ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA"

Transkriptio

1 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jalostustoimikunta

2 2 SISÄLLYS 1. YHTEENVETO 3 2. RODUN TAUSTA 5 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO 8 4. RODUN NYKYTILA Populaation koko ja rakenne Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muita englanninsettereillä esiintyviä sairauksia Englanninsettereillä kyselytutkimuksessa todetut sairaudet Ulkomuoto YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT Visio Rotujärjestön jalostustavoitteet Rotujärjestön strategia Uhat ja mahdollisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA LÄHTEET JA LISÄTIEDOT LIITTEET 49 Englanninsetterin rotumääritelmä sivu

3 3 1. YHTEENVETO Englanninsetterien jalostus aloitettiin varsinaisesti 1700-luvun lopulla Brittein saarilla. Tavoitteena oli jalostaa kanalintumetsästykseen seisova lintukoira, jolla on hyvä linnunkäsittelytaito ja kyky työskennellä laajasti, vauhdikkaasti, kestävästi ja tyylikkäästi vaikeissakin maastoissa. Keskeisin työ rodun luomisessa tehtiin 1800-luvulla. Pohjoismaihin ja Suomeen rotu juurtui 1800-luvun lopulla. Maissa on tuosta ajasta lähtien tehty merkittävää jalostuksellista yhteistyötä ja onnistuttu säilyttämään rodulle alun perin asetetut vaatimukset. Englanninsettereitä ja muita englantilaisia kanakoiria edustaa nykyisin Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry, joka on historialtaan Pohjoismaiden vanhin rotujärjestö. Englanninsettereitä rekisteröidään nykyisin Suomessa noin yksilöä vuosittain. Rodun kokonaismäärä on noin koiraa. Englanninsetterin kauniin ulkonäön ja miellyttävän luonteen takia rotu on kuitenkin jakautunut kahteen eri ryhmään, joiden yksilöitä ei juuri käytetä keskenään jalostuksessa: metsästyksessä ja kokeissa käytettäviin käyttölinjaisiin englanninsettereihin sekä seurakoiriin. Käyttölinjan osalta rodun geenipohjaa laajentaa englanninsetterin yleisyys muissa maissa, varsinkin yhteydet Pohjoismaihin ovat hyvät. Rodun sukusiitosaste on erityisesti seurakoiralinjaisten osalta kohtuullisen suuri. Rodussa käytetään liikaa yksittäisiä uroksia. Luonteeltaan Suomen englanninsetterit ovat pääosin rotumääritelmän mukaisesti erittäin ystävällisiä ja hyväluonteisia. Rodussa esiintyy kuitenkin jonkin verran arkuutta. Käyttötarkoituksessaan kanalintujen metsästyksessä englanninsetteri on tyylikäs, kestävä, laajahakuinen ja linnunkäsittelytaitoinen. Riistainto ja kiihkeys vaikeuttavat rodun koulutettavuutta. Englanninsetteri on rotuna kuulunut lonkkanivelen kehityshäiriön (HD) osalta PEVISA-ohjelmaan vuoden 1987 alusta lähtien. Vuoden 2005 loppuun voimassa olevan ohjelman mukaan pentujen rekisteröimisen ehtona on vanhemmista annettu lonkkakuvauslausunto. Tavoitteena on ennaltaehkäistä kehityshäiriöiden syntymistä ja varmistaa englanninsetterin kestävyys kanakoirametsästyksessä. Englanninsettereitä kuvataan noin 40 %:ia rekisteröintimääristä. Vuosina rekisteröityjen englanninsettereiden HD-aste oli tutkimustulosten mukaan 30,4 %. Käyttölinjaisilla settereillä HD-aste (21,1 %) oli selvästi muita settereitä (38,1 %) alhaisempi. HD-kuvauksista ja valistuksesta huolimatta jalostukseen on käytetty sairaita yksilöitä, jopa D- ja E- lonkkaisia koiria. Englanninsettereillä terveitten jälkeläisten osuus pienenee jyrkästi vanhempien HD-tulosten huonontuessa. D- ja E-lonkkaisten vanhempien pennuista ei tarkastelujaksona kuvattu ainuttakaan tervettä koiraa. Näiden sairaita jälkeläisiä tuottaneiden yhdistelmien karsiminen jalostuksesta esimerkiksi HD-raja-arvon C avulla ei olisi olennaisesti kaventanut rodun geenipohjaa. Tarkastelun perusteella on syytä jatkaa rodun PEVISA-ohjelmaa, ja määrittää vanhempien HD-kuvauksen lisäksi rekisteröinnin raja-arvoksi lonkkaniveldysplasian aste C. Rotumääritelmän mukaan englanninsetteri on yleisvaikutelmaltaan keskikokoinen, puhdaslinjainen, olemukseltaan ja liikkeiltään tyylikäs. Rakenteeltaan koiran on kyettävä selviytymään kanakoirametsästyksessä, jossa koiran tulee tyylikkäästi laukaten edetä jopa useita tunteja päivässä. Suomen englanninsetterit ovat kuitenkin ulkomuodoltaan epäyhtenäisiä. Populaatiossa on sekä liian kevyitä ja ilmavia että liian raskasrakenteisia settereitä. Myös sukupuolileiman suhteen rodussa on ongelmia. Lisäksi säkäkorkeus erottaa koiria. Pohjoismaissa on käyttökoirien osalta jalostusvalinnoissa noudatettu yhteispohjoismaisesti 1900-luvun alkupuolella hyväksyttyjä kokorajoja, jotka perustuvat Englannissa alun alkaen sovittuihin käyttökoirien mittoihin. Nämä kokorajat ovat nykyistä FCI:n hyväksymää rotumääritelmää matalampia. Liian suuri koko haittaa englanninsetteriltä vaadittavaa eleganttia ja ergonomista työskentelyä. FCI:n säkäkorkeuksien

4 4 pienentämisestä on tehty useiden maiden toimesta ja Englannin tukemana aloitteita, jotka eivät ole vielä tuottaneet tulosta. Rodun koon mahdollinen suureneminen vaarantaa yli sata vuotta jatkuneen ja tärkeän yhteistyön Pohjoismaissa, joissa noudatetaan alkuperäisiä mittoja. Englanninsettereillä vuoden 2005 loppuun saakka voimassa ollut jalostuksen tavoiteohjelma on toiminut hyvin ohjenuorana rodunomaiseen käyttötarkoitukseen tähtäävässä kasvatustoiminnassa. Ohjelman esittämät rodun jalostuksen keskeiset tavoitteet (perinnölliset metsästysominaisuudet ja niihin kytkeytyvä tasapainoinen luonne, koulutettavuus ja terveys sekä pohjoismaisen metsästystyypin hyvä rakenne ja jalo ulkomuoto) antavat perustan tavoiteohjelmaa uudistettaessa. Uudessa tavoiteohjelmassa englanninsetterin rodunjalostuksen visiona on: Englanninsetteri on tyylikäs, laajahakuinen ja linnunkäsittelytaidoiltaan hyvä metsästyskoira, joka terveytensä, luonteensa, rakenteensa ja käyttöominaisuuksiensa puolesta selviytyy oivallisesti rodun alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, mutta myös ystävällisenä kotikoirana. Englanninsetteripopulaatiota koskeva keskeisin jalostustavoite on rodun jalostuspohjan laajentaminen. Suomen ja ulkomaiden geenimateriaalin monipuolisella hyödyntämisellä estetään rodun elinvoiman heikkenemistä ja rajoitetaan lisääntymis- ja terveysongelmia. Tavoitteeseen liittyen pyritään mm. sukusiitosasteen alentamiseen, tuontikoirien ja jalostusurosten määrien kasvattamiseen sekä yksittäisten urosten ja eri verilinjojen tasapainoiseen käyttöön jalostuksessa. Englanninsetterin luonnetta koskeva keskeisin jalostustavoite on vähentää rotumääritelmän ja rodunomaisen käyttötarkoituksen mukaisesta luonteesta poikkeavien yksilöiden määrää kannassa. Rodun luonteen parantamiseksi pyritään kehittämään tiedonhankintamenetelmiä luonnepoikkeamien (arat tai vihaiset) selvittämiseksi ja jalostuksesta karsimiseksi. Käyttöominaisuuksien suhteen keskeisenä jalostustavoitteena on englanninsetteri, joka on tyylikäs, laajahakuinen ja linnunkäsittelytaidoiltaan hyvä metsästyskoira. Elegantin tyylin ja tulisen metsästysinnon rinnalla kehitetään tasapainoista luonnetta, helppoa koulutettavuutta ja yhteistyöhalua. Tavoitteina ovat myös mm. linnun oton täsmällisyys ja lentoonajon halukkuus. Perinnöllisten käyttöominaisuuksien seurantaan pyritään kehittämään mittareita. Terveyden osalta keskeisin jalostustavoite on englanninsetteri, joka ilmiasultaan ja perimältään terveenä selviytyy metsästyksessä ja kestää pitkäaikaisen raskaan fyysisen rasituksen. Tavoitteina on alentaa rodun HD-astetta sekä D- ja E-lonkkaisten osuutta kuvatuista koirista. HDtulokseltaan D- ja E-lonkkaiset koirat esitetään rajattavaksi jalostuksesta PEVISA-ohjelman rajaarvon avulla. Muiden rodussa tavattujen sairauksien yleistyminen pyritään torjumaan. Ulkomuotoon liittyvänä keskeisenä jalostustavoitteena on rotumääritelmän ja rodunomaisen käyttötarkoituksen mukaisen ulkomuodon ja rakenteen säilyttäminen. Tavoitteina on mm. käyttötarkoitukseensa soveltuvan tyylikkään rotutyypin hyväksyttäminen ja vaaliminen, tasapainoinen ja riittäväluustoinen rakenne, oikea sukupuolileima sekä ryhdikkäiden ja eloisien liikkeiden vaaliminen ja rakenteellisten virheiden vähentäminen. Lisäksi tavoitteena on osallistua kansainväliseen yhteistyöhön rotumääritelmän kokorajojen pienentämiseksi englanninsetterin käyttötarkoitukseen soveltuviksi. Tavoiteohjelmassa esitetään keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Näitä ovat mm. tietojen kokoaminen, tilastojen laatiminen ja julkistaminen, kasvattajien ja tuomareiden kouluttaminen, jalostusneuvonnan ja -suositusten antaminen sekä kansainvälinen yhteistyö. Lisäksi tarkastellaan rotuun kohdistuvia riskejä sekä esitetään tavoiteohjelman toteutumisen seurantakeinot.

5 5 2. RODUN TAUSTA Kirjasta Kuinka koulutan kanakoirani Pointteri ja setterit kotona ja kentällä, Otto Ramel ja toimituskunta: Englanninsetteri Rodun historia, Erik. E. Anttinen, s referoiden ja suoraan lainaten. Rodun alkuperä ja kehitys Englanninsetterin varhaismuodot perustuvat ilmeisesti jo 1500-luvulla käytettyihin setting dog - nimityksen saaneisiin lintukoiriin. Ne olivat matalajalkaisia, pitkärunkoisia, vahva- ja kiharakarvaisia ja varsin karkearakenteisia. Paikantaessaan linnun tai lintuparven ne yleensä heittäytyivät makaavaan seisontaan. Ilmeisesti Northhumberlandin herttua oli ensimmäinen, joka harrasti verkkometsästystä tämänkaltaisilla koirilla. Nuo setterin varhaismuodot olivat samankaltaisia kuin Ranskassa käytetyt ns. peltospanielit. Nekin pysähtyivät hetkeksi saatuaan ilmavainun riistasta. Ilmeisesti kaikkien setterirotujen taustalta löytyy myös espanjalaista pointteria, perdigueoa. Kanaalin molemmin puolin kehitettiin tuohon aikaan hyvin monia tuollaisia spanieleihin pohjautuvia verilinjoja, joihin valkea setteri pohjautuu. Varsinaista englanninsetteriä on jalostettu noin 220 vuotta eli suurin piirtein 1785-luvulta lähtien. Pyrkimyksenä on ollut kehittää perusväriltään valkea, mutta myös mustaa, ruskeaa tai keltaista väriä omaava tai kolmivärinen, kohtuullisen pitkäkarvainen, hyvävainuinen seisova lintukoira, joka olisi korkeajalkaisempi kuin tuolloinen spanieli ja kykenevämpi työskentelemään laajemmin, suurella vauhdilla, kestävästi ja silti tyylikkäästi vaikeissakin maastoissa: kanervikoissa, nummilla, soilla tai tuntureilla. Peltopyyn, riekon ja muiden painautuvien kanalintujen sekä eräiden kahlaajien urheilumetsästyksen kehitys perustui lentoonammuntaan soveltuvien aseiden kehitykseen. Erityisesti takaaladattavien haulikoiden valmistustaidon kasvaessa kyettiin luomaan niin lukkorakenteeltaan kuin perältäänkin nopeaan lentoonammuntaan soveltuvia aseita. Oli jalostettava koira, jonka linnunkäsittelykyky loisi täsmällisyydeltään ja eleganssiltaan arvokkaat lähtökohdat riistalinnun lentoon ammunnalle. Näin miehen ja koiran yhteistoiminta voisi parhaiten tyydyttää vaativaa englantilaista makua. Monet englantilaiset, skotlantilaiset ja walesilaiset aatelismiehet ja varakkaat porvarit olivat pyrkineet tuollaisen setterin kehittämiseen. Nykyisen englanninsetterimme kannalta keskeisin kasvattajahahmo oli kuitenkin Edward Laverack ( ). Kanalintujen innokkaana metsästäjänä hän paneutui jo nuorena luomaan englanninsetteriä, joka täyttäisi nuo suuret vaatimukset. Hän tutki tarkoin tuona aikana vaikuttaneiden kasvattajien aikaansaannoksia, ja päätyi valitsemaan oman työnsä lähtökohdiksi kaksi pastori A. Harrisonin kasvattamaa yksilöä: uroksen nimeltä Ponto ja nartun nimeltä Old Moll. Laverack kertoo kirjassaan The Setter (1872) rakentaneensa kasvatustyönsä pelkästään noiden kahden koiran varaan tiukan sukusiitoksen avulla. Kuitenkin on aivan ilmeistä, ettei Laverackin 40 vuotta jatkunut kasvattajan työ ole voinut tapahtua ilman vieraampaakin verta. On tutkittu, etteivät miehen vanhoilla päivillään laatimat sukutaulut voi pitää kaikilta osin paikkaansa. Ilmeisesti Laverack on käyttänyt jossain vaiheessa linjoihinsa myös irlanninsetteriä. Laverack pääsi kasvatustyöllään hyvin lähelle asettamiaan päämääriä. Hän loi englanninsetterin, jolla on pitkä, kevyt pää yhdensuuntaisin horisontaalisin linjoin, tummat silmät, matalalle ja taakse

6 6 sijoittuneet korvat, vahva eturakenne, vinot lavat, vankka lantio, leveä reisi, voimakkaasti kulmautuneet raajat ja vaihtelevalta säältä suojaava turkki. Käyttöominaisuuksista hän asetti korkeimmalle tyylin ja nopeuden, sekä valtavan kestävyyden liittyneenä hyvään linnunlöytökykyyn. Laverackin innostus liian monien sukupolvien sukusiitokseen johti lopulta laskukauteen. Onneksi hänen ihailemansa ystävä R. Ll. Purcell Llewellin jatkoi hänen kasvatustyötään säilyttämällä parhaita ominaisuuksia ja karsimalla heikkouksia. Llewellin on todennut, että Laverackin setterilinjalle oli ominaista kovakorvaisuus, vaikea opetettavuus ja taipumus yksin metsästämiseen. Llewellin kykeni vähentämään näitä heikkouksia, mutta samalla säilyttämään ja kehittämään edelleen Laverack-setterin tasapainoista, eleganttia ja jaloa olemusta. Hänen luomaansa setteriä alettiin USA:ssa ja Kanadassa kutsua Llewellin-setteriksi, ja juuri se on myös meidän pohjoismaisen setterimme käyttöperimän tausta. Llewellin-setteri polveutuu suurelta osin kolmesta Laverack-yksilöstä: uroksesta Dash II sekä nartuista Countess ja Nellie. Näistä Countess oli legenda jo eläessään sekä jalon ulkomuotonsa että erityisen vahvojen käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Myös Llewellin pyrki Laverackin tavoin sisäsiitokseen peräkkäin muutamien polvien ajan, mutta hän liitti aina määrävälein linjaansa tarkoin valitsemaansa vierasta verta. Llewellin kehitti setterinsä hieman kevyemmäksi kuin Laverack, mutta säilytti periaatteessa kaikki rakenteelliset ominaisuudet samoin kuin valtavan metsästysinnon. Muiden englantilaisten kennelien yksilöistä hän haki erityisesti opetuksen herkempää vastaanottokykyä ja taipumusta yhteistoimintaan. Erityisen merkittäviä olivat herra Statterin kasvatit Dan ja Dick. Mielenkiintoista on myös se, että Danin sukutaulusta löytyy ainakin yksi gordoninsetteri, mutta tähän eivät aikalaiset kiinnittäneen erityistä huomiota. Ilmeisesti tällaisten risteytysten toivottiin antavan joitain uusia, toivottavia ominaisuuksia. Pohjoismaihin englanninsetteri alkoi juurtua 1800-luvun loppupuolella. Valtaosaltaan suosittiin Laverackin aloittaman ja Llewellinin jatkaman linjan perintöainesta. Rodun harrastajat olivat yleensä varakkaita kartanonomistajia, teollisuusjohtajia ja virkamiehiä. He tekivät keskenään yhteistyötä yli kansallisten rajojen, ja tästä syystä englanninsetterillä on hyvin paljon yhteistä historiaa Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Englanti oli luonnollisesti tärkein jalostuksellisen yhteistyön kumppani. Kuitenkin Norja ja etenkin Tanska ovat saaneet merkittäviä siitosyksilöitä Saksasta ja Hollannista, ja Suomeen puolestaan tuotettiin hyviä käyttökoiria Venäjältä ja Baltian maista. Koska englanninsetterin harrastus Pohjoismaissa 1900-luvun ensimmäisten vuoden aikana on aivan valtaosaltaan rajoittunut linnunmetsästäjien piiriin, setterimme on pysynyt niin ulkomuodoltaan kuin käyttöominaisuuksiltaankin hyvin yhtenäisenä. Tähän on myös ratkaisevasti vaikuttanut vilkas kanssakäyminen asian harrastajien kesken, tiivis palkintotuomareiden vastavuoroinen käyttö näyttelyissä ja kokeissa sekä yhteispohjoismaiset neuvottelutilaisuudet. Noina vuosina englanninsetterin onneksi oli myös se, että käytännössä kaikki rodun ulkomuototuomarit olivat englantilaisten kanakoirien harrastajia, ja usein myös käyttökokeiden tuomareita. Englanninsetterin kotimaassa ja USA:ssa alkoi tapahtua melko varhain eriytymistä show-tyyppiin ja field trial -tyyppiin, aivan kuten tapahtui eräiden muidenkin metsästyskäyttöön jalostettujen rotujen kohdalla. Tähän eriytymiseen lienee ollut vaikuttamassa tämän kauniin, terveen ja hyväluonteisen rodun herättämä mielenkiinto seurakoiraväen keskuudessa, jolloin ulkomuoto ja seurakoiralle

7 7 sopiva luonne ovat tulleet ainoiksi jalostustavoitteiksi. Pohjoismaat tämä kehitys tavoitti enenevässä määrin 1970-luvulla. Metsästysominaisuudet jäivät sivuun. Näyttely- ja käyttösetterin eriytymisen johdosta Brittein saarilla ja USA:ssa on tuloksena ollut se, että käyttösetteriväki on vieroksunut koiranäyttelyitä. Rotua on metsästäjien keskuudessa jalostettu vain metsästysominaisuuksia silmällä pitäen, jolloin koirat ovat ulkomuodoltaan hyvin erityyppisiä: päät ovat menettäneet Laverack-linjansa, jalous on kärsinyt ja kaukaa katsoen setterirotuja ei enää erota toisistaan. Pohjoismaissa metsästyssetterin jalostuksessa on onnistuttu säilyttämään varsin yhtenäinen tyyppi, joka on laajimmin nähtävillä Norjassa ja Tanskassa. Englanninsetteri Suomessa Mitä ilmeisimmin 1800-luvulla englanninsettereitä tuotettiin maahamme metsästystovereiksi jokseenkin samoihin aikoihin kuin muihinkin Pohjoismaihin. Kun 1889 perustettu Suomen Kennelklubi julkaisi viisi vuotta perustamisensa jälkeen ensimmäisen rotukirjan, siinä oli tiedot 32:sta englanninsetteristä. Yhteensä tuossa rotukirjassa oli 275:n eri rotuisen koiran tiedot, ja niistä englanninsettereitä, pointtereita ja irlanninsettereitä oli yhteensä 85 koiraa. Englantilaiset kanakoirat muodostivat siis varsin merkittävän osan rotukoirista maamme järjestäytyneen kenneltoiminnan alkutaipaleella. Useimmat ensimmäisiin rotukirjoihin merkityistä englanninsettereistä olivat Suomessa kasvatettuja ja jotkut Venäjällä asuvien suomalaisten kasvattamia. Ruotsista, Venäjältä ja Englannista oli tuotu muutama koira ja joku yksittäinen Belgiasta, Ranskasta ja Irlannista. Rotukirjoihin merkittyjen koirien taustat olivat varsin usein Englannissa. Kasvattajista kohoavat esille sellaiset nimet kuin Axel Uddström, A. Standertskjöld, J.B. Lagus, G. Schmidt, N. Mexmontan ja A. af Enehjelm. Valtaosaltaan nämä alkuaikojen setterimme olivat mustavalkoisia eli blue beltoneja luvun loppupuolella oli tyypillistä, että kukin kasvattaja pyrki itsenäisesti luomaan ihanteellista metsästyssetteriä. Vasta kun vuonna 1893 alettiin järjestämään kenttäkokeita ja kanakoiraväki enenevässä määrin kiinnostui koetoiminnasta, alkoi myös syntyä yhtenäisempää käsitystä kasvatustavoitteista. Settereiden, niin kuin pointterinkin, kannalta kaikkein tärkein tapahtuma oli Hönshundssektionin Kanankoiraosaston perustaminen Suomen Kennelklubiin Se oli Pohjoismaiden ensimmäinen kanakoirien rotujärjestö.

8 8 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO Englantilaisten kanakoirien rotujärjestö Kanakoirakerho- Hönshundssektionen ry on Pohjoismaiden vanhin rotujärjestö. Se perustettiin 11 päivänä toukokuuta 1901 Finska Kennelklubbenin ensimmäiseksi osastoksi. Yhdistyksen nimi oli tuolloin Finska Kennelklubbens Hönshundssektion, ja sen toiminnan piiriin kuuluivat aluksi kaikki seisovat lintukoirarodut. Kanakoirien kenttäkokeita oli Suomessa järjestetty jo vuosia ennen oman rotujärjestön perustamista. Ensimmäiset kenttäkokeet pidettiin syyskuuta 1893 Boen kartanossa Porvoon maalaiskunnassa. Suomalaisten kanakoiraharrastajien tiivistä yhteydenpitoa rotujen kotimaahan kuvaa se, että ensimmäiset kanakoirakokeet Englannissa pidettiin huhtikuussa 1886 vain seitsemän vuotta ennen Suomen vastaavia. Suomenkieliset kanakoiraharrastajat perustivat vuonna 1935 Suomen Kanakoirakerho ry:n. Samana vuonna juuri tätä ennen oli perustettu Finska Kennelklubbenin rinnalle Suomen Kennelliitto. Monta vuotta rinnakkain toimineet Suomen Kanakoirakerho ja Finska Kennelklubbens Hönshundssektion yhdistyivät vuonna Nykyään Kanakoirakerho-Hönshundssektionen r.y. toimii Suomen Kennelliiton alaisena rotujärjestönä ja edustaa kaikkia tämän päivän englantilaisia kanakoirarotuja. Erityisesti 1980-luvun lopulta lähtien KKK_HHS:n toiminta on laajentunut nopeasti. Jäsenmäärä on nykyisin runsaat 700 jäsentä. Koe- ja näyttelytoiminta on säilynyt Kerhon tärkeimpänä toimintamuotona. Maassamme toimii runsaat 30 kanakoirien metsästyskokeiden tuomaria, joilla kaikilla on oltava ylituomaripätevyys. Eri rotujen harrastajien välistä yhteenkuuluvuutta on haluttu lisätä perustamalla rotujaokset, joiden toiminta rakentuu rotukohtaisten jalostustoimikuntien ympärille. Rotujaokset järjestävät edustamansa rodun harrastajille omia koulutuspäiviä ja kilpailuja. Tavoitteena on harrastajien keskinäistä yhteydenpitoa lisäämällä viedä kunkin rodun tasoa eteenpäin.

9 9 4. RODUN NYKYTILA 4.1 Populaation koko ja rakenne Englanninsettereitä on rekisteröity Suomessa ajanjaksolla yhteensä 847 yksilöä, yhdeksän vuoden jaksolla keskimäärin 94 koiraa vuosittain (taulukko 1). Vuosina rekisteröintimäärät ovat olleet selvästi koko jaksoa pienempiä, keskimäärin 73 setteriä vuosittain. Rekisteröintitietojen perusteella englanninsettereiden kokonaismääräksi Suomessa on arvioitavissa noin yksilöä. Suomen englanninsetteripopulaatio on jakautunut kahteen eri ryhmään, joiden yksilöitä ei juurikaan käytetä keskenään jalostuksessa. Ensimmäisen ryhmän muodostavat sukulinjat, joiden yksilöitä käytetään rodunomaisesti kanalintujen metsästyksessä ja esitetään metsästyskokeissa, ns. käyttölinjaiset englanninsetterit. Toisen ryhmän muodostavat muut englanninsetterit, jotka ovat lähinnä näyttely- ja seurakoiria. Ryhmät ovat lähes yhtä suuret. Merkille pantavaa on, että ryhmässä muut liki kymmenvuotiaitten setterien osuus on huomattavan suuri. Näin jalostukseen käytettävissä olevien yksilöiden määrä on ryhmässä pienenemässä voimakkaasti. Rekisteröintien vuosittainen vaihtelu on ollut kokonaisuudessaan varsin suurta (kuva 1). Vuoden 1996 jälkeen rekisteröintien määrä laski selvästi. Käyttölinjaisten englanninsettereiden rekisteröintimäärät ovat kuitenkin pysyneet koko ajanjakson varsin tasaisina. Muiden osalta määrän putoaminen on ollut varsin dramaattinen. Viimeisinä vuosina rekisteröintimäärissä on ollut havaittavissa hienoista kasvua Rekisteröinnit vuosittain Kuva 1. Englanninsettereiden rekisteröinnit Suomessa vuosina Käyttö Näyttely Yhteensä

10 10 Kaikki rekisteröinnit Kotimaassa kasvatetut Tuonnit Vuosi Käyttö Muut Yhteensä Käyttö Muut Yhteensä Käyttö Muut Yhteensä Yhteensä Taulukko 1. Englanninsettereiden rekisteröinnit Suomessa vuosina Kotimaisten kasvattajien pentumäärät ja tuonnit on esitetty taulukossa erikseen. Suomessa rekisteröityjen pentueiden lukumäärät ovat vaihdelleet vuosina kokonaismäärän osalta välillä 5 23 pentuetta (taulukko 2). Keskimääräisesti tarkasteltuna ajanjaksolla on syntynyt 5 6 käyttölinjaista pentuetta ja 7 8 muuta pentuetta. Viimeisten viiden vuoden ( ) aikana pentueita on ollut keskimäärin tasan 10 vuosittain, joista 5 kumpaakin ryhmää. Pentueiden keskikoko aineistossa oli 6,3 pentua. Vuosi Käyttö Muut Yhteensä Yhteensä Keskikoko 6,5 6,2 6,3 Taulukko 2. Kotimaisten kasvattajien rekisteröimien englanninsetteripentueiden määrät vuosina sekä pentueiden keskikoot. Tuontikoirien osuus Suomessa rekisteröidyistä englanninsettereistä on ollut tarkastelujaksona varsin merkittävä (taulukko 1). Ajanjaksona Suomessa rekisteröitiin 80 ulkomaalaisten kasvattamaa koiraa eli 9,4 % rekisteröinneistä. Erityisen vilkasta toiminta on ollut käyttölinjaisten setterien suhteen, joilla tuontien osuus oli 12,4 %. Muilla osuus oli 6,9 %. Keskeisimmät maat, joista englanninsettereitä on vuosina tuotu ja rekisteröity Suomeen ovat olleet Norja (23 koiraa) ja Ruotsi (20 koiraa). Näistä maista tuodut setterit ovat olleet lähes pelkästään käyttölinjaisia. Käyttösukuisia koiria tuotiin lisäksi Tanskasta (5 koiraa), joten näissä linjoissa pohjoismainen yhteistyö on ollut varsin vankkaa ja monipuolista. Muitten englanninsettereiden osalta keskeisimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat (7 koiraa), Iso-Britannia (7 koiraa), Alankomaat (4 koiraa), Belgia (4 koiraa) ja Viro (4 koiraa).

11 11 Norjassa ja Ruotsissa englanninsettereiden rekisteröintimäärät ovat selvästi Suomea suurempia (taulukko 3). Ruotsissa rekisteröidään yli kaksinkertainen, ja Norjassa peräti yli kymmenkertainen määrä englanninsettereitä Suomeen verrattuna. Rekisteröintimäärien mukaan arvioituna Suomessa on noin 1 000, Ruotsissa noin ja Norjassa noin englanninsetteriä. Vuosittainen pentumäärä on Pohjoismaissa yhteensä yli pentua. Norjassa ja Ruotsissa setterit ovat suurelta osin käyttölinjaisia. Vuosi Suomi Ruotsi Norja * * Yhteensä (n ) Taulukko 3. Englanninsettereiden rekisteröintimäärät Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Norjan osalta puuttuvien tietojen (*) takia yhteismäärä on arvioitu edeltävän vuoden rekisteröintimäärän avulla. Tietolähteet: Svensk Engelsk Setterklubbs Avelsråd 2004, Norsk Engelsksetterklubb s Avlsråd Toimivien yhteyksien myötä Norjan, Ruotsin ja Tanskankin englanninsetterit ovat laajentamassa Suomen käytettävissä olevaa geenipohjaa. Toisaalta vuosikymmenten vuorovaikutuksen jäljiltä Pohjoismaiden sukulinjoissa on kohtuullisen runsaasti yhtymäkohtia. Monet Suomessakin jalostukseen käytetyistä yksilöistä pohjautuvat pohjoismaisiin käyttölinjoihin. Viiden sukupolven osalta laskettu sukusiitosaste Suomessa kasvatetuille englanninsetteripentueille on vuosilta keskimäärin 3,29 % (taulukko 4). Luku on laskettu 114 pentueelta, joiden sukutaulut olivat viideltä sukupolvelta käytettävissä. Käyttölinjaisilla pentueilla (52 pentuetta) sukusiitosaste oli keskimäärin 2,83 % ja muilla pentueilla (62 pentuetta) 3,68 %. Käyttölinjaisilla tuontikoirilla (40 yhdistelmää) sukusiitosaste oli 2,06 %. Muitten tuontien osalta sukusiitosaste oli yhdistelmissä, joista sukupolvet olivat käytettävissä (vain 5 yhdistelmää), 6,32 %. Englanninsettereiden sukusiitosasteen jakautuminen eri suuruusluokkiin kotimaassa vuosina kasvatettujen pentujen osalta on koko rotua ajatellen enemmän painottunut korkeisiin sukusiitosasteisiin kuin monilla Suomessa yleisillä roduilla, esimerkiksi suomen ajokoiralla tai kultaisella noutajalla (taulukko 5). Kuitenkin käyttölinjaisilla englanninsettereillä jakauma vastaa täysin näiden rotujen lukuja. Sen sijaan muilla englanninsettereillä jakauma on kohtalaisen lähellä gordoninsettereitä, joilla on sukusiitosasteen nousemisen takia jo asetettu rodun PEVISAohjelmassa rajoituksia yksilön jälkeläisten rekisteröintimääriin. Vuosien aikana vähintään yhden englanninsetteripentueen kasvatti yhteensä 65 kotimaista kasvattajaa (taulukko 4). Keskimäärin ajanjaksona toteutettiin 1,86 pentuetta kasvattajaa kohti, joten rodun kasvatustyö on varsin hajallaan ja pienimuotoista. Ei-käyttölinjaa (Muut) harrastavilla kasvatustoiminta oli käyttölinjaa intensiivisempää, mutta toiminnassa käytettiin selvästi pienempää urosmäärää. Ryhmän pentutuotto keskimäärin urosta kohti oli noin 15 pentua, mikä on varsin lähellä keskimääräistä 10 %:in osuutta kahden vuoden aikana syntyneistä pennuista

12 12 (17 pentua). Tätä 10 %:in osuutta voidaan pitää yksittäisen uroksen liikakäytön rajana. Asian merkitystä korostaa Suomen populaation kahtiajakautuminen. Käyttölinjaisten osalla vastaavaa ongelmaa ei juuri ole, keskimääräinen jälkeläismäärä oli vain 8 pentua urosta kohti. Lisäksi käyttölinjan geenipohjaa ja pentumäärää laajentaa pohjoismainen vuorovaikutus. Suomessa englanninsettereiden jalostustoiminnassa käytetään liiallisesti joitakin uroksia (taulukko 6). Tilanne on kuitenkin jonkin verran korjaantunut ennen vuotta 1995 vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Narttujen osalla vastaavaa ongelmaa ei juuri esiinny (taulukot 4 ja 7). Taulukossa 8 on esitetty yhteenveto englanninsettereiden rekisteröinneistä ja kasvatustoiminnasta viiden viimeisimmän vuoden ajalta, vuosilta Pienessä rodussa tätä pitemmän jakson tarkastelu kuitenkin kertoo enemmän ja luotettavammin. Taulukossa on lisäksi esitetty arviot rodun populaation tehollisesta koosta. Sukupolven (4 vuotta, ) ajalta laskettu arvio populaation tehollisesta koosta on 72,7. Ruotsalaisen Per-Erik Sundgrenin mukaan (Koiramme 9/2001, s ) rodun populaation tehollisen koon pitäisi olla vähintään 100. Luvun kasvattamiseen voitaisiin päästä käyttämällä jalostukseen yhtä montaa urosta ja narttua, rajoittamalla yksittäisten koirien jälkeläismääriä, välttämällä sukulaisten yhdistämistä ja korostamalla tuontien merkitystä. Jalostus ei saa tukeutua liikaa samanlinjaisiin koiriin. Kasvattajia, yhteensä Kasvattajia, joilla vähintään 2 pentuetta Pentuetta/ kasvattaja Käytettyjen yksilöiden määrät emät/ urokset Pentuetta urosta kohti Sukusiitos- % (5 sukupolvea) Käyttö , ,24 2,83 Muut , ,38 3,68 Yhteensä , ,70 3,29 Taulukko 4. Englanninsetterin kotimaiset kasvattajat, toteutetut pentueet, jalostukseen käytettyjen narttujen ja urosten määrät sekä pentueiden keskimääräiset sukusiitosprosentit Rotu / tyyppi Koirien lukumäärä Sukusiitosaste 0 6,25 % Sukusiitosaste 6,26 12,5 % Sukusiitosaste 12,51 25 % Sukusiitosaste 25,01 50 % Suomenajokoira ,2 % 9,8 % 3,4 % 0,7 % Kultainennoutaja ,8 % 9,5 % 3,0 % 0,7 % Gordoninsetteri ,6 % 21,2 % 12,2 % 0,0 % Englanninsetteri, käyttö ,1 % 9,5 % 2,4 % 2,1 % Englanninsetteri, muut ,3 % 17,3 % 9,4 % 0,0 % Englanninsetteri, yhteensä ,2 % 13,7 % 6,2 % 1,0 % Taulukko 5. Sukusiitosasteen jakautuminen eri suuruusluokkiin englanninsetterillä ja muutamalla muulla rodulla. Englanninsettereiden osalta jakaumat on laskettu kotimaisten kasvattajien vuosina rekisteröimistä pennuista viiden sukupolven osalta. Gordoninsetterin luvut ovat peräisin rodun jalostuksen tavoiteohjelmasta. Muut luvut ovat Katariina Mäen artikkelista, Koiramme-lehti 10/2001 ss

13 13 Uros Uroksen HD-tulos Pentueita Suomessa Pentuja yhteensä Suomessa Pennuista HDterveitä Pennuista HDsairaita HDmainintojen osuus kuvatuista Moon Magic Jug-Jug S62634/87 X* ,0 Fairray Showman FIN42419/95 B ,3 Barnset Dazzling Orange Duke FIN11634/95 B ,7 Tuliketun Story of Jug SF09674/89 B ,5 Misty Meadow s Bluejacket SF29170/94 C Tuliketun Tulilintu SF11200/91 A ,6 Tiitus SF15950/93 B ,0 Österlens Duke S28174/87 A ,3 Misty Meadow s Shooting Star SF19223/91 A ,0 Lapstar Kauto SF31081/90 B ,0 Moon Magic Po Pengtsson FIN14114/99 B ,3 Vallsett Starlite Flyer SF46405/94 C ,0 Fieldplay s Key Coloration AKCSBSF A ,3 Marron s Pal Joey SF46065/94 B ,9 Windem s Keep on Running FIN17671/96 B Finnstar Nimrod FIN31303/95 A ,3 Tuliketun Runoratsu FIN21916/01 B Tuliketun Avain-Huipulle FIN31140/95 B Hugin DK20303/93 A Rudy SF134093/85 X* Fairray Mannix SF36127/91 B , ,6 Taulukko 6. Suomessa eniten jalostukseen käytetyt englanninsetteriurokset Kyseisinä vuosina jalostukseen käytetyille uroksille on laskettu mukaan myös aiempien vuosien pennut. Lisäksi alla on vertailun vuoksi mainittu edellisen kauden kaksi eniten jalostuksessa käytettyä urosta. Käyttölinjaiset urokset on merkitty kursiivilla.

14 14 Emä Emän HDtulos Pentueita Suomessa Pentuja yhteensä Suomessa Pennuista HDterveitä Pennuista HDsairaita HDmainintojen osuus kuvatuista Stagedoor Windem Black Magic FIN22851/96 C ,7 Anas SF22617/92 A Heraldin Forelle FIN35887/95 B ,0 Heraldin All My Loving SF26988/92 B Granlundstorpets Disa FIN31610/97 B ,0 Tuliketun Aamun Utuhuntu SF22456/94 B Misty Meadows Texas Rose SF18011/92 B ,0 Bothwell Harwest Mouse SF17245/92 B ,6 Ansakorven Kusiainen FIN15296/96 A Kytömäki Justiina SF26979/92 C ,0 Vallset Starlite Kittiwake FIN43818/96 C ,0 Kogtveds D Isabel DK21276/90 B ,7 Bothwell Piece of Heaven FIN25469/96 C ,7 Bothwell East of Eden SF26003/89 D ,0 Rantakurun Honey SF36932/90 B ,3 Rochallor Humming Bird SF28015/94 B ,7 Taulukko 7. Suomessa jalostukseen eniten käytetyt englanninsetterinartut Käyttölinjaiset nartut on merkitty kursiivilla. Vuosi Kotimaiset rekisteröinnit, kpl Pentueita, kpl Tuonteja, kpl Kasvattajia, kpl Käytetyt urokset, kpl Käytetyt emät, kpl Populaation tehollinen koko, arvio , , , , ,8 Taulukko 8. Yhteenveto englanninsetterin tilanteesta Suomessa viimeisten viiden vuoden ( ) osalta. Sukupolven eli vuosien ajalta (4 vuotta) laskettu arvio populaation tehollisesta koosta on 72,7.

15 Luonne ja käyttöominaisuudet Luonne Rotumääritelmän mukaan englanninsetterin luonteen tulee olla erittäin ystävällinen ja hyväluonteinen. Luonteen merkitys jalostustoiminnassa nousee korostetusti esille arkipäivän elämisen takia. Metsästyskoirallakin suuri osa ajasta kuluu perheen parissa sekä muita ihmisiä ja koiria tavaten. Luonteella on myös merkitystä koiran käyttöominaisuuksiin ja koulutettavuuteen. Englanninsetteri ei ole kuitenkaan luonnetestattu rotu. Arvioita yksilöiden luonteesta saadaan käyttökokeiden tuomarikertomuksista sekä näyttelyarvosteluista. Englanninsettereiden jalostustoimikunta toteutti elo-syyskuussa 2003 metsästyslinjaisten englanninsettereiden omistajille kyselyn, jolla kartoitettiin koirien luonnetta, käyttöominaisuuksia ja terveyttä omistajan näkökulmasta. Kysely suunnattiin vuosina rekisteröityjen koirien omistajille siltä osin kuin osoitetiedot oli saatavilla. Vastauksiin ja niistä tehtäviin päätelmiin on omistajien mahdollisen subjektiivisuuden takia suhtauduttava ainakin osan arvioitujen ominaisuuksien suhteen varauksella. Saatu aineisto käsittää 165 englanninsetteriä. Englanninsettereiden omistajat pitivät pääosin koiriaan miellyttävinä perhekoirina, vaikka lähes kaikkia (98 %) käytettiinkin vähintään joskus metsästykseen ja kolmannesta erittäin paljon. Puolet vastaajista (50 %) arvioi koiransa erittäin lapsiystävälliseksi ja 40 % omistajista ilmoitti, ettei lasten suhteen ole ongelmia (kuva 2). Kuitenkin joka kymmenennellä englanninsetterillä oli arkuutta (7 %) tai vihaisuutta (2 %) lapsia kohtaan. Aroista koirista suurin osa oli narttuja. Suhtautuminen lapsiin % Urokset Nartut Yhteensä 0 Vihainen Aristaa Ei ongelmia Lapsiystävällinen Kuva 2. Englanninsetterin suhtautuminen lapsiin omistajien arvion mukaan.

16 16 Toisiin koiriin suhtautumisessa ilmoitettiin olevan hivenen enemmän ongelmia kuin lapsiin suhtautumisessa. Kuitenkin noin 29 % omistajista arvioi setterinsä tulevan erittäin hyvin toimeen toisten koirien kanssa ja 56 % vastaajista ilmoitti, ettei asiassa ollut ongelmia. Toisia koiria aristi tai pelkäsi 7 % settereistä. Vihaisesti tai aggressiivisesti muita koiria kohtaan käyttäytyi omistajien mukaan 8 % englanninsettereistä. Arkuus oli selvästi yleisempää nartuilla (83 % tapauksista) ja vihaisuus uroksilla (75 % tapauksista). Sukupuolten välisellä erolla oli myös tilastollista merkitsevyyttä. Suhtautuminen muihin koiriin parihaun aikana ei ollut omistajien vastausten perusteella merkittävä ongelma. Harvat paritoveriaan seuraavat setterit olivat pääasiassa nuoria koiria. Muutamat totesivat koiransa aristavan paritoveria. Lähes kolmanneksella vastaajista ei ollut kuitenkaan asiasta tietoa: parihakua ei oltu kokeiltu. Paukkuarkuutta englanninsettereillä ilmoitettiin olevan vähän. Omistajien mukaan vain yhdellä koiralla oli erittäin voimakas paukkupelko. Ampumista tai voimakkaita ääniä aristi 23 setteriä (14 %). Noin 85 %:lla englanninsettereistä ei ollut paukkuarkuutta. Kuitenkin sanallisissa kommenteissa näistä muutamalla todettiin olevan arkuutta ukkosta tai ilotulitusraketteja, mutta ei ampumista kohtaan. Settereiden luonteella todettiin omistajien vastausten perusteella olevan yhteyttä myös koirien käyttöominaisuuksiin ja koulutettavuuteen. Metsästyskelpoisuutta, nostohalukkuutta ja noudon koulutettavuutta koskevilla havainnoilla oli tilastollista merkitsevyyttä. Koirat, joilla ilmoitettiin olevan ongelmia (arkuutta tai vihaisuutta) suhtautumisessa toisia koiria kohtaan, toimivat useasti (88 %) enintään kohtuullisesti metsästyksessä. Hyvin metsästyksessä toimivia oli näistä siis vain 12 %. Settereillä, joilla ei näitä luonneongelmia todettu, enintään kohtuullisesti toimivien osuus oli noin puolet (54 %) eli näitten joukossa metsästyksessä hyvin toimivia oli selvästi enemmän. Settereillä, joilla ilmoitettiin olevan ongelmia (arkuutta tai vihaisuutta) suhtautumisessa toisia koiria kohtaan, oli muita koiria useammin ongelmia myös nostohalukkuudessa joko nostosta kieltäytymisenä tai linnun lentoonajon nihkeytenä. Noudon opettamisen suhteen setterit, joilla ilmoitettiin olevan ongelmia (arkuutta tai vihaisuutta) suhtautumisessa toisia koiria kohtaan, olivat muita yleisemmin hankalia kouluttaa. Ongelmatapauksista 61 % oli joko erittäin tai melko hankalasti opetettavissa noutamaan, kun vastaava osuus muilla koirilla oli 32 %. Erittäin hyviä opetettavia, lähes luontaisia noutajia oli ongelmatapauksista vain 9 %, mutta muista settereistä omistajien mukaan jo noin 26 %. Englanninsettereiden luonteet vastaavat pääosin rotumääritelmän luonnekuvausta, mutta jonkin verran esiintyy arkuutta. Vaikka englanninsetteriä pidetäänkin pääosin luonteeltaan miellyttävänä ja ongelmattomana rotuna, kasvattajien on syytä painottaa asian merkitystä jalostusja kasvatustoiminnassaan: esiintyviä luonneongelmia (arkuutta ja vihaisuutta) on kyettävä karsimaan rodusta pois. Yhdistelmiä on syytä harkita perusteellisesti ja hankkia myös luonteesta riittävästi tietoa ja kokemusta. Vahvaan taustatyöhön perustuvilla valinnoilla ja ratkaisuilla on suuri merkitys rodun kannalta, sillä tarkastelun perusteella luonnetta koskevat ongelmatapaukset näyttävät keskittyvän muutamiin linjoihin ja yksilöihin.

17 17 Käyttöominaisuudet Englanninsettereiden käyttöominaisuuksia tarkastellaan käytännön kanakoirametsästystä muistuttavissa kanakoirien metsästyskokeissa: kenttäkokeissa, tunturikokeissa ja metsäkokeissa. Englanninsettereitä esittäytyy rodunomaisissa käyttökokeissa vuosittain yksilöä keskiarvon ollessa 65 setteriä (kuva 3). Osallistumistrendi on ollut hivenen laskeva, mutta ilmeisesti seuraa käyttökoirien rekisteröintimäärää pienellä viiveellä. Koirakohtaisesti koekäyntejä on vuosittain keskimäärin runsaat 2,5 osallistunutta koiraa kohti. Arviolta kolmannes, enintään puolet vuosittain kokeissa käyvistä koirista on ensikertalaisia. Tämä tarkoittaa enintään yksilön osallistumista kokeisiin kunakin vuonna rekisteröidyistä settereistä. Kokeisiin vähintään kerran osallistuneiden koirien osuus on lähes puolet vuosittain rekisteröidyistä käyttölinjan englanninsettereistä. Koekäyntiluvuissa on mukana Kultamalja-kilpailu, jolloin monet koirat ovat vielä varsin kehittymättömiä ja jalostuksen kannalta huonosti arvioitavissa. Jalostustoiminnan kannalta kokeisiin osallistuvien määrää vuosittain rekisteröidyistä käyttökoirista tulisi pystyä pitämään nykyisellä tasolla, mieluummin hieman kasvattamaan. Englanninsettereiden koemenestys on ollut varsin tasaista viimeisen viiden vuoden aikana (kuva 4). Palkitsemisprosentti on liikkunut noin 20 %:in tuntumassa. Koepalkintoja on saatu vuosittain noin 30. Suurin osa palkinnoista on kenttä- ja tunturikokeista (kuva 5). Englanninsettereiden eri luokissa saamien palkintojen laadullinen jakautuminen on esitetty kuvassa 6. Kokeisiin osallistuneet ja rekisteröinnit ES-osallistujia Rekisteröinnit Kuva 3. Käyttökokeisiin osallistuneiden englanninsettereiden vuosittainen määrä sekä käyttölinjaisten englanninsettereiden rekisteröinnit Suomessa vuosina Lähde: Kanakoirakerho HHS ry:n vuosikirjoista kootut koetiedot sekä Kennelliiton rekisteröintitiedot.

18 18 ES koeosallistumiset ja -palkinnot Suomessa % % 20 % 15 % % % Palkinnot FIN Osallistumiset FIN Palkinto-% 0 % Kuva 4. Englanninsettereiden koeosallistumisten ja palkintojen määrät sekä palkitsemisprosentti vuosittain ajanjaksolla Lähde: Matti Juutin Kanakoirakerho HHS ry:n vuosikirjoista kokoamat koetiedot. 40 ES koepalkinnot koelajeittain KAME KATU KAKE Kuva 5. Englanninsettereiden saamien koepalkintojen määrät koelajeittain (KAME kanakoirien metsäkoe, KATU kanakoirien tunturikoe ja KAKE kanakoirien kenttäkoe) tarkasteltuna ajanjaksolla Lähde: Matti Juutin Kanakoirakerho HHS ry:n vuosikirjoista kokoamat koetiedot.

19 % ES koepalkinnot Suomessa luokittain 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % NUO AVO VOI Kuva 6. Englanninsettereiden saamien koepalkintojen laadullinen jakautuminen (palkinnot 1-3, voittajaluokassa 1-5) eri luokissa (NUO nuorten luokka, AVO avoin luokka ja VOI voittajaluokka) ajanjaksolla Lähde: Matti Juutin Kanakoirakerho HHS ry:n vuosikirjoista kokoamat koetiedot. Englanninsettereiden jalostustoimikunta toteutti alkusyksystä 2003 metsästyslinjoihin liittyvien englanninsettereiden omistajille kyselyn, jolla kartoitettiin koirien luonnetta, käyttöominaisuuksia ja terveyttä. Vaikka omistajien käsitykset ja koulutustaidot tai -halut vaihtelevat paljon toisistaan, kuvastavat kyselyn tulokset mielipiteitä rodun kelpoisuudesta käyttökoirana. Englanninsetterin maine rakentuu usein juuri omistajien puheiden ja kokemusten perusteella. Tässä mielessä saatu tieto kuvastaa sitä, mitkä piirteet ovat hyvällä tolalla ja missä olisi kehitettävää. Luotettavinta ja asiantuntevinta tietoa saadaan kuitenkin käyttökokeiden tuomarien arvioimana. Tyyli ei tunnu olevan rodun ongelmia. Omistajat pitivät englanninsetteriään tyyliltään tavallisimmin melko hyvänä (62 %) tai erittäin hyvänä (30 %). Englanninsetterien omistajat arvioivat odotetusti koiransa useimmiten joko melko laajahakuisiksi (59 %) tai erittäin laajahakuisiksi (30 %). Melko suppeana setterinsä hakutyöskentelyä piti vain 11 % vastaajista. Hakutyöskentelyä sanallisesti arvioineista runsas kolmannes piti setterinsä hakua peitteisessä maastossa liian laajana. Muutamien mielestä haku aukeni liikaa avoimessa maastossa. Joitakin koiria luonnehdittiin maininnoilla syntynyt tuntureille tai sopii pelloille. Hakutyöskentelyä sanallisesti arvioineista lähes kolmannes totesi koiransa sopeuttavan hakunsa laajuutta maaston peitteisyyden mukaan. Omistajan tyytyväisyyden kannalta haun laajuutta ratkaisevampaa on koiran halu yhteistyöhön. Vastausten perusteella englanninsetterit pitävät yhteyttä ohjaajaansa hyvin vaihtelevasti, mutta enimmäkseen vähintään melko hyvin (73 %). Omistajien mielestä erittäin huonosti yhteyttä pitäviä,

20 20 jopa itsekseen metsästäviä koiria oli koko joukosta 5 %. Lisäksi ongelmia yhteydenpidossa oli joka viidennen (21 %) koiran kanssa. Sukupuolittain tarkasteltaessa voidaan havaita, että ongelmat ovat uroksilla selvästi yleisempiä kuin nartuilla. Ero yhteydenpidossa urosten ja narttujen välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Kyselyn vastausten perusteella englanninsetterit ovat melkoisessa määrin kuumia koiria. Lähes kolmannes (31 %) vastaajista ilmoitti koiransa kuumenevan lintutilanteessa melkoisesti ja tauon olevan tarpeeseen. Lisäksi 7 % settereistä meni tavallisesti täysin hallitsemattomaksi ja toimintakelvottomaksi. Kuumeneminen ilmeni yleisesti peräänmenona: mitä levottomampi koira, sitä suurempia ongelmia oli peräänmenossa. Onneksi omistajien mukaan suuri osa koirista (41 %) pysyi lintutilanteessa melko rauhallisena, ja jatkotyöskentelykin onnistui. Lisäksi erittäin hyvähermoisena piti setteriään lähes joka kuudes (15 %) koiranomistaja. Seisovan lintukoiran perustaito on englanninsetterillä varsin hyvin kunnossa: puolet setterin omistajista (50 %) arvioi koiransa seisontakynnyksen olevan kohdallaan. Hieman herkkänä seisojana setteriään piti runsas neljännes (27 %) vastaajista, mutta selvästi liian varovaisena ja herkkänä seisomaan koiraansa piti vain muutama vastaaja (4 %). Seisontakynnyksen mataluus ilmeni tuloksettomien seisontojen yleisyytenä. Hieman liian korkeana setterinsä seisontakynnystä piti vain noin joka yhdeksäs (11 %) vastaaja. Seisonnan syntymisessä oli ongelmia vain yksittäisillä settereillä (3 %). Riistalle heräämisen ja seisontaiän suhteen vastaajat pitivät englanninsetteriä yleisesti melko varhaiskypsänä (49 %) tai erittäin varhaiskypsänä (24 %). Melko myöhäisenä kehitykseltään koiraansa piti vajaa viidennes vastaajista (19 %). Erittäin hitaaksi setterinsä kypsymisen arvioi vain muutama omistaja. Linnunkäsittelytaidoiltaan omistajat arvioivat setterinsä tavallisimmin (56 %) melko hyviksi. Lisäksi erittäin hyvinä, oivallisina taitoja piti 15 % vastaajista. Toisaalta vastaava määrä (15 %) setterinomistajista ilmoitti koiransa linnunkäsittelytaitojen olevan melko huonoja. Erittäin huonona lintujen käsittelijänä pidettiin vain muutamaa koiraa (2 %). Monet setterinsä lintutyöskentelyä sanallisesti arvioineet nostivat esille hyvän linnunlöytökyvyn. Englanninsetterin käyttökelpoisuuden osalta puolet omistajista (50 %) arvioi koiransa toimivan kohtuullisesti metsästyksessä (kuva 7). Tämän lisäksi 38 % vastaajista kertoi setterinsä toimivan hyvin. Metsästyskelvottomana koiraansa piti vain muutama vastaaja (4 %). Luonteen tarkastelussa todettiin, että setterit, joilla ei ollut arkuutta tai vihaisuutta toisia koiria kohtaan, toimivat metsästyksessä tavallisesti paremmin kuin luonneongelmaiset. Omistajien vastausten mukaan lähes puolella settereistä (49 %) oli erittäin vähän, jos lainkaan, tuloksettomia seisontoja. Jonkin verran tuloksettomia seisontoja esiintyi runsaalla kolmanneksella (39 %) koirista. Erittäin runsasta tuloksetonta seisomista tapahtui vain 5 %:lla vastanneiden settereistä. Uroksilla tämä oli hivenen narttuja yleisempää. Yli puolet setterien omistajista (56 %) vastasi koiransa nostavan tavallisesti täsmällisesti, suoraan linnulle. Neljänneksellä (26 %) koirista arvioitiin olevan toisinaan epätarkkuutta. Lintua väistäviä settereitä vastanneilla oli vain muutama (2 %). Nostoa koskeviin kysymyksiin omistajat osasivat vastata muita ominaisuuksia heikommin. Nuorilla koirilla asiaa ei vielä riittävästi osattu arvioida, mutta joukossa oli myös vastaajia, jotka eivät ajaneet lintuja lentoon koirillaan. Setterin suoritus päättyi tällöin lintujen löytämiseen ja seisontaan.

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011 2015. Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jalostustoimikunta

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011 2015. Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jalostustoimikunta ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011 2015 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jalostustoimikunta SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto... 3 2 Rodun tausta... 5 3 Järjestöorganisaatio

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Eri rotujen huomioon ottaminen koearvostelussa

Eri rotujen huomioon ottaminen koearvostelussa Eri rotujen huomioon ottaminen koearvostelussa Paula Horne SPME-tuomareiden neuvottelupäivät 21.-22.1.2012 Kokeet kilpailut metsästys Kokeiden tarkoitus palvella käyttöä ja jalostusta: käyttöominaisuuksien

Lisätiedot

Ohessa vuosina 2001-2005 voimassa ollut tavoiteohjelma:

Ohessa vuosina 2001-2005 voimassa ollut tavoiteohjelma: Ohessa vuosina 2001-2005 voimassa ollut tavoiteohjelma: 1.Taustaa 2. Englanninsetterin tulo Suomeen 3. Kanakoirakerho-Hönshundssektionen r.y.-rotujärjestö 4. Jalostustyön lähtökohdat 5. Englanninsettereille

Lisätiedot

Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos. Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI

Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos. Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [14.03.2015] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Punainen irlanninsetteri

Punainen irlanninsetteri Punainen irlanninsetteri Jalostuksen tavoiteohjelma 2009 2013 Sisällys: 1. Yhteenveto........................................ 3 2. Rodun tausta........................................4 3. Järjestöorganisaatio

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Sisällys: 1. YHTEENVETO

Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Sisällys: 1. YHTEENVETO Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Sisällys: 1. YHTEENVETO Tässä amerikankettukoiran jalostuksen tavoiteohjelmassa (JTO) käydään läpi lyhyesti rodun alkuperä

Lisätiedot

Pointteri Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2015

Pointteri Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2015 Pointteri Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2015 SISÄLTÖ 1 YHTEENVETO... 1 2 RODUNTAUSTA... 3 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4 RODUN NYKYTILANNE... 7 4.1 Populaation rakenne ja jalostuspohja...

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA JA PERINNÖLLISTEN VIKOJEN JA SAIRAUKSIEN VASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2009 31.12.2013 Hyväksytty Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry 23.2.2008 Suomen Kennelliitto ry:n Jalostustieteellinen

Lisätiedot

VASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2014 31.12.2018

VASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2014 31.12.2018 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA JA PERINNÖLLISTEN VIKOJEN JA SAIRAUKSIEN VASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2014 31.12.2018 Hyväksytty Gordoninsetterijaoksen kokouksessa 16.3.2013 Kanakoirakerho-Hönshundssektionen

Lisätiedot

Punavalkoinen Irlanninsetteri

Punavalkoinen Irlanninsetteri KKK-HHS RY / IRLANNINSETTERIJAOS Punavalkoinen Irlanninsetteri Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 15.3.2014 Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN KENNELPIIRIN ALUEEN ENGLANTILAISTEN KANAKOIRIEN HARRASTUSTOIMINTAA VUOSIEN SAATOSSA

POHJOIS-POHJANMAAN KENNELPIIRIN ALUEEN ENGLANTILAISTEN KANAKOIRIEN HARRASTUSTOIMINTAA VUOSIEN SAATOSSA Oulu 21.5.1996 POHJOIS-POHJANMAAN KENNELPIIRIN ALUEEN ENGLANTILAISTEN KANAKOIRIEN HARRASTUSTOIMINTAA VUOSIEN SAATOSSA Ennen ja nyt Englantilaisten kanakoirien harrastustoiminnan voidaan katsoa käynnistyneen

Lisätiedot

Menneiltä vuosilta. Kuva 1900-luvun alusta. Riekkotunturin Carmen ja Matti Juuti 1979. Kuva vuodelta 1980.

Menneiltä vuosilta. Kuva 1900-luvun alusta. Riekkotunturin Carmen ja Matti Juuti 1979. Kuva vuodelta 1980. Menneiltä vuosilta Kuva 1900-luvun alusta. Riekkotunturin Carmen ja Matti Juuti 1979. Kuva vuodelta 1980. 8 Kuvat: Kanakoirakerho / Suomen Metsästysmuseon kuvakokoelma ja Eeva Anttinen. Kuva vuodelta 1978.

Lisätiedot

Helsinki 7.2.2006 L.L. Suomenajokoiran jalostuksen tavoiteohjelma. Toiminta-ajatus

Helsinki 7.2.2006 L.L. Suomenajokoiran jalostuksen tavoiteohjelma. Toiminta-ajatus Liite SAJ-FSK:n Naantalissa 25.3.2006 pidettävän vuosikokouksen pöytäkirjaan asiakohtaan suomen ajokoiran jalostuksen tavoiteohjelma. Liite sisältää eriävän mielipiteen hallituksen esitykseen suomenajokoiran

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma

Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n vuosikokouksessa 26.2.2006. Voimaantuloaika 1.1.2007. Sisällys 1 YHTEENVETO...2 2. KERRYNTERRIERIN TAUSTA...4 2.1.

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Ryhmä: 1 FCI:n numero: 347 Hyväksytty: FCI 12.8.2011 Kennelliitto 8.5.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Pohjoismainen

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Pohjanpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 SPINONE 165

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 SPINONE 165 Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 SPINONE 165 Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on laaja tietopaketti käsittelemästään rodusta kaikkien rodun harrastajien

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

KANAKOIRIEN METSÄSTYSKOKEIDEN SÄÄNNÖT

KANAKOIRIEN METSÄSTYSKOKEIDEN SÄÄNNÖT KANAKOIRIEN METSÄSTYSKOKEIDEN SÄÄNNÖT Voimassa 1.8.2011 alkaen. 1 1 KOKEEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA Kanakoirien metsästyskokeiden ensisijaisena tavoitteena on tukea jalostustyötä selvittämällä osallistuvien

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle Jalostuksen tavoiteohjelma Beagle Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto Toukokuu 2015 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Vesikoirat ry. Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2007 2011

Vesikoirat ry. Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2007 2011 Vesikoirat ry Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2007 2011 Espanjanvesikoiran rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2007 2011. Alkuperäinen tavoiteohjelma on vuodelta 1998, joka on uusittu

Lisätiedot

Punainen irlanninsetteri

Punainen irlanninsetteri KKK-HHS RY/IRLANNINSETTERIJAOS Punainen irlanninsetteri Jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 16.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 7.5.2013

Lisätiedot

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely Astuu voimaan vuonna 2015 Näyttelykilpailujen säännöt Vuoden Coton ja Vuoden VeteraaniCoton-kilpailuihin osallistuu vakituisesti Suomessa asuvan Coton de Tuléar Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa

Lisätiedot

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Ryhmä: 3 FCI:n numero: 139 Hyväksytty: FCI 2.4.2001 SKL-FKK 8.6.2002 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2016. Eestinajokoira

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2016. Eestinajokoira JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2016 Eestinajokoira Suomen Ajokoirajärjestö 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto... 3 2 Rodun tausta (kirj. Juhani Alanen)... 4 2.1 Eestinajokoiran historia... 4 3 Järjestöorganisaatio

Lisätiedot

Ohjeita ensimmäiseen ajokokeeseen aikovalle

Ohjeita ensimmäiseen ajokokeeseen aikovalle Ohjeita ensimmäiseen ajokokeeseen aikovalle Sinunkin ajavan Beaglesi perinnölliset metsästysominaisuudet ovat jalostustoiminnan ansiota. Tuomalla Beaglesi ajokokeeseen annat oman arvokkaan panoksesi tämän

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Syyskokouksen pöytäkirja 2014

Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Suomen Bassetkerho ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.11.2014 klo 14.00 Tampere, Sokos hotel Ilves. Läsnä: Simopekka Mäkinen Sari Karlsson Jyrki Karlsson Antti Nuutero Jaana

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat Rodun käyttäytyminen käytöskyselyn satoa Cockerspanielit ry aloitti kesällä 29 sähköisen tiedon keruun koirien käyttäytymisestä, jolloin sekä Cockerspanieli lehdessä että kerhon nettisivuilla julkaistiin

Lisätiedot

Vehnäterrierin jalostuksen tavoiteohjelma (luonnos)

Vehnäterrierin jalostuksen tavoiteohjelma (luonnos) Vehnäterrierin jalostuksen tavoiteohjelma (luonnos) Sisällys 1 YHTEENVETO...2 2 VEHNÄTERRIERIN TAUSTA...4 2.1 Historia...4 2.2. Vehnäterrieri maailmalla...4 2.3. Rodun saapuminen Suomeen...4 2.4 Rodun

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118 Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020 Isomünsterinseisoja 118 Hyväksytty Saksanseisojakerho ry:n vuosikokouksessa 25.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.8.2015 Koonnut:

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117 Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117 Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on laaja tietopaketti pitkäkarvaisesta

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

Englanninsetterijaoksen varapuheenjohtaja Tero Laaksonen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi roturingin kokoukseen ja avasi kokouksen.

Englanninsetterijaoksen varapuheenjohtaja Tero Laaksonen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi roturingin kokoukseen ja avasi kokouksen. ENGLANNINSETTERIJAOKSEN ROTURINKI Aika: 23.02.2008 Paikka: Hotelli Lakeus Seinäjoki Läsnä: 12 henk. 1. Kokouksen avaus Englanninsetterijaoksen varapuheenjohtaja Tero Laaksonen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: REKISTERINUMERO: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: VANHEMMAT: KASVATTAJA: TUNNISTUSMERKINTÄ: SUKUPUOLI: UROS UROKSELLA

Lisätiedot

Alustavat säännöt 30.8.2012.

Alustavat säännöt 30.8.2012. Alustavat säännöt 30.8.2012. Huom! nämä on siis alustavat ja niitä viilataan vielä palautteen ja kehitysehdotusten mukaisesti. Kuitenkin jotain mistä lähteä liikkeelle ja lähellä esityskelpoisuutta myös

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00. DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.0000 alkaen 1. Kokeen tarkoitus Ajokokeiden tarkoituksena on saada

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru

Lisätiedot

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2011 31.12.2015 SPINONE 165

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2011 31.12.2015 SPINONE 165 Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2011 31.12.2015 SPINONE 165 Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on laaja tietopaketti käsittelemästään rodusta kaikkien rodun harrastajien

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Suomen Belgianpaimenkoirayhdistys ry JALOSTUKSEN POIKKEUSLUPAOHJEISTUS YLEISTÄ REKISTERÖINNEISTÄ Kennelliiton koirarekisteriohje (voimassa 01.01.2013 alkaen). Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben r.y.

Lisätiedot

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2011 31.12.2015 STABYHOUN 222

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2011 31.12.2015 STABYHOUN 222 Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2011 31.12.2015 STABYHOUN 222 1 Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on laaja tietopaketti käsittelemästään rodusta kaikkien rodun harrastajien

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma antaa tietoa koiranomistajille, kasvattajille sekä koiran hankkimista suunnitteleville.

Jalostuksen tavoiteohjelma antaa tietoa koiranomistajille, kasvattajille sekä koiran hankkimista suunnitteleville. VENÄJÄNAJOKOIRAYHDISTYS RY VENÄJÄNAJOKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Sisällys: 1. Yhteenveto 2. Rodun tausta 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia 4. NYKYTILANNE 4.1 Populaation koko ja rakenne 4.2

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut xx.xx.xxxx SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta

Lisätiedot

PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013

PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013 PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013 Hely, 038977/80, ( Ensimmäinen Beagleni ) Hilu, 25483A/ 76& MVA Tommi, 18685/78 Miten se tapahtui Tasapurentainen, tiukka, innokas ja liian hyvä vei etusormen Kolmet

Lisätiedot