maaviesti Asiantuntijatiimi tukee investoivaa tilaa Karjakunto etsii parantamisen paikat Yrttejä käyttäen vähemmän suolaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaviesti Asiantuntijatiimi tukee investoivaa tilaa Karjakunto etsii parantamisen paikat Yrttejä käyttäen vähemmän suolaa"

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2008 Asiantuntijatiimi tukee investoivaa tilaa Karjakunto etsii parantamisen paikat Yrttejä käyttäen vähemmän suolaa

2 AGRIMARKET KONEKESKUKSEN VALTUUTETUT HUOLTOYRITTÄJÄT MAATALOUSKONEHUOLTO RISTO UUTINEN OY - korjaamo muhoksella + huoltoauto puh Traktorit, puimurit KONEHUOLTO MIKA JAAKOLA - korjaamo limingassa + huoltoauto puh Traktorit, puimurit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant -pienkuormaimet HEINIKOSKEN ASENNUS- JA HUOLTOAPU - korjaamo kuivaniemellä + 2kpl huoltoautoja puh Traktorit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant- pienkuormaimet T:MI JANNE SIMONTAIVAL - korjaamo sodankylässä puh Ympäristökoneet, Avant-pienkuormaimet LAKKAPÄÄN KONE JA AUTO OY - korjaamo pellossa + huoltoauto puh Traktorit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant-pienkuormaimet TRAKTORIHUOLTO HEIKKI LUUKINEN - korjaamo limingassa + huoltoauto puh Sampo - puimurit, työkoneet KONEHUOLTO PEKKA ERVASTI - korjaamo rovaniemellä ja kuusamossa + huoltoauto puh Traktorit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant-pienkuormaimet ISOKÄÄNTÄ KY huoltoauto puh Ympäristökoneet, Avant - pienkuormaimet LUMIJOENTIE 8, OULU Maatalous maaviesti 3/2008

3 Tieto ja kokemukset malliksi muille Kuluva kesä ja korjuuolot ovat olleet paikoin vaikeat. Viljelijöiden taidot ovat joutuneet koetukselle ja on kysytty myös pitkää pinnaa. Maatalouden kustannukset uhkaavat nousta yli sietokyvyn, vaikka muun muassa maidon tuottajahintaan on tullut korotuksia. Ne näyttävät valuvan nousseiden kustannusten kattamiseen. Ruoka ja sen hinta puhuttavat maailmaa ja päättäjiä. Kuitenkin käytettävistä olevista tuloistamme ruokaan menee huomattavasti vähemmän kuin 1970-luvulla. Uhkana on, että heikko kannattavuus pienentää tilajoukkoamme ja elintarviketuotannon omavaraisuus laskee merkittävästi. Tämä on vakavan pohdinnan paikka yhä epävarmemmaksi käyvässä maailmassa. Tuottajan on saatava hinta, jolla toimintaa voi harjoittaa kannattavasti. Ruuan ostaminen maailmalta on vielä kalliimpi vaihtoehto: kovin halpaa ruokaa ei enää ole. Tilojen on entistä tärkeämpää tehostaa kustannusten seurantaa, laskentaa, harkittuja investointeja, yhteistyötä ja jatkuvaa kouluttautumista. Neuvonta on terävöittänyt kasvinviljely-, kotieläin- ja talousneuvontapalveluiden sisältöä huomioimaan yhä paremmin kannattavuuden vaatimukset. ProAgrian taloustietopankin aineistot osoittavat, että paras neljännes tiloista pärjää ihan kohtuullisesti. Ne soveltavat jo nyt menetelmiä, tietoa ja osaamista niin, että edellytykset menestyä ovat hyvät. Tämän joukon valinnat voivat olla ratkaisuja myös muille. Tietoa ja kokemuksia on siirrettävä nopeammin muidenkin käyttöön. Tässä neuvonta, neuvojat ja ProAgria toimivat linkkeinä. Malli toimii ja tuottaa tuloksia. Meillä on eväät rakentaa omavaraisen maataloustuotannon menestystä yhteistyöllä sekä palveluita ja osaamista edelleen kehittäen. Tässä ProAgria on suunnannäyttäjänä, mistä esimerkkinä olkoon Suomen Salaojakeskuksen ja ProAgria Oulun yhdessä rakentama rakennusneuvonnan konsepti. Sen avulla voidaan hoitaa viljelijän rakennusinvestointi jopa avaimet käteen -periaatteella eri osa-alueittain ja aina rakennuttamiseen asti. Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu SISÄLTÖ Karjakunto - hyvinvointia ja lisälitroja ProAgrian uusi palvelu etsii navetasta parantamisen paikat sekä ehkäisee sairaudet ja tuotantotappiot ennalta. Lannoituksen suunnittelu entistä kannattavampaa Kun lannoitteiden ja tuotantopanosten hinnat nousevat, kannattaa keskittyä asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Nyt kannattaakin suunnitella lannoitteiden valintaa. Asiantuntijatiimi tukee investoivaa tilaa ProAgria ja Suomen Salaojakeskus tarjoavat investointia suunnittelevalle tilalle monipuolisen palvelupaketin. Työhyvinvointia Kainuun maaseutuyrittäjille Kainuussa vastustetaan myös henkistä lamaa uuden hyvinvointihankkeen avulla. Majoitustilaan uutta potkua yleisilmettä stailaten Teknisen Malo-luokituksen rinnalle on tulossa myös yleisvaikutelman arviointi, joka tuo näkökulmaa majoitustilan arviointiin. Yrtit auttavat unohtamaan suolan Yrteillä saadaan ruokaan uusia makuja ja eksotiikkaa. Niiden avulla voi myös korvata ja vähentää suolan käyttöä. maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), Oulu, (08) , Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, proagria.fi, Taitto Ville Niska, Ilmoitukset Sirpa Heikkinen, Kielontie 8, Kajaani, (08) , , Osoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) , ProAgria Kainuu, ; ProAgria Lappi, Painopaikka KS Paino Oy Painos kpl Ilmestymisajat 4/ Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannen kuva: Riitta Veijola / Vastavalo.fi 3/2008 maaviesti 3

4 ajassa ARMI ULJUA, KAISU RISTO,TERHI LUUKKONEN ProAgria Lappi mukana PELLON MAASEUTUNÄYTTELYSSÄ Pellossa järjestettiin elokuuta neljäs maaseutunäyttely aiheena perinteestä tulevaisuuteen. Esillä oli runsaasti erilaisia käsityöntaitajia ja pohjoisen kulttuuria rajan molemmin puolin. Turhan krääsän myynti on karsittu pois. Maaseudun neuvontapalvelut, edunvalvonta ja tutkimus oli koottu yhdeksi osastoksi. Siinä oli ProAgrian lisäksi mukana MTK, Mela, Työterveyshuolto, MTT sekä Maa- ja kotitalousnaiset. ProAgrian osasto painottui kotieläin- ja yritysneuvontaan. Kotieläimet kiinnostivat näyttelyvieraita ja etenkin lapsia. Kotieläinkentällä tapahtuikin paljon kiinnostavaa. Lauantaina oli Kauniki karjanäyttely, jossa palkittiin rotujensa kauneimmat edustajat. Kari Vepsä kuiskutteli hevoset kesyksi ja toimi yhtenä tuomarina hevosten Match Showssa. Sunnuntaina oli Junior Handler. Oli mukava nähdä, kuinka nuoret osasivat käsitellä eläimiä ja saivat ne kulkemaan toivotulla tavalla. Yleisöä kiinnostaneis- Arpakuponkien täyttämisen yhteydessä oli hyvä tilaisuus kertoa kävijöille neuvontajärjestöstä. Armi Uljua ja muut ProAgrian neuvojat saivat vastailla kysymyksiin laidasta laitaan. ta paimenkoiranäytöksistä vastasi Maarit Kyöstilä ja kerintänäytöksistä Kurt Lantto. Hevoskuiskausnäytöksiä jokaisena messupäivänä piti luonnonmukaisen hevosmiestaidon taitaja Kari Vepsä. Näytökset keräsivät sankoin joukoin kiinnostuneita seuraamaan ongelmahevosen käsittelyä. Hevoskuiskaukseen ei sisälly mitään mystistä, vaan kyse on perusasioista. Eläinten kanssa on pystyttävä kommunikoimaan väkivallan ja voimakeinojen sijaan. Hevonen ei opi siitä, että sitä ahdistetaan ja painetaan päälle, vaan päinvastoin se oppii siitä, että se pääsee pois ahdistuksesta ja sille asetetaan rajat. Kari Vepsän mukaan tärkeintä hevosen kouluttamisessa on luottamuksen rakentaminen. Hevosen täytyy olla kiinnostunut ja ihmisen luotava sen jälkeen siihen kontakti. Jokainen hevonen on yksilö, jota ei voi lähteä muuttamaan, mutta kaikki ne puhuvat samaa kehon kieltä. Tätä kehon kieltä hyödyntäen päästään tuloksiin. Onnetar suosi ProAgrian osastolla järjestetyssä arpajaisissa seuraavia: Arctican lohilautanen: Timo Kanniainen, Tornio; Lääninlampureista Maaseutukeskuksiin kirja: Kaisa Ahola, Kolari; Lapin Maatalousseuran historiikki, Sata vuotta pohjoisen maaseudun hyväksi: Tuuli Pesonen, Lankojärvi. Viisivuotiaan Milla Niemisen Junior Handler -kilpailukaveri oli kolmen kuukauden ikäinen, kolarilaisen Esa Koivumaan suomenkarjan vasikka, Kummun Alli. He voittivat oman sarjansa. Tärkeintä on luottamuksen rakentaminen, Kari Vepsä avasi hevoskuiskauksen saloja. LÄHIRUOAN PUOLESTA pyöräillen Suomussalmelta Helsinkiin Iloisissa tunnelmissa, mutta sateisessa kelissä starttasi maanantaina 18. elokuuta Suomussalmelta parikymmentä pyöräilijää kohti Helsinkiä. Pyöräilijät olivat lähteneet rentohenkiselle retkelle vakavan ja yhteisen asian puolesta: kaikki haluavat syödä ja kannustaa muitakin syömään lähiruokaa. Lähiruokaviestillä halutaan herättää keskustelua ja muistuttaa lähiruuan ekologisista, eettisistä, kulttuurisista ja sosiaalisista vaikutuksista. On kestävän kehityksen mukaista, ettei elintarvikkeita rahdata tarpeettoman pitkiä matkoja. Haluamme muistuttaa päättäjiä siitä, mikä merkitys ruuan tuoreudella ja laadulla on. Varsinkin tulevien kuntavaalien alla kannattaa miettiä, mitä syötämme lapsille ja vanhuksille - heille, jotka eivät voi itse valita ruokaansa, viestipäällikkö Irma Kärkkäinen tähdensi. Kajaanin, Joensuun, Lappeenrannan ja Porvoon kautta kulkenutta Maaseutunuori Mirka Nykänen haastoi kansanedustaja Timo Korhosta pyöräilyurakkaan Suomussalmella. Sari Tulila Lähiruokaviestiä vei eteenpäin yli 200 pyöräilijää. Viesti saapui ratsupoliisien saattelemana Helsinkiin perjantaina 22. elokuuta. Elintarvikeketjun eri toimijoista kootut joukkueet olivat Pro Lähiruoka, VIP, Luomu, MTK Simonkatu, Maaseutunuoret, Keittiömestarit ja Ruokatoimittajat, jotka luovuttivat vetoomuksensa valitsemalleen vastaanottajalle. Valtakunnallinen Lähiruokaviesti järjestettiin nyt toista kertaa. Viime vuonna viesti kulki Rovaniemeltä Helsinkiin, nyt mentiin Itä-Suomen läpi. Kenties ensi vuonna mennään länsirannikkoa pitkin. Lähiruokaviikot näyttäytyvät koko syyskuun ajan erilaisin tempauksin, kun paikallinen elintarvikeketju tarjoaa sadonkorjuuajan herkkuja. Lähiruokaviikot huipentuvat 30. syyskuuta eduskunnassa pidettävään Lähiruokaseminaariin. 4 maaviesti 3/2008

5 AJASSA Maitotiloille neljässä vuodessa LISÄÄ TUOTTAVUUTTA 20 PROSENTTIA ProAgria ja Valio ovat tiivistäneet yhteistyötään maidontuotannon tuottavuuden parantamiseksi. Koko Pro- Agrian yhteisellä Plus 20 -ohjelmalla halutaan vahvistaa suomalaisen maidontuotannon kilpailukykyä. Plus 20 -ohjelma rakentaa yhä yhtenäisemmän ja laadukkaamman palvelumallin maitotiloille koko maassa. Palveluille antavat sisällön asiakkaan kanssa käydyt kehityskeskustelut ja yhdessä määritetyt tavoitteet. Panos-tuotos-suhteen onnistuminen on tuottavuuden avaintekijä. Maidon tuotantokustannuksiin ja tuottavuuteen ohjelma pureutuu kotoisten rehujen suunnitelmallisella käytöllä ja tilan johtamiseen panostaen. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja eläinten hyvinvointi ovat ohjelmassa tärkeitä tuottavuuden elementtejä. Plus 20 % -ohjelma ottaa erityisesti huomioon investoivat tilat ja investointien onnistumisen. Investoivan tilan tiimi on esimerkki toimintamallista, joka tarjoaa investoiville maitotilayrittäjille laajan osaamisen ja tuen eri aloilta. Ensimmäinen konkreettinen asia tuottavuus Plus 20 -ohjelmassa on Artturi-säilörehukisa, jonka näytteiden määrä lisääntyi 24 prosenttia tavoitellun 10 prosentin sijaan. KARJAKOMPASSI on nautasektorin uusi ohjelmisto ja verkkopalvelu, joka on osa Plus 20 -ohjelmaa. Ohjelmisto siirtää maitotilojen palvelut uuteen aikaan ja yhdistää entistä paremmin tuotannon, viljelyn ja talouden. Sen pohjana ovat Pro- Agrian tuotantotiedot. KarjaKompassiin tulee työkaluja ruokinnan, rehun- ja maidontuotannon suunnitteluun sekä ruokinnan seurantaan ja tuotantokustannusten laskentaan. Ensimmäisenä osiona ohjelmistosta tulee marraskuussa käyttöön ruokintavaihtoehtojen tuotosvaikutusta ja taloudellisuutta vertaileva Rehuvaste-palvelu. KoneAgria 2008:n teemana tuottavuus KoneAgria 2008 on syyskauden merkittävin maatalouskoneiden ja -tarvikkeiden erikoisnäyttely, joka kokoaa maatalouden ja maaseudun ammattilaiset saman katon alle. Jyväskylässä pidettävän näyttelyn järjestävät jo neljättä kertaa ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Farma. Näyttelyvieras saa asiantuntijatietoa myös näyttelyn seminaareista: * ke klo 11 Avausseminaari, klo 14 Tuottavuus ja hyvinvointi * to klo 11 Nautaseminaari, klo 14 Energiaseminaari * pe klo 11 Sikatalous ja Maidontuotanto, klo 14 Viljan tuotanto * la klo 11 Hevosseminaari. Lisätiedot: Tutustu WebWisuun! WebWisu on internetissä toimiva viljelynsuunnitteluohjelmisto. Verkkoversion etuja ovat sen helppo päivitettävyys ja turvallisuus, kun ohjelmaan tallennetuista tiedoista tehdään varmuuskopiot automaatisesti. WebWisulla voi tehdä lähes samat asiat kuin tavallisella Wisuviljelysuunnitteluohjelmalla. Sen pääosioita ovat lohkokirjanpito, viljavuustiedot, tietojen haku tuloslaarista tai muista vastaavista palveluista, muokkaus- ja hoitotyöt, lannoitukset, kasvustohavainnot, kasvinsuojelu, sadonkorjuu sekä sadon myynti- ja laatutiedot. Viljelysuunnittelun voi tehdä WebWisulla itse, pyytää ProAgrian neuvojaa tekemään sen tilalla tai etätyönä tai siirtää ohjelmakopio verkosta neuvojan tietokoneelle, jolloin neuvoja tekee suunnitelman ja palauttaa sen valmiina verkkoon. Lohkokirjanpidon voi hoitaa verkon kautta tai hoitaa matkapuhelinsovelluksella. Tutustu meneillään olevaan Web- Wisutarjoukseen osoitteessa www. proagria.fi/webwisukampanja. 3/2008 maaviesti 5

6 6 maaviesti 3/2008

7 MAITO Nyt kannattaa lisätä maitolitrojen määrää ELL A KARTTIMO Kun maidosta on maksettu keväästä saakka ennätyshintaa ja meijereillä on puutetta maidosta, maitotilojen kannattaa satsata maitolitrojen määrään. ProAgrian maitotilaneuvonnan resepti tilakohtaisen maitomäärän lisäämiseksi kuuluu: Parsipaikat täyteen lypsäviä lehmiä, ruokintasuunnitelma ajan tasalle rehuanalyysin avulla ja säilörehua tarjolle reilusti. Säilörehua täydennetään tarpeen mukaan oikeanlaatuisella ja -hintaisella ja sopivalla määrällä väkirehua, ProAgria Oulun kotieläinagronomi Virpi Huotari tiivistää. Maidontuotannon kannattavuuden parantaminen on koko maitoketjun päämäärä. Siihen tähtäävät myös ProAgria ja Valio, jotka ovat asettaneet yhteiseksi tavoitteekseen parantaa maidontuotannon tuottavuutta 20 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. SÄILÖREHUN hinnalla ja laadulla on aikaisempaa suurempi merkitys maitotilojen tulokseen, koska viljan hinta on noussut vuoden sisällä tuntuvasti. Jos nurmialaa ei ole TUOTOSTILASTOT 2007 Kainuu 2006/2007 Lappi 2006/2007 Oulu 2006/2007 Koko maa 2006/2007 Tiloja...292/ / / /9346 Keskilehmäluku...20,8/21, ,4/19,2...23/ /24 Lehmiä / / / / Keskituotos, kg / /x / /8795 Valkuaisprosentti...3,45/3, ,45/3,45...3,47/3,51...3,44/3,47 Rasvaprosentti...4,15/4, ,09/4, ,14/4,16...4,17/4,2 Solut, 1000 kpl...152/ /159, / /181 Elopaino, kg...581/ / / /582 Keskipoikimakerta...2,4/2, ,4/2,3...2,36/2,3...2,33/2,32 riittävästi, on entistä tärkeämpää nostaa nurmisatoa, jotta säilörehuvajetta ei tarvitse täyttää kalliilla väkirehulla. ProAgrian rehukustannuslaskelmien mukaan parhaille tiloille jää rehukustannusten jälkeen tulosta yli euroa lehmää kohti. Selityksenä on hyvälaatuisen säilörehun runsas käyttö ja muita parempi keskituotos. Parhaiten menestyvillä maitotiloilla on myös alhaisimmat kokonaisrehukustannukset ja säilörehun tuotantokustannukset sekä parhain säilörehun laatu, keskilehmäluku ja keskituotos, ProAgria Kainuun kotieläinagronomi Helena Kämäräinen sanoo. PROAGRIA on viime vuoden aikana satsannut osaamiseen ja palveluihin, jotka parantavat lehmien oloja, terveyttä ja hyvinvointia. Esimerkkinä tästä ovat Lehmähavaintoja-koulutukset, joita voivat pitää Suomessa kahdeksan koulutettua neuvojaa. Heistä kaksi on ProAgria Oulun alueelta. Koulutus harjaannuttaa neuvojia ja viljelijöitä näkemään ja ymmärtämään merkkejä, joita lehmä itsestään antaa. ProAgria on myös aloittamassa uutta Karjakunto-palvelua, jossa neuvojat tilakäynnillä arvioivat navetan ja karjan tietyn pisteytyksen mukaan. Näin saadaan vertailukelpoinen pohja tuotanto-olojen ja hoidon kehittämiseen. Monet asiat ovat navetoissa hyvällä tolalla, mutta myös kehittämiskohteita löytyy aina, ProAgria Lapin kotieläinvastaava Terhi Luukkonen lisää. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Virpi Huotari, puh , ProAgria Kainuu, Helena Kämäräinen, puh , ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen, puh , Milka-ilmoitus 185x :14 Page 1 Vasikan ruokinnan perusta! Milka juomarehut on valmistettu laadukkaista ja monipuolisista raaka-aineista ja ne soveltuvat hyvin myös pienten vasikoiden juottoon. Milka juomarehut sisältävät Protection Plus järjestelmän, joka tukee vasikan ruoansulatusta ja vastustuskykyä monin eri tavoin mm. prebiooteilla sekä probiooteilla. Milka BASIC Milka Basic on edullinen vaihtoehto pienen vasikan juottoruokintaan heti ternimaitokauden jälkeen. Parhaaseen kasvutulokseen pääset yhdistämällä hyvin sulavan vasikoiden alkukasvatusrehun mukaan juottoon heti alussa. Milka Basic käy valmiiksi happaman (ph n.5.0) koostumuksen ja hyvän sekoittuvuuden ansiosta perinteisen juoton lisäksi myös hyvin hapanjuottoon sekä automaattiruokintaan. Milka Basic on valmistettu laadukkaista raaka-aineista käyttäen hyväksi viimeisintä raaka-aineiden valmistusteknologiaa. Milka Milka INSTANT EDULLINEN PIKKUVASIKOIDEN JUOMAREHU TÄYSIPAINOINEN PIKKUVASIKOIDEN JUOMAREHU Milka Instant on täyspainoinen pienen vasikan juomarehu heti ternimaitokauden jälkeen. Milka Instantin korkea valkuaismäärä ja rehuyksikköarvo takaavat terveen ja tasapainoisen kasvutuloksen. Milka Instant käy valmiiksi happaman (ph n.5.0) koostumuksen ja hyvän sekoittuvuuden ansiosta perinteisen juoton lisäksi myös hyvin hapanjuottoon sekä automaattiruokintaan. Milka Instant sisältää Protection Plus järjestelmän, missä vasikan ruoansulatusta ja vastustuskykyä tuetaan monin eri tavoin mm. prebiooteilla sekä probiooteilla. Yrittäjäntie 20, Karkkila puh. (09) Kysy lisää rehukauppiaaltasi tai suoraan meiltä! Artturi-rehuanalyysilla RUOKINTA KUNTOON! Nyt on maidon kausihinta korkeimmillaan, niinpä ruokinta kannattaa laittaa kuntoon heti alkusyksystä. Lähetä kaikista syöttöön tulevista rehuista näyte analysoitavaksi! Näytepusseja saa maitoautosta ja meijerin tuotelähettämöistä. Rehukairoja voi kysyä maitotilaneuvojalta, meijerin tuotelähettämöstä ja AgriMarketista. Kun lehmien ruokinta suunnitellaan rehuanalyysin pohjalta, saadaan kannattavin lopputulos. Lisätietoa: 3/2008 maaviesti 7

8 maito KARJAKUNTO - hyvinvointia ja lisälitroja SANNA NOKKA Karjakunto on ProAgrian maitotiloille tarjoama uusi palvelu, jonka tarkoituksena on varmistaa karjan hyvinvointi sekä löytää kehityskohteet eläinten olosuhteiden parantamiseksi ja välttää siten sairauksien aiheuttamat kustannukset ja tuotantotappiot. Karjakunnon avulla maitotilaneuvoja pisteyttää eläinten olosuhteita ja hoitokäytäntöjä tilan tietojen ja navetassa tehdyn arvion perusteella. Arviointi auttaa tilaa tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa sekä yhdessä neuvojan kanssa miettiä, miten asioita voi parantaa käytännössä. Karjakunnossa arvioitavat osiot ovat eläinten terveys, eläinten hyvinvointi, ruokinta, rehun ja veden laatu, olosuhteet ja ilma, karjan uudistus sekä tilan yhteiskuntavastuu. ELÄINTEN TERVEYS -osioon tiedot tulevat esitäytettynä ja valmiiksi pisteytettynä Laskentakeskuksen tietokannasta. Tiedot ovat 12 kuukautta arviointipäivää edeltävältä jaksolta. Meijerimaidon soluluvun pisteytyksen perusteena on viimeisin kuukausi. Pisteet lasketaan seuraavista: utaretulehdushoidot, sorkkasairauksien hoidot, aineenvaihduntasairaudet (poikimahalvaus, ketoosi, laidunhalvaus), jälkeisten jäämiset, kohtutulehdukset, muut sairaudet, siemennyskauden pituus ja pakotetut poistot. Pakotetuilla poistoilla tarkoitetaan kaikkia teuraaksi laitettuja tai tilalla kuolleita lehmiä, joiden poiston syy on jokin sairaus. 8 maaviesti 3/2008 Pienillä muutoksilla saa monta kertaa aikaan isoja asioita. ELÄINTEN HYVINVOINTI osio tehdään navetassa. Lehmien kuntoluokka arvioidaan ja katsotaan, onko eläinten joukossa silmiinpistävän laihoja tai lihavia lehmiä. Jos karja on kuntoluokitettu kahden kuukauden sisällä arviointipäivästä ja tiedot on syötetty Lehmäkuntoverkkopalveluun, tulevat ne sieltä esitäytettynä tähän kohtaan. Kuntoluokan lisäksi arvioidaan yleisvaikutelma. Millainen on lehmien karvapeite, pötsintäyteys ja märehtivätkö ne? Odottavat lehmät kertovat olosuhdeongelmista. Neuvoja laskee, kuinka suuri osa lehmistä odottaa tekemättä mitään. Lukuun eivät tule mukaan eläimet, jotka tekevät jotakin eli makaavat, syövät, juovat tai kävelevät. Karjan rauhallisuus arvioidaan siitä, miten eläimet suhtautuvat vierailijaan. Hyvinvointiosio pisteyttää lisäksi kinnervauriot, likaiset eläimet ja muut ihovauriot. Kinnervaurioita aiheuttavat yleensä liian ahtaat parret sekä liian kova ja karhea parren pinta. Eläinten likaisuus arvioidaan siitä, miten likaiset takajalat ja utare ovat. Muita ihovaurioita, kuten haavoja, patteja ja hankaumia, syntyy yleensä parren ja ruokintapöydän rakenteista. RUOKINTA JA VESI -osio arvioi rehun laatua ja veden laatua ja määrää, ruokinnan suunnitelmallisuutta ja siirtymäkauden hoitoa eli siirtymistä ummessa olosta tuotantoon. Rehun tulee olla laadukasta ja koostumukseltaan sopivaa. Se ei saa olla liian märkää tai kuivaa. D-arvo tulee olla tiedossa ja vähintään 69. Ruokintapöydältä hiehot ja umpilehmät eivät saa päästä varastamaan lypsylehmien ruokaa. Rehua tulee olla niin paljon, että se riittää varmasti seuraavaan ruokintakertaan. Rehua olisi hyvä jäädä tähteeksi 5-10 prosenttia. Veden pitää olla analysoitua ja laadultaan moitteetonta. Laatuun vaikuttaa myös vesikuppien puhtaus. Juomisen on oltava helppoa. Parsinavetassa jokaisella lehmällä tulisi olla oma vesikuppi. Pihatossa vesikuppeja tulisi olla yksi 10:tä lehmää kohti tai yksi juoma-allas 20 lehmää kohti. Veden virtaus kupeissa on oltava vähintään 10 litraa, mieluummin 20 litraa minuutissa. Umpilehmien kuntoluokan tulisi olla 3-4. Niille tulisi tarjota ummessa oleville tarkoitettua kivennäistä. Poikimisen jälkeen väkirehumäärää tulisi nostaa maltillisesti, jotta turvataan karkearehun riittävä määrä. OLOSUHTEET JA ILMA osiossa painottuu on eläimen makuupaikka ja ulkoilu. Hyvä makuupaikka on puhdas, pehmeä ja riittävän tilava, jotta lehmä mahtuu menemään makuulle ja nousemaan ylös kolhimatta itseään sekä seisomaan kaikki jalat parressa. Kaikkien lehmien on päästävä makuulle yhtä aikaa. Ylimääräisiä paikkoja on hyvä olla, jotta eläin saa valita, kenen viereen se asettuu makuulle. Jotta eläimet pääsevät turvallisesti laitumelle, on reitin oltava tasainen ja selkeä sekä pohjan pitävä ja joustava. Lehmillä tulisi olla mahdollisuus ulkoiluun vähintään kolme kuukautta vuodessa. Liikkumatilojen navetassa pitää olla leveitä ja kulkureittejä on oltava riittävästi, jotta lehmä pystyy kulkemaan rauhassa ja tarvittaessa pakenemaan. Kävely- ja seisomisalustan tulisi olla puhdas, tasainen, joustava ja kuiva. Arvioinnissa pisteytetään myös ruokintapöydän rakenne. Kaikkien lehmien on päästävä syömään yhtä aikaa, eivätkä rakenteet saa rajoittaa syöntiä millään lailla. Hyvä navettailma on raikasta. KARJAN UUDISTUS osio keskittyy vasikoiden ja hiehojen olosuhteisiin ja hoitoon. Vasikalle tulisi antaa ternimaitoa vähintään kaksi litraa kuuden tunnin sisällä poikimisesta. Vasikoiden tulisi saada juottokaudella juomansa tutista. Juomarehun tulee olla tarkoitukseen sopivaa, puhdasta ja riittävän lämmintä (38 ºC). Vasikan tulee saada sitä kahdeksan litraa päivässä. Puhdasta vettä pitää olla aina tarjolla. Vasikoiden karsinoiden pitää olla riittävän tilavat, kuivat, puhtaat ja vedottomat. Yksilökarsinoissa ei saa pitää liian vanhoja, yli 8 viikon ikäisiä vasikoita. Vieroitus tulisi tehdä noin kahden kuukauden iässä kuitenkin niin, että vieroitettaessa vasikat näyttävät hyviltä ja syövät vähintään kaksi kiloa sopivaa väkirehua päivässä. Myös muun nuoren karjan (6-24 kk) tilojen tulee olla siistit, makuupaikkojen pehmeät ja tilavat. Ilman laadun tulee olla hyvä. Eläimiä tulee pitää niiden ikää vastaavissa tiloissa. Hiehojen kasvun tulisi olla tasaista, karvan kiiltävä, pötsin täynnä ja kuntoluokan kolme. Hiehon poikimaikä on myös pisteytetty. Tavoite on, että hiehot poikivat 24 kuukauden iässä. KARJAKUNTO ottaa huomioon myös tilan vastuullisuuden yhteiskunta- ja ympäristöasioissa. Typpipäästöjen tasoa mitataan tankkimaidon urealuvulla, joka tulee myös tietokannasta. Tärkeä asia tässä osiossa on tautivapaus. Jos tila pystyy osoittamaan tautivapauden mahdollisimman monesta tarttuvasta taudista, aina parempi. Rehun lantasaastuminen ja sen todennäköisyys tilalla arvioidaan myös. Säilörehun laatu tulee olla tiedossa, mikä vaikuttaa tämän osion pisteisiin, kuten myös se, onko tilalla laatukyltti tai -järjestelmä. Sanna Nokka on ProAgria Farman kotieläinagronomi ja ProAgria Maaseutukeskusten liiton vt. kehittämispäällikkö. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Virpi Huotari, , fi; ProAgria Kainuu, Helena Kämäräinen, , ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen, ,

9 MAKSATKO REHUSTASI LIIKAA? HENNA MERO Saman ostoväkirehun hinta voi vaihdella tilojen välillä jopa 80 euroa tonnilta. Halvimmalla rehun ostavat tilat, jotka ostavat isoja eriä ja kilpailuttavat toimittajat säännöllisesti. Ostorehun osuus on maitolitran koko tuotantokustannuksesta keskimäärin 15 prosenttia ja muuttuvista kustannuksista 30 prosenttia. Tilojen välisissä ostorehukustannuksissa on suuria eroja. Vuonna 2007 maitotilojen ostorehukustannukset vaihtelivat 2-11 senttiä litralta. Meijerimaitoa litraa vuodessa tuottavalla tilalla ostorehukustannuksiin voi huveta vuositasolla jopa euroa enemmän kuin samankokoisella halvan ostorehukustannuksen tilalla. Litrakohtaiseen ostorehukustannukseen vaikuttavat rehun yksikköhinta, käyttömäärä ja karjan tuotostaso. Valion ja ProAgrian yhteistyö tähtää maidontuotannon tuottavuuden parantamiseen 20 prosenttia. Ostorehukustannuksen pienentäminen voi kasvattaa tilan tuottavuutta nopeasti, koska rehukustannuksen osuus kokonaiskustannuksesta on suuri. SÄILÖREHUN määrällä ja laadulla on suuri merkitys ostorehukustannukseen. Mitä enemmän ja mitä parempaa säilörehua ruokinnassa on, sitä edullisempi ostorehu voidaan valita ja sen vähemmän sitä tarvitaan täydentämään säilörehua. Väkirehua saatetaan syöttää myös tarpeettomasti liikaa, sillä jokaista väkirehun kuiva-ainekilon lisäystä kohti lehmä jättää säilörehua syömättä 0,5 kiloa kuiva-ainetta. Väkirehut lehmä syö mieluiten ensin. Litrakohtaista ostorehukustannusta alentaa myös rehulla saavutettava tuotostaso. Rehun syöttäminen voi olla hyvin kallista, jos sillä ei saada aikaan riittävää maitotuotosta. Toisaalta taas kalliimman rehun syöttö voi olla perusteltua, jos maitotuotto kasvaa suhteessa enemmän kuin kustannus. Rehujen ostot pitäisi tehdä mahdollisimman isoissa erissä, sillä eräkoolla on suuri merkitys sekä rehun että rahdin hintaan. Rehut tulisi ostaa rehubudjetin ja suunnitelman mukaisesti sekä harkitusti, koska kaikkein kalleimmaksi ostorehukustannus tulee säkkitavarana ja vaihtelemalla rehuja vuoden mittaan. OSTOT kannattaa tehdä aikaisin syksyllä mieluiten jo säilörehun raaka-ainenäytteiden perusteella. Rehuvarastot kannattaa suunnitella isoja eriä varten. Neuvojan kanssa voi vertailla eri rehujen sopivuutta säilörehun laatuun ja hakea kokonaisedullisinta rehuvaihtoehtoa koko saatavilla olevasta ostorehukirjosta. Yksikköhinnaltaan halvin rehu ei aina ole edullisin, koska sen käyttömäärä voi olla isompi. Ammattimaiseen toimintaan kuuluu myös rehukustannuksen seuranta vuoden mittaan ja kalenterivuosittain, johtopäätösten tekeminen sekä toiminnan muuttaminen tarvittaessa. REHUKOHTAISIIN hintavaihteluihin alueittain voi perehtyä ProAgrian Verkkopalvelussa, jonne tuotosseurantaan kuuluva maitotila pääsee omilla verkkotunnuksillaan. Ilman tunnuksia voi tutustua ostorehujen hintavaihteluihin Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Etelä- Pohjanmaalla osoitteessa > Nauta > Rehut aj ruokinta > Ostorehujen hinnat. ProAgrian Rehukunto verkkopalveluun neuvojat tallentavat maidontuottajien tueksi ajankohtaisia toteutuneita hintatietoja. Palvelu auttaa pohtimaan tilan rehukustannusta kokonaisuutena sekä kilpailuttamaan ja järkeistämään rehuhankintoja. MTK:n ja ProAgrian yhteisen Rehukunto-kampanjan tavoite on maitotilojen rehukustannusten alentaminen ja kustannusten nousun kurissa pitäminen. Henna Mero on ProAgria Maidon tuoteryhmäpäällikkö. ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Savo-Karjalan Liha Oy, Kuopion hankintakeskus, Maakunnan oma lihatalo palvelee uusittu kuljetuslogistiikka uusittu vasikkapalvelu nopea keräily tuottajapalautukset Soitellaan! Ostoyhteyshenkilöt palvelevat: Lapin lääni: Hannu Lonnakko (016) , Gsm Kainuu: Veijo Juntunen Gsm Haukipudas: Juha Lindholm Gsm Pattijoki: Rauno Pudas Gsm Teurastamo: Matti Heikkilä (016) Hankintapäällikkö Pentti Kuusel a (016) , Gsm , Veljekset Rönkä Oy Mahlatie 7, Kemi Puh. (016) , fax. (016) Lypsy Namino on syksyn ykkösratkaisu kivennäistarpeisiin Kesä ja sen vaihtelevat säät alkavat olla takanapäin ja sisäruokintakauden kivennäis- ja erikoisrehuhankintojen aika käsillä. Lypsy Namino on takuuvarma sisäruokintakauden kivennäisratkaisu ja sen saat nyt kampanjahintaan. Sinua palvelevat alueesi rehumyyjä, omamyyjäsi sekä asiakaspalvelumme, puh Tilauksen voit tehdä myös S-Agrinetissa osoitteessa Lypsy Namino Lypsy Namino on maittava lypsävien lehmien kivennäisrehu. Se sisältää runsaasti kalsiumia ja natriumia myös korkeatuottoisten lehmien tarpeisiin. Rakeisen olomuotonsa ansiosta se toimii erinomaisesti ruokinta-automaateissa. 3/2008 maaviesti 9

10 maito LEHMÄHAVAINTOJA -HARJOITUKSET avaavat maailman lehmän silmin Lehmähavainto-ryhmät ovat aloittaneet toimintansa. Koulutus on suunnattu maidontuottajille, maitotilaneuvojille, rakennusneuvojille ja eläinlääkäreille kaikille, joille lehmien hyvinvointi on tärkeä asia. Tehokkain ja aktiivisin työskentelyaika tapahtuu lehmän maailmassa maaten. Sen aikana utareen verenkierto lisääntyy 30 prosenttia, sorkat lepäävät ja kuivuvat, eikä itsensä kylläiseksi syönyt lehmä ole syövien lehmien tiellä kuljeksimassa. Koulutuksen aikana opitaan tunnistamaan ja ymmärtämään lehmän ja karjan ruumiinkieltä. Haasteena on arvioida omaa karjanhoitoa lehmien tietoisen havainnoinnin perusteella sekä oppia tunnistamaan tuotantotappioita aiheuttavat sairaudet ja epämukavuus jo varhaisella asteella. RYHMÄSSÄ keskustellen ja pohtien oppii parhaiten. Havainnointikohteeksi valitaan karja, jossa eläinten hoito on järkevällä tasolla. Tilan yrittäjät hyötyvät tilaisuudesta saaden ryhmältä pohdiskeluun johtavia kysymyksiä ja rahanarvoisia vinkkejä. Osallistujat käyvät navetan läpi ja vastaavat harjoitusten kysymyslistaan lyhyen johdannon jälkeen. He keskustelevat vetäjän kanssa kaikesta siitä, mitä lehmät kertovat ruokinnastaan, olosuhteistaan ja terveydestään. Kokonaisuuteen menee aikaa neljä tuntia: tunti teoriaa sisällä, kaksi tuntia navetassa sekä lopuksi tunti keskusteluun ja johtopäätöksiin sisällä. Loppuyhteenvedossa kirjataan havaitut hyvät asiat ja parantamisalueet korjaamisehdotuksineen. Lisäksi kootaan uudet asiat, joita osallistujat päivästä oppivat. PALAUTTEET tähän mennessä pidetyistä havaintopäivistä ovat olleet positiivisia. Päiviin on osallistunut viljelijöiden lisäksi neuvojia, eläinlääkäreitä, kotieläintuotannon opettajia ja rakennussuunnittelijoita, joten asioita on pohdiskeltu monesta näkökulmasta. Nettipalautteissa mainittiin muun muassa seuraavaa: * Omia lehmiä voi katsella uusin silmin ja lehmähavaintokirjan kuviin voi aina palata, kun haluaa verrata omassa navetassa näkemäänsä tilannetta. * Osaan tulkita lehmää paremmin. Katselen nyt odottavia lehmiä navetalla ja tiedän, että pötsin täyteisyyttä voi arvioida lehmän kyljessä olevan varoituskolmion avulla. Lisää tällaisia koulutuksia. * Pitkään samaa työtä tehneenä Tiina Karlström Jokainen maattu lisätunti antaa kilon enemmän maitoa. silmät avautuivat tarkastelemaan lehmää eri tavalla. Eläinten seuranta on ensiarvoisen tärkeää ja siihen on aikaa robottitilalla. * Laitettiin lisää vesipisteitä navettaan ja on pohdittu, mikä mahtaa aiheuttaa muutamille lehmille kinnerhiertymiä. Ei ole löytynyt kunnon syytä, ehkä jalat ovat kipeät ja se vaikeuttaa ylösnousua. Lehmien käytöstä tulee ehkä tarkkailtua enemmän. * Seuraan lehmiä ja lasken niiden märehtimisiä sekä katson miten ne menee makuulle - myös tulee seurattua niiden käyttäytymisiä enemmän. * Tiedän nyt navettamme vahvuudet ja heikkoudet. TIINA KARLSTRÖM, TARJA PAATERO Koulutuksen vetäjät saivat seuraavanlaisia terveisiä: * Lehmähavaintokoulutusta voitaisiin järjestää myös lisää. Ite tykkäsin kovasti. * Oli hauska ja opettavainen päivä. Kiitos! * Toinen havaintopäivä muutaman viikon päästä voisi olla. Koska itselleni oli monta uutta asiaa, ei kaikkea annettua tietoa pystynyt imemään. Tosi mielenkiintoinen ja antoisa päivä. Kiitos. * Enemmän tämäntyyppisiä koulutuksia maatiloilla sekä lähellä, että kerkeäisi navetoinnin välillä käymään. * Navettaosuuteen runsaasti lisäaikaa. Kiitos. LEHMÄHAVAINTOJA -HARJOITUKSET SYKSYLLÄ 2008 ke klo Hannu ja Heli Saarimaan parsinavetta, Nivala ke klo Anu ja Jari Sarangin pihatto, MuhoS to klo Eira ja Marko Okkosen parsinavetta, Ruukki Ryhmäkoko on enintään 10 henkeä. Uusia ryhmiä muodostetaan ilmoittautumisten mukaan. Koulutuksen hinta on 110 euroa + alv. Lisätiedot ja ilmoittautumiset : ProAgria Oulu, Tarja Paatero (Saarimaa), puh , Tiina Karlström (Saranki, Okkonen), puh , Syksyn muuta koulutustarjontaa - terveisiä opintomatkoilta! KANADAN IDEAT SUOMALAISEEN MAIDONTUOTANTOON to Nivala, pe Oulu - johtaminen ja ruokinta, Tiina Karlström; rakentaminen, Sari Isotalus; jalostus ja eläinaines, Sari Alhainen Seuraa tarkempaa ilmoitteluamme ja tule mukaan! Lisätietoa myös osoitteessa SUOSITUT AUTOMAATTILYPSYYN LITTYVÄT PIENRYHMÄT JATKAVAT TOIMINTAANSA SISÄRUOKINTAKAUDEN ALKAESSA. VARMISTA MUKANA OLISI TIEDOTUSLISTALLA JA LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA TAI TEKSTIVIESTI ALUEESI YHDYSHENKILÖLLE. - ProAgria Oulun pohjoinen alue: Minna Kärenlampi, puh , - ProAgria Oulun eteläinen alue: Tiina Karlström, puh , 10 maaviesti 3/2008

11 YRIT YS Pohjois-Pohjanmaan hevostaloudelle KEHITTÄMISOHJELMA HEINI IINATTI ProAgria Oulu aloitti heinäkuussa 2008 esiselvityshankkeen Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämiseksi. Työ on lähtenyt reippaasti käyntiin ja Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista on koottu tärkeää tietoa muun muassa alan yrittäjiä ja harrastajia haastattelemalla. Pohjois-Pohjanmaan kuten koko Suomen hevosala elää vahvassa nosteessa. Maakunnan hevosten määrä lähentelee jo hevosta. Hevostalouden tarjoaminen työpaikkojen ja alan taloudellisen vaikutuksen ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän entisestään. Pohjois-Pohjanmaan hevosala on hajanainen, eikä se ole kaikilta osin elinvoimainen elinkeino. Tallien ja yritysten sijainnin sekä toimintaympäristön nykytilanteen kartoittaminen on osoittautunut haasteelliseksi ja tärkeäksi tehtäväksi. Ajantasainen tieto toimialan kokonaistilanteesta on välttämätöntä kehittämisen ja suunnittelun pohjaksi. Yhteen koottu tieto palvelee myös alan yrittäjiä ja harrastajia. Hevosalaa on kehitetty aiemmin yksittäisten hankkeiden ja projektien kautta. Pohjois-Pohjanmaalla oli ohjelmakaudella yhteensä 21 puhtaasti hevostalouteen liittyvää hanketta, joiden kokonaiskustannusarvio oli euroa. Syksyn aikana tehtävän selvityksen tuloksena laaditaan maakunnan hevostalouden kehittämisohjelma ja valmistellaan hankeaihioita ohjelman toteutukseen. Hevostalouden kehittämisohjelmaa käsitellään avoimissa seminaareissa eri puolilla maakuntaa marraskuussa Monet hyvät hankkeet ovat jääneet kertaluontoisiksi, eikä niiden tuloksia ole hyödynnetty. Tässä esiselvityksessä kootaan yhteen myös aiempien hankkeiden tulokset, Heini Iinatti sanoo. Hoidettavana ensimmäinen oma kasvattivarsa Lauri. Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisen tavoitteeksi voidaan pelkistää: tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaalla vahvistuu aktiivinen ja kehittämismyönteinen hevostalous elinkeinona. Hevostalouden merkitys ja vetovoimaisuus korostuvat entisestään. Hankkeen rahoittavat Pohjois- Pohjanmaan liiton alueiden kehittämisrahasto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan hevostalousoppilaitokset: Ruukin maaseutuopisto, Pudasjärven ammattiopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu sekä valtakunnallinen hevosalan osaamiskeskus Hippolis ry. Lisätiedot: projektipäällikkö Heini Iinatti, puh , proagria.fi. HEVOSTALOUDEN SEMINAARIT Oulussa, Ylivieskassa ja Kuusamossa marraskuussa Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet, jotka haluavat vaikuttaa hevostalouden kehittämisohjelman sisältöön. Lisätietoa osoitteessa: > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat. n o P e a s t i j a l u o t e t t a v a s t i! WWW-SIVUILTAMME: Tutkimuslomakkeiden täyttö ja lähettäminen Tutkimustulokset tulostuspalvelustamme Uudistetusta karttatulosteesta entistä enemmän tietoa pellon ravinnetilasta ja kehittymisestä Postitus 5,50 (+ alv 22%) Sopimuspalvelumme osoitekortilla tai asiakaspalautuksena VILJAVUUSt u t k i m u k s e t Huom! UUSI OSOITTEEMME l a b o r a t o r i o Sammonkatu 8, OULU P. (08) , F. (08) MtK:n jäsenalennukset Maatalouden tutkimukset - 4 % Hivenravinnepaketit (maa) - 8 % Metsän neulasanalyysit - 8 % MELLIEN OSTAJALLE LAHJAKSI DIGIKAMERA Kun tilaat mennessä vähintään kg Mellikivennäisiä ja -täydennysrehuja, saat kaupan päälle Nikon Coolpix L16 -digikameran (arvo 169 ). Kysy lisää lähimmältä rehuraisiolaiselta tai katso 3/2008 maaviesti 11

12 kasvi Eri menetelmien vertailu kannattaa HELPOTUSTA VILJAN SÄILÖNTÄKUSTANNUKSIIN PIIA KEKKONEN Suomessa vilja säilötään pääasiassa lämminilmakuivauksen avulla. Kustannusten nopea nousu saa miettimään muita vaihtoehtoja ja etsimään kevennystä öljylaskuun. Viljan tuoreena säilöminen, kuivauslämpötilan nosto tai esilämmittimen hyödyntäminen voivat pienentää säilöntäkustannuksia. Työtehoseuran tutkija Reetta Palva on laskenut viljan eri säilöntämenetelmien kustannuksia. Muuttuvilta kustannuksiltaan ilmatiivis säilöntä on kaikkein edullisinta. Hankintavaiheessa ilmatiiviin tornin kustannukset ovat merkittävät, mutta käyttökustannukset pienet. Säilöntä perustuu pelkästään ilmatiiviyteen, joten säilöntäaine- ja kuivauskustannukset jäävät pois. ILMATIIVIISSÄ säilönnässä vilja varastoidaan suoraan joko tornisiiloon tai pienempiä määriä voidaan säilöä esimerkiksi suursäkkeihin. Ilmatiiviisti säilötyn viljan hyvinä puolina ovat pölyämättömyys ja hapettomassa tilassa viljassa ei viihdy rehua pilaavat sienet tai toksiinit. Säilöttäessä ilmatiiviisti tornisiiloon vilja ei saa olla kosteudeltaan yli 25 prosenttia. Muuten ongelmina voivat olla viljan jäätyminen ja huono kulkeutuminen kuljettimissa. Koska säilönnässä ei ole käytetty säilöntäaineita, vilja tulee syöttää nopeasti siilosta ottamisen jälkeen. MURSKESÄILÖNNÄSSÄ säilöntäaineena käytetään samoja muurahaishappopohjaisia aineita kuin säilörehun säilönnässä. Murskesäilönnässä puinti voidaan tehdä aikaisemmin kuin esimerkiksi kuivatessa lämminilmakuivurilla, sillä suositeltava viljan kosteus on prosenttia. Tällaisessa kosteudessa maitohappokäyminen on runsasta, vilja tiivistyy hyvin ja rehu säilyy. Vilja litistetään ennen säilöntää, mikä parantaa tiivistymistä. JYVÄSÄILÖNNÄSSÄ viljan jyvä säilötään kokonaisena. Kustannukset muodostuvat pääasiassa säilöntäaineena käytettävästä propionihaposta. Propionihappoa annostellaan viljan kosteuden mukaan. Mitä märempää vilja on, sitä enemmän propionihappoa pitää laittaa. Propionihapolla säilömistä ei suositella, mikäli viljan kosteus on yli 30 prosenttia. Tällöin hapon sekoittumisesta voi tulla ongelmia ja happokustannukset nousevat turhan korkeaksi. LÄMMINILMAKUIVAUKSEN kustannukset ovat nousseet öljyn hinnan nousun myötä. Työtehoseura on laskenut jyvän kosteusprosentin ja öljynhinnan nousun vaikutusta kuivauskustannuksiin. Kasvuston tuleentuessa jyvien kosteus laskee noin prosenttiin säästä riippumatta. Tämän jälkeen jyvän kosteuden alenemiseen vaikuttavat sääolot. Kosteusprosentti laskee keltatuleentumisen jälkeen hyvissä sääoloissa tasaisesti ollen alhaisimmillaan noin 25 päivää keltatuleentumisen jälkeen. Mitä myöhäisempiä lajikkeita viljellään, sitä enemmän tuleentumisajankohta vaihtelee. Etenkin kaura ja ohra ovat herkkiä kosteuden vaihteluihin. Vilja kuivaa parhaiten pystyssä, joten lakoisuuden estämisellä voi vaikuttaa kuivauskustannuksiin. Puintiajan lisäksi kannattaa miettiä lämminilmakuivauksessa käytettävää lämpötilaa. Sen nostaminen vähentää öljyn kulutusta ja nopeuttaa kuivumista. MTT:n tutkijat Timo Lötjönen ja Pasi Suomi ovat laskeneet, että nostamalla kuivausilman lämpötilaa 10 astetta, voi vähentää öljyn kulutusta 2,5 5 prosenttia. Kuivausilman nostaminen soveltuu parhaiten rehuviljan säilömiseen. Liian lämpimässä kuivaaminen heikentää siemenviljan itävyyttä sekä leipä- ja mallasohran laatuominaisuuksia. Helpotusta viljan lämminilmakuivauksen öljykustannuksiin voi saada muun muassa Ikavote Oy:n tuottaman esilämmittimen avulla. Viime keväänä markkinoille tullut erillinen esilämmitin vähentää öljynkulutusta puulla tuotetun määrän. Esilämmittimen lisääminen kattilaan ei vaadi muutoksia kuivuriin ja jalustan avulla laitetta voidaan siirtää. Paloaika esilämmittimessä on neljä tuntia. Uunin pesä on kooltaan yli metrin, joten lämmitykseen soveltuvat metrin halot. Teholtaan esilämmitin on 80 kw ja siinä on 1250/1285 W:n puhallin. Yksi vaihtoehto viljan kuivauskustannusten pienentämiseksi on hyödyntää tilan lämpökeskuksessa RIKKARUOHOT KURIIN! KVICK-FINN Luomutilan ykköskone! Roottori nostaa tehokkaasti juuririkkaruohot pintaan kuivumaan. NURMET KUNTOON! HERBAMAT Nyt jo 35 kpl. Köckerlingin aito nurmen suorakylvökone nurmen hoitoon ja täydennys kylvöön. Parhaat koneet meiltä. Soita Boris vuotta 12 maaviesti 3/2008

13 KASVI /viljatonnini Viljan eri säilöntämenetelmien kustannukset. Laskelmassa viljan kosteusprosentti 25, paitsi murskesäilönnässä 40. Varastojen kustannukset on laskettu 25 poistovuoden mukaan. Pakettikuivaamon koneiston poistoaika 15 vuotta. (Reetta Palva 2008) tuotettavaa lämpöä radiaattorin avulla. Radiaattori toimii syylärin tapaan. Lämpö radiaattoriin saadaan esimerkiksi tilan hakekeskuksessa lämmitetyn kiertoveden avulla. Kuivuriin menevä ilma menee radiaattorin läpi, ja tämän johdosta euroa/tonni 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 öljyn osuutta kuivauksessa saadaan pienemmäksi. Kuivurin ja lämpökeskuksen välinen etäisyys sekä lämpökattilan koko voivat rajoittaa lämpökeskuksen hyödyntämistä. Lämpökanavaa lämpökeskukselta kuivurille kannattaa vetää maksimissaan 50 metriä, muuten lämmönhukka on liian suuri. Suomessa radiaattoreita toimittavat asiakkaan tarpeiden mukaisesti mm. Fincoil-teollisuus Oy sekä Koja Oy, mutta käytännön suunnittelu ja toteutus kuuluvat viljelijälle. Öljykustannus eri lämmitysöljyhinnoilla ja puintikosteudessa snt/ltr 1,0 2,9 5,0 7,2 9,5 11,9 14,4 17,1 20,0 23,0 26,2 75 snt/ltr 1,3 4,0 6,8 9,8 12,9 16,2 19,7 23,4 27,2 31,4 35,7 85 snt/ltr 1,5 4,5 7,7 11,1 14,6 18,4 22,3 26,5 30,9 35,5 40,5 Puintikosteuden ja lämmitysöljyhinnan vaikutus viljan kuivauskustannuksiin. Työtehoseuran maataloustiedote 589, 4/2006. NYT on aika tehdä välitilinpäätös! Eri säilöntämenetelmien kustannukset: Viljaa 200 tonnia/vuosi Säilöntätappiot Muuttuvat kustannukset Kiinteät kustannukset ,8 e/tn ,9 32,5 e/tn 38,0 e/tn 43,8 e/tn 40 28,9 e/tn 7,0 13,3 11,7 27,5 53, ,6 18,3 24,8 16,1 0 Ilmatiivis varastointi Murskesäilöntä Murskesäilöntä Jyväsäilöntä Lämminilmakuivaus (tornisiilo) muovituubissa (laakasiilo) Kostea ja viileä kesä on vaikeuttanut pohjoisen viljelijää arkea. Hankalan sään lisäksi myös nousevat tuotantopanosten hinnat ovat tuoneet lisäpaineita yrittäjän arkeen. Tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta lieventää, jos tiedossa on, millainen taloudellinen tulos kuluvalta vuodelta on odotettavissa. Jos mahdolliset rahoitusvaikeudet tietää ennakolta, niihin voi varautua ajoissa. Toisaalta tulos voi osoittaa, ettei aihetta huoleen ole. Kuluvan vuoden taloudellisen tuloksen ennustamiseen tarvitaan välitilinpäätös. Vuosi on jo niin pitkällä, että tulos voidaan välitilinpäätöksessä ennustaa hyvinkin tarkasti. ProAgrian neuvojilla on hyvät valmiudet arvioida loppuvuonna tulevat tulot ja menot. Neuvojan ja yrittäjän välisessä keskustelussa voidaan vielä tarkentaa loppuvuoden tulo- ja menoeriä tai tulevia investointeja. Näin päästään tarvittavaan tarkkuuteen tuloksen ennustamisessa. Välitilinpäätöksen yhteydessä neuvojalla on myös paremmin aikaa (laakasiilo) (pakettikuivaamo) miettiä tilan kehittämismahdollisuuksia myös pitkällä aikavälillä kuin kiireisen kevään keskellä. Yleensä yhdessä pohtien löydetään keinoja yritystoiminnan kannattavaan jatkamiseen pitkällä tähtäimellä, vaikka päivä voisi juuri sillä hetkellä näyttääkin vähän synkeältä. Lisätiedot: ProAgria Lappi, suunnitteluagronomi Ari Alamikkotervo, puh ; ProAgria Oulu, Teuvo Hatva, puh ; ProAgria Kainuu, suunnitteluagronomi Osmo Tiikkainen, puh Maaseudun muutosvalmennus jatkuu Kainuussa Jatkanko vai muutanko tuotantosuuntaa? Lähdenkö palkkatöihin vai perustanko yrityksen? ProAgria Kainuu ja Kainuun TE-keskuksen yrityspalvelupiste ovat toteuttaneet yhteistyössä Maaseudun muutosvalmennus -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on tukea ja valmentaa viljelijöitä tilanteessa, jossa oma elämä ja tulevaisuus maaseudulla tuntuu epävarmalta. Muutosvalmennus soveltuu muutostilanteessa eläville, omaan elämäänsä selkeyttä kaipaaville, alanvaihdosta suunnitteleville kuin myös niille, jotka haluavat lisätä itsetuntemustaan ja kehittää omia vahvuuksiaan. Valmennus auttaa viljelijää tai tilanpidosta luopumista harkitsevia löytämään lisäansiomahdollisuuksia tai uusia toimeentulomahdollisuuksia yrittäjänä tai palkansaajana. Valmennus voi myös auttaa viljelijää jatkamaan maataloutta entistä motivoituneempana. Valmennuksen tavoitteena ei ole syrjäyttää Kainuussa olemassa olevia vahvoja elinkeinoja, vaan vahvistaa niitä ja turvata Kainuun asuttuna pysymistä. Valmennukseen kuuluu aloituskeskustelu, ryhmätapaamisia, kehityskeskustelu, yrityskohtaisia toimenpiteitä sekä kaksi seurantapäivää. Lisätiedot ja ennakkoilmoittautumiset: Anna-Liisa Heikkinen, Kainuun TE-keskus, puh , Soili Hypén, ProAgria Kainuu, puh , proagria.fi 3/2008 maaviesti 13

14 kasvi LANNOITUKSEN SUUNNITTELU on entistä kannattavampaa Lannoitteiden hinnat ovat nousseet vajaan kahden vuoden aikana jopa 140 prosenttia eli lähes 2,5- kertaisiksi. Öljyn hinta on noussut kovaa vauhtia, vaikkakin se on aivan viime aikoina kääntynyt laskuun. Myös monien muiden tuotantopanosten hinnat ovat kasvaneet. Tässä tilanteessa kannattaa keskittyä asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Tällaisia asioita on muun muassa lannoitteiden valinnan suunnittelu. Maailma on muuttunut vuoden aikana maanviljelyksen osalta lähes täysin. Aikaisemmin maataloustuotteita oli liikaa, eikä niillä ei ollut juuri minkäänlaista arvoa. Nyt monille tuotteille on tullut selvää kysyntää ja niiden hintakin on noussut huomattavasti. Valitettavasti maataloustuotteiden hinnannousut ovat hukkumassa tuotantopanosten kohonneisiin hintoihin. Jo aikaisemmin oli lannoituksen suunnittelu kannattavaa. Lisäksi hyvä suunnitelma turvasi valvontatilanteessa sen, ettei tullut ongelmia. Nyt jo pelkällä lannoitteiden valinnan suunnittelulla voidaan tehdä suuriakin summia rahaa. NURMIHEHTAARIN lannoituksessa voi säästää jopa lähes 200 euroa kesässä valitsemalla oikeat lannoitteen. Viljan viljelyssä voi säästö olla reilut 100 euroa hehtaaria kohti. Lohkoille kannattaa tietenkin kylvää ravinteikkaampia lannoitteita silloin kun viljavuustutkimuksen mukaan niille on tarve. Toisaalta jos fosfori- ja kaliumarvot ovat korkeat, kannattaa suunnitella lannoitteet siten, ettei tule turhaa ylilannoitusta. Esimerkkinä lannoitteiden hinnoista voi mainita Nurmen NK1:sen (196 euroa/ha) ja Nurmen NK2:sen (237 euroa/ha). Näiden lannoitteiden hintaero nurmien kesälannoituksessa on 40 euroa/ha. Edellä esitetyt luvut ovat tietenkin ääritapauksia. Ne osoittavat kuitenkin, kuinka suurista rahasummista nyt on kysymys. Hyvällä suunnittelulla voidaan säästää usealla tilalla tuhansia euroja ja suuremmilla tiloilla jopa kymmenen tuhatta euroa. Karjanlantoja on pidetty joillakin tiloilla ongelmana niiden aiheuttaman työn vuoksi. Uudessa tilanteessa karjanlantojen tehokkaaseen hyödyntämiseen kannattaa paneutua. Kun valitaan sopiva väkilannoite lannan lisäksi, voidaan saada edelleen hyviä satoja ja säästää huomattavasti kustannuksissa. Kun karjanlantaa levitetään keväällä 20tonnia hehtaarille, sen arvo on nykyisiin väkilantoihin verrattuna noin 100 euroa hehtaaria kohti tai enemmän. LANNOITUSSUUNNITELMA tuli aikaisemminkin tehdä ympäristötukiehtojen vuoksi ennen lannoitteiden tilaamista. Nyt suunnitelman teko ennen ostopäätöksen tekemistä on vielä paljon tärkeämpää. Suunnitelmaa tehdessä valitaan lohkoittain sopivimmat lannoitteet tukiehdot huomioiden ja mietitään samalla taloudellisimpia vaihtoehtoja. Asiantuntijan tekemä viljelysuunnitelma maksaa keskimäärin noin 200 euroa + alv. Nykyisillä lannoitteiden hinnoilla voi suunnitelmasta maksettu hinta tulla takaisin jo muutaman hehtaarin suunnittelussa. Isolla tilalla riittää jo parin viljatonnin lisäys kattamaan suunnittelukustannukset! Suunnitelmaa tehdessä lähtökohtana on mahdollisimman hyvän sadon tuottaminen. Samalla tulevat myös ympäristötukiehtojen uudet tulkinnat noudatettua. RISTO JOKEL A Maaseutuvirasto on antanut uusia tulkintoja maanäytteiden käyttämisestä ympäristötukiehtojen mukaisessa lannoituksessa. Uudet tulkinnat koskevat lohkoja, joilta on useampia maanäytteitä. Aikaisemmin sai maalajiksi valita esimerkiksi sen maalajin, jonka katsoi edustavan lohkoa parhaiten. Uusien ohjeiden mukaan tulee typpimaksimia laskettaessa ottaa huomioon kaikki lohkon maanäytteet ja laskea niiden mukainen keskiarvo typpimaksimiksi. FOSFORILANNOITUKSESSA on muutosta tullut sellaisiin viljavuusnäytteisiin, jotka antavat viljelykasville fosforimaksimiksi nollan. Jos lohkon yhdenkään viljavuusnäytteen mukaan fosforilannoitusmaksimi on 0 kiloa, lohkolla ei saa antaa fosforia lainkaan. Tällöin fosforinäytteen alueesta on mahdollista muodostaa oma kasvulohko, jolle ei fosforia laiteta ollenkaan. Loppuosa peruslohkosta voidaan lannoittaa sitä edustavien näytteiden mukaan. Uusiin ohjeisiin voi tutustua muun muassa maaseutuviraston nettisivulla > viljelijätuet > maatalouden ympäristötuki. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyvastaava. LAATUKLUBI-SEMINAARI Utajärvellä Rokuan Kuntokeskuksessa Tervetuloa Laatuklubiin johtamisen jatkokoulutusseminaariin - yhdessä Pohjois-Savon viljelijöiden kanssa! LaatuKlubi on tarkoitettu yrityksen johtamisesta kiinnostuneille ja mahdollisesti laatukoulutuksen suorittaneille yrittäjille. Pohjois-Pohjanmaan alueella laatu- tai toimintajärjestelmäkoulutuksen käyneitä yrittäjiä on jo 440. Laatuklubi tarjoa tilaisuuden tavata asiantuntijoita, toisia yrittäjiä ja samalla oppia heiltä sekä vahvistaa maauskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Seminaaripäivien aiheet: ti : Globaalitalous ja maatilan arki ke : Kasvituotannon menestystekijät tuottavuus +20 % to : Tykkää itsestäs ja vahvistu Monipuolinen ohjelma tarjoaa ammattiasiaa ja virkistäytymistä. Rokuan Kuntokeskuksen palveluja on mahdollisuus käyttää oman kiinnostuksen mukaan. Ohjelmassa on varattu aikaa ulkoilulle ja ohjatuille liikuntatuokioille. Tarkempi ohjelma ja hinnat ovat osoitteessa > Ajankohtaista. MYEL-vakuutettujen on mahdollista hakea opintorahaa seminaaripäiviltä. Seminaariin mahtuu Pohjois-Pohjanmaalta mukaan 50 henkilöä ilmoittaudu siis heti! Sitovat ilmoittautumiset mennessä: ProAgria Oulu, puh. (08) tai Lisätiedot: Virpi Huotari, puh , Laatuklubia tukevat seuraavat yhteistyökumppanit: 14 maaviesti 3/2008

15 EDULLISESTI YLÄ- JA ALAPOHJIIN Suurtehoimurointi kuiva/märkä Muutot ja vaihtolavakuljetukset Oulunseudun Puhallusvilla Oy Rantsila puh OSTAMME LUOMUVILJAA JA TEEMME LUOMU- VILJELYSOPIMUKSIA kaurasta, rukiista, vehnästä ja ohrasta Helsingin Mylly Oy, vaihde Puurtajankatu 34, Järvenpää Jorma Mäkinen puh. (09) , LUOMUKAURAN vastaanotto ja ennakkonäytteet: Liisanlehto, PL 17, Vaasa Maria Erkkilä, puh. (06) , SOPIMUSASIOISSA ole hyvä ja ota yhteyttä: Heikki Saarinen, puh. (09) , /2008 maaviesti 15

16 rakennus INVESTOIVAN TILAN TIIMI kokoaa rakentamisen asiantuntijat saman pöydän ääreen ARI HYVÄRINEN Suomen Salaojakeskus Oy (SSK) on erikoistunut myös maatalouden rakennussuunnitteluun. Suurenevien tuotantoyksiköiden suunnittelussa on päädytty toteuttamaan rakennussuunnittelu niin sanotulla tukitiimitoimintamallilla, jolla on viety läpi pääosa SSK:n suunnitelmista jo lähes vuoden ajan. Ella Karttimo Ella Karttimo Investoivan tilan tiimin syyskuiseen kokouksen osallistuivat Pekka Petäjäsuvanto (vasemmalla), Merja Talvitie, Johanna Siivola, Pekka Komulainen, Markku Pyhtilä, Mika Koukkari, Erkki Löf, Pentti Suorsa, Sari Isotalus, Tiina Karlström ja Ari Hyvärinen. Suomen Salaojakeskus on satsannut viime aikoina maatalousrakennusten suunnitteluun merkittävästi. Rakennussuunnittelua tekevät rakennusmestarit Pentti Suorsa ja Markku Pyhtilä ja insinööri AMK Merja Talvitie suunnitteluassistentti Eetu Haurisen avustuksella. Rakennussuunnittelun pohjaksi teknikko Ari Haataja toteuttaa maapohjatutkimuksen asianmukaisella kairavaunulla. Samalla yleensä tehdään niin sanottu maastomittaus satelliittimittauksella. Sillä saadaan rakennuspaikasta tarkka kartta sähköisessä muodossa korkeuskäyrineen suunnittelun pohjaksi. Rakennusinsinööri Ilkka Räihä laatii tarvittavan perustamistapalausunnon maapohjan kantavuustietoineen, mitä tietoa rakennesuunnittelija RI Pekka Komulainen tarvitsee ensimmäisenä aloittaessaan rakennesuunnittelua. Maa- ja metsätalousministeriö edellyttää jatkossa, että maatalouden rahoituskelpoisisten tuotantorakennushankkeiden suunnitteluryhmässä tulee olla myös arkkitehti. Arkkitehti Petri Ilmarinen arkkitehtitoimisto Arkadi Ky:stä on useimpien SSK:n kohteiden pääsuunnittelija. Hän valvoo, että jokaisen suunnitelman tekee riittävän ammattitaitoinen suunnittelija ja että suunnitelmat sopivat yhteen. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat ProAgria Maaseutukeskukset, Faba-jalostus, teurastamot ja meijerit. ProAgria Oulusta, Lapista ja Kainuusta on nimetty yhteyshenkilö, joka linkittää ProAgrian neuvonnan ja suunnittelun investoivan tilan tueksi. Tiimi on verkottunut myös muiden yhteistyötahojen ja yksityisten suunnittelijoiden kanssa. Kuukausittain pidettäviin kokouksiin on maidontuotantoon, rehustukseen ja ruokintaan liittyvää näkökulmaa tuonut ProAgria Oulun kotieläinagrologi Tiina Karlström. Piiriagrologi Sari Isotalus on investoivien tilojen tukena muun muassa talouteen ja laskelmiin liittyvissä asioissa. Pohjolan Maidon neuvonta-agrologi Pekka Petäjäsuvanto katsoo asioita meijerin ja maidontuotannon näkökulmasta. INVESTOIVILLE tiloille on tarjolla suunnittelun aloituksen ohjaus, maapohjatutkimukset ja maastomittaukset, kuivatussuunnittelu, massansiirtosuunnittelu, jätevesisuunnittelu, rakennussuunnittelu, tukitiimitoiminta, rakennesuunnittelu, kilpailuttaminen, rakennuttaminen ja valvonta sekä yhteistyössä pääsuunnittelu, pelastussuunnittelu, sähkösuunnittelu, LVI-suunnittelu ja ProAgrian suunnittelu ja neuvonta. Investoivan tilan tiimissä kaikki mukana olevat kohteen viedään kuukausittaisiin suunnittelukatselmuksiin, joissa ovat läsnä suunnittelijat, arkkitehti, neuvojat, pelastussuunnittelija, mahdolliset yhteistyökumppanit ja Faban edustaja. Suunnittelukatseluksissa käydään läpi laadittuja suunnitelmia yhteistyössä yleensä mukana olevien asiakkaiden kanssa. Myös viranomaisyhdyshenkilöt pidetään ajantasalla hankkeiden edistymisestä. Keskustelujen perusteella suunnittelua viedään eteenpäin. SSK tarjoaa palvelua vaikka koko rakennushankkeen suunnitteluun alusta loppuun saakka mukaan lukien myös rakennuttamisen ja valvonnan. SSK:n rakennussuunnittelun ja tukitiimitoiminnan yhteyshenkilönä toimii Ari Hyvärinen. Tarvittaessa SSK voi toteuttaa vaikka koko rakennushankkeen rakennuttamisen ja valvonnan alkaen hankintojen ja urakoiden kilpailuttamisesta sopimuksien laadintaan sekä työmaanaikaisiin työmaakokouksiin ja urakan vastaanottoon. Pihattohankkeita toteutetaan yhä enemmän erilaisina kvr- ja kokonaishinta- sekä jaettuina urakoina. Rakennuttamiseen liittyvissä hankkeissa yhteyshenkilönä on Ari Hyvärinen, ari. puh maaviesti 3/2008

17 RAKENNUS ProAgria investoijan tukena HYVÄ SUUNNITTELU on onnistuneen investoinnin kivijalka SARI ISOTALUS Investoinnin kypsyminen ideaasteelta toteutukseen vaati monia vaiheita. On tärkeää, että tuottajalla on rakennusvaiheen käynnistyessä valmiiksi mietityt valinnat, joihin hän on myös sitoutunut. Väärät valinnat voivat tulla kalliiksi ja aiheuttaa valtavasti lisätyötä tulevaisuudessa. Tuotannon moninkertaistumisen myötä muuttuvat lähes kaikki tilan toiminnot. PROAGRIA tarjoaa investointia suunnittelevalle tilalle monipuolisen palvelupaketin. Kun investoinnista kiinnostunut asiakas ottaa yhteyttä suunnittelijoihin tai neuvojiin, tarjotaan tilalle ensin kehityskeskustelua, jonka aikana tehdään tilanteen alkukartoitus. Sen perusteella ohjautuu asiakas joko talousneuvonnan tai tuotantoneuvonnan - ProAgrian tai meijerin tai molempien neuvonnan asiakkaaksi. Jos investointi-ideaa viedään eteenpäin, tehdään seuraavaksi alustavat talouslaskelmat. Laskelmilla pyritään selvittämään tilalle sopiva investoinnin laajuus. Tulosten perusteella voidaan käydä alustavat neuvottelut rahoittajien kanssa. Tärkeää on miettiä pellon käyttö, tilalle sopivat rehunkorjuu ja - jakomenetelmät. Ohjaavia tekijöitä pitäisi olla tuotetun rehun hinta, systeemin toimintavarmuus ja työn määrä. Navetan toiminnallisuus ja eläinten hyvinvointi ovat kannattavan tuotannon edellytyksiä. Niiden miettimiseen ja huomioimiseen kannattaa paneutua tuotantoneuvojien avustuksella. SUUNNITTELUSSA luonnosten tekemiseen ja piirtämiseen edetään vasta, kun kaikki navetan toiminnalliset ratkaisut on mietitty. Aikaa ja kustannuksia säästyy, kun luonnoksia ei tarvitse tehdä aina uudestaan ja uudestaan. Luonnonvaiheessa investoivan tilan tiimi antaa laajaalaisen näkemyksen rakennuksen toimivuudesta. Elinkeinosuunnitelma on tärkeä osa investointituen hakuprosessia. Yksi osa suunnitelmaa on talouslaskelma ja toinen osa on kirjallinen selvitys tilan toiminnasta, tavoitteista ja keinoista, joilla tavoitteet saavutetaan. Uutta tulee olemaan se, että jaettavia euroja ei ehkä riitäkään kaikille hakijoille. TE-keskuksessa joudutaan luultavasti tekemään karsintaa. Paremmuusjärjestys muotoutuu juuri elinkeinosuunnitelman perusteella selville tulevista tilan kannattavuustekijöistä. UUSI NAVETTA olisi saatava mahdollisimman pian tuottamaan. Onnistuminen eläinten hankinnassa ja karjamäärän lisäämisessä nousee arvoon arvaamattomaan. Suurissa investoinneissa piilee aina loppuun palamisen vaara. Vaativa rakennusvaihe, moninkertaisen rehuntuotannon ja lisääntyvän eläinmäärän vaatima työ voi helposti uuvuttaa yrittäjät. Siirtyminen uuteen tuotantorakennukseen kysyy aluksi voimia ja malttia. SIIRTYMÄVAIHEEN ruokintaa voidaan etukäteen suunnitella ja pienentää muutoksen aiheuttamaa stressiä eläimille. Laitteiden toimintakunto on varmistettava ennen tuotannon aloitusta. Yksilön tarkkailusta on siirryttävä eläinryhmien seurantaan ja on opittava huomaamaan jo pienetkin muutokset käyttäytymisessä nopeasti. Onneksi aina on mahdollisuus oppimiseen. Esimerkiksi Lehmähavaintoja-koulutuksissa opetellaan eläintä seuraamalla havainnoimaan olosuhteisiin tai ruokintaan liittyviä puutteita. Toimeentulo-Jaksaminen- Hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Ilman toista ei voi olla toista. ProAgria haluaa kulkea viljelijän rinnalla ja antaa toiminnallaan menestymisen mahdollisuuksia. Tarjoamme mielellämme tehokkaat työvälineet ja vuosien kokemuksen tuoman ammattitaidon myös laajentavien tilojen käyttöön. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Sari Isotalus, puh , ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh , ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, puh , LUOTETTAVA SALAOJA-AURA on oiva apu sateiden aiheuttamia PINTAVESIHAITTOJA ja JÄÄPOLTTOJA vastaan. vielä erä hintaan 600 e Sis. alv 22% Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni Terä 20 x 200 mm erikoisterästä Vetokuula 75 mm Ojan syvyys 75 cm JYKEVÄ salaoja-auralla johdat pintavedet kätevästi notkoista yms. sala- ja avo-ojiin. Auralla vedät maahan myös salaojaputken. Soita ja kysy lisää! Esteeseen ajettaessa pultti toimii laukaisijana Kiinnitysholkki salaojaputkea varten Metallipaja Heikki Alakortes Ky ISOJOKI p /2008 maaviesti 17

18 YRIT YS Maitotilan sesonkituotteena VALOA PIMEÄÄN! ELL A KARTTIMO Haapajärven Autiorannassa toimivalla Pihlajamaan maitotilalla ei ole kätketty arjen innovaatioita pöytälaatikkoon, vaan keksinnöt on jalostettu koneiksi ja laitteiksi maatalousalan yritysten ja teollisuuden tarpeisiin. Monikäyttöiset minityövalot ovat Veljekset Pihlajamaan menestystuote, jonka takana on tinkimätön tuotekehitys ja vuosien työ. Ella Karttimo Pihlajamaan maitotilalla hoidetaan noin parinkymmenen lypsylehmän karjaa. Tilan väelle tämä määrä riittää samoin kuin yli kilon keskituotos. Peltoja on täällä vaikea saada lisää. Toisaalta emme halua lypsää eläimiä viimeiseen pisaraan, Markku Pihlajamaa sanoo. Visiot uudenlaisesta yritystoiminnasta maatilan ohessa alkoivat itää toistakymmentä vuotta sitten, kun Suomi oli juuri liittynyt EU:hun. Tilan yllä tuntuivat leijuvan synkät pilvet, niinpä piti ryhtyä kehittämään valoa pimeään hän naurahtaa. Tätä nykyä tilan yhteydessä kootaan Sunsboy-valolaitteita ja minityövaloja, jotka on kehitetty traktoreihin ja erilaisiin työkoneisiin sekä lukuisiin muihin käyttötarkoituksiin. Vuosien mittaan on kasvanut laaja tuoteperhe, jolla on käyttöä pyörätuoliteollisuudesta panssarivaunuihin ja prosessiteollisuuteen, Markku Pihlajamaa tiivistää. Pieni toimija pystyy joustamaan ja räätälöimään erikoistuotteita pienillekin käyttäjäryhmille poliisiautoihin, kaivoksiin tai vaikkapa navettaan. Pienkuormaajiin eläinpuolelle on oma 12 voltin sininen valo, koska eläinten on todettu pitävän sinisestä valosta. VERKOSTOITUMINEN ja alihankinta olivat pienen maaseutuyrityksen alkuvuosien suuri ja tärkeä oivallus. Pienen on pakko verkostoitua. Jos olisimme itse hankkineet kaikki koneet ja osaajat, emme olisi saaneet toimintaa alkuun. Lypsyjakkaralta ei korkealta tipahda: suurin satsaus on ollut kokoamiseen tarvittava rakennus käsityökaluineen, Markku Pihlajamaa sanoo. Minityövaloissa tarvittavia komponentteja Pihlajamaalle toimittaa parikymmentä eri yritystä. Työvalot kootaan ja pakataan omissa tiloissa. Markkinoinnista vastaa kuopiolainen tukkuliike Solentia Oy. Työvalojen kokoaminen on sesonkityötä. Kiireet keskittyvät syksyyn ja vuodenvaihteeseen. Pihlajamaan veljesten lisäksi ruuhka-aikana työssä on yksi kiireapulainen. Ella Karttimo Pitkä elinkaari sekä ekologiset ja kierrätettävät materiaalit ovat tuotekehityksen avainasioita. Valojen energiankulutus on pienentynyt huimasti alkuvuosista, vaikka valoteho on yhtä hyvä tai parempi. Materiaalitarve on tippunut kymmenesosaan, Markku Pihlajamaa kuvaa 10 vuoden kehitystä. Markku Pihlajamaan mukaan uuden tuotteen saaminen markkinoille vaatii kolme vuotta kehittelytyötä ja testausta. Kun hinnalla ei voi kilpailla, laadun on oltava niin hyvä, että se kestää vertailun. Hyvä esimerkki tästä on yrityksen valmistama xenon-työvalo, joka on läpäissyt vaativan saksalaisen TÜV-sertifiointilaitoksen käytettävyystestin. Testissä muun muassa pudotettiin työvalo 10 kertaa metrin korkeudesta betonilattialle, valoa sytytettiin ja sammutettiin kertaa peräk- Markku Pihlajamaa ja Hannu Kokkoniemi pitävät tärkeänä, että uusien keksintöjen kehittämisen tueksi saataisiin innovaatio- ja protopajoja. käin kahden sekunnin jaksoissa, työvalon suojalasin päälle pudotettiin metrin korkeudesta 10 kertaa 17,5 millimetrin teräskuula sekä työvaloa ruiskutettiin yläpuolelta kahden tunnin ajan vedellä. Kansainväliset huippumerkit eivät tätä testiä kestä. ONNISTUMINEN on Markku Pihlajamaalle suuri tunne, joka on kannustanut jalostamaan ja patentoimaan erilaisia maatalouden koneisiin liittyviä keksintöjä. Mielessä on myös monia rakennuspuolen innovaatioita ja visioita, jotka liittyvät ekologisuuteen ja energiansäästöön. Patentointi- ja valmistusvaiheeseen edennyt lietekärryn lastauspuomi on ollut hanke, jonka kehittämisessä on käytetty apuna muun muassa oman seutukunnan protopajamahdollisuutta. Innovatiivisten ja uusien keksintöjen kehittämiseen tarvittaisiin innovaatio- ja protopajatoimintaa. Yritykset ottavat harvoin valikoimaansa tuotetta, jota ei ole testattu markkinoilla tai joka on jollakin tavalla vielä keskeneräinen. Tähän odotamme lähiaikoina myös hankerahoitusta, ProAgria Oulun yritysneuvoja Hannu Kokkoniemi sanoo. 18 maaviesti 3/2008

19 y r i t y s OSTETAAN Romuautoja sekä muuta metalliromua Nouto ja käteismaksu P Romu-ukko Belarus - varaosat - renkaat - laitteet Traktoreiden ja puimureiden uudet ja käytetyt varaosat Monipuolinen varaosatalo NURMIJÄRVI, Hyvämäentie 123 Puh , GSM Käytä puhdasta kotimaista energiaa Kehitetty nimenomaan halkolämmitystä varten. Helppokäyttöinen suuren etuluukkunsa takia. MYÖS STOKERI KÄYTTÖÖN. Steel Production Maanselkä Oy Perho p VEDA 35 kw cm haloille VEDA 70 kw 1 m haloille HELPOTA PÄIVITTÄISTÄ TYÖTÄSI LISÄÄ PUHTAUTTA VÄHENNÄ TARTTUVIEN ELÄINTAUTIEN RISKIÄ katso tuotteet: puh OLEMME MUKANA KoneAgriassa Jyväskylässä os. D 101 Kestävät, toimivat ja helppohoitoiset puu- ja puualumiini-ikkunat mittatilaustyönä Sinun toivomustesi mukaisesti Asfalttia maatiloille tiiviit asfalttirakenteet AIV-varastoihin ja karjapihoihin asfaltoinnit tuotantorakennusten ympäristöihin, varastorakennusten lattioihin, pihoille ym... TEHDAS: Kantolan Teollisuusalue KUHMO Puh Fax MYYNTIKONTTORI: Rovakatu ROVANIEMI Puh Fax Lemminkäinen Infra Oy Päällystystoiminta Tiedustelut: Kajaani Kemi Kuusamo Oulu Raahe /2008 maaviesti 19

20 hyvinvointi Kainuu sai uuden tukihenkilön HENKISTÄ LAMAA VASTAAN! MARJATTA PIKKARAINEN Henkinen lama on pahin uhka, oli Kari Väänäsen ydinviesti maaseutua kehittävälle ja tutkivalle joukolle, joka kokoontui Kuhmoon elokuun lopulla. Näyttelijänä tunnettu Väänänen on viime vuosien kenties näkyvin syrjäseutujen sankarihahmo kotiseutunsa Kemijärven junayhteyksien ja tehtaan puolesta. Etenkään tulevaisuudenuskoa ei Väänäsen mukaan saisi keneltäkään viedä. Maaseudulla niin tuntuu kuitenkin alituiseen käyvän sekä yhteiskunnan että omien elämäntilanteiden paineissa. Kainuussa alkaneen Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hankkeen yksi tavoite onkin hakea ratkaisuja tulevaisuudenuskon säilyttämiseksi. Tilanteisiin, joissa omat voimat eivät riitä, ovat jo vuodesta 1996 lähtien Mela, MTK, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Maaseudun Sivistysliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Mielenterveysseura, Työterveyslaitos ja Kirkon diakoniaja yhteiskuntatyö rakentaneet maaseudun tukihenkilöverkkoa. Tukihenkilö on vapaaehtoinen rinnalla kulkija arjen paineissa ja elämän kriiseissä. Tukityö voi käytännössä tapahtua tapaamalla tai puhelimitse ja nykyään yhä enemmän netissä ja sähköpostissa. Verkostossa eri puolilla Suomea on pitkälti toista sataa ihmistä. Maarit keskitalo uusi tukihenkilö Kainuussa pitkän aikaa ainoana tukihenkilönä toiminut Annikki Väisänen on saanut vastikään kaverikseen Maarit Keskitalo Kestilästä. Hän on nuori maatalousyrittäjä, jonka tila on aivan Kestilän ja Vaalan rajalla. Hän on syntynyt Suomussalmella ja asunut Kajaanissa, eli Kainuun vastaavana tukihenkilönä toimiminen tuntuu hänestä hyvinkin luontevalta. Työhyvinvointihankkeella on tavoite saada vielä uusiakin tukihenkilöitä Kainuuseen, ja alkuun pääsemiseksi hankkeella on nyt oiva mahdollisuus tarjota koulutusapua. Alkuun auttajaksi ja opastajaksi voi halutessaan saada myös joiksikin päiviksi ammattihenkilön, esimerkiksi psykologin. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa hakeutua Maaseudun Sivistysliiton Helsingissä nyt marraskuussa järjestämälle uusien tukihenkilöiden peruskurssille. Työhyvinvointihanke on hyvässä vauhdissa Myös muut työhyvinvointikoulutukset ja luennot maaseutuyrittäjien, lomittajien sekä maatilojen työvoiman työssä jaksamisen edistämiseksi käynnistyvät syksyn mittaan. Toden teolla ollaan liikkeellä lokakuun puolen välin jälkeen, jolloin säännöllisesti kokoontuvat kuntoryhmät käynnistyvät jo ainakin Vuolijoella, Suomussalmella, Kuhmossa ja Ristijärvellä. Useampipäiväisiä kuntokursseja käynnistyy kaksi, Rokualla ja Vuokatissa. Painopiste on fyysisen kunnon testaamisessa ja kehittämisessä, mutta näkökulmaa myös kokonaisvaltaisempaan jaksamiseen on tarjolla esimerkiksi luentojen muodossa. Hankkeen opintomatka tehdään marraskuussa Kuopioon. Oppia ammennetaan Kuntosavotta-hank- keesta ja Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksiköstä sekä jaksamista teatterista ja karaoketansseista Rauhanlahdessa alustavan tiedon mukaan. Kainuun tukihenkilöt Keskitalo, maatalousyrittäjä, koulunkäyntiavustaja, Kestilä, puh , Annikki Väisänen, emäntä, opiskelija, Sotkamo, puh Tietoa Lapin ja Oulun alueen sekä koko Suomen tukihenkilöverkostosta löytyy osoitteesta Lisätiedot Kainuun koulutuksista: Marjatta Pikkarainen, puh , futureimagebank Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä? Maaseudun tukihenkilöverkkoon koulutetaan uusia henkilöitä Helsingissä Koulutuksen järjestää Maaseudun Sivistysliitto. Lisätiedot: Koulutamme myös liikunnan vertaisohjaajia yhteistyössä Haasta Itsesi Kunnolla -hankkeen kanssa. Jos olet miettinyt liittymistä vapaaehtoiseen auttajaverkostoon, se kannattaa tehdä nyt! Tiedustelut viimeistään Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hanke Marjatta Pikkarainen, puh maaviesti 3/2008

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

TilaArtturi hanke

TilaArtturi hanke TilaArtturi hanke 1.5.2007-31.4.2010 Laatua kannattavasti maitotilalle TilaArtturi-tapaaminen 11.10.2007 Minna Toivakka hankevastaava Valio Oy/Alkutuotanto, Kemira GrowHow, ProAgria ja MTT Tavoitteet Kohdistuvat

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9)

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) Luomumaidon arvoketjutyöryhmä ti 17.1. klo 14.00-16.00, Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) 2 Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 17.1 Arja Peltomäki Maatila

Lisätiedot

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2012 Syötekeskus 2012 Nurmirehun ja rehunäytteiden

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

T4C PIKAOHJE T4C 3.2

T4C PIKAOHJE T4C 3.2 T4C PIKAOHJE T4C 3.2 SISÄLLYS 1. VALIKKORAKENNE T4C 3.2... 3 2. Uuden eläimen lisäys T4C - ohjelmaan... 5 3. Poikiminen... 6 4. Siemennys... 8 5. Tiineystarkistus... 9 6. Umpeenpano... 10 7. Maidon erottelu...

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot