ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA"

Transkriptio

1 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jalostustoimikunta

2 2 SISÄLLYS 1. YHTEENVETO 3 2. RODUN TAUSTA 5 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO 8 4. RODUN NYKYTILA Populaation koko ja rakenne Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muita englanninsettereillä esiintyviä sairauksia Englanninsettereillä kyselytutkimuksessa todetut sairaudet Ulkomuoto YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT Visio Rotujärjestön jalostustavoitteet Rotujärjestön strategia Uhat ja mahdollisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA LÄHTEET JA LISÄTIEDOT LIITTEET 49 Englanninsetterin rotumääritelmä sivu

3 3 1. YHTEENVETO Englanninsetterien jalostus aloitettiin varsinaisesti 1700-luvun lopulla Brittein saarilla. Tavoitteena oli jalostaa kanalintumetsästykseen seisova lintukoira, jolla on hyvä linnunkäsittelytaito ja kyky työskennellä laajasti, vauhdikkaasti, kestävästi ja tyylikkäästi vaikeissakin maastoissa. Keskeisin työ rodun luomisessa tehtiin 1800-luvulla. Pohjoismaihin ja Suomeen rotu juurtui 1800-luvun lopulla. Maissa on tuosta ajasta lähtien tehty merkittävää jalostuksellista yhteistyötä ja onnistuttu säilyttämään rodulle alun perin asetetut vaatimukset. Englanninsettereitä ja muita englantilaisia kanakoiria edustaa nykyisin Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry, joka on historialtaan Pohjoismaiden vanhin rotujärjestö. Englanninsettereitä rekisteröidään nykyisin Suomessa noin yksilöä vuosittain. Rodun kokonaismäärä on noin koiraa. Englanninsetterin kauniin ulkonäön ja miellyttävän luonteen takia rotu on kuitenkin jakautunut kahteen eri ryhmään, joiden yksilöitä ei juuri käytetä keskenään jalostuksessa: metsästyksessä ja kokeissa käytettäviin käyttölinjaisiin englanninsettereihin sekä seurakoiriin. Käyttölinjan osalta rodun geenipohjaa laajentaa englanninsetterin yleisyys muissa maissa, varsinkin yhteydet Pohjoismaihin ovat hyvät. Rodun sukusiitosaste on erityisesti seurakoiralinjaisten osalta kohtuullisen suuri. Rodussa käytetään liikaa yksittäisiä uroksia. Luonteeltaan Suomen englanninsetterit ovat pääosin rotumääritelmän mukaisesti erittäin ystävällisiä ja hyväluonteisia. Rodussa esiintyy kuitenkin jonkin verran arkuutta. Käyttötarkoituksessaan kanalintujen metsästyksessä englanninsetteri on tyylikäs, kestävä, laajahakuinen ja linnunkäsittelytaitoinen. Riistainto ja kiihkeys vaikeuttavat rodun koulutettavuutta. Englanninsetteri on rotuna kuulunut lonkkanivelen kehityshäiriön (HD) osalta PEVISA-ohjelmaan vuoden 1987 alusta lähtien. Vuoden 2005 loppuun voimassa olevan ohjelman mukaan pentujen rekisteröimisen ehtona on vanhemmista annettu lonkkakuvauslausunto. Tavoitteena on ennaltaehkäistä kehityshäiriöiden syntymistä ja varmistaa englanninsetterin kestävyys kanakoirametsästyksessä. Englanninsettereitä kuvataan noin 40 %:ia rekisteröintimääristä. Vuosina rekisteröityjen englanninsettereiden HD-aste oli tutkimustulosten mukaan 30,4 %. Käyttölinjaisilla settereillä HD-aste (21,1 %) oli selvästi muita settereitä (38,1 %) alhaisempi. HD-kuvauksista ja valistuksesta huolimatta jalostukseen on käytetty sairaita yksilöitä, jopa D- ja E- lonkkaisia koiria. Englanninsettereillä terveitten jälkeläisten osuus pienenee jyrkästi vanhempien HD-tulosten huonontuessa. D- ja E-lonkkaisten vanhempien pennuista ei tarkastelujaksona kuvattu ainuttakaan tervettä koiraa. Näiden sairaita jälkeläisiä tuottaneiden yhdistelmien karsiminen jalostuksesta esimerkiksi HD-raja-arvon C avulla ei olisi olennaisesti kaventanut rodun geenipohjaa. Tarkastelun perusteella on syytä jatkaa rodun PEVISA-ohjelmaa, ja määrittää vanhempien HD-kuvauksen lisäksi rekisteröinnin raja-arvoksi lonkkaniveldysplasian aste C. Rotumääritelmän mukaan englanninsetteri on yleisvaikutelmaltaan keskikokoinen, puhdaslinjainen, olemukseltaan ja liikkeiltään tyylikäs. Rakenteeltaan koiran on kyettävä selviytymään kanakoirametsästyksessä, jossa koiran tulee tyylikkäästi laukaten edetä jopa useita tunteja päivässä. Suomen englanninsetterit ovat kuitenkin ulkomuodoltaan epäyhtenäisiä. Populaatiossa on sekä liian kevyitä ja ilmavia että liian raskasrakenteisia settereitä. Myös sukupuolileiman suhteen rodussa on ongelmia. Lisäksi säkäkorkeus erottaa koiria. Pohjoismaissa on käyttökoirien osalta jalostusvalinnoissa noudatettu yhteispohjoismaisesti 1900-luvun alkupuolella hyväksyttyjä kokorajoja, jotka perustuvat Englannissa alun alkaen sovittuihin käyttökoirien mittoihin. Nämä kokorajat ovat nykyistä FCI:n hyväksymää rotumääritelmää matalampia. Liian suuri koko haittaa englanninsetteriltä vaadittavaa eleganttia ja ergonomista työskentelyä. FCI:n säkäkorkeuksien

4 4 pienentämisestä on tehty useiden maiden toimesta ja Englannin tukemana aloitteita, jotka eivät ole vielä tuottaneet tulosta. Rodun koon mahdollinen suureneminen vaarantaa yli sata vuotta jatkuneen ja tärkeän yhteistyön Pohjoismaissa, joissa noudatetaan alkuperäisiä mittoja. Englanninsettereillä vuoden 2005 loppuun saakka voimassa ollut jalostuksen tavoiteohjelma on toiminut hyvin ohjenuorana rodunomaiseen käyttötarkoitukseen tähtäävässä kasvatustoiminnassa. Ohjelman esittämät rodun jalostuksen keskeiset tavoitteet (perinnölliset metsästysominaisuudet ja niihin kytkeytyvä tasapainoinen luonne, koulutettavuus ja terveys sekä pohjoismaisen metsästystyypin hyvä rakenne ja jalo ulkomuoto) antavat perustan tavoiteohjelmaa uudistettaessa. Uudessa tavoiteohjelmassa englanninsetterin rodunjalostuksen visiona on: Englanninsetteri on tyylikäs, laajahakuinen ja linnunkäsittelytaidoiltaan hyvä metsästyskoira, joka terveytensä, luonteensa, rakenteensa ja käyttöominaisuuksiensa puolesta selviytyy oivallisesti rodun alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, mutta myös ystävällisenä kotikoirana. Englanninsetteripopulaatiota koskeva keskeisin jalostustavoite on rodun jalostuspohjan laajentaminen. Suomen ja ulkomaiden geenimateriaalin monipuolisella hyödyntämisellä estetään rodun elinvoiman heikkenemistä ja rajoitetaan lisääntymis- ja terveysongelmia. Tavoitteeseen liittyen pyritään mm. sukusiitosasteen alentamiseen, tuontikoirien ja jalostusurosten määrien kasvattamiseen sekä yksittäisten urosten ja eri verilinjojen tasapainoiseen käyttöön jalostuksessa. Englanninsetterin luonnetta koskeva keskeisin jalostustavoite on vähentää rotumääritelmän ja rodunomaisen käyttötarkoituksen mukaisesta luonteesta poikkeavien yksilöiden määrää kannassa. Rodun luonteen parantamiseksi pyritään kehittämään tiedonhankintamenetelmiä luonnepoikkeamien (arat tai vihaiset) selvittämiseksi ja jalostuksesta karsimiseksi. Käyttöominaisuuksien suhteen keskeisenä jalostustavoitteena on englanninsetteri, joka on tyylikäs, laajahakuinen ja linnunkäsittelytaidoiltaan hyvä metsästyskoira. Elegantin tyylin ja tulisen metsästysinnon rinnalla kehitetään tasapainoista luonnetta, helppoa koulutettavuutta ja yhteistyöhalua. Tavoitteina ovat myös mm. linnun oton täsmällisyys ja lentoonajon halukkuus. Perinnöllisten käyttöominaisuuksien seurantaan pyritään kehittämään mittareita. Terveyden osalta keskeisin jalostustavoite on englanninsetteri, joka ilmiasultaan ja perimältään terveenä selviytyy metsästyksessä ja kestää pitkäaikaisen raskaan fyysisen rasituksen. Tavoitteina on alentaa rodun HD-astetta sekä D- ja E-lonkkaisten osuutta kuvatuista koirista. HDtulokseltaan D- ja E-lonkkaiset koirat esitetään rajattavaksi jalostuksesta PEVISA-ohjelman rajaarvon avulla. Muiden rodussa tavattujen sairauksien yleistyminen pyritään torjumaan. Ulkomuotoon liittyvänä keskeisenä jalostustavoitteena on rotumääritelmän ja rodunomaisen käyttötarkoituksen mukaisen ulkomuodon ja rakenteen säilyttäminen. Tavoitteina on mm. käyttötarkoitukseensa soveltuvan tyylikkään rotutyypin hyväksyttäminen ja vaaliminen, tasapainoinen ja riittäväluustoinen rakenne, oikea sukupuolileima sekä ryhdikkäiden ja eloisien liikkeiden vaaliminen ja rakenteellisten virheiden vähentäminen. Lisäksi tavoitteena on osallistua kansainväliseen yhteistyöhön rotumääritelmän kokorajojen pienentämiseksi englanninsetterin käyttötarkoitukseen soveltuviksi. Tavoiteohjelmassa esitetään keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Näitä ovat mm. tietojen kokoaminen, tilastojen laatiminen ja julkistaminen, kasvattajien ja tuomareiden kouluttaminen, jalostusneuvonnan ja -suositusten antaminen sekä kansainvälinen yhteistyö. Lisäksi tarkastellaan rotuun kohdistuvia riskejä sekä esitetään tavoiteohjelman toteutumisen seurantakeinot.

5 5 2. RODUN TAUSTA Kirjasta Kuinka koulutan kanakoirani Pointteri ja setterit kotona ja kentällä, Otto Ramel ja toimituskunta: Englanninsetteri Rodun historia, Erik. E. Anttinen, s referoiden ja suoraan lainaten. Rodun alkuperä ja kehitys Englanninsetterin varhaismuodot perustuvat ilmeisesti jo 1500-luvulla käytettyihin setting dog - nimityksen saaneisiin lintukoiriin. Ne olivat matalajalkaisia, pitkärunkoisia, vahva- ja kiharakarvaisia ja varsin karkearakenteisia. Paikantaessaan linnun tai lintuparven ne yleensä heittäytyivät makaavaan seisontaan. Ilmeisesti Northhumberlandin herttua oli ensimmäinen, joka harrasti verkkometsästystä tämänkaltaisilla koirilla. Nuo setterin varhaismuodot olivat samankaltaisia kuin Ranskassa käytetyt ns. peltospanielit. Nekin pysähtyivät hetkeksi saatuaan ilmavainun riistasta. Ilmeisesti kaikkien setterirotujen taustalta löytyy myös espanjalaista pointteria, perdigueoa. Kanaalin molemmin puolin kehitettiin tuohon aikaan hyvin monia tuollaisia spanieleihin pohjautuvia verilinjoja, joihin valkea setteri pohjautuu. Varsinaista englanninsetteriä on jalostettu noin 220 vuotta eli suurin piirtein 1785-luvulta lähtien. Pyrkimyksenä on ollut kehittää perusväriltään valkea, mutta myös mustaa, ruskeaa tai keltaista väriä omaava tai kolmivärinen, kohtuullisen pitkäkarvainen, hyvävainuinen seisova lintukoira, joka olisi korkeajalkaisempi kuin tuolloinen spanieli ja kykenevämpi työskentelemään laajemmin, suurella vauhdilla, kestävästi ja silti tyylikkäästi vaikeissakin maastoissa: kanervikoissa, nummilla, soilla tai tuntureilla. Peltopyyn, riekon ja muiden painautuvien kanalintujen sekä eräiden kahlaajien urheilumetsästyksen kehitys perustui lentoonammuntaan soveltuvien aseiden kehitykseen. Erityisesti takaaladattavien haulikoiden valmistustaidon kasvaessa kyettiin luomaan niin lukkorakenteeltaan kuin perältäänkin nopeaan lentoonammuntaan soveltuvia aseita. Oli jalostettava koira, jonka linnunkäsittelykyky loisi täsmällisyydeltään ja eleganssiltaan arvokkaat lähtökohdat riistalinnun lentoon ammunnalle. Näin miehen ja koiran yhteistoiminta voisi parhaiten tyydyttää vaativaa englantilaista makua. Monet englantilaiset, skotlantilaiset ja walesilaiset aatelismiehet ja varakkaat porvarit olivat pyrkineet tuollaisen setterin kehittämiseen. Nykyisen englanninsetterimme kannalta keskeisin kasvattajahahmo oli kuitenkin Edward Laverack ( ). Kanalintujen innokkaana metsästäjänä hän paneutui jo nuorena luomaan englanninsetteriä, joka täyttäisi nuo suuret vaatimukset. Hän tutki tarkoin tuona aikana vaikuttaneiden kasvattajien aikaansaannoksia, ja päätyi valitsemaan oman työnsä lähtökohdiksi kaksi pastori A. Harrisonin kasvattamaa yksilöä: uroksen nimeltä Ponto ja nartun nimeltä Old Moll. Laverack kertoo kirjassaan The Setter (1872) rakentaneensa kasvatustyönsä pelkästään noiden kahden koiran varaan tiukan sukusiitoksen avulla. Kuitenkin on aivan ilmeistä, ettei Laverackin 40 vuotta jatkunut kasvattajan työ ole voinut tapahtua ilman vieraampaakin verta. On tutkittu, etteivät miehen vanhoilla päivillään laatimat sukutaulut voi pitää kaikilta osin paikkaansa. Ilmeisesti Laverack on käyttänyt jossain vaiheessa linjoihinsa myös irlanninsetteriä. Laverack pääsi kasvatustyöllään hyvin lähelle asettamiaan päämääriä. Hän loi englanninsetterin, jolla on pitkä, kevyt pää yhdensuuntaisin horisontaalisin linjoin, tummat silmät, matalalle ja taakse

6 6 sijoittuneet korvat, vahva eturakenne, vinot lavat, vankka lantio, leveä reisi, voimakkaasti kulmautuneet raajat ja vaihtelevalta säältä suojaava turkki. Käyttöominaisuuksista hän asetti korkeimmalle tyylin ja nopeuden, sekä valtavan kestävyyden liittyneenä hyvään linnunlöytökykyyn. Laverackin innostus liian monien sukupolvien sukusiitokseen johti lopulta laskukauteen. Onneksi hänen ihailemansa ystävä R. Ll. Purcell Llewellin jatkoi hänen kasvatustyötään säilyttämällä parhaita ominaisuuksia ja karsimalla heikkouksia. Llewellin on todennut, että Laverackin setterilinjalle oli ominaista kovakorvaisuus, vaikea opetettavuus ja taipumus yksin metsästämiseen. Llewellin kykeni vähentämään näitä heikkouksia, mutta samalla säilyttämään ja kehittämään edelleen Laverack-setterin tasapainoista, eleganttia ja jaloa olemusta. Hänen luomaansa setteriä alettiin USA:ssa ja Kanadassa kutsua Llewellin-setteriksi, ja juuri se on myös meidän pohjoismaisen setterimme käyttöperimän tausta. Llewellin-setteri polveutuu suurelta osin kolmesta Laverack-yksilöstä: uroksesta Dash II sekä nartuista Countess ja Nellie. Näistä Countess oli legenda jo eläessään sekä jalon ulkomuotonsa että erityisen vahvojen käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Myös Llewellin pyrki Laverackin tavoin sisäsiitokseen peräkkäin muutamien polvien ajan, mutta hän liitti aina määrävälein linjaansa tarkoin valitsemaansa vierasta verta. Llewellin kehitti setterinsä hieman kevyemmäksi kuin Laverack, mutta säilytti periaatteessa kaikki rakenteelliset ominaisuudet samoin kuin valtavan metsästysinnon. Muiden englantilaisten kennelien yksilöistä hän haki erityisesti opetuksen herkempää vastaanottokykyä ja taipumusta yhteistoimintaan. Erityisen merkittäviä olivat herra Statterin kasvatit Dan ja Dick. Mielenkiintoista on myös se, että Danin sukutaulusta löytyy ainakin yksi gordoninsetteri, mutta tähän eivät aikalaiset kiinnittäneen erityistä huomiota. Ilmeisesti tällaisten risteytysten toivottiin antavan joitain uusia, toivottavia ominaisuuksia. Pohjoismaihin englanninsetteri alkoi juurtua 1800-luvun loppupuolella. Valtaosaltaan suosittiin Laverackin aloittaman ja Llewellinin jatkaman linjan perintöainesta. Rodun harrastajat olivat yleensä varakkaita kartanonomistajia, teollisuusjohtajia ja virkamiehiä. He tekivät keskenään yhteistyötä yli kansallisten rajojen, ja tästä syystä englanninsetterillä on hyvin paljon yhteistä historiaa Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Englanti oli luonnollisesti tärkein jalostuksellisen yhteistyön kumppani. Kuitenkin Norja ja etenkin Tanska ovat saaneet merkittäviä siitosyksilöitä Saksasta ja Hollannista, ja Suomeen puolestaan tuotettiin hyviä käyttökoiria Venäjältä ja Baltian maista. Koska englanninsetterin harrastus Pohjoismaissa 1900-luvun ensimmäisten vuoden aikana on aivan valtaosaltaan rajoittunut linnunmetsästäjien piiriin, setterimme on pysynyt niin ulkomuodoltaan kuin käyttöominaisuuksiltaankin hyvin yhtenäisenä. Tähän on myös ratkaisevasti vaikuttanut vilkas kanssakäyminen asian harrastajien kesken, tiivis palkintotuomareiden vastavuoroinen käyttö näyttelyissä ja kokeissa sekä yhteispohjoismaiset neuvottelutilaisuudet. Noina vuosina englanninsetterin onneksi oli myös se, että käytännössä kaikki rodun ulkomuototuomarit olivat englantilaisten kanakoirien harrastajia, ja usein myös käyttökokeiden tuomareita. Englanninsetterin kotimaassa ja USA:ssa alkoi tapahtua melko varhain eriytymistä show-tyyppiin ja field trial -tyyppiin, aivan kuten tapahtui eräiden muidenkin metsästyskäyttöön jalostettujen rotujen kohdalla. Tähän eriytymiseen lienee ollut vaikuttamassa tämän kauniin, terveen ja hyväluonteisen rodun herättämä mielenkiinto seurakoiraväen keskuudessa, jolloin ulkomuoto ja seurakoiralle

7 7 sopiva luonne ovat tulleet ainoiksi jalostustavoitteiksi. Pohjoismaat tämä kehitys tavoitti enenevässä määrin 1970-luvulla. Metsästysominaisuudet jäivät sivuun. Näyttely- ja käyttösetterin eriytymisen johdosta Brittein saarilla ja USA:ssa on tuloksena ollut se, että käyttösetteriväki on vieroksunut koiranäyttelyitä. Rotua on metsästäjien keskuudessa jalostettu vain metsästysominaisuuksia silmällä pitäen, jolloin koirat ovat ulkomuodoltaan hyvin erityyppisiä: päät ovat menettäneet Laverack-linjansa, jalous on kärsinyt ja kaukaa katsoen setterirotuja ei enää erota toisistaan. Pohjoismaissa metsästyssetterin jalostuksessa on onnistuttu säilyttämään varsin yhtenäinen tyyppi, joka on laajimmin nähtävillä Norjassa ja Tanskassa. Englanninsetteri Suomessa Mitä ilmeisimmin 1800-luvulla englanninsettereitä tuotettiin maahamme metsästystovereiksi jokseenkin samoihin aikoihin kuin muihinkin Pohjoismaihin. Kun 1889 perustettu Suomen Kennelklubi julkaisi viisi vuotta perustamisensa jälkeen ensimmäisen rotukirjan, siinä oli tiedot 32:sta englanninsetteristä. Yhteensä tuossa rotukirjassa oli 275:n eri rotuisen koiran tiedot, ja niistä englanninsettereitä, pointtereita ja irlanninsettereitä oli yhteensä 85 koiraa. Englantilaiset kanakoirat muodostivat siis varsin merkittävän osan rotukoirista maamme järjestäytyneen kenneltoiminnan alkutaipaleella. Useimmat ensimmäisiin rotukirjoihin merkityistä englanninsettereistä olivat Suomessa kasvatettuja ja jotkut Venäjällä asuvien suomalaisten kasvattamia. Ruotsista, Venäjältä ja Englannista oli tuotu muutama koira ja joku yksittäinen Belgiasta, Ranskasta ja Irlannista. Rotukirjoihin merkittyjen koirien taustat olivat varsin usein Englannissa. Kasvattajista kohoavat esille sellaiset nimet kuin Axel Uddström, A. Standertskjöld, J.B. Lagus, G. Schmidt, N. Mexmontan ja A. af Enehjelm. Valtaosaltaan nämä alkuaikojen setterimme olivat mustavalkoisia eli blue beltoneja luvun loppupuolella oli tyypillistä, että kukin kasvattaja pyrki itsenäisesti luomaan ihanteellista metsästyssetteriä. Vasta kun vuonna 1893 alettiin järjestämään kenttäkokeita ja kanakoiraväki enenevässä määrin kiinnostui koetoiminnasta, alkoi myös syntyä yhtenäisempää käsitystä kasvatustavoitteista. Settereiden, niin kuin pointterinkin, kannalta kaikkein tärkein tapahtuma oli Hönshundssektionin Kanankoiraosaston perustaminen Suomen Kennelklubiin Se oli Pohjoismaiden ensimmäinen kanakoirien rotujärjestö.

8 8 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO Englantilaisten kanakoirien rotujärjestö Kanakoirakerho- Hönshundssektionen ry on Pohjoismaiden vanhin rotujärjestö. Se perustettiin 11 päivänä toukokuuta 1901 Finska Kennelklubbenin ensimmäiseksi osastoksi. Yhdistyksen nimi oli tuolloin Finska Kennelklubbens Hönshundssektion, ja sen toiminnan piiriin kuuluivat aluksi kaikki seisovat lintukoirarodut. Kanakoirien kenttäkokeita oli Suomessa järjestetty jo vuosia ennen oman rotujärjestön perustamista. Ensimmäiset kenttäkokeet pidettiin syyskuuta 1893 Boen kartanossa Porvoon maalaiskunnassa. Suomalaisten kanakoiraharrastajien tiivistä yhteydenpitoa rotujen kotimaahan kuvaa se, että ensimmäiset kanakoirakokeet Englannissa pidettiin huhtikuussa 1886 vain seitsemän vuotta ennen Suomen vastaavia. Suomenkieliset kanakoiraharrastajat perustivat vuonna 1935 Suomen Kanakoirakerho ry:n. Samana vuonna juuri tätä ennen oli perustettu Finska Kennelklubbenin rinnalle Suomen Kennelliitto. Monta vuotta rinnakkain toimineet Suomen Kanakoirakerho ja Finska Kennelklubbens Hönshundssektion yhdistyivät vuonna Nykyään Kanakoirakerho-Hönshundssektionen r.y. toimii Suomen Kennelliiton alaisena rotujärjestönä ja edustaa kaikkia tämän päivän englantilaisia kanakoirarotuja. Erityisesti 1980-luvun lopulta lähtien KKK_HHS:n toiminta on laajentunut nopeasti. Jäsenmäärä on nykyisin runsaat 700 jäsentä. Koe- ja näyttelytoiminta on säilynyt Kerhon tärkeimpänä toimintamuotona. Maassamme toimii runsaat 30 kanakoirien metsästyskokeiden tuomaria, joilla kaikilla on oltava ylituomaripätevyys. Eri rotujen harrastajien välistä yhteenkuuluvuutta on haluttu lisätä perustamalla rotujaokset, joiden toiminta rakentuu rotukohtaisten jalostustoimikuntien ympärille. Rotujaokset järjestävät edustamansa rodun harrastajille omia koulutuspäiviä ja kilpailuja. Tavoitteena on harrastajien keskinäistä yhteydenpitoa lisäämällä viedä kunkin rodun tasoa eteenpäin.

9 9 4. RODUN NYKYTILA 4.1 Populaation koko ja rakenne Englanninsettereitä on rekisteröity Suomessa ajanjaksolla yhteensä 847 yksilöä, yhdeksän vuoden jaksolla keskimäärin 94 koiraa vuosittain (taulukko 1). Vuosina rekisteröintimäärät ovat olleet selvästi koko jaksoa pienempiä, keskimäärin 73 setteriä vuosittain. Rekisteröintitietojen perusteella englanninsettereiden kokonaismääräksi Suomessa on arvioitavissa noin yksilöä. Suomen englanninsetteripopulaatio on jakautunut kahteen eri ryhmään, joiden yksilöitä ei juurikaan käytetä keskenään jalostuksessa. Ensimmäisen ryhmän muodostavat sukulinjat, joiden yksilöitä käytetään rodunomaisesti kanalintujen metsästyksessä ja esitetään metsästyskokeissa, ns. käyttölinjaiset englanninsetterit. Toisen ryhmän muodostavat muut englanninsetterit, jotka ovat lähinnä näyttely- ja seurakoiria. Ryhmät ovat lähes yhtä suuret. Merkille pantavaa on, että ryhmässä muut liki kymmenvuotiaitten setterien osuus on huomattavan suuri. Näin jalostukseen käytettävissä olevien yksilöiden määrä on ryhmässä pienenemässä voimakkaasti. Rekisteröintien vuosittainen vaihtelu on ollut kokonaisuudessaan varsin suurta (kuva 1). Vuoden 1996 jälkeen rekisteröintien määrä laski selvästi. Käyttölinjaisten englanninsettereiden rekisteröintimäärät ovat kuitenkin pysyneet koko ajanjakson varsin tasaisina. Muiden osalta määrän putoaminen on ollut varsin dramaattinen. Viimeisinä vuosina rekisteröintimäärissä on ollut havaittavissa hienoista kasvua Rekisteröinnit vuosittain Kuva 1. Englanninsettereiden rekisteröinnit Suomessa vuosina Käyttö Näyttely Yhteensä

10 10 Kaikki rekisteröinnit Kotimaassa kasvatetut Tuonnit Vuosi Käyttö Muut Yhteensä Käyttö Muut Yhteensä Käyttö Muut Yhteensä Yhteensä Taulukko 1. Englanninsettereiden rekisteröinnit Suomessa vuosina Kotimaisten kasvattajien pentumäärät ja tuonnit on esitetty taulukossa erikseen. Suomessa rekisteröityjen pentueiden lukumäärät ovat vaihdelleet vuosina kokonaismäärän osalta välillä 5 23 pentuetta (taulukko 2). Keskimääräisesti tarkasteltuna ajanjaksolla on syntynyt 5 6 käyttölinjaista pentuetta ja 7 8 muuta pentuetta. Viimeisten viiden vuoden ( ) aikana pentueita on ollut keskimäärin tasan 10 vuosittain, joista 5 kumpaakin ryhmää. Pentueiden keskikoko aineistossa oli 6,3 pentua. Vuosi Käyttö Muut Yhteensä Yhteensä Keskikoko 6,5 6,2 6,3 Taulukko 2. Kotimaisten kasvattajien rekisteröimien englanninsetteripentueiden määrät vuosina sekä pentueiden keskikoot. Tuontikoirien osuus Suomessa rekisteröidyistä englanninsettereistä on ollut tarkastelujaksona varsin merkittävä (taulukko 1). Ajanjaksona Suomessa rekisteröitiin 80 ulkomaalaisten kasvattamaa koiraa eli 9,4 % rekisteröinneistä. Erityisen vilkasta toiminta on ollut käyttölinjaisten setterien suhteen, joilla tuontien osuus oli 12,4 %. Muilla osuus oli 6,9 %. Keskeisimmät maat, joista englanninsettereitä on vuosina tuotu ja rekisteröity Suomeen ovat olleet Norja (23 koiraa) ja Ruotsi (20 koiraa). Näistä maista tuodut setterit ovat olleet lähes pelkästään käyttölinjaisia. Käyttösukuisia koiria tuotiin lisäksi Tanskasta (5 koiraa), joten näissä linjoissa pohjoismainen yhteistyö on ollut varsin vankkaa ja monipuolista. Muitten englanninsettereiden osalta keskeisimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat (7 koiraa), Iso-Britannia (7 koiraa), Alankomaat (4 koiraa), Belgia (4 koiraa) ja Viro (4 koiraa).

11 11 Norjassa ja Ruotsissa englanninsettereiden rekisteröintimäärät ovat selvästi Suomea suurempia (taulukko 3). Ruotsissa rekisteröidään yli kaksinkertainen, ja Norjassa peräti yli kymmenkertainen määrä englanninsettereitä Suomeen verrattuna. Rekisteröintimäärien mukaan arvioituna Suomessa on noin 1 000, Ruotsissa noin ja Norjassa noin englanninsetteriä. Vuosittainen pentumäärä on Pohjoismaissa yhteensä yli pentua. Norjassa ja Ruotsissa setterit ovat suurelta osin käyttölinjaisia. Vuosi Suomi Ruotsi Norja * * Yhteensä (n ) Taulukko 3. Englanninsettereiden rekisteröintimäärät Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Norjan osalta puuttuvien tietojen (*) takia yhteismäärä on arvioitu edeltävän vuoden rekisteröintimäärän avulla. Tietolähteet: Svensk Engelsk Setterklubbs Avelsråd 2004, Norsk Engelsksetterklubb s Avlsråd Toimivien yhteyksien myötä Norjan, Ruotsin ja Tanskankin englanninsetterit ovat laajentamassa Suomen käytettävissä olevaa geenipohjaa. Toisaalta vuosikymmenten vuorovaikutuksen jäljiltä Pohjoismaiden sukulinjoissa on kohtuullisen runsaasti yhtymäkohtia. Monet Suomessakin jalostukseen käytetyistä yksilöistä pohjautuvat pohjoismaisiin käyttölinjoihin. Viiden sukupolven osalta laskettu sukusiitosaste Suomessa kasvatetuille englanninsetteripentueille on vuosilta keskimäärin 3,29 % (taulukko 4). Luku on laskettu 114 pentueelta, joiden sukutaulut olivat viideltä sukupolvelta käytettävissä. Käyttölinjaisilla pentueilla (52 pentuetta) sukusiitosaste oli keskimäärin 2,83 % ja muilla pentueilla (62 pentuetta) 3,68 %. Käyttölinjaisilla tuontikoirilla (40 yhdistelmää) sukusiitosaste oli 2,06 %. Muitten tuontien osalta sukusiitosaste oli yhdistelmissä, joista sukupolvet olivat käytettävissä (vain 5 yhdistelmää), 6,32 %. Englanninsettereiden sukusiitosasteen jakautuminen eri suuruusluokkiin kotimaassa vuosina kasvatettujen pentujen osalta on koko rotua ajatellen enemmän painottunut korkeisiin sukusiitosasteisiin kuin monilla Suomessa yleisillä roduilla, esimerkiksi suomen ajokoiralla tai kultaisella noutajalla (taulukko 5). Kuitenkin käyttölinjaisilla englanninsettereillä jakauma vastaa täysin näiden rotujen lukuja. Sen sijaan muilla englanninsettereillä jakauma on kohtalaisen lähellä gordoninsettereitä, joilla on sukusiitosasteen nousemisen takia jo asetettu rodun PEVISAohjelmassa rajoituksia yksilön jälkeläisten rekisteröintimääriin. Vuosien aikana vähintään yhden englanninsetteripentueen kasvatti yhteensä 65 kotimaista kasvattajaa (taulukko 4). Keskimäärin ajanjaksona toteutettiin 1,86 pentuetta kasvattajaa kohti, joten rodun kasvatustyö on varsin hajallaan ja pienimuotoista. Ei-käyttölinjaa (Muut) harrastavilla kasvatustoiminta oli käyttölinjaa intensiivisempää, mutta toiminnassa käytettiin selvästi pienempää urosmäärää. Ryhmän pentutuotto keskimäärin urosta kohti oli noin 15 pentua, mikä on varsin lähellä keskimääräistä 10 %:in osuutta kahden vuoden aikana syntyneistä pennuista

12 12 (17 pentua). Tätä 10 %:in osuutta voidaan pitää yksittäisen uroksen liikakäytön rajana. Asian merkitystä korostaa Suomen populaation kahtiajakautuminen. Käyttölinjaisten osalla vastaavaa ongelmaa ei juuri ole, keskimääräinen jälkeläismäärä oli vain 8 pentua urosta kohti. Lisäksi käyttölinjan geenipohjaa ja pentumäärää laajentaa pohjoismainen vuorovaikutus. Suomessa englanninsettereiden jalostustoiminnassa käytetään liiallisesti joitakin uroksia (taulukko 6). Tilanne on kuitenkin jonkin verran korjaantunut ennen vuotta 1995 vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Narttujen osalla vastaavaa ongelmaa ei juuri esiinny (taulukot 4 ja 7). Taulukossa 8 on esitetty yhteenveto englanninsettereiden rekisteröinneistä ja kasvatustoiminnasta viiden viimeisimmän vuoden ajalta, vuosilta Pienessä rodussa tätä pitemmän jakson tarkastelu kuitenkin kertoo enemmän ja luotettavammin. Taulukossa on lisäksi esitetty arviot rodun populaation tehollisesta koosta. Sukupolven (4 vuotta, ) ajalta laskettu arvio populaation tehollisesta koosta on 72,7. Ruotsalaisen Per-Erik Sundgrenin mukaan (Koiramme 9/2001, s ) rodun populaation tehollisen koon pitäisi olla vähintään 100. Luvun kasvattamiseen voitaisiin päästä käyttämällä jalostukseen yhtä montaa urosta ja narttua, rajoittamalla yksittäisten koirien jälkeläismääriä, välttämällä sukulaisten yhdistämistä ja korostamalla tuontien merkitystä. Jalostus ei saa tukeutua liikaa samanlinjaisiin koiriin. Kasvattajia, yhteensä Kasvattajia, joilla vähintään 2 pentuetta Pentuetta/ kasvattaja Käytettyjen yksilöiden määrät emät/ urokset Pentuetta urosta kohti Sukusiitos- % (5 sukupolvea) Käyttö , ,24 2,83 Muut , ,38 3,68 Yhteensä , ,70 3,29 Taulukko 4. Englanninsetterin kotimaiset kasvattajat, toteutetut pentueet, jalostukseen käytettyjen narttujen ja urosten määrät sekä pentueiden keskimääräiset sukusiitosprosentit Rotu / tyyppi Koirien lukumäärä Sukusiitosaste 0 6,25 % Sukusiitosaste 6,26 12,5 % Sukusiitosaste 12,51 25 % Sukusiitosaste 25,01 50 % Suomenajokoira ,2 % 9,8 % 3,4 % 0,7 % Kultainennoutaja ,8 % 9,5 % 3,0 % 0,7 % Gordoninsetteri ,6 % 21,2 % 12,2 % 0,0 % Englanninsetteri, käyttö ,1 % 9,5 % 2,4 % 2,1 % Englanninsetteri, muut ,3 % 17,3 % 9,4 % 0,0 % Englanninsetteri, yhteensä ,2 % 13,7 % 6,2 % 1,0 % Taulukko 5. Sukusiitosasteen jakautuminen eri suuruusluokkiin englanninsetterillä ja muutamalla muulla rodulla. Englanninsettereiden osalta jakaumat on laskettu kotimaisten kasvattajien vuosina rekisteröimistä pennuista viiden sukupolven osalta. Gordoninsetterin luvut ovat peräisin rodun jalostuksen tavoiteohjelmasta. Muut luvut ovat Katariina Mäen artikkelista, Koiramme-lehti 10/2001 ss

13 13 Uros Uroksen HD-tulos Pentueita Suomessa Pentuja yhteensä Suomessa Pennuista HDterveitä Pennuista HDsairaita HDmainintojen osuus kuvatuista Moon Magic Jug-Jug S62634/87 X* ,0 Fairray Showman FIN42419/95 B ,3 Barnset Dazzling Orange Duke FIN11634/95 B ,7 Tuliketun Story of Jug SF09674/89 B ,5 Misty Meadow s Bluejacket SF29170/94 C Tuliketun Tulilintu SF11200/91 A ,6 Tiitus SF15950/93 B ,0 Österlens Duke S28174/87 A ,3 Misty Meadow s Shooting Star SF19223/91 A ,0 Lapstar Kauto SF31081/90 B ,0 Moon Magic Po Pengtsson FIN14114/99 B ,3 Vallsett Starlite Flyer SF46405/94 C ,0 Fieldplay s Key Coloration AKCSBSF A ,3 Marron s Pal Joey SF46065/94 B ,9 Windem s Keep on Running FIN17671/96 B Finnstar Nimrod FIN31303/95 A ,3 Tuliketun Runoratsu FIN21916/01 B Tuliketun Avain-Huipulle FIN31140/95 B Hugin DK20303/93 A Rudy SF134093/85 X* Fairray Mannix SF36127/91 B , ,6 Taulukko 6. Suomessa eniten jalostukseen käytetyt englanninsetteriurokset Kyseisinä vuosina jalostukseen käytetyille uroksille on laskettu mukaan myös aiempien vuosien pennut. Lisäksi alla on vertailun vuoksi mainittu edellisen kauden kaksi eniten jalostuksessa käytettyä urosta. Käyttölinjaiset urokset on merkitty kursiivilla.

14 14 Emä Emän HDtulos Pentueita Suomessa Pentuja yhteensä Suomessa Pennuista HDterveitä Pennuista HDsairaita HDmainintojen osuus kuvatuista Stagedoor Windem Black Magic FIN22851/96 C ,7 Anas SF22617/92 A Heraldin Forelle FIN35887/95 B ,0 Heraldin All My Loving SF26988/92 B Granlundstorpets Disa FIN31610/97 B ,0 Tuliketun Aamun Utuhuntu SF22456/94 B Misty Meadows Texas Rose SF18011/92 B ,0 Bothwell Harwest Mouse SF17245/92 B ,6 Ansakorven Kusiainen FIN15296/96 A Kytömäki Justiina SF26979/92 C ,0 Vallset Starlite Kittiwake FIN43818/96 C ,0 Kogtveds D Isabel DK21276/90 B ,7 Bothwell Piece of Heaven FIN25469/96 C ,7 Bothwell East of Eden SF26003/89 D ,0 Rantakurun Honey SF36932/90 B ,3 Rochallor Humming Bird SF28015/94 B ,7 Taulukko 7. Suomessa jalostukseen eniten käytetyt englanninsetterinartut Käyttölinjaiset nartut on merkitty kursiivilla. Vuosi Kotimaiset rekisteröinnit, kpl Pentueita, kpl Tuonteja, kpl Kasvattajia, kpl Käytetyt urokset, kpl Käytetyt emät, kpl Populaation tehollinen koko, arvio , , , , ,8 Taulukko 8. Yhteenveto englanninsetterin tilanteesta Suomessa viimeisten viiden vuoden ( ) osalta. Sukupolven eli vuosien ajalta (4 vuotta) laskettu arvio populaation tehollisesta koosta on 72,7.

15 Luonne ja käyttöominaisuudet Luonne Rotumääritelmän mukaan englanninsetterin luonteen tulee olla erittäin ystävällinen ja hyväluonteinen. Luonteen merkitys jalostustoiminnassa nousee korostetusti esille arkipäivän elämisen takia. Metsästyskoirallakin suuri osa ajasta kuluu perheen parissa sekä muita ihmisiä ja koiria tavaten. Luonteella on myös merkitystä koiran käyttöominaisuuksiin ja koulutettavuuteen. Englanninsetteri ei ole kuitenkaan luonnetestattu rotu. Arvioita yksilöiden luonteesta saadaan käyttökokeiden tuomarikertomuksista sekä näyttelyarvosteluista. Englanninsettereiden jalostustoimikunta toteutti elo-syyskuussa 2003 metsästyslinjaisten englanninsettereiden omistajille kyselyn, jolla kartoitettiin koirien luonnetta, käyttöominaisuuksia ja terveyttä omistajan näkökulmasta. Kysely suunnattiin vuosina rekisteröityjen koirien omistajille siltä osin kuin osoitetiedot oli saatavilla. Vastauksiin ja niistä tehtäviin päätelmiin on omistajien mahdollisen subjektiivisuuden takia suhtauduttava ainakin osan arvioitujen ominaisuuksien suhteen varauksella. Saatu aineisto käsittää 165 englanninsetteriä. Englanninsettereiden omistajat pitivät pääosin koiriaan miellyttävinä perhekoirina, vaikka lähes kaikkia (98 %) käytettiinkin vähintään joskus metsästykseen ja kolmannesta erittäin paljon. Puolet vastaajista (50 %) arvioi koiransa erittäin lapsiystävälliseksi ja 40 % omistajista ilmoitti, ettei lasten suhteen ole ongelmia (kuva 2). Kuitenkin joka kymmenennellä englanninsetterillä oli arkuutta (7 %) tai vihaisuutta (2 %) lapsia kohtaan. Aroista koirista suurin osa oli narttuja. Suhtautuminen lapsiin % Urokset Nartut Yhteensä 0 Vihainen Aristaa Ei ongelmia Lapsiystävällinen Kuva 2. Englanninsetterin suhtautuminen lapsiin omistajien arvion mukaan.

16 16 Toisiin koiriin suhtautumisessa ilmoitettiin olevan hivenen enemmän ongelmia kuin lapsiin suhtautumisessa. Kuitenkin noin 29 % omistajista arvioi setterinsä tulevan erittäin hyvin toimeen toisten koirien kanssa ja 56 % vastaajista ilmoitti, ettei asiassa ollut ongelmia. Toisia koiria aristi tai pelkäsi 7 % settereistä. Vihaisesti tai aggressiivisesti muita koiria kohtaan käyttäytyi omistajien mukaan 8 % englanninsettereistä. Arkuus oli selvästi yleisempää nartuilla (83 % tapauksista) ja vihaisuus uroksilla (75 % tapauksista). Sukupuolten välisellä erolla oli myös tilastollista merkitsevyyttä. Suhtautuminen muihin koiriin parihaun aikana ei ollut omistajien vastausten perusteella merkittävä ongelma. Harvat paritoveriaan seuraavat setterit olivat pääasiassa nuoria koiria. Muutamat totesivat koiransa aristavan paritoveria. Lähes kolmanneksella vastaajista ei ollut kuitenkaan asiasta tietoa: parihakua ei oltu kokeiltu. Paukkuarkuutta englanninsettereillä ilmoitettiin olevan vähän. Omistajien mukaan vain yhdellä koiralla oli erittäin voimakas paukkupelko. Ampumista tai voimakkaita ääniä aristi 23 setteriä (14 %). Noin 85 %:lla englanninsettereistä ei ollut paukkuarkuutta. Kuitenkin sanallisissa kommenteissa näistä muutamalla todettiin olevan arkuutta ukkosta tai ilotulitusraketteja, mutta ei ampumista kohtaan. Settereiden luonteella todettiin omistajien vastausten perusteella olevan yhteyttä myös koirien käyttöominaisuuksiin ja koulutettavuuteen. Metsästyskelpoisuutta, nostohalukkuutta ja noudon koulutettavuutta koskevilla havainnoilla oli tilastollista merkitsevyyttä. Koirat, joilla ilmoitettiin olevan ongelmia (arkuutta tai vihaisuutta) suhtautumisessa toisia koiria kohtaan, toimivat useasti (88 %) enintään kohtuullisesti metsästyksessä. Hyvin metsästyksessä toimivia oli näistä siis vain 12 %. Settereillä, joilla ei näitä luonneongelmia todettu, enintään kohtuullisesti toimivien osuus oli noin puolet (54 %) eli näitten joukossa metsästyksessä hyvin toimivia oli selvästi enemmän. Settereillä, joilla ilmoitettiin olevan ongelmia (arkuutta tai vihaisuutta) suhtautumisessa toisia koiria kohtaan, oli muita koiria useammin ongelmia myös nostohalukkuudessa joko nostosta kieltäytymisenä tai linnun lentoonajon nihkeytenä. Noudon opettamisen suhteen setterit, joilla ilmoitettiin olevan ongelmia (arkuutta tai vihaisuutta) suhtautumisessa toisia koiria kohtaan, olivat muita yleisemmin hankalia kouluttaa. Ongelmatapauksista 61 % oli joko erittäin tai melko hankalasti opetettavissa noutamaan, kun vastaava osuus muilla koirilla oli 32 %. Erittäin hyviä opetettavia, lähes luontaisia noutajia oli ongelmatapauksista vain 9 %, mutta muista settereistä omistajien mukaan jo noin 26 %. Englanninsettereiden luonteet vastaavat pääosin rotumääritelmän luonnekuvausta, mutta jonkin verran esiintyy arkuutta. Vaikka englanninsetteriä pidetäänkin pääosin luonteeltaan miellyttävänä ja ongelmattomana rotuna, kasvattajien on syytä painottaa asian merkitystä jalostusja kasvatustoiminnassaan: esiintyviä luonneongelmia (arkuutta ja vihaisuutta) on kyettävä karsimaan rodusta pois. Yhdistelmiä on syytä harkita perusteellisesti ja hankkia myös luonteesta riittävästi tietoa ja kokemusta. Vahvaan taustatyöhön perustuvilla valinnoilla ja ratkaisuilla on suuri merkitys rodun kannalta, sillä tarkastelun perusteella luonnetta koskevat ongelmatapaukset näyttävät keskittyvän muutamiin linjoihin ja yksilöihin.

17 17 Käyttöominaisuudet Englanninsettereiden käyttöominaisuuksia tarkastellaan käytännön kanakoirametsästystä muistuttavissa kanakoirien metsästyskokeissa: kenttäkokeissa, tunturikokeissa ja metsäkokeissa. Englanninsettereitä esittäytyy rodunomaisissa käyttökokeissa vuosittain yksilöä keskiarvon ollessa 65 setteriä (kuva 3). Osallistumistrendi on ollut hivenen laskeva, mutta ilmeisesti seuraa käyttökoirien rekisteröintimäärää pienellä viiveellä. Koirakohtaisesti koekäyntejä on vuosittain keskimäärin runsaat 2,5 osallistunutta koiraa kohti. Arviolta kolmannes, enintään puolet vuosittain kokeissa käyvistä koirista on ensikertalaisia. Tämä tarkoittaa enintään yksilön osallistumista kokeisiin kunakin vuonna rekisteröidyistä settereistä. Kokeisiin vähintään kerran osallistuneiden koirien osuus on lähes puolet vuosittain rekisteröidyistä käyttölinjan englanninsettereistä. Koekäyntiluvuissa on mukana Kultamalja-kilpailu, jolloin monet koirat ovat vielä varsin kehittymättömiä ja jalostuksen kannalta huonosti arvioitavissa. Jalostustoiminnan kannalta kokeisiin osallistuvien määrää vuosittain rekisteröidyistä käyttökoirista tulisi pystyä pitämään nykyisellä tasolla, mieluummin hieman kasvattamaan. Englanninsettereiden koemenestys on ollut varsin tasaista viimeisen viiden vuoden aikana (kuva 4). Palkitsemisprosentti on liikkunut noin 20 %:in tuntumassa. Koepalkintoja on saatu vuosittain noin 30. Suurin osa palkinnoista on kenttä- ja tunturikokeista (kuva 5). Englanninsettereiden eri luokissa saamien palkintojen laadullinen jakautuminen on esitetty kuvassa 6. Kokeisiin osallistuneet ja rekisteröinnit ES-osallistujia Rekisteröinnit Kuva 3. Käyttökokeisiin osallistuneiden englanninsettereiden vuosittainen määrä sekä käyttölinjaisten englanninsettereiden rekisteröinnit Suomessa vuosina Lähde: Kanakoirakerho HHS ry:n vuosikirjoista kootut koetiedot sekä Kennelliiton rekisteröintitiedot.

18 18 ES koeosallistumiset ja -palkinnot Suomessa % % 20 % 15 % % % Palkinnot FIN Osallistumiset FIN Palkinto-% 0 % Kuva 4. Englanninsettereiden koeosallistumisten ja palkintojen määrät sekä palkitsemisprosentti vuosittain ajanjaksolla Lähde: Matti Juutin Kanakoirakerho HHS ry:n vuosikirjoista kokoamat koetiedot. 40 ES koepalkinnot koelajeittain KAME KATU KAKE Kuva 5. Englanninsettereiden saamien koepalkintojen määrät koelajeittain (KAME kanakoirien metsäkoe, KATU kanakoirien tunturikoe ja KAKE kanakoirien kenttäkoe) tarkasteltuna ajanjaksolla Lähde: Matti Juutin Kanakoirakerho HHS ry:n vuosikirjoista kokoamat koetiedot.

19 % ES koepalkinnot Suomessa luokittain 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % NUO AVO VOI Kuva 6. Englanninsettereiden saamien koepalkintojen laadullinen jakautuminen (palkinnot 1-3, voittajaluokassa 1-5) eri luokissa (NUO nuorten luokka, AVO avoin luokka ja VOI voittajaluokka) ajanjaksolla Lähde: Matti Juutin Kanakoirakerho HHS ry:n vuosikirjoista kokoamat koetiedot. Englanninsettereiden jalostustoimikunta toteutti alkusyksystä 2003 metsästyslinjoihin liittyvien englanninsettereiden omistajille kyselyn, jolla kartoitettiin koirien luonnetta, käyttöominaisuuksia ja terveyttä. Vaikka omistajien käsitykset ja koulutustaidot tai -halut vaihtelevat paljon toisistaan, kuvastavat kyselyn tulokset mielipiteitä rodun kelpoisuudesta käyttökoirana. Englanninsetterin maine rakentuu usein juuri omistajien puheiden ja kokemusten perusteella. Tässä mielessä saatu tieto kuvastaa sitä, mitkä piirteet ovat hyvällä tolalla ja missä olisi kehitettävää. Luotettavinta ja asiantuntevinta tietoa saadaan kuitenkin käyttökokeiden tuomarien arvioimana. Tyyli ei tunnu olevan rodun ongelmia. Omistajat pitivät englanninsetteriään tyyliltään tavallisimmin melko hyvänä (62 %) tai erittäin hyvänä (30 %). Englanninsetterien omistajat arvioivat odotetusti koiransa useimmiten joko melko laajahakuisiksi (59 %) tai erittäin laajahakuisiksi (30 %). Melko suppeana setterinsä hakutyöskentelyä piti vain 11 % vastaajista. Hakutyöskentelyä sanallisesti arvioineista runsas kolmannes piti setterinsä hakua peitteisessä maastossa liian laajana. Muutamien mielestä haku aukeni liikaa avoimessa maastossa. Joitakin koiria luonnehdittiin maininnoilla syntynyt tuntureille tai sopii pelloille. Hakutyöskentelyä sanallisesti arvioineista lähes kolmannes totesi koiransa sopeuttavan hakunsa laajuutta maaston peitteisyyden mukaan. Omistajan tyytyväisyyden kannalta haun laajuutta ratkaisevampaa on koiran halu yhteistyöhön. Vastausten perusteella englanninsetterit pitävät yhteyttä ohjaajaansa hyvin vaihtelevasti, mutta enimmäkseen vähintään melko hyvin (73 %). Omistajien mielestä erittäin huonosti yhteyttä pitäviä,

20 20 jopa itsekseen metsästäviä koiria oli koko joukosta 5 %. Lisäksi ongelmia yhteydenpidossa oli joka viidennen (21 %) koiran kanssa. Sukupuolittain tarkasteltaessa voidaan havaita, että ongelmat ovat uroksilla selvästi yleisempiä kuin nartuilla. Ero yhteydenpidossa urosten ja narttujen välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Kyselyn vastausten perusteella englanninsetterit ovat melkoisessa määrin kuumia koiria. Lähes kolmannes (31 %) vastaajista ilmoitti koiransa kuumenevan lintutilanteessa melkoisesti ja tauon olevan tarpeeseen. Lisäksi 7 % settereistä meni tavallisesti täysin hallitsemattomaksi ja toimintakelvottomaksi. Kuumeneminen ilmeni yleisesti peräänmenona: mitä levottomampi koira, sitä suurempia ongelmia oli peräänmenossa. Onneksi omistajien mukaan suuri osa koirista (41 %) pysyi lintutilanteessa melko rauhallisena, ja jatkotyöskentelykin onnistui. Lisäksi erittäin hyvähermoisena piti setteriään lähes joka kuudes (15 %) koiranomistaja. Seisovan lintukoiran perustaito on englanninsetterillä varsin hyvin kunnossa: puolet setterin omistajista (50 %) arvioi koiransa seisontakynnyksen olevan kohdallaan. Hieman herkkänä seisojana setteriään piti runsas neljännes (27 %) vastaajista, mutta selvästi liian varovaisena ja herkkänä seisomaan koiraansa piti vain muutama vastaaja (4 %). Seisontakynnyksen mataluus ilmeni tuloksettomien seisontojen yleisyytenä. Hieman liian korkeana setterinsä seisontakynnystä piti vain noin joka yhdeksäs (11 %) vastaaja. Seisonnan syntymisessä oli ongelmia vain yksittäisillä settereillä (3 %). Riistalle heräämisen ja seisontaiän suhteen vastaajat pitivät englanninsetteriä yleisesti melko varhaiskypsänä (49 %) tai erittäin varhaiskypsänä (24 %). Melko myöhäisenä kehitykseltään koiraansa piti vajaa viidennes vastaajista (19 %). Erittäin hitaaksi setterinsä kypsymisen arvioi vain muutama omistaja. Linnunkäsittelytaidoiltaan omistajat arvioivat setterinsä tavallisimmin (56 %) melko hyviksi. Lisäksi erittäin hyvinä, oivallisina taitoja piti 15 % vastaajista. Toisaalta vastaava määrä (15 %) setterinomistajista ilmoitti koiransa linnunkäsittelytaitojen olevan melko huonoja. Erittäin huonona lintujen käsittelijänä pidettiin vain muutamaa koiraa (2 %). Monet setterinsä lintutyöskentelyä sanallisesti arvioineet nostivat esille hyvän linnunlöytökyvyn. Englanninsetterin käyttökelpoisuuden osalta puolet omistajista (50 %) arvioi koiransa toimivan kohtuullisesti metsästyksessä (kuva 7). Tämän lisäksi 38 % vastaajista kertoi setterinsä toimivan hyvin. Metsästyskelvottomana koiraansa piti vain muutama vastaaja (4 %). Luonteen tarkastelussa todettiin, että setterit, joilla ei ollut arkuutta tai vihaisuutta toisia koiria kohtaan, toimivat metsästyksessä tavallisesti paremmin kuin luonneongelmaiset. Omistajien vastausten mukaan lähes puolella settereistä (49 %) oli erittäin vähän, jos lainkaan, tuloksettomia seisontoja. Jonkin verran tuloksettomia seisontoja esiintyi runsaalla kolmanneksella (39 %) koirista. Erittäin runsasta tuloksetonta seisomista tapahtui vain 5 %:lla vastanneiden settereistä. Uroksilla tämä oli hivenen narttuja yleisempää. Yli puolet setterien omistajista (56 %) vastasi koiransa nostavan tavallisesti täsmällisesti, suoraan linnulle. Neljänneksellä (26 %) koirista arvioitiin olevan toisinaan epätarkkuutta. Lintua väistäviä settereitä vastanneilla oli vain muutama (2 %). Nostoa koskeviin kysymyksiin omistajat osasivat vastata muita ominaisuuksia heikommin. Nuorilla koirilla asiaa ei vielä riittävästi osattu arvioida, mutta joukossa oli myös vastaajia, jotka eivät ajaneet lintuja lentoon koirillaan. Setterin suoritus päättyi tällöin lintujen löytämiseen ja seisontaan.

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Epilepsian vastustaminen

Epilepsian vastustaminen Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

JALOSTUSOHJE

JALOSTUSOHJE JALOSTUSOHJE 1.8.2014 31.7.2015 Yleistä Nartunomistajan tulee ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaan hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta (suositus 2kk ennen astutusta) ja esittää suunnittelemansa yhdistelmät

Lisätiedot

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Suomen. Kennelliitto

Suomen. Kennelliitto Suomen Kennelliitto Kennelliitto on koira-alan asiantuntija Suomen Kennelliitto on suomalainen koira-alan asiantuntijajärjestö. Liitto toimii koiraharrastajien etujärjestönä ja ajaa koirien etuja sekä

Lisätiedot

LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT. Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus

LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT. Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus Jälkeläisarviointi Yksilön jalostusarvoa arvioidaan sen jälkeläisten perusteella Mitä enemmän jälkeläisiä

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Katariina Mäki 17.2.2009 Suomen Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan lisättiin alkuvuodesta mukaan 11 uutta rotua: bordercollie, bullmastiffi, chow chow,

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Menneiltä vuosilta. Kuva 1900-luvun alusta. Riekkotunturin Carmen ja Matti Juuti 1979. Kuva vuodelta 1980.

Menneiltä vuosilta. Kuva 1900-luvun alusta. Riekkotunturin Carmen ja Matti Juuti 1979. Kuva vuodelta 1980. Menneiltä vuosilta Kuva 1900-luvun alusta. Riekkotunturin Carmen ja Matti Juuti 1979. Kuva vuodelta 1980. 8 Kuvat: Kanakoirakerho / Suomen Metsästysmuseon kuvakokoelma ja Eeva Anttinen. Kuva vuodelta 1978.

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma

Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n vuosikokouksessa 26.2.2006. Voimaantuloaika 1.1.2007. Sisällys 1 YHTEENVETO...2 2. KERRYNTERRIERIN TAUSTA...4 2.1.

Lisätiedot

VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT. Alkaen (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan)

VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT. Alkaen (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan) VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT Alkaen 1.1.2017 (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan) 1. Kunkin Vuoden havannankoira kilpailun kilpailukausi käsittää kalenterivuoden aikana

Lisätiedot

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla. Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Yleistä Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain Vuoden Kettuterrieri-, Vuoden Metsästyskettuterrieri-, Vuoden Näyttelykettuterrieri- (erikseen

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013

PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013 PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013 Hely, 038977/80, ( Ensimmäinen Beagleni ) Hilu, 25483A/ 76& MVA Tommi, 18685/78 Miten se tapahtui Tasapurentainen, tiukka, innokas ja liian hyvä vei etusormen Kolmet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA MMT Markku Saastamoinen MTT Hevostalous Ypäjä Saksanpaimenkoiraliiton kasvattajapäivät Tampere 10.10.2010 hevosjalostus = menetelmät, joilla kehitetään hevoskantaa

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts

Lisätiedot

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00. DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.0000 alkaen 1. Kokeen tarkoitus Ajokokeiden tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Pohjanpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Hyvä Schipperken omistaja!

Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperke Kerho ry:n 18.11.2012 1(6) Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperkekerho ry suorittaa kartoitusta rodun yleisestä terveystilanteesta. Saadaksemme mahdollisimman kattavan ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Vuosikokous järjestettiin Koskitie 2:ssa, paikalla oli noin 10 jäsentä.

Vuosikokous järjestettiin Koskitie 2:ssa, paikalla oli noin 10 jäsentä. 1 /5 VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Jäsenemme ovat osallistuneet koirineen aktiivisesti sekä koe- ja näyttelytoimintaan sekä maastoharjoituksiin kuluneena vuonna. Jäsenmäärämme on tällä hetkellä

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista.

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista. SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. YLEISTÄ Varsinaisen toiminnan osalta jatkamme perinteisiä ja uusia aloitettuja toimintoja. Liiton tiedottaminen niin sisäisesti kuin ulkoisesti tulee

Lisätiedot

22.5.2010 Karijoki tuomari: Jari Laakso. keltainen / tiikerijuovainen NARTUT PENTULUOKKA

22.5.2010 Karijoki tuomari: Jari Laakso. keltainen / tiikerijuovainen NARTUT PENTULUOKKA 22.5.2010 Karijoki tuomari: Jari Laakso keltainen / tiikerijuovainen PENTULUOKKA Chic Carelia's Feary Queene FI53164/09 8,5 kk ikäinen, erittäin lupaava narttupentu, jolla hyvät mittasuhteet, lupaava rungon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu

Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu Suomen Englanninbulldoggiyhdistys jakaa vuosittain kiertopalkinnon Vuoden voitokkaimmalle bulldoggille, veteraanille, pennulle ja kasvattajalle

Lisätiedot

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut xx.xx.xxxx SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118 Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020 Isomünsterinseisoja 118 Hyväksytty Saksanseisojakerho ry:n vuosikokouksessa 25.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.8.2015 Koonnut:

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO SÄÄNNÖT

VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO SÄÄNNÖT VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO SÄÄNNÖT Vuoden Näyttelybokseri kilpailun pisteet lasketaan alla olevan taulukon mukaisesti vuoden aikana virallisiin näyttelyihin osallistuneiden bokserien tuloksista.

Lisätiedot

- Kasvattajatuomariksi katsotaan tuomari, joka on kasvattanut vähintään kolme pentuetta.

- Kasvattajatuomariksi katsotaan tuomari, joka on kasvattanut vähintään kolme pentuetta. VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO Vuoden Näyttelybokseri kilpailun pisteet lasketaan alla olevan taulukon mukaisesti vuoden aikana virallisiin näyttelyihin osallistuneiden bokserien tuloksista. - Kasvattajatuomarilla

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010 ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO Hyvä itälaikaväki! Kesän aikana toteutetun kasvattajille suunnatun terveyskyselyn tarkoituksena oli selvittää itäsiperianlaikojen

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

Vehnäterrierin jalostuksen tavoiteohjelma (luonnos)

Vehnäterrierin jalostuksen tavoiteohjelma (luonnos) Vehnäterrierin jalostuksen tavoiteohjelma (luonnos) Sisällys 1 YHTEENVETO...2 2 VEHNÄTERRIERIN TAUSTA...4 2.1 Historia...4 2.2. Vehnäterrieri maailmalla...4 2.3. Rodun saapuminen Suomeen...4 2.4 Rodun

Lisätiedot

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu  Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus Luonnetestit Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Toimintakyky on luonteenominaisuus,

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Tuomo Hassinen KOIRAN NIMI Kurkon Kaiku Tyyne FI37093/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei,

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei, Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku Hei, valitettavasti hallituksesta riippumattomista syistä Vuoden Coton kilpailun pisteiden lasku on tänä vuonna viivästynyt. Aikuisten ja veteraanien, sekä kasvattajien

Lisätiedot

Narttu Syntynyt: FI10833/14 - RZ Väri: riistanvärinen Isä: ZEKIWA HANG LOOSE FI16208/11 Emä: TINY TROTTER S RAGTIME GIRL

Narttu Syntynyt: FI10833/14 - RZ Väri: riistanvärinen Isä: ZEKIWA HANG LOOSE FI16208/11 Emä: TINY TROTTER S RAGTIME GIRL Narttu Syntynyt: 3.12.2013 CHOIRAN NYANSSI FI10833/14 - RZ Väri: riistanvärinen Isä: ZEKIWA HANG LOOSE FI16208/11 Emä: TINY TROTTER S RAGTIME GIRL FIN14468/07 Paino 5,45 kg Tarkastustulos: Hyväksytty Rinnanympärys

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder UROSKAVALKADI Suomen Keeshond ry Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder CINEREUS RINTIN MOON SHADOWS, "Ezio" Rek. nro FI10311/13 Synt.

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Kimmo Pljo KOIRAN NIMI Nirppu PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Avoimenluokan Pokaali

Avoimenluokan Pokaali Avoimenluokan Pokaali 1. Avoimenluokan Pokaali on OEK:n kanakoirajaoston kiertopalkinto, josta kilpailevat vuosittain kerhon jäsenten omistamat koirat. 2. Palkinnosta kilpaillaan vain OEK:n järjestämissä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto 7 / 2013 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat

BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat Ryhmä: 9 FCI:n numero: 140 Hyväksytty: FCI 24.6.2014 Kennelliitto 2.9.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat KÄYTTÖTARKOITUS: FCI:N

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 3 FCI:n numero: 103 Hyväksytty: FCI 26.5.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Esa Romppanen KOIRAN NIMI Cassu FI24299/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...

Lisätiedot