ANALYYSI. terveiset. LUENTOPÄIVÄT sivu 2 KOULUTUKSET: Liitto ja yhdistykset tutuiksi pääkaupunkiseudulla sivu 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANALYYSI. terveiset. LUENTOPÄIVÄT sivu 2 KOULUTUKSET: Liitto ja yhdistykset tutuiksi pääkaupunkiseudulla sivu 14"

Transkriptio

1 ANALYYSI 48. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 4/2011 Liitto ja yhdistykset tutuiksi pääkaupunkiseudulla sivu 14 terveiset Joulusivut LUENTOPÄIVÄT sivu 2 KOULUTUKSET: Työhyvinvointikortti Vesihygieniapassi sivu 12 sivu 13

2 Laboratorioalan LUENTOPÄIVÄT Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Luentokokonaisuuksien aiheena on ICP-MS, Kaivos- ja jalostusteollisuus, Työhyvinvointi, Vesihygienia sekä Välinehuolto. UUTTA LUENTOPÄIVILLÄ!! Luentopäivien 2012 yhteydessä voi suorittaa Työhyvinvointikortin (torstai ) ja/tai Vesihygieniapassin (lauantai ). Työhyvinvointikortti-koulutuksen kouluttaja tulee Työturvallisuuskeskuksesta. Vesihygieniapassin kouluttajana on Toimitusjohtaja Simo Heininen, S&H Heininen Oy Katso kurssiohjelmat, hinnat ja ilmoittautumisohjeet seuraavilta sivuilta. Lisätietoja aiheesta tai Muiden luentokokonaisuuksien ohjelmat julkaistaan myöhemmin. Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme Lisätiedot: tai Suomen Laboratorioalan liitto ry Koulutustoimikunta 2 ANALYYSI 4/2011

3 Analyysi 4/2011 Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, Aura GSM Talous Ilmoitukset Markkinointi Julkaisija Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, Turku puh. koti (02) , puh. työ (02) Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto puh. työ (02) GSM Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, Espoo puh. työ GSM Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, Aura Painatus Offset Ulonen Oy puh ISSN SISÄLLYSLUETTELO Kannen pikkukuva: Anita Mäkelä Kuvassa Metropolia Amk:n laboratorio-analyytikko-opiskelijat Kiira Kallio ja Jasmin Häkkinen. Laboratorioalan luentopäivät... 2 Päätoimittajalta... 5 Homeet ja aktinomykeetit talousvedessä... 6 Työhyvinvointia uudella korttikoulutuksella... 6 Puheenjohtajalta Puheenjohtajan yhdistysvierailut Näytteenotto- ja laadunvarmistuskoulutus Työhyvinvointikorttikoulutus Vesihygieniapassikoulutus Kiertueella Helsingissä ja Porvoossa Uudistuneet www-sivut Tapahtumien ABC Osoitteenmuutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, Turku puh Sudoku Jäteveden puhdistus Sudokun ratkaisu Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2012 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle Liiton sihteeri esittelyssä Yhdistykset toimivat: Liuoslaskuilta Kuopiossa Työkaverit luovat hyvän työpaikan Joulutervehdykset Yhdistykset ja toimihenkilöt Palvelukortti ANALYYSI 4/2011 3

4 kylmäsäilytys jääkaapit, pakastimet, syväjääpakastimet, lämpötilanvalvontajärjestelmät höyrysterilointi autoklaavit, elatusainekeittimet, indikaattorit, annostelijat olosuhteiden hallinta biosuojakaapit, co₂-inkubaattorit, inkubaattorit, lämpökaapit mittaus & laadun varmistus automaattiset osmometrit, refraktometrit, polarimetrit laboline on laboratorioalan palveleva asiantuntija. oikein valitulla laitteella parhaat tulokset kaikissa olosuhteissa. huipputeknologian ohella tarjoamme myös koulutus-, huolto-, kalibrointija validointipalvelut. näytteenkäsittely sentrifuugit, vesihauteet, ravistelijat labo line oy karjalankatu helsinki tel fax

5 Naama väärinpäin? Millä mielialalla sinä menet töihin? Tai millaisen vastaanoton saat? Onko vastassa hymyileviä ja innostuneita ihmisiä. Vai näetkö otsa kurtussa kulkevia hiljaisia tai valittavia persoonia. Olin mielenkiintoisella luennolle reilu kuukausi sitten. Luennon piti psykoterapeutti, joka kertoi omien ja muiden tunteiden ja tuntemusten vaikutuksesta koko työyhteisön hyvinvointiin. Tunteet, eleet ja ilmeet ovat läsnä työssämme koko ajan. Niitä ei taitavinkaan pokerinaama pysty kokonaan peittämään. Oma käytöksemme vaikuttaa muihin. Lisäksi tulkitsemme toisten käytöstä jatkuvasti. Luennoitsija kertoi karun totuuden siitä miten yksi ihminen voi käyttäytymisellään saastuttaa koko työyhteisön ilmapiirin. Tai miten helposti yhdellä katseella voi löydä toisen henkilön maahan ja latistaa hänen intonsa. Meiltä kaikilta vaadittaisiin kykyä tunnistaa, ilmaista, ymmärtää ja säädellä omia ja muiden tunteita. Erityisesti esimiehiltä vaaditaan tälläistä tunneälyä. Tunneäly on käsitteenä nuori, mutta sitä on jo tutkittu paljon. Se eroaa tavallisesta älykkyydestä. On havaittu, että korkean ÄÖ:n omaavat voivat olla heikkoja tunneälyssä ja päinvastoin. On myös havaittu, että vanhemmat ihmiset ja naiset ovat parempia tunneälykkyydessä. Tunteita ja käyttäytymistä on alettu tutkia myös tieteen avulla. Esimerkiksi henkilöiden otsaan voidaan asentaa elektrodi, joka mittaa monestiko päivässä koehenkilö kurtistaa otsaansa. Tai esimerkiksi kehityskeskustelussa henkilöiden sormenpäästä mitataan heidän jännittyneisyyttään. Vaikka puheet ja eleet kertoisivatkin toista, elektrodit eivät valehtele. Ne kertovat karun to- Tunteet, eleet ja ilmeet ovat läsnä työssämme koko ajan. Niitä ei taitavinkaan pokerinaama pysty kokonaan peittämään. tuuden työyhteisön hengestä tai henkilöiden välisestä kemiasta. Vaikka esimiehet ovatkin avainasemassa alaistensa hyvinvoinnissa, vastuu ei ole pelkästään heillä. Jokainen työyhteisen jäsen on vastuussa vallitsevasta tunnetilasta. On pyrittävä tietoisesti herättämään kanssaihmisissä myönteistä mielialaa, kitinän sijaan. Tämä on vaikeaa. Miten pysyä rauhallisena ja iloisena jos mieli on maassa ja motivaatio nollassa. Paljon helpompaa olisi vaan antaa negatiivisten tunteiden viedä. Tunneosaamista pystyy kuitenkin opettelemaan ja kehittämään. Tärkeintä on valita miten käyttäytyy. Harjoittelemalla jokainen pystyy analysoimaan, ymmärtämään ja hallitsemaan omia tunteitaan. Lisäksi tärkeää olisi myös ymmärtää toisten tunteita. Harva meistä työskentelee yksin. Työkaverit ja ilmapiiri vaikuttavat omaan motivaatioon ja sitä kautta tuottavuuteen. Jokainen pystyy pienin askelin parantamaan kaikkien viihtyvyyttä. Voi aloittaa vaikka miettimällä, montako kertaa päivässä oma kurttumittari värähtäisi. n Jaana Vainio Päätoimittajalta ANALYYSI 4/2011 5

6 Anna Pursiainen Tutkija, FM Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö puh: Homeet ja aktinomykeetit talousvedessä Homeet ja aktinomykeetit ovat kaksi laajaa mikrobiryhmää, jotka voivat aiheuttaa talousveteen tunkkaista, maamaista tai kellarimaista hajua sekä makua. Homeita ja aktinomykeettejä esiintyy yleisesti ympäristössä, joten ei ole yllättävää, että niitä esiintyy myös talousvedessä. Talousveden kuluttajat olettavat saavansa hyvälaatuista vettä ja antavat herkästi palautetta, jos näin ei ole. Homeet ja aktinomykeetit sietävät hyvin desinfiointia, joten näitä mikrobeja on vaikea torjua talousvedestä. Homeet ja aktinomykeetit (sädesienet) ovat mikrobeja, joita esiintyy yleisesti vedessä, ilmassa ja maaperässä. Molempiin mikrobiryhmiin kuuluu hyvin erilaisia sukuja ja lajeja, jotka voivat ympäristössä käyttäytyä monin eri tavoin. Homeet kuuluvat sienikuntaan ja ovat aitotumallisia. Yleensä puhutaan mikrosienistä, joihin kuuluvat homeiden lisäksi hiivat. Homeet kasvavat rihmamaisesti ja muodostavat itiöitä. Itiöitä käytetään sekä suvulliseen lisääntymiseen että selviytymiskeinona heikentyneissä elinolosuhteissa. Hiivat ovat yksisoluisia ja lisääntyvät jakaantumalla. Aktinomykeetit taas ovat grampositiivia bakteereita ja esitumallisia, eivätkä sieniä, vaikka nimitys sädesieni siihen viittaakin. Aktinomykeeteille on ominaista rihmamainen kasvutapa samoin kuin sienillä. Kooltaan aktinomykeettien rihmat ovat ohuempia kuin homeiden rihmat. Lisäksi osa aktinomykeeteistä pystyy muodostamaan itiöitä heikentyneissä elinolosuhteissa. Homeiden ja aktinomykeettien tiedetään tuottavan aineenvaihdunnassaan tuotteita, joille on ominaista maamainen tai kellarimainen haju. Tämän tiedon perusteella ne on osattu yhdistää myös talousveden haju- ja makuongelmiin. Suomessa käytettävä talousvesi valmistetaan pohjavedestä, pintavedestä tai tekopohjavedestä. Pääsääntöisesti Suomessa käytettävä talousvesi on hyvälaatuista ja täyttää sille asetetut vaatimukset. Vesilaitoksilla raakavettä voidaan käsitellä monin eri tavoin, jotta siitä saadaan kuluttajille soveltuvaa talousvettä. Saostus ja hiekkasuodatus (hidas tai nopea) ovat yleisesti käytettyjä menetelmiä. Pohjavettä voidaan usein jakaa kuluttajille käsittelemättömänä, koska se on Suomessa laadultaan hyvää. Suosituksena kuitenkin on, että pienilläkin vesilaitoksilla olisi valmius käynnistää talousveden desinfiointi häiriötilanteissa. Tekopohjaveden valmistuksessa usein lisätään olemassa olevan pohjavesiesiintymän vesimäärää pintavedellä. Vesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi. Talousveden desinfioinnilla pyritään takaamaan talousveden mikrobiologinen turvallisuus. Menetelminä käytetään esimerkiksi UV-säteilyä, otsonointia tai kloorausta. Klooraus on ainoa desinfiointimenetelmä, jossa suojavaikutus jatkuu myös talousvesiverkostossa. 6 ANALYYSI 4/2011

7 Kiinnostus talousveden homeista ja aktinomykeeteistä tehtävään tutkimukseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (silloinen Kansanterveyslaitos) heräsi 2000-luvun alussa terveydensuojeluviranomaisten lisääntyneiden yhteydenottojen perusteella. Yhteydenotoissa talousvedessä ilmoitettiin esiintyvän maamaista tai kellarimaista hajua ja makua, mikä on siis ominaista homeille ja aktinomykeeteille. Ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin kyselytutkimuksella ongelman laajuutta Suomessa. Tuloksien perusteella valittiin vesilaitoksia mukaan tutkimukseen, jossa kerättiin vesinäytteitä laitokselta lähtevästä vedestä sekä talousvesiverkostosta. Tutkimukseen valittiin tarkoituksella mukaan sellaisia vesilaitoksia, joiden vedestä löytyisi todennäköisimmin homeita tai aktinomykeettejä. Tutkimuksessa todettiin, että kaikilla tutkituilla 19 vesilaitoksella esiintyy homeita tai aktinomykeettejä, mutta pitoisuudet ovat alhaisia, pesäkettä muodostavaa yksikköä (pmy) millilitrassa. Menetelmänä käytettiin viljelyä selektiivisille kasvualustoille. Homeiden ja aktinomykeettien desinfiointi voi olla hyvin haastavaa, sillä laboratoriokokeissa tietyt home- ja aktinomykeettikannat ovat osoittautuneet hyvin desinfiointiaineita sietäviksi. Tehdyt laboratoriokokeet viittaavat siihen, etteivät vesilaitoksilla yleisesti käytössä olevat desinfiointiaineiden/menetelmien annokset poista tehokkaasti ainakaan testeissä käytettyjä home- tai aktinomykeettikantoja. Talousvesiverkostojen putkien sisäpinnoille muodostuu ns. biofilmi, joka toimii elinympäristönä monenlaisille mikrobeille. Homeiden ja aktinomykeettien osuutta kyseisissä biofilmeissä selvitettiin neljän vesilaitoksen vesijohtoverkostoon asennettujen uusien PVC-putkien avulla. Putken sisäpinnalle muodostunut biofilmi irrotettiin ja viljeltiin selektiivisille kasvualustoille. Näin saatuja biofilmin mikrobimääriä verrattiin talousveden mikrobipitoisuuksiin. Lopputuloksena todettiin homeiden ja aktinomykeettien olevan osa talousvesiverkoston biofilmien mikrobistoa. Homeiden ja aktinomykeettien pitoisuus biofilmeissä oli suurempaa kuin vedessä. Suomessa ei ole annettu ohjeistuksia tai raja-arvoja homeiden ja aktinomykeettien pitoisuuksille talousvedessä. Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksessa 461/2000 säädetään, ettei talousveden hajussa ja maussa saa olla epätavallisia muutoksia. Ruotsissa on sen sijaan asetettu ohjearvoja homeiden ja aktinomykeettien esiintymiselle talousvedessä. Pitoisuuksien tulisi olla viljelymenetelmällä alle 100 pmy / 100 ml. Suomessa THL:ssa tutkittujen talousvesinäytteiden home- ja aktinomykeettipitoisuudet ovat pääosin jääneet näiden ohjearvojen alapuolelle. Tutkimus homeista ja aktinomykeeteistä jatkuu edelleen THL:ssa ja jäljellä on vielä monenlaisia kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia. Yksi tutkimuksen kysymyksistä on hajun ja maun esiintymisen ja homeiden ja aktinomykeettien pitoisuuksien suhde. Jos vedessä todetaan selvää hajua ja makua, voivat kuitenkin viljelyllä saadut home- tai aktinomykeettipitoisuudet olla alhaisia. Välillä tilanne voi olla päinvastainen eli vedestä löytyy viljelemällä korkeita pitoisuuksia, mutta veden laadussa ei ole moittimista. Tähän voi olla selityksenä viljelymenetelmän heikkous kasvattaa juuri niitä homeita tai aktinomykeettejä, jotka aiheuttavat hajun ja/tai maun. Tai syynä voivat olla mikrobien tuottamien aineenvaihduntatuotteiden määrät tai yhdistelmä tiettyjä mikrobeja samoissa olosuhteissa. Tämän tiedon selvittäminen olisi tärkeää, jotta homeiden ja aktinomykeettien esiintymisen merkitystä talousvedessä voitaisiin arvioida ja jotta tarvittaessa voitaisiin määrittää näille mikrobeille ohje- tai raja-arvo. n Lähteet: Kirjoituksen tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksessa tehtyihin tutkimuksiin. Livsmedelsverkets författningssamling, Föreskrifter om ändring i Livsmedelsverkets föreskrifter (SLVFS 2001:30) om dricksvatten; LIVSFS 2005:10 ANALYYSI 4/2011 7

8 Työhyvinvointia uudella Työturvallisuuskeskus TTK on kehittänyt yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa Työhyvinvointikorttikoulutuksen. Työhyvinvoinnin perusasioihin keskittyvä koulutus on päivän mittainen. Siihen kuuluu lisäksi ennakkotehtävä ja tentti koulutuspäivän päätteeksi. Koulutuksen ja tentin hyväksytysti suorittaneet saavat haltuunsa Työhyvinvointikortin. Koulutus on tarkoitettu niin esimiehille, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle kuin kaikille muillekin työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Koulutus toimii starttina tavoitteena kehittämisprosessit ja yhteistyö Työhyvinvointia edistetään parhaiten työpaikalla yhteistyössä. Työhyvinvontia kannattaa kehittää, sillä hyvinvoiva henkilöstö on motivoitunutta, sitoutuu työhönsä ja toimii tehokkaasti. Työhyvinvointi auttaa organisaatiota menestymään, edistää työurien kestoa ja vähentää sairaus- ja eläkekuluja. Työhyvinvointikorttikoulutuksen teemat ovat: työhyvinvoinnin näkökulmat (tarpeet, voimavarat, säädösperusta, tuottavuus) työhyvinvointi johtamisessa (strateginen ja päivittäisjohtaminen, turvalliset työolot, ammattitaito) työyhteisön toiminta (yhteistyö, työkäyttäytyminen, toimintamallit ristiriitaja epäasiallisen kohtelun tilanteissa) terveys ja työkyky (terveyden ja työkyvyn edistäminen, työkyvyn puheeksiotto ja varhainen tuki) Koulutuksen tavoitteena on käynnistää työpaikalla kehittämisprosesseja ja lisätä eri toimijoiden yhteistyötä. Koulutus vahvistaa yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista sekä jäsentää rooleja ja vastuita. Ennakkotehtävässä arvioidaan työpaikan voimavaroja ja kehittämiskohteita. Päivän aineistot, keskustelut ja ryhmätehtävät auttavat kehittämiskohteiden työstämistä koulutuksen jälkeen. 8 ANALYYSI 4/2011

9 Kirjoittaja: Pirkko Mäkinen, asiantuntia FM, Työturvallisuuskeskus TTK korttikoulutuksella Työhyvinvointikortista sovittiin työmarkkinajärjestöjen kesken Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt sopivat v tavoitteesta nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisiän odotetta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Työurien pidentämisen toimenpide-esityksiä asetettiin valmistelemaan kaksi työryhmää. Työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuneessa työryhmässä sovittiin talvella 2010 osana työhyvinvoinnin edistämistoimia, että Työturvallisuuskeskus kehittää ja ottaa käyttöön työhyvinvointikortin. Työhyvinvointikortin koulutusmalli ja -sisältö kehitettiin valmisteluryhmässä, jossa olivat työmarkkinajärjestöjen sekä Työturvallisuuskeskuksen edustajat. Työturvallisuuskeskus ja kumppaniorganisaatiot tarjoavat koulutusta Työturvallisuuskeskuksen järjestämät Työhyvinvointikorttikoulutukset käynnistyivät syyskuussa. Tarjolla on sekä avoimia koulutuksia että työpaikkakoulutuksia. TTK on kouluttanut työhyvinvointikorttikouluttajia myös kumppaniorganisaatioihin syksystä lähtien. Kumppaniorganisaatioiksi on valittu ensivaiheessa mm. työnantaja ja työntekijäliittojen koulutusorganisaatioita ja eläkevakuutusyhtiöitä. Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka jatkotyöhön TTK avaa vuoden 2012 alussa nettipohjaisen Työhyvinvoinnin kohtaamispaikan. Kohtaamispaikka tarjoaa työalustan työpaikkojen käyttöön. Työalustalla voi jatkaa työhyvinvointikorttikoulutuksen käynnistämää ideointia: täydentää arviointitehtävää, tehdä käytännön toimenpiteiden suunnittelua ja seurata kehittämisen toteutumista. n Työhyvinvointikortin ajankohtaisia asioita voi seurata: ANALYYSI 4/2011 9

10 Puheenjohtajalta Uusi liittohallitus kokoontui Uusi liittohallistus kokoontui ensimmäistä kertaa Peurungalla, Laukaalla. Useiden muutosten myötä kokouspaikkakin oli uusi ja aloitimme päivän keskustelutilaisuudella aiheista joista oli liittohallituksen jäsenille ja toimihenkilöille lähetetty aikaisemmin jo materiaalia. Tärkeää oli keskustella myös liiton tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista, jotta yhteistyö sujuisi hyvin ja töitä tehtäisiin hyvässä tiimihengessä. Kokouksen välissä pääsimme kokeilemaan taitojamme ja tutustumaan toisiimme frisbee golfin parissa. Kokouksen esityslista oli pitkä ja asioita paljon, vaikka ennakkoon oli selvityksiä ja töitä tehtykin. Muutoksien myötä päivitettiin toimihenkilöiden tehtäväkuvat, talousohjesäännöt ja liiton esittelykalvot. Luentopäivä - ja koulutusvaliokunta yhdistettiin koulutustoimikunnaksi. Ajatuksena oli saada kaikki asiantuntijat koulutuksen osalta yhteen, sekä lisäksi tulevaisuudessa aihealueiden asiantuntijoita yhdistyksistä. Koulutustoimikunnan vastaava on Irja Hiekkamäki. Taloudenhoitajan tehtäviä kevennettiin ja koulutustilin hoito siirtyi Elsi Saarenpäälle. Nämä muutokset näyttävät jo toimivan todella hyvin ja tehtävät ovat jakaantuneet tasapuolisemmin. Luentopäivillä on lisäksi tällä kertaa painotettu asioihin, jotka ovat ajankohtaisia työpaikoillamme muutenkin kuin laboratorioalaa koskevia. Tällä kertaa on mahdollista suorittaa Työhyvinvointikortti ja Vesihygieniapassi. Luentopäivät alkavat Green Officen esityksellä ja näillä ajatuksilla Suomen Laboratorioalan Liitti ry ottaa koulutusmateriaalin jakamisessa käyttöön muistitikut. Ajatuksena on pohtia tulevaisuudessakin toimintaamme kestävän kehityksen näkökulmasta. Kokouksessa lehden päätoimittaja esitteli uudet nettisivut. Yleinen mielipide oli, että sivut ovat selkeät ja meidän näköiset. Kotisivujen uusi nimi on Toiveena on, että yhdistykset ottaisivat sivut omikseen ja käyttävät sivuja enemmän tiedottamiseen. Jäsenasioihinkin tuli muutoksia. Jäsenmaksujen kerääjä Riitta Pesonen on perehtynyt uuteen Nettijäseri ohjelmaan ja todennut sen toimivuuden, joten ohjelma otettiin käyttöön. Netissä oleva jäsenlomake lähetetään yhdistysten jäsensihteerille ja yhdistys hyväksyy jäsenen ja ilmoittaa hänet liittoon. Puheenjohtaja esitteli myös yhdistys/koulu/ työpaikka vierailu aikataulun. Ensimmäisten vierailujen ajatukset saattekin lukea tästä lehdestä. Lisäksi liiton ja yhdistysten toimihenkilöiden koulutuksesta keskusteltiin ja todettiin sen tarpeellisuus. Toivonkin, että liiton tulevaisuutta ajatellaan yhteisenä yrityksenä kehittää ammattikuntaamme ja tehdään töitä kannustavassa ja lämminhenkisessä ilmapiirissä. Tärkeimpänä asiana on liittohallituksen jäsenten sekä yhdistysten toimihenkilöiden kouluttaminen. Kouluttamalla vahvistetaan niitä vahvuuksia jotka meillä jo on ja pyritään vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Kiireisen ja antoisan syksyn jälkeen on aika hiljalleen jo rauhoittua Joulua odottelemaan. n Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jaana Nousiainen 10 ANALYYSI 4/2011

11 Liiton puheenjohtajan yhdistysvierailut Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry, Liiton esittely Metropoliassa yhdessä yhdistyksen puheenjohtajan kanssa ja johtokunnan kokous Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry, vierailu Nesteen keskuslaboratoriossa ja johtokunnan kokouksessa Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, johtokunnan kokous Verkkokokous-koulutus, Turku Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry, esittely koululla, vierailu Tampereen Vesilaboratoriossa ja johtokunnankokouksessa Analyysi -lehden painoon tutustuminen, Tampere Oulun ja Pohjois-Suomen yhdistyksen jäsenille infotilaisuus Kemissä sekä yhdistysten yhteiset pikkujoulut Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry, johtokunnan kokous Pohjanmaan Laboratorioalan yhdistys ry, Vaasa/Seinäjoki. Suunnitteilla jäsentilaisuus, jossa puheenjohtaja pitää info tilaisuuden. Johtokunnan kokous Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry, Kuopio, johtokunnan kokous Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, Joensuu, johtokunnan kokous Keski-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, Jyväskylä, johtokunnan kokous Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry, Pori Keväällä 2012 Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry, Lahti Näytteenotto- ja laadunvarmistuskoulutus , Rantasipi Pohjanhovi, Rovaniemi Ilmoittautumiset mennessä: Huom! Seuraa ilmoittelua Tervetuloa! Suomen Laboratorioalan Liitto ry ANALYYSI 4/

12 Työhyvinvointikorttikoulutus Laboratorioalan Luentopäivät 2012, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna TORSTAI Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen (seisovasta pöydästä) klo 8:00 Koulutuksen avaus tausta ja tavoitteet Työhyvinvoinnin näkökulmia Mitä työhyvinvointi tarkoittaa? Tarpeet ja voimavarat Säädös- ja sopimusperusta Tuottavuus ja työhyvinvointi Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvointi osana strategista - ja päivittäisjohtamista Turvallinen ja terveellinen työ ja työympäristö Ammattitaito ja osaaminen klo 11:30 Buffet Lounas (seisovasta pöydästä) klo 12:30 Työyhteisön toiminta Yhteistyö, osallistuminen ja hyvä työkäyttäytyminen Toimintamallit ristiriita- ja epäasiallisen kohtelun tilanteissa Terveys ja työkyky Terveys ja työkyky Työkyvyn puheeksiottaminen ja varhainen tuki Kahvi klo 15:15 Yhteenvetokeskustelu klo 15:30 Tentti ja tentin palautus klo 16:00 Päivän päätös Kurssin hinta on 290. Hintaan sisältyy koulutusaineisto ja koulutuksen suorittaneille työhyvinvointikortti sekä ohjelman mukaiset ateriat (hintaan ei sisälly yöpymistä). Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen: Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite (tärkeä!), työpaikka, laskutusosoite ja puhelinnumero. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme TERVETULOA! Suomen Laboratorioalan liitto ry / Koulutustoimikunta 12 ANALYYSI 4/2011

13 Vesihygieniapassikoulutus Laboratorioalan Luentopäivät 2012, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna TALOUSVESIJÄRJESTELMIEN KOULUTUSPÄIVÄ JA VESIHYGIENIAPASSIN PÄTEVYYSKOE LAUANTAI Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen (seisovasta pöydästä) klo 8:15 Lainsäädäntö ja talousveden valvonta, laatuvaatimukset, valvontatutkimusohjelma, käyttötarkkailu klo 9:00 Veden hankinta, pohjavesi, pintavesi, laatuhäiriöt vedenhankinnassa klo10:00 Tauko klo 10:15 Vedenkäsittely, laitostyypit, yleisemmät yksikköprosessit, hygienia vesilaitoksella klo 11:00 Vesijohtoverkostot, materiaalit, työtavat, kiinteistöjen järjestelmät klo 12:00 Buffet Lounas (seisovasta pöydästä) klo13:00 Näytteenottotyöt, huolto- ja ylläpitotyöt klo 13:45 Valmistautuminen vesihygieniapassin pätevyyskokeeseen (mm. kokeeseen osallistuvien henkilöllisyyden varmistaminen; ajokortti, passi, tms.) klo 14:00 Kahvi klo 14:15 Vesihygieniapassin pätevyyskoe (max 1h) klo n. 15:30-16:30 Kokeen oikeat vastaukset ja tilaisuuden päättäminen Kouluttajana on Toimitusjohtaja Simo Heininen, S&H Heininen Oy. Kurssin hinta on 260. Hintaan sisältyy oppikirjamateriaali, testaus- ja todistusmaksut sekä ohjelman mukaiset ateriat (hintaan ei sisälly yöpymistä). Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen: Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite (tärkeä!), työpaikka, laskutusosoite ja puhelinnumero. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme TERVETULOA! Suomen Laboratorioalan liitto ry / Koulutustoimikunta ANALYYSI 4/

14 Yhdistykset toimivat Tekstit: Jouko Marttila, Tuula Tummala ja Jaana Nousiainen Kuvat: Anita Mäkelä ja Tuula Tummala Kiertueella Helsingissä ja Porvoossa Kiitokset Helsingin yhdistyksen puheenjohtajalle Jouko Marttilalle ja Porvoon yhdistyksen puheenjohtajalle Tuula Tummalalle sekä yhdistysten johtokunnille kaikista järjestelyistä. Ajatuksena on käydä tämän ja ensi vuoden aikana jokaisen yhdistyksen johtokunnan kokouksessa sekä mahdollisimman monessa koulussa esittelemässä yhdistysten ja liiton toimintaa. Vierailu alkoi Helsingistä. Kommelluksien kautta voittoon Sain tekstiviestin yöllä klo 3: Lento peruttu. Seuraava lento Kemistä saapuu klo Helsinki-Vantaalle. Tämä tarkoitti sitä, ettemme millään ehdi Metropoliaan sovittuun tapaamiseemme kello yhdeksään mennessä. Heti perään sain toisen viestin, jossa puheenjohtaja pyysi minua siirtämään tapaamista tunnilla eteenpäin. Käänsin kylkeäni ja menin aamuseitsemäksi töihin...hieman ennen aamukahdeksaa aloitin hervottoman soittorumban Metropoliaan, ja lopulta sainkin puhelinvaihteen kautta kiinni henkilön, jonka kanssa pystyin sopimaan uusista järjestelyistä. Puheenjohtajan saapuessa Kemistä ohjelmoimme navigaattorin opastamaan meidät määränpäähämme Tuusulantien varteen. Laite toimi hienosti, vaikka pari kärrypolkua mahtuikin matkan varrelle...koululla saimmekin hyvän vastaanoton Pidimme esityksen liiton ja yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi saimme tutustua koulun laboratoriotiloihin. Kaiken kaikkiaan tapaamisesta jäi hyvä maku suuhun ja toivon, että saisimme jäsenkantamme uuteen nousuun tämän vierailun myötä. Illalla pidettiin vielä johtokunnan kokous ja keskusteltiin liiton näkymistä tulevaisuudessa. Liiton puheenjohtajan matka jatkui Porvooseen samana iltana. Jouko Marttila Helsingin laboratorioalan yhdistys pj. Vierailulla Porvoossa Meillä Porvoossa ammattikoulun laboranttilinja (Amiston) on lopetettu. Puheenjohtaja pääsi tutustumaan ja esittelemään liittoa työpaikalleni Neste Oiliin. Kiersimme kooltaan 5200m2 suuruisen, neljäkerroksisen labrarakennuksemme, jossa työskentelee n. 80 henkilöä: kemistejä, laborantteja ja laboratorioanalyytikkoja, joista osa on vuorotöissä. Kierroksella Jaana keskusteli eri henkilöiden kanssa mm. liitosta ja koulutuksesta ja myös koulutuksen järjestämisestä Porvoon alueella. 14 ANALYYSI 4/2011

15 Yhdistykset toimivat Vierailun ajankohtakin osui tosi hyvin, koska laboranttilinjan (Amiston) entinen opettaja oli sattumalta samaan aikaan Keskuslabrassa tapaamassa työssäoppijana Heltecistä olevaa opiskelijaa. Siinä osiossa keskusteltiin pitkään koulutuksesta sekä yhteistyöstä. Päivä kuluikin rattoisasti kierrellen isossa talossa ja muutaman tunnin kävely pakotti meidät kahville ja samalla saimme myös lepuutella jo turtana olleita jalkojamme. Kahvihuoneisiin jätimme Analyysilehtiä sekä yhteystiedot runsaiden yhteydenottojen toivossa. Lähdimme Nesteeltä johtokunnan kokoukseen Hotelli Sparreen, jossa puheenjohtaja esitteli meille uudet liitonkalvot ja kertoi muista liiton ajankohtaisista asioista. Ehdimme tutustua myös Vanhassa Porvoossa sijaitsevaan Paahtimoon, jonka ihanassa tunnelmassa keskustelu yhdistyksemme ja liiton asioista jatkui. Kerrassaan mukava päivä, josta jäi tosi hyvä fiilis ja tunne että tulevaisuudessakin liitossa saadaan paljon aikaiseksi ja toivon mukaan myös yhdistyksemme toiminta vilkastuu ja jäsenmäärä nousee huikeaan kasvuun. Porvoon laboratorialan yhdistys ry:n Puheenjohtaja Tuula Tummala n Tutustuminen johtokuntiin ja meidän yhteisten asioiden eteenpäin vieminen oli todella palkitsevaa. Keskusteluissa syntyi uusia ajatuksia, kehittämiskohteita sekä uusia verkostoja toiminnalle. Kiitos vielä Metropolian opettajille ja oppilaille lämpimästä vastaanotosta. Ilmapiiristä saattoi aistia innostavan ja mukavan oppimisympäristön. Seuraavat tapaamiset jatkuu viikolla 46 Turkuun ja Tampereelle. Puheenjohtajien kertomukset jatkuvat... Terveisin Jaana ANALYYSI 4/

16 UUDISTUNEET WWW-SIVUT Jäsenyhdistykset Valikon alla kaikkien 12 jäsenyhdistyksen esittely ja yhdyshenkilöt. Jäsenyys ja edut Täältä löydät mm. liittymislomakkeen sekä liiton jäsenedut. Etusivu Ns. ilmoitustaulu, yhdistysten ja liiton tulossa olevat tapahtumat ja koulutukset, sekä muut ajankohtaiset asiat. Analyysi Analyysi-lehden toimituskunnan yhteystiedot. Mediakortissa lehden julkaisupäivät sekä aineiston jättöpäivä. Arkistosta löytyy Analyysi-lehdet vuodesta 2002 alkaen. VASTAA JA VOITA! Käy vastaamassa nettisivuilla olevaan jäsenkyselyyn! Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme uusia hienoja muistitikkuja. 16 ANALYYSI 4/2011

17 TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset Näytteenotto- ja ilm mennessä 2012 laadunvarmistuskoulutus Rantasipi Pohjanhovi, Rovaniemi Huom! Seuraa ilmoittelua Vuosikokous Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry klo 17:30 Ravintola Huviretki, Kuopio ilm mennessä: Välinehuollon koulutuspäivät Suomen Laboratorioalan liitto ry Huom! Seuraa ilmoittelua netissä Luentopäivät Suomen Laboratorioalan liitto ry Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Lisätiedot s Työhyvinvointikortti-koulutus Suomen Laboratorioalan liitto ry Luentopäivinen yhteydessä Lisätiedot s Vesihygieniapassi-koulutus Suomen Laboratorioalan liitto ry Luentopäivien yhteydessä Lisätiedot s. 13 Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1 9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Numeroitujen ruutujen ratkaisunumerot voi lähettää Analyysin toimitukseen mennessä: laboratorioalanliitto.fi Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 1/2012. ANALYYSI 4/

18 Teksti ja kuvat: Ari Kangas ympäristöylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristölupavastuualue Jäteveden puhdistus 1 Johdanto Ensimmäiset tarkoituksenmukaiset jätevedenpuhdistamot kehitettiin käyttöön noin 100 vuotta sitten Englannissa. Suomessa jätevesien käsittely yleistyi luvulla ja teollisuusjätevesien käsittely aloitettiin asteittain samaan aikaan. Nykypäivään mennessä jätevedenpuhdistamoiden prosesseja on kehitetty ja puhdistamoita on keskitetty. Toiminnan tehostamiseen liittyvät vaatimukset prosessien paremmasta hallinnasta, mikä edellyttää automaatiota, mittauksia ja analytiikkaa. Jätevedet johdetaan viemäriverkkoon, jota pitkin jätevesi tulee puhdistamoon ja sieltä puhdistettu vesi päästetään vesistöön. Jäteveden puhdistamo koostuu useasta käsittelyvaiheesta eli yksikköprosessista. Ne ovat mekaanisia, kemiallisia ja biologisia prosesseja. Jätevesien puhdistamiselle asetetaan määräykset ja tavoitteet puhdistamon ympäristöluvassa. Periaatteena on käsitellä ja palauttaa muodostuneet jätevedet luontoon siten, että niistä ei aiheudu uhkaa ihmisten terveydelle eikä ympäristön pilaantumista. 1.1 Jätevedet Yhdyskuntien jätevedet koostuvat kotitalouksista ja teollisuudesta kertyvistä jätevesistä, sateesta ja lumen sulamisesta muodostuvasta kaduilta kerätyistä hulevesistä ja viemäreihin tarkoituksella johdetuista salaojavesistä ja tahattomasti niihin kertyvistä vuotovesistä. Kullakin jätevedellä on ominaiset piirteet, koostumus ja määrä, jotka yleensä vaihtelevat ajan suhteen. Teollisuusjätevedet yleensä esikäsitellään ennen kuin ne johdetaan viemäriin käsiteltäväksi yhdyskuntajätevesien kanssa. 1.2 Viemäröinti Viemäröinti voidaan toteuttaa sekaviemäröintinä tai erillisviemäröintinä. Sekaviemäröinnissä jätevedet ja hulevedet kerätään samaan viemäriin ja puhdistamolle. Erillisviemäröinnissä jätevedet kerätään puhdistamolle johtaviin viemäreihin ja hulevedet johdetaan eri viemäreissä suoraan vesistöön, koska niiden käsittelyä ei vielä pidetä tarpeellisena. Erillisviemäreihinkin tulee silti viemärien kunnon mukaan vuotovesiä eli viemärit vuotavat sisäänpäin. 1.3 Jätevedenpuhdistamot Jätevedenpuhdistamossa poistetaan jäteveden lika-aineet tai muunnetaan ne haitattomaan olomuotoon. Lopputuotteena on puhdistettua jätevettä, kaasumaisia päästöjä (hiilidioksidi, typpikaasu) ja lietteitä. Lietteet ovat jäteveden kiintoainetta ja käsittelyssä muodostunutta biologista ja kemiallista lietettä. Jäteveden puhdistamo koostuu useasta peräkkäisestä yksikköprosessista. Jätevesien käsittelytavat puhdistamolla jaetaan fysikaalisiin (mekaaniseen), kemiallisiin ja biologisiin käsittelymenetelmiin. Mekaaninen puhdistamo käsittää lähinnä vain kiintoaineen erotuksen. Kemiallisessa puhdistamossa kemiallinen saostus tehostaa selkeytystä ja poistaa ravinteita. Biologisessa puhdistamossa on biologisen yksikköprosessin lisäksi yleensä myös mekaanisia ja kemiallisia yksikköprosesseja tai käsittelyitä. Biologinen käsittely on jätevesien orgaanisen aineen muuntamista biologisessa hapetuksessa biomassaksi sekä ravinteiden poistoa. 18 ANALYYSI 4/2011

19 Katetun selkeytysaltaan tyynen puhtaan veden heijastuksia. 2 Jäteveden puhdistuksen tavoitteet Tavanomaisesti yhdyskuntien jätevesistä pyritään poistamaan happea kuluttavia aineita (orgaaninen aine, ammoniumtyppi) sekä ravinteita (fosfori ja typpi). Kokonaistypenpoisto on määrätty suurille puhdistamoille. Jätevesissä orgaaninen aine ja ravinteet ovat joko partikkeleissa tai liuenneena. Lisäksi tämän partikkeleissa tai liuenneena olevan orgaanisen aineen biohajoavuus voi olla vaihtelevaa. Nämä jaotteluperusteet ovat tärkeitä myös analyysitulosten käytössä sekä puhdistusmenetelmien ja -ilmiöiden arvioinnissa. Kun happea kuluttavat aineet ja ravinteet on puhdistettu jätevedestä, on se laadultaan muutenkin kelvollista johdettavaksi vesistöön. Erityistapauksissa voidaan jätevedelle edellyttää vielä desinfiointia 2.1 Mekaaninen kiintoaineen erotus Välppäys Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla käsittely alkaa sillä, että jätevedestä poistetaan välpällä suurikokoisempaa kiintoainesta. Välppä on jätevesikanavaan asetettu siivilä, jonka läpäisy eli säleväli vaihtelee ollen harvassa välpässä mm ja tiheässä välpässä mm. Käsittelyprosessissa voi olla peräkkäin harva ja tiheä välppä. Modernit välpät ovat pääsääntöisesti automatisoituja ja itsepuhdistuvia Hiekanerotus Yleensä välppäystä seuraa hiekanerotus, jossa pyritään poistamaan n. > 0,2 mm mineraalinen aine, koska hiekka aiheuttaa puhdistamon rakenteiden, koneiden ja laitteiden kulumista. Tyypilliset hiekanerotusmenetelmät: Vaakavirtaushiekanerotusaltaassa hiekka saadaan laskeutumaan veden vaakavirtausnopeutta hidastamalla. Pystyvirtaushiekanerotusaltaassa veden nousunopeus altaassa on pienempi kuin hiekkapartikkelien laskeutumisnopeus. Ilmastetussa hiekanerottimessa saadaan ilmastuksella aikaan vedelle pystysuora kiertoliike. Kun tuleva vesi johdetaan altaaseen kohtisuoraan kiertoliikettä vastaan, erottuu hiekka gravitaation ja keskipakovoiman seurauksena. Altaat ovat pitkänomaisia ja kapeita ja niissä on jyrkät pohjaluiskat. Menetelmä on nykyään yleisimmin käytetty erityisesti suurissa laitoksissa Rasvan ja öljyn erotus Kun jäteveden virtaus altaassa rauhoittuu, nousevat rasva ja öljy pinnalle ja ne poistetaan esim. pintalaahaimilla kouruihin. Yhdyskuntajätevesien käsittelyssä erotus toteutetaan yleensä hiekanerotuksen yhteydessä. Teollisuudessa rasvaja öljypitoisille jätevesille on erilliset erotusaltaat, joissa erotusta voidaan tehostaa flotaatiolla Selkeytys Jätevesien selkeytys voidaan toteuttaa joko laskeutuksella tai flotaatiolla. Yleisintä on käyttää esiselkeytyksenä (ennen biologista käsittelyä) ja jälkiselkeytyksenä (aktiivilietteen selkeytys) laskeutusta. Flotaatiota käytetään erityistapauksissa ja tehostamaan kiintoaineen erotusta vielä laskeutuksen jälkeen. Laskeutuksessa vedestä poistetaan hiukkasia, jotka ovat vettä tiheämpiä ja jotka ehtivät laskeu- ANALYYSI 4/

20 tua altaan pohjalle sinä aikana, jonka vesi viipyy laskeutusaltaassa. Vesi johdetaan laskeutusaltaan läpi mahdollisimman tasaisella virtaamalla, jottei altaaseen muodostu laskeutumista haittaavia turbulenttisia virtaamia. Altaan pohjalle laskeutunutta lietettä kaavitaan laahaimilla lietesyvennykseen. Liete pumpataan esiselkeytyksestä lietteenkäsittelyyn ja jälkiselkeytyksestä takaisin aktiivilieteprosessiin. Flotaatiossa veteen lisätään pieniä kaasukuplia, jotka tarttuvat hiukkasiin ja nostavat ne veden pinnalle. Kuplat tuotetaan liuottamalla ilmaa veteen painessa lähes kyllästymistilaan, minkä jälkeen tämä nk. dispersiovesi päästetään alempaan paineeseen. Tällöin ilma vapautuu hyvin pieninä kuplina. Erottunut liete poistetaan altaan pinnalta. 2.2 Kemiallinen käsittely Kemikaalilisäyksellä saostetaan jäteveden liuenneita aineita, jotta niitä voidaan poistaa selkeytyksellä. Saostumisreaktioiden tuloksena syntyy kolloideja partikkeleita, joita ei vielä voida laskeuttaa vedestä pois Kun kolloidien partikkeleiden välillä olevat pintavarauksesta johtuvat hylkivät voimat on kumottu kemikaaleilla, voivat hiukkaset koaguloitua Tärkeimpiä saostus- ja koagulanttikemikaaleja ovat alumiini, rauta, kalkki ja polyelektrolyytit. Kemiallisten reaktioiden tuloksena syntyneiden koaguloituneiden partikkeleiden on vielä toisiinsa törmäilemällä (flokkulaatio) kasvettava riittävän suuren massan omaaviksi flokeiksi, jotta ne saadaan laskeutettua selkeytyksessä. Kemiallista saostusmenetelmää käytetään: poistamaan hienojakoista liuennutta kiintoainetta ja kolloidisia partikkeleita, joita ei voida poistaa mekaanisella flotaatiolla tai sedimentaatiolla. poistamaan fosforia Aiemmin puhdistamot perustuivat pelkkään kemialliseen saostukseen. Nykyisin puhdistamoilla kemiallinen vaihe yleensä edeltää biologista osaa. 3 Aerobinen biologinen käsittely 3.1 Biologisen käsittelyn perusteita Aerobisessa biologisessa käsittelyssä on useimmiten kyseessä mikro-organismien kyky käyttää metaboliansa energialähteenä jäteveden liuennutta orgaanista ainetta. Tavanomaisessa orgaanisen aineen aerobisessa hajoamisessa muodostuu hiilidioksidia, vettä ja uutta biomassaa eli lietettä (mikro-organismeja). Aerobisen käsittelyn jälkeisessä selkeytyksessä liete pyritään erottamaan vedestä ja suurin osa siitä palautetaan prosessiin. Aerobisissa prosesseissa muodostuu mikrobipopulaatio, jossa voi olla bakteereita, sieniä, leviä ja alkueläimiä. Aerobisessa käsittelyssä vaikuttavia tekijöitä ovat hapen pitoisuus ja saatavuus, ph, lämpötila, ravinteet ja myrkylliset yhdisteet. ph on yleensä 7,0, mutta se voi vaihdella välillä 6 9. Hajoamisessa muodostuva hiilidioksidi toimii puskurina ja tasaa ph:n vaihteluita. Tarvittavien ravinteiden osalta BOD:N:P-suhteena pidetään yleensä 100:5:1. Aerobiset prosessit voidaan jakaa kuormituksen mukaan korkea-, normaali- ja matalakuormitteisiin prosesseihin. Kuormitus voidaan arvioida liete- tai tilakuorman mukaan. Korkeakuormitteisessa prosessissa suuri osa orgaanisesta aineesta muuttuu biomassaksi eli prosessin lietteentuotto on suuri. Toiminta on siis mikrobien logaritmisen kasvun alkupuolella, jolloin osa jätteestä on vielä alkuperäisessä muodossaan. Prosessissa lisätään siis suuri määrä orgaanista ainesta biomassayksikköä kohti. Matalakuormitteisessa prosessissa pyritään orgaanisen aineen mahdollisimman täydelliseen vähenemään eli mineralisaatioon. Lietteentuotto on alhainen. Biomassayksikköä kohti lisättävä orgaanisen aineen määrä on alhainen. Biomassa sisältää runsaasti eliöitä, kuten bakteereita ja matoja. 3.2 Aktiivilieteprosessi Aktiivilieteprosessissa tavoitteena on flokkimaisen lietteen muodostaminen. Flokkimainen liete laskeutuu hyvin ja siten se on erotettavissa vedestä laskeutuksessa gravitaatiolla. Aktiivilietemenetelmää edeltää yleensä jäteveden esiselkeytys. Aktiivilieteprosessi koostuu ilmastus- ja selkeytysaltaasta. Ilmastusaltaassa kasvaa aerobisia mikro-organismeja, joiden hapensaanti mahdollistetaan johtamalla ilmaa altaaseen. Ilmastusaltaan jälkeen liete erotetaan laskeuttamalla selkeytysaltaassa. Joskus käytetään myös flotaatiota. Erotetusta lietteestä osa kierrätetään ilmastusaltaaseen, jotta siellä saadaan pidettyä suuri ja mahdollisimman valikoitunut mikrobipopulaatio. Osa selkeytysaltaasta erotetusta lietteestä eli nk. ylijäämäliete poistetaan lietteenkäsittelyyn. Ilmastusaltaan mitoitusperusteena on joko lietekuorma tai tilavuuskuorma. Mitoitusarvot vaihtelevat jäteveden, olosuhteiden ja puhdistustavoitteiden mukaisesti. Mitä vaikeammin biologisesti hajoavia yhdisteitä vedessä on, sitä pienempiä kuormituksia on käytettävä. Lietekuorma tarkoittaa orgaanisen aineen määrää lietteen määrää kohti aikayksikössä, yksikkö kgbod/kgmlssd. 20 ANALYYSI 4/2011

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla

Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla Työhyvinvointikortti-koulutus ja sykettätyöhön.fi - työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 9. 10.5.2016 Tampere Cumulus Koskikatu Kuva: Tampereen kaupunki/susanna Lyly luentopäivien näytteilleasettajat Oy G.W.Berg & Co Ab HyXo Oy Miele Oy Merck Life Science

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN HOITAJAN KATSAUS Virtain nykyinen keskuspuhdistamo rakennettiin vuosina 1982-1983 ja käyttöönotto tapahtui huhtikuussa 1983,

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

BIOVAC Puhdas ympäristö

BIOVAC Puhdas ympäristö Puhdas ympäristö Gamla Godbyvägen Kisakaarteentie 2 018-23 14, 100 42700 Keuruu +358 18 526 Keilanrannankatu 416 0144948-3 5, 70840 Kuopio office@.goodtech.fi Svartbölentie 10, 04130 Sipoo Jätevesipuhdistamot

Lisätiedot

JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA

JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA Membraanibioreaktori Aktiivilieteprosessi Membraanisuodatus CAS + = Jätevedenkäsittely (orgaanisten partikkeleiden pilkkoutuminen) tehdään aktiivilieteprosessissa

Lisätiedot

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET VVY:n toimeksianto keväällä 2015 Tavoitteena arvioida jätevesien käsittelyn tehostamisen varteenotettavia

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto huhtikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto huhtikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto huhtikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT:

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: 5 ) Lietteenkäsittely Puhdistusprosessi tuottaa ylijäämälietettä. Lietettä poistetaan lietepumpulla (SP) prosessin loppuvaiheessa (8 h 25 min). Lietettä kerätään lietekoriin,

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Kosteikkojen rakentaminen Lähtökohta Kuopiossa paljon herkkiä

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie TERVO

KERTARAPORTTI Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie TERVO s. 1 (1) TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8.9.2014 (776c). Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO C776 TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) EURUUN AUPUNI, JAAONSUON JVP Tutkimus: 9/2016, 22.9.2016 (5keukk). euruun Jaakonsuon jvp:n prosessi toimi tarkkailuajankohtana kaikilta osin huomattavasti paremmin kuin edeltävillä tarkkailukerroilla.

Lisätiedot

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta Vesi ja vihreä talous - seminaari 11.9. 2013 1 Konsernirakenne 2013 Econet-konserni Econet Oy Econet Consulting Oy 100 % Oy Slamex Ab 100 % Dewaco Oy 100 % Econet

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie TERVO

KERTARAPORTTI Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie TERVO s. 1 (1) TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 28.12.2016 (776c). Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO C776 TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 4. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU, puh.

Lisätiedot

24.1.2011 NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA

24.1.2011 NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA Biologiset prosessit 24.1.2011 1 LUENNON SISÄLTÖ Biologisen puhdistusprosessin tavoitteet Biologisten puhdistusprosessien jaottelu Puhdistusprosessien periaatteiden esittelyä

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen SULKEMISSUUNNITELMA 16UEC0192 25.3.2015 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen 16UEC0192 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää

Lisätiedot

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS Hyväksytty liittovaltuustossa 17. 18.5.2016 1 (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN :N 1 SOVELTAMISALA Jytyn sääntöjen 18 2 momentissa tarkoitetut liittovaltuuston jäsenet ja heille valittavat yleisvarajäsenet

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

AMMATTIOSASTOJEN KOULUTUS 2017

AMMATTIOSASTOJEN KOULUTUS 2017 AMMATTIOSASTOJEN KOULUTUS 2017 Ammattiosasto koulutuksen järjestäjänä Ammattiosastojen jäsenilleen järjestämää koulutustoimintaa tuetaan kurssituen muodossa. Kurssituki on enintään 23 euroa / opetustunti

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

LAMELLA-SELKEYTTIMET LAMELLA TM. laajennettavissa tarpeen mukaan. HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin

LAMELLA-SELKEYTTIMET LAMELLA TM. laajennettavissa tarpeen mukaan. HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin LAMELLA-SELKEYTTIMET LAMELLA TM laajennettavissa tarpeen mukaan HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin LAMELLA LAAJENNETTAVISSA TARPEEN MUKAAN Lamella-selkeyttimiä on saatavana sekä yksittäisinä laitteina

Lisätiedot

Tietoa yhdistyksille Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous 2017

Tietoa yhdistyksille Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous 2017 Tietoa yhdistyksille Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous 2017 Tietoa yhdistyksille Tämän puheenjohtajille ja sihteereille lähtevän Tieto yhdistyksille -kirjeen liitteenä ohessa: Liittokokouskutsu,

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ RAUMA

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ RAUMA HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ 16.11. RAUMA SISÄLTÖ Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet Toteutus tarkemmin Alustavia

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005)

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) 17.9.2013 www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto 22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) Kirjallisuuslähde Kirjallisuuslähde

Lisätiedot

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO lm vaalit (2v välein): materiaali, ehdokasasettelu, valinnat, ilmoitus liittoon osallistuminen osasto syyskokoukseen osaston tapahtuma lm jatkokoulutus, täsmäkoulutus osaston

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

NatWat-prosessi. Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto. Tekninen NatWat-esite.

NatWat-prosessi. Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto. Tekninen NatWat-esite. NatWat-prosessi Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto Ferro Environment Tekninen NatWat-esite Ferroplan NW Natural water Pohjaveden puhdistusmoduulit Ferroplan Natural

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Satakunnan verkostotapaaminen

Satakunnan verkostotapaaminen Satakunnan verkostotapaaminen 28.02.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa 5. Pohjois-Karjala 6. Etelä - Pohjanmaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009 www.pohto.fi Laboratorioalan teemapäivät Teemapäivistä on muodostunut laboratorioalan ammattilaisten alkusyksyn kohtaamispaikka, missä kuullaan,

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 24. 28.4.2017, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja -turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot