Lapsille on tärkeää, että joku kuuntelee ja viitsii keskustella heidän kanssaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsille on tärkeää, että joku kuuntelee ja viitsii keskustella heidän kanssaan."

Transkriptio

1 1/2014 Kuulumisia Lapsille on tärkeää, että joku kuuntelee ja viitsii keskustella heidän kanssaan. Pauli Seppälä, Kaarinan SOS-lapsikylä, s.4 EI MIKÄÄN KAKKOSLUOKAN KOTI - sivu 11 THERAPLAY-TERAPEUTIT LUOTTAVAT LEIKIN JA ILON VOIMAAN - sivu 18

2 EI MIKÄÄN KAKKOS- LUOKAN KOTI Intiassa haavoittuviin oloihin syntyvät tyttölapset ovat erityisen suuressa vaarassa. Vauvana hylätty Jeeshma sai SOS-lapsikylästä rakastava kodin, jossa hän ei ole koskaan tuntenut itseään orvoksi. >>> Päätoimittajalta Nyt kotiin! Kuulumisia Teemana: Lapsen osallisuus 3 Päätoimittajalta 4 Kun jotain luvataan, se myös pidetään 6 Huostaan otetut lapset ovat eriarvoisessa asemassa eri maakunnissa 7 Viittatäti vastaa 8 Onni löytyy arjesta 9 Toiminnanjohtajan tervehdys 10 Ei mikään kakkosluokan koti 14 Unelmani...osallistua omaa elämääni koskeviin päätöksiin 15 Lapsienergiaa johtoryhmätyöhön Kaarinan SOS-lapsikylässä 16 Perheitä autetaan jaloilleen Filippiineillä 17 Rakennan itsenäistä elämää 18 Kynävieras - Johanna Barkman 18 Theraplay-terapeutit luottavat leikin ja ilon voimaan 20 Yrityksissä tempaistiin lasten hyväksi 21 Syntymäpäivän kruunasi muistamiset lapsille 22 Lahjoittajat mahdollistavat toimintamme katastrofialueilla ja turvallisen arjen SOS-lapsikylissä Suomessa ja maailmalla 4 KUN JOTAIN LUVATAAN, SE MYÖS PIDETÄÄN Arkisin Pauli Seppälän päivät täyttyvät renkaista, vanteista ja vaihdekojeista. Hän on unelmatyössään autonasentajana. Työpäivän päätyttyä hän hurauttaa moottoripyörällä, avoautolla tai muulla sen hetkisellä sydämensiepparillaan kotinsa pihaan Kaarinan SOS-lapsikylään. >>> Muistatko vielä, millaista oli olla lapsi? Itse muistan sen olleen joskus rajatonta riemua ja mahdollisuuksia: hiekkalaatikon hiekka oli ihan oikeasti mansikkajäätelöä, jota oli ihanaa nostella jäätelökioskista saadulla jäätelökauhalla pikku kuppeihin. Pehmoisessa kesäillassa lilluvan lapsen suloisen jäätelötodellisuuden katkaisi lopulta kutsu tulla jo kotiin, sisälle. En halunnut. Lapsi tarvitsee kutsun kotiin, vaikka ei tuntuisi hyvältä, kun leikki keskeytyy. Nykyisin valta on joissain perheissä valitettavasti siirtynyt liikaa lapsille: lapset päättävät lähes kaikesta ja sen seurauksena hakevat jatkuvasti kaivattua rajaa. Joskus taas vanhemmat käyttävät ylivaltaansa liikaa, ja lapsi kokee olevansa alistettu, vanhempien muokkauksen kohde. Kumpikaan vallan äärilaita ei ole hyvä. Lapsen tulee saada lapsen rooli. Hän tarvitsee mahdollisuuden saada vaikuttaa, tulla kuulluksi ja huomioon otetuksi. Silloin hänen osallisuuden tunteensa kasvaa. Hän on tärkeä. Hän oppii ottamaan vastuuta. Myös aikuisena. Vapaus ja osallisuus ovat hienoja asioita. Lapsen turvallinen vapaus asuu vanhempien asettamien, oikeudenmukaisten rajojen sisällä. P.S. Kädessäsi on uudistettu Kuulumisia-lehti. Lehden toimituksessa kuulemme mielellämme palautettanne sekä toiveitanne, joita voitte jättää esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen tai puhelimitse numeroon (09) Päätoimittaja Aija Rikala Lapsen turvallinen vapaus asuu vanhempien asettamien, oikeudenmukaisten rajojen sisällä. Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu HELSINKI puh. (09) Päätoimittaja Aija Rikala Toimitussihteeri Elina Pitkäranta Toiminnanjohtaja Jari Ketola Ulkoasu Elise Liikala Kansikuva Jupiterimages/ Photos.com Paino Forssa Print ISSN Osoitteenmuutokset: (09) PEFC/ PAINOTUOTE 18 UNELMANI...OSALLISTUA OMAA ELÄMÄÄNI KOSKE- VIIN PÄÄTÖKSIIN Lapsi ei saa jäädä pelinappulaksi aikuisten pelilaudalle. Osallisuuden vahvistaminen vaatii yhteistyötä lapsen tai nuoren sekä aikuisen välillä. >>> SOS-LAPSIKYLÄ Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 200 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 133 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa Sivu 2 Kuulumisia Sivu 3 Kuulumisia

3 Kun jotain luvataan, se myös pidetään Arkisin Pauli Seppälän päivät täyttyvät renkaista, vanteista ja vaihdekojeista. Hän on unelmatyössään autonasentajana. Työpäivän päätyttyä hän hurauttaa moottoripyörällä, avoautolla tai muulla sen hetkisellä sydämensiepparillaan kotinsa pihaan Kaarinan SOS-lapsikylään, jossa odottaa hänen lapsikylävanhempana toimiva puolisonsa Anne ja kolme kotiin sijoitettua lasta. Teksti ja kuvat Elise Liikala Sivu 4 Kuulumisia Paulin työpäivä autokorjaamolla on päättynyt, mutta muunlaiset tehtävät odottavat. Pauli toimii Kaarinan SOS-lapsikylässä tukihenkilönä. Vanhemman tehtävänä on ohjata lasta. Pauli kertoo, että tukihenkilönä hän turisee, leikkii lasten kanssa, korjailee lasten polkupyöriä, kuljettaa lapsia tapahtumiin ja auttaa lapsia ja kylän henkilökuntaa. Läsnäolo ja kuuntelu merkitsevät jo paljon: se, että ottaa osaa toisten elämään ja tekee asioita yhdessä. Ongelle meneminen muutamaksi tunniksi voi joskus avata sulkeutuneen lapsen. Pienet asiat tekevät lopulta tyytyväiseksi. Lapset toki haluavat kaiken mahdollisen, mutta ovat oikeasti hukassa sen kanssa, mitä he haluavat. Vanhemman tehtävänä on ohjata lasta. Vanhempi perustelee lapselle asioita ja opettaa, että kaikkea ei saa sormia napsauttamalla. Omalla työllä saavutetut onnistumisen kokemukset antavat lapsille paljon. Lapset ovat ansainneet taskurahaa pesemällä autoja Paulin työpaikalla. Kotona lasten kanssa on nikkaroitu muun muassa linnunpönttöjä ja nuorin perheeseen sijoitetuista lapsista rakensi Paulin avustuksella irto-osista itselleen tosi hienon polkupyörän. Se oli lapselle merkittävä kokemus. Toisinaan tanner tärisee Pauli kokee erityisen hienoina hetket, joissa hän on voinut olla mukana lasten kanssa tapahtumissa ja antamassa heille elämyksiä. Poikien kanssa on käyty moottoripyörä- ja autonäyttelyssä, American Car Show:ssa sekä Alastaron Nitro-moottoriurheilutapahtumassa ihailemassa, kun koko tanner tärisee. Ensimmäinen kerta avoautossa on myös monelle hieno kokemus. Eräs pikkupoika loisti innosta, kun sai tarhakyydin niin hulppealla menopelillä. Auton kyytiin piti päästä, vaikka ulkona oli jo melkein pakkasta. Pojat jakavat Paulin moottoriinnostuksen selkeämmin, mutta perheen autoista vähemmän kiinnostunut tyttökin nauttii moottoripyörän kyytiin pääsemisestä. Yhdessäolo tiivistää ja lähentää lapsia toisiinsa sekä aikuisiin. Viime kesänä telttailtiin ulkona ja tehtiin nuotio. Yksi lapsista sai ensimmäisen kalansaaliinsa. Se oli lapselle huippuhetki. Mukavien hetkien ohella elämiseen sijoitettujen lasten kanssa liittyy myös haasteita. Lapset ovat nähneet ja kuulleet paljon. He ovat kokeneet menetyksiä ja suhde aikuisiin voi olla haasteellinen. Jotkut saattavat käyttää rajua kieltä, eivätkä he välttämättä osoita kunnioitusta aikuisia kohtaan. Paulilla itsellään ei ollut lapsena omaa isää, mutta hänellä oli kaksi kasvatti-isää ja hän sanoo, että on oppinut jotain tärkeää molemmilta. Sijoitetut lapset punnitsevat ja koettelevat uudet ihmiset tarkasti. Lapset tekevät kaikenlaisia töllön töitä, Pauli sanoo ja lisää, että asioita pitää pystyä suodattamaan. Lapsi saattaa Paulin mukaan kysyä Onks sun pakko asua täällä? Isänpäiväksi ilmestyy siitä huolimatta pyytelemättä kortti, jonka lapsi haluaa itse antaa. Sivu Sivu 5 5 Kuulumisia Rajat tuovat turvaa Vanhemman tehtävänä on saada lapsi ymmärtämään, mikä on suotavaa. Se, että lapset haastavat aikuisia, on heille tärkeää rajojen opettelun näkökulmasta. Lopulta lapsetkin ymmärtävät, että rajat tuovat heille turvaa. Vaimonsa työtä seuranneena ja sijaisvanhemman tärkeitä ominaisuuksia pohtiessaan Pauli linjaa: Mitä rauhallisempi on, sitä paremmin pärjää. Sijaisvanhempana toimiminen vaatii omistautumista ja pitkäjännitteisyyttä. Se on raskas työ, vaikka työksi sitä ei voikaan oikeastaan kutsua. Sijaisvanhemmuus on elämäntapa. Työ on sitovaa, eikä vapaita voi samalla tavalla pitää kuin muissa töissä, Pauli toteaa. Sijaisvanhempi elää lapsille ja ottaa heidät kaikessa huomioon. Vaikka lapset eivät ole omia, heitä tulee puolustaa hyvässä ja pahassa. Lapsille on tärkeää, että joku kuuntelee ja viitsii keskustella heidän kanssaan. Siisteys, järjestelmällisyys, luottamus ja rehellisyys ovat Paulille tärkeitä asioita ja arvoja, joita hän pyrkii välittämään lapsille. Kun jotain luvataan, se myös pidetään. Lapsille on tärkeää, että joku kuuntelee ja viitsii keskustella heidän kanssaan. Haastattelupäivänä Paulin vaimo Anne on sattumalta pukeutunut paitaan, jonka kukat muistuttavat auton vanteita. Hän kertoo, että heidän kodissaan vallitsee puhumisen kulttuuri. Kun kaikesta voi puhua, se helpottaa elämistä yhdessä perheenä.

4 Huostaan otetut lapset ovat eriarvoisessa asemassa eri maakunnissa Elise Liikala ja Aija Rikala Kuvitus Elise Liikala Huostaan otetut lapset ovat eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea, kun tarkastellaan lasten mahdollisuuksia tulla sijoitetuksi perhehoitoon. Muu maa Ahvenanmaa Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa lapset sijoitetaan pääasiassa perhehoitoon, Suomessa noin joka kolmas huostaan otettu lapsi asuu laitoksessa. Maakuntien välillä suhdeluvussa on kuitenkin suurta vaihtelua. Ahvenanmaalla kaikki huostaan otetut lapset asuvat perhehoidossa, mutta varsinaissuomalaisista lapsista lähes joka toinen päätyy huostaanoton seurauksena laitokseen. Toiseksi eniten lapsia sijoitetaan laitoksiin Uudellamaalla. Ahvenanmaan jälkeen eniten perhesijoituksia on Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Tiedot perustuvat THL:n viime vuoden lopussa julkaisemaan tilastoon. Kaiken kaikkiaan kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on Suomessa lähes Heistä huostaan otettuja on noin ja loput ovat sijoitettuina, vaikka huostaanottoa ei ole tehty. Tällöin kyseessä on usein lapsen kiireellinen sijoitus, jonka yhteydessä lapsi sijoitetaan esimerkiksi laitokseen tai kriisiperheeseen odottamaan, että perheen tilanne ja mahdollinen huostaanoton tarve selvitetään ja sen jälkeen vasta päätetään lapsen varsinaisesta sijoituspaikasta. Kiireellisten sijoitusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa ja niitä tehtiin 3955 vuonna Huostassa olevien lasten kokonaislukumäärä on kasvanut 1990-luvun alun noin 6500 lapsesta lapseen vuoden 2012 lopussa. Vaikka huostaanottoja ei ehkä kokonaan voida välttää, SOS-Lapsikylän ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä huostaanottojen tarvetta mahdollisimman varhaisella tuella, sanoo SOS- Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola. Tämä tarkoittaa resurssien uudelleen järjestelyä, uusia varhaisen auttamisen työmalleja ja poliittista tahtoa. Sijaisperheille on mahdollistettava riittävästi tukea Kunnat sijoittaisivat mielellään lapsia perheisiin, mutta sijaisvanhempia ei aina ole riittävästi tarjolla. Sijaisvanhemmalla tulee olla voimavaroja, aikaa lapselle ja valmiuksia kohdata lapsen tarpeet. Lapset tarvitsevat ihmisen, johon he voivat luottaa aikuisen, joka ymmärtää heidän tunteitaan ja jonka kanssa he voivat elää mahdollisimman tasapainoista arkea. Sijoituksesta huolimatta suhde biologisiin vanhempiin on lapselle elämän tärkeimpiä asioita. Yksi oleellinen osa sijaisvanhemman työtä onkin yhteistyö biologisten vanhempien tai muiden lapsen läheisten kanssa, ja tässä sijaisvanhemmille olisi tarjottava tukea, Ketola painottaa. Perhehoidon ohella kuitenkin tarvitaan myös laitoshuoltoa, joka tarjoaa parhaat mahdollisuudet vastata joidenkin lasten tarpeisiin. Taulukossa on esitetty lasten osuus laitoshuollossa sekä vastaavasti perhehoidossa ja ammatillisissa perhekodeissa. Lapsia asuu vähiten perheissä listan alussa olevissa maakunnissa. Maakunnat on siis järjestetty perhehoidon/ammatillisten perhekotien osuuden mukaan, alkaen pienimmästä suurimpaan. (Taulukkoon ei ole merkitty hoitomuotoja muut, joiden osuus vastaa jäljelle jäävää prosentuaalista osuutta. Tilasto on laadittu tietojen mukaan.) Lähde: THL Lapsien % osuus maakunnittain: Laitoshoidossa Perhehoidossa tai ammatillisissa perhekodeissa yhteensä Koko maassa keskimäärin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Viittatäti vastaa 13-vuotias tyttäreni on usein itkeneen näköinen, mutta ei suostu kertomaan, mikä hänellä on hätänä. Epäilen, että häntä nettikiusataan. Itselleni sosiaalinen media on vähän vieras, enkä tiedä mistä voisin saada tähän apua. Millä tavalla voisin parhaiten auttaa tytärtäni? Nim. Huolesta palasina Kiusaaminen, oli se sosiaalisessa mediassa tai muualla, ei ole koskaan hyväksyttävää eikä siihen täydy alistua. Kiusaamiseen voidaan aina puuttua jollain tavalla. Tämän viestiminen tyttärellesi on ensiarvoisen tärkeää. Nettikiusaamisesta ja sen lopettamisesta on esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton Nuorten netti -nimisellä verkkosivulla hyvää luettavaa. Voisitko kertoa sivustosta tyttärellesi? Jos tyttäresi ei halua puhua kiusaamisesta juuri sinulle, voisiko hän puhua siitä jollekin muulle? Tyttäresi voisi jutella koulussa esimerkiksi tukioppilaille. Keinoja kiusaamisen loppumiseen on monia. Tärkeintä nyt on kuitenkin se, että tyttäresi uskaltaa ja saa puhua asiasta jollekin, joka voi auttaa ja viedä asiaa eteenpäin, oli se vanhempi, opettaja, kaveri, läheinen tai vaikka verkkopalvelun ylläpitäjä. Vaikka tyttäresi ei nyt haluaisikaan puhua asiasta kanssasi, kaipaa hän varmasti tukeasi sen jälkeen, kun asiaa on puitu jo toisen henkilön kanssa. Kuinka puuttua nettikiusaamiseen: jos_sinua_kiusataan_netissa/ Tarvitsetko vinkkejä lasten kasvatukseen tai haluaisitko vastauksen lastensuojelua koskevaan kysymykseen? Noin joka kolmas huostaan otettu lapsi asui vuonna 2012 laitoksessa, mutta suhdeluvuissa on suurta alueellista vaihtelua. Ahvenanmaalla yksikään huostassa ollut lapsi ei asunut laitoksessa vuoden 2012 lopussa. Tilasto s.7. Koko maassa keskimäärin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähetä kysymyksesi sähköpostitse osoitteeseen Kuulumisia-lehden toimitus valitsee lehdessä julkaistavat kysymykset. Sivu 6 Kuulumisia Sivu 7 Kuulumisia

5 Onni löytyy arjesta Lastensuojelutyö voi olla ajoittain rankkaa, mutta mitä ovat ne työn kohokohdat ja onnistumiset, jotka saavat jaksamaan? Tältä palstalta löydät neljän työntekijämme ilonhetkiä arjen keskeltä. Arjen iloa saan työssäni silloin, kun vanhempi alkaa luottaa omaan kykyynsä hoitaa lastaan. Tavallinen arki lähtee sujumaan ja vanhempi selkeästi iloitsee lapsen kasvaessa ja kehittyessä. Iloitsen myös aina perheiden motivoituneista asenteista ottaa vastaan tukea ja ohjausta. Erään perheen, joka oli ollut aika epätietoinen siitä, mitä perhekuntoutus on, kommentti lämmitti sydäntäni erityisesti: Täällähän on ihan mukavia tavallisia ihmisiä ja tuntuu oikeasti nyt siltä, että meitä halutaan auttaa täällä perheenä. Olisimmepa saaneet tällaista tietoa perhekuntoutuksesta jo aikaisemmin, niin ei olisi tarvinnut olla niin peloissaan. Heli Kolehmainen, perhetyöntekijä, Punkaharjun SOS-lapsikylä Ne pienet hetket vuosienkin takaa tuovat minulle hymyn huulille. Aloittaessani uutena vanhempana Kaarinan kylän käynnistyessä kymmenen vuotta sitten sain nuorimmakseni nelivuotiaan tytön. Vanhemman työhön kuului alusta alkaen myös kodin taloudesta vastaaminen, kuittien kera. Kesän tultua teimme retken lähellä sijaitsevaan Muumimaailmaan. Jätskitauon koittaessa oli kioskilla jono. Kuumuudessa koitti vihdoin vuoromme, ja pyysin myyjältä myös kuittia. Tämä selvästi tuskastui ja alkoi kaivella kuittivihkoa. 4-vuotias tarkkaili tilannetta ja sanoi myyjälle lohduttavasti: Kato, kun Soili keräilee niitä. Soili Silvennoinen, lapsikylävanhempi, Kaarinan SOS-lapsikylä Ohjaajan työssäni on ollut monia mieleenpainuvia hetkiä ja asioita, joita on lasten ja nuorten kanssa saanut kokea. Yksi erityinen muisto on jäänyt siitä, kun eräs nuori otti minut mukaan omaan elokuvaprojektiinsa siten, että pääsin mukaan myös näyttelemään. Nykyään samainen nuori tekee musiikkivideoita bändeille ja elokuvasuunnitteluita myös Ylelle. Erityisten hetkien joukkoon lukeutuu myös monia tavallisia ja arkisia hetkiä, joissa saa jakaa asioita ja tunnelmia lasten tarpeiden ja tunteiden mukaan. Jokainen päivä ohjaajan työssä on omanlaisensa ja erilainen. Ohjaajana saa elää lähellä lasten arkea ja elämää ja nähdä heidän kasvuaan ja kehitystään. Joka kerta tällaisen prosessin seuraaminen on omalla tavallaan erityistä. Hannu Rihti, ohjaaja, Tapiolan SOS-lapsikylä Vuosittain järjestetään lapsikylien välinen salibandyturnaus. Meidän kylän jengi on pärjännyt kivasti viime vuosina ja siitä on kovasti ollut kaikille iloa. Minulle iloa tuottavat kysymykset, jotka alkavat jo syksyllä: Koska on salibandyturnaus, koska alkaa harjoitukset ja pääsenkö jo tänä vuonna mukaan? Pienemmät odottavat harjoituksiin pääsyä, isommat muistelevat edellisiä vuosia ja muutamat tekevät jo kentällisiä otteluihin. Vuoden 2011 superviikonloppu Jyväskylän nuorisokodissamme on myös jäänyt erityisesti mieleen. Koko jengillä oli hyvä meininki ja voitettiin turnaus. Viikonlopun kruunasi Suomen maailmanmestaruus jääkiekossa. Kyllä kelpasi kylässä silloin juhlia! Saska Lintunen, vapaa-ajan ohjaaja, Kaarinan SOS-lapsikylä SOS-lapsikyläsäätiön vuoden 2014 apurahat haettavana SOS-lapsikyläsäätiö myöntää osana sääntöjen mukaista tarkoituksensa toteuttamista apurahoja vuorovuosin lastensuojelun perhehoidon tutkimukseen ja kehittämiseen, sijoitettujen lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan tukemiseen sekä sijoitettujen lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen. Tänä vuonna säätiö jakaa apurahoja lastensuojelun perhehoidon tutkimukseen ja kehittämiseen. Säätiö avustaa ensisijaisesti tutkimuksen ja kehittämishankkeen välittömiä kustannuksia, kuten henkilöstö- ja painatuskuluja. Hakemukset lähetetään mennessä SOS-lapsikyläsäätiölle. Apurahan hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät SOS- Lapsikylän verkkosivuilta osoitteesta www. sos-lapsikyla.fi/apuraha Jaettu osaaminen on kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön vahvuus Erityishankkeista kansainvälisellä tasolla tietoa koordinoiva Edicta Grullon kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön osaamiskeskuksesta vieraili Suomessa. Hän kävi tutustumassa muun muassa Tampereella kaupunkiympäristöön hajautettuun SOS-lapsikylään. Näin Suomen omat kokemukset uudesta lapsikylämallista hyödyttävät myös muita jäsenmaita. Tiedon, hyvien käytäntöjen ja osaamisen vaihdanta on lapsikyläjärjestössä vakiintunut tapa. Myös Norja, joka rakensi ensimmäisen lapsikylänsä vasta muutama vuosi sitten, kävi ottamassa oppia Suomesta. Suomen SOS-Lapsikylän edustajia kävi puolestaan Itävallassa tutustumassa sikäläiseen uudenmalliseen SOS-lapsikylään. Mihin meillä on varaa Julkisen talouden kestävyysvaje on jo kymmenen miljardia euroa. Aiheuttajina ovat olleet pahoinvoinnin lisääntyminen, raskas jälkikäteen reagoiva palvelukoneisto, väestön ikääntyminen sekä supistunut talous. Korjausliikkeenä korotetaan veroja ja supistetaan palveluita. Pitkäjänteinen ratkaisu hyvinvointimallin pitämiseksi vaatisi jatkuvaa talouskasvua. Tulevaisuutta katsotaan ja ennakoidaan Suomessa lähes yksinomaan eurojen kautta. Tarkastelussa yhteiskunnan osuus on korostetusti esillä ja yksilön toiminnan osuutta ei nähdä tärkeänä. Ajatus siitä, että yhteiskunta muuttaa yksilöitä, ei ole väärä, mutta se on yksipuolinen. Lastensuojelussa pysyviä ja varhaisia hyvinvoinnin ratkaisuja saataisiin esimerkiksi korostamalla vanhemman tehtävän merkitystä. Ihminen muuttaa yhteiskuntaa. Tulevien eduskuntavaalien 2015 keskeisenä kysymyksenä on se, sallitaanko hallitusohjelmassa ihmisten eriarvoisuuden lisääntyminen. Jos ei sallita, tarvitaan yhteistä poliittista tahtoa jakaa hyvinvointia tasaisemmin. Omia tarpeita joudutaan siirtämään taka-alalle yhteisen hyvän nimissä. Epäitsekkyys voidaan aloittaa lähimmäisten auttamisella ennen virallista palvelukoneiston käynnistämistä. Silloinkin kun palvelua tarvitsisi, sen piiriin pääsee usein liian myöhään. Huolestuttavin tilanne on lasten psykiatristen palvelujen saannissa. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan tulevaisuudessakin. Niiden olemassaolo ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Oikeutus toimia on lunastettava joka päivä. Perinteisten hyveiden, kuten valppauden ja muutosvalmiuden, sijaan tarvitaan ennakointia sekä kykyä luoda haluttu muutos ja tulevaisuus. Jääkiekko-rinnastuksella todettuna ole siellä, minne kiekko on menossa. Järjestöjen tehtävänä on luoda ratkaisuja turvallisuuden, osallisuuden ja luottamuksen kestävyysvajeeseen. SOS-Lapsikylän ratkaisu pohjautuu ajatukseen, jossa jokainen lapsi merkitsee ja on arvokas. Hyvää kevättä! Toiminnanjohtajan tervehdys Jari Ketola toiminnanjohtaja Sivu 8 Kuulumisia Sivu 9 Kuulumisia

6 Teksti ja kuvat Touko Sipiläinen Ei mikään kakkosluokan koti Intiassa haavoittuviin oloihin syntyvät tyttölapset ovat erityisen suuressa vaarassa. Vauvana hylätty Jeeshma sai SOS-lapsikylästä rakastava kodin, jossa hän ei ole koskaan tuntenut itseään orvoksi. Vuonna 1992 päättyy avioliitto kahden Etelä-Intian Keralassa asuvan nuoren aikuisen välillä. Pari odottaa eron aikaan ensimmäistä lastaan, Jeeshmaa. Intiassa haavoittuviin olosuhteisiin syntyvä tyttö on todellisessa hengenvaarassa. Maassa murhataan tai abortoidaan sukupuolen takia jopa tyttölasta vuodessa. 21 vuotta myöhemmin Jeeshma istuu SOS-lapsikyläkotinsa kuistilla Intian Kochissa. Biologinen äitini ei halunnut tappaa minua, vaan järjesti minulle sijaisperheen, nyt 21-vuotias Jeeshma kertoo yllättävän tyynesti. Hän on viettämässä lomaa yliopisto-opinnoistaan lapsuudenkodissaan. Jeeshma opiskelee nyt toista vuotta tietotekniikan insinööriksi. Opiskelupaikkakunta Chennai sijaitsee 800 kilometrin päässä Kochista, mutta Jeeshma haluaa käydä kotona SOS-lapsikylässä aina tilaisuuden tullen. >>> Sivu 10 Kuulumisia Sivu 11 Kuulumisia

7 Jeeshma oli SOS-lapsikylään tullessaan vain päivän vanha. Meille kehittyi nopeasti läheinen suhde, lapsikylä-äiti Vijayama kertoo. Jeeshma oli SOS-lapsikylään tullessaan vain yhden päivän ikäinen. Uudessa kodissaan hän sai sijaisäidikseen Vijayaman, joka oli aloittanut lapsikylä-äitinä muutamaa vuotta aiemmin. Olen kuulut, että lapsikylä-äitini piti minua ensimmäisinä päivinä jatkuvasti sylissä ja oli kertonut kysyjille, että tämä on minun oma tyttäreni. Hän piti minusta hyvää huolta alusta lähtien, Jeeshma kertoo. Lapsuus SOS-lapsikylässä toi Jeeshmalle kuuluvuuden tunteen. Kasvaessani sain tietää taustastani. Minulle kerrottiin, että olen orpo. En ole kuitenkaan tuntenut itseäni koskaan orvoksi, olenhan saanut kasvaa rakastavassa perheessä, Jeeshma sanoo. Hylätyt tytöt Kochin SOS-lapsikylässä asuu tällä hetkellä noin 150 lasta. Useimmilla on taustallaan orvoksi jääminen, mutta myös tyttöjen huono asema kuuluu lasten tarinoissa. Tällä hetkellä kylän lapsista noin 60 prosenttia on tyttöjä, Kochin kylänjohtaja Vipin Das kertoo. Intialaisessa kulttuurissa tyttöjen elatus on perheille kalliimpaa, sillä perheiden on maksettava heistä myötäjäiset, Das jatkaa. Jeeshman tavoin monet kylän tytöt ovat tulleet hylätyiksi varhaisessa lapsuudessa. Taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien keskellä vanhemmat voivat jopa tappaa tyttölapsensa, Das sanoo. SOS-lapsikylään pääseminen on siis monille lapsille todellinen elämän ja kuoleman kysymys. Äiti ja tytär Jeeshman lapsikylä-äiti, Vijayama toivottaa tervetulleeksi kotiinsa. Korkean olohuoneen seinää koristavat talossa kasvaneen lapsikatraan koulun kilpailuissa voittamat pokaalit. Toisen seinän jakavat lasten piirrokset ja SOS-lapsikyläjärjestön perustajan, Hermann Gmeinerin kuva. Jeeshma oli tullessaan vain päivän vanha, Vijayama sanoo. Meille kehittyi nopeasti läheinen suhde. Muistan kuinka Jeeshma pillahti aina itkuun, kun hänet jätti hetkeksikään yksin kylän lastenhoitajien kanssa. Itku loppui heti, kun tulin takaisin, Vijayama kertoo. Vijayaman lapsista osa on tullut SOS-lapsikylään Jeeshman tavoin vastasyntyneinä. Toiset ovat tarvinneet lapsikylän turvaa orvoksi jäämisen tai kaltoinkohtelun takia. Yksi tyttäristäni myytiin lapsena toiseen perheeseen 100 rupian (noin 1 euron) hintaan. Hän joutui tekemään perheessä rankkoja kotitöitä. Tilanne jatkui, kunnes naapurit ilmoittivat tilanteesta polisiille. Ensimmäisenä aamuna SOS-lapsikylässä tyttö heräsi omia aikojaan ja alkoi tottumuksesta lakaisemaan kotimme lattiaa. Sanoin tytölle, että sinun ei tarvitse enää lakaista. Olet nyt kotona. Minulle on tuottanut valtavaa iloa seurata monenlaisista lähtökohdista ponnistavien lasteni kasvua. Olen toki haikeana, kun he aikanaan muuttavat kotoa, mutta yritän olla näyttämättä sitä heille. Haluan kannustaa heitä eteenpäin, olla kotijoukkoina, Vijayama sanoo. Aika antaa takaisin Jeeshma matkaa nyt toista vuotta lapsuudenkotinsa ja opiskeluiden väliä. Lapsuuteensa SOS-lapsikylässä hän suhtautuu suurella lämmöllä. Kotini on aina turvallinen, siellä on hyvä tunnelma. Sanotaan, että koti on ihmisen selkäranka. Olen onnellinen, että olen saanut kasvaa tällaisessa kodissa. Jeeshmalle sijaiskoti ei ole tuntunut kakkosluokan kodilta. Jaan huoneen Chennaissa viiden tytön kanssa. Kämppisten juttuja kuunnellessa tuntuu, että minun perhetaustani on ollut poikkeuksellisen kannustava. Lapsikylässä elämään ovat kuuluneet kylän väen lisäksi myös kummit. Näin kerran kuvassa kummini olohuoneen, jossa oma valokuvani oli muiden perhekuvien joukossa. Tuntui hyvältä tietää, että on paljon välittäviä aikuisia, Jeeshma sanoo. Jeeshman äiti Vijayama on jäämässä muutaman vuoden päästä eläkkeelle lapsikylä-äidin työstä. Aion kandidaatin tutkinnon jälkeen tehdä muutaman vuoden töitä, jotta voin säästää rahaa äitini eläkettä varten. Hän on antanut minulle kaiken, ja nyt on minun vuoroni auttaa häntä, Jeeshma sanoo. Biologinen äitini ei halunnut tappaa minua, vaan järjesti minulle sijaisperheen. i SOS-LAPSIKYLÄ 50 VUOTTA INTIASSA Intian SOS-lapsikyläjärjestö perustettiin vuonna 1963 Vuosien varrella useat hätäapuohjelmat ovat muuttuneet pysyväksi lapsikylätoiminnaksi Nykyään SOS-lapsikylät tarjoavat Intiassa kodin yli lapselle lapsikyläperheissä ja nuorisokodeissa. SOS-lapsikylätoiminta Intiassa: 40 SOS-lapsikylää 47 nuorisokotia 3 lastentarhaa 16 SOS Hermann Gmeiner -koulua 7 ammattikoulutuskeskusta 32 sosiaalikeskusta 2 terveysasemaa Lasten tilanne Intiassa: Intiassa on yli 447 miljoonaa alle 18-vuotiasta lasta. Riittämättömästä terveydenhuollosta johtuen Intiassa on edelleen korkea lapsi- ja äitikuolleisuus. Joka päivä kaksi miljoonaa intialaislasta kuolee ennalta ehkäistävissä oleviin sairauksiin, kuten ripuliin. Puolet kuolemista johtuu aliravitsemuksesta, mikä on Intiassa yleisempää kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Koulua käyvien lasten osuus Intiassa on matala vain 72 prosenttia vuotiaista lapsista käy peruskoulua. Myös lapsityövoiman käyttö ja ihmiskauppa ovat merkittäviä ongelmia. HIV/AIDSin johdosta yhä useammat lapset menettävät vanhempansa ja sairastuvat itsekin. Intiassa tytöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, varsinkin maaseudulla. Myös lapsiavioliitot ovat yleisiä. Ryhtymällä kummiksi voit auttaa antamaan kodin hylätylle lapselle! Täytä kummilomake lehdessä tai verkkosivuillamme. Sivu 12 Kuulumisia Sivu 13 Kuulumisia

8 Teksti Aija Rikala Lapsienergiaa johtoryhmätyöhön Kaarinan SOS-lapsikylässä osallistua omaa elämääni koskeviin päätöksiin Yhtenä esimerkkinä lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä on lasten mukaantulo Kaarinan SOS-lapsikylän johtoryhmätyöskentelyyn. Kylämme johtoryhmä on enemmän kuin valmis avoimeen keskusteluun lasten kanssa heitä koskettavissa aiheissa, sanoo Kaarinan SOS-lapsikylän johtaja Esa Vierikko. Kokoukseen valitaan teemoja, joissa lasten mielipiteiden kuuleminen on tärkeää. Esityslistalle on myös nostettu lasten ehdottamia aiheita, mm. internetin ja puhelimen käyttöön liittyen. He ovat antaneet myös ehdotuksia lapsille kohdennettuihin lahjoituksiin liittyen. Näitä on päästy jo toteuttamaankin, Vierikko sanoo. Ajatus johtoryhmätyöstä vaati useita kutsuja. Lopulta neljä rohkeaa tyttöä ilmoittautui. Nuoret ovat kokeneet johtoryhmätyöskentelyn alkuun ehkä jännittävänäkin: mistä oikeasti on kyse ja mistä johtoryhmässä voi keskustella. Esa Vierikon mukaan johtoryhmätyön tavoitteena on todellinen yhteistyö, vaikuttamisen mahdollisuus, aktivointi ja lasten aito osallistaminen, ei vain trendikkään osallisuusilmiön kopioiminen kylään. Vuoden päästä olemme asiassa viisaampia ja kokeneempia. Jo nyt on ilmaantunut lisää halukkaita osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon ja toiminnan kehittämiseen. Teksti ja kuvat Elise Liikala Kuvitus Osallisuuspäivän satoa Juodaan mehua ja syödään muumikeksejä sekä lihapasteijoita, jotka Lapin SOS-lapsikylästä jo omaan asuntoon muuttanut itsenäistynyt nuori leipuri on tuonut tarjolle. Ison pöydän ääreen on kerääntynyt lapsikylässä asuvia lapsia ja nuoria sekä kylässä työskenteleviä lapsikylävanhempia ja muuta henkilökuntaa. Pirteät neonkirkuvat liimalappuset odottavat laatikoissaan. On Lapin SOS-lapsikylän vuoro saada vieraikseen kolme Selviytyjää ja Johanna Barkman Pesäpuu ry:stä vetämään osallisuuteen liittyvää teemapäivää. Selviytyjät ovat sijaishuollossa varttuneita nuoria, jotka toimivat vertaistukena ja sparraajina vastaavista taustoista ponnistaville lapsille ja nuorille. Yhteinen sävel tuntuukin löytyvän Selviytyjien ja kylän lasten sekä nuorten välille helposti. Päivä aloitetaan tutustumisella ja sen jälkeen aletaan erilaisten aktiviteettien sekä leikkien avulla pohtia, mitä osallisuus oikein on ja mitä sen vahvistaminen tarkoittaa. Ajatuksia kirjataan ylös lappusille. Selviää, että osallisuudessa on kyse siitä, että lapsi ja nuori voi aidosti vaikuttaa omaan elämäänsä. Lopuksi jokainen laatii omista unelmistaan paperijulisteen. Lapsi ei saa jäädä pelinappulaksi aikuisten pelilaudalle. Osallisuuden vahvistaminen vaatii yhteistyötä lapsen tai nuoren sekä aikuisen välillä. Päivän tarkoitus on kannustaa lapsia ja nuoria ilmaisemaan, mitä he haluavat ja toivovat. Aikuisia opastetaan kuuntelemaan ja arvostamaan lapsen tarpeita sekä ottamaan ne vakavasti. Aikuinen lopulta arvioi, voidaanko toiveet toteuttaa, mutta tekee parhaansa sen eteen, että lapsi ja nuori tulee huomioiduksi hänelle tärkeissä asioissa. Selviytyjät ja Johanna Barkman vetävät osallisuuspäivän innolla ja antaumuksella vuoron perään kaikissa SOSlapsikylän toimipisteissä. Sivu 14 Kuulumisia Sivu 15 Kuulumisia

9 Teksti Anna Savela Kuvat Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön arkisto Kuvitus Elise Liikala Kuva: Mr Tommy Standún Rakennan itsenäistä elämää Teksti Mirja Koskela, projektikoordinaattori, Lapin SOS-lapsikylä Sosiaalityöntekijä Edmund ja iloisia lapsia piirtämässä lapsille tarkoitetussa toimintakeskuksessa Palanogissa. Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työn pääpaino lasten ja perheiden auttamiseksi Filippiineillä siirtyy päivähoitotiloista koulujen ja uusien kotien rakentamiseen sekä SOS-lapsikylien lähialueiden perheiden tukemiseen. Kansainvälinen SOS-lapsikyläjärjestö aloitti taifuuni Haiyanin jälkeisen hätäavun perustamalla kaksi päivähoitotilaa 18. marraskuuta Taclobanin SOSlapsikylän lähiyhteisöihin. Marraskuun loppuun mennessä päivähoitotiloja oli saatu perustettua 11 ja niissä kävi päivittäin yli 2000 lasta. Tiloissa jaettiin ruokapaketteja, järjestettiin leikkihetkiä, pelattiin palloa, kuunneltiin satuja ja musiikkia sekä laulettiin. Tarjoamalla lapsille normaaleja leikkejä ja päivärutiineja heitä yritettiin auttaa selviytymään kokemastaan traumasta. Koulut avautuivat jälleen Koulut Filippiineillä avautuivat jälleen 6. tammikuuta. SOS-lapsikyläjärjestö vähensi tällöin koko päivän auki olevien päivähoitotilojen määrää neljään ja muiden aukioloa vain viikonloppuihin, kun lapset eivät olisi kouluissa. Tällä hetkellä kuitenkin vain pieni osa lapsista menee päivittäin kouluun. Päivähoitotiloissa työskennelleet 32 vapaaehtoista ovat saaneet tehtäväkseen kannustaa alueiden perheitä ja lapsia koulunkäyntiin. Haiyanin tuhoisat vaikutukset Taifuuni on vaikuttanut noin 16 miljoonan ihmisen ja 3,4 miljoonan perheen elämään. Taifuunin tuhosta on kärsinyt yhteensä yhteisöä, 587 kylää, 59 kaupunkia ja 44 provinssia yhdeksässä maakunnassa. Tuhoalueilla taloa on tuhoutunut täysin ja taloa osittain. Hädän ollessa alueella pahimmillaan hätäapua annettiin yhteensä evakuointikeskuksesta. Apua annettiin perheelle ja yhteensä 1,5 miljoonalle ihmiselle. Noin ihmistä kuoli taifuunin aiheuttamassa katastrofissa ja monia on yhä kadoksissa. Miten autamme nyt Taifuuni tuhosi täysin tai osittain yli miljoona kotia. Samalla tuhoutuivat monien perheiden elinkeinot, esimerkiksi kalastajien veneet. Sinä voit auttaa: Sinä voit auttaa ryhtymällä kummiksi filippiiniläiselle lapselle tai tekemällä lahjoituksen Filippiineillä tehtävän työn hyväksi verkkosivuillamme osoitteissa: Perheitä autetaan jaloilleen Filippiineillä Päivähoitotilojen jatkuvan toiminnan kautta Järjestämällä toimeentulon ja koulutuksen tukipalveluita perheille Palanog 12:n, Bislegin ja Magayin alueilla Saattamalla uusia perheitä SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelman piiriin Sijoittamalla täysorpoja SOS-lapsikylien perheisiin Suunnittelemalla koulujen korjaustöitä sekä uusia asuinrakennuksia Rakentamalla väliaikaisia opetus- ja asumistiloja Korjaamalla SOS-lapsikyläperheiden talot Taclobanissa Miten autamme tulevaisuudessa Korjaamalla kouluja sekä rakentamalla uusia asuinrakennuksia. Auttamalla vähintään 1000 perhettä seuraavan kolmen vuoden aikana perheiden tukemisen ohjelman kautta. Jatkamalla työtämme Filippiineillä ja antamalla mahdollisimman monelle kotia vailla olevalle lapselle perheen SOS-lapsikylästä. Lapin SOS-lapsikylän ja Murmanskin alueen jälkihuollon kehittämisprojektiin liittyen työryhmämme tutustui nuorisoalan Rakennan itsenäistä elämääni -kokemukselliseen seminaariin viime lokakuussa Lesnajassa. Seminaariin osallistui 22 Murmanskin alueen vuotiasta sijaishuollon piiriin kuuluvaa nuorta sekä kuusi ohjaajaa Kantalahden SOS-lapsikylästä ja Murmanskin uudesta nuorisokodista. Seminaarin tarkoituksena oli sosiodraamaharjoitusten avulla tukea ja vahvistaa paitsi nuorten itsetuntemusta, myös heidän itsenäistymistään. Harjoituksia tehtiin pääasiassa 6-8 nuoren pienryhmissä erilaisten yksilö- sekä ryhmätyöskentelyjen periaatteilla. Erityisesti mieleeni jäänyt harjoitus oli Elämänteatteri, jonka teemoja olivat mm. yksinäisyys, pettymys, ystävyys sekä vapaus. Nuoret jaettiin 4-5 hengen ryhmiin ja tehtäväksi annettiin suunnitella ja toteuttaa teatteriesitys. Oli mielenkiintoista havainnoida nuoria, kun he innolla ryhtyivät toimimaan. Yllättävää oli, kuinka rohkeasti ja antaumuksella jokainen esitti rooliaan ja miten rohkeasti nuoret toivat tunteitaan esiin. Saimme nähdä sekä itkua että naurua. Kukaan ei arkaillut eikä pelännyt olla aidosti mukana. Yhdessä jakamalla kokemuksiaan sekä tukemalla toinen toistaan he veivät harjoituksen loppuun, eikä kukaan jäänyt yksin tunteidensa kanssa. Seurasimme hiljaa taustalla, vaikuttuneina näkemästämme, pala kurkussa, kyyneleet silmissä. Illan päätteeksi nuoret kokoontuivat pohtimaan, mitä olivat päivän aikana oppineet. Päivät kruunasi yhteinen disco, jossa tanssittiin ja laulettiin yhdessä, itse kukin omilla taidoillaan. Seminaarin päättyessä hyvästejä jätettiin venäläiseen, sydämelliseen tapaan. Lesnaja Sivu 16 Kuulumisia Sivu 17 Kuulumisia

10 Kuva Kaisa-Liisa Ikonen KYNÄVIERAS Johanna Barkman Yksivuotias Roope kulkee Johannan mukana vapaa-aikana, ja joskus jopa töissäkin. JUTTU- SARJA 1/4 Teksti Ilona Vierikko ja Hillevi Westman, SOS-Lapsikylän Theraplay-terapeutit, Kuvitus Elise Liikala Theraplay- terapeutit luottavat leikin ja ilon voimaan On palkitsevaa elää mukana, kun sanaton yhteys löytyy lapsen ja sijaisvanhemman välille. KOKO ELÄMÄ MUKANA Olen etuoikeutettu. Saan olla toteuttamassa Pesäpuu ry:n Selviytyjät -tiimin vetäjänä SOS-lapsikylissä järjestettävää osallisuuskiertuetta. Olemme tarkastelleet osallisuuden käsitettä ja sitä, mitä sillä käytännössä tarkoitetaan. Kiertueen nimi - Koko elämä mukana - heijastaa osallisuuden ydintä. Muutama vuosi sitten sijoitettujen Nuorten foorumissa nuoret miettivät, millaisina he itsensä kokevat. Eräs poika valitsi kuvan, jossa Obelix kantaa selässään painavaa hiidenkiveä. Poika kirjoitti kuvan viereen lauseen: Koko elämä mukana. Kuvan avulla päästiin keskustelemaan nuorten elämänkokemuksista. Kun aikuinen auttaa taakan purkamisessa, pääsevät nuoret irti `tässä ja nyt` -elämäntavastaan. Liittyminen, selviytyminen ja elämäntarina Osallisuus on mukana olemista ja omaan elämään vaikuttamista. Sitä, että lapsi voi tuntea olevansa tärkeä ja hyväksytty osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Selviytymisen vastakohtana pidetään ulkopuolisuuden kokemusta. Vahva yhteenkuuluvuuden tunne suojaa lasta. Jos lapsi tietää, mistä hän on kotoisin ja mihin hän kuuluu, on hyvin todennäköistä, että kiinnostus yhteisöstä ja sen ihmisistä kasvaa. Tunne osallisuudesta liittyykin huolenpitoon, välittämiseen ja ihmisarvoon. Siihen, että on turvassa. Sanotaan, että hyvä katse hoitaa - sisältäpäin. Arki on täynnä tilaisuuksia, joissa voi kohdata tai ohittaa. Yhdessä lasten ja nuorten kanssa Lapset ja nuoret kertovat tarinaa omin sanoin. Vain kuulemalla heitä, voimme ymmärtää sanojen takana olevia merkityksiä ja tarpeita, jotka voivat merkitä nuorille ja aikuisille eri asioita. Yksikin hyvä kohtaaminen tai keskustelu voi kantaa yli monesta hankalasta paikasta. SOS-Lapsikylän kiertueella olen liikuttuneena seurannut sitä tapaa, jolla aikuiset ovat luotsanneet lapset ja nuoret päivän läpi. Välittäminen, ilo, arvostus ja halu tehdä yhdessä ovat jättäneet minuun jäljen, joka säilyy elämäni loppuun asti. Miten voimme auttaa lasta ja sijaisvanhempaa kiintymään toisiinsa? Yhtenä keinona on Theraplay -terapia, jota me SOS-lapsikyläyhdistyksen Theraplay-terapeutit Ilona Vierikko ja Hillevi Westman olemme käyttäneet Suomen SOSlapsikylissä vuodesta Theraplay on leikkisää, iloista ja hauskaa vuorovaikutusta ensin lapsen ja terapeutin ja myöhemmin lapsen ja sijaisvanhemman välillä. Tavoitteenamme on antaa lapselle ja sijaisvanhemmalle uusia, turvaa ja luottamusta synnyttäviä hyviä kokemuksia omasta itsestä, omista kyvyistä ja vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa. Saippuakuplilla onnistumisen kokemuksia Terapiassa meitä on kaksi terapeuttia, toinen lasta ja toinen vanhempaa varten. Koska leikki on lapselle ominainen tapa oppia uusia asioita, Theraplay-istunto koostuu pienistä ja helpoista aktiviteeteista - iloisista ja yllätyksellisistä leikeistä. Niiden avulla voidaan harjoitella oman vuoron odottamista, kosketuksen kestämistä, silmiin katsomista, jännityksen sietämistä ja monta muuta asiaa. Lapsi haastetaan tekemään asioita, joita hän ei aluksi halua tai uskalla tehdä. Terapeutti voi puhaltaa lapsen kanssa esimerkiksi saippuakuplia, joita lapsi saa poksauttaa rikki. Jos lapsi ei tahdo osallistua, kupla puhkeaa kuitenkin ja lapsi onnistuu vastustuksesta huolimatta. Lasta ei tyrmätä eikä pakoteta, vaan hänet houkutellaan vuorovaikutukseen. Terapeutteina tehtävämme on varmistaa, että lapsi onnistuu aina. Hyvä kosketus eheyttää Me terapeutit ohjaamme Theraplay-istuntoja ja vastuullamme on, että istun- not toteutuvat lapsen rajoja kunnioittaen, mutta aikuisen johdolla. Istunnon suunnitelman teemme aina yksilöllisesti, ja se pohjautuu vanhemman kanssa yhdessä tehtyihin havaintoihin. Theraplay-istunnoissa harjoitellaan myös kosketuksen kestämistä ja läheisyyttä. Lapsi ottaa hoivaa vastaan ja saa kokemuksen siitä, minkälainen on hyvä kosketus, jota ilman hän on saattanut jäädä. Myös nähdyksi tulemista pitää harjoitella, sillä jos perheessä on esimerkiksi ollut väkivaltaa tai alkoholismia, lapsella voi olla häpeän värittä- mä menneisyys. Hänen voi olla vaikeaa kestää toisen katsetta tai tulla nähdyksi omana itsenään. Haluamme antaa lapselle tunteen, että hän saa olla kaikkine tunteineen sellainen kuin on. Se viesti pitää antaa lapselle toistuvasti. Hyvän toistaminen eheyttää heiveröistä itsetuntoa ja saa lapsen uskomaan omaan kyvykkyyteensä. Keskeinen sanoma on: Sinun seurassasi on hauska olla. Näin terapeutin näkökulmasta on palkitsevaa elää mukana, kun sanaton yhteys löytyy lapsen ja sijaisvanhemman välille ja itse voi ulkopuolisena seurata kaksikon kaikkinaisten tunteiden jakamista ja ymmärtämistä. Erityistä mielihyvää meille tuottaa se, kun hyvät muuttuneet vuorovaikutusmallit ja toisen huomioonottaminen uudella tavalla siirtyvät perheen arkeen. Sitä myös seuraamme, kun käymme kylissä vierailuilla. Siellä meitä odottaa aina lämmin halaus. Se tuntuu hyvältä. Theraplay on iloinen, fyysinen ja hauska lyhytterapia. Se jäljittelee vauvan ja vanhemman tervettä suhdetta. Menetelmä on kehitetty Chicagossa 1960-luvulla ja sitä käytetään ympäri maailman. Erityisen hyvin se soveltuu sijaishuollossa oleville lapsille. SOS-Lapsikylä ry:ssä on kehitetty oma intensiivinen Theraplay-hoitomalli. Intensiivijakso merkitsee kahta viisipäiväistä jaksoa ja niiden välistä kotijaksoa, jolloin tehdään Theraplay-kotitehtäviä. < Terapian lisäksi intensiiviviikoilla oman aikuisen kanssa yhdessä vietetty aika lisää lapsen ja vanhemman välistä emotionaalista yhteyttä. Kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Pesäpuu ry:ssä. - Lue osallisuuskiertueesta myös sivulta 14 - Sivu 18 Kuulumisia Sivu 19 Kuulumisia

11 Mukana auttamassa Yrityksissä tempaistiin lasten hyväksi Teksti Aija Rikala Syntymäpäivän kruunasi muistamiset lapsille Jo toista kertaa DNA:n henkilökunta tempaisi lasten oikeuksien puolesta jalkautumalla kaduille keräyslippaiden kanssa. Lipaskerääjien ensikommenttien mukaan kerääminen oli varsin avartava, yllättävän rankka ja ilman muuta mahtava kokemus. Kuvassa DNA:n hallintojohtaja Vesa Vuoti ja yritysvastuuasiantuntija Noomi Jägerhorn. Kaikki SOS-lapsikylät Suomessa, Virossa, Latvialla ja Venäjällä saivat Fazerin makoisat joululahjapaketit. Lahjat laittoi matkaan Fazerin reipas henkilökunta. Bayerin Suomen henkilöstön toivomuspuuhankkeessa toteutettiin SOS-lapsikylien lasten esittämiä joululahjatoiveita. Hanke lähti liikkeelle henkilöstön toivomuksesta saada tehdä jotain konkreettista Bayerin antaman rahallisen tuen lisäksi. Hankkeesta pidettiin paljon ja palaute oli pelkästään positiivista paitsi sen osalta, että toivomukset loppuivat kesken, eivätkä kaikki päässeet siksi osallistumaan. Ongelmakin oli siis pelkästään positiivinen. Valio Plus Akatemia tukee SOS-Lapsikylää Lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia tukeva Valio Plus Akatemia teki lahjoituksen SOS-Lapsikylän toimintaan. Tuki käytetään nuorten yhteisöllisiin liikuntaharrastuksiin, jotka vahvistavat nuorten itsetuntoa ja itseluottamusta sekä kykyä toimia ryhmässä. Tällaiset harrastukset tukevat osaltaan myös nuorten turvallista kehitystä kohti itsenäistymistä, SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola sanoo. Valio haluaa olla mukana yhteiskunnallisesti merkittävissä hankkeissa, ja erityisen tärkeää meille on lasten ja nuorten hyvinvointi. On hienoa, että voimme Valio Plus Akatemia -ohjelman kautta tukea SOS-Lapsikylän nuoria liikunnan harrastamisessa ja oman hyvinvoinnin edistämisessä, Hanna Hiekkamies Valiolta sanoo. Kaikki SOS-lapsikylät Suomessa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä saivat Fazerin makoisat joululahjapaketit. Lahjat laittoi matkaan Fazerin reipas henkilökunta. Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko, toivoit 50-vuotispäivänäsi mahdolliset merkkipäivämuistamiset ohjattavaksi SOS-Lapsikylälle. Lahjoituksista kertyi hieno, yli euron potti. Miten päädyit ohjaamaan merkkipäivämuistamisesi hyväntekeväisyyteen? Työhön liittyviin syntymäpäivätilaisuuksiin kutsutaan yhteistyökumppaneita ja muita oman työuran aikana tutuksi tulleita. Siksi lahjan ohjaaminen hyväntekeväisyyteen kunnioittaa hyvin tilaisuuden luonnetta. Juhla saa syvällisemmän merkityksen ja kauniin kruunauksen, kun voi samalla ilahduttaa ja tehdä jotain hyvää. Miksi valitsit lahjoituskohteeksi SOS-Lapsikylän? Pirkanmaan Osuuskauppa on Tampereen SOS-lapsikylän kumppani ja oli luontevaa tarjota merkkipäivilleni kutsutuille mahdollisuus tukea samaa kohdetta. Kumppanuutemme juuret ulottuvat perhepiiriin ja Espooseen. Veljeni asui siellä parikymmentä vuotta sitten ja kävimme perheittäin pienten lasten kanssa kävelyllä. Reitin varrelle osui Tapiolan SOS-lapsikylä. Mieleeni jäi upeana juttuna, että tällainen SOS-lapsikylä on rakennettu auttamaan hädässä olevia lapsia. Kumppanuustarinan tausta jatkuu Tampereella, jonne alettiin muutama vuosi sitten rakentaa uutta Vuoreksen kaupunginosaa. Me Pirkanmaan Osuuskaupassa osallistuimme sinne rakennettavan liikekeskuksen ideakilpailuun, jonka myös voitimme ja rakensimme sinne liikekeskuksen. Olin pannut merkille, että myös SOS-Lapsikylä oli rakennuttamassa sinne uutta lapsikylää ja haki kumppaneita. Mielessäni yhdistyivät muisto Tapiolan lapsikylästä, liikekeskus ja tämä uusi, kaupunkimainen lapsikylämalli, jota pidimme Pirkanmaan Osuuskaupassa loistavana ideana. Myös hyväntekeväisyyskohteen sijaitseminen lähellä meitä painoi vaa assa. Muistot ja paikallinen lastensuojelutyö veivät meidät kumppaniksi. Keskusteltiinko syntymäpäiväjuhlassa hyväntekeväisyyden merkityksestä? SOS-Lapsikylä oli vieraiden mielestä erinomainen valinta. Lapsikylällä on hyvä maine ja imago ja vieraat olivat ihastuksissaan, että pystyvät olemaan mukana tällaisessa. Kätellessä moni sanoikin minulle, että on kohdistanut muistamisensa toivomallani tavalla. Merkkipäivälahjoituksesi käytetään perhekuntoutukseen. Miksi päädyit ohjaamaan lahjoituksen juuri tähän? Lahjoitusvarojen tarkemman suuntaamisen halusimme jättää SOS-Lapsikylän päätettäväksi. Meille sopi hyvin SOS- Lapsikylän ehdotus suunnata rahat perhekuntoutukseen, jonka avulla autetaan ja tuetaan vaikeuksissa olevia pirkanmaalaisia perheitä. Mitä kumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa merkitsee Pirkanmaan Osuuskaupalle? Meillä on SOS-Lapsikylän kanssa yhteinen intressi: lasten ja perheiden hyvinvointi. Lapsiperheet ovat avainasiakkaitamme ja antavat Pirkanmaan Osuuskaupalle olemassaolon syyn. Kauppamme ja ravintolamme on suunniteltu erityisesti palvelemaan lapsiperheitä. Miten henkilöstönne on kokenut yhteistyön SOS-Lapsikylän kanssa? Henkilöstö kokee ylpeyttä siitä, että voi työskennellä yrityksessä, joka haluaa kantaa vastuuta lapsista ja perheistä. Kuten SOS-Lapsikylällä, myös meillä yhtenä arvona on vastuullisuus, jonka toteuttaminen konkretisoituu muun muassa lapsikylätyön tukemisena. Millaista palautetta Pirkanmaan Osuuskauppa on saanut lapsikyläkumppanuudesta asiakkailta? Kaupan kassoilla pidettävillä keräyslippailla olemme tarjonneet myös asiakkaillamme mahdollisuuden osallistua. Palaute näkyy parhaiten siinä, että asiakkaat ovat osoittaneet haluavansa tukea eivätkä ole pitäneet tällaista keräystä tungettelevana. Me tarjoamme asiakkaille helpon kanavan auttaa, mutta asiakas itse valitsee, haluaako tukea. Sivu 20 Kuulumisia Sivu 21 Kuulumisia

12 Mukana auttamassa Lahjoittajat mahdollistavat toimintamme katastrofialueilla ja turvallisen arjen SOS-lapsikylissä Suomessa ja maailmalla Filippiinien lasten hätä kosketti Kuulumisia-lehden lukijoita ennen näkemättömällä tavalla. Vaikka tiesimme lasten asian olevan lähellä tukijoidemme sydäntä, valtava auttamishalu yllätti. Voit tämän lehden sivuilta lukea mitä lahjoituksellasi on saatu aikaan. Toivon, että mieltäsi lämmittää ajatus siitä, että olet auttanut taifuunista hengissä selvinneitä lapsia ja elinkeinonsa menettäneitä perheitä jälleenrakentamaan elämäänsä. Monet teistä Filippiinien keräykseen lahjoittaneista toimitte myös säännöllisinä tukijoina lapsille Suomessa sekä SOS-kummeina ympäri maailman. Toisin kuin katastrofeissa, näiden lasten tarinat eivät näy uutisissa eivätkä koskaan tavoita suurta yleisöä. Ja kuitenkin jokai- sella auttamallasi lapsella on taustallaan oma erityinen tarinansa, johon sinä autat kirjoittamaan onnellisempaa loppua. Me uskomme, että silloinkin kun lapsen on mahdotonta asua omien vanhempiensa luona, hänellä on oikeus kokea itsensä huomioiduksi ja arvostetuksi perheenjäseneksi. Lahjoituksesi ansiosta voimme turvata jokaiselle SOS-lapsikylään muuttavalle tytölle ja pojalle tukea, jota juuri hän tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen täyteen mittaansa. Kiitos, että olet mukana, jotta jokainen lapsi voisi tuntea, että juuri hän on tärkeä ja ainutkertainen sellaisena kuin on. Elina Lahikainen, varainhankinnan suunnittelija Kuva Touko Sipiläinen Lapset tarvitsevat apuasi Puhelinlahjoitukset kotimaan työhön: Soita numeroon (20 + pvm) tai Lähetä tekstiviesti SOS numeroon (10 ) Lahjoitustili kotimaan työhön: SOS-Lapsikylä ry: Nordea , FI , NDEAFIHH Viite: 8015 Lahjoitustili kansainväliseen työhön: SOS-lapsikyläsäätiö: Nordea , FI , NDEAFIHH Viite: 9014 Lahjoittajapalvelukoordinaattori Anniina Houttu palvelee numerossa (09) (ark. klo 10 15) ja sähköpostiosoitteessa Merkkipäivälahjoitus Kun merkkipäivä lähestyy, mutta kaapit ovat jo ennestään täynnä tavaraa, voit halutessasi antaa juhlavieraille mahdollisuuden muistaa sinua pyytämällä heitä tekemään lahjoituksen apua tarvitsevien lasten hyväksi Suomessa tai maailmalla. Olethan yhteydessä lahjoittajapalveluumme p. (09) , niin voimme antaa lisätietoa merkkipäivälahjoittamisesta ja muistaa sinua kiitoksella juhlien jälkeen. Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä SOS-Lapsikylässä? Vapaaehtoistyön kautta voit auttaa meitä sekä varainkeruussa että toimintamme esittelyssä. Myös muita tehtäviä on mahdollista tehdä ajoittain sekä keskustoimistollamme että kylissä. Lue lisää vapaaehtoistyöstä sivuiltamme: fi/vapaaehtoistyo Jos kiinnostuit antamaan aikaasi vapaaehtoisena, ota yhteyttä: SOS-Lapsikylän testamentti-ilta Espoon Tapiolassa Kaipaatteko tietoa testamentin tai lahjoituksen tekemisestä tai oletteko jo tehnyt testamentin? TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Yritysyhteistyö Yrityksille on tarjolla erilaisia tapoja tukea SOS-lapsikylätyötä. Tuki voi olla kampanjaluonteista tai pidempiaikaista yhteistyötä. Ota yhteyttä, niin etsitään teidän yrityksellenne sopivin tapa auttaa. Tutustu yritysyhteistyömuotoihin verkkosivuillamme: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p , SOS-Lapsikylän testamentti-illassa käsitellään käytännönläheisesti testamenttien ja lahjoituksien tekemistä ja niihin liittyviä juridisia kysymyksiä. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää asiantuntijoille kysymyksiä ja tarjoamme mahdollisuuden myös henkilökohtaisiin keskusteluihin asiantuntijoiden kanssa. Kuulette myös puheenvuoron suomalaisen lastensuojelun tilanteesta ja SOS-Lapsikylän toiminnasta. Tilaisuus järjestetään tiistaina klo Tapiolan SOS-lapsikylässä, Metsäpirtintie 19, Espoo. Kuljetusta tarvitseville tarjoamme kyydin klo Helsingin keskustasta Senaatintorilta Snellmaninkadun puoleisesta päästä. Paluukuljetuksen järjestämme takaisin lähtöpaikkaan tilaisuuden päätyttyä. Tarjoilujen ja kuljetuksen vuoksi toivomme ilmoittautumista tilaisuuteen torstaihin mennessä SOS-Lapsikylän vaihteeseen (09) tai sähköpostitse Kuva Jupiterimages/Photos.com Voit liittyä kuukausilahjoittajaksi, kummiksi tai tehdä lahjoituksen verkkosivuillamme osoitteessa Sivu 22 Kuulumisia Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2013/3089/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus Sivu 23 Kuulumisia 2020/2013/3132/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa.

13 Osoitelähde: SOS-Lapsikylän asiakas- ja jäsenrekisteri Ryhdy kummiksi. Annat lapselle rakastavan kodin. Kyllä, ryhdyn kummiksi ja avullani lapsi saa rakastavan kodin. Lähetä tämä sivu tiedoillasi täydennettynä osoitteeseen: Snellmaninkatu 13, 00170, Helsinki Kummiksi voit ryhtyä myös osoitteessa: Maanosatoiveeni: Missä tarve on suurin Afrikka Aasia Latinalainen Amerikka Eurooppa Toivemaa: Mahdollinen toiveeni kummilapsestani: Sukupuoli: Kumpi vain Tyttö Poika Ikätoive: Suurimman tarpeen mukaan Muu: Minulle sopiva kummimaksu: 25 /kk 35 /kk 40 /kk Muu (min 25 /kk) Yhteystietoni: Kiitos avustasi! Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Päivämäärä ja allekirjoitus Annan suostumukseni siihen, että osoitetietoni rekisteröidään kummitoimintaan liittyviin rekistereihin. Tietojani käsitellään luottamuksellisesti kummiasioiden hoidossa eikä niitä luovuteta eteenpäin. Kunnioitan myös sitä, että kummikohteen tiedot ovat luottamuksellisia..

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Oma kuvani Nimi: Lukuvuosi: Esiopetuspaikka: 2 LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot