Kansijuttumme esittelee Isojoen kotihoidon väen käsityöharrastusta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansijuttumme esittelee Isojoen kotihoidon väen käsityöharrastusta."

Transkriptio

1

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Selkeämmät rakenteet terveydenhuoltoon 7 TNJ:n neuvottelutavoiteet 8 Marraskuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Sikainfl uenssarokotukset alkoivat 11 Keskustelua työpaikan kouluttamattomista 12 Muistojen pärekori 14 Vanhuuden arvo näkyväksi 17 SuPerin vanhuusteesit 18 Väitös kartoittaa laitoshoidon rajoitteita 22 Valohoito auttaa moneen ihosairauteen 26 SuPer jakoi tietoa, käsidesejä ja täytekakkuja 27 Asumisyksikössä opitaan arkea 30 Uudet kirjat 32 Toimittaja suomii hoitajia 33 Luontaistuotteet 4 34 Lukijalta 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lasten sairaudet 1/10 39 Downin oireyhtymä 40 Selkoryhmässä harjoitellaan vuorovaikutusta 42 Opintopäivien 2010 ohjelma 44 Näkövammainen hoitaa ja pelaa huipulla 46 Puolet suomalaisista syö hunajaa 49 Terttu Kullaksen kolmas elämä alkoi 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Ompeluseurat Isojoella 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Kuulumisia 67 P.S. 37 Artturi Puskalan tarina avaa lasten sairauksia käsittelevän sarjamme. 44 Senni Posion joukkue voitti maalipallon EM-pronssia Rajoitteiden Kansijuttumme esittelee Isojoen kotihoidon väen käsityöharrastusta. käyttö vanhusten laitoshoidossa on väitöksen mukaan yleisintä isoissa yksiköissä ja vuodeosastoilla. 2 super

3 super 56. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Maailman vaurain maa leena lindroos Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Elina Kujala, Virpi Saarinen, Jenni Sipilä, Antti Vanas Kannen kuva Isojoen kudontatöitä kuvasi Sonja Kähkönen Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Talouslehti Financial Times on juuri julkaissut uutisen, jonka mukaan Suomi on maailman vaurain maa. Tieto perustuu lontoolaisen yrityksen laskelmiin. Rahallisen vaurauden ohella indeksimittauksessa ovat olleet mukana terveys, vapaus, turvallisuus ja poliittinen hallinnointi. YK puolestaan on tehnyt äskettäin tutkimuksen, jossa on vertailtu eri maita turvallisuuden mukaan. Tässä listauksessa Suomi on sijalla 12. Kaikki siis hyvin? Karkeasti kyllä: meidän ei tarvitse pelätä kadulla, meillä on ruokaa, vähävaraisetkin koulutetaan ja sairaat hoidetaan. Varmasti useimmat vanhukset saavat huomaavaista kohtelua ja hyvää hoivaa ja lapsilla on riittävä määrä kasvattajia ympärillään. Mutta entä ne hoitolaitokset, koulut ja päiväkodit, joiden resurssit eivät riitä? Tänä vuonna jo 20 kuntaa on lomauttanut henkilöstöään ja Suomen kuntaliiton mukaan ensi vuodelle lomautuksia suunnittelee peräti 120 kuntaa. Tässä maailman vauraimmassa maassa! Uudistuksia on kuitenkin tekeillä. Peruspalveluministeri Paula Risikko haluaa säilyttää lähipalvelut kattavina ja on esittänyt maan jakamista sosiaali- ja terveysalueeseen. Niistä kukin kykenisi järjestämään sekä peruspalvelut että suurimman osan erityispalveluista asukkailleen. Vaativa erikoissairaanhoito keskitettäisiin viiden yliopistosairaalan ympärille. Suunnitelma selkiyttäisi nykyistä tilannetta, ja potilaan hoitoketju jatkuisi katkeamattomana ilman jakoa perus- ja erikoissairaanhoitoon. Samaan aikaan on valmisteilla vanhustenhoitolaki. Sen sisältöä on pohdittu sosiaalihuoltolakia uudistavassa työryhmässä, ja lakiluonnos on tarkoitus saada valmiiksi puolessatoista vuodessa. SuPer on laatinut lain pohjaksi omat teesinsä. Niiden mukaan vanhuksella on oikeus arvokkaaseen elämään, omiin päätöksiin, oikeus vaikuttaa ja valita, oikeus osallistua, oikeus hyvään hoivaan, hoitoon ja kuntoutukseen, oikeus olla jalkeilla, rakastaa ja elää yhdessä, oikeus turvallisuuteen, oikeus tulla ymmärretyksi ja kuulluksi sekä oikeus hyvään saattohoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan. Toivottavasti teesimme kuullaan. Marraskuu on alkanut. Mutta ei huolta: 72 prosenttia kyselyymme vastanneista vakuuttaa, että pimeys ei masenna. Ja pakinoitsija Sisko panee vielä paremmaksi: hänen mielestään marraskuu on kuin talven kevät super 3

4 määräaikaiset työsuhteet vakinaistettava Ajankohtaista Marraskuu Apuväline-messut, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Sokeain viikko SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on huolissaan hoitoalan määräaikaisista työsuhteista. Kunta-alalla työskentelevistä lähi- ja perushoitajista keskimäärin joka neljäs työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa ja yksityisellä sosiaalipalvelualalla määräaikaisia on noin 28 prosenttia työntekijöistä. Valitettavan iso osa näistä työsuhteista on perusteettomia eli laittomia. Esimerkiksi vanhustenhoidossa hoidon tarve on jatkuva, joten on tärkeää, etteivät hoitajat jatkuvasti vaihdu. Olisi erittäin tärkeää vakinaistaa näitä määräaikaisia työsuhteita. Sen sijaan määräaikaisia työsuhteita ei nyt jatketa eikä vakinaisteta, vaikka työtä olisi tarjolla runsaasti. Jos hoitoalalla jatketaan tämänkaltaisia säästötoimia, edessä on merkittävä hoidon tason lasku, Palomäki varoittaa Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer ry Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPer ry Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer ry VIII Valtakunnallinen diabetespäivä, Espoo Eväitä diabeetikon hoitoon -opintopäivä, sama ohjelma molempina päivinä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Terveys 09 -messut, Helsingin Messukeskus Maailman diabetespäivä XXII Valtakunnalliset tartuntatautipäivät, Jyväskylä, Filha ry Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Helsinki, SuPer ry Mielenterveysmessut 2009, Helsinki, Mielenterveyden keskusliitto Kansainvälinen lasten päivä Taloudenhoitajien jatkokurssi, Helsinki, SuPer ry super mukana: vinkkejä vanhustyöhön netissä Nyt on aika... Vinkkejä, esimerkkejä, ideoita, toimintamalleja ja menetelmiä vanhustyöhön voi nyt hakea Työterveyslaitoksen verkkosivulta. SuPerkin on ollut mukana hankkeessa, jossa nettiin on rakennettu palkitsevan ja luovan vanhustyön sivusto. Sivuille on koottu asioita, jotka käytännössä vanhustyöpaikoilla ja niiden arjessa on koettu hyviksi. Asiat on jaettu kahdeksaan aiheeseen: työyhteisöä kehittämään, esimiehenä vanhustyössä, huolehdi osaamisesta, toimivat työajat, vanhustyön ilo ja palkitsevuus, vinkkejä voimavaroihin, hyviä yhteistyökäytäntöjä sekä kerro oma vinkkisi. Vanhustyön tietopankkiin haastateltiin noin kahtakymmentä työpaikkaa eri puolilta Suomea. Monessa työpaikassa on lisäksi testattu näitä vanhustyössä tärkeäksi koettuja vinkkejä, ohjeita ja ideoita. Vanhustyösivut on tarkoitettu kaikille vanhustyötä tekeville, myös esimiehille ja opiskelijoille. Hyvät käytännöt osoittavat, että vaativasta vanhustyöstä löytyy runsaasti ilon aiheita, palkitsevuutta ja onnistumisen mahdollisuuksia. Uusi sivusto tarjoaa vihjeitä näitä hakeville. Sivuilta löytyy ohjeita esimerkiksi työajoista sopimisesta, työvuorolistojen teosta ja opiskelijan perehdyttämisestä. Uudet verkkosivut löytyvä osoitteesta Joulukuu Studia 09 -messut, Helsingin Messukeskus Uniapneahoitajapäivät, Seinäjoki, Filha ry Kansainvälinen vammaisten päivä Työaika- ja vuosilomalait, perusteet, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki Ihmisoikeuksien päivä Henkilöstön edustajien voimavarapäivät, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki varata kalenteristasi aika jäseniltaan osallistumiselle. Katso ajat SuPer-lehdestä 10/2009. kertoa kotikuntasi kunnanvaltuutetuille ja alueesi kansanedustajille, että kunnat tarvitsevat valtiolta lisää rahaa sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. tutustua ammatillisten opintopäivien ohjelmaan ja sopia työnantajan kanssa ensi vuoden täydennyskoulutuksesta. Suositella SuPeria ja osallistua kampanjaan! Mahtavat palkinnot! Lue lisää lehdestä 10/2009 tai tutustua Palkitseva ja luova vanhustyökori -sivustoon osoitteessa ja hakea sieltä vinkkejä ja ideoita omaan työhön. 4 super

5 Haasteellinen loppuvuosi puheenjohtaja juhani palomäki Maamme talouden ennustetaan lähtevän kasvuun. Samanaikaisesti kuitenkin työttömyys kasvaa edelleen. Valtio velkaantuu ensi vuonna 13 miljardilla eurolla. Kuntien verotulot laskevat viime vuodesta samalla, kun toimintamenot kasvavat jopa miljardilla eurolla. Kunnat ottavat velkaa ja nostavat veroprosenttia. Monien kuntien talous kriisiytyy. Tässä kehikossa käydään neuvottelut seuraavien vuosien virka- ja työehtosopimuksista. Nykyistä sopimusta tehtäessä syksyllä 2007 talouden ennusmerkit olivat suotuisat. Parille vuodelle solmittu sopimus tuo hoitohenkilöstölle noin 12,7 prosentin palkankorotukset. Tämä oli historiallista, koska kuntasektorin sopimuskorotukset ylittivät vientialojen korotukset. Nykyisen talouslaman oloissa sopimustilanne on erilainen. Tässä tilanteessa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja on ilmoittanut kuntatyönantajan kantana, että tulevassa kuntasopimuksessa tavoitteena ovat maltilliset palkankorotukset. SuPerin kannalta on itsestään selvänä lähtökohtana, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta samapalkkaisuusohjelmaa on jatkettava. Työnantajan on maksettava samasta ja samanarvoisesta työstä samaa palkkaa myös sosiaali- ja terveysalalla. Kuntien on varauduttava myös palkkauksellisin keinoin siihen, että ne saavat edelleen riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin. Vastuu on yhteinen. Nostettakoon tilapäisesti valtionosuutta, otettakoon velkaa ja korotettakoon veroja, jotta kansalaisille turvataan tarpeellinen hoito. Tehtäköön kaikki muukin tarvittava, ettei kriisikuntien määrä enää nykyisestään lisäänny. Hoitajat eivät voi olla yksin kuntien taloustilanteen maksajina. Luotan siihen, että saamme aikaan järkevän ratkaisun tälläkin sopimuskierroksella super 5

6 Lähipalvelut säilytettävä lähellä Sosiaali- ja terveysalueista toimiva ratkaisu? teksti marjo sajantola Paras-hanke on uudistanut kuntarakennelmia, mutta potilaan yhdenvertaisuus ei hallintohimmeleillä toteudu. Peruspalveluministeri Paula Risikko esittää palvelujen keskittämistä sosiaali- ja terveyspalvelualueille, joita maahan mahtuisi Paras-hanke on uudistanut lähinnä kuntarakennetta, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on kesken. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteleekin parhaillaan uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lakia, jossa määritellään kuntia koskeva alan uusi palvelurakenne vuodesta 2013 eteenpäin. Osana lainsäädäntöuudistusta annetaan myös uusi terveydenhuoltolaki sekä uudistetaan sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Peruspalveluministeri Paula Risikko haluaa nykyistä selkeämpiä ja vahvempia rakenteita sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koska esimerkiksi nykyinen perus- ja erikoissairaanhoidon rajanveto aiheuttaa toiminnallisia ja taloudellisia ongelmia. Hän toteaa, että viidesosa kansalaisista asuu alueilla, joilla perusterveydenhoito ei toimi. Vaikka Paras-hanke sai aikaan kuntaliitoksia ja yhteistä toimintaa, palvelurakenne on mennyt joillain alueilla entistä sekavammaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden yhdenvertaisuus ei toteudu silloin, kun yhteistoiminta-alueen kunnissa on tehty erilaiset sopimukset. Jo nyt voimme sanoa, että potilaan yhdenvertaisuus ei näillä kuntien hallintohimmeleillä toteudu. Tavoitteena on kuitenkin palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja se, että lähipalvelut säilyisivät. Vaikka kuntaliitoksia on perusteltu sillä, että palvelut paranevat, onkin käynyt toisin päin. Monista kylistä ja pienistä kunnista ovat palvelut hävinneet, Risikko huomauttaa. Risikon mukaan maahan mahtuisi sosiaali- ja terveysaluetta, jotka olisivat riittävän vahvoja toiminnallisesti ja taloudellisesti. Ne järjestäisivät peruspalvelut ja valtaosan erityispalveluista. Alueet perustuisivat luonnollisiin asioimis- ja työssäkäyntialueisiin asukkaan väestöpohja ei olisi liian haavoittuva, mutta tähän tuskin koko maassa päästään. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan lisäksi terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää yhdessä muidenkin aluetoimijoiden kanssa esimerkiksi alueiden kaavoituksella, nuorisotyöllä ja tutkimus- ja kehittämistyöllä. Nykyisin kehittämistyö on osin päällekkäistä, kun sitä tehdään niin valtakunnan, läänien, maakuntien kuin kuntienkin tasolla. erva- ja sote-alueet Risikko hahmottelee, että vaativa erikoissairaanhoito- ja joitakin sosiaalihuollon erityispalveluja, kuten päihdeäitien pakkohoito, keskitettäisiin nykyisten viiden yliopistosairaalan ympärille muodostettaville erityisvastuualueille (erva). Sote-alueiden erikoissairaanhoidon piiriin kuuluisivat sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja diabetes. Vaikeampiin hoitoihin potilas joutuisi matkustamaan kauemmas. Korostan vielä sitä, että lähipalvelut, sellaiset joita useasti tarvitaan, on säilytettävä lähellä. Pidemmälle voi matkustaa esimerkiksi leikkaukseen, jossa ihminen saattaa joutua käymään vain kerran elämässään. Lähipalveluna on saatava lääkärin vastaanotto sekä terveydenhoitajan ja sosiaalihoitajan palvelut. Risikko toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkaan järjestämisen kannalta paras ratkaisu olisi riittävän vahva, itsenäinen kunta. Jos kuntarakenteessa tähän ei päästä, on sosiaalija terveydenhuollon toiminta turvattava alueellisesti. Paras-lain voimassaolo lakkaa vuoden 2012 lopussa. Uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva laki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta vaiheittain siten, että uudet rakenteet olisivat käytössä vuonna Palomäki kannattaa Risikon esitystä SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää peruspalveluministeri Paula Risikon esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden uudistamisesta tervetulleena. Esityksessä palvelut pyrittäisiin tarjoamaan mahdollisimman lähellä asiakasta. Laitospaikkojen määrän vähentäminen olisi mahdollista kotipalvelusektorin henkilöstömitoitusta vahvistamalla, tuettua palveluasumista lisäämällä ja uuden teknologian paremmalla hyödyntämisellä. Uusi malli ei saa johtaa vain palvelujen keskittämiseen ja etäännyt- tämiseen käyttäjistään. Nyt tarvittaisiin kestävää mallia, joka olisi toimiva myös silloin, kun suuret ikäluokat siirtyvät sankoin joukoin hoivapalvelujen käyttäjiksi. Talousahdingossa olevien kuntien asemaa voitaisiin Palomäen mukaan vahvistaa myös siten, että keskeneräisessä valtionosuusuudistuksessa huomioitaisiin nykyistä paremmin sosiaali- ja terveysalueen väestön ikärakenne ja todelliset sairastavuudesta aiheutuvat kustannukset. Palomäen mukaan sosiaali- ja terveys- alueet voitaisiin jakaa joko maakuntien tai nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle. Tässä yhteydessä voitaisiin tarkastella myös sairaanhoitopiirien määrää. Keskeisintä mallissa olisi se, että rajaaidat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen väliltä poistuisivat. Oleellista mallissa olisi myös se, että uusien sosiaali- ja terveyspalvelualueiden rahoitusvastuu jaettaisiin alueen sisällä olevien kuntien kesken. Järjestelmä mahdollistaisi hallinnon selkeyttämisen ja se myös purkaisi nykyisiä päällekkäisiä järjestelmiä. 6 super

7 TNJ/SuPer kirjasi tavoitteet tuleviin palkka- ja työehtosopimusneuvotteluihin Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ on julkaissut neuvottelutavoitteensa pian alkavissa palkka- ja työehtoosopimusneuvotteluissa. tnj/superin sopimustavoitteet 2010 Syksyn palkka- ja työehtosopimusneuvottelut kunta-alan pääsopijajärjestöjen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kesken eivät ole vielä käynnistyneet. Kunta-alan neuvottelujen kanssa samaan aikaan käydään myös yksityisen sektorin neuvottelut. Koulutetun hoitohenkilöstön palkkaus on nostettava vastaamaan koulutusta sekä työn vaativuutta ja vastuullisuutta Samapalkkaohjelmaa on jatkettava. Työmarkkinajärjestöt ja maan hallitus ovat sitoutuneet kaventamaan naisten ja miesten palkkaeroa 5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kilpailukyky työmarkkinoilla on turvattava. Oikeudenmukaisella palkkauksella turvataan koulutetun hoitohenkilöstön saaminen. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samaa palkkaa. Asianmukaisella palkkauksella vähennetään alueellista palkkakilpailua ja turvataan terveydenhoitopalveluiden tasapuolisuus kaikkialla Suomessa. Valtiolla ja kunnilla on yhteinen vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta. Työaikamääräyksiä on kehitettävä Superilaisten lähi- ja perushoitajien työssä käytössä oleva työaikamuoto on sekä fyysisesti että psyykkisesti erittäin kuormittava. Työaikamääräysten kehittäminen ja epäkohtien poistaminen edesauttavat sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien työssä jaksamista ja työurien jatkamista. SuPerin tavoitteita ovat esimerkiksi: -> siirryttävä 5-päiväiseen työviikkoon, jaksotyössä eletään yhä 7-päiväisessä työviikossa -> arkipyhien alennettava ylityörajaa -> vahvistettua työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella. Työntekijöille on annettava enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Määräaikaisten asemaa parannettava Superilaisista hoitajista 23 prosenttia työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Määräaikaisissa työsuhteissa oleville on taattava tasaveroinen asema työsuhteen ehtojen osalta On luotava pelisäännöt sijaistamisen ja työn tarjoamisen periaatteisiin. Henkilöstön edustajien asemaa parannettava Palvelurakenteiden jatkuvat muutokset edellyttävät henkilöstön edustajien ajankäytön lisäämistä ja toimintaedellytysten parantamista. Henkilöstön edustajien ajankäyttömääräykset on saatava sitoviksi. Työsuojeluvaltuutettujen korvaukset, ajankäyttö ja koulutusoikeus on saatava samalle tasolle kuin luottamusmiehillä. palomäki: kuntiin nyt maltillisia veronkorotuksia SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on huolissaan kuntapalveluiden tulevaisuudesta. Kuntaliiton ilmoittama 850 miljoonan euron vajaus kuntien vuoden 2010 talousarvioissa on katettava jollakin. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen kunta nostaisi kunnallisveroaan yhden prosenttiyksiön ja mikäli tällaista päätöstä ei tehdä, ottaisi 160 euroa lisävelkaa jokaiselle kuntalaiselle. Vuosina 2010 ja 2011 on pakko ajatella, että voidaan elää myös velaksi. Palomäen mukaan verojen korotuksilla ja lisälainan ottamisella estetään kuntapalveluiden romahdus ja myös hoitohenkilöstön totaalinen väsähtäminen. jäsenkalenteri joulukuun numeron välissä SuPerin jäsenkalenteri vuodelle 2010 jaetaan viimevuotiseen tapaan vuoden viimeisen SuPer-lehden mukana, joka ilmestyy joulukuun alussa. Kalenterin alussa on jälleen SuPerin oma tiedoteosuus, johon on koottu kaikkia jäseniä koskevaa tärkeää tietoa muun muassa jäsenyydestä, liitosta ja edunvalvonnallisista asioista. Kalenterista lisää myös lehdessä 12/2009. sttk haluaa vuosilomapankin pätkätyöläisille Työelämän pirstaloituminen pakottaa muuttamaan vanhoja lomakäytäntöjä. Tällä hetkellä jo 24 prosenttia työsuhteista on joko määräaikaisia tai osa-aikaisia. STTK:n mielestä pätkäja silpputyöntekijöiden lomaoikeuksia pitää parantaa ja joustavoittaa. Pätkätyöläiselläkin pitää olla oikeus vaikkapa kuukauden lomaan haluamanaan ajankohtana, sanoo STTK:n edunvalvontayksikön johtaja Markku Salomaa. Tällä hetkellä pätkätyöläinen saa lomakorvauksen aina työsuhteen päättyessä. Esimerkiksi kolmen kuukauden työrupeaman jälkeen työntekijä saa kertyneet lomansa rahana super 7

8 marraskuun lyhyet koonnut jukka järvelä Myös lääkäri tupakoi joskus Suomalaisista mieslääkäreistä 6 prosenttia tupakoi päivittäin, naislääkäreitä 2 prosenttia. Satunnaisemmin tupakoivia mieslääkäreitä oli 13 prosenttia ja naislääkäreitä 4 prosenttia lääkärikunnasta. Päivittäin nuuskaa käytti 0,2 prosenttia kaikista lääkäreistä. Luvut kerättiin 1805 lääkäriltä vuonna Lääkärit polttavat selvästi vähemmän kuin kansalaiset keskimäärin. suomen hammaslääkärilehti ingram Syövätöntä äidinmaitoa Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisäitien rintamaidossa on vähemmän ympäristömyrkkyjä ja kemikaaleja kuin tanskalaisäitien maidossa. Kyseiset kemikaalit on yhdistetty muun muassa kivessyöpiin ja siemennesteen heikkenemiseen, mitkä kummatkin ovat yleisempiä Tanskassa kuin Suomessa. Kivessyöpä on selittämättömästä syystä yleistynyt maailmanlaajuisesti. Yksi varteenotettava selitys on ympäristöön levinneet kemikaalit, joista monet saattavat huonontaa sperman laatua ja vahingoittaa poikasikiön kiveksiä. duodecim Joka toisesta satavuotias! Jos eliniänodotteet jatkavat nousua kuten ennustetaan, yli puolet rikkaissa maissa 2000-luvulla syntyneistä saattaa elää yli satavuotiaiksi, arvellaan Lancet-lehdessä julkaistussa katsaustutkimuksessa. Kehityksen myötä länsimaiden väestöt tulevat väistämättä vanhenemaan ja pienenemään, mikä on valtava haaste maiden terveydenhuollolle ja taloudelle. Tutkijat ehdottavat yhdeksi ratkaisuksi työurien pidentämistä ja keventämistä. duodecim Netti on riski sairaille Taiwanilaistutkimuksen mukaan mielenterveysongelmaiset nuoret ovat muita alttiimpia nettiriippuvuudelle. Tulosten perusteella ADHD-tarkkaavaisuushäiriö ja vihamielisyys-käytöshäiriö, mutta myös masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko saattavat lisätä nettiriippuvuuden vaaraa. duodecim ingram Aikuinenkin pelkää poraa Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista aikuisista pelkää hammaslääkäriä: kolmekymmentä prosenttia aikuisista pelkää hammashoitoa jonkin verran ja kymmenen prosenttia kovasti. Hammashoitopelko voi johtaa elämänlaadun heikkenemiseen muun muassa aiheuttamalla sosiaalisia ja psykologisia ongelmia. yths Alkoholi se on myrkkyä Alkoholi muuttuu ihmisen aineenvaihdunnassa syöpää aiheuttavaksi asetaldehydiksi. Tieto on peräisin Maailman terveysjärjestön (WHO) tieteellisestä kokouksesta, jossa erikoistutkija Peter Erikssonin johdolla ensimmäistä kertaa todettiin alkoholin aineenvaihduntatuotteen asetaldehydin kuuluvan syöpää aiheuttavaan luokkaan 1. Asetaldehydin aiheuttamat syövät syntyvät yläruuansulatuskanavassa, varsinkin ruokatorvessa. Suomalaisilta onneksi puuttuu epäedullisia perintötekijöitä, jotka aiheuttavat ruokatorven syöpää. Runsaasti näitä perintötekijöitä on varsinkin Itä-Aasian väestöryhmillä. thl ingram Lääkkeet halpenivat Lokakuussa halpeni yli tuhannen lääkkeen hinta. Monet apteekit ovat ajautumassa taloudellisiin vaikeuksiin hintojen laskun vuoksi. Suurimmat pudotukset ovat kymmeniä euroja, muutamien lääkkeiden jopa toista sataa euroa. 160 lääkkeen hinta on halventunut vähintään 10 euroa. Hinnat ovat pudonneet saman verran kaikissa apteekeissa, sillä valtio määrää lääkkeiden vähittäishinnat. suomen apteekkariliitto Halvaus voi varoittaa Joka kahdeksatta aivohalvausta edeltää lievä tai ohimenevä varoitushalvaus, kanadalaistutkimus osoittaa. Suurin osa tällaisten lievien aivohalvausten tai ohimenevien aivoverenkiertohäiriöiden jälkeisistä aivohalvauksista pystytään ehkäisemään painokkaalla riskitekijöiden hoidolla. Olisikin erityisen tärkeää, että lievätkin oireet saisivat ihmiset lähtemään sairaalaan, tutkijat kirjoittavat. duodecim 8 super

9 Mitä mieltä? Lokakuun kysymys oli: Masentaako syksyn pimeys? muut lehdet Vaatii vielä paljon perustutkimusta, jotta kohdun ulkopuolelle saadaan luotua vastaavat olot kuin kohdussa raskauden aikana. Mutta jos tutkimustyöhön panostetaan enemmän, moni ongelma voi ratketa piankin. Tampereen Yliopiston synnytys- ja naistentautiopin professori Pentti Heinonen tiede 10/ % kyllä 72 % ei Olin ollut vaimoni kanssa viisi vuotta yhdessä ja hän jätti minut noin vuosi sitten, koska vietin liikaa aikaa tietokoneen parissa. Tutkimushenkilö ryhmästä Mies, v. Mia-Veera Koiviston pro gradu-tutkielmassa Nettiriippuvuuden ja masennuksen välinen yhteys. tiimi 5/2009 Keskiluokkaiset vanhenevat ihmiset ovat jo tajunneet, että he joutuvat maksamaan hoivapalvelunsa itse. Sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiaho mediuutiset 35/ vuotta sitten Kyllä, koska auringon valo ja lämpö puuttuvat. kesän lapsi kun olen. kesä meni niin nopeasti. näkee huonommin tehdä mitään. valon vähyys väsyttää. on pimeää, märkää ja kylmää. pitkä talvi on edessä. tulee ahdistava olo ja haluan vain nukkua. illat töiden jälkeen jäävät lyhyiksi. Ei, koska olen syntynyt syksyllä, rakastunut mieheeni syksyllä ja kaikki hyvät asiat ovat tapahtuneet syksyllä. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. nautin pimenevistä illoista ja syksyn väriloistosta. myrskyn raivotessa nautin takkatulen loimusta. se rauhoittaa. Syksyhän on käpertymisen aikaa. ei ole masennustaipumusta. olen syksyn lapsi. on ihana nauttia takkatulesta ja mennä aikaisin nukkumaan. kynttilänvalossa on kiva tunnelmoida. ei näy pölypallerot eikä likaiset ikkunat. ulkoilla voi, vaikka on pimeää. siika ja muikku kutevat ja teen säilykkeitä talveksi. Apuhoitajaliiton jäsenillä oli mahdollisuus saada seuraavaksi vuodeksi liiton oma kalenteri. Jäsenyhdistykset olivat tehneet kappaleen ennakkotilauksen. Kalenterin edulliseksi jäsenhinnaksi tuli viisi markkaa, mikä kattoi puolet sen painatuskuluista. Kalenteri mahtui sopivasti taskuun tai käsilaukkuun. Punaruskeassa kannessa oli kultainen painatus. Lääketietoutta ei onnistuttu tähän kalenteriin saamaan, se olisi tiennyt sivuja lisää puolet ja vastaavasti korottanut kustannuksia. Lääketehtaat, joiden kanssa asiasta neuvoteltiin, eivät katsoneet voivansa rajoittaa esittelyä vain osaan tuotteistaan. apuhoitajalehti 11/ super 9

10 Sikainfluenssarokotukset alkoivat teksti ja kuva marjo sajantola Infektiopotilaita tai infektioalttiita potilaita hoitavan terveyden ja sosiaalihuollon henkilöstön rokotukset sikainfluenssavirusta vastaan ovat alkaneet. Helsingin kaupungin kotihoidon perushoitaja Irmeli Snellman otti rokotuksen terveysasemalla kahtalaisin miettein: Alun perin ajattelin, että en olisi tässä ollenkaan, mutta oma puolisoni ja lehdistä lukemani tiedot saivat minut vakuuttuneeksi rokotuksen hyödystä. En ole ottanut kausiinfluenssarokotteitakaan. Minulla on ollut hyvin vähän sairauspoissaoloja, mistä olen tyytyväinen. Ehkä liikunta ja semmoinen monipuolinen tekeminen lisäävät vastustuskykyäni. Snellman kertoo, että työkavereiden kanssa on rokotteen ottamisesta puhuttu, ja tilanne on melkein tasan puolesta ja vastaan. Pelätään lähinnä sitä, että rokotteesta tulee kauhean kipeäksi. Sikainfluenssarokotteesta voi pistoskohtaan aiheutua punotusta, kuumotusta, turvotusta tai paikallista kipua. Yli kymmenen prosenttia rokotetuista on saanut influenssan kaltaisia oireita, kuten lihasja nivelkipuja, päänsärkyä ja kuumetta. Oireet ovat hoituneet tavallisilla kuume- ja kipulääkkeillä. Vakavia haittavaikutuksia rokotteesta ei odoteta tulevan. Voimakkaasti kanamunalle allergiset voivat saada allergiaoireita. Snellman otti rokotteen viime viikolla maanantaiaamuna kello ja kello hän kuvaili tuntemuksiaan: Pistoskohdan punotusta en ole ehtinyt töiltäni tarkastaa, mutta muuten voin sanoa, ettei tunnu missään. Ei ole mitään oireita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta löytyy lisää tietoa osoitteessa thl. Perushoitaja Irmeli Snellman ei joutunut jonottamaan rokotusvuoroaan Oulunkylän terveysasemalla. fi. Kysy influenssasta -puhelin vastaa sikainfluenssaa koskeviin kysymyksiin arkipäivisin kello Puhelin palvelee suomeksi numerossa ja ruotsiksi numerossa Perusterveydenhuollolla täydennyskoulutuspäivä SuPer järjesti ensimmäistä kertaa perusterveydenhuollon täydennyskoulutuspäivän Hämeenlinnassa 16. lokakuuta. Koulutuspaikkakunnaksi valittiin Hämeenlinna sijaintinsa ja hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Osallistujia tuli Etelä- ja Keski-Suomen lisäksi aina Etelä-Pohjanmaalta asti. Täydennyskoulutuksen aiheet sisälsivät tietoa diabeetikon ruokavaliosta, palliatiivisesta hoidosta ja antikoagulaatiohoidosta. Päivän aikana välittyi kliinistä tietoa ja käytännön ohjeita potilaan ohjauksesta ja hoidosta sekä hoitajien yhteistyöstä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Luennot oppisopimusopiskelijan ohjauksesta ja lähihoitajatutkinnon uusista perusteista herättivät vilkasta keskustelua. Koulutuspäivään osallistui reilut 50 sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon hoitotyön ammattilaista. johanna rosenberg, suunnittelija Merja Paukama luennoi Marevan-hoidosta ja monipuolisesta ruokavaliosta SuPerin perusterveydenhuollon koulutuspäivillä Hämeenlinnassa. Oikealla suunnittelija Maria Erkheikki-Kurtti. JOHANNA ROSENBERG 10 super

11 Kouluttamaton herättää keskustelua työpaikoilla teksti jukka järvelä Kouluttamattomat aiheuttavat huolta ja päänvaivaa monilla työpaikoilla. SuPer-lehti herätteli asiasta keskustelua viime numerossa ja pyysi asiasta lukijoidensa kommentteja. Oheisesta palautteesta käy ilmi, että alalleen kouluttamattomat työntekijät eivät ole harvinaisuus työpaikalla. Joskus heistä on vaivaa toden teolla, ja omat työt voivat jäädä tekemättä. Yksi keino estää puutteellinen hoitotyö olisi kattava ja selkeä lainsäädäntö, joka rajaisi kouluttamattomat pois elintärkeästä hoitotyöstä. Suomessa on päivänselvää, että kuorma-autoa ei ajeta henkilöautokortilla. Vaativaa hoivaa ja hoitoa voi kuitenkin antaa ihmiselle ilman siihen tarkoitettua koulutustakin. Vanhainkodissa Minunkin työpaikallani vanhainkodissa on kouluttamatonta työväkeä hoitotyössä. Suomen kielen taito heillä on tosi huono. Potilasturvallisuus on vaakalaudalla, ja läheltä piti -tilanteita on usein. He kyselevät ja vievät työaikaamme, pahimmassa tapauksessa joudumme itse tekemään heidänkin työt. On todella ala-arvoista vanhuksia kohtaan, kun he eivät ymmärrä, mitä hoitaja puhuu. Eettisyydestä ei ole tietoakaan. Vanhukset ovat hermostuneita ja hädissään, kun näkevät kuka on hoitajana. Laatikaa ihmeessä laki, joka estää ammatti- ja kielitaidottomien työskentelyn monisairaiden vanhusten kanssa. Ei ammattitaidottomia oteta liikealallekaan ilman pätevyyttä. Harmittaa, kun he saavat vielä lähes samaa palkkaa (-5 prosenttia) ja työtunnit joustavat miten päin vaan. Me muuthan tässä kärsitään joka tapauksessa, niin kauan kun jaksetaan. lähihoitaja minäkin Kiireessä Työpaikallani on muutama kouluttamaton henkilö, koska sijaisten saanti on hankalaa. Hoidettavan henkilön tuntemus ei ole tuttua kouluttamattomalle henkilölle. Kouluttamaton on epävarma toimiessaan hoitotyössä. He ovat antaneet lääkkeitä väärälle asiakkaalle, mutta tällaista on sattunut myös vakinaiselle henkilökunnalle. Kouluttamatonta henkilöä joutuu neuvomaan enemmän ja se vie paljon aikaa, koska joutuu kertomaan asioita a:sta ö:hön. Aamuvuorot ovat töissä kiireisiä, koska kaikille täyttyy saada ruuat ja lääkkeet ajoissa. On myös kahden autettavia asiakkaita. Myös viikonloput ovat kiireisiä pienellä henkilökuntamäärällä. Toivotaan että alalle tulee koulutuksen saaneita lisää. yhteisen asian puolesta Kotihoidossa Kyllähän kouluttamattomat töitä teettävät vakinaisille. Ongelmana on yleensä se, että heiltä puutuu lääkeosaaminen. Heille ei voi antaa dosetteja jakoon ja kotihoidossa niitä riittää. Iltavuorot ovat ongelma, koska kouluttamattomilta puuttuu katetrointi-, insuliinin pistämis- ja haavahoitotaito, silloin pitää järjestää toisen alueen koulutettu hoitaja. Miten pitkää heitä voidaan pitää töissä, jos ei ole kiinnostusta suorittaa työn vaatimia kursseja? Joillakin alueilla heitä on joka tapauksessa ollut vuosikausia. Entä miten ovat vastuuasiat esimerkiksi iltavuorossa, kun asiakkaalle annetaan lääkkeitä? Kyllä kouluttamattomat ne antavat, mutta eivät he tiedä lääkkeen vaikutuksista oikein mitään. Asiakkaat ihmettelevät, kun kouluttamaton tulee ovesta sisään, mutta ei kuitenkaan voi oikein tehdä mitään, koska hoitaminen on vaativaa. Eihän sitä rekkaakaan ajeta henkilöautokortilla eikä maamittari tarkista laivan tilavuuskapasiteettia. Vakituiset väsyvät siihen, kun kouluttamat vetoavat, että ei tarvitse tehdä asioita, koska ei ole koulutusta. Siinäpä melkoinen yhtälö! tao tao Lääkehoidossa Olen lähihoitaja ja ollut sijaisena monenlaisessa vanhustyössä. Eräässä paikassa on useampia hoitajia, joilla ei ole mitään koulutusta ja se on tuottanut hankaluuksia. He saavat tehdä lääkehoidossa kaiken muun paitsi eivät jakaa lääkkeitä dosetteihin, sen tekevät lähihoitajat. Omalle kohdalle on sattunut, että vaikka annoin asiakkaalle lääkkeen, niin kouluttamaton työntekijä tarjosi hänelle lääkettä uudestaan. Onnekseni tämä vanhus oli niin älykäs, että ei ollut syönyt toista annosta. Kerroin asiasta johtajalle, mutta hän ei ottanut asiaa sen kummemmin esille. Useamman kerran kouluttamaton on sekoittanut asiakkaat, ja lääkkeet ovat menneet sekaisin. Nämä työntekijät pistävät insuliinit myös. Joskus harmittaa, että meidän muiden on pitänyt käydä kolmivuotinen lähihoitajakoulutus, ennen kuin on saanut antaa lääkehoitoa, mutta tässä paikassa saavat lääkehoitoa tehdä kaikki, jotka haluavat. Itse en kyllä uskaltaisi ilman hyvää lääkekoulutusta, onhan sentään kysymys arvokkaista vanhuksista. Vanhuksilla on hyvin voimakkaita lääkkeitä ja ne ovat kaikkien saatavilla, kun ovet ovat aina auki ja lääkkeet sijaitsevat keittiön komerossa. Joskus dosetista on hävinnyt lääkkeitä, mutta kukaan ei välitä. keikkatyöntekijä super 11

12 Muistojen pärekori teksti ja kuvat marjo sajantola Äidin pärekori tulvii muistoja: suovan, kesätuulen ja vauvojen tuoksua. Elvi Kiili on juuri jäänyt eläkkeelle. Takana on 39 vuotta perushoitajan työtä ja edessä eläkeläisen kiireinen elämä. Viimeisetkin tavarat on nyt siirretty Lappeenrannan kodista nykyiseen asuinkuntaan Lemille. Muutossa mukana kulkivat rakkaat muistot, osa niistä pärekoriin pakattuna. Sain tämän korin äidiltäni vauvankopaksi, kun esikoiseni syntyi. Siihen minutkin oli laskettu nukkumaan, kun synnyin peräkamarissa Parikkalan Saarenpitäjällä, missä talvisin kuului susien laulu. Elvi kertoo seuranneensa lapsena, miten pärekoreja tehtiin. Siihen aikaan oli tapana tilata korinpunoja taloon tekemään taloudessa tarvittavat korit. Laukkasen Juho oli mukava mies. Hän jutteli meille lapsille samalla, kun hän taitavasti taitteli päreitä tuvan lattialla. Ensin hän teki pohjaristikon ja sen jälkeen taittoi päreet pystyyn seinämäksi. Reunat ja kantokahvat ovat myös huolellista työtä. Päreet tuoksuivat raikkaalta mäntypuulta. Tuolloin maataloissa tarvittiin koreja moneen käyttöön. Elvi muistaa, että pärekoreilla kannettiin karjasuojaan apetta ja kotiin sieniä metsästä. Koreissa säilytettiin omenoita ja kansien päällä kypsytettiin puolukoita. Pitojen aikaan pitkot ja leivät aseteltiin kansille liinojen suojassa. Jouluna myös pukilla oli pärekori. Kankaiden ja vaatteiden säilytykseen aitoissa ilmavat pärekorit olivat erinomaisia. Lapsena tutkin uteliaana vinttikomeron aarteita. Kurkistin pärekoriin, jossa äitini säilytti liinavaatteita. Muistan elävästi puhtaiden lakanoiden tuoksun, johon sekoittui korin tuoksu, suopaa ja kesätuulta. Korit nimittäin pestiin kesäisin juuriharjalla ja mäntysuovalla ja kuivateltiin auringossa. Elvi toteaa, että tuoksujen kautta monet muistot nousevat mieleen. Syksyisellä järvellä on oma tuoksunsa, niin myös kypsyvillä marjoilla, etenkin viinimarjalla vahva ja väkevä. Sammal tuoksuu tavallaan ja mäntypuu omallaan. Hyvältä molemmat. Puutarhaihmisenä hän rakastaa keväisen maan muhevia hajuja, eikä karta lannanlöyhkääkään. Lapsena osallistuin talon töihin. Etenkin kesäisin niitä riitti. Siskon kanssa haettiin lehmät metsistä tai pellolta. Piti osallistua peltotöihin. Metsätöissä veli kaatoi puut, äiti karsi ja me tytöt kasattiin. Jäi meille aikaa leikeillekin, vaikka lapsen mielestä työt tuntuivat joskus loppumattomilta. elämän eväitä Elvi Kiili aikoo tehdä piha-aittaansa eräänlaisen muistohuoneen, jonne hän sijoittaa monenlaiset vanhat käyttötavarat kirnusta lähtien. Pärekori saa kunniapaikan, sillä sen suojissa säilyvät pienemmät muistot. Siellä on kauniita liinoja, joita Elvi lapsena yhdessä äitinsä kanssa kirjaili. Siellä on pöytäliina, johon hän ompeli reikäkirjontaa anopin sairaalavuoteen ääressä tämän ohjeiden mukaan. Korissa on myös omien lasten ja lastenlasten kädentaitojen näytteitä, käsitöitä ja piirustuksia. On aisakellot ja lehmänkello, vanhoja nimineuloja ja työtovereilta saatu aamukampa, johon jäljelle jäi yksi piikki ja paljon muuta. Vielä on tilaa tulevillekin muistoille. Elvi lupasi tallentaa myös tämän SuPer-lehden koriinsa. Elvi kertoo, että hänen oli ensin vaikea päättää, mikä olisi hänen rakkain esineensä, koska monella on hänelle tunnearvoa. Pärekorista mieleen nousi kuitenkin monta rakasta muistoa. Tässä on jatkuvuutta. Se näkymätön kantava voima, jossa on elämän eväitä ja arvoja lapsuudestani ja omilta vanhemmilta. Omat hyvät muistoni antavat minulle turvallisuuden tunnetta. Haluaisin siirtää tämän jatkuvuuden lapsille ja lapsenlapsille. Kannen alta kurkistavan liinan lisäksi Elvi on tallentanut pärekoriinsa monet mukavat muistot. 12 super

13 super 13

14 14 super

15 Vanhusten hyvän kohtelun varmistavat Ammattiosaaminen, empatia ja laki teksti elina kujala kuvat lehtikuva Miten vanhuuden arvo tehdään näkyväksi ja pysyväksi? Peruspalveluministeri Paula Risikko, professori Sirkka-Liisa Kivelä ja arkkiatri Risto Pelkonen kertovat näkemyksensä vanhusten kohtelusta ja hoidosta. Eduskunnassa valmistellaan nyt lakia vanhustenhoidosta. Aiemmin kunnille annetut suositukset eivät ole riittäneet takaamaan tarpeeksi hyvää hoitoa ikäihmisille. Viime keväänä julki tulleet läänien raportit vanhustenhoidon tilasta olivat synkkää luettavaa ja saivat aikaan kohun, syystäkin. Näyttää siltä, että taloudellisesti huonoina aikoina laatusuositus ei riitä. Tarvitaan lakia. Laki ei kuitenkaan yksin riitä, sillä kaikki laatuun liittyvät asiat eivät pykäliksi taivu. Informaatioohjausta, suosituksia ja oppaita tarvitaan jatkossakin lain rinnalle, sanoo peruspalveluministeri Paula Risikko. Lain sisältöä on pohdittu lokakuun aikana sosiaalihuoltolakia uudistavassa työryhmässä. Kun keskustelua ikäihmisten asemaa, oikeuksia ja palveluita turvaavasta laista käydään, puhutaan monista eri kokonaisuuksista. Julkisessa keskustelussa on lain sisältöä lähestytty ikäihmisten oikeuksien turvaamisen sekä palveluiden saatavuuden ja laadun varmistamisen kautta. Kaikki nämä kokonaisuudet ovat myös työryhmässä esillä, paljastaa Risikko tulevan lain painopisteitä. Lain luonnos on tarkoitus saada valmiiksi kevääseen 2011 mennessä. Kun keskustelu vanhustyön ongelmista kävi kuumimmillaan, jotkut moittivat lainsäätäjien hitaudesta ja kankeudesta. Laadukas lainvalmistelu ottaa aikansa. Aikataulu on joka tapauksessa nopea, perustelee Risikko. Hän muistuttaa, että mikään ei estä toteuttamasta jo nyt kunnille aiemmin annettujen, tulevaa lakia edeltävien suositusten mukaista palvelua super 15

16 paula risikko Peruspalveluministeri on seurannut vanhustenhoidon tilasta käytävää julkista keskustelua ristiriitaisin tuntein. Keskustelu on ollut ajoittain todella yksipuolista ja jättänyt huomioimatta sen hyvän ja laadukkaan toiminnan, mitä meillä Suomessa on tarjolla. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kehitettävää on, mutta on myös hyviä käytäntöjä. Pääosa hoivasta on hyvää, muistuttaa Risikko. Terveydenhuollon vahvuutena on nimenomaan osaava ja korkean työmoraalin omaava työntekijäjoukko. Hoitajat ovat syksyn aikana saaneet lukea lööpeistä ja lehdistä, kuinka huonosti he hoitavat. Keskustelussa ja kirjoittelussa on ajoittain unohdettu se, että hoitajat ovat koulutettuja ja työhönsä sitoutuneita ammattilaisia, jotka haluaisivat tehdä työtään paljon paremmin kuin se säästöjen ja sairauslomien keskellä on nyt käytännössä mahdollista. Paula Risikko ei halua syyllistää hoitajia. Hänen mielestään suomalaisen tervey denhuollon vahvuutena on nimenomaan osaava ja korkean työmoraalin omaava työntekijäjoukko. Hoitajien koulutuksessa on kuitenkin kehittämisen kohtia. Meidän on otettava vakavasti se, että pian joka neljäs meistä kuuluu ikäihmisten kategoriaan. Koko yhteiskunnan on sopeuduttava tähän, sanoo ministeri. Hoitajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutus on gerontologisoitava, sillä lähes jokainen työntekijä tapaa työssään ikääntyneitä asiakkaita, toimipa sitten akuutti- tai pitkäaikaishoidon palveluissa, sanoo Paula Risikko. kuka katsoo kokonaisuutta? Hoitajapula on julkisessa keskustelussa esitetty yhdeksi syyksi vanhusten laitoshoidon ongelmiin. Professori Sirkka-Liisa Kivelä sanoo, ettei hoitajapula ole vanhustenhoidon ainoa, eikä välttämättä edes isoin ongelma. Joissakin hoitolaitoksissa varmasti onkin liian vähän työntekijöitä, en kiistä sitä. Mutta henkilöstöpula ei ole vanhustenhoidon ongelmien ainoa syy, vaan parantamisen varaa olisi myös osaamisessa ja asenteessa. Paikalla olevista käsistä ei ole kovin paljon iloa, jos ei osata hoitaa oikein, sanoo Kivelä. Vanhustyön asiantuntijana tunnetuksi tullut Turun yliopiston professori sanoo, että suomalaisessa hoitokulttuurissa ei ole riittävästi gerontologista erikoisosaamista. Lapsiperheille tarjotaan nopeasti lastenlääkärien, lastenpsykiatrien tai lastenkirurgien tietotaitoa, mutta iäkkään ihmisen on vaikea saada samanlaisia palveluja omalla kotipaikkakunnallaan. Vääränlainen lääkehoito on Kivelän mukaan yksi suurimmista ongelmista vanhustenhoidossa. Vanhuksille määrätään useita eri lääkkeitä yhtä aikaa, määrät ovat isoja ja lääkkeet voimakkaita. Vain erittäin harvat lääkärit osaavat katsoa hoidon kokonaisuutta ja kokonaislääkesuunnitelmaa, hän sanoo. Vanhuksen erityisyyttä potilaana ei Kivelän mielestä suomalaisessa hoitokulttuurissa ymmärretä. Virheitä ja ylilyöntejä tapahtuu, koska edes kaikki ammattilaiset eivät tiedä, että kahdeksankymppiselle eivät sovi samat ravinto-ohjeet tai lääkemääräykset kuin työikäiselle. Vanha ihminen on erilainen niin fyysisesti kuin kognitiivisestikin. Eikä syrjivä, ymmärtämätön asenne Kivelän mielestä jää pelkästään hoitoalalle, vaan se näkyy kaikkialla yhteiskunnassamme. Vanhuksia ei osata huomioida, eikä heitä arvosteta. Professorin mielestä ensimmäinen askel kohti parempaa hoitoa on tiedon lisääminen: koulutus. Vanhuksiin erikoistunutta opetusta on niin vähän sekä hoitajien että lääkärien koulutuksessa. Koulutusta täytyy lisätä, sillä väestö vanhenee koko ajan ja geriatrian osaajien tarve kasvaa, Kivelä sanoo. Vanhustenhoitoon eli geriatriaan erikoistuneita lääkäreitä on tällä hetkellä Suomessa alle 200. Se on paljon vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, ja Kivelän mukaan geriatrien tarve olisi jopa nelinkertainen. Vanhuspsykiatrias- Vain erittäin harvat lääkärit osaavat katsoa hoidon kokonaisuutta ja kokonaislääkesuunnitelmaa. ta pitäisi tehdä lääketieteen erikoisala. Hoitajien erikoisosaaminen näyttää sen sijaan hiukan valoisammalta. Minun kokemukseni mukaan lähi- ja perushoitajat ovat empaattisia ja ammattitaitoisia vanhustenhoitajia, ja pääsääntöisesti he ovat myös halukkaita kouluttautumaan ja kyseenalaistamaan omia asenteitaan. Monissa laitoksissa on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi lääkkeettömästä hoidosta, kun hoitohenkilökunta on lähtenyt oma-aloit- sirkka-liisa kivelä 16 super

17 risto pelkonen teisesti kehittämään työtään. Kun asenteet ja käytännöt muuttuvat, vanhukset ovat virkeämpiä ja parempikuntoisia ja myös hoitajien työssä jaksaminen paranee, sanoo Kivelä. Hän muistuttaa kuitenkin, että muutokset vaativat tuekseen hyvän lähijohtajan. Ammattiosaaminen, asenteiden muutokset, hyvä johtaminen sekä yhteistyö hoitajien, lääketieteen sekä jopa farmasian kesken, tiivistää Sirkka- Liisa Kivelä hyvän vanhustenhoidon reseptin. iäkäs ei ole kiviriippa Vanhusten pitkäaikaishoidon ongelmat ovat meidän kaikkien tiedossa, eikä asiaa voi ohittaa olankohautuksella. Vanhustenhoito ei tällä hetkellä ole Suomessa sellaisella tasolla kuin sen pitäisi sivistysvaltiossa olla, sanoo arkkiatri Risto Pelkonen suoraan. Vanhukset ovat jakautuneet kahteen ryhmään. On aktiivisten, osallistuvien ja hyväkuntoisten eläkeläisten joukko ja on huonokuntoisten, vakavasti sairaiden eläkeläisten joukko. Jälkimmäiset ihmiset ovat niitä, joista hyvinvointiyhteiskunnan pitäisi erityisesti pitää huolta. Työterveyshuolto hoitaa hyväkuntoiset työikäiset, mutta terveyskeskuksiin ja laitoshoitoon ovat päätyneet ne, jotka tarvitsevat paljon ja monenlaista hoitoa. He ovat vaarassa pudota yhteiskunnan avun ulkopuolelle. Kun potilaat ovat huonokuntoisia, väsyvät myös työntekijät nopeasti. Vanhuksia kannustetaan asumaan kotona yhä pidempään, mutta kukaan ei pidä huolta siitä, että se olisi käytännössä mahdollista. Risto Pelkonen toivoo apua tilanteeseen lainsäädännöstä. Helppoa ja yksinkertaista taikatemppua vanhustenhoidon parantamiseen ei ole olemassa, ongelma on monisäikeinen. Pitäisikö meillä olla suuri, kansallinen vanhustyöryhmä, joka kokoaisi yhteen poliitikot ja vanhustyönasiantuntijat? Olisiko kunnissa ehkä tarvetta vanhusasiamiehelle tai vanhustyön lautakunnalle? Tällaisia vaihtoehtoja kannattaa miettiä, Pelkonen pohtii Arkkiatri Risto Pelkonen näkee korkean iän voimavarana. 78-vuotias Pelkonen ei yhdy siihen kuoroon, jonka mielestä kulttuurimme syrjii iäkkäitä ihmisiä. En ole itse kokenut ikäni takia syrjintää. Nykypäivän vanhukset ovat pääsääntöisesti terveempiä, koulutetumpia ja osallistuvampia kuin aikaisemmat sukupolvet. Aktiiviset vanhukset saavat hyvän kohtelun ja heidän kokemustaan arvostetaan, sanoo Pelkonen. Vanhoja ihmisiä ei saa nähdä yhteiskunnan kiviriippana. Arkkiatri toivoisi, että vanhukset itse osallistuisivat aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Senioripuolueet ja eläkeläisjärjestöt eivät ole juurikaan osallistuneet tänä syksynä vanhustenhoidon ympärillä käytyyn julkiseen keskusteluun, hän pahoittelee. Pelkonen painottaa, että vanhoja ihmisiä ei saa nähdä yhteiskunnan kiviriippana. Sellaisia he eivät ole. Vanhoissa ihmisissä on paljon potentiaalia ja terveinä he ovat työelämässäkin tärkeitä. Ongelma ei ole vanhusten suuri määrä, vaan nuorten vähäinen määrä! Suuri kysymys on, kuinka tulevaisuudessa saadaan tarpeeksi verokertymää, että yhä pidempään elävät ihmiset voidaan hoitaa. On selvää, että tulevaisuudessa ihmisten on oltava pidempään työelämässä, sanoo Pelkonen. Vanhustenhoidon parantamisessa ei ole vain rahasta kysymys, vaikka rahaakin tietenkin tarvitaan. Enemmän tämä on kuitenkin asennekysymys. Todellista tahtoa ei tunnu löytyvän. 1. Vanhuksella on oikeus arvokkaaseen elämään 2. omiin päätöksiin arjesta ja elämästä elämäntavasta päivärytmistä 3. vaikuttaa ja valita asuinpaikka ja asumismuoto hoitopaikka ja hoito 4. osallistua yhteiskunnalliseen elämään terveyttä edistävään toimintaan hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon 5. hyvään hoivaan, hoitoon ja kuntoutukseen tarpeeseen perustuvaan ammattitaitoiseen ja riittävään henkilökuntaan kiireettömään kohtaamiseen 6. olla jalkeilla osallistua arjen toimintoihin osallistua viikoittaiseen ulkoiluun ei pakkomakuutusta ja liikalääkitystä 7. rakastaa ja elää yhdessä oikeus samaan hoivapaikkaan läheisen kanssa oikeus tunteiden osoittamiseen oikeus yksityisyyteen 8. turvallisuuteen oikeus turvalliseen kotiin ja turvaverkkoon varmuus hoivan ja hoidon saatavuudesta tulla ymmärretyksi ja kuulluksi hyvään saattohoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan lähde: superin teesit vanhuspalvelulain valmisteluun super 17

18 18 super

19 Vanhuksen perusoikeudet hukassa laitoshoidossa Magneettivyö ahdistaa kaikkia teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä 1960-luvulla vanhuksia suljettiin yöksi koppiin; tänään käytetään magneettivöitä, kapaloita ja korkeita sängynlaitoja. Vanhusten kansalaisvapaudet eivät ole koskaan olleet kovassa kurssissa suomalaisessa laitoshoidossa, kertoo tuore väitös. Reetta Saarnio selittää väitöksessään rajoitteiden käytön historiaa muun muassa lonkkamurtumien lisääntymisellä. Vanhusten kaatuilusta ja murtumien aiheuttamista lisäkustannuksista syyllistetty henkilöstö reagoi rajoittamalla vanhusten liikkumista. Vanhuksilta ei kysytty mitään. Tapaus on laitoshoidolle leimallinen: vanhusten itsemääräämisoikeutta ei tiedosteta. Saarnion tutkimuksen perusteella vanhushuoltoon näyttäisi pesiytyneen koneellinen, vanhuksia esineellistävä työtapa. Toiminta perustuu rutiineiksi jähmettyneisiin käytäntöihin, jotka palvelevat pikemminkin työn sujumista kuin vanhusten parasta. Hoitajista on tullut valvojia. Heidät totutetaan jo opiskeluaikanaan vanhuksen käsien sitomiseen kiinni sängynlaitoihin, lepolakanan käyttöön ja vanhuksen kapalointiin. Harva tulee ajatelleeksi tuolloin tai myöhemminkään, että liikkumisvapaus on perustuslain takaama oikeus. Hoitolaitosten vanhukset kun eivät valita kohtelustaan eduskunnan oikeusasiamiehelle. Vanhuksen vapauden rajoittaminen on kova paikka henkilökunnallekin. Saarnion tutkimat hoitajat suhtautuivat asiaan ristiriitaisesti: fyysisten rajoitteiden käyttö tuntui julmalta ja ahdisti; toisaalta oltiin sitä mieltä, että ilman rajoitteita ei hoitotyöstä tulisi mitään. Suuressa osassa vanhusten laitoshoitoyksiköitä toimitaan tällä hetkellä ilman rajoitteiden käyttöä ohjaavia kirjallisia ohjeita. Ohjeiden puute pätee laajemminkin: Suomesta puuttuu Saarnion mukaan lainsäädäntö, jossa määriteltäisiin selvästi se, missä tilanteissa vanhuksen liikkumisen rajoittaminen on sallittua ja missä ei. liikkumiskyky ei säily sängyssä Fyysisten rajoitteiden käytön pitäisi pohjautua aina lääkärin arvioon vanhuksen todellisesta kaatumisriskistä. Ilman lääkärin arviointia ajaudutaan helposti ylisuojeluun, jolle vanhukset muutenkin kokevat laitoshoidossa altistuvansa. Rajoittamisen aiheuttamia haittoja ja hyötyjä pitäisi arvioida aina nimenomaan vanhuksen, ei ympäristön näkökulmasta. Kaatumisista on syytä huolestua, mutta huoleen on syytä siinäkin tapauksessa, ettei niitä satu lainkaan. Silloin super 19

20 on syytä epäillä, että vanhukset pidetään liikkumattomina. Sekä omaisten että hoitajien pitäisi Saarnion mielestä hyväksyä se tosiasia, että kaikkia onnettomuuksia ei voida estää. Tuore tutkimus kertoo jo kymmenen päivän liikkumattomuuden aiheuttavan terveillä hyväkuntoisilla iäkkäillä merkittävää alaraajojen lihasvoimien heikkenemistä. Saarnion tutkimukseen osallistuneet hoitajat olivat huomanneet saman omassa työssään: liikkumisen estämisestä seurasi hyvin nopeasti liikkumiskyvyn menetys. Lähes 90 prosenttia Saarnion väitöstutkimuksen kyselyyn vastanneista hoitajista kertoi omassa työyksikössään käytetyn Kaatumisista on syytä huolestua, mutta huoleen on syytä siinäkin tapauk sessa, ettei niitä satu lainkaan. jotakin fyysisen rajoittamisen tapaa viimeisen viimeksi kuluneen viikon aikana. Eniten rajoitteita käytettiin yli 20-paikkaisissa yksiköissä ja terveyskeskusten vuodeosastoilla, vähiten yksityisissä vanhainkodeissa. Terveyskeskusten vuodeosastot eivät siis tämänkään tutkimuksen mukaan ole oikea paikka vanhusten pitkäaikaiselle hoidolle. Kansainvälisissä tutkimuksissa fyysisten rajoitteiden käytön yleisyysaste on vaihdellut vanhainkodeissa prosentin ja sairaaloissa prosentin välillä. Luvut eivät Saarnion mukaan ole kuitenkaan suoraan verrattavissa hänen oman tutkimuksensa lukuihin. tähdet, tähdet Lääninhallitusten selvitykset maalasivat vanhushuollon tilasta niin synkän kuvan, että kirjailija Kaari Utrion ehdotus kaiken päättävästä ystävällisestä unipilleristä syttyi maisemaan kuin kutsuvasti tuikkiva iltatähti. Juuri tähän Utrio tähtäsikin. Lausunto näytti korostavan itsemurhan oikeutusta eskapistisessa hengessä: jollei maailmaa voi muuttaa, niin muutetaan sitten porukalla pois maailmasta. Moni keskustelija kannatti ajatusta laillisesta ja hallitusta eutanasiasta vaihtoehtona surkeaan tilaan ajautuneelle vanhushuollolle. Mielestäni sanoman todellinen painopiste oli kuitenkin muualla. Utrion tarkoituksena oli alleviivata markkina-arvojen hallitseman ajan suurta eettistä kysymystä: mihin ihmeeseen alati kasvavaa vaurautta tarvitaan, jollei ihmisten erityisesti heikoimpien elinolojen parantamiseen? Isku oli tyylikäs ja osui maaliin. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta- Leena Paunion lääninhallituksilta tilaaman selvityksen mukaan vanhuksia huumataan, sidotaan, teljetään, makuutetaan ulosteissa ja pidetään nälässä. Yllätyksiä selvitys ei tarjonnut, mutta Utrion pohdinnat väkevöivät jo valmiiksi väkevää sanomaa niin, että jotakin saattaa viimein tapahtuakin. Ainakin myrskyn silmään joutunut peruspalveluministeri Paula Risikko havahtui huomaamaan, ettei vanhushuollon resurssipula parane pelkillä suosituksilla. Tarvitaan siis laki. Vanhuslain valmistelu alkaa ensi vuoden alussa. Avun päätoimittaja Matti Saari tosin epäili monen muun ohella heti tuoreeltaan tulevan lain tehoa. Saaren mielestä laki ei takaa sitä mitä nyt eniten tarvitaan: lisää hoitajia, ja nimenomaan vanhusten hoitoon koulutettuja hoitajia. antti vanas 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne Kilpailu ja tuloksella johtaminen terveydenhuollossa -seminaari Helsingissä 11.11.2009 Valtiosihteeri Ilkka Oksala Sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot