YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 SEUTUHALLITUS. Merijärvi, kunnantalo (kunnanhallituksen kokoushuone)

Transkriptio

1 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 Kokousaika: klo Kokouspaikka: Läsnä: Poissa: Merijärvi, kunnantalo (kunnanhallituksen kokoushuone) Esa Sippola, Oulainen, seutuhall. varapuh.joht., seutuhall. jäsen Kaija Eskola, Merijärvi, seutuhall. jäsen Markku Koski, Sievi, seutuhall. jäsen Tapani Vierimaa, Alavieska, seutuhall. jäsen Juhani Kärki, Oulainen, seutuhall. jäsen Esko Valikainen, Kalajoki, seutuhall. jäsen poistui Jaakko Männistö, Merijärvi. seutuvalt. puheenjoht. Pekka Rahkola, Oulainen, seutuvalt. II varapuh.joht. Raili Myllylä, Kalajoki, maak.hall. jäsen poistui Timo Kiema, Ylivieskan seutukunta, seutuhall. esittelijä Jukka Koivisto, Ylivieskan seutukunta, seutuhall. sihteeri Jukka Puoskari, Kalajoki, seutuhall. puheenjoht./ seutuhall. jäsen Asko Ojamäki, Ylivieska, seutuhall. jäsen Kaisa Savela, Ylivieska, seutuhall. jäsen Juha Pylväs, Ylivieska, seutuvalt. I varapuh.joht. Jouni Hautala, Sievi, asiantuntijajäsen Tapio Mattila, Alavieska, asiantuntijajäsen Hanna Perkkiö, Ylivieskan seutukunta, tiedottaja 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 3 SEUTUVALTUUSTON SYYSKOKOUSASIAT 4 PERÄMERENKAAREN JÄSENYYS 5 SEUTURAHOITUKSISTA PÄÄTTÄMINEN 6 MUUT ASIAT Merijärven kunnan ajankohtaiskatsaus Seutuhallituksen kokouspalkkiot, matkakorvaukset ja kokouspaikat Seuraava kokous Seutuvaltuusto Pöytäkirja on todettu kokouksen kulun mukaiseksi Esa Sippola, puheenjohtaja Jukka Koivisto, pöytäkirjanpitäjä

2 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 2 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖVALTAISUUS Esitys: Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Jukka Puoskarin ollessa estyneenä puheenjohtajana toimi Esa Sippola. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Esitys: Vahvistetaan edellisen kokouksen pöytäkirja. Päätös: Vahvistettiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3 SEUTUVALTUUSTON SYYSKOKOUSASIAT Seutukunnan toiminnassa vuonna 2010 keskeisiä toimenpiteitä on koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) käynnistäminen (toimii samalla päivitettynä Ylivieskan seutukunnan innovaatio- ja elinkeinostrategiana) ja toiminnan sopeuttaminen EU:n ohjelmakauden kolmen vuoden loppujaksoon. Keskeisiä toimenpiteitä on arvioida EU-hanketoiminnan tuloksia sekä suunnitella jatkohankkeiden sisältöjä ja mm. eri kärkiprojektien mahdollista jatkoa ja niiden yhdistämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Seutukunnan kuntien talouden oletetaan pysyvän kireänä vuodet , joten seutukunnan jäsenmaksua tullaan edelleen alentamaan ja KOKO ohjelman kuntarahoitusosuus sisällytetään jäsenmaksuun (aluekeskusohjelma päättyy 2009, ja sen kuntarahoituksena tuli erillinen rahoitus kunnista). Tämä merkitsee myös, että vuonna 2010 seutukuntayhdistyksen ei-tukikelpoisia kustannuksia on tavoitteena karsia n. 20 % vuoden 2009 tasosta. Seutukunnan jäsenmaksu on ollut 13,0 euroa/as vuonna Vuonna 2010 seuturahoituksen arvioitu sopeutettu budjetti on euroa. Seutukunnan kuntajohtajat ja seutujohtaja ovat käyneet läpi seuturahoituksen sopeuttamista kuntien tiukkaan taloustilanteeseen, ja seutuhallituksen esitys vuoden 2010 jäsenmaksuksi on 11 euroa/as (9 % alhaisempi absoluuttisesta rahan määrästä suhteessa vuoteen 2009). Himangan liittyessä Kalajokeen seutukunnan väkiluku vuoden 2008 väestötiedoilla on = Jäsenmaksuksi saadaan euroa (vuoden 2008 väkiluvulla). Arvio tarpeesta on euroa, jolloin kattamatta jää euroa. Seutukunnan tase on vahva ja vuoden 2007 ylijäämä euroa sovittiin jyvitettäväksi vuosille 2008, 2009 ja 2010, vuotta kohti

3 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 3 Lisäksi tämän vuoden seuturahoitusta siirtyy n euroa vuodelle 2010, kun muutamien hankkeiden käynnistyminen EURA järjestelmän ongelmien vuoksi viivästyi huomattavasti. Jäsenmaksussa on huomioitu KOKO ohjelman rahoitus Toimintasuunnitelman ja talousarvion lopullinen esitys 2010 lähetetään perjantaina ennen kokousta. Esitys: Seutuhallitus esittää jäsenmaksuksi 11 euroa/asukas (vuoden 2008 väestötiedoilla euroa) ja esittää, että vuoden 2009 seuturahoituksen siirtymällä, 2007 ylijäämällä ja seutukunnan vahvalla taseella arvioitu mahdollinen alijäämä n euroa voidaan kattaa. Seutujohtajan esityksestä hyväksytään seutukuntayhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio Seutujohtaja kävi kokouksessa läpi seutukuntayhdistyksen toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Keskustelussa nousi esille mm. seuraavia asioita: Seutukunnan on tehtävä edunvalvontatyötä oman seutukunnan hyväksi, samalla seutukunnan on oltava avoin yhteistyölle kaikkiin suuntiin. Todettiin, että toimintasuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden määrään voi tulla muutoksia. Esitettiin, että hankkeiden tulisi tähdätä myös investointeihin ja EU-tukia pitäisi pystyä myös ohjaamaan investointeihin. Toimintasuunnitelmaan haluttiin myös kirjaus, että esimerkiksi alueen pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja laajemminkin hyvinvoinnin edistämiseen on etsittävä keinoja ja yhteistyön tiivistämistä, työvälineenä esimerkiksi hyvinvointipalvelujen kehittämishanke Hyväx ja kuntien pitkäaikaiseen työttömyyteen liittyvät hankkeet. Uusia hankkeita ei kuitenkaan tule käynnistää, mutta koordinaatiota ja hankkeitten yhteistyötä edistää. Lähdekeskustelussa nousi esiin myös muita täsmennyksiä, jotka seutujohtaja ottaa huomioon lopulliseen seutuvaltuustolle esitettävään toimintasuunnitelmaan. Päätös: Valtuutettiin seutujohtaja täsmentämään toimintasuunnitelmaa kokouksen keskustelun pohjalta. Hyväksyttiin keskustelussa tulleitten lisäysten täydennyksellä seutuvaltuuston hyväksyttäväksi täsmennetty toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle PERÄMERENKAAREN JÄSENYYS Seutukuntatyön tulevaisuutta pohtivassa työryhmässä seutukunnan kuntajohtajat ja seutujohtaja päättivät selvittää Perämerenkaaren jäsenyydestä irtaantumisen niin,

4 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 4 että Kalajoki ja Sievi voisivat Keski-Pohjanmaan liiton osajäsenyyden kautta jatkaa Perämerenkaaren työssä, mikäli seutukuntayhdistys eroaa jäsenyydestä. Perämerenkaaren toimitusjohtajan Heikki Aallon ehdotuksesta järjestettiin tapaaminen, jossa tilannetta käytiin läpi Ylivieskan seutukunnan kannalta. Neuvotteluun osallistuivat seutukunnasta Jukka Puoskari, Tapani Vierimaa ja Timo Kiema. Asko Ojamäkeen oltiin lisäksi puhelimitse yhteydessä. Neuvottelussa kävi ilmi, että merkittävää Perämerenkaaren työssä on mahdollisuus päästä omaksi Interreg -alueeksi uudella EU:n ohjelmakaudella. Euroopassa on esimerkkejä vastaavista laajoista raja-alueista. Perämerenkaaren vahvuus on siinä, että ruotsalaiset ja suomalaiset hyvin pitkälle ymmärtävät toistensa kieltä ja toimintakulttuurit ovat varsin lähellä toisiaan. Perämerenkaari muodostaa asukkaan suuralueen. Perämerenkaaren työn konkreettisuutta on jäsenten toivomuksesta lisätty. Ylivieskan seutukuntaa kiinnostavia teemoja matkailun lisäksi ovat erityisesti bioenergia ja puuteollisuus. Kokkola Oulu -kehitysvyöhyketyö käynnistyy osana Perämerenkaarta. Neuvottelussa sovittiin, että Ylivieskan seutukunnan osalta selvitetään puutaloteollisuuteen liittyen laajempi markkinoinnin ja myynnin yhteinen Perämerenkaaren hanke, jossa Ylivieskan seutukunnalla on keskeinen asema. Järjestetään tilaisuus, johon kutsutaan tärkeät toimijat seutukunnasta sekä kuntajohtajia ja näin sitoutetaan Perämerenkaaren työtä Ylivieskan seutukuntaan nykyistä paremmin Neuvottelun johtopäätös oli, että tässä vaiheessa Ylivieskan seutukunnan ja kuntien kannalta ei ole järkevää irtaantua Perämerenkaaren jäsenyydestä. Perusteellisempi arviointivaihe Perämerenkaaren tilanteesta kannattaa tehdä vuosina , kun uusi EU:n ohjelmakausi käynnistyy. Esitys: Seutujohtaja esittää, että tässä vaiheessa seutukunta ei irtaannu Perämerenkaaren jäsenyydestä, koska ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa Perämerenkaaren yhteistyötä vain Kalajoen ja Sievin Keski-Pohjanmaan liiton osajäsenyyden kautta samalla kun Perämerenkaaren yhteistyön hyötyjen tulee kattaa kaikki seutukunnan kunnat. Päätös: Esityksen mukaisesti. 5 SEUTURAHOITUKSISTA PÄÄTTÄMINEN Maaseutuvastaava-hanke Maaseutuvastaava-hankkeessa annetaan maaseutuyritys-, maatila- ja maaseututoimijoiden neuvontaa sekä laaditaan kunnittaiset maaseutustrategiat, joista kootaan Ylivieskan seudun maaseutustrategian päivitys.

5 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 5 Maaseutuvastaavatoiminnan ydintehtäviä ovat 1) neuvoa maataloussidonnaisen maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä sekä 2) aktivoida maaseudun oma-aloitteista kehittämistyötä ja hankkeistamista yhdistyksissä, kylillä ja erilaisissa maaseudun organisaatioissa ja 3) kehittää maatilataloutta kannattavuuden parantamiseksi. Maaseudun elinkeinoja kehitetään osana nykyistä maaseudun kunnallista neuvontapalveluorganisaatiota, joihin luetaan kuntien maaseutusihteerit ja -johtajat, maaseutuasiamiehet, elinkeinoasiamiehet ja vastaavat. He ovat osa seudullisia yrityspalveluja. Maaseutuvastaavan tehtävänä on koordinoida kehittämistoimia seudulla. Tähän kuuluu 1) maaseudun yritysten, yhteisöjen ja maatilojen aktivoiminen kehittämään omaa toimintaansa sekä perustamaan uusia tuotannollisia tai palvelua tarjoavia yrityksiä sekä yhteistoimintaa tai verkostoja 2) uusien tuotannollisten menetelmien ja tuotteiden käyttöönoton sekä kehittämisen aktivointi alueen maaseutuyrityksissä yhdessä ProAgrioiden kanssa. 3) maaseutuyritysten, maatilojen ja maaseudun yhteisöjen sekä yhdistysten taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan kehittäminen tavoitteena kannattava toiminta 4) maaseutuyritysten yleinen informointi ympäristönhoitoon ja kestävään kehitykseen liittyvistä toimenpiteistä ja menetelmistä. Toiminnan tuloksena alueella järjestetään aiheisiin liittyviä seminaareja sekä koulutusta. 5) laatia kunnittaiset maaseutu- ja kylästrategiat yhteistyössä kohderyhmien ja virkamiesten ja muiden sidosryhmien kanssa. Maaseutuvastaavan tehtävänä on tuoda maaseutuyrityksiä ja yrittäjiä ja muita maaseututoimijoita mahdollisimman laajasti yrityspalvelujen ja hankeneuvonnan piiriin, sekä auttaa heitä toiminnan kehittämisen alkuun tuottamalla siihen tarvittavaa perusneuvontaa. Silloin kun neuvonta tapahtuu asiakkaan luona, voidaan siinä toteuttaa myös pieniä hankkeita palveleva liiketoimintasuunnitelmarungon läpikäynti sekä hakemuslomakkeiden täyttö. Neuvonta on asiakkaalle maksutonta ja rajoittuu asiakasta/hanketta kohti 1-2 päivään. Maaseutuvastaavan tehtävänä on myös ohjata asiakkaita asiantuntijapalveluiden piiriin tai muuhun kehittämisprosessin tarvitsemaan maksulliseen neuvontaan sekä kertoa tukirahoituksen saamisen mahdollisuuksista. Toimintamallilla varmistetaan saumaton yhteistyö eri maaseututoimijoiden kesken; hyödynnetään yhteistyökumppaneiden osaamista joustavasti; saatetaan maaseutuvastaavan osaaminen muun yritystoiminnan ja yhteisöjen sekä maatilojen käyttöön; varmistetaan maaseutuyrittäjyyden ja maaseutuasumisen että maaseudun toimijoiden huomioiminen muussa kehittämistyössä, aluekehityksessä ja seudullisissa hankkeissa; edistetään maaseutuyritysten, maatilojen ja muiden alueen yritysten keskinäistä verkottumista myös yli normaalien rajojen; kehitetään neuvonnan työtapoja; otetaan strateginen suunnittelu käyttöön maaseudun kehittämisessä ja viedään sen tulokset kuntien että seudun ja rahoittajien käyttöön.

6 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 6 Maaseutuvastaavan tehtäviin kuuluu aktiivinen yhteydenotto asiakaskohderyhmiin ja asiakassuhteiden jatkohoito. Maaseutuvastaava kerää asiakaspalautetta uusien kehittämis- ja koulutushankkeiden valmisteluun. Maaseutuvastaava vastaa yritys-, maaseututoimija- ja maatilatalousneuvonnan osalta mm. Rieska-Leaderin ja maaseuturahaston yritysten ja maaseututoimijoiden (yhdistykset, seurat, yhteisöt) kehittämis-, ja investointihankkeiden neuvonnasta toimintaryhmien kehittämisohjelmien sekä seudullisten elinkeinostrategioiden linjojen mukaisesti. Maaseutuvastaava edistää alueen maaseutuohjelman toteutumista ja on mukana kehittämässä, päivittämässä ja ylläpitämässä ja yhteen sovittamassa alueellisen maaseutuohjelman maaseutustrategioita. Maaseutuvastaavatyö on osa Kalajoen seudun sekä Ylivieskan seudun yrityspalvelua ja siitä vastaamaan nimetään henkilö. Toimintaan osallistuvat lisäksi yritysja maaseutupalvelun muut henkilöt erityisosaamisensa ja sovitun työnjaon mukaisesti. Tällä menettelyllä varmistetaan asiakkaalle paras asiantuntemus sekä palvelu myös asiakasvastaavan ollessa estyneenä. Hankkeen hallinnoija on Kalajoen kaupunki, joka huolehtii siitä, että maaseutuyritysten asiakasvastaavalla on käytössään työhön soveltuvat työvälineet, ohjelmistot, taustamateriaali, tiedonhankintakanavat ja tarvittava koulutus osaamisen kehittämisessä. Maaseutuvastaavan alueellisen toiminnan ohjaamista varten asetetaan kehittämisryhmä, joka koostuu maaseututiimistä täydennettynä eri kohderyhmien yritysalojen henkilöillä. Toimintaa kehitetään ja toteutetaan yhdessä TE-keskuksen, alueen maatalouden neuvontayritysten ja alueen kehittämisorganisaatioiden kanssa. Neuvonnan asiakkaista pidetään asiakasrekisteriä, josta kerran vuodessa koostetaan kirjallinen yhteenveto, josta ilmenee 1) asiakkaiden määrä toimialoittain 2) asiakaskontaktien määrä ja alkavien yritysten osuus niistä 3) asiakkaiden yritystoiminnan kehittämiseen hakemat rahoitukset 4) neuvonnan luonne (esim. liiketoimintasuunnitelman ohjaus, tuotekehitys, rahoitusneuvonta) 5) sovitus jatkotoimenpiteet (asiantuntijaneuvonta ja sen toteuttaja, koulutus yms.) Neuvontaa vuoden aikana saaneiden asiakastyytyväisyys mitataan kerran vuodessa neuvonnan onnistumisen ja hyödyllisyyden selvittämiseksi. Hankkeen kustannusarvio on euroa vuodessa, josta 10 % kuntarahoitusta eli euroa. Maaseututiimi on käsitellyt hanketta kokouksessaan Hankkeen päärahoittaja odottaa seutuhallituksen päätöstä ennen rahoituspäätöksen tekemistä.

7 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 7 Esitys: Maaseututiimin esityksen mukaisesti hankkeelle myönnetään euroa vuodelle 2010, enintään hankepäätöksen mukaisesti suhteellinen osuus toteutuneista kustannuksista. Optiona on 8400 euroa vuodelle 2011 ja 8400 euroa vuodelle 2012, mikäli päärahoittaja myöntää hankkeelle rahoituksen. Päätös: Esityksen mukaisesti. Hyvinvoinnin tutkimushanke (tutkimusjohtaja) Hyvinvointialan kehittämisympäristö on yksi Oulun Eteläisen korkeakoulustrategiaan valituista kehittämisympäristöistä, joihin liittyvään tutkimukseen, koulutukseen, innovaatiotoimintaan ja yrittäjyyden kehittämiseen panostetaan. Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden rooli alueen kehittäjinä tulee korostumaan, kun aluekeskusohjelman tilalle tulevat vuodenvaihteessa seudulliset koheesio- ja kilpailukykyohjelmat. Koulutus ja osaaminen on uusissa ohjelmissa linjattu edelleen koko Oulun Eteläisen aluetta yhdistäväksi teemaksi. Hyvinvointipalveluissa julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajien välinen työnjako on määrittymässä uudelleen. Samoin on nähtävissä kehitys, jossa perinteiset sektorirajat hämärtyvät (Palvelut 2020) ja esimerkiksi asuminen, kauppa, kotipalvelut ja liikenne kietoutuvat toisiinsa. Integroitumisen kautta tavoitteena on löytää luovia uusia, luovia ratkaisuja ja saavuttaa palvelujen parempaa tuottavuutta ja laatua sekä turvata palvelujen saatavuus ja niiden oikeudenmukaisempi kohdentuminen. Samaan aikaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä Oulun Eteläisen alueen toimijat ovat suurten muutosten keskellä; asukkaan väestöpohja sosiaali- ja terveystoimenpalveluissa yhdistää kuntia ja muodostaa uusia yhteistyörakenteita, aiemmasta huomattavasti poikkeavalla tavalla. Eri toimintakulttuurien kohtaaminen ja palvelujen yhteen sovittaminen asettavat haasteita toimijoille. Palvelurakenteita uudistettaessa muun muassa tilaaja- ja tuottajavastuut ja asiakasvastuut määrittyvät uudelleen. Oulun Eteläisen hyvinvointialalla on noin 5300 työpaikkaa. Alueen sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimassa tapahtuu merkittävä poistumaa, koska vuoteen 2016 mennessä sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyy eläkkeelle n henkilöä. Eläköitymisen seurauksena julkisissa hyvinvointipalveluissa avautuu paljon työpaikkoja. (Penttilä, 2006.) Hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita ovat: Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisoiminen, tutkimusjohtajan rekrytoiminen, monitieteisen tieteellisen ja soveltavan tutkimustoiminnan käynnistäminen, laadukkaan asiantuntijaosaamisen tarjoaminen alueen kehittämistyön tueksi, verkostoituminen alueen, kansalliseen ja kansainväliseen kehittämis- ja tutkimusyhteistyöhön. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden priorisointi alueen muiden hyvinvointitoimijoiden kanssa

8 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 8 Tutkimushankkeiden käynnistäminen, alueen kunta- ja palvelurakenneuudistusta tukeva organisaatio- ja muu tutkimus, julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapintojen tutkimus (esim. Private Public Partnership, hyvinvointiyrittäjyys), palveluprosessien ja niiden johtamisen tutkimus, hyvinvointialan terveystaloustieteellinen ja tuotantotaloudellinen tutkimus Tutkimustoiminnan kehittäminen, alueen väestön hyvinvoinnin seurantatiedon tuottamiseen osallistuminen yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimijoiden kanssa Koulutustoiminta, hankkeen eri vaiheissa toimijoille järjestetään koulutusta, seminaareja ja työkokouksia, tutkimus- ja kehittämistyön tulosten levittämiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi. Hankkeen tuloksena on syntynyt organisoitunut hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminta Oulun Eteläiselle. Se kokoaa yhdessä alueen toimijoiden kanssa hyvinvointialan kehittäjät sekä tutkimus- ja kehittämistarpeet yhteen ja linjaa toiminnan tavoitteet. Hankkeen päättyessä hyvinvointipalvelujen ja koko alan osaaminen alueella on lisääntynyt, yhteistyö eri toimijoiden välillä on tiivistynyt ja on luotu perusta pitkäjänteiselle, koulutuksen ja työelämän verkostoyhteistyönä tapahtuvalle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Tutkimustuloksia hyödynnetään hyvinvointialan palvelujen kehittämisessä ja alan liiketoiminnassa. Hankkeen myötä edellytykset hyvinvointiyrittäjyydelle paranevat. Oulun Eteläisen hyvinvoinnin työvaliokunta on käsitellyt hanketta ja puoltaa sen käynnistämistä. Rahoitussuunnitelma Hanketta haetaan 87 % rahoitettavaksi ESR-ohjelman TL 3sta; Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen ja tarkemmin innovaatioympäristöjen, -verkostojen ja- prosessienkehittäminen. Omarahoitusosuus (13 %) muodostuu seutukuntien, Kerttu Saalasti säätiön/oulun Eteläisen instituutin ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun / CENT- RIA Ylivieska ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän osuuksista. Omarahoitusosuudesta (13 %) koulutusorganisaatiot rahoittavat yhteensä 65 % ja loppurahoitus tulee Nivala-Haapajärven, Haapaveden-Siikalatvan ja Ylivieskan seutukunnista Yhteensä ESR 87 % OAMK OEI KAM KPAMK seutukunnat Yhteensä

9 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 9 Seutukuntien rahoitusosuudet as.luku Yhteensä Nivala- Haapajärven seutukunta Haapaveden- Siikalatvan seutukunta Ylivieskan seutukunta Esitys: Mikäli päärahoittaja myöntää hankkeelle rahoituksen, myönnetään hankkeelle seuturahoitus 4000 euroa vuodelle 2010, enintään hankepäätöksen mukainen suhteellinen osuus toteutuneista kustannuksista. Optiona on 4000 euroa vuodelle 2011 ja 4000 euroa vuodelle Päätös: Esityksen mukaisesti. Valtakunnallinen innovaatio- ja teknologiakasvatushanke Teknokas Hankkeen tavoitteina ovat oppimisen ja osaamisen tason kohottaminen ja Suomen innovaatio- ja osaamispotentiaalin varmistaminen tulevaisuudessa. Hankkeella tulee olemaan keskeinen rooli koko Suomen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Hankkeella edistetään suomalaisten pk-yritysten innovaatiopotentiaalia järjestämällä pkyritysten henkilöstölle heidän innovaatioprosessejaan kehittävää ja uudistavaa työpajatoimintaa. Innovatiivisuuteen ja luovuuteen kannustavat työpajat räätälöidään yritysten tarpeisiin tapauskohtaisesti. Hanke kehittää ja levittää myös yleissivistävän teknologiakasvatuksen sisältöjä, menetelmiä, opetusmateriaaleja ja välineitä Suomen kouluihin mm. opettajien täydennyskoulutuksen kautta. Opettajat tarvitsevat sisältöjä, menetelmiä ja käytänteitä teknologiakasvatuksen toteuttamiseksi kouluissa. Tällä turvataan Suomen innovaatiopotentiaalia myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että projektin kehittämän teknologiakasvatuksen oppimisympäristön ja koulutustuotteiden taso on kansallisesti ja kansainvälisesti erittäin korkeatasoinen, haluttava ja kiinnostava. Hankkeen kotipaikka on Ylivieskassa (Teknokas-keskus), mutta sen toiminta on valtakunnallisesti vaikuttavaa. Hanke tekee yhteistyötä tiede- ja teknologiaopetuksen muiden toimijoiden kanssa; Opetushallitus, Designmuseo, Tekniikan museo, Heureka, Tietomaa jne. Hanke toteuttaa yliopistojen kolmatta tehtävää yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta valtakunnallisella tasolla.

10 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 10 Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot ovat: 1) Kehitetään kokonaisvaltainen innovaatio- ja teknologiakasvatuksen oppimisympäristö 2) Innovaatiotyöpajojen suunnittelu ja käynnistäminen (Yhteistoiminta OSKEosaamiskeskusohjelman kanssa, erityisesti Älykkäät koneet klusteriohjelma) 3) Suunnitellaan ja käynnistetään valtakunnallinen teknologiakasvatuksen täydennyskoulutusohjelma 4) Teknologiakasvatuksen valtakunnallinen ja kansainvälinen tiedotus ja yhteydet sekä toiminnan laajentaminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat suomalaisten pk-yritysten henkilöstö, opettajat eri kouluasteilla (perusopetus, lukio, ammatillinen toinen ja korkea-aste) sekä senioriväestö ja muut ryhmät. Välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijat eri puolilla Suomea ja työpajatoimintaan osallistuvat oppilaat Teknokas-keskuksessa ja toiminnassa mukana olevilla kouluilla. Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana toimii Oulun yliopisto/oulun Eteläisen instituutti. Hankkeen toteutusaika on Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille on euroa, josta seutukuntarahoituksen osuus on euroa ( euroa vuodelle 2008, euroa vuodelle 2009 ja euroa vuodelle 2010). Ylivieskan seutukunnan osuus seutukuntarahasta vuodelle 2009 on euroa. Ylivieskan seutukuntayhdistys on hallinnoinut Pohjois-Pohjanmaan liiton EAKR- ja ESR -rahoituksella sekä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön apurahalla Teknokkaan toimintaympäristöhanketta ja samanaikaisesti Oulun Eteläisen instituutti on hallinnoinut pedagogista teknologiakasvatushanketta. Tavoitteena alun perin oli, että heti kun hanke siirtyy valtakunnalliseksi toiminnaksi, Teknokas-toimintaympäristön osavastuu siirretään Oulun Eteläisen instituutille. Siirto on tapahtunut tämän vuoden aikana. Jotta kaikki kustannukset saadaan seutukunnan osalta tuettuun toimintaan, on seutukunta jatkanut osatoteuttajana ja Oulun Eteläisen instituutin partnerina hanketta alkuvuoden ajan. Oulun Eteläisen instituutin valtakunnallisessa hakemuksessa Teknokkaan näyttely- ja demonstraatiotilojen vuokria ei täysimääräisesti hyväksytty uuteen hankkeeseen. Tästä syystä Teknokkaan tiloja seutukunnan, Oulun Eteläisen instituutin ja YTEK Oy:n neuvottelussa pienennettiin toukokuun alusta, jolloin myös Oulun Eteläisen instituutti siirtyi tilojen vuokraajaksi YTEK Oy:lta. Seutukunta on vastannut huhtikuun loppuun saakka Teknokkaan näyttelytilojen vuokrasta. Nyt on vaarana, että kaikkia seutukunnan maksamia vuokria ei saada tukikelpoiseksi kustannukseksi. Seutukuntayhdistys on seuturahoitukseen tälle vuodelle varannut Oulun Eteläisen instituutin hallinnoimaan Teknokkaan valtakunnalliseen hankkeeseen euroa. Seutukuntayhdistyksen tulee valvoa etujaan ja myöntää seuturahoitusta sen mukaan kuin vuokrakustannuksia saadaan tukikelpoiseksi kustannukseksi.

11 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 11 Esitys: Myönnetään Oulun Eteläisen instituutin hallinnoimalle Teknokkaan valtakunnalliselle hankkeelle seuturahoitusta enintään euroa vuodelle 2009, enintään hankepäätöksen mukainen suhteellinen osuus toteutuneista kustannuksista. Seutuhallitus valtuuttaa seutujohtajan seuraamaan seutukuntayhdistyksen maksamien vuokrakustannusten saamista tukikelpoiseksi ja myöntämään seuturahoitusta niin, että mahdollinen tuen ulkopuolelle jäämän vuokrakustannuksen määrä ja seuturahoituksen myönnetyn määrän summa on enintään euroa. Teknokkaan vuosien 2010 ja 2011 seuturahoituksesta määrästä päätetään erikseen, kun toiminta kokonaisuudessaan saadaan siirrettyä vuoden 2010 aikana Oulun Eteläisen instituutille (kaikki kustannukset seutukuntayhdistyksen osalta saatu maksatukseen) Päätös: Esityksen mukaisesti Mikä liikuttaa OE -alueen urheiluseurojen tahto, toiveet ja todellisuus Selvityshankkeen tavoitteena on selvittää mitkä ovat OE -alueella toimivien seurojen toiminnan kannalta keskeisimmät ongelmat ja kehitystarpeet. Selvityshankkeen tehtävänä on selvittää seurojen kehityshalukkuus ja mihin suuntaan seurat haluavat toimintaansa suunnata. Lisäksi selvitetään seurojen näkemys oman toiminta-alueensa tulevasta kehityksestä ja seuran mahdollisuuksista olla siinä kehityksessä mukana. Hankkeen antamien tulosten perusteella päätetään aloitetaanko alueen seurojen yhteinen kehityshanke. Selvityshanke selvittää ne alueen seurat jotka haluavat lähteä mukaan noin 2 3 v. kehityshankkeeseen, jossa luodaan jokaiselle seuralle oma kehityssuunnitelma ja seuraprofiili. Tavoitteena olevassa kehityshankkeessa käytetään hyväksi SLU:n, eri lajiliittojen, markkinoinnin, kasvatusalan ja veroviranomaisten asiantuntemusta. Selvityshankkeen ja tavoitteena olevan kehityshankkeen tavoitteena on parantaa hankkeeseen mukaan lähtevien seurojen toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia. Yksi hankkeen tärkeistä tavoitteista on myös nuorten toimijoiden aktivoiminen seuran organisaation eri tehtäviin kuten hallintoon, markkinointiin, ohjaustoimintaan ja taloudenhoitoon. Tämä koituu lopulta seurojen, seurojen jäsenten ja seuran paikkakunnan asukkaiden parhaaksi. Tavoitteena olevan kehityshankkeen yhteydessä selvitetään myös liiketoiminnan muodossa tapahtuvan liikuntatoiminnan mahdollisuudet kullakin paikkakunnalla. Kysymykseen tulevat seurojen liiketoiminnan muodossa tapahtuva liikuntatarjonta, yrittäjävetoisen liikuntatoiminnan mahdollisuudet sekä sosiaalisen yritystoiminnan edellytykset. Mikä liikuttaa -hanke selvittää kaikkien alueen kunnissa toimivien urheiluseurojen nykytilan, tarpeet ja kehityshalukkuuden sekä mihin suuntaan seura tulevaisuudessa haluaa kehittyä. Selvitettäväksi tulevat mm., urheiluseurojen infrastruktuuri eli toiminnan organisoinnin taso, kehitystavoitteet sekä markkinointi, ohjaajakoulutuksen nykytila, tarve, taso ja kehitysmahdollisuudet, seuratoimijoiden koulutuksen nykytila, tarve,

12 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 12 taso sekä kehitysmahdollisuudet, erilaisten yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen urheiluseuroissa esim. henkilön palkkaamiseksi kahden seuran yhteiseksi työntekijäksi (talvi- ja kesälajit), nuorten henkilöiden opastaminen ja saaminen mukaan seurojen johtotehtäviin, tulevaisuuden vastuunkantajiksi Hankkeen hallinnoijana toimii Raudaskylän Kristillinen Opisto. Hankkeen toteuttamisaika on Hankkeen budjetti on euroa, josta Rieska Leaderin osuus on euroa (90 %) ja seutukuntien osuus euroa (Nivala- Haapajärven seutukunta euroa ja Ylivieskan seutukunta euroa). Hakijan mukaan tutkitaan myös mahdollisuutta laajentaa hanketta Haapaveden-Siikalatvan seutukuntaan, jolloin myös seuturahoitusosuus suhteessa pienenisi. Esitys: Hankkeeseen sisältyy liikunnan edistämisen lisäksi kolmannen sektorin liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen, jolloin hanke täyttää seuturahoituksen myöntämisen kriteerit. Myönnetään 1750 euroa esiselvitykseen vuoden 2009 seuturahoituksen vapaasta määrästä, jota on jäljellä euroa, mikäli Nivalan Haapajärven ja Haapaveden - Siikalatvan seutukunnan rahoittavat oman osuutensa. Päätös: Esityksen mukaisesti. 6 MUUT ASIAT Merijärven kunnan ajankohtaiskatsaus Kokouksen aluksi Merijärven kunnanjohtaja Kaija Eskola kertoi Merijärven ajankohtaiskuulumisia. Merkittiin ajankohtaiskatsaus tiedoksi. Seutuhallituksen kokouspalkkiot, matkakorvaukset ja kokouspaikat Esitys: Seutujohtaja esitti, että seutukuntayhdistyksen korvaamista kokouspalkkioista ja matkakorvauksista seutuhallituksen kuntajohtajajäsenille luovutaan, luottamushenkilöjäsenten kokouspalkkiot, mahdolliset ansiomenetykset ja matkakorvaukset säilytetään ennallaan. Seutuhallituksen kokouksia kierrätetään jäsenkunnissa. Päätös: Esitetään seutuvaltuustolle, että seutukuntayhdistyksen korvaamista kokouspalkkioista ja matkakorvauksista seutuhallituksen kuntajohtajajäsenille luovutaan, luottamushenkilöjäsenten kokouspalkkiot, mahdolliset ansiomenetykset ja matkakorvaukset säilytetään ennallaan. Kuntajohtajajäsenten matkakorvaukset seutuhallituksen kokouksista esitetään huolehdittavaksi jäsenkunnista. Seutuhallituksen kokouksia kierrätetään jäsenkunnissa.

13 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 13 Seuraava kokous Esitys: Pidetään klo Asioina lokakuun maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön pyytämä EAKR- ja ESR - hankepriorisointi ja mahdollisesti KOKO - ohjelman toimintasuunnitelman käsittely työ- ja elinkeinoministeriön vaatimassa muodossa (ohjeita ei vieläkään ole saatu). Päätetään vuoden 2010 kokousaikataulu. Päätös: Seuraava seutuhallituksen kokous pidetään tiistaina klo 8.30 alkaen Kalajoella (kaupungintalo). Seutuvaltuusto Esitys: Merkitään tiedoksi, että on ilmoitettu etukäteen seutuvaltuuston syyskokous pidettäväksi klo 9.30 Sievissä. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Seutuvaltuuston kokousasialistalle esitettiin otettavaksi seutuvaltuuston jäsenten tarkistaminen koskien Kalajoki Himanka kuntaliitosta vuoden 2010 alussa.