Helsinki No YS Onni Forsell Oy Jussilantie Rajamäki puh. (09) , fax. (09)

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (29) Helsinki Dnro 0195Y Annettu julkipanon jälkeen No YS 1199 ASIA Päätös Onni Forsell Oy:n tynnyri ja konttipesulan ja tynnyrimaalaamon ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Onni Forsell Oy Jussilantie Rajamäki puh. (09) , fax. (09) LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Onni Forsell Oy sijaitsee osoitteessa Jussilantie 5, Rajamäki. Toimialatunnus: Kiinteistön haltija: Onni Forsell Oy Kiinteistörekisteritunnukset: , M601, M601 ja M602 Liike ja yhteisötunnus: Ympäristövahinkovakuutus: nro Tapiola LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 6 c) ja 3 momentti Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 6 c) ja 12 c) ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU A AT20 Postiosoite PL Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin Postadress PB Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon E mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet Telefax

2 2 (29) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat lupapäätökset Alueen kaavoitustilanne Ympäristölupamenettelylain mukainen päätös, joka sisältää jätelain mukaisen jäteluvan (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 852/ ) Terveydenhoitolain mukainen sijoituspaikkalupa (Nurmijärven kunnan terveyslautakunta, 26 / ) Päätös ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisen poikkeuksellisista tilanteista koskevan ilmoituksen johdosta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 449/ ) Viemäriin liittymissopimukset Nurmijärven vesilaitoksen kanssa (162/2000, 134/2001, 154/2002) Onni Forsell Oy:n toiminnassa käytettävien kemikaalien varastointi ei edellytä kemikaalilain mukaista ilmoitusta (Nurmijärven kunta, terveydensuojelu, muistio ). Onni Forsell Oy:n laitos sijaitsee vahvistetun asemakaavan mukaisella teollisuusalueella. Laitos ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Rajamäen I luokan pohjavesialueen raja kulkee n. 900 m päässä laitoksen pohjoispuolella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Matkunoja on Vantaanjoen sivujoen Luhtajoen latvapuro. Rajamäen puhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan Matkunojassa puhdistamon alapuolisella havaintopaikalla, jossa kuivana aikana vesi oli kirkasta ja melko väritöntä. Huhti ja lokakuussa virtaaman kasvu nosti veden kiintoainepitoisuutta selvästi ja laski veden sähkönjohtavuutta. Havaintopaikan veden fosforipitoisuus v vaihteli µg/l ja typpipitoisuudet µg/l. Kokonaistypen suurin pitoisuus havaittiin maaliskuussa, jolloin kaikki typpi oli ammoniumtyppeä. Veden happitilanne oli hyvä, sen sijaan veden hygieeninen laatu oli huono. (Vantaanjoen yhteistarkkailu. Vedenlaatu ja hygieniatutkimus vuonna Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 52/2004) Matkunojan yleinen käyttökelpoisuus on huono. Rajamäen puhdistamon jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Klaukkalan uudelle keskuspuhdistamolle mennessä. Rajamäen puhdistamon lopetettua toimintansa veden laatu Matkunojassa todennäköisesti paranee. (Uudenmaan

3 3 (29) Ilman laatu ympäristökeskuksen lausunto Länsi Suomen ympäristölupavirastolle Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän jätevedenpuhdistamojen ympäristölupahakemuksista) Uudenmaan alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen (Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2000 ja Alueelliset ympäristöjulkaisut, nro 238) mukaan Nurmijärven kunnan 32 havaintoalasta kaksi keskustan taajaman tuntumassa sijainnutta havaintoalaa luokiteltiin selvästi vaurioituneeksi. Sormipaisukarve oli Nurmijärven havaintoaloilla keskimäärin terveempää kuin koko tutkimusalueella ja 13 havaintoalalla sormipaisukarve luokiteltiin terveeksi. Jäkälälajisto Nurmijärven havaintoaloilla oli suhteellisen runsas. Havaintoalojen puiden keskimääräinen neulaskato oli samaa tasoa kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Neulasten rikki ja typpipitoisuudet olivat kaikilla näytealoilla normaalina pidettävällä tasolla. Maaperän (ja pohjaveden) tila Laitos sijaitsee tiiviillä, läpäisemättömällä savimaalla. Vuonna 2000 tapahtunutta tulipaloa lukuun ottamatta toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä vahinkoja eikä tiedossa ole kemikaalivuotoja maaperään. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Onni Forsell Oy:n laitos sijaitsee Rajamäen Matkun teollisuusalueella. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 500 m päässä pohjoiseen Kiljavantien varrella. Lähellä (alle 300 m) Onni Forsell Oy:n laitosta sijaitsevat Nurmijärven kunnan Rajamäen jätevedenpuhdistamo ja Nurmijärven Sähkö Oy:n Rajamäen siirrettävä lämpökeskus. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Laitos sijaitsee teollisuusalueella ja rautatie kulkee laitosalueen eteläpuolella alle 200 m etäisyydellä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Onni Forsell Oy kerää, pesee ja kunnostaa käytettyjä tynnyreitä ja IBCkontteja. Kunnostetut tynnyrit ja kontit toimitetaan asiakkaille uudelleen käytettäviksi. Lisäksi laitoksella välivarastoidaan Ekokem Oy Ab:n tarvitsemia tynnyreitä. Romutynnyrit pestään ja prässätään terästeollisuuden raaka aineeksi. Käytöstä poistetut IBC suurpakkausten muoviset sisäosat toimitetaan joko hyötykäyttöön tai Ekokem Oy Ab:lle. Metalliosat toimitetaan terästeollisuuden raaka aineeksi.

4 4 (29) Toiminta on aloitettu v Työntekijöitä on n. 30 henkilöä. Laitos toimii yhdessä vuorossa viitenä päivänä viikossa. Käsiteltävät pakkaukset ja niiden sisältämät ongelmajätteet pakkaukset keskimääräinen käsittelymäärä suurin käsittelymäärä suurin kerralla varastoitava määrä kunnostettavat tynnyrit kpl/a kpl/a kpl *) romutettavat tynnyrit 600 t/a t/a kpl kunnostettavat IBC kontit kpl/a kpl/a kpl käytetyt metalliset ja muoviset pienpakkaukset t/a 10 t *) tulipalon jälkeen laitoksella oli tilapäisessä varastossa huomattavasti suurempi määrä tynnyreitä, taulukon mukainen määrä on saavutettu v loppuun mennessä. Pakkauksia toimitetaan laitokselle eri puolilta Suomea ja merkittävimmät toiminta alueet ovat Uusimaa, Etelä Häme, Varsinais Suomi, Pirkanmaa ja Kymenlaakso. Pakkaukset noutaa Onni Forsell Oy:n henkilökunta perävaunullisilla kuorma autoilla täysinä kuormina asiakkaan kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Valtaosa pakkauksista on peräisin teollisuudesta. Pakkausten keräysten järkeistämiseksi Onni Forsell Oy kerää myös sellaisia pakkauksia, joita laitoksella ei ole lupa käsitellä. Tällaiset pakkaukset välivarastoidaan laitoksella ja toimitetaan sellaisenaan Ekokem Oy Ab:lle. Onni Forsell Oy:n laitokselle toimitettavat pakkaukset (tynnyrit, IBCkontit) voivat sisältää mm.: voiteluaineet, kuten öljyt ja sen lisäaineet orgaanisia liuottimia kuten lakkabensiiniä ja pesuliuottimia maaleja ja lakkoja polyesterihartsia, alkydihartsia ja polyolia jäähdytysnesteitä ja glykolia pesuaineteollisuuden raaka aineita elintarviketeollisuuden raaka aineita paperiteollisuuden raaka aineita, kuten päällystysaineita lääkkeiden valmistuksessa käytettyjä aineita, lukuun ottamatta erittäin myrkyllisiä, myrkyllisiä tai veden kanssa reagoivia aineita. Seuraavia aineita sisältäneitä pakkauksia voidaan välivarastoida laitoksella (ei käsitellä): pakkaukset, jotka ovat sisältäneet joko alumiinia, sinkkiä tai peroksideja, koska lipeän kanssa kosketuksiin joutuessaan ko. aineet voivat aiheuttaa räjähdyksen pakkaukset, jotka ovat sisältäneet halogenoituja (kloorattuja) liuottimia, erittäin myrkyllisiä tai myrkyllisiä aineita, hapettavia, veden kanssa reagoivia tai itsestään syttyviä aineita.

5 5 (29) Tynnyreiden käsittely Valutus Käsiteltävien tynnyrien tulpat avataan ja tynnyrit valutetaan tyhjiksi rullaritilällä valutusaltaan päällä. Valutusjäte johdetaan altaasta täyttöhälytyksellä varustettuun 10 m 3 :n säiliöön ja toimitetaan ongelmajätteen käsittelijälle. Varalla on toinen säiliö. Oikaisu Tynnyreiden päätysaumat valssataan pyöreiksi ja kyljet oikaistaan paineilmalla ja valsseilla. Tynnyreiden pesu Tynnyrit huuhdellaan sisäpesukoneessa vedellä ja höyryllä. Huuhteluvesi johdetaan ylivirtauksena prosessivesien käsittelyyn. Tynnyreiden kuivaus Tynnyrit kuivataan nesteimulla ja kuumalla ilmalla. Romu ja avokannellisten tynnyrien puhdistus Vastaanotossa romuiksi havaitut tynnyrit ja avokannelliset tynnyrit pestään, huuhdellaan ja kuivataan erikseen. Avokannelliset tynnyrit pestään pesukoneessa, jossa pyörivät harjat pesevät tynnyrin ulkoa ja sisältä. Romutynnyrit siirretään romutettaviksi ja avokannelliset tynnyrit siirretään maalauslinjalle. Tarkastus, luokitus ja korkitus Tynnyrit tarkastetaan silmämääräisesti. Sisäpuolelta tynnyrit tarkastetaan valaisinlaitteen avulla. Erittäin likaiset tai ruosteiset tynnyrit ohjataan ketjupesuun ja uudelleen sisäpesukoneeseen. Puhtaustarkastuksissa käytetään ksyleeniä. Hyväksytyt tynnyrit korkitetaan ja siirretään jatkokäsittelyyn. Rikkinäiset tynnyrit siirretään romutettaviksi. Hiekkapuhallus Tynnyrit sinkopuhalletaan hiekkapuhalluskoneessa irtonaisen maalin poistamiseksi ja laite on varustettu suodattimella pölyn vähentämiseksi. Karkea rae ohjautuu takaisin prosessiin. Hiekan ja kuivan maalin seos (sinkopuhallusjäte) toimitetaan kaatopaikalle. Tiiveystesti Tiiveystesti tehdään paineilmalla automaattisella laitteistolla. Vuotavat tynnyrit romutetaan. Maalaus ja kuivaus Tynnyrit maalataan kahdella automaattisella ruiskumaalauslaitteella, joista toisessa käytetään liuotinpohjaisia ja toisessa vesiohenteisia maaleja. Vesiverhokaapin liete tyhjennetään n. 2 krt/a. Ruiskujen puhdistusliuotin käytetään maalien ohentamiseen. Maalatut tynnyrit kuivataan kuivauskaapissa, jossa tynnyrit viipyvät n. 0,5 tuntia. Kuivauksen jälkeen tynnyrit pakataan kuormalavoille ja siirretään lastauslaiturille asiakkaalle toimitettavaksi tai varastoon odottamaan toimitusta asiakkaalle.

6 6 (29) Romutus Tynnyri painaa n. 17 kg/kpl. Yleensä tynnyreitä käytetään 6 7 kertaa ennen kuin ne romutetaan. Tynnyrit romutetaan prässäämällä ulkona olevalla prässäyslinjalla. Prässätyt tynnyrit menevät linjalta siirtolavalle, jolla romu toimitetaan edelleen hyötykäyttöön. Onni Forsell Oy on Osuuskunta Teollisuuden romun hyväksymä seostamattoman teräsromun toimittaja. IBC pakkausten käsittely Raaka aineet Valutus IBC kontit painavat n. 70 kg/kpl. Konttien korkit ja hanat avataan ja kontit valutetaan tyhjiksi valutusaltaisiin. Mustia ja kirkkaita öljyjä varten on erilliset altaat. Öljyä sisältämättömät kontit menevät suoraan vesipesuun. Mustien öljyjen valutusaltaasta valutusjäte johdetaan maanalaiseen säiliöön. Esipesu ja vesipesu Kontit pestään kuumalla korkeapainevesisuihkulla ja tarvittaessa lisäksi kuumalla lipeäliuoksella. Pesussa erottuva pintasakka johdetaan mustien öljyjen valutusaltaaseen ja huuhteluvedet johdetaan prosessivesien käsittelyyn. Kuivaus ja tarkastus Kontit kuivataan kuumailmapuhalluksella. Ensin tehdään silmämääräinen tarkastus. Konttien varusteet, seinämäpaksuus ja mahdolliset syöpymät tarkastetaan. Kontteihin vaihdetaan rikkoutuneiden osien tilalle uudet osat ja konteille tehdään 0,2 bar painekoe. Kontit ovat polyeteeniä ja osassa konteista on teräsverkko tai peltikehikko suojarakenteena. Muovisia kontteja käytetään enintään 5 vuotta. Tarkastuksen jälkeen ehjät ja puhtaat kontit toimitetaan asiakkaille. Käytöstä poistetut osat Käytöstä poistettavat konttien sisäosat murskataan. Puhtaat toimitetaan hyötykäyttöön ja likaiset Ekokem Oy Ab:lle. Metallikehikot toimitetaan romumetalliksi. Maalit Vesiohenteinen alkydipintamaali (VOCosuus 5 10 %, butyyliglykoli) alkydipintamaali (alifaattinen liuotinbensiini %, ksyleeni 1 5 %) Pesu ja puhdistusliuottimet ksyleeni (o, m, p, isomeerinen seos) luokitus käyttö v varastoitu määrä arvioitu suurin kulutus yht. 2 t 2,3 t 17,3 t R10 38,9 t 49,5 t X n, R10 20/ ,9 t 5 t 35 t

7 7 (29) Natriumhydroksidi C; R35 13,7 t 1 t 22 t (lipeäkivi) Vesien käsittelykemikaalit Alumiinisulfaatti X 1, R41 12 t 1 t 16 t Orgaanisten liuottimien (maalin sisältämät ohenteet, vesiohenteisen maalin apuliuottimet, pesuliuottimet) arvioitu suurin kulutus on n. 54,5 t/a, joka on laskettu maalien liuotinpitoisuuksien ja enimmäiskulutuksen perusteella. Laitoksella käytetyt orgaaniset liuottimet eivät sisällä ns. VOC asetuksen (VNA 435/2001) 9 ja 10 :ien mukaisia aineita, joiden vaaralausekkeet ovat R40, R45, R46, R49, R60 tai R61. Lisäksi käytetään asetonia (F; X i, R ) vähäisiä määriä (n. 300 kg/a) ruiskujen ja suuttimien puhdistukseen. Kiinteästä natriumhydroksidista valmistetaan 5 %:sta pesulipeäliuosta. Liuosta on pesulaitteistossa kerrallaan n. 12 tonnia. Polttoaineet ja energian käyttö Raakaveden otto Varastointi Sähkönkulutus v oli n. 0,8 GWh. Laitoksella tarvittava vesihöyry tuotetaan omalla, kevyellä polttoöljyllä toimivalla 1,7 MW:n kattilalla. Kevyttä polttoöljyä kului v noin 238 t. Toiminnassa käytettävä raakavesi otetaan Nurmijärven kunnan vesijohtoverkosta. Veden kulutus on keskimäärin m 3 /a ja n. 40 m 3 /d. Vuonna 2003 veden kulutus oli n m 3 ja 0,03 m 3 /käsiteltyä konttia ja tynnyriä kohden laskettuna. Suurin osa vedestä käytetään prosessivetenä pakkausten pesuissa ja höyryn tuotossa. Talousveden kulutus on n. 2 m 3 /d. Varastointi sisä ja ulkotiloissa on selkeästi jäsenneltyä. Pesuun menevät ja romutettavat tynnyrit pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään kuormalavoilla. Ekokem Oy Ab:lle toimitettavat pakkaukset varastoidaan (enintään n. 500 kpl) erillään muista pakkauksista asfaltoidulla piha alueella. Maalit varastoidaan maalivarastossa. Ksyleeni ja kevyt polttoöljy sekä kiinteä NaOH varastoidaan liuotinvarastossa, jossa ei ole viemäröintiä. Säiliöt on varustettu ylitäytön estimin, suoja altaita ei ole. Prosessivesien käsittelykemikaalit varastoidaan jätevesien käsittelyn yhteydessä konttien pesuhallissa. Raskaan liikenteen polttoaineen jakelua varten tontin rajan tuntumassa on 10 m 3 :n dieselöljysäiliö. Lämmitystä varten kevyttä polttoöljyä varastoidaan maanalaisessa 20 m 3 :n säiliössä sekä liuotinvarastossa sijaitsevassa 5 m 3 :n säiliössä. Laitoksella varastoidaan ongelmajätteitä kerrallaan yhteensä n. 35 t.

8 8 (29) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Orgaanisten liuottimien käytöstä aiheutuvia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä on vähennetty lisäämällä vesiohenteisten maalien käyttöä. Maaleja on kehitetty yhteistyössä maalinvalmistajan kanssa. Vesiohenteisten maalien käyttöönotto edellyttää, että vesiohenteista maalia voidaan käyttää häiriöttä maalauslinjalla ja että asiakkaat voivat hyväksyä maalaustuloksen ja vesiohenteisen maalauksen lisähinnan. Vesiohenteisella maalilla maalatut tynnyrit ovat mattapintaisia ja liuotinohenteisella maalilla maalatut kiiltäväpintaisia. Toiminnanharjoittajan mukaan muutamien suurempien asiakkaiden tekninen hyväksyntä vesiohenteisilla maaleilla maalatuille tynnyreille vastaa n. 30 % tuotannosta, mutta vesiohenteisen maalauksen korkeampi hinta rajoittaa edelleen sen käyttömahdollisuutta. Vesiohenteisia maaleja varten on maalauslinjalle tehty toinen maalauskaappi v Vesiohenteisten maalien osuutta lisätään sitä mukaa kun asiakkaat sen hyväksyvät. Toiminnassa muodostuvien prosessijätevesien käsittelyn tehostamisesta on teetetty selvityksiä v (TTKK/Bio ja ympäristötekniikan laitos) ja v (Teknoankkuri Oy:n raportti TAVK0202/02/OF02/ ) ja prosessijätevesien käsittelyä on kehitetty oman käyttötarkkailun keinoin. Laitoksella on sertifioidut ja vuosittain auditoitavat laatu (ISO 9002) sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmät (ISO 14001). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Sosiaalitilojen jätevedet (n. 2 m 3 /d) johdetaan käsittelemättä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Prosessijätevesistä n. 4 m 3 /d luokitellaan ongelmajätteeksi ja toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle. Oman prosessivesien käsittelylaitteiston kautta vesihuoltolaitoksen viemäriin johdetaan jätevesiä n. 30 m 3 /d. Vesihöyrynä on arvioitu haihtuvan n. 4 m 3 /d. Prosessijätevedet (huuhteluvedet) käsitellään ennen niiden johtamista hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta vesihuoltolaitoksen viemäriin. Toiminnassa muodostuvat prosessijätevedet johdetaan öljynerottimien kautta ja kootaan kahteen tasaussäiliöön (2 x 20 m 3 ). Jätevedet käsitellään kemiallisesti saostamalla litran panoksina. Jätevesien ph:n säätö tehdään lipeällä ja lisäksi saostuskemikaalina käytetään alumiinisulfaattia tai polyalumiinikloridia sekä polymeeria. Veden annetaan selkeytyä ja kirkaste johdetaan öljynerottimen kautta viemäriin. Pohjalle laskeutunut sakka pumpataan suodatettavaksi ja putkilinjaan pumpataan samalla lisäpolymeeria. Nauhasuodattimelta erottuva rejektivesi johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin ja selluloosaliinaan jäävä sakka toimitetaan ongelmajätteen käsittelyyn.

9 9 (29) Nurmijärven kunnan yleiset viemäriin johdettavan veden raja arvot sekä Onni Forsell Oy:n v suorittaman tarkkailun tuloksia: Vesilaitoksen yleiset viemäriveden raja arvot Viemäriin johdettavien vesien analyysituloksia v ph ,5 8,6 1) sähkönjohtokyky (ms/m) ) BOD 7 (ATU) (mg/l) ) COD Cr (mg/l) ) kokonaistyppi (mg/l) ,6 1) kokonaisfosfori (mg/l) 2,2 11,0 1) kiintoaine (mg/l) ) öljyt ja rasva (mg/l) 300 4,5 76 1) mineraaliöljyt (mg/l) 500 3,3 74 1) liuottimet (mg/l) 3 33 (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) sulfidi (mg/l) 5 sulfaatti (mg/l) ) magnesium (mg/l) 300 elohopea (mg/l) 0,01 < 0,001 2) hopea (mg/l) 0,1 < 0,02 2) kadmium (mg/l) 0,01 < 0,001 2) kokonaiskromi (mg/l) 1,0 0,14 2) kromi(vi) (mg/l) 0,1 0,14 2) kupari (mg/l) 1,0 0,2 2) lyijy (mg/l) 0,5 0,04 2) nikkeli (mg/l) 0,5 < 0,05 2) sinkki (mg/l) 3,0 1,4 2) tina (mg/l) 2,0 < 0,1 2) arseeni (mg/l) 0,1 0,009 2) seleeni (mg/l) 1,0 < 0,005 2) syanidi, CN (mg/l) 0,5 2,1 2) 1) v näytteenoton tulosten vaihteluväli, näytteet otettu , , , , ja ) Jätevesitutkimus Vuoden 2002 jätevesitutkimuksen (Vesihydro, 17749/02/Plom/ ) mukaan yllättävän suuri syanidipitoisuus on saattanut johtua siitä, että vedessä on saattanut olla syanaattia tai joitain muuta sellaista yhdistettä, joka häiritsee syanidimääritystä. Käsiteltävien pakkausten joukossa ei pitäisi olla syanidiyhdisteiden kuljettamiseen käytettyjä pakkauksia. Asfaltoidun laitosalueen sadevesikaivot on viemäröity hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta Matkunojaan. Päästöt ilmaan Toiminnasta aiheutuu ilmaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä, joista merkittävin osa muodostuu tynnyrien maalauksesta (liuotinohenteisten maalien sisältämät orgaaniset liuottimet, vesiohenteisten maalien apuliuottimet). Lisäksi VOC päästöjä muodostuu puhdistusliuottimien käytöstä. Toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan ksyleenin käytöstä ei pääse ilmaan merkittäviä päästöjä ja tähän viittaavat myös työterveyslaitoksen mittaukset ketjupesukoneen lähistöltä. Ketjupesukoneelta ei ole erillistä kohdepoistoa, vaan sen ilmanvaihto on osa tuotan

10 10 (29) tohallin koneellista ilmastointia. VOC päästökohteita on katolla kolme ja niiden päästökorkeus on n. 6 m. Tynnyrimaalaamon poistokaasujen VOC pitoisuuksia on mitattu v (Tikkurila Services Oy. Maalaamon liuotinpäästöt olivat 1,17 g/m 3, kun maalaukseen käytettiin yksinomaan liuotinohenteisia maaleja. Kun maalaukseen käytettiin vesiohenteisia maaleja, VOC pitoisuudet olivat 0,13 g/m 3. Maalaamon ilmanvaihto on m 3 /h, jolloin VOC päästöt liuotinohenteisilla maalattaessa olivat 3,3 kg/h ja vesiohenteisia maaleja käytettäessä 0,36 kg/h. Toiminnasta aiheutuvia VOC päästöjä on vähennetty siirtymällä liuotinohenteisista maaleista vesiohenteisiin maaleihin. Toiminnanharjoittaja on laatinut VOC päästöjen vähentämissuunnitelman, jonka mukaan v tietojen (maalattujen tynnyrien lukumäärä n kpl) perusteella mennessä saavutettava välitavoite on 18,7 t/a ja mennessä saavutettava tavoitearvo 12,5 t/a. Tavoitetason 12,5 t/a saavuttaminen käsiteltäessä tynnyreitä kapasiteetin ( kpl/a) mukaisesti edellyttäisi nopeampaa siirtymistä vesiohenteisiin maaleihin ja asiakkaiden myönteistä suhtautumista muutokseen. Toiminnanharjoittajan mukaan kapasiteetin mukaisen tynnyrimäärän käsittelyä ei tällä hetkellä voida pitää todennäköisenä. Maalauksen VOC päästöt ilmaan v olivat 16 t/a ja v t/a. Vuonna 2003 ominaispäästö oli 0,10 kg VOC yhdisteitä maalattua tynnyriä kohti. Vuoden 2003 ominaispäästötasolla teoreettinen kokonaispäästö, jos tynnyreitä olisi vuoden aikana käsitelty kapasiteetin mukainen määrä ( kpl), olisi ollut 25,0 t/a. Energian tuotannosta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat n. 755 t/a hiilidioksidia, n. 1,5 t/a typen oksideja sekä 0,7 t/a rikkidioksidia. Kattilan savukaasut johdetaan ilmaan 10 m korkean piipun kautta. Melu ja tärinä Laitosalueen raskas liikenne on n. 20 autoa/d ja henkilöautoliikenne n. 40 ajoneuvoa/d. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tyhjistä maaliastioista osa (n. 650 kpl/v. 2001) käytetään uudelleen jäteastioina tynnyripesulassa ja loput toimitetaan pestyinä terästeollisuuden raaka aineeksi ( ). Toiminnassa muodostuvat muut tavanomaiset jätteet: Jätelaji EWC koodi Määrä v Käsittely tai toimituspaikka kevytkontin muovinen ,5 t/a hyödynnettäväksi sisäosa paperijäte ,0 t/a hyödynnettäväksi sinkopuhallusjäte ,0 t/a kaatopaikalle yhdyskuntajäte ,0 t/a kaatopaikalle energiajäte (trukkilavat) ,0 t/a hyödynnettäväksi

11 11 (29) Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet: Jätelaji EWC koodi Määrä v Käsittely tai toimituspaikka kevytkontin muovinen sisäosa t/a Ekokem Oy Ab pesujäte t/a Ekokem Oy Ab valutusjäte valutusaltaista t/a Ekokem Oy Ab kiinteä sekalainen öljyjäte t/a Ekokem Oy Ab kiinteä sekalainen siivousjäte t/a Ekokem Oy Ab suodatinkankaat (selluloosaliinat) ja t/a Ekokem Oy Ab sakka jäteveden käsittelystä öljynerottimien ja säiliöiden tyhjennys/pesujäte t/a Ekokem Oy Ab loisteputket ,01 t/a Ekokem Oy Ab Valutusjätteiden nouto sekä noudon yhteydessä tehtävät ketjukuljettimien ja valutusaltaiden puhdistukset on ulkoistettu. Päästöt maaperään (estäminen) Laitoksen normaali toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään. Varastokentät ovat asfaltoidut ja kallistetut asianmukaisesti sadevesikaivoihin päin. Kaikki viemärit ja säiliöt on puhdistettu ja videotarkastettu v tulipalon jälkeen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Muut selvitykset Onni Forsell Oy:n laitoksen toiminnan vaikutukset ympäristöön on arvioitu vähäisiksi eikä tehtaan toiminnasta ole valitettu. Toiminnot eivät aiheuta meluhaittaa laitosalueen ulkopuolella. Laitoksella oli tulipalo v. 2000, jolloin suuri osa tynnyrien pesulaitoksesta tuhoutui. Tulipalo ei aiheuttanut ympäristövahinkoja. Viemäri tulpattiin, sammutusvedet sekä likainen palojäte toimitettiin ongelmajätteen käsittelyyn. Liuotinhöyryjen, lyijyn ja pölyn pitoisuuksia työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä on selvitetty v (Uudenmaan aluetyöterveyslaitos, lausunto/ ). Lausunnon mukaan ilman liuotinhöyrypitoisuudet työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä olivat melko pieniä tynnyrien purkutyössä (2 % haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta) ja ruiskumaalausautomaatin valvonnassa (8 % htp:sta). Ketjupesulaitteen hoitajan hengitysvyöhykkeellä mitattu liuottimien yhteispitoisuus oli % htp:sta pesulaitteen käytön aikana. Ketjupesulaite ei ollut jatkuvassa käytössä. Maalivarastossa, jossa oli vain lyhytaikaista työskentelyä satunnaisesti, kiinteässä mittauspisteessä mitattu liuottimien yhteispitoisuus oli 70 % htp:sta. Maalivarastossa maali ja ohenneastiat tulisi sulkea tiiviillä kansilla liuottimien haihtumisen estämiseksi. Velvoitteita säännöllisille työterveysmittauksille ei Onni Forsell Oy:n laitoksella ole.

12 12 (29) LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Jätevesien käsittelyyn on koulutettu kaksi työntekijää. Kemikaalien annostelu, ph:n säätö sekä nauhasuodattimen toiminta on automatisoitu. Kemikaalien oikea annostelu on määritetty tehtyjen selvitysten ja käyttökokemuksen perusteella. Jätevesien käsittely on pyritty suunnittelemaan siten, että käsittelyyn tulevan veden laadussa ei tapahdu suuria vaihteluita. Jätevesien käsittelystä vastaava hoitaja seuraa laitoksen toimintaa säännöllisesti ja jos käsittelyssä havaitaan häiriöitä, voidaan panos tarvittaessa käsitellä uudestaan. Öljynerotuskaivojen ja valutusaltaiden tarkastus silmämääräisesti sekä tyhjennys ja huuhtelu 3 viikon välein on autorisoitu ulkopuoliselle. Huolloista pidetään kirjaa ja puhdistusten yhteydessä tarkastetaan hälyttimien toiminta. Seinämätarkastus tehdään 5 vuoden välein. Maanalainen kevyen polttoöljyn säiliö tarkastetaan 5 vuoden välein. Höyrykattilan määräaikaistarkastukset suoritetaan tarkastusohjelman mukaan ja kattilalla on vastuullinen hoitaja. Kattila on varustettu ohjeiden mukaisilla hälytyksillä. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Toiminnasta aiheutuvat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt lasketaan vuosittain ainetaseella orgaanisten liuottimien kulutuksen perusteella. Prosessivedet johdetaan Onni Forsell Oy:n oman käsittelylaitteiston jälkeen vesihuoltolaitoksen viemäriin noudattamalla vesi ja viemärilaitoksen ohjeita ja määräyksiä. Viemäriliittymissopimuksen mukaan vesien laaduntarkkailussa noudatetaan kunnan vahvistamia raja arvoja haittaainepitoisuuksille. Vuonna 2002 viemäriin johdettavista vesistä analysoitiin kaikki haitta ainepitoisuudet, joille on vesilaitoksen vahvistama raja arvo. Tehtyjen analyysien perusteella on vesi ja viemärilaitoksen kanssa sovittu noudatettavasta tarkkailukäytännöstä. Vesilaitoksen viemäriin johdettavat prosessijätevedet analysoidaan 2 kk:n välein ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Näytteet otetaan yhden työpäivän kokoomanäytteinä tunnin välein jätevesien käsittelylaitteistosta lähtevästä vedestä, jonka jälkeen prosessijätevesi kulkee vielä öljynerottimen kautta. Jokaisella näytteenottokerralla havainnoidaan tuotantolaitoksen vedenkulutus ja esikäsitellyn jäteveden määrä. Prosessijätevesinäytteistä määritetään ph, sähkönjohtokyky, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaistyppi ja fosfori, kiintoaine, öljyt ja rasvat sekä mineraaliöljyt. Lisäksi joka toisella näytteenottokerralla (3 krt/a) tutkitaan näytteistä myös liuottimet (VOC). Toiminnanharjoittaja ehdottaa prosessijätevesien tarkkailun jatkamista entiseen tapaan. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Laitoksen toiminnan vaikutuksia ympäristöön ei tarkkailla.

13 13 (29) Raportointi Öljynerottimien tarkkailusta ja tyhjennyksistä pidetään kirjaa ja kirjanpito toimitetaan kunnan vesi ja viemärilaitokselle. Jätteistä ja ongelmajätteistä pidetään kirjaa. Ongelmajätteiden kuljetuksista laaditaan asianmukainen siirtoasiakirja. Yhteenvetoraportti jätekirjanpidosta ja VOC päästöistä toimitetaan vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportointia varten tarvittavat tiedot saadaan ympäristöasioiden seurannan koostetiedoista. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Toiminnanharjoittajan mukaan suurin toimintaan liittyvä riski on tulipalo. Vuonna 2001 tehdyssä riskikartoituksessa riskeinä tai riskikohteina on mainittu säiliöt, pinta ja säiliövuodot, kuljetukset, ilkivalta sekä prosessiveden käsittelyn häiriöt. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Tulipalon varalle laitos on varustettu alkusammutuskalustolla ja rakennuksissa on automaattiset palohälytyslaitteet. Hälytys on kytketty aluehälytyskeskukseen. Valutustunneli, maalauskaappi ja maalin kuivaustunneli on varustettu automaattisella hiilidioksidisammutuslaitteistolla. Tulitöissä vaaditaan tulityöluvat. Varastosäiliöt on varustettu ylitäytön estimin. Dieselöljysäiliössä on kaksoisvaippa. Säiliöiden määräaikaistarkastukset tehdään säännöllisesti tarkastusohjelman mukaisesti. Prosessivesille on varastointikapasiteettia yht. 40 m 3 kahdessa maanpäällisessä säiliössä. Prosessivedet johdetaan öljynerottimen kautta vesihuoltolaitoksen viemäriin, tarvittaessa prosessijätevesien pääsy vesihuoltolaitoksen viemäriin voidaan estää sulkuventtiilillä. Sisätilojen halleja on kynnystetty ja sammutusvesiä voidaan sisätiloista johtaa prosessivesien tasaussäiliöihin. Vuoden 2000 tulipalon jälkeen laitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu palosuojelun vaatimukset huomioon. Kuljetuskalusto on hyväkuntoinen ja kuljettajilla on pitkä alan työkokemus sekä erikoiskoulutus alan kuljetuksiin. Rakennuksissa ja piha alueilla on kameravalvonta ja rakennukset on varustettu murtohälyttimin.

14 14 (29) Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Nurmijärven pelastuslaitoksen ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma on laadittu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta Nurmijärven kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on ilmoittanut kuulutuksesta Nurmijärven Extra Uutiset lehdessä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupaan liittyvä tarkastus tehtiin ja tarkastusmuistio (No YS 489/ ) on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuskäyntiin osallistui Onni Forsell Oy:n ja Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajien lisäksi edustaja Nurmijärven kunnasta. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Nurmijärven kunnanhallitukselta, Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Nurmijärven vesilaitokselta sekä Etelä Suomen lääninhallitukselta. Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta esittää antamassaan lausunnossa seuraavaa: Onni Forsell Oy:n tynnyripesulan toiminta tukee jätelain ja kestävän kehityksen periaatteita ja tavoitteita, koska yritys puhdistaa ja kunnostaa vielä käyttökelpoisia tynnyreitä ja kuljetuskontteja uudelleen käytettäviksi niiden alkuperäistä käyttötarkoitusta varten. Tynnyripesula ja maalaamo sijaitsevat työpaikka alueella. Laitoksen sijainti on sopiva ko. toiminnalle. Toiminta ei sijoitu tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle eikä lähelle asutusta tai muita häiriintyviä kohteita. Lautakunta esittää, että lupamääräyksissä kiinnitetään huomiota jätevesien käsittelyyn yrityksessä ja kunnalliseen viemäriin johdettavan jäteveden laatuun niin, että jätevesi soveltuu käsiteltäväksi kunnan jätevedenpuhdistamossa.

15 15 (29) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Lisäksi lupamääräyksissä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että yritys jatkaisi edelleen tutkimuksia liuotinohenteisten maalien korvaamiseksi vesiohenteisilla maaleilla laitoksessa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi. Yrityksen tulisi esittää myös päästöjensä vähennysohjelma. Häiriötilanteista yrityksen tulisi tehdä ilmoitus Nurmijärven ympäristölautakunnalle, vesilaitokselle, pelastuslaitokselle ja tarvittaessa myös vesistötarkkailusta vastaavalle Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle, häiriötilanteiden vaikutuksen arvioidun vakavuuden mukaan. Lisäksi lautakunta esittää, että yritys raportoisi toiminnastaan vuosittain myös ympäristölautakunnalle, jonka vastuulle kunnassa kuuluu mm. ilmanlaadun seuranta. Etelä Suomen lääninhallitus, sosiaali ja terveysosasto toteaa antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen suhteen. Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole jätetty kirjallisia muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä (No YS 490/ ). Luvan hakija ei ole esittänyt vastinetta määräaikaan mennessä. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Onni Forsell Oy:n tynnyri ja konttipesulan ja tynnyrimaalaamon toimintaan. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Toiminta (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, JA 8 ) 1. Laitoksella saa käsitellä ja kunnostaa tynnyreitä enintään kpl/a, IBC kontteja enintään kpl/a sekä pienpakkauksia enintään t/a. Laitoksella saa varastoida ja käsitellä konttien ja tynnyrien pesu ja kunnostustoiminnassa syntyviä jätteitä ja ongelmajätteitä. Kerralla varastoidun ongelmajätteen määrä saa olla enintään 35 tonnia.

16 16 (29) 2. Laitoksella ei saa käsitellä pakkauksia, jotka ovat sisältäneet alumiinia, sinkkiä tai peroksideja ja jotka lipeän kanssa kosketuksiin joutuessaan voisivat aiheuttaa räjähdyksen halogenoituja (kloorattuja) liuottimia, erittäin myrkyllisiä tai myrkyllisiä aineita, hapettavia, veden kanssa reagoivia tai itsestään syttyviä aineita. Edellä mainittuja aineita sisältäviä pakkauksia voidaan ottaa vastaan ja välivarastoida enintään 500 kappaletta. Välivarastointi on tehtävä erillään käsiteltävien ja kunnostettavien pakkausten varastoinnista. Välivarastoitavat pakkaukset ja niiden varastointialue on merkittävä asianmukaisesti. 3. Laitoksella ei saa ottaa vastaan muita jätteitä. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei tässä ympäristöluvassa ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava sen haltijalle. Vastaava hoitaja (YSL 43, 45, JA 10 ) 4. Laitoksen asianmukaista hoitoa ja tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään v vuosiraportoinnin yhteydessä. Vastuuhenkilön nimen ja/tai yhteystietojen muutoksesta on viipymättä ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Raaka aineet, kemikaalit ja polttoaineet (YSL 46, VNA 766/2000) 5. Laitoksen toiminnassa on käytettävä ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomia kemikaaleja. Koeajoista, prosessimuutoksista, kemikaalien vaihdoista ja muista toimenpiteistä, jotka voivat muuttaa toiminnasta aiheutuvissa päästöissä, on ennalta ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle. 6. Laitoksen 1,7 MW:n kattilassa polttoaineena käytettävä kevyt polttoöljy saa sisältää enintään 0,10 painoprosenttia rikkiä. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43, 47 ) 7. Laitoksella muodostuvat konttien ja tynnyreiden pesu ja huuhteluvedet on käsiteltävä panoksittain ennen niiden johtamista vesihuoltolaitoksen viemäriin. Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavien prosessijätevesien sisältämien haitta aineiden kuormitus (kg/a) on pyrittävä minimoimaan ja vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavien prosessijätevesien sisältämät haitta ainepitoisuudet saavat olla enintään:

17 17 (29) Pitoisuus (mg/l) mineraaliöljyt 200 (kokonaishiilivetypitoisuus) liuottimet 3 kokonaissyanidi 0,5 sulfaatti 400 kokonaiskromi 1,0 kromi(vi) 0,1 sinkki 3,0 kupari 1,0 Lisäksi on noudatettava Nurmijärven vesilaitoksen antamia muita ohjeita ja määräyksiä. Vesihuoltolaitoksen viemäriin ei saa johtaa jätevesiä niin, että siitä aiheutuu vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. 8. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava Matkunojaan niin, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten jätevesien pääsy viemäriin ja pinta tai pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella. Päästöt ilmaan (YSL 43, NaapL 17, VNA 435/2001) 9. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispäästöjen minimoimiseksi ja mahdollisen hajuhaitan ehkäisemiseksi kohdepoistojen ja yleisilmanvaihdon kautta muodostuvat päästöt sekä muut hajapäästöt on pidettävä työterveys ja turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen mahdollisimman pieninä esimerkiksi pienentämällä yleisilmanvaihtoa työajan ulkopuolella, kiinnittämällä huomiota työtapoihin, maalien, orgaanisten liuottimien ja jätteiden käsittelyyn ja varastointiin sekä vahinkotilanteisiin. 10. Tynnyrien maalaustoiminnan aiheuttamia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä ilmaan on vähennettävä noudattamalla toiminnanharjoittajan hakemuksessa esittämää päästöjen vähentämisohjelmaa. Maalaustoiminnan VOC päästöjä on vähennettävä korvaamalla käytössä olevia liuotinohenteisia maaleja vesiohenteisilla tai niukkaliuotteisilla maaleilla siten, että maalaustoiminnasta aiheutuvat VOC päästöt ilmaan jälkeen ovat enintään 12,5 t/a vastaten n. 0,08 kg VOC/maalattu tynnyri. Päästöjen vähentämisohjelman toteutumisesta on raportoitava vuosiraportoinnin yhteydessä. 11. Tynnyrien puhdistuksessa ja ketjupesulaitteessa käytettävien puhdistusliuottimien (ksyleeni) käytöstä aiheutuvat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ilmaan saavat jälkeen olla enintään 15 % käytetystä puhdistusliuottimien määrästä. Jos lupamääräyksen nro. 24 mukaisessa mittauksessa VOC päästö ilmaan ylittää edellä mainitun raja arvon, toiminnanharjoittajan on mennessä esitettävä Uudenmaan ympäristökeskukselle toimenpiteet toteuttamisaikatauluineen puhdistusliuottimien käytös

18 18 (29) tä aiheutuvien VOC päästöjen vähentämiseksi. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä päästöjen vähentämisestä ja tarkkailusta. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17 ) 12. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimpien melulle alttiiden kohteiden piha alueilla päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, 8, 9, 15, JA 5, 6, VNp 659/1996, VNA 1129/2001) 13. Kaikki hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavista kaatopaikalle toimitettavista jätteistä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. 14. Ongelmajätteet, kuten suodatinkankaat, öljyjätteet sekä pesu ja valutusjätteet, on pidettävä erillään toisistaan, ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään joka vuosi, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Otettaessa ongelmajätteitä vastaan on vastaanottajan vastaavasti vahvistettava jätteen vastaanotto päivätyllä allekirjoituksella. Vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirjaa kolme vuotta. Varastointia ja maaperää koskevat määräykset (YSL 43, NaapL 17, JL 6, 19 ) 15. Maalit, liuottimet ja muut kemikaalit, polttoaineet, jätteet ja ongelmajätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 16. Nestemäiset kemikaalit, polttoaineet ja ongelmajätteet on varastoitava alustalla, joka on tiivis ja reunakorokkein varustettu tai muu

19 19 (29) toin vuodoilta suojattu sekä ko. aineita kestäväksi pinnoitettu. Lisäksi lastaus ja purkupaikkojen on oltava suojattuja ja pinnoitettuja niin, että mahdolliset kemikaalivuodot saadaan hallitusti kerättyä talteen. Myös ongelmajätejäämiä sisältävien pakkausten käsittely ja varastointi laitosalueella on tehtävä siten, ettei ongelmajätteitä vahinkotilanteissakaan pääse maaperään tai sadevesiviemäriin. Rakenteiden tiiviys on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava viipymättä. Tarkastukset ja korjaukset on merkittävä käyttöpäiväkirjaan. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 17. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesihuoltolaitoksen viemäriin, sadevesiviemäriin tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi ja tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä vesihuoltolaitoksen viemäriin joutuvista poikkeuksellista päästöistä myös Nurmijärven vesilaitokselle. 18. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on tehdasalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 19. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 46 ) Käyttötarkkailu 20. Prosessijätevesien käsittelyn toimivuus on varmistettava riittävällä käyttötarkkailulla. Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavien prosessijätevesien määrää ja laatua on seurattava ja käsittelystä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä ainakin tiedot käsiteltyjen jätevesipanosten lukumäärästä (panokset/d), näytteenotoista, häiriötilanteista, kuten saostus ph alueen poikkeamista, uudelleen jätevesien käsittelyyn johdettavien panosten lukumäärästä sekä tehdyistä korjaustoimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

20 20 (29) 21. Laitoksella olevat puhdistin ja erotinlaitteet sekä niiden toimintaan liittyvät hälyttimet on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti. Tarkastuksista ja huolloista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Päästötarkkailu 22. Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavasta käsitellystä prosessijätevedestä on otettava näytteet 6 krt/a noin kahden kuukauden välein. Näytteet on otettava yhden työpäivän ajalta kokoomanäytteenä, ellei standardin mukainen määritysmenetelmä edellytä kertanäytettä. Näytteet on analysoitava ulkopuolisella asiantuntijalla ja niistä on määritettävä ainakin lupamääräyksessä nro 7. mainitut parametrit. Jokaisella tarkkailukerralla on lisäksi määritettävä käsitellyn jäteveden ph, sähkönjohtokyky ja kiintoainepitoisuus. Jätevesien käsittelyssä ja tarkkailussa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven vesilaitokselle. 23. Maalauksesta aiheutuvat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt (t/a) ilmaan on laskettava vuosittain liuotin ja vesiohenteisten maalien sisältämien orgaanisten liuottimien kulutuksen perusteella. Puhdistusliuottimien käytöstä aiheutuvat VOC päästöt ilmaan on laskettava lupamääräyksessä nro 24. edellytetyn mittauksen ja kulutusseurannan perusteella. 24. Tynnyrien puhdistuksessa ja ketjupesulaitteessa käytettävien puhdistusliuottimien käytöstä aiheutuvat VOC päästöt ilmaan on mennessä mitattava kertaluonteisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaussuunnitelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään kuukautta ennen mittausten aloittamista. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia toimintaa ja mittauksen keston on oltava riittävä. Mittauksen aikana on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta, kuten liuottimella puhdistettujen tynnyrien lukumäärästä, puhdistusliuottimien kulutuksesta (kg/h), ketjupesulaitteen käyntiajoista sekä ilmanvaihdon tehosta (Nm 3 /h). Mittausraportissa VOC päästöt on esitettävä orgaanisen kokonaishiilen pitoisuutena (mg C/Nm 3 ), tunti ja vuosipäästönä (kg/h ja t/a) sekä prosentteina (%) käytetyn puhdistusliuottimen määrästä. Mittausraportissa on lisäksi oltava tiedot käytetyistä mittausmenetelmistä, mittausepävarmuudesta sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportin yhteydessä on esitettävä, miten puhdistusliuottimien käytöstä aiheutuvat VOC päästöt ilmaan vuosittain lasketaan. Mittausraportti tulostarkasteluineen on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle mennessä. 25. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausrapor

21 21 (29) teissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kirjanpito ja raportointi (YSL 46, JL 51, 52 ) 26. Onni Forsell Oy:n on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle laitoksen edellisen vuoden toimintaa koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: Tiedot kunnostettujen konttien ja maalattujen tynnyrien lukumäärästä (kpl/a) sekä romutettavaksi toimitettujen tynnyrien määrästä (t/a). Tiedot laitoksella välivarastoitujen pakkausten lukumäärästä (kpl/a). Tiedot veden (m 3 /a) ja energian kulutuksesta (GWh/a). Tiedot käytetyn kevyen polttoöljyn määrästä (t/a) ja rikkipitoisuudesta (p %). Tiedot vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen prosessijätevesien määrästä (keskimääräinen m 3 /d ja kokonaismäärä m 3 /a), laadusta (mg/l) ja kuormituksesta (kg/a) laskentaperusteineen. Päästötarkkailun tulokset sekä yhteenveto jätevesien käsittelyn häiriötilanteista. Lupamääräyksen nro 23. mukaisesti tiedot haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöistä ilmaan (t/a). Tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä. Suoritetut huoltotoimenpiteet ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään, tiedot ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista sekä esimerkiksi VOC päästöjen muodostumiseen ja laskentaan, kemikaalien käyttöön, jätevesien määrään tai koostumukseen liittyvistä muutoksista. 27. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä lupamääräyksissä edellytetyt tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Vakuus (YSL 45 ) 28. Onni Forsell Oy:n on asetettava euron vakuus Uudenmaan ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Vakuutta voidaan käyttää toiminnan mahdollisesti loputtua kiinteistölle jäävien jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta syntyviin kustannuksiin. Uudenmaan ympäristökeskus varaa mahdollisuuden tarkistaa vakuuden suuruutta vuosittain.

22 22 (29) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Onni Forsell Oy:n Nurmijärven laitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :ssä on lueteltu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä, joita ovat mm. jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen, käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita, tuotannossa käytettyjen aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus, muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus, jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen sekä Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Euroopan yhteisöjen komission toimesta on aloitettu orgaanisia liuottimia yli 200 t/a käyttävän pintakäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan referenssiasiakirjan (BREF) valmistelu ja ensimmäinen BREFluonnos on valmistunut toukokuussa 2004.