ANALYYSI. terveiset. LUENTOPÄIVÄT sivu 2 KOULUTUKSET: Liitto ja yhdistykset tutuiksi pääkaupunkiseudulla sivu 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANALYYSI. terveiset. LUENTOPÄIVÄT sivu 2 KOULUTUKSET: Liitto ja yhdistykset tutuiksi pääkaupunkiseudulla sivu 14"

Transkriptio

1 ANALYYSI 48. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 4/2011 Liitto ja yhdistykset tutuiksi pääkaupunkiseudulla sivu 14 terveiset Joulusivut LUENTOPÄIVÄT sivu 2 KOULUTUKSET: Työhyvinvointikortti Vesihygieniapassi sivu 12 sivu 13

2 Laboratorioalan LUENTOPÄIVÄT Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Luentokokonaisuuksien aiheena on ICP-MS, Kaivos- ja jalostusteollisuus, Työhyvinvointi, Vesihygienia sekä Välinehuolto. UUTTA LUENTOPÄIVILLÄ!! Luentopäivien 2012 yhteydessä voi suorittaa Työhyvinvointikortin (torstai ) ja/tai Vesihygieniapassin (lauantai ). Työhyvinvointikortti-koulutuksen kouluttaja tulee Työturvallisuuskeskuksesta. Vesihygieniapassin kouluttajana on Toimitusjohtaja Simo Heininen, S&H Heininen Oy Katso kurssiohjelmat, hinnat ja ilmoittautumisohjeet seuraavilta sivuilta. Lisätietoja aiheesta tai Muiden luentokokonaisuuksien ohjelmat julkaistaan myöhemmin. Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme Lisätiedot: tai Suomen Laboratorioalan liitto ry Koulutustoimikunta 2 ANALYYSI 4/2011

3 Analyysi 4/2011 Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, Aura GSM Talous Ilmoitukset Markkinointi Julkaisija Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, Turku puh. koti (02) , puh. työ (02) Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto puh. työ (02) GSM Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, Espoo puh. työ GSM Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, Aura Painatus Offset Ulonen Oy puh ISSN SISÄLLYSLUETTELO Kannen pikkukuva: Anita Mäkelä Kuvassa Metropolia Amk:n laboratorio-analyytikko-opiskelijat Kiira Kallio ja Jasmin Häkkinen. Laboratorioalan luentopäivät... 2 Päätoimittajalta... 5 Homeet ja aktinomykeetit talousvedessä... 6 Työhyvinvointia uudella korttikoulutuksella... 6 Puheenjohtajalta Puheenjohtajan yhdistysvierailut Näytteenotto- ja laadunvarmistuskoulutus Työhyvinvointikorttikoulutus Vesihygieniapassikoulutus Kiertueella Helsingissä ja Porvoossa Uudistuneet www-sivut Tapahtumien ABC Osoitteenmuutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, Turku puh Sudoku Jäteveden puhdistus Sudokun ratkaisu Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2012 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle Liiton sihteeri esittelyssä Yhdistykset toimivat: Liuoslaskuilta Kuopiossa Työkaverit luovat hyvän työpaikan Joulutervehdykset Yhdistykset ja toimihenkilöt Palvelukortti ANALYYSI 4/2011 3

4 kylmäsäilytys jääkaapit, pakastimet, syväjääpakastimet, lämpötilanvalvontajärjestelmät höyrysterilointi autoklaavit, elatusainekeittimet, indikaattorit, annostelijat olosuhteiden hallinta biosuojakaapit, co₂-inkubaattorit, inkubaattorit, lämpökaapit mittaus & laadun varmistus automaattiset osmometrit, refraktometrit, polarimetrit laboline on laboratorioalan palveleva asiantuntija. oikein valitulla laitteella parhaat tulokset kaikissa olosuhteissa. huipputeknologian ohella tarjoamme myös koulutus-, huolto-, kalibrointija validointipalvelut. näytteenkäsittely sentrifuugit, vesihauteet, ravistelijat labo line oy karjalankatu helsinki tel fax

5 Naama väärinpäin? Millä mielialalla sinä menet töihin? Tai millaisen vastaanoton saat? Onko vastassa hymyileviä ja innostuneita ihmisiä. Vai näetkö otsa kurtussa kulkevia hiljaisia tai valittavia persoonia. Olin mielenkiintoisella luennolle reilu kuukausi sitten. Luennon piti psykoterapeutti, joka kertoi omien ja muiden tunteiden ja tuntemusten vaikutuksesta koko työyhteisön hyvinvointiin. Tunteet, eleet ja ilmeet ovat läsnä työssämme koko ajan. Niitä ei taitavinkaan pokerinaama pysty kokonaan peittämään. Oma käytöksemme vaikuttaa muihin. Lisäksi tulkitsemme toisten käytöstä jatkuvasti. Luennoitsija kertoi karun totuuden siitä miten yksi ihminen voi käyttäytymisellään saastuttaa koko työyhteisön ilmapiirin. Tai miten helposti yhdellä katseella voi löydä toisen henkilön maahan ja latistaa hänen intonsa. Meiltä kaikilta vaadittaisiin kykyä tunnistaa, ilmaista, ymmärtää ja säädellä omia ja muiden tunteita. Erityisesti esimiehiltä vaaditaan tälläistä tunneälyä. Tunneäly on käsitteenä nuori, mutta sitä on jo tutkittu paljon. Se eroaa tavallisesta älykkyydestä. On havaittu, että korkean ÄÖ:n omaavat voivat olla heikkoja tunneälyssä ja päinvastoin. On myös havaittu, että vanhemmat ihmiset ja naiset ovat parempia tunneälykkyydessä. Tunteita ja käyttäytymistä on alettu tutkia myös tieteen avulla. Esimerkiksi henkilöiden otsaan voidaan asentaa elektrodi, joka mittaa monestiko päivässä koehenkilö kurtistaa otsaansa. Tai esimerkiksi kehityskeskustelussa henkilöiden sormenpäästä mitataan heidän jännittyneisyyttään. Vaikka puheet ja eleet kertoisivatkin toista, elektrodit eivät valehtele. Ne kertovat karun to- Tunteet, eleet ja ilmeet ovat läsnä työssämme koko ajan. Niitä ei taitavinkaan pokerinaama pysty kokonaan peittämään. tuuden työyhteisön hengestä tai henkilöiden välisestä kemiasta. Vaikka esimiehet ovatkin avainasemassa alaistensa hyvinvoinnissa, vastuu ei ole pelkästään heillä. Jokainen työyhteisen jäsen on vastuussa vallitsevasta tunnetilasta. On pyrittävä tietoisesti herättämään kanssaihmisissä myönteistä mielialaa, kitinän sijaan. Tämä on vaikeaa. Miten pysyä rauhallisena ja iloisena jos mieli on maassa ja motivaatio nollassa. Paljon helpompaa olisi vaan antaa negatiivisten tunteiden viedä. Tunneosaamista pystyy kuitenkin opettelemaan ja kehittämään. Tärkeintä on valita miten käyttäytyy. Harjoittelemalla jokainen pystyy analysoimaan, ymmärtämään ja hallitsemaan omia tunteitaan. Lisäksi tärkeää olisi myös ymmärtää toisten tunteita. Harva meistä työskentelee yksin. Työkaverit ja ilmapiiri vaikuttavat omaan motivaatioon ja sitä kautta tuottavuuteen. Jokainen pystyy pienin askelin parantamaan kaikkien viihtyvyyttä. Voi aloittaa vaikka miettimällä, montako kertaa päivässä oma kurttumittari värähtäisi. n Jaana Vainio Päätoimittajalta ANALYYSI 4/2011 5

6 Anna Pursiainen Tutkija, FM Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö puh: Homeet ja aktinomykeetit talousvedessä Homeet ja aktinomykeetit ovat kaksi laajaa mikrobiryhmää, jotka voivat aiheuttaa talousveteen tunkkaista, maamaista tai kellarimaista hajua sekä makua. Homeita ja aktinomykeettejä esiintyy yleisesti ympäristössä, joten ei ole yllättävää, että niitä esiintyy myös talousvedessä. Talousveden kuluttajat olettavat saavansa hyvälaatuista vettä ja antavat herkästi palautetta, jos näin ei ole. Homeet ja aktinomykeetit sietävät hyvin desinfiointia, joten näitä mikrobeja on vaikea torjua talousvedestä. Homeet ja aktinomykeetit (sädesienet) ovat mikrobeja, joita esiintyy yleisesti vedessä, ilmassa ja maaperässä. Molempiin mikrobiryhmiin kuuluu hyvin erilaisia sukuja ja lajeja, jotka voivat ympäristössä käyttäytyä monin eri tavoin. Homeet kuuluvat sienikuntaan ja ovat aitotumallisia. Yleensä puhutaan mikrosienistä, joihin kuuluvat homeiden lisäksi hiivat. Homeet kasvavat rihmamaisesti ja muodostavat itiöitä. Itiöitä käytetään sekä suvulliseen lisääntymiseen että selviytymiskeinona heikentyneissä elinolosuhteissa. Hiivat ovat yksisoluisia ja lisääntyvät jakaantumalla. Aktinomykeetit taas ovat grampositiivia bakteereita ja esitumallisia, eivätkä sieniä, vaikka nimitys sädesieni siihen viittaakin. Aktinomykeeteille on ominaista rihmamainen kasvutapa samoin kuin sienillä. Kooltaan aktinomykeettien rihmat ovat ohuempia kuin homeiden rihmat. Lisäksi osa aktinomykeeteistä pystyy muodostamaan itiöitä heikentyneissä elinolosuhteissa. Homeiden ja aktinomykeettien tiedetään tuottavan aineenvaihdunnassaan tuotteita, joille on ominaista maamainen tai kellarimainen haju. Tämän tiedon perusteella ne on osattu yhdistää myös talousveden haju- ja makuongelmiin. Suomessa käytettävä talousvesi valmistetaan pohjavedestä, pintavedestä tai tekopohjavedestä. Pääsääntöisesti Suomessa käytettävä talousvesi on hyvälaatuista ja täyttää sille asetetut vaatimukset. Vesilaitoksilla raakavettä voidaan käsitellä monin eri tavoin, jotta siitä saadaan kuluttajille soveltuvaa talousvettä. Saostus ja hiekkasuodatus (hidas tai nopea) ovat yleisesti käytettyjä menetelmiä. Pohjavettä voidaan usein jakaa kuluttajille käsittelemättömänä, koska se on Suomessa laadultaan hyvää. Suosituksena kuitenkin on, että pienilläkin vesilaitoksilla olisi valmius käynnistää talousveden desinfiointi häiriötilanteissa. Tekopohjaveden valmistuksessa usein lisätään olemassa olevan pohjavesiesiintymän vesimäärää pintavedellä. Vesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi. Talousveden desinfioinnilla pyritään takaamaan talousveden mikrobiologinen turvallisuus. Menetelminä käytetään esimerkiksi UV-säteilyä, otsonointia tai kloorausta. Klooraus on ainoa desinfiointimenetelmä, jossa suojavaikutus jatkuu myös talousvesiverkostossa. 6 ANALYYSI 4/2011

7 Kiinnostus talousveden homeista ja aktinomykeeteistä tehtävään tutkimukseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (silloinen Kansanterveyslaitos) heräsi 2000-luvun alussa terveydensuojeluviranomaisten lisääntyneiden yhteydenottojen perusteella. Yhteydenotoissa talousvedessä ilmoitettiin esiintyvän maamaista tai kellarimaista hajua ja makua, mikä on siis ominaista homeille ja aktinomykeeteille. Ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin kyselytutkimuksella ongelman laajuutta Suomessa. Tuloksien perusteella valittiin vesilaitoksia mukaan tutkimukseen, jossa kerättiin vesinäytteitä laitokselta lähtevästä vedestä sekä talousvesiverkostosta. Tutkimukseen valittiin tarkoituksella mukaan sellaisia vesilaitoksia, joiden vedestä löytyisi todennäköisimmin homeita tai aktinomykeettejä. Tutkimuksessa todettiin, että kaikilla tutkituilla 19 vesilaitoksella esiintyy homeita tai aktinomykeettejä, mutta pitoisuudet ovat alhaisia, pesäkettä muodostavaa yksikköä (pmy) millilitrassa. Menetelmänä käytettiin viljelyä selektiivisille kasvualustoille. Homeiden ja aktinomykeettien desinfiointi voi olla hyvin haastavaa, sillä laboratoriokokeissa tietyt home- ja aktinomykeettikannat ovat osoittautuneet hyvin desinfiointiaineita sietäviksi. Tehdyt laboratoriokokeet viittaavat siihen, etteivät vesilaitoksilla yleisesti käytössä olevat desinfiointiaineiden/menetelmien annokset poista tehokkaasti ainakaan testeissä käytettyjä home- tai aktinomykeettikantoja. Talousvesiverkostojen putkien sisäpinnoille muodostuu ns. biofilmi, joka toimii elinympäristönä monenlaisille mikrobeille. Homeiden ja aktinomykeettien osuutta kyseisissä biofilmeissä selvitettiin neljän vesilaitoksen vesijohtoverkostoon asennettujen uusien PVC-putkien avulla. Putken sisäpinnalle muodostunut biofilmi irrotettiin ja viljeltiin selektiivisille kasvualustoille. Näin saatuja biofilmin mikrobimääriä verrattiin talousveden mikrobipitoisuuksiin. Lopputuloksena todettiin homeiden ja aktinomykeettien olevan osa talousvesiverkoston biofilmien mikrobistoa. Homeiden ja aktinomykeettien pitoisuus biofilmeissä oli suurempaa kuin vedessä. Suomessa ei ole annettu ohjeistuksia tai raja-arvoja homeiden ja aktinomykeettien pitoisuuksille talousvedessä. Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksessa 461/2000 säädetään, ettei talousveden hajussa ja maussa saa olla epätavallisia muutoksia. Ruotsissa on sen sijaan asetettu ohjearvoja homeiden ja aktinomykeettien esiintymiselle talousvedessä. Pitoisuuksien tulisi olla viljelymenetelmällä alle 100 pmy / 100 ml. Suomessa THL:ssa tutkittujen talousvesinäytteiden home- ja aktinomykeettipitoisuudet ovat pääosin jääneet näiden ohjearvojen alapuolelle. Tutkimus homeista ja aktinomykeeteistä jatkuu edelleen THL:ssa ja jäljellä on vielä monenlaisia kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia. Yksi tutkimuksen kysymyksistä on hajun ja maun esiintymisen ja homeiden ja aktinomykeettien pitoisuuksien suhde. Jos vedessä todetaan selvää hajua ja makua, voivat kuitenkin viljelyllä saadut home- tai aktinomykeettipitoisuudet olla alhaisia. Välillä tilanne voi olla päinvastainen eli vedestä löytyy viljelemällä korkeita pitoisuuksia, mutta veden laadussa ei ole moittimista. Tähän voi olla selityksenä viljelymenetelmän heikkous kasvattaa juuri niitä homeita tai aktinomykeettejä, jotka aiheuttavat hajun ja/tai maun. Tai syynä voivat olla mikrobien tuottamien aineenvaihduntatuotteiden määrät tai yhdistelmä tiettyjä mikrobeja samoissa olosuhteissa. Tämän tiedon selvittäminen olisi tärkeää, jotta homeiden ja aktinomykeettien esiintymisen merkitystä talousvedessä voitaisiin arvioida ja jotta tarvittaessa voitaisiin määrittää näille mikrobeille ohje- tai raja-arvo. n Lähteet: Kirjoituksen tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksessa tehtyihin tutkimuksiin. Livsmedelsverkets författningssamling, Föreskrifter om ändring i Livsmedelsverkets föreskrifter (SLVFS 2001:30) om dricksvatten; LIVSFS 2005:10 ANALYYSI 4/2011 7

8 Työhyvinvointia uudella Työturvallisuuskeskus TTK on kehittänyt yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa Työhyvinvointikorttikoulutuksen. Työhyvinvoinnin perusasioihin keskittyvä koulutus on päivän mittainen. Siihen kuuluu lisäksi ennakkotehtävä ja tentti koulutuspäivän päätteeksi. Koulutuksen ja tentin hyväksytysti suorittaneet saavat haltuunsa Työhyvinvointikortin. Koulutus on tarkoitettu niin esimiehille, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle kuin kaikille muillekin työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Koulutus toimii starttina tavoitteena kehittämisprosessit ja yhteistyö Työhyvinvointia edistetään parhaiten työpaikalla yhteistyössä. Työhyvinvontia kannattaa kehittää, sillä hyvinvoiva henkilöstö on motivoitunutta, sitoutuu työhönsä ja toimii tehokkaasti. Työhyvinvointi auttaa organisaatiota menestymään, edistää työurien kestoa ja vähentää sairaus- ja eläkekuluja. Työhyvinvointikorttikoulutuksen teemat ovat: työhyvinvoinnin näkökulmat (tarpeet, voimavarat, säädösperusta, tuottavuus) työhyvinvointi johtamisessa (strateginen ja päivittäisjohtaminen, turvalliset työolot, ammattitaito) työyhteisön toiminta (yhteistyö, työkäyttäytyminen, toimintamallit ristiriitaja epäasiallisen kohtelun tilanteissa) terveys ja työkyky (terveyden ja työkyvyn edistäminen, työkyvyn puheeksiotto ja varhainen tuki) Koulutuksen tavoitteena on käynnistää työpaikalla kehittämisprosesseja ja lisätä eri toimijoiden yhteistyötä. Koulutus vahvistaa yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista sekä jäsentää rooleja ja vastuita. Ennakkotehtävässä arvioidaan työpaikan voimavaroja ja kehittämiskohteita. Päivän aineistot, keskustelut ja ryhmätehtävät auttavat kehittämiskohteiden työstämistä koulutuksen jälkeen. 8 ANALYYSI 4/2011

9 Kirjoittaja: Pirkko Mäkinen, asiantuntia FM, Työturvallisuuskeskus TTK korttikoulutuksella Työhyvinvointikortista sovittiin työmarkkinajärjestöjen kesken Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt sopivat v tavoitteesta nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisiän odotetta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Työurien pidentämisen toimenpide-esityksiä asetettiin valmistelemaan kaksi työryhmää. Työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuneessa työryhmässä sovittiin talvella 2010 osana työhyvinvoinnin edistämistoimia, että Työturvallisuuskeskus kehittää ja ottaa käyttöön työhyvinvointikortin. Työhyvinvointikortin koulutusmalli ja -sisältö kehitettiin valmisteluryhmässä, jossa olivat työmarkkinajärjestöjen sekä Työturvallisuuskeskuksen edustajat. Työturvallisuuskeskus ja kumppaniorganisaatiot tarjoavat koulutusta Työturvallisuuskeskuksen järjestämät Työhyvinvointikorttikoulutukset käynnistyivät syyskuussa. Tarjolla on sekä avoimia koulutuksia että työpaikkakoulutuksia. TTK on kouluttanut työhyvinvointikorttikouluttajia myös kumppaniorganisaatioihin syksystä lähtien. Kumppaniorganisaatioiksi on valittu ensivaiheessa mm. työnantaja ja työntekijäliittojen koulutusorganisaatioita ja eläkevakuutusyhtiöitä. Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka jatkotyöhön TTK avaa vuoden 2012 alussa nettipohjaisen Työhyvinvoinnin kohtaamispaikan. Kohtaamispaikka tarjoaa työalustan työpaikkojen käyttöön. Työalustalla voi jatkaa työhyvinvointikorttikoulutuksen käynnistämää ideointia: täydentää arviointitehtävää, tehdä käytännön toimenpiteiden suunnittelua ja seurata kehittämisen toteutumista. n Työhyvinvointikortin ajankohtaisia asioita voi seurata: ANALYYSI 4/2011 9

10 Puheenjohtajalta Uusi liittohallitus kokoontui Uusi liittohallistus kokoontui ensimmäistä kertaa Peurungalla, Laukaalla. Useiden muutosten myötä kokouspaikkakin oli uusi ja aloitimme päivän keskustelutilaisuudella aiheista joista oli liittohallituksen jäsenille ja toimihenkilöille lähetetty aikaisemmin jo materiaalia. Tärkeää oli keskustella myös liiton tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista, jotta yhteistyö sujuisi hyvin ja töitä tehtäisiin hyvässä tiimihengessä. Kokouksen välissä pääsimme kokeilemaan taitojamme ja tutustumaan toisiimme frisbee golfin parissa. Kokouksen esityslista oli pitkä ja asioita paljon, vaikka ennakkoon oli selvityksiä ja töitä tehtykin. Muutoksien myötä päivitettiin toimihenkilöiden tehtäväkuvat, talousohjesäännöt ja liiton esittelykalvot. Luentopäivä - ja koulutusvaliokunta yhdistettiin koulutustoimikunnaksi. Ajatuksena oli saada kaikki asiantuntijat koulutuksen osalta yhteen, sekä lisäksi tulevaisuudessa aihealueiden asiantuntijoita yhdistyksistä. Koulutustoimikunnan vastaava on Irja Hiekkamäki. Taloudenhoitajan tehtäviä kevennettiin ja koulutustilin hoito siirtyi Elsi Saarenpäälle. Nämä muutokset näyttävät jo toimivan todella hyvin ja tehtävät ovat jakaantuneet tasapuolisemmin. Luentopäivillä on lisäksi tällä kertaa painotettu asioihin, jotka ovat ajankohtaisia työpaikoillamme muutenkin kuin laboratorioalaa koskevia. Tällä kertaa on mahdollista suorittaa Työhyvinvointikortti ja Vesihygieniapassi. Luentopäivät alkavat Green Officen esityksellä ja näillä ajatuksilla Suomen Laboratorioalan Liitti ry ottaa koulutusmateriaalin jakamisessa käyttöön muistitikut. Ajatuksena on pohtia tulevaisuudessakin toimintaamme kestävän kehityksen näkökulmasta. Kokouksessa lehden päätoimittaja esitteli uudet nettisivut. Yleinen mielipide oli, että sivut ovat selkeät ja meidän näköiset. Kotisivujen uusi nimi on Toiveena on, että yhdistykset ottaisivat sivut omikseen ja käyttävät sivuja enemmän tiedottamiseen. Jäsenasioihinkin tuli muutoksia. Jäsenmaksujen kerääjä Riitta Pesonen on perehtynyt uuteen Nettijäseri ohjelmaan ja todennut sen toimivuuden, joten ohjelma otettiin käyttöön. Netissä oleva jäsenlomake lähetetään yhdistysten jäsensihteerille ja yhdistys hyväksyy jäsenen ja ilmoittaa hänet liittoon. Puheenjohtaja esitteli myös yhdistys/koulu/ työpaikka vierailu aikataulun. Ensimmäisten vierailujen ajatukset saattekin lukea tästä lehdestä. Lisäksi liiton ja yhdistysten toimihenkilöiden koulutuksesta keskusteltiin ja todettiin sen tarpeellisuus. Toivonkin, että liiton tulevaisuutta ajatellaan yhteisenä yrityksenä kehittää ammattikuntaamme ja tehdään töitä kannustavassa ja lämminhenkisessä ilmapiirissä. Tärkeimpänä asiana on liittohallituksen jäsenten sekä yhdistysten toimihenkilöiden kouluttaminen. Kouluttamalla vahvistetaan niitä vahvuuksia jotka meillä jo on ja pyritään vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Kiireisen ja antoisan syksyn jälkeen on aika hiljalleen jo rauhoittua Joulua odottelemaan. n Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jaana Nousiainen 10 ANALYYSI 4/2011

11 Liiton puheenjohtajan yhdistysvierailut Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry, Liiton esittely Metropoliassa yhdessä yhdistyksen puheenjohtajan kanssa ja johtokunnan kokous Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry, vierailu Nesteen keskuslaboratoriossa ja johtokunnan kokouksessa Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, johtokunnan kokous Verkkokokous-koulutus, Turku Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry, esittely koululla, vierailu Tampereen Vesilaboratoriossa ja johtokunnankokouksessa Analyysi -lehden painoon tutustuminen, Tampere Oulun ja Pohjois-Suomen yhdistyksen jäsenille infotilaisuus Kemissä sekä yhdistysten yhteiset pikkujoulut Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry, johtokunnan kokous Pohjanmaan Laboratorioalan yhdistys ry, Vaasa/Seinäjoki. Suunnitteilla jäsentilaisuus, jossa puheenjohtaja pitää info tilaisuuden. Johtokunnan kokous Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry, Kuopio, johtokunnan kokous Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, Joensuu, johtokunnan kokous Keski-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, Jyväskylä, johtokunnan kokous Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry, Pori Keväällä 2012 Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry, Lahti Näytteenotto- ja laadunvarmistuskoulutus , Rantasipi Pohjanhovi, Rovaniemi Ilmoittautumiset mennessä: Huom! Seuraa ilmoittelua Tervetuloa! Suomen Laboratorioalan Liitto ry ANALYYSI 4/

12 Työhyvinvointikorttikoulutus Laboratorioalan Luentopäivät 2012, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna TORSTAI Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen (seisovasta pöydästä) klo 8:00 Koulutuksen avaus tausta ja tavoitteet Työhyvinvoinnin näkökulmia Mitä työhyvinvointi tarkoittaa? Tarpeet ja voimavarat Säädös- ja sopimusperusta Tuottavuus ja työhyvinvointi Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvointi osana strategista - ja päivittäisjohtamista Turvallinen ja terveellinen työ ja työympäristö Ammattitaito ja osaaminen klo 11:30 Buffet Lounas (seisovasta pöydästä) klo 12:30 Työyhteisön toiminta Yhteistyö, osallistuminen ja hyvä työkäyttäytyminen Toimintamallit ristiriita- ja epäasiallisen kohtelun tilanteissa Terveys ja työkyky Terveys ja työkyky Työkyvyn puheeksiottaminen ja varhainen tuki Kahvi klo 15:15 Yhteenvetokeskustelu klo 15:30 Tentti ja tentin palautus klo 16:00 Päivän päätös Kurssin hinta on 290. Hintaan sisältyy koulutusaineisto ja koulutuksen suorittaneille työhyvinvointikortti sekä ohjelman mukaiset ateriat (hintaan ei sisälly yöpymistä). Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen: Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite (tärkeä!), työpaikka, laskutusosoite ja puhelinnumero. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme TERVETULOA! Suomen Laboratorioalan liitto ry / Koulutustoimikunta 12 ANALYYSI 4/2011

13 Vesihygieniapassikoulutus Laboratorioalan Luentopäivät 2012, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna TALOUSVESIJÄRJESTELMIEN KOULUTUSPÄIVÄ JA VESIHYGIENIAPASSIN PÄTEVYYSKOE LAUANTAI Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen (seisovasta pöydästä) klo 8:15 Lainsäädäntö ja talousveden valvonta, laatuvaatimukset, valvontatutkimusohjelma, käyttötarkkailu klo 9:00 Veden hankinta, pohjavesi, pintavesi, laatuhäiriöt vedenhankinnassa klo10:00 Tauko klo 10:15 Vedenkäsittely, laitostyypit, yleisemmät yksikköprosessit, hygienia vesilaitoksella klo 11:00 Vesijohtoverkostot, materiaalit, työtavat, kiinteistöjen järjestelmät klo 12:00 Buffet Lounas (seisovasta pöydästä) klo13:00 Näytteenottotyöt, huolto- ja ylläpitotyöt klo 13:45 Valmistautuminen vesihygieniapassin pätevyyskokeeseen (mm. kokeeseen osallistuvien henkilöllisyyden varmistaminen; ajokortti, passi, tms.) klo 14:00 Kahvi klo 14:15 Vesihygieniapassin pätevyyskoe (max 1h) klo n. 15:30-16:30 Kokeen oikeat vastaukset ja tilaisuuden päättäminen Kouluttajana on Toimitusjohtaja Simo Heininen, S&H Heininen Oy. Kurssin hinta on 260. Hintaan sisältyy oppikirjamateriaali, testaus- ja todistusmaksut sekä ohjelman mukaiset ateriat (hintaan ei sisälly yöpymistä). Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen: Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite (tärkeä!), työpaikka, laskutusosoite ja puhelinnumero. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme TERVETULOA! Suomen Laboratorioalan liitto ry / Koulutustoimikunta ANALYYSI 4/

14 Yhdistykset toimivat Tekstit: Jouko Marttila, Tuula Tummala ja Jaana Nousiainen Kuvat: Anita Mäkelä ja Tuula Tummala Kiertueella Helsingissä ja Porvoossa Kiitokset Helsingin yhdistyksen puheenjohtajalle Jouko Marttilalle ja Porvoon yhdistyksen puheenjohtajalle Tuula Tummalalle sekä yhdistysten johtokunnille kaikista järjestelyistä. Ajatuksena on käydä tämän ja ensi vuoden aikana jokaisen yhdistyksen johtokunnan kokouksessa sekä mahdollisimman monessa koulussa esittelemässä yhdistysten ja liiton toimintaa. Vierailu alkoi Helsingistä. Kommelluksien kautta voittoon Sain tekstiviestin yöllä klo 3: Lento peruttu. Seuraava lento Kemistä saapuu klo Helsinki-Vantaalle. Tämä tarkoitti sitä, ettemme millään ehdi Metropoliaan sovittuun tapaamiseemme kello yhdeksään mennessä. Heti perään sain toisen viestin, jossa puheenjohtaja pyysi minua siirtämään tapaamista tunnilla eteenpäin. Käänsin kylkeäni ja menin aamuseitsemäksi töihin...hieman ennen aamukahdeksaa aloitin hervottoman soittorumban Metropoliaan, ja lopulta sainkin puhelinvaihteen kautta kiinni henkilön, jonka kanssa pystyin sopimaan uusista järjestelyistä. Puheenjohtajan saapuessa Kemistä ohjelmoimme navigaattorin opastamaan meidät määränpäähämme Tuusulantien varteen. Laite toimi hienosti, vaikka pari kärrypolkua mahtuikin matkan varrelle...koululla saimmekin hyvän vastaanoton Pidimme esityksen liiton ja yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi saimme tutustua koulun laboratoriotiloihin. Kaiken kaikkiaan tapaamisesta jäi hyvä maku suuhun ja toivon, että saisimme jäsenkantamme uuteen nousuun tämän vierailun myötä. Illalla pidettiin vielä johtokunnan kokous ja keskusteltiin liiton näkymistä tulevaisuudessa. Liiton puheenjohtajan matka jatkui Porvooseen samana iltana. Jouko Marttila Helsingin laboratorioalan yhdistys pj. Vierailulla Porvoossa Meillä Porvoossa ammattikoulun laboranttilinja (Amiston) on lopetettu. Puheenjohtaja pääsi tutustumaan ja esittelemään liittoa työpaikalleni Neste Oiliin. Kiersimme kooltaan 5200m2 suuruisen, neljäkerroksisen labrarakennuksemme, jossa työskentelee n. 80 henkilöä: kemistejä, laborantteja ja laboratorioanalyytikkoja, joista osa on vuorotöissä. Kierroksella Jaana keskusteli eri henkilöiden kanssa mm. liitosta ja koulutuksesta ja myös koulutuksen järjestämisestä Porvoon alueella. 14 ANALYYSI 4/2011

15 Yhdistykset toimivat Vierailun ajankohtakin osui tosi hyvin, koska laboranttilinjan (Amiston) entinen opettaja oli sattumalta samaan aikaan Keskuslabrassa tapaamassa työssäoppijana Heltecistä olevaa opiskelijaa. Siinä osiossa keskusteltiin pitkään koulutuksesta sekä yhteistyöstä. Päivä kuluikin rattoisasti kierrellen isossa talossa ja muutaman tunnin kävely pakotti meidät kahville ja samalla saimme myös lepuutella jo turtana olleita jalkojamme. Kahvihuoneisiin jätimme Analyysilehtiä sekä yhteystiedot runsaiden yhteydenottojen toivossa. Lähdimme Nesteeltä johtokunnan kokoukseen Hotelli Sparreen, jossa puheenjohtaja esitteli meille uudet liitonkalvot ja kertoi muista liiton ajankohtaisista asioista. Ehdimme tutustua myös Vanhassa Porvoossa sijaitsevaan Paahtimoon, jonka ihanassa tunnelmassa keskustelu yhdistyksemme ja liiton asioista jatkui. Kerrassaan mukava päivä, josta jäi tosi hyvä fiilis ja tunne että tulevaisuudessakin liitossa saadaan paljon aikaiseksi ja toivon mukaan myös yhdistyksemme toiminta vilkastuu ja jäsenmäärä nousee huikeaan kasvuun. Porvoon laboratorialan yhdistys ry:n Puheenjohtaja Tuula Tummala n Tutustuminen johtokuntiin ja meidän yhteisten asioiden eteenpäin vieminen oli todella palkitsevaa. Keskusteluissa syntyi uusia ajatuksia, kehittämiskohteita sekä uusia verkostoja toiminnalle. Kiitos vielä Metropolian opettajille ja oppilaille lämpimästä vastaanotosta. Ilmapiiristä saattoi aistia innostavan ja mukavan oppimisympäristön. Seuraavat tapaamiset jatkuu viikolla 46 Turkuun ja Tampereelle. Puheenjohtajien kertomukset jatkuvat... Terveisin Jaana ANALYYSI 4/

16 UUDISTUNEET WWW-SIVUT Jäsenyhdistykset Valikon alla kaikkien 12 jäsenyhdistyksen esittely ja yhdyshenkilöt. Jäsenyys ja edut Täältä löydät mm. liittymislomakkeen sekä liiton jäsenedut. Etusivu Ns. ilmoitustaulu, yhdistysten ja liiton tulossa olevat tapahtumat ja koulutukset, sekä muut ajankohtaiset asiat. Analyysi Analyysi-lehden toimituskunnan yhteystiedot. Mediakortissa lehden julkaisupäivät sekä aineiston jättöpäivä. Arkistosta löytyy Analyysi-lehdet vuodesta 2002 alkaen. VASTAA JA VOITA! Käy vastaamassa nettisivuilla olevaan jäsenkyselyyn! Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme uusia hienoja muistitikkuja. 16 ANALYYSI 4/2011

17 TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset Näytteenotto- ja ilm mennessä 2012 laadunvarmistuskoulutus Rantasipi Pohjanhovi, Rovaniemi Huom! Seuraa ilmoittelua Vuosikokous Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry klo 17:30 Ravintola Huviretki, Kuopio ilm mennessä: Välinehuollon koulutuspäivät Suomen Laboratorioalan liitto ry Huom! Seuraa ilmoittelua netissä Luentopäivät Suomen Laboratorioalan liitto ry Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Lisätiedot s Työhyvinvointikortti-koulutus Suomen Laboratorioalan liitto ry Luentopäivinen yhteydessä Lisätiedot s Vesihygieniapassi-koulutus Suomen Laboratorioalan liitto ry Luentopäivien yhteydessä Lisätiedot s. 13 Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1 9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Numeroitujen ruutujen ratkaisunumerot voi lähettää Analyysin toimitukseen mennessä: laboratorioalanliitto.fi Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 1/2012. ANALYYSI 4/

18 Teksti ja kuvat: Ari Kangas ympäristöylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristölupavastuualue Jäteveden puhdistus 1 Johdanto Ensimmäiset tarkoituksenmukaiset jätevedenpuhdistamot kehitettiin käyttöön noin 100 vuotta sitten Englannissa. Suomessa jätevesien käsittely yleistyi luvulla ja teollisuusjätevesien käsittely aloitettiin asteittain samaan aikaan. Nykypäivään mennessä jätevedenpuhdistamoiden prosesseja on kehitetty ja puhdistamoita on keskitetty. Toiminnan tehostamiseen liittyvät vaatimukset prosessien paremmasta hallinnasta, mikä edellyttää automaatiota, mittauksia ja analytiikkaa. Jätevedet johdetaan viemäriverkkoon, jota pitkin jätevesi tulee puhdistamoon ja sieltä puhdistettu vesi päästetään vesistöön. Jäteveden puhdistamo koostuu useasta käsittelyvaiheesta eli yksikköprosessista. Ne ovat mekaanisia, kemiallisia ja biologisia prosesseja. Jätevesien puhdistamiselle asetetaan määräykset ja tavoitteet puhdistamon ympäristöluvassa. Periaatteena on käsitellä ja palauttaa muodostuneet jätevedet luontoon siten, että niistä ei aiheudu uhkaa ihmisten terveydelle eikä ympäristön pilaantumista. 1.1 Jätevedet Yhdyskuntien jätevedet koostuvat kotitalouksista ja teollisuudesta kertyvistä jätevesistä, sateesta ja lumen sulamisesta muodostuvasta kaduilta kerätyistä hulevesistä ja viemäreihin tarkoituksella johdetuista salaojavesistä ja tahattomasti niihin kertyvistä vuotovesistä. Kullakin jätevedellä on ominaiset piirteet, koostumus ja määrä, jotka yleensä vaihtelevat ajan suhteen. Teollisuusjätevedet yleensä esikäsitellään ennen kuin ne johdetaan viemäriin käsiteltäväksi yhdyskuntajätevesien kanssa. 1.2 Viemäröinti Viemäröinti voidaan toteuttaa sekaviemäröintinä tai erillisviemäröintinä. Sekaviemäröinnissä jätevedet ja hulevedet kerätään samaan viemäriin ja puhdistamolle. Erillisviemäröinnissä jätevedet kerätään puhdistamolle johtaviin viemäreihin ja hulevedet johdetaan eri viemäreissä suoraan vesistöön, koska niiden käsittelyä ei vielä pidetä tarpeellisena. Erillisviemäreihinkin tulee silti viemärien kunnon mukaan vuotovesiä eli viemärit vuotavat sisäänpäin. 1.3 Jätevedenpuhdistamot Jätevedenpuhdistamossa poistetaan jäteveden lika-aineet tai muunnetaan ne haitattomaan olomuotoon. Lopputuotteena on puhdistettua jätevettä, kaasumaisia päästöjä (hiilidioksidi, typpikaasu) ja lietteitä. Lietteet ovat jäteveden kiintoainetta ja käsittelyssä muodostunutta biologista ja kemiallista lietettä. Jäteveden puhdistamo koostuu useasta peräkkäisestä yksikköprosessista. Jätevesien käsittelytavat puhdistamolla jaetaan fysikaalisiin (mekaaniseen), kemiallisiin ja biologisiin käsittelymenetelmiin. Mekaaninen puhdistamo käsittää lähinnä vain kiintoaineen erotuksen. Kemiallisessa puhdistamossa kemiallinen saostus tehostaa selkeytystä ja poistaa ravinteita. Biologisessa puhdistamossa on biologisen yksikköprosessin lisäksi yleensä myös mekaanisia ja kemiallisia yksikköprosesseja tai käsittelyitä. Biologinen käsittely on jätevesien orgaanisen aineen muuntamista biologisessa hapetuksessa biomassaksi sekä ravinteiden poistoa. 18 ANALYYSI 4/2011

19 Katetun selkeytysaltaan tyynen puhtaan veden heijastuksia. 2 Jäteveden puhdistuksen tavoitteet Tavanomaisesti yhdyskuntien jätevesistä pyritään poistamaan happea kuluttavia aineita (orgaaninen aine, ammoniumtyppi) sekä ravinteita (fosfori ja typpi). Kokonaistypenpoisto on määrätty suurille puhdistamoille. Jätevesissä orgaaninen aine ja ravinteet ovat joko partikkeleissa tai liuenneena. Lisäksi tämän partikkeleissa tai liuenneena olevan orgaanisen aineen biohajoavuus voi olla vaihtelevaa. Nämä jaotteluperusteet ovat tärkeitä myös analyysitulosten käytössä sekä puhdistusmenetelmien ja -ilmiöiden arvioinnissa. Kun happea kuluttavat aineet ja ravinteet on puhdistettu jätevedestä, on se laadultaan muutenkin kelvollista johdettavaksi vesistöön. Erityistapauksissa voidaan jätevedelle edellyttää vielä desinfiointia 2.1 Mekaaninen kiintoaineen erotus Välppäys Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla käsittely alkaa sillä, että jätevedestä poistetaan välpällä suurikokoisempaa kiintoainesta. Välppä on jätevesikanavaan asetettu siivilä, jonka läpäisy eli säleväli vaihtelee ollen harvassa välpässä mm ja tiheässä välpässä mm. Käsittelyprosessissa voi olla peräkkäin harva ja tiheä välppä. Modernit välpät ovat pääsääntöisesti automatisoituja ja itsepuhdistuvia Hiekanerotus Yleensä välppäystä seuraa hiekanerotus, jossa pyritään poistamaan n. > 0,2 mm mineraalinen aine, koska hiekka aiheuttaa puhdistamon rakenteiden, koneiden ja laitteiden kulumista. Tyypilliset hiekanerotusmenetelmät: Vaakavirtaushiekanerotusaltaassa hiekka saadaan laskeutumaan veden vaakavirtausnopeutta hidastamalla. Pystyvirtaushiekanerotusaltaassa veden nousunopeus altaassa on pienempi kuin hiekkapartikkelien laskeutumisnopeus. Ilmastetussa hiekanerottimessa saadaan ilmastuksella aikaan vedelle pystysuora kiertoliike. Kun tuleva vesi johdetaan altaaseen kohtisuoraan kiertoliikettä vastaan, erottuu hiekka gravitaation ja keskipakovoiman seurauksena. Altaat ovat pitkänomaisia ja kapeita ja niissä on jyrkät pohjaluiskat. Menetelmä on nykyään yleisimmin käytetty erityisesti suurissa laitoksissa Rasvan ja öljyn erotus Kun jäteveden virtaus altaassa rauhoittuu, nousevat rasva ja öljy pinnalle ja ne poistetaan esim. pintalaahaimilla kouruihin. Yhdyskuntajätevesien käsittelyssä erotus toteutetaan yleensä hiekanerotuksen yhteydessä. Teollisuudessa rasvaja öljypitoisille jätevesille on erilliset erotusaltaat, joissa erotusta voidaan tehostaa flotaatiolla Selkeytys Jätevesien selkeytys voidaan toteuttaa joko laskeutuksella tai flotaatiolla. Yleisintä on käyttää esiselkeytyksenä (ennen biologista käsittelyä) ja jälkiselkeytyksenä (aktiivilietteen selkeytys) laskeutusta. Flotaatiota käytetään erityistapauksissa ja tehostamaan kiintoaineen erotusta vielä laskeutuksen jälkeen. Laskeutuksessa vedestä poistetaan hiukkasia, jotka ovat vettä tiheämpiä ja jotka ehtivät laskeu- ANALYYSI 4/

20 tua altaan pohjalle sinä aikana, jonka vesi viipyy laskeutusaltaassa. Vesi johdetaan laskeutusaltaan läpi mahdollisimman tasaisella virtaamalla, jottei altaaseen muodostu laskeutumista haittaavia turbulenttisia virtaamia. Altaan pohjalle laskeutunutta lietettä kaavitaan laahaimilla lietesyvennykseen. Liete pumpataan esiselkeytyksestä lietteenkäsittelyyn ja jälkiselkeytyksestä takaisin aktiivilieteprosessiin. Flotaatiossa veteen lisätään pieniä kaasukuplia, jotka tarttuvat hiukkasiin ja nostavat ne veden pinnalle. Kuplat tuotetaan liuottamalla ilmaa veteen painessa lähes kyllästymistilaan, minkä jälkeen tämä nk. dispersiovesi päästetään alempaan paineeseen. Tällöin ilma vapautuu hyvin pieninä kuplina. Erottunut liete poistetaan altaan pinnalta. 2.2 Kemiallinen käsittely Kemikaalilisäyksellä saostetaan jäteveden liuenneita aineita, jotta niitä voidaan poistaa selkeytyksellä. Saostumisreaktioiden tuloksena syntyy kolloideja partikkeleita, joita ei vielä voida laskeuttaa vedestä pois Kun kolloidien partikkeleiden välillä olevat pintavarauksesta johtuvat hylkivät voimat on kumottu kemikaaleilla, voivat hiukkaset koaguloitua Tärkeimpiä saostus- ja koagulanttikemikaaleja ovat alumiini, rauta, kalkki ja polyelektrolyytit. Kemiallisten reaktioiden tuloksena syntyneiden koaguloituneiden partikkeleiden on vielä toisiinsa törmäilemällä (flokkulaatio) kasvettava riittävän suuren massan omaaviksi flokeiksi, jotta ne saadaan laskeutettua selkeytyksessä. Kemiallista saostusmenetelmää käytetään: poistamaan hienojakoista liuennutta kiintoainetta ja kolloidisia partikkeleita, joita ei voida poistaa mekaanisella flotaatiolla tai sedimentaatiolla. poistamaan fosforia Aiemmin puhdistamot perustuivat pelkkään kemialliseen saostukseen. Nykyisin puhdistamoilla kemiallinen vaihe yleensä edeltää biologista osaa. 3 Aerobinen biologinen käsittely 3.1 Biologisen käsittelyn perusteita Aerobisessa biologisessa käsittelyssä on useimmiten kyseessä mikro-organismien kyky käyttää metaboliansa energialähteenä jäteveden liuennutta orgaanista ainetta. Tavanomaisessa orgaanisen aineen aerobisessa hajoamisessa muodostuu hiilidioksidia, vettä ja uutta biomassaa eli lietettä (mikro-organismeja). Aerobisen käsittelyn jälkeisessä selkeytyksessä liete pyritään erottamaan vedestä ja suurin osa siitä palautetaan prosessiin. Aerobisissa prosesseissa muodostuu mikrobipopulaatio, jossa voi olla bakteereita, sieniä, leviä ja alkueläimiä. Aerobisessa käsittelyssä vaikuttavia tekijöitä ovat hapen pitoisuus ja saatavuus, ph, lämpötila, ravinteet ja myrkylliset yhdisteet. ph on yleensä 7,0, mutta se voi vaihdella välillä 6 9. Hajoamisessa muodostuva hiilidioksidi toimii puskurina ja tasaa ph:n vaihteluita. Tarvittavien ravinteiden osalta BOD:N:P-suhteena pidetään yleensä 100:5:1. Aerobiset prosessit voidaan jakaa kuormituksen mukaan korkea-, normaali- ja matalakuormitteisiin prosesseihin. Kuormitus voidaan arvioida liete- tai tilakuorman mukaan. Korkeakuormitteisessa prosessissa suuri osa orgaanisesta aineesta muuttuu biomassaksi eli prosessin lietteentuotto on suuri. Toiminta on siis mikrobien logaritmisen kasvun alkupuolella, jolloin osa jätteestä on vielä alkuperäisessä muodossaan. Prosessissa lisätään siis suuri määrä orgaanista ainesta biomassayksikköä kohti. Matalakuormitteisessa prosessissa pyritään orgaanisen aineen mahdollisimman täydelliseen vähenemään eli mineralisaatioon. Lietteentuotto on alhainen. Biomassayksikköä kohti lisättävä orgaanisen aineen määrä on alhainen. Biomassa sisältää runsaasti eliöitä, kuten bakteereita ja matoja. 3.2 Aktiivilieteprosessi Aktiivilieteprosessissa tavoitteena on flokkimaisen lietteen muodostaminen. Flokkimainen liete laskeutuu hyvin ja siten se on erotettavissa vedestä laskeutuksessa gravitaatiolla. Aktiivilietemenetelmää edeltää yleensä jäteveden esiselkeytys. Aktiivilieteprosessi koostuu ilmastus- ja selkeytysaltaasta. Ilmastusaltaassa kasvaa aerobisia mikro-organismeja, joiden hapensaanti mahdollistetaan johtamalla ilmaa altaaseen. Ilmastusaltaan jälkeen liete erotetaan laskeuttamalla selkeytysaltaassa. Joskus käytetään myös flotaatiota. Erotetusta lietteestä osa kierrätetään ilmastusaltaaseen, jotta siellä saadaan pidettyä suuri ja mahdollisimman valikoitunut mikrobipopulaatio. Osa selkeytysaltaasta erotetusta lietteestä eli nk. ylijäämäliete poistetaan lietteenkäsittelyyn. Ilmastusaltaan mitoitusperusteena on joko lietekuorma tai tilavuuskuorma. Mitoitusarvot vaihtelevat jäteveden, olosuhteiden ja puhdistustavoitteiden mukaisesti. Mitä vaikeammin biologisesti hajoavia yhdisteitä vedessä on, sitä pienempiä kuormituksia on käytettävä. Lietekuorma tarkoittaa orgaanisen aineen määrää lietteen määrää kohti aikayksikössä, yksikkö kgbod/kgmlssd. 20 ANALYYSI 4/2011

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus 1 Veden laadun tavoitteet Turvallinen talousvesi Ympäristökuormituksen hallinta jätevedessä Fosfori, kiintoaine,

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN PALVELUKESKUS

TYÖHYVINVOINNIN PALVELUKESKUS TYÖHYVINVOINNIN PALVELUKESKUS Kohtaamispaikka Työhyvinvointikortti Asta Koivikko Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja TTK Työhyvinvointipalvelut Yhteistyötä

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 18.5. 19.5.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Mikroskopia Ympäristöanalytiikka Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2013

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2013 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2013 OHJELMA 25 2642013 Rantasipi Laajavuori Jyväskylä Välinehuolto Mikrobiologia Laiteanalytiikka VÄLINEHUOLLON TORSTAI 254 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 12:00 Erilaiset

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I

Lisätiedot

Kestävä sanitaatio Jätevedet

Kestävä sanitaatio Jätevedet Kestävä sanitaatio Jätevedet 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Vesihuollon historiaa Jätevesi Viemäröinti Jäteveden käsittely isoissa

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Hygienisoinnin määritelmä

Hygienisoinnin määritelmä Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2014

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2014 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2014 19.5. 20.5.2014 Hotelli Cumulus Koskikatu Tampere Hyvinvointi ja terveys Laiteanalytiikka Välinehuolto HYVINVOINTI JA TERVEYS 11:00 Työperäinen stressi sairauksien riskitekijänä

Lisätiedot

Jari Kinnunen JÄTEVEDENPUHDISTUS RINNAKKAISSAOSTUSLAITOKSELLA ESIMERKKINÄ KINNULAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Jari Kinnunen JÄTEVEDENPUHDISTUS RINNAKKAISSAOSTUSLAITOKSELLA ESIMERKKINÄ KINNULAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jari Kinnunen JÄTEVEDENPUHDISTUS RINNAKKAISSAOSTUSLAITOKSELLA ESIMERKKINÄ KINNULAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVEDENPUHDISTUS RINNAKKAISSAOSTUSLAITOKSELLA ESIMERKKINÄ KINNULAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jari Kinnunen

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Työ sujuu, voidaan hyvin

Työ sujuu, voidaan hyvin Työ sujuu, voidaan hyvin Finnsec-messut 14.11.2013 Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi Ikkunat aiheeseen Parempi työ yhdessä kehittämällä Työhyvinvointikorttikoulutuksesta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla

Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla Työhyvinvointikortti-koulutus ja sykettätyöhön.fi - työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Työhyvinvointikortti. ja TTK:n työhyvinvointilinjaukset. Vakuutusalan työhyvinvointiseminaari 15.11.2012

Työhyvinvointikortti. ja TTK:n työhyvinvointilinjaukset. Vakuutusalan työhyvinvointiseminaari 15.11.2012 Työhyvinvointikortti ja TTK:n työhyvinvointilinjaukset Vakuutusalan työhyvinvointiseminaari 15.11.2012 Tiina-Mari Monni, kehittämispäällikkö, Työturvallisuuskeskus tiina-mari.monni@ttk.fi, 040 537 1844

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 1 Ovatko vesistöt puhtaita? Taudinaiheuttajamikrobien esiintyvyys vesistössä

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT:

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: 5 ) Lietteenkäsittely Puhdistusprosessi tuottaa ylijäämälietettä. Lietettä poistetaan lietepumpulla (SP) prosessin loppuvaiheessa (8 h 25 min). Lietettä kerätään lietekoriin,

Lisätiedot

Rakennusalan työsuojelun peruskurssi

Rakennusalan työsuojelun peruskurssi Rakennusalan työsuojelun peruskurssi 1. jakso 2. 4.10. ja 2. jakso 23. 24.10.2012 Siikaranta-opisto opitaan yhdessä Rakennusalan työsuojelun peruskurssi, Siikaranta-opisto 1. jakso 2. 4.10. ja 2. jakso

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 9. 10.5.2016 Tampere Cumulus Koskikatu Kuva: Tampereen kaupunki/susanna Lyly luentopäivien näytteilleasettajat Oy G.W.Berg & Co Ab HyXo Oy Miele Oy Merck Life Science

Lisätiedot

24.1.2011 NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA

24.1.2011 NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA Biologiset prosessit 24.1.2011 1 LUENNON SISÄLTÖ Biologisen puhdistusprosessin tavoitteet Biologisten puhdistusprosessien jaottelu Puhdistusprosessien periaatteiden esittelyä

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat DYNASAND JATKUVATOIMINEN HIEKKASUODATIN DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin DYNASAND-SUODATTIMEN TOIMINTA Ennen veden syöttämistä suodatinlaitokselle tulee vedestä

Lisätiedot

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Kestävä sanitaatio Juomavesi Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

AMMONIUMTYPPI ILMASTUKSEN OHJAUSPARAMETRINÄ YHDYSKUNTAJÄTEVEDEN PUHDISTUKSESSA

AMMONIUMTYPPI ILMASTUKSEN OHJAUSPARAMETRINÄ YHDYSKUNTAJÄTEVEDEN PUHDISTUKSESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari AMMONIUMTYPPI ILMASTUKSEN OHJAUSPARAMETRINÄ YHDYSKUNTAJÄTEVEDEN

Lisätiedot

BIOVAC Puhdas ympäristö

BIOVAC Puhdas ympäristö Puhdas ympäristö Gamla Godbyvägen Kisakaarteentie 2 018-23 14, 100 42700 Keuruu +358 18 526 Keilanrannankatu 416 0144948-3 5, 70840 Kuopio office@.goodtech.fi Svartbölentie 10, 04130 Sipoo Jätevesipuhdistamot

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

Jätevesien hygienisoinnin menetelmät

Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevedet ja hygienia 14.1.2010 Ari Niemelä 14.1.2010 / ANi Hygienisoinnin tavoitteet Käsitellyn jäteveden mikrobit (Tekes, Vesihuolto 2001): fekaaliset koliformit:

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Ilmastuksen energiankulutuksen ja typenpoiston optimointi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla

Ilmastuksen energiankulutuksen ja typenpoiston optimointi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla Ilmastuksen energiankulutuksen ja typenpoiston optimointi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla Envieno, Turun seudun puhdistamo Oy, Esa Malmikare Jouko Tuomi Vesihuolto 2015 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen SULKEMISSUUNNITELMA 16UEC0192 25.3.2015 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen 16UEC0192 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Typenpoiston toiminnan optimointi Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolla

Typenpoiston toiminnan optimointi Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolla Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Typenpoiston toiminnan optimointi Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolla Oulussa 18.1.2011 Tekijä: Enni Sohlo Työn

Lisätiedot

MBR-OPAS PROSESSIEN HANKINTAAN, MITOITUKSEEN JA KÄYTÖN OPTIMOINTIIN

MBR-OPAS PROSESSIEN HANKINTAAN, MITOITUKSEEN JA KÄYTÖN OPTIMOINTIIN MBR-OPAS PROSESSIEN HANKINTAAN, MITOITUKSEEN JA KÄYTÖN OPTIMOINTIIN ILARI LIGNELL SISÄLLYS Hankkeen taustaa MBR-tekniikka yleisesti MBR-prosessin toiminta MBR-prosessin mitoitus Käytön optimointi Hankinta

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Kemiallisia näkökulmia vedenkäsittelyyn

Kemiallisia näkökulmia vedenkäsittelyyn LUMAT 1(1), 2013 Kemiallisia näkökulmia vedenkäsittelyyn Tero Luukkonen Kemian laitos, Oulun yliopisto tero.luukkonen@oulu.fi Emma-Tuulia Tolonen Kemian laitos, Oulun yliopisto emma-tuulia.tolonen@oulu.fi

Lisätiedot

Ammattimainen Vastuullinen Avoin EDUR-MONIFAASIPUMPUT. www.hyxo.fi

Ammattimainen Vastuullinen Avoin EDUR-MONIFAASIPUMPUT. www.hyxo.fi Perinteisesti pumpuilla pumpataan nestettä tai kaasua. Monifaasipumpulla voidaan pumpata samanaikaisesti sekä nestettä että kaasua. Tämä mahdollistaa kaasun liuottamisen nesteen joukkoon pumppauksen yhteydessä.

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Biologis-kemialliset pakettipuhdistamot: Omakotitalot, loma-asunnot, yhteispuhdistamot, kyläpuhdistamot, maitotilapuhdistamot

Lisätiedot

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset

Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset Lappeenrannan jätevesien käsittelyn YVA Hanhijärven asukastilaisuus 25.5.2015 Suunnittelupäällikkö Kristian Sahlstedt UUDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 21, JÄTEVESIKUORMITUS 29-21 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA Mirva Levomäki prosessi-insinööri, DI Lounais-Suomen vesi- ja

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Puhtaan veden tekijät. Jätevesien puhdistaminen Suomessa

Puhtaan veden tekijät. Jätevesien puhdistaminen Suomessa Puhtaan veden tekijät Jätevesien puhdistaminen Suomessa 2 Vesien rehevöityminen on estettävä Vuodessa yksi ihminen tuottaa jäteveteen noin kilon verran fosforia ja viisi kiloa typpeä. Mikäli ravinnetuotoksemme

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot