HYVÄÄ TYÖTÄ HENKILÖSTÖ- JA TYÖHYVINVOINTIOHJELMA
|
|
- Jere Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HYVÄÄ TYÖTÄ HENKILÖSTÖ- JA TYÖHYVINVOINTIOHJELMA VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ
2 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 1. Tuemme työkykyä ja hyvinvointia 1.1 Työyhteisötaidot 1.2 Työympäristön 1.3 Työterveyshuolto työkyvyn tukijana 1.4 Varhaisen tuen malli 1.5 Ikäjohtaminen 2. Johtaminen ja esimiestoiminta on hyvinvointia edistävää 2.1 Esimiestoiminnan 2.2 Vuorovaikutustaidot 2.3 Kehityskeskustelut 3. Ammattitaito ja osaaminen tukee sitoutumista 3.1 Ammattiosaamisen ylläpitäminen 3.2 Ammattiosaamisen 3.3 Perehdyttäminen 4. Rekrytointi 4.1 Rekrytoinnin haasteet 4.2 Rekrytointiviestintä 5. Palkkaus- ja kannustinjärjestelmät kehittyvät 5.1 Palkkausjärjestelmän 5.2 Henkilöstöetuudet ja huomionosoitukset LIITE : Toteuttamisohjelma
3 Yleistä Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Työhyvinvointityöllä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia työpaikoilla siten, että samanaikaisesti edistetään tuottavuutta ja organisaation menestymistä. Työhyvinvointiin panostaminen on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja ennakoivaa toimintaa ja merkittävä osa kuntastrategiaa.työhyvinvointia tukemalla Pirkkalan kunta välittää itsestään kilpailukykyisen kuvan työnantajana ja näin pyrkii turvaamaan työvoiman saannin myös tulevaisuudessa. Hyvä henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen parantavat työhön sitoutumista ja tukevat laadukkaiden palveluiden aikaansaamista. Nopeasti muuttuva työelämä asettaa haasteita työuran hallinnalle, mutta samalla muuttuvan toimintaympäristön myötä myös työhyvinvoinnin tuen vaatimukset kasvavat. Vuonna 2010 kunnassa toteutetun työyhteisökyselyn perusteella tärkeimmiksi työhyvinvoinnin tekijöiksi koettiin henkilöstön hyvinvointi, johtaminen, ammattitaito ja osaaminen sekä toimintatapojen. Nämä teemat on otettu lähtökohdaksi henkilöstö- ja työhyvinvintointiohjelmaa laadittaessa. Ohjelman päämäärä, suunnitelma ja toteutuksen seuranta on kirjattu Pirkkalan kuntastrategiaan vuosille Valtuustokausittain tarkistettavan henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman liitteenä on vuosikohtainen toteuttamisohjelma, johon on sisällytetty konkreettiset hankkeet ja niitä tukevat toimenpiteet. Toteuttamisohjelman painopisteet arvioidaan kunkin vuoden toiminnansuunnittelun yhteydessä erikseen ja toimenpiteet sisällytetään talousarvioon. Toiminnalle asetetaan selkeät ja mitattavat tavoitteet ja sen toteutumista seurataan työyhteisökyselyjen ja kehityskeskustelujen avulla vuosittain. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan myös henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukujen vuosivertailussa. Ohjelman toteuttamisesta vastaa henkilöstöjohtaja yhdessä osastojen, vastuualueiden ja yksiköiden esimiesten kanssa sekä kuntatasolla toteutettavien hankkeiden että yksikkökohtaisten toimenpiteiden avulla. Tuloksellista ja hyvinvoivaa työpäivää, Pirkkala! 3
4 1. TUEMME TYÖKYKYÄ JA HYVINVOINTIA 1.1 Työyhteisötaidot Työyhteisötaidoilla tarkoitetaan sekä työntekijä- että esimiestaitoja. Työyhteisötaitoihin kuuluvat työssä tapahtuva vuorovaikutus, yhteisten pelisääntöjen noudattaminen, ristiriitojen ratkaisutaidot, toisten henkilöiden kunnioitus, sivistyneet käytöstavat sekä omasta jaksamisesta huolehtiminen. Keskeisiä työyhteisötaitoja ovat myös tunnetaidot, jotka ovat tietoisuutta omista tunteista, omien tunteiden käsittelytaidot, itsensä motivointi, toisen ihmisen tunteiden tunnistaminen ja ihmissuhteiden hoitamisen taidot. Yleisesti työyhteisötaitoihin luetaan ne valmiudet, jotka edesauttavat hyvää yhteistyötä työpaikalla. 1.2 Yhteisöllisyyden lisääminen Työhyvinvoinnin perustana on terve ja tasaarvoinen työyhteisö, jossa toteutuu oikeudenmukaisuus, osallistuminen ja syrjimättömyys. Tällaisessa työyhteisössä toteutuu sukupuolten tasa-arvo, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, eri-ikäisten huomioon ottaminen sekä eri kulttuuritaustoista tulleiden huomioiminen. Henkilöstön hyvinvointia edistetään kehittämällä sekä fyysistä että psykososiaalista työympäristöä. Myös työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät otetaan huomioon päivittäisessä toiminnassa. Työyhteisötaidot tarkoittavat usein samaa kuin yhteistyötaidot. Olli, hallintojohtaja 4
5 1.3 Työterveyshuolto työkyvyn tukijana Työterveyshuollon ja esimiesten yhteistyö perustuu työterveyshuollon strategiseen kumppanuuteen työkyvyn tukijana ja työhyvinvoinnin kehittäjänä. Työterveyshuollon rooli korostuu työelämän jatkuvassa muutoksessa, jota tukevat kohdennetut työpaikkakäynnit, ennaltaehkäisevä työyhteisötoiminta sisältäen verkostopalaverit sekä asiantuntijaluennot. Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen on jatkuva prosessi. Tavoitteena tulee olla työkykyä yhä tehokkaammin tukevien toimintamallien löytäminen kunnan omaa tilaajaosaamista kehittämällä. 1.4 Varhaisen tuen malli Varhaisen tuen toimintamallin tavoitteena on auttaa tunnistamaan työhyvinvoinnin riskitekijät ajoissa ja ohjaamaan ratkaisujen löytämiseen. Hälytysmerkkejä ovat mm. poissaolot, jaksamisongelmat, heikentynyt työsuoritus, työajanhallinnan ongelmat, käyttäytymisen muutokset sekä päihdeongelmat. Työntekijöiden työssä selviytymisen tukemista varten otetaan käyttöön puheeksiottokeskustelu yhteisesti sovitun menettelytavan mukaisesti. Jos työkykyongelman taustalta löytyy terveydellisiä syitä, sovitaan jatkotoimenpiteistä työterveyshuollon kanssa. Puheeksiottomenettelyn piiriin kuuluvat poissaoloista johtuvat keskustelut, joiden taustalla on työterveyshuollon suunnitelmassa kirjatut poissaolojen hälytysrajat ja niiden ylittyminen. 5
6 1.5 Ikäjohtaminen Ikäjohtaminen on arkista johtamista ja töiden organisointia, jossa otetaan huomioon ihmisen elämänkulkuun ja voimavaroihin liittyvät asiat. Ikäjohtamisessa huomioidaan erilaiset johtamistarpeet niin nuorilla kuin ikääntyneillä. Ikäjohtamisen lähtökohtana on organisaation perustehtävän toteuttaminen. Toiminnan johtamisessa otetaan huomioon tieto ikääntymisen vaikutuksista. Hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtymistä voidaan parantaa perehdyttämisen yhteydessä ja tehokkailla verkostoitumiskäytännöillä mm. edistämällä eri sukupolvien välistä yhteistoimintaa työpaikoilla. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista voidaan tukea joustavilla työajoilla ja työvuorosuunnittelulla. Työkokemuksen karttuessa myös työtehtävät kehittyvät. Soili, palveluneuvoja 6
7 Työelämässä jaksaminen tarkoittaa jaksamista myös työn ulkopuolella. Juha-Antero, päiväkodin opettaja 7
8 2. JOHTAMINEN JA ESIMIESTOIMINTA ON HYVINVOINTIA EDISTÄVÄÄ 2.1 Esimiestoiminnan Organisaatioissa on noussut tarve uudenlaiseen johtajuuteen. Työmääräysten jakajasta ja työn valvojasta on yhä enemmän siirrytty motivoijan, innostajan sekä keskustelukumppanin suuntaan. Onnistunut esimies-alaissuhde ja oikeudenmukainen, tasa-arvoinen sekä yhdenvertainen johtaminen ovat merkittävimpiä työkyvyn ja hyvinvoinnin taustatekijöitä. Esimieheltä odotetaan ymmärrystä erilaisten konfliktitilanteiden tunnistamiseen ja hallintaan sekä häirinnän tai muun epäasiallisen käyttäytymisen torjuntaan. 2.2 Vuorovaikutustaidot Esimiehen on pyrittävä luomaan hyvä työskentelyilmapiiri ja kannustaa avoimeen vuorovaikutukseen. Tämä vaatii esimiehen roolin muuttamista asioiden johtamisesta ihmisten johtamisen suuntaan. Hyvä ihmisten johtaminen tukee henkilöstön työskentelyä ja luo edellytyksiä työssä onnistumiseen ja tuloksellisuuden saavuttamiseen. Vuorovaikutusta voidaan parantaa säännöllisesti pidettävissä työpaikkakokouksissa, joissa lisätään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja mahdollistetaan myös palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Rakentavan palautteen antaminen ja saaminen on tärkeää työhön sitoutumisen kannalta. Hyvään johtajuuteen kuuluu työtä koskevan palautteen antaminen ja tunnustukset hyvästä työsuorituksesta. 8
9 2.3 Kehityskeskustelut Esimies saa tuloksia aikaan ihmisten avulla. Esimiehen onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten ihmiset onnistuvat, saavuttavat tavoitteensa ja millaiseen yhteistoimintaan he kykenevät keskenään. Kehityskeskustelut ovat luonnollinen osa palautejärjestelmää, työn tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin seurantaa sekä työn ja osaamisen kehittämistä. Esimiehen tehtävänä on pyrkiä luomaan avoin keskustelutilanne ja rohkaista keskustelua ja pyrkiä saamaan esiin mielipiteitä ja ehdotuksia. Kehityskeskusteluissa tehdään yksilölliset ja työyhteisöpohjaiset kehittymissuunnitelmat sekä sovitaan toteutukseen liittyvistä toimista. Työntekijä on oman työnsä sisällön paras asiantuntija ja siksi on tärkeää ottaa hänet mukaan kehittämään työtään ja työympäristöään. Esimiehen tulee kannustaa työntekijää aloitteellisuuteen. Jokainen työntekijä on itse oman työnsä paras asiantuntija. Helena, pormestari 9
10 3. AMMATTITAITO JA OSAAMINEN TUKEE SITOUTUMISTA 3.1 Ammattiosaamisen ylläpitäminen Työn hallinnalla tarkoitetaan päätöksentekovaltaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön liittyviin olosuhteisiin ja sisältöihin. Työn hallintaa edistävät osallistumisen mahdollisuudet, sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä esimiestyö. Hiljaisen tiedon siirto nuoremmille työntekijöille aloitetaan jo perehdyttämisen aikana, jolloin kokeneempi henkilö opastaa uutta työntekijää. Hiljainen tieto täydentää täsmätietoa ja on kokemukseen perustuvaa arvioivaa ajattelua, valikoivaa toimintaa ja kykyä yhdistellä eri tietoja. Työkierto ja vaihtotyöskentely avartavat näkemyksiä ja ovat tärkeitä organisaation sisäisen oppimisen muotoja. Työkierrossa henkilö sijoitetaan uuteen työympäristöön näkemään ja kokemaan uudenlaisia toimintatapoja eli oppimaan tekemisen kautta. Vaihtotyöskentelyssä kaksi eri yksikössä työskentelevää henkilöä vaihtaa ennalta sovituksi ajaksi työtehtäviään. Vaihtotyöskentely on vaativa, mutta tehokas työyhteisön kehittämisen ja tiedon siirron väline. 10
11 3.2 Ammattiosaamisen Ammatillinen kasvu tapahtuu työssä tekemällä, jolloin kasvu tulisi olla luonnollinen osa työuraa. Uuden oppimisen edellytys on oppimiseen sitoutuminen. Osaamisen kokonaisvaltainen on sekä organisaation johdon että työntekijän vastuulla. Henkilöstön osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita selvitetään mm. kehityskeskustelujen avulla. Työyhteisö kannustaa omaehtoiseen koulutukseen hakeutumiseen. Oppisopimus on toimiva väylä kokemustiedon siirtämiseen sellaisissa tilanteissa, joissa palvelutuotannon osaamistarvetta vastaavia työntekijöitä ei muutoin ole saatavissa. Oppisopimus on tärkeä väylä myös tilanteessa, jolloin työntekijän työtehtävät edellyttävät ammattialalla erikoistavaa lisäkoulutusta. Ammattiosaamisen kasvu on kasvua myös ihmisenä. Tuomas, lääkäri 11
12 3.3 Perehdyttäminen Perehdyttämiseen kuuluu tutustuttaminen työpaikkaan, työyhteisöön, työtehtäviin sekä työympäristöön. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys lyhentää työn oppimiseen käytettävää aikaa. Perehdyttämisellä tehdään työtehtävät tutuksi työntekijälle sekä autetaan häntä tulemaan osaksi työyhteisöä ja oppimaan työpaikan toimintatapoja. Perehdyttäminen on tärkeää paitsi uusille työntekijöille, myös työtehtävien muuttuessa tai työntekijän palatessa pitkältä poissaololta takaisin työhön. Työkierto laittaa ammattiosaamisen kiertoon ja jakoon. Erja, kokki 12
13 Perehdytys pitää työntekijän samassa tahdissa työvälineiden kehityksen kanssa. Tarja, sairaanhoitaja 13
14 4. REKRYTOINTI 4.1 Rekrytoinnin tarvearvio Rekrytointi on osa strategista henkilöstöjohtamista. Rekrytoinnin ensimmäinen kysymys on, millaista työvoimaa kuntaan hankitaan. Toimintaympäristön muutokset, kilpailu työvoimasta ja alakohtainen työvoimapula sekä monitaitoisuuden vaatimukset ohjaavat päätöksentekoa rekrytointitilanteessa. Uuden työntekijän palkkaaminen on merkittävä investointi, jolloin tarveharkinta ja osaamisvaatimukset korostuvat. 4.2 Rekrytointiviestintä Hyvin hoidettu rekrytointiviestintä vaikuttaa rekrytoinnin tuloksellisuuteen sekä työnantajakuvan muodostumiseen. Rekrytointikanavien valinta vaikuttaa olennaisesti siihen, millaisia hakijoita ilmoituksella tavoitellaan. Avoimet tehtävät asetetaan koko henkilökunnan haettavaksi kunnan intranet-sivuille. Näin tarjoutuu vanhoille työntekijöille mahdollisuus urakiertoon. Hallintokuntien rekrytointia tukeva kuntatason rekrytointiohje perustuu kunnan henkilöstöstrategiaan. 14
15 5. PALKKAUS- JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄT KEHITTYVÄT 5.1 Palkkausjärjestelmän Palkitseminen on johtamisen väline ja se edellyttää kiinteää kytkentää organisaation strategiaan ja visioihin. Kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä kannustaa henkilöstöä hyviin tuloksiin ja laadukkaaseen palveluun omaa ammattiosaamistaan kehittämällä. Tehtäväkohtaiset palkat perustuvat työn vaativuuteen ja ajan tasalla oleviin tehtäväkuvauksiin sekä seudullisesti kilpailukykyiseen palkkatasoon. Tehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tarkistetaan sen vaikutus tehtävän vaativuuteen ja palkkaukseen. Hyvällä ja kehittyvällä työsuorituksella voi vaikuttaa palkkaansa. Yksilöpalkitsemisen ohella voidaan käyttää yhteishenkeä tukevaa ryhmäpalkitsemista. Tehtävän vaativuuden ja työsuorituksen arvioinneissa noudatetaan yhdenmukaista menettelytapaa. Esimieheltä saatu kiitos on palkitsemisen välittömin muoto. Kannustavan palkkauksen kehittämisessä edetään yleisten sopimusten mahdollistamalla tavalla. Palkitsemistapa voidaan päättää tapauskohtaisesti ja palkitsemisen muoto voi olla joko aineellista eli rahapalkkio tai rahassa selkeästi mitattavat edut tai aineetonta eli koulutus- ja kehittämismahdollisuudet, palaute työstä tai arvostuksen saaminen, työsuhteen pysyvyys ja osallistumismahdollisuudet tai työaikajoustot. 5.2 Henkilöstöetuudet ja huomionosoitukset Henkilöstöetuudet ja huomionosoitukset henkilöstölle edistävät monipuolisesti hyvinvointia ja sitoutumista työhön sekä työyhteisöön. Aloitepalkkiosääntöä kehitetään siten, että myös taloudellisuutta ja tuottavuutta edistävistä aloitteista palkitaan. Työnantaja huomioi henkilöstöä pitkästä työurasta kunnan palveluksessa, ikämerkkipäivinä sekä eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. 15
16 LIITE
17 TOTEUTTAMISOHJELMA 2012 SISÄLTÖ TAVOITE TOIMENPIDE 1. Tuemme työkykyä ja hyvinvointia ASIAKIRJA Intranetissa AIKATAULU 1.1. Työyhteisötaidot Tiedostamme työyhteisötaitojen merkityksen ja toteutamme niitä Kehityskeskustelut, esimies- ja alaistaitojen Aloitetoiminta 1.2. Yhteisöllisyyden lisääminen Ymmärrämme toisiamme ja arvostamme erilaisuutta voimavarana Suvaitsevaisuuden lisääminen 1.3. Työterveyshuolto työkyvyn tukijana Edistämme yhteistyöllä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta Yhteisneuvottelut, terveystarkastukset, vuosittaiset liikuntapäivät, terveyden edistämisen tukitoimet Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Varhaisen tuen malli Havaitsemme ajoissa varhaisen tuen hälytysmerkit ja uskallamme puuttua Varhaisen tuen mallin käyttöönotto. Varhe -ryhmän toiminnan käynnistys Varhe-maksu, Ammatillinen kuntoutus, Esimieskeskustelu Ikäjohtaminen Osaamme huomioida ja hyödyntää iän tuomaa kokemusta Joustavien työaikajärjestelyjen mahdollistaminen, kehityskeskustelut Esimieskeskustelu 2. Vahvistamme johtamista ja esimiestoimintaa 2.1. Esimiestoiminnan Panostamme ammattitaitoiseen esimiestyöhön ja muutosjohtamistaitoihin Systemaattisen johtamiskoulutuksen toteuttaminen. Esimiestiedotteet ja säännölliset ajankohtaisasioiden esimiespäivät Vuorovaikutustaidot Työyhteisössä annamme ja vastaanotamme rakentavaa palautetta. Vuorovaikutustaitojen mm. työpaikkakokousten avulla 2.3. Kehityskeskustelut Käymme kehityskeskustelut säännöllisesti ja systemaattisesti Kehityskeskustelujen toteutumisaste 100 % Kehityskeskustelut Toimintaohje 2012
18 TOTEUTTAMISOHJELMA 2012 SISÄLTÖ TAVOITE TOIMENPIDE 3. Kannustamme ammattitaidon ja osaamisen ylläpitoa ASIAKIRJA Intranetissa AIKATAULU 3.1. Ammattiosaamisen ylläpitäminen Annamme mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisältöön. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuus Osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille eri muodoin Kokeneiden työntekijöiden osaamisen ja ns. hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmille, Kunnanvaltuuston päätös 61/ Ammattiosaamisen Lisäämme työn hallintaa ammatillisen osaamisen syventämisellä. Työkierto, tiimityöskentely, täydennyskoulutus myös omaehtoisena, osaamiskartoitus Kts. kohta 3.1., Koulutussopimuksen muuttaminen 3.3. Perehdyttäminen Huolehdimme aina uuden työntekijän ja tarvittaessa myös vanhan työntekijän perehdyttämisestä uusiin tehtäviin. Kehitämme perehdytysohjelmaa. Sähköisen perehdyttämiskansion ylläpito. Perehdyttäminen 4. Panostamme määrätietoiseen rekrytointiin 4.1. Rekrytoinnin tarvearvio Huomioimme vapautuvan vakanssin täyttötarpeen/uudelleenorganisoinnin Kuntatason rekrytointiohjeen laatiminen Toimintaohje perusturvan henkilöstön rekrytointiin Rekrytointiviestintä Kanavavalinnoilla ohjaamme osaavia hakijoita kunnan palvelukseen Rekrytointiviestinnän kokonaisuuden, henkilöstön urakehityksen turvaaminen Sähköinen rekrytointiprosessi Pirkkalan kunnassa Kannustamme ja palkitsemme 5.1. Palkkausjärjestelmän Kehitämme palkkausjärjestelmää kannustavuuden lisäämiseksi. Palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän perustaminen. Tulospalkkioryhmä / Henkilöstöetuudet ja huomionosoitukset Muistamme henkilöstöä pitkän työuran sekä merkkipäivien johdosta. Ansiomerkit, kunniamerkit, Pirkkalan Tiima, henkilökuntaetuudet Merkkipäivälahjat. Lahjat ja muistamiset henkilöstölle ja luottamushenkilöille
Työ tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotKannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020
Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotJyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja
Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotHENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus
TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotHUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!
HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotNURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT
NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa
LisätiedotPidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.
Pidempiä työuria työkaarimallin avulla Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.2018 Haasteena työurien pidentäminen 2 Työkyky ja ikääntyminen
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotHOLLOLAN VALTUUSTO ON VUOSILLE KUNNAN UUSI VISIO ON JUUREVA ARVONA ON VASTUULLISUUS, JOKA TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ
HOLLOLAN KUNNAN HENKILÖSTÖOHJELMA 2018-2021 HOLLOLAN VALTUUSTO ON HYVÄKSYNYT STRATEGIAN VUOSILLE 2018 2021. KUNNAN UUSI VISIO ON JUUREVA HOLLOLA PARAS KUNTA. ARVONA ON VASTUULLISUUS, JOKA TARKOITTAA SITÄ,
LisätiedotHENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja
HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotHenkilöstöstrategia Hyvinvoiva henkilöstö 2015 2018
Henkilöstöstrategia Hyvinvoiva henkilöstö 2015 2018 Henkilöstöstrategiaryhmä 7.4.2015 Johtoryhmä 16.4.2015 Johtokunta 24.4.2015 Yhtymäkokous 24.6.2015 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöstrategia
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotLapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015
Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet
LisätiedotNuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
LisätiedotTyöyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista
Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä
LisätiedotEri-ikäisten johtamisessa onnistuminen
Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotSisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...
Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotPoliisin työikäohjelma
Poliisin työikäohjelma Työelämän risteyksissä 30.1.2018 Poliisin työikäohjelman projektiryhmä 1 Toimintaympäristö muuttuu jatkuvaa muutosta hallittava tehtäviä on uudelleen organisoitava ja priorisoitava
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotJÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011
JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotTyökaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena
Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotTyöhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit
1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotHenkilöstösöhjelma vuösille
Henkilöstösöhjelma vuösille 2018-2020 Osa Viksu Akaa -kaupunkistrategiaa Yhteistyöstöimikunta 11.9.2018 Henkilöstösjaöstö 13.9.2018, 22.11.2018 Kaupunginhallitus Valtuustö HENKILÖSTÖOHJELMA 2018 2020 1.
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotSASKY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSTRATEGIA
SASKY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2017-2019 Yhtymähallituksen hyväksymä SISÄLTÖ 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja perusta... 2 1.1 SASKY koulutuskuntayhtymän strategia... 2 1.2 Henkilöstöpolitiikan
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTyöyhteisötaidot Invalidisäätiössä
Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2010 2013
Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotMEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!
Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN
LisätiedotTyöhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen
Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia on johtamisen ja koko henkilöstön työväline, jonka avulla henkilöstöjohtamista ja työyhteisön toimintaa suunnataan
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
LisätiedotYhteistoimintalainsäädännön uudistaminen
Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ikäjohtamisen parhaat käytännöt käyttöön Marjo Wallin, ft, TtT Erikoistutkija 2.4.2012 Ikäjohtaminen Ikäjohtaminen on töiden organisointia ja johtamista ihmisen elämänkulun ja voimavarojen
LisätiedotTyöelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen
Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,
LisätiedotMaistraattien ikäohjelma ja mentorointipilotti
Maistraattien ikäohjelma ja mentorointipilotti 1 Elämäsi tiedot tallessa ja saatavilla Vastaamme yksityishenkilöiden henkilötietojen rekisteröinnistä sekä holhousviranomaisen palveluista. Annamme myös
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007
Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä
LisätiedotLopen kunta HENKILÖSTÖOHJELMA 2011-2013. Käsittely: Yhteistyötoimikunta 26.1.2011 ( 3) Henkilöstöasiaintoimikunta 17.2.2011 ( 1)
Lopen kunta HENKILÖSTÖOHJELMA 2011-2013 Käsittely: Yhteistyötoimikunta 26.1.2011 ( 3) Henkilöstöasiaintoimikunta 17.2.2011 ( 1) SISÄLLYSLUETTELO LOPEN KUNTASTRATEGIAN HENKILÖSTÖOHJELMA 2011-2013... 1 LOPEN
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotKaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?
Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite
LisätiedotNuori Mieli Työssä. S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä
Nuori Mieli Työssä S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä Nuori Mieli Työssä- ohjelma tavoittelee nuorten työelämän
LisätiedotHyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta
Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia
LisätiedotTURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotSitä saadaan, mitä mitataan!
Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
Lisätiedot