Lapsille on tärkeää, että joku kuuntelee ja viitsii keskustella heidän kanssaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsille on tärkeää, että joku kuuntelee ja viitsii keskustella heidän kanssaan."

Transkriptio

1 1/2014 Kuulumisia Lapsille on tärkeää, että joku kuuntelee ja viitsii keskustella heidän kanssaan. Pauli Seppälä, Kaarinan SOS-lapsikylä, s.4 EI MIKÄÄN KAKKOSLUOKAN KOTI - sivu 11 THERAPLAY-TERAPEUTIT LUOTTAVAT LEIKIN JA ILON VOIMAAN - sivu 18

2 EI MIKÄÄN KAKKOS- LUOKAN KOTI Intiassa haavoittuviin oloihin syntyvät tyttölapset ovat erityisen suuressa vaarassa. Vauvana hylätty Jeeshma sai SOS-lapsikylästä rakastava kodin, jossa hän ei ole koskaan tuntenut itseään orvoksi. >>> Päätoimittajalta Nyt kotiin! Kuulumisia Teemana: Lapsen osallisuus 3 Päätoimittajalta 4 Kun jotain luvataan, se myös pidetään 6 Huostaan otetut lapset ovat eriarvoisessa asemassa eri maakunnissa 7 Viittatäti vastaa 8 Onni löytyy arjesta 9 Toiminnanjohtajan tervehdys 10 Ei mikään kakkosluokan koti 14 Unelmani...osallistua omaa elämääni koskeviin päätöksiin 15 Lapsienergiaa johtoryhmätyöhön Kaarinan SOS-lapsikylässä 16 Perheitä autetaan jaloilleen Filippiineillä 17 Rakennan itsenäistä elämää 18 Kynävieras - Johanna Barkman 18 Theraplay-terapeutit luottavat leikin ja ilon voimaan 20 Yrityksissä tempaistiin lasten hyväksi 21 Syntymäpäivän kruunasi muistamiset lapsille 22 Lahjoittajat mahdollistavat toimintamme katastrofialueilla ja turvallisen arjen SOS-lapsikylissä Suomessa ja maailmalla 4 KUN JOTAIN LUVATAAN, SE MYÖS PIDETÄÄN Arkisin Pauli Seppälän päivät täyttyvät renkaista, vanteista ja vaihdekojeista. Hän on unelmatyössään autonasentajana. Työpäivän päätyttyä hän hurauttaa moottoripyörällä, avoautolla tai muulla sen hetkisellä sydämensiepparillaan kotinsa pihaan Kaarinan SOS-lapsikylään. >>> Muistatko vielä, millaista oli olla lapsi? Itse muistan sen olleen joskus rajatonta riemua ja mahdollisuuksia: hiekkalaatikon hiekka oli ihan oikeasti mansikkajäätelöä, jota oli ihanaa nostella jäätelökioskista saadulla jäätelökauhalla pikku kuppeihin. Pehmoisessa kesäillassa lilluvan lapsen suloisen jäätelötodellisuuden katkaisi lopulta kutsu tulla jo kotiin, sisälle. En halunnut. Lapsi tarvitsee kutsun kotiin, vaikka ei tuntuisi hyvältä, kun leikki keskeytyy. Nykyisin valta on joissain perheissä valitettavasti siirtynyt liikaa lapsille: lapset päättävät lähes kaikesta ja sen seurauksena hakevat jatkuvasti kaivattua rajaa. Joskus taas vanhemmat käyttävät ylivaltaansa liikaa, ja lapsi kokee olevansa alistettu, vanhempien muokkauksen kohde. Kumpikaan vallan äärilaita ei ole hyvä. Lapsen tulee saada lapsen rooli. Hän tarvitsee mahdollisuuden saada vaikuttaa, tulla kuulluksi ja huomioon otetuksi. Silloin hänen osallisuuden tunteensa kasvaa. Hän on tärkeä. Hän oppii ottamaan vastuuta. Myös aikuisena. Vapaus ja osallisuus ovat hienoja asioita. Lapsen turvallinen vapaus asuu vanhempien asettamien, oikeudenmukaisten rajojen sisällä. P.S. Kädessäsi on uudistettu Kuulumisia-lehti. Lehden toimituksessa kuulemme mielellämme palautettanne sekä toiveitanne, joita voitte jättää esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen tai puhelimitse numeroon (09) Päätoimittaja Aija Rikala Lapsen turvallinen vapaus asuu vanhempien asettamien, oikeudenmukaisten rajojen sisällä. Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu HELSINKI puh. (09) Päätoimittaja Aija Rikala Toimitussihteeri Elina Pitkäranta Toiminnanjohtaja Jari Ketola Ulkoasu Elise Liikala Kansikuva Jupiterimages/ Photos.com Paino Forssa Print ISSN Osoitteenmuutokset: (09) PEFC/ PAINOTUOTE 18 UNELMANI...OSALLISTUA OMAA ELÄMÄÄNI KOSKE- VIIN PÄÄTÖKSIIN Lapsi ei saa jäädä pelinappulaksi aikuisten pelilaudalle. Osallisuuden vahvistaminen vaatii yhteistyötä lapsen tai nuoren sekä aikuisen välillä. >>> SOS-LAPSIKYLÄ Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 200 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 133 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa Sivu 2 Kuulumisia Sivu 3 Kuulumisia

3 Kun jotain luvataan, se myös pidetään Arkisin Pauli Seppälän päivät täyttyvät renkaista, vanteista ja vaihdekojeista. Hän on unelmatyössään autonasentajana. Työpäivän päätyttyä hän hurauttaa moottoripyörällä, avoautolla tai muulla sen hetkisellä sydämensiepparillaan kotinsa pihaan Kaarinan SOS-lapsikylään, jossa odottaa hänen lapsikylävanhempana toimiva puolisonsa Anne ja kolme kotiin sijoitettua lasta. Teksti ja kuvat Elise Liikala Sivu 4 Kuulumisia Paulin työpäivä autokorjaamolla on päättynyt, mutta muunlaiset tehtävät odottavat. Pauli toimii Kaarinan SOS-lapsikylässä tukihenkilönä. Vanhemman tehtävänä on ohjata lasta. Pauli kertoo, että tukihenkilönä hän turisee, leikkii lasten kanssa, korjailee lasten polkupyöriä, kuljettaa lapsia tapahtumiin ja auttaa lapsia ja kylän henkilökuntaa. Läsnäolo ja kuuntelu merkitsevät jo paljon: se, että ottaa osaa toisten elämään ja tekee asioita yhdessä. Ongelle meneminen muutamaksi tunniksi voi joskus avata sulkeutuneen lapsen. Pienet asiat tekevät lopulta tyytyväiseksi. Lapset toki haluavat kaiken mahdollisen, mutta ovat oikeasti hukassa sen kanssa, mitä he haluavat. Vanhemman tehtävänä on ohjata lasta. Vanhempi perustelee lapselle asioita ja opettaa, että kaikkea ei saa sormia napsauttamalla. Omalla työllä saavutetut onnistumisen kokemukset antavat lapsille paljon. Lapset ovat ansainneet taskurahaa pesemällä autoja Paulin työpaikalla. Kotona lasten kanssa on nikkaroitu muun muassa linnunpönttöjä ja nuorin perheeseen sijoitetuista lapsista rakensi Paulin avustuksella irto-osista itselleen tosi hienon polkupyörän. Se oli lapselle merkittävä kokemus. Toisinaan tanner tärisee Pauli kokee erityisen hienoina hetket, joissa hän on voinut olla mukana lasten kanssa tapahtumissa ja antamassa heille elämyksiä. Poikien kanssa on käyty moottoripyörä- ja autonäyttelyssä, American Car Show:ssa sekä Alastaron Nitro-moottoriurheilutapahtumassa ihailemassa, kun koko tanner tärisee. Ensimmäinen kerta avoautossa on myös monelle hieno kokemus. Eräs pikkupoika loisti innosta, kun sai tarhakyydin niin hulppealla menopelillä. Auton kyytiin piti päästä, vaikka ulkona oli jo melkein pakkasta. Pojat jakavat Paulin moottoriinnostuksen selkeämmin, mutta perheen autoista vähemmän kiinnostunut tyttökin nauttii moottoripyörän kyytiin pääsemisestä. Yhdessäolo tiivistää ja lähentää lapsia toisiinsa sekä aikuisiin. Viime kesänä telttailtiin ulkona ja tehtiin nuotio. Yksi lapsista sai ensimmäisen kalansaaliinsa. Se oli lapselle huippuhetki. Mukavien hetkien ohella elämiseen sijoitettujen lasten kanssa liittyy myös haasteita. Lapset ovat nähneet ja kuulleet paljon. He ovat kokeneet menetyksiä ja suhde aikuisiin voi olla haasteellinen. Jotkut saattavat käyttää rajua kieltä, eivätkä he välttämättä osoita kunnioitusta aikuisia kohtaan. Paulilla itsellään ei ollut lapsena omaa isää, mutta hänellä oli kaksi kasvatti-isää ja hän sanoo, että on oppinut jotain tärkeää molemmilta. Sijoitetut lapset punnitsevat ja koettelevat uudet ihmiset tarkasti. Lapset tekevät kaikenlaisia töllön töitä, Pauli sanoo ja lisää, että asioita pitää pystyä suodattamaan. Lapsi saattaa Paulin mukaan kysyä Onks sun pakko asua täällä? Isänpäiväksi ilmestyy siitä huolimatta pyytelemättä kortti, jonka lapsi haluaa itse antaa. Sivu Sivu 5 5 Kuulumisia Rajat tuovat turvaa Vanhemman tehtävänä on saada lapsi ymmärtämään, mikä on suotavaa. Se, että lapset haastavat aikuisia, on heille tärkeää rajojen opettelun näkökulmasta. Lopulta lapsetkin ymmärtävät, että rajat tuovat heille turvaa. Vaimonsa työtä seuranneena ja sijaisvanhemman tärkeitä ominaisuuksia pohtiessaan Pauli linjaa: Mitä rauhallisempi on, sitä paremmin pärjää. Sijaisvanhempana toimiminen vaatii omistautumista ja pitkäjännitteisyyttä. Se on raskas työ, vaikka työksi sitä ei voikaan oikeastaan kutsua. Sijaisvanhemmuus on elämäntapa. Työ on sitovaa, eikä vapaita voi samalla tavalla pitää kuin muissa töissä, Pauli toteaa. Sijaisvanhempi elää lapsille ja ottaa heidät kaikessa huomioon. Vaikka lapset eivät ole omia, heitä tulee puolustaa hyvässä ja pahassa. Lapsille on tärkeää, että joku kuuntelee ja viitsii keskustella heidän kanssaan. Siisteys, järjestelmällisyys, luottamus ja rehellisyys ovat Paulille tärkeitä asioita ja arvoja, joita hän pyrkii välittämään lapsille. Kun jotain luvataan, se myös pidetään. Lapsille on tärkeää, että joku kuuntelee ja viitsii keskustella heidän kanssaan. Haastattelupäivänä Paulin vaimo Anne on sattumalta pukeutunut paitaan, jonka kukat muistuttavat auton vanteita. Hän kertoo, että heidän kodissaan vallitsee puhumisen kulttuuri. Kun kaikesta voi puhua, se helpottaa elämistä yhdessä perheenä.

4 Huostaan otetut lapset ovat eriarvoisessa asemassa eri maakunnissa Elise Liikala ja Aija Rikala Kuvitus Elise Liikala Huostaan otetut lapset ovat eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea, kun tarkastellaan lasten mahdollisuuksia tulla sijoitetuksi perhehoitoon. Muu maa Ahvenanmaa Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa lapset sijoitetaan pääasiassa perhehoitoon, Suomessa noin joka kolmas huostaan otettu lapsi asuu laitoksessa. Maakuntien välillä suhdeluvussa on kuitenkin suurta vaihtelua. Ahvenanmaalla kaikki huostaan otetut lapset asuvat perhehoidossa, mutta varsinaissuomalaisista lapsista lähes joka toinen päätyy huostaanoton seurauksena laitokseen. Toiseksi eniten lapsia sijoitetaan laitoksiin Uudellamaalla. Ahvenanmaan jälkeen eniten perhesijoituksia on Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Tiedot perustuvat THL:n viime vuoden lopussa julkaisemaan tilastoon. Kaiken kaikkiaan kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on Suomessa lähes Heistä huostaan otettuja on noin ja loput ovat sijoitettuina, vaikka huostaanottoa ei ole tehty. Tällöin kyseessä on usein lapsen kiireellinen sijoitus, jonka yhteydessä lapsi sijoitetaan esimerkiksi laitokseen tai kriisiperheeseen odottamaan, että perheen tilanne ja mahdollinen huostaanoton tarve selvitetään ja sen jälkeen vasta päätetään lapsen varsinaisesta sijoituspaikasta. Kiireellisten sijoitusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa ja niitä tehtiin 3955 vuonna Huostassa olevien lasten kokonaislukumäärä on kasvanut 1990-luvun alun noin 6500 lapsesta lapseen vuoden 2012 lopussa. Vaikka huostaanottoja ei ehkä kokonaan voida välttää, SOS-Lapsikylän ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä huostaanottojen tarvetta mahdollisimman varhaisella tuella, sanoo SOS- Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola. Tämä tarkoittaa resurssien uudelleen järjestelyä, uusia varhaisen auttamisen työmalleja ja poliittista tahtoa. Sijaisperheille on mahdollistettava riittävästi tukea Kunnat sijoittaisivat mielellään lapsia perheisiin, mutta sijaisvanhempia ei aina ole riittävästi tarjolla. Sijaisvanhemmalla tulee olla voimavaroja, aikaa lapselle ja valmiuksia kohdata lapsen tarpeet. Lapset tarvitsevat ihmisen, johon he voivat luottaa aikuisen, joka ymmärtää heidän tunteitaan ja jonka kanssa he voivat elää mahdollisimman tasapainoista arkea. Sijoituksesta huolimatta suhde biologisiin vanhempiin on lapselle elämän tärkeimpiä asioita. Yksi oleellinen osa sijaisvanhemman työtä onkin yhteistyö biologisten vanhempien tai muiden lapsen läheisten kanssa, ja tässä sijaisvanhemmille olisi tarjottava tukea, Ketola painottaa. Perhehoidon ohella kuitenkin tarvitaan myös laitoshuoltoa, joka tarjoaa parhaat mahdollisuudet vastata joidenkin lasten tarpeisiin. Taulukossa on esitetty lasten osuus laitoshuollossa sekä vastaavasti perhehoidossa ja ammatillisissa perhekodeissa. Lapsia asuu vähiten perheissä listan alussa olevissa maakunnissa. Maakunnat on siis järjestetty perhehoidon/ammatillisten perhekotien osuuden mukaan, alkaen pienimmästä suurimpaan. (Taulukkoon ei ole merkitty hoitomuotoja muut, joiden osuus vastaa jäljelle jäävää prosentuaalista osuutta. Tilasto on laadittu tietojen mukaan.) Lähde: THL Lapsien % osuus maakunnittain: Laitoshoidossa Perhehoidossa tai ammatillisissa perhekodeissa yhteensä Koko maassa keskimäärin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Viittatäti vastaa 13-vuotias tyttäreni on usein itkeneen näköinen, mutta ei suostu kertomaan, mikä hänellä on hätänä. Epäilen, että häntä nettikiusataan. Itselleni sosiaalinen media on vähän vieras, enkä tiedä mistä voisin saada tähän apua. Millä tavalla voisin parhaiten auttaa tytärtäni? Nim. Huolesta palasina Kiusaaminen, oli se sosiaalisessa mediassa tai muualla, ei ole koskaan hyväksyttävää eikä siihen täydy alistua. Kiusaamiseen voidaan aina puuttua jollain tavalla. Tämän viestiminen tyttärellesi on ensiarvoisen tärkeää. Nettikiusaamisesta ja sen lopettamisesta on esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton Nuorten netti -nimisellä verkkosivulla hyvää luettavaa. Voisitko kertoa sivustosta tyttärellesi? Jos tyttäresi ei halua puhua kiusaamisesta juuri sinulle, voisiko hän puhua siitä jollekin muulle? Tyttäresi voisi jutella koulussa esimerkiksi tukioppilaille. Keinoja kiusaamisen loppumiseen on monia. Tärkeintä nyt on kuitenkin se, että tyttäresi uskaltaa ja saa puhua asiasta jollekin, joka voi auttaa ja viedä asiaa eteenpäin, oli se vanhempi, opettaja, kaveri, läheinen tai vaikka verkkopalvelun ylläpitäjä. Vaikka tyttäresi ei nyt haluaisikaan puhua asiasta kanssasi, kaipaa hän varmasti tukeasi sen jälkeen, kun asiaa on puitu jo toisen henkilön kanssa. Kuinka puuttua nettikiusaamiseen: jos_sinua_kiusataan_netissa/ Tarvitsetko vinkkejä lasten kasvatukseen tai haluaisitko vastauksen lastensuojelua koskevaan kysymykseen? Noin joka kolmas huostaan otettu lapsi asui vuonna 2012 laitoksessa, mutta suhdeluvuissa on suurta alueellista vaihtelua. Ahvenanmaalla yksikään huostassa ollut lapsi ei asunut laitoksessa vuoden 2012 lopussa. Tilasto s.7. Koko maassa keskimäärin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähetä kysymyksesi sähköpostitse osoitteeseen Kuulumisia-lehden toimitus valitsee lehdessä julkaistavat kysymykset. Sivu 6 Kuulumisia Sivu 7 Kuulumisia

5 Onni löytyy arjesta Lastensuojelutyö voi olla ajoittain rankkaa, mutta mitä ovat ne työn kohokohdat ja onnistumiset, jotka saavat jaksamaan? Tältä palstalta löydät neljän työntekijämme ilonhetkiä arjen keskeltä. Arjen iloa saan työssäni silloin, kun vanhempi alkaa luottaa omaan kykyynsä hoitaa lastaan. Tavallinen arki lähtee sujumaan ja vanhempi selkeästi iloitsee lapsen kasvaessa ja kehittyessä. Iloitsen myös aina perheiden motivoituneista asenteista ottaa vastaan tukea ja ohjausta. Erään perheen, joka oli ollut aika epätietoinen siitä, mitä perhekuntoutus on, kommentti lämmitti sydäntäni erityisesti: Täällähän on ihan mukavia tavallisia ihmisiä ja tuntuu oikeasti nyt siltä, että meitä halutaan auttaa täällä perheenä. Olisimmepa saaneet tällaista tietoa perhekuntoutuksesta jo aikaisemmin, niin ei olisi tarvinnut olla niin peloissaan. Heli Kolehmainen, perhetyöntekijä, Punkaharjun SOS-lapsikylä Ne pienet hetket vuosienkin takaa tuovat minulle hymyn huulille. Aloittaessani uutena vanhempana Kaarinan kylän käynnistyessä kymmenen vuotta sitten sain nuorimmakseni nelivuotiaan tytön. Vanhemman työhön kuului alusta alkaen myös kodin taloudesta vastaaminen, kuittien kera. Kesän tultua teimme retken lähellä sijaitsevaan Muumimaailmaan. Jätskitauon koittaessa oli kioskilla jono. Kuumuudessa koitti vihdoin vuoromme, ja pyysin myyjältä myös kuittia. Tämä selvästi tuskastui ja alkoi kaivella kuittivihkoa. 4-vuotias tarkkaili tilannetta ja sanoi myyjälle lohduttavasti: Kato, kun Soili keräilee niitä. Soili Silvennoinen, lapsikylävanhempi, Kaarinan SOS-lapsikylä Ohjaajan työssäni on ollut monia mieleenpainuvia hetkiä ja asioita, joita on lasten ja nuorten kanssa saanut kokea. Yksi erityinen muisto on jäänyt siitä, kun eräs nuori otti minut mukaan omaan elokuvaprojektiinsa siten, että pääsin mukaan myös näyttelemään. Nykyään samainen nuori tekee musiikkivideoita bändeille ja elokuvasuunnitteluita myös Ylelle. Erityisten hetkien joukkoon lukeutuu myös monia tavallisia ja arkisia hetkiä, joissa saa jakaa asioita ja tunnelmia lasten tarpeiden ja tunteiden mukaan. Jokainen päivä ohjaajan työssä on omanlaisensa ja erilainen. Ohjaajana saa elää lähellä lasten arkea ja elämää ja nähdä heidän kasvuaan ja kehitystään. Joka kerta tällaisen prosessin seuraaminen on omalla tavallaan erityistä. Hannu Rihti, ohjaaja, Tapiolan SOS-lapsikylä Vuosittain järjestetään lapsikylien välinen salibandyturnaus. Meidän kylän jengi on pärjännyt kivasti viime vuosina ja siitä on kovasti ollut kaikille iloa. Minulle iloa tuottavat kysymykset, jotka alkavat jo syksyllä: Koska on salibandyturnaus, koska alkaa harjoitukset ja pääsenkö jo tänä vuonna mukaan? Pienemmät odottavat harjoituksiin pääsyä, isommat muistelevat edellisiä vuosia ja muutamat tekevät jo kentällisiä otteluihin. Vuoden 2011 superviikonloppu Jyväskylän nuorisokodissamme on myös jäänyt erityisesti mieleen. Koko jengillä oli hyvä meininki ja voitettiin turnaus. Viikonlopun kruunasi Suomen maailmanmestaruus jääkiekossa. Kyllä kelpasi kylässä silloin juhlia! Saska Lintunen, vapaa-ajan ohjaaja, Kaarinan SOS-lapsikylä SOS-lapsikyläsäätiön vuoden 2014 apurahat haettavana SOS-lapsikyläsäätiö myöntää osana sääntöjen mukaista tarkoituksensa toteuttamista apurahoja vuorovuosin lastensuojelun perhehoidon tutkimukseen ja kehittämiseen, sijoitettujen lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan tukemiseen sekä sijoitettujen lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen. Tänä vuonna säätiö jakaa apurahoja lastensuojelun perhehoidon tutkimukseen ja kehittämiseen. Säätiö avustaa ensisijaisesti tutkimuksen ja kehittämishankkeen välittömiä kustannuksia, kuten henkilöstö- ja painatuskuluja. Hakemukset lähetetään mennessä SOS-lapsikyläsäätiölle. Apurahan hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät SOS- Lapsikylän verkkosivuilta osoitteesta www. sos-lapsikyla.fi/apuraha Jaettu osaaminen on kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön vahvuus Erityishankkeista kansainvälisellä tasolla tietoa koordinoiva Edicta Grullon kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön osaamiskeskuksesta vieraili Suomessa. Hän kävi tutustumassa muun muassa Tampereella kaupunkiympäristöön hajautettuun SOS-lapsikylään. Näin Suomen omat kokemukset uudesta lapsikylämallista hyödyttävät myös muita jäsenmaita. Tiedon, hyvien käytäntöjen ja osaamisen vaihdanta on lapsikyläjärjestössä vakiintunut tapa. Myös Norja, joka rakensi ensimmäisen lapsikylänsä vasta muutama vuosi sitten, kävi ottamassa oppia Suomesta. Suomen SOS-Lapsikylän edustajia kävi puolestaan Itävallassa tutustumassa sikäläiseen uudenmalliseen SOS-lapsikylään. Mihin meillä on varaa Julkisen talouden kestävyysvaje on jo kymmenen miljardia euroa. Aiheuttajina ovat olleet pahoinvoinnin lisääntyminen, raskas jälkikäteen reagoiva palvelukoneisto, väestön ikääntyminen sekä supistunut talous. Korjausliikkeenä korotetaan veroja ja supistetaan palveluita. Pitkäjänteinen ratkaisu hyvinvointimallin pitämiseksi vaatisi jatkuvaa talouskasvua. Tulevaisuutta katsotaan ja ennakoidaan Suomessa lähes yksinomaan eurojen kautta. Tarkastelussa yhteiskunnan osuus on korostetusti esillä ja yksilön toiminnan osuutta ei nähdä tärkeänä. Ajatus siitä, että yhteiskunta muuttaa yksilöitä, ei ole väärä, mutta se on yksipuolinen. Lastensuojelussa pysyviä ja varhaisia hyvinvoinnin ratkaisuja saataisiin esimerkiksi korostamalla vanhemman tehtävän merkitystä. Ihminen muuttaa yhteiskuntaa. Tulevien eduskuntavaalien 2015 keskeisenä kysymyksenä on se, sallitaanko hallitusohjelmassa ihmisten eriarvoisuuden lisääntyminen. Jos ei sallita, tarvitaan yhteistä poliittista tahtoa jakaa hyvinvointia tasaisemmin. Omia tarpeita joudutaan siirtämään taka-alalle yhteisen hyvän nimissä. Epäitsekkyys voidaan aloittaa lähimmäisten auttamisella ennen virallista palvelukoneiston käynnistämistä. Silloinkin kun palvelua tarvitsisi, sen piiriin pääsee usein liian myöhään. Huolestuttavin tilanne on lasten psykiatristen palvelujen saannissa. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan tulevaisuudessakin. Niiden olemassaolo ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Oikeutus toimia on lunastettava joka päivä. Perinteisten hyveiden, kuten valppauden ja muutosvalmiuden, sijaan tarvitaan ennakointia sekä kykyä luoda haluttu muutos ja tulevaisuus. Jääkiekko-rinnastuksella todettuna ole siellä, minne kiekko on menossa. Järjestöjen tehtävänä on luoda ratkaisuja turvallisuuden, osallisuuden ja luottamuksen kestävyysvajeeseen. SOS-Lapsikylän ratkaisu pohjautuu ajatukseen, jossa jokainen lapsi merkitsee ja on arvokas. Hyvää kevättä! Toiminnanjohtajan tervehdys Jari Ketola toiminnanjohtaja Sivu 8 Kuulumisia Sivu 9 Kuulumisia

6 Teksti ja kuvat Touko Sipiläinen Ei mikään kakkosluokan koti Intiassa haavoittuviin oloihin syntyvät tyttölapset ovat erityisen suuressa vaarassa. Vauvana hylätty Jeeshma sai SOS-lapsikylästä rakastava kodin, jossa hän ei ole koskaan tuntenut itseään orvoksi. Vuonna 1992 päättyy avioliitto kahden Etelä-Intian Keralassa asuvan nuoren aikuisen välillä. Pari odottaa eron aikaan ensimmäistä lastaan, Jeeshmaa. Intiassa haavoittuviin olosuhteisiin syntyvä tyttö on todellisessa hengenvaarassa. Maassa murhataan tai abortoidaan sukupuolen takia jopa tyttölasta vuodessa. 21 vuotta myöhemmin Jeeshma istuu SOS-lapsikyläkotinsa kuistilla Intian Kochissa. Biologinen äitini ei halunnut tappaa minua, vaan järjesti minulle sijaisperheen, nyt 21-vuotias Jeeshma kertoo yllättävän tyynesti. Hän on viettämässä lomaa yliopisto-opinnoistaan lapsuudenkodissaan. Jeeshma opiskelee nyt toista vuotta tietotekniikan insinööriksi. Opiskelupaikkakunta Chennai sijaitsee 800 kilometrin päässä Kochista, mutta Jeeshma haluaa käydä kotona SOS-lapsikylässä aina tilaisuuden tullen. >>> Sivu 10 Kuulumisia Sivu 11 Kuulumisia

7 Jeeshma oli SOS-lapsikylään tullessaan vain päivän vanha. Meille kehittyi nopeasti läheinen suhde, lapsikylä-äiti Vijayama kertoo. Jeeshma oli SOS-lapsikylään tullessaan vain yhden päivän ikäinen. Uudessa kodissaan hän sai sijaisäidikseen Vijayaman, joka oli aloittanut lapsikylä-äitinä muutamaa vuotta aiemmin. Olen kuulut, että lapsikylä-äitini piti minua ensimmäisinä päivinä jatkuvasti sylissä ja oli kertonut kysyjille, että tämä on minun oma tyttäreni. Hän piti minusta hyvää huolta alusta lähtien, Jeeshma kertoo. Lapsuus SOS-lapsikylässä toi Jeeshmalle kuuluvuuden tunteen. Kasvaessani sain tietää taustastani. Minulle kerrottiin, että olen orpo. En ole kuitenkaan tuntenut itseäni koskaan orvoksi, olenhan saanut kasvaa rakastavassa perheessä, Jeeshma sanoo. Hylätyt tytöt Kochin SOS-lapsikylässä asuu tällä hetkellä noin 150 lasta. Useimmilla on taustallaan orvoksi jääminen, mutta myös tyttöjen huono asema kuuluu lasten tarinoissa. Tällä hetkellä kylän lapsista noin 60 prosenttia on tyttöjä, Kochin kylänjohtaja Vipin Das kertoo. Intialaisessa kulttuurissa tyttöjen elatus on perheille kalliimpaa, sillä perheiden on maksettava heistä myötäjäiset, Das jatkaa. Jeeshman tavoin monet kylän tytöt ovat tulleet hylätyiksi varhaisessa lapsuudessa. Taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien keskellä vanhemmat voivat jopa tappaa tyttölapsensa, Das sanoo. SOS-lapsikylään pääseminen on siis monille lapsille todellinen elämän ja kuoleman kysymys. Äiti ja tytär Jeeshman lapsikylä-äiti, Vijayama toivottaa tervetulleeksi kotiinsa. Korkean olohuoneen seinää koristavat talossa kasvaneen lapsikatraan koulun kilpailuissa voittamat pokaalit. Toisen seinän jakavat lasten piirrokset ja SOS-lapsikyläjärjestön perustajan, Hermann Gmeinerin kuva. Jeeshma oli tullessaan vain päivän vanha, Vijayama sanoo. Meille kehittyi nopeasti läheinen suhde. Muistan kuinka Jeeshma pillahti aina itkuun, kun hänet jätti hetkeksikään yksin kylän lastenhoitajien kanssa. Itku loppui heti, kun tulin takaisin, Vijayama kertoo. Vijayaman lapsista osa on tullut SOS-lapsikylään Jeeshman tavoin vastasyntyneinä. Toiset ovat tarvinneet lapsikylän turvaa orvoksi jäämisen tai kaltoinkohtelun takia. Yksi tyttäristäni myytiin lapsena toiseen perheeseen 100 rupian (noin 1 euron) hintaan. Hän joutui tekemään perheessä rankkoja kotitöitä. Tilanne jatkui, kunnes naapurit ilmoittivat tilanteesta polisiille. Ensimmäisenä aamuna SOS-lapsikylässä tyttö heräsi omia aikojaan ja alkoi tottumuksesta lakaisemaan kotimme lattiaa. Sanoin tytölle, että sinun ei tarvitse enää lakaista. Olet nyt kotona. Minulle on tuottanut valtavaa iloa seurata monenlaisista lähtökohdista ponnistavien lasteni kasvua. Olen toki haikeana, kun he aikanaan muuttavat kotoa, mutta yritän olla näyttämättä sitä heille. Haluan kannustaa heitä eteenpäin, olla kotijoukkoina, Vijayama sanoo. Aika antaa takaisin Jeeshma matkaa nyt toista vuotta lapsuudenkotinsa ja opiskeluiden väliä. Lapsuuteensa SOS-lapsikylässä hän suhtautuu suurella lämmöllä. Kotini on aina turvallinen, siellä on hyvä tunnelma. Sanotaan, että koti on ihmisen selkäranka. Olen onnellinen, että olen saanut kasvaa tällaisessa kodissa. Jeeshmalle sijaiskoti ei ole tuntunut kakkosluokan kodilta. Jaan huoneen Chennaissa viiden tytön kanssa. Kämppisten juttuja kuunnellessa tuntuu, että minun perhetaustani on ollut poikkeuksellisen kannustava. Lapsikylässä elämään ovat kuuluneet kylän väen lisäksi myös kummit. Näin kerran kuvassa kummini olohuoneen, jossa oma valokuvani oli muiden perhekuvien joukossa. Tuntui hyvältä tietää, että on paljon välittäviä aikuisia, Jeeshma sanoo. Jeeshman äiti Vijayama on jäämässä muutaman vuoden päästä eläkkeelle lapsikylä-äidin työstä. Aion kandidaatin tutkinnon jälkeen tehdä muutaman vuoden töitä, jotta voin säästää rahaa äitini eläkettä varten. Hän on antanut minulle kaiken, ja nyt on minun vuoroni auttaa häntä, Jeeshma sanoo. Biologinen äitini ei halunnut tappaa minua, vaan järjesti minulle sijaisperheen. i SOS-LAPSIKYLÄ 50 VUOTTA INTIASSA Intian SOS-lapsikyläjärjestö perustettiin vuonna 1963 Vuosien varrella useat hätäapuohjelmat ovat muuttuneet pysyväksi lapsikylätoiminnaksi Nykyään SOS-lapsikylät tarjoavat Intiassa kodin yli lapselle lapsikyläperheissä ja nuorisokodeissa. SOS-lapsikylätoiminta Intiassa: 40 SOS-lapsikylää 47 nuorisokotia 3 lastentarhaa 16 SOS Hermann Gmeiner -koulua 7 ammattikoulutuskeskusta 32 sosiaalikeskusta 2 terveysasemaa Lasten tilanne Intiassa: Intiassa on yli 447 miljoonaa alle 18-vuotiasta lasta. Riittämättömästä terveydenhuollosta johtuen Intiassa on edelleen korkea lapsi- ja äitikuolleisuus. Joka päivä kaksi miljoonaa intialaislasta kuolee ennalta ehkäistävissä oleviin sairauksiin, kuten ripuliin. Puolet kuolemista johtuu aliravitsemuksesta, mikä on Intiassa yleisempää kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Koulua käyvien lasten osuus Intiassa on matala vain 72 prosenttia vuotiaista lapsista käy peruskoulua. Myös lapsityövoiman käyttö ja ihmiskauppa ovat merkittäviä ongelmia. HIV/AIDSin johdosta yhä useammat lapset menettävät vanhempansa ja sairastuvat itsekin. Intiassa tytöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, varsinkin maaseudulla. Myös lapsiavioliitot ovat yleisiä. Ryhtymällä kummiksi voit auttaa antamaan kodin hylätylle lapselle! Täytä kummilomake lehdessä tai verkkosivuillamme. Sivu 12 Kuulumisia Sivu 13 Kuulumisia

8 Teksti Aija Rikala Lapsienergiaa johtoryhmätyöhön Kaarinan SOS-lapsikylässä osallistua omaa elämääni koskeviin päätöksiin Yhtenä esimerkkinä lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä on lasten mukaantulo Kaarinan SOS-lapsikylän johtoryhmätyöskentelyyn. Kylämme johtoryhmä on enemmän kuin valmis avoimeen keskusteluun lasten kanssa heitä koskettavissa aiheissa, sanoo Kaarinan SOS-lapsikylän johtaja Esa Vierikko. Kokoukseen valitaan teemoja, joissa lasten mielipiteiden kuuleminen on tärkeää. Esityslistalle on myös nostettu lasten ehdottamia aiheita, mm. internetin ja puhelimen käyttöön liittyen. He ovat antaneet myös ehdotuksia lapsille kohdennettuihin lahjoituksiin liittyen. Näitä on päästy jo toteuttamaankin, Vierikko sanoo. Ajatus johtoryhmätyöstä vaati useita kutsuja. Lopulta neljä rohkeaa tyttöä ilmoittautui. Nuoret ovat kokeneet johtoryhmätyöskentelyn alkuun ehkä jännittävänäkin: mistä oikeasti on kyse ja mistä johtoryhmässä voi keskustella. Esa Vierikon mukaan johtoryhmätyön tavoitteena on todellinen yhteistyö, vaikuttamisen mahdollisuus, aktivointi ja lasten aito osallistaminen, ei vain trendikkään osallisuusilmiön kopioiminen kylään. Vuoden päästä olemme asiassa viisaampia ja kokeneempia. Jo nyt on ilmaantunut lisää halukkaita osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon ja toiminnan kehittämiseen. Teksti ja kuvat Elise Liikala Kuvitus Osallisuuspäivän satoa Juodaan mehua ja syödään muumikeksejä sekä lihapasteijoita, jotka Lapin SOS-lapsikylästä jo omaan asuntoon muuttanut itsenäistynyt nuori leipuri on tuonut tarjolle. Ison pöydän ääreen on kerääntynyt lapsikylässä asuvia lapsia ja nuoria sekä kylässä työskenteleviä lapsikylävanhempia ja muuta henkilökuntaa. Pirteät neonkirkuvat liimalappuset odottavat laatikoissaan. On Lapin SOS-lapsikylän vuoro saada vieraikseen kolme Selviytyjää ja Johanna Barkman Pesäpuu ry:stä vetämään osallisuuteen liittyvää teemapäivää. Selviytyjät ovat sijaishuollossa varttuneita nuoria, jotka toimivat vertaistukena ja sparraajina vastaavista taustoista ponnistaville lapsille ja nuorille. Yhteinen sävel tuntuukin löytyvän Selviytyjien ja kylän lasten sekä nuorten välille helposti. Päivä aloitetaan tutustumisella ja sen jälkeen aletaan erilaisten aktiviteettien sekä leikkien avulla pohtia, mitä osallisuus oikein on ja mitä sen vahvistaminen tarkoittaa. Ajatuksia kirjataan ylös lappusille. Selviää, että osallisuudessa on kyse siitä, että lapsi ja nuori voi aidosti vaikuttaa omaan elämäänsä. Lopuksi jokainen laatii omista unelmistaan paperijulisteen. Lapsi ei saa jäädä pelinappulaksi aikuisten pelilaudalle. Osallisuuden vahvistaminen vaatii yhteistyötä lapsen tai nuoren sekä aikuisen välillä. Päivän tarkoitus on kannustaa lapsia ja nuoria ilmaisemaan, mitä he haluavat ja toivovat. Aikuisia opastetaan kuuntelemaan ja arvostamaan lapsen tarpeita sekä ottamaan ne vakavasti. Aikuinen lopulta arvioi, voidaanko toiveet toteuttaa, mutta tekee parhaansa sen eteen, että lapsi ja nuori tulee huomioiduksi hänelle tärkeissä asioissa. Selviytyjät ja Johanna Barkman vetävät osallisuuspäivän innolla ja antaumuksella vuoron perään kaikissa SOSlapsikylän toimipisteissä. Sivu 14 Kuulumisia Sivu 15 Kuulumisia

9 Teksti Anna Savela Kuvat Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön arkisto Kuvitus Elise Liikala Kuva: Mr Tommy Standún Rakennan itsenäistä elämää Teksti Mirja Koskela, projektikoordinaattori, Lapin SOS-lapsikylä Sosiaalityöntekijä Edmund ja iloisia lapsia piirtämässä lapsille tarkoitetussa toimintakeskuksessa Palanogissa. Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työn pääpaino lasten ja perheiden auttamiseksi Filippiineillä siirtyy päivähoitotiloista koulujen ja uusien kotien rakentamiseen sekä SOS-lapsikylien lähialueiden perheiden tukemiseen. Kansainvälinen SOS-lapsikyläjärjestö aloitti taifuuni Haiyanin jälkeisen hätäavun perustamalla kaksi päivähoitotilaa 18. marraskuuta Taclobanin SOSlapsikylän lähiyhteisöihin. Marraskuun loppuun mennessä päivähoitotiloja oli saatu perustettua 11 ja niissä kävi päivittäin yli 2000 lasta. Tiloissa jaettiin ruokapaketteja, järjestettiin leikkihetkiä, pelattiin palloa, kuunneltiin satuja ja musiikkia sekä laulettiin. Tarjoamalla lapsille normaaleja leikkejä ja päivärutiineja heitä yritettiin auttaa selviytymään kokemastaan traumasta. Koulut avautuivat jälleen Koulut Filippiineillä avautuivat jälleen 6. tammikuuta. SOS-lapsikyläjärjestö vähensi tällöin koko päivän auki olevien päivähoitotilojen määrää neljään ja muiden aukioloa vain viikonloppuihin, kun lapset eivät olisi kouluissa. Tällä hetkellä kuitenkin vain pieni osa lapsista menee päivittäin kouluun. Päivähoitotiloissa työskennelleet 32 vapaaehtoista ovat saaneet tehtäväkseen kannustaa alueiden perheitä ja lapsia koulunkäyntiin. Haiyanin tuhoisat vaikutukset Taifuuni on vaikuttanut noin 16 miljoonan ihmisen ja 3,4 miljoonan perheen elämään. Taifuunin tuhosta on kärsinyt yhteensä yhteisöä, 587 kylää, 59 kaupunkia ja 44 provinssia yhdeksässä maakunnassa. Tuhoalueilla taloa on tuhoutunut täysin ja taloa osittain. Hädän ollessa alueella pahimmillaan hätäapua annettiin yhteensä evakuointikeskuksesta. Apua annettiin perheelle ja yhteensä 1,5 miljoonalle ihmiselle. Noin ihmistä kuoli taifuunin aiheuttamassa katastrofissa ja monia on yhä kadoksissa. Miten autamme nyt Taifuuni tuhosi täysin tai osittain yli miljoona kotia. Samalla tuhoutuivat monien perheiden elinkeinot, esimerkiksi kalastajien veneet. Sinä voit auttaa: Sinä voit auttaa ryhtymällä kummiksi filippiiniläiselle lapselle tai tekemällä lahjoituksen Filippiineillä tehtävän työn hyväksi verkkosivuillamme osoitteissa: Perheitä autetaan jaloilleen Filippiineillä Päivähoitotilojen jatkuvan toiminnan kautta Järjestämällä toimeentulon ja koulutuksen tukipalveluita perheille Palanog 12:n, Bislegin ja Magayin alueilla Saattamalla uusia perheitä SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelman piiriin Sijoittamalla täysorpoja SOS-lapsikylien perheisiin Suunnittelemalla koulujen korjaustöitä sekä uusia asuinrakennuksia Rakentamalla väliaikaisia opetus- ja asumistiloja Korjaamalla SOS-lapsikyläperheiden talot Taclobanissa Miten autamme tulevaisuudessa Korjaamalla kouluja sekä rakentamalla uusia asuinrakennuksia. Auttamalla vähintään 1000 perhettä seuraavan kolmen vuoden aikana perheiden tukemisen ohjelman kautta. Jatkamalla työtämme Filippiineillä ja antamalla mahdollisimman monelle kotia vailla olevalle lapselle perheen SOS-lapsikylästä. Lapin SOS-lapsikylän ja Murmanskin alueen jälkihuollon kehittämisprojektiin liittyen työryhmämme tutustui nuorisoalan Rakennan itsenäistä elämääni -kokemukselliseen seminaariin viime lokakuussa Lesnajassa. Seminaariin osallistui 22 Murmanskin alueen vuotiasta sijaishuollon piiriin kuuluvaa nuorta sekä kuusi ohjaajaa Kantalahden SOS-lapsikylästä ja Murmanskin uudesta nuorisokodista. Seminaarin tarkoituksena oli sosiodraamaharjoitusten avulla tukea ja vahvistaa paitsi nuorten itsetuntemusta, myös heidän itsenäistymistään. Harjoituksia tehtiin pääasiassa 6-8 nuoren pienryhmissä erilaisten yksilö- sekä ryhmätyöskentelyjen periaatteilla. Erityisesti mieleeni jäänyt harjoitus oli Elämänteatteri, jonka teemoja olivat mm. yksinäisyys, pettymys, ystävyys sekä vapaus. Nuoret jaettiin 4-5 hengen ryhmiin ja tehtäväksi annettiin suunnitella ja toteuttaa teatteriesitys. Oli mielenkiintoista havainnoida nuoria, kun he innolla ryhtyivät toimimaan. Yllättävää oli, kuinka rohkeasti ja antaumuksella jokainen esitti rooliaan ja miten rohkeasti nuoret toivat tunteitaan esiin. Saimme nähdä sekä itkua että naurua. Kukaan ei arkaillut eikä pelännyt olla aidosti mukana. Yhdessä jakamalla kokemuksiaan sekä tukemalla toinen toistaan he veivät harjoituksen loppuun, eikä kukaan jäänyt yksin tunteidensa kanssa. Seurasimme hiljaa taustalla, vaikuttuneina näkemästämme, pala kurkussa, kyyneleet silmissä. Illan päätteeksi nuoret kokoontuivat pohtimaan, mitä olivat päivän aikana oppineet. Päivät kruunasi yhteinen disco, jossa tanssittiin ja laulettiin yhdessä, itse kukin omilla taidoillaan. Seminaarin päättyessä hyvästejä jätettiin venäläiseen, sydämelliseen tapaan. Lesnaja Sivu 16 Kuulumisia Sivu 17 Kuulumisia

10 Kuva Kaisa-Liisa Ikonen KYNÄVIERAS Johanna Barkman Yksivuotias Roope kulkee Johannan mukana vapaa-aikana, ja joskus jopa töissäkin. JUTTU- SARJA 1/4 Teksti Ilona Vierikko ja Hillevi Westman, SOS-Lapsikylän Theraplay-terapeutit, Kuvitus Elise Liikala Theraplay- terapeutit luottavat leikin ja ilon voimaan On palkitsevaa elää mukana, kun sanaton yhteys löytyy lapsen ja sijaisvanhemman välille. KOKO ELÄMÄ MUKANA Olen etuoikeutettu. Saan olla toteuttamassa Pesäpuu ry:n Selviytyjät -tiimin vetäjänä SOS-lapsikylissä järjestettävää osallisuuskiertuetta. Olemme tarkastelleet osallisuuden käsitettä ja sitä, mitä sillä käytännössä tarkoitetaan. Kiertueen nimi - Koko elämä mukana - heijastaa osallisuuden ydintä. Muutama vuosi sitten sijoitettujen Nuorten foorumissa nuoret miettivät, millaisina he itsensä kokevat. Eräs poika valitsi kuvan, jossa Obelix kantaa selässään painavaa hiidenkiveä. Poika kirjoitti kuvan viereen lauseen: Koko elämä mukana. Kuvan avulla päästiin keskustelemaan nuorten elämänkokemuksista. Kun aikuinen auttaa taakan purkamisessa, pääsevät nuoret irti `tässä ja nyt` -elämäntavastaan. Liittyminen, selviytyminen ja elämäntarina Osallisuus on mukana olemista ja omaan elämään vaikuttamista. Sitä, että lapsi voi tuntea olevansa tärkeä ja hyväksytty osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Selviytymisen vastakohtana pidetään ulkopuolisuuden kokemusta. Vahva yhteenkuuluvuuden tunne suojaa lasta. Jos lapsi tietää, mistä hän on kotoisin ja mihin hän kuuluu, on hyvin todennäköistä, että kiinnostus yhteisöstä ja sen ihmisistä kasvaa. Tunne osallisuudesta liittyykin huolenpitoon, välittämiseen ja ihmisarvoon. Siihen, että on turvassa. Sanotaan, että hyvä katse hoitaa - sisältäpäin. Arki on täynnä tilaisuuksia, joissa voi kohdata tai ohittaa. Yhdessä lasten ja nuorten kanssa Lapset ja nuoret kertovat tarinaa omin sanoin. Vain kuulemalla heitä, voimme ymmärtää sanojen takana olevia merkityksiä ja tarpeita, jotka voivat merkitä nuorille ja aikuisille eri asioita. Yksikin hyvä kohtaaminen tai keskustelu voi kantaa yli monesta hankalasta paikasta. SOS-Lapsikylän kiertueella olen liikuttuneena seurannut sitä tapaa, jolla aikuiset ovat luotsanneet lapset ja nuoret päivän läpi. Välittäminen, ilo, arvostus ja halu tehdä yhdessä ovat jättäneet minuun jäljen, joka säilyy elämäni loppuun asti. Miten voimme auttaa lasta ja sijaisvanhempaa kiintymään toisiinsa? Yhtenä keinona on Theraplay -terapia, jota me SOS-lapsikyläyhdistyksen Theraplay-terapeutit Ilona Vierikko ja Hillevi Westman olemme käyttäneet Suomen SOSlapsikylissä vuodesta Theraplay on leikkisää, iloista ja hauskaa vuorovaikutusta ensin lapsen ja terapeutin ja myöhemmin lapsen ja sijaisvanhemman välillä. Tavoitteenamme on antaa lapselle ja sijaisvanhemmalle uusia, turvaa ja luottamusta synnyttäviä hyviä kokemuksia omasta itsestä, omista kyvyistä ja vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa. Saippuakuplilla onnistumisen kokemuksia Terapiassa meitä on kaksi terapeuttia, toinen lasta ja toinen vanhempaa varten. Koska leikki on lapselle ominainen tapa oppia uusia asioita, Theraplay-istunto koostuu pienistä ja helpoista aktiviteeteista - iloisista ja yllätyksellisistä leikeistä. Niiden avulla voidaan harjoitella oman vuoron odottamista, kosketuksen kestämistä, silmiin katsomista, jännityksen sietämistä ja monta muuta asiaa. Lapsi haastetaan tekemään asioita, joita hän ei aluksi halua tai uskalla tehdä. Terapeutti voi puhaltaa lapsen kanssa esimerkiksi saippuakuplia, joita lapsi saa poksauttaa rikki. Jos lapsi ei tahdo osallistua, kupla puhkeaa kuitenkin ja lapsi onnistuu vastustuksesta huolimatta. Lasta ei tyrmätä eikä pakoteta, vaan hänet houkutellaan vuorovaikutukseen. Terapeutteina tehtävämme on varmistaa, että lapsi onnistuu aina. Hyvä kosketus eheyttää Me terapeutit ohjaamme Theraplay-istuntoja ja vastuullamme on, että istun- not toteutuvat lapsen rajoja kunnioittaen, mutta aikuisen johdolla. Istunnon suunnitelman teemme aina yksilöllisesti, ja se pohjautuu vanhemman kanssa yhdessä tehtyihin havaintoihin. Theraplay-istunnoissa harjoitellaan myös kosketuksen kestämistä ja läheisyyttä. Lapsi ottaa hoivaa vastaan ja saa kokemuksen siitä, minkälainen on hyvä kosketus, jota ilman hän on saattanut jäädä. Myös nähdyksi tulemista pitää harjoitella, sillä jos perheessä on esimerkiksi ollut väkivaltaa tai alkoholismia, lapsella voi olla häpeän värittä- mä menneisyys. Hänen voi olla vaikeaa kestää toisen katsetta tai tulla nähdyksi omana itsenään. Haluamme antaa lapselle tunteen, että hän saa olla kaikkine tunteineen sellainen kuin on. Se viesti pitää antaa lapselle toistuvasti. Hyvän toistaminen eheyttää heiveröistä itsetuntoa ja saa lapsen uskomaan omaan kyvykkyyteensä. Keskeinen sanoma on: Sinun seurassasi on hauska olla. Näin terapeutin näkökulmasta on palkitsevaa elää mukana, kun sanaton yhteys löytyy lapsen ja sijaisvanhemman välille ja itse voi ulkopuolisena seurata kaksikon kaikkinaisten tunteiden jakamista ja ymmärtämistä. Erityistä mielihyvää meille tuottaa se, kun hyvät muuttuneet vuorovaikutusmallit ja toisen huomioonottaminen uudella tavalla siirtyvät perheen arkeen. Sitä myös seuraamme, kun käymme kylissä vierailuilla. Siellä meitä odottaa aina lämmin halaus. Se tuntuu hyvältä. Theraplay on iloinen, fyysinen ja hauska lyhytterapia. Se jäljittelee vauvan ja vanhemman tervettä suhdetta. Menetelmä on kehitetty Chicagossa 1960-luvulla ja sitä käytetään ympäri maailman. Erityisen hyvin se soveltuu sijaishuollossa oleville lapsille. SOS-Lapsikylä ry:ssä on kehitetty oma intensiivinen Theraplay-hoitomalli. Intensiivijakso merkitsee kahta viisipäiväistä jaksoa ja niiden välistä kotijaksoa, jolloin tehdään Theraplay-kotitehtäviä. < Terapian lisäksi intensiiviviikoilla oman aikuisen kanssa yhdessä vietetty aika lisää lapsen ja vanhemman välistä emotionaalista yhteyttä. Kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Pesäpuu ry:ssä. - Lue osallisuuskiertueesta myös sivulta 14 - Sivu 18 Kuulumisia Sivu 19 Kuulumisia

11 Mukana auttamassa Yrityksissä tempaistiin lasten hyväksi Teksti Aija Rikala Syntymäpäivän kruunasi muistamiset lapsille Jo toista kertaa DNA:n henkilökunta tempaisi lasten oikeuksien puolesta jalkautumalla kaduille keräyslippaiden kanssa. Lipaskerääjien ensikommenttien mukaan kerääminen oli varsin avartava, yllättävän rankka ja ilman muuta mahtava kokemus. Kuvassa DNA:n hallintojohtaja Vesa Vuoti ja yritysvastuuasiantuntija Noomi Jägerhorn. Kaikki SOS-lapsikylät Suomessa, Virossa, Latvialla ja Venäjällä saivat Fazerin makoisat joululahjapaketit. Lahjat laittoi matkaan Fazerin reipas henkilökunta. Bayerin Suomen henkilöstön toivomuspuuhankkeessa toteutettiin SOS-lapsikylien lasten esittämiä joululahjatoiveita. Hanke lähti liikkeelle henkilöstön toivomuksesta saada tehdä jotain konkreettista Bayerin antaman rahallisen tuen lisäksi. Hankkeesta pidettiin paljon ja palaute oli pelkästään positiivista paitsi sen osalta, että toivomukset loppuivat kesken, eivätkä kaikki päässeet siksi osallistumaan. Ongelmakin oli siis pelkästään positiivinen. Valio Plus Akatemia tukee SOS-Lapsikylää Lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia tukeva Valio Plus Akatemia teki lahjoituksen SOS-Lapsikylän toimintaan. Tuki käytetään nuorten yhteisöllisiin liikuntaharrastuksiin, jotka vahvistavat nuorten itsetuntoa ja itseluottamusta sekä kykyä toimia ryhmässä. Tällaiset harrastukset tukevat osaltaan myös nuorten turvallista kehitystä kohti itsenäistymistä, SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola sanoo. Valio haluaa olla mukana yhteiskunnallisesti merkittävissä hankkeissa, ja erityisen tärkeää meille on lasten ja nuorten hyvinvointi. On hienoa, että voimme Valio Plus Akatemia -ohjelman kautta tukea SOS-Lapsikylän nuoria liikunnan harrastamisessa ja oman hyvinvoinnin edistämisessä, Hanna Hiekkamies Valiolta sanoo. Kaikki SOS-lapsikylät Suomessa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä saivat Fazerin makoisat joululahjapaketit. Lahjat laittoi matkaan Fazerin reipas henkilökunta. Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko, toivoit 50-vuotispäivänäsi mahdolliset merkkipäivämuistamiset ohjattavaksi SOS-Lapsikylälle. Lahjoituksista kertyi hieno, yli euron potti. Miten päädyit ohjaamaan merkkipäivämuistamisesi hyväntekeväisyyteen? Työhön liittyviin syntymäpäivätilaisuuksiin kutsutaan yhteistyökumppaneita ja muita oman työuran aikana tutuksi tulleita. Siksi lahjan ohjaaminen hyväntekeväisyyteen kunnioittaa hyvin tilaisuuden luonnetta. Juhla saa syvällisemmän merkityksen ja kauniin kruunauksen, kun voi samalla ilahduttaa ja tehdä jotain hyvää. Miksi valitsit lahjoituskohteeksi SOS-Lapsikylän? Pirkanmaan Osuuskauppa on Tampereen SOS-lapsikylän kumppani ja oli luontevaa tarjota merkkipäivilleni kutsutuille mahdollisuus tukea samaa kohdetta. Kumppanuutemme juuret ulottuvat perhepiiriin ja Espooseen. Veljeni asui siellä parikymmentä vuotta sitten ja kävimme perheittäin pienten lasten kanssa kävelyllä. Reitin varrelle osui Tapiolan SOS-lapsikylä. Mieleeni jäi upeana juttuna, että tällainen SOS-lapsikylä on rakennettu auttamaan hädässä olevia lapsia. Kumppanuustarinan tausta jatkuu Tampereella, jonne alettiin muutama vuosi sitten rakentaa uutta Vuoreksen kaupunginosaa. Me Pirkanmaan Osuuskaupassa osallistuimme sinne rakennettavan liikekeskuksen ideakilpailuun, jonka myös voitimme ja rakensimme sinne liikekeskuksen. Olin pannut merkille, että myös SOS-Lapsikylä oli rakennuttamassa sinne uutta lapsikylää ja haki kumppaneita. Mielessäni yhdistyivät muisto Tapiolan lapsikylästä, liikekeskus ja tämä uusi, kaupunkimainen lapsikylämalli, jota pidimme Pirkanmaan Osuuskaupassa loistavana ideana. Myös hyväntekeväisyyskohteen sijaitseminen lähellä meitä painoi vaa assa. Muistot ja paikallinen lastensuojelutyö veivät meidät kumppaniksi. Keskusteltiinko syntymäpäiväjuhlassa hyväntekeväisyyden merkityksestä? SOS-Lapsikylä oli vieraiden mielestä erinomainen valinta. Lapsikylällä on hyvä maine ja imago ja vieraat olivat ihastuksissaan, että pystyvät olemaan mukana tällaisessa. Kätellessä moni sanoikin minulle, että on kohdistanut muistamisensa toivomallani tavalla. Merkkipäivälahjoituksesi käytetään perhekuntoutukseen. Miksi päädyit ohjaamaan lahjoituksen juuri tähän? Lahjoitusvarojen tarkemman suuntaamisen halusimme jättää SOS-Lapsikylän päätettäväksi. Meille sopi hyvin SOS- Lapsikylän ehdotus suunnata rahat perhekuntoutukseen, jonka avulla autetaan ja tuetaan vaikeuksissa olevia pirkanmaalaisia perheitä. Mitä kumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa merkitsee Pirkanmaan Osuuskaupalle? Meillä on SOS-Lapsikylän kanssa yhteinen intressi: lasten ja perheiden hyvinvointi. Lapsiperheet ovat avainasiakkaitamme ja antavat Pirkanmaan Osuuskaupalle olemassaolon syyn. Kauppamme ja ravintolamme on suunniteltu erityisesti palvelemaan lapsiperheitä. Miten henkilöstönne on kokenut yhteistyön SOS-Lapsikylän kanssa? Henkilöstö kokee ylpeyttä siitä, että voi työskennellä yrityksessä, joka haluaa kantaa vastuuta lapsista ja perheistä. Kuten SOS-Lapsikylällä, myös meillä yhtenä arvona on vastuullisuus, jonka toteuttaminen konkretisoituu muun muassa lapsikylätyön tukemisena. Millaista palautetta Pirkanmaan Osuuskauppa on saanut lapsikyläkumppanuudesta asiakkailta? Kaupan kassoilla pidettävillä keräyslippailla olemme tarjonneet myös asiakkaillamme mahdollisuuden osallistua. Palaute näkyy parhaiten siinä, että asiakkaat ovat osoittaneet haluavansa tukea eivätkä ole pitäneet tällaista keräystä tungettelevana. Me tarjoamme asiakkaille helpon kanavan auttaa, mutta asiakas itse valitsee, haluaako tukea. Sivu 20 Kuulumisia Sivu 21 Kuulumisia

12 Mukana auttamassa Lahjoittajat mahdollistavat toimintamme katastrofialueilla ja turvallisen arjen SOS-lapsikylissä Suomessa ja maailmalla Filippiinien lasten hätä kosketti Kuulumisia-lehden lukijoita ennen näkemättömällä tavalla. Vaikka tiesimme lasten asian olevan lähellä tukijoidemme sydäntä, valtava auttamishalu yllätti. Voit tämän lehden sivuilta lukea mitä lahjoituksellasi on saatu aikaan. Toivon, että mieltäsi lämmittää ajatus siitä, että olet auttanut taifuunista hengissä selvinneitä lapsia ja elinkeinonsa menettäneitä perheitä jälleenrakentamaan elämäänsä. Monet teistä Filippiinien keräykseen lahjoittaneista toimitte myös säännöllisinä tukijoina lapsille Suomessa sekä SOS-kummeina ympäri maailman. Toisin kuin katastrofeissa, näiden lasten tarinat eivät näy uutisissa eivätkä koskaan tavoita suurta yleisöä. Ja kuitenkin jokai- sella auttamallasi lapsella on taustallaan oma erityinen tarinansa, johon sinä autat kirjoittamaan onnellisempaa loppua. Me uskomme, että silloinkin kun lapsen on mahdotonta asua omien vanhempiensa luona, hänellä on oikeus kokea itsensä huomioiduksi ja arvostetuksi perheenjäseneksi. Lahjoituksesi ansiosta voimme turvata jokaiselle SOS-lapsikylään muuttavalle tytölle ja pojalle tukea, jota juuri hän tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen täyteen mittaansa. Kiitos, että olet mukana, jotta jokainen lapsi voisi tuntea, että juuri hän on tärkeä ja ainutkertainen sellaisena kuin on. Elina Lahikainen, varainhankinnan suunnittelija Kuva Touko Sipiläinen Lapset tarvitsevat apuasi Puhelinlahjoitukset kotimaan työhön: Soita numeroon (20 + pvm) tai Lähetä tekstiviesti SOS numeroon (10 ) Lahjoitustili kotimaan työhön: SOS-Lapsikylä ry: Nordea , FI , NDEAFIHH Viite: 8015 Lahjoitustili kansainväliseen työhön: SOS-lapsikyläsäätiö: Nordea , FI , NDEAFIHH Viite: 9014 Lahjoittajapalvelukoordinaattori Anniina Houttu palvelee numerossa (09) (ark. klo 10 15) ja sähköpostiosoitteessa Merkkipäivälahjoitus Kun merkkipäivä lähestyy, mutta kaapit ovat jo ennestään täynnä tavaraa, voit halutessasi antaa juhlavieraille mahdollisuuden muistaa sinua pyytämällä heitä tekemään lahjoituksen apua tarvitsevien lasten hyväksi Suomessa tai maailmalla. Olethan yhteydessä lahjoittajapalveluumme p. (09) , niin voimme antaa lisätietoa merkkipäivälahjoittamisesta ja muistaa sinua kiitoksella juhlien jälkeen. Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä SOS-Lapsikylässä? Vapaaehtoistyön kautta voit auttaa meitä sekä varainkeruussa että toimintamme esittelyssä. Myös muita tehtäviä on mahdollista tehdä ajoittain sekä keskustoimistollamme että kylissä. Lue lisää vapaaehtoistyöstä sivuiltamme: fi/vapaaehtoistyo Jos kiinnostuit antamaan aikaasi vapaaehtoisena, ota yhteyttä: SOS-Lapsikylän testamentti-ilta Espoon Tapiolassa Kaipaatteko tietoa testamentin tai lahjoituksen tekemisestä tai oletteko jo tehnyt testamentin? TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Yritysyhteistyö Yrityksille on tarjolla erilaisia tapoja tukea SOS-lapsikylätyötä. Tuki voi olla kampanjaluonteista tai pidempiaikaista yhteistyötä. Ota yhteyttä, niin etsitään teidän yrityksellenne sopivin tapa auttaa. Tutustu yritysyhteistyömuotoihin verkkosivuillamme: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p , SOS-Lapsikylän testamentti-illassa käsitellään käytännönläheisesti testamenttien ja lahjoituksien tekemistä ja niihin liittyviä juridisia kysymyksiä. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää asiantuntijoille kysymyksiä ja tarjoamme mahdollisuuden myös henkilökohtaisiin keskusteluihin asiantuntijoiden kanssa. Kuulette myös puheenvuoron suomalaisen lastensuojelun tilanteesta ja SOS-Lapsikylän toiminnasta. Tilaisuus järjestetään tiistaina klo Tapiolan SOS-lapsikylässä, Metsäpirtintie 19, Espoo. Kuljetusta tarvitseville tarjoamme kyydin klo Helsingin keskustasta Senaatintorilta Snellmaninkadun puoleisesta päästä. Paluukuljetuksen järjestämme takaisin lähtöpaikkaan tilaisuuden päätyttyä. Tarjoilujen ja kuljetuksen vuoksi toivomme ilmoittautumista tilaisuuteen torstaihin mennessä SOS-Lapsikylän vaihteeseen (09) tai sähköpostitse Kuva Jupiterimages/Photos.com Voit liittyä kuukausilahjoittajaksi, kummiksi tai tehdä lahjoituksen verkkosivuillamme osoitteessa Sivu 22 Kuulumisia Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2013/3089/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus Sivu 23 Kuulumisia 2020/2013/3132/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa.

13 Osoitelähde: SOS-Lapsikylän asiakas- ja jäsenrekisteri Ryhdy kummiksi. Annat lapselle rakastavan kodin. Kyllä, ryhdyn kummiksi ja avullani lapsi saa rakastavan kodin. Lähetä tämä sivu tiedoillasi täydennettynä osoitteeseen: Snellmaninkatu 13, 00170, Helsinki Kummiksi voit ryhtyä myös osoitteessa: Maanosatoiveeni: Missä tarve on suurin Afrikka Aasia Latinalainen Amerikka Eurooppa Toivemaa: Mahdollinen toiveeni kummilapsestani: Sukupuoli: Kumpi vain Tyttö Poika Ikätoive: Suurimman tarpeen mukaan Muu: Minulle sopiva kummimaksu: 25 /kk 35 /kk 40 /kk Muu (min 25 /kk) Yhteystietoni: Kiitos avustasi! Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Päivämäärä ja allekirjoitus Annan suostumukseni siihen, että osoitetietoni rekisteröidään kummitoimintaan liittyviin rekistereihin. Tietojani käsitellään luottamuksellisesti kummiasioiden hoidossa eikä niitä luovuteta eteenpäin. Kunnioitan myös sitä, että kummikohteen tiedot ovat luottamuksellisia..

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Rakastava koti jokaiselle lapselle 2 SOS-LAPSIKYLÄ Arvokas perintö 3 SOS-Lapsikylän visiona on, että jokainen lapsi voisi kasvaa rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Lapsella

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Keinumetafora osallisuudesta

Keinumetafora osallisuudesta Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala PePPi pähkinänkuoressa Osa Emma ja Elias ohjelmaa RAY 2012-2016 Vapaaehtoiset voimavarana

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot