Loppuraportti
|
|
- Krista Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Erityinen kuntajakoselvitys - Taloustyöryhmä Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri Loppuraportti
2 Työryhmä Rabbe Eklund (ordf/pj) Korsholm/Mustasaari Jan Finne Vasa/Vaasa Kent-Ole Qvisén Närpes/Närpiö Caroline Westerdahl Korsnäs Jyrki Jussila Kaskö/Kaskinen Rikard Haldin Kristinestad/Kristiinankaupunki Jaana Järvi-Laturi Storkyro/Isokyrö Pamela Buss Malax/Maalahti Markku Niskala Vörå/Vöyri Jukka Girén Laihela/Laihia Personalrepresentant/Henkilöstöedustaja: Heikki Mustonen, JHL Sekreterare/Sihteeri: Henrik Sandback, Korsholm/Mustasaari Työryhmä on pitänyt 7 kokousta touko joulukuussa 2014
3 Raportin rakenne FCG on laatinut jokaiselle kunnalle ja kolmelle eri yhdistymisvaihtoehdolle koosteen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi, johon on tehty 13 kappaletta painelaskelma, kun vain veroprosentti joustaisi vuoteen Työryhmä on tutustunut painelaskelmien eri vaihtoehtoihin, ja raportin lopulliseen versioon on käytetty vaihtoehtoa, jossa on valtionosuuksien reaalikasvu on puoli prosenttia vuodesta 2018 alkaen. Kielilisä (2,1 miljoonaa euroa) Närpiön kaupungille on myös huomioitu vuodesta 2015 alkaen. FCG:n laskelmat, joissa on käytetty valtionosuuksien prosentin ja puolen prosentin kasvua, ovat liitteenä X. Huomaa FCG:n laskelmissaan käyttämät taustatekijät, jotka ovat liitteen neljällä ensimmäisellä sivulla! FCG on myös koonnut selvitysalueen taloudellisen analyysin, jossa yksittäisten kuntien taloutta tarkastellaan mukaan lukien vuoden 2013 tilinpäätös. Tämä analyysi Kuntatalouden tunnusluvut Vaasan selvitysalue on liitteenä Y. Työryhmä on koonnut myös oman materiaalin, jossa velkataakka ja kertyneen ylijäämän kehitys ilmenee kuntakohtaisesti ja erikseen kolmessa yhdistymisvaihtoehdossa. Tämä esitetään liitteessä Z. Työryhmä on todennut, että resurssit eivät riitä selvitysalueen kuntakonsernien tarkasteluun tai kuntien taselaskelmien yksityiskohtaiseen tarkasteluun.
4 Kuntayhdistelmät Laskelmissa on käytetty seuraavia kolmea eri yhdistelmävaihtoehtoa. - Kaikki kymmenen selvitysalueen kuntaa = Kaikki 10 - Kolme eteläistä kaupunki Kaskinen Kristiinankaupunki Närpiö = 3 kaupunkia - Muut seitsemän kuntaa 3 kaupungin pohjoispuolella = 7 kuntaa
5 Yleisiä huomioita tuloveroprosenteista Kaikissa selvitysalueen kunnissa on perinteisesti ollut korkea veroprosentti. Seuraavan sivun taulukosta ilmenevät tuloveroprosentit vuosilta kaikkien kymmenen kunnan osalta. 140 merkinnästä 118 kappaletta (84,3 %) on + 0,5 prosenttiyksikköä korkeampia kuin maan keskiarvo, mikä on yksi kriisikunnan kriteereistä. Kaikki 10 on myös + 0,5 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa korkeammalla vuoden 2011 loppuun asti, ja koko ajan maan keskiarvon yläpuolella.
6 Tuloveroprosentit Kriisikuntakriteeri: Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa Huom! Vaasan veroprosentti on tässä Vaasan ja Vähänkyrön veroprosenttien väestömäärillä painotettu keskiarvo. Vöyrin veroprosentti on laskettu vastaavasti Vöyrin, Maksamaan ja Oravaisten veroprosentteja painottamalla. Kriteeri on ylittynyt useimmissa selvitysalueen kunnissa Vaasan selvitysalue 18,52 18,74 18,97 18,98 19,03 19,17 19,19 19,45 19,56 19,63 19,68 19,72 19,86 20,20 Isokyrö 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 20,25 20,25 20,50 20,50 21,00 Kaskinen 18,50 18,50 18,00 17,75 17,75 17,75 17,75 17,75 18,75 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 Korsnäs 19,25 19,25 19,25 19,25 19,50 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,00 21,00 Kristiinankaupunki 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,50 21,00 Laihia 18,00 18,50 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 19,75 20,00 20,75 Maalahti 19,75 19,75 19,25 19,25 19,25 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,25 20,25 21,00 Mustasaari 19,00 18,75 18,75 18,75 18,75 18,75 18,75 18,75 19,25 19,25 19,75 19,75 19,75 20,75 Närpiö 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,50 20,50 Vaasa 18,07 18,54 19,00 19,00 19,05 19,05 19,09 19,55 19,61 19,61 19,61 19,61 19,50 19,50 Vöyri 19,08 19,00 19,08 19,24 19,24 19,48 19,48 19,48 19,48 19,48 19,00 19,00 19,00 20,00 Koko Turkumaa 17,67 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,26 19,39 19,75 Koko +0,5 18,17 18,28 18,54 18,62 18,79 18,89 18,95 19,04 19,09 19,47 19,66 19,76 19,89 20,25 =kriteeri ylittyy Lähde: Kuntaliitto Vuoden 2014 kuntajako Vuosina perustettujen uusien kuntien osalta tuloveroprosentti on laskettu liitoskuntien keskiarvolla. Selvitysalueen veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla Koko maan keskiarvo on laskettu painottamalla kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla 2013 tiedot ennakkotietoja
7 Yleisiä huomioita Velkaantuminen/Ylijäämä Velkaantuminen kasvaa ennen kaikkea viimeisten kahden vuoden 2012 ja 2013 aikana ja kasvaa edelleen vuonna Selvitysalueen velkataakka asukasta kohti oli 108 prosenttia maan keskiarvosta vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Kaskisten, Mustasaaren, Kristiinankaupungin ja Vaasan velkaantuminen (euroa/asukas) vuonna 2013 ylittää maan keskiarvon, joka on euroa/asukas. Kaksi muuta suhdelukua, jotka kuvaavat velkaantumista, omavaraisuutta ja suhteellista velkaantumista huonontuvat myös, kun velkataakka kasvaa. Kertynyt ylijäämä pienenee kahtena viime vuonna ja on vuoden 2013 tilinpäätöksessä vain 31,3 % maan keskiarvosta asukasta kohti. Tämä ilmenee selkeästi seuraavan sivun kaaviosta, joka käsittää ajanjakson , jossa vuosi 2013 on viimeinen tilinpäätösvuosi. Tilinpäätöksessä 2013 Kristiinankaupungilla ja Laihialla on kertynyttä alijäämää taselaskelmassaan. Liitteessä Z on kaavioita kaikista selvityskunnista ja kolmesta kuntayhdistelmästä. Lähteenä ovat yksittäisten kuntien tilinpäätökset, talousarviot ja taloussuunnitelmat.
8
9 Kriisikuntakriteerit Kolmella seuraavalla sivulla on koosteet kolmelta vuodelta siitä, miten valtioneuvoston asettamat kriisikunnan raja-arvot ylittyvät. Yhteistä näille kolmelle vuodelle on, että tuloveroprosentti suurimmassa osassa kuntia ylittää kaikkina vuosina kriisikunnan raja-arvon. Kasvanut velkaantuminen näkyy siinä, että neljän kunnan vuoden 2013 tilinpäätös ylittää raja-arvon, kun tarkastellaan omavaraisuutta. Kristiinankaupunki ylittää kaikkina kolmena vuonna raja-arvot 12 kertaa kaikkiaan 18 mahdollisesta. Huomionarvoisin on Laihia, joka vuosina 2011 ja 2012 ei ylittänyt yhtäkään ainutta raja-arvoa, mutta tilinpäätöksessä 2013 ylitti kerralla neljä niistä: ainoastaan lainamäärä asukasta kohti ja suhteellinen velkaantuminen jäivät alle raja-arvojen. Se on esimerkki siitä, miten nopeasti kuntatalouden kehitys voi muuttua negatiiviseksi ilman että aiempien vuosien tilinpäätökset antavat siitä selkeitä varoitusmerkkejä.
10 Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2011 Huom! Vaasan veroprosentti on tässä Vaasan ja Vähänkyrön veroprosenttien väestömäärillä painotettu keskiarvo. Raja-arvo Vaasan selvitysalue Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Mustasaari Närpiö Vaasa Vöyri Vuosikate, /as < Tulovero-% > 19,66 19,68 20,25 20,00 19,75 20,00 19,50 19,75 19,75 20,00 19,61 19,00 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) < Omavaraisuusaste, % < 50 % 62,2 % 61,6 % 76,9 % 73,4 % 40,7 % 66,2 % 54,1 % 52,3 % 66,7 % 62,7 % 63,0 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 38,0 % 33,3 % 53,9 % 17,0 % 54,2 % 27,4 % 41,2 % 46,1 % 32,2 % 40,4 % 22,5 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia. Selvitysalueen veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla Lähde: Tilastokeskus
11 Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2012 Huom! Vaasan veroprosentti on tässä Vaasan ja Vähänkyrön veroprosenttien väestömäärillä painotettu keskiarvo. Raja-arvo Vaasan selvitysalue Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Mustasaari Närpiö Vaasa Vöyri Vuosikate, /as < Tulovero-% > 19,76 19,72 20,50 20,00 19,75 20,00 19,75 20,25 19,75 20,00 19,61 19,00 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) < Omavaraisuusaste, % < 50 % 58,2 % 58,5 % 76,1 % 70,6 % 35,4 % 61,3 % 52,0 % 45,7 % 61,6 % 59,0 % 59,2 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 42,5 % 38,3 % 44,8 % 21,1 % 57,1 % 30,8 % 41,0 % 53,7 % 39,0 % 45,6 % 23,7 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia Selvitysalueen veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla Lähde: Tilastokeskus
12 Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2013* Raja-arvo Vaasan selvitysalue Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Mustasaari Närpiö Vaasa Vöyri Vuosikate, /as < Tulovero-% > 19,89 19,86 20,50 21,00 20,00 20,50 20,00 20,25 19,75 20,50 19,50 19,00 Lainamäärä, /as > 3830** Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) < Omavaraisuusaste, % < 50 % 53,6 % 56,3 % 77,0 % 71,0 % 31,9 % 49,9 % 46,2 % 40,2 % 59,7 % 56,3 % 56,1 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 47,0 % 39,6 % 38,9 % 18,5 % 64,2 % 42,1 % 46,8 % 61,4 % 40,2 % 50,1 % 28,4 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia Selvitysalueen veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla *Ennakkotiedot **Alustava. Lähde: Tilastokeskus
13 Painelaskelmat ovat kokonaisuudessaan liitteessä X Laskelmat ovat kaavamaisia ja niiden tuloksista voi tulla liioiteltuja, esim. niin että kunnalla, jolla palvelujen kustannukset ovat nyt korkeat, nämä kustannukset kasvavat korkoa korolle vuoteen 2029 ja niistä tulee hyvin kalliita. Päinvastaisessa tapauksessa kunta, jolla kustannukset ovat nykyisin alhaiset, voi saada alhaisen kustannustason, kun lasketaan mekaanisesti eteenpäin. Olettamuksena laskelmissa on koko ajan se, että mitään ei tehdä kustannusten laskemiseksi. Ainoa tasapainotus tapahtuu arvioidulla tuloveroprosentin korottamisella. Ellei mitään tehdä kustannusten laskemiseksi ja verot pidetään vuoden 2014 tasolla, on yhteenlaskettu kertynyt alijäämä kymmenen selvityskunnan osalta yli 1,1 miljardia euroa vuoden 2029 lopussa. Asukasta kohti tämä alijäämä on euroa. Nämä laskelmat on laadittu niin, että on otettu huomioon kuntien väestönkehitys, johon sisältyy demografinen rakenne. Korkokehitys ja poistojen kasvu on arvioitu varovasti. Korkotaso nousee vuoteen 2029, ja jo vuonna 2013 kuntien yhteenlaskettu velkataakka on 0,32 miljardia euroa, ja sen arvioidaan kasvavan 0,45 miljardiin euroon vuoden 2016 loppuun mennessä. Prosenttia korkeampi korkotaso kasvattaa korkokuluja 4,5 miljoonalla eurolla vuodessa vuoden 2017 alusta. Tilinpäätöksessä 2013 yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä selvityskunnissa on 0,05 miljardia euroa tai 389 euroa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli euroa. Laskelmat perustuvat palvelutarveindeksiin (palvelutarpeiden kehitys), joka lasketaan demografisen kehityksen pohjalta seitsemälle palveluryhmälle: päivähoito, perusopetus, toinen aste, vanhustenhuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja muu toiminta. Indeksi on 100 vuonna Taulukossa seuraavalla sivulla on kuntien palvelutarve yhteen koottuna. Kehitystä vuosina on tarkasteltu samoin kehitystä vuosina Painelaskelmat on laatinut FCG, ja ne on esitelty kunnittain ja erikseen kolmen kuntayhdistelmän osalta neljältä tarkasteluvuodelta 2017, 2021, 2025 ja 2029.
14 Palvelutarveindeksi 2013 = 100 Indeksi v:ksi 2029 Palvelutaso yli keski-indeksin kaikkina vuosina vuoteen 2029 Päivähoito Perusopetus Toinen aste Vanhustenhuolto Perus- terv.- huolto Muu toim. Palvelutarpeet yli keski-indeksin ainakin vuosina 2025 ja 2029 Toinen aste Erikoissairaanhoito Päivähoito Perusopetus Vanhusten huolto Perus- terv.- huolto Muu toim. Erikoissairaanhoito Keskiindeksi 2029 Kaikki kuntaa kuntaa Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri Kaskinen Kristiinank Närpiö Kaikki kunnat
15 Palvelutarveindeksi mikä se on Indeksi on laskettu kullekin kunnalle erikseen. Lähtöarvo on 100 vuonna 2013 joka kunnalle. Palvelutaso vuonna 2013 vaihtelee kuntien välillä. Kunnissa tapahtuvan demografisen kehityksen pohjalta on laskettu seitsemän eri palveluryhmän palvelutarpeet sekä keski-indeksi, jossa ryhmät on laskettu yhteen neljänä selvitysvuonna 2017, 2021, 2025 ja Taulukon vasemmassa puoliskossa on huomioitu ne palveluryhmät, joissa palvelutarpeet ovat kunnittain kaikkina neljänä selvitysvuonna olleet yli kuntien keski-indeksin selvitysvuonna. Merkintä on indeksiarvo kustakin kunnasta vuonna Ne neljä palveluryhmää: erikoissairaanhoito (6 merkintää) perusopetus (4 merkintää), vanhustenhuolto (3 merkintää) ja toinen aste (1 merkintä) käyvät ilmi vertailusta. Erikoissairaanhoito ja perusopetus nousevat esiin myös kaikissa kolmessa kuntayhdistelmässä. Taulukon oikeassa puoliskossa on tehty vastaavaa vertailu kahdelta selvitysvuodelta 2025 ja Samat neljä palveluryhmää nousevat esiin kuitenkin niin, että vanhustenhuollon merkinnät ovat kaksinkertaistuneet kuuteen ja vanhustenhuolto nousee esiin myös kuntayhdistelmissä. Uudet merkinnät on varjostettu.
16 Palvelutarve Kun palvelutarpeita tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kunnittain, nähdään, että palvelutarve vuoteen 2029 mennessä kasvaa kaikissa kunnissa ja kaikissa palveluryhmissä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Yksityiskohtaiset tiedot ovat liitteessä X. Päivähoidon osalta tarve laskee (indeksi alle 100) Maalahdessa, Vöyrillä, Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa. Toisen asteen osalta palvelutarve laskee Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa sekä kolmen kaupungin yhdistelmässä. Palvelutarve perusterveydenhuollossa ja ryhmässä muu toiminta laskee myös Kristiinankaupungissa sekä kolmen kaupungin yhdistelmässä, kun taas palvelutarve perusopetuksessa laskee Kaskisissa. Ellei päivähoitoa oteta huomioon, vain Kaskinen ja Kristiinankaupunki osoittavat palvelutarpeen laskua sekä 3 kaupunkia, jossa Närpiö kolmantena kaupunkina osoittaa kasvavaa palvelutarvetta kaikissa palveluryhmissä. Palvelutarve kasvaa eniten vanhustenhuollossa, ja kasvun painopiste on jakson lopussa. Kuntien määrä kaksinkertaistuu, kun tarkastellaan kehitystä vuonna 2025 ja 2029 verrattuna koko jaksoon. Erikoissairaanhoidontarve on vakiintuneempi, eikä kasvu ole yhtä dramaattinen kuin vanhustenhuollossa. Perusopetus on kolmas merkille pantava ryhmä, joka osoittaa palvelutarvetta, joka on suurempi kuin kussakin kunnassa/kuntayhdistelmässä keskimäärin.
17 Palvelutarpeen pohjalta on laadittu tuloslaskelma kullekin kunnalle/kuntayhdistelmälle vuoden 2029 loppuun asti, nk. painelaskelmat. Kertynyt alijäämä vuonna 2029 on laskettu näistä tuloslaskelmista. Yksityiskohtaiset laskelmat ovat liitteenä X. Kertynyt alijäämä 2029 Toimintakatteen pienennystarve vuonna 2017, jotta vuonna 2029 saavutetaan nollatulos euroa per asukas euroa per asukas prosenttia toimintakatteesta 2013 vuosittainen tuottavuuden kasvu prosentteina Kunta euroa v euroa v v:sta 2017 Kaikki ,2 1,9 7 kuntaa ,5 1,9 3 kuntaa ,1 1,5 Isokyrö ,1 0,6 Korsnäs ,6 0,5 Laihia ,7 1,8 Maalahti ,5 1,8 Mustasaari ,5 1,1 Vaasa ,7 2,7 Vöyri ,3 2,6 Kaskinen ,1 3,8 Kristiinank ,4 2,4 Närpiö ,9 0,6
18 Edellissivun laskelmat ovat hyvin kaavamaisia, kuten jo sivulla 17 todettiin, kun laskelmissa jo vuonna 2017 aletaan kompensoida palvelutarpeen kasvua, joka ilmenee myöhemmin. Laskelmat on lähinnä nähtävä esimerkkeinä niistä haasteista, joiden edessä olemme ennen vuotta Taulukon vasemmanpuoleisessa osassa näkyy yhteensä kertynyt alijäämä sellaisena, kun sen arvioidaan olevan vuonna Alijäämä on myös laskettu euroina asukasta kohti vuodeksi 2029 arvioidun asukasluvun mukaan. Taulukon oikeanpuoleisessa osassa on laskettu toimintakatteen pienentämistarve laskettuna kolmelletoista vuodelle niin että kertynyt alijäämä vuonna 2029 on jaettu luvulla 13. Se on laskettu myös euroina asukasta kohti vuoden 2013 asukasluvun mukaan. Jos toimintakate yhdistelmälle Kaikki 10 on 86,5 miljoonaa euroa (663 euroa/asukas) matalampi vuonna 2017 kuin sen arvellaan olevan ilman toimenpiteitä ja kasvua, sen jälkeen koko selvitysalueen palvelutarpeen mukaan kertynyt alijäämä olisi 0 euroa vuonna Toiseksi viimeisessä sarakkeessa oikealla kerrotaan toimintakatteen pienennystarve prosentteina vuodesta Se vaihtelee 3,6 prosentista 23,1 prosenttiin. Yhdistelmälle Kaikki 10 pienennysprosentti on 12,2 prosenttia. Oikeassa reunassa olevassa sarakkeessa on laskettu tuottavuuden kasvu vuosittain. Jos Kaikki 10 vuodesta 2017 alkaen vuosittain laskee toimintakatettaan 1,9 prosentilla, on kertynyt alijäämä 0 euroa vuonna Joka vuosi oletetaan olevan palvelutarpeen mukaista kasvua. Tuottavuuden kasvun tarve vaihtelee 0,5 3,8 prosenttiin vuodessa yksittäisissä kunnissa.
19 Tuloveroprosentit 2015 (todelliset), 2021 ja 2029 painelaskelmien mukaan. Yksityiskohtaiset laskelmat ovat liitteessä X. Seuraavien kolmen sivun taulukoissa esitellään kuntien tuloveroprosenttilaskelmia vuosille 2021 ja 2029 ellei mihinkään toimenpiteisiin ryhdytä tuloveroprosentin korottamiseksi niin että kertyneeksi alijäämäksi jää 0 euroa kunakin vuonna. Vertailut tehdään todellisiin vuoden 2015 tuloveroprosentteihin. Vuoden 2021 korotus lasketaan vuoden 2015 suhteen ja vuoden 2029 korotus lasketaan vuoden 2021 suhteen. Oikeanpuolimmaiseen sarakkeeseen on laskettu korotus vuodesta 2015 vuoteen Se vaihtelee 2,90 prosenttiyksiköstä 16,20 prosenttiyksikköön. Koko selvitysalueella vero nousisi 5,20 prosenttiyksiköllä 25,50 prosenttiin vuonna Huomaa, että tämä tarkoittaa vain sitä, että tulos kunakin vuonna on 0 euroa! Jotta alijäämän kertyminen estettäisiin, vaaditaan, että tuloveroprosentit ovat vuosittain sillä tasolla kuin liitteestä X ilmenee.
20 VEROT 2015 ERITELTY VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIN MUKAAN Vero 2015 Kommun Tuloveroprosentti Arvioitu vero 2021 Arvioitu vero 2029 Korotus Tuloveroprosentti Korotus v:sta 2015 Tuloveroprosentti Korotus v:sta 2021 yhteensä Vaasa 19,50 23,20 3,70 25,70 2,50 6,20 "7 kuntaa" 20,16 22,50 2,34 25,10 2,60 4,94 Kaikki 10" 20,30 22,60 2,30 25,50 2,90 5,20 Mustasaari 20,75 21,25 0,50 23,65 2,40 2,90 Korsnäs 21,00 21,60 0,60 25,60 4,00 4,60 Vöyri 21,00 24,60 3,60 28,00 3,40 7,00 Kaskinen 21,00 28,70 7,70 37,20 8,50 16,20 Närpiö 21,00 21,20 0,20 24,40 3,20 3,40 "3 kaupunkia" 21,20 23,54 2,34 28,54 5,00 7,34 Isokyrö 21,50 21,80 0,30 25,70 3,90 4,20 Laihia 21,50 22,35 0,85 25,75 3,40 4,25 Maalahti 21,50 24,00 2,50 27,20 3,20 5,70 Kristiinank. 21,50 25,40 3,90 32,70 7,30 11,20
21 VEROT 2021 ERITELTY VUODEN 2021 ARVIOIDUN TULOVEROPROSENTIN MUKAAN Vero 2015 Kunta Tuloveroprosentti Arvioitu vero 2021 Arvioitu vero 2029 Korotus Tuloveroprosenttdesta 2015 prosentti desta Korotus vuo- Tulovero-Korotus vuo- yhteensä 2029 Närpiö 21,00 21,20 0,20 24,40 3,20 3,40 Mustasaari 20,75 21,25 0,50 23,65 2,40 2,90 Korsnäs 21,00 21,60 0,60 25,60 4,00 4,60 Isokyrö 21,50 21,80 0,30 25,70 3,90 4,20 Laihia 21,50 22,35 0,85 25,75 3,40 4,25 "7 kuntaa" 20,16 22,50 2,34 25,10 2,60 4,94 Kaikki 10" 20,30 22,60 2,30 25,50 2,90 5,20 Vaasa 19,50 23,20 3,70 25,70 2,50 6,20 "3 kaupunkia" 21,20 23,54 2,34 28,54 5,00 7,34 Maalahti 21,50 24,00 2,50 27,20 3,20 5,70 Vöyri 21,00 24,60 3,60 28,00 3,40 7,00 Kristiinank. 21,50 25,40 3,90 32,70 7,30 11,20 Kaskinen 21,00 28,70 7,70 37,20 8,50 16,20
22 VEROT 2029 ERITELTY VUODEN 2029 ARVIOIDUN VEROPROSENTIN MUKAAN Vero 2015 Kunta Tuloveroprosentti Arvioitu vero 2021 Arvioitu vero 2029 Korotus Tuloveroprosentti vuodesta 2015 prosentti vuodesta Korotus Tulovero- Korotus yhteensä 2029 Mustasaari 20,75 21,25 0,50 23,65 2,40 2,90 Närpiö 21,00 21,20 0,20 24,40 3,20 3,40 "7 kuntaa" 20,16 22,50 2,34 25,10 2,60 4,94 Kaikki 10" 20,30 22,60 2,30 25,50 2,90 5,20 Korsnäs 21,00 21,60 0,60 25,60 4,00 4,60 Isokyrö 21,50 21,80 0,30 25,70 3,90 4,20 Vaasa 19,50 23,20 3,70 25,70 2,50 6,20 Laihia 21,50 22,35 0,85 25,75 3,40 4,25 Maalahti 21,50 24,00 2,50 27,20 3,20 5,70 Vöyri 21,00 24,60 3,60 28,00 3,40 7,00 "3 kaupunkia" 21,20 23,54 2,34 28,54 5,00 7,34 Kristiinank. 21,50 25,40 3,90 32,70 7,30 11,20 Kaskinen 21,00 28,70 7,70 37,20 8,50 16,20
23 Analyysi kertyneen alijäämän eliminoimiseksi Kun verrataan kolmen kuntayhdistelmän verokehitystä vuonna 2029 ja vaatimusta toimintakatteen pienentämisestä, nähdään, että korkeat pienennysprosentit Kaikille 10:lle (12,2 %) ja 7 kunnalle (12,5 %) tasapainotetaan pienemmällä tuloveroprosentin korotuksella (+ 5,20 ja + 4,94). 3 kaupungilta vaaditaan matalampaa pienennysprosenttia (10,1 %) ja korkeampaa tuloveroprosenttia (+ 7,34), jotta saavutetaan sama vaikutus. Se osoittaa 3 kunnan olennaisesti suurempaa riippuvuutta valtionosuuksista. Vaasalla, Mustasaarella ja Kaskisilla on matalampi valtionosuusprosentti kuin muilla kunnilla. Tämä merkitsee, että muut kunnat ovat herkkiä valtionosuusjärjestelmän muutoksille.
24 Sote-uudistus, hyvin alustavat laskelmat viikolta 49/2014 Kunta Asukasluku Valtionosuudet Soteuudistus Sote+ valtionosuudet euroa per asukas antaa 13 vuodessa Kaikki kuntaa kaupunkia Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri Kaskinen Kristinank Närpiö
25 Sote-uudistus, hyvin alustavat laskelmat viikolta 49/2014, ERITELTY Kunta Asukasluku Valtionosuudet Sote-erotus Sote+ valtionosuudet euroa per asukas antaa 13 vuodessa Kaikki kuntaa kaupunkia ERITELTY EUROA PER ASUKAS MUKAAN Kristiinank Korsnäs Närpiö Isokyrö Mustasaari Vöyri Laihia Kaskinen Maalahti Vaasa
26 Sote-uudistus, KOMMENTTI Ne hyvin alustavat laskelmat, jotka on tehty sote-uudistuksen ja valtionosuusuudistuksen vaikutuksista vuoden 2014 kustannus- /tuottotasolla osoittavat, että vain Vaasa, Maalahti ja Kaskinen ovat nettovoittajia. Tulos on nähtävä ohjeellisena: suunta näkyy, mutta tasot voivat vielä muuttua paljon! Myös vaihtoehdot Kaikki 10 ja 7 kuntaa ovat voittajia. Valtionosuusuudistuksen vaikutusta kolmeen eri kuntayhdistelmävaihtoehtoon ei tiedetä. Laskelmissa yksittäisten kuntien valtionosuuksien summa on laskettu yhdistelmien valtionosuudeksi. Muunlaisia laskelmia kuin nämä ei toistaiseksi ole saatavissa. HUOMAA, että kielilisiä ei ole mukana näissä vertailuissa. Kun Närpiöstä tulee kaksikielinen, sen valtionosuus nousee noin 2,1 miljoonalla eurolla vuodessa. Kun Korsnäsistä tulee kaksikielinen, kunnan valtionosuuksien arvioidaan kasvavan noin 0,5 miljoonalla eurolla vuodessa.
27 Johtopäätökset I Työryhmän mielestä sote-uudistus ja kuntauudistus eivät voi tapahtua samanaikaisesti. Uudistukset on erotettava toisistaan ja toteutettava eri ajankohtina. Sote-uudistus on toteutettava ennen kuntauudistusta. Työryhmä on tutustunut niihin hyvin alustaviin laskelmiin, joita on olemassa sote-uudistuksen vaikutuksista yhdistettynä valtionosuuksien muutoksiin. Arviot ovat vuoden 2014 tasoa, ja ne antavat sen käsityksen, että taloudellisesti kokonaisuus hyötyy selvitysalueen yhteisestä kunnasta. Vaihtoehtoa 3 kaupunkia ei voida perustella taloudellisena vaihtoehtona. Laskelmat sote-uudistuksen vaikutuksesta tukevat FCG:n laskelmia, jotka osoittavat, ettei vaihtoehto 3 kaupunkia ole taloudellisesti tai demografisesti perusteltu. Pitkällä aikavälillä 3 kaupunkia ei olisi kestävä vaihtoehto. Vaihtoehto 7 kuntaa on taloudellisesti jonkin verran vahvempi kuin Kaikki 10. Ajatellen byrokratiaa, joka epäilemättä syntyy, kun suurempi kokonaisuus luodaan, on perusteltua, että kuntaliitos tapahtuu pienemmässä muodossa ja sitä on mahdollisuus laajentaa.
28 Johtopäätökset II Vaasan kaupunki on voinut vuosia pitää yllä kunnallista palvelutasoa korkeana, koska verotulot ovat olleet korkeat. Kaupungit palvelut tuotetaan vastaavasti vertailujen mukaan keskitasoa suuremmin kustannuksin. Kaupungin käyttötalous on nykyisellään heikko, koska matalasuhdanne on jarruttanut verokehitystä ja valtion säästötoimet ovat pienentäneet valtionosuuksia. Tehdyt päätökset ja toteutetut toimenpiteet ovat kuitenkin jo pienentäneet kustannuksia Vaasassa. Vaasan kaupunki on avainasemassa uusien kuntarakenteiden luomisessa kehittämisalueella, ja on erittäin tärkeää, että kaupungin talous saadaan tasapainoon. Myös jatkossa palvelujen tasoa ja niiden laajuutta on arvioitava. Seudun näkökulmasta on hyvin tärkeää, että erikoissairaanhoidon kustannuksia ja sitä kautta erikoissairaanhoidon palvelutasoa arvioidaan kriittisesti. Erikoissairaanhoito on usein kuntien suurin yksittäinen menoerä, eikä Vaasa ole siinä suhteessa mikään poikkeus. Työryhmä on tutustunut henkilöstötyöryhmän ja teknisen työryhmän raportteihin. Palkkaharmonisoinnista mahdollisten kuntaliitosten yhteydessä tehdyt laskelmat muodostavat hyvän pohjan, kun on arvioitava, miten palkkaharmonisointi vaikuttaa kokonaistalouteen. Teknisen työryhmän laskelmissa investointitasoista arvioidaan myös niiden ilmoitettujen investointien hinta, joiden kustannuksia ei ole laskettu. Ellei investointiohjelmaan tehdä mitään supistuksia, laskelmat ovat hyvä arvio selvitysalueen investointitasosta.
Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotKuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016
12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)
LisätiedotKuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)
LisätiedotMiten kunnan tulos lasketaan?
Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa
LisätiedotKuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta
LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot
LisätiedotVeroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:
Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0
LisätiedotTALOUSLUKUJEN VERTAILUA
TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,
LisätiedotKriisikuntakriteeristö uudistuu
Kriisikuntakriteeristö uudistuu 25.10.2018 Sari Korento Kriisikuntakriteereiden uudistaminen VM:n asettaman työryhmän tehtävänä oli 1. arvioida kuntalain erityisen vaikean taloudellisen aseman määrittelyssä
LisätiedotKirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016
31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot
LisätiedotMiehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri
Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot
LisätiedotPalvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava
Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005
LisätiedotSelvitysalue kuntatalouden tunnuslukuja Anni Antila
Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntarakenneselvitys Kinnula Pihtipudas Kivijärvi Viitasaari Kannonkoski Selvitysalue kuntatalouden tunnuslukuja 16.1.2015 Anni Antila Saate
LisätiedotAskola Copyright Perlacon Oy 1
Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta
LisätiedotMillaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen
Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely (KuntaL 118 ) Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet
LisätiedotPyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri
Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot
LisätiedotKuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit
Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt
LisätiedotEtelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät
Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaisseminaari Pieksämäki 11.5.2016 Heikki Laukkanen Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmän pj., kunnanjohtaja
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015
17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)
LisätiedotNurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla
Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota
LisätiedotHenrik Rainio
18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotKuntien talouden ennakoimisen vaikeudet
Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste
LisätiedotNurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin
1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala
Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotPainelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1
Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen
Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys
LisätiedotSuunnittelukehysten perusteet
Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino
LisätiedotKuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta
Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntarakenneselvitys Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkoski 23.3.2015 Johtava konsultti
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018
7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %
LisätiedotKuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014
Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat
LisätiedotTalousselvitys. Tampereen seutu
Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden
LisätiedotHausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu
Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot
LisätiedotKuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa
Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle
LisätiedotPerusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.
Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017
6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %
LisätiedotLapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja
Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839
LisätiedotKUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola
KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
Lisätiedot13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA
Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan
LisätiedotOrimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros
Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen Kuntaliiton maakuntakierros 3.5.2018 Kasvut menneessä Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Orimattila 2007 2011 2016 2007-16 euroa muut:sta Kaikki 64 769 74 681 88 005
LisätiedotPohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotValtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit
Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012
TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen
Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys Sopimusohjauksen kehysseminaari 25.4.2017 KATSAUS TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYKSEEN Toiminnan kehitys Volyymin kasvu jatkunut pidemmän aikaa
LisätiedotPORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN
LisätiedotTilinpäätösennuste 2014
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely
Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 24.3.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio
LisätiedotKustannukset, ulkoinen
Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen
LisätiedotLähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotFORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset
FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen
LisätiedotLAPIN KUNTATALOUS
LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotEtelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus
Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 4.12.2018 Teemat (eivät valmiina) Taloustarkastelun edellyttämä väestötarkastelu (Tilastokeskus 1.12.2018, painelaskelmassa
LisätiedotNurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti
1 (5) JULKAISUVAPAA TIEDOTE Nurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti Nurmeksen kaupungille vuosi 2017 oli muutoksen vuosi. Kaupungin uusi hallintosääntö astui voimaan 1.6.2017
LisätiedotEtelä-Savon kuntien tilinpäätöstiedot 2018 (ennakkotiedot) Etelä-Savo ennakoi 360
Etelä-Savon kuntien tilinpäätöstiedot 2018 (ennakkotiedot) Etelä-Savo ennakoi 360 Tiedonkeruu ja tausta Kuntien tilinpäätöstiedot on kerätty sähköpostikyselyllä kunnista ajalla: 25.2.2019 kysytty: konserni
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi Keski-Savon selvitysalue 15.5.2014 Heikki Miettinen Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet
LisätiedotNilakan kuntien talous tp 2013
Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotKuntatalouden terveystarkastus
Uusi palvelu kunnille: Kuntatalouden terveystarkastus Esimerkkinä käytetty Varkauden lukuja Taloustorstai LIVE 8.2.2018 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto,
LisätiedotKuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014
Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotHallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013-2016 Pöytäkirja 3/2017 Kokousaika: 19.4.2017 klo 12.00 15.45 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Minna Yli-Kujala, varajäsen
LisätiedotTalouden kehitys 2016
KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015
LisätiedotKuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet
Meur 1 (5) FCG Konsultointi Oy 9.3.2015 Palvelutarpeen muutos kumpuaa väestörakenteen muutoksesta Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu koko Hämeenlinnan osalta kunnallisveron trendilaskelmaa sekä palveluiden
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen
Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen
Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 17.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen
LisätiedotKirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018
10.4.2019 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2018 Perustuvat kuntiin lähetettyyn s-postikyselyyn tiedot on koottu 20.3.-8.4.2019 välisenä
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotTaipalsaaren painelaskelma päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki
Taipalsaaren painelaskelma 14.5.2019 päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia prosessin aikana Tilinpäätösennuste ja Eksoten ylitys näyttivät marraskuussa
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma
Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin
LisätiedotTalouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013
Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE
1 KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2017 oli noin 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2018 esiteltävä vuoden 2017 tilinpäätös on
LisätiedotForssan kaupungin tilinpäätös 2013
Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen
Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi selvitysalue 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana
LisätiedotVuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille
Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino
LisätiedotHallintovaliokunta
Dnro 1829/03/2015 Hallintovaliokunta 21.10.2015 Kuntatalouden arviointi konsernitasolla Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Helsinki 21.10.2015 Talousarvio ja suunnitelma 110 Valtuuston on vuoden
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kymenlaakson kuntapäivä 25.5.2018 Minna Punakallio, pääekonomisti Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 2 23.5.2018 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
Lisätiedot1 (6) LAUSUNTO TALOUS- VAIKUTUKSISTA. Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset
LAUSUNTO TALOUS- VAIKUTUKSISTA 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto 16.1.2015 Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä HE 324/2014 vp eduskunnalle
LisätiedotAsukasluku indeksoituna (2006=100)
11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,
LisätiedotKuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja
Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden
LisätiedotTuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 328 31.10.2016 Asianro 900/02.03.01/2016 106 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 31.10.2016 328 Talousjohtaja
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.
Lisätiedot