Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 104. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 104 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:10-19:20 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu, saapui klo 19:14 87 käsittelyn aikana. Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Nina From Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Marianne Kaunio Mauri Hämäläinen Saara Hyrkkö Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 104 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Seppo Salo Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 104 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 75 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Toppelund II, asemakaavan muutosehdotuksen 6 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 14. kaupunginosa Haukilahti, pöydälle Eestinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen 15 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 30. kaupunginosa Nöykkiö, pöydälle Hansakallio, asemakaavan muutosehdotuksen 23 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 44. kaupunginosa Kauklahti, pöydälle Nygrannas (Suurpelto VI-VII), asemakaava ja 30 asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 26. kaupunginosa Mankkaa Suurpelto I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 41 muutokseksi, alue , 21. kaupunginosa Henttaa (Kh- Kv-asia) Tuuliniitty II, ehdotus kaupunginhallitukselle 51 asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue , 12. kaupunginosa Tapiola (Kh-asia) Otaniemen keskus, ehdotus kaupunginhallitukselle 68 asemakaavan muutokseksi, alue , 10. kaupunginosa Otaniemi (Kv-asia) 83 Otaniemen keskuksen jatkosuunnitelman tavoitteet Fallåker, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 87 nähtäville (MRA 27 ), alue , 64. kaupunginosa, Karvasmäki 85 Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2015 seuranta Ilmastotoimenpideohjelman valmistelu vuosille Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaikataulun 97 vahvistaminen syyskaudelle Kaupunkisuunnittelulautakunnan opinto- ja 99 tutustumismatka Vantaalle 89 Päätöksiä ja kirjelmiä 101

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko sopia, että kaupunkisuunnittelulautakunta tarkastaa kokouksessa pöytäkirjan 82, Otaniemen keskus, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 10. kaupunginosa Otaniemi, (Kv-asia), osalta. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti päättäneen tarkastaa kokouksessa pöytäkirjan 82, Otaniemen keskus, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 10. kaupunginosa Otaniemi, (Kv-asia), osalta. Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tarkastaa kokouksessa pöytäkirjan 82 osalta. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Seppo Salo.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Toppelund II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 14. kaupunginosa Haukilahti, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Olli Koivula, puh etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6888, joka käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue (Muodostuu uusi kortteli ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Ahlmanin kannattamana, että asia palautetaan siten valmisteltavaksi, että: - Kaupunkisuunnittelukeskus muokkaa esityslistatekstiä huomattavasti siten, että tämän asian juridiikka (kauppakirjan kohdan 8 sitovuus/jatkotoimet) selkeytetään. - Lähtökohtana asemakaavamuutokselle on massiivisista rakennussuunnitelmista luopuminen ja asuinrakentamisen osoittaminen kadunvarteen maastomuotojen rajaamalle pienelle alueelle pitäen lähtökohtana kallioalueen eteläpuolelle sijoittuvaa yleiskaavan mukaista rajausta. Esitettyjen pistetalojen vaihtoehdoksi tehdään tiivismatalan rakentamisen pientalomainen alue. Vaihtoehtoja vertailemalla lautakunta palautuksen jälkeen arvioi mitä rakentamista alueelle voidaan toteuttaa.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / Kaava-alueena käsitellään sekä tämä rakennusalue että koko laaja virkistysalue siten, että kaavamääräyksiin sisällytetään virkistysalueen puistosuunnitelman velvoittava toteuttaminen. Näin varmistetaan että alueen muita osia ei tulevina vuosina tehtävillä päätöksillä oteta rakentamiseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen ne. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti, että asia palautetaan siten valmisteltavaksi, että: - Kaupunkisuunnittelukeskus muokkaa esityslistatekstiä huomattavasti siten, että tämän asian juridiikka (kauppakirjan kohdan 8 sitovuus/jatkotoimet) selkeytetään. - Lähtökohtana asemakaavamuutokselle on massiivisista rakennussuunnitelmista luopuminen ja asuinrakentamisen osoittaminen kadunvarteen maastomuotojen rajaamalle pienelle alueelle pitäen lähtökohtana kallioalueen eteläpuolelle sijoittuvaa yleiskaavan mukaista rajausta. Esitettyjen pistetalojen vaihtoehdoksi tehdään tiivismatalan rakentamisen pientalomainen alue. Vaihtoehtoja vertailemalla lautakunta palautuksen jälkeen arvioi mitä rakentamista alueelle voidaan toteuttaa. - Kaava-alueena käsitellään sekä tämä rakennusalue että koko laaja virkistysalue siten, että kaavamääräyksiin sisällytetään virkistysalueen puistosuunnitelman velvoittava toteuttaminen. Näin varmistetaan että alueen muita osia ei tulevina vuosina tehtävillä päätöksillä oteta rakentamiseen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Toppelund II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Toppelund II, tapahtumaluettelo - Toppelund II, kaavamääräykset 1 - Toppelund II, kaavamääräykset 2 - Toppelund II, kaavakartta - Toppelund II, ajantasa-asemakaava - Toppelund II, havainnekuva - Toppelund II, perspektiivinäkymä 1 - Toppelund II, perspektiivinäkymä 2 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa osa Toppelundinpuiston lähivirkistysalueesta yleiskaavan mukaiseen asuinkäyttöön. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutettavan alueen pinta-ala on noin

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / % nykyisestä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Rakennusoikeus on k-m², joka vastaa korttelitehokkuutta e = Suunnittelualueen itäosa säilytetään lähivirkistysalueena. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6888, käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue (Muodostuu uusi kortteli ) Vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin Tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Lisäksi kaava on Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Haukilahden Toppelundissa, alle kilometrin etäisyydellä Haukilahden keskustasta. Suunnittelualue sijoittuu Toppelundinpuiston lähivirkistysalueelle Mellstenintien itäpuolelle ja Toppelundintien eteläpuolelle. Suunnittelualueen länsiosa on rakentamaton mäntyvaltainen kallioalue, joka rajautuu etelässä Toppelundin päiväkotiin ja lännessä Mellstenintiehen. Kalliomäen länsirinne on paikoin jyrkkä ja mäen laki on noin 18,6 metrin korkeudessa merenpinnasta. Etelä- ja itärinne ovat loivia ja osin kivikkoisia. Mellstenintien ja kalliomäen välissä on pienialainen,

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 104 kostea ja kuusikkoinen painanne. Alueen eteläosassa on yleisessä käytössä oleva pysäköintialue, jossa on noin 31 autopaikkaa. Alueen eteläpuolella on toiminut 1930-luvulta 1960-luvulle Stella Maris -niminen lastenkoti ja kesäsiirtola. Historiallisena muistona kalliomäen länsirinteen jyrkimmässä kohdassa on Stella Mariksen rakentama kivinen alttarirakennelma. Alueen itäosassa on osin hoidetuksi puistoksi rakennettu Toppelundinpuisto, jossa kulkee useita ulkoilureittejä. Toppelundinpuiston pohjoisosassa on lisäksi noin 29 autopaikkaa käsittävä yleinen pysäköintialue. Toppelundinkuja toimii ajoyhteytenä kortteliin Kaavamuutosalueen itäpuolelle jäävässä korttelissa on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue, jossa on Espoon kielikylpypäiväkoti sekä erillispientaloja, mm. Villa Toppelundina tai Villa Wahlforssina tunnettu vuonna 1951 valmistunut arkkitehtonisesti arvokas suuri omakotitalo. Suunnittelualuetta ympäröivät pääasiassa pientaloista koostuvat asuinkorttelit. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Toppelundinrannan lähivirkistysalue, jossa kulkee Espoon rantaraitti ja sijaitsee uimaranta. Suunnittelualue on kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa. Korttelialueeksi muutettava alue sijaitsee lähes kokonaan vanhan Eklunda-nimisen palstan alueella, jolla on aikanaan toiminut Stella Maris -niminen katolilainen kesäsiirtola ja myöhemmin samanniminen nuorisotila. Kyseinen palsta on lohkottu Toppelundin tilasta jo vuonna 1927 eikä tämä alue ole kuulunut Wilhelm Wahlforssin perikunnan Espoon kaupungille virkistysalueeksi myymään alueeseen. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , saanut lainvoiman ) suunnittelualue on osoitettu länsiosaltaan asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen itä- ja pohjoisosa ovat virkistysaluetta (V). Suunnittelualueella on virkistysyhteysmerkintä, joka liittää alueen laajempaan virkistysyhteysverkostoon. Asuinkerrostalot on suunniteltu alueen länsiosaan, joka on yleiskaavassa asuntoaluetta (A). Nyt laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Suunnittelualueella on voimassa Toppelund II -asemakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Kaavassa alueelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL). Alueelle saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa alueen käytön kannalta tarpeelliset leikki- ja pelikentät sekä pienehköt huoltoa palvelevat rakennukset kerrosalaltaan yhteensä enintään 600 k-m². Osa alueesta varataan uimaranta-alueeksi. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa enintään 400 k-m² kahvilarakennuksen. Suunnittelualueen etelä- ja koillisosaan on osoitettu pysäköimispaikat. Koillinen pysäköimispaikka on toteutunut etelämmäksi kuin asemakaavassa osoitettu sijainti. Länsiosa alueesta on puilla istutettavaa aluetta. Alueella tulee säilyttää tai istuttaa puita niin, että niiden määrä on vähintään 1 istutettavan alueen osan 40 m² kohti. Alueella on useita jalankulkureittejä, jotka palvelevat erityisesti ulkoilua. Suunnittelualue rajautuu lännessä katualueeseen (Mellstenintie), etelässä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten (YU), julkisten

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 104 lähipalvelurakennusten korttelialueeseen (YL) sekä Toppelundinrannan lähivirkistysalueeseen (VL), idässä Toppelundinkujaan, kortteliin ja Toppelundinpuiston lähivirkistysalueeseen (VL) ja pohjoisessa Toppelundintiehen. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus järjestettiin Haukilahden kirjastossa. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi noin 60 asiasta kiinnostunutta. Nähtävilläoloaikana jätettiin 82 kirjallista mielipidettä, joihin sisältyi yhteensä noin allekirjoitusta sisältävät kaavamuutosta vastustavat adressit. Valtaosa mielipiteen jättäneistä vastusti virkistysalueen muuttamista asumiselle. Palautteen pohjalta suunnitelmaa on kehitetty siten, että rakentamisen määrää on selvästi vähennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman osana olleisiin luonnossuunnitelmiin verrattuna. Rakentaminen on keskitetty pääosin Mellstenintien varteen. Näin varsinainen kallioalue jää selvemmin osaksi lähivirkistysaluetta. Rakennusoikeus on vähennetty eri vaihtoehtojen kerrosalaneliömetristä kerrosalaneliömetriin. Suurin sallittu kerrosluku on vähennetty seitsemästä viiteen. Lisäksi ylin kerros tulee toteuttaa vajaana kerroksena, jolloin rakennusmassa on kokonaista kerrosta visuaalisesti kevyempi. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa suunnittelualue on länsiosaltaan osoitettu asuntoalueeksi (A). Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa lähivirkistysalueeksi. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin. Alueella on kysyntää uusille laadukkaille ja esteettömille kerrostaloasunnoille. Hanke on yhdyskuntataloudellisesti kannattava ja liitettävissä olemassa olevaan katu- ja kunnallistekniseen verkostoon. Kaavamuutosalueen suunnitellut toiminnot ovat virkistyskäyttö, asuminen ja pysäköinti. Asuinkerrostalokorttelin osalta tavoitteena on toteuttaa hyvin

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 104 laadukas ja esteetön asuinympäristö, joka mahdollistaa asumisen elinkaaren useat vaiheet. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen länsiosaan esitetään neljän neli viisikerroksisen yksiportaisen asuinkerrostalon sekä niiden tarvitsemien autopaikkojen ja korttelipihan rakentamista. Asuinkerrostalokorttelin lisäksi asemakaavan muutosalueeseen kuuluu yleinen pysäköintialue asuinkerrostalokorttelin ja korttelissa sijaitsevan päiväkodin välissä sekä noin puolet Toppelundinpuiston Toppelundinrannan lähivirkistysalueesta. Virkistysalue (VL) Virkistyskäyttöön osoitettavan alueen käyttö säilyy nykyisessä tilassaan. Suurin osa virkistysalueella kulkevista reiteistä säilytetään toteutuneilla paikoillaan ja merkitään asemakaavassa myös toteutuneille paikoilleen. Asuinkorttelin vieressä reittejä linjataan uudelleen, mutta yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon säilyvät. Virkistysalueen läntinen pysäköintipaikka osoitetaan yleisen pysäköinnin alueeksi palvellen mm. rannan ja puiston käyttäjiä. Toppelundinpuistossa huomioidaan alueella esiintyvät liito-oravat merkitsemällä niiden ydinalue kaavassa s-1-merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen nykyistä selkeämmin. Stella Maris -kesäsiirtolan rakentama kallion kyljessä sijaitseva kivirakennelma, joka tunnetaan nimellä "Lourdesin luola", osoitetaan asemakaavassa säilytettävänä rakenteena. Suunnittelualueen koillisosassa Toppelundinpuistossa sijaitseva yleinen pysäköintialue säilytetään ajoyhteyksineen nykyisellään ja merkitään asemakaavaan toteutuneen mukaisesti. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutetaan hieman alle 6 % nykyisestä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi rannassa kulkevan rantaraitin, puiston keskellä olevan nurmialueen ja kallion lakialueen käyttö. Lähes koko kallioalue jää rakentamisen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi. Asemakaavan muutos ei oleellisesti heikennä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan lähivirkistysalueen käyttöä virkistykseen, eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Suunnitelma mahdollistaa myös yleisten polkureittien tekemisen korttelin molemmin puolin, jolloin yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon ja rantaraitille eivät heikkene nykyiseen verrattuna. Suunnittelualueelle muodostuu uusi asuinkerrostalokortteli 14084, jonka rakennusoikeus on k-m 2, joka vastaa korttelitehokkuutta e = Kortteliin rakennetaan neljä yksiportaista asuinkerrostaloa, joiden pohjamuoto on paksun L-kirjaimen muotoinen. Kahden pohjoisimman rakennuksen kerrosluvuksi on asemakaavassa merkitty IV (3/4), mikä tarkoittaa nelikerroksista rakennusta, jonka ylin kerros tulee toteuttaa ns. vajaana kerroksena eli ylimmissä kerroksissa saa olla enintään 3/4 muiden kerrosten kerrosalasta. Ylimpien kerrosten julkisivuja tulee leikata rakennusten etelä- ja länsisivulla, jotta kattoterassit aukeavat parhaisiin

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 104 ilmansuuntiin näkymien ja auringonvalon kannalta ja toisaalta jotta rakennusten yhtenäiset julkisivut näyttäytyisivät näihin ilmansuuntiin kerrosta matalammilta. Kahden eteläisimmän rakennuksen kerrosluvuiksi on asemakaavassa merkitty (1/2) V (3/4) eli niissä saa kolmen täyden kerroksen lisäksi tehdä vastaavanlaisen vajaan ylimmän kerroksen kuin kahdessa pohjoisemmassa rakennuksessa ja lisäksi rakennusten alimpiin kerroksiin saa osoittaa asuintiloja enintään puolet ylempien kerrosten kerrosalasta. Käytännössä rakennusten alimmat kerrokset voivat aueta eteläsuuntaan sekä osittain itä- ja länsisuuntaan loppuosan ollessa kellarimaista tilaa. Tästä syystä kahdelle eteläisemmälle rakennukselle on asemakaavassa annettu hieman suurempi rakennusoikeus verrattuna kahteen pohjoisempaan rakennukseen. Kaikkien rakennusten katot ovat suunnilleen samalla tasolla ja kaikki rakennukset vaikuttavat esimerkiksi kansipihalta katsottaessa nelikerroksisilta erilaisista kerrosluku- ja rakennusoikeusmerkinnöistä huolimatta. Rakennukset sulkevat keskelleen yhteisen kansipihan, jolle sijoitetaan rakennusten leikki- ja oleskelutoiminnot. Kansipiha liittyy korkojensa puolesta sen itäpuoliseen kalliomaastoon. Kansipihan alla on pääosa korttelin vaatimista autopaikoista, yhteensä noin 77 autopaikkaa. Autohalliin on suora yhteys kaikista hissillisistä porrashuoneista. Ajo autohalliin on luiskaa pitkin korttelin länsilaidasta. Sisäänajon tuntumassa on korttelin vierasautopaikat maantasopaikkoina. Ajoliittymä on Mellstenintiellä vastapäätä yleisen pysäköintialueen liittymää Nunnanpolun jatkeena. Korttelin maanvaraiset piha-alueet käsitellään luonnonmukaisesti. Olevaa puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan ja uutta ympäristöön sopivaa kasvillisuutta istutetaan rakennusten väleihin erityisesti Mellstenintien varteen. Yleinen pysäköintialue (LP) Asemakaavan muutosalueen eteläosassa muutetaan nykyinen lähivirkistysalueen pysäköintialueeksi merkitty alueen osa yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Merkintätavan muutos ei käytännössä eroa nykytilanteesta, mutta merkintä vastaa paremmin alueelle vakiintunutta toimintaa. Alueella on nykyään noin 31 autopaikkaa ja kaavamuutoksen jälkeen sinne jää noin 27 autopaikkaa. Yleisen pysäköintialueen pohjoisreunassa kulkee ulkoilureitti, joka tarjoaa turvallisen kulkureitin Mellstenintieltä Toppelundinpuistoon. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Selvitykset Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut kaavamuutoksesta luontoselvityksen ja sitä on täydennetty Asuinkerrostalojen korttelialueella Toppelundinpuiston länsiosassa ei ole

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 104 Päätöshistoria arvokkaita luontotyyppejä ja länsiosa on valtaosin liito-oravalle huonosti sopivaa kalliomännikköä. Asemakaavassa merkitään suojeltavaksi kohteeksi asuinkerrostalokortteliin sijoittuva kaksirunkoinen tervaleppä, jonka juurelta on luontoselvityksen mukaan löytynyt liito-oravan jätöksiä. Selvityksen mukaan suunnittelualueen rakentaminen ei hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eikä vaikuta lajin tarvitsemiin kulkuyhteyksiin. Rakentamisalueella oleva liito-oravalle sovelias metsäkuvio on niin pieni, että rakentamisesta ei voi katsoa aiheutuvan merkittävää haittaa alueella eläville liito-oraville. Toppelundinpuistossa huomioidaan alueella esiintyvät liito-oravat merkitsemällä niiden ydinalue kaavassa s-1-merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen nykyistä selkeämmin. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen kartta - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Kolmen suunnittelukohteen luontoselvitys Espoossa: Toppelundinpuisto, Mankkaa ja Eestinkallio, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012, Sito Oy, Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6888, joka käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue (Muodostuu uusi kortteli ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot,

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat pyytäneet vastausta - Asukastilaisuuden järjestäminen - Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Eestinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 30. kaupunginosa Nöykkiö, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Markus Pasanen, puh etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Eestinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Eestinkallio - Estberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6905, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia palautetaan siten valmisteltavaksi, että: - Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on yleiskaava. Koska osa yleiskaavassa asuntorakentamiseen osoitetusta alueesta on tarpeen jättää liito-orava-alueeksi, voidaan yleiskaavan mukaisista rajoista muiltakin osin perustellusti poiketa. - Asemakaavasta laaditaan vaihtoehtoinen tehokas tiivismatala pientalomainen asemakaava, jolla muodostetaan omaleimainen kokonaisuus. Valmistelun aikana selvitetään erilaisia mahdollisuuksia tämän aikaansaamiseksi, kuten hyvin yleispiirteinen asemakaava sekä erilaisten toteutusratkaisujen etsiminen laatua korostavalla kilpailutuksella tonttien luovutusvaiheessa sekä myös alueen tonttien osoittaminen omatoimiseen rakentamiseen tai ryhmärakentamiseen. - Kaava-alueena käsitellään sekä tämä rakennusalue että koko laaja

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 104 virkistysalue. Samalla tutkitaan suojelutarpeet ja niiden huomioon ottaminen asemakaavassa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen ne. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti, että asia palautetaan siten valmisteltavaksi, että: - Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on yleiskaava. Koska osa yleiskaavassa asuntorakentamiseen osoitetusta alueesta on tarpeen jättää liito-orava-alueeksi, voidaan yleiskaavan mukaisista rajoista muiltakin osin perustellusti poiketa. - Asemakaavasta laaditaan vaihtoehtoinen tehokas tiivismatala pientalomainen asemakaava, jolla muodostetaan omaleimainen kokonaisuus. Valmistelun aikana selvitetään erilaisia mahdollisuuksia tämän aikaansaamiseksi, kuten hyvin yleispiirteinen asemakaava sekä erilaisten toteutusratkaisujen etsiminen laatua korostavalla kilpailutuksella tonttien luovutusvaiheessa sekä myös alueen tonttien osoittaminen omatoimiseen rakentamiseen tai ryhmärakentamiseen. - Kaava-alueena käsitellään sekä tämä rakennusalue että koko laaja virkistysalue. Samalla tutkitaan suojelutarpeet ja niiden huomioon ottaminen asemakaavassa. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Eestinkallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Eestinkallio, tapahtumaluettelo - Eestinkallio, kaavamääräykset - Eestinkallio, kaavakartta - Eestinkallio, ajantasa-asemakaava - Eestinkallio, havainnekuva - Eestinkallio, näkymäkuva 1 - Eestinkallio, näkymäkuva 2 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa osa Eestinkallion puistoja lähivirkistysalueesta yleiskaavan mukaiseen asuinkäyttöön. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutettavan alueen pinta-ala noin 5 % nykyisestä Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta. Rakennusoikeus on k-m², joka vastaa korttelitehokkuutta e = 1.0.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 104 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Eestinkallio - Estberget asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6905, käsittää katu-ja virkistysalueet 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue (Muodostuu uudet korttelit ). Vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Lisäksi kaava on Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Nöykkiön Eestinlaaksossa. Suunnittelualueena on Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueen länsireuna, joka sijoittuu Eestinlaakson kadun varteen. Alue on kallioisen kuusimetsän rakentamaton länsirinne. Suunnittelualueen pohjoisosassa metsä on hoitamattomana paikoin kasvanut tiheäksi. Eteläosassa kalliorinteet hallitsevat maisemaa. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee liitooravien ydinalue, joka jää pääosin kaavamuutoksen ulkopuolelle. Kaikki liito-oravien havaintopuut on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja idässä puistoon, etelässä rivitaloihin ja lännessä Eestinlaakson katuun. Kadun länsipuolella sijaitsee asuinkerrostaloja.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 104 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , saanut lainvoiman ) suunnittelualue on merkitty uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi alueeksi. Alueen käyttötarkoitukseksi on osoitettu tiivis ja matala -asuntoalue (A2). Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat Eestinkallio (vahvistettu sisäasiainministeriössä ) ja Eestinkallio I B (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Alueen eteläosa on osoitettu puistoalueeksi (P) ja pohjoisosa lähivirkistysalueeksi (VL-2). Asemakaavan mukaan lähivirkistysalue on säilytettävä pääasiassa luonnontilassa ja hoidettava niin, ettei maiseman luonne olennaisesti muutu. Suunnittelualueen läpi on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, jota ei ole rakennettu. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Eestinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus järjestettiin Eestinkallion koululla. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi noin 12 asiasta kiinnostunutta. Nähtävilläoloaikana jätettiin 13 kirjallista mielipidettä. Valtaosa mielipiteen jättäneistä vastusti virkistysalueen muuttamista asuinkäyttöön. Palautteen ja selvitysten pohjalta suunnitelmaa on kehitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman osana olleisiin luonnossuunnitelmiin verrattuna. Kaikki rakennukset on nyt sijoitettu Eestinlaakson kadun varteen ja rakennusoikeus on vähennetty vaihtoehtojen kerrosalaneliömetristä kerrosalaneliömetriin. Liito-oravien ydinalue alueen pohjoisosassa on jätetty pääosin asemakaavan muutoksen ulkopuolelle. Kaikki liito-oravien havaintopuut on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Muun muassa alueen maastonmuodoista ja luonnonolosuhteista johtuen

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 104 asemakaavaa laadittaessa on todettu alueen soveltuvan paremmin kerrostalorakentamiseen kuin esimerkiksi pientalorakentamiseen. Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jää asemakaavan ulkopuolelle. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin. Hanke on yhdyskuntataloudellisesti kannattava ja liitettävissä olemassa olevaan katu- ja kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen Eestinlaakson kadun varteen nykyisen puisto- ja lähivirkistysalueen reunalle. Rakennukset sijoitetaan Eestinlaakson kadun varteen. Pysäköinti sijoitetaan pääasiassa pihakansien alle. Korttelialueiden välistä järjestetään reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Eestinkallion virkistysalueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Pääosa puisto- ja lähivirkistysalueesta säilyy nykyisessä käytössä. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asemakaavan muutos mahdollistaa yhteensä yhdeksän neli kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Kaikki rakennukset ovat ns. pistetaloja eli yksiportaisia asuinkerrostaloja. Asuinkerrostalojen lisäksi alueelle rakennetaan autopaikkoja ja kansipihoja. Asemakaavan muutosalueelle muodostetaan kolme uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta 30288, ja Näiden rakennusoikeus on yhteensä k-m², joka vastaa korttelitehokkuutta e = 1.0. Pohjoisimmassa korttelissa on kaksi pistetaloa, joiden kerrosluvut ovat neljä ja viisi. Autopaikat sijoittuvat rakennusten itäpuolelle maantasoon joko avopaikkoina tai autokatoksiin. Keskimmäisessä korttelissa on kolme pistetaloa, joiden kerrosluvut ovat viisi tai kuusi. Korttelin autopaikat sijoittuvat kansipihan alle rakennusten itäpuolelle. Ajo korttelien ja pysäköintipaikoille on uudelta Puolitaival nimiseltä kadulta. Eteläisimmässä korttelissa on neljä pistetaloa ja niiden kerrosluvut vaihtelevat neljästä kuuteen. Korttelin autopaikat sijoittuvat kansipihan alle rakennusten itäpuolelle. Ajo pysäköintiin on Eestinlaakson kadulta rakennusten välistä. Kortteleissa ja kansipihat sijoittuvat rinnemaastoon siten, että piha on rakennuksen toisen kerroksen tasolla. Rakennusten porrashuoneisiin on sisäänkäynti suoraan kadulta ensimmäisen kerroksen tasolta sekä pihan puolelta joko ensimmäisen tai toisen kerroksen tasolta. Pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen on suora yhteys rakennusten porrashuoneista. Kansipiha liittyy korkojensa puolesta sen itäpuoliseen kalliomaastoon. Lähivirkistysalue (VL) Suunnittelualueen itäosa osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Lähivirkistysalueen osalta asemakaavassa ei osoiteta muutoksia nykytilanteeseen. Alue on haluttu ottaa mukaan laadittavaan

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 104 asemakaavaan, jotta voidaan varmistua muun muassa ulkoilureittien jatkuvuudesta. Katualueet Asemakaavan muutoksella osoitetaan alueen pohjoisosaan kahden asuinkorttelin väliin uusi Puolitaival niminen katu. Uusi katu toimii ajoyhteytenä alueen pohjoisosan kortteleihin. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Selvitykset Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut kaavamuutoksesta luontoselvityksen Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on nyt ehdotusvaiheessa jätetty pääosin asemakaavan muutosalueen ulkopuolelle. Kaikki liito-oravien havaintopuut on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Kaavamuutoksesta pyydetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Sito Oy on laatinut kaavamuutoksesta meluselvityksen Eestinlaakson kadun liikenteen häiriöt ovat vähäiset. Parvekkeet on lasitettava. Muista meluntorjunnan toimenpiteistä ei ole tarvetta määrätä kaavassa. Sito Oy on laatinut kaavamuutoksesta hulevesiselvityksen Kaavamääräyksissä on huomioitu hulevesien hallinnan periaatteita. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen kartta - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Meluselvitys, Sito Oy, Hulevesiselvitys, Sito Oy, Kolmen suunnittelukohteen luontoselvitys Espoossa: Toppelundinpuisto, Mankkaa ja Eestinkallio, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012, Sito Oy, Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 104 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Eestinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Eestinkallio - Estberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6905, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa varajäsen Rainer Lahti ehdotti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko varajäsen Rainer Lahden tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat pyytäneet vastausta - Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö - Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökesks, lausuntopyyntö

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Hansakallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 44. kaupunginosa Kauklahti, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Miika Ruokonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Hansakallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Hansakallio - Hansaberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6903, joka käsittää korttelin 44011, 44. kaupunginosassa (Kauklahti), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Salon kannattamana, että päätökseen lisätään seuraavat: - Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että nyt ehdotus asetetaan vasta nähtäville, jotta asianosaisten toimijoiden ja sidosryhmien näkemykset tulevat selvästi nähtäville. Tämä ei merkitse päätöstä, jolla kaupunginhallituksen jaoston päätöksen mukainen rakentaminen mahdollistetaan. Edelleen kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että koulun lisätilat ovat tarpeelliset ja että Kauklahden ydinalueelle tarvitaan vanhenevan väestön asuntoja, jotka voivat tukeutua jo toteutettuihin palveluihin ja uusiin tarvittaviin palveluihin Elä ja asu -konseptin mukaisesti. - Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen lautakuntia paneutumaan alueen tulevin tarpeisiin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin tämän asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon perusteella ja sovittamaan yhteen koulun lisätilatarpeet sekä Elä ja asu -konseptin mukaiset vanhenevan väestön tarpeet. Vasta näiden ja muun saatavan palautteen perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta on valmis tekemään ratkaisun alueen asemakaavasta.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 104 Jäsen Klar-Nykvist ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydälle panosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska pöydälle panoa myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtaja ehdotus, että ne, jotka kannattavat pöydälle panoa äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä pöydälle panon puolesta (JAA) äänestivät jäsen Lahti, jäsen Klar-Nykvist, varapuheenjohtaja Louhelainen ja varajäsen Partanen eli neljä (4) jäsentä. Sitä vastustivat puheenjohtaja Markkula, jäsen Salo, jäsen Ahlman, jäsen Palomäki, jäsen Oila, varajäsen From ja varajäsen Päivinen eli yhteensä seitsemän (7) jäsentä. Jäsen Lintunen äänesti tyhjää. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä neljää (7/4) vastaan, yhden äänestäessä tyhjää, ja yhden ollessa pois hylänneen ehdotuksen pöydälle panosta ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen ne. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Hansakallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Hansakallio - Hansaberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6903, joka käsittää korttelin 44011, 44. kaupunginosassa (Kauklahti), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että nyt ehdotus asetetaan vasta nähtäville, jotta asianosaisten toimijoiden ja sidosryhmien näkemykset tulevat selvästi nähtäville. Tämä ei merkitse päätöstä, jolla kaupunginhallituksen jaoston päätöksen mukainen rakentaminen mahdollistetaan. Edelleen kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että koulun lisätilat ovat tarpeelliset ja että Kauklahden ydinalueelle tarvitaan vanhenevan väestön asuntoja, jotka voivat tukeutua jo toteutettuihin

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 104 palveluihin ja uusiin tarvittaviin palveluihin Elä ja asu -konseptin mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen lautakuntia paneutumaan alueen tulevin tarpeisiin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin tämän asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon perusteella ja sovittamaan yhteen koulun lisätilatarpeet sekä Elä ja asu -konseptin mukaiset vanhenevan väestön tarpeet. Vasta näiden ja muun saatavan palautteen perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta on valmis tekemään ratkaisun alueen asemakaavasta. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Hansakallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Hansakallio, tapahtumaluettelo - Hansakallio, kaavamääräykset - Hansakallio, kaavakartta - Hansakallio, ajantasa-asemakaava - Hansakallio, havainnekuva - Hansakallio, laaja havainnekuva - Hansakallio, ilmakuvaupotus - Hansakallio, alueleikkaus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Korttelista on purettu Kauklahden lähipalvelukeskus alkuvuodesta Tavoitteena on nyt sijoittaa kaksi asuinkerrostaloa tyhjillään olevalle tontille. Tontin rakennusoikeus nousee nykyisestä kerrosneliömetristä kerrosneliömetriin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Hansakallio - Hansaberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6903, käsittää korttelin 44011, 44. kaupunginosassa (Kauklahti), alue

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 104 Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Alueen nykytila Suunnittelualueena oleva kortteli on tällä hetkellä tyhjillään. Korttelissa on aiemmin toiminut Kauklahden lähipalvelukeskus. Lähipalvelukeskus on purettu alkuvuodesta 2014 sen huonokuntoisuuden takia. Tontin omistaa Espoon kaupunki. Kortteli on maastonmuodoltaan tasainen kenttä, eikä se sisällä kasvillisuutta. Suunnittelualueen itäpuolen viereiselle tontille rakennettiin vuonna 2011 Kauklahden elä ja asu - seniorikeskus tarjoamaan pitkäaikaista hoiva-asumista espoolaisille senioreille. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Hansakallion koulu ja päiväkoti, pohjoispuolella neljäkerroksinen asuinkerrostalo ja etelästä suunnittelualue rajautuu Hansapuisto-nimiseen puistoalueeseen. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on osoitettu Espoon eteläosien yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Asemakaavoitettaessa eri palveluiden tilat sijoitetaan siten, että ne tukevat toisiaan ja tilojen yhteis- ja vuoroittaiskäyttö on mahdollista. Alueelle voidaan sijoittaa palveluasuntoja. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Hansakallio-niminen asemakaavan muutos. Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman Kortteli on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Korttelin kokonaisrakennusoikeus on k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelin pysäköintipaikat on osoitettu maanpäälliselle pysäköintialueelle.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 104 MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin viisi mielipidettä. Kolmessa mielipiteistä koski Hansakallion koulun tilanpuutetta ja sen laajentamismahdollisuuksia suunnittelun kohteena olevalle tontille. Kahdessa mielipiteessä suunniteltuja rakennuksia pidettiin liian massiivisina ja varjostavina alueelle. Mielipiteissä toivottiin myös palvelutilojen sijoittamista suunniteltuihin rakennuksiin ja sitä että asuntoihin sijoittuisi nimenomaan senioreita. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Asemakaavan muutoksen on ryhdytty, koska tontti on jäänyt tyhjilleen puretun lähipalvelukeskuksen jäljiltä. Viereinen Elä ja asu -seniorikeskus antaa hyvät edellytykset seniorikohteen suunnittelulle. Tulevat asukkaat pystyvät hyödyntämään Elä ja asu -keskuksen palveluita. Suunnittelualue sijaitsee Kauklahden aseman läheisyydessä ja on näin ollen liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontilla on hyvin tilaa uusille asuinkerrostaloille ja lisäksi tontin pysäköinti pystytään järjestämään katutasossa. Tontin rakentuminen tulee parantamaan alueen maankäyttöä ja tiivistämään Kauklahden keskustan aluetta. Tontin käyttöä on tutkittu yhdessä sivistystoimen kanssa, koska lähialueen kouluissa on tällä hetkellä tilanpuutetta. Hansakallion alueella sijaitsevilla koulutonteilla on kuitenkin laajuutensa puolesta mahdollisuus lisärakentamiseen ja sitä myöten kapasiteetin kasvattamiseen. Alueen koulujen laajentamiselle on esitetty suunnitelmat sivistystoimen puolelta ja suunnittelun kohteena oleva Y-tontti voidaan käyttää asuntorakentamiseen. Maankäyttö Kortteli osoitetaan kokonaisuudessaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kortteliin on osoitettu rakennusoikeutta k-m². Rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asukkaiden yhteistiloja enintään 20 % asemakaavassa esitetyn rakennusoikeuden määrästä, porrashuoneiden 20 m² ylittävät osat, rakennusten ulkopuoliset pyörävarastot ja katokset sekä rakennusten ylimmän kerroksen yläpuolelle sijoittuvat tekniset tilat. Asemakaavassa on esitetty kaksi rakennusalaa, joissa rakennusten suurin sallittu kerroskorkeus on neljä (IV) ja välitila, jossa kerroskorkeus on yksi (I). Asuinrakennusten julkisivut tulee olla keskenään erivärisiä. Asuinrakennusten autopaikat on sijoitettava asemakaavassa osoitetulle pysäköintialueelle. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 95 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään