YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 57/2009/1 Dnro LSY-2008-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 57/2009/1 Dnro LSY-2008-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Boliden Kokkola Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan yhteyteen rakennettavan rikkihappotehtaan toimintaa ja jätevesien saostusaltailla toteutettavia järjestelyjä koskeva ympäristölupahakemus, Kokkola LUVAN HAKIJA Boliden Kokkola Oy PL Kokkola LAITOS JA SEN SIJAINTI Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas oheistoimintoineen sijaitsee Kokkolan kaupungin Ykspihlajan kaupunginosassa. Rakennettava rikkihappotehdas tulee sijaitsemaan kiinteistöllä Kiinteistön omistaa Boliden Kokkola Oy. Yrityksen Y-tunnus: Rikkihappotehtaan toiminta tullaan liittämään Boliden Kokkola Oy:n ympäristövahinkovakuutukseen. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 2 c) sekä 3 momentin perusteella. Toiminnan yhteyteen rakennettava rikkihappotehdas on ympäristölupavelvollinen YSA 1 :n 1 momentin kohdan 4 a) mukaan ja rikkihapposäiliöt vastaavasti kohdan 5 a) mukaan. Toiminnoilla on sellainen YSL 35 :n 4 momentin mukainen teknillinen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Lupaa haetaan sinkkitehtaan yhteyteen rakennettavalle rikkihappotehtaalle, johon sinkkitehtaalla syntyvä rikkidioksidikaasu johdetaan. Tehtaan vuosituotanto on enintään noin tonnia rikkihappoa.

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen YSA 5 :n 1 momentin kohdan 2 c) perusteella ja YSL 31 :n 4 momentin perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Boliden Kokkola Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan toiminnalle ympäristöluvan (Länsi- Suomen ympäristölupavirasto nro 15/2008/1, ). Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksesta johtuen laitoksen toimintaa koskevat seuraavat voimassa olevat ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön mukaiset luvat ja toimintaa koskevista ilmoituksista tai suunnitelmista annetut päätökset: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (DN ro 0899Y ) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan ympäristölupamenettelylain mukaisesta ympäristöluvasta. Lupa sisältää myös ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailuohjelman. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (DN ro 0898Y ) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan jätealuetta koskevasta ympäristölupamenettelylain mukaisesta ympäristöluvasta. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 04/0157/1 muutettu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös (nro 67/2001/3) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan tehtaiden jätevesien johtamista mereen koskevan luvan lupamääräysten tarkistamisesta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (DN ro Y ) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan tehtaiden pohja- ja suotovesien sekä jätteen laadun seurantaa koskevien tarkkailuohjelmien muutosten hyväksymisestä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (DN ro LSU Y-140) Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen päätös (DN ro 1939/5723/2004) Kokkolan edustan merialueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen päätös (DN ro 1046/5722/2005) istutussuunnitelman hyväksymistä koskevassa asiassa (Boliden Kokkola Oy:lle, Kemira Oyj:lle ja OMG Kokkola Chemicals Oy:lle määrätyn toimenpidevelvoitteen istutussuunnitel-

3 3 man hyväksyminen vuosille ja vuodesta 2009 eteenpäin). Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (DN ro LSU V-9 (312)) Outokumpu Zinc Oy:n jätealueen patoturvallisuustarkkailuohjelman hyväksymisestä. Hakija tulee hakemaan uudelle rikkihappotehtaalle tarvittavat muut luvat, kuten rakennusluvan ja kemikaaliasetuksen mukaisen luvan kemikaalien laajamittaiseen käsittelyyn ja varastointiin (TUKES). Kemira Oyj:llä on samalla teollisuusalueella rikkihappotehdas, jolla on seuraava voimassa olevat lupa: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös (DN ro 0898Y ) koskien Kemira Chemicals Oy:n rikkihappotehtaan toimintaa. Toiminnanharjoittaja on jättänyt Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hakemuksen edellä mainitun ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi (DN ro LSU-2006-Y- 1187). Alueen kaavoitustilanne Suunnitellun rikkihappotehtaan alue on maakuntakaavan mukaan ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen aluetta (TT). Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan ensimmäisen vaiheen ja toisen vaiheen Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Kokkolan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kokkolan suurteollisuusalueen osayleiskaavan Kokkolan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Outokummun alueen asemakaavan Asemakaavan mukaan suunnittelualue on teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). T/kem-alueella on voimassa määräys, jonka mukaan rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 70 metriä. Meren puolella suunnittelualue rajautuu kunnalliselle satamalaitokselle varattuun satama-alueeseen (LS/ks). Boliden Kokkola Oy:n jätevesienkäsittelyn saostus- ja lietealtaat sijaitsevat osittain T/kem alueella ja osittain T/kem alueen osalla j-1, jota saa käyttää voimassa olevan jätealueen ympäristöluvan mukaisten jätteiden läjitykseen, jätevesien käsittelyyn ja saostusaltaiden rakentamiseen.

4 4 LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Rikkihappotehdas rakennetaan Boliden Kokkola Oy:n sinkkipasuton viereen Kokkolan suurteollisuusalueelle Kokkolan kaupungin luoteispuolella. Lähimmät asutusalueet sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä sinkkitehtaan eteläpuolella Ykspihlajan taajamassa, jossa on myös ala-asteen koulu, ja noin 3 kilometrin etäisyydellä tehtaan kaakkoispuolella, josta kantakaupunki alkaa. Alueen itäpuolella Sannanrannassa ja koillispuolella, noin 2 kilometrin etäisyydellä, sijaitsee useita kymmeniä vapaa-ajan asuntoja. Joitakin vapaa-ajan asuntoja sijaitsee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon itäpuolella, lähimmillään noin 1,2 km:n etäisyydellä sinkkitehtaasta. Rakennettava laitos korvaa Kemira Oyj:n nykyisen rikkihappotehtaan, joka sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä rakennettavasta laitoksesta etelään. Rikkihappotehtaan kanssa samalle teollisuusalueelle sijoittuvat OMG Kokkola Chemicals Oy, Oy Kokkola Power Ab, Neste Oil Oyj:n Kokkolan terminaali, Kokkolan Voima Oy, Kemfine Oy:n hienokemikaalitehdas ja polttolaitos, Kemira Oyj:n rikkihappotehdas, Baltic Tank Oy:n kemikaalivarastot, kaliumsulfaatti- ja rehufosfaattitehdas, Tetra Chemicals Europe Oy:n kalsiumkloriditehdas, Oy Polargas Ab:n hiilidioksidin talteenottolaitos ja ilmakaasutehdas sekä Nordkalk Oyj Abp:n kalkkikiven jauhatuslaitos. Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitoksen lisäksi teollisuusalueella sijaitsevat Kokkolan Voima Oy:n Kemira Oyj:n lämpölaitos ja Ykspihlajan voimalaitos. Boliden Kokkola Oy:n luoteispuolella sijaitsee Kokkolan syväsatama ja lounaassa kantasatama. Suojeltavat kohteet Rakennettavan rikkihappotehtaan lähialueella sijaitsee kaksi Natura verkostoon kuuluvaa aluetta. Kokkolan saariston Naturaalueesta (FI ) valtaosa on vesialuetta. Rummelören- Harrbådan-Hopeakivenlahden-alue (FI ) kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja arvioitiin sitä perustettaessa maakunnallisesti arvokkaaksi suojelukohteeksi. Natura-alueen halki kulkee Ykspihlajan satamaan johtava meriväylä. Ykspihlajanlahden lintuluodot, joista tärkein, Yxpilahällorna, sijaitsee teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä, ovat tärkeitä pesimäpaikkoja monille saaristolinnuille. Maisemallisesti merkittäviä alueita on tehdasalueen ulkopuolella Kokkolan saaristossa.

5 5 YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Alueen hydrologia Hankealue sijaitsee Pohjanlahden keskiosassa, eteläisellä Perämerellä. Ykspihlajanlahti ja teollisuuslaitosten edusta on suhteellisen matalaa, alle kymmenen metrin syvyistä rannikkovesialuetta. Jäähdytysvesien purkualueella vesisyvyys on 6 10 metriä. Heti alueen ulkopuolella syvyys kasvaa välille metriä. Ykspihlajan edusta on erittäin avoin merialue ja vesien sekoittumis- ja vaihtumisolosuhteet ovat hyvät. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilmanlaatu Kokkolan edustan merialueelle tulee pistekuormitusta asutuksesta ja teollisuudesta. Kokkolan kaupungin käsitellyt asumajätevedet johdetaan Hopeakivenlahteen ja teollisuuslaitosten jätevedet Ykspihlajanlahden pohjoisosaan. Jätevesien lisäksi merialueen veden laatuun vaikuttavat Trullöfjärdenille laskeva Perhonjoki ja Kaustarinlahdelle laskeva Sunti. Tarkkailutulosten perusteella etenkin metallipäästöt mereen ovat vähentyneet merkittävästi. Boliden Kokkola Oy osallistuu Kokkolan seudun ilmanlaadun tarkkailuun. Kokkolassa ilmanlaatua seurataan kahdessa pisteessä. Ykspihlajan asemalla seurataan alueen teollisuuslaitosten päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun ja keskikaupungin asemalla liikenteen ja energiantuotannon päästöjen vaikutuksia. Mittausasemilla mitattavat ilman epäpuhtaudet ovat rikkidioksidi (SO 2 ), hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), typpimonoksidi (NO), typpidioksidi (NO 2 ) ja häkä (CO). Vuoden 2007 mittaustulosten perusteella ilman laatu oli Kokkolan seudulla edellisten vuosien tapaan kevättä lukuun ottamatta hyvä. Ilman laatu oli keskustassa vuonna 2007 hyvä 82 % ajasta ja Ykspihlajassa 90 % ajasta. Heikoimmat ajankohdat ajoittuivat pääosin kevätpölykaudelle ja johtuivat pääosin kohonneista hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksista. Valtioneuvoston asettamat ilmanlaadut raja-arvot alitettiin selvästi kaikkien mitattavien epäpuhtauksien osalta. Tietyissä Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan ja Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan pasuton häiriötilanteissa, joissa Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan pasutto on jouduttu ajamaan alas, on Ykspihlajan mittausasemalla mitattu kohonneita rikkidioksidipitoisuuksia. Kokkolan ilman leijuvien hiukkasten metallipitoisuuksia tutkitaan viiden vuoden välein tehtävällä metallitutkimuksella. Viimeisin tutkimus on tehty vuosina Tutkimuksessa kerättiin hiukkasnäytteitä ilmanlaadun mittausasemilta Ykspihlajan alueelta ja keskustasta Pitkänsillankadulta. Näytteistä tutkittiin laajasti eri metalleja. Metal-

6 6 lipitoisuudet aiheutuvat pääosin teollisuudesta, mutta myös energiantuotannosta ja liikenteestä. Tuulen suunnan merkitys tuloksia edellisiin tutkimuksiin vertailtaessa on merkittävä. Metallien pitoisuudet ilmassa ovat laskeneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana selvästi. Joidenkin metallien (muun muassa kadmium ja kupari) pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet nousuun 1990-luvun jälkeen. Boliden Kokkola Oy:n sinkkituotannon pienentyneiden päästöjen myötä sinkki- ja arseenipitoisuudet ovat laskeneet selvästi. Kokkolassa ilmasta ei ole mitattu metallipitoisuuksia, jotka olisivat terveydelle haitallisia. Metalleja koskevat ilmanlaadun ohjearvot (VNA 164/2007, nikkeli, elohopea, arseeni ja kadmium) alitetaan alueella selvästi. Leviämismalliselvitykset Sinkkipasuton häiriötilanteissa syntyvät rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt voivat Ilmatieteen laitoksen vuonna 1999 tekemän leviämismalliselvityksen mukaan aiheuttaa epäedullisissa meteorologisissa olosuhteissa korkeita pitoisuuksia. Ykspihlajan alueella voisi työympäristölle annettu rikkidioksidipitoisuuden 15 minuutin keskiarvoja koskeva enimmäispitoisuus (11 mg/m 3 ) mallilaskelmien mukaan pahimmillaan ylittyä. Tämä johtuu siitä, että päästöjä vapautuu ulkoilmaan runsaimmillaan häiriötilanteen ensimmäisen kymmenen minuutin aikana. Hetkellisistä korkeista pitoisuuksista voi olla hetkellistä haittaa herkimpien ihmisten, esimerkiksi astmaatikkojen lisäksi myös suurelle joukolle terveitä ihmisiä. Normaalisti pitoisuudet ovat kuitenkin huomattavasti alhaisempia kuin laskelmissa käytetyt pahimpia tilanteita kuvaavat päästöarvot. Bioindikaattorikartoitukset Maaperän tila Bioindikaattoritutkimuksissa on merkkejä ilman epäpuhtauksien vaikutuksista. Uusin bioindikaatiotutkimus on tehty vuosina Kokkolan seudun jäkälälajistoa luonnehditaan selvityksessä köyhtyneeksi. Jäkälien vaurioaste on pysynyt edellisiin tutkimuksiin verrattuina samalla tasolla. Ilman epäpuhtauksista kärsivien lajien määrät ovat hieman laskeneet. Neulasten rikkipitoisuuksissa näkyy rikkipäästöjen pienentyminen. Viimeisellä kymmenen vuoden jaksolla mäntyjen neulaskadon keskiarvo on pysytellyt samalla tasolla, mutta harsuuntuneiden mäntyjen osuus on kuitenkin vähentynyt. Neulasten korkeat metallipitoisuudet ovat keskittyneet Ykspihlajan alueelle. Myös sammalten metallipitoisuuksissa on selvästi nähtävissä teollisuustoimintojen vaikutus. Vaikka päästöt ovat vähentyneet, vähentymisen vaikutus maaperän metallipitoisuuksiin näkyy vasta pitkän ajan kuluessa. Alue sijaitsee pohjois-etelä-suuntaisella pitkittäisharjulla. Harjualueella maaperä on pintaosistaan hiekkaa. Hiekkakerrosten alla on karkeampia maakerroksia. Harjualueella maaperän kerrospaksuudet ovat suuria. Harjun liepeillä ja meren rannan läheisyydessä esiintyy

7 7 silttikerrostumia. Siltti- ja hiekkakerrostumien alapuolella on tiivistä pohjamoreenia. Ykspihlajan alueen pohjois- ja itäpuolella esiintyy pienialaisia kalliopaljastumia. Alueen kallioperä on lähinnä kiillegneissiä ja kiilleliusketta. Bioindikaattoritutkimuksissa on todettu aikaisemmista päästöistä johtuvaa vähäistä maaperän happamoitumista. Toisaalta Kokkolan seudulla aluna- ja sulfidisavipitoinen maa on luontaisestikin poikkeuksellisen hapanta. Rikkihappotehtaan ja -säiliöalueen pohjatutkimus Geobotnia Oy on tehnyt tutkimuksen rikkihappotehtaan ja sen varastosäiliöiden alueen maaperästä ( ). Tutkimusalue sijoittuu ennen tehdasalueen rakentamista vallinneen rantaviivan tuntumaan, osin entiselle vesialueelle. Aluetta on täytetty tehtaan rakentamisen yhteydessä osittain maatäytöillä ja myöhemmin jätetäytöillä. Osa jätetäytöistä on sittemmin korvattu massanvaihtona luonnonmaalla. Suunnitellun rikkihappotehtaan pohjoispuolella on kaksi itä-länsisuuntaista rikastevarastohallia ja eteläpuolella jätevesiviemärin lietealtaat. Alue on tällä hetkellä suhteellisen tasaista kenttää, jonka maanpinnan korkeus on +1,8 +2,9. Rikkihapposäiliöt sijoittuvat rikastevarastojen länsipuolelle, osin alueelle, jossa on vanhan liuotusjäännösjätteen välivarastokasa. Liuotusjäännöstä käytetään vähitellen raaka-aineena varsinaisen rikasteen ohella. Välivaraston alla on asfalttipäällyste. Suunniteltujen rikkihapposäiliöiden alueella maanpinnan korkeus on +3,0 +4,6. Tehtaan historiatietojen perusteella alueella on aikaisemmin tehty useita jätetäyttöjä tai maaperän pilaantumisriskiä aiheuttavia toimenpiteitä: Rikkihappotehtaan koillisosalla on sijainnut elohopeasakan kaatopaikka, rikastevaraston II keskiosalla, osin rikkihappotehtaan alueelle on läjitetty valkeaa arseenisakkaa, rikkihapposäiliöiden sijoitusaluetta on käytetty viemärilietealtaana ja viemärilietteen läjityspaikkana, rikkihapposäiliöiden alueelle on läjitetty tuhkaa ja lähes koko rikkihappotehtaan sekä rikastevarastojen alue on täytetty mustalla/tummanruskealla FeS-kiveksi kutsutulla karkearakeisella jätemateriaalilla. Osa FeS-kivestä on myöhemmin vaihdettu puhtaaseen luonnonmaatäyttöön. Pohjatutkimuksissa rikkihappotehtaan alueen länsiosalla havaittiin vanhaa luonnontäytemaata ja lähes koko alueella FeS-kivitäyte. Pääosalla aluetta FeS-kiven päällä oli 1,0 2,0 metrin paksuinen hiekkatäyttö (massanvaihto). Alueen luoteiskulmalla havaittiin myös orgaanista jätetäyttöä, ilmeisesti maatunutta viemärilietettä. Täyttöjen alla alueen länsiosassa on 0 1,0 metriä paksu kerros löyhää silttiä/silttistä hiekkaa. Maaperän ph oli täyttökerroksissa välillä 2,4 4,8. Pohjamaanäytteiden ph oli välillä 2,8 4,5. Pohjaveden pinta oli tutkimustyön aikana ( ) tasovälillä +0,28 +0,43. Pohjaveden pinnanvaihtelu on arviolta vähäistä ja siihen vaikuttavat me-

8 8 riveden pinnanvaihtelut hidastetusti sekä jossain määrin jätevesialtaan vedenpinta. Rikkihappotehtaan alueen luonnonmaakerrokset jatkuvat länteen rikkihapposäiliöiden alueelle muuttuen niin, että löyhä siltti/silttinen hiekka paksunee ja on paksuimmillaan noin 2,5 metriä. Luonnonmaakerrosten päällä todettiin täyttöjä yhteensä 4,6 7,6 metrin paksuudelta. Täytössä todettiin 2,8 5,5 metrin kerros tuhkatäyttöä, 1,6 4,5 metrin kerros orgaanista jätettä ja rikastevarastojen päädyssä, rikkihapposäiliöiden länsiosalla lisäksi tummanpunaiseksi värjäytynyt mursketäyttö, jossa ilmeisesti on purppuramalmia seassa. Tuhkatäytön ph vaihteli välillä 9,1 11,5. Orgaanisen jätteen pinnassa ph oli paikoin lähellä tuhkan tasoa, mutta syvemmällä se oli 4,0 6,7. Pohjamaan ph vaihteli välillä 2,8 7,1. Niissä pohjamaanäytteissä, joissa oli alhainen ph, näytteen pintaan muodostui kellertävä, mahdollisesti alkuainerikkiä sisältävä kerros. Selvityksen mukaan koko alueella on jätetäyttöjä, jotka ovat luokitukseltaan ilmeisesti tavanomaisia jätteitä ja osin mahdollisesti ongelmajätteitä. Varsinaista jäteluokitusta materiaaleille ei ole tehty. Rikkihapposäiliöiden alueella oleva tuhka on emäksistä. Muut jätteet ovat pääsääntöisesti happamia. Happamuuden arvioidaan olevan peräisin jätteiden (erityisesti FeS-kivi) rikkipitoisuudesta. Jätteissä on runsaasti liukoisia haitta-aineita. Jätemateriaalien alkuainepitoisuudet ylittävät paikoin ongelmajätteen raja-arvon. Ylityksiä esiintyy orgaanisella jätteellä arseenin, kuparin ja koboltin osalta sekä FeSkivellä arseenin osalta. Jätetäytön alla oleva maaperä on hapan. Happamuus johtunee sen päällä olevista rikkipitoisista jätetäytöistä ja mahdollisesti myös idästä, tehdasalueelta tulevasta happamasta suotovirtauksesta. Maaperässä on ilmeisesti huomattava määrä rikkiä, koska osa maanäytteistä muuttuu pinnaltaan keltaisiksi ilman vaikutuksesta ja koska kuivattaessa niistä vapautuu voimakas rikin haju. Luonnonmaassa todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä metallipitoisuuksia seuraavien aineiden osalta ja seuraavissa kohdissa: Arseenia, pääasiassa rikkihapposäiliöiden alueella, elohopeaa, sekä rikkihappotehtaan että -säiliöiden alueella, sinkkiä, säiliöalueella, pisteessä 4 (ylittää ongelmajäterajan), kuparia, pisteessä 4, nikkeliä, rikkihapposäiliöiden alueella. Ylemmän ohjearvon ylitykset pohjamaassa keskittyvät selvästi rikkihapposäiliöiden alueelle; rikkihappotehtaan alueella metallipitoisuudet ovat pohjamaassa jätetäyttöjen alla suhteellisen alhaisia. Koko aluetta voidaan pitää nykytilassaan pilaantuneena maaalueena. Rikkihappotehtaan pohjamaa jätetäyttöjen alla on vain vähäisessä määrin pilaantunutta, eikä sen kunnostamista arvioida tarpeelliseksi nykyisenkaltaisessa käytössä. Rikkihapposäiliöiden alueen pohjamaa on pilaantunutta, mutta sen kunnostamista ei katsota tarpeelliseksi tai järkeväksi niin kauan kuin ympäröivän tehdasalu-

9 Pohjaveden tila 9 een maaperää ei samanaikaisesti kunnosteta. Jätetäytöt esitetään poistettavaksi massanvaihtona niillä alueilla, joilla se on teknisesti toteutettavissa. Massanvaihto on mahdollista lähinnä rikkihappolaitoksen alueella. Täyttömateriaalissa ja tiivistämisessä on otettava huomioon rikkihappotehtaan perustusten asettamat vaatimukset. Rikkihapposäiliöiden alueella massanvaihdolle asettaa rajoituksia suuri kaivusyvyys, veden tulo kaivantoon ja pohjan häiriintyminen sekä orgaanisen jätteen heikko leikkauslujuus, joka aiheuttaa kaivuluiskan sortumisriskiä. Tällä alueella ehdotetaan poistettavaksi ja loppusijoitettavaksi jätealueelle vain ne jätetäytöt, jotka joudutaan rakentamisen yhdessä välttämättä leikkaamaan. Alla olevat jätetäytöt (pääosin tuhkaa ja orgaanista jätettä) jätettäisiin paikalleen. Suunniteltu rikkihappotehdas sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeän Patamäen ( ) I-luokan pohjavesialueen luoteispuolella, noin 800 metrin etäisyydellä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 25,51 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 19,84 km 2. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin m 3 /d. Kokkolan suurteollisuusalueella vuosina tehdyn mallinnuksen perusteella pohjavedenjakaja sijaitsee Outokummuntien lähellä, Outokummun entisen vedenottamon eteläpuolella. Tien pohjoispuolella, harjussa, virtaussuunta on pohjoiseen merelle päin ja eteläpuolella Patamäen vedenottamoon päin. Rakennettavan rikkihappotehtaan kohdalla virtaussuunta on mereen ja hieman etelämpänä mahdollisesti Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle, josta pohjavedet pumpataan takaisin tehtaalle. Pohjavedenpinta on alueella lähellä maanpintaa, keskimäärin noin 1 2 metrin syvyydessä. Suurin osa pohjavedessä olevasta kuormituksesta johtuu aikaisemmasta toiminnasta. Maaperässä olevasta kuormituksesta helppoliukoisin osa on todennäköisesti jo liuennut pohjaveteen, mutta maaperässä sitoutuneena olevia haitta-aineita voi liueta olosuhteiden muuttuessa. Tämä näkyy muun muassa pohjavesinäytteiden tuloksissa, joissa kevätvaluntojen aikaan on havaittavissa korkeampia pitoisuuksia. Pohjavesiolosuhteita tarkkaillaan tehdasalueella ja sen ympäristössä säännöllisesti. Näytteenottoputkia ja -kaivoja on yhteensä 31 kpl. Veden tarkkailun perusteella pohjaveden metallipitoisuudet ylittävät talousveden laatunormit teollisuusalueella ja etenkin jätealueen välittömässä läheisyydessä, mutta laskevat selvästi etäisyyden kasvaessa. Kokkolan tärkeälle pohjavesialueelle on parhaillaan laadittavana suojelusuunnitelma, johon kuuluu pohjavesialueella sijaitsevien riskitoimintojen kartoitus.

10 10 Melu ja tärinä Kokkolan suurteollisuusalueelta ympäristöön leviävä melu muodostuu alueelle suuntautuvasta liikenteestä, alueen sisäisestä liikenteestä, laivojen purkamisesta, sekä lukuisasta määrästä erilaisia prosessilaitteita ja puhaltimia. Lähimmän asutuksen sijaitessa noin kahden kilometrin päässä alueesta, ei tehdastoiminnoista suoraan asutukseen leviävä ääni normaalitilanteessa ole merkittävä häiriötekijä. Vuonna 2003 tehdyssä meluselvityksessä tarkasteltiin satamatoimintojen ja siihen liittyvän liikenteen vaikutusta lähiastutuksen äänitasoihin. Selvityksen perusteella melutasot eivät ylittäneet ohjearvoja (VNp 993/1992) asutuksen kohdalla missään suunnassa. Ohjearvoa lähestyttiin vain kantasatamaan johtavan tien varrella sataman raskaasta liikenteestä johtuen. Sinkkitehtaalla melua aiheuttavat toiminnot sijaitsevat pääosin rakennusten sisällä, jolloin mahdolliset meluhaitat liittyvät lähinnä työsuojeluun. Ulkona varsinaista ympäristömelua aiheuttavia päästölähteitä ovat lähinnä jäähdytystornit, erilaiset puhaltimet sekä alueelle ja sieltä pois suuntautuva liikenne. Sinkkitehtaan ympäristössä suoritettujen melumittausten perusteella A-painotetut melutasot eri etäisyyksillä olivat db sisältäen suurteollisuusalueen kaikkien toimintojen melut. Mittaukset suoritettiin metrin etäisyydellä laitoksesta. Mittaustuloksista on nähtävissä, että läheisen tien liikenne oli vallitseva tekijä kaikissa mittauspisteissä. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Rakennettava rikkihappotehdas käyttää raaka-aineena Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtalla sinkkirikasteen pasutuksessa syntyvää rikkidioksidikaasua (SO 2 ). Kaasu sisältää epäpuhtauksia, jotka ovat peräisin sinkkirikasteen sisältämistä muista alkuaineista. Kaasun puhdistuslaitteistoissa kuuma kaasu jäähdytetään ja puhdistetaan pesemällä. Pesurien jälkeen pisarat poistetaan märkäsähkösuodattimissa ja kaasu kuivataan. Rikkidioksidi hapetetaan rikkitrioksidiksi katalyytillä täytetyssä kontaktilaitteistossa. Muodostunut rikkitrioksidi imeytetään rikkihappoon. Imeytyksessä rikkitrioksidi reagoi rikkihapon sisältämän veden kanssa, jolloin muodostuu rikkihappoa. Lopuksi rikkihappo laimennetaan vedellä haluttuun tuoteväkevyyteen. Kaasun puhdistuksessa muodostuu pesuhappoa ja sakkaa, jotka käsitellään Boliden Kokkola Oy:n elohopean talteenottoprosessissa. Rikkihappotehtaan toiminta on ympärivuorokautista ja rikkihappoa valmistetaan ympäri vuoden huoltoseisokkeja lukuun ottamatta. Keskimääräinen tuotantovuorokausien lukumäärä on 345 päivää vuodessa. Rikkihappotuotanto on käynnissä aina kun pasutusprosessi käy.

11 11 Prosessit Rikkidioksidikaasun puhdistus, jäähdytys ja kuivaus Raaka-aineena käytettävä rikkidioksidikaasu tulee tasaisena virtauksena Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan pasutusprosessista. Käytettävän rikkidioksidikaasun SO 2 -pitoisuus on noin 9,8 % (kuiva kaasu) ja SO 2 -määrä on noin tonnia vuodessa. Rikkihappotehtaan rakentamisen yhteydessä Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaalle rakennetaan uusi kaasunpesuyksikkö. Tämä prosessivaihe sisältää kaasun käsittelyn pesutornissa, halogeenien poiston, märkäsähkösuodatuksen sekä elohopean poiston. Puhdistuksen aikana kaasusta poistetaan elohopean lisäksi pölyä ja kaasumaisia epäpuhtauksia kuten arseenia, klooria ja fluoria. Muodostuva pesuhappo ja sakat käsitellään Boliden Kokkola Oy:n nykyisessä elohopean talteenottoprosessissa. Kaasunpesulaitteiston suorituskyky ei vaikuta rikkihapon valmistusprosessin päästöihin, vaan sillä vaikutetaan tuotehapon laatuun. Tavoiteltavat laadut ovat ns. valkaisulaatu (Hg <0,08 ppm) ja tekninen laatu (Hg <0,2 ppm). Kaasunpesulaitteistoon syötetään keskimäärin noin m 3 /h (märkää) kaasua, jonka SO 2 -pitoisuus on 9,1 %. Maksimisyöttömäärä on m 3 /h. Puhdistetun rikkidioksidikaasun O 2 /SO 2 -suhde säädetään sopivaksi ennen varsinaista reaktiota lisäämällä ilmaa kuivaustorniin. Ennen reaktiotorniin johtamista kaasu lämmitetään reaktiolämpötilaan kontaktointireaktiossa syntyvää lämpöä kierrättämällä. Pesutorni Pasutolta tuleva kaasu pestään ja jäähdytetään pesutornissa kierrätettävän pesuliuoksen (pesuhappo) avulla. Kaasunpesuprosessiin tulee vettä kahden mekanismin kautta: kaasussa olevan kosteuden tiivistyessä ja toisaalta pesuprosessiin lisättävän veden vaikutuksesta. Tornissa kaasuvirtaan suihkutetaan pesuliuosta, joka ottaa vastaan kaasun lämpöä, ja lämpötilan laskiessa kaasusta kondensoituu vettä. Pasutusprosessissa syntyy pieniä määriä rikkitrioksidia, joka imeytyy pesuprosessissa veteen muodostaen laimean rikkihappoliuoksen, pesuhapon. Kaasun mukana tulevat epäpuhtaudet liukenevat pesuhappoon hapon koostumuksen (H 2 SO 4, Hg, Cl, F) ja lämpötilan mukaan määräytyvien termodynaamisten tasapainojen mukaan. Pesuhappoa kierrätetään jäähdytyksen kautta takaisin pesutorniin, ja sitä poistetaan jatkuvasti prosessista jäteveden käsittelyyn sama määrä kuin uutta pesuhappoa muodostuu. Valtaosa kaasun sisältämästä elohopeasta saostuu kaasussa olevan seleenin kanssa elohopeakloridina ja elohopeaselenidinä jo kaasunkäsittelyn alkuvaiheessa. Kaasuun jää elohopeaa sekä elementaarisena että elohopeakloridihöyrynä. Kaasun mukana kulkeutuu eteenpäin myös pisaroita, joissa on elohopeaa pesuhapon koostumuksen

12 12 mukaisesti. Tornissa on pisaranerottimet, joten valtaosa syntyneistä pisaroista jää tornin erottimiin ja palautuu tornin pesuhappokiertoon. Halogeenien poisto Halogeenit poistuvat kaasusta liukenemalla pesuhappoon. Tämä tapahtuu täytekappalein varustetussa tornissa, jossa kaasu ja pesuhappo kulkevat toisiinsa nähden vastavirtaan. Myös tällä tornilla kaasusta peseytyy elohopeaa, mutta määrä on vähäisempi ja riippuu pesuhapon elohopea- ja kloridipitoisuudesta. Alkuaineelohopeahöyry ei poistu kaasusta tällä tornilla. Syntyneet pisarat erotetaan pisaranerottimilla. Märkäsähkösuodatus Pisaranerottimista huolimatta halogeenien poistosta tulevassa kaasussa on vielä pieni määrä pisaroita. Nämä pisarat ja niiden sisältämä liukoinen elohopea poistetaan kaasusta ennen elohopeanpoistovaihetta märkäsähkösuotimella. Märkäsähkösuotimessa varautuneet pisarat kulkeutuvat sähkökentässä positiiviselle (tai maadoitetulle) kokoojaelektrodille, jonka pinnalle pisarat tarttuvat. Kokoojaelektrodille kertyvä liuos valuu suodattimen pohjalle ja otetaan takaisin pesuhappokiertoon. Kaasu jatkaa elementaarisen elohopean poistoon. Kaasussa on vielä pieni määrä elohopeakloridihöyryä ja pasutuksessa vapautunut elementaarinen elohopea. Elohopean poisto Elementaarinen elohopea poistetaan Boliden-Norzink-prosessia käyttäen. Tässä prosessivaiheessa elohopeaa ja kloridia sisältävä pesuhappoliuos kiertää täytekappaletornissa. Kaasun sisältämä elementaarinen elohopea reagoi liukoisen elohopean ja kloridin kanssa muodostaen elohopea(i)kloridia (Hg 2 Cl 2 ). Elohopeakloridi on kiinteä yhdiste, joka poistetaan tornin liuoskierrosta selkeyttimen kautta. Pesuhappo palautetaan takaisin tornin kiertoon. Tornista poistuvasta kaasusta poistetaan pisarat pisaranerottimin. Kaasunpesussa syntyvien materiaalien käsittely Kaikki kaasunpesussa syntyvät sakat ja eri vaiheista poistettavat pesuliuokset poistetaan jatkuvana virtauksena. Sakat erotetaan suodattamalla suodinpuristimessa nykyprosessin tapaan. Sakan määrä riippuu raaka-aineiden elohopeapitoisuuksista ja pesuvaiheen olosuhteista, ts. elohopea voi poistua kaasunpesulaitteistosta joko sakkana tai pesuhappoon liuenneena. Sakat syötetään nykyiseen elohopean valmistusprosessiin, ja prosessissa syntyvä tislausjäännös palautetaan pasuton syötteeksi. Kaasunpesun sakkojen käsittelystä ei siten synny poistettavaa jätettä. Sakkojen koostumus on uudessa kaasunpesuprosessissa samanlainen kuin nykyisin, joten kaasunpesun sakkojen käsittely ja elohopean valmistus eivät muutu nykyiseen prosessiin verrattuna.

13 13 Suodoksena saatava pesuhappo johdetaan pesuhapon käsittelyyn. Pesuhappoa käsitellään noin 8 20 m 3 /h valittavasta prosessiratkaisusta riippuen. Suunnittelun lähtökohtana on, että pesuhapon määrä on pieni, lähellä teoreettista alarajaa 8 m 3 /h, mutta kuitenkin riittävän suuri niin, että elohopea- ja halogeenipitoisuudet ovat riittävän matalat hyvän kaasunpesun varmistamiseksi. Pesuhapon käsittely Käsiteltävän pesuhapon elohopeapitoisuutta ei hakemuksessa ole voitu arvioida, koska se riippuu valittavasta prosessiratkaisusta. Lisäksi elohopean saostuminen jo pesutornilla voi vaihdella prosessiratkaisusta riippuen. Sulfidointi poistaa pesuhaposta sinkin yli 98 %:n erotusasteella ja kadmiumin sekä elohopean lähes 100 %:sti. Ensimmäisessä vaiheessa pesuhaposta poistetaan elohopea, sinkki, kadmium ja suurin osa arseenista saostamalla ne sulfideina. Reagenssina käytetään joko natriumsulfidia tai natriumvetysulfidia. ph:ta säädetään tarvittaessa lipeällä. Syntynyt sakka erotetaan suodattamalla ja syötetään pasuttoon normaalien raaka-aineiden mukana. Sulfidisakan määrä on pieni, suuruusluokaltaan noin 200 kg/d (kuivana). Suodatuksen jälkeen pesuhaposta saostetaan loput arseenista lisäämällä rauta(+3)liuosta ja neutraloimalla happoa edelleen. Rautamäärä on pieni, noin 2 5-kertainen pesuhapon arseenimäärään nähden. Saostuessaan rauta saostaa myös liuoksen arseenin. Neutralointiin käytetään joko lipeää tai kalkkia. Pesuhappo neutraloidaan ph-arvoon 7 8. Syntynyt sakka erotetaan suodattamalla ja syötetään pasuttoon normaalien raaka-aineiden mukana, tai kalkkia käytettäessä lietetään ja syötetään puhdistamon prosessiin. Rautaarseenisakan määrä on pieni, suuruusluokaltaan myös noin 200 kg/d (kuivana, lipeää käytettäessä). Neutraloitu ja suodatettu pesuhappo johdetaan jätevesien saostusaltaaseen. Kontaktointi Rikkihappo valmistetaan kaksoiskontaktimenetelmällä. Reaktio rikkidioksidista rikkitrioksidiksi tapahtuu katalyytillä täytetyssä kontaktilaitteistossa. Katalyyttinä käytetään vanadiinipentoksidia, joka on asetettu huokoisiksi kerroksiksi arinoille. Laitoksessa varaudutaan mahdollisuuteen käyttää lisäksi myös Cesium-katalyyttikerrosta, joka parantaa konversioastetta. Rikkidioksidikaasun ja ilman virratessa kontaktimassakerroksen läpi tapahtuu rikkidioksidin hapettuminen rikkitrioksidiksi. Reaktio vapauttaa huomattavan määrän lämpöä, jota käytetään kaasun lämmittämisessä, mutta sitä voidaan ohjata myös hyödynnettäväksi esimerkiksi kaukolämpönä. Uuden tehtaan konversioasteeksi arvioidaan 99,7 %.

14 14 Imeytys Konvertterin ensimmäisistä läpimenovaiheista rikkitrioksidipitoinen kaasu johdetaan väli-imeytykseen, sieltä takaisin konvertteriin ja edelleen konvertterista loppuimeytykseen. Konvertterin jälkeen rikkitrioksidi johdetaan loppuimeytykseen. Loppuimeytysvaiheissa rikkitrioksidi reagoi rikkihapon sisältämän veden kanssa, jolloin muodostuu rikkihappoa. Prosessin eri vaiheissa käytettyä rikkihappoa ja tuotteena syntyvää rikkihappoa kierrätetään prosessissa. Varastointi ja lastaaminen Rikkihappo (93 96 %) kerätään m 3 :n tilavuiseen säiliöön, josta se pumpataan varastosäiliöihin tai rakennettavaa putkistoa pitkin suoraan tehdasalueen muille käyttäjille. Varastosäiliöistä rikkihappo toimitetaan asiakkaille joko tankkiautoilla, laivalla tai junakuljetuksin. Varastoon tuleva rikkihappomäärä on noin tonnia vuorokaudessa eli noin 40 tonnia tunnissa. Rikkihapon tuotevarastona käytetään rakennettavia uusia rikkihapposäiliötä ja mahdollisesti osaa nykyisistä Kemira Oyj:n säiliöalueen säiliöistä. Boliden Kokkola Oy rakentaa tehdasalueelle kolme rikkihapposäiliötä, joiden kunkin tilavuus on m %:n täyttöasteella varastointikapasiteetti on m³. Säiliöiden ympärille rakennetaan suoja-allas, jonka tilavuus on m³ (120 % yhden säiliön tilavuudesta). Säiliöt suunnitellaan ottaen huomioon TUKESohje K Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointi". Säiliöiden materiaali on hiiliterästä. Rakennustöihin kuuluvat mahdollinen paalutus, allastus, säiliöiden perustukset, purkausasema, sähkö-automaatiokoppi, lastausasemat, portaat, putkisillat ja tiet. Säiliöt varustetaan suotimella tai verkolla varustetulla hönkäputkella (DN 250) ja ylivuotoputkella (DN 200). Säiliöissä on lämpötila- ja pinnankorkeusmittaus (joko paine-erolähetin tai mikroaaltotutka), erillinen yläpinnan hälytin sekä lukitus tehtaalta tulevan linjan aukikiinni -venttiiliin ja lastauspumppuun. Säiliöiden pintamittauksen yläraja- ja pintahälytys pysäyttävät säiliöiden täytön. Säiliön pohjasta on tyhjennysputki (DN 150) altaaseen. Tyhjennysputkessa on käsiventtiili, jonka toiminta varmistetaan siten, että se ei avaudu vahingossa. Säiliöalueen kulmaan tuodaan vesiposti, josta saadaan tarvittaessa vettä palovedeksi. Palovesi on makeaa pintavettä. Säiliöiden viereen rakennetaan rikkihapon lastausterminaali raskaalle liikenteelle. Autoja lastataan myös Kemira Oyj:n alueen säiliöistä. Laivakuljetusten lastaus ja toimitukset OMG Kokkola Chemicals Oy:lle hoidetaan Kemira Oyj:n nykyisiä järjestelyjä hyödyntäen syväsatamaan johtavista putkistoista. Rikkihappo lastataan säiliöistä säiliöautoon tai junanvaunuihin. Rikkihapposäiliöistä voidaan myös pumpata happoa Boliden Kokkola Oy:n sinkkiprosessiin omaan käyttöön. Lastauskapasiteetti junavaunuihin ja säiliöautoihin on 200 ton-

15 15 nia tunnissa. Varastoalueen valvonta ja ohjaus tapahtuu rikkihappotehtaan valvomosta samaa ohjausjärjestelmää käyttäen. Lastausalue rakennetaan kemikaalinkestävästä materiaalista, haponkestävästä betonista ja pellistä. Alue allastetaan kallistuksin ja mahdolliset vuodot kerätään säiliöalueen altaaseen, josta ne pumpataan edelleen sadevesisäiliöön. Allastetun alueen koko vastaa kuljetuskaluston enimmäiskokoa siten, että säiliöauto voidaan ajaa kokonaan allastetulle alueelle. Kaivoon asennetaan hälytys. Lastausalue katetaan katoksella. Autontäyttö varustetaan lukituksilla, jotka estävät autojen ylitäytön. Kuormat lastataan aina valvotusti ja kuljetuskalustona käytetään VAK-määräykset täyttävää kemikaalikalustoa. Rikkihapposäiliön suoja-altaaseen tulee sadevesikaivo, joka tarkistuksen jälkeen tyhjennetään viemäriin pumpulla. Sadevesikaivossa on johtokykymittari, joka hälyttää, jos sinne vuotaa rikkihappoa. Sadevedet johdetaan sadevesisäiliöön, josta happamat jätevedet johdetaan edelleen Mg-poistoon. Junalastauspaikan suoja-altaasta vedet pumpataan pumpulla P107. Autolastauspaikan altaasta vedet johdetaan säiliöiden altaaseen, josta ne pumpataan pumpulla P108. Jos säiliöiden tai lastauspaikkojen suoja-altaaseen tulee väkevää rikkihappoa, täytyy se pumpata tankkiautoon erillisellä järjestelyllä. Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Prosessin päätuote on rikkihappo. Tehtaan keskimääräinen vuosituotanto on tonnia (vaihteluväli tonnia vuodessa). Tuotantomäärä vastaa Kemira Oyj:n nykyisen tehtaan tuotantoa. Rikkihappo luokitellaan syövyttäväksi (C) ja voimakkaasti syövyttäväksi (R35). Rikkihappo on vahva happo, joka tuottaa lämpöä liuetessaan veteen ja on täysin vesiliukoista. Rikkihappo on hajuton tai lievästi pistävänhajuinen öljymäinen neste. Se haihtuu niukasti huoneenlämpötilassa, joten höyry ei yleensä ärsytä silmiä tai hengitysteitä. Rikkihapon ei ole todettu kertyvän ravintoketjuun. Rikkihapon haitallisuus pintavesien eliöille perustuu sen voimakkaaseen happamuuteen. Rikkihappo syövyttää nopeasti muun muassa alumiinia, kuparia ja niitä sisältäviä seoksia. Raaka-aineet ja kemikaalit Prosessissa käytetään raaka-aineena Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan pasutusprosessissa syntyvää rikkidioksidikaasua. Rikkidioksidikaasu virtaa rikkihappotehtaalle tasaisena virtana, eikä sitä varastoida rikkihappotehtaalla. Rikkidioksidia muodostuu noin tonnia vuodessa. Kaasumainen rikkidioksidi tuodaan putkilinjaa pitkin sinkkipasutolta rikkihappotehtaalle. Linja (DN 2500) kulkee putkisillalla ja sen pituus on noin 240 metriä. Linjan materiaali on hiiliteräs.

16 Vedenhankinta 16 Tehtaalla käytettävät tärkeimmät kemikaalit on koottu seuraavaan taulukkoon: Kemikaali tai valmiste CASnumero Luokitus Varastointi Käyttökohde Natriumhydroksidi C Säiliö Jäteveden neutralointi Kalsiumoksidi/- hydroksidi (kalkki) Säkkitavara/ Säiliö Jäteveden neutralointi Natriumsulfidi C, N Kontti Jätevesien käsittely Ferrisulfaatti (Kemwater PIX) X i Kontti/tynnyri Jätevesien käsittely Kevyt polttoöljy (Neste lämmitysöljy) X n, N Säiliö Kemikaalien käyttömäärät ilmoitetaan tehtaan suunnittelun valmistuttua. Niiden määrät eivät ole rikkihapon varastointimäärään tai alueen muuhun kemikaalien käyttö- ja varastointimääriin nähden merkittäviä. Kemikaalit varastoidaan sisätiloissa. Kevyen polttoöljyn varastointiin käytetään nykyistä sinkkitehtaan pasuton käytössä olevaa kevyen polttoöljyn säiliötä. Lisäksi prosessissa tarvitaan paineilmaa, joka otetaan sinkkitehtaan paineilmajärjestelmästä. Rikkihappotehtaalle tuodaan polttoöljyä linjaa (DN 25) pitkin olemassa olevasta säiliöstä enimmillään 2 tonnia tunnissa. Rikkihappotuotannossa käytetään raakavettä noin m 3 /a, talousvettä noin m 3 /a ja ionivaihdettua vettä noin m 3 /a. Raakavesi käytetään lähes kokonaan kaasun pesuun. Talousvesi käytetään rikkihapon absorptioon. Ionivaihdettua vettä käytetään märkäsähkösuotimiin ja elohopean poistoon. Teollisuusalueen yhteiskäytössä oleva vesilaitos jakelee veden alueen teollisuuslaitoksille. Rakennettavan rikkihappotehtaan vedenkulutus on noin 16 % sinkkitehtaan nykyisestä vedenkulutuksesta. Pintavettä syötetään myös vedenpuhdistamolle, jossa siitä tehdään talousvettä. Rikkihapon valmistuksessa syntyy lämpöä pasutosta tulevan raakaainekaasun jäähdytyksessä ja kaasun pesussa sekä itse kontaktivaiheessa että hapon laimennuksessa. Jäähdytysvetenä käytetään merivettä. Jäähdytysvettä tarvitaan enintään m 3 /h. Jäähdytettävä lämpökuorma on noin 54 MW. Kylmän veden aikana jäähdytysvettä tarvitaan puolet maksimimäärästä. Käytettävän jäähdytysveden lämpötila talviaikana on alimmillaan 1 4 C ja kesällä C. Jäähdytysvesi johdetaan KIP Service Oy:n omistuksessa olevalta vedenottamolta. Menoveden runkolinjana käytetään nykyistä DN 600 merivesilinjaa liitoskohtaan asti (pituus noin 500 metriä). Liitoskoh-

17 17 dasta rikkihappotehtaalle tarvitaan uutta linjaa (DN 800) noin 90 metriä. Liikenne Alustavan arvion mukaan tehtaassa valmistettavasta rikkihaposta noin puolet, tonnia, kuljetetaan pois tehdasalueelta autoilla, laivoilla tai junilla. Valtaosa siirrettävistä tuotteista kuljetetaan autoilla. Tuotekuljetuksia on noin 15 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuljetukset keskittyvät päiväaikaan ja arkipäiviin. Arvio kuljetusmääristä perustuu oletukseen, että Kokkolan suurteollisuusalueella nykyisin rikkihappoa raaka-aineena käyttävät tehtaat ostavat jatkossa pääosan käyttämästään rikkihaposta Boliden Kokkola Oy:n uudelta tehtaalta. Nykyisin Kokkolan suurteollisuusalueella käytetään 2/3 Kemira Oyj:n tehtaalla valmistettavasta rikkihappomäärästä. Vaikka rikkihaposta kuljetettaisiin suurempikin osa autokuljetuksina, eivät kuljetukset muuta merkittävästi Satamatietä käyttävien kemikaalikuljetuksien määrää. Rikkihappotehtaan osuus raskaan liikenteen määrästä jää alle 8 %:iin kokonaismäärästä. Rikkihapon kuljetuskalustona käytetään VAK-määräykset täyttävää kalustoa. Keskimääräinen autokuljetuksen koko on 40 tonnia. Kuljetusten lastaamiseen käytetään uutta rakennettavaa lastauspaikkaa Boliden Kokkola Oy:n säiliöiden vierellä ja Kemira Oyj:n nykyisten säiliöiden lastauspaikkaa. Lastauspaikat täyttävät kemikaaliasetuksen mukaiset vaatimukset, kuten suoja-allastuksen, mahdollisten vuotojen keräilyn ja hälytykset. Suurteollisuusalueelle menevät vaaralliset kuljetukset ja raskasliikenne ohjataan alueelle Pohjoiselta ohikulkutieltä Outokummuntien kautta. Kemirantien jatkeeksi valmistunut tieyhteys ohjaa satamaalueen ajoneuvoliikenteen suoraan valtatielle 8. Satamatien arvioiduista liikennemääristä tehtaalle kulkevien raskaiden ajoneuvojen osuus on noin 4 %. Alueen liikennejärjestelyissä on otettu huomioon kemikaalikuljetusten järjestäminen mahdollisimman turvallisesti poissa asuinalueiden läheisyydestä. Energian käyttö ja energiatehokkuus Rikkihappotehtaan käyttämä lämmitysenergia saadaan sinkkituotannon kiinteistön lämmitysjärjestelmästä (kaukolämpö). Rikkihapon valmistuksessa syntyy lämpöä monessa eri prosessivaiheessa: Pasutuksesta tuleva kuuma kaasu jäähdytetään pesureissa. Rikkidioksidikaasun kuivauksessa syntyy rikkihapon laimenemisesta johtuen lämpöä.

18 18 Konvertterissa syntyy lämpöä enemmän kuin sitä tarvitaan konvertteriin tulevan raaka-ainekaasun lämmittämiseen. Rikkitrioksidin imeytyksen yhteydessä syntyy reaktiolämpöä. Valmiin rikkihapon laimennuksessa syntyy lämpöä ennen varastosäiliöihin pumppausta. Suurin osa lämmöstä vapautuu kaasun jäähdytys- ja puhdistusvaiheessa. Lämmön talteenoton kannalta kuitenkin absorptio- ja kontaktivaihe on tärkein. Arvioitu kuivauksen, kontaktivaiheen ja absorptiovaiheen yhteinen reaktiolämpöteho on noin 25 MW, josta osa voidaan ottaa talteen. Rikkihappotehtaan laitteiston materiaalivalinnoissa ja tehdassuunnittelussa varaudutaan siihen, että lämmön talteenotto kaukolämpönä voidaan myöhemmin lisätä osaksi prosessia. Kokkolan suurteollisuusalueella on nykytilanteessa ylitarjontaa kaukolämmöstä, joten syntyvän energian hyödyntämistä osittain sähkönä selvitetään osana laitoksen teknistä suunnittelua. Tehdas liitetään Boliden Kokkola Oy:n energiatehokkuusjärjestelmään. Boliden Kokkola Oy on sitoutunut seuraamaan energian kulutusta ja parantamaan jatkuvasti energiatehokkuutta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Epäorgaanisten peruskemikaalien tuotannon BREF-asiakirjassa (LVIC, Large Volume Inorganic Chemicals, 2007) on käsitelty rikkihapon tuotantoprosessit. BAT-tekniikan mukaisesti tulee seuraavia tekniikoita yhdistellen saavuttaa 99,7 99,92 %:n konversioaste ja mg SO 2 /m 3 (n) päästötaso (metallisulaton yhteydessä toimiva rikkihappotehdas): kaksoiskontaktimenetelmä viidennen katalyyttipedin lisäys cesiumin käyttö katalyyttinä säännöllinen katalyyttipedin kunnon arviointi ja vaihtaminen raaka-ainekaasun pesun tehostaminen lämmönvaihtimien tehokkuuden ylläpito mm. puhdistuksin häntäkaasun käsittely pesurilla, olettaen, että syntyvä sivutuotesakka voidaan hyödyntää tehtaalla. Koska tehdas on suunnitteluvaiheessa, ei valittavia tekniikoita ole kaikkien osaprosessien osalta lopullisesti päätetty. Näillä osapäätöksillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta tehtaan päästöihin tai ympäristövaikutuksiin. Tehtaalle valitut kaksoiskontaktimenetelmä ja märkämenetelmä kaasujen puhdistuksessa ovat BAT-menetelmiä. Rakennettava rikkihap-

19 19 potehdas parantaa raaka-ainekaasun puhdistustulosta BATvaatimusten mukaisesti. Katalyyttipedin ja lämmönvaihtimien tehokkuudella tulee olemaan merkittävä vaikutus konversioasteeseen ja siten kustannuksiin. Cesiumkatalyytin käyttöönottamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Sen käyttö ei kuitenkaan muuta tässä hakemuksessa esitettyjä päästöjä tai niiden ympäristövaikutuksia. Häntäkaasun pesurin käyttöönottamiselle ei ole teknis-taloudellisia perusteita, koska syntyvän pesurisakan hyödyntäminen ei ole Boliden Kokkola Oy:n tehtaalla mielekästä. Tehtaan prosessien suunnittelussa otetaan huomioon rikkitrioksidi/rikkihapposumulle asetettu BAT-taso mg/nm 3 rikkihappona laskettuna. Rikkihappotuotannossa syntyy vain vähän jätteitä. Jätevesien käsittelyssä syntyvät sakat voidaan pääosin hyödyntää pasuttoprosessissa, jossa sakkojen sisältämät metallit voidaan ottaa talteen ja myydä raaka-aineena uudelleen käytettäviksi. Katalyyttijätteen määrää ei voida merkittävästi vähentää, koska katalyytin käyttöiällä on suoraan vaikutusta prosessin saantoon. Tehtaan kemikaalit ovat tavanomaisia ja niiden käyttö ja vaikutukset ovat laajasti tunnettuja ja tutkittuja. Onnettomuuksien riskiä vähennetään uusien laitteistojen paremmalla ja luotettavammalla tekniikalla. Rikkidioksidikaasun hyödyntäminen raaka-aineena rikkihappotuotannossa on edellytys pasuton toiminnalle ja siten sinkin valmistukselle. Uuden rikkihappotehtaan rakentamisella pyritään parantamaan rikkihappotuotannon luotettavuutta ja vähentämään häiriötilanteista aiheutuvia päästöjä. Vanhan laitoksen korvaamiseen perustuva hanke edustaa uusinta tekniikkaa. Uudella kaasunpesulinjalla pyritään edelleen tehostamaan metallien poistoa raaka-ainekaasusta ja siten rikkihaposta. Rikkihappotuotannossa syntyvän energian hyödyntämistä selvitetään osana suunnittelua. Syntyvä lämpö otetaan talteen niistä vaiheista, joissa se lämpötilaeron perusteella on kannattavaa. Lämpöenergialle ei ole toistaiseksi kysyntää, sillä Kokkolassa on ylikapasiteettia. Ensisijaisena tavoitteena on löytää energialle jokin hyödyntämistapa, jotta sitä ei tarvitsisi johtaa mereen. Ellei energialle löydy käyttäjää/ostajaa, sitä ei ole mahdollista hyödyntää. Boliden Kokkola Oy hyödyntää osan syntyvästä lämmöstä omassa prosessissa. Tehtaan laitteistot suunnitellaan nykyaikaisen tekniikan mukaisesti mahdollisimman energiatehokkaiksi. Rikkihapposäiliöt ja lastausalue Kemikaalien varastoinnin päästöjä koskeva BREF-asiakirja on hyväksytty tammikuussa BAT-kriteerit ovat nestemäisen kemikaalin varastoinnille seuraavat:

20 20 Säiliö ja putkistot sijoitetaan maan päälle. Säiliö maalataan valo- ja lämpösäteilyä heijastavalla pinnoitteella, jos kyseessä on haihtuvan yhdisteen varastosäiliö. Säiliöiden tulee olla erityisesti tehtäväänsä ja ko. kemikaalia varten suunniteltuja. Korroosion ehkäisemiseksi tulee käyttää varastoitavalle aineelle soveltuvaa rakennusmateriaalia ja -menetelmiä sekä ennakoivaa huoltomenettelyä. Putkistossa tulee minimoida laippojen lukumäärä ja käyttää hitsattuja saumoja niiltä osin kuin se on huoltoteknisesti ja linjaston muuntamistarpeen kannalta mahdollista. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi tulee olla laadittu turvallisuussuunnitelma ja käytössä tulee olla turvallisuusjärjestelmä. Työtekijät tulee kouluttaa ja työvaiheet ohjeistaa. Muun muassa ylitäytön estämiseksi on laadittava työohjeet. Jokainen säiliö tulee varustaa ylitäytön estämiseksi hälytyksellä. Vuotojen havaitsemiseksi tulee säiliötyypistä riippuen olla järjestely (suoja-allas, vuotohälytys). Merkittävää pilaantumista aiheuttaville kemikaaleille tulee käyttää joko 2-vaippaista säiliötä tai 1-vaippaiselle säiliölle suoja-allasta. Säiliöalueella tulee olla alkusammutuskalustoa pelastusviranomaisen vaatimusten mukaisesti. Sammutusvesien keräilyille on oltava allas, jos kyseessä on myrkyllinen, karsinogeeninen aine tai muuten vaaralliseksi luokiteltu aine. Boliden Kokkola Oy rakentaa rikkihapon varastosäiliöt ja kemikaaliputkistot BAT-vaatimustason mukaisesti. Palaville nesteille on olemassa teknisiä ohjeita ja standardeja, joista noudatetaan soveltuvin osin lieriömäisten säiliöiden standardia SFS Muille kemikaaleille näitä vaatimuksia ei ole, joten valinnat tehdään säädöksissä esitettyjen yleisvaatimusten perusteella. Rikkihapon varastoinnissa ja käytössä noudatetaan asetusta vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) ja sen täydennyksiä ja muutoksia. Säiliöt suunnitellaan ottaen huomioon TUKES-ohje K Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointi". Säiliöt ja putkisto rakennetaan haponkestävästä teräksestä ja/tai hiiliteräksestä. Säiliöiden ympärillä on suoja-allas, jonka tilavuus on yhden säiliön tilavuus kertaa 1,2 eli m³. Altaalla varmistetaan, että mahdollisesti vuotava neste ei pääse ympäristöön. Suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa toimintojen ja kulkuväylien sijoittelulla pelastautuminen ja pelastustoiminta onnettomuustilanteessa. Piha-alueet asfaltoidaan ja hulevedet viemäröidään johdettavaksi jätevedenpuhdistamolle.

21 21 Ympäristöjärjestelmä Kaikkiin säiliöihin asennetaan yläpinnan hälytys ja automatiikka, joka sulkee pumppauksen automaattisesti. Suoja-altaat varustetaan vuotohälytyksellä. Säiliöiden täyttöaste ja muut valvontatiedot siirtyvät automatiikan kautta tehtaan valvomoon. Rikkihappotehtaalle asennetaan myös SO 2 -vuotohälytyksiä. Tehtaan toiminnot tarkastaa TUKES ennen niiden käyttöottoa. Lisäksi säiliön perustukselle suoritetaan rakennusaikainen katselmus ennen kuin säiliön asennustyöt voidaan aloittaa. Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan toiminta on sertifioitu ISO laatujärjestelmän, ISO ympäristöjärjestelmän ja OHSAS työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän mukaisesti. Boliden Kokkola Oy:n ympäristö-, laatu- ja turvallisuusasioiden hallintajärjestelmää laajennetaan kattamaan rikkihappotehtaan toiminta. Tehtaan toimintaperiaateasiakirjassa, turvallisuusselvityksessä ja sisäisessä pelastussuunnitelmassa annetaan ohjeet häiriöja onnettomuustilanteita varten. Boliden Kokkola Oy:llä on käytössä ennakkohuoltojärjestelmä, johon uusi rikkihappotehdas liitetään. Toiminnan aloittamisajankohta Rikkihappotehtaan rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä Tehtaan koeajot ja käyttöönotto tapahtuvat keväällä LAITOKSEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Rikkihappotehtaan merkittävin päästökomponentti on rikkidioksidi. Muita päästöjä ilmaan ovat typenoksidit, rikkitrioksidi ja pisaramuodossa ilmaan pääsevä rikkihappo. Rikkidioksidipäästöt Tehdas suunnitellaan täyttämään kansallinen rikkidioksidipäästöjen tavoitearvo 2 kg SO 2 /tuotettu rikkihappotonni. Tämä vastaa rikkidioksidin konversioastetta 99,7 %, jolloin poistokaasujen pitoisuudeksi tulee noin 900 mg SO 2 /m 3 (n). Tehtaan tavoitearvona pidetään 1,5 kg SO 2 /tuotettu rikkihappotonni.

22 22 Laskelman lähtötietona ovat Boliden Kokkola Oy:n sinkkipasuton tuottaman kaasun määrä ja koostumus sekä happotehtaaseen syötettävän laimennusilman määrä. Laimennusilman määrä on laitoskohtainen suunnitteluparametri, joka ei ole vielä täsmentynyt. Laskelmat perustuvat siis siten arviointiin ilmakertoimen lukuarvosta. Ilmakertoimen kasvattaminen poistokaasun voimakkaan laimentamisen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista, koska tehtaan läpi virtaavan kaasun määrä kasvaa ja tällöin laitoksen energiankulutus kasvaa. Lisäksi laimennusilman määrän suurentaminen huonontaisi tehtaassa myöhemmin mahdollisesti toteutettavan lämmön talteenoton tehokkuutta. Laitoksen ominaispäästöön (kg SO 2 /t H 2 SO 4 ) poistokaasun laimentamisella ei ole vaikutusta. Edellä mainituista syistä laimennusilman määrä ja happikerroin pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Esimerkiksi päästötasolla 1,5 kg SO 2 /tuotettu rikkihappotonni (= konversio 99,77 %) saadaan ilmakertoimella 1,0 piipusta poistuvan kaasun pitoisuudeksi 610 mg/m 3 (n). Pelkästään piipusta poistuvan kaasun pitoisuudelle ei tulisi yksinään asettaa liian suurta painoarvoa, vaan tilannetta olisi tarkasteltava ympäristönsuojelun kannalta kokonaisuutena. Muut päästöt ilmaan Suunnittelussa otetaan huomioon myös metallituotannon yhteydessä toimivan rikkihappotehtaan BREF-asiakirjan mukaiset vaatimukset ilmaan johdettavien rikkitrioksidin ja rikkihapposumun pitoisuuden vuosikeskiarvosta mg/m 3 (n) rikkihappona laskettuna. Typenoksidien arvioitu päästömäärä on Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan tulosten perusteella noin 30 t/a eli noin 0,1 kg/tuotettu rikkihappotonni. Edellä esitetyllä poistokaasuvirtauksella NO x -pitoisuudeksi tulee laskennallisesti noin 30 mg NO 2 /m 3 (n). Hiilidioksidin päästömäärä on noin 600 t/a. Metallipäästöt liittyvät sinkkitehtaan mahdollisiin häiriötilanteisiin. Rikkihappotehtaalla käytettävä kaasu on puhdistettu metalleista monivaiheisessa kaasunpuhdistusprosessissa. Rikkihappotehtaalta häiriötilanteessa vapautuvan SO 2 -kaasun metallipitoisuudet ovat alle ppm-tasoa. Normaalitilanteessa ja rikkihappotehtaan häiriötilanteessa poistokaasut päästöineen johdetaan rakennettavan uuden piipun kautta ilmaan. Piippu rakennetaan 70 metriä korkeaksi, ja sen halkaisija on noin 2 metriä. Piippuun ei voida hätätilanteissa vaadittavan esteettömän virtauksen varmistamiseksi asentaa erityisiä poistokaasun puhdistuslaitteistoja.

23 23 Sinkkipasuton ja rikkihappotehtaan yhteisen valvomon ansiosta saavutetaan parempi käyttövarmuus ja voidaan minimoida häiriötilanteista johtuvia alasajoja ja niistä aiheutuvia päästöjä. Metallit, kuten elohopea, poistetaan pasutosta tulevasta raakaainekaasusta kaasunpesuyksikössä. Kaasunpesu on suljettu prosessi, johon kaasu tulee putkea pitkin pasutolta. Kaasu kulkee pesulaitteiston läpi ja syötetään happotehtaalle. Normaalitoiminnassa kaasunpesusta ei synny päästöjä. Rikkihapon kontaktointi- tai imeytysvaiheista ei aiheudu metallipäästöjä ilmaan. Jäähdytysvedet, jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Jätevedet Rikkihapon valmistuksessa syntyy jätevesiä lähinnä vain kaasunpuhdistuksessa. Prosessissa muodostunut pesuhappo käsitellään kemiallisella saostuksella ennen veden johtamista sinkkitehtaan jätevesiviemäriin. Pesuhapon käsittely sisältää elohopean saostuksen natriumsulfidilla elohopeasulfidiksi ja arseenin poiston ferriarsenaattina ferrisulfaatin avulla. Saostuksen jälkeen liuos neutraloidaan joko lipeällä tai kalkilla. Neutraloinnin jälkeen liuos suodatetaan. Syntyvä elohopeapitoinen sakka johdetaan sinkkipasuttoon. Arseenipitoisen sakan käsittely riippuu käytettävästä saostuskemikaalista. Jos neutraloinnissa on käytetty lipeää, ferriarsenaattisakka palautetaan sinkkipasuton syöttöön. Jos neutralointiaineena on kalkki, saostuu neutraloitaessa kipsiä, joka sekoittuu ferriarsenaattisakan kanssa. Pesuhaposta kemiallisessa jätevesien käsittelyprosessissa puhdistettu rikkihappotehtaan jätevesi johdetaan yhdessä sinkkitehtaan puhdistettujen jätevesien kanssa samaa putkea pitkin saostusaltaaseen ja edelleen mereen. Jätevesistä ei aiheudu mereen merkittävää kuormitusta. Rikkihappotehtaan jätevesimäärän on arvioitu olevan noin m 3 /a (15 m 3 /h). Koko sinkkitehtaan jätevesimäärä vuonna 2007 oli 1,2 milj. m 3 /a. Teollisuusalueen jätevesimäärä pysyy sinkkitehtaan jätevesiin verrattuna lähes ennallaan sillä rikkihappotehtaan jätevesimäärä on 11 % sinkkitehtaan kokonaisvesimäärästä. Koko Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan, OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitoksen yhteisestä jätevesien käsittelystä mereen johdettava jätevesimäärä kasvaa alle 4 %. Alla on esitetty kaaviokuva rikkihappotehtaan jätevesien käsittelystä:

24 24 Laadultaan uuden rikkihappotehtaan vedet eivät eroa merkittävästi sinkkitehtaan jätevesistä, jotka sisältävät samoja haitta-aineita. Merkittävimmät näistä ovat arseeni, kadmium ja elohopea. Jätevesien kemiallisen käsittelyn tehokkuus on korkea. Metalleista saadaan talteen yli 98 % ja eliöstölle erittäin haitallisten kadmiumin ja elohopean puhdistusaste on lähes 100 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty laskennalliset arviot uuden rikkihappotehtaan päästöistä aiheutuvasta lisäyksestä sinkkitehtaan päästöihin mereen merkittävimpien haitta-aineiden osalta verrattuna Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan vastaaviin päästöihin: Uusi rikkihappotehdas (laskennallinen arvio) Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan päästöt mereen vuonna 2006 Boliden Kokkola Oy:n ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n päästöt mereen vuonna 2006 Elohopea, kg/a < 1 1,8 1 Arseeni, kg/a 30 98,6 11 Kadmium, kg/a 5 10,2 9 Sinkki, kg/a Verrattuna nykyiseen Kemira Oyj:n jätevesien käsittelyyn rikkihappotuotannon jätevesien puhdistustulos paranee ja päästöt mereen pienenevät. Puhdistustehokkuuksiin perustuvan laskennallisen arvion mukaan rikkihappotuotannon päästöt merialueelle pienenevät arseenin osalta 70 %, kadmiumin osalta 50 % ja elohopean osalta 50 % nykytilanteeseen verrattuna. Puhdistusprosessi pyritään kaikissa olosuhteissa pitämään mahdollisimman tehokkaana. Jätevesien käsittelyprosessin toimintaa valvontaan jatkuvasti. Puhdistusprosessissa on välivaiheena saostusallas, jossa on riittävän pitkä viipymä, joten mahdollisessa häiriötilanteessa mereen ei pääse metalleja suoraan.

25 25 Boliden Kokkola Oy:n, OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Oy Kokkola Power Ab:n jätevesien yhteiskäsittelyn muuttaminen Lupahakemuksen mukaan rikkihappotehdas ja rikkihapposäiliöt rakennetaan osittain nykyisten lietealtaiden päälle, jolloin ne poistetaan käytöstä ja siirretään uuteen paikkaan. Lupahakemuksen täydennyksen yhteydessä ( ) hakija on edelleen esittänyt, että rikkihappotehtaan sijoituspaikkaa muutetaan siten, että se tulisi osittain ensimmäisen saostusaltaan päälle ja tämä saostusallas poistettaisiin käytöstä. Sinkkitehtaan jätevesikäsittelyn nykytilanne Sinkkitehtaan jätevedet käsitellään nykyisin kemiallisessa saostusprosessissa, joka on osa sinkkitehtaan prosessia. Sinkin tuotantoprosessissa muodostuvat jätevedet johdetaan kemiallisen saostuksen jälkeen jälkisaostukseen sinkkitehtaan omistuksessa oleviin sekoitus- ja saostusaltaisiin, joihin johdetaan myös OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätevedet (kemiallisen käsittelyn jälkeen) sekä Oy Kokkola Power Ab:n jätevedet. Saostusaltaiden nykytilanne on esitetty seuraavassa kuvassa. Ehdotetut muutokset jätevesien käsittelyprosessiin Uusi rikkihappotehdas ja rikkihapposäiliöt rakennetaan osittain nykyisten lietealtaiden päälle, jolloin ne poistetaan käytöstä ja siirretään uuteen paikkaan. Lupahakemuksen täydennyksen yhteydessä ( ) hakija on edelleen esittänyt, että rikkihappotehdas rakennettaisiin osittain nykyisin käytössä olevan ensimmäisen saostusaltaan päälle ja tämä saostusallas poistettaisiin käytöstä. hakija on esittänyt suunnitelman

26 26 jätevesien käsittelyn uudesta järjestelystä, sekä asiantuntijaselvityksen muutoksen vaikutuksista jätevesien yhteiskäsittelyn puhdistustehokkuuteen. Poistettava saostusallas 1 korvattaisiin avo- tai umpiviemärillä. Muutoin prosessi säilyisi pääosin nykyisen kaltaisena. Muutos on esitetty seuraavassa kuvassa. Hakija on tutkinut mittauksin nykyisten altaiden erotustehokkuutta sekä arvioinut tulosten perusteella toisen saostusaltaan poistamisen vaikutusta erotustehokkuuteen. Saostusaltaiden 1 ja 2 nykyiset erotustehokkuudet eri metallien osalta on esitetty seuraavassa taulukossa. 1. altaan erotustehokkuus 2. altaan erotustehokkuus Typpi % 6.1 % Rauta 93.8 % 9.6 % Koboltti 93.4 % 9.6 % Nikkeli 89.7 % % Kupari 90.5 % % Sinkki 95.6 % 19.6 % Arseeni 77.9 % % Kadmium > % 0.0 % Elohopea 95.4 % 10.2 % Hakija katsoo, että saostuskokeiden perusteella yhdellä saostusaltaalla saavutetaan riittävä viipymä altaissa tehokkaan saostumisen varmistamiseksi. Saavutettavalla tehokkuudella säilytetään lähes nykyinen päästötaso ja mereen johdettavat päästöt alittavat selvästi voimassa olevat päästörajat myös muutoksen jälkeen. Typen poistoon saostusaltailla ei ole juurikaan vaikutusta. Metallit saostuvat altaissa tehokkaasti. Erityisen tehokasta saostuminen on

27 27 ensimmäisessä saostusaltaassa. Nykyisin käytössä olevassa toisessa saostusaltaassa saostuminen on selvästi vähäisempää, tosin sinkin osalta vielä noin 20 % näyttäisi saostuvan toiseen altaaseen. Esitetyn muutoksen johdosta mereen johdettavissa päästöissä ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Joidenkin päästöparametrien (arseeni ja kupari) osalta tuloksissa näkyy jopa lievää kasvua toisessa altaassa. Päästömäärän kasvu selittyy pääosin sillä, että mitatut pitoisuudet ovat erittäin alhaisia ja suurin osa analyyseista on alle määritysrajan. Esitetyllä muutoksella ei ole vaikutusta OMG Kokkola Chemicals Oy:n eikä Oy Kokkola Power Ab:n jätevesien käsittelyyn ennen yhteistä jälkisaostusprosessia. OMG Kokkola Chemicals Oy:llä on sinkkitehtaan prosessin kaltainen kemiallinen käsittely sekä hiekkasuodatinyksikkö ennen jätevesien johtamista yhteiseen sekoitusaltaaseen. Oy Kokkola Power Ab:llä ei ole erillistä jätevesien esikäsittelyä ennen yhteisiä altaita. Yhtiön saostusaltaiden kautta johtama vesimäärä on kuitenkin niin vähäinen ja vesien laatu sellainen, ettei esitetyllä muutoksella arvioida olevan vaikutusta jätevesien käsittelyyn tai saostumistehokkuuteen. Jäteveden käsittelyn muutoksista on laadittu asiantuntijaselvitys (Jätevesien selkeytysaltaan muutostöiden suunnittelu, , Geobotnia Oy). Työssä on analysoitu hakijan tekemien jätevesinäytteiden tulokset. Viipymäaikojen osalta selvityksessä todetaan, että nykyinen jäteveden viipymä 1. selkeytysaltaassa on maksimissaan 34 tuntia, kun altaassa ei ole laskeutuneena kiintoainesta ja virtaama on 500 m 3 /h, ja 2. selkeytysaltaassa 30 tuntia. Viipymäaika altaassa pienenee mitä enemmän kiintoainetta altaan pohjalle laskeutuu. Johtopäätöksissä todetaan, että jäteveden saostaminen on mahdollista hoitaa yhdellä selkeytysaltaalla, mikäli altaan tyhjentäminen kiintoaineesta tapahtuu säännöllisesti, millä varmistetaan jäteveden tarpeeksi pitkä viipymä selkeytysaltaassa. Jäteveden viipymän on oltava noin 30 tuntia nykyisillä jäteveden ominaisuuksilla, jotta saostuminen saostuskokeiden mukaisesti ehtii tapahtua. Typpi saostuu hitaimmin, mutta muiden aineiden osalta viipymä voisi olla lyhempikin. Selvityksessä on lisäksi esitetty suunnitelma uusien ruoppauslietealtaiden rakentamiseksi. Nykytilanteessa liete ruopataan saostusaltaista ensimmäisen saostusaltaan vieressä oleviin kuivausaltaisiin, josta liete on lastattu ja ajettu suhteellisen märkänä loppusijoitukseen tehtaan jätealueelle. Käyttöön jäävän saostusaltaan 2. viereen rakennetaan uudet kuivatusaltaat, joissa lietteen kuivumista on tehostettu nykyiseen verrattuna siten, että ylimääräinen vesi pääsee poistumaan sekä pinnasta ylivaluntana että alakautta salaojia pitkin. Uudet kuivausaltaat sijoitetaan maanpintaan ja pohjavedenpintaan nähden niin ylös, että lietteen suotovesi pääsee tehokkaasti poistumaan myös alakautta. Ruoppauslietealtaiden pohjalle asennetaan bentoniittimatto ohjaamaan kaikki kuivatusvedet salaojiin ja estämään veden suotautuminen suoraan maaperään. Kuivatusaltaasta

28 28 tulevat vedet johdetaan takaisin saostusaltaan alkupäähän. Kuivatusallas rakennetaan jaettavana eli altaan tyhjennys onnistuu niin, että käytössä on altaasta toinen puoli kerrallaan. Kuivunut liete siirretään kuivatusaltaista loppusijoitukseen tehtaan jätealueelle. Periaateleikkaukset lietteen kuivatuksen järjestämisestä (liite 3) ja jätevesien käsittelyn uudelleen järjestämisestä (liite 2) on esitetty tämän päätöksen liitteenä. Muutokset alueen viemäröinteihin Toiminnan muutoksen johdosta tehdään muutoksia viemäröinteihin. Uusia linjoja ovat lattiakaivoputki rikkihappotehtaalta sivutuoteosastolle, jota kautta johdetaan pesuhappopitoiset jätevedet ja vastaavat jätevedet rikkihappotehtaan kaasunpuhdistusosasta, sadevesikeräilyputki happotehtaalta, säiliöalueelta sekä lastausalueilta sadevesisäiliöön ja lisäksi sisäisiä happotehtaan ja säiliöalueen sisäisiä linjoja. Happopitoiset vedet happotehtaalta, ei kuitenkaan kaasunpesuosasta, säiliöalueelta sekä junalastauksesta johdetaan sinkkitehtaalle Mg-poistoon. Jäähdytysvedet Jäähdytysvedet tullaan johtamaan päivätyssä hakemuksen täydennyksessä satama-altaaseen alla esitetyn kuvan mukaisesti. Paluulinjana käytetään olemassa olevaa betonilinjaa, jonka pituus liitoskohdasta mereen on noin 410 metriä, josta kanaalin osuus on noin 25 metriä. Jäähdytysvedet johdetaan mereen eri paikkaan kuin jätevedet siten, että ne eivät pääse sekoittumaan keskenään.

29 29 Jäähdytysvesien purkupaikka palvelee myös syväsatamaa, pitäen sen talviaikana sulana. Vesimassa on syväsataman alueella riittävän suuri niin, ettei vesien purku jäähdytysveden ottopaikan läheisyyteen juurikaan vaikuta otettavien jäähdytysvesien lämpötilaan. Hakija esittää jäähdytysveden purkuputken sijoittamista niin, että se kulkee satamalaiturin vieressä merelle päin noin 300 metriä rannasta (Rikkihappotehtaan asemapiirustus, No , ). Purkuputken halkaisija on mm. Purkuputken pään koordinaatit ovat N ja E Jäähdytysvesien lämpökuorma mereen on noin 116 TJ kuukaudessa ja TJ vuodessa. Kesällä lämpimän veden aikaan purettava jäähdytysvesi on keskimäärin 24 o C, maksimissaan 30 o C. Muina vuodenaikoina purettavan jäähdytysveden lämpötila on keskimäärin noin 22 o C ja maksimissaan 27 o C. Saniteettivedet Päästöt maaperään Rikkihappotehtaalta ei muodostu saniteettivesiä, sillä valvomotilat ovat nykyisen sinkkitehtaan valvomon yhteydessä. Sinkkitehtaan saniteettivedet käsitellään tehtaan omassa jätevesien kemiallisessa käsittelyprosessissa. Piha-alueen sadevedet Tehdasalueen sade- ja sulamisvedet kerätään talteen ja johdetaan viemärijärjestelmän kautta jäteveden käsittelyyn (likaiset alueet) tai saostusaltaan (puhtaat alueet) kautta mereen nykyisen Boliden Kokkola Oy:n tehdasalueen hulevesien käsittelytavan mukaisesti. Rikkihappotehtaan ympäristössä hulevedet eivät poikkea laadultaan sinkkitehtaan hulevesistä. Rikkihappo käsitellään suljetuissa tehdastiloissa ja säiliöt ja lastauspaikat varustetaan suoja-altailla. Siten normaalitilanteessa tehtaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Melu, tärinä ja liikenne Rikkihappotehtaalla melua aiheuttavat käytännössä vain ilmanvaihdon ulostulot. Tällaisia kohteita on rakennuksen eri puolilla ja niiden äänitehotaso vaihtelee muista vastaavista kohteista mitattuna db välillä. Tällaisia melutasoltaan suurempia kohteita tulee olemaan tehtaalla 3 5 kappaletta. Myös piipusta ulos johdettava ilma aiheuttaa huminaa, jonka ääniteho voi olla luokkaa 100 db. Muutoin tehtaan toiminnot eivät aiheuta tehdasrakennuksen ulkopuolelle melua, eikä tuotannossa ole mekaanista kolinaa tms. aiheuttavia vaiheita. Raskas liikenne muodostaa osan rikkihappotehtaan melusta. Itse säiliöautojen lastaus ei aiheuta merkittävää melua. Liikenteen määrä ei kuitenkaan lisäänny uuden rikkihappotehtaan vuoksi alueelle johtavilla teillä.

30 30 Tehtaan suunnittelussa minimoidaan ympäristöön aiheutuvaa melua mitoittamalla suuren ilmavirtauksen kanavat tarpeeksi väljiksi ja käyttämällä niissä tarpeen mukaan ääntä vaimentavaa kotelointia. Kotelointia voidaan tarvittaessa lisätä myös jälkikäteen, jos selvästi erottuvaa melua esiintyy. Tehdas rakennetaan kaikilta osin siten, että meluohjearvojen ylittymistä ei tapahdu. Liikenteen aiheuttamia haittoja on suurteollisuusalueella pienennetty teiden sijoittelun avulla. Uusi Satamatie ei kulje asutusalueiden halki, joten liikenteen meluhaitta on vähentynyt. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Rikkihappotehtaan toiminnasta syntyy ongelmajätteiksi luokiteltavia sakkoja, kontaktiuunin katalyyttimassaa ja tavanomaisia tehdastoiminnasta syntyviä voiteluöljyjä, suodattimia ja akkuja. Metallisakat voidaan pääosin hyödyntää sinkkitehtaan pasutossa. Sakat syntyvät kaasun puhdistuksen eri vaiheissa. Tiedot syntyvistä jätteistä on esitetty seuraavassa taulukossa: Jätenimike Tunnusnumero Määrä (t/a) Ongelmajätteet Hyötykäyttöön kelpaamaton Hg , 20 ja/tai As-pitoinen sakka As-pitoinen kipsisakka Happojäte ,5 Katalyyttimassa Liuottimet ,3 Voiteluöljyt ,0 Kiinteä öljyinen jäte ,0 Akut ,0 Loisteputket ,2 Tavanomaiset jätteet Tavanomainen kaatopaikkajäte Puujäte Paperi ja pahvi Metalliromu ,0 SER-romu ,0 Pesuhapon käsittelyn viime vaiheessa tehtävä neutralointi voidaan toteuttaa uudessa tehtaassa joko lipeällä tai kalkilla. Kalkkisaostusvaihtoehdossa arseeni saostuu kipsin sekaan eikä sitä voida erottaa talteen. Syntyvä kipsisakkamäärä on luokkaa tonnia vuodessa, joka ei ole merkittävä sinkkitehtaan toiminnassa syntyviin muihin sakkamääriin verrattuna. Katalyyttimassa vaihdetaan joka kolmas tai viides vuosi. Kaasun puhdistuksesta syntyvä elohopeapitoinen sakka voidaan hyödyntää pasuttoprosessissa. Koska elohopeasakka ohjataan uudessa tehtaassa suoraan elohopean valmistukseen, ei toiminnassa synny elohopeapitoisia jätteitä. Myös arseenipitoinen sakka ohjataan

31 31 pasuttoon, jos pesuhappojen käsittelyssä käytetään saostukseen lipeää. Hyötykäyttöön kelpaamattomien sakkojen määrän arvioidaan olevan noin 20 tonnia vuodessa. Hyötykäyttöön tai prosessiin soveltumattomat sivuvirrat toimitetaan loppusijoitettavaksi sinkkitehtaan läjitysalueelle tai muulle asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Jätteiden määrän vähentäminen on eräänä tavoitteena tehtaan suunnitteluprosessissa. Syntyvien ongelmajätesakkojen määrä on hyvin vähäinen talteenottomahdollisuuksien vuoksi, joten merkittävää jätemäärän vähentämistä ei voida enää saavuttaa. Tavanomaisten jätteiden määrää pyritään vähentämään mahdollisuuksien mukaan lajittelulla ja kierrättämällä. Käytetyn katalyyttimassan määrää ei voida vähentää, koska katalyytin käyttöikä vaikuttaa rikkihapon konversioon ja sitä kautta tuotannon tehokkuuteen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisesti arvioidut vaikutukset Rakennettavasta rikkihappotehtaasta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointi (Boliden Kokkola Oy, Rikkihappotehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, Ramboll Finland Oy, ). Ympäristövaikutusten arvioinnissa vaihtoehtoina olivat uuden rikkihappotehtaan (tuotantomäärä tonnia) rakentaminen Boliden Kokkola Oy:n sinkkipasuton viereen ja nollavaihtoehto, jossa toimintaa jatkettaisiin nykyisenkaltaisena, jolloin rikkidioksidi jalostettaisiin rikkihapoksi Kemira Oyj:n rikkihappotehtaalla voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. Verrattaessa nollavaihtoehtoehtoa uuden rikkihappotehtaan rakentamiseen, YVA-selvityksen johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että uuden rikkihappotehtaan vaikutus ilmanlaatuun on positiivinen, koska uudempi tekniikka pienentää päästöjä tuotettua tonnia kohden ja vähentää häiriötilanteita. Uusi laitos vähentää myös vaikutuksia vesistöön paremman jätevesien puhdistustehokkuuden kautta. Edelleen uuden tekniikan käyttöönotto vähentää ympäristöriskejä. Koska laitos siirtyy kauemmas lähimmästä asutuksesta myös meluvaikutukset vähenevät. Jätehuollon osalta vaikutus on positiivinen, koska elohopeasakat voidaan hyödyntää Boliden Kokkola Oy:n prosessissa ilman välivarastointia. Muilta osin vaihtoehdot eivät eronneet toisistaan tai erot olivat pieniä. Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa hanke on katsottu teknisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta toteuttamiskelpoiseksi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole havaittu vaikutuksia, jotka estäisivät hankkeen toteuttamisen tai johtaisivat ympäristön tai terveyden kannalta merkittäviin haittoihin.

32 32 Länsi-Suomen ympäristökeskus on arviointiselostuksesta yhteysviranomaisena antamassaan lausunnossa (LSU-2006-R-33, ) katsonut muun muassa, että selvityksessä ei ole arvioitu varsinaista nollavaihtoehtoa ollenkaan, koska tällöin olisi pitänyt arvioida vaihtoehto, jossa rikkihappoa ei valmistettaisi ollenkaan. Yhteysviranomainen on todennut, että selostuksessa ei ole arvioitu nykyisen rikkihappotehtaan teknistä jäljellä olevaa käyttöikää. Uuden tehtaan päästötasojen voidaan arvioida olevan samaa tasoa kuin Kemira Oyj:n nykyisen tehtaan. Lupakäsittelyssä hakijan tulisi esittää arvio siitä, mikä on piipun lyhentämisen vaikutus ilmanlaatuun lähialueilla mallilaskelmaa tai muuta luotettavaa tapaa käyttäen. YVAselvityksessä jää epäselväksi, onko uudessa tehtaassa mahdollista vähentää alasajojen määrää ja mitkä kaikki tekijät vaikuttavat alasajojen määrään. Jäähdytysvesien osalta yhteysviranomainen on todennut, että nollavaihtoehdossa jäähdytysvedet johdetaan mereen Kemira Oyj:n selkeytysaltaiden kautta. Altaiden koosta johtuen vesi jäähtyy ennen sen päätymistä mereen. Lämpökuorma on pitänyt kummatkin Kemira Oyj:n altaat sulana myös talvikauden. Hankkeen toteutuessa vain sisempi allas on talvella sulana. Uuden rikkihappotehtaan rakentamisen yhteydessä otettaisiin käyttöön uusi purkupaikka, joka aiheuttaisi vaikutuksia vastaanottavalla merialueella. YVA-arvioinnin mukaan talvella syntyy sulan veden alue, jolla on merkitystä alueella liikkumiselle ja muun muassa kalastukselle. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulisi selvittää vaihtoehtoa, jossa jäähdytysveden kiertosuunta olisi toinen, ja vesi johdettaisiin syväsataman puolelle. Tällöin sulan veden alue ilmeisesti rajoittuisi talvikautena varsinaiselle satamaalueelle ja laivaväylälle. Muilta osin yhteysviranomaisella ei ole ollut olennaista huomautettavaa YVA-selostuksesta. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen Rakennettavasta rikkihappotehtaasta ei aiheudu merkittäviä muutoksia ihmisten elinoloihin tai viihtyvyyteen. Lähimpien asuin- ja virkistysalueiden olosuhteiden ei arvioida muuttuvan nykyisestään. Uuden tehtaan käyttöönotto vaikuttaa rikkihappotehtaalla työskentelevien henkilöiden työympäristöön myönteisesti muun muassa automaation osuuden lisääntyessä ja turvallisuuden parantuessa. Laitoksen rakentamisvaiheesta aiheutuu rakennustontille väliaikaisesti normaalia rakennustyömaan luonteeseen liittyvää melua, pölyämistä ja liikennettä. Rakentamisesta ei aiheudu haittaa asukkaille. Vaikutukset ilman laatuun Päästöjen leviämismalliselvitys Ilmatieteen laitos on laatinut leviämisselvityksen Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan rikkidioksidipäästöjen vaikutuksesta ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksiin tehtaan ympäristössä ( ). Le-

33 33 viämismallilaskelman taustatietoina on käytetty hakemuksessa esitettyjä tietoja; piipun korkeus 70 metriä ja rikkidioksidin maksimipäästö 2 kg/tuotetonni, vuorokausituotannon ollessa enimmillään tonnia rikkihappoa. Savukaasun virtausmääränä on käytetty Nm 3 /h. Mallinnuksen tuloksena rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoksi saatiin 0,8 µg SO 2 /m 3, korkeimmaksi vuorokausikeskiarvoksi 17 µg SO 2 /m 3 ja korkeimmaksi tuntikeskiarvoksi 93 µg SO 2 /m 3. Boliden Kokkola Oy:n päästöjen aiheuttamat pitoisuudet olisivat korkeimmillaan noin 4 % rikkidioksidipitoisuuden vuosiraja-arvosta (20 µg/m 3, VNA 711/2001), alle 15 % vuorokausiohjearvosta (80 µg/m 3, VNp 480/1996) ja noin 8 % tuntiohjearvosta (250 µg/m 3, VNp 480/1996), kun otetaan huomioon raja- ja ohjearvoihin verrattavien pitoisuuksien tilastollinen käsittely. Rikkidioksidipitoisuuksien maksimiarvot esiintyvät laskelmien mukaan noin metrin etäisyydellä laitoksesta painottuen koillisen suuntaan Kokkolassa vallitsevien tuulensuuntien mukaisesti. Mallilaskelmien perusteella suunnitellun rikkihappotehtaan piipun korkeus (70 metriä) takaa ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet. Vaikutukset onnettomuustilanteissa Tehdas sijaitsee melko kaukana asuinalueista, joten onnettomuustilanteessa terveysvaikutuksia aiheuttavan päästön ulottuminen asuinalueelle on epätodennäköistä. Käytännössä vain rikkidioksidikaasun vuototilanteessa terveysvaikutuksia aiheuttava päästö voi levitä tuuleen suunnasta riippuen myös tehdasalueen ulkopuolelle. Rikkidioksidi on väritön mutta pistävän hajuinen kaasu. Kaasu on ilmaa raskaampaa ja muodostaa onnettomuustilanteessa korkeina pitoisuuksina ilmaan päästessään riskin tehdasalueella työskenteleville ihmisille. Rikkidioksidi syövyttää kosteassa ilmassa useimpia metalleja (esimerkiksi alumiini, kupari, sinkki). Hengitettäessä rikkidioksidi on jo pieninä pitoisuuksina vaarallista. Ilmaan joutunut rikkidioksidi hapettuu hitaasti rikkitrioksidiksi, joka reagoi ilman kosteuden kanssa muodostaen rikkihappoa. Rikkidioksidin laskeumat aiheuttavat pitkähköllä aikavälillä maaperän kasvukerroksen tuhoutumista, sillä laskeuma lisää maaperän happamuutta ja sulfaattipitoisuutta, vähentää maaperän kalsiumpitoisuutta ja mikro-organismien toimintaa. Rikkidioksidin kulkeutuminen riippuu maaperän ph:sta ja kosteudesta. Maaperään tunkeutunut rikkidioksidi voi kulkeutua pohjaveteen. Vaikutus pintavesiin, niiden käyttöön ja kalatalouteen Teollisuusalueen jätevesien vaikutukset eivät muutu nykytilanteesta verrattuna nykyisen toiminnan aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin.

34 34 Purkualueen sedimenteissä metallipitoisuuksien arvioidaan pysyvän nykyisen kaltaisina. Riskitarkastelun perusteella myrkyllisyyshaittojen esiintyminen alueella on arvioitu melko vähäiseksi. Rikkihapon valmistuksen loppuminen Kemira Oyj:n tehtailta osaltaan vähentää nykyiselle purkualueelle kohdistuvaa metallikuormitusta. Ykspihlajanlahdella tämä näkyy vähitellen pintasedimentin alenevina metallipitoisuuksina. Kehityksellä on positiivinen vaikutus pohjaeläinyhteisöjen tilaan ja pohjaeliöstöä ravintonaan käyttäviin kalalajeihin. Samalla ihmiseen kohdistuva terveysriski tältä osin pienenee. Jäähdytysvesien vaikutusalueella meriveden lämpötilan voidaan arvioida nousevan vain lievästi ja varsin paikallisesti. Purkualueella lämmin vesi sekoittuu nopeasti suureen vesitilavuuteen ja osa lämmöstä siirtyy ilmaan. Maksimissaan vaikutusalueen veden arvioidaan olevan avovesikaudella muutaman asteen muuta merialuetta lämpimämpää. Meriveden happitilanteen voidaan hyvien sekoittumis- ja laimenemisolosuhteiden perusteella arvioida säilyvän nykyisen kaltaisena jäähdytysvesien johtamisesta huolimatta. Jäähdytysvesien johtamisella ei arvioida olevan merkittäviä kalatalousvaikutuksia. Onnettomuustilanteissa veteen joutunut nestemäinen rikkidioksidi pääosin höyrystyy. Veteen liuennut osa hapettuu rikkihapokkeeksi, joka edelleen hapettuu hitaasti rikkihapoksi. Rikkidioksidin ei ole todettu kertyvän ravintoketjuun. Jäähdytysvesien vaikutuksista satama-altaaseen on laadittu asiantuntijaselvitys (Rikkihappotehtaan jäähdytysvesien johtamisvaihtoehdot, Jäähdytysvesien vaikutukset satama-altaassa, Ramboll Finland Oy, ). Selvityksen mukaan satama-altaan leveys on noin 200 metriä ja pituus eteläreunaltaan 270 metriä sekä pohjoisreunaltaan metriä. Laskennallisesti satama-altaan täyttyminen tehtaan jäähdytysvesillä (3 800 m 3 /h) kestää noin viikon, jos jäähdytysvedet lasketaan altaan perälle. Jäähdytysvesien purkaminen lähelle ottopaikkaa johtaisi jäähdytysvesien takaisinkiertoon. Tämä puolestaan lisäisi Boliden Kokkola Oy:n ja Oy Kokkola Power Ab:n jäähdytysveden ottotarvetta. Nykyisin voimalaitos palauttaa ottamansa jäähdytysveden satama-altaan merenpuoleiseen päähän. Tämä purkupaikka on valittu ilmeisesti juuri jäähdytysvesien kierron estämiseksi. Satamatoimintojen vaikutuspiirissä vesiympäristöllä ei ole erityisiä luontoarvoja, joiden perusteella vesien johtamisesta aiheutuvia seurausvaikutuksia tulisi erityisesti varoa. Lämpimänä kautena lämmönnousun voidaan laimenemisasteen perusteella arvioida jäävän alle 10 C:n raja-arvon, jolloin yleisesti tarkasteltuna vesien mikrobiaktiivisuus kaksinkertaistuu. Kesällä, tietyissä tyynissä sääolosuhteissa, satama-altaassa voi lämpenemisen seurauksena esiintyä jonkinasteista leväkasvua. Tämän todennäköisyys on kuitenkin pieni, sillä jäähdytysvesissä mereen ei kulkeudu levien kasvulle välttämättömiä ravinteita. Vesialueen happiolosuhteissa ei kuitenkaan ole

35 35 odotettavissa erityistä heikkenemistä. Sedimentissä mahdollisesti olevat haitta-aineet eivät vesien johtamisen seurauksena vapaudu pohjalta. Selvityksen mukaan nykytilanteessa jäähdytysvesien johtaminen ei aiheuta erityisiä haittoja satama-altaassa tai sen ulkopuolella. Meriveden lämpötila saattaa nousta noin 3 10 o C lähinnä noin 100 metrin säteellä purkupaikasta. Yli 200 metrin säteellä purkupaikasta vaikutukset ovat tuskin havaittavia. Tulevaisuudessa, mikäli eteläpuolista laituria laajennetaan sataman pitkän tähtäimen suunnitelmien mukaisesti, vesien laimeneminen olisi selvästi heikompaa kuin nykytilassa. Tällöin jäähdytysvesien purkukohdan tulisi olla nykyisen laiturin ulkoreunan tasolla. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Normaalitilanteessa tehtaan toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia maaperään tai läheisiin pohjavesialueisiin. Tehdas rakennetaan pohjavesialueen ulkopuolelle, eikä se aiheuta vaaraa pohjavesille. Rikkihappotuotannon päästöjen siirtyminen 800 metriä pohjoisemmaksi ei muuta ilman kautta maaperään ja sitä kautta välillisesti pohjaveteen aiheutuvia vaikutuksia. Kuljetuksiin liittyvissä onnettomuustilanteessa vuoto voi tapahtua pohjavesialueella. Yhdestä ajoneuvosta vuotava määrä on yleensä enintään yhden nuppikuorman verran (20 m 3 ), josta suurin osa imeytyy maa-ainekseen, ja voidaan kerätä talteen ennen sen päätymistä pohjaveteen. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Tehdas rakennetaan olemassa olevalle teollisuusalueelle, jossa ei ole kasvillisuutta. Tehtaan vaikutukset luontoon ja kasvillisuuteen muodostuvat ilmaan johdettavien päästöjen sekä mereen johdettavien jätevesien ja jäähdytysvesien kautta. Rikkihappotehtaan toiminta ei aiheuta merkittäviä suojelualueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Bioindikaatiotutkimusten perusteella luontovaikutukset ovat olleet väheneviä, ja kasvillisuus on alkanut toipua muutaman vuosikymmen takaisista suurista päästöistä. Nykyaikaisen tekniikan ja paremman prosessinhallinnan kautta päästöt ympäristöön pienenevät ja vaikutukset vähenevät. Melun, tärinän ja liikenteen vaikutukset Rakennettavaa rikkihappotehdasta ympäröivät rakennukset estävät tehokkaasti tehtaan toiminnoista muodostuvan melun leviämistä. Uutta tekniikkaa edustavan tehtaan voidaan olettaa olevan hiljaisempi kuin vanhan tehtaan. Koska liikennemäärät eivät muutu, rikkihappotehtaan toiminnalla ei ole vaikutusta lähimpien häiriintyvien kohteiden melutasoihin.

36 36 Merkittävä tärinää aiheuttava toiminto on raskas liikenne. Raskaan liikenteen aiheuttama tärinä ei lisäänny hankkeen toteutumisen jälkeen, eikä sinkkitehtaan liikenne aiheuta asuinalueille aikaisempaa häiritsevämpää tärinää. Lähin asutus ei sijaitse rikkihappotehtaan välittömässä läheisyydessä, joten asutukselle ei aiheudu merkittävää haittaa melusta tai tärinästä. Muut ympäristövaikutukset Laaditun kuvasovitteen perusteella materiaaleiltaan ja väritykseltään muun rakennuskannan kanssa yhdenmukainen tehdas ei aiheuta maisemallista haittaa. Tehdasrakennus on nähtävissä vain mereltä. Uusi piippu on nähtävissä myös kaupungin suunnasta, mutta se ei merkittävästi muuta maisemaa, koska teollisuusalueella on jo piippuja. Tehdasrakennuksen ulkopuolelle jäävät prosessinosat sijoitetaan niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa. LAITOKSEN TOIMINNAN, PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Rikkihappotehtaan prosessista pidetään sähköistä käyttöpäiväkirjaa. Tuotantoa seurataan pitämällä kirjaa käytettyjen raaka-aineiden, kemikaalien ja polttoaineiden sekä tuotteiden määrästä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden määrä ja niiden käsittelytapa kirjataan. Poistokaasujen ja jätevesien laatua ja määrää seurataan mittauksin. Mereen johdettavan lämpökuorman määrä mitataan eri vuodenaikoina. Prosessin häiriötilanteet kirjautuvat automaatiojärjestelmään ja ne raportoidaan (syy, kesto ja vaikutus päästöihin) valvovalle viranomaiselle. Suunnitelluista ja suunnittelemattomista alasajoista pidetään kirjaa. Sinkki- ja rikkihappotehtaan toimintaa ohjataan samasta valvomosta. Tehtaan toimintaa valvovat lukuisat prosessilaitteet ja mittarit. Keskeisiin prosessiparametreihin on asennettu hälytysrajat, jotka aiheuttavat valvomossa hälytyksen. Laitteiden tarkastukset ja mittarien kalibroinnit määritellään ennakkohuolto-ohjelmaan. Jätevesien tarkkailu Tehtaalta mereen johdettavien jätevesien määrää ja laatua seurataan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti jätevesien purkupaikalla. Tämän lisäksi seurantaa on myös erillisissä kohteissa ennen saostusaltaita. Kaivo Zm 107 on viimeinen tarkkailupiste ennen yhteisiä selkeytysaltaita. Rikkihappotehtaan jätevedet johdetaan muiden sinkkitehtaan vesien kanssa samaan viemäriin.

37 37 Jätevesien purkupaikan jätevesinäytteiden keräily tapahtuu automaattisilla näytteenottimilla, jotka on ohjelmoitu ottamaan näytettä 200 ml aina 15 minuutin välein. Näytteen nouto ja analysointi tapahtuu kerran vuorokaudessa siten, että laboratorion aamuvuoro hakee näytteet noin klo Tämän jälkeen näytteet analysoidaan ja tulos syötetään tehtaan tietojärjestelmään siten, että tulokset ovat nähtävissä tietojärjestelmässä viimeistään 8 tunnin kuluessa. Purkupaikan viikonloppuna otetut näytteet analysoidaan maanantaisin. Purkupaikan päästöihin ei voi vaikuttaa vuorokausitasolla, joten kyseinen seurantatapa on riittävä purkupaikalta jätevettä mereen laskevien tehtaiden tarpeisiin ja täyttää myös voimassa olevat viranomaisvaatimukset. Kaivosta Zm 107 otetaan näyte joka viikonpäivä. Kaivosta Zm 107 kerätään näyte nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Näistä näytteistä analysoidaan päivittäin tarkkailusuunnitelmissa määritetyt ja/tai muutoin sovitut elementit. Tarkkailupisteissä tarkkaillaan jäteveden sinkki-, kupari-, arseeni-, kadmium-, elohopea-, koboltti-, nikkeli-, rauta- ja typpipitoisuuksia. Tuloksista raportoidaan kerran kuukaudessa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä TE-keskukselle ja tarvittavilta osin myös muille osapuolille. Lisäksi tuloksista kootaan kerran vuodessa yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jäähdytysvesien tarkkailu Rikkihappotehtaalta johdettavan jäähdytysveden määrää ja lämpötilaa seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. Mereen johdettava lämpökuorma lasketetaan viikko- tai kuukausitasolla. Lämpökuorma ja maksimilämpötilat raportoidaan vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja tarvittavilta osin myös muille osapuolille. Pohjavesien tarkkailu Rikkihappotehtaan rakentaminen ei muuta merkittävästi vaikutuksia pohjaveteen, joten tarkkailu esitetään toteutettavaksi nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu Rakennettavan rikkihappotehtaan päästökohteet liitetään osaksi sinkkitehtaan nykyistä tarkkailua. Sinkkitehtaan kaikki merkittävät päästökohteet on sisällytetty nykyiseen tarkkailuohjelmaan siten, että mittauksia suoritetaan noin kerran vuodessa. Vähemmän merkittävien kohteiden osalta mittaustiheys on 3 5 vuotta. Nykyinen tarkkailuohjelma on kattava ja kuvaa luotettavasti tehtaan toiminnasta ilmaan johdettavia päästöjä kuukausi- ja vuositasolla.

38 Vaikutustarkkailu 38 Kaikissa mittauksissa pyritään noudattamaan mahdollisuuksien mukaan voimassa olevia standardimenetelmiä, esimerkiksi SFS Mittauskohteen valinnassa pyritään noudattamaan standardin SFS 5625 suosituksia siten, että mittauspiste on mahdollisimman lähellä ulospuhallusta (ei kuitenkaan standardin määrittelemää minimietäisyyttä lähempänä). Mittauskohteista tehdään kaksi rinnakkaista mittausta kahdella laitteistolla. Tehtaalla on käytössä tehdastietojärjestelmä, johon päästömittaustulokset syötetään laboratorion toimesta viipymättä tuloksen valmistuttua. Tehdastietojärjestelmässä on pohjalla aina viimeisin mittaustulos ja järjestelmä hyödyntää päästön laskennassa jatkuvasti seurattavia prosessiparametreja kuten eri kohteiden virtausmäärä ja puhdistinlaitteen toiminta (käytössä vai ohituksella). Laskenta tapahtuu näin lähes reaaliajassa päästömittaustiedon (mg/h tai mg/m 3 ) ja kohteen prosessitietojen perusteella. Päästöt ilmaan ovat luettavissa tietojärjestelmässä sekä taulukko- että graafisessa muodossa. Pesuhapon käsittelyssä syntyvän sakan tarkkailu Syntyvien hyötykäyttöön kelpaamattomien sakkojen perusmäärittely toteutetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/97) mukaisesti. Perusmäärittelyn perusteella arvioidaan tarkkailtavat parametrit sekä tarkkailutiheys. Rikkihappotehtaan ympäristö- ja vesistövaikutusten seuranta on tarkoituksenmukaista liittää nykyisiin ilmanlaatua ja meriveden fysikaalis-kemiallista laatua, kalataloutta ja pohjaeliöstöä koskeviin tarkkailuohjelmiin. Rikkihappotehtaan vaikutuksia ehdotetaan tarkkailtavaksi nykyisissä ilmanlaadun ja jätevesien tarkkailu- ja mittauspisteissä. Boliden Kokkola Oy osallistuu voimassa olevan sopimuksen mukaisesti Kokkolan ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Myös Kokkolan edustan merialueen tilaa seurataan yhteistarkkailusopimuksen mukaisesti, noudattaen vuonna 2005 täydennettyä ohjelmaa (Länsi-Suomen ympäristökeskus, ). Tarkkailu sisältää veden laadun tarkkailun lisäksi pohjaeläinnäytteiden, kalojen ja sedimenttinäytteiden tutkimukset. Boliden Kokkola Oy osallistuu myös alueella viiden vuoden välein tehtäviin bioindikaattori- sekä maaperän ja leijuvien hiukkasten metallipitoisuuksia koskeviin tutkimuksiin. Raportointi ja tarkkailuohjelmat Kokkolan edustan merialueen tilasta laaditaan määrävälein useampia vuosia kattava raportti. Ilmanlaadun tarkkailutuloksista raportoidaan vuosittain.

39 39 Kaikista tarkkailutuloksista raportoidaan vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Rikkihappotehtaan ja sinkkitehtaan toimintojen ristikkäisvaikutukset häiriötilanteissa Sinkkipasuton alasajoon johtavat tilanteet Normaalisti sinkkipasuton pasutuskaasusta erotetaan uunien jälkeen pöly sykloneissa ja sähkösuotimissa ennen kaasun johtamista elohopean poistolaitokselle. Elohopean poiston jälkeen kaasu johdetaan rikkihappotehtaalle rikkihapon valmistukseen. Häiriö- tai huoltotilanteiden johdosta pasutusprosessi voidaan joutua ajamaan alas. Pasuton alasajot voidaan jakaa hallitsemattomiin pika-alasajoihin sekä hallittuihin alasajoihin. Pasutusprosessin pika-alasajoon johtavia tekijöitä saattaa esiintyä sinkkitehtaan omassa prosessissa, rikkihappotehtaan prosessissa, Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitoksella, joka vastaanottaa pasutuskaasujen jäähdytyksessä muodostuvan höyryn ja toimittaa pasuton syöttökattilalle syöttövettä, taikka vesilaitoksella, joka toimittaa vettä edellä mainituille laitoksille. Yleisimmät sinkkitehtaan pasutusprosessin alasajoon johtavat tilanteet ovat huoltoseisokki rikkihappotehtaalla (suunniteltu alasajo), huoltoseisokki pasutolla (suunniteltu alasajo), sähkökatkos esimerkiksi ukkosen johdosta (pika-alasajo), rikkihappotehtaan häiriötilanne, jonka johdosta kaasua ei voida ottaa vastaan (pika-alasajo). Muita mahdolliseen alasajoon johtavia tekijöitä sinkkipasutolla ovat: kattilavuodot suuri vuoto kattilan ravistajien jäähdytysputkistossa vuoto uunin jäähdytyselementissä (pika-alasajo) kattilan syöttöveden tulo voimalaitokselta keskeytyy (pika-alasajo molemmilla uuneilla) sähkökatkos (ei aina kuitenkaan pika-alasajo) sähkökatkos rikkihappotehtaalla (pika-alasajo) SO 2 -puhallin pysähtyy, laakerien lämpötila nousee tai puhallin tärisee (pika-alasajo) arina-ilmapuhallin pysähtyy tai on pysäytettävä vian takia rikkihappotehtaan kaasupuhaltimen hälytys (pikaalasajo, jos hälytys aiheellinen) vuoto pintavesilinjassa (hallittu alasajo, jos tarpeen) pintaveden totaalinen loppuminen, runkolinjassa vuoto ER 3- tai ER 5-kuljetinhihna katkeaa ylösajon aikana

40 40 lautassyöttimen rikkoutuminen tai lautassyöttimen täyttökuljettimen hihnan katkeaminen (molemmissa tapauksissa rikastesyöttö keskeytyy) uuniredlerin kolaketju katkeaa tai kuulamyllyssä on häiriö. Kaikki vuosien aikana tapahtuneet pika-alasajoihin johtaneet tilanteet (yhteensä viisi eri häiriötilannetta) ovat tapahtuneet Kemira Oyj:n rikkihappotehtaalla. Pika-alasajoissa savukaasuja ei voida aina johtaa elohopeanpoistolaitoksen kautta rikkihappotehtaalle, vaan kaasut joudutaan turvallisuussyistä johtamaan ilmaan suoraan syklonin ja sähkösuodattimen jälkeen, ennen elohopeanpoistolaitosta sijaitsevien savupiippujen kautta. Tällaisilla tilanteilla on merkittävä vaikutus sinkkitehtaalta ilmaan johdettaviin päästöihin. Häiriötilanteiden päästöt arvioidaan mittausten perusteella laaditun laskentamallin avulla. Sinkkitehtaalla on tehty tällaisten tilanteiden yhteydessä useita päästömittauksia, joilla laskennallisten tulosten luotettavuutta on pystytty parantamaan. Toiminta pika-alasajotilanteessa Pika-alasajoa vaativassa häiriötilanteessa pysäytetään uuniin menevä rikastesyöttö ja ohjataan prosessikaasut syklonien ja sähkösuodattimien jälkeen ulos ohituskaasupuhaltimien ja savupiippujen (30 m) kautta. Sivutuoteosaston prosessi pysäytetään, mutta osaston ilmastointi-ilmat ohjautuvat kuitenkin edelleen pasutusuunien arinailman joukkoon. Sivutuoteosaston prosessikaasut johdetaan pasutuskaasujen mukana savupiipun kautta ulos. Häiriötilanteista johtuvia pika-alasajoja on esiintynyt yleensä 1 5 vuosittain ja ne johtuvat yleensä valtakunnan sähköverkossa tapahtuvista sähkönsyöttökatkoksista tai ennalta aavistamattomista laitevaurioista voimalaitoksella, rikkihappotehtaalla, vesilaitoksella tai pasutolla. Pikaalasajossa noudatetaan sinkkitehtaan ympäristöluvassa asetettuja velvoitteita. Toiminta hallitussa alasajossa Hallituissa alasajoissa päästöt ilmaan ovat selvästi pika-alasajoja pienemmät. Pasutusprosessi voidaan tällöin ajaa alas siten, että suurin osa uunien alasajon aikana syntyvistä kaasuista voidaan johtaa rikkihappotehtaalle rikkihapon valmistukseen. Hallittuun alasajoon voidaan varautua ennakkoon ja käyttää alas- ja ylösajossa puhtaampia rikasteita. Hallitussa alasajossa kuljettimet pysäytetään, pasutusuunissa olevat rikasteet poltetaan loppuun ja sivutuoteosaston toiminta keskeytetään ennen pasutusuunien pysäyttämistä ja uunin savukaasujen johtamista ulkoilmaan. Normaalissa alasajotilanteessa ennen pasutusuunien alasajoa poltetaan elohopeaköyhiä rikasteita, jotta elohopeapäästö olisi mahdollisimman pieni. Muodostuvat päästöt johdetaan aina ulos syklonien ja sähkösuodattimien

41 41 kautta. Pasutolla hallittuja, lähinnä huolto- ja kunnossapitoon liittyviä alasajoja on noin kpl vuodessa. Hallitussa alasajossa noudatetaan sinkkitehtaan ympäristöluvassa asetettuja velvoitteita. Ylösajo Pasutusuunia käynnistettäessä nostetaan lämpötila kevyellä polttoöljyllä ja kivihiilellä noin 800 C:een, minkä jälkeen aloitetaan rikasteen syöttö uuniin. Pasutusreaktiossa vapautuu lämpöä, minkä johdosta uunin lämpötila kohoaa noin 950 C:een. Ylösajosta aiheutuu päästöjä kivihiilen ja polttoöljyn käytöstä (rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt) sekä rikasteesta siihen asti, kunnes vaadittu lämpötila ja kaasujen puhtaus saavutetaan, ja kaasut voidaan taas johtaa happotehtaalle. Alasajojen päästöjen johtaminen ilmaan ja päästöjen vaikutukset Alasajotilanteissa pasutuskaasujen johtaminen vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä pika-alasajo vai ennalta suunniteltu hallittu alasajo. Laitteistotoimittajien mukaan sinkkipasuton alasajopäästöjen johtaminen rikkihappotehtaan uuteen rakennettavaan piippuun aiheuttaisi rikkihappotehtaan piipussa voimakasta korroosiota eikä se sen takia tule kysymykseen. Alasajotilanteisiin liittyvät muut ympäristövaikutukset Pasuton alasajotilanteiden merkittävimmät vaikutukset liittyvät selkeästi ilmaan johdettaviin päästöihin. Tilanteilla ei ole vaikutusta sinkkitehtaalta johdettavien jätevesien laatuun, eikä jätteiden syntyyn tai tehtaan jätehuoltoon. Normaalitilanteeseen verrattava poikkeava vaikutus meluun syntyy ohituskaasupuhaltimien käytöstä. Melua lisäävä vaikutus on lyhytkestoinen, eikä puhaltimien katsota aiheuttavan merkittävää haittaa. Uuden happotehtaan vaikutus alasajoihin Uuden tehtaan ansiosta rikkihappotehtaasta johtuvien sinkkitehtaan alasajojen määrän ja tästä aiheutuvien päästöjen arvioidaan puolittuvan. Päästöjen väheneminen ei näy itse rikkihappotehtaan päästöissä, mutta on erittäin merkittävä kokonaisuuden kannalta. Rikkidioksidin päästöissä häiriötilanteiden osuus on 100 %. Suoraan tai välillisesti Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan häiriötilanteista johtuvien alasajojen määrä on vaihdellut 2000-luvulla 5 21 kertaan vuodessa. Vuonna 2007 alasajoja oli 12 kpl. Tavoite uuden rikkihappotehtaan toiminnan käynnistyessä on, että päästöjen kannalta ongelmallisimpia, suunnittelemattomia alasajoja (ns. pika-alasajo) on enintään kaksi vuodessa.

42 42 Ympäristöriskit ja onnettomuudet Toimintaan liittyvät ympäristöriskit Rikkihappotehtaan toiminnan ympäristöriskit liittyvät kemikaalien käsittelyyn ja poikkeustilanteessa aiheutuviin rikkidioksidipäästöihin. Kemikaalien käsittely Tehtaalla on aina olemassa mahdollisuus rikkihappovuotoon joko tehtaan sisätiloissa tai putkistolinjoista ulkoalueilla. Rakennettavan uuden tehtaan rakenteet tarkastetaan ennen käyttöä muun muassa johtamalla putkistoihin ensin vettä, joten vuodon mahdollisuus on käyttöönottotilanteessa pieni. Uudet putkistolinjat ja säiliöt rakennetaan uusimman tekniikan mukaisesti, eikä niissä ole oletettavissa vuotoja ennen laitteiden käyttöiän loppumista vuoden päästä. Suunnittelussa otetaan huomioon materiaalien korroosionkestävyys. Putkistot ja säiliöt rakennetaan maan pinnan yläpuolelle, jolloin vuotojen havaitseminen on helppoa. Säiliöt tarkastetaan viranomaisvaatimusten mukaisesti säännöllisesti. Säiliöiden, lastausalueen ja muiden kriittisten käyttökohteiden ympäristöstä hulevedet johdetaan jäteveden puhdistamolle, joten piha-alueelle poikkeustilanteessa päässyt valuma ei pääse leviämään ympäristöön. Laitehäiriöt Rikkihappotehtaalla ei ole suoranaista räjähdysvaaraa. Paineistetuissa säiliöissä on riski ylipaineen muodostumiseen, jolloin liika paine purkautuu varoventtiilistä. Tällöin purkautuva rikkidioksidikaasu johdetaan savupiipun kautta ulos 70 metrin korkeudessa. Suurempi rikkidioksidipäästö voi aiheutua vain toiminnan häiriötilanteissa. Kuljetusonnettomuudet Rikkihapon maatiekuljetuksiin liittyy riski rikkihapon vuotamisesta maaperään tai vesistöön. Onnettomuustilanteessa maahan valunut rikkihappo ei juuri haihdu ilmaan eikä siten aiheuta vaaraa työntekijöille tai ympäristössä asuville ihmisille. Maaperän kosteus edistää rikkihapon tunkeutumista maahan. Rikkihappoa voi kulkeutua maalajista riippuen pohjaveteen asti. Suurina määrinä se laskee pohjaveden ph:ta ja liuottaa veteen maaperän sisältämiä aineksia. Vesistöön joutuessaan rikkihappo aiheuttaa veden ph:n alenemisen seurauksena vaikutuksia kaloille ja muille eliöille. VAK-kuljetusmääräysten mukaan kuljetuskalustossa tulee olla imeytys/neutralointiainetta vuototilanteiden varalle. Lisäksi kuljettajat on erityisesti koulutettu kemikaalien turvalliseen lastaamiseen ja purkamiseen sekä toimimiseen onnettomuustilanteissa.

43 43 Jäteveden käsittely Rikkihappotehtaan jätevedet muodostuvat pesuhapon käsittelystä. Ne käsitellään monnivaiheisessa käsittelyprosessissa, jonka puhdistustehokkuus on erittäin korkea. Prosessi perustuu tavanomaisiin fysikaalis-kemiallisiin prosesseihin. Jätevesien käsittely on sijoitettu sisätiloihin, josta mahdolliset ylivuodot tai vuodot ohjautuvat suojaaltaisiin tai jätevesiviemäriin. Yksittäisen jätevesien käsittelyvaiheen häiriö havaitaan automaattisilla mittareilla. Tällainen on esimerkiksi saostus- tai ph-säätökemikaalin annostuksen häiriö. Puhdistusprosessissa on välivaiheena saostusallas, jossa on riittävän pitkä viipymä, joten mahdollisessa häiriötilanteessa suoraan mereen ei voi päästä metalleja. Jäteveden käsittelyn riskit ympäristöön ovat siten vähäiset. Tehtaan piha-alueen sadevedet ohjataan jätevesiprosessin kautta. Jätteet Ongelmajätteeksi luokiteltavien sakkojen loppusijoituksesta ja varastoinnista on annettu erillinen ympäristölupa Boliden Kokkola Oy:n ympäristöluvan yhteydessä. Rikkihappotehtaalta toimitettavat sakat eivät poikkea laadultaan alueelle jo nykyisin toimitettavista Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan sakoista. Varastointialtaiden rakenteet ja suojaukset sekä velvoitetarkkailu estävät sakkojen varastoinnista aiheutuvat riskit ympäristöön. Kiinteässä olomuodossa olevien jätteiden siirto teollisuusalueella ei aiheuta merkittävää riskiä ympäristöön. Rikkihappotehtaalta syntyvät jätteet eivät aiheuta merkittävää riskiä ympäristön pilaantumiselle. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi suunnitellut toimet ja toimet häiriötilanteissa Toiminta onnettomuustilanteissa Kokkolan suurteollisuusalueella toimivat yritykset julkaisevat säännöllisin väliajoin turvallisuustiedotteen, jossa Kokkolan kaupungin asukkaille kerrotaan teollisuudessa käytettäviin kemikaaleihin liittyvistä riskeistä ja oikeista toimintatavoista onnettomuustapauksissa. Toiminnasta ja toiminnan mahdollisesti aiheuttamista onnettomuuksista laaditaan sisäinen pelastussuunnitelma, toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys kemikaaliasetuksen mukaisesti. Rikkihappotehtaan toiminta sisällytetään sinkkitehtaan OHSAS työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmään. Tehdasalueelta on suorat yhteydet hätäkeskukseen ja sieltä Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselle. Kokkolan suurteollisuusalueella toimii kaksi tehdaspalokuntaa, jotka onnettomuustilanteissa huolehtivat alueellisen pelastuslaitoksen kanssa pelastustoiminnasta teollisuusalueella. Onnettomuustilanteiden varalta teollisuusalueella on ensiapukoulutettuja henkilöitä. Kemikaalikuljetusten osalta pelastusviranomaisilla on käytettävissä asiankuuluvat

44 44 tiedot onnettomuudessa mahdollisesti ilmaan pääsevien rikkihappohöyryjen terveys- ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Onnettomuuksien ehkäisy Tehtaalla tullaan tarkkailemaan ja arvioimaan turvallisuustasoa sekä ennakoivasti (esimerkiksi turvallisuustarkastuskierrokset, terveysmittaukset) että jälkikäteen (esimerkiksi sattuneiden tapaturmien, tulipalojen ja vuotojen sekä ympäristöpäästöjen raportointi ja tilastoiminen). Tehtaalle tullaan asentamaan erillisiä teknisiä suojaus- ja varojärjestelmiä, kuten automaattisia sammutusjärjestelmiä (sprinklereitä), jotka kytkeytyvät päälle tulipalotilanteessa ja kaasunilmaisimia, joiden avulla havaitaan vaarallisten kaasujen vuodot. Rikkihapposäiliöt varustetaan suoja-altailla ja ylitäytönestimillä. Kemikaalikuljetusten onnettomuustilanteessa vuotoriski on minimoitu teknisillä ratkaisuilla. Kuljetukset hoitaa kemikaalikuljetuksiin luvan saanut kuljetusyritys. Rikkihapon kuljetuksissa noudatetaan VAKsäädöksiä ja autoissa on vakiona vuodon torjuntaan tarvittavaa kalustoa sekä alkusammutusvälineet. Paikalliset pelastusviranomaiset ovat perehtyneet Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan kuljetusten vuoksi rikkihapon kuljettamisen riskeihin ja vuotojen torjuntaan. Häiriötilanteiden päästöjen kannalta merkittävää on uuden tehtaan luotettavuus ja sen ajo pasuton kanssa samasta valvomosta. Sinkkitehtaan ja rikkihappotehtaan yhdistäminen samalle toimijalle ja samaan valvomoon pienentää häiriötilanteiden todennäköisyyttä. Lisäksi uusi laitekanta on toimivuudeltaan nykyistä luotettavampi. Rikkihappotehtaassa työskentelemisen ehtona on turvallisuuskoulutuksen suorittaminen. Lisäksi alueella toimivien yritysten omille henkilöstöille järjestetään jatkuvasti kohdennettua lisäkoulutusta, jonka avulla varmistetaan turvallisuusasioiden riittävä tuntemus. VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Hakija esittää, että kalataloudellisten haittojen korvaamiseksi käytetään nykyistä sinkkitehtaan tuotannon ja jätevesien käsittelyn mukaista menettelyä. Rikkihappotehtaan jätevedet eivät lisää merialueen kuormitusta vaan vaikutuksen arvioidaan olevan tehokkaamman jätevesien käsittelyn ansiosta positiivinen Kokkolan Ykspihlajan edustan merialueen kannalta. Uuden rikkihappotehtaan käyttöönoton myötä mereen johdettava kokonaisvesimäärä lisääntyy alle 4 %. Koska rikkihappotehtaan jätevesien käsittelytehokkuus on korkea, ei puhdistamolta mereen johdettava kuorma lisäänny juurikaan nykyisestä. Jätevesien käsittelyä jatketaan rikkihappotehtaan jätevesistä huolimatta nykyisten lupara-

45 45 jojen mukaisesti. Siten haittojen korvausten muuttamiselle ei ole hakijan mielestä tarvetta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija esittää luvan myöntämistä tehtaan rakentamiselle, koeajojen ja toiminnan aloittamiselle ympäristönsuojelulain 101 mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija asettaa tällöin vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Tehtaan ympäristölupa tulisi myöntää mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska: Ympäristönsuojelun kannalta tarkasteltuna sinkin tuotantoprosessi vaatii yhteyteensä rikkidioksidikaasujen talteenottoon ja hyödyntämiseen suunnitellun happotehtaan. Ilman toimivaa rikkidioksidin talteenottoa tai happotehdasta sinkkitehtaan tuotanto jouduttaisiin, ja tämä aiheuttaisi huomattavat taloudelliset menetykset Boliden Kokkola Oy:lle. Kemira Oyj:n ja Boliden Kokkola Oy:n välinen kahdenkeskinen sopimus pasutusprosessissa syntyvän rikkidioksidikaasun johtamiseksi nykyisen happotehtaan raaka-aineeksi on suunniteltu päättyväksi uuden happotehtaan valmistuessa. Etukäteen suunniteltujen aikataulujen ja sulkemissuunnitelmien mukaisesti on uuden rikkihappotehtaan toiminta tarpeen aloittaa välittömästi tehtaan valmistuttua. Uuden happotehtaan aloittaessa tuotannon rikkidioksidikaasut ohjattaisiin nykyisen Kemira Oyj:n happotehtaan sijasta uuteen tehtaaseen. Koska toistaiseksi ei ole tiedossa, että Kemira Oyj:n laitos jatkaisi toimintaansa tuotannon alkaessa uudessa happotehtaassa, ei uuden toiminnan aloittamisen katsota aiheuttavan ympäristölle, terveydelle tai naapureille sellaista peruuttamatonta haittaa, joka olennaisesti poikkeaisi nykytilanteesta. Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella tehtaalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia eikä toiminnasta aiheudu peruuttamatonta ympäristöhaittaa. Vaikutukset ympäristöön eivät lisäänny siirrettäessä tehdas Kokkolan suurteollisuusalueen sisällä uuteen paikkaan, 800 metriä nykyistä tehdasta pohjoisemmaksi. Uuden happotehtaan toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

46 46 Esitys vakuudeksi Boliden Kokkola Oy esittää vakuudeksi toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta sekä ympäristön saattamiseksi ennalleen Summa perustuu arvioon, jonka mukaan toiminnan aloittaminen ei aiheuttaisi merkittävää sellaista vahinkoa, jota ei voitaisi kohtuullisin kustannuksin korjata. Laitos sijoittuu hakijan omalle tontille, joten alueen palauttaminen kuntoon jää Boliden Kokkola Oy:n vastuulle. Ympäristövahingon todennäköisyys on myös hyvin vähäinen, sillä Kemira Oyj:n rikkihappotuotannon ei oleteta olevan käynnissä samanaikaisesti. Näin ollen päästöt ympäristöön eivät muutu nykytilanteeseen verrattuna suuremmiksi. Vakuudeksi hakija esittää Boliden Ab:n konsernitakausta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustaululla ja Kokkolan kaupungin ilmoitustauluilla Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Keskipohjanmaa ja Österbottens Tidning -sanomalehdissä Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutuksien aikana nähtävillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Kokkolan kaupungin kirjaamoissa. Hakemuksesta on tiedotettu asianosaisille päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu tehtaalla Neuvottelusta on laadittu muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon lupahakemuksesta Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Kokkolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta, Kokkolan kaupungilta ja Pohjanmaan työja elinkeinokeskukselta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Uudelle rikkihappotehtaalle esitetty sijainti on sopiva. Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista on kytkök-

47 47 sissä olemassa olevan Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan mahdollisuuksiin toimia pasuttokaasun käsittelijänä lähitulevaisuudessa. Kemira Oyj:n ympäristöluvan tarkistamishakemus on ympäristökeskuksen käsiteltävänä ja päätös asiasta annetaan vuoden 2009 aikana. Hakemuksessa todetaan useassa kohdassa, että uuden rikkihappotehtaan käyttöön jää resursseja, kun Kemira Oyj:n rikkihappotehdas lopettaa toimintansa samaan aikaan, kun uusi rikkihappotehdas aloittaa toimintansa. Näin esitetään muun muassa merivedenottoa, jäähdytysvesien mereen laskemista ja varastosäiliöiden säiliökapasiteettia koskevissa kohdissa. Yksiselitteisesti ei hakemuksessa kuitenkaan voida laskea vapautuvaksi arveltavaa kapasiteettia uuden toiminnan hyväksi, koska kyse on toisen toimijan toiminnoista, joka saattaa käyttää mahdollisesti vapautuvan kapasiteettinsa muulla kuin Boliden Kokkola Oy:n hakemuksessa esitetyllä tavalla, varsinkin kun sopimuksia kyseisistä toiminnoista ei hakemuksessa ole esitetty. Maaperän pilaantuneisuus Tehdasrakennuksen sijaintipaikan maaperän pilaantuneisuus on selvitetty. Pilaantuneen maaperän puhdistamisen tasosta ja maaperän kunnostustoimista tulee määrätä ympäristöluvassa. Lisäksi kaikkien niiden alueiden, joille rakennetaan tai joilta puretaan olemassa olevia rakenteita, maaperän pilaantuneisuudesta tulee olla selvillä. Tällaisia alueita voivat olla esimerkiksi rikkihapposäiliöille suunniteltu alue ja nykyisten jätevesialtaiden ruoppausjätteen käsittelyalue, joiden osalta hakemusta tulee täydentää. Jätevedet Boliden Kokkola Oy:n jätevesialtaisiin johdettava jätevesimäärä lisääntyy hakemuksen mukaan vähintään 7 %:lla. Jätevesialtaiden toimivuuden on esitetty sinkkitehtaan ympäristölupahakemuksessa perustuvan sinkkitehtaan ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n tehtaiden yhteensopiviin jätevesiin. Rikkihappotehtaan jätevesien vaikutus jätevesialtaiden toimivuuteen on otettava huomioon sinkkitehtaan ympäristöluvan määräyksen 3 mukaista selvitystä tehtäessä. Lisäksi jätevesialtaiden viipymä on laskettava ja esitettävä ympäristöluvan käsittelyä varten. Olemassa olevan rikkihappotehtaan ja uuden rikkihappotehtaan jätevesien aiheuttamia päästöjä merialueelle ei voida hakemuksessa esitetyllä tavalla suoraan vertailla. Nykyisen rikkihappotehtaan päästöiksi on hakemuksessa esitetty sekä varsinaisten jätevesien että jäähdytysvetenä käytetyn meriveden mukana tulleet haitta-aineet bruttolukuina sekä muidenkin samoihin saostusaltaisiin laskevien tehtaiden jäte- ja jäähdytysvedet, kun taas uuden rikkihappotehtaan arvioiduissa jätevesissä on mukana vain jäteveden osuus. Olemassa olevan rikkihappotehtaan yksistään aiheuttama kuormitus vuonna 2007 on kuitenkin ollut seuraava: elohopea 810 g, arseeni 174 kg, kadmium 5,3 kg ja sinkki 6,8 kg. Vuonna 2008 kuukausikeskiarvot vastaavassa järjestyksessä ovat vaihdelleet seuraavasti: elohopea

48 48 0,04 0,27 kg/kk, arseeni 4,9 40,9 kg/kk, kadmium 0,05 2,15 kg/kk ja sinkki 2,7 11,2 kg/kk. Kiintoaineen kuukausikeskiarvo on vaihdellut välillä kg/kk. Ympäristökeskus katsoo, että rikkihappotehtaan jätevesiä tulee tarkkailla erillään sinkkitehtaan jätevesistä kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tarkkailusta tulee päättää luvassa. Tämän jälkeen jätevesien tarkkailu voidaan yhdistää sinkkitehtaan tarkkailuun elleivät tarkkailutulokset anna aihetta pitää tarkkailua erillään. Jäähdytysvedet Mereen laskettavan jäähdytysveden määrä kasvaa, koska Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaalla ei hakemuksen mukaan oteta talteen prosessissa syntyvää lämpöä. Nykytilanteeseen verrattuna jäähdytysvesiä tullaan laskemaan mereen m 3 /h enemmän kuin ennen. Ympäristökeskus katsoo, että prosessissa syntyvän lämmön hyötykäyttöä on selvitettävä. Varastosäiliöt ja tuotteen siirrot Käyttöön suunnitellut säiliötilavuudet ja säiliöiden sijoittaminen kaipaavat täsmennystä. Samoin on esitettävä mahdollisen laivalastauksen järjestelyt, esimerkiksi putkilinjat varastointialueelta. Päästöt ilmaan Suunniteltujen alasajojen hallittavuus on ollut hyvä nykyisessä tilanteessa ja on hakemuksen mukaan hyvin hallittavissa uudessakin tilanteessa. Hakemuksen mukaan pika- tai hätäalasajojen määrä pienenee ja hallittavuus paranee uuden laitoksen käyttöönoton myötä. Hakija on tehnyt aikaisemman ympäristöluvan velvoittamana teknistaloudellisen selvityksen hätäalasajossa syntyvien päästöjen johtamiseen käytettävien piippujen piipunkorkeuden korottamisesta ja ympäristökeskus on selvityksen hyväksynyt. Ympäristöluvassa määrätään uuden rikkihappotehtaan rakenteista. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunto Keskeisimmät Boliden Kokkola Oy:n suunnitellun rikkihappotehtaan kalakantoihin ja kalatalouteen vaikuttavat tekijät ovat laitokselta tuleva metallikuormitus sekä lauhdevesipäästöjen lämpötilannousun vaikutus meriympäristöön. Lisäksi on otettava huomioon tehtaan päästöistä ilmaan merialueelle ja vesistöjen valuma-alueille kohdistuva laskeuma. Uuden tehtaan ja tehokkaamman savukaasu- ja jätevedenpuhdistuksen käyttöönotto vähentää merialueen kuormitusta ja sen aiheuttamia haitallisia vesistövaikutuksia. On kuitenkin otettava huomioon, että puhdistuslaitteiston reduktio- ja kuormitusluvut ovat karkeita arvioita, eikä hakija ole esittänyt yksityiskohtaisempaa kuvausta, testi-

49 49 tuloksia, vertailuarvoja tai muuta kirjallista tietoa puhdistuslaitteista ja niiden tehokkuudesta. Tehtaan kuormituksen arvioimisessa on otettava huomioon, että siitä huolimatta, että vesistökuormitus on vähentynyt ja Kokkolan alueen vedenlaatu on parantunut, ei vastaavaa myönteistä kehitystä ole voitu havaita kalakannoissa ja kalastuksessa. Tärkeimpien kalastuksen kohteena olevien kalakantojen kehitys on ollut laskusuuntainen, ja sisäsaariston tilanne on huonompi kuin ulkosaaristossa. Varsinkin ammattikalastuksen merkittävimmän saalislajin, siian, saaliskehitys on ollut voimakkaasti laskusuuntainen. Siikasaaliin väheneminen johtunee osittain myös muista syistä kuin teollisuuslaitoksien vaikutuksesta. On kuitenkin merkillepantavaa, että koekalastuksissa on Kokkolan edustan sisäsaaristossa saatu selkeästi vähemmän siikaa kuin saariston ulko-osissa. Myös ahvenen ja silakan yksikkösaaliit ovat selkeästi pienemmät alueen sisäosissa kuin ulompana. Samalla rehevyyttä ilmentävien lajien, lahnan ja säyneen, osuus saaliista on kasvanut. Kalakantojen tila ja saaliskehitys osoittaa, että suurteollisuusalueelta tulevalla aine- ja lämpökuormituksella on edelleen haitallisia vaikutuksia kalatalouteen. Rikkihapon tuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan tilanteeseen, siitäkin huolimatta että kuormitusta voitaisiin vähentää nykyiseltä tasolta. Käytettävissä oleva epävarma kuormitusarvio ja kalakantojen heikentynyt tilanne eivät siten puolla kalatalousvelvoitteiden vähentämistä nykyiseltä tasolta. Boliden Kokkola Oy:lle voidaan myöntää lupa Kokkolan suurteollisuusalueelle rakennettavalle rikkihappotehtaalle Kemira Oyj:ltä käytöstä poistuvan tehtaan tilalle. Hakijalle voidaan myöntää ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen aloittamislupa edellyttäen, että hakija voi luotettavalla tavalla osoittaa, että suunnitellun toiminnan päästöt mereen ovat pienemmät kuin nykyiset päästöt. Vesiensuojelutoimenpiteillä ei voida kokonaan poistaa rikkihapon valmistuksesta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa. Luvan saaja on haitan vähentämiseksi velvoitettava istuttamaan Kokkolan edustalle vuosittain vaellusikäistä, keskimitaltaan vähintään 20 cm:n pituista meritaimenen poikasta ja yksikesäistä, vähintään 10 cm:n pituista siian poikasta. Istutuksissa on ensisijaisesti käytettävä paikallisia kantoja. Istutukset on tehtävä Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Istutettavia kalalajeja voidaan muuttaa Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että istutuksien rahallinen arvo säilyy muuttumattomana. Luvansaajan on tarkkailtava jätevesien, vedenoton ja jäähdytysvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen sekä istutuksien tuloksellisuuteen Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen

50 50 lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Hakemuksessa on ehdotettu kaksi vaihtoehtoista purkupaikkaa jäähdytysvesille. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus puoltaa ratkaisua, jonka mukaan lämmenneet vedet johdetaan satamaan. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan ( ), että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa erinäisiä määräyksiä. Lupa toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta voidaan myöntää toiminnan luonteen sekä siihen liittyvät muun toiminnan perusteella. Rikkihappotehtaan toimintojen tarkkailu tulee liittää olemassa oleviin ympäristön tarkkailujärjestelmiin. Hakemuksessa esitetyt erilaiset riskien arviointi- ja hallintajärjestelmät tulee tarkistaa säännöllisesti. Hakijan tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä jäähdytysveden hyötykäyttöön joko energian talteenoton osalta tai toisessa vaiheessa sataman tarpeiden osalta. Laitoksen tulee ilmoittaa poikkeuksellisista tilanteista välittömästi Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitoksen tulee vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristöraportti toiminnasta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Annettujen lausuntojen johdosta hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä. Hakija toteaa päivätyssä vastineessa on muun muassa seuraavaa: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että vanhan happotehtaan vapautuvaa kapasiteettia tai laitteistoja (merivedenotto, säiliöt, ym.) ei voida laskea vapautuvaksi uuden happotehtaan käyttöön, koska kyse on toisen toimijan toiminnoista. Ympäristökeskus on asiassa oikeassa sikäli, että tähän tarvitaan yhteinen sopimus, jollaista ei ole vielä olemassa. Hakija toteaa kuitenkin, että kyseisten osaprosessien hyödyntäminen on hakemuksessa esitetty ainoastaan

51 51 yhtenä vaihtoehtona. Esimerkiksi hakemuksessa esitetty säiliökapasiteetti on riittävä ilman Kemira Oyj:n säiliöitäkin. Maaperän puhdistamisen tasosta ei ole alueen luonne huomioon ottaen tarpeen määrätä ympäristöluvassa yksityiskohtaisesti. Alueen maaperän laatu sekä pohjavesivirtaukset on selvitetty. Lisäksi alueesta on tehty laaja riskinarviointi, jonka perusteella on esitetty, ettei pohjavesien virtaus aiheuta alueella riskiä ympäristöön teollisuusalueen ulkopuolella. Riittää, että hakija on selvillä maaperän laadusta rakennettavalla alueella ja että maat saastuneissa kohdissa korvataan puhtaalla maa-aineksella, kuten hakemuksessa on esitetty. Jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen liittyen hakija toteaa, että rikkihappotehtaan ympäristölupahakemus on kuulutettu ja käsitellään sinkkitehtaan toiminnan muutoksena. Koska rikkihappotehtaan lupahakemuksessa ei ole haettu muutosta voimassa oleviin sinkkitehtaan luparajoihin, ei nykyisiä tehtaan jätevesien johtamiseen liittyviä velvoitteita ole tarpeen muuttaa. Sinkkitehtaan nykyisen kuormituksen on arvioitu nousevan jonkin verran, mutta päästöt alittavat kuitenkin edelleen selvästi voimassa olevat päästörajat. Uuden rikkihappotehtaan yhteisiin saostusaltaisiin johdettavalla jätevesimäärällä ei ole vaikutusta altaiden erotus-/laskeutustehokkuuteen ja viipymä altaissa on myös jatkossa riittävä. Ympäristökeskuksen edellyttämää selvitystä happotehtaan vesien vaikutuksesta saostusaltaiden toimintaan ja viipymään hakija pitää tarpeettomana. Altaiden kokonaistilavuus ilman sekoitusallasta on noin m 3, mikä Boliden Kokkola Oy:n ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n nykyisillä kokonaisvesimäärillä (435 m 3 /h) tarkoittaisi yli 70 tunnin viipymää koko vesimäärän osalta. Tässä tapauksessa uuden rikkihappotehtaan vesimäärän lisäyksellä ei ole merkitystä altaiden toimivuuteen taikka häiriötilanteiden hallintaan. Altaiden pinta-ala ja tilavuus on viipymän ja laskeutuksen suhteen moninkertainen normaaleihin mitoitusarvoihin verrattuna. Saostusaltaiden toimivuus on tiedossa ja siitä on seurantatiedot pitkältä ajalta. Erotustehokkuuus voidaan tarvittaessa jatkossakin yksinkertaisesti todentaa vertaamalla altaaseen tulevaa kuormitusta mereen johdettavaan kuormitukseen. Myös uuden rikkihappotehtaan vaikutus voidaan todentaa vertaamalla tuloksia ennen rikkihappotehtaan toiminnan aloittamista saatuihin tuloksiin. Boliden Kokkola Oy on hakemuksessaan esittänyt noudatettavaksi sinkkitehtaan nykyistä tarkkailuohjelmaa ja rikkihappotehtaan tarkkailut liitettäväksi tämän tarkkailun piiriin. Nykyistä tarkkailua voidaan täydentää happotehtaan jäähdytysvesien sekä happotehtaan kuormitusosuuden tarkkailulla, muutoin nykyisiä hyväksyttyjä tarkkailuohjelmia (merialueen yhteistarkkailu ja jätevesien päästötarkkailu) ei pidetä tarpeellisena uusia tai muuttaa. Lämmön talteenotto on otettu huomioon laitoksen suunnittelussa ja siihen varaudutaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lämmön tal-

52 52 teenottoa ei kuitenkaan ole mahdollista tai järkevää ottaa käyttöön, mikäli lämmölle ei ole jatkokäyttäjää. Varastosäiliöt ja niiden sijoittaminen on hakijan mielestä kuvattu hakemuksessa riittävällä tarkkuudella. Laivalastauksen osalta hakija pitää riittävänä, että hakemuksessa on todettu hyödynnettävän Kemira Oyj:n nykyisiä järjestelyitä. Tuotteen laivakuljetukset ovat epätodennäköisiä, minkä johdosta näihin ei tulla investoimaan omaa erillistä laitteistoa. Tarvittaessa voidaan laivalastauksen toteutuessa esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi erillinen suunnitelma lastauksista, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen lausunto Työ- ja elinkeinokeskus esittää lausunnossaan kalakantojen tilan ja saaliskehityksen osoittavan, että suurteollisuusalueelta tulevalla aine- ja lämpökuormituksella on edelleen haitallisia vaikutuksia kalatalouteen. Hakija katsoo, että teollisuuden tai tässä tapauksessa rikkihappotehtaan osuutta asiaan on kokonaisuuden kannalta hyvin vaikea osoittaa. Hakijan mielestä työ- ja elinkeinokeskuksen esille nostamiin ongelmiin on useita eri syitä, joista osa on selkeästi muista tekijöistä kuin teollisuudesta johtuvia. Tätä käsitystä tukevat myös alueella tehdyt selvitykset. Eteläisen Perämeren siikaistutusten tuloksellisuutta koskevassa selvityksessä yhtenä johtopäätöksenä oli, että eräs syy saalismäärien pienenemiseen Kokkolan merialueella on se, että siian ei anneta kasvaa täysi-ikäiseksi, vaan sitä kalastetaan merialueella liian pienenä ja liian pienellä verkon silmäkoolla. Työ- ja elinkeinokeskus katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen aloittamislupa, mikäli toiminnanharjoittaja voi luotettavasti osoittaa, että suunnitellun toiminnan vesistökuormitus on pienempi kuin nyt käytössä olevalla happotehtaalla. Hakija pitää tällaisen asian luotettavaa osoittamista hankalana, koska laitos ei ole vielä toiminnassa. Kaikki edellytykset uuden laitoksen paremmuudelle ovat kuitenkin olemassa, sillä käytettävä teknologia on uutta. Lisäksi suunnittelun ja tilauksen yhteydessä esitetyt mitoitusarvot ja toimittajilta vaaditut takuuarvot alittavat nykyisen laitoksen päästöarvot. Uuden happotehtaan jätevedet johdetaan mereen sinkkitehtaalla toimivien jälkisaostusaltaiden kautta ja tiedossa on, että näissä altaissa erityisesti metallien saostuminen on tehokasta. Vastaavia saostusaltaita ei ole käytössä nykyisellä happotehtaalla. Näillä perusteilla hakija uskoo vesistökuormituksen vähenevän ja uuden rikkihappotehtaan tekniikalla pystyttävän vähintään nykytehtaan tasoiseen jätevesien käsittelyyn. Työ- ja elinkeinokeskus on esittänyt kalataloudellisten haittojen korvaamiseksi istutusvelvoitetta. Hakija katsoo, että päästörajoista mereen sekä jätevesien johtamisesta aiheutuvan kalataloudellisen haitan korvaamisesta on jo aikaisemmin määrätty sinkkitehtaan luvan yhteydessä. Koska rikkihappotehtaan lupahakemuksessa ei ole ha-

53 Lisälausunnot 53 ettu muutosta voimassa oleviin sinkkitehtaan luparajoihin, ei tehtaan nykyistä istutusvelvoitetta ole tarpeen muuttaa. Sinkkitehtaan nykyisten päästöjen on arvioitu nousevan jonkin verran, mutta päästöt alittavat kuitenkin selvästi voimassa olevat päästörajat. Kokonaisuuden kannalta päästöt mereen tulevat myös selvästi vähenemään verrattuna tilanteeseen, jossa vanha rikkihappotehdas on toiminnassa. Työ- ja elinkeinokeskuksen esityksestä rikkihappotehtaan tarkkailuihin liittyen hakija toteaa, että se on hakemuksessaan esittänyt noudatettavaksi sinkkitehtaan nykyistä tarkkailuohjelmaa ja että happotehtaan tarkkailut liitetään tämän tarkkailun piiriin. Nykyistä tarkkailua voidaan täydentää rikkihappotehtaan jäähdytysvesien sekä rikkihappotehtaan kuormitusosuuden tarkkailulla, muutoin nykyisiä hyväksyttyjä tarkkailuohjelmia (merialueen yhteistarkkailu, jätevesien päästötarkkailu) ei ole tarpeellista uusia tai muuttaa. Muut lausunnot muistutukset ja mielipiteet Hakijalla ei ole huomauttamista Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnosta. Lupahakemusta on täydennetty rikkihappotehtaan sijoittumisen, sinkkitehtaan jätevesienkäsittelyn ja rikkihappotehtaan jäähdytysvesien osalta. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt lisälausunnon lupahakemuksesta Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Kokkolan kaupungilta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Liikelaitos Kokkolan Satamalta, Fortum Power and Heat Oy:ltä ja OMG Kokkola Chemicals Oy:ltä. Liikelaitos Kokkolan Sataman lausunto Liikelaitos Kokkolan Satama hyväksyy Boliden Kokkola Oy:n ympäristöluvan, jos lauhdevesien purkuputkesta ja lauhdevesien laskemisesta satama-altaaseen (VE 2) ei aiheudu haittaa satamatoiminnalle. Muussa tapauksessa hakijan on siirrettävä purkuputki. Lisäksi purkuputken sijoittamisessa satama-altaaseen on otettava huomioon, että satama-altaiden haraussyvyydet, joiden perusteella määräytyvät satama-altaan kulkusyvyydet, säilyvät. Hakijan on mittauksin todennettava asennustöiden jälkeen liitekartassa mainitut satama-altaiden haraussyvyydet ja esitettävä ne Kokkolan Satamalle purkuputken asennustöiden jälkeen.

54 54 Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunto Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö toistaa kaiken aikaisemman lausumansa mukaan lukien vaatimukset kalatalous- ja tarkkailuvelvoitteista. Selkeystysaltaan 1 käytöstä poistamisen osalta kalatalousyksikkö katsoo, että paitsi tehokkaan sedimentoinnin varmistamiseksi, myös erityisesti häiriötilanteiden varalle alueella tulee olla kaksi allasta. Sedimentin jatkuvatoiminen poisto selkeytysaltaasta aiheuttaa veden jatkuvaa sekoittumista, mikä johtaa epätäydelliseen sedimentoitumiseen ja korostaa toisen altaan olemassaolon merkitystä. Kalatalousyksikön käsityksen mukaan tässä lupaprosessissa ei voida päättää toisen selkeytysaltaan poistamisesta, koska asia tältä osin sisältyy muihin voimassa oleviin ympäristölupiin. Jäähdytysvesien osalta kalatalousyksikkö toteaa, että kalataloudellinen haitta lämpökuormasta pysyy pienenä, jos kuormitus kohdistuu satama-altaaseen. Mikäli sataman laajennus toteutetaan suunnitelman mukaisesti, joudutaan nyt esitettyä purkuputkea ilmeisesti pidentämään kapean altaan ulkoreunalle, sillä lähekkäin olevien purku- ja ottoputkien vuoksi lämmintä jäähdytysvettä joutuisi kapeassa altaassa takaisin jäähdytysprosessiin. Tämä puolestaan lisäisi tarvittavan jäähdytysveden määrää. Mahdollisen purkuputken pidentämisen yhteydessä haitta-alue siirtyisi huomattavasti ulommas ja hankkeen kalataloudelliset vaikutukset tulisi tällöin selvittää erikseen. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto Lausunnossa ( ) todetaan, että muuttamalla tehtaiden ja rikkihapposäiliöiden sijaintia on asiassa esiintynyt kaavoituksellinen ongelma poistunut. Tehdyt lisäselvitykset, koskien sinkkitehtaan jätevedenkäsittelyyn tehtäviä sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia ja jätevesilietteen käsittelyä, selkeyttävät tilannetta ja antavat mahdollisuuden arvioida asiaa lupaehtojen asettamista silmällä pitäen. Jätevedenkäsittelyn tehokkuus on asiantuntijaselvityksen mukaan riittävä niin, että nykyiset päästörajat alittuvat. Käsittelyallaskapasiteettia voidaan rakentaa lisää ja selkeytysaltaiden toimintaa voidaan tehostaa. Selvitykset ovat riittävät lupapäätöksen tekemistä varten ja tehdaslaitosten sijoittelu, joka on alueella muuttunut, on selkeä parannus. Varsinainen ongelma on suunniteltu jäähdytysvesien johtaminen satama-altaaseen. Nykyisellään satama-altaaseen johtamisen vaikutukset ovat pienet. Mikäli syväsataman kehittäminen jatkuu ripeässä tahdissa ja syväsatamasta tulee alue, jossa laitureita on molemmilla puolilla, ympäristövaikutukset saattavat muuttua merkittävästi. Talvisaikana hyödyt ovat selvät, sillä satama-altaan pohjukka tulee olemaan jäätön. Ympäristöongelman muodostaa tässä tilanteessa kohonnut lämpötila kesäaikana, joka aiheuttaa jäähdytysveden lisätarvetta lämpötilan nousemisen johdosta ja mahdollisesti myös leväkukintoja ja pohjasedimentissä olevien haitta-aineiden lisäliukenemista. Jäähdytysvesien purkaminen satama-altaaseen edellyttää, et-

55 Hakijan kuuleminen 55 tä satama-alueen toiminnan tarkkailua tehostetaan merkittävästi erilaisten haittavaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi tulisi varautua siihen, että purkuputken paikkaa saatetaan joutua siirtämään syväsataman alueen pohjoispuolelle, mikäli jäähdytysveden johtamisesta satamaaltaaseen aiheutuu merkittäviä toiminnallisia häiriöitä tai haitallisia ympäristövaikutuksia. OMG Kokkola Chemicals Oy:n lausunto OMG Kokkola Chemicals Oy hyväksyy Boliden Kokkola Oy:n esityksen jätevesien jälkisaostuksen muutokseen liittyen. OMG katsoo, että tulevat muutokset täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset ja mahdollistavat edelleen molempien yhtiöiden toiminnan jatkuvan parantamisen ja kehittämisen. Jälkisaostuksen onnistumisen varmistamiseksi tulee Boliden Kokkola Oy:n kiinnittää erityistä huomiota altaan kunnossapitoon ja erityisesti ruoppauslautan toimintaan. Mikäli suunniteltu muutos lisää oleellisesti OMG Kokkola Chemicals Oy:n päästöjä, tulee Boliden Kokkola Oy:n kehittää jälkisaostusta siten, että se vastaa tehokkuudeltaan nykytilannetta. Luvan ratkaisussa tulee ottaa huomioon ne seikat, mitä OMG Kokkola Chemicals Oy on omassa vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessaan (diaarinumero LSY-2007-Y-60) ja hakemuksesta jätettyjen muistutusten ja lausuntojen johdosta esittänyt. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskuksella ( ) ei ole lisättävää antamaansa lausuntoon koskien Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan ympäristölupaa. Annettujen lisälausuntojen johdosta hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä. Hakija toteaa päivätyssä vastineessa muun muassa seuraavaa: Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunto Hakija pitää tilan puutetta koskevaa huomautusta perusteettomana. Hankkeen taustalla on useita tekijöitä, jotka ovat johtaneet esitettyyn muutokseen, muun muassa kaavamääräykset, toimintojen järkevä sijoittuminen alueelle ja liikennejärjestelyt. Tilan puutteen johdosta muutoksia ei ole esitetty. Hakemusasiakirjoissa on esitetty riittävät selvitykset ja perusteet sille, ettei toisen altaan poistamien olennaisesti vaikuta mereen johdettaviin päästöihin. Jätevesien käsittely on nykyisin ja muutosten jälkeenkin erittäin tehokasta. Lisäksi on otettava huomioon, että selkeytysaltaat ovat ainoastaan osa jätevesienkäsittelyä. Voimassa olevat päästörajat sekä BAT-arvot alitetaan nykyään selvästi ja alite-

56 56 taan myös tulevaisuudessa. Voimassa olevien raja-arvojen puitteissa tulisi olla mahdollisuus erilaisten teknisten tai tuotannollisten muutosten toteuttamisen. Lupahakemuksessa on esitetty selvät suunnitelmat mahdollisten häiriötilanteiden hallitsemiseksi. Toisella selkeytysaltaalla ei häiriötilanteissa ole merkittävää roolia, sillä suunnitelman mukaisesti jätevedet kierrätetään tarvittaessa ennen purkupaikkaa jätealueen kautta takaisin prosessiin, jolloin voidaan estää haitallisten päästöjen pääsy mereen. Muutoksen jälkeinen viipymä on myös riittävä lisäneutraloinnin käynnistämiselle mahdollisissa häiriötilanteissa. Jatkuva ruoppaus ei vaikuta olennaisesti saostustehokkuuteen, mikä käy ilmi hakemuksen yhteydessä esitetyistä selvityksistä. Automaattiruoppaus on selvityksiä tehtäessä ollut käytössä jo useiden vuosien ajan ja siitä on käytännön kokemusta pitkältä ajalta. Saostuminen ensimmäiseen altaaseen on ollut tehokasta, eikä toisessa altaassa ole juurikaan tapahtunut saostumista, vaikka ruoppaaja on ollut ensimmäisessä altaassa. Rikkihappotehtaan hakemus on kuulutettu nimenomaan sinkkitehtaan toiminnan muutoksena. Näin ollen ei tulisi olla estettä käsitellä myös selkeytysaltaita koskevaa muutosta tässä yhteydessä. Jäähdytysvesien osalta ei tässä vaiheessa ole tarpeen spekuloida mahdollisella sataman laajennuksella ja siinä yhteydessä tarvittavilla selvityksillä. Muutosesityksessä on esitetty jäähdytysvesien purkupaikaksi satama-allasta, ja tämän osalta on tehty myös tarpeellinen vaikutusarviointi nykyisten olosuhteiden pohjalta. Mikäli putkea on tulevaisuudessa tarpeen jatkaa, tulee lisäselvitysten tarpeellisuus ja tilanne kokonaisuutena käsitellä tuolloin erikseen. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto Satama-altaaseen, johon jäähdytysvedet on suunniteltu johdettavaksi, kohdistuu jo nykyiselläänkin useita erilaisia uhkatekijöitä. Hakijan esittämä jäähdytysvesien purkuputki, on ainoastaan yksi mahdollisesti vaikuttava tekijä muiden joukossa. Tämän johdosta tarkkailua koskien ei tulisi asettaa kohtuuttomia vaatimuksia, jotka koskisivat pelkästään Boliden Kokkola Oy:n jäähdytysvesien johtamista. Mahdollista tarkkailua koskevien velvoitteiden tulee olla linjassa nykyisten jäähdytysvesiä tai satamatoimintaa koskevien tarkkailuvelvoitteiden kanssa. Muiden asiassa esitettyjen lisälausuntojen johdosta hakijalla ei ole ollut huomauttamista.

57 57 MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 59/2009/1 myöntänyt KIP Service Oy:lle luvan veden johtaminen merestä Kokkolan suurteollisuusalueelle jäähdytysvedeksi. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 58/2009/1 myöntänyt luvan Boliden Kokkola Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan ympäristöluvan lupamääräyksen 2. muuttamiseksi. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan yhteyteen rakennettavan rikkihappotehtaan ja sen rikkihapposäiliöiden toiminnalle. Rikkihappotehtaan tuotantokapasiteetti on tonnia 100 %:sta rikkihappoa. Rikkihapposäiliöiden yhteenlaskettu tilavuus on m 3. Toimintaan kuuluu lisäksi rikkihapon autolastausasema. Ympäristölupavirasto myöntää luvan jäähdytysveden purkuputken rakentamiseksi hakemuksen mukaisesti ja pysyvän käyttöoikeuden jäähdytysvesien purkuputken sijoittamiselle Kokkolan syväsataman satama-altaaseen kiinteistölle päätöksen liitteenä 1 olevan kuvan mukaisesti. Uuden rikkihappotehtaan rakentamisen johdosta Boliden Kokkola Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan jätevesienkäsittelyä saadaan muuttaa niin, että nykyiset ruoppauslietteen kuivatusaltaat ja saostusallas 1 poistetaan käytöstä, saostusallas 1 korvataan viemärillä ja uudistettavan saostusaltaan 2 yhteyteen rakennetaan kaksi uutta ruoppauslietteen käsittelyallasta tämän päätöksen liitteiden 2 ja 3 mukaisesti. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt mereen 1. Rikkihappotehtaan toiminnassa syntyvät jätevedet tulee käsitellä hakemuksen mukaisesti ja johtaa erillisen, ennen tarkkailupistettä Zm 107 sijaitsevan, tarkkailukaivon kautta yhtiön jätevesiviemäriin ja edelleen yhtiön jätevesien sekoitus- ja saostusaltaaseen ja mereen. Jätevesien johtamisessa tulee noudattaa Boliden Kokkola Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan ympäristöluvassa annettuja jätevesien johtamista mereen koskevia lupamääräyksiä. 2. Sekoitusaltaalta saostusaltaaseen johdettavan veden ph:ta tulee tarkkailla jatkuvasti. Saostusaltaalla tapahtuvan metallien mahdollisimman tehokkaan saostumisen varmistamiseksi kaikissa tilanteissa

58 58 tulee viemäröintijärjestelmä varustaa laitteistolla, jonka avulla saostusaltaaseen johdettavan veden ph voidaan jatkuvasti pitää optimaalisena. Luvansaajan tulee esittää suunnitelma ph:n tarkkailusta ja laitteiston rakentamisesta Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen muutostöiden aloittamista. Toista saostusallasta ei saa poistaa käytöstä ennen edellä mainitun laitteiston käyttöönottoa. 3. Ruoppauslietealtaista suotautuva vesi on johdettava takaisin sinkkitehtaan prosessiin tai sekoitusaltaaseen tai sekoitusaltaalta saostusaltaaseen johtavaan viemäriin. Uudet ruoppauslietealtaat, saostusallas ja jätevesien sekoitusallas tulee tiivistää niin, että niiden pohja- ja tiivisrakenteet täyttävät kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteita koskevat vaatimukset. Ruoppauslietealtaiden pohjarakenteeseen tulee tiivistyskerroksen lisäksi rakentaa kuivatuskerros ja asentaa sen alapuolelle vähintään 2 mm paksu HDPE-muovi tai sitä vastaava keinotekoinen eriste. Saostusaltaaseen ja sekoitusaltaaseen ei ole tarpeen rakentaa kuivatuskerrosta eikä keinotekoista eristettä. Jos tiivistyskerroksen yhteydessä käytetään valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaista keinotekoista eristettä, voi rakennetun tiivistyskerroksen paksuus olla < 0,5 metriä. Suunnitelma muutostöistä, tiiviiden pohjarakenteiden rakentamisesta ja jätevedenkäsittelyn järjestämisestä altaiden rakentamisen aikana tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään kolmea kuukautta ennen tiivisrakenteiden rakentamista. 4. Jätevesienkäsittelyn muutosten jälkeen jätevesien viipymäajan saostusaltaassa tulee olla vähintään 30 tuntia. Toiminnanharjoittajan tulee säilyttää varaus toisen, käytöstä poistettavaa allasta vastaavan saostusaltaan rakentamiseksi uudistettavan saostusaltaan lisäksi sen varmistamiseksi, että ympäristöluvassa määrätyt päästörajaarvot alitetaan. Mahdollisen lisäaltaan rakentamisesta päätetään tarvittaessa ympäristöluvalla. 5. Toiminnassa syntyvät jäähdytysvedet saadaan johtaa hakemuksen mukaisesti purkuputkea pitkin Kokkolan syväsataman satamaaltaaseen. Purkupaikan koordinaatit ovat N ja E Jäähdytysveden purkuputki ei saa aiheuttaa haittaa satamatoiminnalle eivätkä muuttaa satama-altaan haraussyvyyksiä. Jäähdytysveden purkupaikka on merkittävä ja varustettava tarvittavilla suojalaitteilla. Heikon jään alue jäähdytysveden purkualueella on tarvittaessa merkittävä asianmukaisesti. Rakennustöiden päätyttyä purkuputken sijainnin ja haraussyvyydet osoittava kartta on toimitettava Liikelaitos Kokkolan Satamalle.

59 59 6. Mereen johdettavien jäähdytysvesien lämpötila ei saa viikkokeskiarvona ylittää arvoa +32 ºC. Jäähdytysvesien mukana mereen johdettava lämpömäärä saa olla enintään TJ vuodessa. Päästöt ilmaan 7. Toiminnasta aiheutuva rikkiyhdisteiden ominaispäästö saa olla vuosikeskiarvona enintään 1,5 kg SO 2 /t H 2 SO 4 tuotetonnia (100 %:n rikkihappo) kohden laskettuna. Päästöön lasketaan laitoksen normaalitoiminnan, käynnistys- ja alasajotilanteiden sekä häiriötilanteiden aikaiset päästöt ilmaan. 8. Rikkihappotehtaan laimentamattoman piippuun johdettavan poistokaasun rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 680 mg SO 2 /m 3 (n) vuorokausikeskiarvona. Raja-arvoon verrattavia pitoisuuksia laskettaessa ei oteta huomioon rikkihappotehtaan käynnistys- ja alasajotilanteiden eikä häiriötilanteiden aikaisia päästöjä. Raja-arvoa katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos rikkidioksidipitoisuuden kaikista kalenterivuoden vuorokausikeskiarvoista 97 prosenttia ei ylitä 110 prosenttia raja-arvosta. 9. Rikkihappotehtaan poistokaasut tulee johtaa ilmaan vähintään 70 metriä korkean piipun kautta. Melu 10. Laitoksen toiminnasta yhdessä alueen muiden melulähteiden kanssa aiheutuva ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) saa laitoksen ympäristön asuinrakennusten ulko-oleskelualueilla päiväaikana (kello 7 22) olla enintään 55 db ja yöaikana (klo 22 7) enintään 50 db. Kemikaalien, raaka-aineiden ja polttoaineiden varastointi 11. Toiminnassa käytettävät raaka- ja apuaineet, kemikaalit, polttoaineet ja hyödynnettävät jätemateriaalit on varastoitava ja käsiteltävä asianmukaisesti merkittyinä, katetuissa ja riittävällä tilavuudella varustetuilla suoja-altailla suojatussa tilassa siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 12. Rikkihapposäiliöt ja niihin liittyvät varojärjestelmät tulee rakentaa hakemuksen mukaisesti niin, että rikkihapposäiliöiden suoja-altaan tilavuus on yhtä suuri kuin yhteenlaskettu säiliötilavuus ( m 3 ). Suoja-altaan sade- ja sulamisvesien poisto tulee suorittaa valvotusti. Toiminta varastosäiliöalueella tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai vesien pilaantumista, meluhaittaa, roskaantumista eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Varastoalueen päällystyksien sekä suoja-altaiden saumojen tiiviys ja kunto on tarkastettava säännöllisesti ja viat korjattava välittömästi. Siltä osin kuin rikkihappoputkistot on sijoitettu suoja-altaiden tai niihin viemäröityjen aluei-

60 60 den ulkopuolelle, putkistojen alapuolella oleva maa-alue on pinnoitettava haponkestävällä pinnoitteella vähintään kahden metrin etäisyydelle putkistosta ja pinnoitetun alueen vedet johdettava käsittelyyn. Vuotosuojaus voidaan toteuttaa myös muulla vastaavalla tekniikalla niin, että päästöt maaperään tai pintavesiin vuototilanteissa on estetty. Säiliöiden, suoja-altaiden ja putkistojen tarkastuksista ja toimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvoville viranomaisille. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 13. Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan jätteiden käsittelyä ja jätealueelle sijoitettavien jätteiden osalta jätealuetta koskevia lupamääräyksiä. 14. Rikkihappotehtaan ja rikkihapposäiliöiden alle jäävät maamassat tulee korvata puhtailla maamassoilla siltä osin kuin haittaainepitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) ylemmät ohjearvot yhden tai useamman haitta-aineen osalta. Määräys koskee myös muita rakennustöiden aikana poistettavia pilaantuneita maamassoja. Puhdistustyön aloittamisesta tulee tehdä ilmoitus Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen töiden aloittamista. Poistettavat maamassat tulee toimittaa Boliden Kokkola Oy:n jätealueelle tai muulle vastaanottajalle, jonka ympäristöluvassa kyseisten jätteiden käsittely on hyväksytty. Kunkin maa-aineserän laatu on selvitettävä kenttätestein ennen kuljetusta. Maanäytteistä on analysoitava raskasmetallit (antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki). Massanvaihtotyö on toteutettava siten, että likaantuneen maan leviäminen ympäristöön kaivutyön ja kuljetuksen aikana estetään. Kaivantoihin kertyvä vesi tulee johtaa käsiteltäväksi sinkkitehtaalle jätevesien sekoitusaltaaseen taikka muuhun vastaavan tasoiseen jätevesien käsittelyyn. Massanvaihtotyö varten on nimettävä valvoja, joka vastaa massanvaihtorajojen määrittelystä ja toteutumispiirustusten laatimisesta. Pilaantuneiden maamassojen määristä ja sijoituskohteista on pidettävä kirjaa. Siltä osin kuin pilaantuneiden maamassojen korvaaminen puhtailla massoilla on rakennusteknisesti mahdotonta, hakijan on oltava selvillä rakennusten alle jääneistä pilaantuneista maamassoista. Rikkihappotehtaan ja rikkihapposäiliöiden alle sijoitettavien puhtaiden maamassojen haitta-aineiden pitoisuuksien tulee alittaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) ylemmät ohjearvot kaikkien haitta-aineiden osalta. Määräys koskee myös muita rakennustöiden yhteydessä toimenpidealueelle sijoitettavia maamassoja. Maa-ainesten puhtaus tulee tarvittaessa osoittaa kuormakohtaisin näyttein.

61 61 Puhdistamistyön päättymisen jälkeen hakijan tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä. Loppuraportin tulee sisältää vähintään tiedot poistetuista massamääristä ja niiden sijainnista alueella, kenttämittausten tuloksista, maamassojen käsittelypaikoista, alueelle sijoitetuista puhtaista maa-aineksista ja tarvittaessa analyysitulokset. Mikäli pilaantuneiden maamassojen korvaaminen puhtailla massoilla ei ole ollut mahdollista, raportissa tulee olla tiedot alueelle jääneiden pilaantuneiden maamassojen kokonaismäärästä ja sijainnista sekä arvio niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15. Vahinko- ja onnettomuustilanteisiin sekä päästöjen puhdistinlaitteiden ja prosessilaitteiden vika- ja häiriötilanteisiin, jotka voivat lisätä päästöjen määrää tai muuttaa niiden laatua haitallisemmaksi tai lisätä laitoksesta aiheutuvaa melua, on varauduttava ennakolta asianmukaisella teknisellä valmiudella, toimintasuunnitelmilla ja koulutuksella. Kemikaalivuotojen varalta laitosalueella on oltava riittävästi imeytysmateriaalia ja muut vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavat asianmukaiset välineet aina saatavilla. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on mahdollisuuksien mukaan kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. 16. Ruoppauslietteen kuivausaltaat tulee varustaa automaattisella ylivuodon ehkäisyjärjestelmällä, jolla varmistetaan, ettei lietealtaalta kuivatusvesien mukana pääse vuotamaan käsittelemätöntä lietettä selkeytysaltaaseen. Energiatehokkuus 17. Toiminnanharjoittajan tulee laatia asiantuntijaselvitys rikkihappotehtaan energiatehokkuudesta. Selvityksessä tulee keskittyä erityisesti sinkkitehtaan ja rikkihappotehtaan energiajärjestelmien yhteensovittamiseen ja energiavirtojen ristikkäiseen hyödyntämiseen sekä rikkihappotehtaalla syntyvän ylijäämälämmön hyödyntämiseen. Selvitys tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle hyväksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta rikkihappotehtaan käyttöönoton jälkeen. Ympäristölupavirasto voi selvityksen perusteella antaa täydentäviä määräyksiä energiantehokkuudesta.

62 62 Tarkkailumääräykset 18. Laitoksen päästöjen tarkkailu sekä prosessi- ja puhdistinlaitteiden seuranta tulee järjestää toiminnanharjoittajan esittämän tarkkailusuunnitelman mukaisesti noudattaen lisäksi lupamääräyksien vaatimuksia. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa laitoksen yksityiskohtainen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta ennen laitoksen toiminnan aloittamista. Päästöt ilmaan Jatkuvat mittaukset 19. Rikkihappotehtaan poistokaasujen rikkidioksidipitoisuutta on mitattava jatkuvasti. Päästömittauspaikan tulee täyttää standardin SFS 5625 mukaiset mittauspaikkaa koskevat vaatimukset. Mittauspaikassa tulee lisäksi olla riittävät edellytykset jatkuvatoimisten mittalaitteiden laadunvarmistusmittausten suorittamiseen lupamääräyksen 21 mukaisesti. Rikkihappotehtaan poistokaasujen lämpötilaa ja painetta on mitattava jatkuvasti. Lisäksi poistokaasujen tilavuusvirtausta on mitattava tai seurattava laskennallisella menetelmällä jatkuvasti. 20. Rikkihappotehtaalla tulee olla järjestelmä, jolla määräyksen 19 mukaisia mittaustuloksia käsitellään päästörajoitusten noudattamisen valvonnan sekä muun päästötiedon tuottamisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Raja-arvoon verrattaviin yksiköihin muunnetuista rikkidioksidipitoisuuksien hetkittäisarvoista on laskettava tuntikeskiarvoja. Tuntikeskiarvo on hylättävä, jos mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi tuntikeskiarvon laskentaan käytettävistä arvoista, lukuun ottamatta määräyksen 19 mukaisten apusuureiden arvoja, hylätään enemmän kuin yksi kolmasosa. Mikäli jonkin kalenterivuorokauden aikana hylätään enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa, on kaikki kalenterivuorokauden mittaukset hylättävä. Rikkihappotehtaan käynnistys- ja alasajotilanteiden sekä häiriötilanteiden aikaisia sekä hylättyjä tuntikeskiarvoja lukuun ottamatta on tuntikeskiarvoista laskettava raja-arvoihin verrattavia vuorokausikeskiarvoja. Hakijan on pidettävä kirjaa mittaustulosten hylkäämisestä mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, jos useamman kuin 10 kalenterivuorokauden mittaukset on mitätöity kalenterivuoden aikana. Rikkidioksidipäästöt on määritettävä vuosipäästöinä, tuotetonnia kohti laskettuina ominaispäästöinä ja tuntipäästöinä käynnistys- ja alasajotilanteiden ja rikkihappotehtaan häiriötilanteiden aikana. 21. Mittausten laadunvarmennukseen on sovellettava standardia SFS- EN Mittalaitteet ja mittausjärjestelmät on kalibroitava sekä niiden toiminta, luotettavuus ja tulosten taso on tarkastettava edellä

63 63 mainitun standardin mukaisella ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tehtävällä QAL2-menettelyllä laitoksen ensimmäisen toimintavuoden aikana ja tämän jälkeen kymmenen vuoden välein sekä ASTmenettelyllä joka toinen vuosi lukuun ottamatta niitä vuosia, jolloin QAL2-menettely suoritetaan. Mittaustulosten 95 prosentin luottamusvälin arvo ei saa ylittää rikkidioksidin osalta 20 prosenttia päästöraja-arvosta. Päästöjen laskentaan käytettävien mittaustulosten tulee olla ulkopuolisen asiantuntijan laatimalla kalibrointifunktiolla korjattuja. Mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien luotettavuutta on ylläpidettävä QAL3-menettelyn mukaisesti. Vertailumittausten yhteydessä tulee todentaa myös poistokaasujen tilavuusvirta. Kertamittaukset 22. Poistokaasujen typenoksidi- ja rikkihapposumupäästöt on mitattava laitoksen ensimmäisen toimintavuoden aikana ja tämän jälkeen kahden vuoden välein. Mittaukset on tehtävä siten, että rikkihappotehtaan käyttö vastaa mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta. Mittausraportissa on esitettävä tiedot rikkihappotehtaan toiminnasta mittausten aikana ja mitatuista pitoisuuksista (mg/m 3 (n)), päästön massavirrasta (kg/h) ja ominaispäästöstä tuotetonnia kohti mittausajan keskiarvoina. Mittausraportissa on lisäksi esitettävä käytetyt mittausmenetelmät sekä arvio mittaustulosten kokonaisepävarmuudesta. Mittausraportti on toimitettava tiedoksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Päästöt mereen 23. Rikkihappotehtaan toiminnasta aiheutuvaa jätevesikuormitusta ja -virtaamaa tulee tarkkailla vuorokauden kokoomanäyttein vastaavasti kuin muistakin tarkkailupisteistä sellaisesta ennen tarkkailupistettä Zm 107 sijaitsevasta tarkkailupisteestä, johon ei ole sekoittunut sinkkitehtaan tai muiden teollisuuslaitosten jätevesiä. Tarkkailu tulee suorittaa niin, että kuormitusta voidaan luotettavasti verrata muista viemäreistä sekoitusaltaaseen johdettavaan kuormitukseen ja mereen johdettaviin päästöihin. Jätevedestä tulee analysoida ph sekä typpi-, sinkki-, kadmium-, arseeni- ja elohopeapitoisuudet sekä lisäksi kahden ensimmäisen vuoden aikana rauta-, kupari-, koboltti- ja nikkelipitoisuudet. 24. Laitokselta mereen johdettavien jäähdytysvesien lämpötilaa, virtaamaa ja ph:ta tulee tarkkailla jatkuvasti. 25. Jätevesien saostusaltaalta mereen johdettavien päästöjen tarkkailua tulee muutoksen jälkeen täydentää kiintoaineen tarkkailulla, jonka tulee kestää vähintään kahden vuoden ajan siitä, kun ensimmäinen selkeytysallas on poistettu käytöstä.

64 64 Mittausten ja tutkimusten laadunvarmistus 26. Kaikki päästöjen ja vaikutusten tarkkailuun liittyvät mittaukset sekä jatkuvatoimisten mittausten laadunvarmennus on tehtävä CENstandardien mukaisesti tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. Raportointi Muilta osin rikkihappotehtaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailussa tulee noudattaa Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan määräyksiä ja hyväksyttyjä tarkkailusuunnitelmia. 27. Boliden Kokkola Oy:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle rikkihappotehtaan toimintaa koskeva edellistä vuotta koskeva raportti osana sinkkitehtaan vuosiraporttia. Raportista on käytävä ilmi vähintään seuraavat rikkihappotehdasta ja rikkihapposäiliöitä koskevat tiedot: rikkihapon tuotantotiedot (t/a) rikkihappotehtaan käyntiaika (h/a) tiedot rikkihapon varastoinnista ja varastojen läpivirtauksesta (t/a) raaka-aineiden kulutus ja laatutiedot raaka- ja jäähdytysveden kulutus ja kemikaalien käyttömäärät rikkidioksidin, typenoksidien ja rikkihapposumun vuosipäästöt (t/a) sekä käynnistys-, alasajo- ja häiriötilanteissa aiheutuneet rikkidioksidipäästöt (t/a) ja näiden tilanteiden lukumäärät rikkidioksidin ominaispäästöt vuosikeskiarvona (kg/tuotetonni) yhteenveto ilmaan johdettavien päästöjen jatkuvien ja yksittäisten mittausten tuloksista sekä vertailu lupamääräyksien mukaisiin päästörajoihin yhteenveto jatkuvien mittausten toiminta-ajoista ja tulosten hylkäämisestä sekä mittausten laadunvarmistuksesta tiedot rikkihappotehtaan toimintahäiriöiden syistä sekä tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet laitteiden käytettävyyden parantamiseksi viemäriin johdettavat jätevesimäärät ja -kuormitus jäähdytysvesien määrät ja lämpöpäästö mereen laitoksella muodostuneiden, käsiteltyjen ja varastoitujen jätteiden määrät ja laatu sekä tiedot niiden hyötykäyttöön, käsittelyyn tai kaatopaikalle toimittamisesta ja kaatopaikkakelpoisuutta koskevista tutkimuksista tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä huoltotoimenpiteistä

65 65 tiedot ympäristönsuojeluun liittyvistä suunnitelluista ja toteutetuista investoinneista tai muista toimenpiteistä esimerkiksi energiankäytön tehostamiseksi tai jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi tai hyötykäytön lisäämiseksi tiedot muista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, ajankohta, kestoaika ja arvio päästöistä ilmaan, viemäriin, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetuista toimenpiteistä sisältäen myös toimenpiteet vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi) suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toimintaan. Toiminnan aloittaminen 28. Rikkihappotehtaan toiminnan aloittamisesta, mukaan lukien koeajot, tulee ilmoittaa viimeistään kuukautta ennen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 29. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperän suojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen ja lupamääräysten yleiset perustelut Rikkihappotehtaan ja rikkihapposäiliöiden toiminnasta sekä sinkkitehtaan jätevesien käsittelyn muutoksesta, asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisedellytykset. Rikkihappotehtaan toiminnasta ilmaan ja veteen johdettavat päästöt eivät esitettyjen asiantuntijaselvitysten perusteella arvioituna aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista. Rikkihappotehtaan toiminnasta ja muista samalla teollisuusalueella sijaitsevista toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuu melua, joka melumittausten ja hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella

66 66 alittaa lähimmillä olemassa olevilla asuinalueilla melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot. Toiminnasta ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumista, ja pilaantumisen vaara on otettu huomioon muun muassa kemikaalien ja jätteiden varastointia ja käsittelyä, onnettomuus- ja häiriötilanteita sekä ilmoitusvelvollisuutta koskevissa määräyksissä. Laitos ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Rikkihappotehtaan toiminnasta ei aiheudu erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ottaen huomioon laitoksen sijaintipaikka ja vaikutusalue. Rikkihappotehtaan ja rikkihapposäiliöiden alue on asemakaavoitettu. Toiminta on kaavan mukaista. Rikkihappotehtaan ilmaan johdettavien päästöjen vähentämistekniikat, annetut lupamääräykset huomioon ottaen, edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella on arvioitavissa, että toiminta on järjestetty energiatehokkaasti, kun otetaan huomioon lupamääräyksessä asetettu selvitysvelvoite. Sinkkitehtaan jätevesien käsittelyalue on asemakaavoitettu ja toiminta on kaavan mukaista. Hakemuksessa on esitetty riittävä selvitys toisen saostusaltaan käytöstä poistamisen ja saostusaltaiden tilavuuden pienentämisen vaikutuksista mereen johdettaviin päästöihin. Esitettyjen selvitysten perusteella muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta mereen johdettaviin päästöihin. Muutos on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen toimittaessa lupahakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti. Tiiviillä pohjarakenteella ja varojärjestelmillä varustetut ruoppauslietealtaat parantavat laitoksen jätevesien käsittelyn nykytilannetta, jossa lietettä varastoidaan maavaraisissa altaissa. Jätevesialtailla toteutettavat muutokset ovat niin merkittäviä, että allasrakenteiden muuttaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Nykyiset maavaraiset sekoitus- ja saostusaltaat eivät vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksella muodostuvien viemäriin johdettavien jäte- ja jäähdytysvesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toimittaessa lupahakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti. Rikkihappotehtaan toiminnassa syntyvät jätevedet johdetaan Boliden Kokkolan Oy:n omistamiin sekoitus- ja saostusaltaisiin. Mereen johdettavien päästöjen osalta noudatetaan sinkkitehtaan ympäristöluvan jätevesiä koskevia lupamääräyksiä ja päästöraja-arvoja. Jätevesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen korvaaminen käsitellään sinkkitehtaan jätevesien johtamisesta aiheutuvien haittojen korvaamista koskevan asian yhteydessä. Koska jäähdytysvedet johdetaan satama-altaaseen eivätkä ne suhteellisen vähäisen läm-

67 67 pökuorman lisäksi sisällä muita päästöjä, niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Jäähdytysvesien purkuputken sijoittamiselle on myönnetty hakemuksen mukaisesti lupa ja pysyvä käyttöoikeus purkujohdon sijoittamiselle Kokkolan kaupungin omistamalle vesialueelle. Koska purkuputki sijoitetaan satama-alueelle, ei siitä aiheudu haittaa satamaalueen käytölle eikä käyttöoikeudesta ei ole määrätty maksettavaksi korvauksia. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset 1 4. Lupamääräykset on annettu jätevesistä aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi pääosin hakemuksen mukaisesti. Lupamääräys 2. Määräys on tarpeen altaiden kautta johdettavien jätevesien sisältämien metallien tehokkaan jälkisaostumisen varmistamiseksi, koska muutoksessa saostusaltaiden kapasiteettia pienennetään merkittävästi. Nykytilanteessa sekoitusaltaassa ei ole jatkuvaa jätevesien ph:n tarkkailua eikä automaattista lisäaineensyöttöä, joilla voitaisiin varmistaa jätevesien sisältämien metallien saostumisen kannalta optimaalinen ph kaikissa tilanteissa. Jätevesien saostukseen käytettävien altaiden järjestelyä on esitetty muutettavaksi niin merkittävästi, että samassa yhteydessä on tarpeen antaa koko jälkisaostusjärjestelmän toiminnan tarkkailua koskevia täydentäviä määräyksiä, jotta koko järjestelmä vastaisi parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräys 3. Määräys ruoppauslietealtaista suotautuvan veden johtamiseksi käsittelyyn on annettu suotovesien mukana mahdollisesti kulkeutuvien epäpuhtauksien laskeutumisen varmistamiseksi. Määräykset altaiden pohja- ja tiivisrakenteista on annettu toiminnasta aiheutuvan maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Allasjärjestelyihin tehdään niin merkittäviä muutoksia, että tiivisrakenteita koskevat täydentävät määräykset ovat tarpeen. Riittävinä tiiveysvaatimuksina on pidetty tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteita vastaavaa tiiveystasoa ottaen huomioon, että ruoppausliete vastaa ominaisuuksiltaan tavanomaista jätettä. Ruoppauslietealtaiden osalta hakijan esitystä pelkästään bentoniittimaton käyttämisestä tiivisrakenteena ei ole pidetty ympäristönsuojelun kannalta riittävänä suojauksena. Lupamääräys 4. Määräys on annettu mereen johdettavia päästöjä koskevan ympäristöluvan päästöraja-arvojen noudattamisen varmistamiseksi. Lupamääräykset 5 6. Lupamääräykset on annettu jäähdytysvesistä aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi pääosin hakemuksen mukaisesti. Erityisesti kesäaikana jäähdytysvesien mukana mereen johdettavalla lämpöpäästöllä voi olla haitallisia vaikutuksia purkualu-

68 68 een tilaan. Jäähdytysveden lämpöpäästölle on siksi asetettu enimmäislämpötilaa ja lämpömäärää koskeva päästömääräys. Jäähdytysvesien purkuputken sijoittamisen osalta on annettu tarvittavat määräykset niin, ettei purkuputken sijoittamisesta aiheudu haittaa vesialueen muulle käytölle. Lupamääräykset 7 9. Lupamääräyksissä 7 ja 8 on annettu määräykset laitoksen toiminnasta aiheutuvan rikkidioksidipäästön rajoittamiseksi. Hakijan esittämää tiukemmat päästöraja-arvot ovat tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseksi. Rikkihappotehtaita koskevassa parhaan käytettävissä olevan tekniikan referenssiasiakirjassa esitetty normaalitoiminnassa BAT-tekniikoilla saavutettava suoritustaso uuden, hakemuksen mukaisen rikkihappotehtaan rikkidioksidipäästölle vuorokausikeskiarvona on mg SO 2 /m 3 (n). Lupamääräyksessä asetettu vuorokausiraja-arvo ei koske rikkihappotehtaan häiriötilanteita, eikä laitoksen ylös- ja alasajotilanteita, joista aiheutuvia päästöjä on rajoitettu BAT-suoritustasoa vastaavalla ominaispäästön vuosiraja-arvolla. Lupamääräystä asetettaessa on otettu huomioon hakijan esittämät tiedot ilmakertoimen vaihtelusta. Lupamääräyksessä 9 on hyväksytty rikkihappotehtaan poistokaasut johdettavaksi rakennettavaan 70 metriä korkeaan piippuun. Ilmatieteen laitos on tehnyt leviämisselvityksen Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan rikkidioksidipäästöjen vaikutuksesta ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksiin tehtaan ympäristössä ( ). Selvityksen mukaan rikkidioksidipitoisuudet alittavat voimassa olevat ekosysteemi- ja terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat raja- ja ohjearvot. Mallilaskelmien perusteella rikkihappotehtaan suunniteltu piipun korkeus (70 metriä) takaa ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet. Lupamääräys 10. Määräys on annettu toiminnoista aiheutuvan melun häiritsevyyden vähentämiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät toiminnot aiheuta meluhaittaa asuin- ja virkistysalueilla. Lupahakemukseen sisältyvien tietojen perusteilla on ilmeistä, että uuden rikkihappotehtaan toiminta ei vaikuta melutasoihin teollisuusalueen lähiympäristössä, eivätkä valtioneuvosten päätöksen (993/1992) mukaiset päivä- ja yöohjearvot läheisillä asuinalueilla näin ollen ylity. Lupamääräykset Määräykset ovat tarpeen kemikaalien ja jätteiden varastoinnin, käsittelyn ja kuljetusten aiheuttaman mahdollisen ympäristön pilaantumisen, roskaantumisen tai naapurustolle aiheutuvan kohtuuttoman haitan estämiseksi. Hakijan esitys rikkihapposäiliöiden suoja-allastilavuudesta ei ole riittävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan kannalta tarkasteltuna. Rikkihapposäiliöiden suoja-altaiden kokoa on mahdollista kasvattaa vastaamaan koko säiliötilavuutta ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Siltä osin kuin rikkihappoputkistot kulkevat suoja-altaiden ulkopuolella, on putkisto tarpeen suojata niin, että vuototilanteissa pääs-

69 69 töt ympäristöön estetään. Rikkihappotehtaan alueen maaperässä on tehtyjen selvitysten mukaan korkeita raskasmetallipitoisuuksia, joten maaperään päässyt rikkihappo johtaisi metallien liukenemiseen maaperästä. Lupamääräys 13. Rikkihappotehtaan jätehuollon osalta ei ole tarpeen antaa täydentäviä määräyksiä sen lisäksi, mitä sinkkitehtaan toiminnasta ja sen jätealueesta on määrätty. Lupamääräys 14. Määräyksessä on annettu tarpeelliset määräykset rikkihappotehtaan ja rikkihapposäiliöiden maaperän puhdistustoimenpiteiden suorittamiseksi. Koska alue on teollisuusaluetta, eikä se sijaitse pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä, maaperän sisältämien epäpuhtauksien pitoisuuksien on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan alitettava asetuksessa annetut ylemmät ohjearvot. Lupamääräykset Häiriötilanteisiin varautumista ja häiriötilanteissa toimimista koskevat määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ympäristönsuojelulaissa säädettyjä poikkeuksellisia tilanteita koskevien määräysten noudattamiseksi. Ilmaan johdettavien päästöjen määrään vaikuttavissa häiriötilanteissa luvan saajan on määräyksen 15 mukaisesti palattava normaaliin toimintaan mahdollisimman nopeasti. Häiriötilanteista ilmoittamisesta on määrätty sinkkitehtaan ympäristöluvassa. Ruoppauslietealtaiden käytölle on annettu tarvittavat määräykset poikkeustilanteista aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 17. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain määräykseen energiankäytön tehokkuudesta. Lupamääräys on tarpeen laitoksen energiankäytön tehostamisen selvittämiseksi. Koska kyseessä on uusi laitos, lupahakemuksessa ei ole ollut mahdollista esittää yksityiskohtaista selvitystä energiankäytön tehokkuudesta. Rikkihappotehtaan ylijäämälämpö siirretään jäähdytysveteen ja johdetaan sen mukana mereen. Nykyinen rikkihappotehdas toimittaa kaukolämpöä Kokkolan kaupungin kaukolämpöverkkoon. Mahdollisuudet energian uuden rikkihappotehtaan käytön tehostamiseen ja lauhdutettavan lämpömäärän pienentämiseen ovat siten ilmeiset. Samassa yhteydessä on tarpeen myös selvittää, miten rikkihappotehdas ja teollisuusalueen muut toiminnot voidaan yhdistää järkevästi energiankäytön kannalta. Lupamääräykset Päästöjen tarkkailumääräykset ovat tarpeen laitoksen päästöjen selvittämiseksi, päästöraja-arvojen noudattamisen valvomiseksi ja raportointivaatimusten täyttämiseksi. Lupamääräys 18. Uuden laitoksen tarkkailusuunnitelma on tarpeen päivittää laitoksen käyttöönoton yhteydessä. Valvontaviranomaiselle toimitettava tarkkailusuunnitelma, jonka yksityiskohtia voidaan tarvit-

70 70 taessa valvontaviranomaisen päätöksellä muuttaa, on tarpeen laitosta koskevan lainsäädännön ja annettujen lupamääräysten noudattamisen sekä laitoksen toimintaa ja sen päästöjä koskevan tiedon tuottamisen varmistamiseksi. Lupamääräykset Rikkihappotehtaan rikkidioksidipäästöjen jatkuvaa mittaamista koskeva vaatimus hakemuksen mukaisessa rikkihappotehtaassa perustuu toimialaa koskevaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjaan. Päästömittauksella saadaan päästötietojen lisäksi tietoa laitoksen toiminnasta. Päästöjen mittauksista aiheutuvat kustannukset ovat laitoksen tuotanto ja päästöt huomioon ottaen kohtuulliset. Rikkidioksidipäästöjen tarkkailun luotettavuuden varmistamiseksi jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet ja -mittausjärjestelmät on tarkastettava ja kalibroitava määrävälein ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardia SFS-EN soveltaen. Ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittaman laadunvarmennuksen lisäksi jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden ja -mittausjärjestelmien käytönaikaisesta laadunvarmennuksesta on huolehdittava. Jatkuvan päästömittauksen määräyksiä annettaessa on otettu huomioon rikkihappotehtaan toiminnan laajuus ja päästöjen määrä ja annettu toiminnalle soveltuvia määräyksiä QAL2-, AST- ja QAL3- mittausten aikataulusta. Mittauksia koskevat määräykset ovat näiltä osin väljempiä kuin muun muassa suuria polttolaitoksia ja jätteenpolttolaitoksia koskevat vähimmäisvaatimukset, ottaen huomioon rikkihappotehtaan poistokaasun pitoisuuden pienet vaihtelut. Lupamääräys 22. Rikkihappotehtaan typenoksidi- ja rikkihaposumupäästöt on arvioitu verrattain vähäisiksi, eikä niille siksi ole asetettu päästöraja-arvoja. Päästöt on kuitenkin edellytetty mitattavaksi toistuvilla kertamittauksilla. Kertamittauksiin liittyvästä mittausepävarmuuden hyväksyttävyydestä päättää Länsi-Suomen ympäristökeskus valvontaviranomaisena. Lupamääräykset Rikkihappotehtaalta mereen johdettavien päästöjen tarkkailu on hyväksytty hakijan esityksen mukaisesti sinkkitehtaan ympäristöluvan mukaisena, täydennettynä rikkihappotehtaan jätevesien erillisillä päästömittauksilla ja jäähdytysvesien tarkkailulla, joilla saadaan tietoa rikkihappotehtaan jätevesien käsittelystä ja kuormituksesta sekoitusaltaaseen sekä jäähdytysvesien päästöistä mereen. Sinkkitehtaan mereen johdettavien päästöjen tarkkailua on kuitenkin tarpeen täydentää kiintoaineen tarkkailulla, jotta voidaan varmistaa, että yksi saostusallas on tilavuudeltaan riittävä ja että lietteen jatkuva ruoppaus ei lisää päästöjä mereen. Hakemukseen sisältyvät tutkimustulokset yhden altaan tehokkuudesta jälkisaostuksessa ovat suhteellisen lyhyeltä ajanjaksolta. Pidempiaikaisella tarkkailulla saadaan käytännön kokemusta mahdollisista päästöpiikeistä eri toimintatilanteissa ja voidaan arvioida järjestelyn toimivuutta pitkällä aika-

71 71 välillä. Kiintoaineen tarkkailu täydentää muun tarkkailun tuloksia saostustehokkuuden arvioinnissa Lupamääräys 26. Lupamääräyksessä on määrätty ympäristönsuojelulain 108 :n mukaisesti, että ympäristölupapäätöksessä sekä sen perusteella laadittavissa suunnitelmissa edellytetyt mittaukset, tutkimukset ja testaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Lupamääräys 27. Viranomaisella on ympäristönsuojelulain ja jätelain perusteella oikeus saada säännösten ja määräysten valvontaa ja muiden tehtävien hoitoa varten tarpeelliset tiedot toiminnanharjoittajalta. Lupamääräykset Koska kyseessä on uusi toiminta, tulee toiminnan aloittamisesta ilmoittaa valvoville viranomaisille hyvissä ajoin, jotta voidaan varmistua, että toiminta on ympäristöluvan mukaista ja täyttää siinä asetetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Määräys on tarpeen sen varmistamiseksi, että toiminnan päätyttyä ryhdytään tarvittaviin toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Vastaus lausunnoissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunnossa esitettyjä kalataloudellisia haittoja ei ole määrätty kompensoitavaksi tässä päätöksessä, koska lupahakemuksessa ja siihen liittyvissä selvityksissä on osoitettu, että uuden rikkihappotehtaan toiminta ei lisää sinkkitehtaan päästöjä mereen. Sinkkitehtaan ympäristölupa sisältää määräykset kalataloushaitan kompensoimisesta. Myös kalataloustarkkailun osalta toimitaan sinkkitehtaan ympäristöluvan mukaisesti. Jäähdytysvesien johtaminen satama-altaaseen ei aiheuta korvattavaa kalataloudellista vahinkoa. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa on esitetty huoli jäähdytysveden purkupaikan ympäristövaikutuksista tilanteessa, jossa Kokkolan syväsataman eteläistä laituria laajennetaan. Mikäli jäähdytysvesien ympäristövaikutukset tulevaisuudessa muuttuisivat, voidaan asia ottaa tältä osin eri hakemuksesta uuteen käsittelyyn. Muutoin hakemuksesta annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.

72 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo 72 Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Tämän päätöksen lupamääräykset tarkistetaan Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Perustelut Luvan saaja voi aloittaa toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta asettamalla Länsi-Suomen ympäristökeskukselle euron suuruisen omavelkaisen pankkitakuun vakuudeksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Toiminta sijoittuu teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle, joka on pitkään ollut teollisuuskäytössä. Toiminta ei lisää teollisuusalueen päästöjä. Toiminnasta laitoksen lähialueille aiheutuvat vaikutukset ovat vähäiset. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Täytäntöönpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa taloudellista vahinkoa. Vakuuden suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan ympäristövaikutukset. Hakijan esittämää konsernitakausta ei ole katsottu hyväksyttäväksi vakuuden muodoksi, koska laitoksen toimintaa valvovaa viranomaista ei ole katsottu voitavan velvoittaa olemaan selvillä konsernin vakavaraisuudesta.

73 73 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 5, 7 8, 28, 31, 35 38, 41 47, 52 53, 55 56, 62, 90, 101 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18 19, 30 ja Jätelaki (1072/1993) 3 4, 6 7, 9, 15, 19 ja Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen mukaan muita kuin rautametalleja valmistavan tehtaan käsittelymaksu on euroa ja luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, joka on 50 % taulukon mukaisesta maksusta ( euroa). Koska näin laskettu käsittelymaksu olisi asian käsittelyyn käytettyyn työmäärään verrattuna liian pieni, on luvan käsittelystä peritty käsittelymaksu, joka 35 % taulukon mukaista maksua korkeampi.

74 74 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet Liite 1. Jäähdytysveden purkupaikka ja jäähdytysvesilinja Liite 2. Periaatekuva jätevesienkäsittelyn uudelleen järjestämisestä Liite 3. Poikkileikkauskuva uusien ruoppauslietealtaiden rakenteesta Liite 4. Valitusosoitus Aino Turpeinen Lea Siivola Seppo Aspelund Jaakko Kuisma Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen, Lea Siivola ja Seppo Aspelund (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Jaakko Kuisma. JK/sl

75 LIITE 1 JÄÄHDYTYSVEDEN PURKUPAIKKA JA JÄÄHDYTYSVESILINJA (Ote kuvasta: Rikkihappotehdas, asemapiirustus, , )

76 PERIAATEKUVA JÄTEVESIEN KÄSITTELYN UUDELLEEN JÄRJESTÄMISESTÄ LIITE 2