Kotitilalta. langat käsissä. Näin pidän lihatilan. Tilojen yhteistyöllä toimiva ketju. Yritysjohtajan asenteella tuloksiin s. 4-5 S s.

Transkriptio

1 Kotitilalta 3/2013 S. 6 9 Näin pidän lihatilan Yritysjohtajan asenteella tuloksiin s. 4-5 Tilojen yhteistyöllä toimiva ketju s. 24 langat käsissä

2 SISÄLTÖ 3/2013 Kuva: Harri Jalli S. 6 Jukka ja Sirpa Nousiainen kasvattavat lihakarjaa Savonlinnassa. S. 20 Mikko Nikula on toinen HKScanin hallituksen uusista varajäsenistä. Kuva: Pasi Leino Pääkirjoitus... 3 Kohti mahdotonta ja sen yli... 4 Hyvä johtaminen mahdollistaa investoinnit... 6 Tavoitteiden saavuttaminen motivoi... 7 Selkeä työnjako, jokaisella vastuunsa... 8 Terveenä eläkkeelle kotieläintöistä Työ näkyviin lihan arvostuksen nostamiseksi Liemitilan suunnitelma B Työryhmä on toimiva vaikutuskanava Kansi Kenttäedustaja Esa Heikkilä on tuottaja Pertti Rantasen apuna mm. porsasliikenteen suunnittelussa. Kuva: Pasi Leino Välttämätön mahdolliseksi Varajäsenet aloittavat hallitustyössä...20 Kesägrilliin HK Rypsiporsas Salmiakki- ja Karamellipossu...22 Kokonaisuus kartalle kehityssuunnitelma avuksi...24 Lihasikalat ajan tasalle...26 Ajankohtaista Karjasilmää ja ihmistuntemusta...28 Snabbt och kort...29 Markkinakatsaus...30 Rehumarkkinat: Ostamisen taito Kuva: HK Agri S. 24 Kokonaisuus toimii, kun vieroitetuille porsaille ja lihasioille on riittävästi paikkoja suhteessa suunniteltuihin porsimisiin. 2 Kotitilalta 3/2013

3 pääkirjoitus Kuluttajien tunteet huomioon Liiketalouden teoriat on määritelty moneen kertaan ja niitä on modernisoitu kuhunkin ajanjaksoon sopiviksi. Tietyt perusasiat pysyvät, huolimatta meneillään olevasta trendistä: tulojen on oltava menoja suuremmat ja kysyntään on pystyttävä vastaamaan riittävällä tarjonnalla. Näiden tekijöiden varassa on liiketoiminnan menestyminen, olkoon yritysmuoto mikä tahansa. Vain kannattava toiminta takaa yrittämiselle tulevaisuuden. On myös selvää, että ilman investointeja ei pystytä toteuttamaan kuluttajien vaatimuksia. Lihan hinnan on kuitenkin katettava tuotannolle asetettujen kansallisten vaatimusten aiheuttamat kovemmat kustannukset. Maataloudessa olemme joutuneet entistä kovempaan kilpailuun, jossa pärjätään huomioimalla sekä tunteet että liiketoiminnan lainalaisuudet. Me palvelemme ruoan tuottajina koko väestöä, joten meidän on otettava huomioon myös kuluttajien tunteet. Suomalaisen lihan kysyntä on vakaalla pohjalla. Meidän on ketjuna yhdessä varmistettava, että tarjonta riittää. Lisäksi on pidettävä mielessä, että läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden merkitys kasvaa. Tunteiden ohjatessa kuluttajien valintoja on huolehdittava erityisen tarkkaan tuotantoketjun läpinäkyvyydestä sekä siitä, että oma tekemisemme on lupausten tasolla. Kun puhumme ihmisten välisestä toiminnasta, on varmaa, että erilaisia mielipiteitä riittää. Lyhyellä aikavälillä on hyvin vaikea ennustaa raakaaineiden hintakehitystä, rahan hintaa tai edes tulevaa satoa. Tämän ovat kansainväliset lihamarkkinat jälleen näyttäneet. Olen aikaisemmin todennut, että halvan lihan aika on ohi, ja olen yhä sitä mieltä. Syöjät lisääntyvät ja se tulee vahvistamaan hintatasoa. Läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden merkitys kasvaa. Hyvää Juhannusta! Veli-Matti Jäppilä Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh. 010, , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimituspäällikkö Sari Järvinen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Toimituskunta Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä, Sari Järvinen, Veikko Kemppi (LSO Osuuskunta), Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala (HK Ruokatalo), Sami-Jussi Talpila, Eija Talvio Taitto Päivi Liikamaa, puh , Paino ForssaPrint, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 37. Kotitilalta 3/2013 3

4 Myyttinen yritysjohtaja Steve Jobs lepää Santa Claran hautausmaalla. Hänen toimintamalleistaan voidaan kuitenkin edelleen ottaa oppia jopa suomalaisessa maataloudessa. Kohti mahdotonta ja sen yli Kalle Leino Kehityspäällikkö Applen perustajan Steve Jobsin kuoltua lokakuussa 2011 The Atlantic- lehti julkaisi tarinan Applen kannettavan soittimen tuotekehityksestä. Kun insinöörit toivat Jobsille ipodin prototyypin, he kertoivat, että sitä oli täysin mahdotonta enää pienentää ja että he olivat joutuneet keksimään keksimisen uudestaan saadakseen koneen noin pieneksi. Jobs leikki laitteella, tarkasteli sen kokoa ja punnitsi sitä kädessään. Lopulta hän nousi, käveli akvaarion luo ja pudotti ipodin sinne. Sieltä tulee ilmakuplia, Jobs sanoi. Se merkitsee, että kuoren alla on vielä tilaa. Steve Jobs oli ilmeisesti lähes mielenvikaisuuteen asti täydellisyyden tavoittelija. Lisäksi on aina syytä olla kriittinen, kun mitä tahansa firmaa verrataan Appleen, vertailukohde on vähän liian kaukana. Mutta esimerkki voi antaa tietyn näkökulman myös sikatalouteen. Miksi tyydymme tappioon Suomalaisessa sikataloudessa ja maataloudessa yleensä tyydytään usein aivan liian heikkoon suoritukseen, vaikka edellytykset parempaan ovat olemassa. Ongelma näkyy koko toimialalla tutkimuksesta ja neuvonnasta maatiloihin ja teollisuuteen asti. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n sivuilla voi tutustua kannattavuuskirjanpidon tuloksiin. Ne osoittavat, että keskimääräisen tilan yrittäjänvoitto on ollut negatiivinen kuluvan vuosituhannen jokaisena vuotena niin lypsykarja-, naudanliha-, sika- kuin viljatiloillakin. Uskon tähän tulokseen täysin. Useimmat tilat todennäköisesti tekevät tappiota, mutta eivät kaikki. Olennaista olisi keskiarvojen lisäksi kertoa, miten parasta tulosta tekevät tilat pärjäsivät ja miksi ne edelleen tekivät positiivista tulosta. Tutkijoiden soisi myös spekuloivan, millainen olisi paras mahdollinen tulospotentiaali suomalaisella kustannustasolla. Kohtalonusko vie terän Julkisesti tällaista keskustelua ei kuitenkaan käydä. Sen sijaan heikkoa kannattavuutta käytetään yleisesti perusteena tukitason tai tuotteen hinnan nostamiselle. Samanlainen kohtalonuskoinen asenne lyö leimansa kaikkiin alan toimijoihin. Missä on se rehuoptimoija, joka käy isäntäväen kanssa tarkkaan läpi tilan teu- rastulokset ja kasvatuserän talouslaskelman ja pohtii, miten ruokintaa pitäisi säätää, jotta saavutettaisiin riittävä päiväkasvu sen pitäisi olla jokaisella lihasikatilalla 950 gramman paremmalla puolella. Tai missä se eläinlääkäri, joka miettii sikalan taloutta ja ennaltaehkäisee ongelmia, ottamatta suomalaista hyvää terveystilannetta itsestäänselvyytenä. Entä missä on talousneuvoja, joka ottaa tosissaan vastuuta tilan investoinnin kannattavuudesta, eikä naputa hihasta revittyjä numeroita elinkeinosuunnitelmaan investointitukien varmistamiseksi. Mitä Steve tekisi? Entä jos Steve Jobs ei olisikaan syntynyt 1955 Kalifornian San Fransiscossa, vaan esimerkiksi Huittisissa tai Vehmaalla? Entä jos hän ei olisi nuo- 4 Kotitilalta 3/2013

5 rena innostunut ohjelmoinnista vaan lihasiantuotannosta? Miten hän hoitaisi tilaansa? Steve olisi ensinnäkin asiakkaana äärimmäisen hankala. Sikalan rakennusvaiheessa hän ei olisi tyytynyt puoliksi säädettyihin sikalalaitteisiin vaan vaatisi, että laitteet toimivat täydellisesti kuten pitää, ennen kuin lasku maksetaan. Viljojen ja muiden rehun raaka-aineiden laatu olisi korkealla tasolla ja täs- mälleen isännän tiedossa samoin kuin rehunkulutus. Rehun optimoija tietäisi, että rehureseptin on pakko onnistua parhaalla mahdollisella tavalla, koska talous- ja kasvutulokset käydään tarkalla silmällä läpi seuraavassa tapaamisessa eivätkä pehmoiset selitykset mene läpi. Huonoa onnistumista ei pystyisi kompensoimaan paremmalla tarjoilulla seuraavalla ruotsinristeilyllä. Epätasaista porsasainesta Steve ei monta kertaa katsoisi. Jos porsasvälitys ei toimittaisi riittävän hyviä eläimiä, hän sopisi asiasta suoraan emakkotilan kanssa. Ensiluokkaisista porsaista hän maksaisi listahintaa enemmän, mutta jättäisi emakkotilalle huonoimmat 20 prosenttia. Joku toinen ne varmaan kelpuuttaisi halvalla hinnalla. Tilan työntekijät olisivat erittäin kovilla, mutta pysyisivät talossa, koska palkka olisi hyvä ja tilalla tekemisen meininki. Isäntä itse osallistuisi aktiivisesti käytännön töihin ja hioisi työmenetelmiä mahdollisimman yksinkertaisiksi ja tehokkaiksi. Eläinlääkäri ottaisi tilan ulkonaisesti terveen oloisista sioista verinäytteitä ja yrittäisi löytää piileviä ongelmia, joita voitaisiin eliminoida. Talousneuvoja tuottaisi laskelmia ja työkaluja tilan sisäiseen laskentaan isännän päätöksenteon tueksi. Tila menestyisi erittäin hyvin, mutta isäntä olisi tyytymätön ja pyrkisi parempaan Toimialalta toiselle Seuraavat ohjeet on sovellettu Walter Isaacsonin artikkelista Harward Business Review -lehdestä huhtikuulta keskity: Kaikkea ei tarvitse eikä voi yrittää, kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Yhtä tärkeää kuin päättää mitä tehdään, on päättää mitä ei tehdä. ymmärrä sekä yksityiskohdat että kokonaiskuva. yksinkertaista: Selkeytä tuotteita ja tuotantoprosesseja, karsi epäolennaisuuksia, pidä yllä järjestystä. tavoittele täydellisyyttä: Älä vertaa itseäsi keskiarvoon, vaan parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Mieti näkemys täydellisestä tuloksesta, jota kohti olet matkalla. siedä ainoastaan a-luokan pelaajia: Odottamalla loistavia suorituksia saat ihmiset tekemään niitä. Piirros: Kati Kelo Epätasaista porsasainesta Steve ei monta kertaa katsoisi. Kotitilalta 3/2013 5

6 Teksti Harri Jalli, Raila Aaltonen, Ulla Ketola Johtaja pitää langat käsissä Kuva: Harri Jalli Lempeitä poikia nämä isotkin ovat, Sirpa kehuu. Hyvä johtaminen mahdollistaa investoinnit Jukka ja Sirpa Nousiaisen tilanpito on ollut jatkuvaa kehittämistä. He aloittivat 20 vuotta sitten 30 peltohehtaarilla ja 12 lehmällä. Vuonna 2001 vanhasta navetasta tehtiin juottamo ja rakennettiin lämmin loppukasvattamo 170 sonnille. Vuonna 2007 investoitiin pihvikasvattamoon. Peltoviljely ja rehuntuotanto ovat kehittyneet mukana ja tila on nyt säilörehun ja viljan suhteen omavarainen. Murskeviljaan siirryttiin kymmenen vuotta sitten. Työnjako tilalla on selkeä. Vasikat, kaikki toimistotyöt ja huusholli ovat mi- nun vastuullani. Jukka hoitaa sonnit, peltotyöt ja metsät, toteaa Sirpa. Työtä isolla tilalla riittää ja kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Lannanlevityksen ja ruiskutukset hoitaa urakoitsija. Säilörehu tehdään yhdessä 40 kilometrin päässä olevan lypsykarjatilan kanssa. Kaksi vuotta sitten hankittu yhteinen itsekulkeva tarkkuussilppuri vei rehunteon tehokkuuden ja laadun halutulle tasolle. Yhteistyössä tilojen pitää olla samalla aaltopituudella. Molempien pitää hyötyä eikä kumpikaan osapuoli saa olla laskemassa viimeistä euroa. Pitää ymmärtää, että yhteistyön loppuminen olisi tappio molemmille. Tärkeä ostopalvelu on Jukan mukaan koko tilan talousanalyysi, joka on tehty vuosittain jo vuodesta Investoinneista selviäminen vie aikansa ja analyysin avulla nähdään, ollaanko oikealla tiellä. Kahden kasvattamoinvestoinnin jälkeen on opittu, että talous on tasapainossa vasta kolmen vuoden kuluttua, vaikka myynnit tasaantuvat nopeammin. Sama talousasiantuntija tekee Nousiaisille välitilinpäätöksen ja täyttää veroilmoituksen. 6 Kotitilalta 3/2013

7 Kuva: HK Ruokatalo Mäntyselän tila, Savonlinna Jukka ja Sirpa Nousiaisen tilalla on noin 400 pihvirotuista loppukasvatusonnia ja 200 maitorotuista, terninä ostettua lihanautaa. Viljelyksessä on 321 hehtaaria, säilörehua korjataan vähän myös muilta pelloilta. Yksi työntekijä ympärivuotisesti, kesällä toinen. Kiireisinä kesäkuukausina käytetään lisätyövoimaa tarpeen mukaan. Pelloilla pyritään tuottamaan mahdollisimman suuri ja hyvälaatuinen sato. Viljelysuunnitelmat tekee ProAgria, ja pakettiin kuuluu kasvustokäynti. Yhden päivän aikana kierretään kaikki lohkot, tarkistetaan rikkakasvien ja kasvitautien torjuntatarve sekä mahdollinen lisälannoituksen tarve. Koneitten hankinta perustuu aina laskelmiin ja huolelliseen harkintaan, samoin urakoitsijan käyttö. Paalausurakoitsija hoiti aiemmin tarkkuussilppurille sopimattomien lohkojen korjuun sekä kuivikkeitten paalaamisen. Taksa tuntui kuitenkin aika kovalta. Kun olkien paalaaminen kerran viivästyi kohtalokkaasti, Nousiaiset alkoivat laskea oman paalaimen kannattavuutta. Osoittautui, että hankinta tulee urakoitsijan käyttöä edullisemmaksi, kun paalaimella lisäksi urakoidaan jonkin verran. Työt saa tehdä silloin kun itse haluaa ja ellei suju, saa syyttää vaan itseään. Tilan kehittämiseen kuuluu myös itsensä kehittäminen. Muutama vuosi sitten Jukka ja Sirpa suorittivat yrittäjän ammattitutkinnon. Nyt he kouluttautuvat tilan yhtiöittämiseen liittyvissä asioissa. Vuotuinen työmäärä on Jukan ja Sirpan mukaan mukavasti tasapainossa. Kesä on niin kiireistä aikaa, että lomalle ei paljon ehditä. Silloin tilan töistä irrottaudutaan omalla rantasaunalla. Syksyllä ja talvella ehditään rentoutumaan paremmin. Lokakuussa perinteeksi on muodostunut HK Agrin ulkomaan opintomatka ja talvella käydään Lapissa hiihtämässä. Tavoitteiden saavuttaminen motivoi Mervi ja Antti Pirilä Kalannista asettavat tuotannon tavoitteet määrällisesti ja laadullisesti korkealle ja haluavat tehdä asiat hyvin. Tuottavuuden kehittäminen on keskeisin kehityskohde. Jatkuva rutiinien kehittäminen on meillä sitä, että koko ajan mietitään, kuinka saada enemmän aikaiseksi pienemmällä vaivalla ja työllä. Pirilät ovat käyttäneet konsultteja johtamisen tukena ja kokevat heistä olleen paljon hyötyä. Molemmat ovat myös opiskelleet johtamista. Tärkein ja uusin asia on kirjanpitäjän kanssa rakennettu kustannuspaikkakohtainen kirjanpito, joka antaa parvikohtaisesti katelaskelmat vuosittain tai kuukausittain. Pirilät tekevät kirjanpitäjän kanssa tiivistä yhteistyötä taloushallinnon asioissa. Kirjanpitäjän ohella tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat kylvö- ja puintiurakoitsijat, hakepuiden kuljettaja ja hakettaja, sekä kunnossapidossa ja rakentamisessa tarvittavat ammattilaiset. Tietenkin osaavat työntekijät ovat arjen pyörimisen tärkein tukipilari. Ja kyllä niitäkin päiviä on, kun aika ei tunnu riittävän ne vaan pitäisi osata tunnistaa ja pyrkiä tekemään asialle jotain, Pirilät toteavat. Lukuisat ammattimatkat ovat rakentaneet pohjaa halulle nähdä eteenpäin. Näyttelyiden ja laitevalmistajien lisäksi Pirilät ovat vierailleet kehittyvillä tiloilla ja ottaneet innolla vastaan vierailijoita omalle tilalleen. Antti Pirilä työskenteli muutama Aina kun on rauhallista, pyrimme mittaamaan omaa toimintaamme, kertovat Mervi ja Antti Pirilä. Ihalan tila Oy, Kalanti Broileriemoja vuodesta Mervi ja Antti Pirilä ovat aloittaneet tilanpidon Emoja on nyt Viljelyssä on 86 hehtaaria, jolla viljaa, lanttua ja vuodesta 2010 mansikan taimia. Työvoimaa on vakituisesti yksi kokopäiväinen ja yksi osa-aikainen lomittaja, lisäksi sesonkityöntekijöitä 5 10 henkeä. Lakisääteinen työterveyshuolto on järjestetty yksityisen lääkäriaseman kanssa. Kotitilalta 3/2013 7

8 vuosi sitten broileriemotilalla Belgiassa ja tilan isäntäpari vastavuoroisesti Pirilöillä. Tämä on auttanut kyseenalaistamaan omia tekemisen tapoja. On myös opittu, että suora benchmarkkaus vieraasta maasta vaatii tarkkaa perehtymistä ja asioiden erilaisuuden ymmärtämistä. Toimintaan vaikuttavilta sidosryhmiltä tulee usein vaateita sellaisten lisätöiden tekemiseen, jotka eivät nosta tuotteiden myyntihintaa, Pirilät kritisoivat. Tämä taitaa olla suomalaisten kansansairaus: olemme tehokkaita luomaan toisillemme töitä, jotka eivät euroissa mitattuna tuottavuutta paranna. Mervi ja Antti Pirilä kokevat työssä onnistumisen ja kovienkin tavoitteiden saavuttamisen tukevan parhaiten omaa jaksamistaan. Työssä jaksamisen kannalta keskeistä on mitoittaa oma työmäärä oikeaksi, jolloin jää voimavaroja ja innostusta myös strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen. Pitää säilyttää taito ja halu katsoa näitä asioita vuotta eteenpäin. Toki on hyvä nähdä myös se, kuinka paljon asiat ovat viimeisen 10 vuoden aikana muuttuneet ja hyväksyä, että muutos ei pysähdy tähän hetkeen. Lomia Pirilät kertovat viettävänsä välillä kahdestaan, välillä perheen tai ystävien kanssa, ja silloin tilalta lähdetään pois. Sunnuntait pidetään vapaana, kanaloissa tehdään vain välttämätön muninen pakkaaminen. Kun yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat aviopari, on päivänselvää että tiimin toimivuuden ylläpito vaatii enemmän panostusta kuin jos kävisimme omissa palkkatöissämme. Kaiken pohjana kuitenkin tarvitaan yhteinen näkemys ja arvomaailma. Östergårdin tila, Kristiinankaupunki Raimo ja Seija Östergård aloittivat maatalousyrittäjinä Tilalla on 400 emakkoa, joiden rehu tulee 190 hehtaarilta. Osa pelloista on vuokrattu. Metsää on noin 300 hehtaaria. Perheenjäsenten lisäksi töissä on yksi ulkopuolinen työntekijä. Työnantajakoulutusta tiloille Siipikarjatilojen kasvu on nostanut tarvetta ulkopuolisen työvoiman käyttöön, muutenkin kuin kausiluontoisesti. Alan haasteellisuus ja ammattitaitoisen työvoiman tarve edellyttävät niin työnantajilta kuin työntekijöiltäkin osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä. Siipikarjatilojen työnantajakoulutus on osana MAKERA-hanketta järjestettävä täydennyskoulutus, jossa käsitellään tilan päivittäiseen johtamiseen, työnantajana toimimiseen sekä tuottavuuteen liittyviä kysymyksiä. Koulutuksen järjestää Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), joka on myös suunnitellut sen sisällön yhdessä Siipikarjaliiton, Maaseudun Työnantajaliiton ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Koulutus koostuu kuudesta lähiopetuspäivästä, joista neljä oli kevätlukukaudella ja kaksi ensi syksynä. 16 hengen osallistujaryhmässä on muutama kananmunantuottaja, suurin osa on broileriketjuun kuuluvia tuottajia. Vastaava koulutus sikatilallisille päättyi helmikuussa Lähiopetuspäivillä HAMKissa vierailee eri luennoitsijoita. Ensimmäisillä kokoontumiskerroilla aiheina olivat esimiehen rooli siipikarjatilalla, työnsuunnittelu ja organisointitaidot sekä erilaiset johtamistyylit. Seuraavana vuorossa olivat työn terveysvaarat sekä työsuojelu siipikarjatiloilla. Kevään viimeisessä tapaamisessa käsiteltiin työsuhteen ehdot ja sen lainsäädäntö työsopimuksen keskeiset ehdot sekä eläinterveys. Syksyn aiheita ovat vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä siipikarjatilojen haasteet ja tulevaisuudennäkymät. Koulutus on ollut antoisaa, koska ryhmäläiset ovat motivoituneita sekä avoimia. Maarit Laine Selkeä työnjako, Raimo ja Seija Östergård Kristiinankaupungin Metsälän kylästä ovat määrätietoisesti kehittäneet 10 peltohehtaarin ja kuuden emakon tilastaan dynaamisen perheviljelmän, jossa tuleva jatkaja Miika Östergård on mukana. Perheessä jokainen tietää vastuualueensa tavoitteet, ja toimintoja sekä kehitystä viedään yhdessä tuumin eteenpäin. Tavoitteet ja toimintatavat ovat selkeytyneet yhteisten keskustelujen pohjalta. Neljä vuotta sitten Miika ja Seija ottivat vastuun sikataloudesta ja Raimo viljanviljelystä. Tilan vakituinen työntekijä Philip Hammarberg osallistuu talvisin metsätöihin ja kesäisin peltotöihin. Näin Östergårdit ovat voineet työllistää hänet kokoaikaisesti. Miika lähti kehittämään porsastuotantoa määrätietoisesti neljä vuotta sitten. Alussa sikalassa työskenteli kolme henkilöä, mutta nyt Miika ja Seija hoi- 8 Kotitilalta 3/2013

9 Kuva: ulla Ketola Östergårdilla vastuualueet on jaettu kolmen perheenjäsenen kesken. Miika ja Seija Östergård (kuvassa) vastaavat sikataloudesta, Raimo Östergård viljelystä. jokaisella vastuunsa tavat sikalan kahdestaan. Vapaapäivät hoitaa ulkopuolinen lomittaja. Työskentelemme aamulla seitsemästä kahteentoista ja iltapäivällä puoli neljästä puoli kuuteen. Tässä ajassa ehdimme tehdä kaikki työt. Ensi vuonna Miikan avovaimo Anu Jokinen aloittaa työt sikalassa. Silloin työlista tehdään koko vuodelle ja vuoroja kehitetään työpareina siten, että Raimo ja Seija hoitavat Miikan ja Anun lomapäivät. Työlista on todella hyvä, koska tiedän aina, koska on vapaapäivät ja voin suunnitella omat menot, kertoo Seija. Porsastuotannon kehittämiseen Miika on hakenut tietoa näyttelyistä, kirjallisuudesta ja neuvojilta. Östergårdeilla on aina puhuttu avoimesti yhdessä, miten tuotantoa voidaan kehittää. Tärkeää on aina ollut miettiä yhdessä uusia vaihtoehtoja ja suodattaa ne meidän tilalle toimiviksi malleiksi, kertoo Miika. Viimeisten vuosien aikana emakoiden tuotostaso on noussut neljällä porsaalla ja nyt vieroitetaan noin 26 porsasta emakkoa kohden. Tavoitteena on edelleen parantaa välitysporsaiden määrää ja laatua siten, että lihasikalat ovat tyytyväisiä. Tämä edellyttää vieroitettujen porsaiden kasvatuspaikkojen lisäämistä ja porsaiden ruokinnan parantamista, tiivistää Miika tulevia kehittämiskohteita. Apuna on HK Agrin tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen, jonka kanssa tehdään porsastuotannon kehityssuunnitelma. Olemme tyytyväisiä viime talvena tehtyyn tuotantosopimukseen HK Agrin kanssa, jossa verkotuimme kahden lihasikalan kanssa, kertoo Miika. Porsaat lähtevät säännöllisesti joka viikko ja samalla saamme tärkeää palautetta porsaiden laadusta ja kasvukyvystä. Optipossun raportit tutuksi kurssilla Lähes 50 HK Agrin sopimustuottajaa osallistui huhtikuussa Optipossu netin käyttäjäkoulutustilaisuuksiin. Charlott Dahlin osallistui koulutukseen Tampereella. Hän hoitaa miehensä Kjell Glasbergin kanssa 900-paikkaista lihasikalaa Maalahdessa. Dahlin on aina seurannut tarkkaan oman sikalan tuloksia. Nyt hän on tallentanut Optipossu nettiin ensimmäisen kasvatuserän kuolleisuuden, lääkitykset sekä rehunkulutuksen. Alussa sisään kirjautuminen ei onnistunut, mutta nyt se onnistuu ja ohjelmaa on mukava käyttää, kertoo Dahlin. Optipossu netti saa häneltä kiitosta helppokäyttöisyydestään. Optipossu netin raporteissa on hyvää tietoja ja varsinkin siitä saatava tulosten vertailutieto on mielenkiintoista. Optipossu netti aukeaa kaikille kehitysohjelmaan kuuluville tiloille kesän aikana. Uusille tiloille lähetetään työohjeet. Optipossun työohjetta päivitetään tarpeen mukaan ja uusin versio on aina Sinetissä. Ruotsinkieliset ohjeet julkaistaan kesällä. Syksyllä HK Agri järjestää uusia Optipossu netti -koulutustilaisuuksia. Seuraathan ilmoittelua Sinetissä! Ulla Ketola Kotitilalta 3/2013 9

10 Työuupumuksen oireet ovat tuttuja joka toisella lypsykarjatilalla. Ihmissuhteet, ystävät ja perhe lisäävät voimavaroja. Terveenä eläkkeelle kotieläintöistä Viljelijän työkykyä uhkaavat niin työtapaturmat, ammattitaudit kuin stressikin. Yhdessä työterveyshuollon kanssa viljelijä voi tehdä paljon oman terveytensä hyväksi, jos vain halua on. Raila Aaltonen V altiovaltakin on huolissaan viljelijöiden työuran pituudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alainen työryhmä etsii parhaillaan keinoja edistää maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Se luovuttaa mietintönsä elokuun lopussa. Työryhmän sihteerinä toimii kehityspäällikkö, MMT Markus Pyykkönen STM:n työsuojeluosastolta. Huoleen on aihetta, sillä maatilatalous on tilastojen perusteella riskialtis elin- 10 Kotitilalta 3/2013

11 Kuva: Steve Baccon keino. Vuosittain maataloustöissä sattuu noin työtapaturmaa. Tapaturmasuhde on lähellä toimialojen valtakunnallista keskiarvoa, mutta maatalouden työtapaturmista joka neljäs on vakava ja johtaa yli kuukauden työkyvyttömyyteen. Muilla aloilla vakavien tapaturmien osuus on alle 10 prosenttia. Tapaturmariski aliarvioidaan Pyykkösen mielestä kovin helposti. Tilastojen perusteella voidaan ennustaa, että 90 prosenttia maatalousyrittäjistä selviää tulevan vuoden ilman tapaturmia, mutta tilastot kertovat myös sen, että lähes jokaiselle sattuu uran aikana tapaturma. Työuupumus tuttua maitotiloilla Suuri osa maatalousyrittäjistä arvioi työkykynsä vähintään melko hyväksi. Alle 40-vuotiaista maatalousyrittäjistä useampi kuin neljä viidestä kokee työkykynsä hyväksi tai erittäin hyväksi. Yli 60-vuotiaista näin ajattelee enää joka kolmas, ja neljännes pitää työkykyään enintään välttävänä. Iän myötä näkemys siitä, miten työt jaksetaan hoitaa nykyjärjestelyin, muuttuu pessimistiseksi. Alle 40-vuotiaat uskovat jaksavansa tehdä työt nykyisin järjestelyin myös tulevaisuudessa. Yli Maatilalla yrittäjän ja perheen jaksaminen on ykkösasia. 60-vuotiaat epäilevät, selviävätkö he nykyisistä töistään. Kotieläintyö pistää viljelijät koville, mikä näkyy eroina koetussa työkyvyssä tuotantosuuntien välillä. Maitotiloilla työkyky koetaan yleensä heikommaksi kuin viljatiloilla, ja työuupumus on yleistä. Lypsykarjatiloilla 16 prosenttia vastaajista ilmoitti kokevansa melko paljon tai erittäin paljon stressiä. Yhdeksällä prosentilla vastaajista oli vakavan ja 45 prosentilla lievän työuupumuksen oireita. Toisaalta lähes viidesosa ei kokenut lainkaan stressiä ja lähes puolet oli täysin vapaita työuupumusoireista. Tilakoko vaikuttaa hieman koettuun työkykyyn. Alle 20 hehtaarin tiloilla koetun työkyvyn keskiarvo oli 4,4 ja yli 100 hehtaarin tiloilla 4,7. Pyykkönen arvioi tämän liittyvän pienten tilojen keskimäärin alhaisempaan automaation asteeseen. Ennaltaehkäisyyn varattava aikaa Sairauden vuoksi eläkkeelle siirtyy noin 600 maatalousyrittäjää vuodessa. Neljässä tapauksessa kymmenestä työkyvyttömyyden syynä on tuki- ja liikuntaelinsairaus ja joka kuudennessa tapauksessa mielenterveyden ongelmat. Työssä jaksamista edistävät eniten säännölliset lomat, riittävä lepo ja laadukas vapaa-aika. Myös ihmissuhteet, ystävät ja perhe lisäävät voimavaroja. Terveyttä ja hyvää psyykkistä ja fyysistä kuntoa pidetään keskeisinä työssä jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä. Suurimpina uhkina työkyvylle pidetään henkisiä uhkia, stressiä ja masennusta. Sairaudet, ammattitaudit ja tapaturmat koetaan myös työkyvyn uhkiksi. Liiallinen työmäärä, kiire ja työn sitovuus ovat usein syynä siihen, että uhkien ennaltaehkäisyyn ei jää riittävästi aikaa. Nämä ovat tekijöitä, jotka työterveyshuolto kyllä huomaa sekä tilakäynneillään että terveys-tarkastuksissa, mutta itse ongelmaa työterveyshuolto ei pysty ratkaisemaan. Ratkaisut työhyvinvointia parantavista toimenpiteistä tekee aina yrittäjä itse, Pyykkönen muistuttaa. Yrittäjällä vastuu itsestään Työtapaturmat vähenevät ja työhyvinvointi paranee, kun yrityksen johto sitoutuu työolojen kehittämiseen. Tämä tuli selvästi esille, kun Työterveyslaitos selvitti työtapaturmien ehkäisemiseksi perustetun Nolla tapaturmaa -foorumin vaikuttavuutta. Foorumiin osallistuneilla työpaikoilla tapaturmat vähenivät 15 prosenttia, kun valtakunnallisesti työtapaturmien määrä kasvoi nelisen prosenttia. Hyvä tulos ei synny itsestään. Tekemistä on johdettava, myös yhden ja kahden hengen yrityksissä, Pyykkönen korostaa. Johtaminen on asioiden panemista tärkeysjärjestykseen. Maatilalla yrittäjän ja yrittäjäperheen jaksaminen on ykkösasia. Viljelijä saa asiantuntevaa apua työkyvyn ylläpitämiseen työterveyshuollosta. Pyykkösen mukaan sen palvelujen hyödyntäminen on paitsi hyvää johtamista, myös olennainen osa tilan riskienhallintaa. Tilakäynnillä selvitetään työolosuhteet ja työhön liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit. Koska muut työterveyshuoltopalvelut suunnitellaan tilakäyntien tulosten perusteella, käynneillä tulee keskittyä yrittäjän kannalta olennaiseen. Annettujen ohjeiden tulee olla sopusoinnussa niiden mahdollisuuksien kanssa, jotka yrittäjällä on tilansa työolosuhteiden kehittämiseen. Kotitilalta 3/

12 Teksti Raila Aaltonen Piirros Kati Kelo Työ näkyviin lihan arvostuksen nostamiseksi Sikatilat tekevät valtavasti työtä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Liha-alan yhteishanke puolestaan tekee kuluttajillekin selväksi, miksi Suomi on vastuullisen lihantuotannon edelläkävijä. Suomi vastuullisen lihantuotannon mallimaana, lyhyemmin Suvali -hanke, pyrkii kaupallistamaan sikojen terveyden eteen tehdyn suururakan hyödyt. Sianlihantuotantoon luodaan selkeä laatujärjestelmä, ja asia viestitään kuluttajille. Laatujärjestelmä pohjautuu ETT:n ylläpitämään Sikava-terveydenhuoltorekisteriin. Sianlihan alkutuotanto toimii hankkeessa pilottina. Muille eläinlajeille pyritään luomaan vastaavat laatujärjestelmät Suvalin jatkohankkeissa. Kuluttajien kiinnostus eläintuotantoa ja eläinten hyvinvointia kohtaan on kasvanut huimasti viime aikoina. Läpinäkyvyydestä ja jäljitettävyydestä on tullut jo tietyn kuluttajaryhmän ostopäätöksiä ohjaava tekijä, kuvailee HK Ruokatalon kehitysjohtaja Anne Terimo. Hänen mukaansa kotimaisen sianlihan arvostus ei nykyisellään ole ansaitsemallaan tasolla. Sekä kaupan että kuluttajien arvostus kotimaista lihaa kohtaan nousee, kun tieto ketjussa noudatettavista käytännöistä tulee laajemmin tutuksi. Lihan tuotantotapa näkyviin Jotta liha-alan itse hallinnoimasta ja vapaaehtoisesta Sikavasta tulee virallisesti tunnustettu kansallinen järjestelmä, tulee ulkopuolisen auditoijan käydä se läpi kaikilta osiltaan.kesäkuun alussa voimaan astuneen elintarvikelain mukaan Evira voi myöntää hyväksytyn auditoinnin jälkeen Sikavalle laatujärjestelmän virallisen statuksen. Tämän jälkeen asiasta aletaan viestiä kuluttajille. Silloin kuluttajat vihdoin pääsevät näkemään eron ja tekemään tietoisen valinnan eri tuotantotapojen välillä. Tuotantotapoja voidaan erottaa ainakin neljä: kansalliseen laatujärjestelmään perustuva tuotantotapa, laatujärjestelmän ulkopuolella tuotettava ns. perusliha, luomu- sekä tuontiliha. Terimon mukaan tuotantotapojen välisistä eroista tullaan viestimään laajalti muun muassa alan yhdessä rahoittaman kampanjan kautta sekä Lihatiedotuksen välityksellä. Tuotantotapa voidaan merkitä pakkauksiin ja brändit voivat viestiä asiasta myös itsenäisesti. Sikojen terveydenhuoltorekisteri Sikavan hyödyt liittyvät ennen kaikkea tuoteturvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin. Muita kuluttajien tärkeinä pitämiä asioita voidaan Terimon mielestä ottaa mukaan myöhemmin. Mahdollisesti tulevaisuudessa laatujärjestelmää voidaan laajentaa ottamalla ympäristöasiat huomioon sekä kuvaamalla koko tuotantoketjua. 12 Kotitilalta 3/2013

13 Hankkeella laaja tuki Kuluttajat eivät ole ainoita, joille lihan tuotantotapaan liittyvää valistusta suunnataan. Terimo odottaa myös julkisten hankintaorganisaatioiden, kuten kuntien kiinnostuvan sianlihantuotannon kansallisesta laatujärjestelmästä. Erityisesti julkisella puolella olisi toivottavaa, että tuotantotavasta tulisi yksi hankintakriteeri muiden joukossa, ja että tätä kautta kotimaisen lihan merkitys korostuisi. Tällä hetkellä julkisilla hankintaorganisaatioilla ei ole toimivaa työkalua kilpailutukseen, jolloin hinnan merkitys korostuu, hän pohtii. Kaikki isot liha-alan toimijat ovat sitoutuneet yhteiseen hankkeeseen. Mukana ovat HK Ruokatalon lisäksi Atria, Snellman ja Saarioinen. Hankkeen suurin rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Terimo kertoo, että myös kauppa suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Tämä on tärkeää, sillä kaupan vastuul- Lihan tuotantotapa voisi olla yksi julkisen hankinnan kriteereistä. le tulee tuotantotavan merkitseminen hintalappuihin. Auditoidun laatujärjestelmän ansiosta viestintään voidaan hakea rahoitusta EU:lta. EU:n menekinedistämisrahaa haetaan yhteistä markkinointia ja viestintää varten Suomessa. Asia vaatii laajaa kampanjointia valtakunnan mediassa, jotta kuluttajat oppivat tunnistamaan kansallisen laatujärjestelmän nimeltä ja erottamaan eri tuotantotavat toisistaan, Terimo sanoo. Kampanjassa tullaan kertomaan laatujärjestelmän erityispiirteistä ja sen tuomasta lisäarvosta. Laatujärjestelmän nimeä ei ole vielä julkistettu. Kesän parhaat KIVENNÄISTARJOUKSET Tilaa kivennäiset vaivattomasti ja edullisesti! Komponenttiruokintaan suunnitellut HK Agrin kivennäiset soveltuvat parhaiten aperuokintaan. Jouheva käytettävyys ja hyvä sekoittuvuus helpottavat ja nopeuttavat ruokintaerän valmistusta. Suuret suuntakuormat sekä jakelu samalla alueella usealle tilalle alentavat rahtikustannuksia. Molemmat apekivennäisemme ovat fosforivapaita ja lisäksi olemme nostaneet niiden magnesiumpitoisuuksia. Apekivennäisistä on nyt saatavana myös korkeammalla e-vitamiinipitoisuudella varustettu Apekivennäinen +. Apekivennäinen 235 /tn Mullikivennäinen 325 /tn Apekivennäinen+ 265 /tn Emokivennäinen 400 /tn Rahtikustannukset kivennäisille 1000 kg 60 /tn 2000 kg 55 /tn 3000 kg 50 /tn 4000 kg 35 /tn 5000 kg 30 /tn Minimitilaus 1000 kg: Suuremmat toimituserät sovitaan tapauskohtaisesti. Tilaukset toimitetaan tilauspäivästä 3 viikon sisällä. Hintoihin lisätään alv. Apekivennäinen Apekivennäinen+ Mullikivennäinen Emokivennäinen Kalsium g/kg Fosfori g/kg Magnesium g/kg Natrium g/kg A-vitamiini, ky/kg D-vitamiini, ky/kg E-vitamiini, mg/kg Kysy lisää ja tilaa! Jukka Kinnunen Puh jukka.kinnunen@hkagri.fi Mirva Heikkilä Puh mirva.heikkila@hkagri.fi Pirjo Leva Puh pirjo.leva@hkagri.fi HK Agri Oy PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), Turku Vaihde

14 Jouni Saarinen Myyntipäällikkö, sianrehut Elintarviketeollisuuden sivutuotteina syntyy käyttökelpoisia nestemäisiä valkuais- ja energiarehuja sioille. Liemirehujen käyttäjien on varauduttava myös tuotantokatkoksiin. Liemitilan suunnitelma B V iljaa käyttävässä elintarvikeja biopolttoaineteollisuudessa syntyy sivutuotteena valkuaispitoisia nestemäisiä rehuja, joista tutuimmat ovat Altian ja ST1:n Jokioisen ovr-liemet. St1:n muissa bioetanolilaitoksissa syntyy ovr-liemen tyyppistä leipomorankkirehua, jossa raakaainepohja on viljan sijasta leipomotuotteet. Valkuaispitoiset liemirehut ovat niin koostumukseltaan kuin taloudellisestikin erittäin järkevä pohja sikojen ruokintaan. Meijeriteollisuuden sivutuotevirrat ovat heroja ja huuhteita. Ne ovat pääosin energiarehuja, joilla korvataan osittain viljaa sikojen ruokinnassa, mutta samalla ne monipuolistavat dieettejä ja ovat erittäin maittavia. Näistä syistä iso osa lihasikaloista ja osa emakkoloistakin käyttää ruokinnoissaan liemirehuja. Liemirehuruokinnoissa ensiarvoisen tärkeää on raaka-aineiden tunteminen, oikeat täydennysrehut sekä ammattitaitoinen ruokinnan optimointi. Tuotantomäärät vaihtelevat Liemirehujen edut ovat selvät, kolikon toinen puoli on liemirehujen tuotantomäärien vaihtelut. Liemirehujen hinnat on sidottu valkuaisen ja ohran hintaan. Valkuaispitoisissa liemirehuissa (ovr-liemet ja leipomorankkirehut) hinta muodostuu soijarouheen ja ohran hinnasta, joista soijalla merkittävämpi osuus. Maitopohjaisissa liemirehuissa hinta perustuu pääosin ohran markkinahintaan. Säännöllisillä hinnantarkistuksilla liemirehut pidetään aina kilpailukykyisinä. Tämä on tarpeen, jotta niiden menekki taataan ja liemirehujen tuotantolaitokset saavat pyöriä normaalisti päätuotteiden menekkien mukaisesti. Koska sivutuoteliemien määrä elää päätuotteiden tuotannon mukaan, tuotannon taso vaihtelee kaikilla tuotantolaitoksilla ja niillä on myös ennakoidut huoltotaukonsa. Vaihtelu sivujakeen määrissä asettaa omat haasteensa li- Ruokinnan vaihtoehdot Muutostilanteessa ruokintalaite pitää ohjelmoida uudelleen. Kysy sopiva ruokintaresepti HK Agrilta. Rypsiporsaan ruokintaan ilman liemirehuja on kolme vaihtoehtoa: RP täysrehut 1 ja 2 RP puolitiivisteet 1 ja 2 RP tiiviste+vilja+rypsiöljy Viljaporsaan ruokintavaihtoehdot ilman liemirehuja ovat: Täysrehut Puolitiivisteet Tiivisteet Soija-premix -ruokinta Näistä jokainen tila löytää parhaan korvaavan vaihtoehdon oman tuotannon lähtökohdat huomioiden. 14 Kotitilalta 3/2013

15 Kantapään kautta on jo opittu, että aina ei korvaavia liemirehuja ole saatavana. hantuotantoketjulle ja logistiikalle. Haastetta lisäävät vielä odottamattomat tuotantokatkokset tehtailla. Viesti kertoo katkoksesta Kaikista ennakoiduista tuotantokatkoksista ja tuotannon määrän vaihteluista ilmoitetaan rehujen käyttäjille mahdollisimman ajoissa joko kirjeellä tai tekstiviestillä. Viestissä kerrotaan mahdollisen tauon kesto tai muuttunut tuotantomäärä. Liemirehutehtaiden tuotantotaukojen aikana tiloille pyritään toimittamaan ensisijaisesti lähinnä olevaa korvaavaa liemirehua. Tämä saattaa aiheuttaa tarvetta muuttaa ruokintareseptejä ruokintalaitteelle. Ensiarvoisen tärkeää on, että jokainen asiakas reagoi viestiin ja toimii pyydetyllä tavalla. Tilojen on siis aktivoiduttava Kuva: Eetu Mikkola itsekin näissä tilanteissa ja otettava yhteyttä HK Agrin ruokintasuunnittelijaan, jotta saamme mahdollisimman nopeasti tilanteeseen sopivan reseptin koneelle ja lihantuotanto voi jatkua häiriöttä. Kuivarehua tarvittaessa Kantapään kautta on jo opittu, että aina ei korvaavia liemirehuja ole saatavana. Tällöinkin jokaiselle tilalle löytyy sopiva ruokintaratkaisu. Tarjolla on niin rypsiporsaan kuin viljaporsaankin kasvatukseen useita eri vaihtoehtoja. Ennalta ilmoitettuihin tuotantotaukoihin pitää valmistautua ajoissa, koska tilalle todennäköisesti tarvitaan erilainen, korvaava teollinen rehu. Teollisen rehun vaihto toiseen saattaa kestää useamman viikonkin jos käytössä on vain yksi siilo tai siilotilaa ei muuten ole ylimääräiselle rehulle. Jokioinen jää kesätauolle ST1:n Jokioisten ovr-tuotanto katkeaa juhannuksesta noin viideksi viikoksi. Tämänhetkisen tiedon mukaan Jokioisten liemen käyttäjille ei saada korvaavia liemirehuja muualta tauon aikana. Kesän tuotantotauosta on ilmoitettu asiakkaille ensimmäisen kerran helmi kuussa ja uudestaan kesä kuun alussa kirjeellä ja tekstiviestillä. Kaikilla Jokioisten liemirehua käyttävillä tulisi olla korvaava ruokintavaihtoehto valmiina jo nyt, tai ainakin on toimittava nopeasti sen saamiseksi. Ota kiireen vilkkaa yhteyttä HK Agriin, niin hoidetaan asia kuntoon. Liemellä saadaan sioille energiaa ja valkuaista kilpailukykyiseeen hintaan. Kuivarehuja voidaan joutua käyttämään tehtaiden tuotantotaukojen aikana. Kotitilalta 3/

16 Kannattavuus Kannattavuuden kehittäminen on teurasbroilerin kasvattajien mukaan ykkösasia. Koko tuotannonalan tulevaisuus vaarantuu, ellei kannattavuus mahdollista investointeja, he korostavat. Työryhmä on toimiva vaikutuskanava Broileritilojen yhteistyöryhmille asetettiin ensimmäisessä palaverissa tavoitteeksi kehittää tuotannon ja hankinnan kilpailukykyä ja seurata kannattavuutta. Työryhmissä käydään läpi parhaita käytäntöjä tiloilta kauppaan asti koko konsernin tasolla. Kannattavuutta seurataan alkutuotannon eri osissa ja verrataan tuotantotapoja ja -kustannuksia eri maissa. Tuottajat uskovat, että ketjun analysointi konsernin koko toiminta-alueella tuo työryhmille näkemyksiä myös tulevaisuuden uhista ja mahdollisuuksista. Virheellisesti tulkittuna ja huonosti johdettuna parhaiksi käytännöiksi otetaankin halvimmat käytännöt, ja seuraukset näkyvät viime aikojen lihaskan- daaleissa, Mika Puotunen huomauttaa. Teurasbroilerin kasvattajat kokevat työn alkutuotantotyöryhmissä hyväksi vaikutuskanavaksi. Uudessa mallissa yhtiö on sitoutunut kuuntelemaan tuottajien näkemyksiä, ja asioista neuvotellaan suoraan teurastamon väen kanssa, kiittää Mika Säteri. Tuottajilla on aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Muuten en olisi tässä mukana. Jussi Oittinen Kannattavuuskysymysten lisäksi ryhmä on työstänyt alkutuotannon neuvonnan kanssa koulutustilaisuuksia ja tuotantorakennusten olosuhdekartoituksiin liittyviä asioita. Tuotantotulokset ja niiden kehittyminen käydään ryhmässä läpi säännöllisesti ja pohditaan, miten tuloksia voitaisiin parantaa. Jussi Oittisen mukaan pitkään jatkuva sopimustilojen heikko kannattavuus on uhka koko ketjun kehitykselle. Uusia investointeja ja korjausinvestointeja ei pystytä tekemään jos tuotanto ei kannata. Tilojen korkealaatuinen toiminta on avainasemassa, Puotunen muistuttaa. Edistyksellisen, jopa innovatiivisen tuotanto- ja toimitusketjun ansiosta pääs- 16 Kotitilalta 3/2013

17 tään maailman turvallisimpaan siipikarjan lihaan ilman lääkitystä ja toisaalta tehokkaaseen logistiikkaan. Työryhmien keskeinen tavoite on prosessin kehittäminen yhä kilpailukykyisemmäksi. Eläinten hyvään elämään ja kasvuun panostamalla tuodaan eettisyyttä arvostavalle kuluttajalle entistä laadukkaampaa kotimaista siipikarjanlihaa. Työryhmässä toivotaan konsernin johdon tulevan tuottajatilaisuuksiin kertomaan ajatuksiaan ja näkemyksiään tuotannon tulevaisuudesta Suomessa. Johdolle menee myös viesti, että tuotantolaitos tarvitsee kipeästi investointeja, joilla kapasiteettia voidaan lisätä ja pysytään kehityksessä mukana. Tuotantoa kehitetään kuluttajien ja eläinten ehdoilla. Vastaajien mukaan pitkän tähtäimen kasvumahdollisuudet koko konsernissa edellyttävät, että koko toimitusketju alkutuotannosta kauppaan ja asiakkaalle toimii kannattavasti. Vastaajat Jussi Oittinen, Sastamala, kasvatuspaikkaa Mika Säteri, Köyliö, kasvatuspaikkaa Mika Puotunen, Nousiainen, kasvatuspaikkaa Teuraskasvattajien työryhmään kuuluu myös Ari Mahlamäki. HK Scanilla on mahdollisuus toimia esimerkkinä läpinäkyvästä toiminnasta, jossa näillä työryhmillä on oma tärkeä roolinsa. Mika Puotunen Broileriasiat kolmessa työryhmässä Tuotannon kehittäminen sopimustuottajista muodostetuissa työryhmissä on tuttu toimintatapa broilerinkasvattajille, sillä työ aloitettiin 20 vuotta sitten. Tuottajat ovat valinneet itse edustajansa ryhmiin. Oheiseen juttuun on koottu sähköpostihaastattelulla teuraskasvattajien työryhmän jäsenten arvioita toiminnasta. Nuorikkokasvattajien ryhmässä asialistalla ovat olleet tuotantomäärien ja markkinatilanteen seuranta ja katelaskennan päivitys. Lisäksi työryhmä on tutustunut Suomen Broiler Oy:n toimintaan. Ryhmään kuuluvat Jaana Harjunmaa, Heikki Kurru, Hannu Uusi-Uola ja Sanna Vainio. Munittajat puolestaan ovat työryhmässään peranneet munittamoihn tehtävien olosuhdekartoitusten vaatimuksia ja uudisrakentamisen kriteerejä. Katelaskennan päivitys, tuotantomäärät ja markkinatilanne ovat myös tämän ryhmän työlistalla. Jäseninä ovat Paavo Tyykilä, Sanna Kylänpää, Rami Mäkelä ja Juha Raitala. Kerran vuodessa HK Agri järjestää työryhmille strategiaseminaarin, jossa käydään läpi koko tuotantoketjun kehittämiseen liittyviä asioita. Kokonaisuuden kannalta on hyvin tärkeää, että ketjun eri vaiheissa olevat tuottajat ymmärtävät koko ketjun haasteet ja vaikutukset lopputuotteeseen, tuoteturvallisuuteen ja kustannusten hallintaan, korostaa broilerin sopimustuotannosta vastaava johtaja Jarmo Seikola. Ryhmäneuvonta sopii broilerituottajille Broilerintuottajien kokemukset ryhmäneuvonnasta ovat hyvät. Käytännönläheisiin tilaisuuksiin osallistui syksyllä 85 ja keväällä 98 prosenttia broileritiloista. Uudentyyppistä neuvontaa lähdettiin ideoimaan teuraskasvattajien kehittämistyöryhmässä keväällä Ryhmätilaisuuksien tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa tuottajista osallistumaan ja jakamaan keskenään tietoa parhaista toimintatavoista. Tilaisuuksia pidetään kaksi kertaa vuodessa, 4 5 kappaletta per aihealue. Tilaisuudet järjestetään eri puolilla HK Agrin keskeisintä broilerituotantoaluetta sekä päivä- että iltaaikaan, mikä helpottaa jokaiselle sopivan ajan ja paikan löytymistä. Syksyn tilaisuuden aiheena oli broileriuntuvikkojen vastaanotto ja ensimmäisen kasvatusviikon hoitotoimenpiteet. Kevään tilaisuudessa käsiteltiin tavoiteteuraspainoon tähtääviä toimenpiteitä ja sitä kautta tuotannon kannattavuuden parantamista. Ennen tilaisuuksia tuottajat vastasivat taustatietoja kartoittavaan nettikyselyyn. Molemmissa tilaisuuksissa osallistumisaktiivisuus oli varsin hyvä. Tuottajat ovat antaneet ryhmätilaisuuksista runsaasti positiivista palautetta. Paras kiitos neuvonnalle on ollut, ettei kukaan ole mieltänyt tilaisuuksia turhanpäiväisiksi, vaan kaikki katsovat saaneensa niistä itselleen hyötyä. Eija Talvio Kotitilalta 3/

18 LSO Osuuskunta Välttämätön mahdolliseksi LSO Osuuskunnan ja HKScanin yhteistyössä on vahva hybridiorganisaation luonne. Järjestely on mahdollistanut yhtiön voimakkaan kasvun ja kansainvälistymisen. H ybridiorganisaatioita ovat yritysten yhdistelmät tai liittoutumat, joissa on käytössä eri ohjausjärjestelmiä ja -mekanismeja. Malliin on päädytty historiassa tehtyjen valintojen ja toimintaympäristön muutosten myötä. Järjestely on mahdollistanut HKScanille välttämättömän kasvun ja kansainvälistymisen. Ilman yhtiöittämistä, listautumista pörssiin ja siitä saatua pääomaa LSO Osuuskunta olisi jäänyt painimaan kansalliseen sarjaan, jolloin jäsenten ja koko suomalaisen lihantuotannon asema olisi heikompi kuin tänään. LSO Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia sekä turvata jäsentensä lihantuotannon jatkuvuus. Näitä tehtäviä LSO Osuuskunta toteuttaa välillisesti HKScan Oyj:n kautta olemalla yhtiön suurin omistaja. Työnjako LSO Osuuskunnan ja HK Sca nin välillä on selvä. Osuuskunta linjaa omistajatahdon ja yhtiö keskittyy operatiivisen toimintaansa. Menestyvän liiketoiminnan ja sen linjakkaan kehittämisen myötä yhtiö toteuttaa omistajiensa tahtoa. Hybridiorganisaatiossa on tärkeää, että pörssiyhtiö noudattaa omaa toiminnallista logiikkaansa ja osuuskunta omaansa. Jos roolit eivät ole selkeät, kumpikaan osapuoli ei pysty tuottamaan toiminnallaan lisäarvoa eikä palvelemaan omistajiaan tehokkaasti. Vuonna 2011 tehdyn päätöksen mukaan LSO Osuuskunnan hallintohenki- Matti Murto löt eivät osallistu HKScanin hallituksen toimintaan. Aikaisemmin kaksoisroolit aiheuttivat joskus tilanteita, joissa yhtiön omistajien ja pääomistajan jäsenten etujen tasapuolinen kohtelu vaati huomattavaa huolellisuutta ristiriitojen välttämiseksi. Kirkkaat tavoitteet LSO Osuuskunnan omistajavaikuttaminen perustuu omistajastrategiaan, jossa on asetettu toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita sekä periaatteita lihankäyttöön liittyen. Näitä tavoitteita osuuskunta toteuttaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yhtiön pääomistaja eli käyttämällä omistajavaltaa yhtiökokouksessa. Yhtiöllä ja omistajilla tulee olla yhteinen näkemys myös siitä, mihin suuntaan markkinat kehittyvät ja mitkä ovat keskeiset muutosvoimat. Myös yhtiön toiminnan riskitaso ja strategiset kasvutavoitteet kuuluvat omistajastrategian piiriin. Osuustoiminta pohjainen toimintatapa erottuu massasta. 18 Kotitilalta 3/2013 Juha Kylämäki Veikko Kemppi Hybridimallissa HKScan on sitoutunut käyttämään paikallisesti ja vastuullisesti tuotettua lihaa ja maksamaan siitä tuotannon jatkuvuuden mahdollistavaa markkinahintaa. Kuluttajan arvostamalla tavalla tuotettu liha on yhtiön toiminnan merkittävä kulmakivi, joka turvaa niin osuuskunnan lihantuottajajäsenten kuin sijoittajienkin edut. Kasvollinen, vastuullinen ja pitkäjänteisesti yhtiön kehittämiseen sitoutunut pääomistaja luo ennustettavuutta ja turvaa myös yhtiön muille omistajille. Hybridimallin myötä HKScan on ainutlaatuinen liha-alan elintarvikeyritys Pohjois-Euroopassa. Yhtiöllä on omaa tai sopimuspohjaista alkutuotantoa kaikilla keskeisillä markkina-alueillaan. Yhtiön osuustoimintapohjainen toimintatapa erottuu massasta ja on yhä enemmän myös asiakkaiden ja kuluttajien arvostama. Kirjoitus on lyhennelmä kesäkuussa ilmestyvästä PTT 1/2013 katsauksesta Osuustoiminta liiketoimintamuotona, artikkelin kirjoittajat ovat Matti Murto, Juha Kylämäki ja Veikko Kemppi.

19 Osuuskunnan seuraavat kokoukset Osuuspääoman korko Hallitus ehdottaa edustajistolle, että osuuspääomalle maksetaan korkoa 5 prosenttia eli yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 korko oli 6 prosenttia. Tavoitteena on maksaa osuuspääomalle kilpailukykyistä ja tasaista korkoa vaarantamatta osuuskunnan omavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskikorko on ollut 10 prosenttia. Osuuspääoman korkoon vaikuttaa se, että HKScanin maksama osinko on alentunut kahdessa vuodessa 22 sentistä 10 senttiin osakkeelta. Koronmaksukykynsä tukemiseksi osuuskunta on myynyt joitakin kiinteistöjä ja kasvattanut vuokratuottojaan. Osuuskunnan oman toiminnan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä parani 0,6 miljoonaa euroa vuonna HKScan odottaa konsernin koko vuoden liikevoiton paranevan vuodesta Tämä luo edellytyksiä paremmalle osingonmaksulle puheenjohtajat, Turku/Vantaa hallitus, Turku hallitus, Hollola puheenjohtajat, Turku/Vantaa hallitus, Outokumpu hallintoneuvosto, Turku LSO Osuuskunta PL 50, Turku puh S-posti: osuuskunta@lso.fi ä Oletko sin Rehun teon välissä ODOTETTAVISSA VILKASTA KAUPANKÄYNTIÄ Kesä, kärpäset ja Viljo ovat pian täällä! Etäkohteita TUTUSTU MESSUOHJEMAAN! Hingunniemen hevostalousoppilaitos Torstai nykyaikainen rumpukompostori - eläinsairaala Mikko Elovaaran Naudanlihan tuotantoyksikkö - Suomen suurin yksityisomisteinen tila - HK-Agrin sopimustuottaja Päivitämme tuoreimmat uutiset ja uudet etäkohteet www-sivuillemme, Facebookiin ja Twitteriin - tule ja tykkää! SUOMEN VIN VAH JELIJÄ? VIL ukaan pian: Ilmoittaudu m ainen matti.lappal Messut avoinna klo Perjantai Messut avoinna klo klo Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila avaavat messut klo Näytteilleasettaja VIP- tilaisuus klo Messutanssit: Juha Vartiainen ja Virpi Piippo & Elixir Lauantai Messut avoinna klo klo klo Valio maitojuoksu 13 km Valio maitomaili Suomen vahvin viljelijä -kisa Kotitilalta 3/

20 Kuva: Nils Jirsell Varajäsenet aloittavat hallitustyössä HKScanin hallitukselle valitut kaksi varajäsentä varmistavat, että lihantuottajan arki ymmärretään talossa yhtiön ylintä johtoa myöten. Raila Aaltonen Per Nilsson viljelee vanhaa Esplundan sukutilaa noin 100 kilometrin päässä Tukholmasta yhdessä vaimonsa Charlotte Bonden kanssa. Hän ottaa roolinsa hallituksen varajäsenenä erittäin vakavasti. Arvostan korkealle tulevan tehtäväni ja toivon voivani auttaa HKScanin hallitusta työssään. Haluan ehtiä paneutua asiakysymyksiin, mikä on haaste, kun kyseessä on useissa maissa toimiva suuryritys. Mitään erityisiä asioita, joita haluan ottaa esille, en voi vielä mainita, kun olen tehtävässä niin tuore, hän linjaa. Nilsson näkee hyvänä lihantuottajien mukana olon yrityksen hallituksessa. Koko HKScanin toiminta perustuu kotieläintuotannosta saatavaan raakaaineeseen. Raaka-aineen tunteminen on erittäin tärkeä perusta onnistuneelle toiminnalle. HKScanilla on Per Nilssonin mielestä laaja ja hyvä tuotesortimentti, mutta hänestä sen arvoa on edelleen kyettävä parantamaan, jotta markkinoilta saadaan parempi tuotto. Lihateollisuuden tulevaisuuden hän näkee erittäin positiivisena. Täällä Pohjolassa huolenpito eläimistä ja ympäristöstä on hyvällä tolalla, mitä kuluttajat arvostavat yhtä enemmän. Eläinten hyvinvoinnin ja ympäristöasioiden lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että kotieläintuotannossa työskentelevien työympäristö on kunnossa. Per Nilsson tuottaa rapsiporsasta ja naudanlihaa. Tuottajat osa ketjun menestystä Kansainvälinen työura on totuttanut laajempiin näkökulmiin kuin mitä kotitila voi yksin tarjota. On motivoivaa olla siellä, missä tapahtuu, eikä siellä missä puhutaan, Mikko Nikula tiivistää odotuksensa. Varajäsenyyden myötä hän haluaa kasvattaa ymmärrystään siitä, miten ruokayhtiön paketti toimii. Hän pitää tärkeänä sitä, että hallituksessa on lihantuottajia. Strategisissa linjauksissa on pystyttävä ymmärtämään koko ketju alusta loppuun. Ellei yhtiö hahmota oman raaka-aineen tuotannon lainalaisuuksia, se voi pahimmassa tapauksessa kuristaa sen hengiltä vain tietämättömyyttään. Nikula vertaa lihantuotantoa teollisuuden alihankintaan: elävän materiaalin kanssa toimiminen ei ole yhtä yksioikoista kuin vaikka ruuvien teko. Strategisissa päätöksissä tuottajat on ymmärrettävä osana ketjun menestystä. Ellei raakaainetta saada, ei pian ole yhtiötäkään. HKScanista ollaan rakentamassa yhtenäistä toimijaa uuden johdon alaisuudessa. Nikulan mukaan alkutuotanto näyttää hyvää esimerkkiä jämpteistä menettely- per nilsson (s. 1973), Enköping Maatalousyrittäjä, lihantuottaja. Vuosituotanto 300 sonnia ja teurassikaa, rypsiporsastuotanto alkoi Viljelyssä 600 ha peltoa, josta puolet omaa. Naimisissa Charlotte Bonden kanssa, lapset Einar, Edit ja Erik. Koulutus: lantmästare, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto (SLU), Master s programme, Agriculture University of St. Paul, Minnesota. Työura: toiminut myyjänä Lantmännenillä ja työskennellyt useilla maatiloilla. Luottamustehtävät: Hallitusjäsenyyksiä paikallisissa organisaatioissa, aiemmin mm. Swedish Meatsin ja LRF:n johtokunnassa. tavoista. Alkupää on hyvin organisoitu. Konsernin muu toiminta on saatava yhtä toimivaksi ja tehokkaaksi. Tarvitaan bisnesfokusta läpi koko konsernin, jotta konsernihyödyt saadaan käyttöön. HK:n tuoterepertuaaria Nikula pitää 20 Kotitilalta 3/2013