäminen voi liittyä esimerkiksi esimiestyöhön, työyhteisön toimintaan tai ristiriitatilanteiden hallintaan. Koulutus on tarkoitettu kaikille työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Koulutuksessa keskitytään työhyvinvoinnin perusasioihin, kuten sen osatekijöihin, rooleihin, vastuisiin ja säädöksiin, myös tuottavuutta ja työhyvinvoinnin yhteyksiä käsitellään. Johtaminen, osaaminen, työyhteisön toiminta ja yhteistyö, terveyden ja työkyvyn edistäminen ovat tärkeitä aiheita. Sykettätyöhön.fi palvelu työhyvinvoinnin kehittämiseen Sykettätyöhön.fi-palvelun sisällöt tukevat uuden Työhyvinvointikortti-koulutuksen sisältöjä: työhyvinvointi johtamisessa, toimiva työyhteisö, työn vaarojen ja kuormituksen hallinta, osaamisen kehittäminen, terveys ja työkyky. Sykettätyöhön.fi-palvelu auttaa työyhteisöjä ratkomaan työntekoa haittaavia ongelmia. Sykettätyöhön.fi-palveluun rekisteröitynyt asiakas saa automaattisesti toimenpideehdotuksia ja tehtävälistaa kehittämistyöhön. Myös tietopankki ja suora yhteys alan asiantuntijoihin vauhdittavat työhyvinvointiin panostusta. Sykettätyöhön.fi-palvelu innostaa työpaikkoja kehittymään kokonaisvaltaisesti. Kuukausittaisilla Sykettä työhön -tapahtumaviikolla voi ladata uutta videomateriaalia työhyvinvointityön tueksi, esittää online-kysymyksiä asiantuntijalle ja lukea työpaikkaesimerkkejä. Tapahtumaviikot ovat myös TTK:n kumppaniverkostolle ja esimerkillisille työpaikoille paikka näkyä ja kuulua. TTK on kokoamassa maan johtavia työhyvinvoinnin asiantuntijoita mukaan sisällön kehitykseen. Heidän kanssaan palvelusta kasvaa entistä kiinnostavampi. Lisää tietoa: Ympäristöasiantuntija 2/2012

16 VESI KASVATTAA Vesi eli divetymonoksidi on ympäristömme veijari, joka esiintyy maapallolla kaikissa kolmessa eri olomuodossa: kiinteänä, kaasuna ja nesteenä. Ilman vettä ei ole elämää. Ihminen on 62-prosenttisesti vettä emmekä selviä kuin pari päivää, jos vettä ei ole saatavilla. Vain kolme prosenttia maapallon vesivaroista on makeaa vettä ja tästä makeasta vedestä vain prosentin verran on helposti hyödynnettävissä järvissä, joissa ja tekoaltaissa. Teksti: Eeva-Maija Bergholm, Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen toiminnanjohtaja Kuvat: Mirja Rosenberg-Kurki Suomessa olemme kymmenien tuhansien järvien maassa ja vedenpuute on meille vierasta. Olemme tottuneet läträämään, kun hanasta tulee puhdasta vettä. Huuhtelemme vessanpyttymmekin juomakelpoisella vedellä. Ajoittain kuivat kesät antavat muistutuksen veden rajallisuudesta, kun omat pihakaivot kuivuvat ja kunnalliset vesijohtolaitokset antavat suosituksia veden käytön rajoittamiseksi; pihanurmikot ja peltilehmät jäävät ilman vettä. Kaiken kaikkiaan emme juuri vettä mieti ennen kuin joku ongelma muistuttaa puhtaan veden korvaamattomuudesta. Joillakin alueilla maapallolla vesi on kuitenkin erittäin rajallinen luonnonvara ja veden puute synnyttää jopa sotia. litralla päivässä. Tuotevalintojen lisäksi vedenkulutukseen voi vaikuttaa yksinkertaisilla arkipäivän toimilla kuten hanan sulkemisella hampaiden pesun ajaksi, suihkun sulkemisella saippuoinnin ajaksi ja sadeveden käytöllä kasteluun ja auton pesuun. Suomalaisten parhaat lapsuusmuistot liittyvät usein kesään ja rantaan. 16 Ympäristöasiantuntija 2/2012 Vesijalanjälki on havainnollistava mittari, jonka avulla voi selvittää oman elämäntapansa kuormittavuuden maapallon vesivaroille. Vesijalanjälkeen lasketaan mukaan paitsi suoraan kulutettu vesi, niin tuotteiden tuottamiseen tarvittu piilovesi. Käyttämämme tuotteet kuten kahvi tai riisi tuotetaan maapallon toisella puolella oloissa, joissa vedestä usein saattaa olla pulaa. Tätä niin sanottua piilovettä on kilossa riisiä 3400 litraa! Ja niin makoisa aamukahvikupillinenkin kuluttaa 140 litraa. Hiukan alkaa jo kurkkua kuivata, kun miettii omia elintapojaan. Jos vaihtaa riisin perunaan piilovesimäärä pienenee 900 litraan per kilo, ja potuthan yleensä ovat kotimaan pelloista, joissa veden riittävyys ei ole ongelma. Kahvikupillisen vaihtaminen teehen pienentää vedenkulutuksen 140 litrasta 35 litraan. Suomalaisen vesijalanjälki on keskimäärin noin 4700 l/hlö/päivä kun jemeniläinen selviää vajaalla 1700 Pienilläkin teoilla on merkitystä:»» huolehdi talousvesien käsittelystä: älä päästä pesuaineita rantaveteen, käytä fosfaatittomia pesuaineita»» suosi kuiva- ja kompostikäymälöitä»» tyhjennä veneen käymälä sataman keräyspisteisiin»» vaikuta kotikuntasi jätevesien ravinteiden poistoon myös sisämaassa, sillä osa sisämaan jätevesistä kulkeutuu rannikolle»» vie haitalliset aineet ja ongelmajätteet jätepisteisiin, älä heitä niitä luontoon»» käytä harkiten kemikaaleja sisältäviä tuotteita, älä maalaa veneen pohjaa myrkkymaaleilla»» vältä turhaa ajelua moottoriveneellä ja vesiskootterilla etenkin lintujen pesimäaikaan»» kerää roskia pois rannoilta»» ota selvää, mitä kansanedustajasi ja euroedustajasi ajattelee Itämeri-asioista, ja käytä ääntäsi Itämeren puolesta!»» Listaus

17 WWF Suomi kampanjoi vuonna 2012 kestävän kalastuksen ja uhanalaisten kalojen suojelun puolesta. Veneilyn vapaus velvoittaa vastuuseen. Turha mökä ja päristely ei kuulu luonnonrauhaan. Potkurivirrat nostavat veden pohjasta aineksia ja veden laatu heikkenee pitkäaikaisestikin. Aallokko vahingoittaa rantakasvillisuutta, jota tarvitaan pidättämään valumavesien humusta ja ravinteita. Rantakasvillisuus parantaa veden laatua, ehkäisee rehevöitymistä ja antaa suojaa vesilintujen pesinnälle. Hiljaisemmallakin vauhdilla pääsee perille eikä lomalla pitäisi olla kiire. Itsestään selvää on, että veneessä syntyvät jätteet käsitellään oikein. Navigaatioliitto on tehnyt veneilijöille Luonnonmukainen veneily oppaan, johon kannattaa tutustua ennen vesille lähtöä. Myönteiset kokemukset, tiedot ja taidot Ymmärtääksemme veden merkityksen ja arvostaaksemme vettä oikealla tavalla tarvitsemme myönteisiä kokemuksia, tietoa ja taitoja. Jo pieni vauva nauttii kylpemisestä. Pikkulapset rakastavat vesileikkejä, kuralammikoissa pomppimista, veneiden uittamista, kanavien ja patojen rakentamista, sukeltelua ja pitkiä uimaretkiä. Aikuinenkin rentoutuu suihkuveden huuhtoessa päivän rasitukset pois mielestä. Vesi rentouttaa, veden solinan kuuntelu hiljentää ja rauhoittaa. Jopa vesilasillisen nauttiminen rauhoittaa mieltä. Tunnemme, haistamme, maistamme, kuulemme veden. Vastuullista vapaa-aikaa vesillä ja rannoilla Kesäpäivä kuluu leppoisasti laiturin nokassa onkien. Luonnonrauhaa kunnioittaen myös seuraava onkija ja rannan muut asukit viihtyvät. Eväspaperit ja rasiat mukaan, ei rannalle lojumaan, myös matopurkki kulkee pois rannalta. Siimanpätkät ja varsinkin siimat, joissa koukku on mukana, ovat rannan asukeille vaaraksi. Kalastaja tuntee myös vastuunsa kalaa kohtaan ja tappaa saamansa kalan heti. Liian pienistä kaloista koukku irrotetaan varovasti ja kalat päästetään takaisin veteen kasvamaan. Lähteitä vesi-aiheiseen ympäristökasvatukseen: Tuumasta toimeen vesikansalaisen opas. Toimittajat: Katja Holttinen, Tuija Kailaste, Minna Uusiniitty-Kivimäki Toimituskunta: Aija Bäckström, Merja Haliseva-Soila, Catrine Huhta, Kristina Karppi, Katja Rytkönen ja vesistökohteiden yhteyshenkilöt, 2007 Lasten ympäristöopas. Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö. wwf.fi/kalakampanja. Ilman riittävää tietoa vedestä ihmiset ovat johdateltavissa ja jopa huijattavissa kuten divetymonoksidi-huijaus on osoittanut. Huijaus on toistettu useampia kertoja eri puolilla maailmaa. Tarkoitushakuisesti on ihmisiltä kysytty pitäisikö divetymonoksidin saatavuutta rajoittaa/ käyttö kieltää, koska se aiheuttaa eroosiota, korroosiota, tuhoaa sähkölaitteita, aiheuttaa vuosittain useita kuolemia Merkittävä osa vastaajista on ehdottanut veden kieltämistä näiden perustelujen pohjalta, toki tietämättä mistä aineesta puhutaan. Toimimaan ja vaikuttamaan! Suomalaisten parhaat lapsuusmuistot liittyvät usein kesään ja rantaan. Myönteiset luontokokemukset kantavat vuosia ja herättävät halun huolehtia lähijärvestä tai rannasta. On surullista tulla samalle lapsuuden rannalle ja huomata sinileväkukintojen vallanneen uimapoukaman. On annettava myös keinoja vaikuttaa ja toimia. Kootusti vinkkejä ja materiaaleja vesiaiheiseen ympäristökasvatukseen Vesiaiheisen ympäristökasvatuksen aarreaitta löytyy osoitteesta Portaali tarjoaa eri ikäluokille ryhmiteltynä vinkkejä, opetusmateriaaleja sekä tietoa koulutuksista ja tapahtumista. Portaalin tukena toimii vesiaiheista ympäristökasvatusta tekevien toimijoiden ja asiantuntijoiden joukko, joten sivustolta pitäisi löytyä aina tuorein tuki opetukseen. Tänä vuonna oppimispolku toteuttaa vaikuttamiskampanjan kouluille ja kerhoille yhdessä verkostojäsenten kanssa. Tavoitteena on aktivoida lapset ja nuoret konkreettiseen toimintaan Itämeren hyväksi. Pääset YKL:n jäsensivuille käyttäjätunnuksellasi, joka on jäsennumerosi. Jos olet unohtanut jäsennumerosi, saat sen YKL:n toimistolta. Löydät jäsennumerosi myös jokaisen Ympäristöasiantuntijan osoitelipukkeessa. Salasanasi on syntymäaikasi muodossa ppkkvv. 17 Ympäristöasiantuntija 2/2012

18 World Water Forum järjestettiin kuudennen kerran ILMASTOMUUTOS TOTEUTTAMASSA VESIVAROJEN UUSJAKOA World Water Forum järjestettiin tänä keväänä Ranskan Marseillessa. Suomi oli mukana tapahtumassa vahvalla edustuksella. Paineet veden käytön tehostamiseen sekä puhdistuksen kehittämiseen ovat kovat, vaikka veden määrä planeetalla ei vähene, paikalliset vesipulat ovat kärjistymässä. Heikki Jaakkola Nyt kuudennen kerran järjestetyssä World Water Forumissa tavoite oli esitellä käytännön ratkaisuja maailman vesiongelmiin. Myös Suomella oli tapahtumassa oma paviljonkinsa, jonka koordinaattoreina toimivat Cleantech Finland sekä Finnish Water Forum. Mukana oli neljä ministeriötä, tutkimuksen rahoittajia, yrityksiä sekä yhdistyksiä. Ahosen mielestä ilmasto-olojen muuttuminen on jo muuttanut vesivarojen ennestäänkin epätasaista jakaantumista maailmalla. Tapahtumaan osallistunut ohjelmapäällikkö Paavo- Petri Ahonen Suomen Akatemiasta pitää suomalaisten toimijoitten laajaa yhteistä osallistumista näyttönä alan toimijoiden tehokkaasta verkottumisesta. Tämä onkin kehittynyt Suomessa pidemmälle kuin monissa muissa kehittyneissäkin maissa. Ahonen kertoo panneensa merkille myös tapahtumaan osallistuneiden avustusjärjestöjen suuren lukumäärän. Tämä antoikin aiheen pohdiskella järjestöjen toiminnan nykyistä tehokkaampaa koordinointia, mistä voisi olla tuntuvaa hyötyä avun vastaanottajille. - Suuri määrä erillisiä toimijoita kuormittaa raskaasti avun vastaanottajien hallintokoneistoja, jotka eivät monessa tapauksessa ole muutenkaan kovin hyvässä kunnossa. Puhtaan makean veden riittävyydestä globaalissa mittakaavassa on puhuttu jo pitkään. Vesi nähdään usein kriisiresurssiksi, joka on loppumassa tai likaantumassa ja josta valtiot valmistautuvat kamppailemaan tarpeen vaatiessa väkivaltaisesti. Vesikriisin uhkaa perustellaan tyypillisesti luvuilla, jotka kuvaavat maatalouden ja teollisuuden vedentarvetta sekä ympäristöön karkaavan puhdistamattoman jäteveden määrää. Mukana voi joskus olla myös tarkoitushakuista alarmismia. Nimenomaan vesi on lähtökohtaisesti lähes loppumaton resurssi, koska luonnollinen haihtumis/tiivistymissykli tuottaa jatkuvasti puhdasta makeaa vettä. Likaantuminen tai kuivuminen ei hävitä vettä, joka sataa ennemmin tai myöhemmin puhdistuneena takaisin maahan. Ahonen toteaakin vesikriisien olevan tyypillisesti paikallisia onnettomuuksia. - Tietyn makeanveden altaan tyhjeneminen vaikuttaa tuntuvasti sen vieressä asuviin ihmisiin vaikka vesi sataisikin alas jossain muualla. - Samoin pohjaveden likaantuminen tai suolaantuminen tietyllä alueella voi vaikuttaa tuntuvasti alueen asukkaisiin ellei juuri täällä ole resurseja veden puhdistamiseen. Ahosen mielestä ilmasto-olojen muuttuminen onkin jo muuttanut vesivarojen ennestäänkin epätasaista jakaantumista maailmalla. Muutoksen merkkejä ovat esim. Etelä-Euroopan sekä Aasian tiettyjen alueiden maataloustuotantoa jo haittaava kuivuminen. Ongelmaa on vaikea ratkaista rahtaamalla alueille makeaa vettä muualta esim. tankkereissa, koska viljelyn tuottaman sadon arvo ei ole riittänyt kattamaan rahtauksen tuomaa kustannuslisää. Talou dellisesti elinkelpoista vesibisnestä on tähän mennessä ollut vain pullotetun juomaveden kauppa. Vesikysymykset nähdään merkittävänä laajemminkin Suomen Akatemiassa, joka on käynnistämässä veteen liityvän AKVA (akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta) -tutkimusohjelman. Tämän puitteissa kotimaisille tutkimushankkeille jaetaan 11 miljoonaa euroa vuonna AKVA -ohjelman tutkimusrahoitus jatkuu kansainvälisten hankkeiden puitteissa vuonna Akatemia rahoittaa vesialaan liittyviä tieteellisiä tutkimushankkeita jatkuvasti myös muilla rahoitusmuodoilla. Vesi ei karkaa höyryksii Ilmastomuutokseen liitetyn lämpiämiskehityksen toteutuessa entistä suurempi määrä vettä tulee olemaan höyrynä ilmassa. Yhden asteen nousu lämpötilassa lisää 7 % ilmassa olevan vesihöyryn määrää. Kari Kilpinen 18 Ympäristöasiantuntija 2/2012 Johanna Witick / Rauta

19 Kari Kilpinen Ilmastontutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta kuitenkin kertoo, ettei höyryksi pakeneva vesimäärä vaikuta käytännössä juuri mitenkään maapallon nestemäisen veden kokonaismäärään. Näin siksi, että vain marginaalinen osa vedestä on jatkossakin höyrynä ilmassa. Jos kaikki höyrynä oleva vesi muutettaisiin nestemäiseksi vedeksi ja levitettäisiin maapallon tasoitetulle pinnalle, vesipatjan paksuus olisi suunnilleen 2,5 cm. Ilmaston lämmetessä kolmella asteella kerros paksunisi noin kolmeen cm:iin. Valtaosa maailman makeasta vedestä on sitoutunut jäätiköihin. Jos tämä kaikki sulatettaisiin, tasoitetun maan päälle saataisiin noin 40 metriä paksu vesipatja. Valtameristä syntyisi jo suunnilleen kolme kilometriä paksu kerros. Puhdasta makeaa vettä tuottava höyrystymis/tiivistymissykli toimii yllättävänkin nopeassa rytmissä, Ruosteenojan mukaan vesi viipyy höyrynä ilmakehässä keskimäärin vain kymmenen vuorokautta. Veden häviämättömyydestä huolimatta Ruosteenoja näkee ilmasto-olojen muuttumisella olevan suuri merkitys vesivarojen tulevaan jakaantumiseen. Sadannan määrän uskotaan lisääntyvän pohjoisessa, missä vettä on ennestäänkin runsaasti. Monilla alueilla tapahtuu kuitenkin tietysti myös kuivumista. lukemilla varsin märkää ja kuoppiin kertyy helposti vettä. Kutakuinkin samanlainen sademäärä saadaan Saharan eteläreunalla. - Täällä maasto on kuitenkin haihtumisesta johtuvan kuivuuden takia puoliaavikkoa. Kierrätystä tehostettava Janssonin mukaan sadeveden keräystä, jäteveden puhdistusta sekä suolan poistoa merivedestä voidaan tehostaa. Vesifoorumiin osallistui myös Kemira, missä veden puhdistukseen liittyvä osaaminen nähdään kasvumarkkinana. Kemiran tutkimusjohtaja Kaj Jansson hahmottaa isoa kuviota kertomalla ihmiskunnan käyttävän vettä noin 4500 kuutiokilometriä vuodessa luvulla käytön arvioidaan nousevan 6900 kuutiokilometriin. Tunnetut makean veden reservit ovat 4200 kuutiokilometriä. Kulutuksesta noin 65 % menee maatalouteen, 25 % teollisuuteen, loput kunnalliseen käyttöön. Vesipulaa voidaan Janssonin mukaan välttää tehostamalla sadeveden keräystä, jäteveden puhdistusta sekä suolan poistoa merivedestä. Paljon on tehtävissä myös tehostamalla tuhlailevaa vedenkäyttöä. Jansson näkee Singaporen yhtenä vedenkäytön huippuosaajana. Kehityksen taustalla on tässäkin tapauksessa pakko, tiheään asutulla saarella puhdasta, makeaa vettä tarvitaan paljon mutta vesivarat ovat vähissä. - Singaporessa lähdetään siitä, että kaikenlainen vesi on mahdollinen vesilähde. Ajatusta on toteutettu myös käytännössä, 15 % sikäläisestä juomavedestä on puhdistettua kunnallista jätevettä. - Tavoitteena on nostaa tämän osuus 80 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Saarella on myös tehostettu sadeveden keruuta muuttamalla meren lahdet makean veden altaiksi patojen avulla. Makeaa vettä tuotetaan myös poistamalla suolaa merivedestä. - Tämä on kuitenkin kalliimpi vaihtoehto kuin makean veden puhdistus juomavedeksi. Suolan poisto kallista Suolanpoisto perustuu meriveden pumppaamiseen erittäin pienireikäisen kalvon läpi, joka siivilöi suolamolekyylit. Konseptin ongelmana on suuri energiankulutus. Janssonin mukaan laadukas suolanpoistolaitos käyttää sähköenergiaa 3,5 kwh/ tuotettu kuutio makeaa vettä. Suomessa tällainen energiamäärä maksaa noin 41 senttiä. - Sadannan laatu voi samalla muuttua niin, että sateet lisääntyvät eniten talvikautena ja kesällä sateet tulevat alas entistä rajumpina ryöppyinä. Erittäin olennainen muutos on samalla lämpenemisestä johtuva haihtumisen raju lisääntyminen. - Monessa tapauksessa sademäärän kasvu ei riitä kompensoimaan haihtumisen vaikutusta, jolloin käytössä oleva vesimäärä pienenee. Ruosteenoja havainnollistaa haihtumisen merkitystä toteamalla Lapin vuotuisen sademäärän olevan noin 400 mm:n luokkaa. Kylmässä pohjolassa maasto on näillä Suomalaisen metsätalouden kehitys tarjoaa tästä Janssonin mukaan hyvän näytön luvulla teollisuus tarvitsi noin 250 kuutiota makeaa vettä yhden massatonnin tuottamiseen, nykyisin määrä on noin 35 kuutiota ja tätäkin ollaan pienentämässä. Vähennykseen on päästy lisäämällä veden kierrätystä prosessien sisällä. Kemiallisessa vedenpuhdistuksessa haitalliset molekyylit poistetaan tyypillisesti saostamalla eli kiinnittämällä ne osaksi suurempia molekyylejä. Keinovalikoimassa on myös haittamolekyylien hajoittaminen hapettamisella tai pelkistämällä. Puhdistuskemikaalien kehittelyssä on vielä paljon tekemistä, koska poistettavia aineita on valtava määrä ja uusia ilmaantuu koko ajan. - Suurin nyt suunnitteilla oleva suolanpoistolaitos tuottaa makeaa vettä noin miljoonan kuution päivävauhtia. Suodatuksen ohella suolaa voidaan poistaa haihduttamalla. Esim. arabiemiraateissa haihdutuksessa tarvittavaa lämpöä tuotetaan öljyä polttamalla vedentuotannon ollessa tyypillisesti yhteydessä voimalaitoksiin. Mielenkiintoisena optiona Jansson pitää meriveden kuumentamista auringon säteilyä keskittävissä laitoksissa. Tuotannossa tarvittava lämpöenergia on tällöin lähtökohtaisesti ilmaista, minkä lisäksi toiminta onnistuu paljon pienemmällä pinta-alalla kuin suoraan muovin alla haihduttaminen. 19 Ympäristöasiantuntija 2/2012

20 Jäsentyytyväisyystutkimus 2012 Pekka Ihalainen, YKL YKL teetti helmikuussa 2012 jäsentyytyväisyystutkimuksen, joka toteutettiin nettikyselynä. Kyselyteemat olivat liiton toiminnan kannalta keskeisiä ja myös sellaisia, jotka näkyvät jäsenistöön päin liiton ulkoisena kuvana. Näitä teemoja olivat: liiton imago ja viestintä, palvelukokemukset, työmarkkinat ja edunvalvonta sekä jäsenedut. Kyselyyn vastasi 1174 jäsentä, joka vastausprosenttina on hiukan alle 40. Kyselyn pohjatietoina oli neljä faktaa: onko vastaaja työssä vai ei, vastaajan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka postinumeron tarkkuudella. Näillä neljällä pohjatiedolla saatiin aineistosta työstettyä erilaisia teemajakaumia. YKL:n asiantuntemusta arvostetaan Kyselyteemoista tyytyväisimpiä oltiin palvelukokemuksiin. Viiden kysymyksen rintama oli melko tasainen, mutta kolmen kärjessä olivat henkilöstön asiantuntemus, tavoitettavuus ja asiakaspalveluhenkisyys. Toiseksi tyytyväisimpiä oltiin liiton imagoon ja viestintään. Tällä kyselyalueella viiden rintama oli edellistä tasaisempi ja kolmen kärkijoukkoon ylsivät liiton yleinen arvostus toimintaympäristössään, palvelujen kattavuus ja palveluista viestintä. Kolmas kyselyalue, työmarkkinat ja edunvalvonta, tuotti edellisiä enemmän hajontaa. Tyytyväisimpiä oltiin jäsenistön ajan tasalla pitämiseen ja työsuhteen oikeusturvaan. Vähäisin tyytyväisyys koettiin toimialan tulevaisuuden turvaamisessa ja jäseneduissa. Kyselyyn sisältyneiden vapaiden kommenttien kirjo on valtavan suuri ja niinpä sen aineiston läpikäynti ja analysointi on vielä kesken. Kommenttien kirjosta tullaan etsimään sekä mahdollisia trendejä että yksittäisiä indikaattorivastauksia. Molemmilla on liiton toiminnan kehittämisessä tärkeä arvonsa. Jäseneduista tärkeimpinä pidettiin työttömyysturvaa, henkilökohtaista neuvontaa ja lakipalveluja. Vähiten kiinnostusta herättivät lomaedut ja ympäristöasiantuntijapäivä. Joka viides ei ole koskaan ottanut yhteyttä YKL:ään Asema työelämässä vaikutti jonkin verran vastaajien tyytyväisyyteen. Ei-työlliset olivat hieman muita tyytyväisempiä liiton toimintaan kaikilla kyselyalueilla. Samanlainen tyytyväisyystrendi näkyi vastauksissa niiden osalta, jotka ovat olleet liittoon yhteydessä usein. Heitä oli vastaajista noin joka kymmenes. Joka viidennellä vastaajalla ei ollut mitään yhteydenottoa liittoon. Vastaajien ikä näkyi eri tavoin eri kyselyalueilla. Palveluko- kemuksiin olivat selvästi tyytyväisimpiä nuoret vastaajat ja vastaavasti vähemmän tyytyväisiä yli 50-vuotiaat. Liiton imagon ja viestinnän osalta tulos oli päinvastainen, tyytyväisimmät löytyivät yli 50-vuotiaiden vastaajajoukosta. Työmarkkinoiden ja edunvalvonnan osalta vastausten hajonta oli edellistä suurempi. Eniten tyytyväisyyttä oli vuotiaiden joukossa ja vähiten alle 40 vuotiaissa. Eniten vastaajia Uudeltamaalta Alueellisesti tyytyväisimpiä liiton toimintaan oltiin Lounais- Suomessa ja vähiten tyytyväisiä Kaakkois- ja Keski-Suomessa. Ylivoimaisesti suurin vastaajajoukko kertyi Uudeltamaalta ja pienin Kaakkois-Suomesta. Toiseksi suurin vas- taajajoukko oli Lapin maakunnasta ja kolmanneksi suurin Lounais-Suomesta. Liittojen välinen vertailu ei tuonut esiin mitään oleellista. Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista ei muodostanut kantaansa siitä onko YKL parempi kuin vastaajan edellinen tai joku toinen liitto. Vastausprosentti oli varsin korkea ja vastaajien ikäjakauma vastasi koko jäsenistön ikäjakaumaa. Tulosten rakenteellista painotusta aiheutui siitä, että naiset ja alle 30-vuotiaat vastasivat jonkin verran muita aktiivisemmin. Kyselyn tulosten voidaan siis katsoa vastaavan hyvin koko jäsenistön mielipiteitä. YKL:n jäsenmaksuista Jäsenmaksutuotoista noin puolet menee erilaisiin maksuihin, joita maksetaan jäsenmäärän mukaisesti: Mm. seuraaville YKL maksaa jäsenmaksua: Akava, Juko, YTN, IAET-kassa, A-lomat, Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry. Lisäksi maksetaan vastuu- ja oikeusturvavakuutus, joka otetaan kaikille jäsenille ja mm. SASKin jäsenmaksu. YKL:n jäsenmaksu on 26 euroa kuukaudessa. Jos jäsenmaksu nyt muutettaisiin prosenttiperusteiseksi ja maksu olisi vaikka1%, niin jäsenmaksu nousisi suurimmalla osalla YKL:n jäseniä.ykl:n jäsenten keskipalkat liikkuvat 3000 ja 4000 euron välissä. Toisella jäsenmaksutuoton puoliskolla pidetään sitten yllä YKL:n toimintaa, johon kuuluvat mm. luottamusmiestoiminta, valtuusto ja hallitus, lehti, kalenteri, tutkimukset, viestintä, toimiston kulut, henkilöstö- ja kiinteistökulut. tk Kuvituksena liiton neljä elementtiä: maa, vesi, ilma ja eliöstö 20 Ympäristöasiantuntija 2/2012