TANSSIViihde. Popeda elää ja voi hyvin. Pate Mustajärvi. Kotimaisen viihteen puolesta! antaa mennä vaan. tähtiloistoa.

Transkriptio

1 Kotimaisen viihteen puolesta! TANSSIViihde SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI 1/ vsk Viivi Pumpanen antaa mennä vaan Radioissa paikallisuus pitää pintansa Pääyhteistyökumppanit: Heikki kahila KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA Iskelmä Gaala upeaa tähtiloistoa Pate Mustajärvi Popeda elää ja voi hyvin tanssipaikkaliitteessä: Astrum Areena, Salo Auran Nuortentalo Esakallio, Somero Firapeli, rniö Helsinki-Pavi, Vantaa Hirvensuuli, Huittinen Hotelli IsoValkeinen, Kuopio Hyvinkään Järjestötalo Ikaalisten Kylpylä Imatran Kylpylä Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kartano Kievari, Hietama Konsu, Tampere Kylpylä Kivitippu, ppajärvi Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo Puistokulma, Vantaa Ravintola Morgan Kane, Mänttä Ravintola Wanha Kurki, Kauhajoki Tanssikrouvi, Häijää Teeriharju, Somero Tyrnävän Seurojentalo Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Haastatteluissa mm. Anneli Mattila Charles Plogman Eija Kantola Eppu Normaali Heikki Koskelo Iskelmäyhtye Bohemia Jussi Selo Markus Sextet Tarja Lunnas Teuvo Oinas Vesa ja Tytöt

2 Päätoimittajan sananen kuva: taru toljamo kuu kiurusta kesään, puoli kuuta... peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Talven tulipalopakkasien jatkuessa päivästä toiseen hiipi mieleeni välillä pienen pieni epäilys, etteivät ne taida loppua lainkaan. Reilun parin vuoden ikäinen autoni alkoi tehdä tänä talvena myös temppujaan eikä lähtenyt aina käyntiin. Ajelin nähtävästi liian lyhyitä matkoja, jolloin akku ei ehtinyt latautua ajon aikana riittävästi, ja webaston käyttö söi siitä ne viimeisetkin virrat. Lopulta hankin autooni lohko- ja sisätilanlämmittimet, sillä kylmään autoon istuminen on aivan hirveää - vilukissa kun olen. Ostaa pamautin lisäksi ylläpitolaturin, jolla akun voi ladata kätevästi lämmityksen yhteydessä. Päätin nimittäin, ettei meikäläisen tarvitse enää koskaan jäädä parkkipaikalle tai minnekään tien varteen akun tyhjentymisen vuoksi. Ilmainen ugeot Assistance -palvelukin päättyi autoni täyttäessä kaksi vuotta, ja hinausauton virran antaminen ei ole todellakaan mitään halpaa puuhaa. Käynti maksaa keskimäärin noin reilut 200 euroa, joten nämä ostokseni taitavat tulla minulle pidemmän päälle kuitenkin edullisemmiksi. Heh, olenkohan väärällä alalla? Yhdet tanssit ja muutama muu työmeno jäivät tässä katastrofitilanteessa tekemättä. Taisi siinä tulla samalla muutama valittu ärräpääkin lausuttua naapureiden iloksi. No, heti kun uudet pelit ja vehkeet oli asennettu autooni, loppuivat sitten pakkasetkin. Ilmassa on ollut nyt selkeästi kevään makua, vaikka elämme tämän tekstin kirjoittamishetkellä vasta helmikuun puoliväliä. Nämä kymmenen asteen pakkasetkin vaikuttavat melkein kuin plusasteilta isojen miinusten jälkeen. Enää ei ole tarvinnut pukea vaatteita myöskään kerroskaupalla ulos lähtiessä ja tulla kuurassa kotiin lenkiltä. Olimme naapurin Patu-koiran kanssa välillä kuin pakkasen ruumiillistumia palatessamme yhteisiltä päivälenkeiltämme. Oikein pukeutumalla voi kylmästä ilmastakin nauttia. Valtran mainospilkkihaalarini ovat olleet erittäin tarpeen eikä kylmä ole kyllä päässyt puraisemaan kuin ehkä hieman kasvoja. Lämpimiä terkkuja siis Rainerille, jolta sain nämä hienot haalarit velipojan uuden traktorin oston yhteydessä! :)) Voi miten talitinttien viserrys saa hymyn nousemaan huulilleni. Päivien pidentyminen ja auringon pilkahteleminen taivaalla piristävät niin ikään mieltä. Kevättalvi on minusta parasta aikaa talvikaudesta. Silloin on aivan pakko päästä käväisemään pissa ja toisinaan teen visiitin sinne myös syksyllä ruska-aikaan. Matkan aikana voi samalla tehdä lehden jakelupaikkojen tarkistuksia ja jakaa tarvittaessa lisälehtiä. Nautin pohjoisen maisemista ja sen tarjoamista eri aktiviteeteista. Ilmapiiri on pissa aina jotenkin niin rauhallisen rentouttava. Siellä kiire on lähes tuntematon käsite ja ihmiset leppoisia. Hiihtämään olen keskittynyt näillä matkoilla lähinnä tanssilattioilla, vaikka olenhan minä ajeluttanut joskus suksianikin mukana, mutta ne ovat jostain syystä yleensä jääneet autoon keräämään pölyä. Syksyisin patikointi on kyllä lähes ehdoton must. Mutta pidemmittä jaarituksitta, ei muuta kuin tätä kevään Tanssiviihde lehteä lukemaan ja kesää odottelemaan! Saa sillä kätevästi myös ainakin yhden takkatulen tai puusaunan pesän sytytettyä. Olen nimittäin kokeillut sitä useammankin kerran. Kannattaa tehdä se tosin vasta lukemisen jälkeen. Aurinkoisin terveisin, Jaana Jandepande Vuorenpää :) Päätoimittajaksikin kutsutaan OSALLISTU KEVÄTKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot! Rakastettava uutuus! adukas tyyny- ja peitevalikoima koko perheelle. Quadfill ja Blowfill -kuidut pitävät tyynyt ja peitteet kuohkeina ja kimmoisina. Soveltuu herkille ja allergisille. Suomalaisen unen hyväksi jo 20 vuotta! JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM paatoimittaja@tanssiviihde.fi Toimittajat: Juha hti juha@tanssiviihde.fi Marika Pietilä marika@tanssiviihde.fi Toimitusneuvosto: Kalevi Lystimäki SUSEL ry, ntti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton sekä Muusikkojen liiton edustajat, Erkki Puumalainen Poptori Oy, sse Finska, Jaana Vuorenpää 2 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 1/2012 numeron parhain juttu. Kilpailuaika asti! Palkintoina arvotaan kaikkien kilpailykysymykseen vastannaiden kesken Matkapojat Oy Vikingline lahjakortti Hki-Tukholma (arvo n. 170 eur), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Univisionin Olivia -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 60 eur), Magnum Iskelmä kotikaraoke 2 kpl, Tangomarkkinat viikkopassipaketti 2 hlölle (voim , ei majoitusta) Ikaalisten Kylpylän lippupaketti IskelmäParaati tapahtumaan (sis. 2 pääsylippua pe-la ajalle) 5 kpl, Charles Plogman Näillä kaduilla -uutuuslevy (3 kpl), Anneli Mattila Seitsemäs taivas -uutuuslevy (3 kpl), Suora Lähetys Olen yksi meistä -uutuuslevy (3 kpl), Jaakko itinen & Väärä raha Yö Rovaniemellä -uutuuslevy (3 kpl), Eija Kantolan ili -uutuuslevy (3kpl), Heikki Koskelon Aamuun on vielä aikaa - uutuuslevy (3 kpl), Mustat Enkelit Kuudestoista aamu -uutuuslevy (3 kpl). Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere Painosmäärä kpl Kannen pääkuva Harri Hinkka Kuvassa Pate Mustajärvi Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM (soitot mielellään arkisin klo 10-18) tanssiviihde@tanssiviihde.fi Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti PL 57, Tampere ; aineisto@tanssiviihde.fi Ilmestymisajankohdat 2012: 1/ helmikuu vko / toukokuu vko / syyskuu vko / marraskuu vko Lehden 2/2012 aineistopäivä on (Valmiit ilmoitukset 7.5. mennessä) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa, ruokakaupoissa, hotelleissa, kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja tanssipaikoilla eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin ja luettavissa sähköisesssä muodossa sivustolla tanssiviihde.fi. Katso lehden ilmoitushinnasto: ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen YHTEISTYÖSSÄ mm.; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Oy Matkahuolto Ab Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy ja Eastway Oy Lehden 1/2012 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23). Lehtiä on saatavilla pienempiä määriä myös vapaajakeluna SUSEL jäsenten toimesta satunnaisissa kohteissa kautta maan. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; ABC Amiraali Kotka K-Supermarket Loimaa ABC Anjalankoski K-Supermarket Mainio Ähtäri ABC Aura K-Supermarket Minttu Saarijärvi ABC Hiekkasärkät Kalajoki K-Supermarket Sotkamo ABC Huittinen Kuopion linja-autoasema ABC Härkähovi Somero Kylpylä Kivitippu, ppajärvi ABC Kajaani Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu ABC Karjaa Kylpylähotelli Levitunturi, Sirkka ABC Kemijärvi Kylpylähotelli urunka, ukaa ABC Kiikoinen Kylpylähotelli Päiväkumpu, ABC Kiiminki Karjalohja ABC Kippari Hamina Kylpylähotelli Summassaari, ABC Kiuruvesi Saarijärvi ABC Kokkola Kyläkauppa Veljekset Keskinen, ABC Koria Tuuri ABC Kuninkaantie rnaja Käenkoski, Parkano ABC Kuortti hden linja-autoasema ABC itila hden säkallio, hti ABC Lieksa Linjurin kauppakeskus Salo ABC Majakka Pyhtää Lomahotelli Jämi, Jämijärvi ABC Masuuni Karkkila Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi ABC Mikkeli Maalaispuoti Niemelä via ABC Nurmes Malmin työväentalo, Helsinki ABC Pitkälahti Kuopio Martin Kievari, Hietama ABC Pulkkila Matin ja Liisan asema / Neste ABC Pyhäjärvi pinlahti ABC Savonlinna Merihelmen matkailualue,kuivaniemi ABC Siilinjärvi Merikievari, Tuorila ABC Tikkula, Pori Mikkelin linja-autoasema ABC Tornio Neste Aapiskukko, Pälkäne ABC Tupos Neste Häijää ABC Utti Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala ABC Vaasa Neste Imatra Korvenkangas ABC Valkeala Neste Jämsän Portti ABC Varkaus Neste Karisto hti ABC Viipurinportti, ppeenranta Neste Kuhmoinen Alapitkän nuorisoseurantalo Neste Linnatuuli Tervakoski Autokeidas Forssa Neste Länsituuli Noormarkku Autokeidas Ii Neste Napapiiri Rovaniemi Elimäen nuorisoseurantalo Neste Paanulinna Kärsämäki Helsingin Linja-autoasema Kamppi Neste ntinkulma Urjala Hesestoppi, Parkano Nokian Kerhola Hirvensuuli, Huittinen Oulun Linja-autoasema Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Pajarinhovi, Kitee Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Pieksamäen linja-autoasema Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Piruetti, Tampere Hotelli Kalliohovi, Rauma Porin linja-autoasema Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Puistokulma, Vantaa Hotelli Sommelo, Kuusankoski Rantacafe Sammi, Ikaalinen Hotelli Tallukka Vääksy Rokuan Kuntokeskus Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Saariselän Kuukkeli Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Salon VPK talo Huhkotalo, Raisio Satulinna, Hattula Humppilan lasi, Humppila Savonlinna-Sali, Savonlinna Hyvinkään Järjestötalo Scandic Kiannon Kuohut, Suomussalmi Hämeenlinna kaupunginkirjasto Hämeenlinna linja-autoasema Seinäjoen Matkakeskus Härkäpakari Oy, Huittinen S-Market Eura Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä S-Market Haapajärvi Imatran Kylpylä S-Market Jalasjärvi Joensuun linja-autoasema S-Market Kauhajoki Jounin Kauppa, Äkäslompolo S-Market Levi Jyväskylän Matkakeskus S-Market Mänttä Järvenpään Kaupunginkirjasto S-Market Nokia Kahvila-Ravintola Taukotupa, Hartola S-Market Pihtipudas Kankaanpään Kuntoutuskeskus S-Market Ruka Kauppakeskus Elo, Ylöjärvi S-Market Urjala Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu S-Market Vakka-Suomenkatu Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Uusikaupunki Kauppakeskus Tuulonen/S-Market S-Market Viitasaari Tuulos S-Market Vuokatti K-Citymarket Imatra S-Market, Hämeenkyrö K-Citymarket Kuusamo S-Market, Ikaalinen K-Citymarket ppeenranta Sokos Hotel Jyväshovi, Jyväskylä K-Citymarket Lielahti Tampere Sokos Hotel Presidentti, Helsinki K-Citymarket Linnainmaa Tampere Sokos Hotel Vantaa K-Citymarket Lohja ST1 Kankaanpää Keskuskatu K-Citymarket Mikkeli ST1 Kukonlinna, Hollola K-Citymarket Pirkkala Suomen Tanssitarvike Oy (Hki) K-Citymarket Päiväranta Kuopio Tampereen linja-autoasema K-Citymarket Raahe Tanhuhovi, Lohja K-Citymarket Riihimäki Tanssikoulu Sulava, Oulu K-Citymarket Seinäjoki Jouppi Tanssikrouvi, Häijää K-Citymarket Seinäjoki Päivölä Teboil Kivihovi Suomusjärvi K-Citymarket Turtola Tampere Teboil Pirkanhovi Lempäälä K-Citymarket Vihti Nummela Teboil Tähtihovi Heinola K-Citymarket, Kankaanpää Turku Touring Matkailu- ja kongressikeskus K-Citymarket, Salo Kemin Kulttuurikeskus, Iris Café Turun Linja-autoasema Kisaranta, Kangasala Tyrnävän seurojentalo Kokkolan linja-autoasema Valkeakosken Matkailutoimisto Koskikartano, Hämeenkoski Valtatie 2, Harjavalta Kouvola Matkakeskus Wanhan Tanssikellari, Helsinki Kouvolan Kuntotalo Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Kruunupuisto, Punkaharju Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki K-Supermarket Alavus Viihdekeskus Tulenliekki, Leppävirta K-Supermarket Apiantori, Valkeakoski Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra K-Supermarket Kangasala Vuoksenniskan työväentalo, Imatra K-Supermarket Linkki, Ylöjärvi Yyterin kylpylä, Pori

3 tanssiseura Hurmio ry Vuoden jäsenseura 2011 Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n vuoden 2011 hallitus on valinnut vuoden 2011 jäsenseuraksi Tanssiseura Hurmio ry:n Tampereelta. Hallituksen perustelut valinnalle: Hurmio on nostanut tanssiseuratoimintaa aivan uudelle tasolle. Seuralla on monipuolista toimintaa aina perusvalmennuksesta kilpailutasolle saakka. Seura noudattaa myös perinteitä mm. järjestänyt Wanhan Tangon kilpailut ja järjestää niitä jatkossakin SMtasoisena. Seuran tiedotus, järjestelyt ja organisointi ovat ensiluokkaisia ja Hurmio on kasvanut kaikin puolin vaikuttavaksi seuraksi Suomessa. Tamperelaisen Hurmion nykyinen ja puheenjohtaja Markku Henttu (vas.) ja viime vuoden puheenjohtaja Kirsi Suoniemi (oik.) iloitsevat seuran saamasta tunnustuksesta. SAnna heikkilä ja Niina Antikainen Vuoden 2011 tanssinopettajat Suomen Tanssinopettajain liitto STOL ry valitsi Vuoden 2011 tanssinopettajiksi seuratanssiopettaja Sanna Heikkilän ja tanssiurheiluopettajan Niina Antikaisen. Sanna Heikkilä on määrätietoista ja tavoitteellista työtä tekevä tanssinopettaja, joka toimii yhtälaisesti sekä kilpa- että seuratanssin parissa. Sanna on hankkinut laaja-alaisen koulutuksen STOL ry:n tutkinnon, kansainvälisten tutkintojen ja ammatillisen tanssinopettajatutkinnon (OAMK) myötä ja hän on parinsa Matti Heikkilän kanssa erinomainen keulakuva suomalaiselle, laadukkaalle, seuratanssille sekä tanssillisesti että pedagogisesti. Niina Antikainen on tinkimätön tanssinopettaja, joka on tehnyt loistavaa työtä varsinkin lasten ja junioreiden kanssa, ja jolla on ehtymätön palo kehittyä niin tanssijana kuin opettajana. Kaikentasoisia oppilaita opettava Niina omaa erinomaisen kyvyn nähdä asian ytimeen. Hän on toiminut aktiivisesti myös järjestökentällä useiden vuosien ajan ja on viime aikoina kunnostautunut erityisesti lasten tanssin opetussuunnitelmatyöryhmän vetäjänä. TANSSIKOULU Happy Dance Tanssin iloa kaikille! Kati tanssittaa Porissa ja ympäri Suomen! PARITANSSIN ALKEIS- & JATKOTUNNIT, SOOLOLATTARIT, SENIORITANSSIT JA LASTENTANSSI Kurkkaa tunnit netistä! SisÄllysluettelo Tässä numerossa mm. 4 Kauden puheenvuoro - Kalevi Lystimäki 4 Radioissa paikallisuus pitää pintansa 6 Iskelmä Gaala 2012 Upeaa tähtiloistoa TANSSIKOULU FACEBOOKISSA KATI KOIVISTO diplomitanssinopettaja (AMK) ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA tuijotustaudin parantaja Pieni tyttö, joka oli lapsihalvauksen uhri, kieltäytyi menemästä ulos tai tulemasta kenenkään nähtäväksi. -En kestä sitä, että ihmiset tuijottavat minua. Kannustava äiti sanoi hänelle: -Ne ihmiset, jotka tuijottavat sinua, tekevän niin vain siksi, että he sairastavat tuijotustautia. Vain sinun kaltaisesi ihmiset voivat parantaa heidät. -Miten? tyttö kysyi. -Katso heitä silmiin ja sano: Minulle kuuluu oikein hyvää - mitä sinulle kuuluu? -Kun näet heidän kasvojensa muuttuvan punaisiksi, tiedät, että he ovat avullasi päässeet tuijotustaudista. On ihmeellistä, miten monta ihmistä tyttö onkaan parantanut. asento ratkaisee Isä vei poikansa lelukauppaan. Poika erkani isästään ja löysi pelleä esittävän luomuksen, joka oli tehty ilmapalloista. Poika katseli sitä hetkisen ja tönäisi sen sitten kumoon. lle kaatui ja ponnahti saman tien takaisin pystyyn. Hämmentynyt poika peräytyi ja hetken kuluttua tönäisi pellen nurin toistamiseen. Taas toistui sama, ilmapalloista tehty luomus nousi saman tien takaisin pystyyn. Pojan isä tuli kulman takaa ja näki tapahtuneen. Hän kysyi pojaltaan: Miksi luulisit sen aina nousevan pystyyn vaikka tönäisetkin sen nurin? Poika mietti hetken ja vastasi: Enpä tiedä, mutta kai siksi, että sisältäpäin se on koko ajan pystyssä. tee oma osasi Kirkkoherra jäi eläkkeelle. Nyt kun hänellä oli ensimmäistä kertaa eläessään kunnolla aikaa, hän halusi matkustella. Eläke oli kuitenkin niin pieni, että se ei riittänyt alkuunkaan niiden matkasuunnitelmien toteuttamiseen, joista kirkkoherra unelmoi. Kun rahaa ei ollut mistään muualta tulossa, päätti kirkkoherra kääntyä entisen työnantajansa puoleen. Iltarukouksessaan hän toivoi kunnon lottopottia vuosia kestäneen kuuliaisen uurastuksen palkaksi. Monta lauantaita myöhemmin hän totesi ettei mitään ollut tapahtunut. Kirkkoherra tuskastui, muutti äänensävynsä tiukemmaksi ja vaati saada tietää miksei hänen pyyntöönsä vastattu. Auttaisit nyt tämän kerran, hän pyysi. En minä voi sinua auttaa, kuului kumiseva ääni, ellet itse vie edes kuponkia kioskille Jussi Selo Kuorosotaa ja sooloilua Eppu Normaali Akustisesti Mutalasta Eija Kantola Tasavuosia tien päällä Charles Plogman Lisää monipuolisuutta Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Bohemia, Vesa ja tytö, Ketola & Witikainen ja Heikki Koskelo Tanssit pystyyn Loimaalla Nuoruuden innolla ARTIKKELIT ERIKOISARTIKKELIT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE aihealueittain 3

4 Kevätkauden PUHEENVUORO - KALEVI LYSTIMÄKI Tanssiterveiset parketilta Erään uuden tanssiseuran ilmoitus toi salille 100 ihmistä. Siinä he ihmettellen odottelivat mitä nyt tapahtuisi. Kuinka sen hetken presidentti - tanssin ohjaaja tai opettaja - hallitsee tilanteen niin että he tulisivat yhä uudestaan ja uudestaan? Miten syntyy ilon, innostuksen, henkisen rentoutumisen ja sitoutumisen ilmapiiri. Tämä on johtamisen peruskysymys ja jonka vastaus on meissä itsessämme. Teemme kuten alkuasukkaat tekivät muinoin. Välineet ovat toiset mutta jutun juoni on sama. Soitanta, rytmimusiikki täyttää tilan ja väki alkaa kiertää kuviteltua leirinuotiota rytmiryhmän tahdissa ryhdikkäästi polkien ja oudosti joustaen aivan kuin pieni 2-vuotias lapsi tekee kuullessaan musiikkia. Opetellaan tanssin askeleita, tuota tärkeää ihmisen perustaitoa. Siinä me takaudumme vuotta. Puhuminen ei ole tarpeen, me viestimme vanhaan tapaan. Yksi tanssi kertoo toisesta ihmisestä enemmän kuin tuhat sanaa. Takautuminen, paluu juurille, syvähoitaa ruumistamme ja sieluamme. Pieni hiki pinnassa kuljemme heimopäällikön ohjauksessa. Huolet haihtuu. Vain nuotio, karkea hiekka ja paljaat jalat puuttuvat sekä niiden aikaansaama vyöhyketerapia. Sitä voidaan kokeilla vaikkapa Valasrannan tanssileirillä kesällä. Eräs professori on kehittänyt teorian että kasvaessaan lapsi käy läpi ihmiskunnan eri kehitysvaiheet. Käsien tartuntavoima on vauvalla vahva että voisi pitää oksasta kiinni. Kalevi Lystimäki Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Puheenjohtaja Nykyaika tulvii sanallista, kuvallista ja sähköistä viestintää. Tanssi eheyttää sielumme tosi muinaiseen tapaan fyysisesti ja henkisesti. Kestostressikin purkautuu. Palaan vielä alkutilanteeseen. Edellä mainitun uuden tanssiseuran miesjäsen oli tuumannut että kylläpä tanssi on kivaa. Elämästäni on mennyt monta vuotta ihan hukkaan kun en ole tanssinut! Voiko sitä paremmin ilmaista? Suomen seuratanssiliitto Susel on alan suurin järjestö. Järjestäytyneitä tanssijoita taitaa olla jo ja seuroja kuutisenkymmentä. Suselin uunituore hallitus eli valtakunnan tanssihallitus on jo tarttunut työhönsä innostuneesti. Sen jäsenet ovat päteviä ja aktiivisia persoonia eri puolilta Suomea. Lisäksi meillä on yhteinen kehittämisen tahto ja vimma. Haluamme nostaa harrastajien määrää, palvella jäsenseuroja ja luoda yhteistyöllä ja sovinnollisuudella alalle työtä, iloa ja yksituumaisuutta. Meillä on meneillään rakentavan yhteistyön kehittely Suomen tanssinopettajaliito ryn ja muidenkin toimijoiden kanssa. Nostamalla tanssi sille kuuluvaan asemaan yhteiskunnassa edistämme fyysistä ja henkistä terveyttä, vähennämme nuorten hukkapalloisuutta sekä haitta-aineiden käyttöä. Toiminta kohdistuu kaikkiin ikäluokkiin ja kansanterveyden kautta sen merkitys valtion ja kuntien menojen vähentäjänä on todella huomattava. Suseli ry:n hallitus toivottaa tanssivalle Suomelle hyvää ja aktiivista tanssikautta! teksti: marika pietilä / kuvat: radiomedia ja RAdio sun radioissa paikallisuus pitää pintansa Paikallisradioiden voimakkaan ketjuuntumisen aikana Radio Pori, yksi Suomen vanhimmista kaupallisista paikallisradiokanavista, vain parantaa menestystään. Viime vuoden Radio Gaalassa Radio Pori ja valtakunnallinen Voice olivat niin tasaväkisiä, että Voicen viedessä perinteisen Vuoden radio -palkinnon, Radio Pori päätettiin palkita juhlavuoden kunniaksi poikkeuskategoriassa Vuoden paikallisradiona. Tämänvuotisessa Radio Gaalassa kanava ei enää joutunut tyytymään edes erikoispalkintoihin, vaan porilaisten matkaan lähti Vuoden radio ja lisäksi vielä Vuoden paikallinen myyntitiimi -palkinto. Radio Pori paikallinen. Iskulauseeseen tiivistyy Radio Porin kestävän menestyksen resepti. Kun 2000-luvulla yhä useampi paikallisradio on joutunut selviytyäkseen ketjuuntumaan ja karsinut paikallisen sisältönsä minimiin, Porissa on valittu loistavin tuloksin päinvastainen suunta. Radio Porin toimitusjohtaja Sampsa Jolman mukaan kanavan sisältö on jopa 99-prosenttisesti omaa tuotantoa. - Meillä tehdään kaikki toiminnat siitä näkökulmasta, että on oma toimitus ja oma materiaali. Radio Porilla on tosi vahva historia, ja sitä kautta olemme lyöneet sellaisen aseman, että ihmiset kuuntelevat Meillä tehdään kaikki toiminnat siitä näkökulmasta, että on oma toimitus ja oma materiaali. ja pystyvät luottamaan informaatiotarjontaamme. Emme pyri uutisoimaan kärki- ja sensaatiouutisia, vaan tiedottamaan, mitä kaupungissa oikeasti tapahtuu, Jolma kertoo. Vaikka kanavien määrä on moninkertaistunut radioaalloilla kanavan perustamisen jälkeen, ja vaikka viime vuosina nettiradiot ovat nostaneet määrän yhä huikeampiin lukemiin, Radio Pori on säilyttänyt yli viikoittaista kuuntelijaansa vuodesta toiseen, ja kuuntelijat viihtyvät kanavalla yhä kauemmin. Radio Pori on myös perustamisestaan asti vuonna 1985 ollut yhtäjaksoisesti Porin kuunnelluin kaupallinen radiokanava. Tie Porilaisten sydämiin käy lätkän ja kahvilan kautta. Lähetysvirran ulkopuolella Radio Gaalassa 2011 palkintoja napsinut voittoisa Radio Porin tiimi: henkilöt vas. alkaen Julle Kallio, ura Aimola, Susanna Nurmi, uri Kottonen, Sampsa Jolma, Susanna Halmela ja Mikko Mansikka. suosituin ohjelma on ehdottomasti Ässien pelien selostukset ja itse ohjelmatuotannossa. Maanantaimakasiinin pelaajahaastattelu ja viikoittainen Totesimme silloin, että kaikille kaikkea -aika on ohi. Kanavalupauksemme monipuolisin musiikki, tarkennettiin iskulauseeseen monipuolisin iskelmä, paras pop. ajankohtainen kahvilavieras ovat kuunnelluimpia. - Ja jos podcastit eivät joskus ilmesty saman päivän aikana verkkoon, meille tulee nopeasti sähköpostia, että missä viipyy, Jolma naurahtaa. Musiikin rajaus kannatti Jos Radio Pori on onnistunut löytämään porilaisuuden ytimen ja sykkivän patasydämen, Pirkanmaalla, Pohjois- Satakunnassa ja osin Kanta- Hämeessä toimivalla SUN Radiolla panostettu ihanteellisen musiikkiprofiilin löytämiseen. Aseman toimitusjohtaja Otto Linnan mukaan kanavalla 4 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012

5 talven Viihtyisin tanssipaikka -lukijaäänestyksen voittaja ikaalisten kylpylä Tanssiviihde lehden talven numeron Viihtyisin talven tanssipaikka - lukijaäänestyksen voittajaksi selvityi tänä vuonna Ikaalisten kylpylä! Kuuden parhaan joukossa käytiin kova taistelu aivan viime metreille asti. Tämä ryhmä erottui muista tanssipaikoista selkeällä kaulalla. Sijojen äänierot eivät olleet myöskään kovin suuria. Joissakin tapauksissa ero edelliseen saattoi olla vain pisteen päässä. Äänet jakautuivat tällä kertaa noin 50 hyväksyttävän eri tanssipaikan kesken. Tänäkin vuonna muutamat ainoastaan kesälllä toimivat paikat saivat joitakin ääniä mutta näitä ei huomioitu tuloslaskennassa lainkaan. Mainittava on niin ikään, että laivojen viihdetarjonta sai useita ääniä, joskaan niissä ei välttämättä nimetty vain yhtä ainoaa kohdetta vaan puhuttiin yleisesti Ruotsin ja Tallinnan reittien laivoista. 20. parhaan listalta löytyy myös muutama tanssipaikka, jotka ovat varsinaisen ydintalven kiinni mutta toimivat pitkälle syksyyn ja alkavat varsin aikaisin keväällä. Olen pitänyt talven tanssipaikaksi hyväksyttävänä kriteerinä sitä, että ko. paikka on auki muulloinkin kuin vain toukokuusta syyskuuhun. Tanssiviihde onnittelee Ikaalisten Kylpylää voitosta ja kiittää lukijoita osallistumisesta äänestykseen! Ikaalisten kylpylä tulee saamaan palkinnoksi Tanssiviihteen kunniakirjan ja seuraavaan talven lehteen 4/2012 ilmaisen tanssipaikkaesittelyn. Kunniakirja tullaan luovuttamaan tässä kevät talven aikana voittajalle. Tässä 20 viihtyisintä tanssipaikkaa tulosjärjestyksessään: 1. Ikaalisten kylpylä 2. Tanssikrouvi, Häijää 3. Urjanlinna, Sievi 4. Wanhan Tanssikellari Helsinki 5. Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio 6. Merikievari, Merikarvia 7. Viihdekeskus Tulenliekki, Leppävirta 8. Helsinki-Pavi, Vantaa 9. Naapurinvaaran huvikeskus, Sotkamo 10. Tanhuhovi, Lohja 11. Kartano Kievari, Hietama 12. Pajarinhovi, Kitee 13. Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja 14. Satulinna, Hattula 15. Hirvensuuli, Huittinen 16. Kylpylähotelli Kivitippu, ppajärvi 17. Kärsämäen Kataja 18. tosaari, pua 19. Alapitkä NS 20. Kylpylähotelli urunka, ukaa Uusia jakelupaikkoja Nroista 4/2011 alkaen: K-Citymarket Lohja ja K-Citymarket Vihti Nummela huomattiin, että heidän musiikkilinjansa oli alun perin liian laaja. - Totesimme silloin, että kaikille kaikkea -aika on ohi. Kanavalupauksemme monipuolisin musiikki, tarkennettiin iskulauseeseen monipuolisin iskelmä, paras pop. Silloin alkoi kuulijakunta kasvaa oikein reippaasti, Linna muistelee. Pirkanmaan aseman rinnalla pääkaupunkiseudulla aloitti vuoden alussa SUN Radion omistusyhtiön JPC-Studiot Oy:n kanava Sun Helsinki. Useilla kanavilla tällainen ketjuuntuminen on johtanut sisältöjen samankaltaistumiseen ja paikallisen tuotannon vähenemiseen, mutta Linna kertoo, että SUN ei toistaiseksi toimi näin. Yhteislähetyksiä ei ole, vaan kummallakin kanavalla on itsenäinen ohjelmisto. Ketjulähetyksen sijaan esimerkiksi Pirkanmaalla tuotettavat Viikon artisti -haastattelut ja muita pisteohjelmia aiotaan lähettää myös Helsingin päässä. SUN Radion muita viimeaikaisia kehityskulkuja ovat olleet kuuluvuusalueen laajentaminen Valkeakoskelle 2007 ja samana vuonna kauppakeskus Ideaparkiin avattu äänimaailma Liikekaupungin ääni, joka keskittyy viihdyttävään taustamusiikkiin ja mainoksiin. SUNin lähetyksiä voi lisäksi nykyään kuunnella verkossa ja asema on mukana myös sosiaalisessa mediassa. Linna Kyllä ne radiokanavat, jotka pysyvät kehityksessä mukana, varmasti selviävät jatkossakin, vaikka ketjuuntumista on havaittavissa. Sisällön pitää kuitenkin olla ammattimaista. pitääkin jatkuvaa kehitystä paikallisradioiden elinehtona. - Kyllä ne radiokanavat, jotka pysyvät kehityksessä mukana, varmasti selviävät jatkossakin, vaikka ketjuuntumista on havaittavissa. Sisällön pitää kuitenkin olla ammattimaista, Linna korostaa. Paikallisuutta myös nuorille Myös Radio Porin omistaja Mediatakojat on aloittanut Radio Sunin studiossa juontajat Päivi Harkko ja Jyrki Hakanen. vuoden alusta toisen paikallisen kanavan, nuorille suunnatun Eazy 101:n. Vaikka kanavalla on sama kuuluvuusalue kuin isoveljellään, ja kohdeyleisön ikähaarukkakin menee kanavilla osittain päällekkäin, ei Jolma usko, että kanaville syntyy kilpailutilannetta. - Eazyn kohdeyleisö on selkeästi opiskelijat ja nuoret. Se soittaa hittien lisäksi sellaista musiikkia, mitä et kuule muilta asemilta: mitä jengi hakee netistä, paikallisia bändejä ja erikoisohjelmia hip hopista. Kyseessä on niin erilainen kanava, että kuuntelijat eivät hirveästi pääse sekoittumaan. Vaikka ikä vuotiaissa menee ristiin, niin esimerkiksi ne 30-vuotiaat, jotka kuuntelevat Eazya eivät todennäköisesti ole kiinnostuneita Radio Porin musiikista, Jolma perustelee. Eazyn kohdeyleisö on selkeästi opiskelijat ja nuoret. Se soittaa hittien lisäksi sellaista musiikkia, mitä et kuule muilta asemilta. Itse Radio Porissa ei ohjelmistoon ole tulossa suuria muutoksia, vaikka kehityksessä esimerkiksi kanavien ja verkon suhteen mietitäänkin koko ajan uusia liiketoimintamalleja. - Koska tähänastinen toteutus on havaittu hyväksi, emme aio tehdä siihen juuri muutoksia, vaan pidämme 95-prosenttisesti kiinni nykyhetkisestä, Jolma lupaa. 5

6 Sekä Yön Olli Lindholm että hänen suojattinsa Suvi Teräsniska saivat pokata palkinnot mukaansa tänäkin vuonna. - Ollista on tullut minulle sellainen kummisetä, Teräsniska hymyili. Jari Sillanpää ja Katri Helena: Iskelmämaailman konkarit Jari Sillanpää ja Katri Helena esiintyivät Iskelmä Gaalassa täydelle konserttisalille. teksti: marika pietilä / Kuvat: jaana vuorenpää Iskelmä Gaala 2012 palkitut: Pro Iskelmä: Warner Music Finland Vuoden iskelmä: Suvi Teräsniska: Pahalta piilossa Vuoden yhtye: Popeda Vuoden miesartisti: uri Tähkä Vuoden naisartisti: Chisu Vuoden tulokas: Arttu Wiskari Vuoden albumi: Juha Tapio: Hyvä voittaa Vuoden viihdyttäjä: Yö Iskelmä gaala 2012 upeaa tähtiloistoa Iskelmä Gaalassa riitti tänä vuonna palkintoja poikkeuksellisen monelle tähdelle, sillä yleisön äänet jakautuivat ennätyksellisen tasaisesti. Yksikään artisti tai yhtye ei tällä kertaa saanut rohmuttua useampaa pystiä, vaan kaikki menivät eri osoitteisiin. Suvi Teräsniska riemuitsi kappaleellaan Pahalta piilossa ansaitusta Vuoden iskelmä palkinnosta, jonka saaminen jäi viime vuonna vain muutaman äänen päähän, kun taas Juha Tapio hehkutti, miten hienolta Vuoden albumi -palkinnon voittaminen tuntuu, kun on onnistunut tekemään koko levyllisen yleisön rakastamaa musiikkia. Vuoden naisartistiksi valitun Chisun suunnitelmissa on pelata Helsingin herrat -tv-sarjaan säveltämällään avaustunnarilla myös tulevilla keikoillaan. Idols-tähti Stina Girs kertoi olevansa Kaija Koon suuri fani. - Kaijalla on mielettömiä hittejä, ja hän on vain vieläkin jotenkin niin tosi rokki ja sexy, Girs hehkutti. Vuoden miesartistiksi ehdolla olleelle Tuure Kilpeläisellä tammihelmikuu on musiikillisesti tuottoisinta aikaa. - Tähän aikaan vuodesta biisejä vain tulee. Kun joulu ja se pimeä aika on ohi, niin jotenkin syntyy uudelleen, Kilpeläinen totesi. Popista iskelmämusiikkiin siirtynyt Erin puolestaan kertoi nauttivansa iskelmämaailman mukavan rouheasta fiiliksestä. Suvi Teräsniska osoittautui Iskelmä Gaalassa jo toista kertaa oikeaksi iskelmäilmiöksi. Viime vuonna neitokaisella oli ehdokkuuksia yhteensä neljässä kategoriassa, joista hän voitti kolme. Tänä vuonna ehdokkuuksia oli jälleen neljässä kategoriassa, ja nyt koristehyllylle tuli myös se ainoa pysti, joka viime vuonna jäi saamatta Vuoden iskelmä -palkinto. - Sain viime vuonna kuulla, että hävisin Vuoden iskelmä -kategoriassa vain kymmenellä äänellä Juha Tapiolle, joten tänä vuonna olisi hienoa voittaa se ainoa palkinto, joka viime vuonna jäi saamatta, Teräsniska haaveili juuri ennen gaalan alkua, ja ilta täytti toiveen. Myös Teräsniskan kummisetähahmo Olli Lindholm nappasi Yö-yhtyeelleen yhden radion. Yö palkittiin Vuoden viihdyttäjänä, ja jätti kategoriassa taakseen muun muassa Teräsniskan, joka nappasi samaisen palkinnon viime vuonna. Vaka vanha suomi puree Soolouran aloittanut entinen Nylon Beatin laulaja Erin esiintyi heti gaalan aluksi Tampere-talon yleisölle. Erin oli gaalassa ehdolla Vuoden naisartistiksi ja hänen kappaleensa Vanha nainen hunningolla Vuoden iskelmäksi. Palkintoja ei tällä kertaa tullut, mutta Erin kertoi muuten sopeutuneensa ja hyvin pop-piireistä iskelmäpiireihin. Sain viime vuonna kuulla, että hävisin Vuoden iskelmä -kategoriassa vain kymmenellä äänellä Juha Tapiolle, joten tänä vuonna olisi hienoa voittaa se ainoa palkinto, joka viime vuonna jäi saamatta. - Minusta tuntuu, että iskelmäporukka ei ole minulle vielä niin tuttua, mutta on ihanaa, että he ovat löytäneet Vanhan naisen hunningolla ja Vanhan sydämen. En oikeastaan jännitä esiintymistäni täällä gaalassa, koska olin jo viime kesänä Iskelmä Festareilla, ja siellä oli tosi rouhea meininki. Tuli sellainen tunne, ettei tässä ole mitään hätää. Tänään odotankin, että esiintyminen on vähän tutustumista yleisön kanssa, Erin pohti. Erinin Vanha sydän kappale ei ollut gaalassa ehdolla, mutta myös se on saanut kuulijoilta suuren suosion. ulun kieli on osittain vanhan kuuloista suomenkieltä, ja se on saanut vaikutteita kansanmusiikista. - Olen aina tykännyt tosi paljon kansanmusiikista, ja tyyli tuli tähän vähän sattumalta. Se lähti siitä Vanha, vanha sydämeni aloituksesta, joka vain vei mukanaan. Yritin sillä saada biisiin sellaisen korostetun itsesäälin, että minä vanha tässä olen, voi voi, ja sävelmä tukee sitä, mutta kertosäe onkin sitten jo täyttä poppia, Erin nauraa. Myös toinen vanhahtavaa suomenkieltä sanoituksissaan hyödyntänyt iskelmätähti uri Tähkä esiintyi gaalassa. Hän veti Tampere-talon täydelle salille tunnemyrskyksi nimeämänsä kappaletrion ja sai yleisöltä raikuvat aplodit. Tähkän matkaan lähti Vuoden 6 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012

7 Vuoden tulokas Arttu Wiskari lupasi gaalassa, että seuraavalla levyllä ei enää lauleta isovanhemmista ja Juha Tapio sai huomata, että Hyvä voittaa. Kaija Koo ei tänä vuonna saanut palkintoja, mutta hän rokkasi lavalla Vuoden iskelmäksi ehdolla olleen biisinsä Kaunis, rietas, onnellinen. Sytytä mut, Päiväunta, Matkaani teen ja Anniina miesartisti -palkinto, ja mies naureskeli, että kaipa se tarkoittaa, että hän saa tehdä tätä työtä jatkossakin. Tosin viimeiseen kuuteen viikkoon artisti ei ollut tehnyt töitä ensinkään, sillä hänelle oli tullut kesä talven keskelle. - Olin juuri kuusi viikkoa kesälomalla keskellä talvea, kun kesäisin ei keikkailulta ehdi. Olen vain lasketellut, lukenut, urheillut ja kuunnellut musiikkia. Jos on tehnyt mieli nukkua, olen nukkunut tai vaikka vain katsellut taivaalle, Tähkä hymyilee. Seitsemän laulua omasta mummosta Vuoden tulokkaana palkittu Arttu Wiskari sai yleisön purskahtamaan nauruun toteamalla arvanneensa palkinnonjakopuheesta saavansa palkinnon, sillä kellä muulla artistilla olisi seitsemän biisiä omasta mummosta. Wiskarin innostus isovanhemmista laulamiseen on lähtöisin hänen omasta ukistaan ja mummistaan, joista hänellä on sanojensa mukaan paljon hyviä muistoja. Rakkain muisto on ukista, joka tykkäsi hauskuttaa lapsia soittamalla kävelykepillä viulua. Wiskarin mukaan laulut isovanhemmista saavat kuitenkin jäädä ensimmäiselle levylle, mutta vahva muistelu ja nostalgia tulevat olemaan seuraavankin levyn lähtökohta. Wiskarin kanssa Vuoden miesartistin tittelistä kisasi myös Tuure Kilpeläinen, joka esitti tulevan ystävänpäivän kunniaksi yleisölle samannimisen kappaleensa. Kilpeläisen sanoituksessa ystävänä on kuitenkin yksinäisyys, mutta Kilpeläisen mukaan sitä ei pidä tulkita vain surullisena asiana. - Yksin olo on hyvä juttu, kun se on vapaaehtoista, ja viihtyy siinä tilassa. Itsenikin on täytynyt eron jälkeen opetella yksinoloa. Kuulija saa kuitenkin päättää, näkeekö laulussa yksinäisyyden hyvänä vai huonona asiana. Olen kyllä myös nähnyt, kun ihmiset ovat itkeneet Ystävänpäivän aikana keikoilla. Ihmisillä on niin erilaisia elämäntilanteita, että laulu vaikuttaa heihin eri tavalla, hän pohtii. Seuraavasta levystä Kilpeläinen ennustaa kuitenkin vähemmän kaihoisaa tosi tanssittavaa bilelevyä. Vuoden naisartisti -kategoriassa palkinnon nappasi puolestaan Chisu, joka saapui juhlaan suoraan Kiteeltä keikkailemasta. Olin juuri kuusi viikkoa kesälomalla keskellä talvea, kun kesäisin ei keikkailulta ehdi. Olen vain lasketellut, lukenut, urheillut ja kuunnellut musiikkia. Jos on tehnyt mieli nukkua, olen nukkunut tai vaikka vain katsellut taivaalle. - Jatkot jäävät kyllä tällä kertaa väliin, kun olen matkustanut neljän päivän aikana junalla, lentsikalla, laivalla, bussilla, taksilla ja ties millä, niin nyt haluan vain nukkumaan, väsynyt, mutta onnellinen Chisu harmitteli. Hyvä voitti Vuoden albumi -palkinnon sai tänä vuonna Juha Tapion levy Hyvä voittaa. Tapio hehkutti palkintoa yleisölleen toteamalla, että jos hän jonkun pystin halusi, niin se oli tämä. - On hienoa, että on pystynyt tekemään levyllisen sanottavaa. Taistelen apatiaa ja kyynisyyttä vastaan. Hyvä voittaa! hän riemuitsi. Tapio naureskeli myöhemmin, että hänen optimisminsa lauluissa kumpuaa hänen melankoliastaan ja synkkyyteen taipuvaisuudestaan. - Siitä puhe, mistä puute. uluissani kehtaan haihatella, vaikka muuten en. Täytyy sanoa, että hyvä voittaa, vaikkei siltä näyttäisikään. Eihän tästä elämästä muuten mitään tulisi, jos ei uskoisi hyvän voittoon. Toinen gaalan hyväntoivonlähettiläs Kaija Koo kävi esittämässä jättihittinsä Kaunis, rietas, onnellinen. Vaikka Koo tsemppaa biisissään naisia, hän kertoo, että myös monet miehet ovat tulleet sanomaan hänellä löytävänsä itsestään laulun myötä irtiottoa jostain asiasta. Myös gaalassa esiintynyt Idols-tähti Stina Girs paljasti olevansa Koon suuri fani. - Kaija Koolla on mielettömiä hittejä, ja hän on vain vieläkin jotenkin niin tosi rokki ja sexy, ja säilyttänyt sellaisen glamourin, että ihailen häntä hirveästi, Girs kehui. Girsin omalle uralle kuuluu tällä hetkellä keikkailua ja biisien tekoa, ja nuori nainen kertoo elävänsä unelmaansa. Viimeiseen korttiin Nuoremman polven palkitsemisen lisäksi Gaalassa muisteltiin iskelmän konkaria Topi Sorsakoskea. ulaja, musiikintekijä Jonne Aaron esitti Sorsakosken viimeiselle levylle säveltämänsä Viimeiseen korttiin -kappaleen gaalayleisölle. Aaron ehti tavata Sorsakosken vain jokusen kerran tämän eläessä, mutta kertoo saaneensa artistista vilpittömän, rennon ja hyväntahtoisen kuvan. - Topi oli hieno artisti, jolla oli vahva huumorintaju. Kävin hänen keikoillaan, ja oli hienoa, että sain levytettäväksi oman kappaleen, jonka Topi lauloi, Aaron totesi. Vaikka poismennyttä iskelmäartistia muisteltiin, muistettiin silti palkita myös iskelmäkulttuurin jatkuvuuden ylläpitäjä. Pro Iskelmä -palkintoa ei nimittäin tänä vuonna saanut artisti eikä yhtye, vaan Warner Music Finland, joka on yhtiö useiden iskelmäartistien takana aina Olavi Virran ajoilta asti. KEIKAT: Maatushka Management gsm vesa.puukari@maatushka.fi Vuoden miesartisti uri Tähkä sai tunnemyrskyksi nimeämänsä kappaletrion jälkeen raikuvat aplodit. Viime vuonna Iskelmä Gaalassa laulettiin Jani ja Joonas Jalkasen isän Kari Tapion muistolle. Tänä vuonna Jonne Aaron lauloi edesmenneen Topi Sorsakosken muistolle kappaleen Viimeiseen korttiin. 7

8 Matin ja Viivin tulinen tango herkisti niin katsojat kuin tuomarit. Voittajaparien tuuletusta. Kuvassa vas. Ansku Bergström, Jarppi Leppälä, Viivi ja Matti. teksti: marika pietilä / Kuvat: jaana vuorenpää viivi pumpanen antaa mennä vaan Tomi ja Sanna, Mariko ja Aleksi, Maria ja Mikko, Satu ja Janne, Antti ja Anna-Liisa Viivi ja Matti! Vaikka finaalissa tuomariston äänissä malli ja exmissi Viivi Pumpanen ja tanssinopettaja Matti Puro jäivät pisteen päähän Duudsonien Jarppi Leppälästä ja edellisvuoden voittajatanssinopettajasta Anna- Liisa Bergströmistä, pari onnistui valloittamaan kotikatsomoiden yleisön ja viemään vuoden 2011 Tanssii tähtien kanssa -voiton. Uusi tanssin tähtipari syntyi. 8 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 Vasta Tanssii tähtien kanssa -kilpailun kautta arvostukseni heitä kohtaan nousi, jotka oikeasti tanssivat. Tanssissa täytyy olla hirveän hyvä kunto, sillä se on todella rankka urheilulaji. Tanssi vie mukanaan. Mallina, vuoden 2010 missinä ja Biisonimafian näyttelijänä tutuksi tullut Viivi Pumpanen löysi todellisen tanssi-ihastuksensa vasta osallistuttuaan viime syksynä Tanssii tähtien kanssa -kilpailuun. Pumpasen aiempi paritanssikokemus ennen kilpailua oli kertynyt muutamasta nuoruuden lavatanssikäynnistä vanhempien ja kavereiden kanssa sekä lukion vanhojen tansseista. Kolmetoistavuotiaana Pumpanen ehti myös jonkin aikaa harrastaa street dancea. - Vaikka tanssi ei ollut elämässä niin iso osa, se oli jo silloin kiva juttu. Vasta Tanssii tähtien kanssa -kilpailun kautta arvostukseni heitä kohtaan nousi, jotka oikeasti tanssivat. Tanssissa täytyy olla hirveän hyvä kunto, sillä se on todella rankka urheilulaji. Tanssi vie mukanaan, Pumpanen kuvailee nykyistä suhtautumistaan tanssiin. Tanssi tosiaan on nyt vienyt tähden mukanaan, sillä Pumpasella ja hänen Tanssii tähtien kanssa -kilpailun tanssiparillaan Matti Purolla on jo nyt tiedossa tanssikeikkoja kevääksi. Pumpanen haluaisi ottaa tanssikeikkoja enemmänkin, jos vain yhteistä aikaa löytyisi ja samoin hän toivoo pystyvänsä järjestämään itselleen viikosta päivän, jolloin olisi aikaa tanssiharrastukselle. Sen sijaan lavatansseista nuorta naista on turha bongailla. - Olen huono menemään sellaisiin ihmismassoihin. Kun on paljon ihmisiä pienessä tilassa, niin minulle tulee ahtaanpaikankammo. Siksi en ole eläissäni käynyt konserteissa enkä mene Stockmannin hulluille päiville. En vain pysty olemaan siellä, koska saan paniikkikohtauksen, Pumpanen harmittelee. Syksy täynnä tanssin taikaa Lisää kuvia Tanssiviihteen Facebook-sivustolla. Kun Pumpaselta ja Purolta on kysytty, mikä oli heidän paras hetkensä Tanssii tähtien kanssa -syksyssä parilla on ollut tapana vastata, että siinä oli kolme parasta kohtaa: alku, keskikohta ja loppu. Pumpanen nostaa esiin ensimmäiset treenit ja salikerran, loistavasti menneen semifinaalin, myöhäiset illat, jolloin sulki oman treenikaapin oven perässään ja monet pikkujutut, joille treeneissä naurettiin. - Kaikki oli ihan pieniä juttuja myöten alusta loppuun kivaa. Muistan, että me naurettiin ihan sairaasti aina kaikissa treeneissä, ja kuinka hienolta kaikki sunnuntaiden onnistumisen hetket tuntuivat, Pumpanen kuvailee. Innostuminen täysillä tanssiin auttoikin jaksamaan pitkät treenipäivät. Pumpasen mukaan kyllästymistä ei tullut missään vaiheessa, mutta välillä hän kyllä haikaili pitkien yöunien perään, kun sairastelu ja aikataulun ylikuormitus veivät voimat. Kilpailu kuitenkin antoi enemmän kuin otti. Tanssitaidon lisäksi, Pumpasesta tuntuu, että kilpailu opetti hänelle uskallusta asioille, jotka eivät ole omaa vahvuusaluetta. Heittäytymistaidon lisäksi Kaikki oli ihan pieniä juttuja myöten alusta loppuun kivaa. Muistan, että me naurettiin ihan sairaasti aina kaikissa treeneissä, ja kuinka hienolta kaikki sunnuntaiden onnistumisen hetket tuntuivat. esiintymisvarmuus kasvoi, kun Pumpanen kisan edetessä oppi plokkaamaan mielestään, kuinka paljon ihmisiä oli katsomassa ja antoi mennä vaan. Parissa vara parempi Viivi Pumpasen tanssi-idolia ei tarvitse lähteä merta edemmäs etsimään. Vaikka Pumpanen toteaa ihailleensa kaikkia kilpailun tanssijoita, nostaa hän oman parinsa Matti Puron ylitse muiden. - Vaikka tämä on ehkä vähän kotiin päin ajateltu, niin minusta Matti oli vain paras. Hän oli vain ihan sairaan hyvä, ja minulle oli aina ihmetys, miten Matti saattoi vain jököttää ihan jäykkänä ja sitten ilman venyttelyä vetää jotain kauheaa tanssisarjaa, hän hehkuttaa. Pumpasen mukaan hänestä ja Purosta tulikin kilpailun aikana todella hyvät ystävät. Tämä oli myös osittain syynä Pumpasen innostumiselle juuri paritanssiin. Pumpanen kuvailee, että paritanssin läsnäolo ja ystävyys parin kanssa olivat niin hieno kokemus, että se nosti paritanssin hänen silmissään aivan uudelle tasolle. - En sitten tiedä, jos tuota ammatikseen tekisi, että riitelisikö parin kanssa koko ajan, mutta yleisesti ottaen olen sellainen ihminen, että ajattelen aina, että yhdessä jaettu ilo on paras ilo, hän naurahtaa. Loistavan tanssiparin lisäksi Pumpasen mielestä voiton saavuttamisen kannalta oli tärkeää, ettei hänellä ollut juuri minkäänlaisia odotuksia kilpailulta, ja että pari keskittyi vain yhteen tanssiin kerrallaan. ssimisti ei pety, ja Pumpanen keskittyikin esiintymään mennessään pikemminkin siihen, ettei mokaa aivan täysin kuin, että olisi tavoitellut voittoa.

9 teksti: juha lahti / Kuvat: kerttu malinen jussi selo kuorosotaa ja sooloilua Uniklubin pitäessä hyvin ansaittua lepotaukoa on sen laulusolistilla Jussi Selolla mainio tilaisuus muiden projektien toteuttamiselle. Ja mies on pistänyt myös tuulemaan, siitä todisteena muun muassa keväällä ilmestyvä, Uniklubi-tyylistä paljonkin poikkeava sooloalbumi. Jussi Selo on elänyt viimeisen vuoden ajan varsin mielenkiintoisia hetkiä. Miehen sooloprojektia on valmisteltu jo viime keväästä asti, ja Kuorosotaan osallistuminen varmisti sen, että mies tunnetaan nyt yhä laajemmissa piireissä. - Olen saanut jonkin verran signaalia siitä, että miksi yleensä lähdin mukaan Kuorosotaan. Mutta minulle se oli todella hieno kokemus. Se yhteishenki, joka saatiin kuoron kanssa aikaiseksi, oli jotain aika uskomatonta. Bussimatkat Hämeenkyröstä kisapaikalle kanssa olivat hienoja kokemuksia. Pääsin kilpailun kautta myös tutustumaan muihin huippuartisteihin. Ja yllätysvoitto kisassa tietenkin kruunasi lopuksi koko homman, Selo kertoo Kuorosotatunnelmistaan. Jussi Selo on aina ollut bändihenkinen kaveri, ja pop- / rocktyylinen musiikki on ollut mielimusiikkia jo pienestä pitäen. - Michael Jackson kolahti minulle todella kovaa. Isoveli Janne taas on aina soittanut eri kokoonpanopissa, ja sitä kautta olen saanut omankin innostuksen bändisoittoon. Kotona on aina ollut myös soittimia iholla, ja niihin on ollut helppo tarttua ja tutustua. Jussi Selon ensimmäiset bändit toimivat jo ala-asteaikoina. Silloin ohjelmisto oli aika sekalainen, rautalankaa, Klamydiaa ja muuta helppoa materiaalia. Omia biisejä kuitenkin alkoi syntyä ja aivan 90-luvun lopulla syntyi bändi nimeltä Uniklubi. - Uniklubi myös yhdisti minun ja Jannen tiet, sillä hän tuli bändiin mukaan Siihen asti olimme soittaneet eri tahoilla. Uniklubi uurastanut Vaikka Uniklubi perustettiin jo 90-luvun loppupuolella, niin Jussi Selo oli samaan aikaan mukana myös muissakin kokoonpanoissa luvun alkupuolella olin muun muassa laulajana eräässä Lovex- nimisessä bändissä. Hämeenkyrössä soiteltiin ja pidettiin musiikin kanssa lähinnä hauskaa. Ja minä olen itse asiassa se, joka on keksinyt bändille nimen, Jussi Selo muistelee. Selo kuitenkin lähti Lovex:sta ja alkoi tosissaan kehittää Uniklubia. Viimeiset seitsemän vuotta bändillä onkin ollut kova vauhti päällä. - Kun julkaisimme ensimmäisen albumin, niin lähdimme saman tien keikoille, joita riittikin runsaasti. Kolme albumeistamme syntyikin melko nopeasti keikkailun lomassa, ja nyt seitsemän vuoden uurastamisen jälkeen olemme julkaisseet viisi albumia. Huomasimme, että nyt on tauon ja mietinnän paikka. Uniklubi aikookin nyt tauon aikana lähinnä ladata akkuja, mutta ajatus seuraavasta albumista tietenkin on jo olemassa. - Uniklubi pitää taukoa ensi syksyyn asti, jolloin se kootaan taas yhteen. Menemme treenikämpälle, ja alamme tehdä uutta musiikkia sitten ehkä saamme taas uutta UK- materiaalia julkaistuksi, Jussi Selo suunnittelee. Erilaisia sooloja Jussi Selo siis käyttää Uniklubi- tauon hyväkseen ja toteuttaa niitä asioita, joita on ollut hänen suunnitelmissaan jo jonkin aikaa. Tärkein niistä on ehkä sooloalbumin julkaiseminen. - Se tulee ulos maaliskuussa. Siltä on jo julkaistu kaksi singleä, Nefernefernefer ja Viimeiseen hengenvetoon. Samalla lähdemme sooloalbumin julkaisun myötä myös keikoille maaliskuussa. Bändin nimi tulee olemaan myös Nefernefernefer. Se yhteishenki, joka saatiin kuoron kanssa aikaiseksi, oli jotain aika uskomatonta. Bussimatkat Hämeenkyröstä kisapaikalle kanssa olivat hienoja kokemuksia. Mikä ihmeen Nefernefernefer? - Hän on nainen Sinuhe Egyptiläinen- kirjasta, johon Sinuhe rakastuu tulisesti ja kohtalokkain seurauksin, Selo selvittää. Soolokeikkoja Selo bändeineen tulee tekemään toistakymmentä. Musiikillisesti sooloprojekti eroaa selvästi Uniklubi- musiikista. - Alettiin kavereiden kanssa soitella ja pian huomattiin, että meillähän onkin albumillinen musiikkia kasassa. Albumi on varsin monipuolinen sisällöltään. Instrumenttivalikoimamme myös tukee hienosti sitä, että musa on lämmintä ja vanhan liiton meiningillä tehtyä. Löytyy hammondia ja muuta. Jussi Selo on myös lähdössä aivan uusille taiteellisille urille jo kevään aikana. - Olen kiinnitetty musikaaliin Tampereen Teatteriin. Se on aivan uusi alue minulle. Kyseessä on tarina veriveljistä, jotka eivät itse asiassa tiedä olevansa toistensa veljiä. Lontoossa tarina on pyörinyt nimellä Blood Brothers. Näytöksemme alkavat syksyllä. Vaikka soolokuviot nyt ovatkin näkyvästi esillä Selon tekemisissä, ei itse pääasia kuitenkaan ole jäämässä mieheltä unholaan. - Uniklubi on kuitenkin se ykkösasia, ja syksyllä se taas polkaistaan käyntiin. 9

10 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuva: harri hinkka Pate mustajärvi popeda elää ja voi hyvin Popeda kulkee edelleen. Ei ehkä sillä samalla vauhdilla kuin uutuuttaan, mutta meno on tyylikästä ja ennalta suunniteltua. Ja ikääntyvä menopelihän tarvitsee myös taukoja ja huoltokatkoja, ja niitäkin on kalenteriin suunniteltu ennakoivasti. Kyse on siis suomalaisesta rock-yhtyeestä ei autosta. - Ollaan järkiperäistetty puuhaa niin, että tehdään keikkoja hyvin suunnitellusti. Silloin kaikki tietävät jo hyvissä ajoin, milloin tulee breikki ja pääsee tekemään ihan jotain muuta. Mutta ei me mitään neljäntoista vuoden taukoja pidetä, niin kuin Eput, Pate Mustajärvi sanoo. Popedahan on tunnettu ja arvostettu keikkabändi. Juuri hyvät esiintymiset lienevätkin se varsinainen syy kovalle maineelle, vaikka toki bändin lukuisat hiteiksi muodostuneet rockrallit nousevat myös arvoon arvaamattomaan Popedan pitkällä taipaleella. Keikkoja bändi tekee kesällä pääasiassa erilaisilla festareilla ja muuna aikana on sitten klubien vuoro. - Taisi olla viime heinäkuussa 22 festarikeikkaa. No mitäs, tunnin setti joka Taisi olla viime heinäkuussa 22 festarikeikkaa. No mitäs, tunnin setti joka keikalla, niin se on 22 tuntia töitä heinäkuussa meiltä, ja loput ajat saa heilua kuin ellun kanat. keikalla, niin se on 22 tuntia töitä heinäkuussa meiltä, ja loput ajat saa heilua kuin ellun kanat, Pate heittää. Kuulostaa siis mukavalta työltä ja työajatkin ovat kohdallaan. No herra Mustajärvi sitten kyllä vakavoituu, ja jatkaa tarinaansa: teksti: juha lahti / Kuva: harri hinkka eppu normaali akustisesti mutalasta Eppu Normaalin viimeisin tuotos, Mutala- albumi, on idealtaan muhinut bändin mielessä jo lähes sen alkuajoista asti. Nyt viimein kaikki palaset loksahtivat kohdalleen, ja vanhan puutalon uumenista putkahti kuunneltavaksemme varsin sympaattinen, akustinen läpileikkaus Eppu Normaalin musiikista. - Pietilän Tomi toimi äänittäjänä tässä projektissa. Hän on muutenkin tykästynyt tekemään äänityksiä tällaisissa vanhoissa puutaloissa, jollainen Mutalakin on. Hänellä on myös oma äänitysauto, joten tekniikkakin tuli mukavasti paikalle, Juha Torvinen kertoo. Itse äänityssessio oli Torvisen mukaan täysin erilainen verrattuna uusien biisien studioäänityksiin. - Menimme talolle, istuttiin rinkiin ja alettiin soittaa. Sanoisinko, että tunnelma projektissa oli pakoton, oltiin vain ja soitettiin. Mitään ennakkosuunnitelmia biisien suhteen ei ollut, vaan niitä soitettiin sitä mukaa, kun joku kappaleita huuteli. Jos juttu ei toiminut akustisesti, niin se hylättiin, jos se oli ok, niin otettiin mukaan. Uusia kappaleita kun äänittää, niin silloin tunnelma on joskus aika stressaava. Ja varsinkin, jos homma ei toimi, niin tuntuu, ettei mistään tule Menimme talolle, istuttiin rinkiin ja alettiin soittaa. Sanoisinko, että tunnelma projektissa oli pakoton, oltiin vain ja soitettiin. mitään, eikä homma etene. Toki Mutalankin äänityssessiossa tuli joskus eteen pieniä ongelmia, mutta ne olivat kuitenkin täysin erilaisia verrattuna aikaisempiin levytyssessioihin. - No Martille tuli aina joskus eteen tilanne, että hei, mites tää biisi nyt oikein meneekään. Mutta ei hätää, katsoimme netistä biisien sanat. Eihän ne mitään virallisia siellä ole, kun yksityishenkilöt ovat niitä sinne laittaneet, ja virheitäkin niissä saattaa olla. Mutta kyllä Martti taas sitten sanat itsekin muisti, kunhan sai juonesta ensin kiinni. Eikä kaikki kappaleet soittajillekaan ihan itsestään selvyyksiä ollut, vaan vastaavanlaisia apumenetelmiä jouduttiin käyttämään myös soiton suhteen. - Jouduimme joitakin omia biisejä kuuntelemaan Spotify:sta, kun emme oikein muistaneet, että miten ne menevät. Levyllä on mukana sellaisia kappaleita, joita ei olla ehkä koskaan soitettu keikoilla, ja ei ne ihan itsestäänselvyyksiä silloin ole, Juha Torvinen mainitsi. Sähköisiä keikkoja Vaikka Mutala- albumi onkin saanut varsin hyvän vastaanoton kaikin puolin, ei Eppu Normaali ole lähdössä pitkäsoiton suosion siivittämänä millekään unplugged- tyyli- 10 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012

11 - Kyllähän tämä työ sisältää paljon muutakin kuin keikoilla soittamista. On uuden materiaalin tekemistä, treenausta, haastatteluja ja paljon muuta. Mutta se, miksi tätä edelleen haluaa tehdä,on se, että saa pitää aina sen tunnin hauskaa lavalla. Soittaminen nyt vaan on niin saatanan hauskaa. Ammattimuusikolla työpaikka on pääosin tien päällä. Työtä tehdään illalla ja yöllä ja pääosin aina viikonloppuisin. Eli silloin kun pääosa ihmisistä on juhlatuulella. Houkutukset hauskaan elämään siis ovat olemassa. - Ei ole meno enää sellaista kuin joskus parikymmentä vuotta sitten. Sanoisinko, että oheistoiminta keikoilla on nykyään todella paljon hillitympää. Ja ollaan huomattu kavereiden kanssa sekin, että keikan jälkeen voi puhua muustakin kuin siitä. Mutta on se vaan sellainen juttu, että tätä työtä osaan tehdä, ja sitä tulen edelleen tekemään, kun en nyt ole aikonut sähköasentajaksikaan opiskella. Levyllinen Popedaa Bändi julkaisi syksyllä uutta materiaalia Voitto- albumin myötä. Kuunneltavaksemme olemme sen myötä saaneet juuri sitä perustanakkaa Popeda- musiikkia, johon Kyllähän tämä työ sisältää paljon muutakin kuin keikoilla soittamista. On uuden materiaalin tekemistä, treenausta, haastatteluja ja paljon muuta. Mutta se, miksi tätä edelleen haluaa tehdä,on se, että saa pitää aina sen tunnin hauskaa lavalla. Soittaminen nyt vaan on niin saatanan hauskaa. olemme jo aikaisemminkin tottuneet. Mitään mullistavaa ei siis ole sen suhteen tullut, mutta miksi pitäisikään. - Sellainen hieno juttu tuossa uudella albumilla on, että Vexi Salmi on ollut sanoittajana muutamissa biiseissä. Ja tekstithän toimivat ihan upeasti. Ja miksei Vexin tekstit sopisi meille, sillä aina on musiikissamme ollut myös ripaus Irwin- meininkiä, Pate kertoo. Uuden albumin sävellyspuolesta vastaa yhtä kappaletta lukuun ottamatta Costello Hautamäki. Hän toimii myös sovittajana biisessä. Suuri määrä työtä siis. - Costello on sellainen tyyppi, että tarvii joka päivä kaksi tuntia aikaa kitaransa kanssa. Hän kehittelee erilaisia juttuja ja ottaa kaiken talteen, mitä syntyy. Me sitten koko bändin voimin puretaan näitä Costellon tuotoksia, ja katsotaan, onko syntynyt sellaisia ideoita, joista aletaan biisiä tekemään, Mustajärvi kertoo biisien synnystä. Myös Pate Mustajärvi itse on toiminut sanoittajana muutamilla raidoilla, mutta tunnustautuu työskentelytavoiltaan aika lailla erilaiseksi kuin Costello Hautamäki. - Mä yritän viimeiseen asti kiemurrella, ettei tarvitsisi alkaa kirjoittaa tekstejä. Uuden Voitto-albumin äänitykset on tehty juuri sillä tavalla, mikä nykyään tuntuu olevan tyylinä monellakin esiintyjällä. - Meillä oli käytössä vanha talo. Teimme sinne kamojen suhteen saman asetuksen kuin keikoillakin, ja ei muuta kuin menoksi. Vedimme siis pääosan musiikista livenä purkkiin. Ja klikki pois, sillä silloin saadaan musiikkiin hyvä tunnelma. Toki sitten lauluja ja kitarasooloja jouduttiin vielä tekemään jälkiäänityksinä, Pate mainitsee. Popedan edellisestä albumista ehtikin jo kulua vuosia. Tämäkin on tietoinen valinta, vaikka levytysten väli helposti saattaa venyä turhankin pitkäksi. Tällä iällä on hyvä suunnitelma, että herää aamulla hengissä ja meetwurstia riittää leivän päälle. - Juteltiin bändin kesken siitä, että ei Popedan nyt tarvii joka vuosi uutta albumia tehdä. Mutta se on vaarallinen lausuma. Kolme vuotta meni hurahtaen, ja piti ottaa puheeksi, että hei, meillä on kuitenkin tällainen hieno bändi, että eiköhän olisi aika kuitenkin jo jotain uuttakin tehdä, Pate kertoo. Milloin sitten saadaan seuraava Popeda-äänite käsiimme, on arvoitus. Herra Mustajärvi ei ainakaan niin pitkälle asioita suunnittele. - Tällä iällä on hyvä suunnitelma, että herää aamulla hengissä ja meetwurstia riittää leivän päälle. la 10.3 klo MIKKELI, Mikaeli / Lippupalvelu su 11.3 klo IMATRA, Kulttuuritalo Virta / Lippupalvelu la 17.3 klo TURKU, Logomo / Lippupalvelu su 18.3 klo HELSINKI, Musiikkitalo / Lippupalvelu ke 21.3 klo PORI, Promenadikeskus / Lippupalvelu to 22.3 klo KEMI, Tervahalli Liput: Kemin Musiikki puh. (016) tai Lippupalvelu pe 23.3 klo ROVANIEMI, ppi Areena Liput: Osviitta puh. (016) tai Lippupiste la 24.3 klo KUUSAMO, Kuusamotalo Liput: Kuusamotalo puh su 25.3 klo KUHMO, Kuhmo-Sali Liput: Kuhmo-Sali puh. (08) Liput 39 (+mahd. toim.maksu) Musiikkitalon liput 42/38/35/33 (+toim.maksu) Konserttilipuista S-Etukortilla 4 :n etu (max 2 lippua/s-etukortti) selle klubikiertueelle. - Ainoa akustinen esiintyminen oli levyn julkistamistapahtuman yhteydessä, ja siinä kaikki. No, yksi idea tosin on muhimassa, mutta mitään valmista sen suhteen ei vielä ole olemassa, Torvinen kertoo. Juuri tällä hetkellä bändi ei muutenkaan ole kovin aktiivisessa tilassa. Joudumme odottamaan kesään asti, ennen kuin alkaa tapahtua. - Sanoisinko, että karhu nukkuu nyt talviunta. Kevät menee suunnitellessa tulevaa. Mietitään myös, josko uusia biisejä saataisiin syntymään. Kesällä palaamme sitten lavoille ja teemme toista kymmentä festarikeikkaa. Mutta akustista soittoa ei tulla niillä kuulemaan, vaan kaikki festarit tehdään sähköisesti, Juha Torvinen kertoo tulevasta. Vaikka bändi siis nukkuukin talviunta, ei bändin jäsenet silti laiskottele, vaan tekemistä kyllä riittää yllin kyllin. - Olen itse sellainen luonne, etten oikein osaa olla tekemättä mitään. Minulla ja Akulla aika menee Akun Tehtaalla. Siellä puuhaa riittää roskiksen viemisestä tuottamiseen ja kaikkea siltä väliltä. Kun itse myös julkaisemme omat levymme, niin minulle jää pääosin niihin liittyvä työ, koska olen ollut vuosia myös levyyhtiöllä töissä. Näillä mennään 70- luvulla punk- tyylin nousukaudella oli yksi kovimmista hiteistä Eppujen Poliisi pamputtaa taas - biisi. Mitä nuorten miesten mielessä silloin pyöri musiikillisen tulevaisuuden suhteen? Jouduimme joitakin omia biisejä kuuntelemaan Spotify:sta, kun emme oikein muistaneet, että miten ne menevät. Levyllä on mukana sellaisia kappaleita, joita ei olla ehkä koskaan soitettu keikoilla, ja ei ne ihan itsestäänselvyyksiä silloin ole - Kyllähän me haaveilimme joskus soittavamme isoissakin paikoissa, mikä sittemmin onkin toteutunut. Silloin vain ei ollut kovinkaan paljon olemassa sellaisia menestyneitä esimerkkejä, joihin pyrkiä. Meillä oli itse asiassa sellainenkin kuva tulevaisuudesta, että kolmekymppisinä todennäköisesti soitamme jossain paikallisessa tanssibändissä, Torvinen muistelee. Näin nyt sitten ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan Eppujen ura on ollut pitkä ja menestyksekäs. Eikä ainakaan Torvisella ole mielessä edelleenkään ammatin vaihto. - Nyt enää harvoin kukaan tulee kysymään, että koskas meinaat mennä oikeisiin töihin. Ja hyvä niin, sillä kun tämä kerran toimii, niin en ole kyllä ajatellut muuta tehdäkään. Mutta sitten kun yleisö joutuu tuntemaan myötähäpeää keikoillamme, niin toivottavasti omaiset ovat tilanteen tasalla, ja tulevat sanomaan, että pitäiskös jo lopettaa. Eppu Normaali elää vuoden kerrallaan. Sen pitemmälle ei toimintaa suunnitella, koska kuitenkin tulee aina väliin tällaisia Mutala- tyyppisiä projekteja, jotka sekoittavat kaiken muun. - Kyllä me esimerkiksi uutta levyäkin mietitään, ja sellainen myös tulee. Mutta koska se tapahtuu, onkin jo eri asia. Ehkä julkaisemme sen 60- vuotispäivillämme. Eppu Normaali siis etenee hitaasti kiiruhtaen. Parhaiten asiaa ehkä kuvaa Juha Torvisen luonnehdinta: - Olemme olemassa toistaiseksi. Levyllä Syksyn Sävel 2011 En se olla saa SINUSTAKO SEURATANSSINOHJAAJA? UUSI OHJAAJAKOULUTUS ALKAA JOENSUUSSA ILMOITTAUDU MUKAAN! Myös uusi jatkokoulutus alkaa Joensuussa Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Eija Puranen eija.puranen@ippnet.fi Ilmoittaudu mennessä! 11

12 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuva: minna annola anneli mattila uudistuminen Nuoresta iästään huolimatta Anneli Mattila on laulajan urallaan ehtinyt saada jo paljon aikaan. Kolmen vuoden tauon jälkeen nyt on julkaistu jo artistin seitsemäs pitkäsoitto. Sen lisäksi tämän neitokaisen elämässä tapahtuu muutenkin tällä hetkellä paljon. - Tuntuu aika oudolta, kun olen pitänyt ensimmäistä lomaani kahdeksaan vuoteen. Kolmeen viikkoon en ole keikkoja tehnyt, ja saattaa käydä niin, että ensimmäiset esiintymiset tauon jälkeen kyllä jännittävät aika paljon, Anneli Mattila kertoo. Tai ei Anneli Mattila ole ihan kokonaan pois mikrofonin varresta ollut, siitä piti huolen pikakomennus isosisko Annen avuksi laivakeikalle. - Annella oli ääni vähän huonossa kunnossa, ja meillä on aina ollut tapana auttaa toisiamme tällaisissa tilanteissa. Niinpä menin sitten mukaan laulamaan muutaman kappaleen, Anneli Mattila mainitsee. Artistin ajatuksissa oli jopa lähteä lomamatkalle tauon aikana, mutta monet vireillä olevat asiat elämässä veivät kuitenin kaiken ajan. Uusi albumi, muutto takaisin kotiseudulle Karviaan ja omakotitalon rakentaminen ovat työllistäneet Mattilan lomallakin. - Uutta levyä olen tehnyt kolme vuotta. Se on pitkä aika, mutta olen saanut nyt vaikuttaa paljon albumin sisältöön, ja rima on ollut aika korkealla. Lisäksi takanani on vielä ollut uusi ryhmä tätä albumia synnyttämässä, ja se minua alussa vähän jännitti. Mutta kun ryhmään kuuluu sellaisia nimiä kuin Esa Nieminen tuottajana ja Ilkka Vainio levy-yhtiön edustajana, niin kaikki on tietenkin sujunut erittäin mallikkaasti, Mattila kertoo. Tähtäin keikoissa Biisivalinnoissa uutuusalbumilla on painotettu tanssittavuutta. Kaikki levyn kappaleet ovat myös Anneli Mattilan keikkaohjelmistossa. - Sovitukset ovat kauttaaltaan erittäin hienoja, kiitos siitä Esa Niemiselle. Fiilis levyn tekemisessä oli ainakin minulla koko ajan ihan huima. Minulle oli kerrankin varattu neljän biisin laulamiseen kolme päivää studioaikaa, mutta tein laulut kahdessa tunnissa, koska innostus oli niin kova. Täällä on kyllä mukava asua maaseudun rauhassa. Olen nyt rakennuttanut tänne omaa taloa, ja muuttamaankin pääsen jo huhtikuun aikana. Albumin tunnelmaa kuvaa parhaiten reipas meno. Slovareita levyllä on vain kolme kappaletta, loput ovat kulkevampaa materiaalia. - Ehkä sävellyksiäkin tärkeämpää minulle ovat kappaleiden tekstit. Niihin pitää oikeasti pystyä eläytymään. Oikeanlaisten tekstien löytäminen onkin ollut yksi syy pitkään levytysprosessiin. Anneli Mattilalle on siis ol- teksti: juha lahti / Kuva: extraviihde teuvo oinas en ajattele lopettamista Teuvo Oinas viettää juhlavuotta. Kaksikymmentäviisi vuotta sitten tangomarkkinoilta rapsahti kruunu miehen kutreille, ja siitä alkoi pitkä ja ansiokas laulajan ura. Eikä artisti ole missään vaiheessa ajatellut lopettavansa, koska nauttii nyt esiintymisestä enemmän kuin koskaan. - Jos minulla on edelleen yleisölle annettavaa, ja tiedostan sen myös itse, niin miksi en tätä työtä tekisi. Monet pitkän uran tehneistä artisteista kertovat keikoista palautumisen olevan vaikeaa, kun ikää tulee, mutta minulle se ei ole koskaan tuottanut minkäänlaista ongelmaa. Rakastan esiintymistä, ehkä se juttu piilee siinä, Teuvo Oinas kertoo. Jyväskylässä asuva Oinas tekee kymmenisen keikkaa kukkaudessa. Esiintymismatkat suuntautuvat pääosin Jyväskylän eteläpuolelle, mikä saa artistin itsensä joskus vähän ihmettelemään tilannetta. - Olen itse pin mies ja sieltä kotoisin. Ihmettelen, ettei pin mies kelpaa ppiin esiintymään. Paljon ovat ihmiset keikoilla kyselleet, että milloin tulen pohjoiseen esiintymään, mutta pakko on ollut kertoa, että en siellä keikoilla käy. Oma osansa keikkojen suuntaumiseen tietylle alueelle on sillä, minkä ohjelmatoimiston palveluksessa olet, koska tietyt toimistot myyvät keikkoja tiettyihin paikkoihin. Mutta kyllä minä mieluusti ppiin menisin keikalle vaikka sesonkiaikoina. Muuten Teuvo Oinas on varsin tyytyväinen tämän hetkiseen työtilanteeseensa. - Minulla on oma, hyvä bändi, Kiintotähti nimeltään. Olemmekin jo vakioesiityjä niillä tanssipaikoilla, joilla yleensä käymme esiintymässä. Vakaan suosion saavuttaminen ei ole helppoa, eikä sellainen tule sormia napsauttamalla. Kovan työnteon lisäksi pitää olla myös pelisilmää sille, mitä keikoilla esittää. - Jaakko Salo antoi minulle aikanaan hyvän neuvon: Ole nöyrä, mutta älä nöyristele. Ohjelmiston monipuolisuus on tietenkin tärkeä asia nykyisin, mutta pitää myös luottaa ja uskoa siihen mitä tekee, ja tekemisensä takana pitää pystyä myös seisomaan. Minut muistetaan tangokuninkuudesta, ja katson, että minun tulee myös esittää joitakin perinteisiä tangoja keikoilla. Yksin ei artisti estradeilla menesty, vaan siihen tarvitaan myös ammattitaitoisia muusikoita taustalle. Tämän tietää myös Teuvo Oinas. - Hyvä bändi on kaiken a ja o. Onneksi minulla on sellainen. Sen merkitys on mittaamattoman tärkeä. Biisinikkari Teuvo Oinas aloitti muusikon uransa jo ollessaan kuusivuotias. Instrumenttina oli silloin mandoliini. Harmonikka tuli kuvioihin mukaan pojan ollessa kaksitoistavuotias, ja kitaran soittokin tuli tutuksi. Sitten tuli laulun vuoro. - Olin kuusitoistavuotias, kun osallistuin Ruotsissa laulukilpailuun. Tukka oli puoleen selkään, ja vedin tangon Erottamattomat. Voitin, ja silloin tuli mieleen, että jospa alkaisin laulamaan. Minut itse asiassa sitten kiinnitettiinkin solistiksi siihen samaan bändiin, joka toimi säestäjänä kilpailussa, Teuvo Oinas muistelee. Artisti siis keikkali Ruotsissa, mutta jossain vaiheessa alkoi tulla halu päästä myös Suomeen keikoille. Kun armeija kutsui miestä, niin muutto Tampereelle antoi tähän mahdollisuuden. - Pääsin Pasi Kauniston bändiin kakkossolistiksi. Se oli kova juttu, sillä Kaunisto oli silloin todella suuri nimi. Kävin myös Topi Kärjellä koelaulussa. 12 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012

13 lut tärkeää löytää sellaisia uusia kappaleita, jotka toimivat suoraan myös keikoilla. Hänelle yleisön edessä esiintyminen onkin tärkein asia ammatissaan. Helmikuussa Mattila lähtee orkestereineen taas tien päälle. - Onhan tässä vuosien mittaan lavat tulleet jo tutuiksi. Ja saman bändin kanssa on myös tehty töitä jo neljä vuotta. Mutta aina joskus tulee eteen uusiakin tanssipaikkoja ja ravintoloita, ja silloin kyllä on itsellä aina pieni jännitys päällä, ja fiilis on vähän erilainen. Ainahan sitä tulee tehtyä keikat täysillä, mutta näihin uusiin paikkoihin kyllä paneutuu ihan eri sykkeellä. Rakennusprojekti Anneli Mattila ehti jo jonkin aikaa asua Seinäjoella ja Jyväskylässä, kunnes koti-ikävä vei voiton ja hän palasi takaisin kotikonnuilleen Karviaan. - Täällä on kyllä mukava asua maaseudun rauhassa. Olen nyt rakennuttanut tänne omaa taloa, ja muuttamaankin pääsen jo huhtikuun aikana, Anneli Mattila kertoo. Mattilat ovat aina viettäneet varsin perhekeskeistä elämää, ja yhteistä aikaa sisarusten kesken kuluu paljon. Varsinkin Anneli ja Anne harjoittelevat paljon laulamista yhdessä. - Anne on myös opetellut Hän piti kyllä äänestäni, mutta kehotti ottamaan edelleen laulutunteja. Niitä onkin sitten tullut otettua paljon. Vaikka Teuvo Oinaksen ura on varsin pitkä, vuosi 1986 ja Tangomarkkinat siis muutti kaiken. Nyt voitosta siis tulee kuluneeksi 25 vuotta, ja juhlavuosi kulminoituu tulevan kesän Tangomarkkinoille. Olen luonteeltani sellainen kentällä töitä tekevä kaveri, enkä mielelläni lähde mukaan mihinkään isoihin systeemeihin. Eli mitään isoja konsertteja tai muuta sellaista ei ole näillä näkymin luvassa. - Olen luonteeltani sellainen kentällä töitä tekevä kaveri, enkä mielelläni lähde mukaan mihinkään isoihin systeemeihin. Eli mitään isoja konsertteja tai muuta sellaista ei ole näillä näkymin luvassa. Jotain on kuitenkin luvassa juhlavuoden kunniaksi. Tammi- soittamaan sekä kitaraa että kosketinsoittimia. Aikaisemmin tuli paljon harjoiteltua laulamista karaoketaustojen kanssa, mutta nyt Anne säestää minua paljon. Se on niin erilaista laulaa oikean säestyksen kanssa. Anneli Mattilan tunnelmat ovat uuden albumin myötä varsin korkealla. Siitä kertoo myös suhtautuminen musiikkiin yleensä. - Oli sellaisiakin aikoja, etten pystynyt kerta kaikkiaan keikkojen lisäksi kuuntelemaan yhtään ylimääräistä musiikkia. Keikkamatkoillakin autoradio pysyi kiinni. Nyt on taas menossa vaihe, jolloin ammennan suunnattomasti erilaista musiikkia, ja käyn kuuntelemassa paljon myös muita artisteja. Ammatikseen musiikkia tekevälle tuo on tietenkin hyvä asia. Ja varmasti nyt pidetyllä tauollakin on tälle suuri vaikutus. - Kyllä minä vielä vuosienkin päästä haluan tehdä juuri tätä työtä. Ja kun minulla ei ole mitään perhesuunnitelmiakaan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei sellaisia oikeastaan voi suunnitella, niin haluan pyhittää kaiken energiani tälle työlle, josta pidän. kuussa julkaistiin jo singlenä artistin itsensä tekemä kappale Löydän sun, ja pitkäsoiton julkaisukin on mahdollinen vielä kevään aikana. - Singlen on sovittanut Veikko Samuli. Se on siis minun sävellykseni ja sanoituksen on tehnyt Timo Jokinen. Kappale on sellaista jalan alle sopivaa musiikkia. Uutta musiikkia minulta on syntynyt muutenkin. Olen esittänyt kappaleita keikoilla, ja saanut vähän esimakua siitä, miten yleisö ottaa sen vastaan. Teuvo Oinas on iloinen siitä, että tanssilavakulttuuri on taas selvästi nostamassa päätään. - Kesällä näkee sen, että pienet, idylliset lavat ovat taas voimissaan, ja yleisöäkin niille riittää. Talvella taas isot huvikeskukset ovat vähän syöneet pienempiä tanssipaikkoja pois. Varsinkin kesällä käy tansseissa myös hyvin paljon nuoria ihmisiä. Juhlavuodestaan huolimatta Teuvo Oinas aikoo myös tänä vuonna keksittyä siihen työhön, jota hän on aina tehnyt. - Sellaisten jo edesmenneiden legendojen kuin Kari Tapio ja Topi Sorsakoski perintöä pitää vaalia. Minullakin on ohjelmistossa molempien kappaleita, joita keikoillani esitän. Eikä minulla mitään muuta mielessäni olekaan, kuin keikoilla kiertäminen. teksti: juha lahti / Kuva: valokuvatuotanto iloinen liftari tarja lunnas keikkakesää odotellen Vähän hiljaisemman talviajan jälkeen Tarja Lunnas odottaa jo innolla kevättä, jolloin keikkatahti kiihtyy ja kesä tanssilavoineen kruunaa taas tietenkin koko vuoden. Odottelevissa tunnelmissa Lunnas elää muutenkin, sillä uuden pitkäsoiton kappaleita ollaan juuri etsimässä. Tarja Lunnas omaa jo pitkän ja varsin ansiokkaan uran maamme viihdyttäjien joukossa. 23 vuotta onkin jo kulunut siitä, kun hän sai tangoprinsessan titteli Seinäjoelta, ja silloin varsinaisesti alkoi uran nousu. - Ensimmäisen keikkani tosin tein jo 17-vuotiaana ppajärven Kantakrouvissa. Se oli sellainen ihan normaali tanssiravintolailta, ja taisimme tehdä sinne kaksi tai kolmekin keikka perättäisinä iltoina. Jännitin silloin niin kovin, että tutisivat, ja kysyinkin kaverilta, että näkyykö se? Se suuri juttuhan tapahtui sitten vuonna 1997 Syksyn Sävelen yhteydessä. Markkinointivirheen takia kisasta poistettu Seine- kappale nousi huimaan suosioon, ja sai yleisön sympatiat täydellisesti puolelleen. Ja kappalehan oli erinomainen. - On aina hienoa keikoilla, kun näitä vanhempia hittejä pyydetään uudelleen ja uudelleen. Ne ovat jääneet ihmisten mieliin. Kari Litmanen on monien hittieni takana, ja hänen poismenonsa on kyllä todella valitettava asia, Lunnas kertoo. On aina hienoa keikoilla, kun näitä vanhempia hittejä pyydetään uudelleen ja uudelleen. Ne ovat jääneet ihmisten mieliin. Juuri nyt Lunnas on pitkäaikaisen tuottajansa Seppo Matintalon kanssa etsimässä materiaalia uudelle albumille. Asia on vielä niin alkuvaiheessa, että julkaisuajankohdasta ei ole tietoa. - Tanssittavaa ja melodista musiikkia haluan edelleen tehdä, eikä mitään radikaaleja muutoksia ole luvassa, vaikka en suoranaisesti vierastakaan mitään tyylilajeja. Biisiehdokkaita jo on, mutta sellainen hyvä ja kantava lähtöbiisi levylle pitäisi löytää. Työtilanne Huolettaa Tarja Lunnas on huolissaan ammattikuntansa puolesta, koska työtilaisuudet vähenevät ja tarjonta kuitenkin lisääntyy koko ajan. - Olen aina hokenut sitä, että tämä nyt on vain tällaista aaltoliikettä, mutta kyllä totuus on se, että keikkoja ei ole enää tarjolla samalla lailla kuin joskus aiemmin. Enää ei voi tarvitse valikoida työtilaisuuksia, vaan kaikki keikat pyritään tekemään, mitä tarjolla on. Tarja Lunnaksella on keikkatilanne kuitenkin vielä hyvällä mallilla, sillä jo keväällä mennään taas noin kolmentoista keikan kuukausivauhtia. Kesällä on keikkoja tarjolla enemmänkin, mutta yli viidentoista kuukausikeikan määrään hän ei halua lähteä. - Tässä on kuitenkin ainainen huoli ja vastuu myös orkesterin työllistämisestä. Minulla on ollut oma Rosso- orkesteri jo pitkään, ja haluan hyvän orkesterin myös jatkossa soittavan taustallani. Bändillä on tässä työssä varsin suuri merkitys, sillä kokonaisuus ratkaisee. Ja bändihän soittaa keikoilla paljon, ja on pääasiassa vastuussa ihmisten tanssittamisesta. Tarja Lunnas näkee vallitsevan yleisen taloustilanteen vaikuttavan ihmisten käyttäytymiseen huvitilaisuuksien suhteen. - Ehkä se näkyy enemmän ravintoloissa suoraan ihmismäärissä, että sitä rahaa ei välttämättä ole juuri nyt niin hirveästi käytettävissä. Tanssipaikoilla taas yleisöä käy hyvin, mutta varmasti sielläkin rahankäyttö on hillitympää. Sellaisellakin asialla, kuin bensiinin korkealla hinnalla on suora vaikutus tähän. Keikkapaikkoina Tarja Lunnaksella on etupäässä tanssipaikat- ja lavat. Myös ravintoloita on jonkin verran, ja laivakeikkoja hän toivoisi olevan enemmänkin. - ivakeikat ovat todella kivoja. ivalla ollaan yleensä kaksi tai kolme päivää, ja silloin jää ajaminen ja roudaus vähälle. Kuosissa pysytään Mitään ihmeellisiä poppakonsteja Tarja Lunnas ei aio keksiä, vaan luottaa siihen, että kun työn tekee kunnolla, niin töitä saa tehdä jatkossakin. - Jokainen keikka tehdään täysillä. Panostan ohjelmiston lisäksi hyvään äänentoistoon. Myös bändin hyvä soittotaito on tärkeää, ja sitähän Rossolta löytyy. ulaminen ja keikkailu on jatkossakin siis Tarja Lunnaksen ammatti. Toki jotain muutakin esiintymiseen liittyvää on käynyt mielessä, mutta käytännön asiat sanelevat niiden toteutumisen. - Esimerkiksi jossain kesäteatterin musikaalissa esiintyminen voisi olla mielenkiintoista. Mutta sitten tulee taas eteen se asia, että bändilleni pitää löytyä töitä varsinkin juuri kesäaikaan, eikä se silloin oikein sovi, että solisti näyttelee, eikä ehdi keikoille. Toisaalta hyvä niin, sillä Tarja Lunnas on selvästi omaksunut oman paikkansa viihteen taivaalla, ja siellä hän aikoo myös jatkaa. Suurena apuna olisi nyt hyvä uusi kappale radiosoittoon. - Totta kai toivon itselleni uutta Seineä, joka suoraan taas toisi lisää töitä. 13

14 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuva: Charles plogman kuvapankki charles plogman lisää monipuolisuutta Charles Plogmanin syksy oli täynnä muutoksia. Bändikuviot menivät uusiksi, ja artisti joutui uuden albumin ilmestymisen kynnyksellä jopa miettimään tauolle siirtymistä. Nyt ovat asiat kuitenkin järjestyksessä, ja Plogmanin bändissä vaikuttavat isä, poika...ja hyvä henki. Charles Plogmania haastatellessa aistii artistin selvän hyväntuulisuuden niin vuolaasti mieheltä tulee tarinaa siitä, miten hänellä oli todellinen mietinnän paikka viime syksynä. - Minähän tein Tommysyhtyeen kanssa keikkaa, ja bändin kapellimestarina toimiva Tom Käldstöm ilmoitti viime syyskuussa, että hän lopettaa yhteistyön kanssani. Se tieto tuli minulle niin sanotusti puun takaa, Plogman kertoo. Artisti joutuikin miettimään eri vaihtoehtoja tilanteessa, joka oli hänelle uusi ja yllättävä. Helpotusta tilanteeseen löytyi kuitenkin lähempää kuin hän osasi kuvitellakaan. - Kaikki muut Tommys- Kaikki muut Tommys- yhtyeen jäsenistä ilmoittivat halukkuutensa jatkaa edelleen kanssani. Mutta varsinainen yllätys oli se, että oma poikani Anton kertoi haluavansa hypätä bändiin mukaan. yhtyeen jäsenistä ilmoittivat halukkuutensa jatkaa edelleen kanssani. Mutta varsinainen yllätys oli se, että oma poikani Anton kertoi haluavansa hypätä bändiin mukaan. Hän opiskelee musiikkia, ja on varsin monitaitoinen kaveri, joten olin pelkästään iloinen siitä, että hän bändiin mukaan lähti, Plogman mainitsee. Mikään ainutlaatuinen asia tällainen isä / poika yhdistelmä ei ole, olihan muun muassa Jani Jalkanen pitkään mukana isänsä Kari Tapion orkesterissa. - Antonilla on hyvä luonne. Hän kuuntelee minua ja haluaa oppia asioita. Puhumme kuin isä ja poika, mutta ei meillä ole koskaan mitään riitoja ollut. Ja toisaalta, minä kuljen keikkamatkat omal- teksti: Juha lahti / Kuva: minna annola eija kantola tasavuosia tien päällä Näinkö nopeasti aika kuluu? Tuoreessa muistissani on vielä Eija Kantolan tangokisavoiton jälkeen julkaistu hieno albumi, ja nyt hän jo kertoo viettävänsä 20v- taiteilijajuhlaa. No, onneksi hän on kuin viini, tiedätte kyllä mitä tarkoitan. Sopivasti juhlavuotta kunnioittaen Eija Kantola on puurtanut myös studiossa, ja aikaansaannoksista päästään nauttimaan uuden albumin merkeissä maaliskuun puolivälin aikoihin. Albumin nimi on ili. - Levyn nimikappaleen on säveltänyt tri Somer ja sanoittanut Nina Granrot. Hän on minulle täysin uusi tekstintekijä, mutta ainakin tämän kappaleen sanoitus on aivan loistava. Se kertoo aikuisesta naisesta, joka katsoo peiliin, ja on itse asiassa ihan tyytyväinen näkemäänsä. Albumi tulee tarjoilemaan Olen aloittanut Espanjan kielen opiskelun. ulan myös keikoilla joitakin kappaleita Espanjaksi. tyylillisesti monipuolisen kokonaisuuden. Joitakin aika yllättäviäkin vetoja on pitkäsoitolle otettu mukaan. - Sieltä löytyy esimerkiksi sellainen cover- biisi kuin Fairytale Gone Bad. Sehän on Sunrise Avenuen yksi suurimmista hiteistä, mutta minun tulkitsemanani se on suomenkielinen ja kulkee bossa novakompilla. Muuten, idea biisin tekemiseen on tullut Sunrise Avenuen laulajan Samu Haberin äidiltä, Eija Kantola paljastaa. Sanoitukset ovat albumilla tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kappale Antero ja Paha- Anne on jazzahtava foxi, jossa Antero on löytänyt naisseuraa 14 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012

15 la autolla, ja Anton kulkee muun bändin mukana. Ja siellä on taas sitten bändillä oma liideri. Mutta vaikka uusi kokoonpano Plogmanilla nyt olikin olemassa, varsin paljon päänvaivaa aiheutti myös se, että Käldström tietyllä tapaa omisti Tommys- yhtyeen. Äänentoistolaitteet ja kuljetuskalusto olivat hänen, ja hän myös toimi orkesterin kapellimestarina ja vastasi kappaleiden sovituksista. Käldström toimi myös bändin solistina. - Teimme sellaisen päätöksen, että minä hankin orkesterille äänentoistolaitteet ja kosketinsoittaja Ronny Österås kuljetuskaluston. Se kaikki kävi kovin nopeasti, ja paljon uutta oli opittavana. Piti opetella teknisiä asioita ja kappaleiden sovituksetkin tuli hoitaa. Olin viimeiset seitsemän vuotta ostanut orkesteripalvelun ja nyt olinkin taas äkkiä mukana bändissä yhtenä sen jäsenenä, Plogman kertoo. Charles Plogmanilla ja Ronnies- orkesterilla onkin nyt jo muutama kuukausi keikkoja takana, ja homma on jo hyvin uomissaan. Matkan varrella on tietysti tullut eteen sellaisia asioita, jotka vaativat vielä hiomista ja ratkaisuja. Mutta vuoden vaihteessa pidimme kuukauden loman, ja sinä aikana asioita ratkottiin ja myös treenattiin ohjelmistoa. Uuden albumin kynnyksellä Plogmanin orkesterimuutokset tulivat sikäli hieman kiusalliseen aikaan, että mieheltä oli jo suunniteltu ilmestyvän uusi pitkäsoitto. Se julkaistaankin vielä kevään aikana. - Sillä oli myös aika painava merkityksensä siihen, että mitään keikkataukoa en sitten alkanut pitämään. Minulla on aina ollut se tapa, että esitän kaikki levyjeni kappaleet myös keikoilla, ja siksi halusin, että esiintymiset jatkuvat. Uudelta albumilta jukaistiin jo viime vuoden puolella maistiaisiksi single Näillä Kaduilla. Mikäli kappale antaa oikeasti osviittaa koko albumin tyylille, niin tulemme mitä todennäköisimmin kuulemaan uutuuslevyllä positiivisessa mielessä aika lailla erilaista Charles Plogmania. - Kun itse kuuntelen tulevan albumin materiaalia, niin onhan se erilaista kuin ennen, mutta toisaalta tutun kuuloista kuitenkin. Tyylillisesti en ole halunnut lähteä kovin popahtavaan suuntaan, vaan haluan, että musiikkini on edelleen tanssittavaa. Charles Plogmanin levymyynti on ollut aina erinomaista. Mies on myynyt pelkästään sollourallaan jo albumia, ja Charlies- levyt mukaan lukien myynti hipoo jo myydyn albumin rajaa. Kun itse kuuntelen tulevan albumin materiaalia, niin onhan se erilaista kuin ennen, mutta toisaalta tutun kuuloista kuitenkin. Tyylillisesti en ole halunnut lähteä kovin popahtavaan suuntaan, vaan haluan, että musiikkini on edelleen tanssittavaa. - Minulle siis on ensiarvoisen tärkeää se, että esitän kaikkia levybiisejä myös keikoilla. Kun levymyynti on tuolla tasolla, niin se on kai jo jonkinlainen velvollisuuskin näin toimia. Toisaalta, ei minulta ole koskaan ilmestynyt sellaista albumia, jossa olisi vain pari tanssipaikoille sopivaa kappaletta, vaan kaikki ovat aina sopineet myös tanssijalalle, Plogman kertoo. Pientä ongelmaa on tuottanut keikoilla se, että artistin kaksi neljänkymmenenviiden minuutin settiä eivät aina ole oikein riittäneet kaiken materiaalin esittämiseen. Monipuolisuuttakaan ei keikoilla voi unohtaa, ja juuri siihen Plogman aikoo jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. - Olen aina vetänyt oman tietyn ohjelmistoni läpi paikasta riippumatta. Olen kuitenkin miettinyt asiaa, ja jatkossa aion rakentaa illan ohjelmiston aina paikan mukaan. Vaikka minullakin on erinomainen ja varsin monipuolista musaa soittava bändi, niin kyllä ihmiset pääosin kuitenkin muistavat juuri illan solistin esityksen, ja tämän ohjelmisto pitää myös olla tarvittaessa monipuolista tanssimusiikkia. Tästä monipuolisuudesta pääsemme nyt siis jatkossakin nauttimaan, sillä Charles Plogmanilla on tarkoitus edelleen tehdä noin 120 keikkaa vuodessa. - Olen pyrkinyt siihen, että joka toinen viikko tehdään keikkoja ja joka toinen viikko levätään. Pidämme myös pitempiä lomia aina toukokuussa, syksyllä ja vuoden vaihteessa. Kun keikat myydään jo puolitoista vuotta etukäteen, on aika helppoa suunnitella myös omia tekemisiään työn lomaan. - Tapahtumasi rakentaja - MarRent Vuokraamme Teltat Esiintymislavat vakatteet Pöydät ja penkit Aidat ttiat WC:t Yms. Toimimme ympäri Suomen. Toimipisteemme sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa ja Tampereella. Telttoja löytyy useita eri kokoja kunkin tarpeen mukaan: m2. Marko kkala Joni Karjalainen myynti@marrent.fi houkuttelevan ilmoituksen perusteella, ja sitten Anterolle käy lopulta todella huonosti. Tämän kappaleen kruunaa ntti sasen hieno klarinettisoolo. Muutenkin instrumenttivalikoima on monissa kappaleissa akustisvoittoinen, muun muassa oikeita jousia on käyetty kappaleissa. Ihmisten edessä Eija Kantola, mitä teet isona? - Teen tätä. Eipä tuohon juuri lisättävää ole. Pyyteettömästi artisti on tehnyt töitä kentällä tähän asti ja samaa rataa hän aikoo jatkaa myös tästä eteenpäin. Ihmisten edessä hän on omimmillaan. - Teen sellaiset 120 keikkaa vuodessa. Se on ihan hyvä määrä, ja toisaalta töitä pitää myös olla, koska minulla on ammattibändi, jolle pitää tästä elanto irrota. Varsin luottavaisin ja rauhallisin mielin Eija Kantola myös suhtautuu töiden riittävyyteen tulevaisuudessa. Mitään notkahdusta ei ole näkyvissä, vaan päinvastoin. - Tanssilavoja tuntuu riittävän, ja aina välillä putkahtelee uusiakin lavoja kartalle. ivat ovat myös suuri työllistäjä, minä teen varmaan kaikista keikoista ainakin kymmenen prosenttia laivoilla. Me kierrämme kaikilla laivoilla, joilla iskelmämusiikkia esitetään, Eija Kantola kertoo. Eija Kantolan mukaan musiikkityylit eivät enää ole niin yksiselitteisesti lokeroitavissa kuin joskus aikaisemmin. Tämän hän näkee pelkästään positiivisena asiana. - Iskelmämusiikki on kovasti piristynyt, enkä ainakaan Iskelmämusiikki on kovasti piristynyt, enkä ainakaan minä pysty enää sanomaan, mikä on poppia ja mikä iskelmää. Juuri tämä asia on saanut aikaan sen, että myös nuoret ovat alkaneet käydä innolla tansseissa. Musiikki jotenkin henkilöityy sama kappale jonkun toisen esittämänä voi kuulostaa täysin erilaiselta. minä pysty enää sanomaan, mikä on poppia ja mikä iskelmää. Juuri tämä asia on saanut aikaan sen, että myös nuoret ovat alkaneet käydä innolla tansseissa. Musiikki jotenkin henkilöityy sama kappale jonkun toisen esittämänä voi kuulostaa täysin erilaiselta. Joukkuepelaaja Musiikin esittäminen ja ammatikseen keikkailu jos mikä on joukkuepeliä. Eija Kantola on tehnyt tätä yhteispeliä oman Omega- orkesterinsa kanssa jo pitkään. - Orkesterilla on niin suuri vastuu tanssi-illan onnistumisesta, sillä minä esiinnyn vain osan aikaa, ja orkesteri hoitaa loput. Tuntuu, että juuri nyt minulla on koossa bändi, joka toimii aivan erinomaisesti kaikin tavoin, Eija Kantola kiittelee kokonpanoaan. Toki kymmenen kuukausikeikan jälkeen jää vielä vapaaaikaakin, ja sen Eija Kantola käyttää pitkälti oman itsensä kunnossa pitämiseen niin fyysisesti kuin henkisesti. - Olen aloittanut Espanjan kielen opiskelun. ulan myös keikoilla joitakin kappaleita Espanjaksi, Eija Kantola kertoo. Artisti pitää myös hyvää huolta fyysisestä kunnostaan liikkumalla monipuolisesti. Viimeisin innostuksen kohde hänellä on jalkapallo. - rustimme äideille oman futisryhmän. Nyt ollaan jo ilmoittauduttu vitossarjaan mukaan. Itse olen aika kokematon tässä lajissa, mutta näköjään kovalla yrityksellä voi pärjätä. Ja se on ihan uskomatonta, että vielä tällä iällä voi koko ajan kehittyä lajissa. Jalkapallo on kentän laidalta katsottuna helpon näköistä, mutta itse asiassa se on kyllä erittäin vaikea laji pelata. Eija Kantola siis aikoo jatkossakin pysytellä niissä lajeissa, jotka hän parhaiten taitaa. Hän ei haaveile suurista teatteri- tai musikaalirooleista. Mutta juhlavuoden kunniaksi toki saattaa konsertti olla syksyksi valmisteilla. Sitä odotellessa nauttikaamme Eija Kantolan uutuuslevystä. -sivustolla SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI Elämänohjaaja näkijä ja parantaja PUHELINAIKOJA p h / 45 ½h / 30 *************************** p ,33 / min + ppm LEVYLAULAJAKSI? Äänitysstudio ja musiikkituotanto: Beeduuri Oy Tampere Masi Luoma masi@beeduuri.fi AVAAVA avaelamanohjaaja@gmail.com Älä jää odottelemaan, toteuta haaveesi itse! Tuotamme valmiit taustat oikeiden soittajien kanssa toiveidesi mukaan. Kaikki tyylilajit pitkällä ammattimuusikon kokemuksella. Myös CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä paperityöt julkaisua varten hoituvat kauttamme. Kyllä se vaan on ihan mahdollista! Kerro suunnitelmistasi ja pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista jo toteutuneista töistämme. 15

16 ARTISTIT JA MUSIIKKI Puhkisoitettuja listahittejä... Kälättäviä tähtijuontajia... Juorulehtien sisälukua... Huonoja vitsejä... Puhelinterroria... Stadinkieltä... Kunnon musaa kellon ympäri! Kuuntele nyv vaihteeks jotain iham muuta Radio Musa Aikuisten musiikkiradio Tampere 88,7 Tätä Suomi tanssii Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä helmikuun alkupuolella Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä ed vk Kappale Artisti Levymerkki Tummansininen sävel Topi Sorsakoski EMI Suon kulkija Jouni Keronen Equalizer Keinuvat kengät kkaniskan pojat Magnum 4 * * Soitat ilmakitaraa Anneli Mattila Sony Music Miten muusikko ehtisi tanssimaan kkaniskan pojat Magnum Moi moi vain 2012 Taiska Poptori Itämaista rakkautta Dallape ft. Topi Sorsakoski EMI Eturivin tytöt Sinitaivas Magnum En milloinkaan lähteä vois FBI-beat Magnum En se olla saa Jari Sillanpää Brigdehead Kaksoiselämästä Raija Koso pienk. 12 * * Yhteinen taivas, yhteinen maa Juhamatti Sony Music Alla saman auringon Jani Jalkanen ja Hänen Orkesterinsa AXR Trumpetin tanssiinkutsu Kaisa-Mari Ruokolainen ft. Iiro Rantala Magnum Sä toiselle kuulut Arja Sipola BestMusic Ei mies voi pyytää enempää Markku Aro Sony Music Volgan helmi Mikko Huuhtanen omak. 18 * * Nyt huudan eläköön! Aimo Kokkola omak Iltakoulutyttö Kari Halme pienk Soita sydämesi kieltä Kaija Pohjola omak Tuo viini pöytään Jari Sillanpää Brigdehead Aina liian myöhään Jarkko Honkanen Mager 23 * * Tositarkoitus mielessä te Huttunen Silturecords Miller tango Juha Könönen & Tanja nnanen pienk Kun kellohame heilahtaa Sinitaivas Magnum Elämä antoi, elämä otti Jaska Mäkynen Poptori Kuumaan tanssiin Meiju Suvas Universal 28 * * Rakkauskirje Pauli Haapalainen Bestman Yön kulkuri Jani Niemi & Wiima pienk Aikalisä Tanssiorkesteri Aikalisä pienk. Discopress Oy teksti: Juha lahti / Kuva: orkesterin kuvapankki markus sextet kielitaitoinen kokoonpano Tanssimusiikkimme tarjonta on tällä hetkellä varsin orkesteripainotteista. Ja sehän on pelkästään hyvä asia, sillä tanssikansa saa silloin todellista vastinetta rahoilleen, kun illan pääesiintyjätkin ovat lavalla koko illan. Markus Sextet on yksi tämän hetken arvostetuimmista nimistä tanssipaikoilla. Orkesteribuumi siis käy kuumana. Uusia kokoonpanoja syntyy koko ajan, ja erilaiset kilpailut vielä ruokkivat uusien bändien syntymistä ja motivoivat muusikoita sellaisia perustamaan. Mutta jossain vaiheessa tulee myös eteen kysynnän ja tarjonnan laki, ja lähinnä liian suuri tarjonta. Silloin pitää bändien miettiä sitä, miten erotutaan massasta. - Me esitämme monipuolista ja nimenomaan tanssijoille suunnattua musiikkia. Sen lisäksi yksi vahvuutemme on se, että pystymme esittämään kappaleita kuudella eri kielellä, eli suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, puolaksi ja espanjaksi. Näinkin monella eri kielellä laulaminen perustuu siihen, että toinen bändin kitaristeista on syntynyt Puolassa, mutta on toki asunut Suomessa jo kolmekymmentä vuotta, Markus Sextet- orkesterin solisti ja kitaristi Markus Leino kertoo. Markus Sextet ei ole millään tapaa uusi nimi suomalaisessa tanssimusiikissa, sillä kokoonpano sai alkunsa jo vuonna Silloin oli bändissä kolme jäsentä, ja se kulkikin aluksi nimellä Markus Trio. - Sen jälkeen sitten orkesteri kasvoikin ja aina kun tuli uusi mies remmiin, niin myös nimeä vaihdettiin. Eli bändi on toiminut myös nimillä Markus Kvartetti ja Markus Kvintetti, Leino kertoo. Kaksikymmentäviisi vuotta siis on orkesterilla jo ikää ja keikkoja on takana suunnaton määrä. Markus Sextet onkin aina ollut tunnettu juuri keikkailevana kokoonpanona, eikä niinkään suurten hittien bändinä. - Pari singleä olemme tehneet. Säveltäjänä molemmissa on ollut Kari Litmanen ja sanoittajana Vexi Salmi. Ihan vakavasti on myös vuosien mittaan puhuttu pitkäsoiton tekemisestä, mutta aina on tullut miehistön vaihdoksia ja muuta sellaista, mikä on kohdistanut keskittymisen muualle, Leino mainitsee. Muutoksia miehityksessä... Markus Sextet koki vuodenvaihteessa pieniä miehistömuutoksia, kun toinen kosketinsoittajista lopetti ja kokoonpano muuttui kuuden miehen kokoonpanosta viisimiehiseksi. - Taidamme nyt olla ainoa viisimiehinen sekstetti Suomessa, Leino veistelee. Jälleen on siis orkesterilla mietinnän paikka siinä, otetaanko uusi mies tilalle vai jatketaanko viisimiehisenä. Toki soittovoimaa jää nytkin bändiin yllin kyllin, sillä instrumentteina Markus Sextetillä on rummut, basso, kaksi kitaraa sekä myös harmonikan ja saksofonin hallitseva kosketinsoittaja. Myös lauluvoimaa löytyy useammalta soittajalta. Myös yleisön palaute on ollut pääosin varsin positiivista. - Kentältä on tullut sellaisia viestejä, että vaikka suuntaammekin musiikkimme tanssijoille, niin se on kuitenkin niin hyvää, että sitä tulla pelkästään kuuntelemaankin. Markus Sextet tekee tällä haavaa noin 80 keikkaa vuodessa. Keikkojen myynnistä vastaa pääosin orkesterin rumpali. Pari kuukautta pidetään myös lomaa joka vuosi. Aikaisemmin keikkamäärät pyörivät jopa 120 keikan vaiheilla, mutta keikkojen vähenemiseen löytyy myös selvä syy. - Tanssiravintolat ovat olleet meille aina tärkeä työnantaja. Mutta viime aikoina monet ravintolat ovat pudonneet pelistä pois, ja se on vaikuttanut suoraan meidänkin keikkamääräämme. Tanssipaikkoja taas ja paritanssikulttuurissa Leinon mukaan eletään muutenkin muutoksen aikaa koko tanssikulttuurin suhteen. - va- ja tanssipaikkakulttuuri on ihan viime vuosina kokenut aika paljon muutoksia. Tanssista on tullut aktiiviharrastus, ja sen voi rinnastaa vaikkapa urheiluun. Enää ei esimerkiksi tulla tansseihin niinkään etsimään elämänkumppania. Nuoria on tullut lisää lavoille, mutta kaikkiaan kyllä yleisömäärät ovat vähenemään päin, Leino kertoo. Mutta ei paritanssi Suomesta Leinon mukaan mihinkään häviämässä ole. Hänen mielestään medialla on suuri merkitys asiassa. - Median arvo on suuri tanssikulttuurin esille tuomiseksi. Kesäillan Valssi ikävä kyllä loppui, mutta Tanssii Tähtien Kanssa on hyvä ja suosittu tanssiohjelma. 16 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012

17 teksti: juha lahti mitä sulle kuuluu? ISKELMÄYHTYE BOHEMIA - Nuorekkaasti Porista Vuonna 2008 alkunsa saanut porilainen Iskelmäyhtye Bohemia on varsin nopeasti saanut jalansijaa kotimaisten bändien varsin runsaassa tarjonnassa. Julkaistuna on jo kaksi singleä ja kolmas on tulossa vielä kevään aikana huhtikuussa. - Meidän pointtimme tässä on se, että ohjelmistomme esitämme nuorekkaasti ja raikkaasti, vaikka se koostuukin pääosin perinteisestä musiikista. Esitämme sekä omia kappaleita että covereita. Juuri coverit on valittu niin, että niitä ei ihan joka orkesterin ohjelmistosta löydy. On Elvistä, Irwiniä ja Topi Sorsakoskea, bändin rumpali Sami Nieminen kertoo. Bändi sai alkunsa aika perinteisellä tavalla, eli tutut soittajat kohtasivat, ja pian ryhmä olikin jo koossa. Iskelmäyhtye Bohemiaan kuuluvat Niemisen lisäksi muusikot Harri ltonen (laulu ja kitara), Turo Virtanen (laulu, basso ja hanuri) ja Tapio Lindholm (soolokitara, taustalaulu ja basso). - Kokoonpanomme on varsin muuntautumiskykyinen, ja hanuri on mielestämme yksi tärkeimmistä soittimista tanssi- ja iskelmämusiikissa. Myös kaksi pääsolistia tuo monipuolisuutta. Joku on joskus maininnut musiikistamme, että soundimme on perinteitä kuunnioittavan räyheä, Nieminen mainitsee. Kovaan nosteeseen päässyt kokoonpano tekee keskimäärin kuuden keikan kuukausivauhtia, joten tilaisuuksia löytyy jokaiselle mennä itse toteamaan, mitä se perinteitä kunnioittavan räyheä soundi oikein on. VESA JA TYTÖT - Iskelmämusiikin alkulähteillä Kun orkesterin jäsenet eivät oman kertomansa mukaan ole enää mitään teini-ikäisiä ja muusikoiden taustat löytyvät jazzista, teatterista ja pop-musiikista, niin mitä on lopputuloksena? Juuri näillä lähtötiedoilla vaikuttaa kokoonpano nimeltä Vesa ja Tytöt. - Lopputuloksena on syntynyt musiikkia, joka sotkee keskenään eri tyylejä. Olemme ylittäneet kaikki genrerajat. Kun instrumenttivalikoimamme käsittää kontrabasson, orkesterikitaran, urut, trumpetin ja basson, niin aika lailla luomulähtökohtaisen äänimaailman pystymme luomaan, laulaja Vesa Pitkänen kertoo. Orkesteri on julkaisemassa esikoisalbumiaan huhtikuussa. Sen syntyhistoria on hieman erilainen verrattuna siihen, miten asia normaalisti hoituu. - Aloimme vain itse veivaamaan levyä kasaan, ja se kulkeuti sitten EMI:lle, joka otti asian omakseen. Ja nyt se sitten julkaistaan EMI Musicin kautta. Levyn sisältö tulee olemaan pääosin covereita, jotka ovat suomalaista iskelmää 50- ja 60- luvuilta. Levy on aika sekalainen soppa, mutta sillä on yhtenäinen tarina, Pitkänen paljastaa. Pitkäsen lisäksi orkesterissa soittavat Antti Hytti, PP Kortelainen, Ossi Saarikko, Antero Priha ja Mikko Rintanen. Mistä siis nimi Vesa ja Tytöt? - Koska se herättää juuri tämän kysymyksen, miksi? Pyrimme sekä musiikkimme että nimemme kautta jäämään ihmisten mieliin. Ja tietenkin pilke simäkulmassa. KETOLA & WITIKAINEN - Witikaisen vuosijuhlat Ketola & Witikaisen toinen puolisko, Erkki Witikainen viettää tänä vuonna 40v- taiteilijajuhlaa. Se on aika paljon, eli milloin siis mies on aloittanut uransa? - Katson sen alkaneen siitä, kun tein ensimmäisen tanssikeikkani ollessani 14-vuotias. Siihen asti olin soittanut rockia, ja meillä oli muun muassa X-Ray- niminen bändi, jolla oli jopa jonkin verran nimeä. Soitimme Deep Purplea ja sen tyylistä materiaalia. Mutta rokkikeikoista ei saanut palkaksi juuri muuta kuin lämmintä kättä, ja huomasin, että tanssikeikoista saa ihan oikean palkan, niin aloin tosissani treenata tanssimusiikin soittamista, Witikainen kertoo alkutaipaleestaan. Monien eri kokoonpanojen levyjen kautta muodostui 90- luvulla Witikaisen Ruletti- niminen kokoonpano, joka oli varsin suosittu bändi. Se toimi aina 2002 asti perustettiin sitten nykyinen kokoonpano Ketola & Witikainen. Entä juhlavuoden tapahtumat? - Ei mitään sen ihmeempää. Pari konserttia on luvassa ja sen lisäksi normaalia keikkailua. Ja nyt aletaan tosissaan markkinoida myös albumia, joka saatiin valmiiksi jo viime syksynä. Myös uusia singlejulkaisuja on luvassa. Koska nyt näyttää siltä, että pop-iskelmätyyppinen materiaali on pinnalla, niin me aiomme myös vastata huutoon. Olemmehan varsin muuntautumiskykyinen kokoonpano, Witikainen kertoo. Juuri muuntautumiskykyisyydestä ja monipuolisesta ja laajasta ohjelmistostaan bändi onkin tunnettu, sillä biisivalikoima riittää kolmenkin illan soittamiseen. HEIKKI KOSKELO - Tangolaulajan esikoinen Tangomarkkinoiden kaksinkamppailun miespuolinen laulaja, Heikki Koskelo, on saanut valmiiksi esikoisalbuminsa. Se julkaistaan helmikuun puolivälissä. - Levy tulee sisältämään puoliksi sekä covereita että uusia kappaleita. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että olen saanut olla valitsemassa itse mieluisia covereita levylle. Olen nyt kuunnellut materiaalia paljon, ja levy on todella hyvä, Koskelo vakuuttaa. Albumin kappaleet ovat sekä kuunteluun että tanssimiseen sopivia. Sovitukset ovat Koskelon mukaan erittäin onnistuneita. Artisti on myös saanut nyt keikoilleen taustalleen vakioorkesterin, joten levyn materiaalia on nyt hyvä harjoitella esityskuntoon. - Bändin nimi on Taivaankaari. Nyt kun on oma bändi, uusi levy ja kysyntääkin kiitettävästi, niin kaikki on hyvin, Koskelo iloitsee. Koskelo satsaa nyt kaikkensa siihen, että jatkuvuutta uralle löytyy. Hän on hyvin myös tiedostanut omat vahvuutensa esiintyjänä. - Ääni minulla on se, mikä pysäyttää, ja karismaa löytyy. Pitää pystyä olemaan oma itsensä. Ohjelmisto on myös tärkeä asia. Tähtäin miehellä on jatkossa ainoastaan se, että saisi tehdä laulajan työtä pitkälle tulevaisuuteen. Myös konserttijutut kiinnostavat. Mutta nyt hän panostaa täysillä musiikkimaailmaan mukaan pääsemiseen, sillä muutos elämässä on ollut melkoinen. - Yhdeksän vuotta olen työskennellyt mekaanikkona, ja nyt olen siirtynyt ammattilaulajaksi. Se on vaatinut aika paljon. UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA iskelmä- ja Tanssimusiikkia uusilla äänilevyillä Tätä Suomi tanssii listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja. Jari Sillanpää - Millainen laulu jää - Siltsu on teema-cd:ten jälkeen tehnyt ihan normi-iskelmäcd:n ammattilaisten kanssa ja sen kyllä kuulee. Uusia hienoja lauluja erinomaisilla taustoilla sekä sovituksilla on tarjolla 12 kappaletta. Siis, mikäs tässä on cd:tä kuunnellessa sekä parketilla musiikintahtiin tanssiessa, kun Jari vetää viimeisen päälle tulkinnat kohdalleen. Juke - Aivan kerta kaikkiaan loistava levykokonaisuus. Totta Jari sanoi, että hän palaa takaisin tanssi-iskelmämusiikkiin. Rytmejä löytyy jokaisen jalan alle. Löytöinä mm. Tuo viini pöytään, Tanssit taikurilla, Aliina, Leijun hetkeksi pois sekä sokerina pohjalla Syksyn Sävel- voittaja En se olla saa. sse Jarkko Honkanen - Ennen kuin aamu koittaa - Kolmannella cd:llä Jarkko on monipuolistanut tanssilajikirjoa ja ehdottomasti tämä on hyvä asia. Tuttuja vanhoja sekä sopivasti uusia kappaleita sekoittamalla on saatu kivan kuuloinen kattaus sekä tanssiparketeille että kuunneltavaksi tarkoitettua musisointia cd:n verran. Taustoissa on hiukan toivomisen varaa, mutta näillä mennään. Juke- Lähes puhdasoppista rautalankaa. Tuo lähes kuuluu rumpalille, sillä hän olisi voinut lyödä tiukempaa komppia rummuilla, nyt jäi hieman vaimeaksi. sse. - Tasokasta tanssimusiikkia sisältävä pitkäsoitto pääsee kokonaisuudessaan selvästi plussan puolelle. Tyylivalikoima on monipuolinen ja Jarkon ääni on miellyttävän kuuloinen, joten tästä löytyy varmasti materiaalia tansseissa soitettavaksi. Hänelle, joka etsii jotain uutta kotimaista iskelmämusiikin artistia kuultavaksi, voin hyvinkin suositella Honkasen levyä. Ja pin hiihtokeskuksiin suuntaaville voin vinkata, että Honkanen keikkailee Taiga-yhtyeensä kanssa ahkeraan siellä suunnalla. Ultsi Jani Jalkanen ja Hänen Orkesterinsa - Matka jatkuu - Levy kuin morsiuspuku; vähän sinistä ja lainattua ja niin pois päin. Ehkä se ihan oma tyylikin ajan mittaan löytyy. uluosuus ei mielestäni mene ihan sujuvasti. Rami - Kokonaisuus albumilla loistava, hienot laulut kantaa siivillään pitkälle. Löytöinä mm. Alla saman auringon, Matka jatkuu, Sydän sielu ja kyyneleet, Kaipailee mies haikailee nainen, Extrapallo ja Kaktusviinaa. sse. Anneli Mattila - Seitsemäs taivas - Hyvää kannattaa odottaa vaikka vähän pidempäänkin. Albumilta on meillä ollut kovassa soitossa jo peräti viisi eri kappaletta. Jyrki Hakanen / Radio Sun - Seitsemännessä taivaassa on kuuntelijat tämän jälkeen. Radio Inarin toimitus Jani Niemi & Wiima - Suoraan sulle - Rautalankapohjaista tanssimusiikkia. Taustat ovat erinomaiset eli pelittävät mainiosti. Sellaiselle henkilölle, jolle tämmöinen beat-meininki uppoaa, erittäin suositeltava CD. Tanssilajien kirjohan on näissä tämän tyylisuunnan levyillä suppea, mutta minulle ainakin tämä toimii vallan mahdottoman hyvin. Juke - Nyt saatiin oikein hyvää tanssimusiikkia Wiimalta. itan nämä tyyliltään samaan kuin A. Aallon Rytmiorkesteri. Vaihteleva sisältö tekee kokonaisuudesta hyvän. Löytöinä mm. Angelika, Katseet ja Toisenlainen nainen. sse. 17

18 TANSSI teksti: juha lahti / Kuva:pia kahila heikki kahila UUTISANKKURISTa KULTTUURIVAIKUTTAJAKSI Heikki Kahila teki itsensä tunnetuksi näköradiossa uutisten lukijana. Uutisankkuriuran jälkeen tämä koko kansan Heikki on keskittynyt erilaisiin kulttuuriprojekteihin, ja niiden parissa mies tulee myös tulevaisuudessa aikaansa viettämään. Mitä kuuluu elämääsi tällä hetkellä? Olemme juuri saaneet joulurauhan laskeutumaan Tanssin Tähdet Á la Carte ja Tähteet -esityksen ylle. Esityksemme jatkuvat pitkin kevättä Ohjaus ja monet taustajärjestelyt ovat vaimoni Pian. Juhlimme myös Matti Heinivahon ainutkertaista uraa loppuunmyydyssä Tampere-talossa. Näyttävä, vakuuttava Tanssin Tähdet a la Carte esityksessä Heikki Kahila (vas.) ja Jone Nikula tarjoavat vastavoiman taitavalle tanssimiselle verbaalisella samballaan. läpileikkaus iskelmiemme sekä vähän Suomi-jatsin historiaan. Kuuluin konsertin suunnitteluryhmään ja juonsin sen. Koko menneen syksyn olen myös osaltani kirjoittanut kirjaa viihdeilmiöstä SONGILO. Se esiintyi ja vaikutti viihteessämme yli 35 vuotta. Uuden Dallapén tulevaisuuden pohdinta on myös vaatinut kirjoittamista ja kokoustamista. Viihde- ja tango-orkesteri Guardia Nueva Kokkolasta on osaltaan myös täyttänyt työpöytääni. Millainen on oma suhteesi paritanssiin? Ainutkertaista perinnekokonaisuutta tarkasteltaessa, rohkenen pitää itseäni yhtenä tunnetuimmista asiantuntijoista. Olen elänyt ja kokenut kansallisen paritanssikulttuurimme kultaiset vuosikymmenet ja 60-luvun omin jaloin sekä toiminut tanssimuusikkona ja tanssipaikan keikkajärjestäjänä. Vuodet uutisankkurina toivat pitkän tauon parketilla pyörimiseen. Siirryttyäni TV-viihteeseen ryhdyin kuitenkin paneutumaan laajasti suomalaiseen tanssikulttuuriin. Kilpatansseihin kiinnyin eniten ja olen tehnyt myös ohjelmia kilpatansseista. Tunnen 1980-luvulta eteenpäin kaikki merkittävimmät parit. vojen ja talojen tansseista tein monta sarjaa TV-viihteelle luvun lopulla toimin yhtenä kesänä projektipäällikkönä Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa. Vastasin torilavan ohjelmista ja juonsin ne. Olen ollut puheenjohtajan Tanssitaito tavaksi -kampanjassa. Se on toistaiseksi suurin yritys kansallisen paritanssitaidon kohentamiseksi. Toiminnanjohtajana oli muusikko kka Helin. Kampanja kesti muutaman vuoden. Siihen liittyi myös 10-osainen tanssin opetussarja Tanssikurssit Bottiksella. Käsikirjoitimme sen kan kanssa. Vuosien varrella olen myös opettanut vaimoni Pian kanssa seuratansseja sekä monenlaista musiikkiliikuntaa eri laitoksissa. koko suomi tanssii Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. Millaisena näet tanssilavakulttuurin tilan ja miten se on mielestäsi muuttunut vuosien saatossa? Tanssilavakulttuurin nykytilasta puhuttaessa keskustellaan samalla myös paritanssitaitojen tulevaisuudesta. lkistäen on syytä muistaa, että ensimmäinen paritanssitaidoton rock- sukupolvi on jo yli 60-vuotiaita ja tanssimusiikkia voit jaloillasi hyödyntää vain opettelemalla tanssitaidon. Sitä kautta päädytään harrastusten arvomaailmaan, esimerkiksi SUSEL- toimintaan. Mutta se on pieni rikka rokassa, jos ajatellaan kokonaisen kulttuurin säilymistä tulevaisuudessa. Helsingissä oli vuonna 2010 noin 2800 ravintolaa. Tanssiravintoloiksi luokiteltavia niistä oli kaksi luvun vaihtuessa 60-luvuksi Suomessa oli noin 3000 erityyppistä tanssipaikkaa. Nykyisin löytyy 80 tanssilavaa tai -taloa, jotka järjestävät tansseja enemmän kuin 10 kertaa vuodessa. Kesäisin aukaistaan muutamia ns. suvilavoja. Tanssipaikkojen käyttäytymiskulttuuri on muuttunut. Merkittävä uusi mukaan tullut yleisöryhmä on konsertinomaisesti orkesterin tarjontaa kuunteleva joukko. Orkesterit joutuvat suuntaamaan soittoaan myös tälle kasvavalle ryhmälle. vojen maailmasta pulpahtelee aina välillä mediajulkisuuteen kiista kädenalitanssijat vastaan tavalliset foksin askeltajat. Nämä riidat kertovat osaltaan siitä, kuinka ruohonjuuritasolla tanssilavakulttuurista puhuttaessa liikuntaan, kun ajattelun ja toimenpiteiden pitäisi yltää kokonaisen kulttuurin pelastamiseen. Tuo kulttuuri on vaikuttanut vuosikymmenten mennen miljoonien suomalaisten elämään. Sen vaikutus on vieläkin monikerroksinen. Siksi mahdolliseen pelastamispalokuntaan ja järjestettäviin seminaareihin pitäisi kutsua asianomaiset liitot, järjestöt ja muut asiaa sivuavat yhteisöt. Heidän ohellaan lavojemme ja tanssitalojemme kulttuurin pitäisi tietysti kiinnostaa myös ulkomaisen Suomi-kuvan kanssa askartelevaa Jorma Ollilan asiantuntijaryhmää. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki pitäisi kutsua mukaan avaamaan seminaarit. Tosin saadut tiedot hänen musiikki- ja kulttuuriharrastuksistaan kertovat, että nyt säilyttämisyritysten kohteena oleva osa suomalaisuutta, ei sivua ministeriä juuri lainkaan. Ensimmäinen askel seminaarien järjestämiseksi olisi riittävän arvovaltaisen järjestelytoimikunnan kokoaminen. Sen tehtävänä olisi seminaarien sisältöjen suunnittelua. Ajattelun pitäisi kulkea suuruusluokissa: kokonainen kulttuuri ja koko Suomi. Paritanssikulttuurimme kehitystä realismin kautta seuranneet tietävät, että pelastuspalokunnan koolle kutsumisella olisi kiire, koska se yhdennentoista hetken junakin saattaa olla jo mennyt. Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevaisuudessa niin siviilielämässä kuin kulttuuriasioidenkin puolella? En yleensä kerro tulevista töistäni ennen kuin niiden toteutuminen varmistuu. Sen verran tässä nyt kuitenkin, että ne liikkuvat konserttien sekä musiikkiteatterin alueella. Pitkällä aikajänteellä teen myös kirjallisia töitä. Terveisesi suomalaisille? Korostaisin kansallisen viihdeperinteen laajaa sekä monipuolista tuntemusta ja säilyttämistä. Tässäkin mielessä historiattomuus on henkistä velttoutta. Erityisesti ammattimaisten viihteentekijöiden olisi syytä tuntea nostalgian merkitys ja voima viihteen suunnittelussa. Muuten ei sitten tänäkään vuonna mokailla mittavasti vaan eletään ihmisiksi. 18 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 TANSSIKURSSIT Oulu Tornio Raahe Rovaniemi Pulkkila Ympäri Suomen, Ympäri vuoden KevätRieha Jatkotanssileiri Oulu Uudet kurssit joka viikko Ei ennakkoilmoittautumista Tule yksin tai porukalla - Kaikki pääsevät tanssimaan!

19 käy tanssimaan Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi-Paasikko. teksti: Liisa kontturi-paasikko Suosittu tanssinopettaja = pätevä tanssiopettaja? Tanssikurssit ovat suosittuja kohtaamispaikkoja, joissa saa kuntoliikuntaa ja oppii sosiaalisen kanssakäymisen kannalta tärkeää tanssitaitoa. En ollut koskaan miettinyt, minkälainen koulutus kurssin vetäjällä on, sanoo Minna Forss, joka on harrastuksen myötä itse kouluttautunut seuratanssinohjaajaksi. Kävin tiettyjen opettajien tunneilla, koska koin oppivani siellä paljon. Vasta oman kouluttautumisen myötä olen herännyt miettimään, minkälaisia koulutustaustoja suosituilla opettajilla on. Tanssinopettaja -nimike ei ole suojattu eli kuka tahansa voi kutsua itseään tanssinopettajaksi. Jokainen koulutusta järjestävä taho tekee jatkuvaa tuotekehittelyä oman koulutuksensa laadun parantamiseksi ja eri instanssit pyrkivät saamaan asiaan selkeyttä käyttämällä koulutuksen saaneista nimikettä tanssinohjaaja, tanssivalmentaja, tanssinopettaja tai diplomitanssinopettaja. Koulutuskenttä on siis moninainen ja toistaiseksi myös aika hajallaan, jolloin valitettavasti myös päällekkäistä koulutusta tapahtuu eri tahojen toimesta. Muodollisesti päteviä tanssinopettajia valmistuu vain alan ammatillisessa koulutuksessa, jota järjestetään paritanssin osalta Oulussa tutkintonimikkeellä tanssinopettaja AMK. Tässä artikkelissa käytän tanssitunnin vetäjästä nimikettä opettaja, koska oppilas mieltää vetäjän opettajaksi riippumatta tämän koulutustaustasta. Onnistuneen tunnin elementtejä ovat tunnin ilmapiiri, onnistumisen kokemukset, tunnin sujuvuus sekä oppilaiden ja opettajan välinen vuorovaikutus. Opettaja on merkittävässä roolissa edellä mainittujen asioiden luomisessa, joten ei ole yhden tekevää kuka opettajan roolissa toimii. Tanssinopettaja -nimike ei ole suojattu eli kuka tahansa voi kutsua itseään tanssinopettajaksi. Millä laatua mitataan? Mihin tarvitaan koulutusta jos osaa tanssia, on luonteva esiintyjä, hyvä organisaattori ja omaa hyvät vuorovaikutustaidot? Kentällä ei juurikaan puhuta niistä opettajista, jotka tekevät pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä pienen oppilasryhmän kanssa omassa seurassa tai koulussa, vaan puheenaiheena on ennemminkin se, oliko tietyllä tunnilla mukana 60 vai 100 oppilasta. Tämä saattaa vääristää kuvaa opettajan ammattitaidosta. Harva opettaja kykenee pitämään motorisen taidon eli opeteltavan tanssilajin taidon pääasiana tunnilla, jossa ei ole aikaa antaa henkilökohtaista palautetta ja tarkkailla yksittäisen oppijan oppimista. Opettamisen päätavoite siirtyy helposti sosiaaliseen puoleen, jolloin oppilaat toki viihtyvät tunnilla, mutta varsinaisen substanssin eli tanssitaidon osa-alueiden oppiminen jää köykäiseksi. Sekä opettajia ja koulutuksia arvostelevilta tanssijoilta että tanssinopettajilta itseltään unohtuu monesti kaiken oppimisen taustalla oleva ydin: Koulutus (minkä tahansa tahon järjestämä) antaa eväitä ja työkaluja opettajana toimimiseen, mutta vastuu asioiden oppimisesta ja siitä, miten niitä käyttää on oppijalla eli koulutettavalla itsellään. Minkään koulutusputken päästä ei tule ulos valmista tanssinopettajaa vaan ammattitaito ja todellinen asiantuntijuus kasvavat pikkuhiljaa työtä tehdessä ja lisää opiskellessa. Opettajakentällä tapahtuu luonnollista karsiutumista ja jäljelle jäävät ne, jotka jaksavat pitää ammattitaitoaan ajan tasalla ja kehittävät itseään sekä tanssijoina että pedagogeina. Onnistuneen tunnin elementtejä ovat tunnin ilmapiiri, onnistumisen kokemukset, tunnin sujuvuus sekä oppilaiden ja opettajan välinen vuorovaikutus. Opettajan asiantuntijuuden voi havaita opetettavan asian laajemmasta ymmärryksestä, joka ei välttämättä käy esiin yksittäisellä tunnilla. Erilaiset koulutukset antavat laajuudestaan riippuen pieniä palasia asiantuntijuudesta ja auttavat analysoimaan jo olemassa olevaa kehollista tietoa paloittelemalla sitä askelikoiksi, kuvioiksi, tanssilajeiksi ja antamalla eväitä siihen, miten tanssitaitoa voi opettaa eteenpäin. Lisäksi koulutukset auttavat opettajaa ymmärtämään lajin taustaa ja käsitteistöä sekä tanssin että siihen liittyvän musiikin osalta ja näin opettaja ymmärtää paremmin lajin nykytilaa ja kykenee kehittämään sitä eteenpäin. Ammattitaitoisen opettajan päästessä tekemään työtä pitkäjänteisesti mahdollistuu se, että ydinasiat ovat mukana koko opetuksen kaaren ajan ja opitut asiat rakennetaan tukemaan toisiaan, jolloin oppiminen on syvempää kuin yksittäisiltä tunneilta saatu tieto. Yksittäiselle oppilaalle yksittäisellä tanssikurssilla ratkaisevaa on kuitenkin se, että oppiessa tapahtuu onnistumisen elämyksiä ja että hän viihtyy kurssilla ja haluaa tulla sinne uudestaankin. Kaikki kentällä toimivat tanssinopettajat, koulutuksesta riippumatta, ovat siis ison haasteen edessä pyrkiessään pitämään kiinni seuratanssin sosiaalisuudesta unohtamatta taidon opettamista ja tanssikulttuurin siirtämistä ja kehittämistä. Vastuu opetuksen laadusta on seuratanssin ohjaajalla, tanssivalmentajalla ja tanssinopettajalla itsellään koska järjestävät tahot ja kurssilaiset eivät voi millään tavalla etukäteen mitata ammattitaitoa vaan se täytyy pystyä osoittamaan ja näin lunastamaan kentän luottamus. TANSSI Henkilökuva LIISA KONTTURI-PAASIKKO (Tanssinopettaja AMK) - toiminut tanssinopettajana vuodesta 1986 Kilpa- ja seuratanssin suuntautumisvaihtoehtovastaava OAMK, Tanssikoulu TanssinTahdin johtaja, Fellow&Examiner IDTA, Licenciate ISTD, Examiner STOL ry Vuoden Tanssinopettaja (STOL) 2000 ja 2006, Tanssikeskus City Dancen perustaja 1991, Koulutustiimin jäsen SUSEL , Kouluttajana STUL lajivalmentajakoulutuksessa Olen toiminut tanssinopetuksen ammattilaisena vuodesta 1986, joten olen ehtintyt nähdä ja kokea paljon. Opetustyössäni olen saanut nauttia kaiken ikäisten ja tasoisten tanssinharrastajien oppimisen seuraamisesta sekä tanssiurheilu- että seuratanssi puolella. Järjestö- ja koulutustoiminnassa olen ollut mukana vuodesta 1990 eli silläkin saralla olen päässyt seuraamaan monia ilmiöitä. Mukana on haasteellisia asioita, jotka ovat olleet läsnä koko tämän ajan: seurojen ja tanssikoulujen julkiset tai vähemmän julkiset kiistat olemassaolon oikeudesta, yksittäisten toimijoiden yhteenotot kentällä toimittaessa samalla alueella, tiettyjen lajien opetuksen perusteista keskustelu (mm. Cha Cha, Rumba, Tango). Suurimmat ilonaiheet 25- vuotisen urani aikana ovat olleet seuratanssin moninaisuuden kehittyminen ja sen opetuskulttuuriin panostaminen. Koulutuskentän kokonaisuuden kehittäminen on asia, jonka parissa tulen opetustyön lisäksi työskentelemään seuraavat vuodet ja toivon, että asioihiin tulee näiden vuosien aikana selkeyttä ja opettajien ammattitaito kasvaa entisestään, jolloin takaamme yhä paremmin suomalaisen tanssikulttuurin säilymisen ja siirtymisen jälkipolville. Paritanssin opettamiseen liittyvää koulutusta antavat tahot: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, tanssinopettajakoulutus. Koulutus on opetusministeriön hyväksymä korkeakoulututkinto ja virallinen tutkintonimike on tanssinopettaja (AMK). Koulutus sisältää opettajan ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot ja antaa laaja-alaisen osaamisen tanssin alalla. Suomen Tanssinopettajain liitto STOL ry on tanssiurheilu-ja seuratanssinopettajien yhteenliittymä ja liitolla on oma tutkintojärjestelmä. Liiton jäsenet käyttävät tanssinopettaja-nimikettä. Liiton tutkintoon opiskellaan liiton jäsenen johdolla, valmistautumisaika riippuu koulutettavan lähtökohdista ja koulutustaustasta. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry kouluttaa ohjaajia omien seurojen tarpeisiin. Koulutusjärjestelmä on kolmivaiheinen ja siitä valmistuneista käytetään ohjaajanimikettä. Suomen Tanssiurheiluliitto STUL ry kouluttaa valmentajia liiton omien seurojen valmennusta silmälläpitäen vakio- ja latinalaistansseissa sekä rock n swinglajeissa. Koulutusjärjestelmä on kolmivaiheinen ja valmistuneista käytetään valmentajanimikettä. Suomen Nuorisoseurojen liitto SNL ry antaa Tanssitalo- koulutusta, jonka tavoitteena on nostaan kansanomaisten tanssien asemaa tanssilavoilla. Koulutuksen käyneet käyttävät ohjaajanimikettä. 19

20 TANSSI teksti: marika pietilä / kuvat: erika kääntö tanssit pystyyn loimaalla nuoruuden innolla Hyväntekeväisyystanssit löysivät viime syksynä paikkansa Loimaan nuorisovaltuuston järjestämien jääkiekkomatkojen ja ostosreissujen joukosta. Paikalliset nuorisovaltuuston jäsenet Julia Lehtinen ja Tiia Kerttula olivat lavoilla käydessään alkaneet kaivata tansseihin nuorempaa väkeä, ja heidän ehdotuksensa erityisesti nuorille suunnatusta tanssiillasta sai heti ilmaa siipiensä alle. Hyväntekeväisyystanssien orkesterina toimi nuorista miehistä koostuva Hurma. Loimaalla yläastetta käyvä Tiia Kerttula päätyi tansseihin elämänsä ensimmäistä kertaa vain pari vuotta sitten, kun äiti houkutteli hänet mukaansa Auran Nuortentalolle kuuntelemaan Neljänsuoraa. Ilta oli niin kiva, että Tiia lähti mukaan myöhemminkin ja alkoi lopulta opetella tanssiaskelia yhdessä serkkunsa kanssa. Aluksi Tiia kävi aina vain katsomassa bändejä, mutta nyt hän tanssii jo muiden mukana foksia, boogiea ja lähes kaikkea muutakin. Myös tanssien toinen alullepanija, samassa koulussa lukiota käyvä Julia Lehtinen aloitti lavoilla käymisensä pari vuotta sitten. Hänkin lähti lavalle bändin perässä, ja fiilis vei mukanaan. Tosin tanssimisen Julia on vielä toistaiseksi jättänyt muiden heiniksi. - En tanssi lainkaan itse, vaikka valssin ja foxin kyllä osaan, ja tietysti vanhojen tansseista on vähän jotain jäänyt mieleen. Ja koska en osaa kunnolla, olen sitten päättänyt, että en tanssi, Julia selittää. Tanssitaito ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi Julia on vielä pysytellyt poissa parketilta. Tansseissa toistensa kanssa paremmin tutustuttuaan Julia ja Tiia päätyivät nimittäin yhdessä harmittelemaan, miksi tansseissa käy niin vähän nuoria. - voilla suurin osa on vanhoja, niin ei senkään takia tee niin paljon mieli tanssimaan. Jos nuorempia kävisi enemmän, niin sitten voisi tanssia itsekin. Meidän tavoite tanssiaisia järjestettäessä olikin nimenomaan saada enemmän nuoria liikkeelle, Julia kertoo. Tytöt innokkaammin mukaan Tiia ja Julia saivat taakseen helposti koko nuorisovaltuuston kannatuksen ja Lions Clubin nuorisotoimintaa järjestävä Leo Club antoi avustuksen tanssien pitämiseksi. Vastineeksi avustuksesta tansseista tehtiin hyväntekeväisyystapahtuma, jonka lipputulot lahjoitettiin Leo Clubin hyväntekeväisyystyöhön Karjalan lapsille. Koska ideana oli kuitenkin saada nimenomaan nuoret liikkeelle, alle 29-vuotiaiden lippujen hinnat jätettiin jopa kympin halvemmiksi kuin aikuisten lippujen. Myös esiintyjävalinta tehtiin nuorten maun mukaan. Tanssitaito ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi Julia on vielä pysytellyt poissa parketilta. Tansseissa toistensa kanssa paremmin tutustuttuaan Julia ja Tiia päätyivät nimittäin yhdessä harmittelemaan, miksi tansseissa käy niin vähän nuoria. - Ensin mietittiin Neljänsuoraa, joka on ihan ykkönen, mutta niitä ei enää saanut, ja meille ehdotettiin Hurmaa. Olimme bändiin kyllä tosi tyytyväisiä, ja monet tansseissa olleetkin kiittelivät, että kyllä oli hyvä bändi, Julia kertoo. Hurman lämppäriksi nuorisovaltuusto sai Loimaan soittokunnan ja nuoret saivat etukäteen toivoa, millaista musiikkia soitetaan. Ennen varsinaisen tanssin alkua tanssipaikalle Heimolinnaan oli pyydetty myös tanssinopettajat Marika Rinne ja Teemu Leino vetämään lyhyt tanssikurssi kokemattomille tanssijoille. Tanssit vetivätkin lopulta lähes yhtä paljon nuoria kuin aikuisia. Julian mukaan nuorten lippuja myytiin kuutisenkymmentä ja aikuisten hieman enemmän. Odotukset olivat kuitenkin olleet vieläkin korkeammalla. - Olisi odottanut, että olisi ollut enemmänkin väkeä, mutta tietysti olisimme voineet informoida tansseista vielä enemmän ja laittaa vaikka enemmän mainoksia, Tiia miettii, ja Julia huomauttaa, että nuorten joukossa tyttöjä oli ollut suhteessa enemmän kuin poikia. Tanssit osoittautuivat kuitenkin niin suureksi menestykseksi, että nuorisovaltuusto on jo päättänyt pitää ensi syksynä seuraavat. Tanssi on nyt muutenkin nuorisovaltuuston asialistalla, sillä nuoret ovat tehneet Loimaan Pappisten valle aloitteen, jotta myös sinne saataisiin sopimus opiskelijahintaisista lipuista nuoremman väen houkuttelemiseksi. Vastapainoa diskomeiningille Nykyään sekä Tiia että Julia käyvät säännöllisesti tansseissa, kesällä enemmän talvella vähemmän. Neljänsuora on aivan ehdoton bändi lavoilla, ja lisäksi Tiia nostaa esiin juuri hyväntekeväisyystansseissakin esiintyneen Hurman ja nuoria vetävän Varjokuvan. voilla kierretään kauempanakin kaveriporukan kanssa autolla, kun joku vain saadaan kuskiksi. Vaikka Julian musiikkimaku on monipuolinen, eivät mitkään muut kuin tanssipaikkojen konsertit saa häntä liikkeelle. - En käy lainkaan katsomassa muita, kun ehkä tämä on minulle vastapainoa perusdiskomeiningille. Vaikka kuuntelen myös diskomusiikkia, on tanssipaikoille kiva lähteä kuuntelemaan välillä hyvänmielen musiikkia, ja kuuntelen minä välillä tanssimusiikkia kotonakin, hän kertoo. 20 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012