HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 1/2016. Työllistämistoimikunta ku Heikki Vento. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13

Transkriptio

1 1(9) TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN KOKOUS Aika Tiistai klo Paikka Kaupungintalo Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus 2 Valitaan pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Mirka Vainikka ja Matti Pyhtilä. 3 Edellisen kokouksen pöytäkirja./. Kokouksen pöytäkirja on luettavissa ja tulostettavissa osoitteessa (>pöytäkirjat ja esityslistat). (Liite 1) Merkitään tiedoksi. 4 Työllisyydenhoidon järjestöavustukset vuonna 2016./. Kuulutukset avustuksista julkaistiin kaupungin yhteiskuulutuksessa Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metro-leh-

2 2(9) dessä. lle osoitetut hakemukset tuli jättää joko sähköisesti järjestelmään tai kirjallisesti kaupungin kirjaamoon klo mennessä. Avustuksia haettiin vuodelle 2016 yhteensä noin euroa, mikä on euroa enemmän kuin vuonna Kaikki viime vuonna avustusta saaneet ja tänä vuonna avustusta hakeneet järjestöt ovat toimittaneet selvityksen edellisen vuoden avustuksen käytöstä. Hakemuksen vuodelle 2016 jätti yhteensä 24 eri hakijaa. Vuodelle 2015 hakemuksen jätti 25 hakijaa. Avustusten myöntämisperusteet uudistuivat syksyllä Hakemuslomake ei vielä vastannut uusia kriteerejä, joten lisäselvityksiä jouduttiin pyytämään lähes kaikilta hakijoilta. Esitetty avustusten määrä poikkeaa avustuksiin varatusta euron kokonaissummasta, koska toimintaa, johon avustuksia on haettu, arvioitiin vuoden 2015 lopussa käyttöön otetuilla uusilla myöntämiskriteereillä. Avustusten valmistelussa vuodelle 2016 on arvioitu ensisijaisesti järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia työkokeiluun. Lisäksi on arvioitu toiminnan aikana tapahtuvaa tavoitteellista poluttamista avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen, järjestön tarjoamia koulutuksia ja ryhmätoimintaa sekä järjestössä kaikkiaan toteutettua helsinkiläisten työttömien työllistymistä edistävää toimintaa ja sen laatua. Valmistelussa on huomioitu ne avustushakemuksen perusteena olevat, työllisyydenhoidollisen toiminnan järjestämiseen liittyvät kustannukset, joita ei ole katettu muista tulonlähteistä. Valmistelussa on noudatettu kaupungin yleisavustusohjetta kiinnittäen huomiota järjestöjen omarahoitusosuuteen ja siihen, että tuettava toiminta edistää kaupungin työllisyydenhoidon tavoitteiden toteutumista. Tätä kautta valmistelussa on todettu, että järjestöjen ilmoittaman toiminnan tukemiseen ja niistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen voidaan perustellusti myöntää avustuksia yhteensä euroa. (Liite 2) Esittelijä: Ilkka Haahtela (puh ) Lisätietoja: Melissa Sharma (puh ) Sari Rasanen (puh ) Työllistämistoimikunta esittää työllisyydenhoidon järjestöavustuksia jaettavaksi euroa liitteen mukaisesti ja kehottaa kaupunginkansliaa valmistelemaan esityksen jakamatta jätettävän euron käyttämisestä.

3 3(9) 5 Vuoden 2015 työllisyysmäärärahojen käyttö ja työllistämismäärärahatulot Tilikauden tiedot: Työllisyydenhoidon määrärahat: Budjetti Toteuma Tot % Erotus % Sosiaali- ja terveysvirasto % Sosiaali- ja terveysvirasto työmarkkinatuen % kuntaosuus Opetusvirasto % 0 Yhteensä % Muut työllisyydenhoidon määrärahat: Khs käyttövarat/ Maahanmuuttajien aiesopimus Budjetti Toteuma Tot % Erotus % Työllisyydenhoidon määrärahatulot: Budjetti Toteuma Tot % Erotus % Sosiaali- ja terveysvirasto % Yhteensä % Yhteenveto: Työllisyysbudjetin mukaisista määrärahoista käytettiin 139 prosenttia. Toteutumisprosentti vaihteli sosiaali- ja terveyviraston sekä kaupunginkanslian noin 90 prosentista prosentista sosiaali- ja terveysviraston määrärahoissa olleen työmarkkinatuen kuntaosuuden 212 prosentin välillä. Työmarkkinatuen kuntaosuudessa määrärahan ylitys johtui suurimmalta osin vuoden 2015 alussa tapahtuneesta lakimuutoksesta, jonka perusteella kunnan maksuosuutta laajennettiin yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneista yli 300 päivää passiivista työmarkkinatukea

4 4(9) saaneisiin. Samalla yli päivää passiivista saaneiden työmarkkinatukea saaneista kunnan maksuosuutta nostettiin 50 prosentista 70 prosenttiin. Muutosta ei ennätetty ottaa huomioon vuoden 2015 talousarviosta, koska lakimuutoksesta päätettiin vasta sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto oli jo päättänyt talousarvion kaupungin osalta. työllisyysmäärärahoissa oli käytettävissä määrärahaa 15,6 miljoona euroa palkkatuetun työn kuukaudeksi. Tavoite ei toteutunut, koska TE-toimiston määrärahat loppuivat kesällä 2015 ja lisämäärärahoja saatiin vasta lokakuussa Palkkatuetussa työssä aloitti yhteensä 999 uutta henkilöä, mikä on noin 90 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tavoite oli aloittanutta. Onnistumisena voi pitää sitä, että aloituksista 226 oli marras-joulukuussa, jolloin onnistuttiin paikkaamaan sitä vajetta aloituksissa, mikä syntyi TE-toimiston määrärahojen loputtua. Helsinki-lisää myönnettiin yhteensä miljoonaa euroa, kun siihen oli varattu euroa. Myös Helsinki-lisän kulutusta vähensi TE-toimiston määrärahojen loppuminen sekä vuoden 2015 alusta muuttunut palkkatukilainsäädäntö. Helsinki-lisä uudistettiin alkusyksystä, jolloin purettiin myös sen yhteyttä TE-toimiston myöntämään palkkatukeen etenkin yrityksiin myönnettävän tuen osalta. Oppisopimuksessa vuonna 2015 aloitti 90 henkilöä, kun tavoite vuodelle oli 160 aloittanutta. Tavoitteen toteuttaminen oli käytännössä mahdotonta kolmesta syystä, jotka olivat TE-toimiston määrärahojen loppuminen, kaupungin oman toiminnan oppisopimuspaikkojen vähentyminen Palmian yhtiöittämisen seurauksena sekä oppisopimuspaikkojen vieminen täyttölupien taakse. Maahanmuuttajien aiesopimukseen varatuista määrärahoista käytettiin 84 prosenttia. Määrärahaa käytettiin maahanmuuttajien palkkatukityöhön ja palveluiden ostoihin. Asiakaspalvelujen ostojen osalta sosiaali- ja terveysvirasto ei pystynyt käyttämään koko määrärahaa kuntouttavan työtoiminnan kilpailutuksen takia. Osa palveluntuottajista oli uusia ja toiminnan käynnistämiseen kului aikaa. TYP-verkoston vuokramenoista valtio maksoi tasauslaskuina odotettua suuremman osuuden. Muiden palveluiden ostoissa määrärahaa jäi käyttämättä työllistymisen tuen organisaatiomuutosten takia. Opetusviraston määrärahat käytettiin suomen kielin koulutuksiin. Menoja kertyy budjetoidun mukaisesti euroa. Menot koostuivat Suomi toisena kielenä koordinoinnin opettajien palkoista, opetukseen hankituista aineista ja tarvikkeista sekä tilavuokrista.

5 5(9) Työllistämismäärätulot toteutuivat 90 prosenttisesti. Määrärahatulo alittui kaupunginkanslian osalta, koska määrärahatulo perustuu TE-toimiston myöntämiin palkkatukiin ja TE-toimiston määrärahat loppuivat kesken vuoden. Sosiaali- ja terveysviraston määrärahatulot koostuvat pääasiassa Uusix-verstaiden tuotteiden myyntitulosta. Ilkka Haahtela (puh ) Merkitään tiedoksi. 6 n lausunto Pilvi Torstin ponteen on valmistellut vastauksen valtuutettu Pilvi Torstin kaupunginvaltuuston kokouksessa tekemään ponteen (Hel 2015 : ): Vastauksen hyväksyessään valtuusto edellyttää, että kohdassa 11 todettua työllisyyden toimeenpano-ohjelmaa ohjaamaan selvitetään mahdollisuutta hyväksyä samassa yhteydessä strateginen Helsingin työllisyysohjelma, jossa linjataan sitovat määrälliset ja laadulliset tavoitteet ja periaatteet, jotka toimeenpano-ohjelma yksilöi vuosittaisiksi toimenpiteiksi ja painopisteiksi. n lausunto Kaupungin strategiaohjelma vuosille sisältää työllisyydenhoidon tavoitteita nuorisotakuun toteuttamisesta sekä tasapainoiseen talouteen vaikuttamisesta järjestämällä palveluja kuntarahoitus-osuuden piiriin kuuluville henkilöille. Kaupungin strategiaa toteutetaan ja ohjataan talousarvion avulla. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka ovat myös seurannan mittaristo. Työllisyydenhoidon vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan on kirjattu toiminnan painopisteet sekä toimenpiteiden volyymeja. Työllistämistoimikunta antaa vuosittain lausunnon työllisyydenhoidon toimintasuunnitelmasta talous-arviolausunnon yhteydessä. Kaupungin johtajistossa käsiteltiin sen aiemmin asettaman työryhmän tekemä raportti kaupungin työllisyyspalveluista. Johtopäätöksinään työryhmä on todennut, että kaupungin työllisyydenhoidolla tulisi olla nykyistä selkeämmät strategiset ja operatiiviset tavoitteet ja sitä tulisi johtaa yhtenä kokonaisuutena. Johtajisto päätti annetun raportin perusteella ryhtyä toimenpiteisiin työllisyydenhoidon uudistamiseksi uudeksi organisaatioksi vuoden 2017 alusta alkaen.

6 6(9) Työllisyyspalveluiden kokonaisuudistus on käynnistynyt kaupunginkanslian toimesta syksyllä Uudistustyötä tehdään tällä hetkellä useassa työryhmässä. Palvelut tullaan organisoimaan kokonaisuuksiksi ja tavoitteet sekä visio määrittelemään sekä vahvistamaan elinkeinoosaston ohjausvaikutusta työllisyyspalveluihin niin strategisesti kuin operatiivisesti. Tavoitteena on operatiivinen kokonaisuus, joka on nykyistä paremmin ohjattavissa. Osana uudistusta selkiytetään myös kaupungin työllisyydenhoidon rajapinnat koulutukseen, sosiaaliseen kuntoutukseen ja TE-hallintoon. Kaupungin työllisyyspalveluiden kokonaisuudistus tavoittelee ponnen esityksiä toiminnan uudelleenorganisoinnin ja asiakaslähtöisyyden vahvistamisen kautta. Tämä on edellytys työllisyyspalveluiden vahvaan koordinointiin ja yhteiseen tavoitteenasetteluun ja strategiaan. Käytännössä aloitteessa esitetty työllisyysohjelma, jossa linjataan sitovat määrälliset ja laadulliset tavoitteet ja periaatteet sekä siihen liittyvä toimeenpano-ohjelma tullaan tekemään uuden organisaation toimesta vuoden 2018 talousarvion valmistelun yhteydessä. Vuoden 2017 työllisyysbudjetti toimintasuunnitelmineen tullaan valmistelemaan uuteen organisaatioon tavoitteineen niiltä osin kuin se on mahdollista. Ilkka Haahtela (puh ) Merkitään tiedoksi. 7 Vastaus Kuntouttavan vankityön seurantaryhmän kirjeeseen./. Kuntouttavan vankityön toteuttamiseen liittyvät ongelmat nousivat esille syksyllä 2015, kun TE-hallinnon palkkatukimäärärahat loppuivat ja myöhemmin tulleet lisämäärärahat suunnattiin vain yli 300 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneisiin. Kaupungin palkkatukimäärärahojen käyttö edellyttää TE-toimiston myönteistä päätöstä palkkatuesta eli kaupungin ei ole mahdollista työllistää palkkatukityöllä muista kohderyhmistä. Aikaisemmin kuntouttavan vankityön asiakkaat ovat siirtyneet kahdelle kuuden kuukauden mittaiselle palkkatukityöjaksolle, joihin on haettu ja saatu valtion myöntämä palkkatuki. Palkkatukityössä aloittaneita kuntouttavan vankityön asiakkaita on ollut vuositasolla 5-10 henkilöä. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on solminut Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen kanssa yhteistyösopimuksen kuntoutta-

7 7(9) vasta vankityöstä (viimeisin sopimus v. 2014). Sopimuksen mukaan sosiaali- ja terveysvirasto huolehtii vangeille maksettavasta palkasta. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että sosiaali- ja terveysvirasto on hakenut päätöksen palkkauksesta työllisyydenhoidon keskitetyistä määrärahoista ja päätöksen saatuaan solminut työsopimuksen kuntoutettavan kanssa. Palkkatukimäärärahoista vastaava elinkeino-osaston yksikkö ei ole ollut mukana valmistelemassa sopimusta. Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon painopistekohderyhmiä ovat pitkään työttömänä olleet, nuoret sekä maahanmuuttajat. Näihin kohderyhmiin perustuen palkkatukityössä työllistetään vuonna 2016 yli 300 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneita ja alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita nuoria. Määrärahat jakautuvat näiden kahden kohderyhmän välillä tasan, eli 50% kummallekin. Työllisyyspalveluissa on selvitetty viime syksyn aikana mahdollisuutta työllistää kuntouttavan vankityön kohderyhmää. Toiminnassa jo aloittaneiden vankien osalta sovittiin, että jokaisen passiivisten työmarkkinatukipäivien määrä selvitetään ja niiden osalta, joilla 300 päivää ylittyy, haetaan valtion palkkatuki. Muille luvattiin poikkeuksellisesti työjakson rahoitus täysin kaupungin omin varoin, koska olisi ollut kohtuutonta toimia toisin toimintaan jo sitoutuneiden vankien osalta. Ilman palkkatukea ei kuitenkaan voida jatkossa työllistää. Työllisyyspalveluissa arvioitiin osana kuntouttavan vankityön tilanteen selvittelyä toiminnan vaikutukset työllisyydenhoidon tavoitteiden näkökulmasta. Apuna tässä oli vuonna 2013 valmistunut arviointiraportti kuntouttavasta vankityöstä. Arviointi nostaa hyvin esille toiminnan tulokset, jotka liittyvät ennen kaikkea rikoksettomaan ja päihteettömään elämäntapaan. Isolla osalla toimintaan osallistuneista vangeista ei arviointiraportin mukaan ole ammatillista koulutusta. Työllisyyspalveluiden, kuten palkkatukityön, vaikuttavuutta mitataan siirtyminä työhön ja koulutukseen. Raportin mukaan kuntouttavan vankityön asiakkaiden kohdalla työttömien osuus on pysynyt eri mittauskohdissa (6kk, 12kk, 24kk) 80 %:n tasossa. Työllisyyspalveluiden näkökulmasta kuntouttavan vankityön toiminta vertautuu sosiaalisen kuntoutuksen käsitteeseen. Toiminnalla on erinomaiset vaikutukset sekä rikoksettomaan että päihteettömään elämäntapaan. Nämä eivät kuitenkaan ole suoraan työllisyyspalveluiden tavoitteita. Lisäksi työllisyydenhoidon näkökulmasta kuntouttavan vankityön asiakkaita tulisi nykyistä enemmän ohjata ammatillisen koulutuksen piiriin ja kehittää heille esimerkiksi oppisopimusta väylänä työelämään.

8 8(9) Jatkossa kuntouttavassa vankityössä voidaan tarjota palkkatukityötä vain yksi kuuden kuukauden jakso sellaisille henkilöille, jotka kuuluvat yllä mainittuihin Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon kohderyhmiin. Viime syksyn kokemus on osoittanut, että myös sellaisia henkilöitä on ollut kuntouttavaan vankitoimintaan osallistuneiden joukossa. (Liitteet 3-4) Ilkka Haahtela (puh ) Toimikunta vastaa kirjeeseen esityksen mukaisesti. 7 Tiedoksi./. Työllisyyskatsaus: Kuntakohtaista nuorisotakuutietoa: Kaupunginhallituksen iltakoulujen ja työllisyysraportit: Helsingin työmarkkinoiden pulssilla katsaus kaupunginhallitukselle ja Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan nuorisotakuuraportti 2 (Liitteet 5-8) Ilkka Haahtela (puh ) Merkitään tiedoksi 8 Muut asiat 9 Kokouksen päättäminen

9 9(9) JAKELU TIEDOKSI Väärälä Halme Vainikka Pyhtilä Rantasalo Piilola Grönmarki Salin Haahtela Karvonen Vento Perry Seeck Helenius Vainionpää Sauli Kauppinen Fredlund Tuomi Viljanen Rinkineva Mickwitz Pohjaniemi Kukkonen Panhelainen