Veroväki Opinto- ja järjestöpäiville

Transkriptio

1 Veroväki Verovirkailijain Liiton jäsenlehti Opinto- ja järjestöpäiville kokoontui lähes 900 jäsentä s.5 2/2009 Erityisvalvonnan Verotarkastajat ry perustettiin Helsingissä s.13 1

2 P Ä Ä K I R J O I T U S Verovirkailijain Liiton jäsenlehti, 29. vuosikerta Julkaisija Verovirkailijain Liitto ry Beskattningstjänstemannaförbundet rf Ratamestarinkatu Helsinki fax (09) Päätoimittaja Leena Tuikkanen (09) leena.tuikkanen@verovl.fi Toimitussihteeri Kirsi Huhtamäki-Nasri (09) kirsi.huhtamaki-nasri@verovl.fi Liiton toimisto Puheenjohtaja Leena Tuikkanen Tiedottaja Kirsi Huhtamäki-Nasri Pääluottamusmies Hannele Vartiainen (09) hannele.vartiainen@verovl.fi Pardian Finanssitoimiala Asiamies Kristian Karrasch Jäsenrekisteriasiat rekisteri2@pardia.fi Neuvonta puh joka päivä Kannen kuva Antero Aaltonen Taitto Tommi Häti/Reaktio Kun yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu Verovirkailijain Liiton kevättä ei voi moittia pitkäveteiseksi. Verohallinnon tarkantavat VES-neuvottelut tuovat aina tiettyä latausta toimintaan, mutta muutakin keskiverokeväästä poikkeavaa on ollut havaittavissa. Helmikuussa liiton hallitus hylkäsi jäsentyöryhmän organisaatiouudistusta koskevan esityksen. Maaliskuussa saatiin tieto yhden jäsenyhdistyksen erosta ja huhtikuussa uuden jäsenyhdistyksen perustamisesta. Tätä kirjoittaessa eletään toukokuun ensimmäistä arkipäivää, eikä tiedottaja suuria mullistuksia ihan vesi kielellä odota. Mutta palataanpa helmikuuhun. Organisaatioesitystä koskeva vaihtoehto sulkeutui, mutta toiminnan kehittämishaluilta päätös ei vienyt terää. Hihoja kääritään taas elokuussa jäsenyhdistysten kehittämishankkeen puitteissa. Yhdistyksen, sen hallituksen ja toimihenkilöiden toiminnan ja toimintatapojen tarkasteleminen aloitetaan uusien, kirkkaaksi hiottujen silmälasien läpi. Toiminnan tehostaminen edellyttää vaikeidenkin asioiden pohtimista: kuinka puuduttavaa arkipäiväänsä elävien jäsenten ja toimijoiden tietoisuutta voidaan koskettaa? Kuinka intressejä herätellään niin, että huomio saadaan kiinnittymään toimintaan, joka koetaan arvokkaaksi ja merkitykselliseksi? Vastauksia on saatava myös siihen, mikä yhdistyksen toiminnassa kaipaa uudistamista, mikä elvytystä. Humanistisen ammattikorkeakoulun toimintatutkimuksena toteutettavan opiskelijatyön pontimena on ajatus, että motivoitunut toimijajoukko välittää innostuksen hehkua niin teoissa kuin viesteissä. Innostusta seuraa parhaimmillaan hyvän tekemisen kehä, joka herättää mielenkiintoa ja jolla on yhdistyksen profiilia nostattava vaikutus. Sivulla viisi palataan maaliskuulle. Silloin Opinto- ja järjestöpäiville kokoontui joka viides liiton jäsen. Se on hyvä merkki siitä, että monia asioita on tähänkin saakka tehty oikein. Hohdokasta ja rentouttavaa kesää kaikille! Kirsi Huhtamäki-Nasri tiedottaja Jäsenten asema on turvattava muutoksissa Kevään tulo on viivästynyt, mutta asioiden eteenpäin meno jatkuu edelleen. Verohallinnon johtoryhmässä on ollut esillä hallinnon strategian uudistus koko kevään ajan. Tuloksia käsitellään seuraavassa johtoryhmän kokouksessa sihteerien kokoamien tulosten pohjalta. Verohallinnon toimintojen uudelleenjärjestämisen ohjausryhmät on asetettu ja hankkeiden vetäjät ovat aloittaneet työnsä. Tuloksia alkaa näkyä loppuvuodesta. Tavoitteena seuraavat uudelleenjärjestelyt Verovirkailijain Liitto sai uuden jäsenyhdistyksen huhtikuun lopulla, kun uusi perustettu yhdistys Erityisvalvonnan Verotarkastajat ry, haki liiton jäsenyyttä. Yhdistyksen jäseniä voivat olla verotarkastajat, asiantuntijat ja muu henkilöstö verotarkastuksen toiminnoissa. Verohallinto edellyttää yhteistyötä eri toimialojen välillä. Yhteistyön turvaaminen on tärkeää myös Verovirkailijain Liitolle. Erityisvalvonnan Verotarkastajat ry haluaa vastata työnantajaorganisaation uudistuksiin niin että yhdistykseen liittymällä jäsenelle varmistetaan edunvalvonta hallinnon suurimman ammattiliiton kautta. Henkilöstöön liittyviä tavoitteita ja esityksiä halutaan käsitellä yhteisessä neuvottelupöydässä. Ilman uuden yhdistyksen perustamista tämä ajatus ei olisi toteutunut, koska Suomen Verotarkastajat SVT ry on jättänyt eroilmoituksen liiton jäsenyydestä. Liitossa on menossa jokavuotinen jäsenhankintakampanja Sekä jäsenhankkijat että uudet jäsenet palkitaan. Nyt siis jokaisella jäsenellä on mahdollisuus olla jäsenhankkija ja päästä osalliseksi kampanjapalkinnoista, joista saa tietoa liiton jäsentiedotteista ja kotisivuilta. Muistakaa pitää huolta itsestänne ja nauttia kesästä. Keskimääräinen työaika kesälläkin on tuo 7.15 tuntia päivässä. Hyvää kesälomaa kaikille Man bör trygga medlemmarnas ställning vid förändringar Våren är försenad, men ärenden går fortsättningsvis vidare. Under vårens lopp har förnyandet av förvaltningens strategi varit framme i skatteförvaltningens ledningsgrupp. Sekreteraren har utarbetat en sammanfattning av resultaten och den behandlas i följande möte. Man har utsatt en styrningsgrupp för omorganisering av skatteförvaltningens verksamhet och ledaren för projekten har påbörjat sitt arbete. Vi får resultat i slutet av året. Nya omorganiseringar från är som mål. Beskattningstjänstemannaförbundet fick en ny medlemsförening i början av april när den nygrundade föreningen Erityisvalvonnan Verotarkastajat ry ansökte om förbundets medlemskap. Till föreningen kan höra skatteinspektörer, sakkunniga och annan personal inom skattebevakningen. Skatteförvaltningen förutsätter samarbete mellan olika brancher. Säkrandet av samarbetet är viktigt även för Beskattningstjänstemannaförbundet. Den nya föreningen vill svara på förändringarna som skett inom arbetsgivarorganisationen och vill trygga de medlemmars intressebevakning, som anslutit sig till föreningen, via förvaltningens största fackförbund. Man vill behandla mål och förslag som ansluter sig till personalen vid ett gemensamt förhandlingsbord. Utan att den nya föreningen hade grundats hade man inte kunnat förverkliga detta, för Suomen Verotarkastajat SVT ry har inlämnat till förbundet sin anmälan om avgång. Inom förbundet pågår den årliga kampanjen om medlemsrekrytering Både medlemsvärvaren ock de nya medlemmarna belönas. Nu har varje medlem möjlighet att vara värvare och på så sätt delta i belöningen. Mera information kan läsas i förbundets medlemsmeddelanden och på hemsidorna. Kom i håg att ta vara på er själva och njuta av sommaren. Den genomsnittliga arbetstiden även på sommaren är 7.15 h/dag. Ett gott sommarlov tillönskas er alla. Paino Forssan Kirjapaino/Forssa Liiton toimisto on suljettu Leena Tuikkanen puheenjohtaja / ordförande 2 3

3 L U K I J A N U R K K A U S Työaikapankin sääntöjä rikotaan Veroväki täytti punaisen laivan. Olen tässä seurannut, miten jotkut työkaverit voivat tehdä töitä rauhassa ja saavat työt tehtyä kunnolla. Sitten siirretään liukumatunnit työaikapankkiin ja pidetään lomina. Mielestäni tämä ei ole oikein. Miten työnantaja pystyy valvomaan työn tekemistä? Ei mitenkään. Todetaan vaan, että hienoa, kun on saatu työaikapankkijärjestelmä. Nyt kun meitä on siirrelty työpaikasta toiseen, ei ole mahdollisuutta kerätä plussia työaikapankkiin, kun työmatkat ovat pitkät. Eihän työaikapankkiin mielestäni pitäisi siirtää plussatunteja, mutta kyllä asia näköjään niin, että jotkut voivat. Muiden pitää vain pyrkiä tekemään annetut tehtävät 7h 15 minuutissa. Tekstaa toimitukseen! Veroväki-lehdessä julkaistavaksi tarkoitettua lukijapalautetta, kysymyksiä ja lyhyitä asiallisia kommentteja voit lähettää itsellesi parhaiten soveltuvalla tavalla: postitse osoitteeseen Verovirkailijain Liitto ry/ Veroväki, Ratamestarinkatu 11, Helsinki, sähköisesti liiton kotisivujen palautelomakkeella tekstiviestinä numeroon (ei erillistä palvelumaksua) Veroväkeen 2/2009 tarkoitetut tekstit pyydämme välittämään toimitukseen mennessä nimim. jäsen X M u u a l t a s a k s i t t u a Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa eläkkeellesiirtymispäätökseen Vuonna 2008 myönnetyistä kokoaikaisista eläkkeistä 35 prosenttia johtui työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Työhyvinvoinnin ja ihmisten johtamisen professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta kertoo, että 2005 tehty tutkimus osoittaa työpaikan ilmapiirin vaikuttavan eläkkeellesiirtymispäätökseen enemmän kuin taloudelliset houkuttimet: Varhaisessa työelämän jättämisessä ei ole kyse ainoastaan yksilön valinnan mahdollisuuksista vaan ennen kaikkea pakottavista eläkkeelle työntävistä tekijöistä. Näitä ovat esimerkiksi terveydentilan heikkeneminen, kuormittavat työolot sekä työmarkkinoiden muutokset. Lähde: HS Vieraskynä Hallinnollisten rajojen madaltaminen voi helpottaa julkisen hallinnon tuottavuutta Pääjohtaja Laitinen peräänkuulutti Opinto- ja järjestöpäivillä Verohallinnon toimialojen yhteistyön merkitystä tulevaisuudessa. Samaa asiaa sivuaa myös Tampereen yliopiston tutkija ja konsultti Robert Arnkil: Paras lääke julkisen hallinnon tuottavuuden kehittämiseen on erilaisten hallinnollisten ja ammattikuntiin liittyvien rajojen madalluttaminen. Nykyisellään monet tuottavuuteen ja myös muuhun työelämän kehittämiseen liittyvät hankkeet pysähtyvät siihen, että tällaisten usein keinotekoisten rajojen ylittäminen on mahdotonta. Näin tapahtuu monesti siitäkin huolimatta, että koko henkilöstö ymmärtää organisaation kehittämistyön hyödyttävän kaikkia henkilöstöryhmiä ja ammattikuntia parhaiten juuri silloin, kun kaikki puhaltavat yhteiseen hiileen. Tällaisia rajoja syntyy organisaatioiden sisällä muun muassa saman organisaation eri yksiköiden, henkilöstöryhmien ja ammattikuntien välille. Taitavat ja osaavat asiantuntijat eivät välttämättä vilkuile juuri sivuilleen vaan kehittävät vain omaa osaamistaan. Lähde: Työturvallisuuskeskus TKK: Surkeat talousnäkymät puhuttivat, mutta Opinto- ja järjestöpäivät sujuivat leppoisassa myötätuulessa Verovirkailijain Liiton vuotuinen päätapahtuma, Opinto- ja järjestöpäivät keräsi maaliskuun lopussa M/S Mariella-laivalle kunnioitettavat 889 jäsentä. Avajaistilaisuuden tervehdyspuheenvuoroja leimasi hienoinen alavire, sillä ykkösteemoiksi nousivat Valtiohallinnon tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman asettamat tiukat henkilöstöraamit sekä käsillä olevan taloudellisen taantuman vaikutukset Verohallinnossa. Kaksipäiväisen tapahtuman luennoissa saatiin hyvä läpileikkaus Verohallinnon tulevaisuutta koskevista muutoksista, työelämän tuoreimmista sopimuskysymyksistä sekä ammattijärjestöjen ajankohtaisista kuulumisista. teksti: Kirsi Huhtamäki-Nasri, kuvat: Antero Aaltonen 4 5

4 Puheenjohtaja Tuikkanen toivotti jäsenet ja kutsuvieraat tervetulleeksi Veli-Matti Nummikoski esitti Valtiovallan tervehdykset Pääjohtaja Laitinen oli huolissaan lyhytaikaisten poissaolojen kasvusta Pardian puheenjohtaja Palola: on aika panostaa työelämän laatukysymyksiin Alueverojohtaja Lähteenmäki on tyytyväinen töiden siirtämisestä saatuihin kokemuksiin Tuikkanen: Henkilöstö on jaksamisen kannalta äärirajoilla Verovirkailijain Liiton puheenjohtaja Leena Tuikkanen nosti tervetuliaispuheessaan esiin Verohallinnon tuottavuustalkoisiin liittyvän henkilöstönäkökulman. Verohallinnon henkilökunta on tuottavuustalkoiden johdosta äärirajoilla tehtävien määrään ja laatuun nähden. On kummallista, ettei valtiovalta ole kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka entistä vähäisemmällä työntekijämäärällä annetut tehtävät saadaan määräajan puitteissa hoidettua. Verohallinnon tehtävien määräajat ovat vähenevän henkilöstön vuoksi äärimmäisen tiukat. Kun työnantaja esittää heikon taloudellisen tilanteen vuoksi henkilöstölle vielä suosituksen lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, kyse on ristiriitaisesta yhtälöstä, sillä työhön käytetty aika vähenee, summasi Tuikkanen. Verovirkailijain Liiton tulevaisuudensuunnitelmista puheenjohtaja totesi, että toiminnan kehittäminen on järjestössä edelleen ajankohtainen asia. Jatkossa kehittämisen painopiste kohdistuu erityisesti yhdistysten toimintaan. Tuikkanen nosti uudenlaisen tekemisen esimerkiksi liitossa syksyn aikana suosiota saaneet Tempaistaan Kimpassa jäsentilaisuudet, joita Verovirkailijain Liitto järjesti kahdeksana lauantaipäivänä eri puolilla Suomea. Merkille pantavaa on, että näihin tilaisuuksiin saapui mukavan yhdessäolon merkeissä yli 500 jäsentä, kertoi Tuikkanen. Nummikoski: Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman kanssa on seurattava työhyvinvointia Valtiovarainministeri Jyrki Kataista sijaistamaan saapunut valtiosihteeri Velipekka Nummikoski keskittyi avajaispuheessaan Valtiohallinnon tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan. Tuottavuusohjelman perimmäinen tarkoitus on turvata riittävä työvoiman saanti, sillä aiheellinen kysymys kuuluu, mistä julkinen sektori saa työvoimansa vuonna 2012 kun suuret ikäluokat ovat poistuneet työelämästä. Julkisen sektorin alijäämät ja velkaantuminen syöksevät eteemme aivan uusia ja huolestuttavia lukuja. Tästä huolimatta on tuottavuusohjelman kanssa seurattava työhyvinvointia ja työn mielekkyyden varmistamista ylipäänsä, painotti Nummikoski. Nummikoski viittasi Valtion työntekijöiden työoloja kartoittavaan Kaikki hyvin työssä? tutkimukseen: Erityisen tärkeää on tietysti esimiestyö, joka näyttää tutkimuksen perusteella olevan menossa oikeaan suuntaan. Verohallinnolle valtiosihteeri antoi hyvät arvosanat toimintojen sijoittamisessa ja totesi, että erityisesti sähköisten palvelujen ja asiakastyytyväisyyden johdosta toiminta on ollut parasta A-luokkaa. Uudelleen ajattelussa Verohallinto on selvinnyt hyvin. Toimintojen modernisoinnissa olette edelläkävijöitä ja asiakkaanne ovat ottaneet sähköiset palvelut erittäin hyvin vastaan. Laitinen: Toimialat eivät saa linnoittautua toimialojen ja valtakunnallisten yksiköiden kesken Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen jatkoi edellisten puheenvuorojen linjoilla, yhä synkkenevien talousennusteiden luvuissa. Verohallinnon kehykset eivät ole vielä käytettävissä, mutta on selvää, että talouden kurjat näkymät eivät ole vaikuttamatta toimintaamme. Paitsi uudet verolinjaukset tuovat omat haasteensa myös käytettävissä olevat voimavarat, ennakoi Laitinen. Talouden heikot ajat heijastuvat Verohallinnossa aina myös työmäärän kasvuna: ennakkoperinnän muutoksia tehdään ennätystahtiin, verojen maksusuunnitelmat ovat arkipäivää ja konkurssit lisääntyvät. Vaatimukset harmaan talouden kitkemiseksi kasvavat. Taloudellisen tilanteen vuoksi osa palveluista on jäädytettävä ja pohdittava, voidaanko asioita tehdä uusilla tavoilla, linjasi Laitinen. Verohallinnon organisaatiouudistukseen liittyen pääjohtaja korosti toimialojen yhteistyön merkitystä: Ehdoton vaatimus on laaja yhteistyö toimialojen ja muiden valtakunnallisten yksiköiden kesken. Toimialat eivät saa linnoittautua omien toimialojen sisälle. Jos emme kykene joustavaan yhteistyöhön, osaamisen kehittyminen pysähtyy ja synergiaedut menetetään, korosti Laitinen. Lyhyet poissaolot nousussa: mikä meitä oikein vaivaa? Pääjohtaja on huolissaan Verohallinnon nousevasta keski-iästä, joka vuonna 2008 oli 48,5 vuotta. Huoli on siitä, miten toiminta jatkossa turvataan, ellei uusrekrytointia voida tehdä tiukkenevien kehysten vuoksi. Toinen huolestuttava viime ajan kehitys on lyhyiden sairauspoissaolojen merkittävä kasvu, totesi Laitinen. Poissaolot eivät korreloi korkean iän mukaan, vaan pikemminkin työtehtävien mukaan. Kun yleinen työolobarometritutkimus ei tuo tähän ongelmaan vastausta, onkin kysyttävä mikä meitä oikein vaivaa? Laitinen haastoi itse kunkin miettimään parannuskeinoja, joilla voidaan vaikuttaa työmotivaatioon ja osaamisen kohentamiseen. Vertaistuen kehittäminen ja tuen antaminen työkaverille ei ole itseltä pois. Kaikesta huolimatta Verohallinnossa on pääjohtajan mielestä myös asioita, joista on syytä olla hyvillään. Viime vuonna saavutettiin lähes kaikki tavoitteet erinomaisesti. Kiitos siitä kuuluu teille, olette tehneet jälleen kerran työnne hyvin, Laitinen sanoi. Palola: Palkankorotusten määräytymisessä huomio on kiinnitettävä työn laatuun ja vaikuttavuuteen Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola totesi tervehdyksessään, että Verovirkailijain Liitto on hyvin onnistunut pysymään mukana kiivaassa muutosvauhdissa. Liitollanne on hyvä keskusteluyhteys työnantajapuoleen. Näkemyksiänne arvostetaan ja ne huomioidaan viraston päätöksenteossa. Tämä näkyy toiminnan vaikuttavuutena Verohallinnon henkilöstön hyväksi. Tulevaa neuvottelukierrosta yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa valmisteleva Palola totesi, ettei yksityisen elinkeinoelämän esittämä malli palkankorotusten määräytymisestä toimialakohtaisen tuottavuuden perusteella sovi julkiselle sektorille. Se ei käy meille niin kauan kuin tuottavuuden mittaamisessa käytettävät mittarit eivät riittävästi huomioi julkisen sektorin työn erityispiirteitä, kuten esimerkiksi työn laatua ja vaikuttavuutta. Työelämän laatukysymyksiin on panostettava entistä enemmän Tulevassa sopimusratkaisussa on palkankorotusten ohella painotettava entistä enemmän työelämän laatukysymyksiä ja henkilöstön jaksamista. Tulemme seuraavalla neuvottelukierroksella peräänkuuluttamaan myös muutosturvan parantamista. Muutosturvan on vastattava entistä paremmin henkilöstön tarpeisiin valtionhallinnon muutoksissa, painotti Palola. Myös Palola oli huolissaan Valtiohallinnon tiukentuneista budjettilinjauksista: Rajusti vähennettävää valtion vakinaista henkilöstöä uhkaa työmäärän kestämätön kasvu ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin vakava heikkeneminen. Toimintamäärärahojen leikkaukset vaarantavat virastoissa niin lakisääteisten tehtävien laadukkaan hoitamisen kuin valtion toimintojen kehittämishankkeet ja aidon tuottavuuden kehittämisen. Väen vähentäminen ei saa olla itsetarkoitus. Tärkeämpää on uudistaa työn organisointia ja sen tekemisen tapoja sekä ottaa uusi tekniikka hallitusti käyttöön. Hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä on tuloksellisuuden kasvattamisessa kultaakin kalliimpi voimavara. Lähteenmäki: Töiden siirtämisestä on saatu hyvää kokemusta Uudellamaalla Uudenmaan veroviraston alueverojohtaja Heli Lähteenmäki kertoi, että verovelvollisten kasvavan määrän johdosta on Uudeltamaalta viimeisten kolmen vuoden aikana siirretty töitä tehtäväksi muualle Suomeen. Meillä on asiasta pelkästään hyviä kokemuksia. Verohallinnon työt ovat ihmisen mittaisia ja niitä voi siirtää hyvin tuloksin muualle. Uskon, että töiden siirtäminen on malli, jonka avulla tulemme myös jatkossa selviämään. Lähteenmäki totesi töiden siirron myönteisinä vaikutuksina olevan myös hyvien käytänteiden ja tehtäviin liittyvien kehittämisinnovaatioiden leviäminen paikasta toiseen. 6 7

5 O P I N T O - J A J Ä R J E S T Ö P Ä I V Ä T Hauskat pojat alias Matti ja Reijo onnistuivat olemaan nimensä väärtejä Myös näistä asioista kuultiin: Susanna Haaviston esitys kosketti monia. Johtaja Arto Pirinen kertoi tulossa olevista organisaatiomuutoksista. Ari Komulainen selosti uutta vuosilomasopimusta. Pirinen: Verohallinnon muutokset tähtäävät asiakaslähtöiseen toimintaan ja tuottavuuden edistämiseen Verohallinnon organisaatiotyön tavoitetilasta ja uusimmista hankkeista kertoi johtaja Arto Pirinen. Organisaation kehittämistarpeet nousevat monista eri lähtökohdista, joista tärkeimpiä ovat asiakaslähtöinen toiminta, yhdenmukaisuuden edistäminen, ydintoimintojen korostaminen ja tuottavuus, jolla tarkoitetaan tuottavuuserojen tasaamista ja töiden joustavaa jakamista valtakunnallisesti. Pirisen luento sisälsi selkeän läpileikkauksen hallinnossa tapahtuvien muutosten tarkoituksesta ja toteuttamistavasta sekä tavoitteita kohti askeltavista hankkeista. Yleisö seurasikin tilaisuutta mielenkiinnolla ja sai monen aktiivisen esittämään kysymyksiä. Komulainen: Uusi vuosilomasopimus on entistä selkeämpi Pardian johtava lakimies Ari Komulainen esitteli uutta vuosilomasopimusta sekä työssä jaksamista edistäviä elementtejä. Uusi vuosilomasopimus selkeyttää, yksinkertaistaa ja joustavoittaa käytäntöä. Suurin ero entiseen on, että vuosiloman ansainta- ja laskentasääntöjä on muutettu siten, että lauantai ei enää kuluta lomaa. Myös irtopäivälaskentasääntö jää historiaan. Niin ikään erottelu varsinaisiin lomapäiviin ja talvilomapidennyspäiviin on poistettu ja talvilomapidennyspäivät on muutettu peruslomapäiviksi. Edellisistä seuraa, että lomapäivien määrät muuttuvat, mutta loman pituus pysyy entisellään. Uutta vuosilomasopimusta sovelletaan ensi kerran määrättäessä ja annettaessa alkavan lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittuja lomia ja niihin liittyviä lomakorvauksia sekä lomarahaa. Käytännössä uusia määräyksiä sovelletaan ensi kerran vuoden 2010 lomia annettaessa Viihdeosuutta unohtamatta: Merja Suomen ja Matti Kohon duetto herkisti kuulijat Avajaistapahtuman kohokohtana yleisö sai nauttia Lounais-Suomen veroviraston edustajien, Merja Suomen ja Matti Kohon esittämästä kappaleesta Cón te Partiro. Esitystä säesti pianisti Iiro Rantala. Kauniisti yhteen soinut tulkinta sai paljon kiitosta ja toiveita siitä, että pari nähtäisiin jatkossakin vastaavissa tilaisuuksissa. Innostuneen vastaanoton sai myös modernin musiikin raikas tuulahdus, Iiro Rantala New Trio, jossa muina artisteina esiintyvät Marzi Nyman (kitara) sekä beatboxaja Felix Zenger. Päivien viihteellisestä kevennysosuudesta vastasivat Hauskat Pojat Show (Koho & Metsäranta), joka otti yleisön haltuunsa alkuminuuteista lähtien. Toisen päivän ohjelmaan sisältyi laulaja-näyttelijä Susanna Haaviston ja säestäjä Tuija Rantalaisen esitys, joka kosketti kuulijoita puhuttelevilla pikku anekdooteilla ja herkän vahvoilla Piaf-tulkinnoilla. Päivien loppusilauksen kruunasi Uudenmaan veroviraston Kirsti Ahon juontama keväinen muotikatsaus jonka uniikki asukokonaisuus sai yleisöltä ansaitut suosionosoitukset. Tutustu Opinto- ja järjestöpäivien jäsenpalautteeseen ja luentosarjaan liiton jäsensivulla: Verovirkailijain Liiton jäsensivuille (edellyttävät kirjautumista) on päivitetty paljon tietoa päivien annista ja jäsenistöltä saadusta palautteesta. Nyt sivuilta löytyvät myös Pardian lakimiehen Ari Komulaisen sekä johtaja Arto Pirisen luentojen esityskalvot sekä lisää valokuvia. Käy tutustumassa osoitteessa: opinto-ja_jarjestopaivat_ 2009/ luentomateriaalia/ 8 9

6 Verovirkailijain Liiton organisaatiouudistusesitys hylättiin, mutta Jäsenyhdistysten kehittämishankkeita käynnistellään syksyllä Verovirkailijain Liiton hallitus teki jäsenyhdistysten lausuntojen perusteella helmikuun seminaarissa päätöksen olla viemättä jäsentyöryhmän esittämää organisaatiomallia liittokokouksen käsiteltäväksi. Ay-toiminnan kehittäminen nähdään kuitenkin ajankohtaiseksi kysymykseksi, johon on tarvetta panostaa. Tätä tarkoitusta varten liitossa käynnistyy tulevana syksynä opiskelijatyönä toteutettava yhdistystoiminnan kehittämishanke, jossa painopiste on ammattiyhdistyksen alueellisen toiminnan vahvistamisessa ja profiloimisessa. Organisaatiouudistusta koskevaa esitystä edelsi liiton jäsentyöryhmän hallituksen ohjauksessa tehty valmistelutyö. Esityksessä merkittävä ero nykyiseen organisaatiomalliin olisi ollut se, että henkilöjäsenet olisivat muutoksen jälkeen olleet suoraan liiton jäseniä. Esitettyä mallia kannatti viisi jäsenyhdistystä kolmestatoista. Muita vaihtoehtoisia malleja oli hallituksen kokouksissa käsitelty aikaisemmin hankeen aikana. Vaikka esitys ei saanutkaan yhdistysten hallituksissa riittävää kannatusta, esittivät lähes kaikki yhdistykset kantanaan, että liiton toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen on syytä panostaa. Liiton kehittämistä jatketaan alueellista toimintaa tehostamalla Jäsenyhdistysten kiinnostuksen pohjalta toimintaa lähdetään nyt tehostamaan vahvasti alueellisen tekemisen näkökulmasta. Paraikaa jäsenyhdistykset vahvistavat mukanaolonsa hankkeessa, joka suoritetaan liiton tiedottajan Kirsi Huhtamäki-Nasrin yhteisöpedagogi-tutkintoon (YAMK) liittyvänä opinnäytetyönä Tähän mennesssä on jo kymmenen yhdistystä ilmoittanut halukkuutensa lähteä kehittämistalkoisiiin joten suunnitelmia lähdetään totetuttamaan. Tavoitteena on aikaansaada tehostuneen toiminnan vaikutusta valtakunnallisen järjestön rakenteissa alhaalta ylöspäin ja myös horisontaalisessa suunnassa siten, että yhdistysten välinen yhteistoiminta monipuolistuu ja rikastuu, toteaa Huhtamäki-Nasri. Toimintatutkimuksena suoritettavan opinnäytetyön tutkimuskysymyksistä tärkeimpänä pidän sitä, kuinka yhdistyksen toimintaan saadaan pro-aktiivinen ote ja yhdessä tekemisen hyvä meininki, joka välittyy sekä toiminnassa että viesteissä myönteisenä, yhdistyksen profiilia nostattavana vaikutuksena. Tavoitteena on saada sitä kautta myös uusia ihmisiä toimintaan mukaan. Yhdistyksissä projekti käynnistyy elo-syyskuussa ja kestää noin puoli vuotta. Yhdistysten kehittämissuunnitelmia toteutetaan syksyn aikana erillisinä projektina aikataulujen mukaan. Hankkeiden alku- ja loppukyselyt lähetetään samanaikaisesti kaikille yhdistyksille. Taloushallinnon palveluyksikön väki viimeisessä yhteiskuvassa Verohallinnon palveluksessa Näkemiin Verohallinto, tervetuloa Valtiokonttori! Verohallinnossa on paraikaa tapahtumassa tai suunnitteilla lukuisia uudistuksia, jotka liittyvät Valtiohallinnon tiukentuneisiin tuottavuustavoitteisiin, Verohallinnon omiin strategisiin tavoitteisiin ja työn suunnitteluun sekä lainsäädännöllisiin uudistuksiin. Tänä keväänä muutoksen käynnistämiseen ovat vaikuttaneet myös Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman hankkeet. Toukokuun ensimmäisenä päivänä muutos kosketti taloushallinnon peruspalveluja tuottavaa toimipistettä Turussa. Verohallinnon taloushallinnon palveluyksikkö lakkasi tuolloin olemasta ja muuttui Valtiokonttorin palvelukeskuksen (VKPK), Turun toimipisteeksi. kuvat ja teksti: Kirsi Huhtamäki-Nasri Tämän artikkelin kirjoittaminen osui aikaan, jolloin Taloushallinnon palveluyksikön työntekijät viettivät viimeisiä työpäiviään Verohallinnon palveluksessa. Edessä oli koko pienen työyhteisön historiaa koskeva muutos, jossa työtehtävät ja virkasiirtojen kautta palvelussuhteetkin siirtyivät Valtiohallinnon virastosta toiseen. Uudessa Turun Valtiokonttorin Palvelukeskuksessa työskentelee muutoksen jälkeenkin sama 13 hengen henkilöstö kuin Verohallinnon alaisuudessa. Lisäystä joukkoon tuo Valtiokonttorin seitsemän hengen henkilöstöhallinnon tiimi. He ovat meille erittäin tervetulleita. Toivon ja uskon että saamme Valtiokonttorin väeltä vertaistukea jota tarvitsemme esimerkiksi uusiin työmenetelmiin ja atk-ohjelmiin perehtymisessä, totesi kirjanpitäjä Juha Partanen ja luetteli osan muutoksia, joihin työnantajan vaihtuminen vaikuttaa: - Verohallinnon intranetympäristö Apaja muuttuu Valtiokonttorin SiNetiksi. UTaika- työajan seurantajärjestelmä muuttuu, samoin työohjeet, jotka löy

7 Marianne Koskinen ja Leena Wikström ovat tyytyväisiä siihen, kuinka muutosta valmistelevat asiat ovat edenneet tyvät Valtiokonttorin omasta atk-ympäristöstä. Huomenna toimistoon asennetaan jo uuden työnantajan atk-yhteyksiä. Kytkentä tapahtuu kuitenkin vasta toukokuussa, jolloin päästään tutustumaan ohjelmiin, kertoi Partanen. Yhteisöllisyys helpottaa muutokseen valmistautumista Toteutuneissa virkasiirroissa työntekijät siirtyivät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja toimipisteen osoitekin pysyi samana. Huhtikuun lopussa toimiston ryhmäkuvaan asettuvista välittyi myönteisen odottava tunnelma. Ketään ei tuntunut harmittavan, että seuraavana päivänä avokonttorin keskellä sijaitseva viihtyisä sohvaryhmä joutui tekemään tilaa uusille toimistokalusteille. Tilalle tulee neliapila, johon sijoitetaan Valtiokonttorin henkilöstöä, kertoi Partanen. Työyhteisön kanssa keskustellessa välittyy tunne, että tulossa olevaa muutosta on valmisteltu huolella ja avoimin kortein. Muutoksen kynnyksellä hieman jännitystä tuntuu aiheuttavan uuden työnantajan erilaisiin toimintatapoihin ja toimintakulttuuriin totuttelu. Nykyinen toimipisteemme perustettiin vuonna 2005, jolloin suurin osa henkilöstöä siirtyi Lounais-Suomen verovirastosta ja osa tuli taloon muista yksiköistä. Hyvä asia on ollut se, että henkilöstö on koko ajan ollut tietoinen siitä että tulevaisuus on auki ja isoihin muutoksiin täytyy olla asenteellisesti valmis, taustoitti Partanen. Meillä on hyvä ja kannustava yhteishenki, joten vaikka tässä vähän jännittääkin, paniikkiin ei ole mitään syytä. Partasen mukaan uudistuksen ensimmäiset muutokset näkyvät jo tehtäväkuvissa, joita on muokattu Valtiokonttorin tarpeisiin jo jonkin aikaa. Yhteistyöllä tavoitteista totta Erityiskiitokset toimiston väki antaa esimiehelleen, ylitarkastaja Leena Wikströmille. Leena on kuunnellut, kysellyt, ottanut mielipiteemme huomioon ja vienyt viestiämme eteenpäin päättäjille. Häntä tulee ikävä, toteaa moni haastateltava. Toukokuun alun uudistus ei koske pidettyä esimiestä, vaan hän jatkaa uusissa tehtävissä Verohallinnon palveluksessa. Wikström myöntää tuntevansa hienoista haikeutta, että yksi vaihe työelämästä päättyy. Uusia haasteita on kuitenkin jo tiedossa ja sekin tuntuu mukavalta. Wikström ottaa työyhteisön kiitokset vaatimattomasti vastaan ja toteaa tehneensä työtään siten kuin esimiesrooli normaalistikin edellyttää. - Palkitsevaa itselleni on ollut se, että toimiston väki on ollut täysillä mukana muutoksessa. Olemme saaneet tietoa hyvin joka puolelta, ja eteenpäin on edetty vaihe vaiheelta, totesi Wikström. - Myös järjestön edustajat ovat olleet hyvänä tukena ja antaneet henkilöstölle ohjeita ja tietoa, joista on ollut heille varmasti apua. Kun viihtyvyys on huippuluokkaa, ei tulevaisuuskaan pelota Muutokseen ollaan asenteellisesti valmiita, totesi kirjanpitäjä Juha Partanen Valtiokonttorin Palvelukeskuksen Turun toimipisteen Kirjanpitoryhmän esimiehenä aloittava pääkirjanpitäjä Henna Tuomola tuli töihin Verohallintoon vuonna Verohallinto on ollut hyvä työnantaja, mutta lähden uudistukseen avoimin mielin ja katson mitä se tuo tulleessaan, totesi Tuomola. Ostolaskuryhmän palveluesimiehenä uudessa toimipisteessä aloittava Marianne Koskinen pitää uudistusprojektia kaikkinensa mielenkiintoisena hankkeena. Verohallinnon alaisuudessa olemme olleet tukitoiminto. Nyt kun siirrymme Valtiokonttoriin, olemme osa substanssitoimintoja, joka tuo enemmän mahdollisuuksia myös työn kehittämiseen ja laajentamiseen, arvioi Koskinen. Hän uskoo että uudella työnantajalla saattaa olla tulevaisuudessa tarjota myös uusia haasteita. Se olisi tärkeää kehittymishaluisen henkilöstömme kannalta. Mitä jäät kaipaamaan Verohallinnosta? Olen saanut tehdä monen ihmisen kanssa hyvää yhteistyötä, joten Verohallinnon ihmisiä tulee kyllä ikävä, sanoo Koskinen. Viimeisenä kysymyksenä esitän toimiston väelle, mitä he odottavat tulevaisuudelta uudessa työpaikassa? Saan kahdesta suusta vastauksen, joka kuului suurin piirtein näin: Meillä on tässä ihanteellinen työyhteisö, joka ei pelkää muutoksia. Uskomme siihen että rakenteellisessa organisaation ja toimintojen virtaviivaistamisissa saavutetaan tehokkuutta parhaiten silloin, kun työntekijät saavat itse vaikuttaa työn sisältöön ja työn tekemisen malleihin. Siihen on vaikea lisätä mitään. Kyllä Verohallintokin jää heitä varmasti kaipaamaan. Verovirkailijain Liitto ry sai uuden jäsenyhdistyksen Erityisvalvonnan Verotarkastajat ry vastaa toimintaympäristön muutokseen Kevät 2009 on ollut Verovirkailijain Liitossa muutoksen aikaa. Huhtikuun 22 päivänä Helsingissä perustettiin Erityisvalvonnan Verotarkastajat ry niminen uusi ammattiyhdistys, jonka perustajajäseniä ovat verotarkastaja Pirjo Pitkänen Pääkaupunkiseudun verotoimistosta, verotarkastaja Terttu Heinonen Kanta-Hämeen verotoimistosta Forssasta ja verotarkastaja Seppo Saitseff Pääkaupunkiseudun verotoimistosta. Perustamiskokous haki Verovirkailijain Liiton jäsenyyttä. Kysyimme uuden yhdistyksen puheenjohtajalta, Pirjo Pitkäseltä, mistä uuden yhdistyksen perustamisessa on kysymys. Veroväki: Perustitte huhtikuussa Eritysvalvonnan Verotarkastajat ry nimisen ammattiyhdistyksen. Miksi uutta yhdistystä tarvitaan? Pitkänen: Yhdistystä tarvitaan ajamaan uuteen yhdistykseen liittyvien jäsenten etuja jatkuvasti muuttuvassa Verohallinnossa ja yhteiskunnassa. Veroväki: Mitä asioita yhdistys haluaa edistää Verohallinnossa? Pitkänen: Tavoitteinamme on saada Verohallinnossa samaa työtä tekeville samat vaativuustasot, toisin sanoen, oikeudenmukainen palkkaus. Palkkauksessa on huomioitava työn vaativuus ja palkkauksen tulisi perustua oikeasti tehtyyn työhön. Tärkeää on myös huolehtia työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Veroväki: Haette myös Verovirkailijain Liiton jäsenyyttä. Miksi? Uuden yhdistyksen perustajajäsenten mielestä työnantajaorganisaation tulossa oleviin muutoksiin oli nyt erityisen otollinen aika vastata. - Ensi vuoden toukokuussa aloittavan Erityisvalvontayksikön tarkastajat, asiantuntijat ja muu henkilöstö tarvitsevat edunvalvontaansa turvaamaan ammattiyhdistyksen, joka vastaa tarkoituksenmukaisella tavalla myös toimintaympäristössä tapahtuvaan rakennemuutokseen, todettiin perustamistilaisuudessa. Uuden yhdistyksen syntyyn saattoi vaikuttaa myös maaliskuussa saatu tieto, kun Suomen Verotarkastajat SVT ry ilmoitti eroavansa liiton jäsenyydestä ja vaihtavansa keskusjärjestöä. Yhdistyksen vuosikokouksessa tehty päätös otettiin liitossa vastaan pahoitellen. Suomen Verotarkastajat SVT ry:n ja Verovirkailijain Liiton yhteistyön jatkoa olisi toivonut myös osa SVT:n jäsenistä. Ammattijärjestökentässä keskusjärjestön vaihtaminen on aina jäsenille suuri muutos. Toimivien ja tehokkaiden yhteistyöverkostojen luominen, jäsenpalveluiden asettuminen muutosta edeltävään tilaan ja oman paikan lunastaminen uudessa toimintakulttuurissa vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. kuva ja teksti: Kirsi Huhtamäki-Nasri Pitkänen: Vaihtoehto tuntui luonnolliselta, koska toimintamme on kuitenkin sidoksissa verotukseen ja Verovirkailijain Liitolla on neuvotteluoikeus. Mielestäni on tärkeää, että liitolla on suorat neuvotteluyhteydet työnantajan kanssa. Näin ollen istumme samassa pöydässä ja teemme päätöksiä yhdessä. Veroväki: Kuka yhdistyksen jäseneksi voi liittyä ja mitä etuja jäsenelle tarjoatte? Pitkänen: Tavoitteena on, että yhdistykseen liittyisivät tulevan erityisvalvontalinjan kaikki työntekijät (tarkastajat, asiantuntijat ja muu henkilöstö). Edunvalvonnan tärkeimpänä etuna jäsenistön kannalta on se, että Verovirkailijain Liitolla on neuvotteluoikeus. Lisäksi tulevat Valtion Virkamiesten Työttömyyskassan etuisuudet sekä Palkansaajajärjestö Pardian ja Verovirkailijain Liiton muut edut. Kokonaisjäsenmaksumme on varsin kilpailukykyinen kaikkiin etuihin nähden. Minulta ja liiton toimistosta saa lisätietoa näistä asioista. >> jatkuu 12 13

8 Veroväki: Kuinka pitää toimia, jos haluaa liittyä yhdistyksen jäseneksi? Pitkänen: Uuden yhdistyksen jäseneksi haluavan tulee tehdä vapaamuotoinen eroanomus entiselle yhdistykselle ja täyttää liittymislomake uuteen yhdistykseen liittymistä varten. Jos on jo kuulunut Verovirkailijain Liiton johonkin jäsenyhdistykseen, niin työttömyyskassa jäsenyys jatkuu automaattisesti. Liittymislomakkeen voi allekirjoituksen jälkeen toimittaa suoraan Verovirkailijain liiton toimistoon. Tietoa yhdistyksestä, jäseneksi liittymisestä ja jäseneduista löytyy liiton nettisivuilta ja jos jokin asia puuttuu, voi kysymyksen laittaa tulemaan vaikka sähköisen palautelomakkeen välityksellä kotisivujen kautta tai soittamalla minulle. Veroväki: Minkälaisia terveisiä haluat lehden lukijoille lähettää? Pitkänen: Haluan toivottaa hyvää kevättä ja kesää ja toivottaa kaikki tervetulleeksi uuteen yhdistykseen. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvemmin turvaamme tavoitteitamme uudistuvassa työympäristössämme. Lisätietoa Erityisvalvonnan Verotarkastajat ry:stä, liittymiseduista sekä muista jäseneduista saa liiton kotisivuilta (/jäsenyys-palkin alta) Huomioi myös jäsenhankinta-kampanjan eritysedut! Verohallinnon tarkentava virkaehtosopimus allekirjoitettiin : Liiton tavoitteenasettelu onnistui hyvin Puheenjohtaja Leena Tuikkanen arvioi kevään aikana käytyjen tarkentavien virkaehtosopimusneuvottelujen lopputuloksia liiton tavoitteenasettelun kannalta myönteisiksi. Pyrkimyksenä oli saada palkkausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen ilmenneet epäkohdat korjattua ja Tuikkasen mukaan tässä asiassa myös voittopuolisesti onnistuttiin. Myös muut liiton vaatimukset saatiin neuvottelupöydässä hyvin läpi. Hallintopalvelu kartoittaa pienet toimipisteet Pääjohtajan tekemän linjauksen mukaisesti Hallintopalvelu selvittää enintään 10 henkilön toimipisteiden toimintaedellytyksiä ja mahdollisia lakkauttamisia. Selvitysmieheksi on määrätty ylitarkastaja Mika Gylén. Alustavan kartoituksen mukaan tällaisia alle kymmenen henkilön toimistoja on hallinnossa noin 40, joihin on sijoitettu noin 160 henkilöä. Pääasiassa tarkastelu koskee henkilöverotustoimialaa. Selvitystyön pohjaksi Gylén kiertää touko-kesäkuussa verovirastoissa yhdessä Verovirkailijain Liiton pääluottamusmies Hannele Vartiaisen kanssa. Kierroksilla on tarkoitus kertoa Gylénin tekemästä alkukartoituksesta sekä tutustua yksityiskohtaisemmin verovirastojen ja henkilöstön omiin näkemyksiin ja suunnitelmiin toimipisteverkostosta sekä kuulla, millaista tukea asiassa toivotaan. Toimeksiannon tulee olla valmis ja se tulee sisältämään kuvauksen tilanteesta sekä ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Leena Tuikkanen: Neuvottelutulos tarkentavasta virkaehtosopimuksesta signeerattiin Neuvotteluja käytiin paikallisesta erästä joka oli 0,22 % ja palkkausjärjestelmän kehittämiserästä, joka oli 2 % Käytettävissä oleva rahamäärä on noin euroa, josta noin euroa tulee takautuvasti maaliskuun alusta voimaan ja loput heinäkuun alusta. Lisäksi tehtiin palkkataulukko , joka sisältää yleiskorotuksen 2,2 %. Neuvotteluissa päähuomio kiinnittyi palkkausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen ilmenneisiin epäkohtiin joita oli muodostunut erityisesti sen vuoksi, että tehtävät olivat muuttuneet. Kokonaan uusia viitetehtäviä tehtiin hyvin vähän. Osa rahasta käytettiin vaativuustasopalkkojen korotuksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että taulukko on loogisesti nouseva ja että ettei vaativuustason noustessa henkilökohtaisen arvioinnin vaikutus missään tilanteessa alenna kokonaispalkkaa. Huomioita Verovirkailijain Liiton esittämien vaatimusten toteutumisesta: K- ja P-tehtävien osalta esitimme joitakin muutoksia jotka pääosin toteutuivat. Tässä yhteydessä myös maksuvalvonnan perustehtävää korotettiin yhdellä vaativuustasolla. Näiden tehtävien osalta tulee katsoa myöhemmin, mikä on verotilin vaikutus tehtäviin ja sitä kautta palkkaukseen. S-tehtävien osalta esityksemme toteutui. Henkilöstöhallinnon organisaation kehittymisen myötä tulee näitä tehtäviä tarkastella kokonaisuutena uudelleen. Akavan esitykset kohdistuivat ainoastaan P tehtäviin ja heidän esityksensä P 04 A korottamisesta yhdellä vaativuustasolla toteutui. IT-tehtävien osalta tehtiin kahteen viitetehtävään vaativuustason muutos pääosin Vero-ATK:n esityksestä. Viitetehtävissä on myös Verovirkailijain Liiton jäseniä. JHL:llä ei ollut omia esityksiä eikä vaatimuksia neuvotteluihin. Muutosten johdosta muutamaan viitetehtävään tuli tekstitarkennuksia, jotka eivät vaikuta palkkaukseen tuleva yleiskorotus koskee myös euromääräisiä palkkoja. Tarkempaa tietoa sopimuksen yksityiskohdista kerrotaan Verovirkailijain Liiton jäsentiedotteissa. 14 Ryhmäesimiehen viitetehtävän PV 27 vaativuustason korottaminen onnistui. (Esitys tehtiin nyt toistamiseen) Tarkastuksen osalta esitimme joko sijoitteluohjeen muutosta tai uutta viitetehtävää T 07:n rinnalle. Uusi viitetehtävä tehtiin T 07B johon tulee sijoitetuksi T 08:sta arviolta noin henkilöä tehtäväkuviensa mukaisesti. V 04 vaativuustason korotusesitys toteutui siten, että tehtiin uusi viitetehtävä V04A seuraavalle vaativuustasolle johon tultaneen pääosa nykyisen V04 henkilöstöstä sijoittamaan. Henkilöverotuksessa keskityimme erityisesti vuosityörytmin mukanaan tuomiin haasteisiin. Myös muita henkilöverotuksen tehtävien vaativuuden kasvuja huomioitiin. Yritysverotuksen sekä maatalousverotuksen osalta vertailua tehtiin yhteisöjen verotukseen ja tarkastukseen. Pääosin vaativuustasomuutokset johtuvat näistä elementeistä. Yhteisöverotukseen saimme uuden viitetehtävän tasolle 7, joka vastaa tehtäviltään pääosin henkilöverotuksen PV16:sta. Tämän vaikutuksesta myös T 13 nostettiin yhdellä vaativuustasolla. 15

9 Kenestä Leenan seuraaja: Kerro, kerro kuvastin, ken on kaikkein pätevin? Verovirkailijain Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Leena Tuikkanen jättää syksyn liittokokouksen jälkeen puheenjohtajan tehtävät ja siirtyy pian sen jälkeen hyvin ansaituille eläkepäiville. Keskustelua liiton uudesta puheenjohtajasta on kevään aikana jo viritelty, sillä valinta tehdään Tampereella pidettävässä liittokokouksessa. Päätöksen tekevät yhdistysten lähettämät viralliset kokousedustajat. Uusia ehdokkaita voi ilmaantua aina loppumetreille saakka, sillä liiton sääntöihin ei ole kirjattu ehdokasasettelumenettelyä. Näin ollen ns. mustan hevosen vaihtoehtokaan ei ole täysin poissuljettu juttu. Veroväki-lehti esittelee seuraavan lehden aineistopäivään mennessä tietoon tulevat ehdokkaat. Tässä lehdessä esittäytyvät Uudenmaan Verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Marjut Räbinä ja Pardian sopimusasiamies Kristian Karrasch, joiden ehdokkaaksi asettumista on muutamasta jäsenyhdistyksestä jo puollettu. Marjut Räbinä: Päätöksentekijöitä perehdytettävä nykyistä paremmin ja toimijoille jaettava enemmän vastuuta Kristian Karrasch: Henkilöstöedustajia on evästettävä nykyistä tehokkaammin Marjut Räbinä (45) on syntyperäinen keravalainen, jonka perheeseen kuuluu kaksi poikaa, Toni (20) ja Henri (15). Koulutukseltaan Räbinä on ylioppilasmerkonomi (v.2000) ja on työskennellyt Verohallinnossa vuodesta Nykyisin Räbinä toimii Marjut haluaa liiton keulakuvaksi ja asioiden eteenpäin viejäksi Pääkaupunkiseudun verotoimistossa kansainvälisen verotuksen asiantuntijatehtävissä, erikoisalueena kv-verotuksen osaamisen kehittäminen ja valtakunnalliset koulutusohjelmat. Yhdistyskuvioista Räbinällä on kokemusta 1990-luvun alusta lähtien, jolloin hänet valittiin silloisen Uudenmaan läänin Verovirkailijat ry:n hallitukseen. Uudenmaan Verovirkailijat ry:n puheenjohtajana Räbinä on toiminut vuodesta 2003 lukien. Hän on liiton hallituksen ja palkkatyöryhmän jäsen. Kerro mikä sai sinut kiinnostumaan VeroVL:n puheenjohtajan tehtävästä? Katson että minulla on erityisen vahva kutsumus jäsenten kanssa toimimiseen. Uskon siihen, että minusta on myös keulakuvaksi, asioiden eteenpäin viejäksi ja kehittäjäksi. Valtava haasteeni on, että pystyn myös itse kehittymään puheenjohtajan tehtävässä. Mitkä ovat mielikuvasi tyypillisestä puheenjohtajan työviikosta? Runsaasti toimistokäyntejä tulee erityisesti puheenjohtajakauden alussa. Sitten on tietysti palavereja eri sidosryhmien kanssa. Uskon että Pardia on merkittävässä roolissa, sen hallitus ja työvaliokunta. Mikä on yhdellä lauseella puheenjohtajan tärkein tehtävä? Haluan olla aidosti jäsenten puolesta lobbaava puheenjohtaja. Mitkä ovat Verovirkailijain Liiton tärkeimmät tulevaisuuden haasteet? Liiton toimintamallia tulee kehittää. On syytä pohtia sitä, kuinka pystymme pitämään edunvalvonnan jatkossakin yhtä korkeatasoisena ja yhtä näkyvässä roolissa kuin nyt. Mihin suuntaan liiton organisaatiorakennetta tulisi mielestäsi kehittää ja miksi? Toimialamalli on järjestökentässäkin väistämätön seuraus työnantajaorganisaation ratkaisusta. Tarvitaan kohdennettua edunvalvontaa, mutta toiminta täytyy viedä toisaalta myös lähelle jäsentä. Minkä asian haluat muuttaa liiton nykyiseen toimintaan verrattuna ja miksi? Päätöksentekoa tulisi muuttaa siten, että hallituksella tulisi olla nykyistä keskeisempi päätöksentekorooli työvaliokuntaan nähden. Edustajakokouksen ja liittokokouksen edustajat tulisi myös perehdyttää tärkeään päätöksentekijän rooliinsa. Toimijoille tulee antaa nykyistä enemmän vastuuta. Mitä tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta edunvalvonta? Palkkausjärjestelmä, työhyvinvointi, yhteenkuuluvuus Mikä on mottosi? Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Pardian sopimusasiantuntijana ja Finanssitoimialan asiamiehenä toimiva Kristian Karrasch (39) on koulutukseltaan merkonomi ja asuu vaimonsa kanssa Turussa. Pardian sopimusasiantuntijana Karraschin pääsektoreita ovat VM:n ja Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalat. Karrasch harrastaa lentopalloa ja lomamatkojen ennakkosuunnittelua. Henkilökohtaisessa CV:ssä Verohallintoon liittyvät merkinnät alkavat vuodesta 1990, jolloin Karrasch aloitti Lounais-Suomen lääninveroviraston maksunvalvontatehtävissä. Karraschilla on kokemusta Verohallinnon työsuojeluvaltuutettuna, luottamusmiehenä ja veroviraston pääluottamusmiehenä. Verovirkailijain Liiton päätoimisena pääluottamusmiehenä Karrasch toimi vuosina Pardiaan Karrasch siirtyi vuoden 2005 lopulla. Mikä sai kiinnostumaan puheenjohtajan tehtävistä? Minulla on kolmen ja puolen vuoden kokemus valtion keskustason ja muiden virastojen neuvottelutoiminnasta. Nyt olisi mukavaa päästä päättävään rooliin ja syventyä monen hallinnonalan sijasta yhden hallinnon asioihin. Mitkä ovat mielikuvasi tyypillisestä puheenjohtajan työviikosta? Yhteen viikkoon voi sisältyä lukuisia kokouksia, työryhmiä ja tapaamisia eri sidosryhmien kanssa. Mikä on yhdellä lauseella puheenjohtajan tärkein tehtävä? Tärkein tehtävä on liiton jäsenten palvelussuhteiden ja etujen turvaaminen. Mitkä ovat Verovirkailijain Liiton tärkeimmät tulevaisuuden haasteet? Huomiota on kiinnitettävä erityisesti työn määrään ja siihen että Verohallinnossa työskentelevillä on mielekkäät ja monipuoliset tehtävät. Myös työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin on erityisesti panostettava. Mihin suuntaan liiton organisaatiorakennetta tulisi mielestäsi kehittää ja miksi? Työnantajan uudelleen organisoituminen edellyttää että vastaavasti myös liiton organisaatiota tulisi tarkistaa siten, että siinä huomioidaan toimialat. Näkisin kuitenkin tärkeänä, että myös alueellista toimintaa pitäisi olla. Minkä asian haluat muuttaa nykyiseen toimintaan verrattuna ja miksi? Verovirkailijain Liitolla on vahva neuvotteluasema ja työnantaja kuuntelee järjestöä hyvin. Mielestäni hallinnon eri työryhmissä työskenteleviä henkilöstöedustajia tulisi evästää tehokkaammin ja suorittaa myös seurantaa sen suhteen, kuinka asiat edistyvät. VM:n suuntaan voisi Verovirkailijain Liitto pyrkiä myös vaikuttamaan nykyistä aktiivisemmin. Mikä tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta edunvalvonta? Positiivinen ajatus. Jäsenten etujen puolustaminen. Mikä on mottosi? Perusprinsiipit ovat aktiivisesti, rakentavasti ja jämäkästi. Kristian haluaa syventyä yhden hallinnon asioihin päättävässä roolissa

10 OTA OSAA VEROVIRKAILIJAIN LIITON JÄSENHANKINTAAN! kampanja-aika Uusia vaikuttajia esittelyssä: Raija Saksa ja Pekka Leinonen haluavat satsata vpj:n kehittämiseen Verovirkailijain Liiton keväinen jäsenhankintakampanja starttasi huhtikuun alussa. Nyt jos koskaan kannattaa laittaa hyvä kiertämään, sillä jokaiselle jäsenhankkijalle on tiedossa hyviä kampanjapalkintoja! Verovirkailijain Liiton hallituksessa on vuoden vaihteesta lukien toiminut kolme uutta jäsentä, joista esittelyvuorossa on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Raija Saksa ja Lounais-Suomen Verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Pekka Leinonen. KAMPANJAEXTRA UUSILLE JÄSENILLE! Kaikki välisenä aikana johonkin Verovirkailijain Liiton jäsenyhdistykseen liittyneet jäsenet saavat kutsun syyskuun alussa järjestettävään virkistävän viihdyttävään Amazing Chance! - jäsentapahtumaan Hämeenlinnan Aulangolle. Tapahtuman pääteemoissa kujeilee iloinen yhdessäolo, hauskat yllätykset ja piristävät hemmottelu-tuokiot. Koska tapahtuma sisältää paljon yllätyksiä, ei kaikkia yksityiskohtia voida ennakkoon paljastaa. Lisätietoa käytännön järjestelyistä valotetaan liiton jäsentiedotteissa kevään aikana. Tutustu Verovirkailijain Liiton monipuolisiin jäsenetuihin! Verovirkailijain Liiton jäsenet saavat nauttia Verohallinnon suurimman ammattijärjestön sekä Palkansaaja-järjestö Pardian edunvalvonnan tarjoamasta työelämän turvasta. Verovirkailijain Liitto tarjoaa uudelle jäsenelle monia liittymisetuja, joita ei muualta saa. Nyt on oikea hetki tutustua myös muihin rahanarvoisiin jäsenetuihin. Kannattaa tehdä vertailuja ja laskelmia, kuinka paljon jäseneduilla voi säästää euroja muuhun elämiseen! Tutustuta työtoverisi Verovirkailijain Liiton toimintaan, uuden jäsenen liittymisetuihin ja muihin jäsenetuihin osoitteessa Harkitseeko ystäväsi jäsenyyttä? Liittyminen NYT voi tuoda iloa teille molemmille! Kampanja-aikana jäsenyyteen johtava suositus voi tuoda Sinulle iloisia yllätyksiä: jokainen jäsenen hankkinut saa yllätyspalkinnon sekä 10 :n arvoisen lahjakortin tavarataloon. Lisäksi jokaista hankittua jäsentä kohden saat yhden arvan, jolla voit voittaa jokin seuraavista palkinnoista: - 10 kpl 25 :n lahjakortteja - 10 kpl 100 :n lahjakortteja. - Viidelle jäsenhankkijalle tarjoutuu myös arvonnan kautta mahdollisuus osallistua liiton Amazing Chance -viikonvaihdetapahtumaan Hämeenlinnan Aulangolla! Jäsensivuilta löydät kampanjan säännöt, jäsenhankkijan lomakkeen sekä muuta hyödyllistä tietoa kampanjassa toimimisen tueksi. Lisätietoa saat liiton toimistosta ja sivustolla olevan palautelomakkeen välityksellä. Kuka olet ja mistä tulet? R: Olen Raija Saksa, Kaakkois-Suomen verovirkailijat ry:n puheenjohtaja. Asun Haminassa ja olen töissä Kymenlaakson verotoimiston Kotkan toimipisteessä. Teemme siellä siirtotöinä Päven kymppejä, kun maatalous- ja yritysverotus keskitettiin Kymenlaakson verotoimiston pääpaikkaan Kouvolaan. P: Pekka Leinonen Lounais-Suomen Yritysverotoimistosta. Työskentelen asiantuntijaryhmässä yhteisöjen muutosverotustehtävissä. Olen vuoden alusta lähtien ollut Lounais-Suomen Verovirkailijat ry:n puheenjohtaja. Asun Naantalissa. Kuinka sinusta tuli verohallintolainen? R: Minua pyydettiin 70-luvulla töihin Virolahden verotoimistoon ja sille tielle jäin. P: Olen koko ikäni ollut verohallintolainen. Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli Posion verotoimistossa, jossa tein palkka- ja maatalousverotusta. Armeijan jälkeen sain työllistämistöitä samaisesta verotoimistosta ja kun vuonna 1985 jouduin työttömäksi muutamaksi kuukaudeksi, lähdin kokeilemaan onnea Lounais-Suomeen ja tällä tiellä vielä olen. Mikä on parasta työssäsi? R: Työ on haastavaa ja mukavat työkaverit ovat hyvä lisä siihen. P: Oikaisuvaatimusten valmistelu ja niiden perustelu. Parasta on löytää asioiden selvittämisen kautta lakipykälät sekä löytää oikeat 18 19

11 M e r k i l l e p a n t u a : Raija: Meillä on yhdistyksen hallituksen kokoukset jo pitkään aloitettu hyvällä vitsillä. Leena Tuikkaselle myönnettiin Verohallinnon ansiomitali palaset päätöksen tueksi. Tällä hetkellä saan tehdä myös mikrotukihenkilötehtäviä. Miten ja koska kiinnostuit ay-toiminnasta? R: Olen aina ollut kiinnostunut siitä mitä ympärillä tapahtuu. Aytoiminnassa olen ollut mukana melkein koko työhistorian. P: Raisioon siirtymisen jälkeen olin pari vuotta hallituksen jäsenenä. Vuonna 2002 aloitin yhdistyksen taloudenhoitajana ja nyt vuoden alusta puheenjohtajana. Ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen on ollut itsestään selvä asia. Olen saanut tietoa hallinnon ja järjestökentän asioista ja olen saanut tutustua moniin verohallintolaisiin. Asia, joka sinua järjestötoimijana huolettaa? R: Jatkuvassa muutospaineessa ihmisten voimavarat ovat tiukoilla. Tämä vaikuttaa ilmeisesti myös siihen, että uusia toimijoita on vaikea saada mukaan. P: Työntekijöiden jaksaminen, jatkuvat organisaatiomuutokset ja kiire työssä. Työntekijä joutuu antamaan työsuunnitelmat kahden kuukauden osalta ja työn tekemisen jälkeen kirjaukset UTaikatyöajan seurantajärjestelmään. Työntekoa valvotaan etukäteen ja jälkikäteen. Mielestäni jossain määrin on unohdettu, miksi me olemme täällä töissä ja mikä on meidän perustehtävä. Onko ay-toiminta ryppyotsaista puurtamista, vai sisältyykö siihen ilon hetkiä, minkälaisia ne ovat? R: Kyllä tässä tehtävässä huumori hersyää. Meillä on yhdistyksen hallituksen kokoukset jo pitkään aloitettu hyvällä vitsillä. Ilon hetkiä koetaan, kun saavutetaan tavoite tai päästään hyvään neuvottelutulokseen. Mukavaa on myös, kun saadaan jäseniä osallistumaan järjestettyihin tilaisuuksiin. P: Jossain määrin ay-toimintaa tehdään kuin verotusta eli sovelletaan kuin verotusmenettelylakia. Tietenkin tietyt asiat pitää tehdä tarkasti, mutta jotkut asiat voitaisiin tehdä vähän rennommin. Mitkä asiat jäsenkentässäsi puhuttaa juuri nyt? R: Lomarahan vaihtosuositus puhututtaa tällä erää ehkä eniten. Ajankohtaisia ovat myös kesälomarajoitukset, toimistojen aukioloajat ja tiukka aikataulu valvontakaudelle. P: Organisaatiomuutokset, työn jakaminen yksiköiden välillä ja kiire. Juuri on saatu perustettua yritysverotoimistot, maakuntaverotoimistot ja veronkantokeskukset, kun ollaan muutamassa organisaatiota. Jäsenistöä puhuttavia hankkeita ovat myös Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen verovirastojen yhdistäminen ja eritysvalvonnan ja yritysverotustoimialojen eriyttäminen. Mihin asioihin haluat panostaa liiton hallituksen jäsenenä? R: Palkkausjärjestelmän kehittäminen on tärkeä asia. Töiden keskittämiset aiheuttavat myös jäsenille ongelmia. Töitä kuitenkin riittänee meille kaikille ja niitä voidaan tulevaisuudessa myös jakaa valtakunnassa tasaisesti tulevien työluetteloiden kautta. P: Palkkapolitiikkaan, sillä vpj:n kehittäminen on tärkeää. Haluan viedä eteenpäin yhdistyksen hallituksen mielipiteitä ja asioita liiton hallitukseen sekä pyrkiä ajankohtaiseen ja avoimeen tiedottamiseen henkilöstölle kuuluvista asioista. Minkälaisena näet Verovirkailijoiden Liiton 10 vuoden päästä? R: Verovirkailijain Liitto on vahva oman ammattikuntansa edunvalvoja. Henkilöstön edustajan rooli on yhdessä työnantajan kanssa kehittää hyvää työyhteisöä. P: Verovirkailijain Liitto on edelleen Verohallinnon suurin ammattijärjestö. Liiton hallitus muodostuu eri tehtäväalueiden yhdistyksen puheenjohtajista. Jokaisella tehtäväalueella on oma yhdistyksensä: yritysverotustoimialan, henkilöverotustoimialan, erityisvalvontatoimialan sekä asiantuntija- ja esimiesten sekä veronkanto- ja perinnän toimialojen yhdistykset. Yhteistyö eri ammattiryhmien sekä ammattijärjestöjen kanssa on luontevaa ja yhtenäistä. Henkilöstön edustajat ovat asiantuntijoita omalla tehtäväalueellaan ja henkilöstön yhtenäinen etu on tärkeintä. Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen on myöntänyt puheenjohtaja Leena Tuikkaselle Verohallinnon ansiomitalin hallinnon työstä maininnoin erityisistä ansioista. Mitalin luovutus tapahtui liiton Opinto- ja Järjestöpäivillä, jossa puheenjohtaja sai henkilökohtaiset onnittelut pääjohtajalta ja hallintopalvelun johtaja Kari Huhtalalta. Veroväki-lehti kysyi, miltä mitalin saaminen tuntuu? Mitali merkitsee minulle paljon. Toivon että olen sen arvoisesti tehnyt työtä henkilöstön ja samalla koko hallinnon parhaaksi. Jaan mitalin kaikkien niiden kanssa, jotka ovat tukeneet minua puheenjohtajan tehtävässä. Kiitos siitä. Pääluottamusmies Antero Salo tuli miehen ikään Kaakkois-Suomen veroviraston pääluottamusmies Antero Saloa muistettiin maaliskuussa pääluottamusmiespäivien yhteydessä 60-vuotismerkkipäivän johdosta. Liiton varapuheenjohtaja Leena Lähdesmäki yllätettiin hallituksen kokouksessa Pyöreää merkkipäivää kevään kynnyksellä vietti myös liiton varapuheenjohtaja ja Helsingin Veroviraston Virkailijat HVV ry:n puheenjohtaja Leena Lähdesmäki. Olet nyt aikuinen nainen, totesi puheenjohtaja Tuikkanen. Lämpimät Onnittelut kaikille! Ottavatko jäsenet yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan? +1 Mikä on mottosi? R: Olen ollut puheenjohtaja vasta vähän aikaa, joten yhteydenottoja ei ole kovin paljon tullut. P: Jossain määrin. Muutamia kysymyksiä on tullut. R: Eteenpäin, sanoi mummo lumihangessa. Tämä toteutunee ihan konkreettisesti hiihtolomalla Ylläsjärven maisemissa. P: Kunnossa kaiken ikää

12 p ä ä l u o t t a m u s m i e s Vastuullinen johtaminen Veroväki-lehden lukijakysely osoitti että: Jäsenistön kiinnostus eläkeasioihin on kasvussa Virkamiehelle vastuu on tuttu käsite muun muassa virkamieslaista, jonka mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Mutta mitä vastuu tarkoittaa johtamisessa? Aaltonen, Luoma ja Rautiainen kertovat kirjassaan Vastuullinen johtaminen - inhimillistä tuloksen tekoa, että vastuu toimii vastapainona luovuudelle ja vapaudelle, jotka ovat inhimillisen toiminnan ja kehityksen edellytyksiä. Vastuu on pitkäjänteisyyttä, jossa aikajänne on mieluummin pitkä kuin lyhyt ja kokonaisvaltaisuutta, jossa ymmärretään, että jokainen tehty päätös vaikuttaa kymmeniin muihin päätöksiin ja toimiin, ihmisiin ja lähiympäristöön. Vastuullisessa johtamisessa johtajan on myös perusteltava päätöksensä. Vastuu on tullut tärkeäksi tarkastelukulmaksi, kun arvioidaan organisaatioiden kokonaisvaltaista toimintaa. Viimeaikoina julkisuudessa on puhuttu paljon myös yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta, jolla tarkoitetaan sitä, että yrityksellä on vastuu taloudellisen jatkuvuuden ohella myös ihmisistä ja ympäristöstä. Mielenkiintoista kuitenkin on, että suomalaisesta 2/3 kuitenkin kokee jonkinasteista turhautumista työhönsä tai organisaationsa tapaan toimia. Tutkijat kuvaavat työelämän huonontumista sanoilla kiire, uupuminen, heikentynyt työkyky, voimattomuuden tunne, väsymys ja masennus. Markkinatalouden ankarat lait pakottavat organisaatiota tekemään yhä enemmän yhä pienemmillä resursseilla. Sekä henkilöstö että johtavat ovat tiukoilla ja toimivat henkisen ja fyysisen kapasiteettinsa äärirajoilla. Yritystä voidaan tarkastella toimijana, jolla on oma moraalinsa ja etiikkansa. Tällä on suuri merkitys paitsi yrityksessä toimiville työntekijöille, myös kaikille sidosryhmille. Verohallinto on aikoinaan julkaissut omat arvonsa, johon se nojaa toiminnassaan. Ne ovat tasapuolisuus, luotettavuus ja korkea ammattitaito. Näitä arvoja voidaan pitää lupauksena asiakkaille, työntekijöille ja koko ympäröivälle yhteiskunnalle. Yrityksen moraalin, etiikan ja arvojen toteutumisen määrää kuitenkin viime kädessä yrityksessä toimivat ihmiset ja heidän tekemänsä ratkaisut. Yrityksen menestys on siis yrityksessä työskentelevien ihmisten varassa. Henkilöstö on yrityksen kriittisin menestystekijä ja sen hankintaan, hyvinvointiin ja kehittämiseen on syytä uhrata huomiota ja voimavaroja. Hannele Vartiainen, pääluottamusmies Veroväki-lehdessä 1/2009 pyydettiin lukijapalautetta jäsenlehden sisällöstä ja visuaalisesta ilmeestä. Samalla oli tilaisuus esittää lehden sisältöä koskevia toiveita. Vastauksista ilmeni, että lukijat toivovat enemmän eläkeasioita koskevia artikkeleita ja tietoiskuja. Myös palkkaukseen ja työsuojeluun liittyville asioille toivotaan jatkossakin palstatilaa. Kyselyyn vastasi 33 jäsentä. Verovirkailijain Liiton jäsenkyselyssä 2008 vahvistui, että ammattijärjestön jäsenlehdellä on sähköisen viestinnän kehittymisestä huolimatta tärkeä paikkansa jäsenistön sydämissä. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti toimii hyvin laajempia kokonaisuuksia taustoittavana tietolähteenä, mielenkiinnon herättäjänä ja keskustelun avaajana. Verovirkailijain Liitossa Veroväkilehti ja verkkosivut toimivat toisiaan tukevina palvelumuotoina. Tämä on nähty tärkeäksi, sillä monien asiakokonaisuuksien ajantasaisuutta ja laaja-alaisuutta pystytään jäsenlehteä tehokkaammin ja monipuolisemmin välittämään sähköisen jäsensivuston avulla. Asioista enemmän tietoa kaipaavat ohjataankin artikkeleissa yhä useammin liiton tai Pardian jäsensivu-osoitteeseen, tai muuhun sähköiseen tietolähteeseen. Lukijoiden toiveet otetaan tosissaan Veroväki-lehden tulevissa numeroissa eläkeasiat saavat nykyistä enemmän palstatilaa. Tämä tulee näkymään niin asiantuntijakirjoituksina, info-iskuina kuin pieninä juttuina ja haastatteluina. Myös palkkaukseen ja Verohallinnon virkamiehen asemaan liittyviin asioihin panostetaan. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin asiantuntija-artikkeleita ja työyhteisöjuttuja pidetään monipuolisesti esillä. Käsissäsi olevassa lehdessä kerrotaan Taloushallinnon palveluyksikön suuresta muutoksesta ja siitä, kuinka asioiden kulkuun on vaikuttanut työpaikalla vallitseva hyvä yhteisöllisyys. Jäsenlehti on hyvä kanava esittelemään järjestökentän ja hallinnon ilmiöitä, toimijoita ja tapahtumia. Näistäkin asioista kiinnostuneille löytyy liiton jäsensivuilta yhä useammin lisätietoja. Ulkoasusta sanottua: Napakka, sopiva kokoinen ja pirteä Lehden uusi visuaalinen ulkoasu miellytti vastaajia. hyvä, selkeä, helppo ja mukava lukea, hyvät värit, pirteä toistui useassa vastauksessa. Lehteä pidettiin myös sivumäärältään sopivana: jaksaa lukea kannesta kanteen. Vapaamuotoisessa palautteessa usea vastaaja piti myös kuvia kiinnostavina. Neljä parasta asiaa ulkoasussa: 1. värit 2. kuvat ja asettelu 3. ilmavuus 4. fontit Vastanneiden kesken suoritettiin arvonta, jossa jaossa oli tavarapalkintoja. Onni suosi seuraavia lukijoita: Minna Turpeinen, Tampere Pirjo Paukkila, Kurikka Heli Moilanen, Espoo. Kiitos kaikille vastauksen lähettäneille ja onnittelut voittajille! Uusin veroväki löytyy liiton kotisivuilta Aikaisemmin ilmestyneet numerot jäsensivujen tiedotusosiossa

13 kuva: Kirsi Huhtamäki-Nasri