Perinteiset uhkakuvat säilyvät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perinteiset uhkakuvat säilyvät"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Uusi pilottihanke käyntiin Pirkanmaalla tuhansia nuoria naisia rekrytoidaan kirjeitse uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 3 (1136) verkossa > Perinteiset uhkakuvat säilyvät Suomen turvallisuuspolitiikan uhkakuvien kirjo on viime vuosikymmenten aikana monipuolistunut. Uudet kyberin ja terrorismin kaltaiset uhkat eivät kuitenkaan syrjäytä perinteisiä, sotilaallisia uhkakuvia. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä ei tule tinkiä. Vaikka maamme turvallisuusympäristö onkin suotuisa, ei uskottavaa puolustuskykyä ehdi rakentamaan vasta kriisin iskiessä. uutiset, sivu 3 Uusi Palveluskeskus tähtää tavoitteissaan korkealle uutiset, sivu 5 Taivallahden kasarmialue nousee uuteen kukoistukseen kentällä, sivu 10 Grafiikka: Otso Teperi Sotshin slopstylen mitalitoivot vapaalla, sivu 15

2 2 pääkirjoitus Talouspopulismia nurkka Inttifiilistä metsästä(n) Uskallatko jättää vakuutuksen maksamatta? Puolustushallinnon hiljattain ilmoittamat kaupat käytetyistä Leopard-panssarivaunuista ja Stinger-ohjuksista ovat herättäneet paljon keskustelua. Esimerkiksi Helsingin Sanomien toimittajan (HS 31.1.) mielestä panssarivaunuhankinta olisi pitänyt toteuttaa osin lahjoitusrahalla.vaikka ehdotus onkin heitetty kaiketi pilke silmäkulmassa, se osoittaa keskustelun populistista luonnetta. On helppoa verrata puolustusvoimien materiaalihankintoihin käyttämää rahaa esimerkiksi sairaalan rakennuskustannuksiin. Keskustelu on heijastumaa puolustushallinnon avoimesta viestinnästä. Kalliita hankintoja on aina tehty, mut- tornitouhua ta ennen vanhaan niistä ei tiedotettu, ainakaan yhtä tarkasti. Isoista hankinnoista on päätetty jo vuosia aikaisemmin selonteossa ja hallitusneuvotteluissa. Niistä ilmoitetaan silloin suuruusluokka ja myöhemmin, kun hankinta tulee ajankohtaiseksi, tarkempi kuvaus ja hinta.tämä kaksinkertainen tiedotus saattaa johtaa siihen, että puolustusasioihin perehtymättömästä tuntuu kuin ostettaisiin kaksinkertainen määrä materiaalia. Kaikkea suunniteltua ja päätettyä ei hankita kerralla, vaan ostokset jakautuvat pitkälle ajalle ja jokaisesta isommasta hankinnasta tiedotetaan erikseen. *** Uskottava puolustus ei ole ilmaista: puolustusmateriaalin hinta nousee, varusmiesten ja reserviläisten koulutus maksaa. Puolustusmenojen suhde kansantalouteen on monimutkainen asia.turvallisuuden tunnetta ei voi mitata rahassa. Vaikka tilastojen mukaan on todennäköistä, ettei satu vahinkoa, uskallatko jättää vakuutuksen maksamatta? Puolustusinvestoinnit tuottavat henkistä ja fyysistä pääomaa, jotka hyödyttävät kansantalouden kehitystä suorasti ja epäsuorasti. Selkeitä suoria kansantaloudellisia heijastuksia ovat työllisyys ja valtion verotulot. Puolustusvoimat on yhä suuri työllistäjä Suomessa. Amerikkalaisista ohjuskaupoista uutisoidessa ja keskusteltaessa unohtuu helposti, että kotimaassa on paljon puolustusteollisuutta ja merkittävä osa materiaalista onkin kotimaista. Puolustukseen käytetyt varat voivatkin osin jopa kiihdyttää taloutta. Puolustuksen tutkimus- ja kehitysvarat puolestaan edistävät suomalaista osaamista ja kilpailukykyä. *** Yleisen asevelvollisuuden väitetään usein rasittavan kansantaloutta. Se on kuitenkin kustannustehokkain tapa ylläpitää koko maan puolustusta. Kustannuksista ja laskentamalleista on julkisuudessa ja tämänkin lehden sivuilla keskusteltu paljon. Talouttamme toki rasittaa se, että varusmiehet ovat keskimäärin kahdeksan kuukautta pois työmarkkinoilta. Asiaa ei voi kuitenkaan tarkastella puhtaasti ja ainoastaan kansantaloudellisesta näkökulmasta. Asevelvollisuuskoulutus tuottaa yhteiskunnalle hyötyä, joka ei näy suoraan talouden mittareissa. On tarkasteltava ainakin tietoja, taitoja, valmiuksia, koulutuksen hyödyntämistä myöhemmin opinnoissa ja työssä sekä ennen kaikkea sosiaalistavia vaikutuksia.tämä henkinen pääoma hyödyttää kansantaloutta epäsuorasti. > Tuskaisen aikainen herätys laukauksiin ylimiehitetyssä ryhmäteltassa ja sykähtäminen jäätävään ulkoilmaan ilman teknistä alusasua. Kalustomarssi palkinnoksi kahteen kertaan liian hitaasti pystytetystä leiristä. Nälkä, kylmä, märkä ja väsy. Levin Maailmancup-rinne. Mikä ei kuulu joukkoon? Vaikea sanoa. No on! Millä perusteella edellä mainituista inttikokemuksista pitäisi jokin nosta ylitse muiden, tai jättää jumboksi muiden taakse. Esiintymistiheyden? Hetkessä koetun fiiliksen? Ryhmähengen? Edellisistä tapauksista ylivoimaisesti mieleenpainuvin on ollut kalustomarssi helteisessä Haminan metsikössä rikkinäisen polven kanssa. Hälytyksiin heräämisessäkin oli fiilistä; mikä on sen hauskempaa piristystä arkiseen armeija-aherrukseen kuin testata omaa räväkkyyttä ja ketteryyttä lumihangessa jäätävässä pakkasessa? Ryhmähenkikin oli usein huipussaan sormia ja kumisaappaita kamiinan kylkeen sulatellessa. Nälkä, kylmä, märkä ja väsy muistuttavat lähinnä aliupseerikurssin viikko-ohjelman tavoitteita, mutta olihan kyseisten tarpeiden sietämisen opettelu hyödyllistä ja karaisevaa. Levin Maailmancup-rinne jäi mieleeni viimeisenä kuvauskeikkana Ruotuväki-lehden palveluksessa, mutta yhtä lailla se oli päivä muiden joukossa. *** Varusmiespalvelukseni on ollut elämäni ylivoimaisesti unohtumattomin vuosi. Näin on varmasti monella, hyvässä ja pahassa. Uskon kuitenkin nauttineeni intistä epätavallisen paljon. Miksi? Koska Luojan armosta ja omaa sinnikkyyteni ansiosta sain valokuvata viimeiset viisi kuukautta palveluksestani? Noup. Kaikesta erityisyydestä ja erikoisuudesta huolimatta hienointa vuodessa oli yhdessä koetut räväkän riemukkaat hetket, oli sitten kyseessä naisjalkapallomaajoukkueen pressitilaisuus tai kymmenen kilometrin siirtyminen ampumaradalle suksilla. Pakista kauhotun evripadin vaihtumisessa lounasruokalan caesarsalaattiin oli kyllä puolensa. Myös merimiinan räjäyttämisen ikuistaminenkin upouudella järjestelmäkameralla innosti itseäni hiukan enemmän kuin kevyen kertasingon ampumakuntoon kouluttaminen, myönnän. Kaikista loppupalvelusaikani upeista ja ainutlaatuisista kokemuksista huolimatta en kuitenkaan vaihtaisi pois ihanan yksipuolista kasarmielämää saati uuvuttavia harjoituksia pakkaspimeällä. Kouluttautuessani jääkärijoukkueenjohtajaksi en välttämättä nauttinut jokaisesta hetkestä hetkessä mutta takautuvasti valtaosasta. *** Uskon, että salaisuus inttisuhteeni onnellisuuteen löytyy palveluksen arkisista sattumuksista ja tiiviistä tunnelmasta, riippumatta missä ja miten palvelin. Erityistehtäviä ja erikoisjoukkoja hehkutetaan syystäkin, mutta tavallisestakin varusmiespalveluksesta kannattaa nauttia. Hetkessä ja muistoissa, yksin ja yhdessä. Juuso Koivisto Kirjoittaja on Ruotuväestä elokuvaopintoihin ponnistanut vänrikki reservissä. kysymys mielipide Sairastuin terveysasemalla Palvelustani oli jo pidemmän aikaa vaivannut kipu vasemmassa jalassani, joten päätin käydä varuskuntasairaalassa. Päästyäni Santahaminan terveysasemalle istuin penkille odottamaan vuoroani. Epidemia ilmeisesti jylläsi varuskunnassa, sillä eräästä komppaniasta saapui vastaanotolle kymmeniä varusmiehiä. Lääkintämies ja terveysaseman työntekijä käskivät varusmiehet änkeämään penkeille kylki kylkeen. Penkit oli sijoitettu vastakkain lähelle toisiaan. Lopputuloksena neliömetrin alueella oli noin neljä varusmiestä, joista osa yski tai Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. niiskutti vähän väliä. No niin nyt sairastun varmsti vähintään flunssaan, ajattelin vastapäätä istuvaa nuhanenää katsellessani. Toden totta, seuraavana päivänä kurkku oli kipeä ja mittari näytti kuumetta. Voi olla, että joku joukkuekaverini sairastutti minut. Kysyn silti, eikö lääkintämies voisi järjestää ihmiset istumaan oireiden mukaan. Flunssaiset istuisivat yhdessä paikassa ja vatsatautiset toisessa. Preventiosta eli sairauksien ehkäisystä puhuttiin jo terveystiedon tunneilla uskoisin sen merkitsevän puolustusvoimissakin. Kuumekersantti Edellisessä lehdessä kysyimme: Kannatatko viisumivapautta? Kyllä 46% 54% Seuraava kysymys: Ovatko perinteiset uhkakuvat hävinneet? Ei Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Korpraali Otso Lukka Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Pauli Engblom Puh Alikersantti Emmi Sivonen Puh Kaartinjääkäri Leo Jaakkonen Puh Kaartinjääkäri Eemeli Peltonen Puh Kaartinjääkäri Pietari Vappula Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Otso Teperi VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Svante Gullichsen Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 uutiset 3 Perinteisiä uhkakuvia ei tule unohtaa Puolustuskyvystä ei tule tinkiä, vaikka Suomen turvallisuusympäristö onkin suotuisa. Turvallisuuspolitiikan näkökulmat ovat laajentuneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Otso Lukka Valtiomme turvallisuudesta puhuttaessa esille nousee nykyään kyberin ja ilmastonmuutoksen kaltaiset uudet uhkat. Uudet uhkat eivät kuitenkaan syrjäytä vanhoja. Perinteiset, sotilaalliset uhkakuvat pitävät pintansa ja niihin tulee varautua. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen pääopettajan, everstiluutnantti Jyri Raitasalon mukaan Suomen turvallisuusympäristö on tällä hetkellä varsin suotuisa. Sotilaallisesta puolustuskyvystä ei kuitenkaan tule tinkiä: on mahdotonta arvioida, minkä näköinen kansainvälinen turvallisuustilanne on tulevaisuudessa kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Kymmenen vuotta taaksepäin katsottaessa voi huomata, että maailmassa on tapahtunut paljon. Jopa rajanaapurimmekin on ollut sodassa, Georgiassa. Maailmassa tapahtuu paljon yllätyksellisiä asioita, ja sen takia meidän on ylläpidettävä jatkuva kyky puolustautua, Raitasalo toteaa. Puolustusta ei saa päästää näivettymään Kuva: Svante Gullichsen Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen pääopettajan, everstiluutnantti Jyri Raitasalon mukaan olisi liian hyväuskoista kuvitella, etteivät sotilaalliset kriisit voisi kohdata Eurooppaa. Laajamittaista asevoiman käytön uhkaa Suomea vastaan on rauhan vuosien saatossa painettu takaalalle, muttei sotilaallista uhkakuvaa voi täysin sivuuttaa. Tästä syystä puolustusbudjettia ei voi leikata liian pieneksi uskottavaa puolustuskykyä ei ehdi rakentamaan vasta kriisin iskiessä. Puolustuskyvyn kehittäminen on hyvin pitkäjänteistä, monimutkaista ja vaativaa toimintaa, jossa monet tahot ovat mukana, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun Taktiikan laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Jari Rantapelkonen. Vie useita vuosikymmeniä rakentaa uskottavan vahvuiset asevoimat. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana asevoimien kehityksessä on maailmanlaajuisesti näkynyt pyrkimys toteuttaa operaatioita perustuen yllätykseen ja nopeuteen. Sotilaallisia suorituskykyjä, joukkoja ja tulivoimaa pyritään siirtämään nopeasti alueelta toiselle. Tämä luo puolustusvoimillekin jatkuvan tarpeen kehittää omaa taisteluoppiaan ja kehittää joukkojen koulutustasoa sekä korvata vanhenevaa kalustoa. Everstiluutnantti Raitasalon mukaan Suomen kaltaisen valtion on järkevää pitää mielessään niin sanottu pienen maan politiikkaa. Suomen kannalta järkevää on pitää mahdollisimman hyvät suhteet valtioihin, joihin meillä on yhteyksiä. Tärkeää on tehdä yhteistyötä omista lähtökohdistamme samat toimintatavat omaavien maiden kanssa, Raitasalo tiivistää. Tietoturvasta on huolehdittava Otso Lukka Yksi kuluneen vuosikymmenen keskustelluimmista turvallisuuspolitiikan termeistä on ollut kybersota. Päivittäisessä kyberkeskustelussa termi on harhaanjohtava, sillä tietoverkoissa tapahtuvia hyökkäyksiä toteuttavat nykypäivänä lähinnä rikollisjärjestöt voittoa tavoitellessaan. Pääesikunnan suunnitteluosaston operatiivisen suunnittelun sektorijohtajan, eversti Pertti Postin mukaan puolustusvoimissa kyber nähdään enemmän nimenomaan tietoturvakysymyksenä kuin sotatoimintana. Puolustusvoimat järjestää laajaa henkilökunnan koulutusta tietoturvauhkiin liittyvissä asioissa. Tietoturvakoulutustahan meillä on ollut niin kauan kun tietokoneita on puolustusvoimissa laajemmin käytetty, Posti kertoo. Kyberillä ei vielä ole sodankäynnin elementtiä Vaikka kyberiskuilla ei vielä ole sodankäynnin elementtejä, on kuitenkin tarpeellista huolehtia, ettei valtion tärkeimmistä elimistä löydy tietotekniikan hyökkäyksille altistuvia haavoittuvuuksia. Etenkin verkossa sijaitsevat automatisoidut järjestelmät vaativat erityistä huomiota. Kyberuhka koskee koko yhteiskuntaa, joten vastuu omasta tietoturvallisuudesta on yhtä lailla viranomaisilla ja yrityksillä kuin yksittäisillä kansalaisillakin. Puolustusvoimista löytyy asiantuntijatehtäviä, joissa henkilökuntaa koulutetaan syvällisempään tietämykseen kyberulottuvuudesta. Kuten muidenkin viranomaisten kohdalla, puolustusvoimien pääasiallinen rooli kyberin kentällä on kuitenkin pitää oma organisaatio sellaisessa suojauksen tilassa, ettei siihen voida vaikuttaa kyberin keinoin. Laajentuneen turvallisuuskäsitteen myötä Suomen turvallisuutta vaarantaviksi tekijöiksi mielletään nykypäivänä monia uusia uhkakuvia, jotka eivät aina vaadi sotilaallista puolustusta. Näiden uusien uhkien kehittyessä voi asevoimilla vaikuttaminen kuitenkin tulla tarpeelliseksi. Esimerkiksi ilmastonmuutos on turvallisuuspoliittinen uhka, jossa ei itsessään ole mitään sotilaallista. Ilmastonmuutoksen seurauksena voi kuitenkin kehittyä sellaisia kriisejä, joiden hoitamiseksi saatetaan joutua käyttämään sotilaita, Raitasalo selventää. Laajojen keskustelujen kohteena viime vuosina olleet kyberuhkat rajoittuvat tänä päivänä lähinnä rikollistoimintaan. Kyberillä ja sotilastoiminnalla on kuitenkin selvä yhtymäpinta: jos tulevaisuudessa valtiot päättävät kohdistaa kyberiskuja toiseen valtioon omien poliittisten päämääriensä ajamiseksi, on puolustukseen käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja. Tällöin kybervaikuttaminen on yksi lisä perinteiseen sotilaalliseen toimintaan. Kylmän sodan jälkeen alkoi puhe laajenevasta turvallisuudesta, ja uhkakuvien kirjo monipuolistui. Tulevaisuudessa informaatiouhkien, poliittisten kriisien, velkaantumisen ja taloudellisen taantuman sekä sotilaallisten uhkien sekoittuminen voidaan nähdä merkittävänä uhkakuvana, Rantapelkonen analysoi. Puolustusvoimien henkilökunta hiihtää ja huoltaa Sotshin olympialaduilla Kersantti Ahti Toivanen edustaa Suomea Sotshin olympialaisissa. Kuva vuoden 2013 ampumahiihdon MM-kisoista Nove Mestosta. Kuva: Lehtikuva Leo Jaakkonen Puolustusvoimien henkilökuntaa on mukana Sotshin olympiakisoissa maasto- ja ampumahiihtoladuilla sekä niiden äärellä. Kainuun prikaatista Suomea edustavat maastohiihtäjä, kersantti Juho Mikkonen, ampumahiihtäjä, kersantti Ahti Toivanen sekä ampumahiihtomaajoukkueen ampumavalmentaja, yliluutnantti Ville Kotikumpu. Lisäksi luutnantti Ari Nurmenrinta Tykistöprikaatista ajaa hiihtomaajoukkueiden huoltorekkaa. 23-vuotias Kuhmo-Skin edustaja Mikkonen tekee Sotshissa debyyttinsä aikuisten arvokisoissa. Mikkonen on sprintin hopeamitalisti alle 23-vuotiaiden MM-kisoista viime vuodelta. Mikkosen tavoin ampumahiihtäjä Toivanen on ensikertalainen olympialaisissa. Kokemusta aikuisten arvokisoista 24-vuotiaalla Kontiolahden Urheilijoiden edustajalla kuitenkin on. Hän on ottanut osaa MM-kisoihin vuodesta 2011, toistaiseksi vaisuin tuloksin. Takaisin mitalikantaan ampumahiihdossa? Maastohiihtäjät ovat valmistautuneet kisoihin korkeanpaikanleirillä Italian Livignossa ja ampumahiihtäjät Ridnaussa. Kotikumpu liittyy ampumahiihtomaajoukkueen mukaan maanantaina Sotshissa. Valmistautuminen on ollut hyvää, ja urheilijat ovat terveitä, Kotikumpu kertoo. Kotikummun mukaan ampumahiihtojoukkueen tavoitteena on palauttaa Suomi mitalikantaan 16 vuoden tauon jälkeen. Ville Räikkönen voitti pronssia 10 kilometrillä vuonna 1998 Naganossa. Jokainen urheilija lähtee tekemään parasta suoritustaan, joka tarkoittaa mitaleista taistelemista, Kotikumpu vakuuttaa. Ei ole ihme, että ampumahiihto on yleinen laji sotilaiden keskuudessa. Sen osa-alueet ovat osa sotilaan perustaitoja ja tuttuja suomalaisille. Ampumahiihto onkin kehitelty sotilaspartiohiihdosta, jossa kilpailtiin ensimmäisissä talviolympiakisoissa Ranskan Chamonixissa vuonna 1924.

4 4 uutiset lyhyesti Viime vuonna tehtiin sotilasrikosta Valtakunnallisen sotilasrikos- ja seuraamustilaston mukaan vuonna 2013 tehtiin sotilasrikosta, mikä on noin 800 vähemmän kuin vuonna Eniten tehtiin palvelus- ja poissaolorikoksia, joiden määrä väheni huomattavasti verrattuna vuoteen Sotilasrikosten vähenemisen taustalla on monia syitä, esimerkiksi lyhentynyt palvelusaika, pienentyneet ikäluokat ja vähentyneet kertausharjoitukset, kertoo sotilaslakimies Timo Nyyssönen Pääesikunnan oikeudelliselta osastolta. Nyyssösen mukaan kyse ei ole esimerkiksi siitä, että puuttumiskynnys olisi madaltunut. PEn Puolustusvaliokunta vieraili Libanonissa Eduskunnan puolustusvaliokunta tutustui YK:n rauhanturvaoperaatioon Libanonissa tammikuuta. Matkan tarkoituksena oli tutustua YK:n UNIFIL rauhanturvaoperaatioon ja suomalaiseen kriisinhallintajoukkoon. Kansanedustajat tapasivat sekä operaation johtoa että suomalais-irlantilaisen pataljoonan henkilöstöä. Vierailun tavoitteena oli saada tietoa YK:sta, UNIFIListä ja Suomalaisesta kriisinhallintajoukosta Libanonissa (SKJL), joukon tiedotusupseeri, luutnantti Antti Kekola kertoo. ESi Kuopiossa raivataan räjähteitä Puolustusvoimat suorittaa räjähteiden kartoituksia ja raivauksia Kuopion Savi- ja Neulalahden pohjassa aikana. Toiminta-aikana liikkuminen ja kalastaminen alueella on kiellettyä. Alueella on avantoja ja räjähteet nostetaan sukeltajan työnä jään pinnalle. Rajoituksia on asetettu sukeltajien ja siviilien turvallisuuden takaamiseksi, kertoo teknikkokapteeni Juha-Pekka Nurmela. Suurin osa räjähteistä on peräisin ja luvuilta. Työtä johtaa Itä-Suomen sotilasläänin esikunta. Raivauksista ei aiheudu tärinä- tai meluhaittaa. HTu Kenraali Puheloinen vierailulla Latviassa Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen matkusti tammikuuta Pohjoismaiden ja Baltian puolustusvoimien komentajien vuosittaiseen kokoukseen Latviaan. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia sotilaallisia asioita sekä keskusteltiin uusista yhteistyömahdollisuuksista, puolustusvoimain komentajan adjutantti, everstiluutnantti Teemu Nurmela kertoo. Seuraavan kerran kokous järjestetään Oslossa tammikuussa ESi Naisia rekrytoidaan kirjeitse Naisten kiinnostusta palvelusta kohtaan selvitetään pilottihankkeella. Nykyinen palveluksen aloittavien naisten määrä tuottaa riittävästi ammattisotilaita. Leo Jaakkonen Pääesikunnan henkilöstöosasto on yhdessä Maavoimien esikunnan kanssa valmistellut pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia tehostaa naisten rekrytointia vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Pilottihankkeessa lähetetään helmikuun aikana kirje Pirkanmaan aluetoimiston alueella kaikille vuosina 1994 ja 1995 syntyneille naisille, joilla on Suomen kansalaisuus. Kirjeitä lähetetään tänä vuonna noin naiselle. Tähän saakka naisten vapaaehtoista asepalvelusta ei ole erityisesti mainostettu vaan puolustusvoimat on luottanut siihen, että asiasta kiinnostuneet motivoituneet naiset löytävät tarvitsemansa tiedot ja ohjeet hakeutumiseen omatoimisesti, kertoo asevelvollisuusalan toimialapäällikkö, majuri Vesa Tohkanen Pääesikunnan henkilöstöosastolta. Nykyisessä järjestelmässä noin 1 1,5 prosenttia naisikäluokasta suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Tämä on tuottanut Tohkasen mukaan riittävästi naisia rekrytointipohjaksi puolustusvoimien ammattisotilaiksi ja kriisinhallintatehtäviin. Suoritettavan pilotin tarkoituksena on kokeilla, vaikuttaako yksilöllinen lähestyminen kiinnostuksen lisääntymiseen ja hakijoiden määrään. Mikäli pilotista saatavat kokemukset havaitaan positiivisiksi ja myöhemmin todetaan tarve kasvattaa hakeutuvien naisten määrää, voidaan menettelytapa laajentaa valtakunnalliseksi, Tohkanen sanoo. Kirjeet naisille aikaisemmin Otso Lukka Alokkaat Laura Hollmén (vas.), Krista Heiskanen ja Sonja Pohjola suosittelevat vapaaehtoista asepalvelusta muillekin naisille. Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnan toteuttama pilottikysely sotilasläänin reserviläisille on alkanut mallikkaasti. Kyselyn tarkoitus on selvittää, miten reserviläisten osaamisen ja halukkuuden kartoittamista kannattaisi toteuttaa. Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa yhteistyöprojektina toteutettava pilottihanke selvittää myös reserviläisten kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Kyselylomake jakaantuu osioihin, joissa reserviläiset kertovat muun muassa tarvittavat taustatietonsa, siviilissä hankkimansa osaamisen, poikkeusoloissa hyödynnettävät harrastuksensa, sodan ajan tehtävähalukkuutensa sekä mahdollisesta kiinnostuksestaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Etelä-Suomen sotilasläänin komentajan, prikaatikenraali Pertti Laatikaisen mukaan pilottihanke on lähtenyt käyntiin vakuuttavasti. Vastaukset ovat olleet laadukkaita ja reserviläiset ovat halunneet tuoda oman osaamisensa esille. Kaikki yhteistyötahot ovat olleet innolla mukana ja antaneet aktiivisesti muun muassa kehitysehdotuksia lomakkeista. Pääpaino taustatietojen hankkimisessa Viime vuosina hakijoita naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on ollut , palveluksen aloittaneita on vuosittain noin 500 ja heistä palveluksensa keskeyttää prosenttia. Kaikille palveluskelpoisiksi todetuille on pystytty tarjoamaan koulutuspaikka. Alokas Sonja Pohjola kiinnostui asepalveluksen suorittamisesta jo 12-vuotiaana. Pyrin töihin puolustusvoimiin lakipuolelle ja ajattelin, etten voi työskennellä siellä, jos en ole käynyt asepalvelusta, Kaartin jääkärirykmentissä tammikuussa aloittanut Pohjola sanoo. Myös alokas Laura Hollmén näkee hyötyvänsä palveluksesta tulevassa toiveammatissaan poliisina. Olen halunnut armeijaan nuoresta asti, Hollmén kertoo. Naiset ovat yhtä mieltä siitä, että pilottihanke on oiva tapa informoida nuoria naisia vapaaehtoisesta palveluksesta. Kirjeet tulisi heidän mukaansa toimittaa naisille aikaisemmin. Leo Jaakkonen Raja- ja merivartiokoulu on rekrytoinnissaan kannustanut naisia hakeutumaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja edelleen rajavartijan peruskurssille. Yliluutnantti Joonas Poropudas Raja- ja merivartiokoulusta näkee, että puolustusvoimien Pirkanmaalla tekemä pilottihanke naisten rekrytoimiseksi on hyvä Naisille pitäisi kertoa mahdollisuudesta nuorempana, vaikka 15- vuotiaana. Silloin he osaisivat Rajalle tarvitaan naisia Reserviläiskysely käynnistyi positiivisesti keino lisätä kiinnostusta naisten vapaaehtoista asepalvelusta kohtaan ja tavoittaa potentiaalisia hakijoita. Rajavartijan peruskurssille pääsemisen yhtenä edellytyksenä on naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen. Tavoitteena on, että vuosittain kurssilla koulutettavista opiskelijoista 20 prosenttia olisi naisia. Viime vuosina rajavartijan peruskurssilla opiskelevien naisten Etelä-Suomen sotilasläänin komentajan, prikaatikenraali Pertti Laatikaisen mukaan reserviläiskyselyssä selvitetään taustatietojen lisäksi muun muassa motivaatiota maanpuolustustoimintaan. Kuva: Svante Gullichsen suunnitella opiskelujaan, Pohjola perustelee. määrä on selvästi kasvanut. Tammikuussa alkaneella peruskurssilla aloitti 80 opiskelijaa, joista 14 on naisia. Helmikuussa 2014 peruskurssilta valmistuvista naisia on 22, yliluutnantti Poropudas kertoo. Jokaiselle rajavartijan peruskurssin suorittaneelle tarjotaan vakituinen virka. Työelämässä mahdollisuudet kehittyä ja erikoistua rajaturvallisuusalan ammattilaiseksi ovat erittäin hyvät. Kyselyn tuloksia hyödynnetään poikkeusolojen suunnittelussa. Laatikaisen mukaan on tärkeää tehdä taustatyötä, jotta reserviläisen siviiliosaamista ja motivaatiota pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman hyvin sodan ajan tehtävään sijoittamisessa. On kuitenkin muistettava se, että lopullinen tehtäviin sijoittaminen tehdään puolustusvoimien tarpeiden ja näkemysten mukaisesti. Sodanajan joukkoihin sijoittaminen on viime kädessä viranomaisen päätös, Laatikainen muistuttaa. Seuraava askel pilottihankkeessa otetaan helmikuun aikana, jolloin Etelä-Suomen sotilasläänin esikunta lähestyy kirjeitse tiettyjä joukko- ja esikuntakokonaisuuksia. Tälle reserviläisotannalle lähetetään kyselylomake, jossa kerrotaan heidän mahdollisesti purkautuvasta poikkeusolojen sijoituksesta. Näin reserviläiset voivat helposti tuoda esille päivitetyt osaamis- ja taustatiedot, jotka voivat vaikuttaa uuden sijoituksen määrittymiseen. Etelä-Suomen sotilasläänin reserviläisillä on koko kevät aikaa vastata pilottikyselyyn. Hankkeesta on määrä valmistella raportti juhannukseen mennessä, jonka jälkeen päätetään kyselyn mahdollisesta laajentamisesta valtakunnalliseksi. Kuva: Svante Gullichsen

5 uutiset 5 Uusi Palvelukeskus tähtää korkealle Eemeli Peltonen Puolustusvoimien uuden Palvelukeskuksen on tarkoitus tuulettaa perinteistä kuvaa puolustusvoimista. Moderneissa tiloissa keskellä Joensuun tiedepuistoa sijaitseva Palvelukeskus tähtää tavoitteissaan korkealle. Lähdimme liikkeelle siitä, että nyt puolustusvoimat todella uudistuu, eivätkä esimerkiksi tilat olisi enää vain totuttua harmaata, everstiluutantti Timo Viinikainen kertoo. Palvelukeskus vastaa muun muassa puolustusvoimien rekrytoinnista, laskutuksesta, menojen käsittelystä, tiedonhallinnasta, virtuaalioppimisympäristöistä ja kuvapalveluista. Virallisesti keskus aloittaa toimintansa 1. tammikuuta Viinikaisen mukaan tavoitteena on, että Palvelukeskuksessa henkilöstön on hyvä työskennellä. Henkilöstö on hänen mukaansa asetettu etusijalle tiloja suunniteltaessa. Työskentelytilojen maskuliinisuutta on pyritty vähentämään muun muassa muuttamalla värimaailmaa kevyemmäksi. Työntekijöistämme suurin osa on kuitenkin naisia, Viinikainen toteaa. Sotilaiden määrä on vähäinen, joten kuuluminen puolustusvoimiin tuodaan esille muilla keinoilla. Hornet ja lentäviä munkkeja Palvelukeskuksen sisustuksen on Eemeli Peltonen Maavoimien uudistetun taistelutavan yhteydessä uudistuu myös yksittäisen taistelijan varustus. Työtä uudistetun varustuksen toteuttamiseksi on tehty pitkäjänteisesti taistelutavan kehittämisen rinnalla jo vuodesta Yksittäisen taistelijan varustuksen kehittäminen jatkuu myös tänä vuonna. Varustuksen uudistus on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2020 mennessä. Taistelija on keskeinen elementti uudistetussa taistelutavassa. Uudistuksen kautta haetaan parempaa tilannetietoisuutta eli informaation kulkua, parempaa taistelutehoa ja jokasään taistelukykyä, everstiluutnantti Matti Honkela Maavoimien esikunnasta kertoo. Käytännössä yksittäisen Emmi Sivonen Puolustusvoimat lähetti tammikuun lopussa viisi Hornetia ja kaksi NH-90-helikopteria kolme viikkoa kestävään Iceland Air Meet - harjoitukseen Islantiin. Kyseessä on Nordefcon alaisuudessa järjestettävä lentotoimintaharjoitus. Suomen lisäksi harjoitukseen osallistuvat Norja ja Ruotsi. Anu Kankkunen (vas.) ja Jutta Kuure esittelevät Palvelukeskuksen tapettia, joka on kuva lentoon lähtevästä Hornetista. sotilaan tulisi pystyä taistelemaan vuorokaudenajasta ja säästä riippumatta. Tutkimus keskiössä Vuonna 2014 taistelijan varustuk- Suomi mukana Islannin harjoituksessa Harjoituksen lentotoimintavaiheeseen eri kansallisuuksista osallistuu noin 260 henkilöä, josta Suomen osuus on noin 60 henkilöä. Harjoituksen valmistelut mukaan lukien harjoitukseen sitoutuneiden suomalaisten osuus on hieman yli sata henkilöä. Harjoituksen tavoitteena on syventää ohjaajien, taistelunjohtajien sekä maahenkilöstön koulutusta yhteispohjoismaisessa toimintaympäristössä, Satakunnan lennoston laivueen komentaja, majuri Tuukka Elonheimo kertoo. Harjoitus edistää kansainvälistä yhteistoimintaa Iceland Air Meet -harjoitus on osa puolustusvoimien vuoden 2014 kansainvälistä harjoitus- ja koulutustoimintaa. Suomalaiskoneissa suunnitellut sisustusarkkitehti Anu Kankkunen yhdessä Jutta Kuuren kanssa. Kuure vastasi erityisesti keskuksen seinien suurista tapeteista, jotka ovat suurennoksia puolustusvoimia käsittelevistä kuvista. Keskuksen seinillä nähdään niin panssarivaunu, tähystävä varusmies kuin lentäviä munkkejakin. Kaikki kuvat ovat puolustusvoimien omia kuvia toiminnastaan. Suurin töistä on yli viisimetrinen. Tapetit vaativat paljon jälkikäsittelyä, sillä kuvien suurentaminen muutti niitä merkittävästi, Kuure paljastaa. Kaikkein jännittävin hetki Kuuren mielestä oli töiden kiinnitys työtilojen seinille. Kuvat on valittu huolellisesti niin, että jokainen puolustushaara on niissä edustettuna. Palvelukeskuksen sijainti osana vilkasta tiedepuistoa on ollut tietoinen valinta. Keskus toimii rakennuksessa, jossa työskentelee useita kasvuyrityksiä ja yrityspajoja. Timo Viinikaisen mukaan yritysten läsnäolo tuo positiivista synergiaa keskukselle. Vaikka tilat ovat melkein käyttövalmiita, jatkuu työntekijöiden rekrytointi edelleen. Viinikaisen mukaan vielä 32 tehtävää on avoinna. Tavoitteena on, että keväällä vielä rekrytoimme ja syksyksi annetaan tehtäväänmääräykset. Syksyn aikana keskuksen uusi henkilökunta koulutetaan tehtäviinsä, everstiluutnantti Viinikainen kertoo. Taistelijan varustuksen uusiminen etenee Taistelijan varustus uusitaan ja samalla muun muassa kypäräjärjestelmä kehitetään. seen liittyvää tutkimusta jatketaan ja hankintoja toteutetaan. Kehitystyötä tehdään muun muassa kypäräjärjestelmän osalta tarkoituksena on, että kypärään integroidaan esimerkiksi pimeännäkölaitteita ja kommunikaatiojärjestelmä. Osana taistelijan varustuksen kehittämistä puolustusvoimat hankkii uudenlaisia kevyitä kertasinkoja ja PKM-konekiväärejä. Aseet tulevat olemaan vahvemmin läsnä, kun esimerkiksi jalkaväkiryhmään sijoitetaan jatkossa kaksi konekivääriä yhden sijaan. Suomi on mukana myös Nordefcon alaisessa projektiryhmässä, joka tutkii ja testaa vaatetus- ja suojavarustusta, eli käytännössä kaikkea päälle puettavaa, Honkela kertoo. Kuva: Puolustusvoimat/Antti Heikkinen ei ole ladattuja aseita, sillä ne eivät osallistu Islannin ilmavalvontatehtäviin tai siihen liittyvään toimintaan. Iceland Air Meet -harjoitus kehittää ilmavoimien kriisinhallintakykyä sekä antaa arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistoiminnasta ja logistiikan suunnittelusta, Elonheimo lisää. Kuva: Eemeli Peltonen tähtäimessä Pitääkö kirkkoon kuuluvan osallistua hartauteen? Pauli Engblom Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja totesi puolustusvoimien kirkollista työtä koskevassa ratkaisussaan, että myös kirkkoon kuuluvilla varusmiehillä pitää olla oikeus valita, osallistuvatko he uskonnonharjoitukseen. Kenttäpiispa Pekka Särkiö, miten apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu vaikuttaa käytännössä kirkkoon kuuluvien palvelukseen? Teemme lopulliset linjaukset kevään kuluessa. Täydennämme kirkollisen alan ohjeistusta yhdessä Pääesikunnan henkilöstöosaston kanssa ennen kuin seuraava saapumiserä astuu palvelukseen. Päätös on näkynyt jo ainakin muutamissa varuskunnissa, joissa alokaskirkot olivat vapaaehtoisia. Silti valtaosa varusmiehistä osallistui niihin. uutisia muualta Varusmiehet selvisivät öisestä telttapalosta Miten kirkollisen työn oppitunnit muuttuvat? Aiheet nousevat jo tällä hetkellä pitkälti sotilaskoulutuksesta käsin. Tunneilla käydään läpi muun muassa sodan ja rauhan etiikkaa, tappioihin valmistautumista ja kaatuneiden huoltoa. Yksi vaihtoehto on, että sotilaspapin oppitunnit olisivat eettistä opetusta ja Saksan sekä Viron tapaan kaikille palvelusta. Kristilliseen etiikkaan osana yleiseurooppalaista kulttuuria viitataan jatkossakin. Esimerkiksi kultaista sääntöä ja kymmentä käskyä ei voi ohittaa. Apulaisoikeusasiamies on todennut, että sotilaspappi on pätevä järjestämään ja antamaan myös uskonnollisesti neutraalia eettistä opetusta. Miten muutos vaikuttaa muuhun uskonnonharjoitukseen? Jumalanpalvelusten ja hartausten rinnalla voidaan mahdollisesti järjestää korvaavaa eettistä toimintaa. Sotilasparaateilla on pitkä kulttuurinen perinne. Niihin liittyvä kenttähartaus voidaan rinnastaa esimerkiksi koulujen juhlissa laulettaviin suvi- ja jouluvirsiin tai jouluevankeliumiin, jotka ovat osa suomalaista kulttuuria. Kolmetoista Pioneerirykmentin varusmiestä ja heidän kouluttajaansa selvisivät kuin ihmeen kaupalla Keuruulla sattuneesta telttapalosta, uutisoi Ilta-Sanomat. Puolijoukkueteltta oli syttynyt tuleen sotaharjoituksessa olleiden varusmiesten mentyä nukkumaan. Pioneerirykmentin pataljoonan komentaja, everstiluutnantti Juha Helle kertoo, että henkilövahinkoja tuli ainoastaan henkisellä tasolla. Asiat käsiteltiin purkukeskusteluissa jo tapahtumayön aikana. Puolijoukkueteltta tuhoutui palossa täysin. Lisäksi varusmiesten varusteita paloi. Tässä oli onni onnettomuudessa, ettei kenellekään tapahtunut mitään, sillä palo eteni aika nopeasti, Helle kertoo onnettomuudesta. Teltan syttymissyy ei ollut vielä selvillä lehden mentyä painoon. Ilta-Sanomat Kreikassa kumottiin armeijan ja poliisin palkanalennukset Aamulehden mukaan korkein oikeus on kumonnut toissa vuonna tehdyt poliisin ja armeijan palkanalennukset Kreikassa. Maan korkein oikeusistuin totesi Kreikan kymmenen prosentin palkanalennukset perustuslain vastaisiksi. Palkanalennukset neuvoteltiin EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa. Päätös aiheuttaa Kreikan budjettiin puolen miljardin euron lisäkustannukset. Menojen lisääntyminen hankaloittaa maan entisestäänkin kinkkisiä neuvotteluja lainoittajien kanssa. Oikeus ei julkistanut päätöstä, mutta se vahvisti tiedon oikeaksi sen jälkeen, kun päätös oltiin vuodettu medialle. Aamulehti Puolustusvoimat panee 44 miljoonaa sotasimulaattoreihin Puolustusvoimat tekee merkittäviä järjestelmähankintoja, kertoo Tietoviikko. Tilaukset liittyvät niin sanottuun Kasi-järjestelmään eli kaksipuolisen taistelun simulointiin. Tilausten arvo on yhteensä lähes 44 miljoonaa. Hankinnat on tehty suorahankintana ruotsalaiselta Saab Training and Simulationilta. Tilauksesta ei tehty tarjouskilpailua, koska puolustusvoimien jättämien ilmoitusten mukaan vain Saab voi toimittaa teknisistä sekä yksinoikeuden suojaamiseen liittyvien syiden takia järjestelmät ja palvelut. Kasi-simulaattorin avulla taistelemista voidaan harjoitella maastossa. Luotien ja ohjusten sijasta käytetään kuitenkin lasersäteitä, joihin kypärien ja liivien prismat reagoivat. Myös muun muassa epäsuora tuli ja miinat voidaan tuoda mukaan harjoitukseen. Tietoviikko Toimittanut Otso Lukka

6 6 maailmalla lyhyesti Merirosvoja kiinni Adeninlahdella EU:n Atalanta -operaation ranskalainen johtoalus FS Siroco otti 18. tammikuuta kiinni viisi merirosvoa. Heitä epäillään päivää aiemmin Adeninlahdella tapahtuneesta öljytankkeriin kohdistuneesta hyökkäyksestä. FS Siroco vapautti panttivangit intialaiselta dhow-veneeltä, jonka merirosvot olivat aiemmin kaapanneet emäaluksekseen. Tuntuu palkitsevalta, että olemme saaneet yhden merirosvojoukon pois mereltä. Prosessissa oli mukana uskomaton määrä muuttujia maalla, merellä ja ilmassa, FS Sirocon tilannevalvomossa työskentelevä suomalainen pursimies Olli Petrila sanoo. (Merivoimat 22.1.) LJa Saksan asevoimista parempi työpaikka perheellisille Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen haluaa liittotasavallan asevoimista perheystävällisen työpaikan. Tavoitteenani on tehdä asevoimista yksi houkuttelevimmista työnantajista Saksassa, von der Leyen kertoi. Ministeri suunnittelee lyhennetyn työajan tekemisen helpottamista ja lastenhoitopalvelujen parantamista. Lisäksi aiotaan tarkastella järjestelmää, jossa ammattisotilaat komennetaan muutaman vuoden välein uuteen sijoituspaikkaan. (STT AFP 12.1.) PEn Yhdysvaltain armeija sallii uskonnolliset parrat Yhdysvaltain armeijassa saa jatkossa kasvattaa parran, jos siihen on uskonnollinen tai eettinen syy. Myös sotilaspuvusta poikkeavaa päähinettä saa nykyään samasta syystä pitää palveluksessa. Parran kasvattamiseen tai uskonnollisen asusteen käyttämiseen on kuitenkin pyydettävä ensin lupa. Armeijan uusien sääntöjen mukaan henkilökohtainen vakaumus saa ilmentyä ulkoisesti, kunhan se ei vaikuta sotilaalliseen kuriin ja järjestykseen tai vaaranna yksikön suorittamaa tehtävää. Uudistus hyödyttänee sikhejä, muslimeja ja juutalaisia. (Reuters AFP, 23.1.) OLu Lentopommin tuhovoimaa tutkitaan Lähes kymmenen tonnia painaneen Grand Slam -lentopommin tuhovoimaa pyritään tutkimaan Britanniassa asiantuntijaryhmän avulla. Tutkimusta tehdään Etelä-Englannissa Hampshiressa maatutkan ja arkeologisten kaivausten avulla. Grand Slam -pommeja käytettiin toisen maailmansodan loppupuolella. Lentopommeja pudotettiin Saksaan kaiken kaikkiaan 42 kappaletta yhdeksällä eri pommituslennolla. Pommin osuessa maahan se kaivautui syvälle ennen räjähtämistään aiheuttaen maanjäristyksen sekä 20 metriä syvän ja 40 metriä leveän kraatterin. (Reuters 23.1.) PVa Sotshissa kisataan terrorismin uhan alla Pohjois-Kaukasian vaikea tilanne juontaa juurensa vuosisatoja jatkuneeseen konfliktiin. Alueen turvallisuustilanne on heikentynyt ääri-islamilaisten tasavaltojen syntymisen myötä. Pietari Vappula Pietari Vappula Euroopan unionin ulkoministerit ovat alustavasti päättäneet lähettää kriisinhallintajoukkoja Keski-Afrikan tasavaltaan. Ranskan valtio on esittänyt toiveen, että operaatio olisi käynnissä jo helmikuussa. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan suomalaisten osallistuminen kriisinhallintaoperaatioon viedään tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan käsittelyyn viimeistään helmikuun alussa. Jos valmistelu etenee hyvin, operaatio lienee mahdollista käynnistää jo maaliskuussa, Tuomioja sanoo. Vuoden 2013 viimeiset päivät olivat synkät Volgogradin kaupungissa, joka sijaitsee noin tuhannen kilometrin päässä Mustanmeren rannikkokaupunki Sotshista tämän vuoden talviolympialaisten näyttämöstä. Volgogradissa tehtiin kaksi terrori-iskua kahden päivän sisällä. Pommi-iskuissa rautatieasemalla ja johdinbussissa kuoli yhteensä 34 ja lähemmäs sata loukkaantui. Sotshi kuuluu Venäjän Pohjois- Kaukasian alueeseen. Tällä alueella menehtyi Caucasia Knot -internetsivuston mukaan vuoden 2011 aikana 750 ja haavoittui 628 yksinomaan terrori-iskuissa ja terrorismin vastaisissa operaatioissa. Ulkopoliittisen instituutin terrorismintutkija Teemu Sinkkosen mukaan Pohjois-Kaukasian alue on ollut jo vuosisatojen ajan epävakaa, sillä Venäjän valta ei ole ulottunut syrjäseuduille. Syrjäseudut ovat perinteisesti olleet varsin itsenäisiä. Alueen epävakauteen vaikuttaa myös vahvasti poliittisen ortodoksisen kirkon ja islamilaisen yhteisön ristiriidat. Tshetshenian sodat ovat myös entisestään jakaneet alueen etnisesti pirstaloitunutta kansaa, Sinkkonen sanoo. Väkivalta, jota Venäjän hallitus joutuu alueella kohtaamaan, on muuttunut merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Nykyään hallitus joutuu kohtaamaan alueella toimivat ääri-islamilaiset organisaatiot sen sijaan, että vastassa olisi eri etnisistä taustoista tai heimoista tulevien ristiriidat. Ulkopoliittisen instituutin terrorismintutkija Teemu Sinkkonen sanoo Sotshiin kohdistuvan terrori-iskun olevan hyvin vaikeasti toteutettavissa viranomaisten laajan valvonnan vuoksi. Volgogradissa tehtiin kaksi terrori-iskua viime joulukuun lopussa. Jälkimmäisessä iskussa mentyi 16 ja loukkaantui lähes 40 henkeä. Iskun kohteena oli paikallisiikenteen johdinbussi. EU:n tavoitteena on perustaa EUFOR-operaatio, jonka tehtävänä on vakauttaa maa. Operaatio tulee toimimaan pääkaupunki Baguin lentokentän läheisyydessä. Tällä hetkellä aluetta on turvaamassa Afrikan Unionin ja Ranskan joukkoja. Uhkana kansanmurha Lähes kaksi kertaa Suomen kokoisen Keski-Afrikan tasavallan konflikti on kärjistynyt jo useamman kuukauden ajan. Alueen epävakauden taustalla vaikuttavat eri väestöryhmien ja uskontokuntien edustajien erimielisyydet. Vuoden 2013 maaliskuussa islamistinen Kuva: Pietari Vappula Monia eri organisaatioita Séléka-ryhmä kaappasi vallan valtiossa. Jo pitkään jatkunut konflikti on viime kuukausien aikana kärjistynyt eri uskontokuntien edustajien välillä. Aluetta uhkaa Ruandan kansanmurhan kaltainen tapahtuma, Pääesikunnan kansainvälisen sektorin johtaja, everstiluutnantti Jouni Laari kertoo. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Keski-Afrikan tasavallan kriisinhallintaoperaatio olisi syytä suunnitella hauraan ja nopeasti muuttuvan tilanteen vuoksi siten, että operaation toteutukseen jäisi jonkin verran väljyyttä. Tshetshenialaisten kapinallisten ryhmät ovat alkaneet toimimaan näkyvämmin huhtikuusta 2009 lähtien, jolloin Venäjän viranomaiset lopettivat Tshetshenian terrorisminvastaisen operaation. Operaatio oli ollut käynnissä vuodesta 1999 lähtien, kun ääri-islamilainen ryhmä julisti Kaspianmeren rannalla sijaitsevan Dagestanin omaksi tasavallaksi. Dagestanin alueella toimiva organisaatio on ottanut joulukuun Volgogradin terrori-iskut vastuulleen. Alueella toimivien ääri-islamilaisten terrorijärjestöjen tavoitteena on perustaa oma uskonnollinen valtio. Islamistiseen maailmankuvaan kuuluu ajatus suuresta kalifaatista, eli kansojen yhdistymisestä, Sinkkonen taustoittaa. Alueen terroristiryhmien aktivoitumisesta kertoo se, että esimerkiksi vuonna 2010 Kabardi- Balkarian tasavallan sisällä terroriiskujen määrä viisinkertaistui. Iskujen sarja oli seurausta paikallisen islamististen jamaati-ryhmän vallanvaihdoksesta. Tasavallan pääkaupunki Nalchik sijaitsee 315 kilometrin päässä Sotshista. Vuonna 2007 toinen separatistinen liike omaksui pääideologiakseen jihadismin ja julistautui Kaukasuksen Emiraatiksi. Sinkkosen mukaan liike on tällä hetkellä suurin ja aktiivisin alueella toimiva organisaatio. Alueen terroristijärjestöille on ominaista se, että niissä vallitsee voimakas hierarkia ja ne pyrkivät alueelliseen hallintaan. Tällä tavoin organisaatiot eroavat toisista terroristijärjestöistä kuten Al-Qaidasta, joka pyrkii leviämään pienten itsenäisten solujen kautta. Laajat turvatoimet Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen opettajan, kapteeni Antti Parosen mukaan Venäjä on keskittänyt olympialaisia varten ennennäkemättömän turvallisuuskoneiston. Korkeimmat arviot turvallisuustoimijoiden lukumäärästä alueella liikkuvat viranomaisessa, joka on Lontoon olympialaisiin verrattuna nelinkertainen lukumäärä. Kisojen kokonaisturvallisuudesta vastaa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ja suurimmat toimijat alueella ovat poliisi ja asevoimien sotilaat. Alueelle on keskitetty valtava valvontateknologiaverkosto, johon kuuluu muun muassa valvontakameroita, tiedustelulennokkeja ja merellisiä valvontajärjestelmiä, Paronen sanoo. Venäläisten itsensä mukaan Sotshin kaupunki on ensimmäinen turvallisuuden kehä, jonka sisällä on rajoitettu esimerkiksi ajoneuvojen määrää. Toinen kehä kattaa laajoja alueita Pohjois-Kaukasukselta, jossa suoritetaan valvontaa, tarkastuksia ja terrorisminvastaisia operaatioita. Kriisinhallintajoukkoja Keski-Afrikan tasavaltaan Operaation on määrä olla lyhytkestoinen ja tavoitteena on vakauttaa kansanmurhan partaalla oleva maa. Kuva: Government of the Volgograd region Kuva: Svante Gullichsen

7 reportaasi 7 Kuvat: Svante Gullichsen Alokkaat vertailevat tuloksiaan ja määrittävät iskemäkeskeispisteitään tähtäinten kohdistusta varten. Rynnäkkökivääri paukkuu pakkasessakin Lämpimänä pysyminen vaatii sopivia varusteita ja liikettä. Talvella pukeutuminen on toimintakyvyn ylläpitämistä. Pauli Engblom Matalalla paistava aurinko pilkottaa taivaalla kiitävien pilvien lomasta. Ohut lumipeite värjää maan valkoiseksi ja lämpömittari on kahdeksan astetta nollan alapuolella. Jäätyneen Sandöfjärdenin selän suunnasta puhaltava navakka kaakkoistuuli osuu iholle. Kasvoille lyövän tuulen ja pakkasen purevuus vastaa pariakymmentä pakkasastetta. Alokas Sami Eeva on juuri saanut kohdistusammunnan suoritettua Upinniemen varuskunnan ampumaradalla. Ammunta sujuu kylmyydestä huolimatta hyvin. Osuin kerran kymppiinkin, Eeva kertoo. Viereiseltä radalta kuuluu rynnäkkökiväärien pauketta. Laivastoon hakeutumista suunnitteleva alokas vakuuttaa, että kylmyydestä selviää. On vain pantava paljon lämmintä vaatetta päälle. Jos tulee kylmä, niin liikutaan, hän toteaa. Edellisellä viikolla majoituttiin ulkona ensimmäistä kertaa ja pakkasta oli noin kaksikymmentä astetta. Eevan mukaan kamiinan lämmittämässä teltassa ei paleltanut. Vaikka Eeva epäilee, että ensi viikon alokasharjoituksessa voi tulla kylmä, aikoo hän varautua leiriin lähinnä omilla eväillä. Kädet eivät saa kylmetä Ampuma-asento maaten, komentaa Suomenlinnan rannikkorykmentin 4. komppaniassa joukkueenjohtajana työskentelevä luutnantti Patrik Arpia. Neljättä viikkoaan palvelevat alokkaat alkavat kuivaharjoitella RK 7 -ammuntaa. Tavoitteena on, että koulutettavat osaavat nopeasti tähdätä, laukaista, ladata aseen ja vaihtaa lippaan. Tyhjä lipas kiinnitä, Arpia käskee. Lataa ja varmista. Taulut! Lumipukuun pukeutunut alokasrivistö ampuu yhdenaikaisesti ja rynnäkkökiväärit naksahtavat palautinjousten vapautuessa vireestä. Ampumaharjoituksessa suurin ero kesään verrattuna on kylmyys. Talvella pitää huolehtia muun muassa nestetankkauksesta ja käsien lämmityksestä, Arpia kertoo. Ampumaradalla kädessä pidetään nahkakintaita, joiden alle on puettu palveluskäsineet. Ennen ampumista nahkakintaat riisutaan, sillä niillä ampuminen ei suju kunnolla. Palveluskäsineillä tarkka liipaisu onnistuu. Joukkueen kouluttajat ja varusmiesjohtajat tarkkailevat suorituksia. Kun ampumaharjoituksen kulku on käyty läpi, Arpia käskee joukkueen suojaamaan kuulonsa ja kovapanosvaihe alkaa. Suuliekit välähtävät ja aseet rätisevät, kun varusmiehet ampuvat kääntyviä maalitauluja. Luodit pöllyttävät hiekan esiin ampumaradan vallin ohuen lumipeitteen alta. Ilmassa haisee ruuti. Ruoka lämmittää Alokkaat juoksevat maalitauluille tarkastelemaan tuloksiaan ja kouluttajat antavat heille palautteen suorituksista. RK 7 -ammunnan jälkeen on ampumataitotesti. Sitten on maastoruokailun aika. Korvaläppien käytöstä liikkuu ihmeellisiä harhaluuloja. Tomaattista kebab-kastiketta ja perunasosetta lämpiminä pitävät ruoka-astiat on nostettu trukkilavojen päälle, jotta maasta hohkaava kylmä ei jäähdyttäisi ruokaa. Alokas Anton Laurén kertoo hyvän ruoan lämmittävän ja luovan paremman mielen. Alokas Emil Nyberg kertoo, ettei marsseille pidä pukea liikaa. Ampuminen meni ihan mukavasti. Sain 11 osumaa 12 laukauksella. Palvelukseen kesällä astunut upseerikokelas Juho-Mauri Malka ohjeistaa alokkaita linjaston valmistelussa ruoanjakelupaikalla. Hän ei näe talven ja kesän ammunnoissa suurtakaan eroa, kunhan vain varustus on kunnossa. Korvaläpistä liikkuu huhuja Kääntyviin tauluihin osuminen vaatii nopeutta. Malkan mukaan osalla alokkaista on välillä kylmä, mutta se johtuu usein väärin puetuista varusteista. Pakkaseen on Malkan mukaan kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi karvahatun korvaläppiä käytetäään, jos varusmiesjohtajien mielestä alkaa olla kylmä. Karvalakin korvaläppien käytöstä on liikkunut ihmeellisiä harhaluuloja, kertoo 4. komppanian päälikkö, kapteeniluutnantti Antti Heinänen. Hän sanoo kuulevansa varusmiehiltä usein huhuja, joiden mukaan korvaläppiä ei saisi käyttää ennen tietyn pakkasrajan ylittymistä. Heinäsen mukaan Upinniemestä saa etsiä kantahenkilökunnan jäsentä, joka rajoittaisi korvaläppien käyttöä. Kyse on toimintakyvyn ylläpitämisestä. Pakkasrajoja ei ole määritelty. Kylmyyteen vaikuttaa myös viima, jota täällä meren äärellä riittää, Heinänen toteaa. Malka esittelee päivän ohjelmaan liittyviä ohjeita. Ampumaradalle käskettyjen varusteiden lista ei ole lyhyt. Päälle on pitänyt pukea urheiluja saapassukat, talvikumisaappaat ja niiden huopavuoret, pitkät kalsarit, poolopaita, palvelustakki, pakkastakki, lumipuvun takki ja housut. Repussa on lisäksi villapaita ja pakkashousut. Neuvoin ottamaan mukaan vielä väliasunkin, Malka sanoo. Malka kiirehtii hakemaan ruokaa. Aamupäivällä ampumassa ollut osasto siirtyy iltapäiväksi liikuntakoulutukseen harjoittelemaan kamppailutaitoja.

8 8 KRIISINHALLINTA Kansainvälinen kriisinhallinta Teksti Eemeli Peltonen Kuvat Svante Gullichsen, Eduskunnan kuvapankki Taitto ja kuvitus Otso Teperi Suomella on merkittävä rooli kriisinhallintatehtävissä maailmalla. 55 vuoden perinteet ovat kasvattaneet lujan pohjan toimia kansainvälisillä kentillä. Palvelus ulkomailla hyödyttää paitsi kotimaan puolustusta, myös yksittäisen ammattisotilaan osaamista. Suomi on osallistunut kansainväliseen kriisinhallintaan 55 vuoden ajan. Osallistuminen kriisinhallintatehtäviin maailmalla onkin puolustusvoimien kolmas lakisääteinen tehtävä kotimaan puolustuksen ja virka-avun rinnalla. Kriisinhallintaoperaatioissa ympäri maailmaa palvelee tällä hetkellä 555 rauhanturvaajaa, muun muassa Afganistanissa, Libanonissa ja Kosovossa. Perusteet kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumiselle ovat siis olemassa. Mutta mitä Suomi konkreettisesti hyötyy osallistumisestaan? Millaisia oppeja on saatu osallistumisesta operaatioihin? Viimeksi syksyllä 2013 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV kritisoi puolustusvoimia operaatioiden raportoinnista. VTV moitti puolustusvoimia muun muassa siitä, että operaatioasiakirjojen perusteella on vaikeaa nähdä, miksi on tärkeää osallistua juuri tiettyihin operaatioihin. Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko tyrmää VTV:n kritiikin. VTV:n raportissa todettiin, Sotilas saa operaatioiden kautta enemmän sotilaallista koulutusta. Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko uskoo, että Suomen panos kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin pysyy nykytasolla. että puolustusvoimat valikoi operaatioita, joihin se osallistuu. Tosiassa puolustusvoimat ei valikoi mitään, vaan jokainen osallistuminen perustuu valtiojohdon päätöksiin. Puolustusvoimien tehtävä ei siis ole arvioida, onko tietty operaaatio tarpeellinen vai tarpeeton. Sen sijaan raportoimme kyllä tarkasti, miten sotilaallinen puoli kriisinhallintatehtävissä onnistuu, mitä hyötyjä ja riskejä on olemassa. Vetovastuu maavoimilla Kriisinhallintalain mukaan Suomi voi osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan, jos se ylläpitää tai palauttaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, se on humanitääristä tai sen tarkoituksena on siviiliväestön suojaaminen. Kevyin perustein ei operaatioihin siis osallistuta tätä korostaa erityisesti se, että jokainen kriisinhallintaoperaatio tarvitsee tasavallan presidentin siunauksen eduskunnan ja hallituksen myötävaikutuksella. Maavoimat johtaa tällä hetkellä kaikkia Suomen kriisinhal- Henkistä kasvua ja elinikäisiä ystäviä Kapteeni Tomi Saikkonen palveli kuusi kuukautta Libanonissa. Kokemus kasvatti ammattisotilasta ammatillisesti ja henkisesti. Kapteeni Tomi Saikkonen hakeutui kriisinhallintatehtäviin ensimmäisen kerran vuonna Meni kuitenkin vuoden 2012 puolelle, ennen kuin Saikkonen käytännössä pääsi lähtemään palvelustehtäviin. Kokemus oli odotettu. Palvelin UNIFIL-operaatiossa Libanonissa kuusi kuukautta keväästä joulukuuhun. Pääsimme kehittämään toimintatapojamme ja luomaan perustan operaatiossa meitä seuraaville. Saikkonen näkee kansainvälisen kriisinhallinnan hyödyt kahdenlaisena: ammatillisena sekä henkisenä kasvuna. Ammatillisesti pääsin varapäällikkönä johtamaan komppaniaa yhdessä päällikön ja muiden ammattisotilaiden kanssa. Erityisesti vuorovaikutustaidot ja maltti kehittyivät. Saikkosen mukaan operaatio syvensi siihen osallistuneiden reserviläisten ja palkatun henkilöstön luottamusta toistensa osaamiseen. Samalla hän sai elinikäisiä ystäviä. Henkisesti Saikkonen kertoo hyötyneensä siten, että oppi arvostamaan kaikkea pientä, mitä suomalaisilla kotimaassaan on. Puhdas vesi, ruoka ja muut yhteiskunnan tuottamat palvelut eivät olleet toimialueella itsestäänselvyyksiä. Erityisesti vuorovaikutustaidot ja maltti kehittyivät. Pieni maa suuressa roolissa Kotiin palattuaan Saikkonen siirtyi Porin prikaatiin kriisinhallintakeskukseen koulutuskomppanian varapäälliköksi. Hän pääsi siten mukaan suunnittelemaan Suomen Libanonissa toimivien joukkojen vaihtohenkilöstön koulutusta. Tehtävä oli luonnollinen jatko reissulle, jolloin osaaminen ja kokemukset operaatiosta voitiin hyödyntää suoraan seuraavan joukon koulutukseen. Eniten kehitimme kulttuuri- ja tapaamiskoulutusta, Saikkonen kuvailee. Saikkonen uskoo kriisinhallintatehtävien hyödyttävän Suomea myös kansallisella tasolla. Muut rauhanturvamaat sekä paikalliset ovat oppineet arvostamaan suomalaisten rauhanturvaajien ammattitaitoa ja toimintatapoja. Pienenä maana olemme näkyvässä roolissa suuressa rauhanturvakentässä. Pääsemme eri operaatioissa myös testaamaan omia suorituskykyjämme, mikä palvelee esimerkiksi varusmieskoulutustamme. Saikkonen pitää kokemustaan kansainvälisestä kriisinhallintatehtävästä ainutlaatuisena. Hän haluaakin kannustaa myös muita hakemaan tehtäviin. On sitten ammattisotilas tai reserviläinen, niin kaikilla tapahtuu henkistä kasvua ja ammattitaidon kehitystä. Mitä useampi suomalainen pääsisi rauhanturvatehtävään, sitä enemmän osattaisiin arvostaa sitä mitä meillä jo on.

9 9 KRIISINHALLINTA kasvattaa osaamista lintatehtävistä. Hulkko vastaa maavoimien operaatiopäällikkönä kriisinhallintaoperaatioiden toteuttamisesta suoraan maavoimien komentajalle. Hulkon mielestä osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin on ennen kaikkea kotimaan puolustusta tukevaa. Kansainvälisiin tehtäviin valittu joukko on käytettävissä nimittäin yhtälailla myös kotimaan puolustukseen. Kun sotilas palvelee kansainvälisissä tehtävissä, niin on aivan selvää, että vuodessa tai puolessa hän on huomattavasti valmiimpi toteuttamaan omaa sodanajan tehtäväänsä kotimaassa, Hulkko kiteyttää. Kokemusta paikan päältä Hulkon mukaan kriisinhallintatehtävät vievät puolustusvoimien palkatun henkilöstön ja reserviläiset toiminnan ytimeen, aitoihin olosuhteisiin. Samalla saatavan koulutuksen määrä kasvaa. Analysoimme jatkuvasti operaatioitamme ja niistä saatuja oppeja. Sotilas saa operaatioiden kautta enemmän sotilaallista koulutusta kuin hän muuten saisi. Koulutusta tapahtuu todellisissa kriisiolosuhteissa. Tämä on merkittävä lisä puolustusvoimien muuhun joukkotuotantoon. Puolustusvoimat pyrkii Hulkon mukaan korostamaan omalle palkatulle henkilöstölleen kansainvälisen palveluksen merkitystä. Kriisinhallintatehtävä antaa ainutlaatuista kokemusta pitkällä aikavälillä joukon johtamisesta ja toiminnasta muiden joukkojen kanssa kriisiolosuhteissa. Hulkko täsmentää, että vastaavat kokemukset eivät ole saavutettavissa kotimaassa. Kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä on merkittävää hyötyä myös yksittäistä taistelijaa suuremmalle, strategiselle tasolle. Kansainväliset operaatiot ovatkin eräänlainen koekenttä erilaisille taktiikoille ja materiaaleille. Analysoimme jatkuvasti operaatioitamme ja niistä saatuja oppeja ja viemme sen kotimaan käytännön varustuksen-, koulutuksen- ja joukkorakenteen kehittämiseen. Kokemuksia maailmalta peilataan jatkuvasti kotimaan puolustuksen kehittämiseen, Hulkko toteaa. Hän kertoo, että operaatioissa on muun muassa testattu puolustusmateriaalien kestävyyttä ääriolosuhteissa. Yli 50-vuotinen historia kriisinhallinnasta luo puitteet toiminnan jatkuvuudelle. Hulkko uskookin, että Suomen osallistuminen kriisinhallintatehtäviin pysyy ennallaan myös tulevina vuosina. Kriisinhallinta rakentaa luottamusta Kansainvälinen kriisinhallinta kuuluu eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan asialistalle. Valiokunnan jäsenet nimeävät luottamuksen kasvun operaatioiden kiistattomaksi hyödyksi. S uomi päättää aina ensin kan- rakentavan luottamuspääomaa kotimaassa. Kansanedustajat nimeävät sallisesti osallistumisestaan Suomelle. Luottamus Suomea kohtaan yhteistoiminnan kehittymisen kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla. Kriisinhallintaoperaatioon kasvaa, kun olemme mukana operaatioiden konkreettiseksi osallistuminen edellyttää Suomen haastavissakin rauhanturvaus- hyödyksi. Paitsi osaaminen, myös kytasavallan presidentin, valtioneu- tehtävissä. kymme tehdä yhteistyötä muivoston ja eduskunnan päätöksen. den maiden asevoimien Eduskunnan ulkoasiankanssa kehittyy, Paloniemi valiokunta käsittelee ulkokertoo. Koskisen mielestä ja turvallisuuspolitiikkaan suomalaisten sotilaiden on liittyviä kysymyksiä. Suoopittava toimimaan eri kanmalaisten rauhanturvajouksalaisuuksista tulevien sotikojen asettamista koskevat laiden kanssa yhdessä. asiat ovat usein valiokunnan Sekä Paloniemi että Kosasialistalla. Valiokunnan kinen näkevät kriisinhalpoliittiset päättäjät näkevät linnan paitsi hyödyllisenä, osallistumisen kansainvälimyös velvoittavana toiminseen kriisinhallintaan hyötana. dyllisenä. Osallistuminen sotilaal Saamme osallistumisen Ulkoasianvaliokunnan jäsenet Aila Paloniemi ja kautta vahvaa osaamista vai- Johannes Koskinen pitävät osallistumista kriisin- liseen kriisinhallintaan on Suomelle perustuslaillinen keilta alueilta, vaikeista ope- hallintaan velvollisuutena. velvollisuus, Koskinen kiraatioista. Kokemukset myös teyttää. kasvattavat omaa osaamistamme Perustuslaki velvoittaa Paloniemen mielestä Suomen ja kykyä ennaltaehkäistä mahdollisia kriisejä, ulkoasiainvaliokun- Koskisen mielestä kriisinhallin- tulee kantaa vastuuta kansainvänan jäsen, kansanedustaja Aila tatehtävien avulla puolustusvoi- lisestä turvallisuudesta. Hänelle Paloniemi (kesk) toteaa. mat pysyy perillä omasta, tosi- osallistuminen kriisinhallintaan Kansanedustaja Johannes Kos- asiallisesta toimintakyvystään. on lähes itsestäänselvyys. Suomi on osa globaalia maakinen (sd), joka niin ikään on ul- Kansainvälinen kokemus on häkoasianvaliokunnan jäsen, kertoo nen mukaansa tärkeää suomalai- ilmaa. Meidän on kannettava kansainvälisen kriisinhallinnan sille upseereille heidän työssään oma vastuumme sen vakaudesta.

10 10 kentällä lyhyesti Laskuvarjojääkäreiksi sopivasti hakijoita Heinäkuussa alkavalle laskuvarjojääkäreiden kurssille vastaanotettiin tänä vuonna yhteensä 351 hakemusta. Hakemusten määrä on sama kuin edellisvuonna. Utin jääkärirykmentin tiedottaja Pia Enroosin mukaan määrä on sopiva, sillä hakijajoukon taso on kova. Hakijoiden hyvä fyysinen kunto näkyy muun muassa siinä, että kaikkien tammikuun valintakokeisiin kutsuttujen 277 hakijan 12 minuutin juoksutestin tulos oli vähintään meriä. Laskuvarjojääkärikurssille hyväksytään noin 70 henkilöä. Valinnoista ilmoitetaan maaliskuun alussa kirjeitse. PVa Kenraalien määrä vähenee Puolustusvoimat vähentää ensi vuonna puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kolme kenraalitason ja kymmenen everstitason tehtävää. Tällä hetkellä kenraaleja on 31. Kenraalikunnan koko on pysynyt lähes samana jo toistakymmentä vuotta. Puolustusvoimien viestintäjohtajan, eversti Mika Kalliomaan mukaan ylimmän johdon supistamisen määrä on linjassa koko organisaation supistamiseen. Puolustusvoimauudistukseen liittyen on käyty läpi jokainen tehtävätaso, ja katsottu kuinka paljon minkäkin tason tehtäviä ja osaamista organisaatiossa tarvitaan, Kalliomaa sanoo. OLu Lentoreserviupseerikurssi säilyttää suosionsa Heinäkuussa 2014 Lentoreserviupseerikurssilla palveluksensa aloittaa uutta varusmiestä. Seuraavan saapumiserän kurssille tuli reilu 500 hakemusta, joista noin 400 pääsee valintakokeisiin. Ilmasotakoulun järjestämälle LentoRuk:lle löytyy kiinnostusta, sillä hakemuksia lähetetään vuosittain kappaletta. Ilmasotakoulun valintaupseerin, majuri Petri Kettusen mukaan suosio johtuu mahdollisuudesta suorittaa erilainen varusmiespalvelus. Lentäminen on jollain tavalla kiehtova asia ja se kiinnostaa nuoria, Kettunen kertoo. HTu Hornetit yhteissopimuksen piiriin Suomi ja Sveitsi ovat sopineet yhteistyöstä F/A-18 Hornetien loppuajan käytön tehostamiseen. Sopimuksen allekirjoittivat suomalainen Patria ja RUAGkonserni. RUAG on kansainvälinen puolustus- ja ilmailuteknologian yritys. Patrian ja RUAG:in välinen yhteistyö luo vahvan perustan ikääntyvän Hornet-kaluston ylläpitoon ja käyttää kummankin yhtiön resurssit ja hankitun osaamisen asiakkaittensa hyväksi maksimaalisella tavalla, Patria Aviationin liiketoiminnanjohtaja Lassi Matikainen kertoo. Sopimuksella pyritään edistämään maiden välistä yhteistyötä ja lisäämään kustannustehokkuutta. EPe Taivallahden kasarmeille löytyi käyttöä Taivallahden kasarmialueelle rakennetaan kauppa, hoivakoti ja asuntoja. Kaupunkikasarmit ovat lähes hävinneet Suomesta. Eemeli Peltonen Puolustusvoimien käytöstä poistuneiden kasarmien uudelleenkäyttö on haasteellista. Kasarmit ovat usein heikossa kunnossa ja myytävät tilat epäkäytännöllisiä. Helsingin Taka-Töölössä Mechelininkadulla sijaitseva Taivallahden kasarmi on kuitenkin poikkeus. Kasarmialueelle on löydetty paitsi ostaja, myös paljon uutta käyttöä. Taivallahden alueelle on suunniteltu rakennettavaksi elintarvikekauppa, hoivakoti ja asuntoja. Rakennusten joukkoon kuuluu myös Steven Hollin suunnittelema neliön Käärmetalo, myyntipäällikkö Esa Pentikäinen Senaatti-kiinteistöistä kertoo. 180 metriä pitkään Käärmetaloon on tarkoitus rakentaa 49 asuntoa. Kasarmialueen myynnistä tehtiin esisopimus jo vuonna 2012 Auratum asunnot Helsinki Oy:n ja valtion kiinteistövarallisuudesta huolehtivan Senaatti-kiinteistöjen välillä. Tie omistuksen vaihtoon ei kuitenkaan ollut aivan mutkaton. Aluetta yritettiin myydä ensimmäisen kerran jo vuonna Maailmantalouden tilan ja laman takia alue ei mennyt silloin kaupaksi, Pentikäinen kertoo. Alueen myyntihinta on toistaiseksi salainen ja se tullaan julkistamaan myöhemmin. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa 2013 alueen kaavan ja myönsi rakennusoikeudet. Käytännöllinen kasarmi Taivallahden kasarmi on yksi Suomen harvoista kaupunkikasarmeista. Viimeisenä kaupunkikasarmina toimintaansa jatkaa enää Haminan Reserviupseerikoulu. Taivallahden kasarmi rakennettiin 1930-luvulla ja sen käyttöä jatkettiin aina vuoteen 2000 asti. Kasarmissa toimi pitkään Autopataljoona, jonka lakkauttamisen jälkeen sen tiloihin majoittuvat Kaartin pataljoonan pääosat. Esikuntaosastossa palvelivat ne varusmiehet, jotka oli valittu erityistehtäviin esimerkiksi vip-kuljettajiksi tai läheteiksi. Viimeiset varusmiehet poistuivat 2012, kun Kaartin soittokunta siirtyi kasarmialueelta Santahaminaan. kolumni Taivallahden kasarmin tiloissa Helsingin Taka-Töölössä toimi muiden muassa Autopataljoona. Nyt tontille kaavaillaan asuntoja ja kauppoja. Jo eläkkeellä oleva Juha Kaukinen työskenteli puolustusvoimien palveluksessa Taivallahden varuskunnassa 11 vuotta. Hän toimi muun muassa komppanian päällikkönä ja esikuntatehtävissä. Tullessani kasarmille ensimmäistä kertaa vaikutelma oli ankea. Alue oli pieni ja ahdas muihin kasarmialueisiin verrattuna ja rakennukset synkän harmaita, Kaukinen muistelee. Armeijassa yksilöt hukkuvat vihreään massaan Stalkkaaminen tarkoittaa Wikipedian määritelmän mukaan jonkun tietyn ihmisen tai tämän toiminnan luvatonta seuraamista. Huojentuneena voin todeta, etten ilmeisesti täytä stalkkerin määritelmää. Minusta on kuitenkin kiehtovaa katsella ihmisiä. Lähtökohtaisesti en kuitenkaan ole kiinnostunut yksittäisten henkilöiden seuraamisesta. Asepalveluksen myötä olen avannut silmäni eri tavalla ympäröivälle maailmalle ja muille kanssaeläjille. Ennen kaupassa käyminen oli suoritus ja paikasta toiseen tuli siirryttyä lyhyintä mahdollista Asepalveluksen myötä olen avannut silmäni eri tavalla ympäröivälle maailmalle ja muille kanssaeläjille. reittiä. Kuljin kuulokkeet korvilla ja katsoin ihmisten läpi poikkeuksena tilanteet jolloin jotain huomionarvoista tapahtui suoraan näköetäisyydelläni. Muistan millaista oli päästä ensimmäistä kertaa viikonloppulomille kahden armeijassa vietetyn viikon jälkeen. Päähäni oli ehtinyt nopeasti muodostua normi siitä, että ihmiset pukeutuvat päästä varpaisiin vihreään ja näyttävät lähes identtisiltä keskenään. Kun ensimmäistä kertaa kasarmilta tullessani kävelin Jyväskylän keskustan läpi, tajusin miten mielenkiintoisia erilaiset ihmiset ovat. Ihmisestä tulee usein tehtyä johtopäätöksiä sen perusteella, miltä hän päällisin puolin vaikuttaa. Ei ainoastaan pukeutumisen, vaan myös kävelytyylin ja elekielen ansiosta. Armeijassa ohjeistetaan Kuva: Puolustusvoimat/Matti Kaltokarii Alueen on suunnitellut arkkitehti Martta Martikainen puolustusministeriön teknillisen osaston rakennustoimistosta. Vuonna 1939 kasarmin yhteyteen rakennettu korjauspaja on Märtha Lilius-Tallrothin suunnittelema. Kasarmin suunnittelussa huomioitiin vahvasti autopataljoonan tarpeet esimerkiksi rakennuksen kulmat on pyöristetty, jotta autolla ajo olisi helpompaa. Kaukinen kehuu rakennusta käytännölliseksi. Vaikka kasarmit oli tehty jo 1930-luvulla, toimivat ne hyvin myös nykyaikana. Rakennukset suunnitellut arkkitehti oli ottanut käyttäjien tarpeet huomioon ja osannut ennakoida tulevaisuuden haasteita. Muun muassa autotallin ovet olivat riittävän suuret, vaikka kuorma-autokalusto oli korkeudeltaan lähes kaksinkertaistunut. Kasarmikiinteistö käsittää varsinaisen kasarmirakennuksen, autohallin ja entisen korjaamorakennuksen sekä piha-alueen. Poikkeuksellisen muihin kasarmeihin verrattuna rakennuksesta tekevät varusmiesten käytössä olleet suuret tuvat ja leveät käytävät. Vanhan ruokasalin seinää koristaa edelleen maalattu maailmankartta, jonka tarkoituksena on ollut elävöittää tilaa. Kasarmin pihaa koristaa ruudukko, joka on ollut apuna soittokunnan kuviomarssiharjoittelussa. Alue kaupungin ytimessä Pentikäinen myöntää, että kasarmi on rakennusolosuhteena haasteellinen, mutta silti erittäin kannattava. Kasarmi on tottakai aika huonossa kunnossa. Mutta sijainti on erinomainen, aivan Helsingin ytimessä, Pentikäinen kertoo. Rakennustöihin vaikuttaa hänen mukaansa myös se, että rakennusalueelle on määritelty Museoviraston toimesta suojeluarvo. Alueen historia ja vanha arkkitehtuuri tullaan huomioimaan ja esimerkiksi kasarmialueen kenttä tullaan säilyttämään pihana rakennusalueella. Myös Kaukinen pitää kasarmien uusiokäyttöä yleisesti hyvänä asiana. Hänen mukaansa on hienoa, että alue säilyy käytössä ja jatkaa elämäänsä. Minua huolestuttaa kuitenkin hieman se, että osataanko rakennusten sisätiloissa säästää arvokkaita kokonaisuuksia, kuten vaikkapa majoituskerrosten käytävät tai ruokasali hienoine karttoineen. Emmi Sivonen > kuinka kävellään, pukeudutaan ja puhutaan. Kaikesta tästä yhdenmukaisuudesta oli kovaa vauhtia kehittymässä minun uusi normaalini. Siviilien katseleminen saa minut aina hyvälle tuulelle, sillä se on virkistävää armeijassa vietettyjen viikkojen jälkeen. Palvelukseni aikana olen usein saanut osakseni ystäviltäni kummastunutta naureskelua, koska silloin tällöin kahvittelen mieluummin kaupungilla kuin kotona vain koska siellä näkee ihmisiä. Palveluksessa viettämäni aika on siis saanut minut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, millainen rikkaus erilaisuus todella on. Ennen onnistuin luomaan melko osuviakin käsityksiä ihmisistä pelkän ulkonäön perusteella, mutta armeijassa tämä ei ole yhtä helppoa. Täällä ollessa ihmisiin täytyy oikeasti tutustua, ennen kuin pystyy luomaan käsityksen siitä, millainen persoona on kyseessä. Se ei kuitenkaan ole huono asia, sillä koskaan ennen en ole ollut yhtä iloisesti yllättynyt uusiin ihmisiin tutustuessa. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 kentällä 11 Kunnonkohotus palkitaan palveluksessa Mikkelin Sotilaskotiyhdistys hankki sata paria lenkkikenkiä varusmiehille jaettaviksi. Kenkien saamiseksi varusmies sitoutuu kunnonkohotuskampanjaan. Emmi Sivonen Kaksi vuotta sitten Etelä-Savon kutsunnoissa tehdystä liikuntaaktiivisuuskyselystä selvisi, että yli 11 prosenttia nuorista miehistä ei omista lenkkeilyyn soveltuvia jalkineita. Tähän haluttiin löytää ratkaisu. Varusmiesten terveys on ykkösprioriteetti ruotuväki 40 vuotta sitten Posket punaisina, sukat makkaralla, hampaat irvessä saapui viimeinen varusmies tovereidensa auttamana maaliin. Lahjomaton sekundaattori raksahti kiinni. Viimeisen miehen aika ratkaisi koko joukkueen sijoituksen. Näin Hämeenlinnan Hätilässä, missä tammikuun puolessavälissä juostiin maastossa kilpaa ja samalla punnittiin Jääkäripatteristossa syksyllä käyttöön otetun uuden liikuntakoulutuksen tehoa. Everstiluutnantti Rauno Kärki seisoo patteristonsa pihalla kököttävän halkopinon ääressä. Halkoja Sotilaskotijärjestön yksi tärkeimmistä tehtävistä on varusmiesten hyvinvoinnista huolehtiminen. Liikunnan harrastaminen on tärkeä edellytys jaksamiselle, joten Mikkelin Sotilaskotiyhdistys ry halusi auttaa edistämään varusmiesten terveyttä. Sotilaskotiyhdistys päätyi hankkimaan sata paria lenkkikenkiä varusmiehille jaettavaksi. Kengät eivät maksa mitään, mutta täysin ilmaiseksi niitä ei saa varusmiehen täytyy ensin sitoutua kolme kuukautta kestävään kunnonkohotuskampanjaan. Näin syntyi Iskussa inttiin -hanke. Idea hankkeesta syntyi yhdessä Etelä-Savon liikunta ry:n kanssa. Olemme tehneet Mikkelin Sotilaskotiyhdistyksen kanssa yhteistyötä esimerkiksi kutsuntojen yhteyksissä. Vuosi sitten mietimme, kuinka edistää varusmiesten terveyttä, ja niin idea lenkkareiden hankkimisesta syntyi. Sotilaskotiyhdistys suostui lähtemään juttuun mukaan, joten lähdimme sen pohjalta kehittämään hanketta, Etelä- Savon liikunnan Iskussa inttiin - hankkeen projektipäällikkö Teemu Ripatti kertoo. Kenkien jakaminen perustuu tarpeeseen Hiki lentää, kunto nousee eteenpäin Pauli Engblom Everstiluutnantti Antti Pitkonen siirtyi 1.1. Pääesikunnan suunnitteluosaston tutkimus- ja kehittämissektorille osastoesiupseeriksi. Mikkelin Sotilaskotiyhdistyksestä toivotaan, että uudet lenkkarit kannustaisivat varusmiehiä kuntoilemaan. on tavallista runsaammin lähestyvien joulupyhien vuoksi. Pääesikunnan pysyväismääräyksen pohjalta laadittu oma liikuntakoulutussovellutus on alkanut pyöriä täydellä tehollaan. Lokakuussa saapuneen saapumiserän peruskoulutuskausi aloitettiin jakamalla heidät kuntotestiä käyttämällä kuntoluokkiin. Ei huonokuntoista miestä saa laittaa liian koville, perustelee Kärki kuntoluokkiin jakoa. Uuteen koulutusohjelmaan sisällytettiin vain sellaiset liikuntalajit, joilla katsottiin olevan tehokas Kotimaassa olen toiminut Savon Prikaatissa ja Uudenmaan Jääkäripataljoonassa sekä maavoimien ja Pääesikunnan materiaaliosastoilla. Ulkomailla olen työskennellyt YK:n sotilastarkkailijana Kashmirin laaksossa ja New Delhissä sekä NATO-päämajan kansainvälisessä sihteeristössä Brysselissä. Siirryin vuoden alussa Pääesikunnan suunnitteluosastolle perustetun tutkimus ja kehittäminen - sektorin (T&K) ohjausvastuualueen johtajaksi. Päätehtävinä tulee olemaan vuoden 2014 alussa perustetun Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen ohjauksen suunnittelu ja toteuttaminen, puolustusvoimien tutkimussuunnitelman yhteensovittaminen sekä kansainvälisen teknisen tutkimuksen koordinointi. Apunani minulla on kaksi henkilöä. Toimimme läheisessä yhteistyössä T&K-sektorin kehittämisvastuualueen kanssa. Pyrimme suuntaaman tutkimustoimintaa yhä paremmin niille alueille, joita puolustusvoimien strateginen suunnittelu tarvitsee tulevaisuuden puolustusjärjestelmän rakentamisessa. taistelijan fyysistä suorituskykyä kohottava vaikutus ja joita voidaan harjoittaa normaalin palveluksen yhteydessä. Lajit ovat maastojuoksu, suunnistus, hiihto ja kuntovoimistelu. Uusi liikuntakoulutus on vielä kokeilun asteella. Joulukuun puolivälissä katsastettiin miesten kuntoa maastojuoksukilpailun muodossa Hätilässä. Tulokset esitettiin Panssariprikaatin komentajalle ja sotilasläänin komentajalle. Kova kilpailu on imenyt viimeisetkin voimanrippeet. Tutkimustyötä tulevaisuuden tarpeisiin Edellinen tehtäväni keskittyi pääasiassa teknologioihin ja tekniseen tutkimukseen, jotka jatkuvat myös uudessa työssäni. Nyt maailmankuva laajenee koskemaan myös muita tieteenaloja. Vahvuutenani on vankka kokemus ja laajaalaisuus kotimaisesta tiede- ja teollisuusyhteisöstä sekä kansainvälisistä foorumeista ja näiden liitynnöistä puolustusvoimien tutkimustoimintaan. Työskentelyltä odotan tiimihenkeä ja innovatiivisuutta tutkimuskentän organisoitumiseen sekä toimintamallien hiotumiseen liittyen niin T&K-sektorilta kuin puolustusvoimien tutkimuksen piirissä toimivilta. Lähtökohtana kenkien saamiselle on kengättömyys, liikkumattomuus sekä oma halu muutokseen. Varusmiehet allekirjoittavat kirjallisen sopimuksen, jolla he sitoutuvat kampanjaan. Aluksi varusmiehen kunto kartoitetaan muun muassa leposykemittauksen ja lihaskuntotestien avulla, kolmen kuukauden päästä testit toistetaan. Ilmaisten kenkien lisäksi Sotilaskotiyhdistys palkitsee parhaiten kuntoaan kohottaneet. Toivomme että varusmiehen kunto todella kohoaa, sillä ei kenkiä ihan vapaalla kädellä jaeta. Haluamme silti säilyttää jakson ennen kaikkea mukavana ja motivoivana. Tahdomme myös olla mukana tukemassa ja kannustamassa, ketään ei jätetä yksin, Ripatti kiteyttää. Ensisijaisesti liikkuminen on varusmiehen omalla vastuulla, mutta halukkaille myös järjestetään ohjattua toimintaa kerran viikossa. Tarjonta vaihtelee paikkakunnan mukaan. Pääasiassa lajit painottuvat eri peleihin ja lihaskunnon kohotukseen. Ohjattua toimintaa järjestetään tällä hetkellä Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Everstiluutnantti Antti Pitkonen on työskennellyt aikaisemmin muun muassa YK:n sotilastarkkailijana. Kuva: Svante Gullichsen Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Sari Ylitalo, siviili Sopiva TOIMENKUVA Liikunnanohjaaja PALVELUSPAIKKA Pääesikunta, Helsinki KOULUTUS Valmistunut liikunnanohjaajaksi Suomen Urheiluopistosta JOTAIN MUUTA, MITÄ? Ainoa syy miksei liiku, on tekosyy. Pietari Vappula Liikunnanohjaaja Sari Ylitalo vastaa puolustusvoimien Pääesikunnan henkilökunnan liikkumisesta. Pääesikunnassa on noin 400 työntekijää, joista noin puolet ovat siviilejä ja puolet sotilaita. Ylitalon mukaan heidän joukostaan löytyy monenkirjava liikkujajoukko. Osa liikkuu aktiivisen urheilijan tavoin, mutta saman katon alta löytyy myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät liiku juuri ollenkaan. Ylitalon tärkeimpiin töihin vuosittain kuuluu Pääesikunnan liikuntakäskyn laatiminen. Käskyä varten liikunnanohjaajan on suunniteltava, mitä eri liikkumisen muotoja päivittäin toimistoissa työskenteleville tarjotaan työpaikalla. Tällä hetkellä tuntitarjontaan kuuluu zumba, pilates ja kuntojumppa. Työterveyslääkärin mukaan varsinkin pilates-harjoittelun tulokset ovat näkyneet vastaanotolla. Nykyään haetaan harvemmin apua niska- ja selkäoireisiin, jotka voidaan ehkäistä juuri pilates-harjoittelulla, liki 14 vuotta Pääesikunnassa palvellut Ylitalo sanoo hymyillen. Vaihtelevaa työtä Liikuntaohjaajan työtehtävät riippuvat paljolti vuodenajasta. Syksyisin, erityisesti lokakuussa, aikaa kuluu testihuoneessa kuntotestejä tehdessä. Ylitalon mukaan työssä onkin harvoin kahta samanlaista päivää. Lokakuuta lukuun ottamatta Ylitalo viettää 2 3 arkipäivää viikosta Pääesikunnan työterveysasemalla antaen liikuntaneuvontaa sitä haluaville. Työterveyslääkäri ohjaa Ylitalon puheille kaikki ne, joiden pitäisi terveyden kannalta lisätä omaa liikkumistaan ja ovat kiinnostuneet henkilökohtaisesta ASUINPAIKKA HELSINKI Koko Pääesikunnan liikuttaja neuvonnasta. Tämä on madaltanut ihmisten kynnystä lähestyä liikunnanohjaajaa, vaikkeivät he olisi liikkuneetkaan paljoa aikaisemmin. Asiakaskuntani on muuttunut merkittävästi vuoden aikana siten, että nykyään teen töitä paljon sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole liikkuneet juuri ollenkaan, Ylitalo kertoo. Liikuntaneuvontaa toteutetaan vertailemalla vuosittaisia testituloksia toisiinsa. Tuloksia haetaan myös muun muassa kehon koostumusta mittaavalla laitteella, joka kertoo asiakkaan rasvaprosentin ja lihasmassan määrän tarkasti. Lisäksi asiakkaita pyritään herätellä liikkumaan aktiivisuusmittarin avulla. Aktiivisuusmittarin avulla näkee esimerkiksi oman istumisen määrän päivittäin. Haastavinta työssäni on juurikin se, että miten saan liikkumattomat liikkumaan, Ylitalo kertoo. Yksilöllistä motivointia Ylitalon työhön kuuluu myös henkilökunnan yksilöllinen ohjaus liittyen liikuntaan ja painonhallintaan. Kahdenkeskisissä tapaamisissa suunnitellaan ja toteutetaan henkilökohtaisi liikuntatavoitteita. Omalla vapaa-ajallaan lenkkeilyä ja paritansseja harrastava Ylitalo tekee myös kuntosaliohjelmia niille, jotka sellaisen haluavat. Asiakkaiden liikkumisen lisäämistä pohdittaessa lähdetään liikkeelle yksilön tarpeista ja mahdollisuuksista liikkua. On pohdittava sitä, mikä liikuntamuoto on helpoiten toteutettavissa asiakkaan omassa arjessa. Ylitalon mukaan liikkumisen aloittaminen riippuu täysin asiakkaasta itsestään. Liikunnanohjaaja kokee, että asiakas on juuri se, joka onnistuu innostuessaan liikunnasta.

12 12 kentällä Pasit päivitetään nykyaikaisemmiksi Pasi-miehistönkuljetusvaunuille tehdään kattava perushuolto ja elinjaksopäivitys. Vaunujen modernisointi kehittää joukkojen liikkuvuutta. Emmi Sivonen Puolustusministeri Carl Haglund päätti viime vuoden lopussa puolustusvoimien tulevaisuuden hankinnoista. Patria Oyj:n valmistamiin XA-180-miehistönkuljetusvaunuihin tullaan tulevaisuudessa tekemään elinjaksopäivitys. Niin kutsuttu Pasi on panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen ensimmäinen versio, jonka valmistus aloitettiin 1980-luvun alussa. Modernisoinnin tarkoituksena on päivittää vaunut vastaamaan paremmin tätä päivää. Pasi-vaunut ovat käytössä todella hyvät, eikä kyseisessä mallissa ole merkittäviä ongelmia. Ne ovat toimineet sekä kansainvälisissä että kotimaisissa tehtävissä, Maavoimien esikunnan jalkaväen tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärvi kertoo. Vaunuja odottaa mittavat uudistukset Kuva: Alec Orko Niin kutsuttujen Pasi-miehistönkuljetusvaunujen elinjaksopäivitys kattaa muun muassa liikenne- ja miinaturvallisemmat istuimet, uusitun sähköjärjestelmän mittaristoineen, uuden puhelujärjestelmän sekä uusitun sisä- ja ulkopinnoitteen. Sähköjärjestelmän modernisointi mahdollistaa esimerkiksi radioiden ja sähköisten laitteiden latauksen vaunun takatilassa. Lisäksi Pasien avainkomponentit, kuten moottori, voimansiirto ja akselit tarkastetaan perusteellisesti. Tarvittaessa osat peruskorjataan tai vaihdetaan kokonaan uusiin. Vaunuihin tehdään kattava perushuolto. Turvallisuuteen kiinnitetään huomiota uusilla miinasuojatuilla istuimilla, jotka ovat samanlaiset kuin uudempaa mallia olevissa AMV-vaunuissa, Valkeajärvi lisää. Pasien päivitys tapahtuu vaiheittain Sopimuksen perusteella ensimmäisessä vaiheessa tullaan päivittämään 70 Pasi-vaunua. Ensimmäinen vaihe tullaan aloittamaan kuluvan vuoden lopussa, ja sen on arvioitu kestävän vuoteen 2017 saakka. Sopimukseen sisältyy lisähankintavaraus, jonka perusteella loput vaunuista tullaan päivittämään vuosina Elinjaksopäivitys tullaan tekemään yhteensä 280 ajoneuvolle. Eversti Valkeajärven mukaan uudistuksella on myös työllisyyttä lisäävä vaikutus. Hankkeella on mittava työllistävä vaikutus kotimaassa, mikä on yli 200 henkilötyövuotta. Pasien nykyaikaistaminen liittyy maanpuolustuksen kehittämisohjelmaan, jonka tarkoituksena on kehittää joukkojen liikkuvuutta. Ajoneuvot ovat varustettu erityisesti alueellisten ja operatiivisten joukkojen käyttöön. Uudistetut vaunut tullaan sijoittamaan Karjalan, Porin ja Uudenmaan prikaateihin. Pasien tarkoituksena on suojata jalkaväkeä epäsuoran tulen sirpaleilta ja pienikaliiperisten jalkaväkiaseiden tulelta. huomio! verkossa Sosiaalinen media eri asevoimien käytössä Uusi Sherlock-tiedustelulinja aloittaa syksyllä. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Svante Gullichsen Pietari Vappula Yliluutnantti Tommi Kangasmaan mukaan eri maiden puolustusvoimat käyttävät tyypillisesti julkaisukanavinaan YouTube-, Facebook- ja Twitter -palveluita. Sosiaalinen media on laajasti käytössä eri maiden asevoimissa. Suurimmat asevoimien käyttämät julkaisukanavat ovat YouTube, Facebook ja Twitter, joissa Suomenkin puolustusvoimilla on jokaisessa omat profiilinsa. Pääesikunnan viestintäosaston Combat Camera -tiimin tuottaja, yliluutnantti Tommi Kangasmaan mukaan eri maiden asevoimien viestintätavat sosiaalisessa mediassa vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Israelin puolustusvoimat käyttää sosiaalista mediaa ikään kuin aseena. Israelin puolustusvoimat on yksi aktiivisimmista sosiaalisen median käyttäjistä. Kolmen pääjulkaisukanavan lisäksi puolustusvoimilla on käytössään blogi Tumblrissa ja jaossa kuvia Flickr-yhteisöpalvelusivustolla. Esillä olevat kuvat ja videot pyrkivät kuvaamaan taistelutilanteita aidontuntuisesti. Yhdessä videossa seurataan tarkasti, miten armeijan joukot harjoittelevat Hizbollah-terroristien valtaaman rakennuksen vyöryttämistä. Yökuvauksella kuvatun videon on alkutekstien mukaan tarkoitus esitellä aseita, joita Israelin sotilaat käyttävät tämäntapaisissa taisteluissa. Video on kerännyt kolmessa päivässä yli katselukertaa. Vastapainoa taistelukuvauksille tarjoaa Britannian Ministry of Defence YouTube -kanava. Vaikka kanavalla esitelläänkin maan kriisinhallintaoperaatioita Libyassa ja Afganistanissa, on kanavalla myös julkaistu esimerkiksi neljätoistaosainen Personal Security Online - videokampanja. Kepeillä videoilla pyritään muistuttamaan asevoimien piirissä työskenteleviä siitä, etteivät he julkaisisi paikkatietojaan sosiaalisessa mediassa. Käytössä sanat ja merkit Kuva: Svante Gullichsen Yhdysvaltojen asevoimilla on käytössään monta eri sosiaalisen median profiilia. Kangasmaan mukaan maa-, meri- ja ilmavoimien lisäksi myös merijalkaväki julkaisee omaa sisältöä kaikilla kolmella eri julkaisukanavalla. Merijalkaväen U.S. Marines Twitter-tilillä julkaistaan uutislinkkien ja -kuvien lisäksi eri komentajien ja historiallisesti merkittävien henkilöiden sitaatteja. Jotkut ihmiset miettivät koko elämänsä, että ovatko vaikuttaneet maailmassa. Merijalkaväellä ei ole sitä ongelmaa, kuuluu Ronald Reaganin vapaasti suomennettu yli 500 uudelleentwiittausta saanut lausahdus, joka on julkaistu merijalkaväen Twittersivulla. Irlannin puolustusvoimien virallinen Irish Defence Forces -sivu Facebookissa keskittyy jakamaan kuvia ja lyhyitä tekstipätkiä. Sivustolla julkaistujen kuvien aiheet vaihtelevat suuresti. Yhdessä juhlitaan vastavalmistunutta kadettikurssia, kun taas toisessa ihaillaan pääkaupunki Dublinia ilmavoimien lentokoneen ohjaamosta käsin.

13 vapaalla 13 Kuva: Petri Aho Näytellessä on hienoa päästää rooliin sisään niin, että saa sanottua oman repliikkinsä luontevasti. Siitä ne onnistumisen tunteet tulevat, kun itse tietää onnistuneensa, Upinniemen varuskuntaan tammikuun alussa palvelukseen astunut Alex Anton sanoo. Kuvassa kohtaus maaliskuussa Nelosella alkavasta Mustat lesket -sarjasta, missä Antonin roolihahmo Joonas kantaa Kirsiä (Malla Malmivaara) kauppaostoksilla. Tällä kertaa varusmiehen roolissa Vantaalainen näyttelijä ja juontaja Alex Anton odottaa armeija-ajaltaan urheilua, hyviä muistoja ja uusia ystäviä. Pietari Vappula Näyttelijä ja juontaja Alex Antonin hymy levenee korviin asti, kun hän astelee Upinniemen neljännen komppanian luokkahuoneen ovesta sisään. Oman joukkueen lähtiessä ampumaharjoituksiin on mukava jäädä hetkeksi suojaan talvipakkaselta ja hyiseltä merituulelta. Ensimmäistä kymmentä päivää armeijassa on leimannut kiire. Täällä on pidetty hyvää tahtia yllä ja tupalaisteni keskuudessa on vallinnut hyvä henki. Sellainen, että ollaan kaikki samalla viivalla tai oikeastaan samassa liemessä, Anton naurahtaa. Kiire on Antonille tuttu asia. Nuoresta iästään huolimatta hän on ehtinyt näytellä elokuvissa ja tv-sarjoissa ala-asteikäisestä lähtien sekä juontanut Yle TV2:n koululaisten ohjelmaa nimeltä Galaxi vuodenvaihteesta Tämä kaikki alkoi inspiroivasta luokanopettajasta. Kallio vei voiton Anton kiinnostui ensimmäistä kertaa näyttelemisestä ala-asteen luokanopettajan kannustamana. Koulun draamakerhon esityksiä seurasi kevät- ja joulujuhlien juontamiset. Anton sai ensikosketuksen kameraan, kun hän haki viidennellä luokalla Johanna Vuoksenmaan ohjaamaan Onni von Sopanen tv-sarjaan ja elokuvaan. Roolin saaminen oli yksitoistavuotiaalle törkeän siistiä. Sen Kuva: Pietari Vappula ikäisenä tietenkin toivoin, että kokemus olisi tuonut lisääkin rooleja, Anton sanoo. Toisin kävi, ja Anton sai odottaa seuraavaa esiintymistä kameralle lukioon asti. Ennen lukiota aktiivisesti painia harjoitelleelle Antonille ei ollut itsestään selvää hakea opiskelemaan Helsinkiin Kallion ilmaisutaidon lukioon. Tälläkin kertaa valintaan vaikutti opettaja. Olin alunperin hakemassa Mäkelänrinteen urheilulukioon, sillä olisin voinut jatkaa siellä painin harrastamista. Vasta yhteishaun viimeisinä päivinä yläasteen Alokas Anton kertoo odottavansa peruskoulutuskaudeltaan sitä, että saa harjoitettua varsinkin aerobista liikuntaa. äidinkielenopettajani ehdotti minulle, että hakisin Kallioon, Anton taustoittaa. Tähtäimessä näyttelijän ura Kalliossa Antonilla vahvistui halu tehdä töitä television ja elokuvien parissa. Abivuonna tie televisioon aukeni Ylen Galaxi-ohjelman juontajana. Samalla Anton myös hakeutui eri koekuvauksiin, joista päätyi näyttelemään Peter Franzénin rinnalle Kerron sinulle kaiken -elokuvaan sekä Pirjo Honkasalon ohjaamaan Betoniyöhön. Näyttelijän työssä Antonin mukaan parasta on se, ettei yksikään päivä ole samanlainen. Työtuloksen näkeminen television ruudulta tai valkokankaalta on tosin edelleenkin kamalaa, koska en ole tottunut näkemään itseäni siellä. Antonin elämän seuraavat kuukaudet on varattu armeijan arkeen totuttautumiseen. Armeijaajaltaan hänellä onkin jo selvät odotukset: tutustua uusiin ihmisiin, päästä urheilemaan ja saada muistoja niitä hyviä ennen kaikkea. Keväämmällä olisi tarkoitus hakea Teatterikorkeakouluun opiskelemaan näyttelemistä. Tulevaisuudessa minua kiinnostaisi myös ohjaaminen, mutta saa nähdä mihin tällä alalla oikein päätyy. Suomessa on lukematon määrä mahdollisuuksia, jos vain jaksaa painaa. tupavisa 1. Kuka näyttelee Sherlock Holmesia suositussa Uusi Sherlock -sarjassa? 2. Kuinka kauan kestää jääpallo-ottelun peliaika? 3. Kuka yhdysvaltalainen kenraali tuli tunnetuksi hänen johdettuaan jenkkien sotilaallisia toimia Vietnamin sodan kiihkeimmissä vaiheissa ? 4. Missä seurassa vuoden varusmiesurheilijaksi valittu Tim Väyrynen palloili viime kaudella? 5. Minkä niminen oli juuri päättynyt, järjestyksessään 243. RUK-kurssi? 6. Mikä oli Psyko-elokuvan mielisairaan päähenkilön nimi? 7. Kuinka monesta ministeristä Suomen tämänhetkinen hallitus koostuu? 8. Mikä on Libanonin rauhanturvaoperaation nimen virallinen lyhenne? 9. Mitkä kaksi NHL-joukkuetta kohtasivat vastikään harvinaisessa ulkoilmaottelussa Kalifornian lämmössä? 10. Mikä eurooppalainen maa on kuvassa? vastaukset 1. Benedict Cumberbatch, 2. 2 x 45 minuuttia, 3. William Westmoreland, 4. FC Hongassa, 5. Vaisto, 6. Norman Bates, 7. 19:stä, 8. UNIFIL, 9. Anaheim Ducks ja Los Angeles Kings, 10. Islanti

14 14 vapaalla kirjat kirja Iskuja ilmaan Kirjoittaja Richard Lorentz Kustantaja Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisuvuosi 2014 Suomen ilmapuolustusta ja lentosodankäynnin taktiikkaa kehittäneen eversti Richard Lorentzin teos Iskuja Ilmaan julkaistiin vasta nyt, yli 50 vuotta tekijänsä kuoleman jälkeen. Ajoittain kärkevä kirja herätti aikanaan ristiriitoja. Nykylukijalle teos avaa mielenkiintoisen näkymän lukujen ilmavoimien organisaation sisäpiiriin sekä talvi- ja jatkosodan ilmataisteluihin. Lorentz tuo esille tulkintojaan ja havaitsemiaan ongelmia ilmapuolustuksesta omasta näkökulmastaan. Lukijalle subjektiivisuus sekä kirjoittajan terävä ja taitava kynänkäyttö tarjoavat virkistävän lukukokemuksen historiallisesta aiheesta. Lorentzin into, pettymys, turhautuminen ja asiantuntemus huokuvat tekstistä. Iskuja ilmaan ei ole mitään harmaata historiankuvausta. Kirjan alussa Lorentz kertoo hävittäjätaktiikan kehittämisestä ja kritisoi ennen sotia tehtyjä lentokonehankintoja. Kuvatessaan sotia hän antaa värikkään kokonaiskuvan lentojoukkojen toiminnasta, kertoo mielenkiintoisia yksityiskohtia taisteluista ja kuvaa ilmavoimien esikunnan ajoittain jopa epärationaalista toimintaa. Kirjan lopussa Lorentz ennakoi kolmatta maailmansotaa ja pohtii tekniikan sekä ilmavoimien suurta merkitystä tulevissa sodissa. Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg on kirjoittanut kirjaan kommentoivan esseen Lorentzin vaikutuksesta ilmapuolustukseen. Esseen luettuaan aiheeseen ennestään perehtymätönkin lukija pääsee tutustumaan Lorentzin ajatusmaailmaan, joka on monella tavalla edelleenkin ajankohtainen. Pauli Engblom Kirjan julkaisutilaisuudessa Arto Luukkanen esitteli usean vuoden työnsä intoa puhkuen. Kuva: Svante Gullichsen Mahtimiehistä maan matosiin Kirjoittaja Keijo Korhonen Kustantaja Tammi Julkaisuvuosi 2013 Fiktio on totuutta armollisempaa Syyrian sisällissota on nostanut jälleen pinnalle kemialliset aseet. Sattumalta Keijo Korhonen kirjoittaa arvostavasti tuoreessa kirjassaan alan suomalaisesta asiantuntijasta ja laajaa kansainvälistä tunnustusta saaneesta Jorma K. Miettisestä. Molemmat ovat jo ikämiehiä. Korhonen, lähes 80 v., on toiminut muun muassa ulkoministerinä, YK-suurlähettiläänä, Kainuun Sanomien päätoimittajana ja professorina Yhdysvalloissa. Miettinen, yli 90 v., teki pitkän uran radiokemian professorina Helsingin yliopistossa ja akateemikkona. Korhonen, joka ei kirjassaan kuvia kumartele, sanoo Miettisestä: Muutamalla harvalla ihmisellä on sekä hyviä ajatuksia että työkykyä, tarmoa ja sitkeyttä niiden toteuttamiseen. He saavat myös toiset, heitä aloitekyvyttömämmät, seuraamaan itseään. Korhonen jatkaa, että Miettinen oli työuransa aikana enemmän kuin moni ulkoministeriön virkamies kiinnostunut kansainvälisistä suhteista, sodan ja rauhan suurista kysymyksistä sekä kansojen välisen yhteistoiminnan välttämättömyydestä. Professori Miettinen oli keskeinen kellonratas suunniteltaessa Suomen omaa kemiallisten aseiden todennusohjelmaa. Hän myös teki sen uskottavaksi ulkomaalaisten asiantuntijoitten piirissä. Korhosen kirjassa jäävät Miettisen rinnalla muun muassa Haile Selassie, Muammar Gaddafi ja Benjamin Netanjahu pieniksi tekijöiksi. Samaan arvoluokkaan yltävät sentään Brian Urquhart ja George F. Kennan. Jussi Viljanen Arto Luukkasen esikoisromaani Suojelusenkeli kertoo suomalaisille tutusta lähetysneuvos Viktor Vladimirovista. Vladimirov tunnettiin Suomessa kylmän sodan aikana hiljaisena neuvostodiplomaattina. Venäjäntutkija Luukkasen mukaan Vladimirovin toiminta Suomessa oli kuitenkin peitetarina hänen todelliselle roolilleen KGB:ssä. Erityisen mielenkiintoinen seikka on, että Vladimirovitsin toiminta sabotaasi- ja salamurhaosaston johtajana salattiin todella hyvin. Muutama vuosi sitten tuli tieto, että Vladimirovin rooli oli aivan eri kuin aluksi annettiin ymmärtää. Silloin ajattelin, että tästä on kirjoitettava, Luukkanen kertoo. Dosentti Luukkasen mukaan kyse on merkittävästä henkilöstä, josta on todella vähän tietoa saatavilla. Todellista ja varmaa tietoa Vladimirovista on itseasiassa niin vähän, että Luukkanen päätyi kirjoittamaan romaanin tietokirjan sijaan. Vaikka kirjassa esiintyy paljon todellisia henkilöitä, painottaa Luukkanen, että kyse on fiktiosta isolla F:llä. Minähän olen tietokirjailija ja se oli aika iso prosessi, että sain kirjotettua tästä teoksesta kaunokirjallisen. Oma kuvaileva tyyli rakentui lopulta pienistä palasista, Luukkanen kertoo kirjoittamisesta. Ihmisluonteen äärimmäiset pahat Suojelusenkeli on ennen kaikkea trilleri. Se lupaa viedä lukijansa arkisten salamurhien, tappajien ja velvollisuudentuntoisten kiduttajien maailmaan, johon tavalliset ihmiset eivät normaalisti koskaan törmää. Tapahtuvat sijoittuvat pitkälti Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan. Tutusta ympäristöstä huolimatta lukijasta tuntuu helposti siltä, että hän seuraa suuremman luokan Hollywood -toimintaelokuvaa. Tarinan edetessä ei voi olla miettimättä, mitä Vladimirov oikeasti teki ja mitkä kirjan tapahtumista olisivat oikeasti voineet tapahtua. Luukkanen on kirjoittanut kaiken Vladimirovista saatavilla olleen tiedon tarinaksi, johon sekoittuvat historian todelliset tapahtumat ja kontrafaktuaaliset juonenkäänteet. Meillä on stereotypia, että kommarit ovat aika pahoja, natsit ovat pahoja ja salamurhaaminen on kaikista pahinta. Kyse on jossittelevasta historian kirjoituksesta. Kirja päättyy lähes samaan lopputulokseen todellisen historian kanssa. Toisaalta se myös kertoo, millainen maailma olisi voinut olla, jos toisen maailmansodan tapahtumat olisivat menneet toisin. Kevyen historiankuvauksen lisäksi kirja tarkastelee myös Vladimirovin luonnetta märkien operaatioiden suunnittelijana ja toteuttajana. Luukkasen mukaan kirja käsittelee ihmisluonteen äärimmäisiä pahoja. Meillä on stereotypia, että kommarit ovat aika pahoja, natsit ovat pahoja ja salamurhaaminen on kaikista pahinta. Mielestäni motivaatio ja velvollisuudentunto sai Vladimirovin tekemään sellaista työtä. Ehkä hän suhtautui siihen samalla tavalla kuin me suhtaudumme aamupuuron keittämiseen, Luukkanen naurahtaa. Luukkasen mukaan jokaisessa ihmisessä on ristiriita, joka tekee henkilöstä mielenkiintoisen. Tätä ristiriitaa hän myös tutki ja rakensi Vladimirovin hahmolle. Sellainen persoona, joka on puoliksi yhtä ja puoliksi toista on omiaan herättämään niin lukijan kuin kirjoittajankin mielenkiinnon. Joskus tuntuu, ettei ihmisen toiminta ole yhtään rationaalista, mutta sitten siellä kuitenkin on jokin, joka on avain henkilön luonteeseen. Hanna Tuulonen levyt Bruce Springsteen: High Hopes Columbia Bruce Springsteenin kahdeksastoista studioalbumi High Hopes nostaa toiveet korkealle. Albumille on koottu covereita, uusia versioita vanhoista biiseistä sekä ennen julkaisematonta materiaalia. Levyllä kuullaan vierailevaa tähteä, joka on yksi aikamme valloittavimpia kitaristeja, Audioslave ja Rage Against The Machine - yhtyeistä tuttu Tom Morello. Pääasiassa musiikista vastaa E Street Band. Ensimmäisen kuuntelukerran perusteella levy on todellinen sekasikiö. Kappaleita on hyvin laidasta laitaan sekä letkeää folkia että melankolissävytteistä avautumista. Kappaleet kertovat esimerkiksi gangstereista, sotilaista ja yhteiskunnan epäkohdista. Vaikka useampaa biisiä on höystetty henkilökohtaisella kärsimyksellä, silti jossain itää toivon siemen. Yleensä sille on syy, että tietyt kappaleet jäävät julkaisematta. Bruce Springsteen tiedostaa itsekin, että osa kappaleista saattaa jakaa mielipiteitä. Hän tunsi silti pakollista tarvetta kappaleiden julkaisuun. Ja sen kyllä huomaa. Tällaisia pakkotilanteiden aiheuttamia kiusallisia epäkohtia lukuun ottamatta levy oli kokonaisuudessaan viihdyttävä. Albumi on kokonaisuutena riski, mutta ehkä juuri siitä syystä virkistävän erilainen. Suosittelen kuuntelemaan levyä silloin, kun yleisesti melodia vetoaa sanoja enemmän. Tämä levy sopii erityisen hyvin ystävien väliseen illanviettoon. Eikä vain siksi, että biisien sanoituksista saisi aikaan mielenkiintoista keskustelua, vaan myös siksi, että moniulotteisesta koosteesta löytyy taatusti jokaiselle jotakin. Emmi Sivonen Stam1na: SLK Sakara Records Suomenkielisen metallin suurnimi Stam1na julkaisee uuden albumin helmikuun 7. päivä. SLK-nimeä kantava pitkäsoitto on vuonna 1996 perustetun lemiläisviisikon kuudes studioalbumi. SLK:n ennakko-odotukset ovat kovat, sillä yhtyeen kolme viimeisintä studioalbumia, Noce-bo (2012), Viimeinen Atlantis (2010) ja Raja (2008), ovat olleet Suomen listaykkösiä. Viimeinen Atlantis huomioitiin vuoden metallialbumiksi vuoden 2011 Emma-gaalassa, jossa Stam1na valittiin vuoden yhtyeeksi. Tuoreen LP:n ensimmäinen sinkkujulkaisu Panzerfaust (suomeksi rautanyrkki) on vahva black metal -tykitys ja albumin ehdotonta eliittiä.termi Panzerfaust tarkoittaa saksalaisten toisessa maailmansodassa käyttämää kevyttä kertasinkoa. Viidennessä raidassa, Masiinassa, näkyy vahvasti pitkälti trashia soittavan yhteen progressiivinen ote. Kymmenes ja toiseksi viimeinen kappale, Kolmen minuutin hiljaisuus, on rauhallinen instrumentaali-soittelu, joka toimii loistavasti rankan kokonaisuuden päälle. Yhtye väläyttelee teknistä osaamistaan läpi albumin. Keulakuva Antti Hyrynen osaa niin laulaa, karjua kuin puhuakin. Albumin lyriikat ovat totutusti jokseenkin kokonaan käsittämättömiä sanan varsinaisessa merkityksessään usein irrallisia sanoja ja toteamuksia toisensa perään. Yhtye on totuttu näkemään aikaisempina kesinä festivaaleilla, ja keikkaa on varmasti luvassa myös kuluvan vuoden festareilla. SLK on Stam1nan tuorein rautanyrkki, jolla se lyö kuulijaansa tajunnan rajamaille. Rauhallisen, suoran metallin ja progressiivisen mätön sekoitus vahvistaa yhtyeen asemaa yhtenä kotimaisen metallitaivaan kirkkaimmista tähdistä. Leo Jaakkonen

15 VAPAALLA 15 Lumilautailu sotshissa Suomi lähtee Sotshin olympialaisten lumilautailuun vahvasti edustettuna. Ruotuväen haastattelema Roope Tonteri on valmistautunut kisoihin rennolla otteella. Slopestyle? Slopestylessä pisteitä saa tempuista joita tehdään hyppäämällä hyppyreistä sekä laskemalla erilaisten esteiden päältä, kuten kaiteiden ja putkien eli reilien sekä liukumalaatikoiden eli boksien. Lasketaan ensimmäistä kertaa olympiatasolla tänä vuonna. Teksti ja kuvat Leo Jaakkonen Ulkoasu Otso Teperi Sotshin olympiakisat pyörähtävät käyntiin tänään torstaina lumilautailulla. Olympialaisissa lasketaan ensimmäistä kertaa slopestylessä, jossa Suomi on hyvin edustettuna. Slopestylen lisäksi lumilautailussa lasketaan sekä naisten että miesten osalta half-pipessa eli lumilautakourussa, lumilautakrossissa ja parisuurpujottelussa. Half-pipe Half-pipessa kilpaillaan slopestylen tavoin pisteistä. Laskija hyppää kourussa ja laskeutuu kourun samalle puolella, josta matka jatkuu toiselle puolelle. Ollut olympialajina vuodesta 1998, jolloin lumilautailu otettiin mukaan olympialaisiin. Parisuurpujottelu Parisuurpujottelussa kaksi kilpailijaa laskee omilla radoillaan pujotellen niin sanottuja portteja. Suomella on Sotshissa vahva joukkue Suomen mitalitoiveet lepäävät juuri slopestylessä. 23-vuotias Enni Rukajärvi on lajin maailmanmestari vuodelta Menestystä on tullut myös miesten puolella, sillä Roope Tonteri vei maailmanmestaruuden nimiinsä vuonna Kaiken kaikkiaan Suomen olympiajoukkueessa on 13 laskijaa, joista yksi on kotiin jäävä varalaskija. Naisia on kolme: slopestyleen osallistuu Enni Rukajärven lisäksi Merika Enne ja half-pipeen Ella Suitiala. Miehistä slopestyleen osallistuvat Roope Tonterin lisäksi Ville Paumola ja veljekset Peetu Piiroinen ja Petja Piiroinen. Halfpipeen osallistuvat Janne Korpi, Ensimmäisenä maalin tullut laskija voittaa. Laji on ollut olympialaisissa vuodesta Lumilautakrossi Lumilautakrossissa neljä laskijaa lähtee yhtä aikaa radalle. Radan varrella on erilaisia hyppyjä, tiputuksia ja kaarteita. Yhteentörmäykset ovat melko yleisiä ja tasapainon menettää helposti. Pisteitä ei lasketa, vaan ensimmäinen maaliviivan ylittänyt voittaa. Laji tuli mukaan olympialaisiin vuonna Markus Malin ja Ilkka-Eemeli Laari. Antti Autti on kotiin jäävä varalaskija half-pipessa. Lumilautakrossia laskevat Anton Lindfors sekä Jussi Taka. Parisuurpujottelussa Suomi ei ole edustettuna. Muutokset etenkin half-pipen ja slopestylen osalta ovat mahdollisia vielä kisapaikalla. Kisakuntoon viime hetkellä Ruotuväki tavoitti Sotshin olympiakisoihin valmistautuvan Roope Tonterin Rukalta pari viikkoa ennen kisoja. Rennon oloinen Tonteri vastasi puhelimeen sängyn pohjalta. Tonterin kisakuntoa ovat haitanneet useat loukkaantumiset. Reilut kaksi viikkoa sitten kisapaikkansa varmistanut Valkealalainen on toipunut marraskuisesta olkavarren murtumasta juuri kisoihin. Olen päässyt ottamaan tuntumaa ja pitänyt hauskaa. Vielä en ole isompia temppuja tehnyt, mutta kyllä ne sieltä vielä tulee, Tonteri tuumaa. 22-vuotias Tonteri voitti maailmanmestaruuden sekä big airissa että slopestylessä Kanadan MM-kisoissa vuonna Myös half-pipessa kisannut Tonteri laskee olympialaisissa vain slopestylessä. Mikäli laskurinteet ja hyppyrit ovat leudon sään takia huonossa kunnossa, temppujen suorittaminen vaikeutuu ja laskijoiden on tehtävä helpompia temppuja. Tonterille tämä sopii, sillä hänen valmistautumisensa on ollut muita huonomaa loukkaantumisen takia. Mullehan se olisi vain hyvä, jos hyppyrit olisivat huonossa kunnossa. Mullehan se olisi vain hyvä, jos hyppyrit olisivat huonossa kunnossa. Mutta onko se sitten siistiä voittaa huonotasoinen kisa huonojen hyppyrien takia? Tonteri pohtii. Ensikertalainen ei ota turhia paineita menestymisestä olympiarinteessä. Olympialaiset on yksi kisa Red Bull Content Pool Loukkaantumisista kärsinyt lumilautailija Roope Tonteri on kuntoutunut Sotshin olympialaisiin. muiden joukossa. Se on iso kisa, mutta niin on X-gamesitkin. Ei multa voi mitään odottaa, kun en ole paljoa päässyt laskemaan. Kerran voisi vetää kisatemput läpi ennen kilpailua, Tonteri naurahtaa. GALLUP Ruotuväki kysyi varusmiesten kiinnostuksesta olympialaisia kohtaan Santahaminan sotilaskodissa. 1. Mitä lajeja aiot katsoa olympialaisista? 2. Aiotko katsoa lumilautailua? Miksi? Kaartinjääkäri Jyri Honkaniemi 1. Vähän kaikkea. Laskettelua, lätkää, hiihtoa ja tietenkin curlingia. 2. Kyllä. Olen itsekin harrastanut sitä. Se on jääkiekon lisäksi ainoa laji, josta voimme saada mitalin. Kaartinjääkäri Tuomas Kiiskinen 1. Sitä, mitä armeijassa kerkeän. Ainakin lätkää. 2. Kyllä, jos sitä tulee, kun olen TV:n ääressä. Se on siisti laji. En kuitenkaan osaa nimetä yhtään laskijaa. Kaartinjääkäri Tommi Virkkunen 1. Jääkiekkoa, lumilautailua ja skicrossia. 2. Kyllä, sillä suomalaiset pärjäävät siinä. Olen jo pidemmän aikaa seurannut lumilautailua. Se muistuttaa omaa harrastustani skeittausta.

16 16 takakansi potretti Paluu Pääesikuntaan Eemeli Peltonen Puolustusvoimien viestintäjohtajan huoneessa ensimmäisenä silmään pistää seinille ripustettujen lehtiotsikoiden joukko. Ne kertovat homeongelmista, panssarivaunuista ja varusmiehistä. Kaikkia otsikoita yhdistää siis yksi ja sama aihe puolustusvoimat. Autio työhuone on vielä toistaiseksi sisustamaton. Puolustusvoimien uusi viestintäjohtaja, eversti Mika Kalliomaa on vasta hetki sitten asettunut työhuoneeseensa eikä sisustamiseen ole ollut aikaa. Nämä ovat edeltäjältäni, eversti Jyrki Heinoselta, enkä ole ottanut vielä pois. Otsikot ovat otos siitä, mitä puolustusvoimista uutisoidaan päivittäin, Kalliomaa toteaa otsikoita katsellessaan. Hänen mielestä otsikoista käy hyvin ilmi se tosiasia, että vain harvoin tiedetään etukäteen, mitkä asiat nousevat esille mediassa. Kalliomaa aloitti tehtävät puolustusvoimien viestintäjohtajana tammikuussa. Hänen tehtäviinsä kuuluu puolustusvoimien viestinnän johtaminen ja kehittäminen. Työtehtäviin kuuluu muun muassa kontaktien ylläpito mediaan ja yhteiskuntaan. Hän ei kuitenkaan astu ensimmäistä kertaa sisään Pääesikunnan porteista, vaan viestintäosasto tuli tutuksi jo vuonna Viestintäosastolta siirryin kriisinhallintatehtäviin Kosovoon, jonka jälkeen työskentelin Maanpuolustuskurssien apulaisjohtajana ja myöhemmin Kaartin pataljoonan komentajana Kaartin jääkärirykmentissä. Siviilipuolen työelämään Kalliomaa kurkisti työskennellessään Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran asiantuntijana. Kalliomaan mielestä loikka puolustusvoimien ja siviilityönantajan välillä oli hyödyllinen. Vaikka toimintakulttuurit toki poikkeavat, on Sitrassa työympäristö puolustusvoimien kanssa hyvin samanlainen. Molemmissa on kyse yhteiskunnallisesta palvelustehtävästä isänmaan hyväksi, Kalliomaa kiteyttää. Pääesikunnan portit kävivät jälleen, kun eversti Mika Kalliomaa palasi tammikuussa tuttuun työympäristöön hypätessään viestintäjohtajan saappaisiin. 115 twiitin viestintäjohtaja Kalliomaa suoritti varusmiespalveluksena nykyisin jo lakkautetussa Pohjan prikaatissa Oulussa. Kiinnostus työskennellä puolustusvoimissa syntyi varusmiesaikoina. Taisi olla RUK-aikoina viimeistään, kun kävimme tutustumassa Kadettikouluun, Kalliomaa muistelee. Lopullisen päätöksen hän kertoo tehneensä Haminan rautatieaseman puhelinkopissa, kun hänen oli valittava opinnot Kadettikoulun ja Oulun yliopiston väliltä. Päätös ei ole myöhemmin kaduttanut. Kalliomaa vaikuttaa erittäin innostuneelta uudesta työtehtäävästään. Hän on haastatteluhetkellä 115 twiitin viestintäjohtaja, jota media ja viestintä ovat kiinnostaneet jo pidemmän aikaa. Twiitti on yhteisöpalvelu Twitterin informatiivinen viesti, joka on kaikkien luettavissa. Onko 115 twiittiä riittävä määrä viestintäjohtajalle? Viestinnällä ei ole itseisarvoa, vaan välinearvoa. Ei toki. Olen ollut twitterissä aika passiivinen, mutta nyt näin vastuukseni nostaa profiiliani ja osallistua enemmän sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. Viestintäjohtaja kertoo tarkistavansa sosiaalisen median aina aamuisin. Työpäivän aikana hän tekee mediaseurantaa sähköisten kanavien lisäksi iltapäivälehtien ja maakuntalehtien sivuilta. Vaikka työhön kuuluu ympärivuorokautinen valmius ja mediaseuranta, ehtii Kalliomaa myös rentoutua. Hän harrastaa triathlonia ja pyrkii juoksemaan kerran vuodessa maratonin sekä lukee aktiivisesti dekkareita. Myös isommat kaunokirjalliset klassikot kelpaavat. Viimeksi tuli luettua Täällä Pohjantähden alla. Pohjatyö kunnossa Edelliset viestintäjohtajat ovat Kalliomaan mukaan tehneet hyvää pohjatyötä, josta on helppoa jatkaa. Tärkeimmäksi haasteeksi hän nimeää asiantuntijaviestinnän kehittämisen. Ensisijaisesti viestinnän tulee tavoittaa asevelvolliset, sekä varusmiespalvelustaan suorittavat että reserviläiset, Kalliomaa linjaa. Puolustusvoimien viestintäjohtaja on hyvin näkyvä hahmo ulospäin puolustusvoimista. Monet ovat esittäneet, että tehtävä on ikään kuin organisaation spokesman eli puhemies. Kalliomaa kiistää ajatuksen nopeasti. Lähdemme siitä, että viestintä on asiantuntijapalvelua. Kun medialla on joku asia, josta he haluavat tietoa, pyrimme löytämään henkilön, joka tietää asiasta ja pyrimme tukemaan häntä viestijänä. Ei niin, että meillä olisi spokesman-kulttuuri, jossa viestintä tietää kaiken kaikesta. Kalliomaa tiivistää puolustusvoimien viestinnän filosofian yhteen lauseeseen: viestinnällä ei ole itseisarvoa, vaan välinearvoa. Mika Kalliomaa Ikä: 48 Asuinpaikka: Lohja Ammatti: Puolustusvoimien viestintäjohtaja Koulutus: Sotatieteiden tohtori Sotilasarvo: Eversti Epämukavuusalueilla ei tarvitsekaan olla mukavaa. Kuvat: Svante Gullichsen poiminta Viimeinen sotilasvala vannotaan Kauhavalla Otso Lukka Lentosotakoulun viimeisessä valatilaisuudessa esiintyy taitolento-osasto Midnight Hawks. Kuva: Henri Keränen Lentosotakoulun historian viimeisen saapumiserän valatilaisuus pidetään Kauhavan kirkossa 14. helmikuuta. Saapumiserän 109 alokasta järjestyvät valan jälkeen ohimarssiin, joka kulkee kaupungintalon edestä. Ohimarssin vastaanottaa Lentosotakoulun johtaja, eversti Jukka Ahlberg sekä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, joka toimii myös valakaavan esilukijana. Ohimarssia seuraa valajuhla muonituskeskuksessa ja kalustonäytös omaisille sekä kutsuvieraille. Lentosotakoulun koulutussektorin osastoupseeri, yliluutnantti Matti Aitolan mukaan viimeisessä valatilaisuudessa nähdään myös erityistä ohjelmaa. Seppeleenlaskun yhteydessä tehtävän ylilennon lisäksi valajuhlan jälkeen on erillinen lentonäytös, jossa esiintyy taitolento-osastomme Midnight Hawks, Aitola kertoo. Lentosotakoulu lakkautetaan puolustusvoimauudistuksen myötä tämän vuoden loppuun mennessä. Valatilaisuuksia järjestetään helmikuun aikana ympäri Suomen. Lähimmän joukko-osastosi valatilaisuuden päivämäärän voit tarkistaa puolustusvoimien internet-sivuilta, osoitteesta Lentosotakoulun valatilaisuus Kauhavan kirkossa 14. helmikuuta kello alkaen. Valajuhla Lentosotakoulun muonituskeskuksessa kello kalenteri Luentoja Sotamuseolla Keskiviikkoisin kello Sotamuseo (Liisankatu 1, Helsinki) Suomen Sotahistoriallinen seura, Sotamuseo ja Ilmatorjuntayhdistys järjestävät avoimia yleisöluentoja helmikuussa Luennot käsittelevät Suomen ilmapuolustuskyvyn kehittymistä Jatkosodan loppuvaiheessa, Helsingin pommituksia sekä Helsinkiä pommitusten strategisena kohteena. Aseveli-iltamat Kuopiossa Torstaina kello Kuopion ammattikoulu Presidentinkatu 3, Kuopio Perinteikkäät aseveli-iltamat järjestetään jälleen Kuopiossa. Tapahtumassa esiintyy Ilmavoimien Big Bandin lisäksi muun muassa Kuopion Laulavat Rakuunat. Illan juontaa rakuunayliluutnantti Heikki Kahila. Sotilasmusiikki soi Laivaston soittokunta, Merikuviakonsertit Perjantaina 7.2. kello 19.00, Sigyn-sali, Turku Tiistaina kello 19.00, Seinäjoki-sali, Seinäjoki Kaartin soittokunta, Töölö I -konsertti Torstaina kello Temppeliaukion kirkko (Lutherinkatu 3) Rakuunasoittokunta, Ystävänpäivän konsertti Perjantaina kello Pielisensuun kirkko, Joensuu Puolustusvoimien sotilassoittokunnilla on helmikuussa runsaasti konserttitarjontaa. Tervetuloa nauttimaan sotilasmusiikista!

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme:

Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme: Alokkaan opas Sisällys Tärkeitä yhteystietoja Miten löydän Ilmasotakouluun? Varuskunta-alueen kartat Mitä mukaan? Tietoa kotiväelle Tärkeitä tapahtumia Arjen asioita 2 3 4 5 6 7 8-13 Tärkeitä yhteystietoja

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Projektikoodi A30387 31.7.2009 Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Käyttöohjeet Lapin sairaanhoitopiirin ky PL 8041 96101 Rovaniemi Katuosoite Porokatu 39 D 96100 Rovaniemi Y-tunnus 0819616-7 Puhelinvaihde

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

ILMA-ASE AMPUMAKORTIN TEORIA OSUUDET

ILMA-ASE AMPUMAKORTIN TEORIA OSUUDET ILMA-ASE AMPUMAKORTIN TEORIA OSUUDET SEURAN ESITTELY JA KURSSIN AVAUS AMPUMAKORTTI o On peruskoulutus turvalliseen ja vastuuntuntoiseen ampumaharrastuksen aloittamiseen o Mahdollistaa itsenäisen harrastamisen

Lisätiedot

TÄHTÄÄMINEN. Asennon ottamisen aikana hengitetään normaalisti.

TÄHTÄÄMINEN. Asennon ottamisen aikana hengitetään normaalisti. TÄHTÄÄMINEN Silmän etäisyys noin 1-5 cm takatähtäimestä, riippuen takatähtäimen reiän suuruudesta. Hyvän laukauksen ehtona on että silmä, diopterireikä, etutähtäin ja taulu ovat ns. jatketulla tähtäyslinjalla.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

VEIKON MALJA PALOKUNTANUORTEN SUOMENMESTARUUSKILPAILU

VEIKON MALJA PALOKUNTANUORTEN SUOMENMESTARUUSKILPAILU SÄÄNNÖT 1(7) VEIKON MALJA PALOKUNTANUORTEN SUOMENMESTARUUSKILPAILU Kilpailu VEIKKO NUMMELAN lahjoittamasta VEIKON MALJASTA 1 KILPAILUN TARKOITUS Kilpailun tarkoituksena on kehittää palokuntanuorten henkilökohtaisia

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao

1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao LAUSETYYPPIEN PIKAKERTAUS TEE LAUSE 1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao Shanghai - vierailu yhteys 2. Yhdysvallat - avaruushallinto Nasa pitää torstai

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka) Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 3 pistettä 1. Missä kuviossa mustia kenguruita on enemmän kuin valkoisia kenguruita? Kuvassa D on 5 mustaa kengurua ja 4 valkoista. 2. Nelli haluaa rakentaa samanlaisen

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Sotilassosiologinen Seura

Sotilassosiologinen Seura Sotilassosiologinen Seura Paikallispuolustus ja yhteiskunta 23.4.2015 Helsinki 1 2 Reserviläinen Reserviläinen on PV:n tuote PV vastuussa omasta tuotteesta Korkea MP-tahto -> johtuu monesta asiasta, mutta

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2012

Kiltauutiset 1 / 2012 Kiltauutiset 1 / 2012 Kuva: Amanda Virtanen 1 Hei kiltaveljet ja -sisaret Vauhdikas vuosi 2011 on saatu päätökseen ja vähintään yhtä vauhdikas vuosi 2012 on alkanut. Toivottavasti kaikki ovat jo unohtaneet

Lisätiedot